Issuu on Google+

Mz E'Tz L25

ja

moottoripyör

käyttö- j a

huolto-opas

25L j-en


SISÄLLYSLUETTELO

I. 2. 3.

ALKUSANAT

TÄRKEIMMÄT TEKNISET TIEDOT

Kiristysmomenttej

5.

o

JA VOITELUAINEET YMS Bensiini3.2 Tuorevoiteluö1j y 3.3 Vaihteistoö1jy 3.4 Etuhaarukkaö1jy 3.5 Jarruneste 3.6 Ketju ja muut voitelukohteet

POTTTO-

3.

4"

5

a

1-

9 9 9 9

l0 10 10

l1 l1

HALLINTALAITTEET

4.L Hallintalaitteet 4.2 Mittaristo

L2

KÄYNNISTYS JA AJO

5.1 Käynnistys 5.2 Ajo-ohjeita

Vaihteiden vetoalueiden ylärajat

L2 L2 L4

l5

6. SISÄÄNAJO

L6

7. HUOLLOT JA TARKISTUKSET

'tQ

7.L YIeistä 7.2 Päivittäin tarkistettavat asiat 7.3 Noin kerran kuukaudessa tehtävät tarkis-

tukset

7.4 Kerran vuodessa tehtävät toimet 7 .5 Ajokilometrimäärän perusteel-l,a tehtävät huol-lot 7 .6 Vaihteiston voitel-u 7 .6.l- öIjymäärän tarkistus 7 .6.2 Vaihteistoöljyn vaihto 7.7 Jarrujen säätö Etuj arru

Takaj arru

7.8 Kytkimen säätö 7.8" I Kytkinvaijerin vapaaliike 7 .8.2 Kytkimen perussäätö 7.9 Tyhjäkäynnin säätö ETZ L25 ETZ 25L

1B

19 19 20

')n

2I 2I 22 ZJ 24 25 25 25 26 )'7 2B

.L0 Ilmansuodattimen huolto 7.IL Etupyörän irrottaminen 7.L2 Takapyörän irrottaminen 7.L3 Ketjun säätö ja vaihto Pyöri-en linj aus 7

7.L4 Etuhaarukan huolto 7 .LS Moottoripyörän puhdistus

2

29 30 31 31 ö/, 33 34 34


8.

SÄHKöLAITTEET 8. 1" Yleistä

8.2 8.3 8.4 8.5

9.

Sytytyksen säätö

Vihjeitä oi. kosulkujen etsintään Vihjeitä Ia tausj ärjestelmän vianetsintään Vihjeitä sy tytysj ärj estelmän vian etsin.

tään

TUOREöLJYVOITELUN SÄÄTö JA HUOLTO

9.l- Yleistä 9.2 Pumpun säätö 9.3 Pumpun ilmaus

1.0. TALVIAJO

l- Ajovarustus LO.2 Renkaat 10.3 Moottoripyörän huolto talviajossa l-0.

1]-.

TALVISÄILYTYS

L2.

IVIZ

JA

35 35 36 36 36

SIVUVAUNU

12.I Sivuvaunun asennus ja säädöt L2.L.L Auraus L2. L. 2 Moottoripyörän sivukall-istuma L2.L.3 Kallistuksen vakaajan säätö L2.L.4 Sivuvaunun jarrun säätö L2.L. 5 Ohjausvaimentimen säätö 1,2. 2 SivuvaunuyhdistelmäI1ä aj o

37

37 37 38 39 39 40 40 40 4T

42 42 42 42 43 43 43 44


1.

ALKUSANAT

Motorradwerk Zschopau GmbH on valmistanut moottoripyöriä alkaen vuodesta L922. Ennen toista maaifmansotaa oli tuotemerkkinä Suomessakin hyvin tunnettu DKW; vuodesta L956 ovat tankkien kyljissä komeil-l-eet MZ-Iogot. Zschopaulaistehdas on monella tavalla ol-l-ut moottoripyörätekniikan kehittäjä ja suunnannäyttäjä. Muun muassa nykyisen huipputehokkaan kaksitahtimoottorin huuhteIujärjestelmät, paisuntakammiot ja pyöröl-uj-stiohjaus ovat zschopau.l-aisinsinöörien työn tulosta. Olivatpa maailman ensimmäiset wankel--moottoriset moottoripyörätkin MZ-merkkisiä.

SarjavaLmisteisten MZ:ojen tunnusmerkkejä ovat yksinkertainen ja luotettava rakenne, erinomaiset ajo-ominaisuudet, helppohuoltoisuus sekä pitkä käyttöikä ja taloudeLlisuus niin hankintahinnassa kuin käyttökustannuksissakin. Myös alhainen melu- ja saastetaso ovat

MZ:n ominaisuuksia.

MZ-tehtaan perinteisij-n kuuluu, että nij-n suunnitte-

Iuinsinöörit kuin myyntihenkilökuntakin ovat suurimmaksi osaksi innokkaita moottoripyöräilijöitä ja ajavat itse päivittäin. Tämän kokemuksen ansiota ovat MZ:n ajo-ominaisuudet ja luotettavuus Näistä syistä MZ-moottoripyöriä käytetään kaikissa maanosissa niin Lapin, Kanadan ja Siperian pakkasissa kuin päiväntasaajan maissa" Tämä käyttöohje on rautaisannos jokaiselle MZ-kuljettajal1e. Ohjeet eivät ole syntyneet sattumalta, vaan ne sisäItävät sekä tehtaan että maahantuojan laaj aa MZkokemusta. Ohjeet poikkeavat osittain al-kuperäisen käsikirjan sisällöstä, mJ-kä johtuu sekä valmistajan uusimmista huolto-ohjeista että suomalaisista oloista. Siksi on ensisijaj-sesti noudatettava tätä ohjetta. Muistutamme vielä, että moottoripyöränne rakenteen muuttaminen vaj.n erittäin harvoin johtaa alkuperäistä parempaan tulokseen. Erityisen arveluttavia ovat kaikki muutokset moottorissa, pakoputkistossa, kaasuttimessa tai imuilmajärjestelmässä sekä jarruissa. Toivotamme paljon onnellisia MZ-kilometrejä. Motorradwerk Zschopau GmbH Knallert Oy

2. Painos O5/9L 4


2.

TÄRKETMMÄI

tnxursET TrEDor ETZ L25

Moottorin tyyppi

E'TZ 25L

EM 125 EM 251 ' yksisylinterinen, kaksitahtinen,

mäntäohjattu, ilmajäähdytys Sy1.

halk. /isku

Puristussuhde Teho Vääntömomentti Ensiöveto Vai-hteisto Toisioveto

52,258

mm

69

/ 65

mm

10,5 l-0 7,5 kW 15,5 kW 6000 r/min 5500 r/min 12,3 Nm 27,4 Nm 5500 r/rnin 5200 r/min Kaksirivinen ketju Hammaspyörin i=18:37 i=28: 68 vii-sivaihteinen koteloitu ketju, I/2 x 5/L6 io, LzB lenkkiä (sivuvaunullinen L26) 1=15:48 i=2]-:48 (

i=17:48

)

Kaasutin

Tyyppi Läpj-mitta Pääsuutin Neu1an asento

BvF 22N2-2

BVF 3ON3-1

22 mm

30

mm

1l-5 l-30 3. tai 2. lovi 4. lovi ylhääItä päin laskettuna, pitj-men alempaan levyyn

Tyhj äkäyntiseosruuvi

1 ... 1,5 kierr. auki Tyhj äkäynt j-nopeus ruuvi

1-2 kierr.

auki Tyhjäkäyntinopeus 900

LL00 kierrosta minuutissa 1ämpimäIl-ä moottorilla


Sähkölaitteet

Nimellisjännite Generaattori

12 volttia L4 V, l_5 A, tähteen kytketty 3

-vaihe-vaihtosähkögeneraattori

Sytytysj ärj estelmä

Kärjetön Hal1-anturilla ohj attu, huoltovapaa Sytytysennakko

2,5 - 3.O mm ennen yIäkuolokohtaa(säädetään vain mikäIi generaattori on irrotettu tms, ohjainyksikköön ei saa kytkeä koetuslamppua, vaan sytytyshetki katsotaan tulpassa iskevästä kipinästä

Sytytystulppa Akku

)

NGK

B 7 HS tai vastaava

L2 V, 5,5 Ah, esim. Koyo l2N5-48

(sivuvaunullj-sessa 9 Ah, esim.

Yuasa 12N9-4E}-1

Ajovalopolttimo

)

H4

Seisontavalopolttimo L2 V, 4 W, kanta BA 9s

Taka- ja jarruvalo LZ V, 2L/5 W, kanta P 25-2-L2

Vilkkupolttimot L2 V, 2L W, kanta BA 15s Merkkivalot L2 V, 2 W, kanta BA 7s Pääsulakkeet 1-6 A (2 kpl) Vilkkujen sulake 4 A Generaattorin kenttävirtasulake 2 A ns. radiosu.l-ake


E,rz 725

ETZ 25L

Renkaat

Edessä Takana

2.75-LB 2.75-IB vaihtoehtoisesti 3.OO-18 tai 90/9O-LB 3.25-L6 LLO/BO-I6 E,TZ 25L vaihtoehtoisesti 3.25-L6 tal 3.50-1"6

Paineet

- edessä - takana

1,5 bar

t;+

sivuvaunukäytössä ffi

1,9 bar

sivuvaunukäytössä 2,9 bar matkustajan kanssa 2,7 bar L,7 bar

- sivuvaunussa Painot ja tilavuudet Kuivapaino 1-09 kg Ajopaino L2O kg Tankin tilavuus 13 litraa VaihteistoöIjy Tuoreöljysäiliö Etuhaarukka

bar

I,Z bar L,9 bar

L21" kg

140 kg

17 litraa varatankki noin 1,5 1 5OO crn^3 900 cm^3 L,3 litraa 1,3 litraa 230 cm^3 kumpaankin putkeen

Suorituskyky

Huippunopeus 1-O0 kmlh Kii-htyvyys (0-80 km/h) n. L2 s Kulutus (f / l-00 km) 2,3 - 4,5

130 kmlh

n. 6,6

s

3,0 - 5,5


Kiristysmomenttej

a

Seuraavassa on lueteltu tärkeimpien ruuviliitosten kiristysmomentit. Huomaa, että 1 kpm vastaa 10 Nm:ä. Ristiltä merkittyihin suositellaan momenttiavaimen käyt-

töä.

\

Pyörien akselit Pakoputken ja sylinterin

80 Nm

liitos

L5O

Nm

Sytytystulppa

3O

Emäputken y1äpään mutteri

150

Nm

Haarukkaputkien ylätulpat

120

Nm

Nm

Sylinterinkansi ETZ 25L

40

Nm

x)

ETZ L25

25

Nm

x)

20

Nm

Generaattorin ankkuri öt5ypumpun

kiinnitys

2,5

Eturatas

60

kytkin E.Tz L25zn kytkin (sisäkehä) E,TZ 25lzn ensiövedon iso pyörä

l-00

E.TZ 25L2n

E.TZ L25

ensiövedon eturatas

60

Nm

Nm Nm

x)

Nm

60 Nm 6O

Nm

x)

X) = Ki-ristetään momenttiavaimel-l-a Polttoainehanan vivun tiivisteen ruuveja on kiristettä* vä erittäin varovasti, max. L/4 kierrosta kerraflaan kunnes mahdollinen vuoto loppuu. Liika kiristys tukkii hanan ja estää polttoaineen pääsyn kaasuttimeen. Kiristyksen jäIkeen vipua on vielä voj-tava kääntää helposti. Kaasukahvan runko-osaa on myös varottava kiristämästä liikaa. Osa kiristetään ohjaustankoon vain juuri niin kireäl1-e, ettei runko-osa kierry mukana kaasukahvasta käännettäessä. Lj-ika kiristys aiheuttaa alumiinival-ukappaleen murtumisen.


3.

POLTTO- JA VOITELUAINEET YMS.

3.l- Bensiini MZ:aan soveltuu sekä lyijyllinen että fyijytön bensiiDi, oktaanilukuvaatimus on BB. Suomessa käytetään sii-s 95E- tai 958 City-Iaatua. Ajettaessa ul-komaiIla voidaan käyttää myös aIl-e B8-oktaanista bensiiniä mikäli muuta

ei ole saatavana, mutta tällöin on ajettava varovasti ja moottorin nakuttaessa heti pienennettävä ajonopeutta. Koska moottorissa on tuoreöljyvoitelu ei bensiiniin tarvitse 1isätä ö1jyä. Kylminä vuodenaikoina on hyvä käyttää joskus jäänestoainetta bensiiniin tiivistyvän veden takia.

3.2 Tuorevoiteluöljy Moottori saa voitelunsa erj-llisen öljypumpun pumppaamasta öljystä. öfjymäärä säätyy sekä moottorin nopeud.en että kuormituksen mukaan öIjysäiliön tilavuus on 7,3 litraa, mikä normaalisti riittää yli l-000 kiIometrille. . öfjyksi suositellaan tunnettuja kaksitahtiöljyjä, jotka täyttävät API TC tai TSC-3 -vaatimukset. Tällaisia ö1jyjä ovat esimerkiksi Shel1 Super 2T-X, Mobil 2T injection, Teboil 2T Self-Mix, QB Two Stroke 27 ja Neste Sigma 2T Super.

öIjymäärä tarkistetaan joko täyttötulpan mittatikul-la tai säiliön sivussa olevasta tarkastussilmästä. Tarkastussilmän alaraja vastaa noin 3 desilitran ö1jymäärää. ERITTÄIN TÄNXNÄÄ: JOS öT,IY LOPPUU, MOOTTORI RIKKOUTUU MUUTAMAN SADAN METRIN MATKALLA!

3.3 Vaihteistoöljy Vaihteistoon suosite1laan käytettäväksi API GL-A tai GL-s -Iuokkien vaihteisto- ja vetopyörästö-öljyjä, joiden viskositeettil-uokitus on SAE 75W-90. Niitä ovat esimerkiksi Shell Spirax X 75W-90, Mobilube SHC, Neste Vaihteisto S 75W-90, QB T65, Esso Gear OiI 4 sekä Teboil Synthetic EP 75W-90. Näi1Iä öfjyiI1ä on hyvät kylmä- ja kuumaominaisuudet ja ne sovel-tuvat kokovuotiseen käyttöön. Moottoriöljyjen

käyttöä vaihteistoissa

ei suositell-a.

VAIHTEISTOöLJYYN EI SAA LISÄTÄ MTTÄÄN LISÄAINEITA (STP, Wynns tms.), koska ne voivat aiheuttaa kytkimen luistamisen !


3.4 EtuhaarukkaöIjy Etuhaarukkaan soveltuu Dexron II-tyyppinen automaattivaihteistoöIjy (ATF), kuten Shell ATF Dexron DII, Mobil ATF 22O, Q8 Auto 14 tai vastaava. EtuhaarukkaöIjyn vaihto ei nor*.årtsti ole koskaan tar-

peeJ.lista.

3.5 Jarruneste Jarrunesteeksi suositellaan tavanomaisia DOT 3 tai DOT 4 -luokkien jarrunesteitä. Jarruneste on syytä vaihtaa noin kolmen vuoden väIein. 3.6 Ketju ja muut voj.telukohteet Ketju voidellaan olosuhteista riippuen 3000 - 5O0O km välein vajaalla desilitralla tavanomaista yleisrasvaa. Samaa rasvaa käytetään myös kaasukahvan ja pyöränlaakereiden voiteluun. Vaijerit, käynnistyspolkimen nivel, seisontatuen akseIi, takajousien säätömuhvit yms. voidellaan ohuella öljytrå.

L0


4.

HALLINTALAITTEET

4.L Hallintalaitteet

Ha]-lintalaitteet : 1. Sytytys- ja valokytkin (virtalukko) 2. Kytkinvipu 3. Suuntavilkku-, valonvaj-hdin-, kaukoval-ovilkku- j a äänitorvikytkin 4. Vaihdepoljin 5. Bensiinihana (vipu takana: kilnni, alas: auki, eteen tai- ylös: varatankki) 6. Käynnistyspoljin 7. Seisontatuki 8. Etujarruvipu 9. Rikastinvipu (ryyppy). PäälIä taaksevedettynä. 10. Kaasukahva 11- . Takaj arrupol j in 12 . Takaj

alkatap j-t

l-1


4.2 vlj-ttaristo

Mittarlsto ja vlrtalukko 1". Vapaavalo (keltainen). Osoittaa vaihteen olevan vapaalla. 2. Latauksen merkkivalo (punainen). Osoittaa ettei generaattori lataa. Sammuu normaalisti noin 1200 r/min nopeudella. 3" Kaukovalon merkkivalo (sininen) 4. Suuntavilkkujen merkkivalo (vihreä). Jos valo vilkkuu normaalia nopeammin, on jompi-kumpi vil-kkulamppu palanut. 5. Sytytys- ja valokytkin 6" Virta-avain 7. Sytytys ja ajovalot sekä molempien mittareiden valaistus pääIlä. 8. Sytytys ja pysäköintivalot sekä nopeusmittarin valaistus pääIIä. 9. Sytytys pää11ä, kaikki valot pois. Moottori käynnistetään avaimen tässä asennossa. LO. Kaikki virta katkaistu, avain voidaan poistaa. 11" Pysäköintivalot, muttei sytytysvirtaa, avain voidaan poistaa. (Varottava, ettei tätä asentoa käytetä vahingossa, koska akku tyhjenee. )

5. KÄYNNISTYS JA AJO 5.1 Käynnistys Moottori käynnistetään seuraavasti : L. Avaa bensiinihana 2. Kytke sytytysvirta 3. Vaihda vapaalle, jos vaihde on päälIä

L2


4. JOS MOOTTORI ON XYT,UÄ - vedä rikastin päälle - äIä avaa kaasua lainkaan 5. JOS MOOTTORI ON LÄMMIN - ä1ä käytä rikastinta - avaa kaasua hieman 6. Paina käynnistyspoljinta hitaasti, kunnes sen ham-

mastus kytkeytyy

7. Polkaise voimakkaasti - anna polkimen palautua ylös heti polkaisun jälkeen 8. Tarvittaessa toista kohta 7. 9. Sulje rikastin heti, kun moottori tottelee kaasua. Joitakin vihjeitä käynnistykseen: - Rikastin toimii tehokkaimmin, kun kaasu on aivan kiinni. - Avaamalla kaasua hieman voi rikastimen tehoa vähentää esim. puolilämmintä moottoria käynnistettäessä. - Useimmiten kylmä moottori käynnistyy parhaiten, kun yksi tai kaksi ensimmäistä polkaisua tehdään ryyppy päälJ-ä ja kaasu aivan kiinni ja sitten avataan kaasua hieman.

- Erittäin kylmällä iImalla (kovempi pakkanen kuin -10 C) poljetaan useita kertoja kaasu aivan kij-nni ja vasta sitten avataan kaasua hieman. - Erittäin kuumal-la sääI1ä moottorin oLl-essa 1ämmin ei rikastinta tietenkään käytetä, mutta kaasu avataan reilusti. Jos epäil1ään, ettei moottori saa tarpeeksi bensiiniä käynnistyäkseen, suljetaan kaasu ja käytetään rikastin-

ta. * Jos epäi1lään, että moottori saa l-iikaa bensiiniä suljetaan rikastin ja avataan kaasua. Käynnistyksen jälkeen ei moottoria pidä lämmityskäyttää paikalla ollen, vaan on Iähdettävä l-iikkeelle mahdollisimman pian.

Kunnossa oleva MZ käynnistyy normaalj-sti viimeistään kol-mannella po1kaisul1a. Jos näj-n ei tapahdu, oD pyö-

rässä taj- käynnistystavassa vikaa.

13


5.2 Ajo-ohjeita

Vaihdekaavio ETZ L25.

Vaihdekaavio ETz 25L

Vaihteisto toimii ns. ykkönen alas - Ioput y1ös -periaatteella, eli vaihdepolkimen paj-namj-nen kytkee pienemmän vaihteen ja nostaminen suuremman, vapaavaihde on ykkösen ja kakkosen välissä. Suuremmalle vaihteelle vaj"hdettaessa l- ) suljetaan kaasu täysin 2) puristetaan kytkinvipu 3) nostetaan vaihdepoljin ylös hätäilernättä, mutta silti ripeästi 4) päästetään kytkinvipu ja kaasutetaan jäI1een reippaasti. Kaikki tämä tapahtuu paljon nopeammin kuin näiden rivien lukeminen. Pienemmäl1e vaihteelle vaihdetaan aivan samoi-n, paitsi ettei kaasua suljeta kokonaan, jolloin moottorin käyntinopeus kohoaa vastaamaan kyseistä ajonopeutta pienemmällä vaihteella (välikaasu). Pysähdyttäessä esimerkiksi liikennevaloihin on syytä vaihtaa vapaalle, eikä pitää moottoripyörää paikallaan kytkinvipu puristettuna. Vapaa-asento löytyy, varsinkin aivan uudessa pyörässä, helpoiten pyörän ollessa viel-ä Iiikkeellä. Mikäli vapaa ei tahdo helposti kytkeytyä pyörän ollessa jo pysähtynyt, auttaa seuraava keino: Kytketään ykkösvaihde ja ollaan 1ähtevinään liikkeel-le e1i hel-Iitetään kytkinvipua hieman. Kun kytkin alkaa ottaa kiinni, puristetaan se samantien uudel-leen ja nostetaan yhtäaikaisesti vaihdepotjinta vapaa-asentoon. Pienellä harjoittelulla tämä onnistuu aina" Kiihdytettäessä, ohituksissa ja jyrkissä yIämäissä on käytettävä reippaasti kierroksia ja riittävän pientä vaihdetta. ETZ 1-25:n vetovoima on suurin, kun moottorin käyntinopeus on 50O0 - 7000 r/mjn, EIZ 25l:ssä vastaava alue on 4500 - 6200 r/min. On huomattava, ettei moottorin suurimman tehon kierrosluku suinkaan o1e moottorin käyttöalueen y1äraja.

T4


Vaihteiden vetoalueiden ylärajat mittarinopeuksina ovat suurinpiirtein seuraavat (km/h) : ETZ L25

E'TZ 25L

vaihde

28

40

2. vaihde

45

70

3. vaihde

73

95

4. vaihde

93

1 l_5

5. vaihde

r_05-r.r-0

130- 1 40

1_.

Taloudel-linen ajotapa edellyttää, että moottori työskentelee aina "kevyesti", ts. vedättäminen pienillä kierroksilla ja suure]la kaasul-la on tuhl-aavaista. Samoin bensiinin kulutusta kasvattaa aivan suorituskyvyn äärirajoilJ.a ajo. Takajousituksessa on kaksi eri säätömahdol-Ij-suutta. Jousen alapäässä olevaLla vivulla voidaan jousta kiristää kuljetettaessa matkustajaa. Mikäli pyörän vakituinen käyttäjä on kookas tai kuljetetaan paljon matkatavaroita, voidaan jousitusta tukevoittaa siirtämäl,lä takaiskunvaimentimien alakiinnitys taempiin kiinnikkeisiin. Polttoainehanan asennot ovat

Polttoainehana ja suodatti-met i_)

sulj ettu

2) auki 3) varatankki

(n. 1,5 li-traa), joJ-ssain mall-eissa vipu

tul ee kääntää ylöspäin

L5


F1 on hanan esisuodatin (ei normaalisti kaipaa koskaan puhdistusta). FZ on vedenerottimessa oleva hienosuodatin, joka on hyvä puhdistaa kerran, pari vuodessa. Vedenerotinkuppi tyhjennetään samalla. POLTTOAINEHANA ON SYYTÄ SULKEA AINA PYSÄKöITÄESSÄ.

Polttoainehanan vivun juuressa of".ria ruuveja ei ole

syytä kiristää tarpeettomastj-. Liika kiristys paj-naa tiivisteen hanan sisään ja estää polttoaineen pääsyn kaasuttimeen. Seurauksena saattaa ol1a moottorin ri-kkoutuminen.

Jarrutettaessa on muistettava, että etujarru on moottoripyörän tärkein jarru. Sen käyttö on syytä opetella huolell-a. MäräIIä tiel-lä ajettaessa on varauduttava siihen, että jarrut ovat kosteat, eivätkä toimi jarrutuksen ensi metreillä tehokkaasti" MZ-moottorj-pyörien h1ruät valot ovat tärkeä turvallj-suusseikka; valojen jatkuva käyttö myös päivisin ja taajamissa on erittäin suositeltavaa. Generaattorin tehoreservi riittää pitämään akun täysin ladattuna myös käytettäessä aj.na ajovaloja.

6.

SISÄÄNAJO

Uuden moottoripyörän käyttö vaatii tiettyä huo1ellisuutta ja muutamia ylimääräj-siä huol-totoimia.

Moottorin erittäin hyvä valmistustarkkuus sekä korkealuokkaiset raaka-aineet ovat poistaneet varsinaisen perinteisen sisäänaj otarpeen. Seuraavat ohjeet on kuitenkin syytä lukea tarkkaan. Renkaat ovat liukkaahkot ensimmäisten parinsadan kilometrin ajan, koska niiden pinnassa on valumuotista tarttunutta silikonia. Jarrut hioutuvat parhaaseen tehoonsa muutaman sadan kiLometrin matkal-Ia. Tämä tapahtuu automaattisesti, eikä vaadi mitään eri-tyistä huomiota. Takajarrun säätöä on kuitenkin tarkkailtava. (Etujarrua ei voi eikä tarvitse säätää. ) Vaihteiston toimi-nta "notkistuu" ensimmäisten tuhannen kilometrin aikana. Tämäkään ei vaadi rnj-tään erityistä. VaihteistoöIjy on vaihdettava ensimmäisten 500 LOOO km:n jäIkeen. Sisäänajon jä1keen vaihtoväli on yksi vuosi. Polttoainehanan vedenerotinkuppi on puhdistettava samoin ensimmäisten 500 - 1000 km iä1keen sinne mahdo.l-lisesti kertyneiden maal-ihiukkasten yms. takia. Lokasuojien, jalkatappien, käynnistys- ja vaihdepolki* men, takaiskunvaimentimien ja äänenvaimentimen sekä satulan kiinnitykset on kiristettävä muutama kerta en16


sj-mmäisten satojen kilometrien aikana. Kiristyksessä on muistettava kohtuusi kaikkea lj-hasvoimaa ei pidä käyttää. Pakoputken ja sylinterin välinen liitos on kiristettävä ensimmäisten parin sadan kil-ometrin jälkeen työkalusarjan haka-avaimella LSO Nm (15 kpm) tiukkuuteen. Oikea tiukkuus saavutetaan käyttämä11ä haka-avaimen pää1Iä 50 cm pj-tkää tukevaa putkea jatkovartena ja painamalla sen päästä 3O kg voimalla. Mikäli jatkovartta ei ole käytettävissä, on haka-avaimen päästä painettava 70 kg voimalla. Sarnalla on myös jälkikiristettävä pakoputken ja äänenvaimentimen lij-tos (moottorin a1la oikealla puolella, kaksi mutteria peräkkäin) sekä liitosrenkaan kiinnitys moottorin pohjaan. Ketju hakeutuu oikeaan mittaansa sisäänajon aikana. Ketjun oikeaa säätöä on varsinkin alussa tarkkail-tava. Jos ketju on liian 1öysä, s€ hyppii ketjupyörien yli, minkä huomaa paukkeena ja nykimisenä kiihdytyksissä. Ketjua ei missään tapauksessa pidä kiristää liikaa, koska se rikkoo ketjun ja mahdollisesti myös ketjupyörien laakerit. (Oikea säätö: ks. kohtaa ketjun säätö. ) Moottori- ei vaadi erityistä sisäänajoa. Ensimmäisten LsOO kiLometrin aikana on silti vältettävä sekä jatkuvaa täydelIä kaasulla ajoa että vedättämistä pienillä kierroksilla. Edel1ä oleva kappale on taval-f isen moottorj-pyöräilij än sisäänajo-ohje. Fanaatikot voivat Lukea seuraavatkin kaksi kappaletta.

Paras tulos saavutetaan seuraavasti: Ensimmäiset 1O0 l-50 km ajetaan rauhallisesti vaihtel-evilla nopeuksilla (ETZ ]-25 60 - 80 km/h, ETZ 25L 70 - 100 km,zh) mielellään mutkaista maantietä vaihteita ahkerasti käyttäen. Tämän jälkeen voidaan moottorilla kiihdytellä reippaanlaisestj- kakkos-, kolmos- ja nelosvaihteilla aina noin 5500 - 6000 r/min asti. Aluksi nämä spurtit ovat lyhyitä, ehkä vain muutaman sadan metrin mittaisia. VähitelIen sekä spurttien mittaa että kierrosl-ukua kasvate-

taan. Tä11ä tavoin moottori hiljalleen notkistuu ja sil1ä voidaan noin 1500 km:n jäIkeen ajaa jatkuvasti "täysilIä". On erittäj-n tärkeää vä1ttää kaikenl-aista ylivarovaisuutta sisäänajossa. Erityisesti on muistettava totuttaa moottori korkeidenkin kierroslukujen käyttöön. Syynä tähän on, että moottorin iskunpituus ei ole vakio, vaan suurilla käyntinopeuksilla männän liike on massavoimien vuoksi hieman pidempi. Mikäl-i sisäänajossa käytetään vain al-haj.sia moottorin nopeuksia, ej- sylinterin ja männän välinen sovittuminen tapahdu riittävän pitkältä matkalta, eikä moottori myöhemmin koskaan ol-e niin ripeä kuin mahdollista.Tietysti myös moottorin totuttamj-nen suuriin käynti-nopeuksiin on, niin kuin moni muukin asia, tehtävä kohtuutta noudattaen. L7


7. HUOLLOT JA TARKISTUKSET 7.L Yleistä Moottoripyörän oikeanpuoleisen sivukotelon alle on sijoitettu mm. akku, sulakerasia, sytytysjärjestelmän keskusyksikkö sekä työkalut (paitsi pumppu, joka on satulan alla, ei kaikissa malleissa). Työkalusarja on koottu siten, että si1lä voi tehdä tärkeimmät tarkisvoi tukset ja huolJ-ot, renkaanvaihdot ine. Kotitallille tietysti koota täydellisemmänkin työkalusarjan, josta osan voj- ottaa mukaan myös esimerkiksi ulkomaan matkoilIe. Normaalisti mukana pidettäviä varaosia ovat sytytystulppa, varasulakkeet (kaikki kolme erilaista mallia), ketjulukko sekä ajovalopolttimo.

Oikeanpuoleinen sivukotelo

poistettuna.

L. 2. 3. 4. 5. 6. 7.

Työkalut

Tilaa normaalisti mukana pidettävilIe varaosille Sulakekotelo Vilkkurele Takajarruvalokatkaisija Kärjettömän sytytyksen ohjausjärjestelmä Työkatujen kiinnityslenkki MZ-moottoripyörien suunnittelun lähtökohtana on ollut pieni huoll-ontarve sekä huoltotöiden yksinkertaisuus. Niinpä voi aloittelevakin moottoriratsastaja, ehkä kokeneemman ystävän avustavana, opetella huoltamaan Mitsinsä itse. Kaikissa huoltotöissä on muistettava: Bensij-ni on palava ja myrkyllinen neste. Akkuhappo on voimakkaasti syövyttävää ja akussa kehittyy räiähdysherkkää vety-happiseosta. Jäteö1jy ei kuulu luontoon; yksi litra ö1jyä pilaa 1000000 litraa vettä. Sopimattomat työkalut tekevät mutterinkannat pyöreiksi ja rystyset kulmikkaiksi. Jos rautalankaviritykset tekisivät MZ:n yhtään paremmaksi, olisj- ne tehty jo tehtaalla. Jos et tiedä mitä teet tai mj-ten teet, kysy kokeneemmaLta tai MZ-maahantuojalta. Tietämättömyys ei ole tyhmyyttä, mutta kysymättä jättäminen on. r_8


7.2 Päivittäin tarkistettavat asiat Seuraavat asiat ovat yksinkertaisia tarkj-stettavia, niin ettei niitä ole syytä kontrolloida esimerkiksi tietyn kilometrimäärän jäIkeen, vaan nij-den tarkkaj-l-u sujuu ikään kuin ajamisen ohessa. "Päivittäisyyttä" ei pidä käsittää kirjaimell-isestj.; kokemus osoittaa pikku hiljaa, kuinka usein nämä toimet on tehtävä. Käyttöolosuhteet kun vaikuttavat hyvj-n pafj on.

Tuoreötjysäiliön öIj1zmäärä (ERITTÄIN

TÄRKEÄ: öL.lyN

LOPPUMINEN JOHTAÄ MOOTTORIN RIKKOUTUMISEEN MUUTAMAN SADAN METRIN MATKALLA! )

-

Valojen ja äänitorven toiminta Rengaspaineet ja renkaiden kunto

Kytkinvaijerin välys Takajarrun säätö Jarrunestemäärä etujarrun säil-iössä

- Mahdolliset öIjy- tai bensiinivuodot Ketjun oikea säätö - Hallintalaitteiden toiminta (vaijereiden kunto ja voitel-u, kaasukahvan herkkäliikkeisyys jne. ) - Mutterien ja ruuvien kireys Vasta*alkajan on syytä tehdä nämä tarkistukset muutamaan kertaan muistilistan avuIla, ajan myötä tarkistuksista tulee "automaatio". 7.3 Noin kerran kuukaudessa tehtävät tarkistukset - Vaihteistoöljyn määrän tarkistus (jos epäil1ään vuotoja, oD tarkistusväl-iä lyhennettävä) - Akkunesteen määrä. Nestepinnan on oltava minimi-- ja maksimimerkkien välissä. Tarvittaessa lisätään tislattua vettä, jota saa huoltoasemilta. Huom! Kuumill-a säillä akkunestettä haihtuu enemmän kuin talvella. Huom 2l Akku sisältää rikkihapon ja veden seosta, joka on voimakkaasti syövyttävää. Huom 3! Akussa kehittyy räjähdysherkkää vety-happiseosta. Ehdoton tupakointi-, avotuLi- ja sähkökipinäkielto akkua käsitel-täessä!

l-9


Sähköliitinten hapettumiset ym. akun navoissa ja sulakekotelossa. Tarvittaessa puhdistetaan ja voidellaan ohuesti. Tarkistetaan myös sulakkeiden kosketus esimerkiksl pyörittämäIlä niitä varovasti. Huom! Kesäaikana tulee tavallisesti vain vähän hapettumisia, talvella suolan vaikutuksesta paljon enemmän. Takaiskunvaimentimien jousien säätömuhvin tarkistus. Jos takajousien säätömahdollj-suutta ei käytetä, saattavat säätömuhvit jumiutua. Jumiutuminen estyy kääntelemällä niitä aika ajoin. Pari tippaa öIjyäkään ei ole pahitteeksi. 7.4 Kerran vuodessa tehtävät toimet - Vaihteistoöljyn vaihto (jos pyörä1lä ajetaan vähän, riittää vaihto joka toinen vuosi) - Kaasuttimen kohokammion puhdistus - Jarrunesteen vaihto (vain joka kolmas vuosi) Nopeus- ja kierroslukumittarien vaijerej-den voitelu (10 tippaa vaihteistoöljyä vaijerin mittarinpuoleiseen päähän ulkokuoren ja sisäosan väliin) Jarrujen kitkapintojen kuluneisuuden tarkastus. Edessä minimipaksuus on O,5 mm. Takana säätövaran loppuminen on kulumisraja. Kun kulumisraja lähestyy, oD tarkastusväliä tarvittaessa lyhennettävä. Takajarrun rasvanipan voitelu. (Kaksi painallusta rasvapuristimella, ei enempää, jottei rasvaa mene iarruun. Mikäli pyörällä ajetaan ympäri vuoden tehdään voitelu puolivuosittain. ) Kaasukahvan rasvaus

Bensiininhanan vedenerotinkupin ja siinä olevan sii(Tämä huoltotyö tehdään tarvittaessa

vilän puhdistus. useamminkin.

)

7.5 Ajokilometrimäärän perusteell-a tehtävät huol-Iot 3000 - 5000 kilometrin välein Ketjun voj-telu. Ketju voidellaan yleisrasvalla poistamalla ensiksi oikeanpuoleinen moottorin "poski", nj-in että etumainen ketjupyörä paljastuu. Lastalla tai ruuvitaltalla sivellään ketjun al-ajuoksun yläpintaan noin vajaa desilitra rasvaa samalla, kun takapyörää hj-taasti pyöritetään. Samalla tarkastetaan ketjun kunto. Erityisesti katsotaan ketjulukko sekä mahdollisesti ketjusta irronneet rul-lat.

20


- Sytytystulpan kärkivälin säätö. Ohjearvo on 0,6 mm. Kärkivälj-n kulumlnen rlippuu mm. ajotavasta. Jos kokemus osoittaa, ettei kärkiväIi pahemmin muutu, voidaan tarkastusmatkaa tietenkin pidentää. Tuoreöljyjärjestelmän tarkastus. Tarkistetaan pumpun säätövaijerin kunto ja säätö sekä letkujen kunto ja Ietkuliitosten tiiviys. 10000 -15000 kilometrin väl-ein

- Sytytystulpan vaihto. Suositeltava tulppa on NGK B 7 tai vastaava. Tu1ppa kiristetään ensin käsin ja sitten tulppa-avaimella I/2 - 3/4 kierrosta. - Pölyisissä olosuhteissa ajettaessa ilmansuodattj-men tarkistus ja tarvittaessa vaihto. Ajettaessa normaalisti enimmäkseen asfaltoiduilla tei1lä on tämä huoltoväIi 2OOO0 - 30000 km. HS

Huoitovapaat kohteet Etuhaarukan laakerointia ei normaalisti tarvitse koskaan huoltaa. Sama pätee takahaarukan laakerointiin. Etuhaarukan öIjyä ei tarvitse vaihtaa. öfjy vaihdetaan ainoastaan mikäli öljyn sekaan tiivistyy vettä ja jousitus muuttuu jäykäksi talviajossa.

Sytytys tarvitsee säätää vain, jos generaattori on irrotettu tai sytytyksen impulssianturin asento on muuten

muuttunut.

Sylinteristä, sylinterinkannesta tai pakoputkistosta ei tarvitse koskaan poistaa karstaa, mikäli pidetään öIjypumpun säätö oikeana ja käytetään hyväIaatuisj-a kaksitahtiöljyjä. Sylinterinkannen ja pakoputkiston avaamista ei pidä tehdä tarpeettomasti. .6 Vaihteiston voitelu 7 .6.1 öljymäärän tarkistus 7

Pysäköi pyörä keskiseisontatuen varaan vaakasuoraan. Moottorin pysäyttämisen tai öljyn lisäämisen jälkeen on odotettava noin 15 min. ennen kuin öljypinta vaihteistossa on tasaantunut ja tarkistus voidaan tehdä. öfiypinnan on ulotuttava tarkastusaukon alareunaan (ks. kuva). Jos öljyä puuttuu, voidaan pyörää kal-listamal-Ia arvioida lisäysöljyn määrä.

21-


7

.6.2 Vaihteistoöljyn vaihto

vaihtoa on hyvä ajaa vähintään l-0 kilometriä, jotta öIjy lämpiää ja valuu helposti ulos. öf5yn tyhjennystulppia on kaksi kappaletta, jotka molemmat avataan ja annetaan öljyn valua kaikessa rauhassa. Vähäinen määrä vanhaa öIjyä ei kuitenkaan haittaa, niin että noin 10 minuutin valuma-aika riittää. Isomman tyhjennystulpan magneetti puhdistetaan; pienten rautahiukkasten kertyminen on aivan normaalia, suuremmat kappaleet vj-ittaavat alkavaan vaihteistovikaan (erittäin harvinaista, mikäli vaihdepoljinta ei ole potkittu). Vaihda tyhjennystulpan tiivj-ste mikäli se on vahingoittuEnnen

nut.

Täytä vaihteisto suositellulla öljyIaaduIla (ks. luku 3). Täyttömäärä on 500 cm^3 (ETz L25) tai 900 cm-3 (EIZ 25r). tyhjennetäänkin kahdesta tulpasta, oD täyttöaukkoja vain yksi. öfjy tasoittuu itsestään ensiövetoon ja varsinaiseen vaihteistoon.

Huoml Vaikka öljy

1-25 vaihteistoöljyn tarkistusruuvi ja pohjatulpat. L ) öf5yn tarkistusreikä 2) Ensiövedon tyhjennystulppa (kiristysmomentti 25 Nm) 3) Vaihteiston tyhjennystulppa (40 Nm) 4) Vaihteiston vapaa-asennon lukitsin, jota ej- pidä avata öljyä vaihdettaessa Huom! Täyttötulppa on vaihteiston yläpuolella ol-eva musta kuminen tulppa. Tulppa toimii samalla myös huohotinventtiilinä, sitä ei missään tapauksessa saa korvata umpinaisella tuIpal1a.

EIZ

22


EIZ 251 vaihteiston öliymäärän tarkistus. l- ) Vaihteistoöljyn määrän tarkastusaukko 2) Täyttöaukon tulppa

E"IZ 25L pohj 1

atulpat.

Ensiövedon tyhjennysruuvi

Vaihteiston tyhjennystulppa (kiristysmomentti 4O Nm) jota ei pidä 3 Vaihteiston vapaa-asennon lukitsin, ava ta öljyä vaihdettaessa 2

7.7 Jarrujen säätö Etujarru säätyy automaattisesti kJ-tkapintojen kul-umisen mukana. Mikäli jarrunesteen pinta laskee minimirajan alle, oD sitä lisättävä. Huom! Jarrunestepinta laskee sitä mukaa kuin jarrupalat kul-uvat ja palautuu taas ennalleen vaihdettaessa palat uusiin. Lisääminen ei siksi ole normaalisti tarpeen" Jarrupalojen kitkapinnan minimipaksuus on 0.5 mm. Tarkastus tehdään poistamalla jarrupalojen pääIlä ol-eva muovinen suojus kampeamalla esimerkiksi ruuvitaltal-la.

23


Etuj arrusatula. l_

2

JarrupaJ-at Jouset

Kiinnityssokat Mininipinta 0.5 mm Jos etujarruvipu tuntuu pehmeältä, on jarrujärjestelmässä todennäköisesti ilmaa. Ilmaaminen tapahtuu vai* vattomimmin irrottamalla nestesäiliön kansi- sekä kalvo ja antamalla moottoripyörän seistä noin tunnin ajan ohjaus vasempaan käännettynä. Täl-Iöin ilmakuplat nousevat itsestään y1ös. Ilmautumista voi nopeuttaa koputteIema1la jarrusatulaa ja -l-etkua. Lian pääsy jarrunestesäiliöön on estettävä. Jos etujarru vinkuu, puhdistetaan ensin jarrulevy sprii1lä ja käytetään jarrua voimakkaasti useita kertoja. MikäIi tämä ei auta, irrotetaan jarrupalat, puhdistetaan ne esim. teräsharjalla ja asennetaan paikalleen. Ennen asennusta voi jarrupalojen takapinnan voidella ohuelti kuparitahnalla. Takajarru säädetään jarrutangon päässä olevalla siipimutterilla. Polkimen vapaa liike säädetään mahdollisimman lyhyeksj-, €i kuitenkaan niin, että jarru l-aahaa. Jarrun laahaamisen huomaa äänestä, kun pyöritetään takapyörää moottoripyörän ollessa seisontatuell-a" Pyörän on pyörittävä täysin vapaasti ja äänettä. 3

D

24


Takajarrun säätö. 1 ) Siipimutteri 2) Rasvanippa Jos jarrutangon säätövara loppuu, voidaan jarruvipua kääntää janunokan aksel-illa yhden hampaan verran. MikäIi säätövara ei sil1oinkaan riitä, on jarrukengät uusittava. Takajarrun säätö on aina tarkistettava ketjujen säätämisen jäIkeen, koska ketjun kiristäminen kiristää myös

takaj arrua.

Sivuvaunullisessa moottoripyörässä takajarrun säätöä höllätään, kun sivuvaunussa on kuormaa. Täl-Iöin sivuvaunun jarru toimii voimakkaammin. TyhjäI1ä sivuvaunulla vastaavasti kiristetään takajarrua, jolloin sj-vuvaunun jarru ei pääse lukitturnaan. Jarrujen säädön jälkeen on jarruvalojen asianmukainen toiminta tarkistettava.

7.8 Kytkimen säätö 7.8" 1 Kytkinvaijerin vapaaliike Kytkinvaijerin vapaaliike säädetään kytkinvivun luona olevall-a säätöruuvilla siten, että sen suuruus on 3 mm. Liian tj-ukka säätö aiheuttaa kytkimen luistamisen ja on siksi erittäin vahi-ngolIinen. Huomaa, että kyse on nimenomaan vaijerin vapaaliikkeestä. Kytkinkahval-la on oma parin millin vapaaliikkeensä johtuen vaijerin nippelin ja kahvan välisestä toleranssista.

25


Kytkinvaijerin säätö. l-) Säätöruuvi ja lukitusmutteri S) Vaijerin vapaaliike, noin 3 mm 7

.8.2 Kytkimen perussäätö Jos kytkinvaijerin säätövara ei riitä, russäätö tarkistettava.

oD kytkimen pe-

ETZ L25

Ensin löysätään kytkinvaijeri täysin, jottei sen mah* dollinen kireys estä perussäädön tekoa. Sitten hö11ätään kytkimen painetangon lukitusmutteri holkkiavaimelIa ja kiemetään painetankoa ruuvitaltalla myötäpäivään, kunnes painetanko kohtaa vastuksen.Tästä asennosL/g ta painetankoa kierretään takaisinpäin noj-n L/4 kierrosta ja lukitaan lukitusmutteri. Lukitusmutteria kiristettäessä on varottava, ettei painetanko kierry samal1a.

E'TZ L25

kytkimen perussäätö.

f- ) Kytkimen painetanko l-ukkomuttereineen. 2) Kuminen suojatulppa.

26


Perussäädön asetuksen jälkeen kytkinvaijeri säädetään normaalistj-. Painetangon suojakupin a1le laitetaan reilusti- rasvaa. ETZ 251

Ensin löysätään kytki-nvai-jerin säätö täysin, minkä jä1irrotetaan alapäästään. Vaijerin irrotus tapahtuu vetänälIä kumisuojus (1) ylös ja poistamal-l-a sen aIla oleva muovinen vaste. Sen jälkeen kierretään holkkj- (Z) irti ja vedetään holkkia vaijeria pitkin yIöspäin, minkä jäIkeen vaijerin nippa (4) voidaan irkeen vaijeri

rottaa.

Varsinainen säätö tehdään kiertämällä säätölevyä (5) siten, että vaijerin nipanpitimen keskipisteen ja ensiövedon kotelon vä1inen etäisyys on 11 mm, kun nipanpitimestä vedetään kevyesti.

EIZ 2SL kytkimen perussäätö. 1 Kumisuojus, jonka aIla vaijerin vaste. 2 Ensiövedon koteloon kiertein kiinnitetty 3 Kytkinvaij eri . 4 Vaijerin nippa. 5 ) Säätö1evy. S ) Säädettävä etäj-syys (11 mm).

holkkj-.

7.9 Tyhjäkäynnin säätö Ennen tyhjäkäynnin säätöä on moottori ajettava lämpimäksi (kesällä noin 5 km, talvella 10 km) ja kaasuvaijerin välys on säädettävä noin 2 mm suuruiseksi. jälkeen nostetaan pyörä keskituelle tyhjäkäynti seuraavasti.

Tämän

27

ja säädetään


L25

Kierretään tyhjäkäynnin seosruuvi (8) aivan kiinni varoen kuitenkin sen kiristämistä, ettei ruuvin kärki vahingoitu. Avataan ruuvia 1-,5 kierrosta. Käynnistetään moottori ja kierr"i""., ruuvia (7) siten, että moottorin nopeus on noin L30O r/min. Tämän jäIkeen kierretään seosruuvia (8) edestakaisi-n, kunnes ]öydetään asento, jol1a moottorin nopeus on kaikkein suurin. Tästä asennosta ruuvia ( I ) kierretään sj-säänpäj-n nelj änneskierros

.

jälkeen säädetään tyhjäkäyntinopeus ruuvilla (7) arvoon L100 r/min. Huom! Tyhjäkäynnin seosruuvin (8) kiertäminen sisäänpäin rikastaa tyhjäkäyntiseosta ja päinvastoin. Ruuvi (7) on tyhjäkäynnin nopeudensäätöruuvi, joka rajoj-ttaa luistin liikkeen. Sen kj-ertäminen sisäänpäin nopeuttaa Tämän

tyhj äkäyntiä.

E'TZ L25 EVF

kaasutin. 1-

2

3 4 5 6

7 B

22 N 2_2

Kiristysrengas. Bensiiniletku " Rikastinvaij erin säätöruuvj- . Kaasuvaijerin säätöruuvi. Luistikammion kansi. Kaasuttimen kurkun kiristysruuvi. Tyhj äkäynnin nopeusruuvi.

Tyhjäkäynnin seosruuvi.

28


Erz

25]-

ETZ 25L:ssä on kokonaan uudentyyppinen kaasutin, jossa ei ole perinteistä tyhjäkäynnin nopeudensäätöruuvia, jolla luistin liike rajoitetaan. Luisti sulkee kaasuttimen kurkun täysin ollessaan a1a-asennossa. Kaasuttimessa on erillinen tyhjäkäyntijärjestelmä, jonka säätöruuvien toiminta poikkeaa aiemmista malleista. Tyhjäkäynnin polttoainemääräruuvi (7) kierretään varovasti kiinni moottorin käydessä. Tä1löin moottori sammuu. (Mikäli moottori ei sammu, tarkistetaan kaasuvaijerin väIys. ) Ruuvia kierretään auki noin kolme kierrosta ja käynnistetään moottori. Tämän jälkeen säädetään tyhjäkäynnin ilmamääräruuvilla (8) tyhjäkäyntinopeudeksi 1,2OO r/min. Käännetään ruuvia (7) edestakaj-sin, kunnes löydetään asento, jossa moottorin nopeus on kaikkein suurin. Tästä asennosta ruuvia (7) avataan L/4 kj-erros. Tämän jä1keen ruuvil-l-a (8) säädetään tyhjäkäyntinopeudeksi 1000 - 1100 r/min.

ETZ 25L BVF 30 N 3-L kaasutin. Huom! Tyhjäkäynnin polttoainemääräruuvin (7 ) sulkeminen vähentää bensiinin määrää ja päinvastoin. Tyhjäkäynnin ilmamääräruuvin (8) sulkeminen alentaa tyhjäkäyn-

tinopeutta.

29


E.TZ

25L

BVF

30 N 3-L kaa-

sutin.

1) 2) 3) 4) 5) 6)

Kiristysrengas. Bensij-nin sisäänmenoliitin. Rikastinvaijerin säätöruuvi. Kaasuvaijerin säätöruuvi. Luistikammion kansi. Kaasuttimen kiinnitysruuvit. Tyhjäkäynnin säädössä on pyrittävä mahdollisimman alhaiseen tyhjäkäyntinopeuteen, koska sillä on seuraavat edut:

- Kaikkein vähäisin nykimj-nen moottorijarrutuksessa. Pienin mahdollinen bensiininkulutus. - Moottorin nopeuden äkillinen aleneminen suljettaessa kaasu, mikä helpottaa isommalle vaihteelle vaihtamista. Myös tyhjäkäyntiseoksen laihentamj-nen vähentää moottorijarrutusnykimistä. Seoksen on kuitenkin oltava niin rikas, että kylmähkökin moottori tottelee kaasua. Tal-velJ.a voidaan tyhjäkäyntiseosta hieman rikastaa eten-

kin, jos ajetaan lyhyitä matkoja tai taajamissa. Jos tyhjäkäynnin säätäminen ei ota onnistuakseen, on ensin tarkastettava sytytysjärjestelmä. Jos sytytyksestä ei 1öydy vikaa, voivat häiriöt aj-heutua tukkeutuneesta tyhjäkäyntisuuttimesta, väärästä polttoainepinnasta kaasuttimessa tai takertelevasta Iui-sti-sta. 7

.IO Ilmansuodattimen huolto Ilmansuodattimeen päästään käsiksi irrottamalla akku ja avaamalla ilmansuodatinkotelo. Ilmansuodatj-n kopistetaan puhtaaksi. Myös varovaista pai-neilmapuhallusta voidaan käyttää; liian kova puhallus voi rikkoa suodatinpaperin. Pahasti likaantunut suodatj-n on vaihdettava

uuteen. Normaalisti vaihto on tarpeen vasta 20000 3O0OO kilometrin jäl-keen. Suodatin asennetaan paikalleen huolellisesti ja samalla tarkastetaan ifmansuodatinkotelon tiiviys sekä kaasuttimeen johtava kumiletku. 30


7.LL Etupyörän irrottaminen Ensin irrotetaan akselin mutteri, seuraavaksi }öysätään

vasemman etuhaarukkaputken

ki-ristysli-itos ja vedetään

akselj- pois, minkä jälkeen etupyörä voidaan poistaa. Akse1i ja laakerien suojana olevat väliholkit asetetaan kankaalle tms. likaantumisen estämiseksi-.

€i jarruvipua pidä puristaa, jotta jarrupalat eivät tuLisj- paikoiltaan. Kun etupyörä asennetaan takaisin, täytyy jarrupaloja taval-Iisesti hieman kammeta puhtaalla ruuvitaltalla erilIeen, jotta jarrulevy mahtuisi väliin. Kun etupyörä on paikoj-llaan kirj-stetään ensin akselin mutteri (kiristysmomentti noin 80 Nm), minkä jälkeen etuhaarukkaputket yhdensuuntaistetaan painamalla etujousitusta voimakkaasti useita kertoja. Vasta sitten kiristetään vasen haarukkaputki akseLiin (kiristysmomentti 2O Nm). Kun etupyörä on irrotettuna,

7

.L2 Takapyörän irrottaminen Kun takapyörä irrotetaan, jää takaratas kiinni haaruk-

kaan, eikä ketjua siis tarvitse irrottaa.

Ensin irrotetaan jarrutanko jarruvivusta löysäämäJ-lä siipimutteri. Sitten irrotetaan jarrun ankkuritanko

arrukilvestä. Tämän jälkeen kierretään aksel-i löysä11e vasemmasta päästään ja vedetään se pois. (Taka-akselia ei tarvj-tse Iöysätä ketjun puolelta. ) Poistetaan jarrukilven ja takahaarukan välissä oleva holkki ja vedetään takapyörä vasemmalle, jolloin se voidaan poistaa. Takapyörän paikalleenpano tapahtuu päinvastaisessa järjestyksessä" Takanavan nykäyksenvaimenninkumit on helpompi asettaa kohdalleen, jos takarattaan pyöriminen estetään panemalla vaihde pääIle. Akselin kiristysmomentti on noin 80 Nm. j

31


7.L3 Ketjun säätö ja vaihto

Ketjun kireyden tarkistus. Ketjun kireys tarkj-stetaan moottoripyörän ollessa keskituelJ.a ja jousituksen ollessa kuormittamaton. Tällöin on ketjun ylempi suojusletku voitava kevyehkösti painaa kahden sormen voimalla takahaarukan poikkiputkeen. KETJU EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA SAA OLLA KIREÄMMÄLLÄ, liiKA kireys rikkoo ketjun ja mahdollisesti myös ketjupyörien laakerit. Jos ketju on huomattavasti löysempi, mikä voidaan hel-posti tarkastaa vetämällä suojusletkua ylöspäin, on se kiristettävä. Liian löysä ketju voi hyppiä ketjupyörän yli, mikä aiheuttaa nykimistä ja kovaa pauketta kiihdytettäessä. Ketju kiristetään löysäämällä ensin taka-akseli vasemmasta päästään. Tämän jälkeen löysätään takarattaan kiinnitysmutteri. Ketju säädetään kj-ristämällä säätömuttereita täsmälleen yhtä paljon molemmilta puolilta.

ketjun säätö on sopiva kiristetään ensin takarattaan mutteri (oikealla puolen) ja vasta sitten takaakseJ-i vasemmasta päästään. Molempien kiristysmomentti on noin 80 Nm. Akselin kiristämisen jälkeen tarkastetaan vielä kerran, ettei ketju tullut liian tiukalle, säädetään tarvittaessa takajarru ja kiristetään säätöruuvien lukitusmutterit. Ketjunsäätöruuvien öIjyäminen helpottaa säätöä seuraavalla kerralla. Kun

Lopuksi tarkistetaan vielä, että etu- ja takapyörä ovat samansuuntaisia. Tarkastuksessa voidaan käyttää monia

menetelmiä:

- Käytetään suoraa lautaa tms. painamalla se tiiviisti takapyörään ensin toiselle ja sitten toisel-l-e puolen. Laudan täytyy ohittaa suoraan asetettu etupyörä yhtä kaukaa molemmilla puolilla (ks. kuva). Laudan etäisyys etupyöråstä on alkuperäisi11ä renkailla noin 7 mm (ETZ L25) tai noin 20 mm (ETz 25L). 32


Käytetään nuoraa vastaavalla tavalla.

- Asetetaan pyörä keskituelle, käännetään etupyörä suoraan ja tähystetään muutaman metrin päästä moottoripyörän edestä rengaslinjaa konttausasennosta. - Tarkastetaan linjaus ajamalla å,rot..r, pehmeälJ.ä pinna1la, märin renkain kuivalla asfal'tilJ.a tms. ja katsoma1la renkaiden jättämiä jälkiä" Kaikki nämä menetelmät ovat huomattavasti tarkempia kuin monien moottoripyörätehtaiden käyttämät merkinnät takahaarukassa. Kokemus osoittaa, ettei haarukoiden merkintöihin voi luottaa, vaan linjaus on tarkistettava perusteellisemmi-n, mikäli halutaan kunnolliset ajo-ominaisuudet.

linjausta ei tarvitse tarkistaa jokaisen ketjunsäädön yhteydessä. Tavallisesti riittää, kun säätömuttereita kierretään täsmäIleen yhtä paljon molemmin Huom! Pyöri-en

puolin.

Pyörien linjauksen tarkistus.

Ketju on aj-na voitelun yhteydessä tarkastettava sitä huolellisemmin, mitä enemmän ketjulla on ajettu. Jos tarkastuksessa huomataan, että ketjusta on murtunut kaksi perättäistä rullaa tai yhteensä yli 5 rulIaa, oD ketju vaj-hdettava. Samoin ketju on vaihdettava, jos säätövara alkaa olla lopuillaan tai jos ketjun nivelet ovat väljistyneet. Myös ketjulukko on tarkastettava ja tarvittaessa vaihdettava . Huolellisesti voideltu ja säädetty alkuperäisketju kestää ajotavasta riippuen 30000 - 700O0 krn; ns. vahvistetuilJ-a ketjuilla pääsee jopa y1i 100000 km. Toisaal-ta on tapauksia, joissa ketju on vääräIlä säädöIlä rikottu aI]-e tuhannessa kilometrissä Kun kulunut ketju vaihdetaan ajoissa, kestävät ketjupyörät reilusti yli 100000 kil-ometriä. Helpoiten ketju vaihdetaan kiinnittämällä uusi ketju vanhaan ja vetämällä se ketjusuojuksen 1äpi. Ketjun vaihdon jälkeen on uusi ketju ja takajarru huolella säädettävä. Ketju voidellaan. 33


Ketjulukon lukitusosan umpinainen pää asetetaan menosuuntaan. Ymmärrettävistä syitä ei MZ:ssa tarvitse käyttää O-rengasketjuj a. 7.L4 Etuhaarukan huolto Etuhaarukan huolto rajoittuu teleskooppiputkien puhdistukseen. Puhdistuksessa käytetään esim. vaihteistoöljyyn kostutettua rättiä, mikä suojaa kromia korroosiolta. Moottoripyörän ollessa käyttämättömänä talviaikaan saattaa etuhaarukkaan kehittyä painetta, joka aiheuttaa pienen öljyvuodon. Tällainen vuoto lakkaa itsestään, kun pyörä otetaan käyttöön. Jos etuhaarukasta vuotaa runsaasti öIjyä myös käytössä on tiivisteet vaihdettava. 7

.15 Moottorj-pyörän puhdistus

Kaikki kaunottaret, myös MZ-moottoripyörät, tarvitsevat heIlää huolenpitoa ul-konäöstään. Hyvin pidettyä kaunokaista on mukava käsiteIlä pidempäänkin. MZ:n pesu tapahtuu kostuttamalla ensin kaikkein likaj.simmat kohdat liuotinpesuaineella tai mineraalitärpätillä. TäIlaisia kohtia ovat tavallisesti moottori, pakoputkisto, vanteet sekä maantiepikitahrat. Liuotinpesuaineen joutumista satulalle, kumiosiin taj- etujarruun on vältettävä. Liuottimen vaikutusta voi tehostaa harjaamalla. Vanha astianpesu- ja hammasharja ovat käyttökelpoj-sia.

Seuraavaksi liuotinai-ne huuhdotaan miel-uiten kädenIämpöise1lä vesisuihkulla, jolla samalla kostutetaan muu Iika, ja pestään moottoripyörä sen jälkeen autoshampoolla ja vedellä. Autoshampoon voi hyvj-n korvata astianpesuaineella tms. Pesu aloitetaan ylhää1tä (tankki, satula, mittaristo) ja edetään alaspäin" Kuraisj"mmat osat pestään viimeiseksi. Pesusieni on huuhdottava usein ja tarvittaessa pesuvesi vaihdettava. Pesun jälkeen pyörä huuhdotaan ja kuj-vataan vettä imevällä liinalla tai säämiskällä. palautuu vaI,tlZzn alkuperäinen silmiä hivelevä kiilto haamalJ-a maalatut osat ja käsittelemällä kromiosat ja vanteet metallinhoitoaineella. Jarrul-evyn puhdistukseen käytetään joko erityistä jarrupuhdistusainetta tai spriitä, kuten bensiinin jäänestoaj-netta. Kumi- ja muoviosien kiilto palautuu näitä varten tehdyillä hoitoainei1Ia. Pestessä on varottava voimakkaan vesisuihkun kohdistamista satulan a1le, kaasuttimeen, jarruihin taj- mittaristoon ja hallintalaitteisiin. Painepesuria on käytet34


tävä vain harkiten; suuri paine saattaa irrottaa maalin erityisestj- moottorista ja etuhaarukasta sekä tunkea vettä arkoihin paikkoihin. Pesussa kostuneet jarrut kuivataan jarruttamal-Ia kevyesti moottori-n voimaa vastaan. Tarvittaessa kuivataan myös sulakerasia sekä tulpanjohto ja -hattu. Kostuneet hallintalaitteet ja vaijerit voidellaan ohuesti ja tiputetaan pari pisaraa öIjyä takajousj-en säätömuhveihj-n. Moottoripyörän puhtaanapito on erityisen tärkeää syksyisin ja talvisin, si1lä lian alla muhiva suola ei tee hyvää. Huolellinen moottoripyöräilijä puhdistaa ajokkinsa usein. Ulkonäön säilymisen lisäksi puhdistus auttaa jo ennalta havaitsemaan vianalut, kuten johtimien hankautumiset, löystyneet mutterit ja pinnat, sekä rispaantuvat vaije-

rit.

B. B.

SÄHKöLAITTEET

1 Ylei-stä

Kaikissa MZ ETZ -moottoripyörissä L2 V , 15 A vaihtosähkögeneraattori. Tasasuuntaus on yhdeksändiodisell-a järjestelyllä, jossa kenttävirralle on omat diodinsa. Latausjärjestelmä toimii erittäin luotettavasti, kunhan muistetaan seuraavat sei-kat: - Generaattorin, tasasuuntaajan ja säätimen väIisiä johtimia ei saa irrottaa moottorin käydessä. - Satulan alla olevaa tasasuuntaajaa ei saa peittää ylikuumenemisvaaran takia. - Liittimiä D+, D-, 6L tai DF ej- saa kytkeä väärään järjestykseen. Myöskään akkua ei saa missään tapauksessa kytkeä väärin päin. Virheestä voi seurata tasasuuntajan väIitön vaurioituminen. Ladattaessa akkua ulkopuolisella jännitelähteellä on akun johtimet irrotettava sulakerasiasta. - Generaattorin hiiLet on vaihdettava, kun niiden pituus on a1le 9 mm. Normaalisti hiilet kestävät moottori-n peruskorjausvälin.

- Sulakkeita ei saa vaj-htaa alkuperäj-stä suurempiin. - Sähköhitsaustöissä on noudatettava yleisiä varo-ohjeita. Lähes kaikki sähkölaitehäiriöt aiheutuvat hapettuneista liittimistä, huonosta kosketuksesta sulakerasiassa tajoikosuluista (hankautuneet eristeet).

35


Sähköjärjestelmä sietää myös käytön ilman akkua. Akkujohtimet on erj-stettävä ennen ajoa. Käynnistys tapahtuu työntämäI1ä.

8.2 Sytytyksen säätö (vaatii ammattitaitoa) Sytytystä ei tarvitse normaalisti säätää. Jos generaattori on irrotettu tai muuten on tarve sytytyksen säätöön menetellään seuraavasti. Sytytysennakko on 2,5 - 3,0 mm ennen yläkuolokohtaa. Säädössä on pyrittävä arvoon 2,7 mm. Generaattorin päässä olevaan anturij-n ei saa kytkeä koetuslamppua, koska Hall-anturi ei kestä kuormittamista. Jos koetuslamppua halutaan käyttää, on se kytkettävä sytytyspuolan napaan nro 1-. - Käytännöllisintä on todeta sytytyshetki sylinterinkannen päälle asetetun tulpan kipinästä. Ennakko on mitattava mittakellolla tulpanreiästä. I . 3 Vihj eitä oikosulkuj en ets j-ntään

Jos jokin sulakkeista palaa toistuvasti, oh etsittävä vika. Oheisista vihjeistä on toivottavasti apua. - Generaattorin kenttävirtasulake (pieni 2 A radiosufake) rikkoutuu joskus tärinästä tms. syystä, jolloin Iataus loppuu. Latausjärjestelmässä ei todennäköisesti ole vikaa. - Akun maajohdon sulakkeen palamiseen saattaa löytyä syy oikosulusta akun plus-johtimessa. - Vilkkujen sulakkeen (4 A) palaminen voi johtua oikosulusta vilkkureleen navoista maahan tai oikosulusta

vilkkukytkimessä

- Muita syitä voivat olla oikosulku äänitorven johtimista tankkiin, oikosulku valonvaihtimessa tai virtal-ukosta irronnut liitin. Satulan irrotuksessa ja asennukjohtimet jäädä sessa voivat satufan ja rungon väliin ja hankautua.

8.4 Vihjeitä latausjärjestelmän vianetsintään - Kenttävirtapiirin sulake palanut tai siinä on huono kosketus

tai katkennut johdin generaattoritasasuuntgaj a-lataussäädin -virtapij-rissä Irronnut liitin

36


- Akun ja säätimen navan nro 5l- välinen yhteys on poikki Generaattorin hiilet ovat kuluneet tai takertelevat 8.5 Vihjeitä sytytysjärjestelmän vian etsintäan Sytytystulppa on viallinen - Sytytysjännite karkaa maahan tulpan hatusta tai sytytyspuolan päästä. Osat puhdistettava huolella. Tarvittaessa tulpan hattu on uusittava. - Sytytyksen korkeajännitejohdin on vahingoittunut. Sytytysjohdin on uudentyyppinen radiohäiriöiden minimoimiseksi. Siinä on hiilikuitusydämen ympärillä puolijohdekerros sytytysvirtaa varten. Johdin voi vahingoittua esimerkiksj- tulpanhatun irtipääsystä moottorin käydessä ta5. sytytyskipinäkokeilusta tulpan johtimen päästä maahan, jos j-lmaväli on liian suuri. Jos sytytysjohdin on vähänkin epäilyttävä, kannattaa se heti vaihtaa. Tilal-la voi käyttää tavanomaista johdinta. YIlä mainitut sej-kat aiheuttavat lähes kaikki sytytyskatkot ja häiriöt. 9. TUOREöLJYVOITELUN SÄÄTö JA HUoLTo 9.l- Yleistä Voiteluöljyn rnäärä säätyy moottorj-n kuormituksen mukaan kaasukahvan käyttämän vaijerin avulla. Vaijerin kunto on aika ajoin tarkastettava; vähänkin vioittunut vaijeri on heti vaihdettava. Letkuliitokset on samoin tarkistettava ajoittain. Ne eivät saa vuotaa ja niiden on oltava tiukkoja. Kovettuneet tai murtuneet letkut on vaihdettava. Letkuja tarkastettaessa on myös katsottava, ettei tankin huohotusletku ole tukossa. Lisättäessä öljyä on täyttöaukon ympärys ensin puhdi-stettava, ettei säiliöön pääse likaa. Säiliötä ei pidä täyttää aivan piripintaan, koska ylimääräinen öIjy vuotaa huohotusletkusta. öt3ypumput ovat Mikuni-merkkisiä ja erittäin varmatoj-misia. Pumppuja ei voi korjata, vaan vj-all-inen pumppu vaihdetaan uuteen. Pumpun kiinnitysruuvien kiristysmomenttj- on 2,5 Nm (O,25 kpm). Jos pumpun vaijeri katkeaa, voidaan matkaa jatkaa varovasti ajaen, kun pumpun säätöpyörä ensin kiinnitetään rautalangalla liikeratansa puoliväIiin. Moottori voidaan myös muuttaa seosvoidell-uksi sekoitta37


malla bensiinin sekaan 2 I kaksitahtiöljyä (2 dI öIjyä L0 1:aan bensiiniä). Tätä keinoa käytettäessä voidaan pumpun säätöpyörä jättää tyhiäkäyntiasentoon.

9.2

säätö \ Ensiksi on säädettävä kaasuvaijerin välys. Sopiva välys on noin 2 mm ohjaustangon ollessa suorassa. Kaasuvaijerin väIys on liian pieni, jos tyhjäkäyntinopeus kasvaa

Pumpun

ohj austankoa käännettäessä.

Kaasuvaijerin välyksen säädön jälkeen käynnistetään moottori ja käännetään kaasukahvasta sen verran, että moottorin nopeus on 1400 - 1500 r/min. Tässä kaasukahvan asennossa on pumpun säätöpyörässä ja rungossa olevien merkkj-viivojen oltava kohdakkain. Jos näin ei ole, säädetään viivat kohdalleen pumpun vaijerin säätöruuvil1a.

ETZ 1-25 ötSypumpun säätö. 1

2 3

Ilmausruuvi

Vaijerin säätöruuvi Kohdistusmerkit

38


ETZ 25L öljypumpun säätö.

L) Ilmausruuvi 2) Vaijerin säätöruuvi 3) Kohdistusmerkit 9.3

Pumpun ilmaus

Jos pumppu tai sen letkut ovat olleet irti,

mattava.

on se il-

Ensiksi ilmataan pumpun ja säiIiön välinen letku avaamalla pumpun sivussa oleva ilmausruuvi (1) ja valuttamalla siitä öljyä kunnes valuva öljy on kuplatonta. Jos öIjy ei lähde helposti valumaan, irrotetaan letku hetkeksi pumpusta. Tämän jäIkeen moottori käynnistetään. Moottoria käytetään noin 1500 r/min nopeudella ja samalla pidetään pumpun säätöpyörää kädell-ä ääriasennossa. Täl-löin pumpun ja moottorin välinen letku pumppautuu täyteen varsin nopeasti. Tarvittaessa voi moottorin voitelun varmistaa käyttämäIIä pumppua ilmattaessa polttoaineena 2-prosenttista bens j- ini -öI j yseosta . 10.

TALVIAJO

Moottoripyöräily talvella on suoraan sanottuna niin hauskaa, että on ihmeenä pidettävä, ettei sitä ol-e vj-e1ä kielletty.

39


l-0.l- Ajovarustus Ajovarustuksesta on monia mielipiteitä. Eräs käyttöke1poiseksi todettu ratkaisu on riittävän suuret, ainakin kahden villasukan väljyiset kumisaappaat kumisaappaat, suuri vuorellinen sadeasu, rukkaset ja kasvosuoja. Tärkeää on, ettei hiukkaakaan kiristä ja että se on täysin

tai ns. huopakunnolliset

vaatetus vedoton. MoottorikeJ-kkailijoiJ-J-e tarkoitetut varusteet ovat usein

käyttökelpoisia LO.2 Renkaat

Käyttökelpoisin vaihtoehto on trial- tai endurokuvioinen rengastus, jossa on kohtuullinen määrä nastoja. Motocross-kuvioiset renkaat pitävät hyvin irtolumessa, mutta kuluvat nopeasti asfaltilla. Rengaskoot on val-ittava siten, ettei rengas kosketa lokasuojaa silloinkaan, kun jousitus on täysin painunut. Sopivat koot ovat sekä ETZ L25zeen että ETZ Z5J-zeen 2.75-18 ia 3.2516. Nastamääräksi sopii eteen BO - 120 kpl ja taakse l-OO -1-60 kp1 renkaan kuvioinnista ia aio-oloista riippuen. Nastamäärässä ei kannata ahnehtia; se kostautuu huonona pitona paljaalla tienpinnalla. 10.3 Moottorj-pyörän huolto talviajossa

Sähkölaitteet ja liitännät joutuvat suolan ja kylmyyden takia koetukselle. Liitännät on aika ajoin tarkastettava ja puhdistettava. Lj-aIIe arkoja ovat mm. akun navat, sytytysjohdin ja sulakerasia ja sen lattaliittimet, tulpan hattu sekä sytytyspuola. Vaijerit on voideltava pakkasta sietävällä ohuella ö1jyIJ-ä, kuten automaattivaihteistoöljy11ä. Kaasukahvasta on poistettava paksu rasva ja laitettava tila1Ie ohuelti synteettistä rasvaa (esim. Mobiltemp SHC 100) tai öljyä. Kytkinvaijerin säätöruuvin halkio sekä muut vastaavat paikat "muurataan" umpeen voitelurasvalla veden sisäänmenon estämiseksi

.

Vaihteistossa käytetään luvussa 3 suositeltuja öl-jyjä" Tuorevoitelujärjestelmässä on käytettävä pakkaskestävää öIjyä. MikäIi sytytystulppa pyrkii karstoittumaan, käytetään kuumempaa lämpöarvoa, kuten NGK 86 HS. Ennen teiden suolauksen al-kua moottoripyörä puhdistetaan huolellisesti, maaliosat vahataan ja kromiosat kuten etulokasuoja, lampun kehys, ohjaustanko, äänenvaimennin sekä etuhaarukan yläosat ruiskutetaan suojavahalla (esim. Teroson suojavahaspray, saa autotarvikeIiikkeistä), joka voidaan keväällä poistaa lj-uotinpesuaineella. Samalla suojavahalla käsitel-lään vanteet, pinnat ymb" varoen kuitenkin jarrulevyn tahriutumista. 40


Takajousien säätömuhvit pyrkivät jumiutumaan suolan vaikutuksesta. Siksi niitä on aika ajoin käänneltävä ja voideltava. ETZ 25L:n käyntinopeusmi-ttarin vaijerin alakiinnitys ti-ivistetään esi-merkiksi silikonimassalla, koska se on alttiina etupyörästä suihkuavalle lialle. Syksyllä on bensiinihanan vedenerotuskuppi ja kaasuttimen kohokammio puhdistettava ja käytettävä jäänestoainetta ainakin joka kolmannessa tanklllisessa kondenssiveden takia. Jos ajetaan vain vähän, on jäänestoa laitettava joka kerran tankattaessa. Erityistä harmia vesi aiheuttaa siJ.J.oin, kun lämpötila laskee nopeasti ja bensiiniin liuennut vesi erottuu tankin pohjalle, mistä se valahtaa kaasuttimeen, kun bensiinihana käännetään varatankille. Käynnistys tapahtuu kohdan 5.1- ohjeiden mukaisesti. Hyvin huollettu MZ on erinomainen käynnistyjä kovil-l-aki-n pakkasilla. Jos moottorj-pyörä on seissyt pakkasessa pitkään, on ennen käynnistystä irrotettava toisj-insa mahdollisesti liimautuneet kytkinlevyt seuraavaLla taval-J-ai ETZ L25:ssä kytketään ykkösvaihde ja poljetaan käynnistyspoljinta kytkinvipu puristettuna, kunnes takapyörä ei pyöri poljettaessa. Tämän jälkeen vaihdetaan vapaalle ja käynnistetään normaalisti. ETZ 251-:ssä pidetään vaihde vapaalla ja poljetaan käynnistyspoljinta kytkinvipu puristettuna, kunnes moottorj- ei pyöri poljettaessa. Tämän jälkeen kytkinvipu vapautetaan ja

käynnistetään normaalisti

11.

.

TALVISÄILYTYS

Moottoripyörä säilytetään kuivassa ja mieluiten tasalämpöisessä paikassa keskiseisontatuelle nostettuna" Ennen säilöönpanoa pyörä puhdistetaan ja mielellään vahataan. Painepesurin käyttöä on vältettävä, koska se tunkee vettä kaikkiin rakoihin. Moottori ajetaan lämpimäksi, minkä jä1keen vaihteistoöIjy vaihdetaan, jos siinä on tiivistynyttä vettä (ö1* jyn väri on harmaa) tai öljynvaihto on muuten ajankohtainen. Moottori suojataan ylimääräisellä öIjykerroksella, mj-kä tapahtuu käyttämällä sitä paikallaan noj-n 1500 - 2500 r/min nopeudella kolmesta viiteen minuuttia samal1a, kun tuoreöljypumpun vaijeria pidetään kädellä kiristettynä ääriasentoonsa. Moottori on kunnoLl-a öljyyntynyt, kun äänenvaimentimen päästä on hetken aikaa tulLut sankka öljysauhu. Akku irrotetaan ja säilytetään viileässä sekä l-adataan noin kerran kuukaudessa, vähintäin kuitenkj-n 3 kk välein, säi1ytyslämpötilasta riippuen. Kromiosat voi suojata pyyhkimällä ne tuoreeseen vaih4t


teistoöljyyn kostutetulla rievulla. Aj-van ohut keros riittää Vaivaton käynnistys keväälIä varmistuu, jos kaasutin tyhjennetään irrottamalla kohokammio. Säilytyksen aikana bensiinin herkimmin syttyvät osat haihtuvat ja jä1jelle jäävä paksumpi osa saattaa muodostaa kumimaista töhnää kaasuttimeen. Tyhjentärnällä kaasutin syksyllä varmistetaan sen täyttyminen tuoreella bensiinillä kevääl1ä.

Otettaessa moottoripyörä keväällä jälleen käyttöön tarkistetaan rengaspaineet sekä vaihteisto- ja tuorevoiteIuöIjy. Pyörä puhdistetaan ja tarkastetaan hallinta-

laitteiden toiminta. Kiinniliimautuneet kytkinlevyt irrotetaan toisistaan käynnistyspolkimella (ks. talviajo-Iukua). Akku kiinnitetään ja tehdään koeajo. Valojen ja jarrujen toiminta tarkastetaan. L2. MZ JA SIVWAUNU

Osassa ETZ 25L -moottoripyöristä on sivuvaunuvarustus, johon kuuluu mm. kiinnikkeet, ohjausvaimennin, jäykempi jousitus, sähköIiitännät sekä sivuvaunukäyttöön sopj-va

toisiovälitys " Näihin malleihin voidaan suoraan kytkeä Mz:n oma SuperE sivuvaunu" Sivuvaunuvarustettua moottoripyörää voi hyvin käyttää myös soolokoneena, siis ilman vaunua. Sivuvaunuvälityksen takia on huj-ppunopeus tietenkin normaa* lia alhaisempi, mutta kiihtyvyys vastaavasti parempi. Mikäli takarenkaana käytetään erityistä sivuvaunukäyttöön suunniteltua profiilirenkasta, oD soolokäytössä oltava kaarreajossa erityisen varovainen. L2.1 Sivuvaunun asennus ja säädöt L2.L

"I Auraus Auraus säädetään sivuvaunun etukii-nnikkeen al-aosassa olevaa kiristysLij-tosta siirtämällä. Aurauksen säätö

aloitetaan tarkistamalla, että veturin etu- ja takapyörä ovat täsmäIleen samansuuntaiset (ks. kohtaa ketjun säätö). Tämän jälkeen asetetaan suora rima takapyörää vasten noin l-O cn korkeudelle ja piirretään maahan merkit riman sisäreunan kohdalle sekä etupyörän eteen että takapyörän taakse. Vastaavasti piirretään merkit pitämällä rimaa sivuvaunun pyörää vasten. Merkkien välisen etäisyyden on edessä oltava 30...50 mm

kuin takana. L2.L. 2 Moottoripyörän sivukallistuma Sivukallj-stuma säädetään tankin ja satufan väLj-j-n tulevan kiinnikkeen avulla. Moottoripyörän on normaalisti oltava sivuvaunusta poj-späin kal-l-ellaan 0. . . l" astetta. Yhden asteen kal1j-stuma vastaa noin puolentoista senttimetrin poikkeamaa pystytasosta ohjaustangon korvähemmän

42


Sivukallistuma säädetään lopullisesti vasta koeajon aikana. Sivuvaunu kuormitetaan matkustajalla ja ajetaan suoraa, tasaista tietä noin 75 km/h nopeudella. MikäIi yhdistetmä täIlöin puoltaa oikealle, sivukaLlis* tumaa lisätään ja päinvastoin. Tavoitteena on, että ajettaessa sivuvaunu kuormattunä.normaalilla matkanopeudella ohjaustangosta ei tarvitse vääntää suoral1a tiellä. Raskas kuorma ja suuri nopeus vaativat suuremman kallistuman, joten sivukallistuman säätö on jossain määrin käyttäjäkohtainen. keudeJ.J.a.

L2.7.3 Kallistuksen vakaajan säätö MZ-SuperE -sivuvaunussa on kaarrekallistelua vähentävä vakaaja, jota sivumennen sanottuna ei o1e läheskään

kaikissa, huomattavasti kalliimmissakan vaunutyypeissä. Vakaaja säädetään sivuvaunun keinuhaarukassa olevalla korkeussäädöl1ä siten, ettei kallistuksenvakaajassa o1e jännitystä, kun sekä veturi että vaunu ovat normaalisti kuormattuj a. L2.L.4 Sivuvaunun jarrun säätö Sivuvaunun jarrupolkimen nivelessä olevalla epäkeskoll-a säädetään vaunun jarrupolkimen korkeus siten, että veturin ja vaunun polkimien vä1iin jää l-...3 mm rako, kun jarrupoljinta ei paineta. Vä}ys ei saa oIla milliä pienempi, jotta pääsylinterin i-muaukko varmasti avautuu vapautettaessa jarru. Jos epäkeskon säätövara ei riitä, voidaan vaunun jarrupolkimeen vaihtaa erikokoinen muovirulla. Sivuvaunun jarrun perussäätö tehdään jarrun työsylinterin painetangon pituutta muuttamalla; vaunun jarru ei tietenkään saa laahata, mutta toisaalta sivuvaunun jarrun on tultava ajoissa toimintaan. Jarrutustehon jakautuminen veturin takajarrun ja sivuvaunun jarrun välillä on hienosäädettävä vaunun kuormituksen mukaan. Kun vaunu on raskaasti kuormattu, hö11ätään veturin takajarrun säätöä, jolloin sivuvaunun jarru ottaa voimakkaammin ja päinvastoin. Jarrutustehon jakautuminen on tarkistettava voimakkaalIa koejarrutuksella; yhdistelmän on kuljettava suoraan.

Jarrun nestesäiliönä toimivassa letkussa on oltava jarrunestettä. Nestepinnan yIäraja on 2 cm letkun päästä; alaraja LO cm. 12.L.5 Ohjausvaimentimen säätö Ohjausvaimenninta kiristetään vain sen verran kuin on tarpeen etuhaarukan värähtelyn poistamiseksi, €i enempää. Soolokäytössä vaimennin löysätään l-ähes kokonaan. Vaimentimesta huolimatta ei sivuvaunuajossa saa koskaan irrottaa molempia käsiä ohjaustangosta! 43


L2.2 Sivuvaunuyhdistelmällä ajo Pitkäkään kokemus soolomoottoripyörän ajamisesta ei pätevöitä sivuvaunukuljettajaksi; opettelu on tarpeen. Perussäännöt ovat! s

Kaarteessa käännetään ohjaustankoa kaarteen suuntaan. Se vaikuttaa itsestään selvältä, mutta on tapauksia, joissa tämä sääntö on unohtunut ja seurauksena on ollut ulosajo ensimmäisessä mutkassa.

-

Vasempaan

kaarrettaessa suljetaan kaasu, jolJ-oin si-

vuvaunu pyrkii ohittamaan veturin ja kääntyminen hel-

pottuu.

- Oikealle kaarrettaessa kiihdytetään, jolloin veturi pyrkii vaunun ohi ja kääntyminen helpottuu. Kaarrettaessa erittäin tiukasti vasempaan saattaa veturin takapyörä nousta ilmaan ja vaunun keula pyrkiä maahan. Ainoa lääke tähän tautiin on päättäväinen ohjausIiike oikealle. Missään tapauksessa ei saa jarruttaa; se vain pahentaa asiaa. Tätä on syytä harjoitella rauhalliselIa vauhdilla terävästi vasempaan kääntäen. Ajoalustana on ruohj-kko tms. paras sivuvaunun keulan raapiutumisen väIttämiseksi. Kaarrettaessa oikealla on mutkaa lähestyttävä nij-n hj-taasti, että kaartaessa voi kiihdyttää vauhtia. Jo kaarteen alussa kallistetaan ylävartaloa oikealle ja irrotetaan oikea polvi tankista sivuvaunun suuntaan. Tämä on erityisen tärkeää, jos sivuvaunu on tyhjä" Tarvittaessa on ajajan roikuttava satulassa vain vasemmasta polvitaipeestaan. Näin painopiste siirtyy vaunun suuntaan.

Jos vaunu kai.kesta huolimatta nousee ilmaan, oD tässäkin päättäväinen vastaohjausliike paras apu. Mikäli ohjausliikettä vasempaan ei vastaantulijoiden vuoksi tai muusta syystä voj- tehdä, oD kiihdytettävä voimakkaasti. Tarvittaessa on salamannopeasti vaihdettava pienemmäIle vaihteeLle. Jarruttaminen on tässäkin tapauksessa pahin mahdollinen virhe! Jarruttamista on vältettävä myös loivissa kaarteissa oikealle, jos tienpinta on kuoppainen ja sivuvaunun pyörä voi kuoppien kohdalla jäädä il-maan. Ilmassa pyörä nimittäin l-ukittuu, jolloin se taas maahan osuessaan aiheuttaa kaarron äkillisen jyrkkenemisen ja ehkä myös vaunun nousun iI-

maan.

Aloittelijan on paras harjoitella sivuvaunun ajamista ensin ilman matkustajaa 50 kg hiekkasäkki painolastina. Myös sivuvaunun tavaratilaan voi laittaa parikymmentä kiloa kuormaa. Ja vielä .joitakin vihjeitä: 44


- Jos matkustajia on vaj-n yksi, oD hänen ehdottomastjoltava sivuvaunussa eikä takasatulalla. - Matkustaja ei saa pitää kättä veturin takajousella. Loukkaantumisvaara jousituksen painuessa ! - Sivuvaunun tuulilasin poistaminen parantaa suorituskykyä ja polttoainetaloutta. - Ketjun säätöä, pinnojen kireyttä ja rengaspaineita on erityisesti tarkkailtava. Rengaspaineet täydeIIä kuormalla ovat edessä *; takana 2,9 ja vaunussa L,7 bar. 2''l - Moottorissa on käytettävä reippaasti kierroksia ja vaihteistossa riittävän pientä vaihdetta. - öfSypumpun ja kaasuttimen säädöt on pidettävä kunnossa.

- Jos tuulisuojan taakse syntyvä alipaj-ne imee pakokaasua sivuvaunuun, voidaan äänenvaimentimen päähän asennettavalla lisäputkella korjata asia. Ohjeet

maahantuoj a1ta.

45

saa


Sivuvaunun säätö.

Kierretanko kallistuksen säätöä varten 3 VäIipa1a joka huomioi etu- ja takarenkaj-den l-eveyseron 4) Moottoripyörän renkaiden linjain 5) Sivuvaunupyörän linjain a) Moottoripyörän kallistuma (0...1" ) Sn-So) Auraus (30...50 mm) l-

2

Aurauksen säätö

46


Knallert Oy PL 251SF-28330 PORI FINLAND Tel./Fax Int'l *358-G715 260 Nat'I90-715 260


Mz etz 125 ja 251 ohjekirja