{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade.

Page 1

SUOMENHEVONEN Suomenhevosliitto ry:n jäsenlehti 2013

26 TyĂśmestaruusvaltikka

tiukasti Kymenlaaksossa

28

Monilahjakkuus Vektorin Maine

33

Antti Kinnunen, hevosmies kolmannessa polvessa

36Somelainen

OMENHE V SU

hevonen

IITTO r.y. SL O

52

Suomenpienhevosesta on moneksi


Muista lippu salkoon

6.9.

Puheenjohtajalta

Suomenhevosen päivän kunniaksi!

Kesäravitunnelmissa Lieksassa

SUOMENHEVONEN 2013 TOIMITUS/JULKAISIJA

Arvoisat Suomenhevosliiton jäsenet

Suomenhevosliitto ry

Kuluneena vuotena olemme toteuttaneet hyviksi koettuja toimintamuotoja, palkinneet menestyneitä, monenlaisiin huippusuorituksiin yltäneitä suomenhevostähtiä, jotka ovat loistaneet hyvin erilaisilla kilpa-areenoilla. Olemme tehneet aloitteita jalostusasioissa. Olemme saaneet kuninkuusravien palkintotasoa ylöspäin vaikka se ei olekaan aivan vielä sillä tasolla missä sen pitäisi olla.

TAITTO Viivi Huuskonen KANSIKUVA Viivi Huuskonen PAINOPAIKKA Kirjapaino Kari Oy, Jyväskylä Suomenhevonen –lehti ei synny ilman suomenhevosia rakastavia taustajoukkoja! Haluammekin osoittaa suuren kiitoksemme laajalle suomenhevosystävien verkostolle, jotka antoivat oman panoksensa lehden tekoon. Mutta mitäpä me emme olisi valmiita tekemään suurisilmäisen, muhkean, viisaan, lihaksikkaan ja ennen kaikkea oman suomenhevosemme eteen. Yksikään ei ole kieltäytynyt tästä tehtävästä. Ja se johtunee siitä, että onneksi, suomenhevonen kerää ympärilleen vielä sitä vanhaa kunnon yhteishenkeä, josta ainakin me olemme todella ylpeitä! Kiitos teille! Suomenhevosliitto ry Löydät meidät myös Facebookista!

Olemme myös menneet Facebookin kautta sosiaaliseen mediaan ja sieltä olemme saaneet uusia jäseniä ja toimintamuotoja. Tarinat, jutut ja mielipiteiden vaihto on hyvin helppoa ja mutkatonta . Jäsenemme ovat löytäneet hyvän ja mielenkiintoisen väylän osallistua valtakunnalliseen suomenhevosperheeseen. Toivon, että saamme juuri sinulta uusia ideoita, jotta voimme edelleen kehittyä ja viettää mielenkiintoisia hetkiä suomenhevosaiheisten asioiden parissa. Minulla oli tilaisuus lukea muutamia pohjanmaalaisten peruskoululaisten ainekirjoituksia sotahevosista ja yllätyin miten hyvin he kirjoittivat ja miten korkealla on suomenhevosen arvostus ja miten vahvat perinteet kotoisella suomenhevosellamme on. Kuninkuusravien mahtavan yleisömenestyksen takana on varmasti myös nämä pitkät ja arvostetut suomenhevoseen liittyvät muistot historian sivuilta. Tulevana kesänä ravataan kuninkuusravit Kuopiossa, odotan taas huipputunnelmaisia raveja, olemmehan hevosrikkaan alueen keskiössä. Edellisistä Kuopion kuninkuusraveista 1998 muistan hienoja hetkiä, kuninkaalliset Vieskerin ja Ujan sekä ratsastajat jotka liehuvine harsomaisine vaatteineen vetivät esittelyjä. Kehotan Teitä kaikkia käymään enemmän raveissa ja muissa hevostapahtumissa , paikan päällä on hieno tunnelma ja siellä tapaa aitoja ihmisiä. Te teette osallistumisellanne ravitapahtumaa aina paremmaksi. Suuri Kiitos kaikille, jotka mahdollistitte tämän lehden tekemisen! Hyvää suomenhevoskesää kaikille! Lieksassa 10.6.2013 Timo Ryynänen Suomenhevosliitto ry:n puheenjohtaja

Suomenhevonen 2013

3


Sisällysluettelo Puheenjohtajalta ............................................................................................................... 3 Suomenhevosliitto ry -suomenhevosen hyväksi!..........................................................5 Vuoden parhaat 2012..........................................................................................................7 Tilastotietoa, Varsat Vauhdissa ja Prix de Suomenhevosliitto.....................................8 Suomenhevosliitto haastaa hevosihmiset ojentamaan kätensä.................................10 Hevosten veripankki toivoo luovuttajiksi suomenhevosia...........................................11 ”Älähän hättäile” ja muut vanhan kansan ohjeet...........................................................12 Raveissa Ranskanmaalla -pohjoismainen kylmäveriottelu..........................................14 Haastateltavana hevosmies, kengittäjä Veikko Mäkinen Petäjävedeltä....................18 Heinäkuun kuumat poimintavinkit..................................................................................19 Työvaljastuskurssilla Nousiaisissa....................................................................................20 Määrätietoinen jalostustyö on tuottanut jo kolme SE-hevosta..................................22 Työmestaruusvaltikka tiukasti Kymenlaaksossa...........................................................26 Monilahjakkuus Vektorin Maine.......................................................................................28 Hevoskynnön SM-kisat Eurajoella 31.8.2013..................................................................32 Antti Kinnunen, hevosmies kolmannessa polvessa......................................................33 Somelainen hevonen..........................................................................................................36 Pertti Niverillä on vielä tavoitteita....................................................................................38 Suvi-Hermiina on uuden sukupolven suomenratsu.....................................................40 Merkkivuosia ja -hevosia Ypäjän siittolanmäellä...........................................................44 Sarasteen Simeon on harvinaisuus Englannissa...........................................................49 Fancy a Finnhorse?..............................................................................................................51 Suomenpienhevosesta on moneksi.................................................................................52

Kunniajäsen Anton Hatakka

Onhan liiton merkitys suurimmillaan asiantuntijana erilaisissa suomenhevosen asemaa koskevien asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Liitto edustaa suomenhevosen omistajia eri yhteyksissä asioiden valmisteluissa

4

Suomenhevonen 2013

ja siltä kysytään mielipidettä sekä lausuntoja. Niitä valmistellaan liiton hallituksessa.” (Jouko Konsala, SuomenhevosSanomat 1/2007) Haluamme kiittää Suomenhevosliiton kunniajäsen Anton Hatakkaa aktiivisesta ja väsymättömästä jäsenhankintatyöstä, jota hän on jo vuosia ansiokkaasti tehnyt. Antonin kautta Suomenhevosliitto on saanut jo satoja uusia jäseniä. Ilman Antonia emme olisi näin suuri suomenhevosihmisten perhe.

OMENHE V SU

IITTO r.y. SL O

”Oman panoksensa suomenhevosen asemaan jäsen tuo parhaiten hankkimalla uusia jäseniä. Suomenhevosliiton merkityksen ratkaisee jäsenmäärä, koska se tuo uskottavuutta.


Suomenhevosliitto ry –Suomenhevosen hyväksi! Suomenhevosliitto ry tekee työtä suomenhevosen hyväksi jo viidettätoista vuotta. Suomenhevosliitto on suomenhevosen käyttöä ja arvostusta edistävä valtakunnallinen yhdistys. Liitto on perustettu Saarijärvellä 4.tammikuuta 1998. Liiton kotipaikkana on perustamispaikkakunta Saarijärven kaupunki ja toimialueena on koko Suomi. Liitto on Suomen Hippos ry:n jäsen.

Suomenhevosliiton jäsenenä tuet suomenhevosen puolesta tehtävää työtä rodun säilyttämiseksi elinvoimaisena. Suomenhevosliitto edustaa suomenhevosta sen kaikissa käyttömuodoissa ja kokoaa positiivisella toiminnalla suomenhevosihmisten yhteisön, jossa toimiminen on kaikkien yhteinen juttu. Liiton jäseneksi voi liittyä kuka tahansa suomenhevosen ystävä, omaa hevosta sinulla ei tarvitse olla. Jäsenmaksu vuodelle 2013 on 20 euroa. Lue lisää Suomenhevosliiton toiminnasta ja jäsenyydestä kotisivuiltamme www.suomenhevosliitto.fi

Suomenhevonen on yhteistyöhaluinen, pyrkivä, nöyrä ja omaa korkean työmoraalin kaikissa eri käyttösuunnissa, mitä se kulloinkin edustaa. Toimi suomenhevonen ravurina, ratsuna tai työhevosena, on se ennen kaikkea tärkeä perheenjäsen omistajilleen.

Osallistu arvontaan!

OMENHE V SU

IITTO r.y. SL O

Sykkiihän sinunkin sydämesi suomenhevoselle!

Liitto lisää ja jakaa tietoa suomenhevosesta sekä kokoaa laajan kannatusjoukon suomenhevosen ympärille. Liittoon kuuluu jo yli 1 600 jäsentä.

E NHE M O U S

Kaikkien viimeistään 28.7.2013 klo 15.30 mennessä jäseneksi liittyneiden kesken arvotaan uudenveroinen Custom-kilpakärry. Voit liittyä jäseneksi Suomenhevosliiton osastolla ravitorilla. Myös vanhat jäsenet voivat osallistua kärryarvontaan palauttamalla tämän lipukkeen osastolle. Lisäksi kaikkien lipukkeen palauttaneiden kesken arvotaan VIP-lippuja Kuninkuusraveihin 2014.

Montako rekisteröityä suomenhevosta Suomessa oli vuonna 2012? 24 800

19 700

14 600

Oletko Suomenhevosliiton jäsen? Kyllä

En

Jos et: haluatko saada jäsentarjouskirjeen Suomenhevosliitolta? Kyllä

En

Haluatko saada infopaketin Porin Kuninkuusraveista 2014? Kyllä

En

Nimi Katuosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Palauta lipuke Kuopion kuninkuusravien ravitorille Suomenhevosliiton osastolle (osasto 85) viimeistään 28.7.2013. Kerro toiveesi ja kehittämisajatuksesi Suomenhevosliitolle lomakkeen taakse!

Suomenhevonen 2013

5


Suomenhevosliitto ry:n jäsenedut 2013

Suomenhevosliitto ry:n hallitus vuonna 2013

Jäsenlehti

Kuninkuusravien käsiohjelma

Suomenhevosaiheinen seinäkalenteri vuodenvaihteessa

Custom Sulky Oy: edullisia tarjouksia peruskunnostetuista Custom-kärryistä

timo.ryynanen@pp3.inet.fi

Mildtex Oy: 15% alennus Mildtex-tuotteista

ERKKI SAARIO (varapuheenjohtaja)

Tallivaruste.fi: 10% alennus normaalihintaisista tuotteista. Tilaa oma alennuskoodisi osoitteesta asiakaspalvelu@tallivaruste.fi

p. 0400 213 464

Kotisivujemme palveluhakemistoon liittyminen on jäsenille ilmaista. Katso ohjeet suomenhevosliitto.fi/palveluhakemisto

Yhteisöjäseninä liittoon kuuluvat seurat ja yhdistykset ovat etusijalla Prix de Suomenhevosliitto -luokkien ja palkintotuen saajiksi.

Puheenjohtaja TIMO RYYNÄNEN p. 0400 378 633

saario.ekku@suomi24.fi JAANA STRÖMBERG (sihteeri) p. 0400 640 247 jaana.stromberg@gmail.com RAULI ANTTILA (rahastonhoitaja)

Terveiseni Suomenhevosliitolle:

p. 050 410 2966 rauli.anttila@elisanet.fi HEIDI SINDA p. 040 586 1937 heidi.sinda@hessitalli.fi PAULIINA RÄISÄNEN p. 040 593 7675 raisanen.pauliina@gmail.com JOHN AHLSKOG p. 040 762 0297 john.ahlskog@mustasaarelainen. com HANNU KALALAHTI p. 040 860 7600 hannu@kalalahti.net MIKKO KORPELA p. 040 513 8329 mikko.korpela@finkronik.fi JAAKKO MIKKONEN jjm50@suomi24.fi

6

Suomenhevonen 2013


Vuoden parhaat 2012

Siirin Älli ja Ahti Antti-Roiko rikkoivat Suomen ennätyksen Äimäraution Oulu Express-finaalissa 2012.Siirin Älli pysäytti kellot aikaan 25,5a/2100m. Kuva Anne Linna

Suomenhevosliitto ry palkitsi jälleen vuosikokouksessaan edellisvuoden parhaita suomenhevosia. Vuoden kasvattaja-palkinnon saaja julkistetaan perinteiseen tapaan kuninkuusravisunnuntaina. Vanhempi ori/ruuna

4-vuotias tamma

Kouluratsu

o. ERIKASSON

WERNA

o. CORLEONE

Tähti-Vokker – Erika

Viesker – Hiskin Vimma

Erovisku – Karine

Om.Tuikka Helena ja Varjonen Jaakko, kasv. Tolonen Riitta-Liisa

Om./kasv. Pekka Lillbacka

3-vuotias ori/ruuna

Om. Talli Hermannin nuorisoseura. Kasv. Mitja Nummenmaa ja Petra Rantala

o. VEERAN POIKA

Esteratsu

Erikasson – Ruutu-Veera

r. K.P. SAMPO

Om. Haukivaara Terhi ja Heikkinen Esa, kasv. Pentti Haukivaara

Om. Palmroth Henri&Kyösti&Terno, kasv. Palmroth Kyösti ja Terno

Teme – Helli-Eeva

5-vuotias ori/ruuna

3-vuotias tamma

Om. Tmi Laura Niinimäki & Damski Saara. Kasv. Kauko Pietiläinen

o. EKOLOKI

MELIISI

Kenttäratsu

A.T. Eko – Imun Ilo

Liising – Kihin Ihme

r. TULI-KISA

Om. Jaakko Mikkonen, kasv. Matti Mikkonen

Om./kasv. Heikki Karjula

Rallaus – Kisa-Posti

Monté-hevonen

Om. Ida & Emma Björkman. Kasv. Juha Mäkelä.

Vanhempi tamma MARIMIN Turo – Donna-Min

5-vuotias tamma CARMELA Viesker- Cordiitta

r. LAASERIN KUVA Laaseri – Peilikuva

Om/kasv.Ravitalli Suuronen Oy

Om. Teija Lehtonen, kasv. Lasse Ritala

4-vuotias ori/ruuna

Työhevonen

r. SIIRIN ÄLLI

o. SUIKUN LUKKO

Liising- Siirin Piirto

Suikun Ero – Luonto-Riina

Om. Tapani Krapu, kasv. Belt Outi & Idström Hannu

Om. Jarmo Korkeaniemi, kasv. Markku Pajunen.

Valjakkohevonen r. HESSIN VIHTORI Vahto – Vilkku-Valo Om. Leena ja Hannu Kalalahti, kasv.Heidi Sinda

Pienhevonen o. VUOHIMÄEN HAVU Ellun Voi – S.O. Jessiina Om. Miina Äkkijyrkkä, kasv. Helena Lindahl

Suomenhevonen 2013

7


Tilastotietoa Rekisteröityjä hevosia

Syntyneet varsat

Isäoripörssi 2012

Vuosi Sh

Vuosi Sh

J-suunta

R-suunta

P-suunta

2000 19 500

2000 1517

1. Turo (1.)

1. Murron Valo (2.)

1. Pölyke (3.)

2001 19 800

2001 1343

2. Tähen Tuuri (5.)

2. Knuutilan Veikko (7.) 2. Mirlakka (4.)

2002 19 700

2002 1249

3. Liising (8.)

3. Lorentso (11.)

3. A.T.Ukko-Myrsky (6.)

2003 19 730

2003 1232

4. Valtraus (9.)

4. Pilven Poika (12.)

4. Friisin Paletti (26.)

2004 19 010

2004 1226

5. Linkori (10.)

5. Jaapeli (14.)

5. Vinha Paanari (33.)

2005 19 310

2005 1343

6. Hullumies (13.)

6. Haavekuva (20.)

6. E.V. Jovankka (39.)

2006 19 500

2006 1322

7. Joihuri (15.)

7. Silvolan Elmeri (21.)

2007 19 700

2007 1356

8. Erikasson (16.)

8. Pellervo (24.)

2008 19 750

2008 1366

9. Cameron (17.)

9. Hermeli (25.)

2009 19 800

2009 1383

10. Apassi (18.)

10. Vihi-Totti (30.)

2010 19 800

2010 1416

2011 19 800

2011 1353

2012 19 700

2012 1266

Orin nimen perässä on sen pörssisijoitus kaikkien oriiden kesken. Isäoripörssin kokosi Eero Perttunen vuoden aikana saatujen varsanäyttelytulosten perusteella. Vuonna 2012 tilastossa ei ollut yhtään T-suunnan oria (vaatimuksena vähintään 5 Hippoksen varsanäyttelyssä esitettyä varsaa) Lähde ja lisää tilastoja: http://www.hippos.fi/rekisterointi_ja_ omistaminen/tilastot/isaoriporssi_(sh_lv)

Kuva: Irina Keinänen

Nopeimpien suomenhevosten vertailu 2012 vs. 2002 vs. 1992 Ikäluokka 2012 2002 1992

8

3-vuotiaat

t. Meliisi 1.32,5a

t. I.P. Vipotiina 1.34,1a

o. Juhannus 1.33,8a

4-vuotiaat

r. Siirin Älli 1.25,5a

o. Humeeti 1.27,6a

o. Suikun Ero 1.28,0

5-vuotiaat

r. Elmoori 1.23,6a

r. Eroosio 1.24,9a

t. Melvi 1.25,3a

Vanhemmat o. Franko 1.20,8a

o. Viesker 1.19,9a

o. Ponseri 1.20,4a

Suomenhevonen 2013


Varsat Vauhdissa 2013 Varsat Vauhdissa on kolmevuotiaille suomenhevosille tarkoitettu ravikilpailusarja. Suomenhevosliitto ry lahjoittaa jokaisen alkukilpailun voittajalle loimen. Loppukilpailun ensimmäinen palkinto on 2000 euroa, minkä lisäksi voittaja palkitaan Suomenhevosliiton lahjoittamalla loimella sekä kultakellolla. Loppukilpailu ajetaan 2120 metrin tasoitusajona, jossa tammat saavat 20 metrin hyvityksen. Mahdollisessa karsinnassa ovat etusijalla alkukilpailuihin osallistuneet hevoset. Näiden kesken noudatetaan normaalia karsintapistejärjestelmää.

Varsat Vauhdissakilpailupäivät 2013 16.8. Mikkeli 6.9. Kuopio 22.9. Pori 23.9. Seinäjoki 18.10. Joensuu 12.11. Tampere 28.11. Lahti 21.12. Kuopio, Finaali

Alla: Pörnä-Tyttö voitti Varsat Vauhdissa-alkukilpailun Teivossa 20.11.2012 Kuva Pauli Impola

Prix de Suomenhevosliitto Suomenhevosliitto tukee suomenhevosen ratsukäyttöä tarjoamalla tavarapalkintotukea (esim. loimet, pokaalit, ruusukkeet) suomenhevosille rajattuihin luokkiin ratsastus- ja valjakkoajokilpailuissa sekä suomenhevosnäyttelyissä.

Tukea voivat hakea kaikki kilpailu- ja show-näyttelyjärjestäjät, mutta etusijalla tuen saajiksi ovat Suomenhevosliiton yhteisöjäsenet. Katso hakuohjeet kotisivuiltamme suomenhevosliitto.fi


Suomenhevosliitto haastaa hevosihmiset ojentamaan kätensä Minustako hengenpelastaja?

Suomenhevosliiton VeriRyhmä

Veripalvelu on Suomen Punaisen Ristin hallinnoima palvelu, joka järjestää verenluovutustilaisuuksia ympäri Suomea. Lisäksi verta voi luovuttaa useilla paikkakunnilla veripalvelutoimistoissa.

Hevosihmisillä on tunnetusti suuri sydän, ja meitä on paljon. Nyt on aika valjastaa joukkomme voima yhteisen hyvän eteen ja ojentaa kätemme! Suomenhevosliitto haastaa liiton jäsenet sekä kaikki Suomen hevosystäväinseurat, hevosjalostusliitot, ratsastusseurat, talliporukat ja hevosalan yritykset mukaan näyttämään mitä joukkovoima on.

Verivalmisteita tarvitaan vuoden jokaisena päivänä ja jokainen verenluovuttaja on tärkeä -potilaat tarvitsevat joka päivä lähes 1000 verenluovuttajan apua. Yksi pussillinen verta voi auttaa jopa kolmea potilasta, sillä veri jaetaan osiin punasoluiksi, verihiutaleiksi ja plasmaksi. Verestä tehtäviä valmisteita ja lääkkeitä tarvitsevat mm. syöpäpotilaat, onnettomuuksien uhrit, keskosvauvat ja leikkauspotilaat. Verenluovuttaja on hengenpelastaja!

Sovinko luovuttajaksi?

VeriRyhmä on yhteisöllinen tapa luovuttaa verta –VeriRyhmän kokonaisluovutusmäärä tilastoidaan ja ryhmän antama panos tuodaan julkiseksi. Yksittäistä luovuttajaa tilastosta ei yksilöidä. Oman verenluovutuksen rekisteröinti Suomenhevosliiton VeriRyhmän luovutukseksi on helppoa –muista vain mainita ryhmästä ilmoittautuessasi verenluovutustilaisuudessa tai -toimistolla. Saat ryhmän oman kuittauslistan allekirjoitettavaksesi. Kerran vuodessa julkaistaan tilasto Suomenhevosliiton ryhmän jäsenten verenluovutuksista.

Lähes kaikki perusterveet 18-65 -vuotiaat voivat luovuttaa verta. Sopivuus luovuttajaksi arvioidaan jokaisella luovutuskerralla, alkuhaastattelussa luovuttajalla on myös tilaisuus kysyä mieltään askarruttavia kysymyksiä ennen Haasteeseen vastaaminen ja ryhverenluovutusta. män jäsenenä luovuttaminen ei Myös Veripalvelun verkkosivuilla edellytä liiton jäsenyyttä. Suomenwww.veripalvelu.fi ja www.so- hevosliiton jäsenet ovat kuitenkin vinkoluovuttajaksi.fi on tarjolla avainasemassa viemässä tietoa paljon tietoa niin Veripalvelusta, haasteesta eteenpäin. Haasta siis verenluovutuksesta kuin veren itsesi ja ystäväsi mukaan! matkasta luovuttajalta potilaalle sekä verivalmisteiden käytöstä. Lisätietoja Suomenhevosliiton VeriRyhmän toiminnasta antaa ryhmänvetäjä Viivi Huuskonen, viivi.huuskonen@gmail.com

10 Suomenhevonen 2013

Kuva: Veripalvelu

Suomenhevosliitto ry

Verenluovuttajan muistilista • Tarkista lähin verenluovutustilaisuutesi osoitteesta www. veripalvelu.fi, voit myös tilata muistutuksen esimerkiksi tekstiviestinä • Pyydä kaveri mukaan -yhdessä autamme enemmän ja kahvittelukin on mukavampaa porukassa! • Muista ottaa mukaan henkilöllisyystodistus, esim. ajokortti • Muista ilmoittautuessasi mainita kuuluvasi Suomenhevosliiton VeriRyhmään, niin olet mukana vuositilastossa • Rentoudu ja nauti ansaitusta tauosta luovutuspedillä, tunne itsesi sankariksi ja siirry kahvitilaan kun olet valmis. Onneksi olkoon, olet hengenpelastaja!


Hevosten veripankki toivoo luovuttajiksi suomenhevosia Yliopistollisessa eläinsai- Miten verenluovutus raalassa Helsingissä toi- tapahtuu? mii hevosten veripankki, Verenottotapahtumassa hevoselle johon kaivataan jatkutehdään ensin terveystarkastus, vasti uusia verenluovut- jonka jälkeen ajellaan pieni määrä karvaa kaulalaskimon alueelta, jotta tajia. Verta tarvitaan ympäri vuoden vakavasti sairaille hevosille ja poneille. Verestä erotetusta plasmasta hyötyvät eniten pikkuvarsat, joilla on syntymän jälkeinen vasta-ainepuutos. Plasmaa voidaan myös käyttää vakavissa sairauksissa, kuten ähkyleikkauksien jatkohoidossa. Plasmaa tarvitaan verenmyrkytystapauksissa, proteiinin ja hyytymistekijöiden puutteessa, sekä maksa- ja munuaissairauksissa.

Tuleeko hevosestani verenluovuttajasankari? Verenluovuttajahevosen tulee turvallisuuden vuoksi täyttää seuraavat kriteerit: •

terve

2-16 vuoden ikäinen

yli 300 kg painoinen

ei ole koskaan ollut tiineenä

rokotettu ja loishäädetty säännöllisesti

veri pystytään ottamaan puhtaasti. Hevoselta otetaan pieni verinäyte, jonka tulokset annetaan omistajalle mukaan. Hevonen rauhoitetaan verenottotapahtumaa varten. Verenluovutus kestää noin tunnin verran. Verenluovuttajasankarin liikunta saa olla kevyempää muutaman päivän luovutuksen jälkeen. Verenluovutus hoituu myös kätevästi muun toimenpiteen, esimerkiksi ontumatutkimuksen, kengityksen tai ostotarkastuksen, yhteydessä. Tällöin toimistomaksu hyvitetään laskusta.

Sankarihevoset palkitaan Verenluovuttajasankareille tarjotaan terveystarkastus sekä piristykseksi Orion Pharma Eläinlääkkeiden Nutrisal-elektrolyyttijuomajauhetta. Omistaja saa hyvän mielen lisäksi tietoa hevosensa sen hetkisestä terveydentilasta.

Lisätietoja: Päivi Heino

ei ole itse saanut verensiirtoa tai plasmaa

hevos-veripankki@helsinki.fi

ei ole todettu veritauteja (esim. piroplasmoosia)

p. (09) 191 57408, 050 415 4430 (arkisin klo 8-16)

asunut Suomessa viimeiset kaksi vuotta

Veripankin verkkosivu:

Luovuttajiksi tarvitaan erirotuisia hevosia, sillä samanrotuisilla hevosilla veriryhmät ovat lähimpänä toisiaan. Erityisesti luovuttajiksi toivotaan suomenhevosia ja lämminverisiä ravihevosia.

http://www.vetmed.helsinki.fi/ elainsairaala/hevossairaala/hevosveripankki.html Kokoamme listaa verenluovuttajasankareista, ”ilmianna” hevosesi os. viivi.huuskonen@ gmail.com :)


”Älähän hättäile” ja muut vanhan kansan ohjeet Vanhan kansan ohjeet-jäsenkilpailussa haettiin perimätietona periytyneitä hevosenhoitoon ja lääkintään liittyviä ohjeita ja reseptejä. Kiitos kaikille osanottajille! Perusohje Ähkyyn ”Naapurin vanha hevosmies Kauko Salo oli kulkenut Vihtjärvellä eläinlääkäri Moringin mukana ja osasi kaikenlaisia niksejä. Yksi ähkynhoitoniksi oli lämmittää maitoa ja voita ja kaataa hevoseen suun kautta – parafiiniöljy taisi korvata tämän. Ähkyhevosta hypyttettiin navetan sillalta alas ja ylös, jotta ähky tai kiertymä antautuisi.” -Heidi

Hyvä hevonen Minun isovanhemmat opettivat aikoinaan hoitamaan hevosta, niin että se tuo leivän talon pöytään. Tietystikin oppi oli työhevoselle, koska he olivat käyttäneet hevosta heinänteossa, sekä kaikessa tarpeellisessa isommassa työssä maatilalla.Hevosen piti olla kuuliainen ja nöyrä ihmiselle, sillä tukkimetsässä ei hevonen saanut kuumua. Hevosen rauhallisuus oli suuri hyve, sillä sellaisen tamman astutettiinkin. Kaikki tammat ei jälkeläisiä saaneet, eikä kyllä oritkaan. Kokoa ja mielellään näköäkin sai olla, sillä pieni hevonen ei kestä töissä. Kuitenkaan ylisuurikaan ei välttämättä ollut hyväksi. -Satu

Kuulin heti (kilpailukutsua lukiessa) mielessäni viime sunnuntaina edesmenneen isäni antaman erittäin hyvän ohjeen niin hevosten kuin ihmistenkin kanssa; ”Älähän hättäile” .

Kuusenjuuriuutetta käytetään puhkurin, yskän ja hengitysteiden limaisuuden hoitoon. Se on erittäin tehokas luontaislääke näihin oireisiin. Usein tehokkaampi kuin perinteinen lääketiede.

Tämä menee kategoriaan hevosmiesisältä hevosmiestyttärelle, sopii kaikkeen toimintaan.

Ainekset/tarvikkeet: •

Pienen kuusentaimen juuria

-Ulla

Vesisanko/kattila+kans (astiaan jää pihkaa, joten sitä emännän tärkeintä kattilaa ei kannata ottaa ilman lupaa)

Apua löysään vatsaan Monesti syksyisin ja keväisin varsinkin tammoilla kiimojen aikaan menee vatsa hieman löysälle tai jopa kunnolla kuralle. Tämä saattaa sekoittaa vatsan bakteerikannan jopa aivan ympäri. Siihen paras lääke on antaa syötäväksi toisen ja TERVEEN hevosen kakkaa. Mikäli hevonen ei sitä syö kaurojen sekaan laitettuna, niin muussaa se mössöjen joukkoon, jolloin varmasti menee alas. Olen tätä keinoa käyttänyt suomenhevostammaani jo muutaman vuoden ajan ja aina on toiminut! (eli käytetty juuri pari viikkoa sitten, kun tamman vatsa oli kunnolla sekaisin) Tämän ruokavalion jälkeen vatsa on alkanut rauhoittua parin päivän sisällä. ”Resepti” on saatu papaltani, jolla oli suomenhevosia kotona työkaluina ja hän itse oli kylän kenkäseppä. -Hannele

12 Suomenhevonen 2013

Kuusenjuuriuute

Valmistusohjeet: Kerää iso nipullinen pieniä kuusentaimia puhtaalta alueelta. Katkaiset taimista juuret erilleen ja heitä muu osa hevosille tarhaan kaluttavaksi. Harjaa juuriharjalla ja kylmällä vedellä juurista hiekka ja multa pois. Pilko sen juuria sen verran, että ne mahtuvat astiaan, esim. sankoon tai vanhaan kattilaan. Laita juuret kattilaan ja kaada niiden päälle kiehuva vesi niin, että juuret peittyvät. Sulje astia kannella. Anna hautua 8-12 h. Siivilöi neste tiiviisiin pulloihin. Säilyy jääkaapissa 2-4vko. Pakastaa uutetta voi vaikkapa jääpalapusseihin. Pakastettuna teho hieman heikkenee.. Annostelu: Hevoselle puolisen desiä aamuin illoin tai useammin pelkän kauran sekaan. -Anne-Maria


Rahkasammalkääre

Tervaa sädemätään

Rahkasammal on tehokas venähdysten ja revähdysten aiheuttamien turvotusten poistaja.

Anna kengittäjän avata säde kunnolla, jotta sieltä pääsee valumaan mahdollisimman paljon mätää ulos. Tämän jälkeen laita pari viikkoa joka yöksi haude kavioon. Laita vaikka pumpulipuikolla tehtyyn reikään oikeaa ja aitoa tervaa, (EI venetervaa, koska siinä on liuottimia mukana) päälle pumpulia ja pintelillä se kiinni kavion pohjaan. Pyöritä pinteli ympäriinsä alakautta, jotta pysyy yön.

Tarvikkeet: •

tuore puhdistettu rahkasammal

Elmu-kemua

pinteli

Kääri tuore kostea rahkasammalmatto turvonneen raajan ympärille. Kiinnitä sammal Elmu-kelmulla ja viimeistele työ vielä pintelillä. Anna vaikuttaa useampi tunti. Vaihda tarvittaessa.

uudelleen auki ja tarkistetaan sen tila. Tarvittaessa sama toistetaan vielä toisen kengitysvälin ajalla, mikäli mätä ollut paha ja syvällä. Minulle tuli aikoinaan suokkiruuna, jolla oli joka jalassa pahat mädät ja myyjä sanoi sen olevan kroonista, eli aina uusimassa. Me tehtiin kengittäjäni kanssa tämä ohjelma hevoselle ja kun saatiin säteet kuntoon, ei sitä sitten enään seuraavina vuosina tullut. Toimii oikeasti!!

Ei suositella valmiita bootseja, koska ne ovat muovisia ja hautovat turhaan. Päivisin jalka saa kastua ja likaantua, pese vain illalla ja laita tervat yöksi. Kun seuraavan kerran kengitetään, avataan sädettä

”Tervareseptin” olen joskus saanut vanhalta kengittäjämestarilta. Minulla on kotona aina oikeaa tervaa, kaiken varalta!

on kokeiltu tätä joskus 80-luvulla saatua vinkkiä vanhankansan hevostaiturilta.

sekaan vielä 2-3dl sokeria, pesu päivää kahta ennen näyttelyä ja karva kiiltää pehmeänä=) =) Tosin tälläkään ei voi lumota ruokinnan puutteita joka kaikki alkaa saman hevosmiehen ohjeesta aina riittävän lämpimästä juomavedestä. Pakkasilla ja kylmillä keleillä kädenlämpöistä ja kesäkuumilla viileämpää, ei ole tätä ohjetta noudattamalla tarvinnut käyttää eläinlääkäriä ähkyn hoitoon kun koko lauma juo riittävän paljon, myös ne meille tullessaan ”huonot juojat” =)

- Hannele

-Anne-Maria

Etikasta apua Melkein lääkinnällinen ohje hevosen hoitoon (sillä etikkaa ei kai lueta luonnontuotteeksi =)) Hilseilevän ihon ja ”huonon” karvan kuntoon saamiseksi voi kokeilla seuraavanlaista pesuohjetta: 10 litraan haaleaa vettä sekoitetaan puoli litraa tavallista ruokaetikkaa. Valmiiksi puhtaalla vedellä kasteltu hevonen pestään tällä seoksella muutaman päivän välein noin viikon ajan. Haju ei ole miellyttävä mutta tähän asti on tehonnut kaikkiin joihin

Sitä miksi oikeastikin toimii en tiedä mutta ammattini (farmaseutti) vuoksi olen joskus pohtinut liittyisikö siihen, että hilseily ihmisellä johtuu usein ihon emäksisyyden noususta liian korkeaksi. Etikkahan on happo... Miksei myös hevosen iho reagoisi liian korkeaan emäksisyyteen hilseilemällä? Ja saahan melkein samalla kaavalla hienon kiillon näyttelyä varten: Vettä taas se 10 litraa mutta etikkaa riittää noin puolet eli 2-3dl ja

- Piritta

Suomenhevonen 2013

13


Raveissa Ranskanmaalla –Pohjoismainen kylmäveriottelu Saavuimme 21.2.2013 aurinkoiseen mutta koleaan Pariisiin, Charles de Gaullen lentokentälle. Kun kaikki Suomenhevosliiton matkalle ilmoittautuneet oli todettu läsnäoleviksi, jatkui matka bussilla kohti hotelliamme Kyriad Bercy Villagea. Matkalla hotellille saimme ihmetellä valtavia automääriä kahdeksankaistaisella moottoritiellä, jossa sulassa sovussa kulkivat rekat, bussit, henkilöautot ja niiden välissä pujotelleet skootterit ja moottoripyörät. Liittymistä tuli liukuhihnan lailla lisää autoja mutta silti liikenne oli yllättävän sujuvaa. Miljoonakaupungin lieveilmiöt olivat myös nähtävissä. Roskat heitetään sinne minne ne on helpointa heittää ja sitä roskaa oli paljon, ihan kuin roska-autot olisi tyhjennetty suoraan teiden varsille. Pahvista, rakennusjätteestä ja pelkistä pressuista kyhättyjä hökkelikyliä oli vieri vieressä moottoritien varrella. Kodittomat, laittomat siirtolaiset ja muuten yhteiskunnan ulkopuolelle tipahtaneet ovat Pariisissa arkipäivää. Tämä näkyi myös metroasemilla missä kodit-

14 Suomenhevonen 2013

tomat nukkuivat yönsä ja suurimpien turistinähtävyyksien liepeillä missä istui kerjäläisiä pyytämässä lantteja ohikulkijoilta.

laukkasääntö, laukka-askelia sallitaan vain 15 askelta ja loppusuoralla vain 5 askelta.

Hotellille saavuttuamme jätimme matkalaukut huoneisiin ja suurin osa porukasta suuntasi kohti Vincennesin ravirataa missä ajettiin pohjoismaisen kylmäveriotelun ensimmäinen kilpailu. Muutama jo viime vuonna matkalla ollut sen sijaan suuntasi suoraan Pariisin sykkeeseen. Edellisvuonna oli jäänyt niin paljon näkemättä ja kokematta, että kaikki mahdollinen aika oli käytettävä hyödyksi eli nähtävyydet kutsuivat.

Palkintotaso on suomeen verrattuna aivan omalla tasollaan; pienin maksettu ykköspalkinto Vincennesissä on 18 000€ (lukuunottamatta kylmäverilähdön ykköstä, 10 000€). Tämän mahdollistaa huimat 10 Mrd€ joka vuosittain pyörähtää pelivaihdon kautta. Tästä summasta pelaajille palautuu 7,5Mrd€, valtio saa verotuloina 1,2Mrd€ ja loput, vajaa miljardi, palautuu hevostalouteen ja radoille.

Torstainen kilpailupäivä oli ruotsalaisten ja norjalaisten juhlaa mutta se ei tunnelmaa radalla latistanut. Vincennesissä nähtävää riittää ja tunnelma (ja yleisömäärä) ranskalaisittain ”tavallisissa iltaraveissa” on melkein yhtä korkealla kuin meillä Suomessa suurimmissa ravitapahtumissa. Tänä vuonna kylmäveriottelu käytiin Vincennesin pidemmällä radalla, jonka haasteena ovat ylä- ja alamäet. Ranskassa on myös erittäin tiukka

Lauantaina oli vuorossa tutustuminen Grosboisin valmennuskeskukseen, joka sijaitsee noin 30 km Pariisin ulkopuolella, vanhan metsästyslinnan mailla. Ranskan valtio myi paikan Ranskan hevosurheilun keskusjärjestölle vuonna 1960 ja ehtona oli, että linnaa ja alueita (n.400 hehtaaria) pidetään yllä ja hoidetaan perinteitä kunnioittaen. Valmennuskeskus toimii mm. sisäoppilaitoksena, josta valmistuu


mutta näin pidetään ravihevosten taso korkealla. Sunnuntaina koitti jälleen aika kannustaa suomenhevosia. Saimme myös nähdä Prix De Paris-kilpailun jossa 200 000€:n ykköspalkintoa olivat tavoittelemassa mm. Ruotsin ylpeys Maharajah seka Ranskan kansallisaarre Ready Cash. Jälkimmäinen vei voiton helposti ja meteli katsomossa oli korvia huumaava.

raviohjastajia ja hevosenhoitajia. Talleilla on valmennuksessa arviolta n. 1600 hevosta. Ala on Ranskassa miesvaltainen, opiskelijoista vain n. 10 % on naisia, tosin naisten osuus on kasvamassa hiljalleen. Raviohjastaja on Ranskassa erittäin arvostettu ammatti ja alan tulevaisuus nähdäänkin valoisana. Linnan mailla on treenimaastoja kymmeniä kilometrejä (ja kaikkialla on hevosilla aina etuajo-oikeus), klinikka, maneesi, jonka sisäpinnat ovat isäntämme Edouard Bertrandin mukaan tavallisuudesta poiketen suomalaista mäntyä ja kolme rataa, joista yhden pinta on käsitelty sitten, ettei se jäädy talvella. Lisäksi löytyy 400 metrin pituinen katettu ja valaistu harjoittelurata

sekä oppilaiden ja henkilökunnan asuntolat, jotka on rakennettu samaan tyyliin kuin itse linnakin. Valmennuskeskuksessa vierailee paljon valmentajia hevosineen. Alueelta voi vuokrata 10 hevosen tallin 3500€:n kuukausihintaan. Osa valmentajista tulee talveksi kilpailemaan Vincennesiin ja vuokraa siksi ajaksi tilat Grosboista. Ranskassa syntyy vuosittain n. 12 000 ravivarsaa ja näistä ylitarjontaa on 4000-5000 varsaa. Grosboissa järjestetään vuosittain karsintakilpailu 2-vuotialle. Varsojen on juostava aika 1,22 tai alle. Jos epäonnistuu, mahdollisuutta jatkaa raviuraa Ranskassa ei sen jälkeen ole. Karsinta on kovaa

Kylmäveriottelussa Suomalaisten mainetta piti yllä Keisar, joka taisteli itsensä hienosti kolmanneksi. Voitto meni Norjaan ja kakkostila Ruotsiin. Mutta tässäkin lienee pääasia se ettei Ruotsi ainakaan voittanut… Jäihän siellä Pariisissa aikaa myös nähtävyyksien katseluun. Kun teimme matkakaverini kanssa sotilaallisen tarkan reittisuunnitelman niin näimme kaiken mitä halusimmekin ja vähän enemmänkin. Kannattaa rohkeasti käyttää metroa, se on metroverkoston laajuudesta huolimatta todella helppoa ja edullista. Tosin metrossakin on syytä pitää käsilaukustaan kiinni, sillä jokaisessa vaunussa on ainakin yksi taskuvaras tai rahankerjääjä. Suurkaupungissa kulkiessaan kannattaa myöskin käyttää maalaisjärkeä, sillä taskuvarkaita on melkein joka nurkalla ja kodittomat

Suomenhevonen 2013

15


ja kerjäläiset ovat arkinen näky metroasemilla ja nähtävyyksillä. Vaikka kuinka surettaisi se koditon kerjäläinen, jolla on kaiken lisäksi suloisia koiranpentuja nälissään jalkojensa juuressa, ei kannata pysähtyä lompakkoaan kaivelemaan. Niin julmalta kuin se kuulostaakin niin yhtä julmalta tuntuu huomata lompakkonsa kadonneen. Kolmisenkymmentä metromatkaa ja yli 20 kilometriä kävelyä takasivat lukemattoman määrän nähtävyyksiä. Oli hienoa katsella yli öisen Pariisin 210 metrin korkeudelta Tour Montparnassen huipulta. Notre Damessa ei kellonsoittajaa näkynyt mutta vaikuttava paikka silti. Jim Morrisonin, Edith Piafin, Oscar Wilden ja Marie Callasin viimeiset leposijat upealla Pere Lachaisen hautausmaalla tuli nähtyä. Katakombit luukasoineen ja pääkalloineen, Riemukaari, Eiffelin torni, Sacre Coeur ja sen edustalta upeat näkymät koko Pariisiin, Moulin Rouge ja loistelias Galeries Lafayette -tavaratalo. Pariisissa pärjää hyvin englannilla ja kolmella sanalla ranskaa; bonjour, merci ja pardon. Näistä varsinkin kahta ensimmäistä kun joka tilanteeseen suustaan livauttaa niin kohtelu on loistavaa. Myös ruoka oli hyvää ja edullista ja sitä oli riittävästi. Alkupala, pääruoka ja jälkiruoka, yleensä noin 20€:lla sai koko satsin ja taatusti mahan täyteen. Kaikin puolin loistava reissu ja taatusti lähden vielä kolmannenkin kerran. Ja te jotka mahdollisesti olette ensi vuonna menossa helmikuussa järjestettävään kylmäveriotteluun, ottakaa huomioon seuraava asia: jos säätiedotus näyttää Pariisin lämpötilaksi +2 astetta ja aurinkoista, se tarkoittaa kylmää kuin Siperiassa. Ei meinannut Suomen talviin tottunut siellä pärjätä kotimaisella talvivarustuksella. Eli paljon lämmintä vaatetta mukaan, iloinen mieli ja rohkeasti miljoonakaupungin uumeniin ihmettelemään suurta maailmaa. Teksti ja kuvat Piia Haataja

16 Suomenhevonen 2013

Pariisi on Euroopan parhaita kulttuurimatkailukohteita, mutta hevosharrastajakansalle jo paikallisessa raviurheilukulttuurissa riittää nähtävää ja koettavaa koko loman ajaksi.


Kiitos kuvasta Hippos/Eeva Karvonen

Voit ilmoittautua jo nyt Suomenhevosliiton järjestämälle

Kannustus- ja fanimatkalle

Pariisin kylmäveriotteluun 2014! Tarkat päivämäärät varmistuvat lokakuussa 2013. Perinteisesti kilpailu on järjestetty helmikuun lopulla.

OMENHE V SU IITTO r.y. SL O

Hinta sisältää • Lennot Helsinki-Pariisi-Helsinki sis. kevyet ateriat sekä matkatavarat • Lentokenttäverot, matkustajamaksut, ALV ja matkatoimiston palvelumaksut • Neljän yön hotellimajoituksen • Hotelliaamiaisen neljänä aamuna • Lentokenttäkuljetukset Pariisissa • Kuljetukset hotellilta raviradalle ja takaisin kumpanakin ravipäivänä • Tutustumiskäynti Grosbois’n valmennuskeskukseen, jossa suomenkielinen opas perehdyttää keskuksen toimintaan. Suunnitelmissa on myös uusi tutustumiskohde. Hintaan ei sisälly • Ravien pääsyliput, n. 6€ portilta • Pakollinen henkilökohtainen matkustajavakuutus: sairastapauksissa kuluja voi hakea vakuutuksesta. Tarkempi matkaesite ja -ohjelma julkaistaan syksyllä 2013. Kysy lisätietoja matkanjärjestäjältä!

Hinta

kun matkustajamäärä vähintään 20 hlöä. Oikeus muutoksiin pidätetään.

Ilmoittautuminen Matka-Töysä Oy Keuruuntie 14, 42700 Keuruu tiina.kangas@matkatoysa.fi p. 044 733 6423 (suora) p. 014 336 4120 (toimisto) Ilmoittautumismaksu 100 eur/hlö suoritettava viimeistään 21.11. jonka jälkeen matkan toteutuminen tarkistetaan. Mikäli matkalle ei saada tarpeeksi lähtijöitä, maksu palautetaan täysimääräisenä.

Suomenhevonen 2013

17


Nuoret toimittaa!

Haastateltavana hevosmies, kengittäjä Veikko Mäkinen Petäjävedeltä Hevosen merkitys on viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana muuttunut paljon. Nykyisin hevosia käytetäänkin aivan erilaisiin tarkoituksiin kuin 1900-luvun alussa. Myös hevosen hoito ja lääkintä on kokenut ison muutoksen lääketieteen kehityttyä. Kuinka sitten ennen vanhaan hoidettiin hevosten sairauksia ja vammoja? Ennen vanhaan hevosten vaivoja tunnistettiin melko hyvin. Jos kuitenkin hevosen vaivaa ei kyetty itse tunnistamaan tai hoitamaan, kutsuttiin paikalle eläinlääkäri. Tosin eläinlääkäriä oli vaikea tavoittaa ja saada paikalle. Kylällä toimi yleensä kuitenkin jonkin sortin eläinlääkäri ja kiertelevät eläinlääkärit olivat myös yleisiä ja hoitivat mm. raspauksen.

Flunssa

Madotus

Haavat

Madotus hoitui yksinkertaisesti siten, että hevosille syötettiin luonnonheinää (siihen aikaan ei käytetty apulantaa), joka jo itsessään piti hevosen kunnossa. Hevosille saatettiin myös kuivata kuusenneulasia, jotka annettiin appeena tai kaurojen sekaan. Keväällä loisia häätämään annettin myös voikukkaa ja nokkosta.

Haavojen hoito esimerkiksi jaloissa tapahtui siten, että että ämpäriin laitettiin kuumaa vettä (sellaista, jota oma käsi sietää) ja suolaa. Hevosen jalkaa haudutettiin ämpärissä noin puoli tuntia. Tässä ajassa hevosen jalka oli jo sen verran turtunut, että roikkuvat ihon riekaleet pystyttiin yleensä leikkaamaan irti. Sitten jalkaan laitettiin puhdas kääre ja jotakin salvaa. Tätä kaavaa toistettiin tarpeen mukaan ja mikäli jalka ei parantunut, eläinlääkäri ompeli haavan.

Ähky Mikäli hevoselle tuli ähky, eikä eläinlääkäriä saatu paikalle, niin hevoselle annettiin jotakin liukasta ainetta (esim. ruokaöljy). Hevosta myös talutettiin esim. parvensiltaa ylösalas. Tärkeintä tietysti oli se, ettei hevonen päässyt piehtaroimaan.

18 Suomenhevonen 2013

Hevosen flunssan hoitoon käytettiin kangassäkkiä, jonka pohjalle laitettiin 30-40cm kerros heinänmuruja. Sitten sinne laitettiin tervaa ja kuuma vettä. Sitten pussi laitettiin hevosen päähän ja hevosen annettiin hengitellä höyryä. Tätä tehtiin noin puolisen tuntia, ja sitten lima tuli ylös yskimällä.

Jännevammat Jännetulehdukset hoidettiin tekemällä muurauslaastin kaltaista ”mössöä” (sininen savi, purrovin suola, etikka, suovesi), joka sitten siveltiin haavattoman jalan päälle. ”Mössön” päälle laitettiin

voipaperia ja siihen päälle vielä ”säkkipinteli” (=säkistä tehty pinteli). Tätä toistettiin usein kahden viikon ajan. Muita keinoja jännetulehduksien hoitoon oli järvessä kahluuttaminen, kovassa virrassa seisottaminen, rahkasammal + suovesi sekä talvella lumi ja jää.

Kaviot Kavioiden hoito oli erittäin tärkeää, sillä kavion lohjetessa pahasti oli tiedossa vuoden lepo hevoselle. Kuivaan ja lohkeilevaan kavioon laitettiin puhdasta savea, joka kosteutti kaviota. Mikäli kavio oli ennättnyt lohjeta, lohkeamaan tehtiin lovi joka katkaistiin. Sitten kaviota pidettiin märässä/kosteassa ja odotettiin että kavio kasvaa. Usein tämä tarkoitti pitkää lomaa hevoselle. Kavion lohkeilemista yritettiin ehkäistä mm. käyttämällä rengaskenkää.

Lihasjumit Hevosen lihasjumit yritettiin parantaa hieromalla, uittamalla (saunavastat jalkoihin, niin sai vielä enemmän vastusta) sekä saunottamalla. Hevosen saunottaminen onnistui yksinkertaisesti siten, että laitettiin sauna lämpiämään ja kannettiin paljon vettä saunaan. Hevonen vietiin saunaan ja se aseteltiin siten, että sen pää oli


saunan ulkopuolella. Sitten hevosta hierottiin saippualla, venytettiin, vietiin karsinaan ja laitettiin loimet päälle. Loimia piti muistaa myös vaihtaa. Kun hevonen oli seissyt karsinassa loimet päällä jonkun aikaa, lähdettiin sillä heittämään pieni ajolenkki. Useimmat hevoset nauttivat saunottamisesta.

Koulutus Hevosen kouluttaminen oli luonnollisesti tärkeä asia. Varsa oli lähes aina emänsä mukana hommissa. Varsa sai paljon liikuntaa ja mallioppi emältään. Kouluttamisessa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että hevonen ei saa lähteä liikkeelle ennenkuin pyydetään ja paikallaan on maltettava olla. Malttia, rauhallisuutta ja pitkäjänteisyyttä vaadittiin molemmilta osapuolilta, sekä hevoselta että isännältä. Varsaa opetettiin pitkälti samoin kuin nykyäänkin. Vanhan kansan sanoin: ”hevonen on sellainen kuin sen opettaa”. Hevosella oli ennen vanhaan tärkeitä tehtäviä talossa. Hevonen ei myöskään ollut mikään kertakäyttöesine, joka vaihdettiin kun vanhaan kyllästyttiin, vaan sama hevonen oli usein ihan pikkuvarsasta eläkepäiviin asti samassa taloudessa. Hevosista pidettiin hyvää huolta ja niiden yleiskuntoa ja olemusta seurattiin tarkasti. Jokainen isäntä tiesi tasan tarkkaan millainen hevonen on normaalisti ja tunsi ystävänsä yhtä hyvin kuin omat taskunsa.

Hevosmiestaito Hevosmiestaidot siirtyivät pitkään sukupolvelta toiselle ja hevosten sairauksien hoitamisessa ja huollossa hyödynnettiin tehokkaasti luonnonantimia. Tiedettiin hyvin mitkä yrtit ja rohdot tepsivät mihinkin ongelmaan. Hevosten elämä oli verrattain melko stressitöntä, eikä siihen aikaan oikeastaan edes puhuttu mahahaavoista, sillä hevoset eivät juuri joutuneet sietämään jatkuvaa stressiä.

Heinäkuun kuumat poimintavinkit Vaikuttavien aineiden kannalta on tärkeää kerätä kasvirohdot oikeaan aikaan. Lehdet kerätään ennen kukintaa, kukat juuri puhkeamisen jälkeen, kokonaiset kasvit versokukinnan aikana ja juuret varhain keväällä tai myöhään syksyllä. Heinäkuu on Suomessa yleensä lämpimin kuukausi, silloin on myös kasvukausi huipussaan.

Heinäkuussa kerätään hevosille •

Koivun, pihlajan ja omenapuiden lehtiä ihon, erityselinten ja vatsan hoitoon

Horsman kukkia ravitsemuksen tehostamiseen ja munuaisten hoitoon. Ihoa ja erityselimiä ravitsevat myös kehäkukat ja auringonkukat.

• Ratamon, voikukan, mustikan ja puolukan lehtiä ihon, suoliston, virtsa- ja hengitysteiden hoitoon sekä ravitsemukselliseen tukihoitoon • Siankärsämöä, mesiangervoa, puna-apilan kukintoja, kultapiiskuja, kuisman ja keto-orvokin kukkia ihon, suoliston ja hengitysteiden hoitoon, kivunlievitykseen, tulehdustilojen hoitoon, hormonaaliseen hoitoon • Kamomillan ja pihasaunion kukkia ihon, vatsan ja silmien hoitoon

Helpotusta allergiakauteen Siitepölyallergikot, olivatpa he hevosia tai ihmisiä, kärsivät runsain mitoin juuri silloin kun kasvit ovat kukintavaiheessaan. Siitepölystä kärsivän kannattaakin ryhtyä ajoissa siedättämään itseään talvella syömällä esimerkiksi nokkosta.

Kuivata huolella, säilytä oikein Heinäkuun aurinkoisia päiviä kannattaa myös hyödyntää kasvien kuivatuksessa ja kuivattaa kasvinippuja auringossa ja kevyessä tuulessa. Kuivat kasvit säilytetään kuten hyvä heinäkin, eli valolta suojattuna, kuivassa ja ilmavassa paikassa jonne kosteus ei pääse tekemään tuhojaan. Nina Viitamäki / Luontoäidin hevoset

Teksti Sara Hautamäki ja Selina Pääkkönen, kuvat Lemettilän perhealbumista

Suomenhevonen 2013

19


Nuoret toimittaa!

Työvaljastuskurssilla Nousiaisissa Hevonen oli ennen hyvin tärkeä kotieläin, ehkäpä melkein tärkein. Sen avulla tehtiin ne työt, joissa nykyään autot ja traktorit korvaavat sen, kuten peltotyöt, savotat ja tavaroiden kuljetus. Se työskenteli niin rauhan kuin sodankin aikana. Työhevosen käyttö muuttui Jotta hevosen oli helppo tehdä töitä, sen valjaiden täytyi olla sopivat ja valjastajan taitava. Isät opettivat pojilleen hevosmiestaitoja, valjastamista ja ajamista. Pojat opettivat samat taidot omille pojilleen ja niin taidot siirtyivät sukupolvelta toiselle. Kun traktorit korvasivat hevoset, hevosten määrä väheni ja niiden käyttö muuttui. Ne eivät olleetkaan enää miesten työtovereita, vaan tyttöjen ja naisten ratsuja. Kuitenkin nykyäänkin työhevosilla tehdään harvennushakkuja ja kyydityksiä. Joissakin tapahtumissa voi olla työnäytöksiä.

Työvaljastuskurssilla Lämmin kevätaurinko paistoi, kun työhevosten harrastajat kokoontuivat Tiina Mikkolan tallille Nousiaisiin Suomen Työhevosseuran järjestämälle työvaljastuskurssille. Opettajana toimi Taisto Nurmio, joka on itsekin nuorena tehnyt

20 Suomenhevonen 2013

töitä hevosten kanssa ja on opiskellut Ypäjällä. Kurssilla tutuiksi tulivat sellaiset sanat kuin länkipatjat, selustin ja rahkeet. Henna Rantanen oli valjastanut ennenkin hiukan, koska hän opiskelee koulutuskeskus Salpauksessa. ”Rupesi kiinnostamaan, koska siellä oli luokkivaljastusta, ja kun oli mahdollisuus, niin tulin”, hän kertoo. Hänen mielestään kurssi oli mielenkiintoinen ja uuttakin asiaa oli tullut. Mitä töitä hevosen kanssa sitten tehdään nykyään? Kurssin opettajana toiminut Taisto Nurmio kertoo, että hevosia käytetään metsäajossa, harvennushakkuissa ja kyydityksissä. Hän kertoo, että hän oppi valjastamaan omalta isältään. ”Isä piti yhden sunnuntaipäivän, valjastettiin kunnes ne meni. Olin joku 8-9 vanha”, hän sanoo. Nurmion mukaan hyvä työhevonen on nöyrä, virkeä, rauhallinen ja pysyy paikoillaan. Teksti Pinja Urponen, Kuvat Pinja Urponen ja Eero Perttunen

Ylimpänä: On tärkeää tietää mikä on kunkin valjaiden osan tehtävä, jotta osaa valjastaa hevosen oikein. Yllä: Taisto Nurmio on kokenut kouluttaja. Kuva Ypäjän seminaariviikonlopun lauantaipäivältä, aiheena suomentyöhevonen.


Vertaa ominaisuuksia ja valitse kotimainen, edullinen ja tehokas Sport Power! Sport Power on kilpahevosille suunniteltu kypsennetty, maittava täysrehu. Sisältää hyvin sulavia kuituja sekä runsaasti energiaa sisältävää rasvaa. Hivenaineet pääosin hyvin imeytyvinä kelaatteina, mm. orgaaninen seleeni. ”Black Horse Sport Power ja energia riittää aina maaliin asti.”

Lue lisää: www.biofarm.fi


Määrätietoinen jalostustyö on tuottanut jo kolme SE-hevosta Komealta mäeltä Rääkkylän Rasivaarasta on ponnistanut jo useampi sukupolvi lahjakkaita suomenhevosia ravikansan tietoisuuteen. Siellä on ensiaskeleensa ottanut myös tuore suomenennätysori Rapin Aatos, joka on Jouni Miettisen käsissä noussut nopeasti sarjoissaan ja on määrätietoisesti etenemässä kohti kovinta suomehevoshuippua. Rapin Aatoksen kasvattaja on Maatalousyhtymä Rautiaisen nuorempi osakas, Mari, joka isänsä Taiston kanssa vastaa kasvatustoiminnan jatkuvuudesta tilalla. Taisto Rautiainen aloitti kasvatustoiminnan jo 1960-luvulla. Tuolloin syntyi nykyisen hevossuvun kantatamma Raisa, jonka isä Humuri kuten myös emänisä Raika olivat omassa kunnassa astuneita Hevosystäväinseuran oriita.

Valiotamma Raisa

reilun 12 tuhatta euroa. Raisan paras jälkeläinen oli Rääkkylässä vaikuttaneen Vinterin poika V.R. Vinki. Se tienasi omalle ajalleen kunnioitettavat 50 000 euroa rahaa ja saavutti ennätyksen 25,3. Raisa on pohjana tilan tammalinjalle, josta sukupolvesta toiseen nousee menestyshevosia aivan maan terävimpään kärkeen. Mari muistaa Raisan vain hämärästi kilttinä tammana, jonka selässä alle kouluikäisen heppatytön oli mukavaa istua.

Raisa toimi työhevosena, mutta myös tamman hyvät raviliikkeet pistivät silmään. Hienoliikkeinen tamma osoittautuikin periyttäjäksi ravipuolella, sillä se jätti talon ensimmäisen ravihevosen Poika-Luonnon, joka juoksi 80-luvulle kovan ennätyksen 28,9 ja rahaa

Raisan tyttäristä Ulin-Siima (i.Uli) meni Taisto Rautiaisen serkulle Teuvo Konttiselle ja sen kautta on versonut runsaslukuinen juoksijahevosten joukko, joista nuoremmille harrastajille tutuimpia nimiä ovat ainakin Tähen Topelius (i. Tuisku-Topi e. Siiman Tähti ei. Kihin-Muisto

22 Suomenhevonen 2013

ee. Ulin-Siima), Tähen Ponkaus (i. Sipori e. Siiman Tähti), derbyvoittaja Ekoloki (i. A.T. Eko e. Imun Ilo ei. K.K. Kössi, 3. emä Ulin-Siima) ja yli puolet uransa starteista voittanut Vihjeen Varma (i. Hovi-Ari e. Siiman Vihje ei. K.K. Kössi ee. Ulin-Siima). Teuvo Konttinen valmensi ja ohjasti Ulin-Siiman tyttären Siiman Imun kriteriumissa kolmanneksi vuonna 1989. Rautiaiseen jäi sukua jatkamaan Raisakka (i. Ponte), joka taas muodostaa oman haaransa sukupolvien ketjussa. Raisakan tuloksellisesti paras varsa on ruuna Rasavilli (i. Viltter) 25,9 ja 53 tuhatta euroa, jonka ura käsittää kunnioitettavat 281 starttia. Tuollaiseen starttimäärään vaaditaan kestävää tekoa oleva hevonen. Tytär Rapiska (i. Vika-Pisto) eli Rapin Aatoksen emä


Maatalousyhtymä Rautiainen kasvattaa hevosia kahden sukupolven voimin. Taiston tytär Mari on kiinteästi mukana tilan töissä. Kuvassa Marin kanssa tammat Rapiska (oikealla) ja tallin uusin hankinta Pailatar. Viereisellä sivulla tuore SE-juoksija Rapin Aatos. oli itsekin oiva kilpatamma, joka kilpaili ensin edesmenneen Matti Mikkosen valmennuksessa, meni sitten Pertti Puikkoselle ja oli myös Reijo Vainikalla. Statistiikaksi jäi 11 voittoa, 10 tuhatta euroa ja ennätys 28,1. Edellytyksiä olisi ollut varmasti parempaankin, mutta etujaloissa oli pieniä vaivoja, jotka lisääntyivät matkan varrella. Tamma tuli sitten kotiin maailmalta ja ratsastelin sitä paljon, jonka jälkeen se vielä teki ennätyksensäkin, Mari kertoo. Kunnioitettavaan 23 vuoden ikään ehtinyt Rapiska on tehnyt kilpailu-uransa jälkeen 7 varsaa ja kahdeksannen on määrä syntyä juhannusviikolla. Varsan isänä on tällä kertaa Rapin Aatoksen tallikaveri Hiskin Muisto. Mari arvelee, että varsa jää tamman viimeiseksi ja toivoo tammavarsaa. Tamma on kyllä hyvässä kunnossa ja syö hyvin, mutta vanhat etujalkojen vaivat vaivaavat välillä. Katsotaan nyt kuitenkin rauhassa, miten varsominen menee ja ottaako varsan hoito koville, ennen kuin tehdään päätös, vieläkö tammaa astutetaan.

Komea liinaharja Rapin Uljas on Rapin Aatoksen 2-vuotias puoliveli.

Rapin Aatos nousukiidossa Pitkien matkojen voimanpesä Rapin Aatoksen alkuopetus tehtiin Rautiaisessa ja kaksivuotiskesänä varsa lähti uuden omistajan hoiviin. Uran alussa laukat sotkivat herkän hevosen kulkua, mutta jo viisivuotiaana ori antoi merkkejä tulevasta voittamalla nuorten

sarjan. Viime kesänä oriin uralla tapahtui käänne, kun se meni hevoskauppias Otto Salojensaaren kautta Fanfaria teamin omistukseen ja Jouni Miettisen valmennukseen. Oikeat varusteet ja yhteinen sävel löytyivät nopeasti ja hevonen on edennyt sarjoissaan ryminällä. Eritoten se on profiloitunut pitkien matkojen spesialistiksi, joka ei

Suomenhevonen 2013

23


Jo 23 vuoden ikään ehtinyt Rapiska oli mainio kilpatamma. Sen odotetaan varsovan lähiaikoina Hiskin Muistosta.

mittaa matkaa ja jolle kolmannen radankaan kiertäminen ei ole myrkynjuontia. Myös tuore suomenennätys syntyi 3160 metrillä Vermossa ja se kirjataan väkevän esityksen päätteeksi numeroin 25,8. Rapin Aatos on nyt 7-vuotias eli sen parhaat vuodet ovat vielä edessäpäin, jos terveyttä piisaa. Nousevan orihevosen kohdalla on ajatukset pikku hiljaa käännettävä myös kuninkuuskilpailun suuntaan. Valmentajan mukaan ei ole mikään mahdottomuus, että ori nähtäisiin haistelemassa kuninkuuskilpailun tuulia jo tänä vuonna Kuopiossa. Rapin Aatoksen isä on Fannin Muisto ja sen voikin hyvällä syyllä luokitella melko erisukuiseksi, sillä sukutaulusta ei löydy Suikkua ja Vokkerkin vasta kolmennesta polvesta. Rapin Aatos on jo kantakirjattu, mutta tammanomistajille se ei ainakaan vielä tänä vuonna ole tiukan kilpailutahdin ohella tarjolla.

Suvut kapenevat Rautiasessa käytetäänkin tammoille oreja tarkasti harkiten, eikä muotivirtausten mukana ole tapana kulkea. Hyvä luonne on yksi tärkeä tekijä orivalinnassa.

24 Suomenhevonen 2013

Mari onkin huolissaan sukujen kapenemisesta, sillä esimerkiksi uusimmalle tammahankinnalle, Turolaiselle Pailattarelle (e.I.P. Vipari ei. Patrik), on hankaluuksia löytää sulhasta. Ellei Suikkua halua kerrata, kuten meillä ei haluta, Turolaisen tamman orivalinta on tosi hankalaa. Nyt Pailatar varsoo Huiman Pysteestä.

myös aikanaan omien ikäluokkiensa suomenennätykset, molemmat vielä samana kesänä kolme vuotta sitten. Tähen Topeliuksen nimissä on edelleen 3-vuotiaiden oriiden ja ruunien volttilähetysennätykset ja nelivuotiaana Pikkupelimannissa se juoksi nelivuotiaidenkin ennätyksen, joka tosin on jo sittemmin rikottu.

Pailatar onkin hieno vahvistus tallin laadukkaaseen tammakantaan, sillä se on Vipanterin ja Tuisku-Topin täyssisko, tähtiaikainen 7-vuotias tamma. Tallin kaksi tyhjää tammaa Apassitar (i. Apassi e. Piparminttu ei. Hilun-Valtti) ja Piskon Tyttö (i. Ilon-Pisko e.Sayonara ei. Jonnen-Jarru) on jo astutettu, isäoriina on molemmilla Tähen Ponkaus, omakasvatti Ulin-Siiman linjalta.

Ikäluokkakilpailuista kasvateille on tullut menestystä Pikkuprinssissä, jonka Joiheri voitti vuonna 2008, Pikkukunkussa vuonna 2010, jonka vei nimiinsä Tähen Ponkaus kukistamalla itsensä Pihlajan Aaronin, sekä Pikkupelimannissa ja Oulu Expressissä 2011, jotka Tähen Topelius voitti. -Olisihan se upeaa, jos kasvatti olisi vielä joskus kuninkuuskilpailussa. Sitähän sitä suomenhevoskasvattaja tavoittelee, Mari sanoo.

Kantavista ainakin Pailatar astutetaan varsomisen jälkeen ja muualla liisingissä oleva Imun Pimu (i. Suikku e. Siiman Imu ei. Luonnos) on myös astutettu. Viime syksynä ison loven talliin jätti Tähen Ponkauksen ja Tähen Topeliuksen emä Siiman Tähti, joka jouduttiin lopettamaan kantavana. Rapin Aatoksen suomenennätys ei suinkaan ole ensimmäinen laatuaan tallin kasvateille, sillä Tähen Ponkaus ja Tähen Topelius juoksivat

Toiveen toteutuminen ei välttämättä ole kaukana, sillä Rapin Aatoksen ohella myös vuotta nuorempi Tähen Topelius tekee vahvaa paluuta kilparadoille talvitauon jälkeen. Ori voitti Mikkelissä kesäkuun alussa V75-lähdön ja tekaisi samalla uuden, komean mailin ennätyksen 22,1. Teksti Kirsi Tolvanen, kuvat Kirsi Tolvanen ja Viivi Huuskonen


Kesäravien aatelia

Vuoden 2012 kesäravirata • ti 9.7. • ti 16.7. • ti 6.8. Lieksan perinteisen idyllinen kesäravirata tarjoaa elämyksen joka pitää kokea! leppoisaa tunnelmaa, elävää musiikkia, näytöksiä. Poni- ja montelähtöjä. Vohveleita ja pannukahvin tuoksua, kavion jytkettä joka on lähes “käsinkosketeltavaa”!

TERVETULOA!

Pielisjärven Hys r.y. www.lieksanravirata.net

JOKA KESKIVIIKKO Suuri Suomalainen

DERBY ja Toto75 ravit la 7.9. klo 15.00

PÖYTÄ- JA AITIOVARAUKSET Sodexo Service Center 010 5407500 klo 8.30-16.30 (ma-pe) Suomenhevonen www.vermo.fi 2013 25


Vilpotar uusi mestaruutensa välivuoden jälkeen. Vaikuttavan kokoinen tamma teki kilpailussa loistavat suoritukset kaikissa osakokeissa.

Työmestaruusvaltikka tiukasti Kymenlaaksossa Tämän vuoden Valtakunnalliset työmestaruuskilpailut Seinäjoella olivat erittäin tasokas tapahtuma, mutta silti parhaat erottuivat edukseen ja kilpailu alleviivasi kärkikaksikon taitoja. Toisen kerran mestaruuden napanneen virolahtelaisen Markku Mässelin Vilpotar loisti tasaisuudellaan ja hopealle sijoittuneen Anjalassa työskentelevan Matti Aholan Pihan Alma oli aivan ylivoimainen vetäjä huikealla 28 portaalla. Edes kilpailun tunniksi keskeyttänyt ukkosmyrsky ei sekoittanut kärkikaksikon keskittymistä, vaan näytti, että suomenhevosen hermotkin ovat rautaa. - Kyllä viimeiseen asti sai puristaa. Kitka vielä suureni vedossa ja osasin odottaa Aholan Matin Pihan Alman silti tekevän huipputuloksen, kehui mestari kovaa vastustajaansa. Uurastuksestaan mestari palkittiin kunnian,pokaalin ja loimen lisäksi 2500 euron voittajashekillä.

26 Suomenhevonen 2013

Jo aikaisemmilla kerroilla hirmuvetäjäksi osoittautunut Pihan Alma oli Matti Aholan ohjastamana tutun tehokas, vaikka Aholan valmistautuminen kisaan ei ollut mennytkään toivotusti. - Pihan Alma oli talvella sairaana ja minulle oli tärkeintä saada tamma terveeksi. En osannut arvioida, miten kisassa kävisi, mutta Alma näytti taas luontonsa, kehaisi Ahola 36,4 pisteen kokonaistuloksen rekisteröineen Pihan Alman suoritusta. Pihan Alma on Kouvolan Ammattiopiston (ennen Anjalan maatalousoppilaitos) omistama ja opettaja Matti Ahola käyttää tammaa normaalisti oppilaitoksen töissä monipuolisesti ympäri vuoden.

Vuonna 2011 ensimmäisen mestaruutensa valloittanut Vilpotar summasi yhteispistemäärän 37,3 pistettä, mikä lupaa tasokasta kisaa myös ensi vuodelle. Vuoden 2014 valtakunnalliset työmestruuskilpailut käydäänkin kärkikaksikon kotimaisemissa, sillä Kymenlaakson Harjun oppimiskeskus on kilpailujen järjestämispaikka. Toivoa vain sopii, että tämän vuoden kärkihevoset ja uudet haastajat tsäilyvät terveinä, jotta saame nähdä suomenhevosten huippusuorituksia Virolahdellakin. Teksti Matti Meriluoto Kuvat Viivi Huuskonen


Oikealla: Markku Mässeliä onnittelemassa ja palkitsemassa Suomenhevosliiton hallituksen jäsen John Ahlskog

Vasemmalla: Kilpailun pronssimitalisti ja paras ensikertalainen Tähden Piirros sekä ohjastaja Kauko Tuominen palkittavana. Onnittelemassa Suomen Hippoksesta Eero Perttunen ja Terttu Peltonen

Oikealla: Päivän parhaan vetäjän tyylinäyte. Pihan Alma veti viimeisillä portailla noin 1200 kg painoa.

Vasemmalla: Hilppa-patsas on työmestaruuskilpailujen kiertopalkinto.


Monilahjakkuus Vektorin Maine 8-vuotiaaksi varttuneen Vektorin Maineen (i. I.P. Vektori e.Maineriina ei. K.K. Kössi) ravurin uran suhteen oli lentänyt jo lähes kirves kaivoon, kunnes hevonen löysi paikkansa Iisalmesta Mirva Janatuisen hoivista. Nyt pari vuotta myöhemmin se pärjää niin ravi-, ratsastus- kuin valjakkokilpailuissakin. - Vektorin Maine tuli minulle loppukesästä toisen hevosen kaveriksi ja aloin sillä pellolla ratsastamaan. ”Veka” osottautui heti hevoseksi joka haluaa miellyttää ihmistä, ja oppi tosi nopeasti ratsun alkeet, Mirva Janatuinen kertoo samalla kun jatkaa sen harjan letittämistä kouluratsastuskisoja varten. - Omistaja Esa Niiranen laittoi hevosen minulle tänne ratsukoulutukseen, tarkoitus ei ollut enää ajaa kilpaa. Hän tuli kuitenkin hevosta katsomaan saman vuoden joulukuussa ja kävi sillä ajamassa. Siitä ajoreissusta se ajatus sitten lähti, että jospa kuitenkin vielä koetettaisiin raviuraa ja otimme yhteyttä Jukka-Pekka Kauhaseen, Mirva jatkaa.

28 Suomenhevonen 2013

Ratsastuksella tasapainoa ja lihaskuntoa Mirvan mukaan ainakin Vektorin Maineen tasapaino on parantunut paljon ratsastuksen myötä. Myös kengittäjä Sami Taimela vahvistaa, että hevosen lihaksisto on parantunut ja tasapainottunut selvästi. Silloin kun hän sen ensimmäisen kerran Iisalmessa kengitti, Vektorin Maineen lihaksisto oli aivan toispuoleinen. Vektorin Mainetta ravikilpailuihin valmentava Jukka-Pekka Kauhanen sanoo, että tämän hevosen kohdalla ratsastaminen tuntuu tekevän pelkkää hyvää, ja sen takia ratsastus kuuluu hevosen viikko-ohjelmaan.

- Minä käyn Vekalla pari kertaa viikkoon ratsastamassa, ja Jukka-Pekka ajaa sitten sillä pari kertaa viikossa. Talvella treenataan myös reellä, Janatuinen sanoo. Tällä hetkellä Vektorin Maine asuu Jukka-Pekan Dahlia-Tallilla. Kuninkuusravien markkinointikiertueella Kuninkuusravit on Tourillakin nähty monitoimihevonen majailee talvisin Seppälän tallilla ja lomaillessaan Janatuisen omalla kesätallilla kotona.

Ravuri, josta kouliutui myös kisaratsu Vektorin Maine on kiertänyt myös jonkin verran aluetason ratsastuskisoja, jotka tällä hetkellä ovat


Mirva Janatuinen ja hänen silmäteränsä Vektorin Maine ovat kilpailleet aluetason kouluratsastuksessa ja kokeilleet myös valjakkoajoa. Viereinen sivu: Jukka-Pekka Kauhanen huolehtii ruunan ravivalmennuksesta ja ohjastamisesta raveissa. ”Veka” on osoittautunut monilahjakkuudeksi ja tuntuu nauttivan vaihtelusta.

Suomenhevonen on monipuolinen urheiluhevonen Vektorin Maineen lisäksi monelta muultakin sujuvat monet lajit. Alle listattuna muutamia monitaitureita, jotka ovat pärjänneet raviurilla ja osaavat myös ratsastuksen aakkoset. •

Valvi 25,3ke, Ypäjän Hevosopiston ratsastuskoulun opetushevosena toiminut pitkään menestyksekkään raviuran ohessa.

• Saran Salama 20,3aly, Moninkertainen ravikuningas, aloitti ratsuopit raviuran jälkeen ja aloittelee kisaamista.

toissijainen harrastus monipuoliselle suomenhevosruunalle. Jutun tekopäivänä läheisellä Koljonvirran Ratsastuskoululla järjestettiin kansalliset kouluratsastuskisat, joissa Vektorin Maine osallistui kahteen aluetason Helppo A-luokkaan. Ratsun opit Vektorin Maine on saanut yksinään Mirvalta, joten kahdessa vuodessa saavutettu HeA-taso on kaiken kaikkiaan kunnioitettava suoritus. Kisoista pokatulla 57% tuloksella ei sijoituttu tällä kertaa. Mirva oli kuitenkin hevoseen tyytyväinen ja totesi, että parempaan vielä pystytään. Se on helppo uskoa tämän suomenhevosen kohdalla. Vektorin Maineen raviura on tämän vuoden puolella lähtenyt

suoranaiseen lentoon. Nopeasta kehittymisestä kertovat tältä vuodelta saavutetut 11 starttia, joista on irronnut peräti kuusi voittoa ja ainoastaan kaksi kertaa Veka on jäänyt totosijojen ulkopuolelle., Palkintorahoja on tienattuna 28 700 euroa. Kesäkuun alussa Mikkelissä 2.6.2013 ruunalle tuli huonompi sijoitus, josta valmentaja Kauhanen ei ollut kuitenkaan huolissaan. - Hevonen paransi ennätystään huimasti (24,1aly), ja antoi siellä viitteitä että sen pitäisi pärjätä vielä jatkossakin. Realistista ei ole odottaa enää isoja voittoputkia koska sarjat nousevat nyt koko ajan, mutta tällä on vielä vuosia paljon edessä.

• Pette 22,6aly, Myös ravikuningas, kantakirjattu J- ja R-suunnille ja käytetty ratsujalostukseen. • Selman Siiri 26,4aly, Kantakirjattu J- R- ja Ta-suunnille. •

Venlatar 28,7ake, Kantakirjattu J- R- ja Ta-suunnille.

• Mega-Pomo 27,2ake, Kantakirjattu R-suunnalle ja starttaa ravikilpailuissa edelleen (lue lisää Mega-Pomosta Suomenhevosliiton jäsenlehdestä vuodelta 2012!) • Jennyn Mörkö 27,6aly, Ratsastettu paljon raviuran ohessa nuoresta pitäen • Hurja-Ero 23,8ake, Väkivahva ravuri, jota on ratsastettu raviuran ohessa paljon

Suomenhevonen 2013

29


Vektorin Maine edusti Kuopion Kuninkuusraveja Iisalmen Torilla Kuninkuusravit On Tourtapahtumassa.

Ohjastajan kommenteista huokuu tyytyväisyys hevoseen. - Vektorin Maine on mennyt isoilla harppauksilla eteenpäin. Toivotaan vain, että terveys kestää ja päästään koko kesä ajamaan tasaisesti kilpaa.

Hermojen nollaus yksi avain menestykseen Kysyttäessä hevosen menestyskulun syitä, Kauhanen veikkaa, että tietty hyvänlaatuinen ymmärtämättömyys raviurheilusta on ollut hyväksi tämän hevosen kohdalla. - Hevonen on saanut ratsastushommissa nollata hermonsa täysin. Ja kun Mirva ei ole ravihevosten kanssa ollut ennen

30 Suomenhevonen 2013

tekemisissä, hän on tehnyt asiat ihan omalla tavallaan. Siinä voi olla yksi syy, miksi hevonen syttyi taas radalla kulkemaan, Kauhanen toteaa. - En minä kyllä raviurheilua mieti millään tavalla kun kentällä tällä hevosella ratsastan, Janatuinen naurahtaa ja jatkaa: - En edes ollut käynyt ikinä raveissa ennen kuin Vektorin Maine tuli kuvioihin, joten uusia elämyksiä tässä on tullut itsellekin. Ratsastuksen ja raviurheilun lisäksi Vektorin Maineella on koitettu myös valjakkoajoa ihan kilpailumielessä. - Yhden käden sormilla laskettava määrä oltiin treenattu ja hevonen tuntui hommasta tykkäävän, joten kävimme toukokuussa Ypäjällä ys-

täväni Tuulan kanssa kokeilemassa yksi alueluokka. Veka yllätti kyllä kaikki sijoittumalla siellä toiseksi! On se vaan sellainen luonnonlahjakkuus! Janatuinen iloitsee. - Irtojuoksutuksesta ruuna tykkää ja hyppää vapaana juostessaan kentällä esteitäkin mielellään, se on hyvää mielenvirkistystä. - Vikellys on vielä sellainen laji mitä ei olla kokeiltu, eikä maastoesteitä. Vikeltämiseen tarvittaisiin joku naisvoimistelija, eiköhän sekin Vekan osalta silti sujuisi. Mikäpä ei tältä yksilöltä onnistuisikaan? Teksti Jutta Ikonen, kuvat Jutta Ikonen ja Terhi Piispa-Helisten


60 000 ihmistä ei voi erehtyä – tule sinäkin Kuninkuusraveihin Kuopioon! www.kuninkuusravit.fi Varaa majOItuS SAlES Keskusvaraamo p. (06) 822 9811 myynti@saleskeskusvaraamo.fi www.saleskeskusvaraamo.fi OSta lIput ennaKKOOn lipputoimisto p. (06) 822 9800 www.lipputoimisto.fi

Iltajuhlat Kuopion satamassa 26.–27.7.2013 Seiskan Kunkkaribileet pe alk. klo 17.30 • Eini • Anniina Mattila • Miss Divet • Scandinavian Hunks • Ressu Redford & Jussi ”Neon2” Rainio la alk. klo 18.30 • KAtRi HElENA • JoNNE AARoN • lamourettes Suomenhevonen 2013

31


Eurajoella Vuojoen kartanolla järjestetään hevoskynnön SM-kisat jo 8. kerran lauantaina 31.8.2013 klo 11 alkaen. Kisa on tarkoitettu suomenhevosille, mutta tänä vuonna aloitetaan uutuutena uusi, avoin luokka, johon voivat osallistua kaikenrotuiset hevoset. Lisäksi avoimessa luokassa sallitaan erilaiset aurat kuin varsinaisissa kilpailuluokissa (yksiköt ja parihevoset), auran tulee olla lisälaitteeton ja yksisiipinen. Luvassa on hevosaiheista ohjelmaa ja mm. poniajelua lapsille. Ruokailumahdollisuus joko Vuojoen kesäkahvilassa tai ravintolan buffet-pöydässä.

Hevoskynnön SM-kisat suomenhevosille Eurajoella 31.8.2013 Tulokset 2012: Yksikkösarja

Parihevoset

Sija 1. Uuras, kyntäjänä Siru Saarinen, ohjastajana Tanja Lundsten

Sija 1. Avaruus ja Hallanvaara, kynt. Esko Salonen, ohj. Jarmo Varjonen

Sija 2. Vinpotar, kynt. Pentti Tiihonen, ohj. Matti Makkonen

Sija 2. Vilpotar ja Lento-Suukko,, kynt. Markku Mässeli, ohj. Matti Purho

Sija 3. Napsukka, kynt. Reijo Nieminen, ohj. Eeva-Liisa Pitkänen

SUOMEN TYÖHEVOSSEURA RY

Seuran tarkoitus: • Edistää suomentyöhevosen käyttöä ja arvostusta. • Edistää maamme luonnonoloihin sopeutuneen alkuperäisrodun monimuotoisuuden säilyttämistä. • Elvyttää työhevosen jalostusta, kasvatusta ja työkäyttöön ottamista. • Lisätä suomenhevosta koskevaa tietoutta. • Pyrkiä säilyttämään suomenhevonen puhtaana rotuna. • Tutustuttaa ihmisiä työhevosen eri käyttömuotoihin myös nykyisessä ympäristössä. • Säilyttää suomenhevonen Suomen kansallisperinteenä Työhevosseura julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Työhevoslehteä ja järjestää mahdollisuuksien mukaan erilaisia työhevosnäytöksiä ja koulutustilaisuuksia. www.tyohevosseura.net

32 Suomenhevonen 2013


Antti Kinnunen on tuttu näky Ahokkaan tallilla Laukaassa. Eikä puhetta Ahokkaan tallista ilman kuningas Vieskeriä! 24-vuotias ori nauttii kesästä ja on selkeästi aina valmiina edustustehtäviin.

Antti Kinnunen, hevosmies kolmannessa polvessa Tapasimme ravimies ja eläinlääkäri Antti Kinnusen Ahokkaan tallilla Laukaassa eräänä aurinkoisena kesälauantaina, kuinkas muuten kuin ajohommista. Terve, Antti! Mitäs kuuluu? -Terve, terve. Hyvää kuuluu, tässä kesää viettäessä ja lomia odotellessa, hän kertoo. Treenissä Antilla on tällä hetkellä 3-vuotias Viking Wonder, jolle tuntuu meno kärryjen edessä maittavan. Ruuna nappasi Kuopiossa nuorten sarjan voiton ja on starttien lukumäärään verrattuna pärjännyt oikein mainiosti. Laukaan klinikalla hyvin työssään viihtyvä Antti on hevosmies jo kolmannessa polvessa, ja jatkoa on luvassa, mikäli poika Jimi hevoskuvioista innostuu. Hevoskuvioista Kinnunen innostui kuitenkin itse jo pienenä poikasena, isä Heikin ja ukki Lassin (Lauri Kinnunen) kautta.

-Sieltä ne ovat, hevosmiestaidot Lassilta ja isältä tarttuneet. Oppia sain jo nuorena kaikesta hevosiin liittyvästä, perushoidosta, treenaamisesta ja ruokinnasta, hän valottaa. -Ohjat oli kädessä jo niin pienenä, että kärryihin piti laittaa lisäpehmuste penkkiin. Muuten ei jalat yltäneet rampeille, Antti naurahtaa. Pitkään onkin Kinnusilla hevosilla harrastettu, aktiivisestikin, jo reilusti yli 30 vuotta. -Ukilla oli hevosia työkäytössäkin, ja välillä on ollut isompikin talli. Toistakymmentä hevosta taitaa perheellä olla nytkin kertoo Antti. Perheessä on muitakin hevosista kiinnostuneita sukulaisia, ja hevoskimppojakin useita.

Eläinlääkäriksi Tarton yliopistosta Hevoshommat ovat Kinnusella sen verran verissä, että tie vei nuoren miehen opiskelemaan eläinlääkäriksi. -Selvää oli alusta asti, että hevosiin erikoistuisin, myös kengittäjänä toiminut Antti sanoo. Kinnunen opiskeli Tarton yliopistossa viron kielellä. -Sinnekin lähtiessä antoi ukki hyvät neuvot, että katsele muutakin kuin koulukirjoja, niin kieli tarttuu. Ja tarttuihan se, nyt sujuvasti viron kieltä puhuva Antti muistelee. Arvokkaista neuvoista ja opeista on ollut hyötyä myös eläinlääkärin työssä. Tärkeimpänä taitona Antti pitää ajan kanssa opittua

Suomenhevonen 2013

33


”hevossilmää”. -Jo hevosen perusolemuksesta pitäisi huomata, mikä sen kulloinenkin vointi on, ihan vaan vaikka se seisoisi käytävällä paikallaan, hän muistuttaa. -Järkevällä perushoidolla päästään jo pitkälle. Kyllä omasta hevosestaan aina jonkinlainen tuntuma on, eikä niitä tarvitse ylihoitaa erikoisilla menetelmillä, hän kertaa.

Ei poppakonsteja Kinnusilla hevoset ovat voineet hyvin ilman poppakonstejakin, ja perushyvinvointiin panostetaan. -Eläinlääkärin työssä on kuitenkin perehdyttävä tarkemmin tutkimuksiin ja niiden tuloksiin, ilman muuta. Työ on sillä tavalla kliinisempää. Omia hevosiaan näkee päivittäin ja melkein jo korvan asennosta osaa sanoa mikä vaivaa tai millä mielialalla hevonen lähtee töihin. Hevosten kanssa touhutessa ei voi suunnitella oikeastaan paljoakaan valmiiksi, mutta jonkinlaista treenipäiväkirjaa Antti kertoo pitävänsä. -Siitä voi seurata miten hevonen on voinut ja kuinka treenit ovat sujuneet milloinkin, hän kertoo. -Jos jokin asia menee hevosen kanssa pieleen, voi päiväkirjasta saada ainakin vinkkiä ratkaisujen löytämiseksi.

Perimätieto kulkee neuvoja kuuntelemalla Antti pitää tärkeänä myös sitä, että uskaltaa kysyä neuvoa viisaammilta, jos ei itse vastausta asioihin tiedä. -Niin se perimätietokin kulkee eteenpäin, ja hyviä neuvoja voi soveltaa sitten omien hevosten kanssa. Usein tuntuu nykyisin olevan hevosharrastajilla, että kovin viihdytään vain sen oman lajin asioiden parissa, hän mietiskelee. -Olisi tärkeää vaihtaa hevostietoa ja – taitoja riippumatta siitä harrastaako raveja tai ratsastusta, tai mitä tahansa hevosiin liittyvää toimintaa, Kinnunen muistuttaa. -Valitettavan usein nykyisin huomaa, että jo aivan perusasiat ovat hevosenomistajilla hiukan hakusessa. Sellaista vanhan kansan hevosmiestaitoa näkee enää

34 Suomenhevonen 2013

harmillisen vähän. Asiat tulisi tehdä rauhassa ja määrätietoisesti, varsinkin varsojen kanssa. Kovin helposti mennään metsään nuoren hevosen kanssa, jos sitä ei kouluteta kunnolla ja johdonmukaisesti, hän tuumaa.

Varsat liikkeelle ajoissa! -Varsat pitäisi ja kannattaa laittaa oppiin ja liikkumaan ajoissa, jotta ne kestäisivät tulevat vuodet käytössä. Myös suomenhevoset! Kinnunen huomauttaa. -Suomenhevonen on monikäyttöinen ja hyvin meidän olosuhteisiin sopeutunut rotu. Vähän samanlainen kuin suomalainen mies: kun se oppii yhden asian, niin sitä se sitten tekee, Antti virnistää. -Mielestäni kaikki varsat tulisi opettaa ajolle, vaikkei niillä kilpaa ajettaisikaan. Hevonen oppii jo pienenä varsana kuinka ihmisten kanssa toimitaan ja ratsutuskin on helpompaa, kun alkeita on opeteltu jo ajo-ohjista käsin.

Suomenhevosen tulevaisuus ja jalostus? Kysyttäessä suomenhevosen jalostuksesta ja tulevaisuudesta, kehuu Antti ensin rotumme monipuolisuutta, nöyryyttä ja hyvää työmoraalia. -Jalostuksessa voidaan jo hiukan huomata ravija ratsulinjaisten hevosten eroja rakenteessa, siinä ollaan menty eteenpäin. Yhä kuitenkin kaikki suomenhevoset voi kouluttaa mihin lajiin tahansa, ja jos hevonen on lahjakas, se pärjää kyllä.

selle paikkansa on samalla lailla tulevaisuudessakin.

Hevosia matkan varrelta Kuinka sitten suomenhevonen liittyy Kinnusten hevosperinteisiin? Paljonkin. Antin mieleen ovat jääneet oriit Lokkari (i. Luonnos, e. Veto-Arpa ei. Uusi-Veto) ja Boston (i. Viltter e.Veto-Arpa ei. Uusi-Veto), joiden kyytiin Kinnunen pääsi jo pienenä ukin apupoikana. Näiden hevosten kanssa hän pääsi kiertämään raviratoja ja sai arvokasta oppia. -Ukin ja isän, sekä muiden vanhojen ravikonkareiden neuvoja kuunnellessa ja toimintaa seuratessa olen käytännön oppini saanut. Kyllä se sieltä lähtee, enemmän taisin heiltä hevosmiestaitoja oppia kuin Tartossa yliopistossa, hän nauraa. -Tuttuja on paljon näiltä hevosajoilta kertynyt, ja kyllä kuulumiset aina tavatessa vaihdetaan, se oli ukillakin tapana. Erityisen lämpimiä muistoja Kinnusen hevosmieskolmikolla on erityisesti ori K.P. Tuukasta (i. Jaanen Suikku e.Arvan-Vinku ei.Vinkaus), joka voitti Pikkukunkun vuonna 2002. Hevosen raviura katkesi kuitenkin harmittavan aikaisin tapaturmasta johtuneiden vaivojen takia. Myös tamma Marinelli (i.Teme e.Ravi-Nelli ei.K.K. Kössi) on perheen hevosten parhaimmistoa, ja sillä Antti ajoi ensimmäisen V75-voittonsa.

-On oikein hienoa seurata pienille avuille opetettuja hevosia. Ratsutkin taipuvat nykyisin sekä esteisiin että kouluratsastukseen, joihin niitä pitäisikin ohjata, molempiin lajeihin tasapuolisesti jotta saataisiin monipuolista treeniä. Juoksijat ovat jalostuneet yhä nopeammiksi ja suoritukset parantuneet. Kyllä suomenhevo-

K.P. Sampo (s. 2002) on ehtinyt raviuran jälkeen niittää mainetta ratsuna, edeten jopa suomenhevosten estemestariksi!


Kinnusen perheessä on hevosmiehiä jo kolmessa polvessa ja neljäskin kasvamassa.

Raviurheilu on ollut Kinnusella aina päälajina, mutta on hän muutaman kerran ratsastellutkin. -Ei se ollut oikein mun juttu. Vaikka on meiltä lähtenyt yksi hevonen ratsuksikin raviuran päätyttyä, K.P.Sampo (i. Teme e.Helli-Eeva ei.Lokkari), joka on ihan pärjännytkin, Antti kertoo. Ja hyvin on Sampo pärjännyt: se voitti suomenhevosten estemestaruuden vuonna 2012!

Vanhan kansan hoitokeino?

että Kinnusen perhettä nähdäänkin hevostapahtumissa. -Perinteisesti Kuninkuusraveissa ainakin, katsotaan löytyykö tänä vuonna sinne starttiin sopivaa hevosta, kertoo Kinnunen kesäsuunnitelmistaan. Ja se jos mikä, kuulostaa oikein mukavalta suunnitelmalta. Teksti Hanna Karhapää, kuvat Hanna Karhapää, Jutta Ikonen, Terhi Piispa ja Tanja Ukkonen

Kysytäänpä vielä, onko haastateltavallamme antaa jotakin vinkkiä tai hoitokeinoa eteenpäin perimätietona? -Ei juuri yksittäistä konstia taida ollakaan. Perusasiat kuntoon hevosten hoidossa. Perusruokinta ja oikeanlainen, kullekin yksilölle sopiva liikunta, niillä pääsee pitkäll, kuuluu Antin ohje. Jutun lopuksi Antti toivottaa lukijoille lämmintä ja elämysrikasta hevosurheilukesää, ja luulenpa

Suomenhevonen 2013

35


Somelainen Hevonen Suomenhevosori Demon on todistanut ettei nimi hevosta pahenna. Luonteeltaan erityisen kiltti ori taipuu hyvin alkaneen raviuran lisäksi ratsastukseen, reen vetämisen, edustustehtäviin ja kirjoittaa jopa kuulumisiaan Facebookiin. Tero Mäenpään tallissa valmentautuva 4-vuotias Demon aloitti raviuransa jo 2-vuotiaana juoksemalla opetuslähdön. Sen jälkeen 3-vuotiskausi hieman takkuili, mutta tänä vuonna meno on ollut jo ihan toista. Oulussa 8.4. ja Kuopiossa 14.4. otetut ylivoimavoitot antoivat omistajaporukalle toivoa että tässähän voi olla lahjakas varsa. Ehtipä ori ottaa toukokuussa vielä hienon kakkossijan Biofarm Cupin finaalista ajalla 28,3ke. Kesällä ori keskittyy lähinnä reen vetämiseen heinäpellolla, elämästä nautiskeluun, sekä pikkuhiljaa ikä-

36 Suomenhevonen 2013

luokkakisoihin valmistautumiseen. Kaikesta tästä ori tarinoi myös facebookissa.

Sosiaalisen median hevonen Valmennustiimiin kuuluu myös Demonin facebook-sivulla esiintyvä “Emäntä”, eli allekirjoittanut joka käy välillä harrastamassa raviurheilua Demonin kanssa ja välittää Demonin ajatuksia ja kuvia facebookiin. Tykkääjiä facebook-sivulle on kertynyt 210, joista viimeiset 100 vähän ajan sisään. Demonin omalta sivulta voi lueskella vaikkapa ihan miten viimeisin

treenilenkki on sujunut, tai miten Kuninkuusravien edustustehtävät sujuivat kauppakeskuksessa. Kuvia löytyy luonnollisesti myös paljon, ovathan ne iso osa “somea” eli sosiaalista mediaa. Demonin isä on Erikasson, jolta löytyy myös valmentaja Bella Varjosen päivittämä oma fanisivu Facebookista. Pojalla on vielä aika paljon matkaa isänsä fanimääriin, sillä Erikassonilta tykkääjiä löytyy jo yli 1800. “Erkin” fanit elävät täysillä mukana hienon oriin tuhkimotarinaa, ja some antaa sille hyvän väylän. Esimerkiksi pelkkiä syntymäpäiväonnitteluja Erkki sai Facebookin kautta kymmeniä.


Viereinen sivu: Ylpeä osaomistaja Lauri Hyvönen kyselee Demonin tuntemuksia opetuslähdön jälkeen. ”Kunhan kävin hölkkäilemässä”, vastasi Demon. Vasemmalla: ”Se kuka väittää että kävellessä ei tuu hiki, voi tulla ite vetämään rekeä! Kyllä ihan vaahto valuu kun käy tuolla jumppaamassa. Muut alottaa starttaamisen, meikäpoika joutuu kesäkuussa reen eteen! Ei mee tasan porkkanat.” päivitti Demon Facebook-statustaan 3.6.2103 Alla: Demon edustamassa Kuopion Matkus Shopping Centerissä Kuopion Kuninkuusraveja Kuninkuusravit On Tour -tapahtuman yhteydessä. Edes ilmapallon räjähtäminen vieressä ei oria hätkäyttänyt, kunhan vaan ruokaa oli edessä.

“Siemenestä ravihevoseksi”

Edustuskelpoinen suomenhevonen

Isäksi Erikasson päätyi Demonille sukunsa takia. Allekirjoittanen lisäksi kimppaa perustamassa olleen Harri Haaviston kanssa haluttiin seuraaja edelliselle hevosellemme Kiikun Ihaalle, ja sukulinjoja haettiin sitä kautta. “Ihaa” oli Suikun Erosta, ja Erillan emälinjalta joten valitsimme Suikun Erolaiselle liisinkitammallemme Erikassonin, joka on myös tätä Erillan huippuemälinjaa. Aikaisessa vaiheessa kimppaan lähti myös raviääni Lauri Hyvönen, joka oli kantavana voimana Kiikun Ihaa -kimpassa. Lauri elää myös vahvasti sosiaalisessa mediassa mukana ja hänen facebook-sivultaan tai twitter-tilin kautta voi myös seurata Demonin elämää.

Demon on aina ollut kiltti ori, eikä pelkoa ole vieläkään että siltä tarvitsisi haarovälejä keventää. Se on toiminut kaikissa tilanteissa, ja lähtee uusiin juttuihin innolla mukaan. Luonteeltaan se on tyypillinen suomalainen mies; ensin ruoka, sitten kaikki muu. Töitä tehdään vasta sitten kun on sen aika, turhaa stressiä ei kannata ottaa mistään. Starteissa onneksi työmotivaatio on ollut kohdillaan! Hyvän työmotivaation ja rennon elämänasenteen ori varmasti onkin perinyt isältään.

Demonin omistavassa Team Enkelit ja Demonissa on seitsemän jäsentä. Lämpimästi voi suositella kaikille tälläistä “siemenestä ravihevoseksi” kimppaomistamista, jossa kulut eivät ole yhtä jäsentä kohti valtavia. Nykyaikana internet antaa somen ja muiden kanavien kautta hyvän välineen pitää yhteyttä kimpan välillä, joten meillä ainakin tiedotus on toiminut vuosien varrella hyvin. Pari Demonin omistajat ovat sellaisia, jotka eivät ole koskaan osaomistamaansa hevosta livenä nähneet, mutta elävät silti täysillä mukana sen elämässä netin kautta.

Demon on monipuolinen suomenhevonen parhaimmillaan. Sillä on ratsastettu, ajettu reellä 2-vuotiaasta saakka ja on se jopa osallistunut edustustehtäviin Kuopion Matkuksessa, jossa Kuninkuusravit olivat yhden viikonlopun ajan vahvasti esillä. Sadat ihmiset kävivät katsomassa ja silittämässä Demonia, jolla hermo ei pettänyt missään vaiheessa pitkää päivää. Ei edes vaikka ilmapallo räjähti ihan vieressä... Kesä jatkuu Demonin kanssa nautiskellen, seuraava isompi tähtäin on kotiradan Kuninkuusraveissa juostava Pikkuprinssi. Jos ei sinne päästä, niin ei se ole niin vakavaa. Raviurheiluahan tämä vaan on! Teksti ja kuvat Jutta Ikonen

Demonin seikkailuja voi seurata osoitteessa https://www.facebook. com/sh.demon Lauri Hyvösen paljon raviasiaa sisältävä twitter-tili https://twitter. com/laurihyvonen

Suomenhevonen 2013

37


Vieskerin Valo (i. Viesker e. Suven Aika ei. Pysteri) on Niverin tallin johtotähti ja kaikin puolin mallikelpoinen ori. ”Se on todellinen herrasmies käsitellä, ja taistelija radalla. Keväällä meiltä hajosi kärryistä rengas kesken startin mutta Valo punnersi 23-tuloksen pelkällä vanteella” kehuu Pertti suojattiaan.

Pertti Niverillä on vielä tavoitteita Kouvolan Pilkanmaan kaupunginosassa asuva ravivalmentaja Pertti Niveri on leimautunut erityisesti suomenhevosmieheksi eikä ole siitä ollenkaan pahoillaan, onhan hänellä monivuotinen kokemus taitoa vaativista valmennettavista. Yksi tavoite jäi sekunnin kymmenyksen päähän viime vuoden kuninkuusajoissa. Siis mistä on kyse? -Meillä on vedonlyöntisopimus tehtynä veljeni Hannun kanssa. Hän ajoi aikoinaan Totin viidenneksi kuningaskisassa ja lupasi hankkia taas suomenhevosen ja alkaisi valmentamaan sitä jos olisin kuningas- tai kuningatarkilpailussa joskus paremmalla sijalla kuin viides. No Mikkelissä olisi Vieskerin Valon tarvinnut noteerata kymmenyksen parempi kokonaisaika, niin olisimme olleet neljänsiä ja Hanski treenaisi nyt suomenhevosvarsaa. Tosin voihan se onnistua nyt Kuopiossa, naurahti Niveri ilkikurisesti. Vuosien varrella Pertti Niverillä on ollut monta omia tai sukulaisten omistamia hevosia, joilla on voinut tavoitella menestystä, kuten sisarensa perheen omistama Pimun Piirto (i. A.T. Vinski, e. Ruutu-Pimu

38 Suomenhevonen 2013

ei. Etuvei), mutta aivan täysosumaa ei vielä ole tullut. -Tänä vuonna vaikuttaa olevan erittäin kova taso erityisesti oriiden puolella, mutta Vieskerin Valokin on tulossa huippukuntoon. Se on luotettava juoksija ja parantanut taas ennätyksiään. Orin ainoa huono puoli taitaa olla se, ettei se ole oma. Omistajat toki ovat hienoja ihmisiä.

Hevosmiessukua Niverit ovat erityisesti Valkealassa tunnettua hevosmiessukua ja niinpä Pertti Niveri pääsi jo nuorena opettelemaan käytännön taitoja kotitallillaan. -Kotona kerättiin sammalta suolta ja sitä käytettiin hevosten jalkojen

hoitoon. Silloin ei ollut mitään hevosklinikoita, vaan luonnon aineiden piti riittää. Nythän klinikalle pitäisi päästä heti, sillä loukkaantumistauot maksavat paljon. Hevosten hieronnan ja venyttelyjen tärkeyden opin jo varhain. -Minä käytän tallillani nykyaikaisista aineista Horse Balancen tuotteita ja eritoten tälle Vieskerin Valolle ne sopivat. Olen oikein tyytyväinen tuotteiden vaikutukseen ja käytän yhä enemmän niitä myös muilla hevosillamme. Tallimme on leimaantunut syksy- ja talvihevosiin ja tuolle ajalle Horse Balance antaa tehoa. Pertti Niverin lapsista tytär Emmi on perinyt suvun hevosinnostuksen. Hänen oma juttunsa on ratsastus,


jonka alalla hän onkin lupaava. Emmi ja suomenhevosruuna Tuulivoima (i. Säkenoi Voimaa e. Miksi ei. Jokotai) ovat kilpailleet pääosin esteratsastuksessa. Poika Ville ei puolestaan ole kiinnostunut hevosista kuin ehkä konepellin alta löytyvinä hevosvoimina. Muita lähisuvun hevosmiehiä ovat niinikään Kouvolan seudulla vaikuttavat sisarenpojat Aki ja Juha Jokiranta,

joiden ruunat Saahi (i. Turo e. Samarin ei. Vokker) ja Dumbledor (i. Turkka K e. Ruskon Lippa ei. Liptus) ovatkin saavuttaneet mukavasti menestystä raveissa.

pojilla on hevosmiessilmää uusiin hankintoihinkin, lopettelee Niveri kesäisen juttuhetken ja valmistautuu viemään Vieskerin Valoa astutustöihin.

-Aki ja Juha ovat pärjänneet hyvin. He ovat ahkeria ja kuuntelevat tarkalla korvalla alan vanhojen taitajien kertomuksia. Hevoset tietenkin ratkaisevat paljon, mutta

Teksti Matti Meriluoto, kuvat Matti Meriluoto, Viivi Huuskonen ja Kristiina Alanko

Horse Balance Oy Formula-1-Horse -täydennysrehuista löydät sopivat tuotteet hevosesi tarpeisiin. Palveluihimme kuuluu myös ruokintaneuvonta ja -suunnittelu. Yhteistyökumppanimme Niverin valmennustallin ori Vieskerin Valo löysi uusia vaihteita Formula-1Horse täydennysrehuista, tänäkin vuonna tähtäimessä Kuninkuusravit!

Tutustu verkkokauppaamme - www.horsebalance.fi Suomenhevonen 2013

39


Suomenhevosliitto palkitsi vuoden 2012 suomenratsujen kuninkaallisissa parhaita tammoja kaikkien ikäluokkien laatuarvosteluissa sekä koulumestaruuksissa. Suvi-Hermiina oli koulumestaruusluokan paras tamma sijoittuessaan kuudenneksi.

Suvi-Hermiina on uuden sukupolven suomenratsu

Kuva Pirkko Porthan

Suvi-Hermiina on mallikappale modernin suomenratsukasvatuksen tuotteesta. Kevytrakenteinen, hienoliikkeinen tamma on menestynyt upeasti suomenratsujen ikäluokkakilpailuissa ja aikuisiällä kouluratsastuksessa niin suomenhevosille rajatuissa kuin avoimissakin luokissa. Tamman omistaja-kasvattaja Tarja Metso-Lavia vastaili kysymyksiimme ”Suvin” taustoista. Mistä lähti kipinä suomenhevosiin? Ihan ensimmäisenä tulee mieleen isänmaallisuus! Me emme eläisi tässä maassa näinkään ilman sotahevosten suurta panosta aikoinaan! Meidän tulee kaikkien mielestäni olla hyvin nöyriä asian kanssa. Näin ensi kertaa suomenhevosen kouluradalla, kun olin vain muuten menossa kisoja katsomaan ja kuinka kävikään? Ajoin autoani kun se vaan tuli, valtava tunnevyöry, aloin hulluna parkua itsekseni, kun näin Lumpeen Hyvinkällä, en vaan ollut koskaan nähnyt mitään niin herkkää ja kaunista, jotenkin epätodellinen olo vaan tuli! Älä kysy vuotta, kauan, kauan sitten!

Mikä sitoutti sinut jo aikapäivää sitten niin suuresti 40 Suomenhevonen 2013

suomenhevoseen? Mikä tekee siitä sinun hevosesi? Kun alku oli noin tunnepainotteinen, tuli järkikin mukaan. Suomenhevosen rakenne on ensinnäkin jotenkin puhutteleva, vaikka nykyinen omani ei sitä todellakaan vastaa, mutta ehkä juuri se, että niitä on niin monenlaisia, erilaisia ja silti toinen toistaan hienompia yksilöitä. Leikkisä, mutta puolitodellinen haaveeni oli joskus 80-90 luvulla saada aikaan S-kantakirja, siis suurhevoset, kun on kerran pienhevosetkin. Minun kaltaiseni yli 180 cm ihmiset tarvitsevat yli 165 tai 170 cm hevosia. Omat entiseni ovat Ritar Knut 165cm, Sutenööri 172 cm ja Suvin äiti Riinan Tähti 173 cm. Jossain vaiheessa kaikki suomenhevoset tuntuivat olevan vain 155 cm korkeita ja 160 cm näytti jo isolta.

Millä perusteella hankit siitostammasi ja teit orivalinnan? Mitä ominaisuuksia painotit kummankin valinnassa ja mitä niistä on periytynyt Suviin? Isä Hermeli oli ollut selvä asia jo kymmenisen vuotta. Ihan tosi! Näin sen parivuotiaana varsana, ensimmäisessä versiossa nyt valtaviksi paisuneista kasvattajakilpailuista ja ikäkausiluokista. Se oli niin komea ja korskea, täynnä nuoren hevosen suorastaan vimmaa esittää itseään ja uskomatonta ulkonäköään. Emä ei ollut ollenkaan helppo nakki. Etsin mieleistäni, ISOA ja karismaattista hevosta, jossa olisi sitä jotain… mitä en olisi vielä ennen nähnyt. Juu niin oli suunnitelma, mutta kuten usein, suunnitelmat voivat heittää ihan häränpyllyä! Kuulin Pohjanmaalla olevasta


pihahevosesta, jolla ei oltu tehty 5 v. mitään, eikä ikinä kukaan käynyt selässäkään, ikää 9 vuotta. Ystävän sukulainen videoimaan ja katsottuani sen, olin melko varmasti hevosen kasvattaja… Näytin videota mm. Terttu Peltoselle ja hän vahvisti vain näkemystäni. Hevonen siis oli ISO, isoin ikinä näkemäni suomenhevonen ja sillä oli se jokin pilke silmässä. Se oli utelias ja liikkui mukavasti vaikka oli kamalan lihava, mutta niin lähdimme vaan mieheni Kimmon kanssa Pohjanmaalle traikku perässä hevosta ostamaan. Siis minä, huolellinen suunnittelija jne. olin valmis ostamaan ratsastamattoman puolivillin tamman videon perusteella. KYLLÄ, juuri niin siinä kävi. Ihastuin siihen aivan välittömästi ja lempinimi ”Tyttö” tuli itsestään, meidän tyttö. Oli alkuun vaikeuksia yhden jalan kanssa, mutten antanut periksi. Ratsastuskin alkoi ja juoksutus, tosin toisinaan aurasin kentän pohjaa kun tamma veti minua perässään liinassa kuin rukkasta. Kuitenkin ennen pitkää vein sen R-kantakirjattavaksi ja siinä olisi voinut käydä niin ettei hyväksytä, hyväksytään palkinnotta ja hyväksytään 3. palkinnolla pelkän ratsastettavuuskokeen perusteella siis ja me saimme sen parhaan, eli meillä oli 3. palkinnon ratsukantakirjatamma. Apua sain moneltakin ystävältäni sen koulimisessa, kiitos heille, mutta päämäärätietoisuuden ja periksiantamattomuuden lasken kyllä omaksi työkseni. Suvi on perinyt molemmista vanhemmistaan kaikkea! Se ei ole helppo hevonen, ei se Sh-putte, jota käy kaikkien silitellä jne. Ei ole purrut eikä potkinut koskaan ketään, mutta näyttää luonnetta, kertoo kuin puhekuplin mitä on mistäkin mieltä. On nopea ja helppo oppimaan, todella älykäs, ja siksi sen kanssa täytyy toimia vielä vähän ovelammin. Sillä on oma ja luja tahto, mutta kun sen saa käyttämään sitä ihmisen toiveiden mukaan, on tulos aivan ihanaa seurattavaa.

Verkkokaupastamme varusteet monenlaiseen hevosharrastamiseen!

Suomenhevosliiton jäsenille 10% alennus normaalihintaisista tuotteista! Tilaa oma alennuskoodisi osoitteesta asiakaspalvelu@tallivaruste.fi

Kriterium on ykköspalkinnoltaan

SUOMENHEVOSTEN

SUURIN

IKÄLUOKKAKILPAILU Ilmoita 1-vuotias varsasi mukaan kilpailuun 30.11.2013 mennessä!

Lisätietoja saat Teivon raviradalta, puh. (03) 315 481, teivo@teivo.fi Kriterium-voittaja 2012 SIIRIN ÄLLI

Kasintehdyt, kiviarinalla paistetut. a tsrokoylanlleiipsoamo.fi Kwa w.po w

Suomenhevonen 2013

41


leen ja kysyin josko hän sitäkin ratsuttaisi, mutta kun nimi on todellakin Sutenööri, kävisikö se päinsä? Siihen Marko huokaisi, että ei kai se nyt sitten olisi pahempi kuin Playboy… Eli kuulutus: seuraavana Marko Björs ja Sutenööri!

Mikä tekee Suvista parhaan tamman ja kilpahevosen? Tuossa jo osin vastasinkin kysymykseen loistavista perintötekijöistä, jotka tosin eivät ole kaikkien mieleen, mutta miksi pitäisikään! Suvi on kulkenut pikkuvarsasta näyttelyissä, ihastuttanut ihmisiä, se ei missään kehityksensä vaiheessa, kun oli päässyt kasvuun, näyttänyt hullunkuriselta tai suorastaan rumalta, kuten hevoset usein tapaavat 2-3 vuoden iässä. Best In Show alkoi muodostua vakioksi. Sen ei koskaan tarvinnut karsia paikasta seuraavaan ikäkausitapahtumaan, vaan ollen aina kolmen parhaan joukossa, jatko oli selvä. 3-vuotiskisa oli ihan mieletön, neljä ruusuketta yhtaikaa suitsissa. Se oli siis valmennettu uusiin tilanteisiin ja jopa pitämään niistä. Se osaa kertoa tulleensa paikalle! Suvi on tietenkin opetettu ajolle niin kärryillä kuin reellä ja se on pienestä asti saanut irtohypätä ja olla paljon ulkona, alkuun pihatossa ja myöhemmin yöt sisällä. Se on heti ihan rauhallinen uudessa paikassa, alkaa syödä kun on tarkistanut että vai tällainen paikka tällä kertaa. Sen itseluottamuksella ei stressata.

Löytyykö suokeista persoonia? Mikä tekee Suvista persoonallisen? Miten suokki-ihmiset ovat persoonallisia? KYLLÄ vain! Varmasti jokainen on oma pakkauksensa täynnä kuka mitäkin, mutta ne ovat omia itsejään koko sydämellään, niitä ei voi liikaa muuttaa. Lienee jo käynyt osin selväksi Suvin persoonallisuus, mutta vielä sen tavat, joihin ei voi myöskään vaikuttaa. Sen pitää päästä heti talliin tultuaan pissille. Se ei tee asioitaan missään muualla kuin omassa tarhassa tai jossain karsinassa. Kisapaikoilla joudunkin

42 Suomenhevonen 2013

Suvi-Hermiina ja Janne Bergh, kuva Taina Virkki pyytämään lupaa mennä talliin pissittämään hevostani. Se on aina saanut ja on saatava nykyisin puurot tai mieluummin vellit välittömästi työskentelyn jälkeen. Siinä ei kuolaimia ehdi pestä välillä. Se tuntee autoni jo kaukaa ja ilmoittaa kuuluvasti huomanneensa tuloni. Tarhasta tultaessa olisi oltava herkkupala boxissa odottamassa, niin ei näkisi pettynyttä ja hyljättyä hevosparan ilmettä. Että se osaakin näytellä! Suokki-ihmiset pitävät omansa puolta aivan mahtavasti. Omassa on aina se jokin hyvä puoli, mitä muissa ei ole. Kuitenkin kannustetaan useimmiten myös aivan kaikkia suokkeja kuin olisivat omia. Ihana piirre, jota ei valitettavasti löydy kuitenkaan ihan kaikista, vaan ihan suoraa kateellisuuttakin ilmenee. No, me olemme vain ihmisiä hevosinemme.

Kerro joku hauska sattumus joka on jäänyt mieleen. Voih, onko koko lehti tilaa kertoa!? Niitä on kolmenkymmenen suomenhevosvuoteni aikana niiiiin paljon! Kerrottakoon nyt vaikka että kun löysin ja soitin Marko Björsille, että olen löytänyt 700 kg kultakimpa-

Ensimmäinen hevoseni Ritar Knut, jonka nimessä oli kirjoitusvirhe ja piti olla ritari, kuulutettiin aina kuin ruotsalaisittain, vaikka eihän ”Riittar Knyyt” tarkoita yhtään mitään. Se raukka ei ollut mikään rakennekukkanen, mutta silloin pärjäsi täsmällisyydellä ja saatoimme työskennellä sen kanssa kuin millimetripaperilla. Ritarista ikävästi kirjoitti herra Ruskeasuolta Hevosurheiluun, että ”Marko Björs starttasi hevosen irvikuvalla…” Ja nyt kun sama herra näki Suvin Janne Berghin alla ja vanha rouva kysyi häneltä, jotta ”mitä oli mieltä mies suomenhevosesta?” Mies katseli ympärilleen ja ihmetteli että mikä suomenhevonen? ”No tuo mikä on Jannella” vastasi rouva ja herra siihen ”pitääkö ne sitten nykyisin jalostaa sen näköisiksi, ettei niitä enää edes tunne suomenhevosiksi...” Ja kyllä meidän porukoita sisäänpäin nauratti kovasti, kun muistimme entiset moitteet. Kyllähän toki jalostus on tehnyt aivan loistavaa työtä, varsinkin suomenhevosen ratsutyypin kanssa.

Miten olympiaedustaja Janne Bergh ja Suvi löysivät toisensa? Meillä oli Suvin kanssa eräs ongelma, minkä yli emme päässeet omin voimin tai tietty keinoin päässeet yli. Mietimme usean ystäväni kanssa mitä tehdä ja eräs heistä keksikin Jannen apuun. Janne muisti minut hyvin vielä parin vuosikymmenen takaa ja oli valmis auttamaan. Eka kerta oli vallan hurjaa, juuri sitä mihin apua haimme, toinen kerta lupasi jo ehkä parannusta ja kolmas kerta toden sanoi, ongelmaa ei enää ollut! Missään vaiheessa ei käytetty pienintäkään murua, vaan Janne kertoi Suville olevansa vielä viisaampi!


Meiltä saa Bonusta!

Janne oli alkanut myös pitää ongelmahevosestaan ja kyseli luokkia mestaruuksissa. Kür eli kouluratsastuksen vapaaohjelma musiikilla taisi ratkaista asian, että hän halusi alkaa ratsastaa myös kilpaa.

Laatua talliin Agrimarketista!

Pärjäsimme hienosti, vaikka välillä suorituspaikalle mentiin peruuttaen mieluummin kuin etuperin, arvaa kenen valinta? Janne vaan totesi tyynen rauhallisesti, ettei sitä oltu kielletty säännöissä ja leiskautti ihanan pisamahymyn. Janne se otti sitten Suvin mukaan oikeisiin Suomenmestaruuskilpailuihinkin sanoen, ”Tarja, mulla on talli täynnä Grand Prix-hevosia, muttei yhtään ainoaa kunnon helppo A-hevosta, saanko mä mennä Suvilla?” Arvatkaa vaan annoinko luvan ja sieltä tultiin takaisin suomenhevosluokan voittajana sekä SM-hopeamitali Jannella ja ISO sininen SM-ruusuke Suvilla! Melkein tuli kultaa, mutta vain melkein, onneksi kuitenkin kulta meni joukkueelle, missä oli myös suomenhevonen, Rosmo! Nämä kaksi ovatkin ainoat suomenhevoset tällaisessa koitoksessa ikinä. Kiitos ja Janne ja kiitos myös niistä yhdeksästä sijoituksesta kansallisissa kisoissa viime vuonna, jotka nostivat Suvin ykköspalkinnon kantakirjatammaksi, mitä se melkein jo tosin sai pelkässä KTK-tapahtumassa… tai olisi pitänyt saada, sanovat monet täysin minulle vieraat ja nettikeskustelu oli kuumaa, mutta KIITOS Janne, sinä veit asian loppuun asti!

MYRBY-TALLIKALUSTEET Tukevarakenteiset Ruotsissa valmistetut Myrby-tallikalusteet ovat turvallisia ja erittäin kestäviä. Vaihtoehtoja löytyy peruskarsinoista aina ylellisiin yksityiskohdilla viimeisteltyihin mittatilausratkaisuihin. Myrbyn tuotteista löytyy aina sopiva ratkaisu, riippumatta siitä halutaanko uudistaa vanhaa tallia vai rakentaa aivan uutta.

Tutustu Myrby-tallikalustekuvastoon: agrimarket.fi/harraste_elaimet

ULKOKATOKSET Saatavilla koot 9 m2, 18 m2, 27 m2 ja 50 m2. Toimitusmyyntituote. HINTA ALKAEN 1795,-

KEVYT MANEESILANA PIIKEILLÄ Näppärä ja kevyt maneesilana. Työleveys 2 metriä, lanan pituus 1,2 m. Kaksi vetopistettä, tasainen työn jälki. Kuumasinkitty. Kätevä vetää mönkijällä tai autolla. Varustettu 40–60 mm:n piikeillä. Koko 2000x1200x70 mm. MY41205

KÄTEVÄ VESISÄILIÖ LAIDUNJUOTTOON JA KASTELUUN Tilavuus 1000 litraa. MY43051

395,-

Agrimarketista myös Ryhti-hallit ja -hevostallirakennukset • Elementtirakenteinen halli ja tallijärjestelmä • Kattava tarvikepaketti anturasta ylöspäin

Lisätietoja: www.agrimarket.fi

1450,-

KASTELUOSA MY43052 135,-


Aulia nelivuotiaana valmentajansa Taisto Nurmion kanssa. Kuva Terttu Peltonen

Merkkivuosia ja -hevosia Ypäjän siittolanmäellä Ypäjän Siittolan kauden kuulumisia värittää menestys ja positiivinen kehitys, vaikka taustasävynä alalla väikkyykin valtakuntaa nakertava taloustaantuma. Siittolan suomenhevoset menestyvät sekä ravissa että ratsastuksessa, varsoja syntyy ja uusia opiskelijoita on Hevosopistolle tulossa entistä suuremmin joukoin. Siittolanmäellä juhlistetaan Ypäjän Ratsukoulun perustamisen 80. merkkivuotta, joka samalla on suomalaisen ratsastuskoulutuksen juhlavuosi. Suomenhevosella on ollut merkittävä rooli myös tässä osassa kansakunnan historiaa. Muitakin merkkipaaluja on Siittolanmäellä saavutettu tänä vuonna: Hevosopisto aloitti toimintansa elokuussa 1993, ja perinteinen Finnderby-kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran v. 1973. Kilpailupaikka on ollut koko Derbyn historian ajan sama nurmikenttä, joka alkujaan 1940-luvulla perustettiin ratsukoulun upseeristosta koostuvan olympiajoukkueen valmentautumispaikaksi. Siittolanmäen sydämessä sijaitsevan Suomen Hevosurheilumuseon tämänvuotisen juhlanäyttelyn teemoja ovatkin Suomalainen ratsukoulutus 80 vuotta, Finnderby 40 vuotta sekä lisäksi Suomen Hippos 40 vuotta. Museon näyttelyn avajaisissa kesäkuun toisena viikonloppuna, juhlavuoden yhtenä ilmentymä-

44 Suomenhevonen 2013

nä paljastetaan Siittolanmäen lippukentällä maailmankuulun hevoskuvanveistäjän Emil Cedercreutzin veistos Ystäväni nummella. Veistos symboloi suomenhevosta Siittolan laitumilla, ja vielä kuvaannollisemmin kansallisomaisuutena ja –aarteena sekä nykypäivänä että aikanaan ratsukoulussa ja suomalaisessa ratsuväessä. Patsaan jalustaan lisäksi on kiinnitetty kaksi Cedercreutzin reliefiä, Esteratsastaja ja Kouluratsastus, kuvaamaan ratsukoulun keskeisiä urheilulajeja.

Siittolan toiminta palvelee koulutusta ja tutkimusta Hevosopistolla on velvollisuus ja kunnia viedä eteenpäin Valtion-

siittolan menestyksekkään suomenhevoskasvatuksen perintöä. Tämän päivän kasvatustoiminnan tavoite Ypäjän Siittolassa on tuottaa hyviä hevosia Hevosopiston opiskelijoiden käyttöön. MTT Hevostutkimuksella on omistuksessaan vajaan 30 suomenhevostamman ryhmä, ja Hevosopiston hevoset toimivat tilanteen mukaan myös tutkimuskäytössä. Hevostutkimuksella ja Hevosopistolla on tiivis ja tuloksekas koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyö, jonka yhtenä kulmakivenä on hevosten yhteisen hyödyntämisen pitkän tähtäimen suunnitelma, niin sanottu hevospooli. Tällainen yhteistyökuvio lienee ainutlaatuinen Euroopankin tasolla. Johtoajatus hevospoolissa on, että jokaisella hevoselle on rakennettu yksilökohtainen suunnitelma, jonka puitteissa kukin yksilö


palvelee opetusta tai tutkimusta tai kumpaakin käyttötarkoitusta. Suunnitelmassa hyödynnetään kunkin hevosyksilön kehitysvaiheita ja hevoskohtaisia ominaisuuksia. Hevosopiston opiskelijat pääsevät työskentelemään Siittolan hevosten kanssa niiden kaikissa ikä- ja käyttövaiheissa, pikkuvarsasta kilpahevoseen – myös ajamaan ja ratsastamaan kilpailuissa. Siittolan oriasema toimii tällä kaudella Hevosopiston pyörittämänä matalalla profiililla, mutta palvellen myös lähiympäristön pieniä yksittäisiä oriinpitäjiä. Siittolan omista juoksijaoriista tarjolla on vain Taikuri, pakasteena, mutta erittäin hyvin säilyneenä. Ratsusuunnan oriista tammoja palvelee Siittolan perinteistä tunnettua jalostusta edustava Lorentso.

Emälinjat jylläävät: Keva 200665 Vj … Kuluneena keväänä otsikoihin on jälleen noussut Siittolan alkuajoilta juontava Kevan emälinja, nyt valtakunnan nelivuotiseliittiin kuuluvan Ypäjä Eilan myötä. Emälinja Ypäjällä alkaa Siittolaan 1930-luvulla hankitusta Onnen-Tähdestä, linjan varsinainen kantaemä on Maisu KS-251. Ypäjä Eilan emä Poola (ennätys 1.27,6) juoksi opetus- ja koelähtönsä opiskelija Minna Niemen ajamana. Poolan emä Uulia oli starttaamaton, MTT:n tutkimustoimintaa palvellut tamma. Seuraava emä Paulia ei myöskään kilpaillut. Sen sijaan sen emä, tähtijuoksijatamma Aulia (1.29,6) oli hieno yksilö sekä kilpahevosena että opetus- ja työhevosena, muistelee tamman valmentaja ja ohjastaja Taisto Nurmio. Kilpailemistaan 42 startista Aulia voitti 25 ja oli yhteensä 35 startissa totosijoilla. Aulian koko tarina on kuvaava esimerkki Ypäjän Siittolan tutkimusta ja koulutusta ”täysin palvelleesta” tammasta: Aulia 1006-74J syntyi yhtenä neljästä ensimmäisestä suomalaisesta pakastespermalla aikaan saadusta varsasta. Pakastevarsojen syntymä oli yksi hevosten lisääntymistutki-

Ypäjä Eila hallitsi Biofarm Cupin finaalia Jyväskylässä 2013. Kuva Hippos/Olavi Ilmonen muksen huippuhetkiä, ja tapahtumaa juhlistettiin Siittolassa mm. kunkin varsan nimikoiduilla pikku loimilla – jotka nyttemmin kuuluvat museon esineistöön. Aulian kohtaloksi koitui – turhan varhain, vain kymmenvuotiaana – kaviokuume, josta tammaa ei saatu pelastetuksi pitkällisistä hoidoista huolimatta. Vielä kuolemansa jälkeenkin Aulia palveli opetustoimintaa: tamman jalat ja ruho avattiin opiskelijoiden nähtäväksi. - Tuolloin, kesällä 1984 Aulialta jäi orvoksi tammavarsa Paulia, Ypäjä Eilan kolmas emä. Linjan nimitamma, vuonna 1962 syntynyt Keva kilpaili yhteensä kymmenen kertaa ja oli niistä kolme kertaa totosijoilla. Kevan emä, vuonna 1948 syntynyt Neeva toimi Siittolassa työhevosena, kuten myös sen emä, vuonna 1941 syntynyt Evastiina.

… ja Laikka yh 61567 Toinen Ypäjän Siittolan merkittävä juoksijoiden emälinja lähtee 1960-luvun alkupuolella Mauri Tuurnalta hankitusta Laikasta. Laikka (ennätys 28,3) oli 1950-60-luvun taitteen tunnetuimpia kilpatammoja, moninkertainen kuningatarkilpailujen osallistuja ja parhaimmillaan kuningatar-kakkonen vuonna 1963.

Linjan kantaemä on eteläpohjalaista jalostusta, Hööli EP-2598. Ypäjän Siittolassa Laikan linjan tällä hetkellä ehkä mielenkiintoisin hevonen on ruuna Valvi. Ruunan ennätys on vasta 25,3, mutta 25 startistaan se on voittanut 14 ja ollut yhteensä 22 kertaa totosijoilla. Valvin työura alkoi Hevosopistolla opetushevosena, sekä ravi- että ns. työajotunneilla, lavakärryjen ja parireen edessä. Kiltti ja erittäin yhteistyökykyinen ruuna on varsinainen kaikkien oppilaiden suosikki. Valvin emä Sekka oli starttaamaton tamma – joka jätti myös Valvin valioaikaisen täysveljen Jeesaun. Seuraava emä Illeri ehti kilpailla 21 kertaa ennen siitosuraansa. Sen emä on 28,6 –ennätyksinen Roikka, aikansa Suomi-Derbyn eli nelivuotismestaruuden voittaja. Samaa Laikka-linjaa edustaa Siittolan kasvateista myös valiojuoksija Ulleri, jonka meriitteihin kuuluu nelivuotiaiden tammojen suomenennätys. Ullerin emä Alleri on starttaamaton, kohta 11. kerran varsova tamma, jonka jälkeläistöä on mm. Ullerin valioaikainen täysveli Rolleri. Alleri on myös edellä mainitun Illerin tyttäriä. Muista Illerin varsoista mainitsemisen arvoinen on mm. 23,6 –ennätyksinen tamma Holleri.

Suomenhevonen 2013

45


Siittolanmäellä tapahtuu syys- ja talvikaudella

Suomenennätystamma Ulleri kuvattuna vuonna 2010. Kuva Ypäjän siittola/Hevosopisto

Varsomis- ja laidunkauden jälkeen Siittolan alkusyksy huipentuu elo-syyskuun vaihteessa Suomenratsujen Kuninkaallisiin. Nelipäiväisen tapahtuman kohokohtia on tänä vuonna Suomenratsut ry:n 40-vuotisjuhlallisuudet perjantai-illan seminaareineen ja juhlaillallisineen. Kuninkaallisten lauantain erikoisohjelmaan kuuluu MTT:n kansainvälisen InnoEquine -hevostalous- ja ympäristöhankkeen päätösseminaari. Suomenhevonen saa siis tämän vuoden Kuninkaallisissa ympärilleen myös kansainvälistä yleisöä tutkijamaailman huipulta. – Kun samaan viikonloppuun sattuu Turun Metsämäessä kylmäveristen PM-ravit, on ulkomaisilla vierailla mahdollisuus tutustua suomenhevosten parhaimmistoon kaikissa urheilun lajeissa. Ypäjän hevostalouskoulun eli Hevosopistoa edeltäneen oppilaitoksen Vanhojen oppilaiden Kokoontumisajo järjestetään viimevuotiseen tapaan Forssan Pilvenmäen Valtikka-ravien yhteydessä 20.-21.9.2013. Kaikki vanhat oppilaat ovat silloin tervetulleita viettämään aikaa yhdessä Pilvenmäellä ja Ypäjän Siittolanmäellä, muistellen opiskeluaikoja sekä nimikkohevosiaan. Tarkempaa tietoa tapahtumasta löytyy Hevosopiston sivuilta www.hevosopisto.fi. Totuttuun tapaan Suomenhevosseminaari järjestetään Siittolanmäellä lauantaina ja sunnuntaina 18.19.1.2014. Teemana tulee olemaan ”Suomenhevosen tarinat”, sekä lisäksi lauantain erikoisteemana ”Ravurista ratsuksi ja ravihevosen ratsastustyöskentely”.

Vanhan kansan ohjeeni

Valio-ori Taikurin pakastespermaa on vielä saatavilla. Kuva Ypäjän siittola/Hevosopisto

T ILAA HEVOSURHEILU! Lähetä viesti: HU TILAUS ja nimesi ja osoitteesi numeroon 17190 Esimerkkiviesti: HU TILAUS Vilma Viksu Viksuntie 5 55555 Viksula

KESÄKSI NÄKÖISLEHDEN LUKUOIKEUS KAUPAN PÄÄLLE!

rtaa e k i s Kak kossa vii jan 3kk a €! 9 3 n i va 7€) (norm. 4

”Lapsena Perniössä aloittelin hevoshoitouraani maanviljelijä Pentti Koskisen tallilla. Pentti oli poikkeuksellinen varsinaissuomalainen isäntä: hän kasvatti unkarilaisia ratsuja (Furioso - North Star –linjaa, myöskin työ- ja ajohevosena Unkarissa käytettyjä, hienoja isoja kilttejä tammoja). Pentillä oli kyllä myös suomenhevosratsu, tamma Sopu, jolla muuten Markku Saastamoinen myöhemmin ratsasti estemestaruuden hopealle. Sopulla sain opetella hyppäämään, ja se olikin hieno oppimestari, hyppäsi kuin kone. – Jos unkarilaisia ratsuja olisi ruvettu enemmälti suosimaan Suomessa, olisin ehkä minäkin jatkanut harrastusta sukulaiskansan hevosilla… No ei maar. Yksi Pentin ohjeista oli, että hevosen vuohiskuoppiin ei pidä koskea, ei hevosta harjatessa eikä pestessä. Vuohiskuopan iho on ohut, ja hankaantuu helposti rikki. ” Teksti Päivi Laine

46 Suomenhevonen 2013


Täyttä hevoselämää. SUOMENRATSUJEN KUNINKAALLISET 29.8. - 1.9.2013 YPÄJÄ FINLAND

Suomenratsujen Kuninkaalliset 29.8. – 1.9.2013 Ohjelmassa: l Suomenhevosten estemestaruus l Kelmi Kür -kouluratsastuskilpailu l Tapiola 6 v. suomenratsujen kasvattajakilpailut este- ja kouluratsastuksessa l Suomenhevosten laatuarvostelu 5-vuotiaille ja laatuarvostelun finaali 3- ja 4-vuotiaille l Suuri orikavalkadi l SuoRan 40-vuotisjuhlaseminaari Lisätietoja : www.hevosopisto.fi/srk

Yhteistyössä

Suomenhevonen 2013

47


SUOMENRATSUJEN KUNINKAALLISET 29.8. - 1.9.2013 Ypäjä

- 3- ja 4-vuotiaiden Laatuarvostelun finaalit - 5-vuotiaiden Laatuarvostelu - 6-vuotiaiden Biofarm Kasvattajakilpailu, koulu- ja esteratsastus - Estemestaruus 2013 - MTT “Kelmi Kür” muistokilpailu - Orikavalkadi: R- ja P-oriita jälkeläisryhmineen

LISÄKSI SEMINAAREJA JA JUHLINTAA: Perjantai 30.8. 18.00

Suomenratsut ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari: ”Suomenhevonen – ratsuväen

riveistä peltojen ja metsien kautta nykypäivän harraste- ja urheiluhevoseksi” 20.30 Juhlaillallinen Lauantai 31.8. MTT:n InnoEquine-hankkeen loppuseminaari: Hevosalan menestyskonseptit Keskisen-Itämeren alueella – nyt ja tulevaisuudessa Alustava ohjelma (Huom! Luennot englanniksi, tiivistelmät suomeksi): 08.30 09.00 09.20 10.00 11.00

Kahvi ja ilmoittautuminen Tervetuloa, tervehdys hevosalalta ”Euroopan ja Itämeren alueen hevostaloudesta” “Ratsastuspalvelujen kysynnän trendit” Web-työkalun esittely – hyviä turvallisuus- ja lannan käsittelykäytäntöjä 12.00 Lounas Orikavalkadin seurantaa 14.00 “Suomen, Ruotsin ja Latvian hevosalan eroja” ”Alkuperäisrotujen tulevaisuus” ”Hevosten laiduntaminen ja luonnon monimuotoisuus” 15.30 Kahvi 15.45 “Hevosalan innovaatiot” 16.30 Päätössanat 17.00 Tilaisuus päättyy 20.30 Illallinen, musiikkia, tanssia

48 Suomenhevonen 2013


Sarasteen Simeon on harvinaisuus Englannissa Annukka Lautasalo ehti solmia ”kavioliiton” juuri ennen kuin perheelle tarjoutui tilaisuus muuttaa Englantiin. Hevosista luopuminen muuton tähden ei ollut vaihtoehto, joten ruuna Sarasteen Simeon lähti mukaan haistelemaan perinteikkään hevosmaan tuulia. Suomenhevonen on eksoottinen ja harvinainen hevosrotu missä hyvänsä muualla kuin Suomessa. Miten tämä harvinaisuus on otettu vastaan? Kerro hieman itsestäsi ja hevostaustastasi. Miten päädyitte Englantiin asti? Se jäi jotenkin elävästi mieleen kun isä aina kertoi kun olin lapsi että vaari oli ollut aina isoveljeni kanssa lähdössä ostamaan suomenhevosta ja paukutteli tyhjää kukkaroaan keittiön pöytää vasten. Jonnekin ne lähtivät tohinoissaan mutta ilman hevosta aina palattiin kun olisihan sitä rahaakin tarvittu. Jotenkin tuli olo että se vaarinkin unelma uudesta suomenhevosesta pitää vielä toteuttaa jonain päivänä. Ensimmäisen ponini sain 10-vuotiaana ja kyseinen Shetlanninponi on edelleen menossa mukana. Ikinuori 34-vuotias rouva. Ratsastin noin viisitoistavuotiaaksi

asti jonka jälkeen hevostelussa oli pitkä tauko. Aikuisiällä, kun muutin takaisin maalle, tuli mahdollisuus hevosen ostoon. Mietin monia vaihtoehtoja mutta päädyin kuitenkin Suomenhevoseen sen mutkattomuuden ja helppohoitoisuuden vuoksi. Kun se kestää kuitenkin jonkin verran Suomen talvipakkasiakin. Kolme viikkoa kauppojen teon jälkeen saimme mieheni kanssa tietää että olisi mahdollisuus muuttaa Englantiin hänen työnsä ansiosta. Jopa hänelle oli selvää että ilman hevosia ei lähdetä mihinkään. Muutaman viikon selvittelyn jälkeen hevosillani oli jo tallivaihtoehtoja Englannissa ja kuljetus järjestettynä. Teimme muutaman reissun Englantiin et-

sien kotia sekä hevosillemme. Ei liene mikään yllätys että hevosilla oli kaikki valmiina kun meillä ei ollut vielä edes omaa kotia, vaan asuimme hotellissa alkuajan.

Miten matka Englantiin sujui, ja miten hevoset suhtautuivat maisemanvahdokseen? Hevosten kuljetus Suomesta onnistui isoilla hevoskuljetuksiin erikoistuneilla yrityksillä. Matka kestää normaalisti noin kolme päivää, mutta koska meillä ei ollut mikään kiire, hevosten matka kesti nyt viisi päivää. Hevosten majoitus järjestyi viiden tähden heppahoteilleissa ja itse lensimme halpalentoyhtiöillä, muttanäinhän sen pitääkin mennä! Matka sujui ongelmitta ja hyvin nopeasti hevoset tuntuivat

Suomenhevonen 2013

49


kotiutuvan uuteen kotimaahansa. Alussa tietysti kummastelivat kuinka paljon enemmän elämää tallilla oli omaan rauhalliseen Suomen kotitalliin verrattuna.

Sarasteen Simeon on viisivuotias ruuna. Minkälainen persoona on kyseessä? Simppa on hyvin kiltti ja fiksu, se omaa hyvän työmoraalin mutta on vielä kovin nuori joten monessa tilanteessa vielä hyvin epävarma, mutta jo lyhyen rohkaisevan ”keskustelun” jälkeen usein suorittaa määrätyn tehtävän. Simppa nauttii uuden oppimisesta mikä on ollut kiva huomata. Simppa osaa ratsastuksessa perusasiat ja kasvattajalla sillä oli ollut kärrytkin perässä.

Suomenhevonen on Englannissa varmasti melko eksoottinen näky. Loppujen lopuksi hevoseni ei erotu niin paljoa paikallisista hevosroduista että se olisi herättänyt ulkomuodollaan paljon kysymyksiä. Erikoista tuntuu kuitenkin olevan kohtalaisen suurikokoinen pää verrattuna ruumiin kokoon ja rauhallinen perusluonne on myös huomioitu. Islanninhevoseksikin Simppaa on luultu, mikä kertonee miten hyvin vieraammista roduista ollaan täälläpäin selvillä.

Kuva: Hippos/Olavi Ilmonen

Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia teillä on? Englannissa riittää hevosia, talleja ja kisoja. Itse en kuitenkaan ole niinkään kilpailemisesta kiinnostunut ja tällä hetkellä tärkeintä onkin nuoren hevosen kouluttaminen ja oman hevosmiestaidon kehittäminen. Mahdollisuuksia riittää ja toivon että voimme jäädä tänne pidemmäksikin ajaksi. Englannissa on monia mahdollisuuksia. Kouluttajia, lajeja ja hevosia löytyy laidasta laitaan. Vaikeinta on löytää ihmiset joilla on myös hevosen hyvinvointi tärkeää, ei vain halu tienata paljon rahaa tai saavuttaa hyviä tuloksia kilpailuissa. Hevosala on paljon suurempi business täällä kuin suomessa. Talleja on laidasta laitaan, samoin hevosihmisiä. Olen ollut hevosteni kanssa muutamalla eri tallilla ja on hyvin vaikeaa löytää hyvää, ja kun sen löytää ei halua enää vaihtaa. Ikäviä kokemuksiakin on muutama. Vaihtoehtoja on monia. Joko voi vuokrata tallipaikan johon sisältyy vain tilojen käyttö ja tarvittaessa korvausta vastaan saa palveluja, kuten hevosen ulosvienti tai ruokkiminen. On myöskin täysihoitotalleja jossa tehdään aivan kaikki, riittää että itse on paikalla tiettyyn kellonaikaan jonka on ilmoittanut ja saa eteensä valmiiksi harjatun ja satuloidun hevosen.

Joskus olen harmitellut miksi ostin näin nuoren hevosen mutta ilman Simppaa olisin tuskin oppinut näin paljon. Olemme vielä alkutaipaleella, joten tekemistä riittää. En tiedä vielä mikä laji kiinnostaisi eniten, suomenhevonenhan onneksi sopii kaikkeen! Tämän hetken tavoitteina minulla on oppia mahdollisimman paljon hevosen koulutuksesta ja hioa omaa perusratsastustani paremmaksi. Seuraan muutamia luonnollisen hevosmiestaidon kouluttajia kuten Ingela Larsson-Smithiä ja Graig Stevensiä, joka muuten käy myös Suomessa. Graig opettaa enimmäkseen klassista kouluratsastusta mutta nykyisin myös tärkeää hevosmiestaitoa ja maastakäsin harjoittelua. Kävin hänen klinikallaan jo Suomessa mutta muutto Englantiin keskeytti opinnot heti alkuunsa. Tänä vuonna olen ollut mukana hänen järjestämillään klinikoilla ja meillä on hyvä yhtenäinen ryhmä joka tukee toisiaan myös kurssien välissä. Koen että tärkein oppini näiltä kursseilta on ollut se, miten vahvasti hevonen peilaa käsittelijäänsä ja miten hevosen kanssa pärjääminen on usein eniten omasta itsetunnosta ja -luottamuksesta kiinni. ”It’s simple, but not easy”. Kuva Lautasalon perhealbumista

Koe, näe ja jännitä

5-vuotiaiden suomenhevosten

Keskisuomalainen Derby 2013

Killerillä lauantaina 24.8. klo 15 -1. palkinto 25 000€! 50 Suomenhevonen 2013 www.killeri.fi


Fancy a Finnhorse? Annukka kysyi ratsastuksenopettajaltaan Catherine Edwardesilta ulkopuolisen mielipidettä suomenratsusta. Vaikka Simppa on ainoa suomenhevonen johon britti on eläissään lähemmin tutustunut, hänen näkemyksiinsä on helppo yhtyä. Hyvin koulutettu suomenhevonen on herkkä, palveleva, turvallinen ja näyttävä ratsu joka sopii monenlaisille ratsastajille. What do you think about our Finnhorse? Finnhorses are similar to our draft horses but slightly finer legs and feet so are more easily used as riding horses. Their calm, steady temperament makes them ideal horses for the nervous, disabled or those just wishing a pleasant safe hack. Unlike many of our Native draft horses they do not feel too wide to sit on and have a smooth comfortable action -particularly in the trot. This would be an advantage for anyone who physically struggles with a bigger trot -or age!

Do you think it would be an option to start bringing Finnhorses to UK? Not at the moment no! It is difficult just to sell horses in England due to the recession and our own heavy breed horses are not popular anyway. However, as soon as the economy comes out

of recession I think there could be a market for the Finnhorse. They would be ideally suited for Riding for the Disabled or riding schools -having the advantage that they are cheap to keep, not too tall (therefore making it difficult for some riders to mount) and their honest, generous natures. What do you see as their advantage/ strength in UK.

How did you find Simppa as a learner? Was he easy, quick, interested... The Finn has the advantage over many of the native breeds in that although he is calm and sensible, he is more cheerful and energetic in nature without being silly. Therefore he is willing and interested to learn. Forgiving of mistakes, they are happy to relearn something incorrectly taught.

Was he nice to ride? Do not fall into the trap of thinking the Finn horse is a ”dobbin” and

therefore will be dead to the leg. He can be as light as a thoroughbred if taught correctly and will do his utmost to please. However, if you constantly kick and hold his head on a short rein (as unfortunately taught by many riding schools and dressage riders) he will equally oblige and weigh a ton in your hand and go totally dead to the leg! This is a horse that should be ridden (as all horses) with no more than the weight of the rein. They can have wonderful brakes so why hold more? Although they have chunky necks they, unlike many of the native breeds, are not so thick through the jaw that they can´t work ”in an outline”. However, forget trying to force them ”on the bit” with the reins and strong use of the leg - it just makes them into dobbins. Allow the horse to engage their hindquarters through lateral work, pole work etc. and they can please the crowd - whilst keeping you safe at the same time! Teksti ja kuvat Annukka Lautasalo http://classicalequitation.co.uk/

Suomenhevonen 2013

51


Suomenpienhevosesta on moneksi Raisa Takkinen on osoittanut Hipon Rollella ja Vinskerillä, että suomenhevonen loistaa vaikean luokan valjakkoajossa ja kouluratsastuksessa. Vinsker juoksi myös aikoinaan raveissa. Valjakkoajaja Raisa Takkinen ja suomenhevonen ovat näyttävine kärryineen tuttu näky Elimäen Löytyn rauhallisilla kyläteillä. Sama parivaljakko nähdään usein myös omalla maneesilla harjoittelemassa kouluratsastusta. -Valjakkoajon lisäksi pidän Hipon Rollen ohjelmassa myös kouluratsastuksen, sillä se tukee valjakkoajoa. Rolle on välillä vähän ujo ja miettii asioita. Se on kuitenkin saanut kouluratsastuksesta lisää onnistumisia. Kaiken kaikkiaan se on kuitenkin tyypillisen nöyrä suomenhevonen ja innokas tekemään toivottuja juttuja, vaikka ne olisivat täysin uusia asioita. Mahdottoman

52 Suomenhevonen 2013

herkkäsuinen ajettava, luonnehti Takkinen hevostaan.

Tähtäimessä PM -Hipon Rolle menee nykyisin vaikean tason kisoja ja on tavallaan sääli, että tämä vuosi on meidän viimeinen yhdessä. Asiasta on kuitenkin sovittu hevosen omistajan. Miia Puhakan kanssa ja pyrimme kruunaamaan yhteistyömme PM-kisoissa Tanskassa heinäkuun puolivälissä. PM-kisojen taso tulee olemaan kivikova, sillä esimerkiksi hallitseva maailmanmestari on tanskalainen. Raisa Takkinen ei lähde kuitenkaan

etukäteen lyötynä Tanskaan, sillä Hipon Rolle on kehittynyt eritoten tarkkuusajossa. -Tämän vuoden ekoissa kisoissa Ypäjällä Rolle oli toinen vaikeassa luokassa heti Kalalahden Hannun jälkeen. Muutenkin suomenpienhevosten taso on nousussa, sillä kaksi sellaista pyrkii tämän vuoden MM-kisoihin, mikä on historiallista. Takkisen on helppo kiteyttää tuntemuksensa suomenhevosta kohtaan. -Suomenhevoset ovat vitsin kivoja, kun ne ovat niin monipuolisia, summailee Takkinen lopuksi. Teksti Matti Meriluoto, kuvat Taija Raatikainen


Suomenpienhevoset ovat ponikokoisia (enintään 148cm) suomenhevosia, jotka sopivat kaikkiin hevosurheilulajeihin. Pienhevonen on kotimainen vaihtoehto muille poniroduille. Varsinkin valjakkoajossa kestävät ja ketterät suomenpienhevoset ovat kunnostautuneet viime vuosina esimerkillisesti saavuttaen kansallista ja jopa kansainvälistä kilpailumenestystä. Viimevuotisessa Baltic Cupin finaalissa suomenhevosvaljakoita oli kolme, ja tänä kesänä Kalalahdet ovat ehtineet kiertämään Itä-Eurooppaa Hessin Vihtorin ja Vuohimäen Havun kanssa kilpaillen ja sijoittuen mm. Unkarissa ja Itävallassa. Raisa Takkinen ja Hipon Rolle voittivat Sipoossa kesäkuussa 2013 järjestetyn kansallisen vaikean tason luokan ja varmistivat näin paikkansa PM-kilpailuissa Tanskassa heinäkuun puolivälissä. Suomenhevosliitto toivottaa valjakoille rutkasti onnea tuleviin koitoksiin!


Sisulla ja sydämellä!

SuoRa on suomenhevosen ratsastuskäyttöä edistävä yhdistys. Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä kuka tahansa suomenhevosten ratsukäytöstä kiinnostunut.

Liity jäseneksi! Suomenratsut ry p. 050 5050 881 toimisto@suomenratsut.fi

ww w. s uom e nr at s ut. fi

54 Suomenhevonen 2013


Kiitämme yhteistyöstä Suuret kiitokset kaikille yhteistyökumppaneillemme kaikesta suomenhevoselle ja Suomenhevosliitolle osoittamastanne tuesta!

Tarvitsetko näkyvyyttä? Lue lisää tarjoamistamme yhteistyöratkaisuista http://suomenhevosliitto.fi/yhteystiedot/ mediamyynti/ tai ota yhteyttä (ks. hallituksen yhteystiedot s.6)

Loviisan Ravit Maanantaina 22.7. klo 18.30 Finnin Ratsutila ja Eläinlääkintä Oy

Nousevien nuorten suomenhevosten tasoituksessa 2500 € voittajalle!

Jokikunnantie 556 03430 Jokikunta, Vihti Puhelin 09) 2234 131 Avoinna arkisin 9-19 www.skuti.com

www.loviisanravit.fi Suomenhevonen 2013

55


Sykkiihän sinunkin sydämesi suomenhevoselle! Suomenhevosliitto ry tekee työtä suomenhevosen hyväksi jo viidettätoista vuotta. Suomenhevosliitto on suomenhevosen käyttöä ja arvostusta edistävä valtakunnallinen yhdistys. Jäsenenä tuet suomenhevosen puolesta tehtävää työtä rodun säilyttämiseksi elinvoimaisena. Meitä on jo yli 1600! Suomenhevosliitto edustaa suomenhevosta sen kaikissa käyttömuodoissa ja kokoaa positiivisella toiminnalla suomenhevosihmisten yhteisön, jossa toimiminen on kaikkien yhteinen juttu. Liiton jäseneksi voi liittyä kuka tahansa suomenhevosen ystävä, omaa hevosta sinulla ei tarvitse olla. Jäsenmaksu vuodelle 2013 on 20 euroa. Lue lisää Suomenhevosliiton toiminnasta ja jäsenyydestä kotisivuiltamme

www.suomenhevosliitto.fi OMENHE V SU IITTO r.y. SL O

Profile for Viivi Huuskonen

Suomenhevonen 2013  

Suomenhevosliiton jäsenlehti 2013

Suomenhevonen 2013  

Suomenhevosliiton jäsenlehti 2013

Advertisement