Page 1

-viesti VAV A s u n n o t O y | A S U K A S L EH T I | w w w.v a v.f i | n u m e r o 1 | 2 013

Sirpa sisustaa

sydämellä

Tulossa on noin 400 uutta asuntoa

SIVU 4

SIVU 19

Kaupunginosat esittelyssä

TERVETULOA MYYRMÄKEEN

SIVU 12

VAV VAV AV

1


PÄ ÄKIRJOITUS

Auringonvalo on kuin lääkettä pitkän talvipimeän jälkeen

SIIVOAMALLA KOHTI KEVÄTTÄ KEVÄÄLLÄ alkaa uuden aika. Jonkinlainen keväthuuma ilmoittaa itsestään eri ihmisissä eri tavoin. Siivous- ja sisustusinto iskee joillekin, joku haluaa hankkia uusia kuteita ja toinen saa autokuumeen – vanha haluttaisi vaihtaa toiseen, vaikka tarvetta ei niin olisikaan. Lisääntyvä auringonvalo ja sen huima hohde hangilla on kuin lääkettä pitkän talvipimeän jälkeen. Auringonvalo paljastaa myös armottomasti likaiset ikkunat ja pihoille heitetyt roskat sulavan lumen alta. Kaiken sorttiselle siivoukselle ja puhdistukselle on tarvetta siellä sun täällä.

Kun opiskelujen ja perheen perustamisen takia itse tulin aikanani muuttaneeksi ahkerasti asunnosta toiseen, muistan sen harmituksen, kun ensin olin siivonnut putipuhtaaksi omat jälkeni edellisessä asunnossa ja sen jälkeen sain tehdä kaksi kertaa kovemman työn siivotakseni uudesta kodista edellisten asukkaiden sotkut. Olisin tuntenut melkoista häpeää, jos olisin jättänyt arkielämäni jäljet muiden puunattavaksi. Jälkikäteen myös mieltä lämmitti, kun pariin kertaan sattui niin, että uusi asukas erikseen kiitteli siistiksi jätetystä asunnosta.

Kiinteistöillä lähestyvät kevättalkoot ja silloin on hyvä yhteisesti siistiä oman kodin pihapiiri asialliseen kuntoon. Parasta olisi, ettei mitään roskia olisi pihoille heitettykään, vaan omaa ja toisen kodin ympäristöä olisi kunnioitettu siistillä käytöksellä.

Keväällä syttyvään haluun hankkia uutta auttaa usein se, että siivoaa kotinsa, järjestää tavarat ja karsii pois tarpeettomat kapineet. Tällöin käy usein niin, että uutta ei enää kaipaakaan. Ja se tyytyväisyyden tunne, kun on suoriutunut siivouksesta, saa kevään tuntumaan vielä kirkkaammalta.

Oman kodin siisteydestä on jokainen itse vastuussa. On hienoa käydä kodissa, jota asukas arvostaa ja pitää puhtaana ja järjestyksessä, mutta on kurjaa nähdä koti, jossa puhtaudesta ei ole tietoakaan. Se, että tavarat ovat vähän hujan hajan, ei haittaa, mutta jaksan ihmetellä, miten likaisissa asunnoissa monet ilkeävät asua. Puhumattakaan siitä, miten jotkut kehtaavat jättää jälkensä uuden asukkaan siivottavaksi. Onko heistä itsestään sitten kiva muuttaa toisten lian keskelle?

2

VAV

Kevätauringon paistetta lukijoillemme! Teija Ojankoski


sisältö VAV-VIESTI 1 • 2013 2

Pääkirjoitus

4

Sirpa sisustaa sydämellä Korsossa asuva Sirpa Riikonen tekee kierrätysmateriaaleista kauniita sisustuselementtejä.

9

VAV selvittää asuntojen luvatonta jälleenvuokrausta Väestörekisterin tietoja verrataan VAV:n omiin vuokralaistietoihin.

10

Energisenä eläkkeelle Lähikuvassa Vantaan kaupungin vuokra-asuntopäällikkö Marja-Leena Metsä

12

Kaupunginosat esittelyssä Myyrmäen pitkä ja mielenkiintoinen historia

16

Aika vilskettä on ollut Uusi rakennuttajapäällikkö Kari Nauska

19

Vuoden 2012 tilinpäätös

21

VAV:n hallituksen asukasjäsenet sekä asukastilintarkastaja valitaan keväällä

22

Vastuunjakotaulukko Tärkeää tietoa huoneiston korjaus- ja huoltotehtävistä

23

Pidä huolta pesukoneiden putkista ja liitännöistä

23

Lyhyesti

24

Isännöitsijätiedot ja palvelunumerot

4

VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA.

www.vav.fi VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille. Seuraava numero ilmestyy toukokuussa 2013.

12 Kuka hoitaa asunnon korjaukset s.22

23 Julkaisija:

VAV Asunnot Oy:n kotisivut:

16

Päätoimittaja: Teija Ojankoski Toimitussihteeri: Tuomas Alho Toimituskunta: Jukka Aalto, Tuomas Alho, Marja Kousa, Liisa Kälvälä, Tuula Montonen, Teija Ojankoski, Sari Pulkkinen ja Kari Martiala (Omnipress Oy/Suomen Lehtiyhtymä)

Tuotanto: Omnipress Oy/Suomen Lehtiyhtymä Tuottaja Kari Martiala, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, Puh. 045 675 7122, kari.martiala@omnipress.fi Kansikuva: Timo Porthan Ulkoasu: Vaula Aunola Kirjapaino Uusimaa, Porvoo, 2013 Painos: 10 300 kpl

Osoitteenmuutokset: VAV Asunnot Oy

VAV

3


MEIDÄN KOTONA

a Sirpa Riikonen ja hänen perheensä ovat Korson Siilitien alkuperäisiä asukkaita. Peilit olohuoneen ikkunattomalla seinällä tuovat avaruutta ja valoisuutta huoneeseen.

(oikealla) Seinään kiinnitetty hylly pikkuesineineen tuo ilmettä keittiöön. Hyllyn reunusta on koristeltu kierrätyskeskuslöydöllä. - Laattoja käytetään kai kaakelien aluslevyinä, en todellakaan tiennyt ostaessani mihin näitä tarvitsen, mutta minua kiinnostivat näiden väri ja se, että niitä oli paljon, Sirpa kertoo.

Sirpa sisustaa sydämellä S TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: TIMO PORTHAN

Korsossa asuvan Sirpa Riikosen kodissa voi nähdä huikeita oivalluksia sekä persoonallisia taide- ja käyttöesineitä. Pulppuavia ideoita syntyy milloin mistäkin, ja Sirpa kertoo olevansa erityisesti kierrätyksen ystävä. 4

VAV

irpa Riikonen muutti 25 vuotta sitten VAV:n taloon Korson Siilitielle. Alkutaival ei tuntunut helpolta oudossa ympäristössä, ja omien sanojensa mukaan Sirpa eksyi jo lähes kauppamatkalla. Myös muuttaminen maatason asuntoon hiukan arvelutti, mutta luonnon läheisyys ja kiva asunto houkuttivat ja ”koukuttivat”. Lapsen ja koirien kanssa oli mukava ulkoilla, ja pian ympäristö kävi jo tutuksi perheelle. – Olemme täällä siis alkuperäisiä asukkaita ja viihdymme yhä erinomaisesti tässä taloyhtiössä, hän sanoo. Sirpan perheeseen kuuluvat aviomies ja ”pesästään muuttanut” jo aikuinen tytär perheineen. Puoliso pitää jääkiekosta ja Sirpa taas sisustamisesta.


VAV

5


Kylpyhuoneessa säilyy järjestys, kun jokaisella tavaralla on paikkansa. Seiniä koristavat sisustustarrat.

– Hullaannun vauvojen ihanista vaatteista, ja nautin kirpputoreilla käynneistä. Sieltä on löytynyt paljon ihania pikkuväen aarteita. Nyt sisustus onkin saanut tehdä tilaa näille tyttären perheen tulevan vauvan vaate- ja tarvikehankinnoille, hän jatkaa. Aihio ideoille Sirpan perheeseen kuuluvat myös iäkkäät valkoiset länsiylämaanterrierit Oskari ja Daisy – hellyttävät isä ja tytär. – Olen aina pitänyt sisustamisesta ja

Rikkoutuneista sälekaihtimista makuuhuoneen seinälle loihdittu koristelu valittiin Avotakka-lehden kuukauden ideaksi.

6

VAV

Musta ja valkoinen ovat kodin päävärit. Ne antavat hyvän taustan värikkäille yksityiskohdille.

ideoinnista. Kun kiireinen työelämä jäi taakse vakavan sairastumisen jälkeen, innostuin luovuudesta toden teolla. Joskus näen jossakin materiaalissa mahtavan aihion, ja joskus taas tartun vain hetkeen ja teen jotain, mistä innostun, hän kuvailee. Muuttaessaan uuteen valoisaan kotiin ei Sirpa halunnut ikkunoilleen perinteisiä, huonetta tummentavia verhoja. – Isäni tuli kylään ja silmäili paljaita ikkunoita, joissa toki oli kaihtimet, mutta ei verhoja. Hän sanoi saman tien

spontaanisti: ”paljonko tarvitset rahaa verhoihin?” Sälekaihtimien uusi elämä Sirpan isä on myös vuosien varrella tuonut kaikenlaisia mukavia sisustusmateriaaleja, ja tästä on tullut samalla vähän niin kuin yhteinen juttu. Joskus tyttären ystävät ovat ”tehneet kiinnityksen” johonkin Sirpan ideaan ja hän on sitten tehnyt heille samanlaisen. – Joskus taas käyn myymässä tapahtumissa kransseja ja muita pienempiä sisustusjuttuja – sekin on hauskaa, hän lisää. Sirpan makuuhuoneessa on mielenkiintoinen tilataideteos. Se sai alkunsa keittiön rikkinäisistä mustista sälekaihtimista, joiden tie olisi päätynyt metallikeräyspisteeseen. Toisin kävi. Sälekaihtimet saivat uuden elämän ja katsojan mielikuvitus saa niistä joko linnan tai itämaisen muurin. Sirpa lähetti kuvan valmiista työstään myös Avotakkalehteen, jossa työ valittiin kuukauden ideaksi. Samoin tiensä päähän tulleet rappuvalot saivat kodin Sirpan eteisessä. Selkeät värit ja suorat linjat Millaisia vaikutteita on sitten talon emännällä? Sirpa pitää funkkiksesta ja art decosta sekä selkeistä linjoista ja ehkä hiukan koruttomuudestakin. – Tyylini on jopa ehkä hiukan maskuliininen ja hiukan myös rock –henkinen. Pidän erityisesti mustan, valkoisen ja harmaan sävyjen yhdistämisestä, ja kaikista huonetiloista löytyy myös jotain punaista. Joskus ideat saavat sormet syyhyämään heti – ja sitten ryhdytään tuumasta toimeen. Toisinaan idea muhii kaapissa ja saa sitten myöhemmin valmiin muodon, hän kertoo.


Isännöitsijän luvalla porraskäytävään tarroilla toteutetusta puutarhasta nauttivat myös naapurit ja vieraat.

Sirpa kertoo, että useat vaihtavat sisustuksen värejä vuodenajan mukaan. Sirpa on tyylilleen ja väreilleen uskollinen. Hän myös maalaa mielellään, ja moni Sirpan valaisimista onkin saanut uuden kuosin ja näin uuden ilmeen. Esimerkiksi eteisessä on Ikean valloittavia ötökkävalaisimia, mutta mustina ja valkoisina niissä on aivan eri henki. Keittiön nurkassa taas kurkistelee Valion ikoni – pingviini – mutta sinivalkoinen pingviini on Sirpan kodissa mustavalkoinen. – Joistakin sisustuselementeistä tykkään vuodesta toiseen, ja joskus taas luomisen vimma muuttuu purkamisen vimmaksi. Nykyään kuitenkin otan valokuvia – näin jäävät menneetkin ideat kuvina muistoiksi, hän kertoo. Sirpa sanoo, että yksi mahtava materiaali on kontaktimuovi, jota hän ostaa mielellään rullakaupalla esimerkiksi rautakaupasta. Samoin spray-maaleja. Rohkeutta sisutamiseen – Kannustan ihmisiä rohkeaan sisustamiseen ja ideointiin. Ideoiden ei tarvitse olla kalliita vaan kaikenlaisia materiaaleja ja esineitä voi hyödyntää maalaamalla, tuunaamalla tai vaikka verhoilemalla. Ja ennen kaikkea kodin pitää olla oman

Tikkataulusta syntyi kesäinen muistilapputeline keittiön seinälle. - Linnunpöntön tein itse pahvista. Näin samantyyppisen yhdessä sisustuskaupassa, mutta se maksoi liikaa, noin 50 euroa, eli päätin tehdä oman version, Sirpa kertoo.

Persoonallinen lipasto eteisessä ottaa vieraat vastaan. -Ostin valmiina vain peilin, loput on tehty itse, Sirpa kertoo.

VAV

7


Rapun vanhat ovivalot saivat Sirpan kodissa uuden elämän.

itsensä ja perheen kannalta mieleinen, hän painottaa. Sirpan kodissa kaikki yksityiskohdat on tarkoin harkittuja ja ne ovat kuin tarinoita luonnosta, eläimistä, fantasiasta tai miksei elokuvankin maailmasta. Sommitelmat tukevat toinen toistaan ja pienessäkin tilassa on katseen vangitsevia hauskoja ja koukuttavia sekä varsin kekseliäitä yksityiskohtia. Seinät vaan tuntuvat hänen mielestä loppuvan kesken. – Laajensin luomisvimmaani myös rapun puolelle. Tein kontaktimuovista fantasiatyön, jolle sain luvan myös isännöitsijältä. Rappukin saa mielestäni olla kiva ja houkutteleva, mutta tietenkin taloyhtiön sääntöihin nojautuva, hän jatkaa. Sirpan kodin ulko-ovea koristaa ihana perhonen. Samantapainen on myös naapurin ovessa. Sekin on Sirpan tekemä. Se tuo hyvää mieltä ja iloa silmille sekä osoittaa, että luovuus kukoistaa VAV-kodissa muidenkin riemuksi. Hyvää voi tehdä myös naapureille.

Valkoiset kaapistot saavat pirteyttä tarrateksteillä — ideoi sesongin tai mielentilan mukaan. Anna mielikuvituksen laukata.

8

VAV

Parturi-kampaamon tuoli luo mukavasti nostalgiaa. Sirot kruunut naulakoissa kertovat: kuka tahansa voi olla prinsessa.

SUUNNITTELETKO ISOMPAA MUUTOSTA SISUSTUKSEEN? - OTA ENSIN YHTEYTTÄ ISÄNNÖITSIJÄÄN

Keittiössä voi vaikka "haarukoida" laatikon auki.

VAV:n isännöitsijä Hanna Pölkki on tyytyväinen, että kauniiseen sisustukseen on tarjolla useita eri vaihtoehtoja.VAV tarjoaa asukkailleen turvallisen ja viihtyisän asunnon, josta asukkaat itse tekevät kodin. – Kodin sisustamisessa on tärkeää muistaa, että esimerkiksi kovin tummaksi tapetoidut tai maalatut seinät on asukkaan palautettava entiselleen ennen poismuuttoa. Kotia koskevista remontti- tai muutostöistä tulee aina neuvotella ensin oman isännöitsijän kanssa. Tämä on tärkeää, vahinkojen ja väärinkäsitysten välttämiseksi, hän sanoo. .


VAV TIEDOTTAA

VAV selvittää asuntojen

luvatonta jälleenvuokrausta Viime aikoina on käynyt ilmi tapauksia, joissa VAV Asunnot Oy:n vuokralainen on ilman lupaa luovuttanut asuntonsa eteenpäin toiselle henkilölle. VAV:n asuntoja ei saa antaa toisen ihmisen käyttöön luvatta, ja tällainen luvaton jälleenvuokraus johtaa vuokrasuhteen päättämiseen. VAV selvittää luvattomia luovutustapauksia vertaamalla väestörekisterin tietoja omiin vuokralaistietoihinsa. TEKSTI: TUOMAS ALHO

Milloin asunnon saa luvallisesti luovuttaa?

Luvattomalla jälleenvuokrauksella on ikävät seuraukset

Vuokralainen voi luovuttaa asuntonsa tilapäisesti toiselle henkilölle silloin, jos hän joutuu työn, opiskelun, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi asumaan tilapäisesti toisella paikkakunnalla. Tällaisen tilapäisen luovutuksen voi tehdä korkeintaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan, ja vuokralaisen on ilmoitettava siitä kirjallisesti VAV:lle. Ilmoituksen lisäksi hänen pitää toimittaa VAV:lle todistus työstä, opiskelusta, tai muusta tekijästä, jonka vuoksi hän joutuu asumaan toisella paikkakunnalla. Asunnon alkuperäinen vuokralainen voi tehdä väliaikaisen asukkaan kanssa alivuokrasopimuksen. Hän ei kuitenkaan saa pyytää alivuokralaiselta enempää vuokraa, kuin mitä VAV:n ilmoittama virallinen vuokrasumma on. Vaikka alkuperäinen vuokralainen ei asu asunnossa, hän on myös tilapäisen luovutuksen aikana viime kädessä vastuussa vuokrasuhteen velvoitteista. Jos esimerkiksi asunnon vuokra jää tilapäisen luovutuksen aikana maksamatta, VAV perii rästit alkuperäiseltä vuokralaiselta, ei tilapäiseltä asukkaalta.

Luvaton jälleenvuokraus on kyseessä, jos vuokralainen ei itse asu huoneistossa vaan on luovuttanut sen ilman vuokranantajan lupaa toiselle henkilölle. Jälleenvuokraus on luvaton, jos se ei johdu yllämainituista syistä (työ, opiskelu, sairaus tai vastaava) eikä asiasta ole ilmoitettu VAV:lle. Vaikka alkuperäinen vuokralainen olisi tehnyt uuden asukkaan kanssa alivuokrasopimuksen, jälleenvuokraus on luvaton, jos se ei täytä näitä ehtoja. Luvattomien vuokrausten estämiseksi VAV on alkanut verrata väestörekisteristä saatuja asumistietoja omiin vuokralaistietoihinsa. Jos väestörekisterin tiedot osoittavat, että vuokralainen ei itse asu asunnossa, häneltä pyydetään selvitystä asiasta. Jos selvitystä ei saada tai selvityksen perusteella luovutus ei täytä luvallisen luovutuksen ehtoja, VAV voi päättää vuokrasuhteen. Kun vuokrasuhde päättyy luvattoman jälleenvuokrauksen vuoksi, myös asunnossa tilapäisesti asuva henkilö joutuu muuttamaan pois. Päättämisen aiheuttamat kustannukset VAV perii alkuperäi-

seltä vuokralaiselta, ja tämä vastaa myös mahdollisista vuokrarästeistä. Seuraukset vuokralaiselle ovat siis ikävät, jos hän ilman lupaa vuokraa tai luovuttaa VAV:n asunnon eteenpäin. Tilanne voi olla ikävä myös uudelle asukkaalle, joka ei välttämättä edes tiedä asuvansa huoneistossa luvatta. Siksi asunnon luovutustapauksissa kannattaa aina olla yhteydessä VAV:hen ja varmistaa, että asia on hoidettu sääntöjen mukaisesti.

VAV

9


LÄHIKUVASSA

Uusi aikakausi alkaa, ja odotan sitä enemmän kuin innolla.

Energisenä eläkkeelle H TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVA: TIMO PORTHAN

Vantaan kaupungin vuokra-asuntopäällikkö Marja-Leena Metsä sai jo lapsena vanhemmiltaan parhaan mahdollisen elämänohjeen; kaikki työt on tehtävä hyvin. Se on ollutkin kaikessa hänen mottonsa.

10

VAV

einäkuun alusta eläkkeelle siirtyvä Marja-Leena Metsä aikoo nauttia tulevista eläkevuosistaan täysin siemauksin. Siihen on syytäkin, sillä vuosikymmenet ovat vierähtäneet varsin nopeasti Vantaan kaupungin palveluksessa, jossa hän on ollut aina vuodesta 1979 lähtien. – Lapsesta lähtien olen kuullut aina vanhempieni sanovan, että työ kuin työ pitää tehdä parhaalla mahdollisella tavalla, eikä mistään saa tinkiä. En ole kuitenkaan itse paras ihminen sanomaan olenko toiminut työssäni saamieni oppien mukaisesti, mutta ainakin olen siihen aina vilpittömästi pyrkinyt, hän pohtii. Metsä on myös saanut tunnustusta työstään Tasavallan Presidentti myönsi hänelle vuonna 2009 Suomen valkoisen ruusun 1. luokan mitalin kultaristein. Usein kuulee sanonnan; ”sitä vain ajautuu työhönsä”. Ja näin kävi aikoinaan myös Marja-Leena Metsällekin. – Tulin ensin työhön osa-aikaiseksi kaavoitus- ja kiinteistövirastoon isännöitsijäosastolle, josta siirryin sosiaaliviraston sosiaalisuunnitteluun elokuussa 1986. Vuosikymmenten välein tehtävänkuvat ovat aina jotenkin

muuttuneet. En ole uinut vastavirtaan vaan mennyt aina muutoksen mukana. 1990-luvun alusta siirryin Vantaan kaupungin asuntovirastoon. Moni asia on muuttunut ja töitä paloiteltu eri puolille Vantaata, mutta samoja töitä tehdään edelleenkin.

Itsehoitoa ja arkielämää Marja-Leena Metsän mukaan pitkäkestoiseen työuraan ja ennen kaikkea siinä viihtymiseen ei ole olemassa mitään tiettyä reseptiä. Hän kuitenkin sanoo, että omasta terveydestä huolehtiminen on oleellista ja vaikuttaa elämänlaatuun. – Minulle työ on aina ollut kuitenkin vain työtä ja arkielämä, sekä perhe ovat olleet arvomaailmassani ja sydämessäni ykköset. Työhön olen aina lähtenyt hyvillä mielin, mutta yhtä lailla kotiin on ollut aina ihana palata, hän kertoo. – Arvostan rehtiyttä ja oikeudenmukaisuutta. Itselläni ei ole ollut kauhean monia esimiehiä, mutta kaikki ovat olleet luottamuksen arvoisia. Alleviivaan myös sen ajatuksen, että yhteistyötä on pystyttävä tekemään kaikkien kanssa työyhteisössä – vaikka henkilökemiat eivät ehkä kohtaisikaan. – Pidän myös yhteyttä entisiin työkavereihini ja saatamme joskus käydä


- Saa nähdä koska ystävät sanovat, että nyt riittää virkattujen pöytäliinojen antaminen, himovirkkaajana tunnettu Marja-Leena Metsä sanoo.

kahvilla tai syömässä. Meillä on ollut paljon yhteisiä kokemuksia. – Erityisen lämpimästi jään muistelemaan esimiestäni Teija Ojankoskea, jonka rehtiys ja suoraselkäisyys ovat olleet vertaansa vailla – vaikeissakin tilanteissa, hän sanoo. Ojankoski oli Metsän esimies ennen siirtymistään VAV Asunnot Oy:n toimitusjohtajaksi. Asiakaspalvelun keskiössä Marja-Leena Metsä sanoo, että vaikka asiakaspalvelu olisi kuinka sydämen asia, yhteiskunta on muuttunut ja ihmiset sen myötä. – Asumiseen liittyy niin paljon tunteita. Siinä koetaan toiveita ja pettymyksiä, odotuksia ja saavutuksia. Tunteet käyvät kuumina, ja toisaalta taas monelle saatu vuokrakoti on kuin lottovoitto, hän miettii. Metsä toivookin, että vaikeissakin tilanteissa ihmiset jaksaisivat säilyttää mielenmalttinsa. – Ylipäätään palvelualoilla – julkisella ja yksityisellä sektorilla – ovat käytöstavat välillä hakusessa ja se huolestuttaa. Se on ilmiönä yleistynyt ja näkyy jo koulumaailmassakin, hän kertoo.

Myös asumisen laatuvaatimukset ovat tiukentuneet. – Ja samalla meillä on tuhansia onnellisia esimerkkejä, tyytyväisiä asukkaita ja perheitä, jotka ovat jo kolmannen polven vantaalaisia. Virikkeitä vapaa-ajalle Kriteereitä aikoinaan työpaikan valinnassa olivat Metsälle kohtuullinen työmatka ja työaika. Nämä kriteerit täyttyivät hyvin ja ovat olleet yhtenä syynä pitkään työuraan. – Viihdyn hyvin kotona. Se on minulle tärkeä ja rentouttava paikka. Luen mielelläni ja harrastan käsitöitä. Hän hymyilee ja kertoo etenkin virkkauksen olevan rentouttavaa. – Saa nähdä, koska ystävät jo sanovat, että nyt riittää virkattujen pöytäliinojen antaminen. Virkkaan ja kudon myös hyväntekeväisyyteen esimerkiksi sukkia ja tämä tuo myös hyvää mieltä, hän jatkaa. Käsitöissäänkään Metsä ei hyväksy huonoa jälkeä. – Kyllä on tullut eräskin kerta purettua silmukoita, jos laatu ei ole ollut tasaista, hän naurahtaa. Hän kuuntelee myös musiikkia ajaessaan kuntopyörällä. – Elämän kaikki osa-alueet ovat olleet

kunnossa ja samoin arvomaailmani. Näin ihmisellä on myös sielussaan hyvä ja rauhallista olla – ei tarvitse tyytyä kompromisseihin, eikä tarvitse antaa periksi arvoistaan. Tämän viestin haluan sanoa kaikille nuorille niin kuin olen pojallenikin sanonut, hän toteaa. Huumori ei ole Metsän mukaan myöskään pahitteeksi työelämässä. – Se pitää mielen virkeänä ja auttaa monella tapaa. Loppujen lopuksi työssä jaksamisen eväät ovat käsissämme ja mielessämme hyvinkin valmiina. Kun tekee työnsä parhaalla mahdollisella tavalla, huolehtii itsestään ja läheisistään, se antaa jo paljon. Hän sanookin, että nykyaikana ei enää ole välttämättä mahdollisuuksia vuosikymmenien työsuhteeseen, mutta tässäkin ajassa kannattaa pitää oma mieli ja asenne kunnossa. – Jään eläkkeelle heinäkuun alusta ja sitä ennen on vielä lomia pidettävänä. Uusi aikakausi alkaa ja odotan sitä enemmän kuin innolla. En kaipaile tai haikaile töiden perään, vaan annan nyt itselleni ja läheisilleni aikaa, ja katson avoimin mielin tulevaisuuteen. Vantaalla on monipuolinen asuntotarjonta, ja Vantaa on vahvasti kasvava kaupunki, hän sanoo.

VAV

11


KAUPUNGINOSAT

TEKSTI: TAPIO ROSENGREN // KUVAT: VANTAAN KAUPUNGINMUSEO

Hyv채 paikka asua jo kivikaudella

MYYRM

12

VAV


Myyrmäen kaupunginosa kasvoi Vantaan suurimmaksi nopean rakentamisen ja kiihtyneen maaltamuuton ansiosta. Koulu alkaa Uomarinteen alaasteella Myyrmäessä 1980-luvulla.

MÄKI

Myyrmäen asema 1980-luvulla. Kuva: Ilppo Pohjola.

Pienoismalli Myyrmäestä 1970-luvulta. Ajatus junaradan yhdistämästä Nauhakaupungista Pohjois-Helsingin ja Vantaan kaupunginosien välillä vaikutti Myyrmäen suunnitteluun.

Helsingin ja Vantaan rajalla sijaitseva Myyrmäki on kasvanut vuoteen 2013 mennessä pinta-alaltaan kaikkein suurimmaksi Vantaan kaupunginosista. Samalla se on myös kaupungin kaikkein tiheimmin asutettu kaupunginosa.

K

un Tikkurilaa pidetään itäisen Vantaan keskuksena kauppoineen ja ennen kaikkea kunnallispalveluineen, on Myyrmäestä jo alusta alkaen rakennettu vastaavaa läntisen Vantaan keskusta. Jo 1950-luvulla päättäjät laativat suunnitelmia Myyrmäen rakentamisesta ja 1960-luvulla käynnistynyt alueen rakentaminen jatkuu vielä tänäkin päivänä. Myyrmäen aluekeskuksen suunnittelusta järjestettiin pohjoismainen arkkitehtikilpailu, ja vuonna 1975 valmistunut asemakaava on saanut vahvoja vaikutteita kilpailun voittaneesta suunnitelmasta. VAV

13


Ilmakuva Myyrmäestä kesäkuussa 1969. Etualalla Louhela, josta länteen päin kaartuu Uomatie kohti Myyrmäen kerrostalojen rakennustyömaata. Kuvausaika: 1969 kesäkuu. Kuva: Oy Kunnallistekniikka Ab / Vantaan kaupunginmuseo.

Ensimmäisenä Myyrmäkeen valmistui Louhelan alue, ja tämän jälkeen kaupunginosa laajeni pikkuhiljaa pohjoisesta kohti etelää. Vuosina 1965–1968 rakennettu Louhela on yksi Vantaan vanhimmista kaupunginosista. Louhelan rakentamisen aikaan, vuonna 1967 valmistui myös Myyrmäen ensimmäinen ostoskeskus. Aluerakentamisen tyyli keskittyi tiukkaan, ruutumaiseen kerrostalorakentamiseen. Rakentaminen on jatkunut tähän päivään asti niin, että 2007 aloitettiin Myyrmäen viimeisimmän alueen eli Kilterinmäen rakentaminen. Maaltamuutto loi paineita 1960-luvulla maaltamuuton kiihtymisestä johtuneet moninkertaistuneet kasvuennusteet pääkaupunkiseudun asukasmääristä johtivat ajatukseen nauhakaupungista. Nauhakaupunkimallissa Huopalahdesta pohjoiseen lähtevä junarata yhdisti Helsingin Kannelmäen, Malminkartanon ja Pohjois-Haagan Vantaan lähiöihin radan jatkuessa aina Myyrmäen, Malminkartanon ja Myllymäen kautta Kivistöön asti. Junaradan varrelle laskettiin asutettavan jopa 130 000 ihmistä. Aiempien vaiheiden viivästymisen vuoksi kesti kuitenkin seitsemän vuotta ennen kuin

14

VAV

junayhteys Myyrmäen asemalle avattiin 1.6.1975. Tästäkin kului vielä kolme vuotta ennen kuin yhteys Martinlaaksoon oli valmis ja sen asema avattiin 1978. Tämän jälkeen muuttoliike maalta kaupunkiin alkoi hidastua, ja myös junaradan rakentaminen keskeytyi yli kolmeksikymmeneksi vuodeksi. Tästä pienenä poikkeuksena yhdistettiin Vantaankosken asema junarataan 1991. Nyt rakentaminen on jälleen ajankohtaista, kun Kehäradan rakentaminen aloitettiin Kivistöstä vuonna 2009. Kehärata kulkee suunnitelmien mukaan lentokentän kautta aina Tikkurilaan asti ja rata valmistuu arvion mukaan vuonna 2015. Kehäradan on arvioitu synnyttävän uusia asuinalueita jopa 50 000 asukkaalle ja uusia työpaikkoja 60 000. Myyrmäestä löytyy kaikki Koska Myyrmäestä haluttiin rakentaa läntisen Vantaan keskus, kaupunginosaan oli jo alusta alkaen suunniteltu rakennettavan asuntojen lisäksi myös kunnallisia ja muita palveluita. Myyrmäessä on kaksi isoa kauppakeskusta, Myyrmanni ja Isomyyri. Myyrmäkitalo on niin myyrmäkeläisten, kuin luonnollisesti myös muiden vantaalaisten

kulttuuri- ja monitoimikeskus. Myyrmäkitalossa ovat kirjasto, elokuvateatteri, taidemuseo ja kaupungin yhteispalvelupiste. Nuorisotila Arkki ja lasten taidetalo Toteemi tarjoavat tapahtumia perheiden lapsille. Läntisen Vantaan koulutuspalvelutkin löytyvät nimenomaan Myyrmäestä. Peruskoulujen ja lukion lisäksi Vantaan ammattiopisto Varialla ja ammattikorkeakoulu Metropolialla on toimipisteet Myyrmäessä. Myyrmäen kirkko valmistui 1984, ja sen on suunnitellut arkkitehti Juha Leiviskä. Valon kirkoksi kutsutun kirkon sisäpuolella ulkoa tuleva valo muodostaa päivän kuluessa erilaisia kuvioita kirkon sisätiloihin. Koska Myyrmäki on rakennettu tiiviiksi kokonaisuudeksi, kaupungin päättäjät halusivat luoda kaupunginosan, joka hengittää luonnon kautta. Ympäristöstä löytyy metsäalueita, joissa asukas voi hiljentyä seuraamaan ympärillään olevaa luontoa. Myyrmäki ja sen reuna-alueet ovat myös täynnä ulkoilureittejä, joita pitkin kävellessä arkiset huolet on hetkeksi mahdollista unohtaa. Alueella voi harrastaa monenlaisia liikuntamuotoja, joille vaihteleva luonto, lenkkipolut ja urheiluhallit tarjoa-


Jönsaksen mäeltä löytyi merkkejä kivikautisesta asutuksesta.

Kivikautinen kaupunginosa HARVA Myyrmäessä nykyisin asuva

Jönsaksen kaivaukset Myyrmäessä vuonna 1973. Arkeologiset kaivaukset nykyisen Myyrmannin kohdalla. Kaivauksia tehtiin kaksikymmentä vuotta ja osa löydöistä oli ainutlaatuisia. Kuva: Kari Hakli

vat hyvät puitteet. Myyrmäen urheiluseuratoiminta on myös aktiivista ja jos jokin mieleinen laji puuttuu alueen tarjonnasta, hyvät kulkuyhteydet tuovat ratkaisun tähänkin ongelmaan. Kasvava kaupunginosa Myyrmäki on koko ajan kasvava asuinalue ja sinne muuttaa jatkuvasti lisää asukkaita. Alueella on runsaasti työpaikkoja, joista yli 80 prosenttia palvelusektorilla. Myyrmäen asukasluku oli vuoden 2012 alussa 15 495. Myyrmäen asemanaluetta kehitetään ja sen viihtyisyyteen tullaan panostamaan edelleen. Asema tulee olemaan keskeinen kohtauspaikka pääkaupun-

kiseudun liikenteessä, kun kehärata valmistuu. Vanhan Louhelan ostoskeskuksen paikalle rakennetaan uusi ostoskeskus. Myyrmäen länsipuolella olevasta urheilupuistosta on tarkoitus kasvattaa iso toimintakeskus, jolloin harrastusmahdollisuudet vain kasvavat kaupunginosan asukkaille. Jatkuvasti kehittyvässä kaupunginosassa asukkailla on hyvät mahdollisuudet asua, työskennellä ja harrastaa. Jos haluat asua keskeisellä paikalla hyvien yhteyksien varrella, tuntea muinaisen historian havinan ympärilläsi ja hiljentyä välillä luonnon rauhaan, tervetuloa Myyrmäkeen.

Kerrostaloja rakennetaan Vaskivuorentien pohjoispuolelle vuonna 1973. Kuva: Kari Hakli

tietää, että Myyrmäki on kautta aikain Vantaan ensimmäisiä asuttuja paikkoja. Alueella tehtyjen kaivausten mukaan Myyrmäellä on asuttu seitsemäntuhatta vuotta sitten eli kivikaudella, jolloin alue oli vielä merenpinnan yläpuolella olevaa saaristoa. Kaupunginosan alueelta on löydetty merkkejä asutuksesta aina vuodelta 5500 ennen ajanlaskun alkua eli Suomusjärven kulttuurin ajalta. Suomusjärven kulttuuriksi nimitetään aikaa 6500–4200 eKr. Ajan ihmiset olivat metsästäjäkansaa, jotka liikkuivat saaliin perässä vaihtaen asuinpaikkaansa vuodenaikojen määrittämän riistanvaelluksen mukaan. Kun Myyrmäen alueella aloitettiin arkeologiset kaivaukset 1970-luvun alkupuolella, löydettiin Jönsaksen mäeltä merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Löytyneet kaksikymmentäkolme punamultahautaa ovat Suomen vanhimpia hautoja ja yksi niistä oli täysin ainutlaatuinen muihin alueelta ja muualta Suomesta löydettyihin hautoihin verrattuna. Haudasta löytyi työkalu, eli muinainen kivikirveenterä. Muista Suomusjärven kulttuurin aikaisista haudoista ei ole löydetty työkaluja, mistä asiantuntijat ovat päätelleet, ettei työvälineiden hautaaminen ollut kulttuurille tunnusomaista. Ainoat yleisesti haudoista löydetyt esineet ovat olleet sileitä, veden hiomia kiviä. Tätä ainutlaatuista löytöä voi käydä ihailemassa Myyrmäkitalossa, jonne kaupunginmuseo on rekonstruoinut punamultahaudan. Punamultahautaus oli Suomusjärven kulttuurille ominainen hautaustapa, jossa vainaja peitettiin joko osittain tai kokonaan punamullalla. Museoiden lisäksi Myyrmäen kivikautisesta historiasta meitä muistuttavat myös katujen nimet, kuten esimerkiksi Punamultapolku, Ruukuntekijäntie ja Kivikirveenkuja. Emme aina pysähdy miettimään, mistä esimerkiksi oman kotikatumme nimi on syntynyt. Myyrmäellä katujen nimien takaa kuuluu historia ja seudulla liikkuva voi tuntea kävelevänsä samalla paikalla kuin muinainen metsästäjä jo tuhansia vuosia sitten. VAV

15


UUSI KASVO

”Aika vilskettä on ollut” TEKSTI: VEERA SALOHEIMO // KUVA: TIMO PORTHAN

Työ on imaissut heti mukaansa VAV:n uuden rakennuttajapäällikön Kari Nauskan. Hän on ollut mukana juuri valmistuneessa Ilolan Satukujan kohteessa.

16

VAV

–A

lku on ollut työntäyteistä, kun uusia kohteita on käynnistynyt, toteaa Kari Nauska muutamasta ensimmäisestä kuukaudestaan. Hän aloitti työnsä viime joulukuun alussa. Aikaa on kulunut kohteisiin ja talon tapoihin tutustumiseen. Rakennusalalla eri toimijoilla on erilaisia toimintatapoja. Tapaan Nauskan Ilolassa, osoitteessa Satukuja 1 sijaitsevassa uudessa kohteessa. Lehden ilmestyessä uudet asukkaat ovat juuri päässeet muuttamaan näihin pieniin, värikkäisiin kerrostaloihin. Sisätilat ovat täysin valmiit, mutta pihat ovat vielä keskeneräisiä talven jäljiltä. – Rakennustyöt täällä sujuivat normaalisti. Kuluneen ja viime talven runsas lumentulo ainoastaan hieman hidasti töitä, Nauska sanoo. Toinen vastikään valmistunut VAV:n kohde on Pähkinärinteessä sijaitseva erityisryhmille suunnattu kohde. Sinne voivat hakea esimerkiksi vammaiset asunnontarvitsijat, ja haku tapahtuu Vantaan sosiaaliviraston kautta. VAV:ille valmistuu vuosittain noin 200–300 uutta asuntoa. Tänä vuonna määrä jää keskimääräistä pienemmäksi, ensi vuonna se ylitetään. – Tänä vuonna käynnistyy monta uutta rakennustyömaata. Parhaimmil-

laan syksyllä tulee olemaan 8 kohdetta rakenteilla, jos kaikki etenee suunnitellusti, Nauska kertoo. Rakentaminen ei saa maksaa liikaa Satukujan pienet, erilliset talot, joita on yhteensä 9 kappaletta, ovat poikkeuksellinen kohde VAV:n uudistuotannoksi. Yleensä pyritään rakentamaan suurehko, yhtenäinen kerrostalo, jota on helpompi huoltaa. – Täällä tontin kaavoitus määräsi sen, millaista voi rakentaa. Se ei jättänyt hirveän paljon valinnanvaraa. Ympäristökin on täynnä pieniä, matalia taloja. Kaavoitus onkin yksi tärkeimpiä ohjenuoria, joka säätelee rakennuttajapäällikön työn liikkumavaraa. – Kaavat ovat yksityiskohtaisia. Niiden sisällä voi tehdä päätöksiä pienissä asioissa. Päätöksentekoa ohjaa ennen kaikkea kustannusten kurissa pitäminen. VAV:n periaatteena on tarjota kohtuuhintaisia asuntoja, joten hintoja ei saa päästää karkaamaan. – Vuokralaiset maksavat rakentamamme asunnot. Kari Nauskan työtehtäviin kuuluu kaavoitukseen liittyvien asioiden lisäksi muun muassa urakoiden suunnittelua ja tonttien hankkimista. Hän kokee tekevänsä monipuolista työtä ja viihtyy siinä.


Tässä työssä on tärkeää tulla toimeen ihmisten kanssa.

– Tiesin aina, että minusta tulee insinööri, VAV:n Kari Nauska kertoo.

VAV

17


Nauskan lisäksi rakennuttamiseen liittyvissä tehtävissä työskentelee valvoja ja rakennuttaja-asiamies. Muun muassa Satukujalla valvoja on hoitanut urakoitsijana toimineen Lujatalon töiden seuraamisen, mutta Nauska itse käy kohteissa harvemmin. Uusien kohteiden rakennuttamisen lisäksi Nauskan työhön liittyy korjausrakentaminen. Hän itse vastaa VAV:n kohteiden peruskorjauksista, ja vuosikorjauksista vastaa kiinteistönpito. Kaikkia hankkeita hän kuvaa tiimihommaksi, jossa yhteistyön täytyy pelata. – Tässä työssä on tärkeää tulla toimeen ihmisten kanssa. Muuten ei

Satukujan asuntojen ulkopinnoista löytyy väriä mutta sisällä värit ovat neutraalit ja pintaratkaisut sopivat monelle. Seinät ovat valkoiset ja lattiat laminaattia.

18

VAV

pärjää. Asiat riitelevät, eivät ihmiset. Syntynyt insinööriksi Uuteen työhönsä VAV Asuntojen rakennuttajapäällikkönä Nauskan ei tarvinnut hakea, vaan hänelle soitettiin ja kysyttiin kiinnostusta. – Olen tehnyt aiemmin samantyyppistä työtä Helsingissä, ja lisäksi VAVissa oli vanhastaan tuttuja, hyviä työntekijöitä. Oli helppo vastata myöntävästi. Hänen edellinen työpaikkansa oli projektijohtajana Helsingin kaupungin rakennusvirastossa. Työhön kuuluivat muiden muassa koulujen laajat peruskorjaukset ja infrahankkeet. Sitä ennen Nauska oli Helsingin

Asuntotuotantotoimistossa ATT:ssa rakennuttamassa vastaavia asuntokohteita. Kari Nauska on koulutukseltaan rakennusinsinööri. Hän kävi koulunsa Oulussa, kunnes muutti 1980-luvulla Helsinkiin. – Tiesin aina, että minusta tulee insinööri. Rakennusalalle ajauduin, kun olin kouluaikoina kesät rakennuksilla. Nauska asuu Helsingin Kivikossa omassa kerrostaloasunnossa vaimonsa kanssa. Hänellä on myös kaksi aikuista lasta. Kotona lempipaikka on sauna, jossa tulee otettua löylyjä pari kertaa viikossa. Kesällä pyöräily on mieluinen harrastus, kun taas talvella maistuvat paremmin kävely- ja juoksulenkit.

Talot kuin värikkäästä sadusta UUDET asukkaat pääsivät muuttamaan Ilolaan Satukuja 1:een maaliskuun lopulla. Kohteessa on yhteensä 9 taloa, joissa on 58 asuntoa. Kodit ovat perheasuntoja, muun muassa kolmioita ja tilavia kaksioita. Aivan pieniä asuntoja Satukujalla ei ole. Kaksikerroksiset kerrostalot ovat värikkäitä julkisivultaan, ja talojen toisella sivulla on luhtikäytävät. Kari Nauska kertoo, että asuntojen varustelutaso on normaali, nykymääräykset täyttävä. Lattiat ovat laminaattia ja seinät valkoiseksi maalatut. Sähkörasioita ja atk-pisteitä on runsaasti. Kylpyhuoneet on laatoitettu ja ne ovat hyvin tilavat, tarvittaessa pyörätuolin käyttäjällekin sopivat. Esteettömyysnäkökohta on huomioitu muuallakin, esimerkiksi matalissa kynnyksissä. Kahdessa talossa on saunat, joihin voi varata oman vuoron. Ilolan alueella on muun muassa koulu ja ABC-huoltoasema. Aikanaan valmistuva kehärata tulee vilkastuttamaan aluetta ja lisäämään palveluja. Vuonna 2015 avataan ensimmäiset asemat kehäradalle, joka on pääradan, lentoaseman ja Vantaankosken radan yhdistävä lähiliikenteen kaupunkijunarata.


VAV TIEDOTTAA

Vuoden 2012 tilinpäätös VAV:n talous on vakaa, voimavarat kohdennettava järkevästi VAV:n luottamushenkilöt kokoontuivat 12. helmikuuta perinteiseen tilinpäätösiltaan, jossa yhtiön johto esitteli edellisen vuoden tilinpäätöstä. Tilaisuudessa käsiteltiin myös VAV:n toimintaan vaikuttavia tulevaisuuden haasteita. Johdon viesti oli selkeä: yhtiön tila on vakaa, mutta erityisesti rakentamis- ja korjaustoiminnan osalta vastassa on suuria haasteita. TEKSTI: TUOMAS ALHO // KUVAT: ISTOCKPHOTO

T

ilinpäätösillassa VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski kertoi yhtiölle valmistuneen viime vuonna 86 uutta asuntoa kahteen kohteeseen. Näistä Kolohongankuja 6 Kuninkaanmäessä on normaali pienkerrostalokohde, ja Osmankäämintien 28 Viertolassa uudella moduulitekniikalla rakennettu pioneerihanke. Moduulirakentamisessa talo kootaan valmiiksi tehtaalla rakennetuista moduuleista kuin legopalikoista ikään, ja Osmankäämintien kohde oli ensimmäisiä laatuaan Suomessa. Uraauurtava hanke herätti paljon kiinnostusta, aina

Yhdysvaltain suurlähettilästä myöten. Toimitusjohtaja Ojankoski kommentoi myös viime aikojen vilkasta keskustelua pääkaupunkiseudun vuokra-asuntopulasta. Hänen mukaansa eräs keskeinen syy siihen, että varsinkin kohtuuhintaisista vuokraasunnoista on huutava pula, löytyy valtion tukijärjestelmästä. VAV:n kaltaisille yleishyödyllisille vuokrataloyhtiöille tarkoitettu ARAVA- ja korkotukijärjestelmä on jäänyt ajasta jälkeen, eikä se enää tänä päivänä tue kohtuuhintaista vuokra-asuntorakentamista niin kuin tarkoitus olisi. Ojankoski kertoi, että on itse

VAV

19


Yhtiöllä oli helmikuussa rakenteilla tai suunnitteilla noin 400 uutta asuntoa, joista enemmistön arvioidaan valmistuvan vuonna 2014.

ollut mukana eri asuntopoliittisilla areenoilla ajamassa tukijärjestelmän uudistamista. Positiivisena uutisena Ojankoski toi esille sen, että VAV:lle on lähivuosina valmistumassa suurehko määrä uusia asuntoja helpottamaan asuntopulaa. Yhtiöllä oli helmikuussa rakenteilla tai suunnitteilla noin 400 uutta asuntoa, joista enemmistön arvioidaan valmistuvan vuonna 2014. Luottotappiot ja häädöt vähentyneet Talouspäällikkö Liisa Kälvälä kertoi luottamushenkilöille VAV:n vuoden 2012 talousluvuista. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 76,2 miljoonaa, josta asuntojen vuokraustoiminta muodosti 98 prosenttia. VAV:n asuntojen keskivuokra oli 1.3.2012 alkaen 10,58 euroa neliöltä. Vantaan ja pääkaupunkiseudun kova vuokra-asuntokysyntä näkyi myös VAV:n asuntojen vuokrausasteessa. Koko vuoden aikana keskimäärin 99,24 prosenttia asunnoista oli vuokrattuina, eli ainoastaan 0,76 % niistä oli vailla asukasta. Tästäkin pienestä asuntotyhjyyksien määrästä yli 30 prosenttia selittyi sillä, että asunto oli remontissa. Myös asukkaiden vaihtuvuus säilyi melko pienenä, sillä vuonna 2012 vuokralainen vaihtui 12,2 prosentissa kaikista VAV:n asunnoista. Näistä vaihdoista 20 prosentissa vuokralainen muutti yhdestä VAV:n

20 VAV

asunnosta toiseen. Luvuista voi siis päätellä, että VAV:n asunnot ovat suosittuja ja niissä halutaan asua pitkään. Erittäin myönteisenä kehityksenä talouspäällikkö Kälvälä piti sitä, että VAV:n saatavien periminen oli tehostunut ja luottotappioiden määrä oli saatu laskemaan. Luottotappioita oli viime vuonna 8 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Kälvälä kertoi, että VAV:n asuntosihteerit ja asumisneuvojat ovat myös onnistuneet vähentämään vuokrarästeistä johtuvien haasteiden ja häätöjen lukumäärää. Häätö on aina ikävä asia niin vuokralaiselle kuin vuokranantajallekin. Siksi VAV pyrkii aina neuvottelemaan vuokranmaksuvaikeuksissa olevien asukkaidensa kanssa, jotta maksuasiat saataisiin kuntoon ja häädöltä vältyttäisiin. Kälvälä mainitsi myös, että korjauskulujen osuus VAV:n budjetista kasvoi edelleen vuonna 2012. Vuonna 2010 korjauskulujen osuus VAV:n keskivuokrasta oli 17 prosenttia, vuonna 2011 se nousi 20 prosenttiin ja viime vuonna 21 prosenttiin. Korjauskulujen nousupaineista kertoi tarkemmin kiinteistöpäällikkö Jukka Aalto. Korjaukset suunniteltava tarkkaan Viime vuonna VAV:n palveluksessa aloittanut kiinteistöpäällikkö Aalto selitti, että korjauskulujen nousuun

vaikuttaa ennen kaikkea 1990-luvun alkupuolella rakennettujen kiinteistöjen suuri määrä. 90-luvun lamavuosina rakentaminen oli edullista, ja VAV:kin rakennutti ennätysmäärän taloja. Nämä parinkymmenen vuoden ikäiset kiinteistöt alkavat nyt tulla peruskorjausikään. VAV:n kiinteistönpidon haasteena on se, miten korjaukset toteutetaan tässä talojoukossa ilman että korjauskustannukset muodostavat liian suuren rasitteen VAV:n budjetille. Korjauskustannusten hallinnassa tärkeässä asemassa on ollut korjausten priorisointi, eli voimavarojen järkevä kohdentaminen. Esimerkiksi kylpyhuonekorjauksia priorisoitaessa ei lasketa mekaanisesti kylpyhuoneiden keskimääräistä käyttöikää, vaan tutkitaan ja arvioidaan, missä kohteissa korjauksia tarvitaan milloinkin eniten. Priorisoinnin avuksi VAV otti vuonna 2012 käyttöön niin sanotun rullaavan budjetin. Rullaavaa budjettia ei tehdä kerralla koko vuodelle vaan neljän kuukauden jaksolle, jolloin korjauksia voidaan tarpeen vaatiessa kohdentaa uudelleen myös budjettivuoden sisällä. Vuoden 2012 tilinpäätös ei tuonut esille suuria yllätyksiä, vaan osoitti VAV:n toiminnan olevan taloudellisesti vakaata. Tilinpäätösillassa VAV:n johto korosti, että vaikka suuria haasteita on edessä, yhtiö selviää niistä järkevällä ja suunnitelmallisella toiminnalla ja pysyy näin vakaana tulevinakin vuosina.


VAV TIEDOTTAA

Asukasjäsenten valinta

VAV:n hallituksen asukasjäsenet sekä asukastilintarkastaja valitaan keväällä

VAV Asunnot Oy:n hallitukseen kuuluu kaksi asukasjäsentä, jotka istuvat hallituksessa kahden vuoden ajan. Tänä keväänä on taas aika valita asukasjäsenet sekä heille varajäsenet kaudelle 2013–2015. Jäsenet valitaan asukaskokousten ehdottamien henkilöiden joukosta toukokuussa pidettävässä vaalikokouksessa. Myös uusi asukastilintarkastaja kaudelle 2013–2015 valitaan keväällä. TEKSTI: TUOMAS ALHO

T

oukokuun vaalikokouksessa valitaan VAV Asunnot Oy:n hallitukseen kaksi jäsentä ja heille kaksi varajäsentä. Hallitus ohjaa päätöksillään yhtiön toimintaa, ja valitut kaksi jäsentä edustavat siinä VAV:n asukkaita. Vaalien ehdokkaat valitaan siten, että kultakin VAV:n kahdeltatoista suuralueelta (YTE-alueelta) on korkeintaan neljä henkilöä ehdolla hallitukseen. Alkuvuodesta VAV:n kohteissa pidetyt asukaskokoukset ovat voineet esittää korkeintaan kahta henkilöä VAV:n hallitukseen. Jos näiden esitysten perusteella joltain VAV:n suuralueesta löytyy enemmän kuin neljä ehdokasta hallitukseen, henkilölista lähetetään alueellisen yhteistyöelimen (YTE) kokoukseen. YTE-kokous valitsee näistä ehdolla olevista neljä, jotka ovat siis YTE-alueen viralliset ehdokkaat. YTE-kokousten jälkeen esitetyt ehdokkaat listataan ja lista toimitetaan vaalikokoukseen, joka pidetään maanantaina 6.5. Vaalikokoukseen kutsutaan jokaisesta VAV:n kohteesta luottamushenkilö tai varaluottamushenkilö. Vaaliin voi osallistua vain yksi edustaja kohteesta. Vaali suoritetaan enemmistövaalina. Ensimmäisellä kierroksella ehdotetaan kahta varsinaista jäsentä ja toisella kierroksella kahta varajäsentä yhtiön hallitukseen. Vaalitulosten perusteella VAV:n yhtiö-

kokous nimeää virallisesti hallituksen asukasjäsenet ja varajäsenet. Yhtiökokous pidetään 13.5. Asukastilintarkastajan valinta VAV:n asukastilintarkastajan tehtävä on tarkastella yhtiön taloutta VAV:n asukkaiden näkökulmasta. Asukaskokoukset ovat esittäneet asukastilintarkastajaa kokouksiin toimitetun henkilölistan mukaan. Kun kaikki asukaskokoukset on pidetty, niiden esitykset kerätään yhteen ja lasketaan. Laskennan tulos toimitetaan alueellisten yhteistyöelinten puheenjohtajistolle. YTE-puheenjohtajisto esittää tuloksen perusteella asukastilintarkastajaa VAV:n yhtiökokoukselle. Esityksen perusteella yhtiökokous nimeää virallisesti uuden asukastilintarkastajan. Sekä hallituksen asukasjäsenet että asukastilintarkastaja aloittavat tehtävänsä heti yhtiökokouksen jälkeen. Tehtäviin valitut henkilöt julkistetaan VAV-viestin seuraavassa numerossa.

VAV

21


Vastuunjakotaulukko Isännöitsijöille ja huoltoyhtiöille tulee jonkin verran pyyntöjä korjaus- ja huoltotehtävistä, joiden hoitaminen on asukkaan itsensä vastuulla. He kyllä opastavat asukasta tämän tyyppisissä asioissa, mutta vastuunjaon voi tarkistaa myös oheisesta taulukosta. Taulukkoon on merkitty, mitkä tehtävät kuuluvat huoltoyhtiölle, mitkä VAV:lle ja mitkä asukkaalle. Asukkaalle kuuluvat tehtävät on hoidettava omatoiLÄMMITYS lämpöpatterin ilmaus patteriventtiilin korjaus lämpöpatterin korjaus huoneiston lämpötilan mittaus (ensimmäisen mittauksen tekee asukas) huoneiston lämpötilan perussäätö

SÄHKÖLAITTEET HUOLTO HUOLTO HUOLTO

ASUKAS HUOLTO ASUKAS HUOLTO

huoneiston sulakkeet ASUKAS huoneiston noususulake HUOLTO sähköjohdot (alkuperäiset) HUOLTO valaisimien kuvut ja lamput (asumisaikana) ASUKAS valaisimien kuvut ja lamput (asukkaan vaihtuessa) HUOLTO valokatkaisijat ja pistorasiat HUOLTO antenni- ja puhelinpistorasiat HUOLTO antenniliitosjohto ASUKAS lisäsähköasennukset ASUKAS/HUOLTO saunan kiuas HUOLTO kiuaskivien uusiminen, talosauna HUOLTO kiuaskivien uusiminen, huoneistosauna ASUKAS

ASUKAS

AVAIMET

HUOLTO VAV VAV

lisäavaimet ASUKAS/HUOLTO vioittuneen avaimen vaihto HUOLTO kadonneet avaimet ASUKAS kadonneet avaimet, lukkojen sarjoitus ASUKAS/HUOLTO

HUOLTO VAV

ILMANVAIHTO liesikuvun tai tuulettimen huolto asukkaan oman liesikuvun tai tuulettimen huolto liesikupu, vakiovaruste poistoventtiilien puhdistus 3 kk välein poistoventtiilin korjaus liesikuvun rasvasuodattimen puhdistus 3 kk välein asuntokohtaiset ja talon ilmastointikoneet ilmanvaihtohormien puhdistus ilmanvaihtojärjestelmän säätö korvausilmaventtiilien puhdistus keväällä ja syksyllä

HUOLTO

ASUKAS

VESI- JA VIEMÄRILAITTEET vesihanan tiivisteet HUOLTO vesihanan vaihtaminen HUOLTO vesikalusteiden lisäasennukset ASUKAS/ HUOLTO pesukoneen tai astianpesukoneen liittäminen (asukas tilaa putkiliikkeen) ASUKAS käsisuihkuletkun uusiminen ASUKAS pesualtaiden tulpat ASUKAS pesualtaiden, lattiakaivojen ja hajulukkojen puhdistus ASUKAS viemärin avaus ASUKAS/ HUOLTO putkistovuodot HUOLTO wc-laitteet HUOLTO

IKKUNAT JA OVET ikkunoiden lasit (ei itse rikotut) HUOLTO ikkunoiden lasit (itse rikotut) ASUKAS/HUOLTO ikkunoiden kiinteät tiivisteet HUOLTO aukipitolaitteet HUOLTO ikkunapuitteiden ja helojen korjaus HUOLTO sälekaihtimet (jätettävä paikalleen pois muutettaessa) ASUKAS huoneistojen ulko-ovet HUOLTO postiluukku ja ovikello HUOLTO ulko-oven nimikilpi HUOLTO ulko-oven sarjamuutos ASUKAS/HUOLTO lukot/helat HUOLTO sisäovien korjaus HUOLTO ulko-oven varmuuslukko ja ovisilmä ASUKAS

22 VAV

misesti ja omalla kustannuksella. Muistattehan, että myös huollolle ja VAV:lle kuuluvat tehtävät eivät ole ilmaisia, vaan nämä kustannukset kerätään asukkailta vuokrissa. Huoneiston hyvä ja huolellinen hoito sekä ilmenneiden vikojen välitön ilmoittaminen huoltoliikkeelle on pitkällä tähtäimellä ennen kaikkea asukkaan oman edun mukaista.

KIINTEÄT KALUSTEET kaapistot sekä niiden hyllyt ja helat vaatenaulakko peilit, vakiovarusteet jääkaapin/pakastimen korjaus, vakiovarusteet asukkaan hankkima lisälaite liesi, liesikupu takka, tuhkan poisto astiankuivauskaapin ritilähyllyt

HUOLTO HUOLTO HUOLTO HUOLTO ASUKAS HUOLTO ASUKAS HUOLTO

SISÄPUOLISET PINNOITTEET kattojen/seinien maalaus tai tapetointi VAV tai ASUKAS/VAV lattiapäällysteet VAV

PIHA-ALUE huoneistopihan nurmikko, reunapensaiden sisäpuoli huoneistopihan istutukset

ASUKAS ASUKAS

KUKA HOITAA JA MAKSAA KORJAUKSET HUOLTO = huoltoyhtiö hoitaa asukkaan ilmoituksen perusteella. VAV = VAV hoitaa. ASUKAS = vuokralainen hoitaa ja maksaa. ASUKAS/HUOLTO = vuokralainen maksaa, yhteys ensin huoltoyhtiöön. ASUKAS/VAV = vuokralainen maksaa, yhteys ensin VAV:hen.


lyhyesti VAV:n asukasaktiivien kevään kalenteri

Senioripysäkki

VAV:n luottamushenkilöille ja muille asukasaktiiveille on tänä keväänä luvassa seuraavaa ohjelmaa:

Senioripysäkki tarjoaa syrjäytymisvaarassa oleville, yli 60-vuotiaille eläkeläisille maksuttomia ja luottamuksellisia keskusteluryhmiä, jotka toimivat Vantaalla kerran viikossa 1,5 tunnin ajan. Keskusteluryhmään ovat tervetulleita kaikki vanhukset, jotka kokevat masentuneisuutta, yksinäisyyttä, ihmissuhdeongelmia, ahdistusta tai pelkoa.

Hallituksen asukasjäsenten vaalit 6.5. klo 17.30., seurakuntien talon auditorio Tikkurilassa, Unikkotie 5 C. Tilaisuudessa äänestetään asukaskokousten nimeämien ehdokkaiden joukosta VAV:n hallitukseen kaksi asukasjäsentä ja kaksi varajäsentä.

Senioripysäkki on Helsinkimission kehittämä ryhmäterapiasovellus, joka toimii jo lähes 30 paikkakunnalla. Toiminta on käynnistetty vuonna 2001 RAY:n (Raha-automaattiyhdistys) tuella Sörnäisissä ja työtä tehdään jatkuvassa yhteistyössä myös Helsingin kaupungin kanssa.

Suojelujohtajien ja väestönsuojan valvojien koulutus 14.–16.5. klo 17.30, VAV:n toimisto Tikkurilassa, Veturikuja 7. Lakisääteinen suojelukoulutus on kaksipäiväinen kiinteistön väestönsuojan valvojille ja kolmipäiväinen suojelujohtajille. Luottamushenkilöiden koulutus 21.5. klo 17.30., seurakuntien talon auditorio Tikkurilassa, Unikkotie 5 C. Luottamushenkilöiden koulutuksessa perehdytään muun muassa kokoustekniikkaan sekä sähköiseen viestintään.

Senioripysäkki-ryhmässä olennaisinta on omien kokemuksien, tunteiden ja ajatuksien jakaminen ja uuden näkökulman saaminen omiin kokemuksiin ryhmän vuorovaikutuksessa. Ryhmäterapian tavoitteena on myös uusien ihmissuhteiden luominen ja sosiaalisten kontaktien lisääminen.

VAV lähettää kunkin koulutuksen kutsut erikseen postissa, minkä lisäksi koulutustiedot löytyvät VAV:n kotisivuilta www.vav.fi kohdasta ”Asukastoiminta”. Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja: Helsinkimissio, p. 045 341 0506 senioripysakki@helsinkimissio.fi | www.senioripysakki.fi

Pidä huolta pesukoneiden putkista ja liitännöistä . Astianpesukoneen ja pyykinpesukoneen vesijohtoliitännät ja kytkennät ovat asukkaan vastuulla, ja ne on tehtävä olemassa olevien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Vahinkojen välttämiseksi työ kannattaa teettää asiantuntijaliikkeellä. Vakuutus ei korvaa virheellisestä asennuksesta johtuvia astianpesukoneen tai pyykinpesukoneen vuotoja eikä niistä aiheutuvia vahinkoja. Pesukoneen hana tulee sulkea aina silloin, kun pesukone ei ole käytössä. Vedenpaine saattaa rikkoa vesiletkun ja aiheuttaa vesivahingon. Pesukoneita ei myöskään tule jättää käymään itsekseen, kun poistuu asunnosta.

Kun irrotat astianpesukoneen tai pyykinpesukoneen liitännät, muista tulpata vedenotto- ja poistoputkien päät. Tulpat voi hankkia rautakaupasta. Vedenotto- ja poistoputkien päiden tulppaukset ovat asukkaan vastuulla.

Muista kotivakuutus! Vahinkotapauksissa VAV Asunnot Oy:n oma vakuutus korvaa ainoastaan kiinteistölle aiheutuneet vahingot. VAV:n vakuutus ei korvaa asukkaan huonekaluihin tai muuhun henkilökohtaiseen omaisuuteen kohdistuneita vahinkoja eikä mahdollisia tilapäisasumisen kustannuksia. Tämän vuoksi asukkaan tulee itse huolehtia kodin ja sen irtaimiston vakuutusturvasta. Jos sinulla ei ole jo kotivakuutusta, kannattaa ottaa yhteyttä vakuutusyhtiöön ja selvittää oma vakuutusturvasi. VAV

23


Oma isännöitsijäsi Isännöitsijä Jorma Manner

Isännöitsijä Susanna Kasonen

Alue: Nissas, Päiväkumpu, Itä-Hakkila, Mikkola, Rekola sekä Karsikkokuja 13, Merjantie 10, Takojantie 1 p 010 235 1482 Sähköposti: jorma.manner@vav.fi

Alue: Hämeenkylä, Pähkinärinne sekä Harppuunapolku 1, Lautamiehentie 22–24, Pehtoorintie 11, Viikinkitie 2 P. 010 235 1481 Sähköposti: susanna.kasonen@vav.fi

Isännöitsijä Maarit Rantsi

Isännöitsijä Katri Vatanen

Alue: Tikkurila, Jokiniemi, Viertola, Simonkylä, Hakkila, Ruskeasanta P. 010 235 1486 Sähköposti: maarit.rantsi@vav.fi

Alue: Asola, Ilola, Havukoski, Koivukylä sekä Kallioimarteentie 10, Orvokkirinne 4, Sorakuja 4 P. 010 235 1488 Sähköposti: katri.vatanen@vav.fi

Isännöitsijä Maria Uronen

Isännöitsijä Jaana Oksanen

Alue: Hakunila, Länsimäki P. 010 235 1487 Sähköposti: maria.uronen@vav.fi

Alue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, Seutula, Tammisto, Ylästö P. 010 235 1484 Sähköposti: jaana.oksanen@vav.fi

Isännöitsijä Hanna Pölkki Alue: Korso, Metsola, Mikkola, Kulomäki, Nikinmäki, Vallinoja P. 010 235 1485 Sähköposti: hanna.polkki@vav.fi

Faksinumero kaikille isännöitsijöille: 010 235 1451

Isännöitsijöiden puhelinpäivystys VAV:n isännöitsijät päivystävät henkilökohtaisissa puhelinnumeroissaan maanantaista perjantaihin klo 9–11. Päivystysaikojen ulkopuolella isännöitsijän tavoittaa lähettämällä hänelle sähköpostia.

VAV palvelee Toimiston asiakaspalvelu

Vuokravalvonta

Ma–to: klo 9.00–15.00 Pe: klo 9.00–13.00

Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: klo 10.00–13.00

Puhelinajat Ma–to: klo 9.00–12.00 ja 13.00–15.00 Pe: klo 9.00–12.00 Puhelin: 010 235 1450 Sähköposti: info@vav.fi Faksi: 010 235 1451

Asukasvalinta Sähköposti: asukasvalinta@vav.fi Faksi: 010 235 1491 Asunnonhaun ohjeet: www.vav.fi

Puhelin: 010 235 1460 Sähköposti: vuokravalvonta@vav.fi Faksi: 010 235 1461

Asumisneuvonta Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: klo 10.00–13.00 Puhelin: 010 235 1470 Sähköposti: asumisneuvonta@vav.fi Faksi: 010 235 1461

VAV Viesti  

VAV:n asiakaslehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you