CITRONI
No 2 | 2016
Kansikuva Jesper Bram (Tanska): Biker Beardo, 2016
Peter Gustasson (Ruotsi) Catwoman, 2013
The World of Kustom Kulture Keravan taidemuseo SINKASSA 27.5 – 12.6.2016 Keravan taidemuseo Sinkan näyttely The World of Kustom on laajin Euroopassa koskaan nähty, kustom-kulttuuria esittelevä katselmus. Teoksia on yli sadalta tekijältä. Näyttelyn kokoajan Marco Plantingin mukaan tieto näyttelystä levisi maailmalla salamannopeasti ja yhä uudet taiteilijat halusivat osallistua lähettämällä teoksiaan. Näyttelyssä on mukana töitä Euroopan lisäksi mm. Japanista, Australiasta ja Yhdysvalloista.
CITRONIa julkaisee monimediatoimisto KUTOMO. Tekstit Liisa Kunttu, valokuvat Heikki Kunttu.
Näyttely esittelee kustomoituja esineitä aina autoista erilaisiin käyttöesineisiin ja polkupyöristä pääkalloveistoksiin ja maalauksiin. Ilmiötä tarkemmin tuntematon yllättyy ilmaisun runsaudesta ja tyyleistä omine merkkeineen, ikonisine hahmoineen ja 'kielioppeineen'. Ja siitä energisyydestä, joka teoksista välittyy, kustom-kulttuuriin kuuluvasta viileästä asenteesta huolimatta. Kysymys siitä, millainen määrä keskittynyttä käsityötä näyttelyyn onkaan koottuna on helppo esittää, mutta vaikea arvioida. Nähtävää näyttelyssä on runsaasti, mutta se on taidolla koottu ja pantu esille. Kustom-kulttuuri sai alkunsa Yhdysvaltojen länsirannikolta 1950- ja 60-luvun vaihteessa, kun yleistyvän kulutuskulttuurin kärkituotteiden, autojen ja muiden menopelien ympärille syntyneet alakulttuurit olivat voimissaan. Kulkuneuvoja alettiin kustomoida eli tehdä oman näköisiksi ja oloisiksi muokkaamalla ja koristelemalla niitä. Hevoskärryistä ja vanhemmista polkupyöristä tutut vauhtiraidat syrjäytyivät ajan hermolla olevilla symmetrisillä ja psykedeelisillä viivamaalauskuvioilla. Siitä syntyi pinstriping-maalaustyyli. Ja kun hot rod-autot saivat oheistuotteikseen kynäruiskulla koristeltuja t-paitoja, myös koristelun tekniikat alkoivat eriytyä.
Eero Kumanto: Space man, 2013
Nykyiseen vaiheeseensa kustom-kulttuuri alkoi vakiintua 1980-luvun lopulla. Se käänsi katseensa uudella tavalla 1950- ja 60-luvun tuotteisiin yhdistelemällä niitä keskenään ja antamalla niille uusia kuvallisia muotoja. Se siis alkoi tietoisesti viljellä retroa. Suomalaisen kustom-kulttuurin sanotaan olevan erityisen vintage-henkistä. Näyttelyn perusteella on helppo uskoa, että tämä urbaani kansantaide ja käsityökulttuuri elää ja kehittyy jatkuvasti muuntuen. Se on syntyjään globaalin kulutuskulttuurin lapsi, mutta sen puitteissa elää niinkin kauas ajallisesti ulottuva ilmiö kuin vanhojen polynesialaisten uskontojen tiki-hahmo. Yhtenä juonteenaan sillä on maskuliinista uhoa tihkuva, moderni tiki-mieshahmo – mutta sen vastapuolena pin-up tyttöjen lisäksi myös vahva naispooli, kuten esimerkiksi hauistaan näyttävästä 'desperate kustom kulture housewives' -julisteesta voisi päätellä. Sinkassa nähtävillä olevien teosten perusteella kustom-kulttuurin särmikkäässä asenteessa voi nähdä myös aimo annoksen huumoria, lentävä silmä ohjaa hyvin.
Satu Tabell: Desperate housewives, 2016
Juha Markkula: Black dog, 2014
Pasi Paananen: Ford´40, 2001
Jaska Velin: Ford 1931, 2016
Jussi Alasalmi: Lowbrow, 2014
Pekka Mannermaa: Korkkarit