Issuu on Google+

e

B

n d u

r

bunny ho p o Racing


POLKU NUMERO 2

CONTENTS

Numero 2

BMX Racing .6 Hannu Salin .14 DH Cup #1 .20 Ostajan opas .26 Kuka - Mitä - Miten .28

The come back!

DH Cup #2 .30

Ykkösnumeron pääkirjoituksessa taisin intoilla ensimmäisen lehden syntymisestä. Kuitenkin kolmen julkaisun vuositahdilla toinenkin painos oli työn ja tuskan takana. Etenkin, kun tavoitteena oli tehdä entistä hienompi lehti ja kasvattaa sisältöä. Onneksi hiki ja kyyneleet näkyvät teille lukijoillemme ainostaan laadukkaampaana luettavana, jota on huomattavasti enemmän ja hiotumpana ulkoasuna. Voitto!

POLKU NUMERO 2/2011 Julkaisija: Vauhtilajien jaosto Päätoimittaja: Aku Hjelm Taitto: Jimmy Doyle Kuvat: Mikko Tikka Mikko Hallikainen Toimitus: Juho Sipilä Palautteet, juttuideat ja ilmoitusmyynti: vauhtijaosto@mountainbike.fi

POLKU: THE second coming

Kesä pyöräilyn merkeissä on ollut täynnä positiivisiä käänteita. Uudistettu Enduro kilpailusarja on ottanut tuultaa alleen ja harrastajat ovat myös löytäneet tapahtumat toden teolla. Alamäkipuolella mieltä taas on lämmittänyt erityisesti harrastajamäärien kasvu junnuluokissa ja naisissa. Racing bmx puolella ylisanat loppuvat jo kesken. Iso hatunnosto kaikille teille, jotka olette olleet tuomassa lajia suomeen pitkän tauon jälkeen! Meinasi vielä unohtua, mutta laittoihan se hymyilyttämään, kun alamäkiajon SM-kilpailut sai seurata suorana videolähetyksenä internetistä. Joko saa alkaa jännittämään Chamberyn DH MM-kisoja? Aku Hjelm


Kirjoittaja: Mikko Matias Peltoniemi Kuvat: © Juho Sipilä / Retkikunta.net Faktalaatikko: Kari Wallenius

Ystäväni sanoi kerran “Helppo oppia, vaikea osata”. Vaikka tuolloin viitattiinkin aivan toisenlaiseen kisailuun (Shakki), voidaan samainen lauseke liittää myös BMX Racingiin. Kynnys on matala, tekniikka automatisoituu nopeasti muutamien koekierrosten jälkeen. Hypättyäni pikkuruisen mutamankelin selkään huomaan ottavani koko ajan enemmän riskejä. Kolmannella kierroksella meinaan kaatua radan loppuvaiheen ‘sarjamöykyissä’ ja pelkodrenaliini ottaa hetkeksi vallan. Neljännellä kierroksella menen vielä kovempaa mutta

osaan varoa aikaisempaa vaaranpaikkaa. Lopussa huomaan antaneeni jaloilleni pitkästä aikaa jotain tekemistä – pohkeet alkavat kolotella. Pidän tauon – mutta vain lyhyen. Kuuden kierroksen jälkeen suussani maistuu pöly ja tyttöystäväni haluaa kokeilla minulla ollutta vihreää fillaria. Suostun ja riisun varusteet. Minun pitää ilmeisesti tänään myös tehdä täällä töitäkin. Mikä ihme saa aikuisen ihmisen ajamaan ylisuurta neppirataa muistuttavalla radalla lastenpyörän kokoisella menopelillä?

En uskaltanut jättää perusteiden metsästystä pelkästään oman ensikertalaiskokemukseni ja tuntemusteni varaan. Alla olevat henkilökuvat antanevat laajemman kuvan harrastajien kirjosta – ja syistä pygmipyörän päälle kapuamiseen. Entäs sitten allekirjoittanut? Aion tulla toistekin. Näin hieman yli kolmekymppisenä ‘vihreän vauhdin’ ystävänä voin todellakin suositella kokeilemaan. Enkä taatusti ole ainoa.

Möykkymäkeä Pygmipyörillä – eli BMX Racing aloittelijan näkökulmasta.

Letkeä kisamusiikki kuuluu raviradan toiselle laidalle selvästi. Päästäkseen radalle on käveltävä graffitimaalarien suosiman tunnelin läpi. Päästä kajastaa valoa. Musiikki voimistuu. Sitten se tulee näköpiiriin – aikuisten hiekkalaatikko jossa BMX-veteraanit ja BMX-kokeilijat tänään kohtaavat. Olen tullut Lahteen, Retkikunnan järjestämään BMX-tutustumistapahtumaan. Koetan tiivistää BMX:n syvimmän olemuksen. Kyseessä on laji, jossa ajetaan pienillä pyörillä kovetettua, aaltoilevaa rataa. Kilpailijat lähtevät samanaikaisesti liikkeelle vauhdinottokukkulalta ja pyrkivät maaliin ensimmäisenä. Vauhti on pienen pyörän päältä katsottuna kova. Tunnelmaa voisi kuvailla rennoksi, rajattomaksi ja kynnyksettömäksi. Paikalla olevia ihmisiä taas avoimiksi, auttavaisiksi ja sitoutuneiksi. Tiivistys lienee paikallaan; täällä on hyvä meininki. Näytöslähtöjä odotellessa on naisille varattu ‘erityisaikaa’ radalle. Lajin sukupuolettomuudesta kertoneekin se että tutustumispäivänä paikalla on runsaasti tyttöjä ja naisia, vaikka suurin osa harrastajista on edelleen miehiä. Panostus lajin sukupuolettomuuteen on kuitenkin paikallaan. Paikalla oleva naisten alamäkipyöräilyn ex-ammattilainen Katja Repo rökittänee useimmat pikkupyörien uroot mennen tullen. 6

BMX Racing faktaa: BMX racing on ollut vuoden 2008 Pekingin olympialaisista alkaen virallinen olympialaji, ja sen juuret ovat 6070-luvulla motocrossia matkineiden pikkupoikien kilpailuissa. Tätä nykyä maailmalla ajetaan ammattimaisesti ja lähialueilta Latvia on maailman kärkimaita, Ruotsissa ja Norjassa on myös aktiivista ja tasokasta kilpailutoimintaa. Vuoden 2011 MM-kilpailut ajetaan Kööpenhaminassa. Täysmittaisella radalla ajetaan kahdeksan kuljettajan voimin. Suomessa kilpailukelpoisia ratoja on Turussa, Tampereella, Mikkelissä sekä Lahdessa, joista kaikki radat ovat toistaiseksi neljän ajettavia. Pituutta virallisilla radoilla on 300-400m, Suomen radat ovat kaikki hieman lyhyempiä. Rataprojekteja on ainakin pääkaupunkiseudulla, Raumalla, Kajaanissa, Orimattilassa ja Porvoossa. Kilpailijoita Suomessa on noin 30-50 kilpailusta riippuen, harrastajia arviolta noin 100. Aktiivinen kilpailutoiminta aloitettiin Suomessa 2010 ajetun kolmen kilpailun sarjan muodossa. 7


Lauri [49] Miksi BMX-racing? Poika aloitti viime kesänä, itseä alkoi kiinnostaa kun poika aloitti. Tässä kisataan tosissaan, muttei vakavissaan. (nauraa) Oliko sinulla aiemmin kokemusta fillaroinnista? Minulla on maastopyörätausta ja myös maantiepyöräilyä tulee harrastettua, en siis ihan kylmiltään lähtenyt lajiin mukaan. Onko haavereita sattunut BMX-radalla? Sääri auki viime viikolla, mutta toistaiseksi selvitty laastareilla. Nyt säärisuojat aina jalassa (Kopauttaa sääriään) Mikä on lajin tulevaisuus Suomessa? Katso ympärillesi. (Osoittaa) Täällä on nyt jo paljon varusteitten maahantuojia ja runsaasti nuoria kuskeja. Pojan kautta kaverit ovat innostuneet lajista. Alku on aina hidasta mutta pohja on hyvin asetettu kiitos siitä Retkikunnalle. Tulevaisuus näyttää hyvältä. Meneekö kesä pyöräilyn merkeissä? Kyllä. Ensi viikolla taas BMX-kisat, sitten DHkisoja ympäri Suomea. Mitä hyötyä BMX:stä on? Käy jalkatreeneistä, esimerkiksi jos harrastaa maastopyöräilyä. Ei kannata olla yhden lajin orja. Kaikki pyöräilyn muodot tukevat toisiaan.

Sanna

[25]

Minkälainen BMX:n harrastaja olet? Aloittelija. Innokas, mutta osaamaton. Taidot ei riitä..kehityskelpoinen..joku sellanen ehkä.

8

Kauanko olet harrastanut? Kävin ensimmäisen kerran viime vuonna tutustumispäivässä. Sain nyt sovittua Lahden päähän työt niin että pääsen treeneihin. Pari kuukautta nyt takana – joka torstai. Kehityin kunnes viime maanantaina vedin pannut, joista nyt tuli vähän takapakkia. Jos BMX olisi ruoka, mikä se olisi? Jotain tulista missä on potkua.

Miten tutustuit lajiin? Kari (kollega & BMX-aktiivi) houkutteli mukaan. Facebookin kautta laitoin ensin “ehkä” tapahtumakutsuun. Tapahtuman lähestyessä päätökseni tulla varmistui, sitten vaan tulin paikalle ja tutustuin. Kenelle suosittelet lajia? Kaikille kunnossa oleville ihmisille. Suht’ terveille peruskuntoisille ihmisille.

Kuvaile tunnelmaa täällä: Eka kerta täällä oli ihan mieletön. Porukkalla hyvä henki ja helppo päästä sisään. Nopea mainoslause BMX:lle, anna tulla: (Nauraa) Tule, koe ja näe – en mä tiedä. Joo. (nauraa)

9


Aki[12] Antti [12] Kauanko olet harrastanut BMX:ää? Antti: Mä aloitin 10 kuukautta sitten, Aki aloitti viikkoa myöhemmin. Aki: Joo, Pena (Antin lempinimi) veti mukaan, mulle hommattiin oma pyörä melkein heti. Antti: Ja mä sain syksyllä freestylepyörän tilalle kunnon BMX:n.

Aki

Mikä on hauskinta? Antti: Vauhti ja hypyt. Aki: ‘Manuttelu’ eli keuliminen ilman polkemista. Kuinka usein treenaatte? Aki: Joka maananantai, muuten pari, kolme kertaa viikossa. Antti: Samoin. Aina melkein täällä Lahden vanhalla raviradalla. Ratoja ei ole vielä tarpeeksi. Haastattelun puolessa välissä käydään arvonta. Aki voittaa arvonnassa polkimet ja tuulettaa Pahimmat pannut? Antti: Viime torstaina, mutta vain kevyesti. (Näyttää – kyynärpäässä pieni jälki) Aki: Turussa. Meni ilmat pihalle ja polveen sattui. Paras BMX-Juoma? Antti: mehu tai vesi Aki: Juu. Makkaraa pitää myös tankata. (Tapahtumasta sai ilmaista makkaraa, molemmat kaverit olivat jo vetäneet kuusi)

Antti

Minne tarvitaan rata? Aki: Orimattilaan. Sinne tarvitaan rata jotta laji lähtee kasvamaan. Tosin se on nyt ilmeisesti jo tulossa. Kenelle suosittelette BMX:ää? Antti: Kaikille jotka haluavat kokeilla uutta lajia, hyppiä ja voittaa kisapalkintoja. Aki: Esimerkiksi nää kengät (Näyttää, kengät jo irvistävät saumoista, johtuen ilmeisen kovasta treenauksesta)

Tommi [18] Marko

[32]

Minkä takia BMX? Mukavaa, vaihtelevaa ja rentoa fillarointia. Ostin heräteostoksena syksyllä pyörän kun tilillä oli rahaa. Välineet ovat kestäviä ja edullisia, kynnys aloittaa on matala. Mikä on pyöräilytaustasi? Olen maastopyöräillyt vuodesta 1993. Alamäkiajoa 90-luvun lopulla, sitten 10 vuotta taukoa. Nyt taas alamäkiajoa ja BMX uutena kuvioissa. 10

Onko fillarointi vaarallista? Maastopyörälenkillä keuhko puhki ja kylkiluu murtui. Yksin liikkeellä ja ilman puhelinta, hyvä esimerkki miten ei kannata toimia. Miksi kenenkään kannattaisi harrastaa BMX:ää.? Vauhdikas laji, mahtavia yhteisöjä. Terveellä tapaa kilpailuhenkinen, saa myös valita ‘eikilpailullisen’ linjan.

Miten tutustuit lajiin? Yhtenä syksynä Lapissa, joko 06 tai 07 luin Fillari-lehdestä BMX:stä, mietin että täähän näyttää mielenkiintoiselta. Heti sen jälkeen sanoin isälle että nyt lähetään hakemaan mulle BMXpyörä. Niitä ei tosin ollut missään. Lahdesta löydettiin viimein pyörä – ja rata. Kunnolla pääsin lajin makuun 2008 ruotsissa käydyissä kisoissa. Onko pyörälläsi nimi? Hmm. En ole antanut. Mulla itselläni on kyllä lempinimi. “Löysä”. En tiedä miksi. Mikä on BMX:N Tulevaisuus Suomessa? Suomeen pitää saada kunnon rata. Saataisiin myös ulkomailta porukkaa. Melkein kannattaisi olla sisärata.

Mitä on matkalla jäänyt mieleen? 2009 oltiin Latviassa, nukuttiin isän kanssa teltassa radan vieressä. Seurattiin valmennusta. Juteltiin nuorten poikien valmentajan kanssa – entinen euroopan mestari -, no, se johti siihen että hänestä tuli toinen valmentajani isän ohella. Miksi laji viehättää? Vauhti, ehkä. Se tunne kun pääsee kummut hyppäämällä tai takarenkaalla. Kisaaminen on omalla lailla hauskaa. Pohjoismaiden mestaruuskisoissa Tanskassa Junior-sarjassa kokeillaan mihin rahkeet riittää. Keksi mainoslause koululaisille: “Paras laji ikinä” Lopeta lause ‘Kahta en vaihda..’ (Miettii) ..Pyörää ja lajia. Se on se. 11


Stay happy, ride bmx.

www.bikeking.fi Suvantokatu 10, Tampere info@bikeking.fi / 050 55 30 200

Tampereen kuninkaallisin pyörähuolto. Kylän laajin bmx-valikoima niin radalle kuin parkkeihin. Fox:n ja Bluegrass:n ajokamat, Pro Bmx Skills -kirjat...


Haastattelussa 29-vuotias pitkän linjan pyöräilijä Hannu Salin. Miehen näytöt eri pyörälajien parissa tai jo pelkästään Linnaisten Dirtin lapioiminen vuosikymmenen verran olisivat oikeuttaneet haastatteluun. Viimeinen kimmoke artikkelin kasaan raapimiseen tuli kuitenkin, kun Hannu otti johtopaikan samaan aikaan Enduro Cup:ssa ja BMX Cup:ssa kauden puolivälissä. Kun Hannu kerran oli saatu haastatteluun Tornikeskukseen, päätettiin samalla alkaa selvittämään toimitusta kutkuttavaa kysymystä ja laitettiin Hannu ajamaan kaksi enduro erikoiskoetta enduro ja dh-pyörillään kelloa vastaan. Testin tulokset on esitetty artikkelin lopussa. Tulosten yllättävyys vaatii selkeästi jatkotutkimuksia. Päästetään nyt mies jo itse ääneen ja selvitetään, kuinka tähän on tultu.

hannu salin Kirjoittaja: Aku Helm Kuvat: © Jimmy Doyle

14

15


Ajaminenkin oli peruspoluilla ajelua ja sitten tietysti niitä rappusia.. Eli koskas aloitit pyöräilyn harrastamisen? Taisi olla 1998. Ainakin Fillari-lehden luettelonumero samalta vuodelta oli ensimmäinen lehti jonka ostin. Mikä pyörä silloin oli alla ja mistä lajista harrastus alkoi? Scott Rockwood eli ihan perusmaastopyörä kuten ne kaikki siihen aikaa oli. Ajaminenkin oli peruspoluilla ajelua ja sitten tietysti niitä rappusia.. vaikka se ei oikein täysjäykällä toiminutkaan. Mistäs innostus pyöräilyyn silloin lähti? Oliko jotain staroja joita fanittaa? Nyt pitää oikein muistella.. Hetemäen Matin kanssa ajettiin aluksi, kun sillä oli Helkaman maasturi, mutta ketään staroja ei kyllä silloin tainnut olla tiedossa. Koska oli sitten ensimmäinen pyöräkilpailu johon osallistuit? 1999 taisi olla joku xc-kisa Myyrmäessä ja se oli ihan hirveetä. Ensimmäinen dh-kisa oli Meri-Teijon avauskisa vuonna 2000. Onko siitä asti tullut kisattua DH:ssa? Jep, vähän vaihtelevalla panostuksella. Joitain kausia tuli ajeltua niin, että kisoissa tuli käytyä lähinnä tavan vuoksi. Onko 11 vuoden DH kisaurasta jäänyt muuta kuin luu käteen, eli onko huudella jotain saavutuksia? SM-kisojen paras sijoitus taitaa olla 5. sija ja Suomi-Cup:sta on yksi osakilpailuvoitto elitessä (2007 hyvinkään osakilpailu) ja muutama podiumi tullut. 16

Vaihdetaan sujuvasti aihetta ja kysellään muista pyöräilylajeista, joissa Hannu on vaikuttanut. Minä vuonna olivat sitten ensimmäiset kokeilut muissa pyörälajeissa? Jaa.. dirttiähän taidettiin käydä ajamassa jo 1998 munkassa. Siellähän on hyppyrit edelleen samassa paikassa! Dual/4X kisoja sitten vuodesta 2000 eteenpäin sen mukaan miten on ollut kilpailuita. Toimituksessa on sellainen käsitys, että dirtti-hommissa olet ollut enemmänkin mukana. Valotatko vähän omin sanoin mitä siellä on puuhasteltu? En nyt millään muista, että alettiinko Linnaisia lapioida vuonna -98 vai vasta vuotta myöhemmin. Siellä on tullut “aika” paljon lapparoitua ja ajettuakin. Parina ekana syksynä rakennelmat jyrättin aina matalaksi ja sitten taas keväällä rakennettiin uudestaan. Vieläkö on vanha jaksanut lapioida ja ajaa tötteröitä? Parina viime vuonna on ollut vähän hiljaisempaa. Viime syksynä kävin jonkun verran taas ajamassa, mutta sittenhän ne(Linnainen) jyrättiin lopullisesti maan tasalle suhteellisen suuren kaivinkoneen avustuksella.. Eipä täälläpäin oikein ole enää ajopaikkoja jäljellä, Savelakaan ei oikein jaksa innostaa, ei siellä ole samaa tunnelmaakaan. Mikäs Savelassa? Ottaako luonnon päälle ajaa muiden rakentamia hyppyreitä? Se niin.. ja sitten miljoona skeittaria ja muuta porukkaa pyörimässä ympärillä.

Tuliko BMX- racing mukaan lajivalikoimaan sitten millaisen mutkan kautta? Radan laidasta on jo monta vuotta huomioitu, että olet kulkenut erikoisen kovaa kaikissa Dual/4X kisoissa, olivatko racing kisat jatkoa noille vai dirtin ajamiselle bmx:llä? No siis aina se on tavallaan kiinnostanut, Suomessa ei kuitenkaan aikaisemmin ole ollut kilpailuja ja kunnon ratoja, joten ei ole ollut mahdollistakaan aloittaa. Joitain yksittäisiä kisoja on toki ollut esimerkiksi lahden vanhalla raviradalla, jossa on ollut rata jo pidempään ja ne on tullut käytyä ajamassa. Viimeinen sysäys oli, kun lähdin viime syksynä ajamaan maastopyörällä Mikkelin bmx osakilpailua maastopyörä luokkaan ja otin huvikseni mukaan myös bmx:n. Rullailin sillä sitten muutaman kerran ja päädyin osallistumaan myös bmx lähtöihin. Siitä se sitten kai lähti.. Otetaan sitten enduropuoli työn alle ja selvitetään kuinka sinne on ajauduttu. Koskas oli ensimmäinen enduro kisa ja oliko se ihan hissikilpailu vai tavallista enduroa? Piti käydä tarkistamassa eba:n sivuilta.. 2008 Helsingin kisa. Vettä satoi ja hissistä ei ollut tietoakaan. Rengaskin puhkesi tietysti vikalle pätkälle.

Muistatko vielä mikä sinne sai lähtemään? Käytiin ajamassa rataan tutustumiskierros edellisellä viikolla lenkkinä muuten vain ja ajattelin, että samantienhän sen kisankin voisi käydä ajamassa. Mikäs siitä teki mielenkiintoisemman, kuin xc-kilpailusta? No, tiedä sitten oliko se niin mielenkiintoista, kun seuraavaan kisaan meni kuitenkin yli vuosi.. ja enhän mä xc-kisoja ole ajanut kuin sen yhden joskus kauan sitten. No miten enduro sai sitten uuden mahdollisuuden? Satuin jostain huomaamaan, että kotimaastoissa Leppävaarassa ajetaan sprinttienduro. Eli lyhyemmät pätkät kuin noissa perinteisissä kisoissa. Tämä siis 2009 syksyllä. Lähdettiinkö sinne jo sitten menestymään? Noo.. taisin mä ne pätkät käydä kävelemässä kerran läpi. Mutta siis ei kyllä sen ihmeempiä tavoitteita ollut, kun ei ollut mitään hajua mitä vauhtia siellä ajetaan.

10 joukossa, oisko parhaimmillaan ollut jopa viiden joukossa. Olikos sprinttienduron jälkeen sitten selvää, että kisoihin palataan vielä? No joo. Vielä, kun kuulin, että seuraavalle kaudelle olisi tarkoitus käyttää hissiä ainakin jossain kisoissa ja muutenkin lyhentää pätkiä ajallisesti suunnilleen tuon sprinttienduron tasolle. Kaudella 2010 ajoit sitten jo kaikki kisat enduro cupista? Vuokatti jäi välistä. Jotain siinä oli päällekkäin. Oisko ollut joku ulkomaan reissu. Haastattelijan suosikkikysymys taas tähän väliin. Eli mites tulokset kyseisellä 2010 kaudella? Sijoille 5-10 taisi osua kaikki kisat. No sitten tuli kausi 2011 ja menestystä. Harjoittelitko tälle kaudelle jo ihan tavoitteellisesti? Joo. Koitin talven mittaan harjoitella enemmän kuin aikaisemmin. Aika nihkeetähän se on, kun ei oikein pääse ulkona ajamaan lenkkiä. Koitin sitten kaikenlaista muuta keksiä. Toisaalta pieni tauko talvella pyöräilystä voi olla ihan hyväkin.

Miten kisat sitten meni tuloksellisesti? Ekalla pätkällä puhkesi takarengas, tokalla eturengas, että tuota.. Muilla pätkillä oli ihan ok aikoja, suunnilleen yleisen sarjan 17


Testi ajettiin Klaukkalan Tornikeskuksessa ja radat olivat samat kaksi, jotka ajettiin myös osana Klaukkalan endurokilpailua kaudella 2010. Testissä käytetyt radat kulkivat hissilinjan vasemmalla puolella olevassa metsässä alhaalta katsottuna. Ajanottoon käytettiin freelapin aina yhtä kätevää ajanottojärjestelmää. Testikuski luonnollisesti pyrki ajamaan vertailukelpoiset laskut, eli täysiä, mutta polkemiset 95 % teholla, että jaksaa neljä laskua rutistaa samana iltana.

Rata 1

Hannun kommentit pyörien eroista:

Rata kauttaaltaan loivaa alamäkeä lukuunottamatta muutamaa terävää ja lyhyttä nousua. Testikuskin mukaan melko tavallinen enduro kisapätkä. Välissä myös muutama lyhyt hiekkatiesiirtymä.

Rata 2 Toinen testi rata kulki selkeämmin alamäkeen ja oli ilman teräviä nousuja. Radan lopussa oli tiukkoja mutkia ja puut tekivät välillä radasta ahtaan.

Testi pyörät: Enduro pyörä Orange Five Keula: Fox 32 joustoa 140mm Paino: noin 13kg Pyörä samoissa asetuksissa, joilla ajettu tämän kauden kilpailut menestyksekkäästi.

Ajat: Rata 1

Rata 2

Enduro pyörä: 2:06.95

1:33.43

DH pyörä: 2:04.65

1:33.39

DH pyörällä tuntui, että menisi hitaampaa, mutta voi johtua pitkälti siitä kun kulkee niin pehmeästi siinä missä enduro pyörä pomppii enemmän. Ajat olivat siis todellinen yllätys laskujen jälkeen. Reiteillä ei kuitenkaan ollut mitään todella haastavia kohtia, joissa uskoisi DH pyörästä saavan selkeätä hyötyä. Polkemisessa ja painossa sen sijaan tulee annettua tasoitusta enduro pyörälle, mikä lienee itsestään selvää. Enduro pyörän päivittäminen alkukauden kisojen pohjalta on kuitenkin ollut mielessä ja tällä hetkellä “unelma” pyörässä olisikin pari senttiä enemmän joustoa ja asteen tai puoliastetta loivempi ohjauskulma. Oisko noilla muutoksilla se optimaalinen kombo kasassa? Täytyy kokeilla!

Downhill pyörä Commencal Supreme DH Paino: noin 18.5kg Keula: Fox 40 200mm Pyörä samoissa asetuksissa, joilla ajettu Suomi-DH kilpailut. Renkaat vaihdettu enduro pyörää vastaaviin continentaleihin.

Jää se viimeisen maksimivauhdin hakeminen pois. Paljos noita metsäpolkuja on tullut sitten kulutettua viime vuosina? Onko kilsoista jotain käsitystä? Ei pienintäkään hajua.. Silloin kun on ajokeliä, niin kaksi maastolenkkiä viikossa on aika normaali, siihen sitten kaikki muu päälle tietysti. Mitä kaikki muu tarkoittaa? Katupyörälenkit ja DH lähinnä. Racing BMX:llä tulee myös jonkun verran ajettua, mutta kunnon radan puute pk-seudulla rajoittaa aika pahasti. Crossipyörällä ajan myös sillon tällöin, joskin olen nyt tänä kesänä ihan tietoisesti yrittänyt vähän vähentää sitä. Se on aika pahasti aina DH pyörällä ajamisesta pois. Aletaan vähän niputtamaan haastattelua. Mistäs tuntuu olleen eniten hyötyä endurossa? DH ihan selkeesti. No vastaus ei ollut kovin yllättävä. Miten enduro sitten eroaa ajoteknisesti DH:sta? Haastattelija kehtaa epäillä, että ihan jokainen suomi DH:n kova luu ei nousisi endurossa palkintopallille.. Pätkät ovat tietysti vähemmän alamäkeen ja niitä on enemmän. Eli ajaminen on enemmän sitä, että pyritään pitämään hyvä tasainen vauhti. Jää se viimeisen maksimivauhdin hakeminen pois. Muuten ei nyt oikeastaan hirveästi eroa. Takavuo18

sien DH-radat oli oikeastaan aika lähellä näitä tämän päivän enskapätkiä. Tietysti pitää vähän miettiä että miten lujaa voi lähteä alussa ajamaan, ettei ihan hyydy viimeisillä pätkillä. Mitkä ovat tavoitteet enduro kisailuun tulevaisuudessa? Ensi kesänä ois tarkotus käydä jotain ulkomaan kisoja katsomassa. Tänä vuonna ei oikein aikataulut anna myöden. Tietysti suomen kisat jatkossakin! Lähdetäänkö voittamaan vai mennäänkö niin lujaa kuin päästään ja sijoitus on sitten suosiolla muiden vauhdista kiinni? Hmm.. mites noi eroaa toisistaan? En oikeen tiedä. Tais johtoajatus kadota tästä haastattelusta jo tovi sitten? No sanotaan, että Alhovuoressa kyllä oli mielessä se kahdeksan sekunnin ero voittajaan edellisessä messilän osakilpailussa. Lopuksi vielä yksi kysymys haastattelijan huviksi. Luettele kaikkia pyörät, jotka olet omistanut hankkimisjärjestyksessä? Aikaa viisi minuuttia. (Hannu on etenkin DH puolella tunnettu kaluston melko nopeasta uusiutumisesta..) Odotas nyt.. Kona Kula, eikun Scott Rockwood oli eka, mutta olikohan se oikein maastopyörä? Eka dh pyörä Santa

Cruz Bullit, Scott Octane DH, välissä azonicin ds 1 jäykkäperänen dirttipyöränä, Orange 222, Intense M1, Yeti DH9, uudestaan Intense M1 uudempaa mallia, Cannondale Gemini, Orange 224, Dona Dudu sitten Azonicin jälkeen, Intense Tazzer, sitten joku jäykkäperänen oisko ollut Azonicin joku teräsrunkoinen, 2.243 cromo, Ironhorse sunday, Sunn Radical Exo, toinen Sunday, Moondraker Summum, Commencal.. jäiköhän sieltä joku välistä. Eikun Commencal Supreme dh vanhempi malli jäi välistä, omistin sen tosin siis kaksi päivää. Bemaxit ja maastopyörät jäi kanssa kokonaan välistä, mutta tää onkin jo hankalampaa. 2001 oli joku Konan malli, sitten pitkä tauko, sitten joku halppisbemaxi, sitten Perv joku malli, Flybikes Pantera, Intensen kisa bmx ja nyt alla Supercross kisa bmx. Maastossa on sitten ajeltu seuraavilla: Santa Cruz heckler, Sunn Kern Evo, Orange Five nykyisenä. Olipas hankalaa. Ei tainnut kaikki nyt muistua. No siinä meni muutenkin vähän kauemmin kuin viisi minuuttia. Tähän on hyvä lopettaa. Kiitoksia haastattelusta! Laitetaanko kiitoksia ja terveisiä vielä lopuksi eri suuntiin? Continental, DHTornarit, MTB-Centre ja kaikille kilpakumppeille! 19


ajettiin Cup osakilpailu im uo S n ne äi simm sa. 2011 kauden en eillä janakkalas nt ri n amäkiajon na in al p al 17.7 K tinyt kadota al eh t llu o ei a ssa on tuntum mäisessä kisa m si Kuljettajien kisa en n sä ke osta, mutta . Talven aitalvisarjan ansi ja tunnelmansa sä en ks ity nn … no oma jä mat kisakuskit em kuitenkin aina nh va ja t vat kasvanee yä se viimeikana juniorit o sta pitäisi löyt jo n, o st lu ka sineet na. ovat ainakin uu eet junnut taka an sv ka n ää m nen sekunti pitä eamä nosteessa us ss vä hy sa es ollut Suom tä kovempaAlamäkiajo on näkymään entis a ka al ä m tä kovaa an ja ajetaan todella a man vuoden aj ss ki o lu ri o ni ailuissa. Ju luokan ajat na tasona kilp n ja miehet-18 ie ht lä a st ka o otaist)-12 lu Lisämaku voitt ä. jo miehet(poja kö ik en m ym iten kärkik ainen tuuli hätyyttelevät el tä, kun puuskitt äs sä ta as ka ä aivan oikuk ppyreissä vied teluihin saatiin hy i ta in sk ku pysäyttää meinasi välillä väärille urille.

Kirjoittaja: Aku Helm Kuvat: © Mikko Tikka Jimmy Doyle

20

21


Toni Berg

Ilmari Liias Tulokset M-12 1. Ilmari Liias 1:02.65 2. Akseli Aula 1:03.81 3. Matias Tuomela 1:09.68

Katja Lähteinen

Mikael Rintala

Miehet kuusitoista

Elite miehissä

nähtiin todella tiukka kilpailu voitosta, kuten odotettavissa oli. Ennakkosuosikkien lista oli pitkä: Toni Berg on useamman kauden hallinnut suomen kisoja, Aki Färm ajoi loistavan loppukauden edellisenä vuonna vieden kauden päätöskilpailussa voiton ja Matti Lehikoisen päänahan, Markus Olkkonen oli viimeksi ajanut epätasaisen kauden, mutta pikkulintujen ja Polku-lehden ensimmäisen numeron mukaan nähty lenkillä ja mäessä harjoittelemassa aivan hävyttömän paljon. Visa Linnalaa ja Jari Karjalaista ei myöskään sovi ikinä laskea ulos palkintopallitaistelusta. Ensimmäinen löytää vauhdin sieltä minne muut eivät edes mahdu ja jälkimmäisen tieltä mäki väistyy voittotaistelussa tai sitten jotain katkeaa. Launtain harjoituksien aikana myös Eikku Luttinen nosti panoksia ajamalla todella vahvasti ja vetämällä varmoja suorituksia kisaradalla olleesta roadgäpistä, jossa reipas puuskittainen tuuli haittasi suorituksia rankasti. Kisapäivä alkoi aika-ajolla, jossa Aki löi pöytään nopeimman ajan Tonin ollessa 15 sadasosaa jäljessä. Kolmanneksi aika-ajossa itsensä kiilasi Visa Linnala ollen noin sekunnin Akia jäljessä. Voitto jaetaan kuitenkin vasta itse kilpailulaskulla ja niin tälläkin kertaa. Kunnia päivän nopeimmasta suorituksesta jäi kuitenkin Akille, jonka aika-ajossa tekemää 0:49.61 aikaa ei enää rikottu kilpailussa. Tulokset Miehet Elite 1. Toni Berg 0:49.75 2. Markus Olkkonen 0:50.26 3. Visa Linnala 0:50.37 22

luokan voiton vei Mikael Rintala 22 sadasosan erolla ennen Valtteri Kainulaista, joka väläytteli jo neljätoista luokassa hurjaa vauhtia ja jatkaa nyt samaa ensimmäisenä kautetaan uudessa sarjassa. Kolmanneksi nousi samoin ensimmäistä kauttaan kuusitoista luokassa ajava Jerri Lukkarinen.

Joonas Savolainen

Tulokset M-16 1. Mikael Rintala 0:53.00 2. Valtteri Kainulainen 0:53.22 3. Jerri Lukkarinen 0:54.29

Miehet kahdeksantoista

Naisten sarja

sai terävän lähdön kalpalinna rinteillä, kun talvisarjan merkit osoittautuivat oikeaksi ja viivalle saatiin seitsemän naista taistelemaan mäen kuningattaren tittelistä. Katja Lähteinen otti kuitenkin niin vakuuttavan voiton, että tiukin taistelu nähtiin perintöprinsessan tittelistä.

Tulokset Naiset 1. Katja Lähteinen 0:57.33 2. Pia Höckert 1:03.29 3. Outi Marttila 1:03.98

Miehet neljätoista

luokassa on pieniä miehiä ja isoja pyöriä. Aika ei kuitenkaan mene ohilentävien lentokoneiden tuijotteluun vaan kilvan ajamiseen ja sitä aikaa ei mene paljoa ainakaan kisalaskulla.

sarjassa Joonas Savolainen korjasi potin huikealla voittoajalla, joka olisi riittänyt Elitessä toiselle sijalle! Palkintopallin muutkin sijat kansoitti maajoukkuen pikkuväki Riku Länsiön ollessa toinen ja Ville Ormon kolmas. Mikko Lampen ja Mika Sukanen jäivät palkintopallisijoista vain kymmenyksiä ja Jyväskylässä onkin odotettavissa tiukkaa kamppailua, kun ajetaan SM-mitaleista.

Tulokset M-14 1. Reko Meriö 0:55.24 2. Atte Atrava 0:56.44 3. Anton Walden 0:56.71

Päivän muut

voittajat olivat Andrus Pani ikämiehissä eli miehet-30 luokassa ja Kimmo Kunnari luvattoman hyvällä ajalla harraste luokassa. Polku lehden toimituksen puolesta onnittelut kaikille itsensä tai muut voittaneille!

Tulokset M-18 1. Joonas Savolainen 0:49.90 2. Riku Länsiö 0:51.07 3. Ville Ormo 0:51.58

Reko Meriö

Täydelliset tulokset kilpailusta löytyvät tuttuun tapaan vauhtijaoston osoitteesta www.mountainbike.fi/vauhtijaosto


Maahantuoja:

FIREBIRD

AMS 130 SL

Looking for a bit more travel for transalp tours or All Mountain riding? With 130mm and a rigid Advanced Hydroform frame made of HPA 7005 aluminum you are on the safe side. The CUBE AMS 130 SL comes with a 15mm axle and a X-12 rear axle system for more steering precision and stiffness and robust new 3x10 Shimano Deore XT components.

GEOMETRIA

A B C D E F ST CTOT TT HT HTA STA CNSTY SMALL 16.5 22.6 4.6 67.1 71.1 17.3 MEDIUM 17.5 23 4.8 67.1 71.1 17.3 LARGE 18.7 24.1 6.1 67.1 71.1 17.3 X-LARGE 21 24.7 6.1 67.1 71.1 17.3

www.pyorahuolto.com

G

H

BB 14 14 14 14

STDOVER 28.5 28.5 28.5 29

e: ridemoreworkless@gmail.com

puh. +358 50 380 4577

•Helsinki: Pyorahuolto.com, Mountain Bike Shop, Tapsan Pyöräaitta, •Lohja: JK- Shop, •Turku: Next Bike, •Hyvinkää: Fillari-center, •Nokia: Suomen Urheilupyörä, •Tampere: R-tech Suspension, •Seinäjoki: Seinäjoen Urheilukeskus, •Kuopio: Spotia Kuopio, •Vaasa: MySports, •Kajaani: Kajaanin Pyöräpalvelu, •Oulu: Pyörä Suvala


Commencal Supreme DH vm 2011. Ohjauskulma 64 +/- 1 astetta, akseliväli 1157-1172mm ja ohjehinta uutena kyseisillä osilla noin 3500 euroa.

Specialized BigHit vm 2010. Ohjauskulma 65.5 astetta, akseliväli 1185mm ja ohjehinta uutena noin 2399 euroa.

Commencal Supreme DH

Specialized BigHit

Etuiskunvaimentimet

Keuloja on kahdenmallisia, yksi- sekä tuplakruunuisia. Tuplakruunukeulat ovat tukevampia ja mahdollistavat pidemmät joustomatkat, ollen näin perusvaruste alamäkipyörissä. Edelleen pätee kuitenkin se, että nämä keulat on järjestäen suunniteltu kestämään maailmanhuippujen vauhdissa, joten yksikruunuinen keula on täysin toimiva vaihtoehto harrastajalle, mikäli sopivassa pyörässä sellainen on.

Vaihteisto

Ostajan opas –

Ensimmäinen alamäkipyörä Alamäkipyörät voivat maksaa huikeita summia. Varsinkin ostettaessa kulkupelejä, jotka ovat tuttuja maailmanhuippujen työkaluina. Mukavaan harrastamiseen ja etenkin lajin aloittamiseen vaadittavat välineet ovat kuitenkin aivan eri hintaluokassa. Usein edullisemmat pyörät ovat myös paremmin sopivia aloitteluun. Alamäkipyörää suunnitellessa tehdään aina kompromissejä, jos pyörällä voi syöksyä maailmancup radat läpi 40km/h keskinopeudella se voi olla hieman haastava suomen rinteissä harrastajan alla. Emme tee ensimmäisen pyörän ostajan elämää liian helpoksi esittelemällä tiettyjä pyörämalleja vaan käydään esimerkkien avulla läpi keskeiset asiat joihin kannattaa kiinnittää huomiota pyörää ostaessa.

Pyörätyypin valinta ja joustomatka

Pyörää ostaessa ensimmäiseksi on päätettävä minkä tyyppistä pyörää on hakemassa. Oletetaan nyt kuitenkin, että ollaan hakemassa harrastusvälinettä puhtaasti hiihtokeskuspyöräilyyn eli tuttavallisemmin alamäkiajoon. Valikoima on kuitenkin huomattavasti kattavampi, kuin pelkästään pyörävalmistajien alamäkiajoon brändäämät tuotteet. Mikäli 26

pyörässä on joustoa yli 140mm edessä ja takana se on hyvin todennäköisesti suunniteltu reippaaseen ajoon, josta aloittelevan DH- kuskin vaatimukset eivät merkittävästi eroa vaikka lähtisi lomareissullaan isompaankin mäkeen. Joustomatkasta itsessään ei voi antaa yhtä oikeaa vastausta. Huippupyörien joustomatkaksi on vakioitunut noin 200mm edessä ja takana. Merkittävimmät erot tulevatkin iskunvaimentimien tekniikasta ja takana jousituksen runkoratkaisuista. Eli paljon joustoa ei suoraan tarkoita hyvää ajettavuutta budjettiluokassa.

Uusi vai käytetty

Hyväkuntoinen käytetty on usein parempaa vastinetta rahalle, jos tiedät mitä etsit. Kuitenkin, koska ollaan ostamassa ensimmäistä pyörää niin kunnon ja sopivuuden toteaminen omin avuin voi olla hankalaa. Kauppias osaa auttaa tässä ja luonnollisesti valinnanavaraa on enemmän.

Runko

Runko on pyörän sielu todella kliseisesti ilmaistuna. Runko määrittelee hyvin pitkälti pyörän geometrian ja takajousituksen toiminnan. Ensiksi mainitun ollessa vielä keskeisempi tekijä ajotuntuman kannalta.

Keskeinen ero eri pyörätyypeissä on juurikin geometria. Alamäkipyörien kulmat ovat muuttuneet jatkuvasti ja nykyään pyörät ovat yleisesti pidempiä akseliväliltään ja loivemmalla ohjauskulmalla, kuin koskaan aikaisemmin. Näiden yhdistelmä tekee pyörästä vakaan ajettavan lujassa vauhdissa ja jyrkissä kohdissa. Vastaavasti pyörän hallitseminen esimerkiksi hitaissa ja tiukoissa kurveissa on hankalampaa. All mountain/enduro/ Freeride pyörät ovat juurikin suunniteltu hieman hitaampaan ajamiseen tasaisemmissa mäissä ja ovat kiistatta parempia näillä osa-alueilla. Samoin vanhempien alamäkipyörien geometria voi usein hyvinkin sopia paremmin aloittelijalle edellä mainitusta kehityksestä johtuen. Takajousitusratkaisujen toiminnassa voidaan nyrkkisääntönä pitää, että valmistajan mielestä oma ratkaisu on ehdottomasti paras. Ratkaisut ovat kuitenkin lähestyneet toisiaan ja villeimmät kokeilut ovat pudonneet pois. Paras ohje oikeastaan on, että valitsemalla ison merkin valikoimista pyörän, jossa samaa linkkuratkaisua käytetään myös huippumalleissa, ei valinta voi mennä pahasti metsään.

Vaihteistoja ja niiden osia eli ketjuja, rattaita, vaihdevipuja ja vaihtajia on tarjolla kahdella isolla merkillä Shimanolla ja SRAM:lla. Merkkien välillä ei ole harrastajalle näkyviä eroja ja isoimmat erot tulevatkin siitä minkä hintaluokan osat kultakin merkiltä on pyörään asennettu. Erot eri hintaluokan osien välillä näkyvät kulutuskestävyydessä ja toiminnan täsmällisyydessä, joista kumpikaan ei ole olennainen tekijä tässä tapauksessa. Etenkin takavaihtajan kohdalla on syytä pitää mielessä, että kyseessä on helposti kulutusosa, elinkaaren äkillisesti loppuessa kolahduksen seurauksena.

Keskeisimmät asiat keskittyvät eturattaan ympärille, jossa alamäkipyörässä ei ole vaihteita vaan ns. Ketjuohjuri pitämässä ketjun paikallaan. Tämä onkin yksi ensimmäisiä päivityksiä, joka kannattaa tehdä mikäli päädyt pyörään, jossa on useampi eturatas ja etuvaihtaja valmiina.

Eri jarrumerkkien kesken ei ole merkittäviä eroja. Erot saman valmistajan erihintaisissa jarruissa keskittyvät pääasiassa säätöihin, joita löytyy kalliimmissa malleissa enemmän. Säädöt vaikuttavat jarrukahvan asentoon ja liikerataan.

Jarrut

Loppusanat

Jarruissa tekniikka on myös vakiintunut ja nykyään samat jarrut ovat käytännössä käytössä niin maasto kuin alamäkipyöräilyssä. Osalta valmistajista löytyy toki omat mallinsa vauhtilajeihin, mutta edelleen erot eivät ole merkittäviä ensimmäistä pyörää ostaessa. Perusratkaisussa jarrut ovat kaksimäntäiset ja jarrulevyjen koko vaihtelee sitten käyttötarkoituksen mukaan. Maastossa käytetään halkaisijaltaan pienempiä jarrulevyjä painon säästön takia, kun taas alamäkiajossa 180-200mm halkaisijaltaan olevat jarrulevyt ovat käytössä. Isolla levyllä jarrusta saadaan enemmän tehoa ja se ei myöskään ole yhtä herkkä ylikuumenemaan.

Vaikka kuskit mielellään kertovat mikä on parasta, ja mihin ei koskaan saa koskea se ei poista sitä tosi asiaa, että niin kuin pyörät ovat erilaisia on jokainen kuskikin vähän erilainen fysiikaltaan ja tarpeiltaan. Pyri testaamaan eri merkkejä ja malleja mahdollisimman laajasti. Pari laskua kaverin pyörällä kertoo sopiiko pyörä omaan käteen vai ei. Se siisteimmän värinen ei välttämättä ole enää mäessä se sopivin. Kun testaat kaverien pyöriä, yritä katsella samankokoisia kavereita, koska silloin säädöt kuten jousien jäykkyys ovat lähempänä niitä säätöjä joilla sinäkin ajat ja tuntuma lähempänä todellisuutta. Ja sitten ostoksille!

BigHit on varustettu yksikruunuisella Rock Shox Domain 302 keulalla. Joustomatka 160 tai 180mm ja säädöt paluuvaimennukselle sekä jousen esijännitykselle. Commencalissa on Fox RC 2 Fit tuplakruunukeula. Joustomatka 203mm ja säädöt hitaalle sekä nopealle sisäänpäinvaimennukselle, paluuvaimennukselle ja jousen esijännitykselle.

Molemmissa pyörissä on Avidin jarrut. Commencalissa malli on elixir 5, kun taas Specializedissä malli on halvempi elixir 4. Avid ei listaa kumpiakaan jarruja Downhill kategoriaan, mutta kuten todettua molemmat toimivat hyvin.

27


y n n u b

P O H

[4]

[5]

[4] Ponnistamisen seurauksena mies on lähtenyt lentoon ja kädet vetävät pyörän mukana. Tässä kohtaa voidaan huomauttaa, että kannattaa ehdottomasti opetella aluksi avopolkimilla, jotta opit oikean tekniikan varmasti.

Tällä kertaa ajokoulussa vuorossa Bunny Hop eli hyppääminen tasaisella polkupyörällä. Malliksi kuvasarjaan on saatu tuore junioreiden suomenmestari Mikko Lampen. Mies vei voiton Jyväskylän Laajavuoren rinteillä melkein maagisella ajalla, joten uskalletaan olettaa, että Bunny Hoppikin irtoaa diplomin arvoisesti.

[6]

[5] Koukistetaan käsiä, jotta saadaan pyörä ylemmäksi ja samalla koukistetaan jalkoja, jotta pyörän takapäällä on tilaa nousta. Edelleen siis käsillä nostetaan pyörää. Aluksi jalat pomppivat polkimilta, kun vaistomaisesti yrittää “nostaa” pyörää, mutta toistojen kautta löytyy se oikea tapa.

[7]

[6] Jalat ovat koukussa, koska ne ovat tehneet tilaa pyörälle nousta ilmaan ja kädet ovat liikkuneet vähemmän, koska pyörä halutaan vaakatasoon. Hyppy on nyt huipussaan ja tehtäväksi jää enää alastulon suorittaminen, joka usein onkin helpompaa.

[8]

Edellisessä ajokoulussa koetettiin sinnikkäästi opetella manuaalia ja opittiinkin lopuksi. Mikäli juttu jäi välistä ja eturengas laahaa edelleen maata yrityksistä huolimatta, niin edellinen numero käsiin ja opettelemaan sillä bunnyhopin suorittamisessa manuaalin osaaminen on melko keskeistä tai antaa ainakin hyvät lähtökohdat opettelemiseen. Manuaali motivoitiin ajatuksella siitä, että poluilla tulee vastaan yllättäviä tilanteita. Pelaan saman kortin bunnyhopin kanssa. Yllättäviä esteitä on mukava väistää hyppäämällä ja alamäkiajossa vaihtoehto hypätä avaa luonnollisesti uusia vaihtoehtoja ajolinjojen etsimiseen. [1]

Kuka - Mitä - Miten Mikko Lampen – Bunny Hop

[3]

[1] Valitse taas hyvä rauhallinen suoranpätkä, jossa on tilaa rullailla edestakaisin rauhassa. Aloitetaan taas polkaisemalla sopiva vauhti ja seisomalla pyörän päällä tasaisesti, kun rullataan eteenpäin. Aloita siirtämällä painoa alaspäin, jotta sinulle jää tilaa ponnistamiseen.

[2] Etsi tasainen suora, josta aloittaa harjoittelu. Polkaise itsellesi mukava vauhti ja rullaa eteenpäin niin, että seisot rennosti pyörän päällä. Kampien tulisi olla vaakatasossa. Muista pitää sormet jarruilla. Tässä tapauksessa etenkin takajarrulla. Helpoiten ehkäiset takapuolen kipeytymistä painamalla takajarrua, jos pyörä meinaa tiputtaa kuljettajan kyydistä.

28

[2]

[3] Nyt ponnistetaan jaloillakin, että saadaan kehon painopiste nousemaan ylöspäin. Tasapaino takarenkaan päällä ja tuntuma pitäisi olla kohtalainen, että ponnistaminen onnistuu. Aluksi on helpompaa lähteä kokeilemaan bunnyhoppia ihan pienestä manuaalista, jolloin paino ei keikahda niin helposti liian taakse. Hyppy on tietenkin tällöin pienempi, mutta ensimmäinen hyppy tulee olemaan noin sentin korkuinen ja siitä on hyvä lähteä eteenpäin.

[7] Alastulon alkaessa oikaiset käsiä ja jalkoja sen minkä ehdit, jotta on tilaa joustaa alas tultaessa. Alastulossa kannattaa tietenkin mukailla maaston muotoja edessä. Välillä on eduksi tulla etupainossa alas, jos edessä on jotain alastulon tapaista ja toisinaan halutaan tulla alas kevyessä takapainossa, jos laskeutuminen tapahtuu esimerkiksi kevyeen juurakkoon. Tuletko etu- vai takapainoisena alas päätetään pitkälti jo alussa, sen mukaan miten painopiste pyörän päällä on hyppyyn lähtiessä. Kun alat saamaan takapyörää maasta alat huomaamaan eroja hypyissä luonnostaan.

[8] Jousta käsillä ja jaloilla eli annat kehon painopisteen pudota pikkuhiljaa.

[9]

Suoritus täysjoustopyörällä on luonnollisesti hieman erilainen. Merkittävin ero on, että täysjoustolla joudut aloittamaan suorituksen painamalla jouset pohjaan, jotta saat tukea ponnistukselle eikä alun liike huku joustoon. Mikäli mahdollista niin aluksi kannattaakin opetella jäykällä tai etujoustoisella pyörällä. Harjoitettelua usein helpottaa myös jokin pieni este, kuten keppi maassa tai katukiveyksen päälle yrittäminen. Lopuksi täytyy vielä muistuttaa, että, kun olet sisäistänyt bunnyhopin tekniikan se menee itsestään. Ei siis kannata jättää opettelua väliin sen takia, että suoritus vaikuttaisi liian monimutkaiselta hyödynnettäväksi tositilanteessa. Uskallan väittää, että useimmat kuskit, jotka osaavat bunnyhopin eivät osaa edes selittää miten se tapahtuu, koska se on niin luonnollista.

[9] Pohja on saavutettu ja ajaminen jatkuu. Mikko näytti nyt vähän liioitellun kokoisen bunnyhopin ja se näkyy alastulossa. Tehtäessä bunnyhop metsässä aidossa ajotilanteessa, alastulo on yleensä vähän hillitymmän näköinen ja ajamisen jatkaminen suoraan helpompaa. 29


Kirjoittaja: Aku Helm Kuvat: © Toni Rutanen

30

Laajavuoren rinteillä järjestetty tapahtuma tarjosi hienot puitteet SM-mitaleiden ja Suomi-Cupin toisen osakilpailun pisteiden jakamiseen. Rata oli yksi nopeimpia mitä on koskaan ajettu, vauhdin noustessa sellaisiin lukemiin, että aluksi helpolta näyttänyt rata osoittautui hankalaksi hallittavaksi jopa kärkikavereille. Pieni ajovirhe radan erityisen vauhdikkaalla loppupuoliskolla saattoi maksaa helposti sekunnin, kun uudelleen vauhtiin pääseminen virheen jälkeen oli vaikeaa. Yläpuoliskolla taas ei kukaan halunnut antaa periksi sitä kymmenystäkään, koska loppuosalla oli hankala tehdä enää eroja ellei, kuten sanottua, tapahtunut virheitä kilpakumppaneille.

Tapahtuman puitteet olivat muutenkin kohdallaan SM-titteleiden jakamiseen. Katsojia oli runsaasti koko radan matkalla ja kisa oli katsottavissa suorana lähetyksenä Internetin välityksellä. Ei ehkä vaikuttanut vanhempien kuskien ajamiseen niin hirveästi, mutta eiköhän junnuluokissa löytynyt se viimeinenkin puristus ja jännitys, kun isovanhemmat ja kaverit pääsivät katselemaan kisaa reaaliajassa kotisohvallaan. Oman jännityksensä kilpailuun toi myös kilpailuviikonlopun hieman poikkeuksellinen aikataulutus, kun aika-ajo ajettiin poikkeuksellisesti jo lauantaina ja kilpailulasku sitten sunnuntaina. Maailman kisoissa käytäntö on tuttu ja tuntui toimivan kotimaan maisemissakin oikein hyvin. Ainakin lauantai-iltana riitti puhuttavaa, kun mietittiin, että mistä ne viimeiset sekunnit lähtisivät pois ja mitali mukaan.

Kilpailussa nähtiin hienoja suorituksia ja päivän halutuimman mitalin ja suomenmestarin paidan vei kotiinsa Toni Berg, joka voitti Eliteluokan päivän ja samalla koko viikonlopun nopeimmalla ajalla. Toni on pitkään hallinnut SM-kilpailuita ja niin tälläkin kertaa. Miehet kahdeksantoista luokassa nähtiin sen sijaan yllätys, kun Mikko Lampén vei voiton ennen maajoukkuekuskeja lähes maagisella ajalla, joka olisi oikeuttanut Elitessäkin mitaleille. Naisten kilpailussa oli myös tiukkaa taistelua

kirkkaimmasta mitalista, kun koko kauden vauhtiaan huimasti nostanut Elise Kulmala jäi Katja Lähteiselle alle kaksi sekuntia. Loppukauden kilpailuissa tullaan varmasti näkemään vielä tiukempaa taistelua näiden daamien kesken vaikka 2011 mestaruus onkin jo jaettu.

31


32

Elite

1. Toni Berg 2. Aki Färm 3. Miikka Lehtinen

M-18

1. Mikko Lampen 0.58.72 2. Joonas Savolainen 0:59.25 3. Riku Länsiö 0:59.50

M-16

1. Mikael Rintala 2. Mikko Hänninen 3. Jerri Lukkarinen

M-14

1. Anton Walden 1:06.78 2. Joona Karjalainen 1:08.36 3. Reko Meriö 1:09.80

M-12

1. Ilmari Liias 1:11.60 2. Luukas Klar 1:17.44 3. Tuomas Mervola 1:18.28

Naiset

1. Katja Lähteinen 2. Elise Kulmala 3. Anitra Hirvinen

1:15.22 1:17.14 1:20.37

0:58.00 0:58.47 0:59.28

1:02.39 1:02.90 1:04.14

33


Gravitystuff.com - nopeat toimitukset Sadan euron ylittävät tilaukset lähetämme ilmaiseksi.

POC Spine VPD Hydration Pack 225â‚Ź

POC Spine VPD Tee 259â‚Ź

POC Trabec Race 185â‚Ź

POC Joint VPD Knee 89â‚Ź

Mavic Deemax -setti 135mm 619â‚Ź 150mm 654â‚Ź

Michelin DH24 AT Tubeless 27,90â‚Ź

K9 Performance Spring 45â‚Ź

K9 Shock Bearings 29,50â‚Ź

K9 Fork Bearings 24â‚Ź

3DLQRWXRWWHLWD9XRGHVWD

. l\QWLNRU WLW HVLWWHHWMDOHKG HW QRSHDVWL

Wl

QHWLV

DVWR RKLQQ

IL

JL L G D  ZZZ

. DWV

K9 Static -ohjaustanko 46â‚Ź

2=41;<--<Â&#x152;<)::)<Â&#x152;3=7:-<Â&#x152;3=<;=<Â&#x152;.4A-:1<Â&#x152;87;<137:<1<Â&#x152;0166);<7<Â&#x152;A5



Polku Magazine - Issue #2