Page 1

Virk

Numero 1 / 2014


Virk 1 / 2014 Varsinais-Suomen Viro-keskus ry Viron kunniakonsulaatti Turussa -Perustettu 1994. -Jäseniä yli 300: yksityisiä henkilöitä, yhdistyksiä, kuntia ja yrityksiä. -Yhdistys edistää Varsinais-Suomen ja Viron yhteistyötä, lisää Viro-tietoutta ja viron kielen ja kulttuurin tuntemusta sekä tukee jäsentensä välistä yhteistyötä. -Yhdistyksen toimisto palvelee kunniakonsulaattina ja jakaa Viron kansalaisille heidän Virosta tilaamansa passit ja henkilökortit sekä vastaa yksityishenkilöiden Suomea ja Viroa koskeviin kysymyksiin. Viron kunniakonsuli Keijo Virtanen on tavattavissa toimistolla sopimuksen mukaan. Puheenjohtaja: Armas Lahoniitty Sihteeri: Reino Lemmetyinen Toiminnanjohtaja: Kirsi Äyräs Osoite: Vanha Suurtori 3, 20500 Turku Käynti: Brinkkalan talon sisäpiha, 2. krs Toimiston puhelin: +358 2 250 3359 Toiminnanjohtaja suoraan: 040-822 7851 sähköposti: toimisto@viro-keskus.fi Internet-sivu: www.viro-keskus.fi Virk 1 / 2014 Julkaisija: Varsinais-Suomen Viro-keskus ry Päätoimittaja: Kirsi Äyräs Taitto: Lauri Nissinen ja Kirsi Äyräs Painopaikka: Painola, Kaarina

Kannen kuva: Ülle Priks itsetekemässään keskiaikaisessa asussa kevätmarkkinoilla Rocca al Mare -ulkomuseon pihalla Tallinnassa. Kuva: Monika Pill

Puheenjohtajalta Varsinais-Suomen Virokeskus ry:llä on ilo kutsua yhdistyksen jäsenet juhlistamaan Viron itsenäisyyspäivää. Juhlaa vietetään jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan Turun yliopistolla, ja sen järjestelyt tehdään yhteistyössä Viron kunniakonsulaatin, Turun yliopiston, Turun yliopistosäätiön ja Turun Tuglasseura ry:n kanssa. Yhdistyksemme puolesta toivotan lämpimästi tervetulleeksi Turkuun Viron Riigikogun varapuhemiehen Laine Randjärven ja Suomen eduskunnan puhemiehen Eero Heinäluoman. Yhdistyksemme viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlaansa. Tervetuloa mukaan juhlavuoden tapahtumiin! Armas Lahoniitty Puheenjohtaja


Kutsu Varsinais-Suomen Viro-keskus ry:n j채senille


!

!

!

!

!

!

!

!

!

!

Länsi-Virumaan sydän Rakvere

V

Virk

aikka olemme ajaneet kymmeniä kertoja paikan ohi käydessämme Virossa, aina yhtä jännittävältä ja sykähdyttävältä näyttää Viron viidenneksi suurimman kaupungin, Rakveren, tunnusmerkki, kivilinnoitus Vallimäen päällä. Valtava linnoitus rakennettiin jo 1200-luvulla ja se on nähnyt Viron historian monet vaiheet. Nykyään linnoituksessa voi kokea keskiaikaista tunnelmaa mm. jousiammunnalla, käymällä kidutus- ja kauhukammiossa ja syömällä keskiaikaista ruokaa. Linnoitus vetää puoleensa ihmisiä ympäri vuoden ja sen ympärillä, kukkulan reunoilla näkee niin perheitä viettämässä vapaapäivää kuin rakastuneita pareja kävelemässä käsi kädessä. Linnoituksen vieressä sijaitsee myös toinen Rakveren tunnetuimmista nähtävyyksistä, suuri Tarvas-patsas, joka on Baltian suurimpia eläinpatsaita.

porsaspatsaat, joita katsoessa tulee väkisinkin hyvä mieli. Keskusaukion ympärillä ostoshaluiselle on monenlaista kauppaa tarjolla, ja viitisen kilometriä Tallinnaan päin mentäessä sijaitsee suuri Põhja-keskus, jossa kauppoja ja ravintoloita on varmasti jokaiseen makuun. Kaupungissa kulkiessa voi ostosten lomassa ihailla myös vanhoja virolaisia värikkäitä puutaloja, jotka kätkevät sisäänsä mm. nykyaikaisen yökerhon Mjaun.

Rakveren kaupungin keskusta avautuu aukean ympärille. Aukealla tulijaa odottavat värikkäät

Henna Hietanen

Rakveressä käydessä kannattaa tutustua myös sen moderniin Aqva Spa –kylpylähotelliin, jossa on tekemistä kaikenikäisille. Kylpylässä on mm. vesipuisto värivaloliukumäkineen ja lastenaltaineen lapsille ja nuorille, ulkoallas, porealtaita ja seitsemän erilaista saunaa. Tarjolla on myös hierontaa ja erilaisia hoitoja nykyaikaisissa puitteissa.


!

!

!

!

!

!

!

!

!

!

Virk

Viroa matkailijalle -kurssi alkamassa Varsinais-Suomen Viro-keskus järjestää helmikuusta alkaen viron kielen alkeiskurssin, joka on suunnattu nimenomaan matkailijoille. Kurssilla käsitellään sanastoa ja ilmaisuja, joita matkailija saattaa tarvita sekä tietoa Virosta. Opettajana toimii FM Mari Jurtom. Viroa matkailijoille: keskiviikkoisin klo 17.30 - 18.30 alkaen 12. helmikuuta. Kurssin pituus 10 viikkoa, hinta 35 eur. Ilmoittaudu kurssille: toimisto@viro-keskus.fi Mari Jurtom on Viro-keskuksen uusin työntekijä. Hän on kotoisin PohjoisVirosta, Kundasta. Mari on opiskellut Tarton yliopistossa ja vuosina 2006-2010 Turun yliopistossa. Turku on hänelle siis hyvin tuttu paikka. Mari valmistui suomen kielen maisteriksi vuoden 2011 alussa. Sen jälkeen hän työskenteli Tartossa eri kielikouluissa suomen opettajana. Nyt hän on jälleen Turussa. Marin harrastuksia ovat unkarin kieli ja kuorolaulu.

Tere tulemast soome keele kursusele Eesti-keskus korraldab ka soome keele kursust eestlastele. Kursus on mõeldud neile, kes natuke oskavad soome keelt, aga vajavad põhiasjade osas kordamist ja lisajulgust suhtlemisel. Täpne sisu sõltub osalejate tasemest. Õpetaja FM Mari Jurtom. Soome keel eestlastele (alg-/kesktase): kolmapäeviti kell 18.45 - 20.00 alates 12. veebruarist. Kursuse pikkus 10 nädalat, hind 35 eur. Lisainfo ja registreerimine: toimisto@viro-keskus.fi

Ope vaihdossa Opettaja Eve Klettenberg (vas.) Olustveren ammattikoulusta (Olustvere Maamajandus- ja teeninduskool) vietti mielenkiintoisen kaksiviikkoisen Turussa ”vaihtoopettajana” tutustuen elintarvikealan opetukseen. Turun ammattiinstituutin elintarvikealan tiimivastaava Saila Sipilä lähti hänelle kaupunkioppaaksi, ja kaksikko kävi tutustumassa Viro-keskukseen. Samalla pohdittiin tulevia koulutusalan yhteistyömahdollisuuksia.


Ülle Priks lausumassa Bonifatiuksen killan perustamissanoja avajaisissa 2008.

Bonifatiuksen kilta luo keskiajan henkeä Viljanti on yksi Viron vanhoista, keskiaikaisista hansakaupungeista. Keskiajan henkeä voi edelleen aistia siellä käsityöläisten pajoista koostuvassa Bonifatiuksen killan talossa sekä vuosittain kesällä järjestettävillä keskiaikamarkkinoilla. Bonifatiuksen kilta järjestää kaikille avoimia käsityöpajoja, jossa voi seurata käsityöläisten työtä ja myös itse kokeilla erilaisia käsitöitä. Halutessaan voi vaikka tehdä lasitöitä ja maalata lasimaalauksia, keittää saippuaa tai tehdä paperitaidetta. Pajoissa myös ommellaan keskiaikaisia vaatteita ja asusteita tai valmistetaan leivonnaisia keskiaikaisten reseptien mukaan. Käsityöpuodissa on myynnissä paikallisia käsitöitä koko maakunnasta. Joulun aikaan pajat muuttuvat joulumaaksi, jonne on mahdollista tulla kokemaan ja näkemään, miten keskiajalla juhlistettiin joulua ilman joulupukkia ja tonttuja, kuusta ja lahjavuoria. Lapset on huomioitu järjestämällä koulun alkuun ja loppuun ajoittuvat puuhapäivät. Lisäksi

pajoissa järjestetään käsityökursseja, näyttelyitä ja niitä on mahdollista vuokrata omiin juhliin. Bonifatiuksen kilta organisoi lisäksi Viljantin jokakesäiset keskiaikamarkkinat, joille osallistuu yli 200 käsityömyyjää Viron lisäksi myös Latviasta ja Liettuasta. Kaiken tämän takana on idearikas Ülle Priks, joka perusti Bonifatiuksen killan yhdessä ystävänsä kanssa vuonna 2008. Oman ompeluyrityksensä työllistämä Ülle kiinnostui keskiaikaisista vaatteista osallistuttuaan Viljannin kaupunginmuseossa järjestetylle keskiaikaisten vaatteiden kurssille. Keskiaikaiset vaatteet ja koko keskiaikainen

Kynttilöidentekoa käsityökurssilla


Imbi Kolkkanen Runot:

Ood märtsile Pukuompelijat tekevät uniikkeja asuja.

elämäntapa innosti Üllea ja hänen ystäviään niin, että naiset perustivat ompelufirmansa rinnalle Bonifatiuksen killan – yhdistyksen, joka tarjoaa ihmisille mahdollisuuden elää hetken keskiajan tunnelmassa. Nimensä kilta sai saksalaisen käsityöläisten suojelupyhimyksen mukaan. Ülle pyöritti killan toimintaa viime vuoden loppupuolelle saakka, jolloin hän muutti miehensä luo Suomeen. Joulukuusta lähtien Ülle on työskennellyt meillä Varsinais-Suomen Virokeskuksessa – Tervetuloa kysymään lisää Viljannista todelliselta asiantuntijalta!

Minu mõtted uitavad kevades Ihkab hing näha lehtedes puud Aga jalad on põlvini lume sees Käsi sättimas lumememme suud Jääpurika nina on nohune Õues päike teeb kevadele teed Märtsi algus on talviselt lumine Hangel sulada aega on veel Küll need lehed jõuavad puhkeda Lumevalgus las valgustab veel Lilled võivad õitseda uhkena, siis kui lumi on sulanud veeks Sest et lume sulades õuele Ei jää muud, kui tülikas pori Ja kui lumest palle veeretan lastele Mõtlen, las olla pealegi tali

Pala kevättä Mä astuin kevääseen Se oli pienenä läiskänä keskellä kuivaa asfalttia Mä kompastuin rakkauteen Se oli merkki keväästä siellä keskellä asfalttia Nyt olen rakastunut ja iloinen auringosta – se paistaa minulle On taas se tapahtunut Mä hattuni nostan silmiltä, hymyilen sinulle Mulla on ketä rakastaa Se on rikkaus tää kaikista suurin Voin haaveissani vaeltaa tai hypätä elämään, josta haaveilin juuri

Kiltatalon kutsuva sisäänkäynti.

Teksti: Henna Hietanen Kuvat: Ülle Priksin arkistosta

Mä astuin kevääseen Se oli pienenä läiskänä keskellä kuraa ja lunta Mä kompastuin rakkauteen Se on merkki keväästä Muistan nähneeni tästä unta.

Virk


Virk

Lauri Nissinen ja Veikko Laakso suunnittelemassa tulevan historiikkiteoksen viimeistelyä.

Yhdistyksen 20-vuotinen historia kirjaksi Varsinais-Suomen Viro-keskus ry täyttää tänä vuonna pyöreitä vuosia. Kaksi vuosikymmentä aktiivista Viro-toimintaa on jo takana. Yhdistyksen historiatoimikunta on työskennellyt FL Veikko Laakson johdolla puolitoista vuotta, ja nyt historiikin teko alkaa olla jo viimeistelyvaiheessa. Artikkelit yli kahdeltakymmeltä kirjoittajalta ovat koossa, ja on aika siirtää teos taittajan käsiin. Kirja julkaistaan syksyllä 2014. Lauri Nissinen on aloittanut tammikuussa työnsä Varsinais-Suomen Viro-keskuksessa juhlakirjaprojektin editoijana ja taittajana. Lauri on kotoisin Kajaanista ja valmistuttuaan vuonna 2010 Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta hän päätyi Turkuun. Lauri kirjoittaa myös Virk-lehteen juttuja Virosta.

Andrei Hvostov

Sillamäen kärsimysnäytelmä

Andrei Hvostovin (s.1963) omaelämänkerrallinen

kaupungissa Suomenlahden etelärannalla.. En ole

kirja lapsuudestaan ja nuoruudestaan suljetussa

lukenut yhtä aitoa kuvausta nuoren ihmisen

Sillamäen teollisuuskaupungissa on kurkistus

elämästä neuvostoajan arjessa. Kirjoittajan satiiri

Neuvosto-Viron arkeen 1960-70 luvuilla.

osuu suoraan maaliinsa. Kuinka ihmisten haaveet

Varsinaisesta kärsimysnäytelmästä ei kirjassa ole

ja unelmat olivat sovittamattomassa ristiriidassa

kyse, vaan miten elämä soljui paikallaan, harmaana

Neuvostoliiton kanssa ja miten se lamautti ihmiset

ja loputtoman tylsänä.

henkisesti. Hvostovin suora ja kaunistelematon tyyli kuvaa ennen kaikkea venäläisten ja virolaisten

Hvostov kuului kotikaupungissaan pieneen vironkieliseen vähemmistöön. Hänen äitinsä oli virolainen geologi ja isä venäläinen kaivosmies,

yhdessäeloa, alkoholin vaikutusta ihmisten ja maan alennustilaan ja sitä riemua, kun käsiinsä sai aidot länsimaiset farkut.

joka ei osannut viroa. Kirja tuo elävästi esiin millaista oli elää kylmän sodan aikaan, suljetussa

Lauri Nissinen


Jaan Kross 19.02.1920 – 27.12.2007

E

n ole ennen lukenut virolaista kirjallisuutta.

Virk

Suurin osa Krossin tuotannosta on käännelty

En oikeastaan tiennyt yhtään virolaista kirjailijaa,

suomen kielelle. Suomessa tunnetuin romaaneista

paitsi Sofi Oksasen, ja hän on puoliksi virolainen.

lienee Keisarin hullu (Keisri hull). Kirja kertoo

Niinpä kysyin asiaan paremmin perehtyneeltä

baltiansaksalaisesta miehestä, joka vaatii tsaarilta

ystävältäni: Jos pitäisi tuntea vain yksi virolainen

perustuslakia ja muita uudistuksia. Tämän takia

kirjailija, kuka se olisi?

hänet lähetetään vuosiksi vankeuteen. Romaani

V

on kuvaus 1800-luvun Virosta, mutta kertoo

astaus tuli heti: Jaan Kross.

hyvin myös oloista Neuvostoliiton aikana.

Viron kansainvälisesti tunnetuin ja eniten

Kokonaisuutena koko Krossin tuotanto on

vieraille kielille käännetty kirjailija Jaan Kross

erinomainen opas Viron historiaan, maan

on ollut ehdolla Nobelin kirjallisuuden palkinnon

tunnetuimman kirjailijan kertomana.

saajaksi useaan otteeseen 1990-luvulla. Kross aloitti runoilijana ja kääntäjänä, mutta siirtyi

Lauri Nissinen

proosaan 1960-luvun loppupuolella. Hänen pääteoksenaan pidetään neliosaista Uppiniskaisuuden kronikka (Kolme katku vahel), joka ilmestyi vuosina 1970-80. Krossin teokset sekoittavat historiallisia tapahtumia ja fiktiota, joissa seikkailee usein virolainen päähenkilö. Myöhemmin 1980-luvulla Kross alkoi kirjoittamaan teoksia Neuvosto-Viron ajoista, joihin hän ammensi aineistoa omasta elämästään. Piirros: Matti Äyräs

Ootus Vihmapilve ähvardus Kajab vastu kõikjalt Nõrgast tuulepuhangust Miski näkku lõikab Suvetuultes segadus Pole talv ja pole suvi Vihm toob siiski kergendust Talvele jääb lumi Kauakestnud sadu Poeb peitu taeva taha

Külm jookseb külmaradu Jääb päikesestki maha Tuul vaibub soojalaineks Rohi rõõmsalt särab Vihm võttis meele kaineks Ja valu vaimult ära Nüüd sooja südamega Ma loodusesse astun Emajänese hüpetega Oma elule vastu!

Lapsepõlv minu südames Sinu silmadesse jätan Meie kodutänava Et mul oleks hiljem Põhjust tulla vaatama Unustan su südamesse Killukese ühist aega Jätan päris meelega Ütlemata – head aega

Oma taskutesse peidan Ühe suve ja kevade Ka sügise ja talve Hoian sulle ja endale 24.2

Runot: Imbi Kolkkanen


Saammeko esitellä - juhlapuhujat 22.2.

Virk

Viron itsenäisyyspäivän juhlaan Turkuun saadaan tänä vuonna puhujat suoraan Viron ja Suomen politiikan huipulta. Saammeko esitellä - Laine Randjärv ja Eero Heinäluoma.

kun Viron nykyinen pääministeri oli vielä Tarton kaupunginjohtaja, Randjärvestä tuli Tarton varakaupunginjohtaja. Kun Andrus Ansip siirtyi hallitukseen, Randjärvestä tuli kaupunginjohtaja.

Laine Randjärv (vuosina 1985-2011 Laine Jänes) on virolainen kansanedustaja ja musiikinopettajakuoronjohtaja. Randjärv kuuluu hallitsevaan Reformipuolueeseen. Hän oli Viron kulttuuriministeri 5.4.2007 - 6.4.2011 ja sen jälkeen hän on ollut Riigikogun varapuhemies. Vuosina 2004 - 2007 hän oli Tarton kaupunginjohtaja.

Tällä hetkellä Randjärv viimeistelee väitöskirjaansa, joka käsittelee luovan persoonan roolia Viron laulujuhlien yhteydessä. Randjärvellä on 2 tytärtä ja 2 lapsenlasta.

Randjärv syntyi vuonna 1964 Moskovassa. Lapsena hän asui vanhempiensa kanssa vuoden Afrikassa. Randjärv kävi lukion Tartossa ja opiskeli Tallinnan Konservatoriossa kuoronjohtajaksi. Vuonna 1996 hän valmistui musiikin maisteriksi. Ennen politiikkon uraa Randjärv toimikin musiikkiopistossa opettajana ja kuoronjohtajana. Hän on ollut Viron Musiikkiakatemian Tarton osaston johtaja (1997-1998) ja Vanemuisen konserttitalon johtaja (1998-2002). Hän on myös perustanut kamarikuoron Tarmeko. Vuonna 2002,

Suomen eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma on syntynyt Kokkolassa vuonna 1955. Ennen politiikkaan siirtymistään hän toimi mm. SAK:n palveluksessa vuosina 1983–2002. Heinäluoma siirtyi SAK:n osastonjohtajan paikalta SDP:n puoluesihteeriksi. Kansanedustajaksi hänet valittiin ensimmäisen kerran vuoden 2003 vaaleissa Uudenmaan vaalipiiristä. SDP:n puheenjohtajaksi hänet valittiin kesän 2005 puoluekokouksessa ja hän toimi puheenjohtajana aina kesään 2008 saakka.

Eestlaste klubi Turus - virolaisten klubi sai vauhdikkaan alun Mis on Eestlaste klubi Turus? Klubi sündis kolm kuud tagasi 6. oktoobril 2013, kui 7 tegusat Soomes elavat eestlast soovisid midagi üheskoos korda saata. Me olime eri vanuse, erineva ajalooga ja meie põhjused olid erinevad, miks me soovisime midagi teha, aga tahe olla üheskoos oli sama. Nii lõime me Eestlaste klubi Turus, kuhu võivad tulla kõik, kes on seotud Turu või selle lähiümbrusega. Klubi kuulub Varsinais-Suomen Viro-keskus ry ühte alagruppi. Ja suur tänu ühingu juhatajale Kirsile, kelleta meil seda vahvat klubi olemas ei oleks! Meie esimene üritus oli Ajurünnak, kuhu tuli iga korraga rohkem inimesi. Detsembris korraldasime Manillas jõulupeo, tänu millele saime oma meeskonda väga palju uusi ja lahedaid liikmeid. Nüüd vaid tuleb realiseerida uusi ideid ja olla üheskoos. Hoiame kokku, näitame Eesti kultuuri ja teeme midagi lõbusat üheskoos! - Angela Viispert-Hedhly Virolaisten klubi Turussa syntyi lokakuun alussa, kun 7 Suomessa asuvaa virolaista halusi tehdä jotain yhdessä. He ovat eri-ikäisiä ja eritaustaisia, mutta kaikilla on sama into toimia yhdessä. Virolaisten klubi toimii Varsinais-Suomen Viro-keskus ry:n jaostona. Ensimmäinen yhteinen tapahtuma oli Ajurünnak eli Aivoriihi, jolloin ruvettiin suunnittelemaan yhteistä toimintaa. Joulukuussa järjestettiin pikkujoulut, johon osallistui yli 50 henkeä. Heistä saatiin heti lisää klubin jäseniä. Tammikuussa on mm. käyty yhdessä luistelemassa Kupittaalla. Nyt pitää vain keksiä lisää uusia ideoita ja järjestää uusia yhteisiä tapahtumia!


Kunniajäsen kävi kylässä Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja Markku Lehtonen käväisi Turussa, ja tuli tervehtimään nykyistä hallitusta. Lehtonen kiertää Suomessa Viroseuroissa esittelemässä kirjaansa Minun Vironi muistelmia pitkältä Viron-taipaleelta. Kylmän talvipäivän kokous. Kuvassa vas. Aila Grönholm, Hanna Meriläinen, Pekka Lehtinen, Markku Lehtonen ja Armas Lahoniitty.

Luupin oppilaiden mielipiteet esiin! Osana yliopistoharjoitteluani Viro-keskuksessa teetimme yhdessä Turun työväenopiston maahanmuuttajille suunnatun Luupin kanssa opiskelijoille mielipidekyselyn viime vuoden marraskuussa. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää opiskelijoiden tyytyväisyyttä opintoihin sekä tuoda esille ideoita kurssien kehittämiseen. Kävin myös haastattelemassa muutamia ryhmiä. Kyselyyn vastasi 226 Luupin opiskelijaa, joista osa vastasi kyselyyn suomeksi, osa englannin kielellä. Kyselyyn vastanneet opiskelijat osallistuivat suomen kielen kurssille tai harrastuskurssille. Vastanneiden kotimaat sijaitsivat ympäri maailman, suurin ryhmä vastanneista puhui äidinkielenään venäjää sekä englantia. Kyselystä selvisi, että suurin osa opiskelijoista on tyytyväisiä opetukseen. Kurssin parhaaksi asiaksi opiskelijat nimesivät yleensä opettajan sekä opetuksen laadun ja ryhmän yhteishengen. Suomen kielen kurssilaiset toivoivat lisää kursseja ja opetustunteja sekä erityisesti suomen puhumiseen keskittyviä kursseja. Harrastekurssilaiset taas

kaipasivat myöskin lisää opetustunteja viikkoon sekä lisää kursseja jatkossakin. Virolaisia kyselyyn vastasi kuusi henkilöä, jotka kaikki osallistuivat Luupin virolaisille suunnatuille suomen alkeiskurssille. He olivat asuneet Suomessa vasta muutamia kuukausia ja toivoivat erityisesti lisää suomen kielen kursseja (virolaisille). Opetukseen he olivat tyytyväisiä ja suunnittelivat osallistuvansa myös jatkokurssille. Osa virolaisista opiskelijoista oli nuoria äitejä, jotka toivoivat ryhmää tai kurssia, jonne voisivat osallistua lasten kanssa. Ehdotuksena oli äiti-lapsi –ryhmä, jossa äidit voisivat keskustella (suomeksi) ja lapset leikkiä. Ryhmä voisi olla kansainvälinen, sillä muillakin kursseilla ilmeni samansuuntaisia toiveita. Tulevaisuudessa Luuppiin on kaavailtu mm. virolaisille suunnattua kuorolauluryhmää. Kurssitoiveita otetaan mieluusti vastaan ja ne saisi esittää 17.3. mennessä Viro-keskukselle. Henna Hietanen


Hauska tutustua!

Virk

Hannes Hanso ja Aila Grönholm Helsingin kaupungintalon edustalla. Kuva: Kirsi Äyräs

Viro-keskuksen jo pitkään jatkunut Kuressaare-yhteistyö jatkuu aktiivisena. Yhdistyksen Kuressaarejaoston vetäjäksi valittiin vuoden 2014 alusta Aila Grönholm. Ensitöikseen hän tapasi Kuressaaren uuden kaupunginjohtajan Hannes Hanson. Kuressaaren uudella kaupunginjohtajalla on runsaasti kokemusta kansainvälisestä toiminnasta. 42-vuotias Hanso on asunut pitkään ulkomailla - Intiassa, Kiinassa, Australiassa, Englannissa, eniten häntä on kiinnostanut kuitenkin Aasia. Hän toimi pitkään ulkopolitiikan analyytikkona ja on työskennellyt Viron Puolustus- ja Valtiovarainministeriössä sekä EU:n diplomaattisessa palvelussa, mutta useammat virolaiset tuntevat hänet ehkä parhaiten intohimoisena pyöräilijänä ja matkamiehenä. Nimittäin hän on ollut mukana Lähi-Idässä pyöräretkillä, jotka kuvattiin - näin syntyi televisioprojekti Uhhuduur.

Politiikasta Hanso on ollut kiinnostunut aina. Hän kuuluu Viron Sosiaalidemokraattiseen puolueeseen. Hän on myös ollut kaksi kertaa ehdolla Riigikogun vaaleissa. Viime syksyn Viron paikallisvaaleissa hän sai Kuressaaren kaupungissa ylivoimaisesti eniten ääniä.

Kellokosken prinsessa Olen kuullut tuon tarinan ennenkin olen tuntenut tämänkin tuskan Olen pyytänyt anteeksi tosissaan nähnyt unta, et eksyn usvaan

Silti tunne tää tuntuu niin uudelta Minun päässäni tämä on totta Usvan suojassa kohti valoa vaellan ainiaan –

Olen valmis uskomaan uudestaan Vaikka tiedän, et kestä tää ei… Tämä tuska saa minut huutamaan Kuka järjen minulta vei!?

Olen rinsessa linnani tornissa Rakas linnani – se on mun päässä Olen vankina omassa hovissa Olen AINA, nyt ja tässä

saatanan rotta!

Imbi Kolkkanen


Virk 1 2014  

Virk - Varsinais-Suomen Viro-keskus ry:n jäsenlehti. Tässä numerossa mm: Bonifatiuksen kilta Viljannista, Rakvere, Jaan Kross, Hannes Hanso...

Advertisement
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you