Issuu on Google+

Virk

Promoting Natural Materials: luonnonmateriaaliosaamista ja Suomi-Viro -yhteistyÜtä

Numero 4 / 2012


Varsinais-Suomen Viro-keskus ry:n jäsenlehti

Virk

Varsinais-Suomen Viro-keskus ry Viron kunniakonsulaatti Turussa - Perustettu 1994

- Henkilö-, yhdistys-, kunta- sekä yritysjäseniä yli 300 - Yhdistys edistää Varsinais-Suomen ja Viron yhteistyötä, lisää Viro-tietoutta ja viron kielen ja kulttuurin tuntemusta sekä tukee jäsentensä yhteistyötä. - Yhdistyksen toimisto palvelee kunniakonsulaattina ja jakaa Viron kansalaisille heidän Virosta tilaamansa passit ja henkilökortit sekä vastaa yksityishenkilöiden Suomea ja Viroa koskeviin kysymyksiin. Kunniakonsuli Keijo Virtanen on tavattavissa sopimuksen mukaan. Puheenjohtaja: Armas Lahoniitty Sihteeri: Reino Lemmetyinen Tiedotussihteeri: Aila Grönholm Toiminnanjohtaja: Kirsi Äyräs

Osoite: Vanha Suurtori 3, 20500 Turku Käynti: Brinkkalan talon sisäpiha, 2. krs Toimiston puhelin: +358 2 250 3359 Toiminnanjohtaja suoraan: 040-822 7851 Sähköposti: toimisto@viro-keskus.fi Internet-sivu: www.viro-keskus.fi Virk 4/2012: ProNatMaterikoisnumero Julkaisija: VarsinaisSuomen Viro-keskus ry Painopaikka: Konturo, Turku Kannen kuva: talo Supilinnasta Tartosta. Pikkukuva Turusta Koroisten talon näyttelystä. Kuvat: KÄ

Turun ammattikorkeakoulun koordinoima Promoting Natural Materials hanke edistää, lisää ja vahvistaa paikallisten luonnonmateriaalien käyttöä ja tietotaitoa Suomessa ja Virossa sekä tiedon, tutkimuksen ja osaamisen vaihtoa maiden välillä.

Hankkeen internet-sivu: http://www.pronatmat.eu Hankkeessa mukana: *Turun ammattikorkeakoulu *Säästävän korjausrakentamisen infokeskus SRIK *Tallinnan yliopisto *Tarton Yliopisto/ Viljandin kultturiakatemia *Åbo Akademi *Näkövammaisten keskusliitto/ Sokeva käsityö *Turun Yliopisto/ Koulutus ja kehittämiskeskus Brahea *Viron maatalousyliopisto *Varsinais-Suomen Viro-keskus ry *Tarton kaupunki/ Turku Infopiste The publication reflects the authors’ views and the Managing Authority cannot be held liable for the information published by the project partners.


Pääkirjoitus Virk 4 / 2012

Viro-keskus mukana EU-projekteissa Varsinais-Suomen Viro-keskus on viime vuosien aikana ollut kehittämässä Viron ja Suomen suhteita myös yhteisissä EU-projekteissa. Viime vuoden vaihteessa päättyi Lemon-projekti, jossa molempien maiden kansalaisopistot keskittyivät sosiaalisen median käyttöönottoon työssään. Nyt on päättymässä ProNatMat- hanke. Sen tarkoituksena on ollut kehittää lähiluonnosta kotoisin olevien luonnonmateriaalien käyttämistä mm. vanhojen puurakennusten kunnostamisessa ja monenlaisessa luovassa toiminnassa. Hankkeen vetovastuu on Turun Ammattikorkeakoululla ja siinä on mukana Virosta osapuolia sekä Tallinnasta että Tartosta. Viro-keskuksen tehtävänä on ollut erityisesti yhteydenpito asukasyhdistyksiin kuten Portsa ry:hyn ja Supilinna Selts yhdistykseen. Tämä Virk-lehden numero kertoo ProNatMat-hankkeen sisällöstä ja siinä tehdystä työstä. Vuosi 2012 on Varsinais-Suomen Viro-keskus ryn toiminnassa ollut työntäyteinen ja vaativa. Toiminnanjohtajamme vaihtui myös vuoden aikana. Yhdistyksen talouden kunnossapito vaatii aina erityisiä ponnisteluja vapaaehtoisuuteen perustuvassa organisaatiossa. Uskon kuitenkin että olemme yhdessä voineet jälleen lisätä ja vahvistaa ihmisten välistä kanssakäymistä ja toistemme ymmärrystä yli rajojen. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta kaikille Viron ystäville Suomessa ja Suomen ystäville Virossa! Häid Jõule ja Head Uut Aastat kõigile Eesti sõpradele Soomes ja Soome sõpradele Eestis! Armas Lahoniitty puheenjohtaja

ProNatMat-hankkeen pääjulkaisu on vapaasti saatavilla Internetissä! Promoting Natural Materials -kirjan saa ladattua osoitteesta:

www.pronatmat.eu


ProNatMat –Promoting Natural Material Knowhow

ProNatMat on ollut suuri seikkailu luonnonmateriaalien maailmassa Suomessa ja Virossa. Kymmenen projektipartnerin ja satojen yhteistyökumppanien voimin olemme saaneet kipinöitä syttymään ja lentämään luonnonmateriaaliosaamisen edistämiseksi. Aihepiiri on ollut todella laaja, voidaan kysyä mitä luonnonmateriaalit ylipäätään ovat? Kaikkihan on alun perin luonnonmateriaalia! Tarvitaan lisää määreitä; ekologisuus, lähimateriaali, uusiutuva luonnonvara, luonnonmukainen, kierrätettävyys… Tämän hankkeen yhtenä lähtökohtana oli huoli sitä, että luonnonmateriaaleja tuodaan paljon kaukomailta, vaikka niitä voitaisiin korvata vastaavilla paikallisilla materiaaleilla. Tehokas luonnonmateriaalien käyttö on myös lähiympäristön hoitoa. Myös rakentamisen ympäristövaikutukset voidaan minimoida suosimalla luonnonmukaisia tai kierrätettyjä rakennusmateriaaleja. Tehokkaiden työmenetelmien osaaminen on samalla sekä katoavaa kansanperinnettä että innovatiivista tulevaisuutta; vanhoja työmenetelmiä voidaan

Virk

Luonnonmateriaalien keruukalenteri Koroisten talon kamarin seinältä.

käyttää uudella tavalla. Uusien menetelmien ja tuotteiden ideoinnille, tutkimukselle ja toteuttamiselle on ollut tarvetta, jotta pystytään vastaamaan alalla havaittaviin trendeihin ja tuotekehitystarpeisiin, niin rakentamisessa kuin taiteessa ja käyttöesineissäkin. Luonnonmateriaalit elävät kansanperinteissämme myös tarinoina ja nykypäivään asti ulottuvina


tapoina. Ihmiset ovat eläneet luonnosta ja kunnioittaneet siltä saatavia anteja. Jo aivan luonnonmateriaaliseikkailumme alussa saimme huomata, että kaikki ProNatMat-hankkeen eri teemat (ekologinen rakentaminen, kulttuuriperinnön jakaminen sekä taide, muotoilu ja käsityöt) sulautuivat yhteen permakulttuurin periaatteiden kanssa: Pidetään huolta toisistamme, kunnioitetaan luontoa ja huolehditaan resurssien reilusta jaosta. Englanninkielinen käsite permaculture tuli alun perin sanoista permanent agriculture, pysyvä maanviljely, mutta se on levinnyt siitä muillekin suunnittelun osa-alueille, ja nykyisin se voidaan tulkita kestävänä kulttuurina, a permanent culture. Tähän liittyy suuri ympäristöllinen ja sosiaalinen vastuu ja se korostaa suunnittelun ja tietotaidon merkitystä. Kunkin meistä on todellakin otettavasta vastuu siitä millaiseksi oman elämänsä ja ympäristönsä tekee. Kaikki, mikä tukee ekosysteemin kestävyyttä, on käyttökelpoista, niin vanhat perinteet kuin nykyaikainen tiede ja teknologiakin. Siksi monet niin suomalaiset kuin virolaisetkin toimintatavat – esimerkiksi talkoot – voivat olla osana permakulttuurisuunnit-

telua. Entisaikojen yhteisöllisyys onkin nostamassa taas päätään esim. asukasyhdistysten toiminnassa. Vanhoja puutaloalueita kunnostetaan ja elinympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota sekä Suomessa että Virossa. Ja kun erilaiset yhteisöt kätkevät sisäänsä eri ikäluokkia ja sosiaalisia ryhmiä, näille on helppo kohdentaa ja jakaa luonnonmateriaalitietoa ja –osaamista. ProNatMat –hanketta voidaan pitää perinteisen, säästävän ja kierrätettävän vanhan tiedon ja materiaalin sekä uuden jatkuvasti kehittyvän tietotaidon ja luovuuden symbioosina. ProNatMat -tieto on sellaista, joka koskettaa juuriamme kaukaa menneisyydestä ja työntää meitä kohti tulevaisuutta. Siitä voi tulla myös elämäntapa – tietoinen valinta vaihtoehtona kulutusyhteiskunnalle. Yhteistyöllä on voimaa ja monenlaisia tekijöitä tarvitaan onnistuneisiin hankkeisiin myös tulevaisuudessa. Päivi Simi

Kirjoitus on lyhennelmä projektipäällikkö Päivi Simin ProNatMatloppuseminaarissa Tallinnassa esittämästä puheenvuorosta.


Virk Tarton Supilinn ja Turun Portsa yhteistyöhön

Puutalojen puolesta Port Arthur - kotoisammin Portsa - on vanhojen kaupunkipuutalojen ja viihtyisten umpipihojen alue Turussa. Supilinn, soppakaupunki, on “kylä kaupungissa”, puutalojen ja puutarhojen vehreä nurkka Tartossa. Molemmat ovat lähellä kaupungin keskustaa, mutta kuitenkin hieman syrjässä keskustavilinältä: oikeastaan parhaalla paikalla säilyttääkseen kaupunkikuvassa vanhaa puutalokulttuuria. Kummankin alueen asukkaat puolustavat omia kotikortteleitaan, ja toivovat että vanhat talot säilyvät tulevaisuudessakin. Korttelit halutaan säilyttää alkuperäisessä käytössään, elävänä osana kaupunkia. Turun Portsan ja Tarton Supilinnan vei yhteen ProNatMat-projekti, jonka tavoite on edistää luonnonmateriaalien käyttöä rakentamisessa. Kaupunginosien yhteistyön välittäjinä olivat Varsinais-Suomen Viro-keskus ry ja Tartossa toimiva Turun kaupungin infopiste. Infopisteen puolesta ProNatMat -projektin vetäjänä Tartossa toiminut Jaava Masing näkee yhteistyössä paljon tulevaisuuden mahdollisuuksia: - Portsalla ja Supilinnalla on yhteisiä haasteita. Vanhan rakennuskannan restauroiminen on molemmille ajankohtainen ja tärkeä asia, samoin monet kaupunkisuunnitteluun liittyvät kysymykset. Kaupunginosien omaleimaisuus on arvo sinänsä, ja molemmat kaupunginosayhdistykset tekevät oman kaupunginosansa hengen säilyttämisen eteen kovasti töitä, hän arvioi. - Paras yhteistyö alkaa henkilökohtaisista kontakteista, ja juuri niitä nyt on tarkoitus luoda Turun ja Tarton välille ProNatMat-hankkeen kautta, Masing toteaa.

Supilinn: vanhaa ja uutta rakennuskantaa perinteisessä puutalokaupunginosassa.


Virk Portsaa uhkasi kerrostalojen rakentaminen Vuonna 1972 perustettu Portsa ry viettää jo 40-vuotisjuhlaansa, kun taas Supilinna Selts on toiminut 10 vuotta. Portsa ry perustettiin aikana, jollloin vanhojen puutalojen purkaminen ja uudisrakentaminen uhkasi aluetta. Uusi asemakaava kerrostaloille oli jo suunnitteilla, kun asukkaat heräsivät puolustamaan puutalokortteleitaan. Nimien kerääminen ja kampanjointi tuotti tulosta, ja Port Arthur sai suojelevan kaavan. Monet Portsan taloyhtiöt ovat viime aikoina viettäneet satavuotisjuhliaan. Talojen historiaa ja asukkaiden tarinoita on kerätty talteen, ja värikkäitä tarinoita on julkaistu niin kirjoissa ja kansissa kuin Portsa ry:n nettisivuillakin. Portsa ry on myös aktiivinen kaupunginosatapahtumien järjestäjä. Portsan katumarkkinat kirpputoreineen ja konsertteineen järjestetään toukokuussa. Pihamarkkinat ovat vuorossa elokuussa. Pihamarkkinoiden idea on, että asukkaat järjestävät pihoillaan myyntiä ja tapahtumia, omaa mielikuvitustaan käyttäen. Portsan nimikkoviikkoa vietetään elokuun lopulla, silloin ohjelmassa on opastettuja kävelykierroksia, konsertti ja elokuvailta puistossa. Uutena ideana viikon ohjelmaan on tullut lasten kukkakarnevaalit. Portsa ry:n sihteerin Sirpa Huntsalan yritys Portsan Olohuone tarjoaa isännöinti- ja tilipalveluita. Hän on erikoistunut juuri Portsan puutaloyhtiöiden isännöintiin. Puutaloasuminen on ihan omanlaisensa kaupunkimainen asumismuoto. Monet pitävät sitä idyllisenä asumistapana, josta on tullut jopa muotiilmiö. Tosiasiassa asukkaalle lankeaa paljon vastuuta ympäristöstään. Sirpa Huntsala toivoo, että puutalojen asukkaat muistaisivat aina kunnioittaa taloa. -Hirveällä kiireellä ruvetaan repimään vanhaa ja arvokasta miljöötä, jopa ilman lupia, kyselemättä! On kiire nykyaikaistaa kaikki ja samalla saatetaan aiheuttaa korvaamattomia vahinkoja, Huntsala kuvailee. Hänellä on uusille omistajille suositus: -Voisi asettua asumaan ja miettiä mitä haluaa, tutustua asuntoonsa ja vasta harkiten ryhtyä suunnitelmien tekoon. Aikanaan rakentajat osasivat asiansa, hyvää ja toimivaa ei kannata ruveta repimään. Aina pitäisi muistaa ottaa selvää ja kysyä neuvoa ennen kuin tekee. Lähes kaikki rakentaminen ja korjaaminen on tänä päivänä luvanvaraista, Huntsala muistuttaa. Portsan taloyhtiöiden isännöitsijää huolestuttaa myös talkookulttuurin katoaminen. Vuosikymmenet taloyhtiöissä on talkoopäivinä hoidettu yhteisten piha-alueiden siivoukset, vuotuiset rännien puhdistukset ja pienet korjaukset. -Tänä päivänä löytyy vielä taloyhtiöitä, joissa talkooperinne yhä toimii, mutta valitettavan monissa yhtiöissä asennoidutaan siten, että asiat hoidetaan ostopalveluna. Silloin menetetään ”me-hengen” luomisen  ja uusien asukkaiden ”sisäänajon” tilaisuus, samalla tämä johtaa kerrostalomaiseen lokeroitumiseen, mielestäni tässä kadotetaan iso osa puutaloasumisen sosiaalisuudesta. Eivät ne seinät yksinään idyllistä puutaloasumista takaa, kyllä se on koko paketti!


Virk

Tarton omaleimaisen Soppakaupungin eri puolia. On kunnostettua ja vielä enemmän on kunnostamista odottavaa...

-Muista, että taloyhtiö olet sinä itse yhdessä muiden osakkaiden kanssa. Hoitakaamme puutalojamme vaalien ja kunnioittavasti, jotta ne ovat kanssamme vielä ainakin toiset 100 vuotta. Portsa ry:n hallitus päätti ryhtyä kaupunginosien yhteistyöhön Supilinnan kanssa ProNatMat-hankkeen kautta. Vierailut puolin ja toisin tehtiin viime keväänä kaupunginosien juhlapäivien aikaan.

Supilinn on värikäs soppakattila Supilinn on soppakaupunki, sen katujen nimistä kun syntyy varsin maistuva soppa. Supilinnan pitkä pääkatu on nimeltään herne, sivukatuina ovat peruna, papu ja selleri, sopan jälkeen jälkiruoaksi kelpaavat meloni ja marja. Kaupungin tämä nurkka on kokonaisuutena säilynyt varsin hyvin, mutta osa taloista on huonossa kunnossa. Samalla kun vanhoja puutaloja uhkaa ajan hammas, on toinenkin uhka: tontteja ja kiinteistöjä ostavat sijoittajat, jotka näkevät lähellä keskustaa olevien tonttien arvon eri tavoin kuin paikalliset asukkaat. Ja silloin alkaa paine vanhojen talojen purkamiseksi ja uusien, suurempien talojen rakentamiseksi.


Virk

-Myös paine omakotitalojen rakentamiseksi perinteisten kaupunkipuutalojen sijalle on mielestäni uhka Supilinnalle, koska sillä on vaikutuksensa kaupunginosan sosiaaliseen elämään. En haluaisi nähdä Supilinnan yhteisöllisten pihojen muuttuvan yhden perheen puutarhoiksi, toisaalta en myöskään haluaisi vihreiden pihojen tilalle pienkerrostalojen parkkipaikkoja, pohtii Supilinnan yhdistyksen aktiivi ja perustajajäsen Aliis Liin. Hänen mielestään Supilinn on mainio juuri sellaisena kuin se on, sosiaalisesti kirjavana monenlaisten ihmisten kotina. Supilinnan omaan kaupunginosayhdistykseen kuuluu noin 130 henkeä, aktiivisia jäseniä on parikymmentä. Omaperäisen kaupunkikulttuurin suojeleminen on yhdistyksen jäsenten yhteinen tavoite. Kymmenessä vuodessa paljon on jo muuttunut, kaupungissa suhtautuminen puutaloihin on kohentunut ja suppilinnalaisten tietoisuus ja ylpeys alueen omalaatuisuudesta on noussut. -Kunhan saadaan lisättyä tietoisuutta hyvistä korjausmenetelmistä, talojen omistajat suhtautuvat kyllä säilyttävään korjaamiseen positiivisesti. Eihän kukaan halua taloaan rikkoa, Liin vakuuttaa. Turun kanssa Supilinnan väellä ei ole aiemmin ollut paljonkaan kontakteja. Sensijaan Helsingin Käpylä ja Tampereen Pispala ovat tulleet tutuiksi. -Portsa on uusi yhteistyökumppani, odotamme mielenkiinnolla tutustumista, sanoo Aliis Liin. Kokonaan uutta Turku-yhteistyö Supilinnalle ei ole, Turun ammattikorkeakoulu ja ProNatMat-hanke on ollut mukana jo edellisen vuoden Supilinnan päivillä rakentamisen infoauton kanssa esittelemässä ikkunoiden ja ovien restaurointia. Hankkeen infoauto on tuunattu matkailuauto, joka kiertää tapahtumissa Suomessa ja Virossa. Supilinnan päiviä vietetään huhtikuussa. Kaupunginosapäivät ovat yhdistyksen suurin jokavuotinen tapahtuma. Päivät alkavat jo perinteiseksi käyneeseen tapaan soppatarjoilulla kaupungin raatihuoneentorilla. Ohjelmassa on paljon tekemistä, periaatteena on tarjota mahdollisimman paljon avoimia ja ilmaisia tapahtumia. Ja markkinoiden päätteeksi konsertti jatkuu iltamyöhään saakka. Supilinnan yhdistys teki alueen asukkaille hiljattain laajan kyselyn, josta selvisi, että asukkaat arvostavat yhteisöllisyyttä ja Supilinnan eloisaa katukuvaa. Rappusilla istuskelevat asukkaat, aitoihin nojailevat kuulumisten vaihtajat, ulkona leikkivät lapset ja häntä ojossa kulkevat kissat eivät enää muualla Tartossa ole ihan tavallinen näky, mutta Supilinnaan ne kuuluvat. Varsin hyvin kyselytulosten kanssa yhteen sopiikin Supilinnalaisten uusin idea: tehdä Supilinnasta “teretamise tsoon”, tervehtimisen alue. Tartossa ei vieraita vastaantulijoita yleensä tervehditä, kaupunkilaiset ohittavat toisensa kaupunkilaisten tyyliin. Supilinna haluaa olla erilainen, sen kaduilla kulkija huomataan ja häntä tervehditään. Vierashan on vieras vain siksi, että hänelle ei ole vielä ehtinyt huikata “Tere”!

Kirsi Äyräs Kirjoittaja pääsi tämän artikkelin tekemisen kautta perehtymään Supilinnan ja Portsan yhteistyön alkuun jo viime keväänä Tartossa - paljon ennen kuin tiesi tämän syksyn töistään ProNatMat -hankkeessa. Hauska sattuma, josta voi kiittää Viro-keskuksen ja Tarton Turkuinfon pitkäaikaista yhteistyötä. Artikkelin englanninkielinen versio on julkaistu Promoting Natural Materials -kirjassa, joka on hankkeen pääjulkaisu.


Viron ja Etelä-Suomen yhteishanke

Virk

ProNatMat (Promoting Natural Material Know-how) -hanke on EU:n Central Baltic Interreg IVA -rahoitusta saava Viron ja Etelä-Suomen yhteishanke. Turun ammattikorkeakoulun koordinoima hanke edistää luonnonmateriaalien käyttöä ja tietotaitoa Suomessa ja Virossa sekä tiedon, tutkimuksen ja osaamisen vaihtoa maiden välillä. Hankkeessa kootaan tietopankkia, josta on jatkossa hyötyä molemmissa maissa. Hankkeen tavoitteet ovat varsin maanläheisiä: -Etsitään paikallisista luonnonmateriaaleista raaka-aineita, kehitetään uusia tapoja käyttää niitä ja tarjotaan ekologisempia ja terveellisempiä vaihtoehtoja korvaaman tuontia kaukomaista. Materiaalien keruu ja tuotteiden valmistus lähellä käyttäjiä, ostajia ja asiakkaita parantaa alueen työllisyyttä ja vähentää ympäristökuormitusta.

Kysyimme projektissa mukana olleilta: Miten ystävyyskaupungit Tartto ja Turku tulivat mukaan? -Tartto ja Turku ovat ystävyyskaupunkeja, ja siitä kaupunginosien yhteistyön idea lähti kehittymään. Portsalla ja Supilinnalla on molemmilla ennestään olemassa aktiiviset ja toimivat yhdistykset, joten niillä on hyvät edellytykset aloittaa yhteistyötä. Tarton ja Turun välillä ystävyyskaupunkiyhteistyötä halutaan tiivistää monella tasolla, kaupunkien, yliopistojen sekä myös kaupunginosien välillä, taustoittaa ProNatMat projektipäällikkö Päivi Simi Turun ammattikorkeakoulusta.

Mikä oli Varsinais-Suomen Viro-keskuksen rooli hankkeessa? Varsinais-Suomen Viro-keskus on ollut mukana projektissa koko hankkeen ajan, mutta hanketyö jäi sirpaleiseksi, koska henkilöt vaihtuivat. Hankkeen alkaessa Virokeskuksen toiminnanjohtajana oli Satu Rautuma, seuraavaksi työtä jatkoi Anna-Liisa Ossipova ja lopuksi Kirsi Äyräs. Viro-keskus julkaisi hankkeessa pienen sanakirjan, joka on tarkoitettu hyödyksi rakentajille molemmissa maissa. -Esimerkiksi Virossa Öko-messuille osallistuessani huomasin, että kiinnostus luonnonmateriaaleihin oli laajaa, kertoo hankekokemuksistaan Anna-Liisa Ossipova. Hänellä oli Viro-keskuksessa Turun vanhalla suurtorilla näköalapaikka Turun ja Tarton yhteistyöhön. Yhteistoimintaa ja vierailuja puolin ja toisin tapahtuu virallisella tasolla kaupunkien välillä, mutta myös yksityiset ihmiset käyvät usein kysymyssä matkailuneuvoja. Mitä hankkeesta jää elämään sen päätyttyä? -ProNatMat-hankkeessa on syntynyt uusia yhteistyöverkostoja, uskon että pysyviä sellaisia. Itse olen ilahtunut varsinkin siitä, miten hankkeessa on nostettu esiin virolaisten asiantuntijuutta luonnonmateriaalien käytössä, kertoo Kirsi Äyräs. Hanke päättyy vuodenvaihteessa. Viimeisen vaiheen hanketyö on verkostojen vahvistamista ja tuloksista tiedottamista. Virokeskus esitteli hanketta suurelle yleisölle Turun Kirjamessuilla lokakuussa. Juuri ilmestynyt Promoting Natural Materials -artikkelikirja kiinnosti yleisöä kovasti.


Virk Lumo-keskuksessa Koroisten maatilalla on lumoavan kirkas auringonpaiste, kun joukko vapaaehtoisia on kokoontunut marraskuisiin talkoisiin. Projektikoordinaattori Outi Tuomela on kuitenkin huolissaan. Koroisten tilan tulevaisuus on vaakalaudalla, ei ole varmuutta jatkuuko Lumo-keskuksen vuokrasuhde tilan omistajan Turun kaupungin kanssa, ja minkälaisin ehdoin viime vuonna perustettu Elävän kulttuurin Koroinen -yhdistys pystyisi täällä jatkamaan työtä. Esimerkiksi ProNatMathankkeen aikana kerätty materiaalipankki on ongelma: edessä olisi sen siirtäminen

muualle tai ehkä jopa tuhoaminen. Paljon työtä uhkaa valua hukkaan, jos ratkaisua ei löydy. -Koroinen on upea, historiallinen paikka, ja haluaisimme vaalia paikan henkeä jatkossakin, Tuomela toteaa. Lumo-keskus: Koroistentie 2 www.lumoverkosto.fi

Outi ja unkarilainen harjoittelija Attila talkoopäivän neuvonpidossa Koroisten pihamaalla marraskuun lämpiminä alkupäivinä. Talkoolaiset olivat huolissaan varsinkin hankkeen aikana kootusta materiaalipankista, joka pitäisi siirtää pois navetan vintiltä. Teksti ja kuvat: Kirsi Äyräs


Virk Majatohterin eli talotohtorin kaseiinimaalia on tarjolla Lumokeskuksen myymälässä. ProNatMat hankkeessa on vielä ilmestymässä Maalikirja, josta löytyy käytännön ohjeita luonnonmukaiseen maalaamiseen. Varsinais-Suomen Viro-keskuksen toimistolla käännettiin joulukuun alkupäivinä virosta suomeksi Virve Kiilin artikkelia, jossa on opastetaan rahkamaalin tekoon ja käyttöön. Majatohter-yritys pitää majaa Tallinnan Kalamajan kaupunginosassa, joka on tunnettu komeista vanhoista puutaloista.

Sokevan

Soittaja ei tarvitse sanoja. Tuohisoitinten taitaja Minna Hokka pärjäsi mainiosti Ökomäss-tapahtumassa Tallinnassa. Kielimuuri ei vaivaa muusikkoa, joka soittelee niin tuohitorvea kuin ruokopilliäkin. Ja kaikki soittimethan syntyvät omakätisesti lähiluonnosta löytyvistä materiaaleista.

Turku-info jatkaa nyt Tartu Rahvaülikoolin ja Varsinais-Suomen Viro-keskuksen voimin. Tartossa osoitteessa Ülikooli 1 sijaitseva konttori sai uudet ikkunateippaukset ja uutta väkeä päivystäjiksi, kun aiemmin kaupunkien tuella toiminutta infopistettä tuunataan opiston käyttöön. Virokeskus on lupautunut toimittamaan Tarttoon jatkossakin Turku-esitteitä, jotta Turku-infon idea säilyy.

hankehaasteena on ollut etsiä näkövammaisille käsityöntekijöille soveltuvia paikallisia luonnonmateriaaleja käsitöiden raaka-aineeksi. Perinteisiä patasuteja ja muita ProNatMat-tuotteita on parasta aikaa nähtävillä myös Viro-keskuksessa, joka on myyjäistunnelmissa Vanhan Suurtorin joulumarkkinoiden aikaan.


Virk 4/2012