Page 1

Virran rannalta

asiaa energiasta

Miten jätteestä saadaan sähköä ja lämpöä? Millaiset näkymät tuulelle Perämeren rannikolla?

3 s.  4

s. 

5 s.  6

Maailman s.  energiatehokkain kylmäjärjestelmä

Mielellä ei ole ikää

Maailman ylikulutuksen päivä 27.9.

Auton ekologinen jalanjälki pienenee vauhdilla

7 s.  8

s. 

Olet avaamassa puolueetonta ja poliittisesti sitoutumatonta tietopakettia energiasta. Sen sisältö painottuu pehmeisiin, ekologisesti kestäviin ja uusiutuviin energioihin. Tänään 27.9. on maailman ylikulutuksen päivä. Tänään maapallon luonnonvarat on käytetty loppuun tältä vuodelta ja loppuvuosi eletään velaksi.

Ilmoitusliite


2

Ilmoitusliite

Virran rannalta – asiaa energiasta / Syyskuu 2011

Luonnon voimaa Marja Nousiainen

Energialla on Oulun alueella ja Oulujokilaaksossa vesivoiman kasvot. Sodan jälkeen voimalaitosten rakentaminen oli valtava urakka, johon tarvittiin poliittista tahtoa, rahaa ja uskoa. Tänään Oulun alue elää jälleen energian keskipisteessä. Tuulivoiman rakentaminen, uusi ekovoimalaitos tai muut suuret energiasuunnitelmat tuovat alueelle lisää virtaa, toivottavasti myös työpaikkoja ja hyvinvointia. Vesivoima mullisti aikanaan Oulujoen vesistön itärajan tuntumasta Seitenoikealta Perämeren rannalle, Merikoskeen saakka. Rakennustyömaat olivat valtavia ja vetivät tekijöitä maan joka kolkasta. On helppo sanoa, että raskaan sodan jälkeen Oulujoen valjastaminen oli ihmisen, työn ja jälleenrakennuksen näkökulmasta välttämätöntä. Esimerkiksi Leppiniemen voimalaitostyömaalla työskenteli parhaimmillaan 3000 ihmistä ja Oulujokivartta kutsuttiin Suomen Klondikeksi. Kultaa vuoltiin vesivoimasta. Onko energian lisärakentaminen välttämätöntä? Siltä näyttää, koska sitä tarvitaan ihmisen käyttöön yhä enemmän. Maa, vesi, lämpö ja tuuli. Pehmeä, ympäristöä kunnioittava ja ekologisesti kestävä energia voidaan valita tarkoituksella. Alueemme historia on sen vahvuus. Täällä on opittu toteuttamaan isoja hankkeita, ajattelemaan asiat uudella tavalla, uskallettu ryhtyä mammuttihankkeisiin. Eletty kuitenkin aina liki luontoa. Ihminen ja luonto, energiaa yhdessä.

Liikenneministeri Merja Kyllönen ja kansanedustajat Pirkko Mattila sekä Esko Kurvinen kutsuttiin kirjoittamaan energianäkemyksistään, muilta osin tämä on ilmoitusliite.

Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas), liikenne ja energia pitkien välimatkojen maassa – mikä siinä yhtälössä on se varsinainen ongelma? Mikä vaikuttaa liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin? Se, missä kuljetaan, kuinka pitkiä matkoja taitetaan ja millä välineillä, mitä on käytetty polttoaineena. Nämä tekijät vaikuttavat päästöihin. Erityisesti tavaraliikenteelle tämä on haaste. Yksittäisen ihmisen kohdalla väljä tai tiivis yhdyskuntarakenne tuottaa tai poistaa energiaan liittyviä ongelmia. Viime vuosikymmeninä taajamat ovat laajentuneet reunoiltaan, koti, työpaikat ja palvelut voivat olla kaukana toisistaan. Liikenne taajamien sisällä ja niiden välillä on vilkasta. Tältä osin voidaan siis sanoa, että olemme itse rakentaneet itsellemme “pitkien välimatkojen Suomen”. Tämä kehitys pitää pysäyttää jotta liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää ja ihmisten arki  kuitenkin toimii sujuvasti. Tiivistetään yhdyskuntarakennetta. 

Millaisia kotimaisia energiaratkaisuja haluat olla tukemassa ja miksi? Liikenteen uusien energiaratkaisujen tulee vähentää liikenteen päästöjä uuden polttoaineen tai käyttövoiman koko elinkaaren ajan.  Ihmisen palvelutasosta ei kuitenkaan saa tinkiä. Polttoaineen jakeluverkon pitää olla kattava kohtuullisilla kustannuksilla.

Kansanedustaja Esko Kurvinen (kok), mitä kotimaiselle energialle kuuluu tulevaisuudessa? Kotimaisen energian ja energialähteiden merkitys korostuu. Tätä puoltavat energian riittävyyden lisäksi alueellinen näkökulma, työllisyysvaikutukset ja erityisesti omavaraisuus. Suomi on pitkien etäisyyksien ja energiaintensiivisen teollisuuden maa. Energian saatavuus ja riittävyys ovat merkittäviä erityisesti pohjoisessa.

Kuva Studio Timo Heikkala Oy

Miten kotimainen energia voi työllistää? Pohjois-Suomen aluetalouden ja työllisyyden näkökulmasta on tärkeää, että kaikki energiaan liittyvä työ on lähellä. On rakennettava kohtuuhintaista ja monipuolista energiatuotantoa omista lähtökohdista, vahvuuksistamme. Jatkossakin turpeella on iso merkitys. Pohjois-Suomessa hyviä, merkittäviä esimerkkejä ovat Oulun ekovoimalaitos ja Rovaniemen Mustikkasuo. On tärkeää, että Oulu ja Rovaniemi löysivät toisensa energia-asiassa ja yhteinen Mustikkasuon voimalaitos rakennetaan Rovaniemelle.

Virran rannalta

asiaa energiasta

Puolueeton ja poliittisesti sitoutumaton ilmoitusliite. Jakelu noin 94 000 kpl.

Tekstituotanto: Vihipöllö, Marja Nousiainen Markkinointi: Mediamarkkinointi Nokkela, Pekka Nousiainen Taitto: Graafinen Suunnittelu Gasworks Oy, Markku Päätalo Myynti: Pekka Nousiainen 040 183 4445


Ilmoitusliite

Virran rannalta – asiaa energiasta / Syyskuu 2011

3

Laanilan ekovoimalaitos Jätteestä lämpö- ja sähköenergiaa Haastateltavina: Oulun Energia -konsernin toimitusjohtaja Juhani Järvelä, Oulun Jätehuollon johtaja Markku Illikainen, projektipäällikkö Mikael Tervaskanto Oulun Energialta

Kuva Kati Leinonen

Markku Illikainen: Uusien jätteen lajittelumääräyksien omaksuminen ottaa aina muutaman vuoden. Hyvä esimerkki on biojäte. Sen lajittelu Oulussa paranee koko ajan, oululainen heittää ruokaa roskiin noin 70 kiloa vuodessa. Biojätteen erilliskeräily ei ole vielä pakollista ja kaikkialla, esimerkiksi Turussa sitä ei tehdä ollenkaan.

UKI Arkkitehdit Oy

jätteestä menee siellä kaatopaikan penkkaan vain neljä prosenttia. Jätteenpolttolaitoksia, hajuttomia ja mauttomia energiamyllyjä on aivan kaupunkien keskustassa”. Suomessa noin viisikymmentä prosenttia kaikesta jätteestä menee edelleen kaatopaikalle ja kierrätysastekin on reilusti pienempi kuin Saksassa. ”Olemme muista kaukana jäljessä”, Järvelä harmittelee. Kierrätys ei katoa mihinkään jätteenpolton seurauksena vaan tehostuu. ”Täällä on pelätty, että polttaminen tekee kierrätyksen

turhaksi. Näin ei ole käynyt ainakaan Saksassa, Ruotsissa ja Tanskassa, joissa myös jätteen materiaalikierrätys on korkealla tasolla”, valaisee Markku Illikainen. Suomen rajojen sisällä Oulu on yksi edelläkävijöistä jäte-energian kokonaistehokkaassa hyödyntämisessä. ”Olemme satsanneet esimerkiksi savun puhdistukseen niin, että alitamme Euroopan Unionin päästömääräykset reippaasti. Laanilan ekovoimalaitoksen suunnitteluun on käytetty uusinta tietotaitoa ja investointina hanke tulee olemaan kustannuste-

hokas sekä jäänee ilmeisesti Suomen pohjoisimmaksi jätevoimalaitokseksi”, Mikael Tervaskanto analysoi. Voimalan tekniseksi käyttöiäksi hän laskee noin 40 vuotta. Perinteinen kaatopaikka on kallis. ”Se pitää rakentaa huolella tarkkojen normien mukaisesti ja sen ylläpito maksaa. Sen jälkihuolto ja maisemointi on työlästä ja ympäristövaikutuksia täytyy seurata kolmekymmentä vuotta kaatopaikan sulkemisen jälkeen”, Illikainen listaa.

Laanilan ekovoimalaitos

Mitä hyötyä ekovoimalaitoksesta on?

»» Se on suurin investointiprojekti Oulun alueella 15 vuoteen. »» Sen kustannusarvio on 79 M€. »» Sillä on merkittävä vaikutus työllisyyteen alueellaan, rakennustyömaa on Oulun suurin. »» Se pystyy jalostamaan energiaksi 120 000 tonnia jätettä vuodessa, siitä puolet tulee Oulun Jätehuollon alueelta. »» Tällä hetkellä Suomessa on kolme toimivaa jätevoimalaitosta: Turku, Riihimäki, Kotka. »» Rakenteilla Oulu, Vaasa, Vantaa sekä Riihimäen 2. laitos. Suunnitteilla Tampere.

»» Hiilidioksidipäästöt vähenevät 30 % vaikutusalueellaan. »» Kaatopaikan hajuhaitat vähenevät huomattavasti. »» Kaatopaikan pahimman kasvihuonekaasun, metaanin päästöt pienenevät 90 %. »» Kaatopaikkajätettä huuhtova sade kuljettaa vähemmän haitallisia

aineita luontoon. »» Kaatopaikkaa ei tarvitse siirtää Ruskosta mihinkään, koska se ei täyty. »» Tulipalovaara kaatopaikalla pienenee, haittaeläimet vähenevät. »» Näin voimalaitosta hyödynnetään: Se tuottaa höyryenergiaa Kemiralle ja sähköä sekä kaukolämpöä Oulun Energialle.

Kuva Kati Leinonen

Ekovoimalaitoksen yhtenä isona tavoitteena on, että kaupungin jätehuollossa voidaan nousta eurooppalaiselle tasolle. Kierrätetään se mikä suinkin on mahdollista ja loput hyödynnetään energiaksi. ”Tämä ei ole pelkkä voimalaitos, vaan tärkeä tekijä yhdyskuntamme kestävän kehityksen tiellä”, tuumaa Juhani Järvelä. Jäteasioissa suomalaisilla on parantamisen paikka. ”Saksaa voi pitää mallimaana, siellä jäteenergian tuotanto ja kierrätys aloitettiin suuremmassa mittakaavassa jo 1980-luvulla. Kaikesta

Juhani Järvelä: Laanilan ekovoimalaitos aloittaa tuotannollisen käytön loppukesästä 2012. Sen energia- ja ympäristötehokkuuteen on investointiprojektin suunnittelussa kohdennettu erityispanostus. Kuva Kati Leinonen

Oulun Energia investoi parhaillaan Laanilan ekovoimalaitokseen. Se aloittaa lämmön- ja sähköntuotannon loppukesästä 2012 Kemiran Oulun tehtaiden tontilla. Ekovoimalaitos jalostaa lähinnä kotitalouksien sekäjätteestä höyryenergiaa Kemiran tehtaille sekä kaukolämpöä ja sähköä Oulun Energialle. Uusimman teknologian avulla jäte voidaan jalostaa puhtaasti energiaksi niin, että lopputuloksesta hyötyvät luonto ja ihminen. Sekajäte on polttoainetta, joka voi toimia vaihtoehtona öljylle tai kivihiilelle.

Mikael Tervaskanto: Ekovoimala tuo mukanaan hyviä ympäristöasioita. Toivottavasti myös jätteen kierrätyksessä päästään samalle tasolle kuin vaikka Saksassa, Tanskassa tai Ruotsissa.

Suuri kapasiteetti > se voi polttaa myös Pohjois- ja Itä-Suomesta tuotua jätettä > edullinen investointikustannus ja korkea hyötytuotto polttoainetonnia kohti.


4

Ilmoitusliite

Virran rannalta – asiaa energiasta / Syyskuu 2011

Arina puhkuu tuulivoimaa pohjoiseen Haastateltavana Osuuskauppa Arinan toimitusjohtaja Veli-Matti Puutio

Osuuskauppa Arina investoi Pohjois-Suomeen ja tuulivoimaan TuuliWatti Oy:n osakkaana. Tuulipuiston rakentaminen aloitettiin kesällä Simossa. Tämän vuoden loppuun mennessä tehoja saadaan irti jo niin, että Simossa voidaan tuottaa maamme tuulivoimaan kymmenen prosentin lisäys. Tämä tarkoittaa käytännössä 11 000 kotitalouden vuotuista energiankulutusta. Energiaohjelma laajenee aikanaan Iihin ja Tervolaan. Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, TuuliWatti sijoittaa Pohjois-Suomeen sata miljoonaa euroa vuoden 2012 loppuun mennessä. Kaikkiaan TuuliWatin suunnitelmissa puhutaan 400 miljoonan investoinneista hajasijoitettuna ympäri Suomea.

Arinalla on selkeät kaupalliset ja ympäristön suojeluun tähtäävät tavoitteet. Pohjoinen hyvinvointi kulkee myös sisällä suunnitelmissa. Tuulivoima on kotimaista, uusiutuvaa energiaa, jonka raakaainetta ei voi myydä pois, jonka tuotanto voi tahkota hyvinvointia juuri niille alueille, joille sitä rakennetaan. ”Arinan tavoitteena on siirtyä ympäristöä vähän kuormittavaan, kestävään ja kotimaiseen energiantuotantoon. Haluamme tehdä asioita, joiden hiilijalanjälki on mahdollisimman pieni.” Asioiden täytyy olla toteuttamiskelpoista myös niin, että investoinnit kannattavat. ”Ympäristöohjelma ja kestävä kehitys voivat panna pyörimään myös kaupallisesti toimivia energiaratkaisuja”, kiteyttää VeliMatti Puutio. TuuliWatti haluaa olla yksi suurimmista tuulivoiman tuottajista Suomessa. Tulevina vuosina se aikoo sijoittaa 400 miljoonaa tuulivoiman uudistuotantoon. Jos kaikki sen suunnitelmat toteutuvat, se tulee tuottamaan noin viidenneksen kaikesta Suomessa tuotetusta tuulivoimasta. Tällä hetkellä Euroopassa tuotetusta energiasta vain 5 % syntyy tuulesta. Eurooppa on silti etulinjassa ja yhteiseksi tavoitteeksi on otettu vuosi 2020, jolloin mantereen energiasta tuotetaan tuulella noin 14 %. Kasvu on vahvaa ja tuulipuistoja nousee ympäri Eurooppaa.

”Haluamme luonnon kantokyvylle sopivaa, kestävän kehityksen energiatuotantoa.” Veli-Matti Puutio, Osuuskauppa Arina

Energiaa halutaan tuottaa ja säästää. Yhtenä tavoitteena on, että vuonna 2020 S-ryhmässä tuotetaan 25 % kaikesta kuluttamasta energiasta itse. Tämän energian on tarkoitus tulla muun muassa tuulivoimasta. ”Energiansäästötavoitteet Arinan sisällä ovat tiukemmat, kuin EU:n yleisesti kaupalle asettamat ja tiukemmat, kuin kotimainen Kaupan Liiton tavoite. Arina haluaa pienentää vuotuista energiankulutusta kaksi prosenttia vuosina 2008 – 2015.”, valistaa Puutio. Tämä tarkoittaa jatkuvaa tavoitteellista työtä kaikissa ketjuissa ja toimipaikoissa. Asia on tärkeä kaupalle, kannattavuudelle ja ympäristölle. Nyt halutaan

panostaa hiilidioksidineutraaliin, luonnon kantokyvylle sopivaan ja tulevia sukupolvia ajatellen kestävään energiantuotantoon. ”Mahdollisuus uusiutuvien energioiden käyttöön selvitetään aina, kun suunnitellaan uusia investointikohteita”, Puutio linjaa. Millaisia vaatimuksia asetetaan niille alueille, joille tuulivoimalat pannaan pystyyn? Alueella täytyy olla valmiiksi infrastruktuuri. Se helpottaa kuljetuksia, vähentää kustannuksia ja tuo työvoiman valmiiksi saataville. TuuliWatti rakentaa tuulivoimalat maalle rannoille tai rannikon tuntumaan.


Ilmoitusliite

Virran rannalta – asiaa energiasta / Syyskuu 2011

Hiilidioksidi mullistaa kiinteistöjen energiahuollon Haastateltavina Osuuskauppa Arinan kiinteistöpäällikkö Seppo Jakola ja toimitusjohtaja Veli-Matti Puutio sekä Jetitek Oy:n toimitusjohtaja Väinö Jaako.

Kauppojen uusi kylmätekniikka mullistaa koko kiinteistön energiatalouden. Se pudottaa kokonaisenergiankulutuksen puoleen. Tekniikkaa on testattu vuoden verran noin tuhannen neliön kokoisissa päivittäistavarakaupoissa. Kylmäaineena käytetty hiilidioksidi saadaan kemian teollisuuden sivutuotteena. Osuuskauppa Arina on ollut mukana rahoittamassa tutkimusta ja kehitystä ja Jetitek Oy toteuttaa tekniikkaa. Kyse on maailmanlaajuisesta pioneerityöstä. Kylmätekniikka yhdistetään talotekniikkaan hyötysuhteella, jota ei ole saatu aikaan vielä missään muualla. ”Keskeinen tavoite on säästää energiankulutuksessa. Toinen yhtä tärkeä päämäärä on kehittää uutta ja kestävää energiaa”, näkee toimitusjohtaja Veli-Matti Puutio Osuuskauppa Arinasta. Kehitystyön lähtökohta oli Arinan kohdalla se, että se asetti toiminnalleen selkeät ympäristötavoitteet. Kiinteistöissä halutaan säästää energiaa ja kylmäkalusteissa siirtyä ilmastolle haitallisista ja kasveille myrkyllisistä aineista hiilidioksidiin. Kolmas tavoite on siirtyä tuottamaan itse ilmastoystävällistä energiaa. Uutta kylmäjärjestelmää on testattu Arinan Sale ja S-market myymälöissä, noin tuhannen neliön kaupoissa. Kokonaisenergiakustannukset puolittuivat vuodessa. Mistä on kysymys, kiinteistöpäällikkö Seppo Jakola? ”Yksinkertaistettuna yksi automaatiojärjestelmä ohjaa kylmäja LVIS-toimintoja kaupassa. Kylmätekniikka ja talotekniikka yhdistetään. Näin energia saadaan tehokkaasti käyttöön. Kylmäkalusteiden kylmäaineena toimii hiilidioksidi, jota syntyy kemian teollisuudessa monien prosessien sivutuotteena”. Hiilidioksidia ei tarvitse tuottaa erikseen, sitä on maailmassa jo aivan tarpeeksi. Uudella tekniikalla se voidaan valjastaa hyötykäyttöön niin,

että kylmätekniikkajärjestelmä tuottaa tehokkaasti kylmää ja lämmintä. ”Hiilidioksidi on kylmäaineena ympäristöystävällisempää kuin muut käytössä olevat kylmäaineet. Prosessissa syntyy paljon lämpöä, joka varastoidaan kallioon”, Seppo Jakola kuvaa. Kallio varastoi lämpöä kuten kiuaskivet. Talteen kerättyä lämpöä voi käyttää talvella kiinteistön lämmitykseen eikä myymälää tarvitse kytkeä kaukolämpöverkkoon. Järjestelmä on sitä tehokkaampi, mitä pohjoisemmaksi mennään. Uudesta järjestelmästä tulee uudella tekniikalla koko kiinteistön energiakeskus. ”Meillä on se etu, että Arina omistaa itse omat rakennuksensa. Näin voimme heti suunnitteluvaiheessa niputtaa talotekniikan yhteen kylmätekniikan kanssa. Investointi on niin kannattava, että se maksaa energiakustannuksissa itsensä kolmessa vuodessa takaisin”, iloitsee Veli-Matti Puutio. Hiilidioksidi kylmäaineena ei ole mikään uusi keksintö, sitä

käytettiin jo 1800-luvulla. ”Freon korvasi hiilidioksidin, kunnes huomattiin, että se tuhoaa otsonikerrosta ja monet muut kylmäaineet lisäävät kasvihuonekaasuja ilmakehässä. Hiilidioksidi tuli takaisin ja sen käyttöä helpotti kehittynyt tekniikka”, Väinö Jaako kuvailee. Muu Eurooppa oli aiemmin kylmälaitetekniikassa Suomea edellä. ”Eipä ole enää. Jetitek ja Arina toteuttavat kylmälaitetekniikkaa, jota ei tällä hyöty­ suhteella ole rakennettu missään muualla maailmassa. Mietimme koko kiinteistö kerrallaan, ajattelemme jäähdytyksen lisäksi myös lämmitystä.” Millä tavalla asiakas huomaa muutoksen vanhan ja uuden myymälän välillä? ”Myymälässä ei ole enää kylmä, erityisesti sen huomaa kesällä, kun kauppaan mennään kesävaatteissa. Kaikissa kylmätiloissa on ovet tai kannet. Tuotteiden säilyvyyskin paranee”, summaa Jakola. Lisätietoja Arinasta osoitteessa: www.arina.fi

Kylmäaineena hiilidioksidi »» Sen hiilijalanjälki on 3800 kertaa pienempi, kuin nykyään käytössä olevan R404A:n »» Sale ja S-market kokoluokassa, noin 1000 neliön kaupoissa kokonaisenergian säästö on noin 50 % vuodessa (Kokonaisenergia = valaistus ja muu sähkö, lämmitys sekä kylmälaitteet) »» Energiapihi laitteisto maksaa itsensä takaisin kolmessa vuodessa »» Odotettavissa on, että Euroopan Unioni kieltää R404A:n ja muiden niin sanottujen F-kaasujen käytön kylmäaineena vuoteen 2020 mennessä »» Hiilidioksidia ei luokitella kylmäaineena ongelmajätteeksi »» Hiilidioksidia on käytetty kylmäaineena jo 1800-luvulla

Arinan uutta hiilidioksiditekniikkaa hyödyntävät kiinteistöt »» Käytössä 7: S-marketit Pateniemi, Kaakkuri, Muhos ja Ii sekä Salet Rantsila, Tervola ja Utajärvi »» Rakenteilla 2: S-marketit Ylikiiminki ja Muonio »» Suunnitteilla 2: Prisma Limingantulli ja Sale Tupos

5


6

Ilmoitusliite

Virran rannalta – asiaa energiasta / Syyskuu 2011

Hakkeesta on öljyksi Kansanedustaja Pirkko Mattila (ps)

Biotalouden turvaamiseksi tarvitsemme biopolitiikkaa. Biotalouden kulmakivet ovat lyhyesti; puusta rakentaminen, bioenergia ja luontoarvot. Näihin kaikkiin meillä Suomessa on huikea osaaminen. Uuden eduskunnan energiapoliittisten ratkaisujen tulisi tähdätä öljyriippuvuuden vähentämiseen, kotimaisen energian käytön (ja tuotannon) lisäämiseen ja hiilineutraaliin energiaratkaisuun pyrkimiseen. Öljyn tuominen tankkereilla valtamerten yli on kallista ja jättää ison hiilijalanjäljen. Tarpeellista se tietenkin on, olemme öljyriippuvainen maa monien joukossa ja elintasomme on rakennettu öljyn varaan. Kuitenkin; öljyvaroja on käytetty huomattavan pitkään – uusiin, bioenergiaan pohjaaviin ratkaisuihin on varauduttava. Metsiemme hakkuusäästöt tarjoavat mahdollisuuden. Puu tarjoaa mahdollisuuden sekä sähkön, että lämmön tuottamiseen ja mikä parasta; hiilineutraalimman vaihtoehdon. Voimme suoraan laskea hakkeesta saatavan energian määrän vaikkapa lämmittämiseen ja verrata sitä siihen määrään öljyä, joka tarvitaan saman lämpömäärän tuottamiseen. Tai sähkön tuottamiseen. Ja tämä bioenergia on lähellä tuotettua, kotimaista ja uusiutuvaa energiaa, jolla on mahdollista lisätä työpaikkoja ja samalla siis verotuloja. Puusta on myös muutakin vientituotetta kuin selluntuotantoon pohjautuvat tuotteet. Puurakentaminen sitoo hiiltä myös.

27.9.

Maailman ylikulutuksen päivä

Kun maan antimet eivät riitä Ihmisen tarpeet kasvavat, maapallon resurssit pysyvät samana. Kotiplaneetta joutuu vastaamaan joka vuosi kasvavan väestön ja valtioiden taloudellisen kasvun tarpeisiin. Joka vuosi aikaisemmin tulee vastaan päivä, jolloin olemme kuluttaneet loppuun sen vuoden luonnonvarat. Tänä vuonna se on 27.9. Loppuvuosi eletään velaksi. Se tarkoittaa sitä, että tarvitsisimme 1,3 maapalloa täyttämään tarpeemme, mutta kansojen välillä on suuria eroja. Amerikkalainen tutkimuslaitos Global Footprint Network laskee päivämäärän vuosittain. Miten ylikulutuspäivää mitataan? Lasketaan, kuinka suuri osa maapallon maa- ja merialueita tarvitaan ylläpitämään ihmisen elintasoa ja kuinka paljon me kulutamme. Lasketaan, kuinka paljon meitä on. Ja lasketaan, kuinka paljon luonto voi tuottaa vuodessa. Ylikulutuspäivänä maapallon kyky tuottaa luonnonvaroja, käsitellä jätteitä tai päästöjä häviää ihmisen tarpeelle kuluttaa. Mistä me voimme tietää, kuinka paljon olemme kuluttaneet tai paljonko voimme vielä kuluttaa? Ihmisen ekologinen jalanjälki mittaa kokonaiskulutusta ja sen suhdetta maapallon kykyyn tuottaa luonnonvaroja. Netistä löytyy laskureita joka lähtöön, kun laittaa hakusanaksi ekologinen jalanjälki. Suurin osa ekologisesta jalanjäljestä on hiilijalanjälkeä, siis ihmisen tuottamia kasvihuonekaasuja, joilla lämmitetään ilmastoa. Hiili-

jalanjälki on kasvanut 1970-luvulta lähtien 210 prosenttia ja vuodesta 1961 700 prosenttia. Tällä hetkellä tarvitaan siis 1,3 maapalloa täyttämään tarpeemme. Kansakuntien välillä on suuria eroja. ”Euroopan sisällä ainoastaan Suomi, Ruotsi ja Latvia elävät oman biokapasiteettinsa rajoissa”, kertoo Ympäristöneuvos Sauli Rouhinen ympäristöministeriöstä. Pohjoisen ihmisiä arvostellaan välillä luonnonvarojen tuhlailusta, esimerkiksi siksi, että asuntojen lämmittäminen kuluttaa luonnonvaroja. ”Lämmittämisestä ei tarvitse tuntea syyllisyyttä, sen osuus on kokonaisuudessa pieni”, näkee Rouhinen. Maapallolla kulutetaan enemmän energiaa kotien ja konttoreiden viilentämiseen kuin lämmittämiseen. Global Footprint Network vahvistaa muiden kuluttavan meitä enemmän. Saman valtion sisällä

voi olla suuria alueellisia eroja. Maailman suurkaupungit kuluttavat asukaslukuun suhteutettuna yli keskiarvon. Amerikkalaisten luonnonvarat loppuvat vuosittain jo maaliskuussa, englantilaiset tarvitsevat 2,5 maapalloa, intialaiset vain puolikkaan. Vahingoniloon ja omahyväisyyteen ei ole kuitenkaan syytä, tappio on yhteinen. Ja maailmanparannustyön voi aloittaa tunnetusti aivan läheltä. Esimerkiksi jokainen oululainen heittää ruokaa roskiin noin 70 kiloa vuodessa. Ruokaa, joka päätyy kaatopaikan penkkaan mätänemään ja tuottamaan metaanikaasuja ilmastoon. Sen asian voi laittaa kuntoon jo omassa keittiössä. Jos haluaa. Aiheesta lisää: www.ymparisto.fi www.footprintnetwork.org


Ilmoitusliite

Virran rannalta – asiaa energiasta / Syyskuu 2011

Mielellä ei ole ikää Haastateltavina: Liikuntakeskus Hukka, myyntipäällikkö Ride Tanskanen, markkinointi- ja tuotekehitysvastaava Anna Rounaja. Trainer4You, toimitusjohtaja Riku Aalto.

Miten auttaa ihmistä, jonka energiat ovat lopussa? Joka on arjen ahdistamana unohtanut elämisen ilon? Anna Rounaja ja Ride Tanskanen Hukasta ja yhteistyökumppani Riku Aalto näkevät päivittäisessä työssään, kuinka fyysisen kunnon paraneminen auttaa korvien väliä ja koko ihmistä. Energia tarttuu ja kertautuu, sitä voi nostella tangolla, joogata, jumpata, polkea tai juosta lisää. Täällä tehdään määrätietoista työtä pitkällä kaavalla ihmisen hyvinvoinnin puolesta.

Ride Tanskanen pokkasi äsken Positiivareiden ja Tervaporvareiden nuorkauppakamarin Arjen Sankari -palkinnon. ”Se annettiin ennen kaikkea Hukalle ja sille työlle, mitä täällä tehdään”, kiittelee Tanskanen työyhteisöään. Hänen mielestään on mukavaa, että aikuiselle naiselle myönnettiin tuollainen tunnustus. Siitä päästään sujuvasti Riden lempiaiheeseen, yhteen niistä. ”Haluan muuttaa sen asenteen, että ihmisen energia vähenisi iän myötä. Kauhistelen usein sitä miten vasta kolmenkymppiset nuoret kokevat jo ikäkriisejä.” Ride Tanskanen näyttää hyvää esimerkkiä, elää omien aatteidensa mukaan ja sanoo, että mielellä ei ole ikää. Liikuntakeskus Hukka näyttää hyvää mallia muille työyhteisöille. Sieltä löytää työstään innostuneita, virkeitä ihmisiä, jotka muistavat jakaa kiitosta toisilleen. Työhyvinvointi nauttii Hukassa erityistä suojelua. Niin oma kuin toistenkin. Riku Aalto kertoo esimerkin. ”Meillä oli asiakkaana vajaan sadan hengen työyhteisö, jonka valmennus kesti vuoden. Sinä aikana ryhmän sairauspoissaolot vähenivät 1300 vuorokautta. Työnantaja säästi näin yli 500 000 euroa.” Fyysinen hyvinvointi ulottuu hiljalleen sinne korvien väliin ja koko ihmiseen.

Toinen esimerkki kertoo työpäivän väsyttämästä naisesta. ”Kuntokeskuksen ovesta tuli iltapäivä neljän jälkeen työpäivän lyttyyn lyömä, onneton hahmo. Parin tunnin kuluttua ovesta ulos asteli iloinen, salilla suoristunut ihminen, joka kiitteli saaneensa uuden elämän. Se on tosi palkitsevaa”, hehkuttaa Tanskanen. Anna Rounaja, teillä satsataan pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin, mitä niillä tavoitellaan? ”Hyvinvoinnin ja kunnon hyväksi on tehtävä määrätietoista ja pitkäjänteistä työtä. Me emme edes yritä vakuuttaa, että millään hokkuspokkustempuilla voidaan saada parissa kuukaudessa mullistuksia aikaan. Tottakai kannatamme kaikkea liikkumista, mutta jos olonsa ja kuntonsa haluaa nostaa paremmalle tasolle, paras reitti siihen on muuttaa elämäntapojaan aktiivisemmiksi pysyvästi.” ”Meillä käy asiakkaita, joiden suhde kuntokeskukseen on siihenastisen elämän pisin suhde. Tässä maailmassa, jossa ystävät, työpaikat tai puolisot vaihtuvat, voi liikuntakeskus jäsenineen tuoda sitä pysyvämpää yhteisöllisyyttä”, analysoi Ride Tanskanen. Rounaja ei pidä muita kuntokeskuksia tai liikuntamuotoja kilpailijoinaan vaan näkee, että kaikki asian ympärillä työskentelevät tukevat toistensa työtä.

”Meidän kilpailijoita ovat kotisohva ja televisio, ravintolat tai koukuttavat tietokonepelit”, Rounaja summaa. Yritys, erityisesti palveluja tuottava yritys, pitää rakentaa jonkun kantavan ajatuksen päälle, pelkkä rahan kerääminen ei pitkän päälle pidä yllä uskoa omaan toimintaan. ”Ihmisen fyysinen ja sitä kautta kokonaisvaltainen hyvinvointi, mielen vireys ovat toimintamme ydin. Näin syntyy usko omaan työhön ja halu auttaa muita.”, Tanskanen näkee. ”Liikuntapalveluilla voidaan tehdä myös yhteiskunnallista tulosta. Koemme olevamme osa koneistoa, jonka avulla saadaan edistettyä terveyttä, säästettyä ja ennaltaehkäistyä veronmaksajien kustannuksia. Mitä aktiivisempi kansa, sitä vähemmän se sairastaa. Mitä terveempi ihminen, sitä täysipainoisempi elämä hänellä on iästä riippumatta”, tuumaa Aalto.

Liikuntakeskus Hukka

Trainer4You

Kaikenikäisille ja -kuntoisille ihmisille tarkoitettuja liikunta- ja hyvinvointipalveluita jäsenyysperusteisesti. Palvelut sisältävät mm. kolme kuntosalia omatoimiharjoitteluun, yli 80 ryhmäliikuntatuntia viikossa, Oulun parhaat pallopeli­ kentät, upeat hirsi- ja infrapuna­ saunat, rentoutumishuone ym. Suomen ensimmäinen ympäristö­ sertifioitu liikuntakeskus, ISO 14001.

Hyvinvointivalmennustalo, joka tuottaa hyvinvointipalveluja yksityisille ja yrityksille. Se kouluttaa liikunta-alan ohjaajia, järjestää ryhmäliikuntaa ja luentoja, kuntosalivalmennusta, ravintovalmennusta, kuntokartoituksia, kehon koostumuksen tai elimistön fyysisen iän mittauksia. Palveluja yksittäisistä kuntotesteistä aina kattaviin pitkäjänteisiin valmennuksiin.

7


8

Ilmoitusliite

Virran rannalta – asiaa energiasta / Syyskuu 2011

Auton ekologinen jalanjälki pienenee Isot ja suuriruokaiset autot nostetaan välillä esimerkiksi kerskakulutuksesta ja mielettömästä luonnonvarojen tuhlauksesta. Todellisuudessa autoala saa monien kansainvälisten sopimusten ja kotimaisten pykälien puristuksessa hinkata autosta koko ajan ympäristöystävällisempää. Tuotteet, toimintatavat ja kulutus ajetaan ja ajatellaan eko edellä. Kuinka Pörhöllä vastataan ympäristön toiveisiin?

Uusi vauriokorjaamo tekee tekoja maailman puolesta

Säästä autolla? Suuntaus uusissa autoissa on, että tehot lisääntyvät, polttoaineen kulutus vähenee eikä päästöjä juuri synny. Erityisesti Volkswagenin Blue Motion -mallisto ajattelee luontoa saksalaisella täsmällisyydellä, perinpohjaisesti. Mikä mallistossa on erikoista, aluejohtaja Timo Hannuksela Oulun Pörhöltä? ”Polttoaineen kulutusta alennetaan auton muotoilulla sekä useilla pienillä yksityiskohdilla. Koko Blue Motion -malliston idea on puhtaampi ilma ja pienempi kulutus. Pienimmät hiilidioksidipäästöt ovat VW Polossa, 89 g/km, koko malliston keskiarvo on 120 g/km”, listaa Hannuksela. Autot rakennetaan niin, että melkein kaikki materiaali voidaan kierrättää.

Hannuksela toivookin, että ihmiset hoksaisivat tämän ja keräisivät autonsa vajojen takaa lojumasta. ”Uuden Volkwagenin ostaja saa mukaansa lapun auton kierrätyksestä. Siinä vaiheessa aihe voi tuntua kaukaiselta. Haluamme kuitenkin alusta asti muistuttaa autoilijaa siitä, että yli yhdeksänkymmentä prosenttia nykyautosta voidaan kierrättää ja näin säästää ympäristöä ja luon-

nonvaroja. Kaikki kannattaa kerätä talteen ja käyttää uudelleen”. Volkswagenin Think Blue -ohjelma haluaa istuttaa autoilijaan ympäristöystävällisemmän ja säästeliäämmän ajotavan. ”Vähäruokainen auto lakkaa olemasta sellainen, jos sitä ajetaan ajattelemattomasti”.

Pörhön autoliike haluaa tarjota mahdollisimman edistyksellisiä, vähäpäästöisiä uusia automalleja »» Volkswagen Multi Fuel (biokaasu) ja Volkswagen Eco Fuel (etanoli) tulevat myyntiin tänä vuonna »» Nissanilta löytyy mm. LEAF-sähköauto, vuoden auto 2011. »» Volkswagenin tekniikoita löytyy Seat-mallistosta. Uusimpana Seat Ibiza Ecomotive 1,2 TDI. »» Peugeot on yksi maailman suurimpia dieselmoottoreiden valmistajia. Se on pitkään kehittänyt puhtaampia moottoreita. Uusimpana 3008-malli , maailman ensimmäinen dieselhybridi. »» Kun siirrytään edustusluokan autoihin, niin yleisesti luullaan, että ne saastuttavat ja kuluttavat polttoainetta paljon. Uusi Audi A6 TDI hämmästyttää CO2-päästöillään, jotka on vain 129 g/km. »» Oulun Pörhön merkkivalikoimaan kuuluvat Audi, Volkswagen, Peugeot, Nissan ja Seat.

Auton maalausaika lyhenee kolmasosaan entisestä, maalaamon uusi tekniikka ei lämmitä ympäristöä ja käyttöön otettavat aineet ovat luontoystävällisempiä kuin entiset. Jälkimarkkinointipäällikkö Pekka Mustonen iloitsee uusista tiloista. ”Meillä otetaan käyttöön kokonaan uusi tekniikka auton maalaamisessa. Sen ansiosta maa­ likerros saadaan kuivaksi muutamassa minuutissa. Koko työ korjaamolla nopeutuu niin, että kolmen päivän homma saadaan nyt valmiiksi päivässä”. Uutta maalaus- ja kuivausjärjestelmää voi verrata mikroaaltouuniin. Aallot kuumentavat ja kuivattavat maalipinnan. Entinen automaalaamo toimi polttoöljyllä, uusi toimii kaasulla. Vanhassa lämpö karkasi harakoille neljästä piipusta. Uudessa maalaamossa ei lämpöhukkaa juurikaan synny eikä piippujakaan tarvita. Pörhö ottaa ensimmäisenä Suomessa uuden tekniikan käyttöönsä. ”Automaalit ovat muuttuneet ympäristöystävällisem­

miksi. Meillä käytetään vain vesiohenteisia maaleja”, valistaa Mustonen. Autoala saa vastata koko ajan tiukentuviin päästö-, kulutus- ja kestävän kehityksen vaatimuksiin. Tämä on näkynyt erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi auton kierrätysaste on noussut huimasti. Tänään lähes koko auto voidaan kierrättää, kun kymmenen vuotta sitten pystyttiin kierrättämään vain kolmasosa. Käytännössä kaikki muu, paitsi suurlujuusteräkset, eli hengen kannalta tärkeimmät turvapalkit voidaan kierrättää. Alumiinit, muovit, kumit, renkaat, metallit, kankaat, energiajäte. Kaikki kiertää. Jälkimarkkinointipäällikkö, mitä tarkoittaa jälkimarkkinointi? ”Se alkaa kun auto on myyty. Kaikki huolenpito asiakkaasta se jälkeen on jälkimarkkinointia. Esimerkiksi huollot, varaosat tai korikorjaukset. Asiakkaan pitää olla tyytyväinen saamaansa palveluun auton koko elinkaaren ajan”, näkee Pekka Mustonen.

Miten kotikonsteilla voidaan säästää energiaa ja kustannuksia Ajotapa. Taloudellisella ajotavalla voi säästää 10%. Tasainen kyyti, pois turhat kiihdytykset, jarrutukset,ohitukset, kaistanvaihdot. Jarruta moottorilla aina kun se on mahdollista. Matka. Vältä lyhyitä ajomatkoja.

Renkaat. Valitse oikeat. Tiensä päähän tulleet syövät tankkia tyhjäksi nopeammin kuin uudet renkaat. Tarkista rengaspaine ohjekirjasta ja pidä se lukemissaan. Renkaitten osuus kokonaiskulutuksesta on noin 15 %.

Ikkunat. Pidä ne kiinni.

Kuorma ja ilmanvastus. Poista autosta kaikki ylimääräinen tavara kontista, katolta ja perästä. Suksiboksin lisäksi pyöränkuljetusteline on suurimpia polttoainesyöppöjä. Ylimääräinen kuorma syö polttoainetta 1 – 2 % enemmän jokaista 50 kg kohti. Vältä tyhjäkäyntiä.

Huolla autosi.

Vaihteet. Suurin vaihde ja pienin toimiva kierrosluku ovat hyvä yhdistelmä. Pykällä aina suurempaan. Suuret kierrokset ja pieni vaihde huudattavat turhaan moottoria ja hörppivät tankkia tyhjäksi.

Virran Rannalta - asiaa energiasta - syyskuu 2011  

Olet avaamassa puolueetonta ja poliittisesti sitoutumatonta tietopakettia energiasta. Sen sisältö painottuu pehmeisiin, ekologisesti kestävi...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you