Page 1

-viesti

VAV A S U N N O T O Y | A S U K A S L E H T I | W W W. VAV. F I | N U M E R O 4 | J O U L U K U U 2 0 1 2

Asumisen äänet ovat osa yhteisöllisyyttä

Piparkakkutaloa rakentamassa

Kaupunginosat esittelyssä

TERVETULOA LÄNSIMÄKEEN! VAV

1


PÄÄKIRJOITUS

Pihapiiriin pitää mahtua kaikenikäiset vauvoista vanhuksiin.

Parasta lapsille JOULU ON JUHLA, jolloin lapset saavat olla etusijalla. Joulun satumaailmalla rakennetaan tunnelmaa kodeissa, päiväkodeissa ja kouluissa ja aattoillan odotuksen moni muistaa vielä aikuisenakin. Lapsille lahjat ovat tärkeitä ja heille niitä mielellään antaa. Joulu toimii myös tietyn ikäisten lasten kurinpitokeinonakin, kun uhataan kertoa tontuille turhista kiukutteluista tai toisten kiusaamisista ja pukin mahdollisella risukimpulla. Eihän moinen nykyisten kasvatusviisaiden mukaan ole ollenkaan sallittua, mutta kyllä se itseeni toimi ja – myönnän – omiin lapsiinikin. Lapset kasvavat satujen ja leikkien mukana, mutta jostakin syystä monen aikuisen ymmärrys tätä lasten kasvumaailmaa kohtaan on alkanut heiketä. Pitkin syksyä vastaani on tullut tarinoita, joissa viha normaalisti leikkiviä lapsia kohtaan on päässyt valloilleen. On naapurustoja, joissa osa aikuisista ihmisistä ärsyyntyy kaikesta lasten normaalista elosta pihapiirissä. Näitä ihmisiä lapset yksinkertaisesti vain ärsyttävät ja normaali lapsille luontainen liikkuva ja ääntä pitävä leikkiminen ylittää sietokyvyn. Palloja ei saisi potkia, pyörillä ei saisi ajella, juostakin pitäisi vain lenkkipoluilla tai jos nyt pihalla ovat, pysytellä rajatulla leikkialueella ja mieluiten hiljaa. Aivan kuin hiekkakakkujen lapioimisen jälkeen lasten pitäisi häipyä kuulumattomiin ja näkymättömiin siksi ajaksi kunnes putkahtavat aikuisina taas esiin. Aina näitä lasten ja aikuisten välisiä sietokykymittelöitä on ollut, mutta nyt joku raja tuntuu ylittyneen, aivan kuin lapsia ei enää haluttaisi osaksi yhteisöä.

2

VAV

Kotipihalla saa ja pitää puuttua ihan kenen tahansa, myös lasten, huonoon käytökseen ja ilkivallan tekoon, mutta lasten on saatava leikkiä lasten lailla. Naapurusto saa mielellään kasvattaa, mutta rajansa silläkin. Jos on lapsilla oltava rajat ja sietokykyä, niin pitää olla aikuisillakin. Pääsin jokin aika sitten tutustumaan paikkaan, jossa lapsen paras on ajateltu ensin ja kaikki muu on rakennettu sen ympärille. Yhdysvalloissa Texasin osavaltiossa Austinin kaupungissa on hiljattain valmistunut lastensairaala, joka on varmasti hienointa, mitä tällä hetkellä sairaalamaailmassa on lapsille tarjota. Lastensairaala ei ole paikka, jonne erityisesti kukaan haluaisi. Mutta jos sairaalahoito on välttämätön, toivoisi sen olevan sellainen, joka hoidon lisäksi antaisi lapselle ympäristön, jossa voisi potilaanakin olla tavallinen lapsi ja jossa myös mieli hoituu. Dellin lastensairaala on mit-

tasuhteiltaan sopuisa, siellä on taidetta, leikin ja tekemisen paikkoja eri-ikäisille, viherkeitaita ja kotoisat potilashuoneet. Sairaala on myös maailman ensimmäinen arvostetun LEED-ympäristösertifikaatin saanut sairaalarakennus. Sairaala oli hiljentävä kokemus, vaikka vierailupäivä osui riemulliseen Halloween-päivään, jolloin hoitajatkin kulkivat pellenenät naamallaan ja peruukit päässä. Vaikuttavin oli kuitenkin sairaalan kappeli, jossa hiljaisuus ja rauha oli rakennettu puusta, lämpimän valkoisista sävyistä ja valosta. Tilassa näkyi usean uskontokunnan symboleja: muun muassa erilaisia ristejä, Madonnan kuva ja rukousmatto. Kaikki uskonnolliset symbolit olivat pienehköjä lattialla seisovia tai pöydälle aseteltuja taideteoksia ja sellaisia, että ne on helppo tarvittaessa siirtää. Kappelin toimituksissa vain olennainen on läsnä. Surun pohjattomuus ohittaa kaiken muun, eikä yhdestäkään toimituksesta ole vielä poistettu näkymättömiin minkään toisen uskontokunnan merkkejä. Tuska lapsen leikkien päättymisestä ei näe rajoja. Lapset ovat tulevaisuuden aikuisia ja siksi kaikilla aikuisilla, olivatpa vanhempia tai ei, on vastuu esimerkkinä olemisesta. Siksi pihapiiriin pitää mahtua kaikenikäiset vauvoista vanhuksiin. Kaikista ei tarvitse pitää, mutta sovussa on hyvä olla – eritoten jouluna. Toivotan kaikille lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Teija Ojankoski


sisältö VAV-viesti 4 • 2012 2 Pääkirjoitus 4 Piparkakku kohoaa Kaksi tonttupukuista tyttöä piparkakkutaloa rakentamassa 8 Iloa ja oppia yhteisöllisyydestä Kyllä – lapset saavat leikkiä pihoilla, Isännöintiliiton lakimies Marina Furuhjelm sanoo 10 Kaupunginosat esittelyssä: Länsimäki Länsimäkeläiset kertovat alueestaan ja sen historiasta.

17

14 Aurauskalusto on iskussa Huoltoyhtiöt huolehtivat VAV Asuntojen 200 pihapiiristä 16 Yhteisillä pelisäännöillä kohti joulunaikaa 17 Uusia henkilöitä VAV Asunnoissa LVI-asiantuntija Kari Forsén neuvoo ja palvelee 18 VAV Asunnot Oy:n vuokranmääritys 22 Apu kriisipuhelimesta Arkielämän kriiseihin saa tarvittaessa apua 23 Net-postin palvelut

10

23 Valokuvauskilpailu, talousosaston tiedotteita 24 Isännöitsijätiedot ja palvelunumerot

4

8 Julkaisija: VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA.

VAV Asunnot Oy:n kotisivut:

www.vav.fi VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille. Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa 2013.

Päätoimittaja: Teija Ojankoski Toimitussihteeri: Tuomas Alho Toimituskunta: Jukka Aalto, Tuomas Alho, Marja Kousa, Liisa Kälvälä, Tuula Montonen, Teija Ojankoski, Sari Pulkkinen ja Kari Martiala (Omnipress Oy/Suomen Lehtiyhtymä)

Positiivinen ajattelu toimii taloyhtiöissäkin.

Tuotanto: Omnipress Oy/Suomen Lehtiyhtymä Tuottaja Kari Martiala, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, Puh. 045 675 7122, kari.martiala@omnipress.fi Kansikuva: Timo Porthan Taitto: Vaula Aunola Kirjapaino Uusimaa, Porvoo, 2012 Painos: 10 300 kpl

Osoitteenmuutokset: VAV Asunnot Oy

VAV

3


Meid채n kotona

Piparkakkutalo

Neilikka, kaneli ja inkiv채채ri, pippuri, jauhoja ja siirappia sekoitan ja piparia suussa sulavaa pian tontut maistaa saa. Pipari tuo joulun." (M. Baric) 4

VAV


kohoaa K TEKSTI: PIRITTA PORTHAN // KUVAT: TIMO PORTHAN

Kun Hannu ja Kerttu Grimmin sadussa löysivät metsästä noita-akan mökin, syntyi esikuva piparkakkutalolle. Nykyään piparkakkutaloharrastajat loihtivat huikeita luomuksia Muumitalosta Manhattaniin, mutta innostuksella ja kärsivällisyydellä aloittelevakin rakentaja onnistuu.

aksi tonttupukuista tyttöä, Emma, 9, ja Ronja, 7, laulavat Piparilaulua. Kynttilöiden ja piparin tuoksu täyttää keittiön. Pöydällä on karkkeja, sokerikuorrutetuubeja ja eri muotoisia pipareita. Olemme päättäneet rakentaa piparkakkutalon. Hannun ja Kertun jalanjäljillä Ensimmäiset piparkakkutalot rakennettiin tuhat vuotta sitten Saksassa, jossa on edelleen Alte Pfefferküchlerei -niminen piparkakkutalomuseo. Suomessa ensimmäinen piparkakkutalo tehtiin Lucian päivän aikoihin vuonna 1919.

VAV

5


Meidän kotona Luminietokset syntyvät marengista tai hattarasta, ja Marianne-rakeista saa koottua lumilyhtyjä.

Perinteisen piparkakkutalomallin esikuvana on Grimmin Hannu ja Kerttu -sadun noita-akan mökki: ”Ja kun lapset tulivat lähemmäksi, huomasivat he, että mökki oli leivästä rakennettu ja katettu kakuilla, ja ikkunat olivat täyttä sokeria. - Käydäänpä syömään, sanoi Hannu; - tästä me saamme hyvän aterian. Minäpä syön palan kattoa, Kerttu, sinä voit syödä ikkunalautaa, se on makeaa.”

Nykyään noidan mökki on saanut rinnalleen mitä huikeampia piparkakkuluomuksia, joita esitellään esimerkiksi leivontablogeissa. Piparkakkutaloharrastajien keittiöissä on syntynyt muun muassa eläintarha, Linnan juhlat ja afrikkalainen kylä. Kaavoja rakennelmiin löytyy kirjoista ja netistä, ja niitä voi myös piirtää itse. Piparinpaistopuuhia Teemme piparkakkutaloa ensimmäistä kertaa, joten otamme varman päälle ja rakennamme sen valmiista osista. Jos leipoo osat itse, taikinan on oltava napakkaa, ei liian kuivaa tai murenevaa. Kaupan valmistaikina käy hyvin. Leipoessa taikina ei tartu pöytään, kun käyttää silikonialustaa. Tarttumisen

6

VAV

estämiseksi voi myös ripotella pöydälle jauhoja, mutta ne on putsattava pullasudilla pois taikinasta ennen paistoa, jotta talosta ei tule harmaa. Isommat osat kannattaa kaulia suoraan leivinpaperin päällä, niin ne eivät siirrettäessä veny. Hyvä paksuus taikinalevylle on 2–4 millimetriä. Osien paistaminen on tarkkaa puuhaa, sillä liian pitkä paistoaika polttaa piparit. Liian lyhyt paistoaika taas jättää ne niin pehmeiksi, ettei talo pysy kasassa. Ylimääräistä taikinaa onkin hyvä olla säästössä siltä varalta, että osia on leivottava uudelleen. Paistamisen jälkeen leivinpaperi vedetään tasaiselle alustalle jäähtymään ja tarkistetaan, että osat ovat säilyttäneet mallinsa. Paistettuja osia voi vielä muotoilla terävällä veitsellä tai perunankuorimaveitsellä raastaen. Ennen talon koristelua ja kokoamista osien täytyy jäähtyä kunnolla. Rakennus ja romahdus Piparkakkutalon kasaaminen aloitetaan seinistä. Nurkista on saatava suorat, jotta kaikki seinät sopivat yhteen, mikä onnistuu esimerkiksi painamalla nurkat kiinni maitopurkkia vasten. Seinien jälkeen kiinnitetään katto, ja lopuksi kootaan pienemmät osat, kuten piha, tikapuut ja savupiippu. Piparkakkutaloharrastajien mukaan itse tomusokerista, munanvalkuaisesta ja sitruunamehusta valmistettu sokerikuorrute riittää kiinnikkeeksi peruspiparkakkutalon kokoamiseen. Me päätämme oikaista ja kiinnitämme osat kaupan valkoisella sokerikuorrutteella. Se on huono idea: kuorrute ei kuivu millään, ja talo romahtaa. Saumoista pursuilevana se

näyttää myös epäsiistiltä – tosin Emma keksii, että sen voi kuvitella lumeksi. Onneksi osasimme aavistaa, että kaikki ei ehkä mene suunnitelmien mukaan ja ostimme kaksi talopakettia. Otamme siis toisen talon osat esiin ja aloitamme alusta. Kiinnitämme osat sulatetulla sokerilla, jolla piparkakkutaloharrastajien mukaan saadaan yhteen vaikeitakin liitoksia. Talostamme tuleekin kestävä ja suora. Sulatetun sokerin kanssa on oltava tarkkana, sillä se palaa helposti ja tulikuumana polttaa iholle osuessaan. Ja jos piparkakkutalo on tarkoitus syödä, kova ja ehkä palaneelta maistuva sokeri saattaa pilata makunautinnon. Ronja haluaisi kuitenkin aloittaa syömisen heti. - Minun pitää muuten mennä parvekkeelle, kun tässä tulee niin kova piparihimo! Karkkeja kattoon Sokerikuorrutetta pursottamalla taloon saa koristeltua kuvioita, kuten kattotiiliä. Kuorrutteen voi värjätä esimerkiksi punajuuriliemellä tai karamellivärillä. Pikeerillä, eli valkuaisesta ja tomusokerista


Valmista tuli! Emma ja Ronja koristelivat piparkakkutalonsa suurella sydämellä.

vatkatulla vaahdolla voi vaikka maalata piparkakkutalon seinät. Ikkunalasit saadaan liivatelehdistä, ja talon pihaan voi tehdä piparkakkutonttuja, -kuusia ja -eläimiä. Luminietokset syntyvät marengista tai hattarasta, ja Marianne-rakeista saa koottua lumilyhtyjä. Lopuksi pihan voi koristella sihtaamalla tomusokeria lumeksi, mikä peittää myös mahdollisia rakennusvaiheessa tulleita virheitä. Emma ja Ronja koristelevat piparkakkutalomme karkeilla ja kaupan valmiilla sokerikuorrutteella. Amerikan pastilleja kiinnittäessä kuorrutteen kiinnitysteho ei taaskaan riitä, ja karkit valuvat pitkin kattoa. Valumisen estämiseksi monet koristelevatkin talon jo ennen sen kokoamista. Sulatetulla sokerilla saisi kiinni painaviakin koristeita, mutta sen käyttäminen lasten kanssa on vaarallista. Amerikan pastilleja pienemmät ranskalaiset pastillit kuitenkin pysyvät kiinni kaupan kuorrutteellakin. Varsinkin yhteistyöllä: toinen tytöistä laittaa karkit,

ja toinen painaa niitä kiinni. Kattoon syntyy karkeista reunus ja suuri sydän. - Katsokaa, tästä tuli hieno! Ronja hihkuu, kun koristelu on valmis. Niin tuli. Valmiista osista ja valmiilla koristeilla, mutta kattokoristelun mukaisesti suurella sydämellä.

saumoistaan pursuilevan ensimmäisen talomme ja alkavat sitten syödä sitä. — Tämä on kuin piparileipä, Ronja nauraa haukatessaan kokonaista piparkakkutaloseinää. Saapi nähdä, montako seinää pikkutontun vatsaan mahtuu.

Kaunista ja makeaa

Juttua varten on haastateltu piparkakkutaloharrastajia Elina Kondoa, Marianna Lukkaria ja Ninna Mäkistä (ninnaleipoo. blogspot.com).

Kun piparkakkutalomme on valmis, nostamme sen pianon päälle ja laitamme sen sisälle tuikkukynttilän mallisen led-valon tuikkimaan ikkunoista. Piparkakkutalo kannattaa säilyttää kuivassa paikassa, jossa lämpötila säilyy suunnilleen samana. Vetoisessa tai kosteassa paikassa talo voi romahtaa. Piparkakkutalomme saa seistä ilonamme Nuutin päivään asti, eli toista kuukautta. Sen jälkeen se lienee niin pölyinen, ettei sitä enää voi syödä. Olemmekin taas iloisia siitä, että teimme kaksi piparkakkutaloa. Tytöt koristelevat romahtaneen sokerikuorrutetta

Minun pitää muuten mennä parvekkeelle, kun tässä tulee niin kova piparihimo!

VAV

7


Naapurisopu

Iloa ja oppia yhteisöllisyydestä Monissa taloyhtiöissä on menossa liiallisen herkistymisen aika – arjen ja lasten äänet ovat joillekin kestämättömiä. Ääripäässä asukkaat vaativat ehdotonta äänettömyyttä. Isännöintiliiton lakiasiantuntijan Marina Furuhjelmin mukaan asumisen äänet ja lapset saavat kuulua – äänet ovat osa yhteisöllisyyttä. TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVA: TIMO PORTHAN

L

akimies Marina Furuhjelm auttaa työkseen isännöitsijöitä setvimään taloyhtiöiden ongelmia. Lasten äänet ja niin sanottu leikkimelu on hyvin tavallinen ristiriitoja ja valituksia aiheuttava aihe. Kun tällaisia valituksia tulee käsiteltäväksi, niin Furuhjelm ei voi olla toteamatta: – Näinkö pieniä teidän murheenne ovat, kun yhteiskunnassa on aidosti suurempia huolia kuin toisiaan kärttyisinä väijyvät naapurit. Yhteisöllisyyden kulttuuri haussa – Taloyhtiöissä asuvien asenne lasten normaaliin leikkimeluun on entistä kärsimättömämpi. Ikään kuin asukkaat olisivat herkistyneet ylipäätään äänille, joilta ei taloyhtiössä voi välttyä – eikä pidäkään, Furuhjelm sanoo. Valituksia satelee kaikissa asumismuodoissa asuvilta, mutta ääniherkkyys on ehkä kuitenkin tyypillisintä omistusasuntojen asukkaille. Hän korostaakin, että kaikki normaaliin asumiseen liittyvä melu on sallittavaa, eikä lasten leikkejä pihamaalla voi kieltää. Päinvastoin. Pihalla iloisesti pelaavat lapset ovat positiivinen ilmiö, kun liian moni lapsi viihtyy nykyään vain tietotekniikan äärellä. Oppia muista kulttuureista Furuhjelmin mukaan suomalaisilla olisi paljon oppimista muista kulttuureista, joissa naapuri on tärkeä, ja iloiset lapset

8

VAV

ovat voimavara sekä jalusta tulevaisuudelle. Myös iäkkäistä pidetään huolta. Hyvässä yhteisöllisyydessä voi auttaa ja tulla autetuksi. – Kukaan ei voi vaatia asuinympäristöönsä täydellistä hiljaisuutta. Yhteisössä, taloyhtiössä, tulee kuitenkin ääniä väistämättä seinien läpi, hän sanoo. Furuhjelm kuvailee, että on sellaisiakin ihmisiä, jotka ärsyyntyvät mistä tahansa. He kirjoittavat lappusia rappuihin ja kyräilevät kaikkea, mikä liikkuu tai pitää vähänkin ääntä. ”Pihapoliiseina” tunnetut ihmiset pyrkivät rajoittamaan kaikkea mahdollista – lasten leikkejä kavereiden pihalla, komean lumiukon rakentamista tai energistä sählypeliä. – Sellaistakin olen kuullut, että on ehdotettu kieltoa, että lapset eivät saa lauantaiaamuisin leikkiä legoilla – kyllä he saavat, muistuttaa Furuhjelm. Tällaisella asenteella pitäisi antaa itselleen siedätyshoitoa arjen ääniin ja ottaa positiivinen askel eteenpäin. Kannustetaan kohtaamisiin Hiukan tutustumalla arjen ääniä kantavasta yläkerran asunnosta voi löytää ihastuttavan perheen. Kuinka moni lapsi olisikaan iloinen, jos saisi aikuisen pelikaveriksi pihalle. Furuhjelm kannustaa kohtaamisiin, sillä niistä voi aueta paljon hyviä asioita. – Ihmiset ovat usein liiaksi lokeroissaan. Kuitenkin apua olisi varmasti monella joskus tarve pyytää, ja moni antaisi sitä mielellään, jos vain saisi tilaisuuden, hän jatkaa.

– Jos taloyhtiön järjestyssääntöjä halutaan muuttaa ja asettaa rajoja esimerkiksi pihapeleille, on tätä käsiteltävä vähintään taloyhtiön hallituksessa tai jopa yhtiökokouksessa. Isännöitsijä tai asukastoimikunta ei voi yksin asettaa lapsille leikkimiskieltoja tai rajoitteita. Toisaalta täytyy muistaa, että ei järjestyssäännöissä voi kieltää mitä vaan, niissä on sallittava normaali asuminen, Furuhjelm kertoo. Hän kuitenkin muistuttaa, että hyviä tapoja pitää noudattaa, samoin hiljaisuutta, joka on asetettu taloyhtiön yleisiin järjestyssääntöihin. Kohteliasta on esimerkiksi laittaa tiedonanto rappuun, että juhlista saattaa kantautua ääniä tai menossa on huonekalujen kokoaminen. Juhlista kantautuvista äänistä voi sanoa suoraan ystävällisesti asukkaalle sen sijaan, että soittaa saman tien poliisit. Iloa pihapiiriin ja kohtaamisiin Työelämässä ruokitaan paljon positiivista ajattelua ja suvaitsevaisuutta. Yhtä lailla Furuhjelmin mukaan positiivista ajattelua ja toimintakulttuuria pitäisi luoda taloyhtiöissä. Hän jatkaa, että taloyhtiö voi itse valita strategiansa, haluaako se houkutella lapsiperheitä mukavalla ja viihtyisällä pihalla, jossa on esimerkiksi tilaa leikeille ja pihapeleille. – Olemme kaikki olleet joskus lapsia. Asuminen on asumista äänineen, se on osa elämää. Kohtaamisilla ja positiivisella asenteella voi saada paljon hyvää aikaiseksi sekä aidosti iloa itsellekin.


KYLLÄ – lapset saavat leikkiä pihoilla.

- Positiivinen ajattelu toimii taloyhtiöissäkin, Isännöintiliiton lakiasiantuntija, OTM, Marina Furuhjelm sanoo.

VAV

9


Liikuntaa, palveluita ja hyviä yhteyksiä Vanhalle soranottoalueelle syntynyt Länsimäki oli keskellä ei-mitään.

Länsimäkiaktivisti Osmo Herranen muistelee ensimmäistä parakkikauppaa, joka oli niin ahdas, että siellä ei pystynyt edes kääntymään käytävällä.

Tervetuloa S

Vuonna 1968 Helsingin maalaiskunta ja Rakennuskunta Haka rakensivat Westerkullan kartanon myymille maille ensimmäiset kerrostalot. Länsimäki sai alkunsa.

Asukkaat ottivat aktiivisen roolin alueen kehittämisessä.

TEKSTI: TAPIO ROSENGREN // KUVAT: TIMO PORTHAN JA VANTAAN KAUPUNGINMUSEO

euraavien vuosien aikana taloja nousi nopeaan tahtiin, jopa yhden kerrostalon kuukausitahdilla. Nopea elementtirakentaminen oli helppoa, ja läheinen Hakan elementtitehdas pystyi nopeasti valmistamaan tarvittavan määrän rakennusmateriaaleja. Vanhalla soranottoalueella sijainnut Länsimäki oli keskellä ei-mitään. Koko alue rakennettiin talo ja palvelu kerrallaan. Vaikka suuria kerrostaloja rakennettiin jatkuvasti, oli muuttovirta pääkaupunkiseudulle koko ajan kasvussa, ja asunnot saivat uudet asukkaat nopeasti. Muualta Suomesta muuttaneet perheet täyttivät pikkuhiljaa pienen kaupunginosan Vantaan ja Helsingin rajalla. Asukkaiden aktiivisuus loi palveluja Nopeasti kasvanut kaupunginosa oli täynnä asukkaita, ja palveluita saatiin

10

VAV

alueelle asukkaiden oman aktiivisen toiminnan ansiosta. Asukkaat halusivat olla alusta alkaen mukana Länsimäen kehittämisessä. Kaupunginosan ensimmäinen kauppa oli niin sanottu parakkikauppa, jonka kapeilla käytävillä länsimäkiaktiivi Osmo Herrasen mukaan oli muistettava ostaa kaikki oikeassa järjestyksessä yhdellä kerralla, sillä takaisin ei enää voinut palata: – Jos jotain oli unohtunut ottaa mukaan kaupan alkupäästä, asiakkaan oli käveltävä ulos ja tultava uudelleen sisään kiertämään kaupan läpi. Vuonna 1984 kirkkovaltuusto päätti rakennuttaa kirkon Länsimäkeen. Kahden vuoden odotuksen jälkeen kirkko vihittiin käyttöön marraskuussa 1986. Tästä eteenpäin Länsimäki sai myös terveysaseman, kirjaston, nuorisotilat ja muut tärkeät palvelut. Herrasen mukaan periaatteessa kaikki palvelut ovat nyt olemassa, mutta tietysti


Länsimäkeen! paineita niiden lakkauttamiseenkin on jo tullut. Esimerkiksi terveysaseman yhteydessä ollut laboratorio on jo suljettu, ja keskusteluja myös itse terveysaseman tulevaisuudesta on käyty.

Pallastunturintie Länsimäessä 1970-luvun lopulla.

Asukasmäärä loi paineita liikenteelle Länsimäestä ja Rajakylästä tuli nopeasti Vantaan lapsirikkain kaupunginosa. Keskiarvo oli korkeimmillaan jopa kolme lasta perhettä kohti. Rajakylän pieni koulu kävi liian ahtaaksi, vaikka sitä yritettiinkin laajentaa väliaikaisesti parakkien avulla. Ennen pitkää tila kuitenkin loppui, ja lähes 500 lasta oli kuljetettava päivittäin Sotungin kylän kouluun ja takaisin. Tämä tarkoitti sitä, että linja-autot olivat täynnä koululaisia, joita kuljetettiin isoina ryhminä aamuin ja illoin. Paikallisten asukkaiden pitkällisen työn ansiosta rakennettiin myös Länsimäkeen oma

Kuvassa (ylh.) Clifters Länsimäen Abbey Roadilla 1980- luvun vaihteessa.

Länsimäestä ja Rajakylästä tuli nopeasti Vantaan lapsirikkain kaupunginosa.

VAV

11


Westerkullan kartanon päärakennus 1920-luvun alussa. Kuva Eric Sundström.

Vantaan Länsimäki sijaitsee aivan Helsingin ja Vantaan rajalla. Se on toisaalta luonnonläheinen kaupunginosa, mutta metron läheisyys Mellunmäessä vaikuttaa siihen, että palvelut ovat helpon matkan päässä.

12

VAV

koulu. Näin paikalliset nuoret pystyivät käymään kouluaan ilman hankalaa linjaautomatkaa. Metrolla Mellunmäkeen Kun Helsingissä oli tehty vuonna 1969 päätös rakentaa metro ja ensimmäiset junat vihdoin 1982 liikkuivat Rautatientorin ja Itäkeskuksen välillä, heräsi kiinnostus saada metroyhteys myös Vantaalle. Pitkällisten neuvotteluiden jälkeen syntyikin päätös jatkaa metro Mellunmäkeen asti. Yhteys aukesi vuonna 1989. Metron kustannuksiin osallistuivat Helsinki, Suomen valtio sekä Vantaan kaupunki. Vantaa osallistui hankkeeseen ehdolla, että länsimäkeläiset saisivat mat-

kustaa metrolla Helsingin sisäisen liikenteen lipun hinnalla. Länsimäkeläisille onkin aina ollut tunnusomaista oma aktiivisuus, jonka ansiosta kaupunginosa on kehittynyt. Nuorison turhautuessa toimettomuuteen ja levottoman käytöksen lisäännyttyä, asukkaat päättivät itse hankkia harrastuspaikan nuorisolle. Länsimäessä oli kalustamaton nuorisotila, ja Osmo Herrasen mukaan asukkaat keräsivät kahdentuhannen nimen adressin, jossa haluttiin parannusta asiaan. Sen myötä nuorison asema ja harrastusmahdollisuudet paranivat. – Asukkaat totesivat, että he ovat meidän lapsia, joten asioille on itse tehtävä jotain.


Kiinalaisia sotavankeja ja kaksi kasakkaa Nissbackassa vuonna 1916. Sotavangit oli tuotu työvoimaksi ensimmäisen maailmansodan linnoitustöihin.

Historian havinaa sotien varjossa Länsimäellä on ollut mielenkiintoinen asema Suomen historiassa. Kaupunginosassa on menneisyydestä kiinnostuneelle useita mielenkiintoisia paikkoja, yksityisestä Westerkullan kartanosta Myllymäen varustuksiin. Jo 1600-luvulta peräisin oleva kartanon on käytössä yhä edelleen. Suomalaisen elokuvan ystävä onkin luultavasti nähnyt kartanon tallit elokuvissa. Osmo Herrasen mukaan lähes kaikki suomifilmin heinälatokohtaukset on kuvattu siellä. Ensimmäisen maailmansodan aikana Länsimäen kautta kulki Pietarin uloin puolustuslinja, jonka jäljiltä ovat edelleen olemassa museoviraston muinaismuistoasetuksen nojalla suojellut Myllymäen varustukset. Vuodesta 1915 vuoteen 1917 Venäjän paikalle tuomat kiinalaiset rakentajat louhivat vallihaudat kallioperään, missä ne ovat edelleen säilyneet pystyssä. Jatkosodassa Helsingin pommitusten aikana vuonna 1944 kaupunki pimennettiin, ja Vuosaaren ja Länsimäen alueella sytytettiin halkopinoja hämäämään pommituslentoja. Tämä onnistuikin, ja Länsimäestä löytyy vieläkin pommien aiheuttamia kraatereita muistona sotien vuosilta. Sodan aikana kartanon päärakennus toimi synnytyssairaalana.

Kaupunginosa kaikenikäisille Asukkaat päättivät itse hankkia harrastuspaikan nuorisolle.

Parikymmentä vuotta Länsimäessä asuneen luottamushenkilö Liisa Viinasen mukaan myös vanhemmalle ikäluokalle löytyy Länsimäessä toimintaa. Länsimäki tarjoaa liikunnan ystäville paljon eri vaihtoehtoja. Niin lapset kuin vanhemmatkin käyttävät urheilukenttiä paljon. Viinanen kehuu erityisesti lenkkipolkuja, joita kaupunginosa on tulvillaan. Myös Länsimäen palvelut ovat koko ajan lisääntyneet. – Nyt meillä on useampi ravintola, pizzerioita ja kukkakauppakin avattiin jälleen, mikä on hyvä asia, Viinanen kuvailee. Erityiset kehut Viinanen antaa lasten leikki- ja harrastuspaikoille. Pieniä leikkipuistoja on Länsimäessä paljon, ja hänen mukaansa lapset on muutenkin otettu huomioon harrastusmahdollisuuksia luotaessa. Paikallinen skeittipuisto on erityisen suosittu, hän kertoo.

Liisa Viinanen suosittelee Länsimäkeä asuinpaikkana lämpimästi. Itäkeskuksen kauppakeskus on parin metropysäkin päässä, ja toisaalta linja-autolla pääsee helposti Tikkurilaan. Hänen mukaansa kaupunginosa on myös turvallinen maineestaan huolimatta. Väkirikkaaseen Länsimäkeen kansainvälistä ilmapiiriä tuovat omalla panoksellaan maahanmuuttajat. – Täällä on oikeastaan kaikkia kansallisuuksia sekaisin, ja se tietysti määrätyllä tavalla rikastuttaa tätä kulttuuria. Viinanen toteaa vielä lopuksi suosittelevansa Länsimäkeä kaikenlaisille ihmisille. Länsimäestä löytyy varmasti jokaiselle jotain, niin lapsille kuin aikuisillekin.

VAV

13


Talven armoilla Lunta tupruaa taas taivaan täydeltä kellonajasta tai paikasta riippumatta. VAV:lla on pihamaita noin 200, ja vuoden suururakat ovat käynnissä. Taidolla, kokemuksella, yhteistyöllä ja asenteella selätetään tämäkin talvi.

Aurauskalusto on iskussa TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVA: TIMO PORTHAN

J

os säätä ennustaviin etanoihin, ruutanoihin tai säämiehiin on uskomista, niin tänäkin talvena on huoltoyhtiöillä kädet ja aurat täynnä töitä. Viime talvena VAV:n kohteista kuskattiin lumia Vantaan kaupungin kaatopaikalle satoja kuorma-auton lavallisia. Talven jäljiltä aurauskalusto huollettiin jo kesällä kuntoon. Kaikki vuorollaan kuntoon VAV:n pihapiirit ja parkkipaikat vaihtelevat kooltaan ja rakenteeltaan, mutta kaiken kaikkiaan aurattavia neliöitä on kymmeniä tuhansia. – Suunnittelemme aurausta monesta näkökulmasta. Helppoa se ei kuitenkaan ole. Ensin aurataan kuitenkin vanhusten palvelutalojen piha-alueet, jotta esimerkiksi rollaattorilla ei jää jumiin ja aterioimaan pääsee mahdollisimman helposti. Samoin kiireysjärjestyksessä ensimmäisinä ovat ne kohteet, joissa on erityisesti liikuntaesteisiä asukkaita sekä ylipäätään väylät pelastuskalustolle, sanoo työnjohtaja Samuli Savolainen huoltoyhtiö Lassila & Tikanoja Oyj:stä. Aurauksen kiertokulkua kuitenkin muutetaan jatkuvasti, jottei kenenkään kohdalle tule tilannetta, jossa he ovat vuorossa viimeisenä. Savolainen muis-

14

VAV

tuttaa, että on taloyhtiöitä, jotka haluavat lumen olevan aurattuna seitsemän aikaan aamulla, mutta aurausta ei kuitenkaan saisi aloittaa aamun sarastaessa. Se on mahdoton yhtälö. Savolainen jatkaa, että parin kuluneen talven aikana lunta tuli non-stoppina ennätyksellisesti. – Auraustyö on erityisen haastavaa, jos lunta sataa kerralla kymmeniä senttejä, hän toteaa. Savolainen toivoo asukkailta pitkää pinnaa talven aikana. Meteliä ja kolinaa varmasti tulee, mutta tavoite täyttyy eli kulkeminen helpottuu. Hän jatkaa, että asenteet ovat kuitenkin muuttuneet. Kaikki tietävät, että aurauskalusto on ollut tehokäytössä viime talvet, ja töitä tehdään tauotta.

Ensin aurataan liikuntaesteisten reitit ja pelastusväylät. Sen jälkeen työjärjestystä kierrätetään niin, että kaikki saavat palvelua tasapuolisesti.

Luonnon armoilla ollaan – Joskus kuulee sanottavan, että eikö niitä hiekkoja otettu kesällä ollenkaan pois. On hyvä muistaa, että säiden kanssa tilanne elää koko ajan. Äkillisen pakkasen iskiessä myös hiekoitusta tarvitaan, sillä sää voi taas lauhtua nopeasti. Tässä välissä olisi mahdotonta kerätä taas hiekoituksia pois, sanoo Savolainen. Kuluneen syksyn aikana taloyhtiöiden hiekkavarannot laatikoineen on myös tarkistettu. Savolainen kertoo, että myös lehdet olivat tänä vuonna harvinaisen sitkeästi puissa, eikä niidenkään pois ottamiseen ole poppakonstia. – Ne tulevat, kun ovat tullakseen. Luonto on monin tavoin koetellut viime vuosina, ja kokemus tästä kasvattaa tilannetajua. Syksyn lehtienkin kanssa on aikamoinen rumba – tarvitaan traktoreita, imulakaisijoita ja puhaltajia, hän luettelee. Autetaan auraajaa pihapiirissä Polkupyörät olisi hyvä viedä talvella aina pyöräkellareihin, sillä lumeen peittynyttä ajokkia voi olla vaikea huomata. Samoin lasten lumilapiot ja pulkat kannattaa laittaa paikkaan, jossa ne eivät jää lumikasojen alle. Lumiauran perässä lapset eivät saa missään nimessä roik-


Asukkaiden vinkit kattolumista ovat erittäin hyödyllisiä.

kua, ja aurauksen aikana pienten lasten on muutenkin hyvä olla vanhempien valvonnassa. Joka vuosi parkkipaikkojen lämpötolpissa roikkuu lohkolämmittimen piuhoja. Näihin Savolaisella on selkeä kanta. – Jos lämpötolpassa on virtaa, niin roikkuvat johdot ovat hengenvaarallisia lapsille. Otamme usein näitä johtoja talteen, eivätkä omistajat ole edes kehdanneet hakea niitä pois. Turvallisuus kannattaa miettiä myös kanssa-asujien näkökulmista, joten roikkeet pois tolpista. Vinkit kattolumista ovat tärkeitä Viime talvet ovat opettaneet kattolumista melkoisen paljon. Niiden pudotustyöt annetaan vain ammattilaisille, ja turvallisuusohjeita on kaikkien noudatettava – myös asukkaiden. Lumenpudotuksesta laitetaan selkeästi kyltit näkyville, myös liikkujia ohjataan puomein ja lippunauhoin. Asukkaiden vinkit ovat erittäin tervetulleita. Tuuli saattaa tehdä katolle usein pyörteitäkin, jolloin lumi jakautuu epätasaisesti. Vakavia onnettomuuksia on sattunut kaupunkien keskustoissa vuosittain, joten lumen kanssa pitää olla oikeasti varovainen.

Varo liukkautta Myös edellisten talvien liukastumisvahinkojen korvauksia puidaan edelleen ympäri Suomea. Savolainen neuvoo asukkaita. – Liikkujalla on hyvä olla sen verran itsesuojeluvaistoa, että valitsee jalkineet sääolojen mukaan, ja liukkailla keleillä esimerkiksi voimakaskuvioiset kenkien pohjat ovat hyviä, samoin edulliset ”raudat”. Vahingosta pitää tehdä heti ilmoitus, jotta myös huoltoyhtiön edustaja pääsee katsomaan ja arvioimaan tapahtumapaikan tilanteen. Oikopolkuja ei kannata käyttää, sillä asukkaan itsensä vastuulle jää, jos käyttää jäisiä kinttupolkuja tai kiipeää kinosten yli ohi hiekoitettujen kulkuväylien. Mukavaa hyötyliikuntaa lumitöissä Etenkin parkkipaikat ovat aurauksen kannalta ongelmallisia. Näille alueille jää väkisinkin valleja, jos aura ei pääse puhdistamaan esimerkiksi koko parkkiriviä kerralla. Lisäksi parkkipaikoilla on ”lepääviä”, vähässä käytössä olevia autoja. Asukkaiden olisi kuitenkin hyvä puhdistaa niistäkin lumet säännöllisesti,

Varsinkin parkkipaikoilla lapioon voi tarttua itsekin.

koska pienikokoinen auto voi jopa peittyä kokonaan lumen alle. Joissakin taloissa on kevyemmän sarjan aurausvälineitä asukkaiden käytössä. Omaan kiinteistöön voi tiedustella isännöitsijältä tai huoltoyhtiöltä lumikolia ja lapioita – moni haluaa tehdä lumitöitä oman kunnon kohentamiseksi ja samalla yhteiskunnallista hyvää kaikkien iloksi.

Työnjohtaja Samuli Savolainen toivoo asukkailta pitkää pinnaa talven aikana. Meteliä ja kolinaa varmasti tulee, mutta tavoite täyttyy eli kulkeminen helpottuu.

VAV

15


Yhteisillä pelisäännöillä kohti joulunaikaa Paloturvallisuudesta ei puhuta koskaan liikaa.

Hyvää mieltä asumiseen – Viihtyisä, siisti ja turvallinen taloyhtiö on tärkeä kaikille, joten noudatetaan ehdottomasti metsän eläinten ruokintakieltoa parvekkeilla ja pihapiirissä, VAV:n hortonomi Kristiina Pirhonen-Pohja sanoo. TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // PIIRROS: .ISTOCKPHOTO VAV:N ASIAKASPALVELUSTA on kysytty usein, saako metsän eläimiä – lintuja ja oravia – ruokkia taloyhtiöiden pihalla talviaikaan? VAV:n hortonomi Kristiina PirhonenPohja sanoo jämptisti, että metsän eläinten ruokkiminen on ehdottomasti kielletty parvekkeiden ja kiinteistöjen alueella yleisen viihtyisyyden ja turvallisuuden takia. – Taloihin jaetussa tiedotteessakin sanotaan, että linnut ja oravat likaavat, lisäksi on vaara, että ruokinta houkuttelee paikalle myös tauteja levittäviä rottia. Aika hyvin nämä ruokinta-asiat jo tunnetaan, mutta vielä on erityisesti vanhempia asukkaita, jotka hyvää tarkoittaessaan aiheuttavatkin sitten enemmänkin haittaa, hän toteaa. Hän muistuttaa, että metsän eläimiä voi silti ilahduttaa monin tavoin, mutta oikeaoppisesti ja luvanvaraisilla paikoilla. – Esimerkiksi Vantaan kaupungin omistamilla alueilla lintujen ruokinta on sallittu vain kyltein osoitetuilla paikoilla ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Muilla alueilla on taas oltava maanomistajan lupa eläinten ruokintaan. Netistä kannattaa ottaa selvää, miten ja missä voi luonnon eläimiä tai kodittomia eläimiä auttaa – eli eläinrakkaille ja luonnonystäville

löytyy varmasti hyviä kohteita joulumieltä tuomaan. Turvallisia lumileikkejä Pirhonen-Pohja sanoo, että vihervuosi 2012 on jo pulkassa, ja heti joulun jälkeen alkaa taas uuden kauden suunnittelu töineen. Maaliskuussa on edessä jo esimerkiksi puiden oksien leikkuu. – Lumi koettelee monin tavoin taloyhtiöiden istutuksia, ja etenkin hennot kasvavat puut tarvitsevat rauhaa. Muuten lumi suojaa hyvin istutuksia, ja nurmikot kestävät pirteitä lumiukkoja, hän sanoo. Pirhonen-Pohja muistuttaa kuitenkin, että pihalla, taloyhtiön reuna-alueilla lasten on oltava varovaisia. – Pian liikkeellä ovat taas lumiaurat, ja jos tekee mieli peuhata lumikasoissa, niin ei ainakaan aurauksen aikana kannata kasoihin mennä. Usein lapset tekevät aurauskasoihin lumionkaloita, linnoja. Näistä asioista on hyvä keskustella kotona – eli ei onkaloihin yksin eikä kavereita pomppimaan kasan päälle, jos joku on luolassa, hän huomauttaa. – Hyvä on myös tömistää lumet ulko-oven ulkopuolelle, jotta porraskäytävät eivät tule liukkaiksi. Paloturvallisuutta kaikille Paloturvallisuudesta ei myöskään puhuta koskaan liikaa. Kynttilä tai tuikkulyhty on ”huono renki”, eli yöksi ei pidä jättää tulta vartioimatta. Joulunaikaan myös kotikokki on koetuksel-

16

VAV

la, kun monta pataa porisee samaan aikaan – lieden kanssa on oltava tarkkana. – Myös palovaroittimien patterit kannattaa tarkistaa. Jouluvalot vaikka ajastimella Nyt on myös aika käydä läpi parvekkeen ja sisätilojen valosarjat. – Parvekkeelle saa laittaa vain ulkotiloihin tarkoitettuja ja asianmukaisesti tyyppihyväksyttyjä valoja. On ilahduttavaa huomata, miten moni asukas käyttää jo ajastinta – eli valot ovat sammuksissa päiväsaikaan ja yöllä, hän kertoo. Eli energiansäästöasiat ovat menneet eteenpäin ja ympäristövastuullisuutta arvostetaan. Pirhonen-Pohja toteaakin, että vaikka talviajan säännöissä on paljon kieltoja ja kehotuksia, niin ne ovat asukkaiden parhaaksi ja turvaksi. Tavoitellaan oikeaa joulurauhaa On tärkeää ja toivottavaa, että lyhyinäkin loma-aikoina ihmiset osaavat irtautua arjesta ja jatkuvasta suorittamisen vimmasta. Lepo, yhdessäolo ja ulkoilu ovat piristäviä asioita niin lapsille kuin vanhemmillekin. Hyvää mieltä voi tuoda myös, vaikka naapurin ikäihmiselle, Pirhonen-Pohja lisää. Entä mitä joulunajan kukkia hortonomi itse suosii? – Hankin tosi nuppuisia hyasintteja koko joulukuun ajaksi. Säilytän niitä viileässä, ja otan alkuun yhden ja lähempänä joulua useamman kappaleen sisälle lämpimään kukkimaan ja tuomaan joulun tuoksua. Jo pieni minijoulutähti tai punainen tulppaani havunoksan kera pöydällä tuo joulun tunnelman, hän kertoo.


Kai Forsénin toimenkuvaan kuuluu huolehtia, että asunnot ovat turvallisia, terveellisiä ja niissä on hyvä sisäilma. TEKSTI: KARI MARTIALA // KUVA: TIMO PORTHAN

LVI-insinööri Kai Forsénin ensimmäinen kuukausi on kulunut tutustumiskäynneillä eri kohteissa.

UUSI KASVO

LVI-asiantuntija Kai Forsén

"Asumisen pitää olla helppoa ja viihtyisää" VAV ASUNNOT OY:N uutena LVIasiantuntijana aloitti marraskuun alussa LVI-insinööri Kai Forsén. Hän siirtyi VAV:lle Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimistosta. – Työskentelin siellä samalla nimikkeellä ja tein samanlaisia töitä kuin nyt VAV Asunnoissa. Semmoinen poikkeama tässä työssä on, että minulle kuuluu myös asuntojen ylläpitoon liittyviä tehtäviä. Jo näin alkupäivinä olen huomannut, että se sektori työllistääkin aika paljon, Forsén sanoo. – Sisäilma on se erikoisuus, että ihmiset aistivat sen eri tavalla. Siksi meillä on selkeät kriteerit, joilla sisäilmaa arvioidaan. Asuintilan tavoitelämpötila on +21°C ja siihen tähdätään plusmiinus 1 asteen haarukassa. Asetetut kriteerit pyritään myös täyttämään. Forsénin tehtäviin kuuluvat myös rakennuttamisen asiantuntijatehtävät suunnittelun ohjauksesta aina valmistuvien kohteiden toiminnan varmistamiseen asti. Hän on mukana sekä VAV Asuntojen

uudisrakennus- että peruskorjauskohteissa. Ensimmäinen aivan uusi kohde, johon hän pääsee rakennusvaiheen alusta alkaen mukaan, on Pakkalanrinne 6. Kohteen valmistuessa tulee teknisten järjestelmien asetusarvojen ja säätöjen olla toimintakunnossa. Peruskorjauksessa pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelman eli PTS:n kautta varaudutaan myös talotekniikan korjaustarpeisiin. Talotekniikan korjaustarpeen arvioinnissa ja jaksottamisessa onkin työsarkaa pitkäksi aikaa. Vuokratalot korkeatasoisia ja hyvin varusteltuja Forsén on syntynyt Helsingissä, mutta asunut nuoruusvuotensa Pohjanmaalla. Opiskelut toivat hänet takaisin pääkaupunkiseudulle, ja opiskelupaikka löytyi Helsingissä Teknillisestä oppilaitoksesta. – Valmistuttuani ajattelin, että palaan takaisin Pohjanmaalle, mutta realiteetti oli se, että näitä töitä ei oikein löytynyt siltä suunnalta. Nyt olen jo niin juurtunut pääkaupunkiseudulle, etten voisi enää

ajatellakaan lähteväni muualle. Forsén päätyi LVI-alalle todettuaan, että öljystä ja muista energiamuodoista tulee olemaan aina pulaa. – Energia-asiat ovat tulleet entistäkin tärkeämmiksi, ja on vaikeaa kuvitella, että energian hinta laskisi tältä tasolta, missä nyt olemme. Vuokra-asunnot ovat hänen kokemuksensa mukaan nykyisin hyvin korkeatasoisia ja todella hyvin varusteltuja. LVI-rakentamisen taso Suomessa on kansainvälisestikin katsottuna korkea. Nykyisin taloissa ei ole enää talonmiehiä, vaan tietotekniikka valjastetaan huolehtimaan kiinteistöjen valvontatehtävistä. – Seuraamme aktiivisesti rakennusten kulutuslukemia ja täten varmistamme talotekniikan säätöjen oikeellisuuden. Tekniikan lisäämisen tarkoitus on, että asuminen olisi mahdollisimman helppoa ja viihtyisää. – Asukkaan tehtäväksi ei jätetä säätöjä tai muita teknisiä tehtäviä.

VAV

17


VAV TIEDOTTAA

Hoitokulut nousevat VAV:n hallitus vahvisti tulevan vuoden vuokrat kokouksessaan 11.12. Uusi keskivuokra aravarajoitteisissa kiinteistöissä on 10,97 €/m²/kk. Kokonaisvuokrien vaihteluväli on 8,96 – 13,60 €/m²/kk. Korotus on 0,39 euroa neliölle ja korotusprosentti on 3,7. HOITOVUOKRAN kasvu nosti vuokria. Pääomavuokraan ei tehty korotusta, koska lainarahan kustannuksien arvioitiin pysyvän kuluvan vuoden tasolla eivätkä lainojen lyhennykset kasvaneet merkittävästi kuluvaan vuoteen verrattuna. Hoitovuokraa nostivat sen suurimpien kuluerien – lämmityksen, veden, jätehuollon, sähkön ja kiinteistöveron – hintojen korotuspaineet. Myös kiinteistökorjauksia tehdään 10 prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Keskivuokrasta kuluu kiinteistökorjauksiin 2,14 €/m²/kk.

Keskivuokra 2009-2013 vuosi

vuokra

korotus

heinäkuun inflaatio

2013

10,97

3,7%

2,9%

2012

10,58

4,0%

5,4%

2011

10,04

3,4%

1,1%

2010

9,71

1,9%

0%

2009

9,53

5,4%

4,4%

Hoitokulujen jakautuminen Muut hoitokulut

Käyttökorvaukset ajan tasalle Käyttökorvausten hintoja yhdenmukaistettiin siten, että esimerkiksi autopaikan käyttökorvaus on lähempänä omakustannusperiaatteen mukaista hintaa. Eli pyritään hinnoitteluun, jossa käyttäjä maksaa palvelusta koituvat kustannukset. Kiinteistön vuokratuottojen lisäksi perittävät maksut vähentävät täysimääräisesti kiinteistön vuokraa. Lausuntoja annettiin aktiivisesti Asukastoimikunnat antoivat lausuntoja oman asuintalonsa vuokranmäärityksestä yhteensä 113 kpl. Lausuntoaktiivisuus kasvoi hieman kuluvan vuoden tasosta ollen 74 %. Edellisvuoden tapaan yhteistoiminta-alueiden puheenjohtajat yhdessä isännöitsijöiden kanssa veivät vuokranmäärityksen perusteita tiedoksi asukastoimikuntien puheenjohtajille. Lisäksi viime kevättalvella tarkistettiin puheenjohtajiston ja toimiston yhteistyönä tasattavien pääomakulujen

18

VAV

Korjaukset

12 %

18 %

Kiinteistövero 4% Siivous 4%

Hoitokulu, josta

Hallinto

ei ole vähennetty

5%

käyttökorvauksia Huolto

on 5,86 €/m2 /kk

8%

Pts-korjaukset 18 %

Vesi 10 % Lämmitys 21 %

jyvityskertoimia. Päivitettyjä kertoimia käytettiin tässä vuokranmäärityksessä. Kiitos vielä ahkerille työryhmän jäsenille! Vuokrantarkistuskirjeet postitetaan asukkaille joulukuussa. Samassa

yhteydessä lähetetään myös vuokranmaksukuitti ajalle 1.3.2013 – 28.2.2014. Samaa vuokranmaksuerittelyä käytetään joka kuukausi, koska viitenumero on vuokrasopimuskohtainen eli aina sama.


Uudet vuokrat 1.3.2013

Keski-Vantaan YTE-alue

Pähkinärinteen YTE-alue Pähkinärinteen YTE-alue 110 Vaijeritie 1

54

rivi

11,88

Keski-Vantaan YTE-alue 1,09

120 Pähkinärinteentie

330 Knaapinkuja 6

24

rivi

10,75

0,26

400 Ollaksentie 29–31

56

3

11,13

0,60

29

rivi

11,49

0,49

22, 24 & 26

81

3

10,91

0,50

401 Kerkkäkuja 3

121 Ainonkuja 2

22

rivi

12,26

0,45

510 Krakankuja 2

60

5

10,40

0,32

55

3/4

11,49

0,50

122 Kylväjänkuja 7

22

rivi

12,10

0,54

511 Krakankuja 4

123 Terhotie 6

43

3

10,88

0,22

512 Arinatie 9

58

4

11,77

0,78

42

3

11,93

0,16

124 Santamäentie 20

17

rivi

12,35

0,40

513 Arinatie 7

125 Karhunkierros 1a

94

5/6

11,21

0,40

514 Tammistonkatu 9

58

4

12,10

0,12

28

4

12,86

0,47

130 Sahatie 2

42

3

11,45

0,89

515 Tammistonkatu 25

140 Luhtimäki 2

98

3

11,12

0,43

516 Herttuantie 6

68

4

12,16

0,28

57

7

11,87

0,67

141 Avaintie 2

29

rivi

11,29

0,38

517 Keikarinkuja 2

142 Niittäjäntie 13

31

rivi

12,53

0,45

518 Rosendalinrinki 1

49

5

12,37

0,00

519 Antaksentie 21

56

4/5

12,20

0,09

143 Luhtimäki 1

65

rivi

11,91

0,42

201 Tukkilaisentie 9

39

2

11,11

0,42

Myyrmäen YTE-alue

Myyrmäen YTE-alue

Tikkurilan YTE-alue

150 Kivikirveenkuja 4

71

7

11,02

0,41

601 Tarhurintie 1 & 3

62

3

12,52

0,45

151 Vaskivuorentie 20

54

7

11,49

0,55

610 Orvokkirinne 4

37

rivi

12,43

1,18

152 Meripihkatori 2

63

7

12,00

0,50

611 Talvikkirinne 4

49

4

9,83

0,39

153 Ruukuntekijäntie 12

35

2/5

10,50

0,43

613 Lummetie 11

48

5

10,92

0,88

154 Ruukuntekijäntie 10

37

2/5

10,12

0,38

614 Veturitie 7

120

3/7

10,43

0,51

155 Leiritie 6

46

4

11,09

0,26

615 Esikkotie 7

30

3/4

10,86

0,34

156 Ruukuntekijäntie 8

46

2/5

11,03

0,42

620 Ohratie 12

34

4

11,48

0,96

157 Huddingenpolku 2

70

2/6

10,40

0,29

621 Vainiotie 2

22

rivi

11,20

0,58

158 Apajakuja 7

50

5

10,72

0,26

622 Valtuustokatu 1

92

3/5

10,35

0,30

159 Helmikuja 1

52

3/4

11,40

0,29

623 Ohratie 1

44

2/3

10,25

0,34

160 Vaskikuja 2

16

rivi

10,95

0,37

624 Metsänhoitajankuja 2

44

161 Ruukkukuja 1

78

7

11,91

0,34

625 Viljo Sohkasen katu 16 89

162 Ojahaantie 1

68

5

11,80

0,31

626 Urheilutie 10a

170 Kukinkuja 8

67

3/7

9,84

0,23

630 Kortetie 1/

171 Raikukuja 12

31

3

10,92

0,33

180 Aamutie 8/Iltatie 16–18 56

rivi

11,34

0,06

181 Vanha Nurmijärventie

24

rivi

12,14

0,97

230 Lippukuja 2

50

2

12,30

0,00

Osmankäämintie 25 631 Kirvelitie 2

3

11,82

0,67

krs

11,64

0,63

24

4

12,71

0,25

11

rivi

13,60

1,93

21

4

12,24

0,44

VAV

19


Uudet vuokrat 2013

Tikkurilan ympäristön YTE-alue

Rekolan YTE-alue 730 Peijaksentie 31

59

3

11,08

0,44

0,37

740 Virsupolku 1

30

5

10,66

0,40

12,01

0,67

741 Evästie 5/Konttitie 4 & 6

11,01

0,34

/Paimenenkatu 19

138

3

10,00

0,49

rivi

9,88

0,45

742 Rautkalliontie 3

31

3

10,74

0,45

rivi

13,01

0,63

743 Laurantie 11

36

6

10,26

0,68

92

3/8

10,54

0,48

744 Rautkallionkatu 10

84

12

11,49

0,54

18

rivi

12,76

0,79

745 Hakopolku 4

33

6

10,23

0,37

655 Kallioimarteentie 10

44

2/3

11,41

0,40

746 Eteläinen Rastitie 11

41

6

10,83

0,56

656 Asterintie 24

31

2

12,05

0,78

750 Immonkuja 2/ 65

rivi

11,53

0,22

640 Takojantie 1

79

2/3

10,10

641 Markkulantie 24

72

rivi

650 Maitikkapolku 10

51

3

651 Uusiniityntie 6

80

652 Uusiraja 13

10

653 Sorakuja 4 654 Uusiniityntie 1

657 Loikkokuja 1

32

2

11,99

0,23

Kyllikkintie 29

660 Kunnaantie 20

32

rivi

12,82

0,50

751 Nyyrikintie 1/

661 Maarinkunnaantie 19

44

rivi

12,38

0,69

662 Maarinkunnaantie 13

40

rivi

12,25

0,33

752 Peijaksentie 15

671 Laaksotie 20

88

rivi

12,27

0,58

753 Laurintie 39

672 Malvatie 1 & 4

25

rivi

12,89

0,65

755 Nyyrikintie 7

Länsi-Rekolan YTE-alue

Länsi-Rekolan YTE-alue

Vellamonkuja 1 & 2

82

rivi

11,45

0,29

48

1'/2

11,36

0,21

21

rivi

12,37

0,44

48

rivi

11,86

0,07

Pohjois-Korson YTE-alue

700 Norkkokuja 2

59

5/6

10,27

0,64

810 Maauuninkuja 2

52

3

10,36

0,16

701 Lehmuspolku 3

59

2

12,02

0,39

811 Tanhukuja 4

71

3/5

9,50

0,29

710 Eppiläntie 1–3

43

rivi

11,42

0,47

812 Pyykuja 1

20

rivi

12,21

0,26

711 Tahtitie 24

25

1'/2

11,57

0,48

813 Ruusuvuorenkuja 3

64

3

10,72

0,26

712 Tanssijantie 2

33

2

10,54

0,44

814 Tanhurinne 5

66

3

10,75

0,21

713 Leikkitie 1

60

rivi

11,97

0,50

816 Laulurastaanpolku 1–2 102

2

10,48

0,27

714 Leikkitie 2

39

2

11,06

0,49

840 Jäniksenkäpälä 11

26

2

11,85

0,18

715 Hyrräkuja 10

12

rivi

12,07

0,40

842 Metsolantie 3

61

4/5

12,11

0,45

716 Rumpalintie 4

32

rivi

9,97

0,43

860 Kiitäjäntie 2–6/

720 Hansinkatu 1–3

81

4

9,82

0,21

721 Mikaelintie 7 & 9

60

rivi

10,35

0,34

60

1/2

11,74

0,43

722 Peijaksentie 69

67

3

10,79

0,31

880 Kirvisenkuja 1

88

3/4

9,41

0,21

723 Asolantie 22

39

3

12,37

0,56

881 Linnustajankuja 1

68

1/2

10,70

0,27

724 Mikaelintie 4

12

rivi

12,88

0,86

882 Varpusenkuja 1

113

3/5

8,96

0,09

725 Mikaelintie 11

19

rivi

12,06

0,50

726 Viidakkokuja 3

49

5

11,15

0,52

Viidakkokuja 4

62

5

11,95

0,30

729 Viidakkokuja 7

49

k/rivi

12,39

0,39

727 Peijaksentie 67/

20 VAV

Korennontie 39/ Mehiläisenpolku 17


Nissaksen YTE-alue

Korson YTE-alue 820 Marsinkuja 1 & 4

130

821 Saturnuksenkuja 2 & 4 120 822 Maarukanrinne 5

39

3

9,68

0,33

960 Kuninkaanmäentie 104 22

1/2

12,11

0,66

1/2

9,43

0,15

6

10,17

0,57

970 Merkkipuuntie 2

3/5

11,48

0,00

971 Kolohonganreitti 4/

49

830 Otavantie 20

75

3

10,03

0,25

Merkkipuuntie 14

61

rivi

11,40

0,29

831 Otavantie 11

57

3/4

9,03

0,15

972 Kolohongankuja 6

33

2/3

12,90

-

832 Otavantie 9

44

3

9,46

0,18

980 Viikinkitie 6

65

3

9,44

0,42

833 Näätäkuja 1

65

3

9,26

0,08

981 Normannikuja 6

30

3

10,17

0,58

834 Minkkitie 16

68

1/4

10,41

0,19

982 Kyläkaskentie 2–6

85

3

9,75

0,18

835 Siilitie 28–30

132

3

9,73

0,21

983 Kylämiehenkuja 2

40

3

9,50

0,23

836 Minkkitie 9

47

4

9,80

0,11

984 Nissaksentie 15

68

3

9,63

0,20

837 Minkkitie 11

66

3/4

10,55

0,23

985 Viikinkikuja 3

59

4/3

11,06

0,22

838 Näätäkuja 4

32

3

10,57

0,34

986 Saagatie 9

55

4/3

11,67

0,32

839 Mäyräkuja 4

70

6/4

12,04

0,25

987 Viikinkikuja 2

53

3

11,89

0,54

841 Mäyräkuja 6

68

6

11,33

0,20

988 Riimukuja 4, 6, 8 & 13

85

1/2

11,77

0,11

12,23

1,27

Länsimäen YTE-alue 900 Maratonkuja 6

52

1/2

910 Maalinauhantie 14

120

5

10,98

0,42

911 Maalinauhantie 8

80

5

10,83

0,41

90

3

10,72

0,61

913 Vartiokuja 1

32

1/2

11,01

0,40

31

Viherkummuntie 6

54

rivi

11,36

0,13

914 Tykkikuja 5

52

3/4

10,98

0,82

32

Harppuunapolku 1

81

5

11,14

0,23

915 Tykkikuja 9

55

3/4

11,35

0,35

33

Ilolantie 2 ja 4

22

rivi

12,01

0,28

916 Vallikuja 6

20

rivi

12,22

0,61

34

Andersinkatu 2

22

2

12,33

0,29

Korkotukikohteet (uudet vuokrat 1.5.2013 alkaen)

912 Maalinauhantie 19/ Rajakentänkuja 5

917 Kerokuja 2

21

4

10,78

0,15

35

Liljatie 12

43

4

12,75

0,66

918 Pallastunturintie 3b

30

5

11,25

0,60

36

Lauhatie 7

17

3

12,64

0,48

919 Kerokuja 7

30

3

11,38

0,44

37

Lautamiehentie 22–24 94

920 Maalinauhantie 10

80

5

10,69

0,36

38

Talvikkirinne 9

10,14

0,38

39

921 Maalinauhantie 13 & 15 52

Hakunilan YTE-alue 940 Kannuskuja 8

47

3

10,81

0,49

941 Kannuskuja 5 942 Kannuskuja 10

36

3

10,79

0,34

58

4/5

10,75

0,28

943 Suitsikuja 1

57

3

9,62

0,48

944 Vaunukalliontie 2

66

4

9,65

0,23

945 Laukkarinne 8

41

6

9,68

0,49

946 Ponikuja 4

56

8

9,79

0,46

947 Vankkurikuja 6

19

rivi

12,33

0,84

948 Hakunilantie 58

54

5

10,44

0,21

950 Heporinne 1

49

6

11,43

0,29

rivi

12,11

0,39

42

4

12,01

0,42

Tukkilaisentie

98

rivi

11,10

0,39

40

Punamultapolku 3

29

6

13,05

0,31

41

Viidakkokuja 5

31

5/6

12,17

0,38

Kalliotie, Kimaratie,

VAV

21


Älä jää yksin. Kriisipäivystyksessä annettava palvelu on luottamuksellista ja maksutonta."

Arkielämän kriiseihin saa apua kellon ympäri JOKAINEN ihminen kohtaa jossain vaiheessa elämäänsä sellaisia sosiaalisia ongelmia, joista ei selviä ilman toisten tukea. Useimmiten näistä ongelmista selvitään perheen tai muiden lähimmäisten avulla, mutta valitettavasti joskus voi tulla vastaan niin paha kriisi, että siihen tarvitaan ulkopuolista tukea. Tällaisissa kriisitilanteissa on hyvä tietää, että apua on saatavilla aina – myös viikonloppuisin ja pyhinä. Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys on kaupungin sosiaalitoimen hätäapua tarjoava

yksikkö, jossa koulutetut työntekijät päivystävät ympäri vuorokauden. Päivystykseen voi soittaa niin vakavien perhe- tai parisuhdeongelmien kuin muidenkin akuuttien sosiaalisten kriisien vuoksi. Tällaisia kriisejä voivat aiheuttaa esimerkiksi läheisen kuolema, väkivallan kohteeksi joutuminen tai vakava sairaus lähipiirissä. Sosiaali- ja kriisipäivystys

tarjoaa tukea myös äkillisen onnettomuuden kohdanneille ihmisille, kuten tulipaloista selvinneille. Kriisituen lisäksi sosiaali- ja kriisipäivystys hoitaa sosiaaliviranomaisen tehtäviä silloin kun tavalliset sosiaaliviranomaiset eivät ole tavoitettavissa. Tilanteen sitä vaatiessa päivystyksen työntekijät voivat muun muassa tehdä kiireellisiä päätöksiä

lapsen huostaanotosta tai toimeentulotuen myöntämisestä. Sosiaali- ja kriisipäivystys tarjoaa lyhytkestoista apua akuuttiin hätään. Akuutin tilanteen mentyä ohi apua saanut ihminen ohjataan tarvittaessa eteenpäin esimerkiksi oman alueen sosiaalityöntekijälle, joka tarjoaa pidempikestoista tukea sosiaalisissa ongelmissa.

Muita kriisiavun tarjoajia Sosiaali- ja kriisipäivystyksen lisäksi myös muut tahot tarjoavat hätäapua sosiaalisiin ongelmiin. Alla on listattu puhelinnumeroita ja osoitteita, joihin vantaalaiset voivat olla yhteydessä äkillisen kriisin iskiessä:

22 VAV

Koivukylän juna-aseman lähellä olevaan turvakotiin voi hakeutua tilanteissa, joissa perheväkivalta tai muuten turvaton perhetilanne tekee kotona asumisen mahdottomaksi.

VANTAAN TURVAKOTI

VANTAAN NUORTEN TURVATALO

Karsikkokuja 17 01360 Vantaa p. (09) 8392 0071

Sairaalakatu 3 01400 Vantaa p. (09) 871 4043

Turvakoti ja sen puhelinpäivystys ovat auki joka päivä ympäri vuorokauden.

Turvatalo on auki iltapäivästä aamuun klo 17–10, puhelinpäivystys ympäri vuorokauden.

Rekolan juna-aseman lähellä sijaitsevasta SPR:n turvatalosta saavat apua kriisitilanteessa olevat alle 18-vuotiaat nuoret. LASTEN JA NUORTEN PUHELIN p. 116 111 Päivystys maanantaista perjantaihin klo 14–20 ja viikonloppuisin klo 17–20. Lapset ja nuoret voivat soittaa yllä olevaan maksuttomaan puhelinnumeroon ja keskustella koulutetun aikuisen kanssa kaikista mietityttävistä asioista.


lyhyesti Etsitään kuvia VAV:n taloista ja niiden elämästä

MUISTUTUS ASUKASTOIMIKUNNILLE Toivomme, että ette järjestä asukaskokouksia vielä tammikuussa 2013, koska ehdokkaat asukastilintarkastajaksi selviävät vasta 22.1.2013.

MONI VAV:N ASUKAS on varmasti ottanut vuosien varrella laadukkaita valokuvia kotitalostaan ja elämästä talossa. VAV-viestin toimitus toivoo nyt asukkaiden jakavan näitä kuvia kanssamme. Jos sinulla on hyviä kuvia omasta talostasi tai talkoista ja muista asukkaiden tapahtumista, voit lähettää niitä toimitukselle. Kuvia tullaan julkaisemaan VAV-viestin tulevissa numeroissa, ja parhaat kuvat palkitaan. Valokuvat voit lähettää toimitussihteeri Tuomas Alholle, joko sähköpostitse tähän osoitteeseen: tuomas.alho@vav.fi

Tai postitse tähän osoitteeseen: Tuomas Alho / VAV Asunnot Oy Veturikuja 7 01300 Vantaa Koska valokuvia saatetaan käyttää VAV-viestissä, muista pyytää kuvissa mahdollisesti esiintyviltä henkilöiltä lupa kuvien julkaisemiseen. Jos lähetät kuvia postissa ja haluat että ne palautetaan sinulle, liitä kirjeen mukaan postiosoitteesi. Jos lähetät kuvia sähköpostitse, liitä sähköpostiin korkeintaan kolme valokuvaa, ettei viestin koko kasva liian suureksi.

Kuvat: Tapio Rosengren

Netpostin kautta VAV:n laskut saa suoraan kotikoneelle VAV ASUNNOT OY on mukana Postin Netpostipalvelussa, jonka kautta laskut ja muun virallisen postin voi saada sähköisinä kirjeinä suoraan omalle tietokoneelle. Netpostin käyttäjä voi esimerkiksi saada VAV:n vuosittain lähettämät vuokralaskut sekä mahdolliset maksumuistutukset nopeasti ja turvallisesti omaan sähköiseen postilaatikkoonsa. Palvelun käyttö on ilmaista.

Netposti ei ole sähköpostipalvelu, vaan kirjeet saapuvat sähköiseen postilaatikkoon samannäköisinä kuin ne tulisivat oikeaan postilaatikkoon. Laskun tiedot voi kopioida suoraan sähköisestä kirjeestä, mikä helpottaa laskunmaksua nettipankissa. Postin käsittelyn nopeuden ja helppouden lisäksi

Netposti säästää luontoa, kun kirjeitä ei enää tarvitse tulostaa paperille. Lisäksi saapuva posti arkistoidaan Netpostissa ilmaiseksi 7 vuoden ajaksi, eli vanhojen laskujen ja muiden kirjeiden etsiminen on sen avulla helppoa. Jos olet ottanut Netpostin käyttöösi, voit alkaa vastaan-

ottaa VAV:n kirjeet sähköisessä muodossa seuraavasti: mene kohtaan Omat tiedot ja lähettäjät, valitse Kirjeiden lähettäjät ja valitse VAV Asunnot Oy:n lähettäjäksi, jonka kirjeet otat vastaan vain sähköisinä.

Lisätietoa Netpostista ja ohjeet sen ilmaiseen käyttöön löydät osoitteesta www.netposti.fi.

VAV

23


Oma isännöitsijäsi Isännöitsijä Jorma Manner

Isännöitsijä Susanna Kasonen

Alue: Nissas, Päiväkumpu, Itä-Hakkila, Mikkola P. 010 235 1482 Sähköposti: jorma.manner@vav.fi

Alue: Hämeenkylä sekä Sorakuja 4, Esikkotie 3, Kallioimarteentie 10, Kielotie 25, Maitikkapolku 10, Orvokkirinne 4, Takojantie 1 P. 010 235 1481 Sähköposti: susanna.kasonen@vav.fi

Isännöitsijä Maarit Rantsi Alue: Tikkurila, Tikkurilan ympäristö P. 010 235 1486 Sähköposti: maarit.rantsi@vav.fi

Isännöitsijä Maria Uronen Alue: Hakunila, Länsimäki P. 010 235 1487 Sähköposti: maria.uronen@vav.fi

Isännöitsijä Hanna Pölkki Alue: Korso, Nikinmäki P. 010 235 1485 Sähköposti: hanna.polkki@vav.fi

Isännöitsijä Katri Vatanen Alue: Rekola, Havukoski, Ilola, Asola P. 010 235 1488 Sähköposti: katri.vatanen@vav.fi

Isännöitsijä Jaana Oksanen Alue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, Seutula P. 010 235 1484 Sähköposti: jaana.oksanen@vav.fi Faksinumero kaikille isännöitsijöille: 010 235 1451

Isännöitsijöiden puhelinpäivystys 1.1.2013 alkaen jokaisella isännöitsijällä on oma puhelinpäivystys maanantaista perjantaihin klo 9–11. Aiemmin käytössä olleesta isännöinnin yhteisestä puhelinnumerosta luovutaan, eli omalle isännöitsijälle voi tästä alkaen soittaa tämän omaan numeroon. Päivystysaikojen ulkopuolella isännöitsijän tavoittaa lähettämällä hänelle sähköpostia.

VAV palvelee Toimiston asiakaspalvelu

Vuokravalvonta

Ma–to: klo 9.00–15.00 Pe: klo 9.00–13.00

Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: klo 10.00–13.00

Puhelinajat Ma–to: klo 9.00–12.00 ja 13.00–15.00 Pe: klo 9.00–12.00 Puhelin: 010 234 1450 Sähköposti: info@vav.fi Faksi: 010 235 1451

Asukasvalinta Sähköposti: asukasvalinta@vav.fi Faksi: 010 235 1491 Asunnonhaun ohjeet: www.vav.fi

Puhelin: 010 234 1460 Sähköposti: vuokravalvonta@vav.fi Faksi: 010 235 1461

Asumisneuvonta Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: klo 10.00–13.00 Puhelin: 010 234 1470 Sähköposti: asumisneuvonta@vav.fi Faksi: 010 235 1461

VAV 04/12  

VAV Asunnot asiakkaiden asukaslehti.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you