Page 1

VAV Oy: n a s u k a s l e h t i l 1.2011

Myyrm채ess채 hyv채채 naapuruutta yli 30 vuotta

VAV 1. 2011 1 www.vav.fi


sisällys VAV Asunnot Oy:n kotisivu:

www.vav.fi

VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille. Seuraava numero ilmestyy toukokuussa 2011 Julkaisija: VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA Päätoimittaja: Teija Ojankoski Toimitussihteeri: Tuomas Alho Toimituskunta: Tuomas Alho, Timo Karén, Sanna Lesch, Jorma Manner, Tuula Montonen, Liisa Kälvälä, Erkki Nikkanen, Liisa Holmberg, Sari Pulkkinen ja Jukka Halonen (Mediataju Oy) Kustantaja/Toteutus: Mediataju Oy PL 20, 01391 VANTAA Puh: 040-550 5657 jukka.halonen@mediataju.fi Kansikuva: Mediataju Oy 2011 Taitto: Matti Halonen, Mediataju Oy Kirjapaino: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Painos: 10 500 Osoitteenmuutokset: VAV Asunnot Oy

  2 Ekovinkki   3 Luottamushenkiöille tietopaketti

VAV kertoi asukkaille viime vuoden toteutuneet avainluvut

  9 Vastuunjakotaulukko Mikä huoltotyö kuuluu asukkaalle ja mikä huoltoyhtiölle? 10 VAV:n asumisoikeusasunnot uuteen kotiin 11 VAV Palvelukodit Oy aloitti toimintansa 12 Samassa talossa yli 30 vuotta Pirjo-Riitta Tiilikainen ja Helinä Virtala viihtyneet Myyrmäessä 15 Viherpeukalo

Nyt suunnittelemaan kevättalkoita!

16 18 19 20 23 24

Olivia täytti yksi vuotta Mitä kaikkea lapsen turvatekijöitä on huomioitava?

Hanki kotivakuutus! Pieni hinta voi pelastaa satakertaisen vahingon

Nimitysuutiset Kirvisenkujalla viihdytään Yhteisöllisyys ja yhteinen tekeminen avainasemassa

Käytä päätösvaltaasi Keväällä valitaan YTE-puheenjohtajat ja hallituksen jäsenet

Yhteystiedot

ekovinkki Muista puhdistaa ilmanvaihtoventtiilit Muistathan, että asunnon ilmanvaihtoventtiilit tulee puhdistaa säännöllisin väliajoin, vähintään kaksi kertaa vuodessa. Venttiilin voi puhdistaa kostealla kangaspyyhkeellä. Tarvittaessa venttiilin voi irrottaa puhdistamista varten kiertämällä sitä vastapäivään. Venttiili laitetaan takaisin paikalleen kiertämällä myötäpäivään. Jos venttiili on erityisen likainen, sen voi pestä vedellä ja astianpesuaineella. Muista irrottaa tiiviste pesun ajaksi. Jos poistoilmaventtiilin yhteydessä on äänenvaimenninpatruuna, puhdista se tarvittaessa kevyesti harjaamalla. Jos asunnossasi on koneellinen ilmanvaihto, huoltoyhtiö vaihtaa venttiilien suodattimet automaattisesti kaksi kertaa vuodessa. Sinun ei siis tarvitse itse huoltaa venttiilejä. Koneellisen ilmanvaihdon tunnistat siitä, että seinässä on suorakulmainen kotelo, jossa on pieniä reikiä. 2


pääkirjoitus Nuukailua ja kallista asumista Miksi vuokrat aina vain nousevat? Tekeekö vuokranantaja tahallaan kiusaa asukkaille? Eikö ahneudelle ole rajaa? Käyttääkö se edes niitä rahoja järkevästi? Nämä puheet ovat arkisia ja tuttuja monelle vuokralla asujalle. Näin tuli itsekin mietittyä, kun aikoinaan asuin vuokralla. Tilanne oli sama asuinpa sitten opiskelija-asunnossa, kunnan vuokra-asunnossa tai yksityisellä vuokranantajalla: vuokrankorotus aiheutti aina mieliharmia ja huolta rahanmenosta. Toisaalta vuokralla asumista osasi kyllä arvostaa, sillä silloinkaan asunnon löytyminen ei ollut helppoa, eikä oman asunnon hankintaan olisi ollut mahdollisuuksia, jos ei halujakaan. Asumismenoja pystyi onneksi pienentämään sillä, että käytti nuukasti vettä ja sähköä, piti lämpötilan parissa kymmenessä ja oli oppinut säästämään monessa muussakin. Suurperheen lapsena ja sodan ajan nähneiden isovanhempien neuvoilla varustettuna sitä selviytyi. Sen verran kyllä neuvoista olen aina lipsunut, että suihkussa käyn edelleen joka päivä, sillä peseytyminen kerran viikossa saunassa ei mielestäni riitä. Ei sen veden kanssa silti turhanpäiten lotrata. Nyt kun asiaa katsoo vuokranantajan näkökulmasta, niin huoli vuokrankorotuksista ei ole kadonnut – näkökulma vain on toinen. Vuokria on pakko korottaa, mutta vain sen verran että yhtiö selviää menoistaan. Noin puolet saaduista vuokrista menee pankeilta ja valtiolta saatujen velkojen takaisinmaksuun. Kaikki VAV:n talot on rakennettu lähes kokonaan velkarahalla ja velat on korkoineen maksettava takaisin. Asunnot on pidettävä lämpimänä ja vettä pitää olla saatavilla, kiinteistöt on pidettävä kunnossa ja niitä on korjattava ja huollettava. Ja kaikki maksaa.

vuokrankorotuksia hillitsevästi. Vielä muutama vuosikymmen sitten, nämä nuukuutta osoittavat asumistavat olivat itsestään selviä. Moni vielä muistaa kuinka valot sammutettiin aina kuin huoneesta lähdettiin pois, vettä ei juoksutettu hanasta yhtä surutta kuin nykyään, lapset eivät leikkineet suihkun alla puolta tuntia, ylimääräisten huoneiden ovet suljettiin ja niiden patterit käännettiin kiinni talven ajaksi, huonelämpötila pidettiin alhaisempana kuin nykyisin, eikä mitään maalattu tai uusittu vain vaihtelun vuoksi. Silloin nuukuus ja säästäminen olivat toisaalta taloudellinen välttämättömyys mutta toisaalta myös yleinen elämänasenne. Tuo tuhlailua väheksynyt ja nuukuutta arvostava asenne on jäänyt länsimaisen kulutuskulttuurin jalkoihin ja monet ympäristöä säästäneet tavat ovat unohtuneet. Se on harmi, sillä tuhlaus on tunnetusti kallista ja se näkyy myös vuokrissa. Siksi VAV vuokranantajana jaksaa muistuttaa mm. energian säästämisen ja veden kulutuksen vähentämisen tärkeydestä. Huomioon kannattaa ottaa sekin näkökulma, että näköpiirissä on eritoten energian hinnan merkittävä kallistuminen että myös korjauskustannusten kova nousu. Jotta näistä selvittäisiin ja vuokrankorotuksia voitaisiin hillitä, kannattaa nuukailevia tapoja ottaa käyttöön. Silloin tietää tekevänsä oman tärkeän osansa vuokrankorotusten hillitsemiseksi. Aurinkoista kevättä VAV viestin lukijoille!

Yhtiön väki tekee parhaansa, jotta mikään ei maksaisi liikaa ja jotta asukkailla olisi varaa vielä asua asunnoissamme. Tehtävä on vuosi vuodelta vaikeampi, mutta toistaiseksi olemme onnistuneet tavoitteessamme pitää vuokrat alhaisempina kuin muilla Vantaalla toimivilla suurilla vuokranantajilla. Monessa VAV viestissä on paasattu asukkaille energian- ja vedensäästön tärkeydestä ja siitä kuinka sillä säästetään myös asumiskustannuksissa ja hillitään vuokrankorotuksia. Samoin asumalla siististi ja pitämällä huolta huoneistoista pidetään korjauskustannuksia kurissa. Nämä ovat ne asiat, joiden avulla asukas itse voi parhaiten vaikuttaa

Teija Ojankoski

VAV 1. 2011 3


VAV Asunnot Oy:n luottamushenkilöt saivat helmikuussa täsmätietoa edellisen vuoden tilinpäätöksestä, energiakulutuksesta sekä tulevaisuuden näkymistä .

Luottamushenkilöt saivat tehokkaan tietopaketin

Tilinpäätöstietoa asukkaille 4


yhden tai kahden henkilönruokakuntia ja 51 prosenttia hakemuksista on ensimmäisessä kiireellisyysluokassa. VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski kertoi puheenvuorossaan, että asuntojen koko tulee olemaan yhtiölle tulevaisuudessa haaste. Suurin osa yhtiön asuntokannasta on rakennettu 1970-1990-luvuilla, jolloin isojen perheasuntojen tarve oli suuri. ”2000-luvulle tultaessa ruokakuntien koot ovat pienentyneet, jolloin neliötarvekin on kutistunut. Koska asuntokanta muuttuu hitaammin kuin ruokakuntien koko, on pienten asuntojen hakijamäärä iso suhteessa VAV:n asuntotarjontaan”, Ojankoski sanoi.

Uudistuotantoa ja korjaustöitä

VAV Asunnot Oy järjesti luottamushenkilöille tilinpäätösillan 16. helmikuuta. Toimitusjohtaja Teija Ojankoski, talouspäällikkö Liisa Kälvälä ja kiinteistöjohtaja Timo Karén kertoivat vuoden 2010 tavoitteista ja niiden toteutumisesta, sekä arvioivat tulevaisuuden näkymiä ja haasteita. VAV Asunnot Oy:n tehtävänä on tarjota laadukkaita ja kohtuuhintaisia asuntoja vantaalaisille. Yhtiöllä oli helmikuun alussa 9631 asuntoa, jotka tarjoavat kodin joka kymmenennelle vantaalaiselle. VAV:n taloissa asuu noin 20000 asukasta. Asuntohakemusten jonossa on kuitenkin 4600 hakijaa. Peräti 80 prosenttia hakijoista on

Vantaalla tarvitaan uusia vuokra-asuntoja koko ajan lisää. VAV ja VVO ovat päärakennuttajat, jotka rakentavat valtion tukemia kohtuuhintaisia asuntoja. Tällä hetkellä VAV:lla on meneillään kaksi rakennushanketta. Mikkolan Maarukanrinne 5:een valmistuu 40 huoneistoa toukokuussa ja kuukautta myöhemmin Koivukylään valmistuu 62 huoneiston vanhustenkeskus. Kivistöön valmistui helmikuussa Lippukuja 2:een 50 huoneistoa, ja asukkaat ovat päässeet jo muuttamaan uusiin koteihinsa. Suunnitteilla on kolme uutta kohdetta. Viertolan Osmankäämintie 28:aan on suunnitteilla 53 huoneistoa erityisasuntoja, Ilolan Satutielle 65 huoneistoa ja Kuninkaanmäen Kolohongankujalle 38 allergiatalohuoneistoa. Asuntojen olisi määrä valmistua vuonna 2012. ”Ainakin Ilolan ja mahdollisesti Kuninkaanmäenkin rakennustöiden aloitukset saattavat myöhästyä. Rakentamisen hinta ja tarjoukset ovat korkeita, joten kilpailutamme urakat myöhemmin”, Ojankoski harmitteli. Uudiskohteisiin joutuu ottamaan valtion tukeman pankki-

lainan. Valtiolta irtosi tänä vuonna käynnistysavustus 10.000 huoneistoon, mutta seuraavalle vuodelle tukea ei ole näkyvissä. Rakentaminen on huikean hintaista, ja jos tukea ei tule ja rahat menevät korjauksiin, se tarkoittaa vuokran korotuksia. ”Vuokratuloista puolet menee pelkästään lainoihin ja korkoihin. Vuokrien nousu johtuu velvoitteistamme pankkeja kohtaan, eikä se ole meidän kiusantekoa”, Ojankoski korosti.

Kalliit ja tarpeelliset korjaustyöt Uusien asuntojen rakentamisen lisäksi vanhojen korjaus ja kunnossapito tulevat lisääntymään. Korjaustöiden hinta on noussut, mutta Ojankoski vakuutti asukkaille, että yhtiö tulee käyttämään kaikki konstit pitääkseen vuokrat järkevinä. ”Hillitäksemme vuokrien korotuspainetta meidän tulee suunnitella tarkkaan, kuinka paljon korjaustöitä tehdään ja kuinka kalliilla. Mitä korjataan ensisijaisesti ja mihin laatutasoon.” Ojankoski kertoi, että moni vuokranmääritysyksikkö on rakennettu 70- ja 80-lukujen rakennustekniikoilla, joissa on ollut ”lapsentauteja”. ”Vanhoissa taloissa on monia rakennusratkaisuja, jotka eivät tunnu tämän päivän näkökulmasta järkeviltä.”

Huolta moni- kulttuurisuudesta Maahanmuuton ajankohtainen keskusteluaihe nousi esiin tilinpäätösillassakin. Asukkaat kyselivät Ojankoskelta VAV:n käytännöistä asukasvalinnassa ja asuntojen jaossa. Ojankoski kertoi, että VAV:n asukasrakenne on kielirakenteeltaan monikulttuurinen, mutta vastoin monien asukkaiden käsityksiä maahanmuuttajan status ei itsessään ole valintakriteeri. ”Ara ja Vantaan kaupunki valvovat asukasvalintaa, ja asunnot jaetaan kiireellisyyden perusteella. ”Yleisesti ottaen maahanmuuttajien ensimmäinen vakituinen asunto on ara- vuokraasunto, mutta se ei tarkoita että he olisivat jonon kärjessä. Asunnon tarve ja kiireellisyys ovat ensisijaiset kriteerit, mutta kun yksi asunto vapautuu ja hakijoita on 4600, on vaikea arvioida kuka on kiireellisin.” Ojankoski muistutti, että asunnottomuus on ensisijaisesti hoidettava lainkin mukaan. Hakija jolla on niin sanotusti katto pään päällä jää helposti toiseksi. Maahanmuuttajilta vaaditaan passi, ja asioiden pitää olla kunnossa poliisiviranomaisten kanssa. ”Jos hakijalla on työpaikka, oletamme että vuokranmaksukyky on hyvä, ja he ovat samassa asemassa kuin kantaväestö. Maahanmuuttajien aiheuttamista ongelmista on paljon pu-

VAV:n asuntojonossa on lähes 5000 hakijaa ja heistä puolet luokitellaan kiireellisiksi tapauksiksi, toimitusjohtaja Teija Ojankoski tiivisti reaalilukuja.

VAV 1. 2011 5


hetta, mutta samat ongelmat ovat myös kantaväestön keskuudessa”, Ojankoski sanoi. Osa asukkaista ilmaisi huolensa maahanmuuttaja-asukkaiden keskittymisestä tietyille alueille. Ojankoski kertoi, että Vantaan tavoitteena on välttää väestöryhmien kasautumista tietyille alueille. ”Joskus kasautumista on vaikea hallita, jos luovutettava asunto tietyltä alueelta on ainoa vaihtoehto antaa. Monesti vuokra-asuntoja keskittyy yhdelle alueelle, jolloin myös väestöryhmät kasautuvat.

Talous tasapainossa Talouspäällikkö Liisa Kälvälä esitteli luottamushenkilöitä kiinnostavat tiedot vuoden 2010 budjetista ja sen toteutumisesta. VAV onnistui taloudellisissa tavoitteissaan, ja yhtiön talous on tällä hetkellä hyvällä mallilla. ”Puskuria yllättäviin kuluihin löytyy ja maksuvalmius on hyvä”, Kälvälä luonnehti. Harmillisesti vuokrat nousivat kuluvallekin vuodelle. Pääomakulujen ja hoitokulujen nousuun oli varauduttava. Keskimääräinen neliövuokra on hiljalleen noussut kymmenessä vuodessa 7,67 eurosta neliömetriä kohden 10,04 euroon. Kuluvan vuoden helmikuun loppuun asti vuokra oli 9,71 euroa neliömetriä kohden kuukaudessa. VAV:n vuokraliikevaihto oli viime vuonna 69 miljoonaa euroa. ”Vuokrankorotuksia ajatellaan loputtomana suona, mutta meidän pitää muistaa, että pääomakulut nousevat automaattisesti inflaatiotason mukaisesti, ja lisäksi tulee joka vuosi ostopalveluiden hintojen tarkistukset. Pääomakulut muodostavat kuluista noin puolet. Inflaatio on surullisesti lähtenyt laukkaamaan, ja nyt joulukuussa se oli jo 2,9. prosenttia” VAV:n asuntojen käyttöaste oli 99 prosenttia. Käyttöaste notkahti heinäkuussa hieman alhaisemmaksi, kun VAV vaihtoi hakemusten käsittelyohjelmaa toukokuussa. Vaikutus

6

Talouspäällikkö Liisa Kälvälä esitteli viime vuoden positiivisia talouslukuja, mutta muistutti samalla, että puskureita tarvitaan jatkossa.

näkyi muutaman kuukauden eteenpäin. Loppuvuodesta käyttöaste oli erittäin hyvät 99,5 prosenttia. ”Käyttöä pienensi myös kaikki remontissa olevat asunnot. Tavoitetta ei ihan saavutettu viime vuonna, mutta tulos on silti hyvä”, Kälvälä sanoi. Käyttöaste oli korkea, ja vaihtuvuus asuinhuoneistojen määrään suhteutettuna oli erittäin alhaiset 11,2 prosenttia.

Merkittävimmät poikkeamat Budjetissa esiintyi muutamia

poikkeamia. Viime talven runsas lumimäärä aiheutti katu- ja piha-alueiden hoitokuluihin suuren poikkeaman. Kattolumien pudotuksiin ja kuormaautokuljetuksiin kului 0,5 miljoonaa euroa, vaikka niihin oli budjetoitu 0,06 miljoonaa. ”Jätehuoltokulut alittuivat 0,2 miljoonaa euroa, mutta alitus johtui enimmäkseen laskutusrytmin muutoksesta. Todellisuudessa jätehuoltokuluissa ei siis ole suurtakaan säästöä”, Kälvälä selvensi. Vuosikorjausten summa alittui miljoonalla eurolla ja rakentamis- ja korjauslainojen

korkokulujen alittumisesta seurasi 1,9 miljoonan euroa säästöä. ”Korkotase oli alhainen, joten säästimme 1,9 miljoonaa rakentamis- ja korjauslainojen kuluissa. Jos korot lähtevät nousemaan, on hienoa, että meillä on vähän puskuria.” Vuokran sisältämä toimistokorvaus oli 0,22 euroa neliöltä kuukaudessa. Lisäksi verottajalle maksettiin oman käytön arvonlisäveroa 0,04 euroa neliömetriä kohden kuukaudessa. Hallinnon ja isännöinnin henkilöstökulut veivät vuokraliikevaihdosta kaikkiaan kolme

Toteutuneet hoitokulut vuonna 2010 Muut hoitokulut 8%

Kiinteistövero 5% Siivous 4%

Korjaukset 20 %

Hallinto 5%

5,05

€/m2/kk

Huolto sis ulkoal. 8 %

Jaksottaiset korj. 14 % Vesi 10 %

Lämmitys 18 %

Keskimääräinen vuokra 4,66 + 5,05 = 9,71 €/m2/kk


prosenttia.

Energiasäästö onnistumassa Kunnallisena vuokrataloyhtiönä VAV on tehnyt energiasopimuksen ja asettanut itselleen tavoitteet lämmön-, sähkön- ja vedenkulutuksen säästölle vuoteen 2015 mennessä. Kiinteistöjohtaja Timo Karén kertoi, että tavoitteisiin pääseminen on hyvin todennäköistä. Energiakuluihin menee yli 30 prosenttia hoitomenoista. ”Jokainen on seurannut mediasta, miten lämmitys-, vesija sähkökustannukset nousevat ja tulevaisuudessa kulutukseen lyödään vielä enemmän veroa.” VAV aikoo jatkaa energiasäästötoimenpiteitä ja kehitellä uusia. Porraskäytäviin tullaan esimerkiksi asentamaan liikkeentunnistimella toimivia LED-valoja ja energiakatselmukset aiotaan tehdä tänä vuonna 35 kohteeseen.

Lähellä tavoitteita Karénin mukaan energiasäästötoimenpiteet ovat säästäneet rahaa 3,3 miljoonaa. Energiakulutuksen yleisarvosanaksi kiinteistöjohtaja antoi hyvän. Vettä kului viime vuonna

146 litraa asukasta kohti vuorokaudessa. Vesikustannukset olivat 3,3 miljoonaa. Vuonna 2013 veden hinta tulee olemaan sama koko pääkaupunkiseudulla. Karén sanoi, että asian hyvä puoli on se, että Vantaalla hinta ei noussut kuin yhden prosentin verran. Sähkön osuus energiakuluista oli noin miljoona euroa. VAV ostaa sähkönsä Vantaan

Kiinteistöjohtaja Timo Karén antoi viime vuoden energiakulutuksen arvosanaksi hyvän.

Energia Oy:ltä, ja seuraava kilpailutus on 2012-2013. Vantaan Energia asentaa ilmaiseksi kaikkiin kohteisiin tuntitehomittarit, joiden pohjalle laskutus tulee perustumaan. Vuonna 2010 sähköä kului 4,5 kilowattituntia rakennuskuutiometriä kohden, ja tavoite on saada se lukemiin 4,4 vuoteen 2015 mennessä. Lämpökustannuksissa VAV säästi 5,6 prosenttia vuoden 2009 lukuihin nähden. Lämmityskustannukset olivat noin kuusi miljoonaa, eli vähän enemmän kuin vuonna 2009, mutta vastaavasti VAV:lle valmistui uusia asuntoja. Lämpöindeksi oli kuitenkin pienempi kuin vuonna 2009. Vuoden 2010 indeksi oli 47,4 kilowattituntia rakennuskuutiometriä kohti, ja tavoite on saada se tippumaan 46:een. ”Tavoitteissa ollaan jo aika lähellä ja aikaa on vuoteen 2015 loppuun asti. Täytyy kuitenkin muistaa, että tavoitteisiin on helppo päästä, mutta ne on vaikea pitää. Jotta kulutus pysyisi kestävällä tasolla, se vaatii jatkuvaa seurantaa ja VAV:n ja asukkaiden välistä yhteistyötä”, Karén sanoi.

”Rohkeasti yhteyttä”

VAV lähettää talojen energiakulutusraportit samassa yhteydessä talousraporttien kanssa. Energiakulutusraportit on hyvä katsoa kolmen kuukauden välein ja laittaa ne ilmoitustauluille. ”Kukaan ei jaksa katsoa sitä kerran kuukaudessa. Kolmen tai kuuden kuukauden välein annettu raportti antaa informaatiota siitä, miten talossa menee.” Karén kertoi seuraavansa aktiivisesti energiakulutusraportteja. Jos raportissa ilmenee outoja poikkeamia, Karén kysyy heti asiasta isännöitsijältä. Jos isännöitsijä ei osaa vastata, Karén kysyy asiasta huollolta. Tällä hetkellä kahden kohteen vedenkulutus on seurannassa, sillä kulutus on näissä noussut. Jos vedenkulutus pomppaa suureksi, tällöin selvitetään, onko talossa vuotoja. Jos vesimittari tipahtaakin yöllä normaalisti nollille, isännöitsijä tai kiinteistöhuolto selvittävät muita mahdollisia toimenpiteitä. Karén harmitteli, että asukkaat ovat hieman laiskoja ilmoittamaan vesivuodoista. Karén kehotti luottamushenkilöitä aktiivisuuteen, seurailemaan talojensa kulutusraportteja ja toimintaa ja ottamaan

VAV 1. 2011 7


tarvittaessa rohkeasti yhteyttä joko häneen tai isännöitsijään. Esimerkiksi, jos talvella pidetään ikkunoita auki, lämpöasetukset ovat todennäköisesti pielessä. ”Lämpötila tulee mitata metrin korkeudesta väliseinältä, sillä ulkoseinä on kylmempi. Lämpötilasuositus on 20-22 astetta” Karén esitti myös VAV:n toivomuksen, että luottamushenkilöiden toiminta kentällä olisi aktiivista. ”Toivomme että pidätte asu-

8

kaskokouksia ja talkoita keväisin ja syksyisin. Mitä enemmän asukkaat osallistuvat yhteisiin asioihin, sen pienempi on vaihtuvuus ja sen vähemmän tarvitaan korjauksia.” Teksti: Antti Halonen Kuvat: Henrik Kettunen

Luottamushenkilöt ehtivät vaihtaa ajatuksia keskenäänkin tilinpäätösillassa.


Huoneistojen pienet korjaus- ja huoltotyöt Kiinteistönhoitajille tulee jonkin verran korjaus- ja huoltotehtäväpyyntöjä, jotka kuuluvat asukkaan itsensä hoidettaviin. Kertaus tehtäväjaosta ei varmaankaan ole tälläkään kertaa pahaksi. Kiinteistönhoitajan tehtäviin kuuluu kylläkin myös opastus tämän tyyppisissä asioissa. Alempana olevassa taulukossa on asukkaalle kuuluvat tehtävät korostettu (sinisellä) värillä. Nämä asiat on siis hoidettava omatoimisesti ja omalla kustannuksella. Muistattehan, että myös

huollolle ja VAV:lle kuuluvat tehtävät eivät ole ilmaisia vaan nämä kustannukset kerätään asukkailta vuokrissa. Huoneiston hyvä ja huolellinen hoito samoin kuin ilmenneiden vikojen välitön ilmoittaminen huoltoliikkeelle on pitkällä tähtäimellä ennen kaikkea asukkaan oman edun mukaista

VASTUUNJAKOTAULUKKO LÄMMITYS lämpöpatterin ilmaus.............................................................................................................. HUOLTO patteriventtiilin korjaus............................................................................................................ HUOLTO lämpöpatterin korjaus.............................................................................................................. HUOLTO huoneiston lämpötilan mittaus (ensimmäinen mittaus asukas).............................................. HUOLTO huoneiston lämpötilan perussäätö..................................................................................................VAV ILMANVAIHTO asunnon liesikuvun tai tuulettimen asennus ja huolto............................................................. HUOLTO asukkaan oman liesikuvun tai tuulettimen asennus ja huolto................................................. ASUKAS liesikupu, vakiovaruste............................................................................................................. HUOLTO poistoventtiilien puhdistus kolmen kuukauden välein............................................................. ASUKAS poistoventtiilin korjaus............................................................................................................ HUOLTO liesikuvun rasvasuodattimen puhdistus kolmen kuukauden välein......................................... ASUKAS asuntokohtaiset ja talon ilmastointikoneet.............................................................................. HUOLTO ilmanvaihtohormien puhdistus.......................................................................................................VAV ilmanvaihtojärjestelmän säätö........................................................................................................VAV korvausilmaventtiilien puhdistus keväällä ja syksyllä.............................................................. ASUKAS VESI- JA VIEMÄRILAITTEET vesihanan tiivisteet.................................................................................................................. HUOLTO vesihanan vaihtaminen............................................................................................................ HUOLTO vesikalusteiden lisäasennukset................................................................................. ASUKAS/ HUOLTO pesukoneen tai astianpesukoneen liittäminen....................................... ASUKAS TILAA PUTKILIIKKEEN käsisuihkuletkun uusiminen.................................................................................................... ASUKAS pesualtaiden tulpat.................................................................................................................. ASUKAS pesualtaiden, lattiakaivojen ja hajulukkojen puhdistus........................................................... ASUKAS viemärin avaus.......................................................................................................... ASUKAS/ HUOLTO putkistovuodot........................................................................................................................ HUOLTO WC-laitteet.............................................................................................................................. HUOLTO SÄHKÖLAITTEET huoneiston sulakkeet............................................................................................................... ASUKAS huoneiston noususulake.......................................................................................................... HUOLTO sähköjohdot (alkuperäiset)...................................................................................................... HUOLTO valaisimien kuvut ja lamput, myös lieden, jääkaapin, uunin ja liesikuvun..................................................................................Huolto asukkaan vaihtuessa valaisimien kuvut ja lamput, myös lieden, jääkaapin, uunin ja liesikuvun............................................................................ASUKAS asumisaikana valokatkaisijat ja pistorasiat..................................................................................................... HUOLTO antenni- ja puhelinpistorasiat.................................................................................................. HUOLTO antenniliitosjohto.................................................................................................................... ASUKAS lisäsähköasennukset................................................................................................. ASUKAS/ HUOLTO saunan kiuas............................................................................................................................ HUOLTO kiuaskivien uusiminen /talosauna............................................................................................ HUOLTO kiuaskivien uusiminen/ huoneistokohtainen........................................................................... ASUKAS

IKKUNAT JA OVET ikkunoiden lasit (ei itse rikotut)............................................................................................... HUOLTO ikkunoiden lasit (itse rikotut).................................................................................... ASUKAS /HUOLTO ikkunoiden kiinteät tiivisteet................................................................................................... HUOLTO aukipitolaitteet........................................................................................................................ HUOLTO ikkunapuitteiden ja helojen korjaus......................................................................................... HUOLTO sälekaihtimet (jätettävä huoneistoon pois muutettaessa)....................................................... ASUKAS huoneistojen ulko-ovet............................................................................................................ HUOLTO postiluukku ja ovikello............................................................................................................. HUOLTO ulko-oven nimikilpi.................................................................................................................. HUOLTO ulko-oven lukon sarjamuutos.................................................................................... ASUKAS/ HUOLTO lukot/ helat.............................................................................................................................. HUOLTO sisäovien korjaus...................................................................................................................... HUOLTO ulko-oven varmuuslukko ja ovisilmä (jätettävä huoneistoon)................................................. ASUKAS AVAIMET lisäavaimet............................................................................................................... ASUKAS/ HUOLTO vioittuneen avaimen vaihto..................................................................................................... HUOLTO kadonneet avaimet.................................................................................................................. ASUKAS kadonneet avaimet/ sarjoitus.................................................................................................. ASUKAS KIINTEÄT KALUSTEET kaapistot, niiden hyllyt ja helat................................................................................................ HUOLTO vaatenaulakko......................................................................................................................... HUOLTO peilit, vakiovarusteet................................................................................................................ HUOLTO jääkaapin/ pakastimen korjaus, vakiovarusteet...................................................................... HUOLTO asukkaan hankkima lisälaite.................................................................................................... ASUKAS liesi, liesikupu.......................................................................................................................... HUOLTO takka, tuhkan poisto................................................................................................................ ASUKAS astiankuivauskaapin ritilähyllyt............................................................................................... HUOLTO SISÄPUOLISET PINNOITTEET kattojen/seinien maalaus/tapetointi...................................................................VAV tai asukas ja VAV lattiapäällysteet..............................................................................................................................VAV astiakaapin ritilähyllyt............................................................................................................. HUOLTO PIHA-ALUE huoneistopihan nurmikko, reunapensaiden sisäpuoli.............................................................. ASUKAS huoneistopihan istutukset....................................................................................................... ASUKAS KUKA MAKSAA JA JA HOITAA KORJAUKSET: HUOLTO = huoltoyhtiö hoitaa, asukkaan ilmoituksen perusteella VAV = VAV hoitaa ASUKAS = vuokralainen hoitaa ja maksaa ASUKAS/HUOLTO= vuokralainen maksaa, yhteys ensin huoltoyhtiöön ASUKAS/VAV = vuokralainen maksaa, yhteys ensin VAV.iin

VAV 1. 2011 9


Asukkaiden turva haluttiin varmistaa

Vantaan asumisoikeusasunnot TA-Asumisoikeudelle Vantaan kaupungin kaupunkikonserniin kuuluva VAV Asunnot Oy luopui tytäryhtiöstään VAV Asumisoikeus Oy:n myyden kiinteistökannan helmikuussa TA-Asumisoikeus Oy:lle, joka on valtakunnallinen ja yleishyödyllinen asumisoikeusyhtiö. ”Näin turvattiin asumisoikeusasukkaiden asema parhaalla tavalla”, VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski korostaa.

VAV:n asumisoikeusasunnot saivat uuden omistajan, kuten nämä Krakantien asunnot.

Kaupan myötä TA-Asumisoikeuden omistukseen siirtyi koko VAV Asumisoikeuden kiinteistökanta, yhteensä 527 asumisoikeusasuntoa Vantaalla. Osapuolet korostavat, että kauppa ei tapahtunut bisnestä tai voittoa tavoitellen. VAV Asumisoikeus Oy myytiin TA-Asumisoikeudelle asumisoikeuslain mukaisella luovutushinnalla, joka oli 609 590 euroa. VAV Asumisoikeuden liikevaihto vuonna 2010 oli noin 4,7 miljoonaa euroa ja sen tasearvo myyntihetkellä noin 60 miljoonaa euroa.

Luonnollinen syy kauppaan Kaupan taustalla on Vantaan kaupungin tekemä periaatepäätös, jonka mukaan VAV Asunnot Oy ei tuota enää asumisoikeusasuntoja. Päätöksen mukaan sen tulee keskittyä yksinomaan vuokra-asuntotuotantoon. Uusia asumisoikeuskohteita ei ole rakennutettu vuoden 2003 jälkeen. Kiinteistömäärä on siten jäänyt pieneksi, eikä se riitä muodostamaan riittävää taloudellista puskuria asunto-


VAV Palvelukodit Oy aloitti toimintansa

Kauppakirjan allekirjoitustilaisuudessa toimitusjohtajat Panu Kärnä ja Teija Ojankoski sekä Vantaan kaupunginjohtaja Juhani Paajanen.

jen käyttövastikkeiden vaihtelulle. VAV Asumisoikeus Oy:n kiinteistökanta ikääntyy ja vanhimmat talot tulevat lähivuosina peruskorjausikään. Yhtiön talous on nyt hyvä, mutta koska peruskorjauskustannuksia tasaavaa nuorta kiinteistökantaa ei ole, korjauskustannukset uhkaavat nostaa vastikkeita lähivuosina. ”Kun yhtiö sulautuu suurempaan ja kasvavaan asumisoikeusyhtiöön, vastikkeiden kehitys on tasaisempaa ja ylisuuret korotukset voidaan välttää. Näin turvataan asumisen kohtuuhintaisuus”, VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski painottaa.

Asukasturva taataan VAV Asumisoikeus Oy on yleishyödyllinen asumisoikeusyhtiö, ja se voitiin myydä vain toiselle yleishyödylliselle yhtiölle. Valtion Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) hyväksyi yhtiön luovuttamisen TA-Asumisoikeus Oy:lle lain mukaisella enimmäisluovutushinnalla. Uusi omistaja on Suomen toiseksi suurin asumisoikeusyhtiö. Yleishyödyllisyyden vuoksi TA-Asumisoikeuden tavoitteena ei ole tuottaa voittoa eikä jakaa osinkoa. Kaikki VAV Asumisoikeuden asukkaat saivat kirjeen, jossa kerrottiin kaupasta ja uudesta omistajasta. Kirje saapui asukkaille samana päivänä

kuin kappakirjan allekirjoitus eli 9. helmikuuta. ”VAV Asumisoikeuden osto on merkittävä lisäys asuntokantaamme”, TA-Asumisoikeuden toimitusjohtaja Panu Kärnä luonnehtii. ”Kaupan myötä asuntojemme määrä Vantaalla lähes kaksinkertaistuu ja Vantaasta tulee yhtiömme suurin yksittäinen toimintakunta. Hyvän asiakaspalvelun varmistamiseksi avaamme myös uuden toimiston Vantaalle.” TA-Asumisoikeudella on kaupan jälkeen 1255 asuntoa Vantaalla. Asumisoikeusasukkaiden sopimusehdot säilyivät kaupan jälkeen entisellään, eikä omistajanvaihdos aiheuta muutosta vastikkeissa. ”Laki takaa asumisoikeusasukkaiden aseman”, toimitusjohtaja Teija Ojankoski sanoo. ”Kaupalla on haluttu ajaa ennen kaikkea asukkaiden etua. Osana suurempaa ja dynaamista asumisoikeusyhtiötä heidän tulevaisuutensa on turvattu.” ”Haluamme lämpimästi kiittää hyvin toimineesta yhteistyöstä aso-asukkaiden kanssa. Uskomme vakaasti, että toiminta jatkuu yhtä luontevasti uuden omistajan kanssa”, toimitusjohtaja Teija Ojankoski sanoo.

VAV Asunnot Oy:lle perustettiin 1.3.2011 uusi tytäryhtiö VAV Palvelukodit Oy. Tytäryhtiö hallinnoi maaliskuun alusta lähtien kaikkia VAV:n omistamia palvelutaloja. VAV Palvelukodit Oy:n perustamisen tarkoituksena on keskittää ja tehostaa VAV:n palveluasuntotoimintaa. Uuden yhtiön perustaminen ei aiheuta muutoksia palvelutalojen asukkaiden vuokrasopimuksiin eikä asumiseen. VAV Palvelukodit Oy:n perustamisen myötä Vantaan kaupungin tarjoama palveluasuminen saadaan toimimaan oman yhtiönsä alla. Näin palveluasuntoja tarvitsevien erityisryhmien asiat voidaan hoitaa keskitetysti. Myös asumiseen liittyvät palvelut saadaan keskitettyä. Järjestelystä on lisäksi taloudellista hyötyä, ja se auttaa turvaamaan palveluasumisen kohtuuhintaisuuden. Uudet palvelutalot saavat muun muassa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta erityisryhmien investointiavustusta asuntojen rakentamiseen. Palveluasumisen tarve Vantaalla tulee jatkossa lisääntymään kaupungin väestön kasvaessa ja ikääntyessä. Uuden tytäryhtiön avulla VAV haluaa tehostaa palvelutalotoimintaansa, jotta se vastaisi parhaalla tavalla vantaalaisten tarpeita. VAV:n palveluasuntoja ei haeta normaalilla asuntohakemuksella, vaan haku tapahtuu Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen kautta. Jos tarvitset palveluasuntoa, ota yhteyttä oman asuinalueesi vanhuspalvelujen sosiaalityöntekijään. Alueellisten sosiaalityöntekijöiden yhteystiedot löydät Vantaan kaupungin kotisivuilta: www.vantaa.fi.

Teksti: Jukka Halonen Kuva: Henrik Kettunen VAV Asunnot Oy sai uuden tytäryhtiön maaliskuun alussa. VAV Palvelukodit Oy mahdollistaa palveluasuntoja tarvitsevien erityisryhmien asioiden hoitamisen keskitetysti. Yksi palvelutaloista on Hakunilassa sijaitseva Heporinne 1.

VAV 1. 2011 11


Kivikirveenkuja 4:n alkuperäisasukkaat:

”Myyrmäestä emme enää lähtisi”

Pirjo-Riitta Tiilikainen ja Helinä Virtala muuttivat Myyrmäen Kivikirveenkujalle jo vuonna 1978. Hyvät naapurit ovat viihtyneet samassa talossa jo yli 30 vuotta.

Yli 30 vuotta Myyrmäessä asuneet Helinä Virtala ja Pirjo-Riitta Tiilikainen kaipaavat vain aktiivista asukastoimintaa. Vuonna 1978 Myyrmäessä oli peltoja, kuppila ja asema. Asuintaloja aseman liepeillä ei ollut nimeksikään.

12

Kivikirveenkuja 4:ään valmistui saman vuoden syksyllä 71 asuntoa. Kerrostalo oli alueen ensimmäisiä. Yhteen uusista asunnoista muutti kolmikymppinen Pirjo-Riitta Tiilikainen perheineen. Puolitoista kuukautta myöhemmin viereiseen rap-

puun asettui asumaan kahden lapsen äiti Helinä Virtala. Silloin ajatus Myyrmäkeen muuttamisesta ahdisti helsinkiläislähtöistä Virtalaa. ”Muistan miettineeni, että eihän tänne pääse millään eikä täältä pääse pois millään. Asunto piti kuitenkin pakon

edessä ottaa. Ajattelin, että voisihan täältä muuttaa pois. Enää en lähtisi.”, hän naurahtaa.

Muuttunut asuinalue Yli 30 vuotta myöhemmin Myyrmäki on rakennettu täyteen kerrostaloja, alueelta löy-


tyy kaksi ostaria ja jopa Verotoimisto – Virtalan sanojen mukaan kaikki, mitä he tarvitsevat. Helsingin vierailut ovat harvassa, koska tarvittava löytyy lähempääkin. On Myyrmäen laajentumisessa ollut varjopuolensakin, sillä levottomuudet ovat lisääntyneet. Virtala jakoi postia lähialueilla 30 vuotta ja ehti nähdä katujen vaarat liikkuessaan sydän yöstä aamun pikkutunneille. Itse hän ei koskaan joutunut uhatuksi. ”Minä en enää mene pimeällä yksin ulos”, toteaa Tiilikainen. Molemmista naisista Myyrmäen levottomuudet johtuvat yleensä alkoholista ja huumeista. Erityisesti huumeiden käyttö on lisääntynyt alueen asukkaiden keskuudessa. ”Ei täällä tarvitse televisiota. Kun viikonloppuisin istahtaa parvekkeelle, voi katsella kokoillan elokuvaa”, Tiilikainen naurahtaa.

Kerhotoimintaa kaivataan Tiilikainen ja Virtala asuvat edelleen samassa talossa, toinen heistä jopa samassa asunnossa. ”Minä olen vaihtanut pienempään”, Tiilikainen kertoo. Vuosin varrella kumpainenkin on nähnyt niin talon ilot kuin surutkin. Molemmat ovat

Pirjo-Riitta Tiilikainen ja Helinä Virtala ovat molemmat toimineet aikanaan asukastoimikunnan puheenjohtajan tehtävissä. Helinä hoiti virkaa peräti 25 vuotta ja toimi samalla luottamushenkilönä.

toimineet vuorollaan asukastoimikunnan puheenjohtajina. Virtala on hoitanut tehtävää lähes 25 vuotta, Tiilikainen yhden kauden. Lisäksi Virtala on ollut myös talon luottamushenkilö vuosikymmeniä. Jäljellä on enää kourallinen alkuperäisiä asukkaita, Virtalan laskujen mukaan kuusi tai seitsemän. Eniten molemmat rouvat kaipaavat asukastoimintaa, jonka kultaiset vuodet sattuivat 1980-luvulle. Kerrostalon sydämessä, kerhohuoneella, järjestettiin toi-

Reilut kymmenen vuotta sitten toteutettiin peruskorjaus, jolloin laajennettiin myös kerhotiloja. Nykyinen yhteistila toimii niin kirjastona, kuntosalina kuin vaikkapa asukkaiden toisena olohuoneena.

mintaa lapsille sekä nuorille. Pienen pienessä tilassa pidettiin kirpputoria, harjoiteltiin näytelmiä, laulettiin yhteislauluja ja askarreltiin. ”Viime vuonna taloon syntyi kaikkiaan kuusi lasta. Jos vanhemmat innostuvat järjestämään lapsilleen ohjelmaa, kerhotoiminta voisi jälleen elpyä ”, Virtala sanoo toiveikkaasti.

Peruskorjaus vei parempaan 1990-luvun loppupuolella tehdyn peruskorjauksen myötä kerhotilaa laajennettiin siten, että käyttöön tuli toinenkin huone. Nykyisin kodikas kerhotila toimii niin kirjastona, kuntosalina kuin asukkaiden olohuoneena. Tilaa on riittämiin eikä isompia kekkereitä tarvitse enää järjestää pyykkituvassa, kuten muutama vuosikymmen sitten. Vaikka kerhotilaa on enemmän, asukkaiden yhteiset tilaisuudet ovat kutistuneet asukaskokouksiin sekä satunnaisiin peli- ja käsityöiltoihin. Virtala ja Tiilikainen harmittelevat, että asukkaat eivät

enää halua osallistua sankoin joukoin yhteiseen toimintaan. ”Monilla nuorilla kaverit ovat muualla. Maahanmuuttajilla taas ovat omat tiiviit yhteisönsä ”, Virtala lisää. Siitä huolimatta kerhohuone on kovassa käytössä, kun asukkaat varaavat sitä omiin tarpeisiinsa. 15 vuotta sitten tehdyssä peruskorjauksessa alkuperäisestä talosta jäivät jäljelle pelkät seinät. Naiset kertovat, että muun muassa asuntojen värimaailma muuttui 1970-luvun räikeistä oranssin ja vihreän sävyistä vaaleisiin, parvekkeet uusittiin ja julkisten tilojen pohjaratkaisua muutettiin.

Maahanmuuttajat ovat rikkaus Talon asukaskunta on vaihtunut kolmessa vuosikymmenessä moneen otteeseen. Ensimmäisinä vuosina Tiilikaisen ja Virtalan laskujen mukaan talossa asui parisenkymmentä lasta ja nuorta. Silloin postinkannon ohella perhepäivähoitajana työskennellyt Virtala hoiti omien lastensa lisäksi

VAV 1. 2011 13


”Myyrmäki on moneen muuhun lähiöön verrattuna rauhallinen ja turvallinen alue”, naapurukset miettivät.

myös muuta talon pikkuväkeä. Leikkien äänet kantautuivat molempien naisten korviin pihamaalta. Lopulta ne vaimenivat, kun ensimmäisen sukupolven lapset olivat kasvaneet tai muuttaneet pois. 1990-luvulla taloon asettuivat asumaan ensimmäiset maahanmuuttajat. Nykyisin heitä on kaikissa kolmessa rapussa. ”On somalialaisia, turkkilaisia, virolaisia, kolumbialaisia ja intialaisia”, naiset luettelevat. Heistä vieraat kulttuurit antavat paljon. Esimerkiksi somalinaiset ovat käyneet opettamassa paikallisten leivonnaisten tekoa talon muille asukkaille.

Ridge kävi vierailulla Vaikka toisinaan Kivikirveenkuja 4:ssä on ollut rauhattomia öitä ja murtovarkaita, naisten mukaan heidän talossaan on päästy todella vähällä verrattuna moniin naapureihin. Myyrmäestä on tullut molemmille niin rakas, että pois muuttaminen olisi lähes mahdotonta. Heistä Myyrmäki on moneen muuhun lähiöön verrattuna rauhallinen ja turvallinen paikka. Siitä huolimatta alueen menneisyyteen mahtuu niin ikäviä kuin hauskojakin muistoja. Yksi pysäyttävimmistä kokemuksista on Tiilikaisesta ja Virtalasta ollut pian kymme-

nen vuotta sitten tapahtunut räjähdys Myyrmannissa – vain kivenheiton päässä naisten kotitalosta. ”Puhelinlinjat eivät toimineet ja kaikki olivat huolissaan toinen toiseitaan. Minunkin piti olla siellä samana iltana, mutta olin päättänyt mennä vasta seuraavana päivänä ostoksille”, Virtala muistelee dramaattisia tapahtumia. Kauhun hetket unohtuivat kuitenkin suhteellisen nopeasti eikä isku kuulemma vaikuttanut kävijämääriin. ”Ihan yhtä paljon siellä on edelleen porukkaa”, Tiilikainen

arvioi. Mahtuu Myyrmäessä vietettyihin vuosiin myös kommelluksia, jotka saavat naisten suupielet vääntymään hymyyn. ”Kävihän Kauniiden ja Rohkeiden Ridgekin viereisessä urheiluhallissa heiluttelemassa Suomen vierailullaan”, Virtala hymähtää. Teksti: Virvamaria Toikka Kuvat: Henrik Kettunen

”Kun muutimme tänne, ympärillä oli lähinnä peltoja”

www.vav.fi

Seuraava VAV Viesti ilmestyy toukokuussa.


viherpeukalo Kevättalkoot yhteiseksi iloksi Näihin aikoihin asukastoimikunnissa on hyvä alkaa suunnitella kevättalkoiden tulevaa ajankohtaa ja mitä siellä tehdään. Haravan varressa voi tutustua paremmin naapureihin ja nauttia kevätsäästä. Kevään pihatalkoot tarkoittavat edellisen syksyn puunlehtien, risujen ja muiden miljööroskien siistimistä. Hyvin hoidettu piha on näyteikkuna kaikille ja ennen muuta lisää asukkaiden viihtyvyyttä. Pihaa ei ole tarkoitus rakentaa uusiksi vaan ainoastaan poistaa rumentavat roskat talven jäljiltä pois, VAV:n hortonomi Kristiina Pirhonen-Pohja sanoo. Kevättalkoiden ajankohta riippuu tietysti säistä. Yleensä talkoot osuvat huhti-toukokuun vaihteeseen, kun maanpinta on ehtinyt

kuivahtaa. Märkä nurmi ei tykkää tallaamisesta. Sen sijaan juuri vihertämisensä aloittanut nurmikko pitää haravoimisesta, kun juuret saavat ilmaa. Pirhonen-Pohja neuvoo, että pensaiden alta ei lehtiä tarvitse haravoida pois. Vanhat, rikkinäiset suoja-aidat voi poistaa. Pensaiden kasvettua aidat jäävät tarpeettomiksi. Sen sijaan leikkialueen sisäpuolinen suoja-aita on hyvä säilyttää, näin pensaita suojellaan läpikululta. Puita ja yhteisten alueiden pensaita ei saa mennä omin päin leikkelemään. Tämä kuuluu viherurakoitsijalle. Kun talkooajankohta on sovittu, kiinteistön luottamushenkilön tulee sopia asiasta huoltoyhtiön kanssa vähintään viikkoa aiem-

min. Näin saadaan sovittua tarpeellisten talkoovälineiden toimituksista ja tarvittaessa tehdään tilaus roskalavan tilaamisesta. Talkootarjoilusta puolestaan sovitaan isännöitsijän kanssa. Talven jäljiltä löytyy myös hiekoitussoraa, jota ei saa laittaa jäteastioihin. Kasojen poistosta kannattaa sopia huollon kanssa etukäteen. Touko-kesäkuun vaihteessa on aika järjestää kesäkukkien istutustalkoot ruukkuihin. Asiaa hoitaa kiinteistön vihervastaava. Kukkien istutus on liian aikaista vielä toukokuun alussa, jolloin yöpakkaset ovat vielä yleisiä.

VAV 1. 2011 1515


Yksivuotias Olivia on pieni, mutta peloton

”Lapsen kanssa huomioitava monta turvallisuustekijää” Pienen lapsen kanssa on kotona huomioitava monta turvallisuustekijää. Näin myös Salosen perheessä Nissaksessa VAV:n kummitytön Olivian kanssa. 16

Viime vuonna pääkaupunkiseudulle syntyi enemmän lapsia kuin pitkään aikaan. Voisi suorastaan puhua ennätyksestä. Uusia pääkaupunkiseutulaisia syntyi noin 37 joka päivä,

yhteensä noin 13 00. Yliaktuaari Pekka Vuori Helsingin tilastokeskuksesta kertoo Helsingin Sanomissa, että selitys on yksinkertaisesti siinä, että pääkaupunkiseudun asukasmäärä


Teksti: Kari Lopperi Kuvat: Henrik Kettunen

nousee ja sitä kautta alueella asuu enemmän synnytysikäisiä naisia. Yksi viime vuonna syntyneistä tenavista oli Salosen perheen esikoinen, Olivia, joka syntyi aamuyön tunteina 20. tammikuuta. Perhe asuu Riimukujalla VAV:n vuokra-asunnossa. Olivia on siis ehtinyt jo täyttää yksi vuotta. Isä Juha on aktivoitunut entisestään kiinteistön yhteisistä asioista ja toimii nyt asukastoimikunnan puheenjohtajana.

Kävelee ja sanelee Olivia on terhakka tyttö. Hän ei enää konttaa, vaan kävelee,

jopa omin päin. Sanavarastoakin alkanut syntyä, vaikka se ei kovin laaja olekaan; ”Isi, äiti, mitä, miksi, kuka ja käsi”. Niillä jo pitkälle pärjää, sanoo äiti Tanja Kärnä-Salonen. Sitä paitsi, jos Olivia ei tiedä jotain sanaa, hän korvaa sen omalla lapsenkielellään. Äiti tykkää, että lapsi ei ujostele eikä pelkää vieraita ollenkaan. ”Olivia on kovasti kiinnostunut tekniikasta jo nyt. Aina kun astianpesukone tai pyykinpesukone käynnistetään, Olivia haluaa painaa käynnistysnappia. Ja jos ei Olivia ole saanut käynnistää, hän osaa sammuttaa koneet ja käynnistää ne itse uudelleen.”

Turvallisuus tärkeintä Kun tyttö jo tepastelee omin päin ja on kiinnostunut kaikista laitteista, selvää on, että kodissa on mietitty turvallisuustekijät – kuten jokaisessa kodissa, jossa on pieniä lapsia. Äiti luettelee, että pistorasioissa on suojat, veitset ja kaikki teräaseet on nostettu saavuttamattomiin. ”Kun pinnasängystä luovuttiin, yhtenä yönä heräsimme Juhan kanssa siihen, että missäs ihmeessä Olivia on. Helpotus oli suuri, kun löysimme tytön katsomasta telkkaria olohuoneesta. Hän kun osaa käyttää myös kaukosäädintä”, äiti huokaa.

Tämän jälkeen makuuhuoneen ovi pidettiin lujasti kiinni. Tanja-äiti vielä sanoo, että kemikaalit, pesuaineet ja vastaavat ovat lukituissa kaapeissa. Ja koskapa Olivia oppii kiipeilemään ihan lähiaikoina, liesisuojat on jo tilattu. ”Pitää osata havaita tällaiset asiat ja ennakoida turvaongelmat. Kyllä niihin ratkaisut löytyvät”, isä-Juha sanoo. Ja tietenkin kalamiehenä Juha kertoo ylpeänä, että Olivia on saanut pilkillä jo ensimmäisen ahvenensa. Tämä tapahtui Nuuksion Kattilajärvellä, toki isän avustuksella. Aika likka!

VAV 1. 2011 17


Satasen sijoituksella voi olla satakertainen arvo

Hanki kotivakuutus! Kotivakuutus on kaikkien vuokra-asukkaiden turva. Vahinko voi tulla sananmukaisesti kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kotivakuutusten keskimääräinen korvattava vahinko on 4000 euron suuruinen. Pienikin palovahinko nostaa korvausmäärän nopeasti yli 7000 euron. Palovahinko ei välttämättä tarkoita omassa asunnossa syntynyttä tulipaloa. Alakerrassakin sellainen voi tapahtua ja savuhan nousee ylöspäin. Salamanisku läheisyyteen saattaa aiheuttaa jännitepiikin, joka voi olla tuhoisa monille sähköverkkoon kytketyille laitteille, tietokoneista, puhelimiin ja erilaisiin kodinkoneisiin, vaikka ei varsinaista tulipaloa aiheuttaisikaan. Koti-irtaimistojen vakuutusmaksut vaihtelevat vakuutusturvan laajuudesta ja vakuutuskohteesta riippuen joistakin kympeistä muutamiin satasiin vuodessa.

Varma hyöty vakuutuksesta Keskinäisen Vakuutusyhtiö Turvan yhteyspäällikkö Jouni Kaleva Tikkurilan toimistolta kertoo, että omistusasunnoissa yhdeksän kymmenestä tekee kotivakuutuksen. Sen sijaan vuokra-asuntopuolella kotivakuutus on vain joka toisella. Moni vuokra-asuja erehtyy luulemaan, että vuokrayhtiön

18

kiinteistövakuutus kattaisi onnettomuuden sattuessa kaikki. Tarkalleen ottaen kiinteistövakuutus turvaa kaiken kiinteän seinistä kattoon, mutta vuokralaisen henkilökohtaista omaisuutta se ei korvaa. Jouni Kaleva korostaa, ettei kotivakuutus ole vain oman irtaimen omaisuuden turvaksi, vaan nykyaikainen kotivakuutus on paketti, johon sisältyvät niin keskeytysvakuutus kuin vastuu- ja oikeusturvavakuutukset. Keskeytysvakuutus korvaa, jos asunnosta joutuu muuttamaan tilapäisesti pois, vaikkapa vesi- tai palovahingon vuoksi, vaikka vahinko ei olisikaan tapahtunut omassa asunnossa. Korvauksia saa niin ylimääräisistä asumiskustannuksista kuin aiheutuneista muuttokuluista vahingon korjaustöiden ajalta. Vastuuvakuutus korvaa vakuutetun tai samassa taloudessa asuvien ulkopuolisille aiheuttamia henkilötai omaisuusvahinkoja. Koira saattaa ulkoilutuksen yhteydessä kiivastua ja puraista ohikulkijaa tai perheen 6-vuotias innostuu merkkaamaan naapurin auton kivellä tai tussilla oikein kunnolla. Molemmat ovat vastuuvakuutuksen piiriin kuuluvia vahinkoja.

Erilaisia kotivakuutuksia Koti-irtaimistojen vakuutuksen vaihtelevat eri vakuutusyhtiöiden välillä, pääsääntöisesti

Kotivakuutus on asukkaiden turva vahinkojen sattuessa. Keskimääräinen kotivakuutusten korvattava vahinko on 4000 euron suuruinen, yhteyspäällikkö Jouni Kaleva sanoo.

vakuutukset voidaan jakaa kolmeen eri tyyppiin. Vanhin, edullisin ja samalla suppein on muodoltaan palovakuutus, jolla omaisuus suojataan palovahingolta. Iältään ja kustannuksiltaan keskimmäinen on vakuutus jonka ehdoissa on määritelty turva erityyppisten vahinkojen varalta. Tällaisia ovat ainakin murto-, varkaus-, vuoto-, palo- ja sähköilmiövahingot. Nykyaikaisin on vakuutus joka korvaa äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja, mukaan lukien aiemmin luetellut vahinkotyypit. Olennaisinta on, että vahinkotapahtuma ei ole ollut ennakoitavissa. Mikäli uusi pesukone vaeltelee pit-

kin pesuhuonetta, vikisee ja haisee palaneelta jokaisen käyttökerran jälkeen, kunnes kuukausien päästä kokonaan hiljenee, ei vikaa yleisesti voida pitää äkillisenä tai ennalta arvaamattomana. Reilun 30 vuoden vakuutusalan kokemuksella Jouni Kaleva kertoo turvaltaan laajempien vakuutusten olevan suosituimpia. Hintaerot laajimman ja suppeimman turvan tarjoavien vakuutusten välillä on 30 % luokkaa. Tämän päivän vakuutuksissa hinta määräytyy yleensä asunnon neliömäärien mukaisesti ja hintaan vaikuttavat myös omavastuut sekä vakuutuksenottajan ikä. Nuorille vakuutukset


Nimitysuutisia Asumisneuvoja Noora Seinä Noora Seinä aloitti työt VAV Asunnot Oy:n asumisneuvojana loppuvuodesta 2010. Hän on koulutukseltaan sosionomi ja on valmistunut Laurea-ammattikorkeakoulusta. Seinä on syntyperäinen vantaalainen. Hänestä tuli VAV:n kolmas asumisneuvoja Tuula Montosen ja Mervi Rytkösen rinnalle.

ovat edullisempia, tämä siksi, että vakuutettavaa omaisuutta ei ole ehtinyt kertyä.

Miten vakuutuksen saa Vakuutusyhtiöillä on nettisivuillaan hinta- ja tarjouslaskureitaan, joilla on helppo suorittaa eri yhtiöiden vertailua. Vaikka netissä on nopeaa ja yksinkertaista perehtyä vakuutuksiin, niin valtaosa vakuutuksista päätetään kuitenkin joko yhtiöiden puhelinpalveluissa keskustelun perusteella tai toimistoissa käymällä. Vakuutusyhtiön edustajan saa myös kotikäynnille, vakuutuksenottajan omalle alueelle, jossa on hyvä tarkistaa kaikki vakuuttamiseen vaikuttavat tiedot. Yhtiöillä on erilaisia sidos- ja asiakasryhmille annettavia alennuksia, jotka selviävät parhaiten suoraan yhtiöistä.

Matkatavaravakuutus Lähes kaikilla yhtiöillä koti-irtaimiston vakuutukseen sisältyy myös matkatavaravakuutus - ainakin laajimpien vakuutusten ehtoihin. Näiden vakuutusten korvausmäärät ja tarkemmat voimassaoloehdot eivät ole täsmälleen samoja, ne kannattaa tarkastaa omasta yhtiöstään ennen matkalle lähtöä, siinä säästää silkkaa rahaa.

Kestävä kehitys ja yhteisöllisyys:

4V perustanut hyvien käytäntöjen nettipankin Mitä hyötyä on alueellisesta ympäristökasvattajasta? Miten asukkaiden mielipide saataisiin paremmin esille kaupunkisuunnittelussa? Entä miten edistää asukasosallisuutta taloyhtiöissä? 4V-hanke on koonnut erinomaisen tietopaketin hyvistä käytännöistä. 4V-hankkeessa on koottu hyviä kestävän kehityksen käytäntöjä pääkaupunkiseudulta ja muualtakin Suomesta. Hyvät käytännöt liittyvät kasvatuksen, asumisen sekä asukas- ja järjestötoiminnan teemoihin, ja ne edistävät kestävää elämäntapaa ja yhteisöllisyyttä ruohonjuuritasolla. Joitakin käytäntöjä hanke on ollut mukana toteuttamassa ja osa on kerätty suoraan sidosryhmiltä. Hyviä käytäntöjä voi hyödyntää vapaasti haluamallaan tavalla – toteuttaa sellaisenaan, muokata omiin tarpeisiin sopiviksi tai käyttää ajatusten herättelijänä omaa toimintaa suunniteltaessa ja kehitettäessä. Jokaisesta hyvästä käytännöstä esitellään ensin tiiviisti tavoitteet ja toimintatavat. Kokemuksia -otsikon alta selviää, miten yksittäiset toimijat ovat soveltaneet käytäntöä omassa toiminnassaan. Lopuksi esitellään käytännön hyödyt kestävän kehityksen kannalta. VAV Asunnot Oy on ollut mukana 4V-hankkeessa, joka koostuu sanoista Välitä, Vaikuta, Viihdy ja Voi hyvin. Hyvien käytäntöjen nettipankki esimerkiksi opastaa asukkaiden mahdollisuuteen vaikuttaa vuokran määritykseen. VAV on tästä ohjeen esimerkkitapauksena. VAV:n asukkaat ovat osallistuneet vuokranmääritykseen jo 1980-luvun puolivälistä saakka. Toimintaa on pyritty kehittämään vuosittain yhteistyöelinten puheenjohtajiston ja taloyhtiön henkilökunnan kanssa. Kaikissa VAV:n vuokranmäärityskohteissa noudatetaan käytäntöä vuosittain. 4V-hankkeen hyvien käytäntöjen nettipankki löytyy osoitteesta www.4v.fi/hyvatkaytannot.

Teksti ja kuvat: Kari Lopperi

VAV 1. 2011 19


Kirvisenkujan asukastoiminta on aktiivista ja tulokset sen mukaiset, kiittelee asukastoimikunnan puheenjohtaja Janne Vintturi.

20


Yhteinen tekeminen lisää asukasviihtyvyyttä

”Ihan hyvä koti Kirvisenkujalla” Kirvisenkujalla viihdytään yhteisöllisyyden kasvattamisella. Asukastoimikunnan puheenjohtaja Janne Vintturi korostaa asukkaiden yhteisen tekemisen merkitystä. VAV:n Kirvisenkujan kohde sijaitsee Korson Vallinojan alueella lähellä Keravaa. Kaikkiaan 88 asunnon kokonaisuus on aseteltu mielenkiintoisesti ison sisäpihan ympärille. Pihassa on selkeä, iso lasten leikkialue, sisääntulon vieressä on keinu myös aikuisille väelle ja leikkialueen jälkeen löytyy tilava puutarhamaja pihan polkupyörävajan takaa. Ensisilmäykset pihalla kertovat huolella hoidetusta ja viihtyisästä asuinympäristöstä. Kirvisenkujalla asukastoimintaan osallistuminen on ollut aktiivista ja tuloksiakin on saatu aikaan. Käytännössä tulokset näkyvät vaikkapa siinä, kuinka usein poliisit ovat vierailleet paikalla. Alkuvuosien jopa useammasta kuukausittaisesta piipahduksesta päästiin edellisvuo-

den yhteen, joka sekään ei liittynyt häiriöihin. Asukastoimikunnan puheenjohtaja, työssään betonikoneenhoitaja ja kotona viiden lapsen isä Janne Vintturi korostaa yhteisen tekemisen ja kiinnostuneiden ihmisten osallistumista asukkaiden toimintaan. ”Asukastoimikunnan yhteinen viesti on, että pyrimme omalta osaltamme edistämään ja parantamaan lähipiirin mainetta ja viihtyisyyttä yhteisen toiminnan ja jatkuvan kehittämisen kautta.”

Isoveli ei valvo kaikkea Ensisijaisesti toiminta tapahtuu yhteisinä tapahtumina, joiden kautta opitaan niin viihtymään kuin vaikuttamaan ja sitoutumaan kotiyhteisöön. Toissijaisena tapana on puuttuminen suoraan epäkohtiin, jolloin mukaan tulevat säännöt ja yhteiset toimintatavat, viimeisenä keinona toimii sitten suora ohjeistus. Asukastoimikunnalla on tavoitteena jokaisen uuden asukkaan toivottaminen tervetulleeksi. Tämä ei tapahdu virallisten kukkapuskien tai torvisoiton

muodossa vaan arkisemmin, pihalla tai parkkipaikalla jutellen arkipäivän asioista ja pikkuvinkeillä, miten erilaisia asioita on helppo ratkaista. Asukkaat huomioivat uudet naapurit. ”Miellyttävä havainto on myös asukkaiden tapa tervehtiä toisiaan luontevasti ja se näyttää mukavalta”, Vintturi miettii.

Mielenkiintoa ja luottamusta löytyy Kirvisenkujalla asukastoimikunnassa on löytynyt eri tehtäviin innokkaita ihmisiä. Viheralueiden hoidosta vastaava löytyy keväällä useammin puskia rapsuttamasta tai kukkia istuttamasta, todellinen viherpeukalo siis. Ympäristöekspertin rooliin kuuluvat roskien lajittelu, energia, vedenkulutus jopa oikeasta tuuletuksesta tiedottaminen ja puhuminen. Tehtävän merkitystä on helppo vähätellä, kuitenkin jos kertoo kotona saavutettavan sähkö- tai vesilaskussa saadun säästön 88:lla niin summa on iso ja se vähentää jokaisen asumiskuluja. Kiinteistönhoitoon ja siivoukseen asukastoimikunnassa löyty-

vät omat yhteyshenkilönsä, joilla on valtuudet hoitaa asioita suoraan siivousfirman tai huoltoyhtiön kanssa, jos ongelmia ilmenee. Tässä toimintamallissa asukkaiden oma aktiivisuus kasvaa, esimerkiksi valvonta on lähellä ongelmia ja yhteydenpito on suoraa ilman sen ihmeellisempää byrokratiaa. Luottamusta on jaettu asukastoimikunnan kesken ihmisten mielenkiinnon ja tietotaidon mukaan. Omasta mielenkiinnostahan lähtee myös sitoutuminen tehtävään ja sen hoitoon.

Tiedotus tärkeää Pääosin tiedotus asukkaille tapahtuu rapuissa olevien ilmoitustaulujen kautta. Vastuun tiedotuksesta kantaakseen on ottanut Jaana Piitulainen. Kuvitetut ja omaperäiset, mutta silti selkeät tiedotteet vain ikään kuin ilmestyvät paikalleen kun asiaa on. Ilmoitustauluilla ei myöskään näy vanhentuneita, aikansa palvelleita lappuja.

Koti vaatii sitoutumista ja työtä Janne Vintturi korostaa, että asumisessa ei ole ratkaisevaa

VAV 1. 2011 21


asunnon omistaminen tai vuokraasuminen. ”Koti on paikka, joka on itse muovattu omaksi hyväksi kodiksi. Omistusmuodosta riippumatta kodissa ja sen ympäristössä viihtymisen eteen on tehtävä töitä, jotta se tuntuu omalta ja turvalliselta. Hyvän kodin eteen pitää olla valmis rakentavaan yhteistyöhön naapureiden ja muun yhteisön jäsenten kesken, ollaan sitten kerrostalossa tai omakotialueilla.” Kokemusta erilaisista asuinympäristöistä Janne Vintturille on kertynyt pohjoisesta Sodankylästä ja pääkaupunkiseudun betoniviidakosta. Lähes kymmenen vuotta sitten Kirvisenkujalle muuttoa pohdittaessa ensimmäisenä mieleen tulivat etäisyydet palveluihin. Lähimmät palvelut löytyvät joko Saviolta tai Korsosta joihin molempiin on mentävä autolla tai linja-autolla. ”Lähellä olevia palveluja tärkeämmäksi on asumisessa osoittautunut itse koti ja turvallinen sekä mukava ja miellyttävä ympäristö ja kotiyhteisö. Ystävät ja tuttavat ovat ihan ääneen ihmetelleet asuinalueen viihtyisyyttä ja korkeaa laatua.”

Yhteistä tekemistä Asukkaiden käytössä on reilun kokoinen kerhohuone, joka toimii viihtyisästi kalustettuna yhteisenä olohuoneena. Yhteisten

Yhteys omaan isännöitsijään on tärkeä asia. Janne Vintturi ja VAV:n isännöitsijä Terhi Toppinen-Salonen juttusilla.

tilaisuuksien ja kokousten lisäksi kaikkia asukkaat saavat käyttää tilaa omien juhliensa, vaikkapa syntymä- tai muiden merkkipäivien järjestämiseen. Kerhotilan keittiössä on keittiövarusteita mukavasti. Ulkoriehaa mäenlaskuineen ja yhteisiä grillaushetkiä on järjestetty asukkaille yhteishengen kasvattamiseksi kutsumalla asukkaita järjestettyihin tilaisuuksiin. Tilaisuuksissa on grillailtu, keitelty hernekeittoa ja vietetty yhteistä aikaa. Mäenlaskuun käytetty mäki ei ole suuren suuri, kuitenkin

lähes pihapiirissä. Uudenvuoden yhteisiä vastaanottajaisia on järjestetty parina vuotena ilotulituksineen ja uudenvuoden tulineen, luonnollisesti asianmukaiset luvat on haettu ennakkoon. Kesäisin epävirallisempiin kahvihetkiin ja jopa lettukesteihin pihamaalla pyydetään helposti ohikulkevia asukkaita mukaan tutustumisen ja rupattelun merkeissä.

Toimii myös käytännössä Kuin pisteenä jutulle, keskustelu- ja kuvaushetken päättyessä

Variston Niittäjäntiellä liikutaan yhdessä VAV:n kiinteistössä Niittäjäntiellä on käynnistynyt kaikille varistolaisille tarkoitettu maksuton liikuntaryhmä. Se kokoontuu kevään aikana kaikkiaan kymmenen kertaa torstaisin klo 1415. Toiminta käynnistyi helmikuun alussa ja ohjaajana toimii Pia Hiltunen. Liikuntaryhmän tarkoituksena on tehdä kävelylenkkejä ja

tutustua eri liikuntalajeihin osallistujien toiveiden mukaan. Ryhmä kokoontuu entisen tukiasumisyksikön yhteistiloissa, osoitteessa Niittäjäntie 13 A ja kaikki ovat siis tervetulleita mukaan. Vantaan kaupungin maahanmuuttajakoordinaattori Pirkko Matkaselkä kertoo, että suunnitteilla on paljon muutakin toimin-

taa, kuten ruokakurssi, maalausta, musiikkia sekä vertaisryhmätoimintaa kolmannen sektorin voimin. Liikuntaryhmän toiminnasta saa lisätietoja Pia Hiltuselta joko puhelimitse 040-8388 332 tai pia.hiltunen@vantaa.fi.

tuli paikalle asukas, joka kertoi roskahuoneen lukon rikkoutumisesta. Ja ihan kuin leipään, kävivät asukasaktiivit kiinni ongelmaan. Hetkessä todettiin lukon tulleen käyttöikänsä päähän ja samalla soitto huoltoyhtiöön, josta apuakin heti luvattiin. Ikään kuin huomaamatta, lukko myös rapsahti asentoon, joka esti lukon käytön mutta salli oven käytön, vaarana olisi ollut lukkiutuminen roskakatokseen sisään, vailla ulospääsyn mahdollisuutta. Teksti ja kuvat: Kari Lopperi


VAV:n hallituksen asukasjäsenet sekä asukastilintarkastaja valitaan keväällä VAV Asunnot Oy:n hallitukseen kuuluu kaksi asukasjäsentä, jotka istuvat hallituksessa kahden vuoden ajan. Tänä keväänä on taas aika valita asukasjäsenet sekä heille varajäsenet kaudelle 2011–2013. Jäsenet valitaan asukaskokousten ehdottamien henkilöiden joukosta toukokuussa pidettävässä vaalikokouksessa. Myös uusi asukastilintarkastaja kaudelle 2011– 2013 valitaan keväällä.

Asukasjäsenten valinta Vaalikokouksessa valitaan kaksi asukasjäsentä VAV Asunnot Oy:n hallitukseen. Hallitus ohjaa päätöksillään yhtiön toimintaa, ja valitut kaksi jäsentä edustavat siinä VAV:n asukkaita. Alkuvuodesta VAV:n kohteissa pidetyt asukaskokoukset ovat esittäneet korkeintaan neljää ehdokasta VAV:n hallitukseen. Jos joltain VAV:n kahdestatoista suuralueesta löytyy enemmän kuin neljä ehdokas-

ta, henkilölista lähetetään alueellisen yhteistyöelimen (YTE) kokoukseen. YTE-kokous suorittaa listan perusteella suljetun lippuäänestyksen, ja neljä eniten ääniä saanutta henkilöä on YTE:n esitys vaalikokoukseen. YTE-kokousten jälkeen esitetyt ehdokkaat listataan ja lista toimitetaan vaalikokoukseen, joka pidetään toukokuussa. Vaalikokoukseen kutsutaan jokaisesta VAV:n kohteesta luottamushenkilö tai varaluottamushenkilö. Vaaliin voi osallistua vain yksi edustaja kohteesta. Vaali suoritetaan enemmistövaalina. Ensimmäisellä kierroksella ehdotetaan kahta varsinaista jäsentä ja toisella kierroksella kahta varajäsentä yhtiön hallitukseen. Vaalitulosten perusteella VAV:n yhtiökokous nimeää virallisesti hallituksen asukasjäsenet ja varajäsenet. Yhtiökokous pidetään 24. toukokuuta.

Asukastilintarkastajan valinta VAV:n asukastilintarkastajan tehtävä on tarkastella yhtiön

Edellisen kerran VAV:n hallituksen jäsenistä äänestettiin kaksi vuotta sitten. Vaalitoimihenkilönä aina ystävällinen hallintosihteeri Sanna Lesch.

taloutta VAV:n asukkaiden näkökulmasta. Asukaskokoukset ovat esittäneet asukastilintarkastajaa kokouksiin toimitetun henkilölistan mukaan. Kun kaikki asukaskokoukset on pidetty, niiden esitykset kerätään yhteen ja lasketaan. Laskennan tulos toimitetaan alueellisten yhteistyöelinten (YTE) puheenjohtajistolle. YTE-puheenjohtajisto esittää tuloksen perusteella asukastilintarkastajaa VAV:n yhtiökokoukselle. Esityksen

perusteella yhtiökokous nimeää virallisesti uuden asukastilintarkastajan. Sekä hallituksen asukasjäsenet että asukastilintarkastaja aloittavat tehtävänsä heti yhtiökokouksen jälkeen. Tehtäviin valitut henkilöt julkistetaan VAV Viestin seuraavassa numerossa. Teksti: Tuomas Alho


Löydä oma isännöitsijäsi Isännöitsijät palvelevat asukkaita arkisin, ma-to klo 8.15-16.00 ja perjantaisin 8.15-14.00 Isännöitsijä Susanna Kasonen alue : Pähkinärinne puh. 09 8392 6535 e-mail susanna.kasonen@vav.fi Isännöitsijä Jorma Manner alue: Nissas, Päiväkumpu, Itä-Hakkila, Mikkola puh. suora 8392 6524 e-mail jorma.manner@vav.fi

Isännöitsijä Jukka Mäki alue: Sorakuja 4, Esikkotie 3, Kielotie 25, Orvokkirinne 4, Takojantie 1, Maitikkapolku 10, Kallioimarteentie 10 puh. 09 8392 6534 e-mail jukka.maki@vav.fi Isännöitsijä Terhi Toppinen-Häyrinen alue: Korso, Nikinmäki puh. 09 8392 6526 e-mail terhi.toppinen-hayrinen@vav.fi

Isännöitsijä Maarit Rantsi alue: Tikkurila, Tikkurilan ympäristö Isännöitsijä Katri Vatanen puh. 09 8392 6529 alue: Rekola, Havukoski, Ilola, Asola e-mail maarit.rantsi@vav.fi puh. 09 8392 6531 e-mail katri.vatanen@vav.fi Isännöitsijä Maria Uronen alue: Hakunila-Länsimäki Isännöitsijä Jaana Oksanen puh. 09 8392 6522 alue: Martinlaakso, Myyrmäki, e-mail maria.uronen@vav.fi Pakkala, Seutula puh. 09 8392 6520 e-mail jaana.oksanen@vav.fi

asumisneuvonta@vav.fi FAKSINUMERO KAIKILLE (09) 8392 6541

VAV PALVELEE ASIAKASPALVELU puhelin 09 8392 6540 ma-to klo 8.15-16.00 pe    klo 8.15-13.00 Puhelinaika ma-to klo 9.00-12.00 ja 13.00-15.00 pe klo 9.00-12.00 e-mail info@vav.fi

ASUKASVALINTA e-mail asukasvalinta@vav.fi faksi 09 8392 0226 hakuohjeet : www.vav.fi

VUOKRAVALVONTA puhelinaika: ma-to klo 10.00-14.00, pe  klo 10.00-13.00 e-mail  vuokravalvonta@vav.fi puhelin 09 8392 5226 faksi  09 8392 6542 VAV Asunnot Oy, Pl 39 01301, Vantaa, Veturitie 7, 01300 VANTAA, www.vav.fi

VAV Viesti 1/2011  

VAV Asuntojen asukaslehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you