Page 1

Kuva: Jussi Joentausta

EUvaalien ehdokkaat ja vaaliteemat Sivut 5-8

Vasemmistolle parlamenttipaikat takaisin EU-vaaleissa! Puoluevaltuustossa asetettiin 17 EU-vaaliehdokasta

Outi Ojala:

Euroopan parlamentilla on oikeasti päätösvaltaa. Se ei ole mikään kumileimasin. Sivu 4

Kapitalismi toimii EU-vaaleissa Vasemmisto naisten palkattoman on vaihtoehto sekä työn varassa. yritysten vallalle että Paavo Arhinmäki:

kiihkonationalismille.

Sivu 3

Vasemmistonaiset hyväksyi uuden naispoliittisen ohjelman.

Sivu 9

Vasemmisto europarlamenttiin 2014 Vasemmistoliiton jäsen- ja kannattajalehti 4/2013


2

Vasemmistoliiton jäsen- ja kannattajalehti 4/2013

PÄÄKIRJOITUS

Kuva: raisa musakka

a Kuva: Vesa Rant

Toisenlainen Eurooppa ei ole vain mahdollinen, vaan välttämätön

V

altuusto hyväksyi EU-vaaliohjelman ”Kohti hyvinvointiunionia – Vasemmiston EU-vaaliohjelma 2014” ja nimesi 17 erinomaista ehdokasta EUvaaleihin. Kokouksen henki, tekemisen meininki ja fiilis, tulee suunnata eteenpäin vieväksi voimaksi EU-vaalikampanjoinnissa. Sveitsissä 1:12-nimellä tunnetun aloitteen idea on sitoa yhtiön johdon palkat alaisten palkkoihin niin, ettei yhtiön ylin johto voi tienata kuin korkeintaan 12 kertaa sen, mitä yhtiössä maksettu alin palkka on. Sveitsissä v. 1998 johdon palkat olivat keskimäärin 14-kertaisia alaisten palkkoihin verrattuna, v. 2011 sama luku oli jo 1:43. Tuloerojen repeäminen ja elintasokuilujen syntyminen ovat tuhoisa kehityssuunta koko Euroopalle. Valitettavasti aloite ei vielä mennyt läpi Sveitsissä kansanäänestyksessä. Ehdotamme kuitenkin ensimmäisenä puolueena Suomessa vastaavan tyyppisen palkkakattomallin käyttöönottoa. Oikeiston johdolla Eurooppa on ajettu historiallisen syvään talouskriisiin samalla kun ihmisten usko unioniin rapautuu ja nurkkakuntainen kansalliskiihkoilu nostaa jälleen päätään Euroopassa. Vasemmisto tarjoaa näissä vaaleissa todellisen ja aidon punaisen vaihtoehdon EU:n kehittämiseksi! Kiitos kuluneesta vuodesta ja oikein hyvää punaisen joulun odotusta ja menestyksekästä Uutta Vuotta 2014!

Vänstern – en nödvändighet inom EU

E

fter partistyrelsen har vi nu 17 kandidater inför EU-valen, tre nämns i partifullmäktige den 22. mars 2014. Nu behöver vi alla händer för att ta hem valvinsten, vi måste få en representant till EU-parlamentet och vi strävar starkt efter två platser. Vi måste kämpa på och alla händer behövs! Inkomstklyftan har vuxit starkt inom EU. Därför har vi kommit fram i vår “Mot välfärdsunionen – Vänsterns EU-valprogram 2014” med tanken om en motsvarande modell som har gjorts i Schweiz: firmornas ledare kan inte tjäna mer än 12 gånger jämfört med den lägsta lönen inom firman. Tyvärr slopades modellen i Schweiz men det bytyder inte att modellen bör slängas bort, den kan vidareutvecklas såväl inom EU som nationellt. Svenskspråkiga valtillfällen kommer att arrangeras i de svenskspråkiga kommunerna och detta är mycket viktigt. Jag kommer även att delta i landsstyrelsens möte den 25. januari och då kan vi bl.a. diskutera om hur den svenskspråkiga verksamheten kan vidareutvecklas inom vårt parti. Jag önskar er alla God Jul och Gott Nytt år 2014!

Marko Varajärvi Kirjoittaja on Vasemmiston puoluesihteeri

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän ja puoluevaltuuston yhteiskokouksessa oli tilaa rakentavalle ja vilkkaalle keskustelulle hallituspolitiikasta iltamyöhään saakka.

Puoluevaltuusto antoi tukensa hallitusyhteistyölle Puoluevaltuusto päätti hallitusyhteistyön jatkamisesta, hyväksyi EU-vaaliohjelman ja nimesi 17 ehdokasta EU-vaaleihin.

V

asemmistoliiton puoluevaltuusto kokoontui 23.–24. marraskuuta Helsingissä Eduskunnan Pikkuparlamentin auditoriossa. Lauantaina ohjelmassa oli muun muassa EU-vaaliohjelman ja -ehdokkaiden esittelyt, jota seurasi keskustelu aiheesta. Tämän jälkeen kokouksessa käsiteltiin puolueen toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2014, jotka esitteli puoluesihteeri Marko Varajärvi. Vasemmistonaisten puhenainen Saila Ruuth puolestaan esitteli Vasemmistonaisten toimintasopimuksen, jonka puoluevaltuusto hyväksyi.

Hallitustyöskentelyä arvioitiin kokonaisuutena

Kokousta seurasi puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokous, jossa käsiteltiin puolueen hallituspolitiikkaa ja hallituksen rakennepoliittisia uudistuksia, joita esitteli puheenjohtaja Paavo Arhinmäki. Puheenjohtajan yhteenvetoa seurasi kuusituntiseksi venynyt keskustelu aiheesta. Vaikka kokous venyi iltamyöhään, pysyi keskustelun taso rakentavana. – Keskustelu oli hyvä ja monipuolinen, kommentoi puoluevaltuuston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen Kansan Uutisille. Monet pitivät tärkeänä sitä, että kaikki halukkaat pääsivät sanomaan mielipiteensä asiasta. Vaikka ennen itse kokousta tunteet olivat käyneet kuumina virtuaalimaailmassa, itse

kokouksessa tunnelma oli koko ajan rauhallinen. Niin hallitusyhteistyön jatkamisen kannattajat kuin vastustajatkin vakuuttivat jatkavansa yhteisenä joukkona eteenpäin, oli äänestyksen tulos mikä hyvänsä. Osa kokousedustajista oli sitä mieltä, että äänestys olisi pitänyt järjestää vasta sitten, kun kuntapaketin kohtalosta olisi tiedetty enemmän. Puheenjohtaja Arhinmäki kuitenkin muistutti keskustelun koskeneen hallituspolitiikkaa kokonaisuudessaan, eikä vain kuntiin kohdistuvia toimenpiteitä. Hänen mielestään nyt oli hyvä paikka arvioida kokonaisuutta ja sitä, mitä puolueen saavutukset painavat.

Monipuoliset EU-vaaliehdokkaat

Kokous jatkui sunnuntaiaamuna EU-vaaliteemalla. Puoluevaltuusto hyväksyi puolueelle EU-vaaliohjelman ”Kohti hyvinvointiunionia – Vasemmiston EU-vaaliohjelma 2014”. Sunnuntaina tunnelma oli jo edellispäivää huomattavasti vapautuneempi, ja varsinkin EU-vaaliohjelman aikana salista kuului naurunpyrskähdyksiä, kun kokousväki pääsi äänestämään ohjelman sanamuodoista. Muun muassa Euroopan laajuista aborttioikeutta vaatineessa kohdassa äänestettiin, puhutaanko oikeudesta omaan ruumiiseen vai kehoon ruumiin voittaessa äänestyksen. Puoluevaltuusto asetti puolueelle 17 EUvaaliehdokasta. He ovat kokkolalainen kau-

Vasemmistoliiton jäsen- ja kannattajalehti 4/2013 Valtakunnallinen painos 60.000 kpl | Kustantaja Vasemmistoliitto rp | Päätoimittaja Marianna Rautiainen Ulkoasu Banzai Marketing Oy | Paino I-print Oy

punginvaltuutettu ja tutkija Eila Aarnos, Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson Turusta, eduskunta-avustaja, toimittaja ja kaupunginvaltuutettu Antero Eerola Vantaalta, joensuulainen sosiologian opiskelija Toivo Haimi, liikenneministeri Merja Kyllönen Suomussalmelta, turkulainen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie, Pia Lohikoski, järjestö- ja koulutuspäällikkö Keravalta, forssalainen pääluottamusmies Janne Nieminen, kolarilainen matkailupalveluiden tuottaja Juha-Petteri Pasma, Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki, kotkalainen lääkäri Petri Pekkola, oululainen opiskelija ja Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen, Eila Tiainen, toimittaja ja kansanedustaja Jyväskylästä, tamperelainen tutkija Sinikka Torkkola, kansanedustaja Kari Uotila Espoosta, kansanedustaja Erkki Virtanen Kuopiosta, sekä porilainen ay-aktiivi ja pääluottamusmies Erno Välimäki. Paavo Arhinmäki iloitsi puolueen monipuolisesta ehdokaslistasta ja siitä, että nyt tunnelmat EU-vaalien suhteen ovat täysin toisissa kantimissa kuin edellisten vaalien aikaan. Puolueella on vielä kolme täyttämätöntä paikkaa, ja puheenjohtaja toivoi erityisesti Helsingistä Heikki Patomäen rinnalle ehdokasta. Raisa Musakka

www.vasemmisto.fi

441 895 Painotuote


3

Vasemmistoliiton jäsen- ja kannattajalehti 4/2013

Kohti hyvinvointiunionia

Vasemmisto on eurovaalien todellinen vaihtoehto Vasemmiston tavoite ensi kevään eurovaaleissa on palata EU-parlamenttiin. Puheenjohtaja Paavo Arhinmäen mukaan Vasemmisto on vaihtoehto markkinoiden vapautta ajaville yritysten edusmiehille, myös tunkkaiselle kansalliskiihkolle.

V

asemmiston puheenjohtaja, kulttuurija urheiluministeri Paavo Arhinmäki sanoo, että puolueen yksiselitteinen tavoite on palata europarlamenttiin ensi kevään EU-vaaleissa. – Paikka on välttämätön, jotta voimme olla mukana rakentamassa uutta sosiaalisempaa Eurooppaa. Arhinmäki muistuttaa, että parlamentti on nykyisin käytännössä tasavertainen lainsäätäjä jäsenmaista koostuvan ministerineuvoston kanssa. Mielipidemittaukset näyttävät, että Vasemmiston nykyisellä kannatuksella ainakin yksi paikka olisi irtoamassa. Toisaalta jopa 17 prosenttia suomalaisista voisi ajatella äänestävänsä Vasemmistoliittoa. – Tässä on meidän potentiaalimme. Se te-

hyvinvointivaltion rakenteiden laajentaminen sekä Brysseliin päätösvaltaa siirtävän kehityksen katkaiseminen.

Kuva: Kari Kuisti

Kriisimaissa sosiaalisen räjähdyksen vaara

Arhinmäki harmittelee, että leimakirves on jo ehtinyt heilua, kun valtavirran julkisuudessa on varoiteltu EU-kriittisten voimien noususta. Pelottelijoille kritiikki on yhtä kuin äärioikeisto tai oikeistopopulismi. Heidän vastavoimakseen taas esitetään EU:n nykyisen talouskurilinjan edustajia, jotka monesti ovat nykyisen EU:n ongelmien takana. – Eurovaalien vaihtoehdot eivät ole Olli Rehn ja Timo Soini – tai Alexander Stubb ja Jussi Halla-aho. Vasemmisto on vaihtoehto sekä yritysten vallalle että kiihkonationalis-

Meidän kannattajamme eivät halua muutosta vain protestin vuoksi. Tässä näkyy Vasemmiston ja perussuomalaisten välinen ero. kee kaiken onnistuessa mahdolliseksi myös kahden paikan tavoittelun, vaikka onkin päämääränä haastava. Arhinmäki korostaa, että nyt tarvitaan kovaa vaalityötä. – Puolueessa on nyt kokonaan erilainen tekemisen henki eurovaalien suhteen kuin viisi vuotta sitten. Meillä on kova ehdokasjoukko.

Muutokselle selvä suunta

Mielipidemittaukset kertovat, että lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista hakee eurovaaleissa muutosta EU:n politiikkaan. Vasemmiston kannattajista näin ajattelee jopa kolme neljästä. – Itse kuulun tähän joukkoon, Arhinmäki huomauttaa. – Meidän kannattajamme eivät kuitenkaan halua muutosta vain protestin vuoksi. Tässä näkyy Vasemmiston ja perussuomalaisten välinen ero. Meidän äänestäjämme haluavat muutosta, jolla on selvä suunta. Tärkeimpiä teemoja Vasemmiston kannattajille ovat veroparatiisien lakkauttaminen, eurooppalaisen ympäristönsuojelun ja

mille, Arhinmäki paaluttaa. Myös eurokriisi hallitsee todennäköisesti ensi kevään vaaliasetelmia. Vähiten julkisuudessa on huomioitu se, miten kriisimaiden kansalaisia on kohdeltu. – Talouskurin seurauksena näissä maissa on leikattu palkkoja, eläkkeitä, sosiaaliturvaa ja työehtoja tavalla, joka on vienyt ihmisiltä toimeentulon kokonaan. Sosiaalinen romahdus voi vielä johtaa räjähdykseen Arhinmäen mukaan tästä osoituksena on erityisesti väkivaltaisen äärioikeiston nousu Kreikassa. – Tavoitteemme on, että missään päin Eurooppaa ei poljeta ihmisoikeuksia, palkkoja tai ympäristöä, ja kaikkialla verotetaan ja säädellään finanssisektoria riittävästi. – Suomessa on onneksi tehty päinvastaista politiikkaa. Kun muualla on työttömyysturvaa leikattu ja pienituloisten verotusta kiristetty, me olemme parantaneet työttömyysturvaa ja keventäneet pienten tulojen veroja. – Vasemmisto on näiden eurovaalien todellinen vaihtoehto.

Punavihreä tulevaisuus -asiakirja saatavilla nyt! Punavihreä tulevaisuus -asiakirja on ladattavissa internetistä www.vasemmisto.fi kohdasta Ohjelmat ja nyt sitä voi tilata puoluetoimistolta myös painettuna versiona vas@vasemmistoliitto.fi.

Antero Eerola

Paavo Arhinmäki kertoo mediaväelle puolueen EU-vaalilinjauksista.


4

Vasemmistoliiton jäsen- ja kannattajalehti 4/2013

Europarlamenttivaalit 25.5.2014 • Ennakkoäänestys 14.-20.5.2014

Outi Ojala:

Europarlamentissa päätetään arkisistakin asioista Outi Ojala pääsi omalla euroedustajakaudellaan vaikuttamaan muun muassa kemikaaliasetuksiin ja syrjinnän ehkäisyyn.

Ä

nestysaktiivisuus on eurovaaleissa ollut aina kansallisia vaaleja vähäisempää. Eurovaaleja ei kuitenkaan olisi mitään syytä väheksyä, sanoo kansanedustajan uransa lomassa europarlamentaarikkona vuosina 1996–1999 toiminut Outi Ojala. – Euroopan parlamentilla on oikeasti päätösvaltaa. Se ei ole mikään kumileimasin. Jos vain pieni joukko äänestää, edustajajoukon kokoonpano vinoutuu, Ojala muistuttaa. Tähän tapaan kävi viime eurovaaleissa vuonna 2009, jolloin moni vasemmistolainenkin jäi kotiin ja Vasemmistoliitto jäi ilman edustajia. Edustuksen saaminen on Ojalan mukaan Vasemmistolle nyt hyvin olennaista. – Euroopan parlamentti on monella tavalla kansainvälisen poliittisen keskustelun keskiössä. On tärkeää olla siellä mukana, saada tietoja ja myös viedä tietoja. Puolueessa pitää nykyään olla laajaa kansainvälistä näkökulmaa, ja Euroopan parlamentissa mukanaolo antaa siihen hyvän mahdollisuuden.

Asiantuntemuksella pystyy vaikuttamaan

Europarlamentissa tehdään Ojalan mukaan konkreettisia päätöksiä, jotka voivat näkyä suoraan vaikkapa palkansaajan arjessa. – Parlamentissa päätetään esimerkiksi kemikaaleista. Omalla kaudellani tein raporttia syöpävaarallisesta bentseenistä, joka vaikuttaa työolosuhteisiin monilla aloilla, kuten huoltoasemilla ja lääketeollisuudessa. Sen kanssa työskentelyyn saatiin tiukkoja rajoituksia, Ojala kertoo. Omalla europarlamenttikaudellaan Ojala osallistui myös muun muassa syrjinnän vastaiseen työhön työllisyys- ja sosiaalivaliokunnassa.

Sanna Lepola odottaa suomalaisedustusta europarlamentin vasemmistoon Jo 14 vuotta Euroopan parlamentissa työskennellyt Sanna Lepola ei ole kadottanut kriittistä asennettaan.

S Ex-europarlamentaarikko Outi Ojala.

on tärkeää, että keskisuuret ja pienemmätkin ryhmät ovat aktiivisesti mukana vaikuttamassa. GUE-ryhmän sisällä toimiva Pohjoismaiden vihreä vasemmisto (NGL) on pystynyt linjakkaasti pitämään esillä pohjoismaiseen ympäristöpolitiikkaan ja hyvinvointivaltioajatteluun liittyviä asioita.

Oikeudenmukaisemman EU:n puolesta

Nykyään eläkkeellä oleva Ojala on iloinen, että Vasemmisto on saamassa hyvän ja monipuolisen ehdokasjoukon kevään eurovaaleihin. Itse hän on mukana Annika Lapintien

Euroopan parlamentilla on oikeasti päätösvaltaa. Se ei ole mikään kumileimasin. – Amsterdamin sopimuksessa saatiin oikeudellinen perusta siihen, että EU voi toimia syrjinnän ehkäisemiseksi. Silloin saatiin aikaan myös kaksi direktiiviä ja toimintaohjelma syrjintää vastaan. Lähtökohtana oli laaja syrjintäkielto, joka koski esimerkiksi etnistä alkuperää, sukupuolista suuntautumista, ikää, rotua, sukupuolta ja vammaisuutta, Ojala muistelee. Ojalan kokemusten mukaan europarlamentissa pystyy vaikuttamaan asiantuntemuksella ja yhteistyökyvyllä, myös vasemmistoryhmän kaltaisessa pienessä ryhmässä. – Totta kai kaksi suurinta ryhmää pyrkii pitämään aloitteen käsissään, mutta juuri siksi

Sanna Lepola on työntekijämme Euroopan parlamentissa.

kampanjassa, mutta sanoo tarvittaessa olevansa apuna muillekin ehdokkaille. – Vasemmiston kampanjassa on tärkeää nostaa esiin sitä, miten EU:ta pitäisi kehittää kansalaisten kannalta oikeudenmukaisemmaksi. Siihenhän kansalaisten odotukset kohdistuvat. Kaikkea päätöksentekoa, esimerkiksi sosiaalipolitiikkaa, ei pidä viedä EU-tasolle, koska jäsenmaiden järjestelmät ovat niin erilaisia. Vähimmäissäädöksiä pitäisi kuitenkin saada niin sosiaalipolitiikkaan, ympäristöpolitiikkaan kuin verotusjärjestelmiin, jotta EU:sta saataisiin tasapainoisempi ja oikeudenmukaisempi, Ojala linjaa. Elias Krohn

uomen Vasemmistolla ei tällä kaudella ole ollut paikkaa Euroopan parlamentissa, mutta tärkeänä linkkinä parlamentin vasemmistoryhmään (GUE/NGL) on ollut ryhmän apulaispääsihteeri Sanna Lepola. Hän on europarlamentin poliittisissa ryhmissä korkeimpaan asemaan noussut suomalainen työntekijä. Lepolan ura Brysselissä alkoi vuonna 1999 Vasemmistoliiton pitkäaikaisen europarlamentaarikon Esko Seppäsen avustajana. Vuonna 2007 Lepola eteni vasemmistoryhmän poliittiseksi neuvonantajaksi ja 2009 nykyiseen toimeensa apulaispääsihteeriksi. Hän sanoo viihtyvänsä parlamentissa erinomaisesti. – Käsiteltävien asioiden kirjo on laaja ja tilanteet vaihtuvat koko ajan. Vaikka työpäivät ovat hillittömän pitkiä, aika kuluu nopeasti, Lepola kertoo.

Isoin työ täysistuntojen valmistelu

Tärkein osa Lepolan työtä on parlamentin täysistuntojen valmistelu. – Istun kokouksissa muiden poliittisten ryhmien vastaavien henkilöiden kanssa päättämässä, mitä asioita täysistunnon asialistalle tulee. Lepola vastaa myös vasemmistoryhmän henkilöstöasioista ja rahojen käytöstä sekä toimii NGL:n eli Pohjoismaiden vihreän vasemmiston koordinaattorina. NGL perustettiin vasemmistoryhmän autonomiseksi osaksi Suomen ja Ruotsin liityttyä EU:hun. – Eteläisissä maissa, jotka ovat nettosaajia, tavoitteena on unionin budjetin kasvattaminen, kun taas NGL haluaa supistaa budjettia tai pitää sen entisellä tasolla. Lisäksi eteläisemmissä jäsenvaltioissa ollaan liittovaltiomielisempiä kuin pohjoisessa, Lepola kuvaa NGL:n ja muun ryhmän eroja.

Pienikin ryhmä voi vaikuttaa

Yhdistäviä asioita on kuitenkin enemmän: – Ydinkysymyksiä ovat sosiaalipolitiikka, työllisyys, ympäristökysymykset, tasa-arvo,

ihmisoikeudet, militarismin vastaisuus, Lepola luettelee. Erityisen näkyvästi vasemmistoryhmä on nykyään esillä tasa-arvokysymyksissä, koska ryhmän ainoa valiokunnan puheenjohtajuus on naisten oikeuksien ja tasa-arvon valiokunnassa. Sitä hoitaa Mikael Gustafsson Ruotsista. – Hän on ensimmäinen mies tämän valiokunnan puheenjohtajana. Eteläisissä EUmaissa on kummasteltu, miten mies voi olla feministien asialla, mutta hän on suoriutunut tehtävästä hyvin ja saanut paljon kiitosta, Lepola kertoo. Vaikka tällä hetkellä 35-henkinen vasemmistoryhmä on Euroopan parlamentissa pieni, se on Lepolan mukaan usein tärkeässä vaa’ankieliasemassa. – Jotta parlamentin keskusta-vasemmisto voittaisi jossakin asiassa konservatiivipuolueet, se tarvitsee välttämättä meidän tukemme.

Vasemmistolaiselle EU-kritiikille suuri tarve

Lepolan mielestä Suomen Vasemmistolle on ehdottoman tärkeää päästä toukokuun vaaleissa taas mukaan europarlamenttiin. – Oli sitten EU-myönteinen tai -kriittinen, fakta on se, että jo noin 75–80 prosenttia Suomen lainsäädännöstä tulee täältä, Lepola muistuttaa. Tulevalla vaalikaudella edessä on luultavasti uuden perustuslain valmistelu, joka vie yhdentymistä entistä pitemmälle. – Suomessa siitä ei puhuta, mutta täällä se on yleisesti tiedostettu fakta, Lepola ihmettelee. Hän toivoo Vasemmistolta eurovaalikampanjassa EU:n nykykehityksen selkeää kritiikkiä. – Vaikka suhtaudun työhöni EU:ssa intohimoisesti, mielestäni EU:ta voi ja täytyy kritisoida. Vasemmistolla on siihen paljon aihetta esimerkiksi talouspolitiikassa, Lepola tähdentää. Elias Krohn


5

Vasemmistoliiton jäsen- ja kannattajalehti 4/2013

Europarlamenttivaalit 25.5.2014 • Ennakkoäänestys 14.-20.5.2014

EU:sta demokraattisempi ja oikeudenmukaisempi

Vasemmiston vaaliohjelma haluaa ulottaa hyvinvointivaltiomallin koko Eurooppaan V

asemmistoliiton puoluevaltuusto hyväksyi marraskuun kokouksessaan puolueen EU-vaaliohjelman ”Kohti hyvinvointiunionia”. Tavoitteena on paitsi tehdä EU:sta ja maailmasta demokraattisempi ja oikeudenmukaisempi, myös lisätä kansalaisten vapautta kaikkialla. Ohjelmaa edelsi pitkä keskustelu eri tilaisuuksissa, sosiaalisessa mediassa ja sähköpostilistoilla. Vasemmistoliitto toteutti myös jäsenkyselyn, jonka tuloksia käytettiin ohjelman laadinnan tukena. EU-vaaleissa puolue lähtee hakemaan toisenlaista Euroopan unionia, joka tarjoaa - demokratiaa ja läpinäkyvyyttä unioniin - oikeudenmukaista talouspolitiikkaa - hyvää työtä ja sosiaaliturvaa - oikeuksia ja rauhaa kaikille - ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja globaalisti kestävämmän Euroopan

Sosiaalisuuden vaatimus

Vasemmisto vaatii Euroopan laajuisia minimitasoja palkkoihin, sosiaaliturvaan ja työehtoihin, sillä on myös suomalaisen työntekijän etu, että työläisillä kautta Euroopan on työehdot kunnossa ja elämiseen riittävä toimeentu-

lo. Kussakin jäsenmaassa tulisi aina maksaa myös ulkomaalaisille työntekijöille maan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

semiseksi eurooppalaista keskuspankkirahoitusta, veroja ja finanssipolitiikkaa, joiden avulla rahoitetaan Euroopan laajuinen in-

Tavallisilla kansalaisilla on enemmän yhteisiä tavoitteita muiden Euroopan maiden asukkaiden kuin oman maan talouseliitin kanssa. Suomalaisella vasemmistolla on enemmän yhteistä eurooppalaisen vasemmiston kuin suomalaisen oikeiston kanssa. Vasemmisto haluaa myös ensimmäisenä puolueena Suomessa edistää eurooppalaisen maksimipalkkalainsäädännön käyttöönottoa.

Oikeudenmukainen tie ulos eurokriisistä

Eurokriisin ratkaiseminen toimivalla ja oikeudenmukaisella tavalla on EU:n suurin haaste. Vasemmisto ehdottaa kriisin ratkai-

vestointiohjelma. Pankkisektoria ja rahoitusmarkkinoita Vasemmisto haluaa nykyistä tiukempaan säännöstelyyn. EU:n nykykehityksestä Vasemmisto haluaa järjestettävän Euroopan laajuisen kansanäänestyksen. Näin kansalaiset pääsevät oikeasti vaikuttamaan ja ohjaamaan unionia paremmille urille. Veronkierto ja verosuunnittelu ovat johta-

Joulun rauhaa www.tradeka.fi

ja onnellista vuotta 2014

neet massiiviseen verovajeeseen ympäri Eurooppaa. Ohjelmassa vaaditaan Euroopassa toimivien veroparatiisien sulkemista ja pankkisalaisuudesta luopumista.

Ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja rauhan Eurooppa

Vasemmisto haluaa unionissa etusijalle ihmisoikeudet, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja väkivallattomuuden talouden ja markkinakeskeisyyden sijaan. Jäsenmaita on painostettava kunnioittamaan vähemmistöjen oikeuksia ja edistettävä vapaata liikkuvuutta.

EU ympäristönsuojelun välineeksi no 1

EU:lla on hyvät mahdollisuudet edistää koko Euroopan kattavaa ympäristönsuojelua. Unionin tulisi lunastaa takaisin paikkansa maailmanlaajuisesti edistyksellisenä ilmasto- ja ympäristöpoliittisena toimijana. Lue vaaliohjelma ”Kohti hyvinvointiunionia” Vasemmiston kotisivuilta www.vasemmisto.fi Marianna Rautiainen


6

Vasemmistoliiton jäsen- ja kannattajalehti 4/2013

Europarlamenttivaalit 25.5.2014 • Ennakkoäänestys 14.-20.5.2014

Matkalla Euroopan parlamenttiin Vasemmistoliiton EU-vaaliehdokkaissa näkyy monipuolisuus niin maantieteellisesti kuin iän ja ammatinkin suhteen. Joukossa on mm. akateemisia ja duunareita, politiikan ammattilaisia sekä opiskelevia nuoria ympäri Suomea. Ehdokasesittelyt kokosi Raisa Musakka

Toivo Haimi:

Nuorten ääni kuuluviin EU:ssa

T Eila Aarnos:

EU elitistien kabineteista lähemmäs ihmisiä

K

okkolalainen Eila Aarnos haluaa demokratisoida Euroopan unionia tuoden päätösvaltaa komission ja Euroopan keskuspankin ”elitistien kabineteista” lähemmäksi EU:n kansalaisten elämää. Tämän lisäksi Aarnos toivoo EU:n ryhdistäytyvän nuorisotyöttömyyden hoidossa ja ympäristönsuojelussa. Aarnos on ammatiltaan tutkija ja koulutukseltaan psykologian tohtori. Hänellä on kokemusta politiikassa toimimisesta, sillä hän on kaupunginvaltuutettu, sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen sekä Kokkolan Vasemmistoliiton puheenjohtaja. ”EU-vaaleissa haen tutkijan ot-

oivo Haimi, 23, on Vasemmiston nuorin EU-vaaliehdokas. Haimi opiskelee sosiologiaa Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa ja on aktiivinen myös opiskelijapolitiikassa. Hän toimi vuoden 2013 yliopistonsa ylioppilaskunnan sosiaalipolitiikasta ja yhteiskuntavaikuttamisesta vastaavana hallituksen jäsenenä. Kansainvälinen koulutus ja sosiaalipolitiikka ovatkin Haimin keskeisimpiä vaaliteemoja. Hän kertoo haluavansa vaikuttaa maksuttoman koulutuksen puolesta EU:ssa. ”On kohtuutonta, että nuoret kaikkialla Euroopassa joutuvat velkaantumaan saadakseen sivistystä, mutta jäävät tyhjän päälle kriisin epävakauttamilla työmarkkinoilla. Kattava, Euroopan unionin laa-

teella tietoja ja taustoja vaalityöhöni. Olen opiskellut viisi vuotta ranskan

kieltä ja kulttuuria ja matkustellut useissa Euroopan maissa. Kävin muun muassa yliopistotyöni puolesta Kosovossa juuri ennen sen itsenäistymistä. Sanoisin olevani kulttuuri-identiteetiltäni eurooppalainen”, Aarnos kuvailee. ”Minusta on hienoa olla mukana Vasemmiston upeassa ehdokasjoukossa. Toivotan kaikille meille antoisia keskusteluja ja loistavia vaalituloksia.” Lopuksi Aarnos lainaa kaimansa Rap-mummo Eilan laulun sanoja: ”Anna halaus tänään, ota kädestä toista, ei ole terapiaa toista samanmoista. Jos et rakastamaan pysty, älä kuitenkaan vihaa, sillä ollaan me sisältä samaa verta ja lihaa.”

Annika Lapintie:

Siksi Vasemmistoa tarvitaan EU:ssa

E

uroopan parlamenttiin ehdolla oleva varatuomari ja kansanedustaja Annika Lapintie muistuttaa, että Euroopan parlamentti on suomalaisille erittäin tär-

Janne Nieminen:

Ammattiyhdistysmies haluaa yhteiset minimiehdot EU:n työlainsäädäntöön

F

orssalaisella pääluottamusmiehellä Janne Niemisellä on vahva ammattiyhdistysliiketausta, joka näkyy myös hänen EU-vaaliteemoissaan. ”Edustan varmaankin Vasemmiston duunarilaitaa, sitä niin sanottua punaista siipeä”, Nieminen arvelee. Hänen mielestään Euroopan unioniin tarvittaisiin koko EU-alueen kattavaa työlainsäädäntöä niin, että unionin laajuisen

työehtosopimisen piirissä päätettäisiin ainakin yhteisistä minimiehdoista. Niemisen mukaan näin estettäisiin kaksien työmarkkinoiden syntyminen. ”Yhteiset minimiehdot pitäisi saada. Työntekijän kannalta parempia ehtoja toki saisi noudattaa”, Nieminen visioi. Niemiselle toinen läheinen teema on lähiruoka. Teurastajana työskentelevän Niemisen mukaan lähellä tuotettu ruoka

juinen nuorisotakuu on minusta välttämätön sijoitus tulevaisuuteen”, Haimi linjaa. Haimi haluaisi myös puuttua EU:n rakenteelliseen demokratiavajeeseen ja lisätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä unionin tiedotuksessa. ”Virkamiehillä ja lobbareilla on tällä hetkellä kohtuuttomasti valtaa vaaleilla valittuihin edustajiin verrattuna. Tahtoisin tehdä näkyväksi kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa EU:n päätöksentekoon.” Haimin mukaan Euroopan kriisi on paitsi tragedia, myös mahdollisuus erityisesti nuorelle eurooppalaiselle vasemmistolle näyttää, että toisenlainen EU on mahdollinen. ”Olen ehdokkaana näissä vaaleissa osoittaakseni, että porvarilliselle EU:lle on vaihtoehto, joka ei tarkoita paluuta menneeseen. Haluan olla mukana luomassa tulevaisuuden Eurooppaa”, hän kertoo. ”Euroopan unionin väestöstä noin joka

keä päätöksenteon paikka. EU-asioita käsittelevän eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtajana ja ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä hän on huomannut, miten tärkeää on vaikuttaa päätöksentekoon myös Euroopan tasolla. Monet asiat nimittäin valmistellaan jo EU:ssa ennen kuin niistä päätetään Suomessa. Useat suoraan työelämässä näkyvät uudistukset tulevat EU:sta. Vasemmiston asiantuntemusta ja kädenjälkeä tarvitaan Euroopan parlamentissa korostamaan työhyvinvointia, harmaan talouden torjuntaa, sosiaaliturvaa ja ympäristönsuojelua. Euroopan talouskriisi on korostanut tarvetta toimeentulon ja verotuksen eurooppalaisille minimitasoille, jotka antaisivat ihmisille turvaa. Kriisistä ei päästä irti käpertymällä kansallisvaltioon. Laman voittamiseksi tarvitaan Euroopan laajuisia toimia ja mittavaa elvyttävää investointiohjelmaa. Lapintietä huolestuttaa etenkin Euroopassa kasvava nuorten työttömyys, jokaiselle nuorelle olisi tarjottava

säilyttää Suomen ruokaomavaraisuuden, mutta vaikuttaa samalla myös tuotantoeläinten oloihin, kun päätäntävalta ja valvonta säilyvät kotimaassa. ”Lähiruoka on myös ekologisin vaihtoehto”, hän huomauttaa. Itse nuorena 1980–90-lukujen taitteessa rauhanturvaajana Libanonissa työskennellyt Nieminen suhtautuu kielteisesti EU:n ja sotilasliitto Naton lähentymiseen ja unionin militarisoitumiseen. ”Suhtaudun kielteisesti rauhaan pakottamiseen. Näissä asioissa EU:n tulisi toimia vain ja ainoastaan YK:n mandaatin alla”, hän sanoo.

neljäs on alle kolmekymppinen, kun taas Euroopan parlamentin 754 jäsenestä vain kahdeksan. Näissä vaaleissa on mahdollisuus vaikuttaa siihen, kuka edustaa Suomeamme EU:ssa. Yksi nuori vassari vastaa kymmentä pölyistä porvaria!”

opiskelu- tai työpaikka. Päätösvallan Euroopassa tulee kuulua kansalaisille, ei pankeille ja talouseliiteille. Lapintien mukaan EU on keskittynyt liikaa velkaantumisen ja inflaation torjuntaan. Kunpa joskus näkisi innolla puututtavan myös jäsenmaiden työttömyyteen, köyhyyteen ja eriarvoisuuteen, tai riittävään sosiaaliturvaan, palveluihin ja eläkkeisiin. Annika Lapintien vaalityöhön voi tulla mukaan ottamalla yhteyttä Annikaan, vaalipäällikkö Sirpa Puhakkaan, tai Varsinais-Suomen yhteyshenkilö Asko Mäkeen.

Europarlamenttivaalit tys Ennakkoäänes 14.–20.5. . Vaalipäivä 25.5


7

Vasemmistoliiton jäsen- ja kannattajalehti 4/2013

Europarlamenttivaalit 25.5.2014 • Ennakkoäänestys 14.-20.5.2014 Petri Pekkola:

Erkki Virtanen:

Ekologiaa ja oikeudenmukaisia työehtoja

Tahtoo sosiaalisemman Euroopan

P Pia Lohikoski:

Talouskuripolitiikka säästää kansalaiset hengiltä

O

len Pia Lohikoski, 36-vuotias keravalainen kahden lapsen äiti. Ammatiltani olen järjestö- ja koulutuspäällikkö Vuokralaiset VKL ry:ssä. Koulutukseltani olen valtiotieteiden maisteri. Keravalla olen valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsen. Vasemmistoliitossa olen puoluevaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja perhepoliittisen työryhmän puheenjohtaja. Olen ehdolla EU-vaaleissa, koska haluan puhua eurokriisistä ja sen varjolla toteutettavasta politiikasta kansankielellä. EU ei ole vain kaukana Brysselissä, vaan siellä tehtävät päätökset vaikuttavat arkeemme myös Suomessa ja täällä ruohonjuuritasolla kunnissa. EU-politiikkaan tarvitaan suunnanmuutos vasemmalle. Talouskuripolitiikka, joka ulottaa EU:sta kyntensä Suomeen ja täällä kuntiin, lähtee ajatuksesta, että tärkeintä on kulujen leikkaaminen. Taloustieteilijät ovatkin arvostelleet talouskuripolitiikkaa siitä, että sen ajajat ovat valmiita säästämään kansalaiset jopa hengiltä. Mitä tapahtuu eurooppalaiselle äitiysterveydenhuollolle? Mitä tapahtuu lasten tasa-arvolle? Mitä seurauksia käsiin räjähtävällä nuorisotyöttömyydellä on kaikkialla Euroopassa? Mitä tapahtuu perheiden toimeentulolle? Eurovaaleissa tehdään linjavalinta leikkauspolitiikan ja elvyttävän politiikan välillä. EU toimii nykyisellään ensisijaisesti markkinavapauksien turvaamiseksi. Raha määrää. Mutta se määrää vain niin kauan kuin sen annetaan määrätä. Vaihtoehtoja talouskuripolitiikalle, leikkauksille ja hyvinvoinnin romuttamiselle on. Tarvitaan työllistävää ja tasa-arvoa edistävää vasemmistolaista talouspolitiikkaa. Tarvitaan kansalaisten ja kansalaisliikkeiden Eurooppaa, joka asettaa ihmiset ja ympäristön etusijalle. Viedään EU rahan vallasta kansanvaltaan. Nyt tarvitaan vastavoimaa kapitalistien europrojektille.

etri Pekkola on kotkalainen työterveyslääkäri ja kaupunginvaltuuston jäsen. Hän toimii myös sosiaali- ja terveyslautakunnassa. ”Ekologisuus ja kestävä kehitys ovat minulle tärkeitä. Milloin mahdollista, kävelen tai ajan sähköpolkupyörällä. Olen tehnyt valtuustoaloitteita pyöräteistä, veteraanien ateriapalveluista ja ehdottanut Kotkan kaupunkia savuttomaksi työnantajaksi”, Pekkola luettelee. Pekkola kertoo olleensa mukana Kotkan Vasemmistoliiton toiminnassa ainakin kymmenisen vuotta. ”Olin ehdokkaana kolmissa kunnallisvaaleissa. Viime vaalikaudella olin varavaltuutettu ja sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöjaoston puheenjohtaja. Tällä vaalikaudella vaimoni ja minut molemmat valittiin Kotkan valtuustoon.” Pekkola kertoo suhtautuvansa Euroopan unioniin myönteisesti. ”Tiedän hyvin, että Suomi on netto-

Eila Tiainen:

Vielä voimme jälleenrakentaa Euroopan

V

ieraillessani viime kesänä Syrizan puoluekokouksessa Ateenassa järkytyin nähdessäni, mitä viiden vuoden ajan harjoitettu kriisipolitiikka on merkinnyt tavallisille ihmisille. Eurokriisin hoito on johtanut valtavaan sosiaaliseen kriisiin. Kreikassa ei todellakaan soinut buzuki eikä tanssinut Zorbas: maa on pakotettu rajuihin leikkauksiin ja yksityistämisiin sekä palkkojen, eläkkeiden, perusturvan ja palveluiden polkemiseen. Euroopan komission, Euroopan keskuspankin sekä maailman valuuttarahaston sanelema kriisipolitiikka on pyrkinyt pelastamaan

maksaja. Kuitenkin arvostan Euroopan taloudellista ja henkistä vakautta. Liittovaltiota en kannata. Eurossa kaikkien jäsenmaiden on noudatettava direktiivejä ja maksettava veronsa ja jäsenmaksunsa. Suomen eroaminen EU:sta olisi katastrofi maamme joutuessa markkinavoimien vietäväksi. Markkaan ei ole paluuta, mutta pankkien demokraattinen valvonta on avainkysymys”, hän linjaa. Oikeudenmukainen Eurooppa tarkoittaa Pekkolalle muun muassa Euroopan laajuisia minimityöehtoja. www.pekkola.eu

vain rahamarkkinoilla hurjastelleet pankit ja jättänyt tavalliset ihmiset oman onnensa nojaan. Työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys, on kohonnut pilviin, ja kansanterveys romahtanut. Rasismi ja muukalaisvihamielisyys rehottavat: kriisimaiden kansalaisia ja euromaihin paremman tulevaisuuden toivossa pyrkiviä siirtolaisia syyllistetään omasta ahdingostaan. Tätäkö me muut eurooppalaiset haluamme - heitämmekö pois haaveemme avoimesta, solidaarisesta ja hyvinvoivasta Euroopasta, joka on laittanut viimeisen pisteen kärsimysten historialleen? Vielä ei ole liian myöhäistä. On tehtävä täyskäännös talouskurista ja palkkakilpailusta työllisyyden ja uuden ympäristöystävällisen talouden edistämiseen. Kriisi voidaan ratkaista vain vahvojen julkisten palvelujen, koulutuksen, terveyden ja sivistyksen tuella. Tämä kuitenkin vaatii unionin ja rahaliiton perusteiden rohkeaa uudistamista. Keskuspankki on velvoitettava ylläpitämään rahapolitiikallaan korkeaa työllisyyttä ja komissio saatettava vahvempaan vastuuseen Euroopan parlamentille. Lähdetään jälleenrakentamaan Eurooppa! Eila Tiainen (s. 1945, Kemi) on toimittaja ja vasemmistoliiton kansanedustaja Keski-Suomesta. Hän on tehnyt työuransa mm. Ylessä, Sveriges Radiossa ja Jyväskylän yliopistossa.

Li Andersson

Merja Kyllönen

36, Suomussalmi. Liikenneministeri, siviiliammatiltaan bioanalyytikko.

Juha-Petteri Pasma

24, Kolari. Matkapalveluiden tuottaja ja kaupunginvaltuutettu.

Heikki Patomäki

50, Helsinki. Professori ja politiikan tutkija.

len ehdolla EU-vaaleissa. Keskeinen syy on huoleni sosiaalisen Euroopan ja suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. Hyvinvointimallimme ytimen muodostavat verorahoitteiset julkiset palvelut. Niillä turvataan ihmisten yhdenvertainen kohtelu heidän yhteiskunnallisesta asemastaan riippumatta. Julkista, erityisesti kuntien, vastuuta on siirretty kolmannelle sektorille, yrityksille ja ihmisille itselleen. Palveluiden yksityistäminen ja kilpailuttaminen vaarantavat jo hyvinvointimallimme kestävyyttä. Näin tapahtuu, vaikka hallitusohjelmassa lukee toisin. Sovellamme EU:n sisämarkkinasäännöksiä Suomessa tiukemmin kuin EU edellyttää. Yksilön vastuuta korostetaan ja palvelujen rahoitusta siirretään enenevästi verotuksesta asiakasmaksuihin. Näin ihmisten tasa-arvo uhkaa alistua prosessien tasa-arvolle osana kehitystä, joka kytkee sosiaalipolitiikan yhä vahvemmin alisteiseksi osaksi talouspolitiikkaa ja markkinamekanismeja. Eikä tämä ensisijaisesti johdu omasta poliittisesta tahdostamme, vaan EU:n päätöksistä, joihin olemme sitoutuneet. Suomessa on meneillään hyvinvointipolitiikan hiljainen suunnanmuutos. Me olemme huomaamattamme hyväksymässä kunnallisten hyvinvointipalvelujen ulkoistamisen ja kilpailuttamisen myötä tapahtuvan palvelujärjestelmämme pirstoutumisen. Sosiaalipolitiikka pyritään enenevästi sopeuttamaan Euroopan Unionin sisämarkkinoiden vaatimuksiin. Siitä ei suomalaisille hyvää seuraa. Siksi me emme saa sanoa: ”EU, ei voisi vähempää kiinnostaa!” EU-vaalit ovat tärkeät meille jokaiselle. Erkki Virtanen on kansanedustaja Kuopiosta.

tkuvat Ehdokasesittelyt ja ssä 1/2014 ehde seuraavassa jäsenl

Hekin ovat ehdolla Euroopan parlamenttiin

26, Turku. Vasemmistonuorten puheenjohtaja, turkulainen kansainvälisen oikeuden ja venäjän kielen opiskelija, kaupunginvaltuutettu ja valtuustoryhmän puheenjohtaja.

O

Hanna Sarkkinen

25, Oulu. Kaupunginvaltuutettu ja aate- ja oppihistorian opiskelija. Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja.

Sinikka Torkkola

53, Tampere. Toimittaja, tutkija, ja kaupunginvaltuutettu.

Erno Välimäki

36, Pori. Metalliliiton liittohallituksen jäsen ja pääluottamusmies.


8

Vasemmistoliiton jäsen- ja kannattajalehti 4/2013

Europarlamenttivaalit 25.5.2014 • Ennakkoäänestys 14.-20.5.2014

Kari Uotila:

Oikeus omaan kieleen tarkoittaa oikeutta omaan mieleen

E

uroopan unionissa on 28 jäsenmaata ja 24 virallista kieltä, joita on oikeus käyttää asioiden käsittelyssä, toimielinten kokouksissa ja asiakirjoissa. Tämä on positiivinen asia, vaikka silloin tällöin esitetäänkin kielten käytön rajoittamista käännöskulujen pienentämiseksi. Ajatus kulujen pienentämisestä voi tuntua kohtuulliselta, mutta kun asiaa pohtii tarkemmin, ymmärtää sen olevan järjetöntä. Kieli on muutakin kuin pelkkä kommunikaatioväline tai keino ymmärtää ja saada muut ymmärtämään viestejä. Kieli on oleellinen osa identiteettiämme ja kulttuuriamme. Mikäli haluamme puolustaa

omaa kansallista kulttuuriamme ja monikulttuurista Eurooppaa on meidän puolustettava oman kielemme ja muiden kansalliskielten käyttöoikeutta. Kieli ei ole vain puhetta ja kirjoitusta, vaan myös ajattelumme väline. Mikäli Eurooppaan tulisi käyttökieleksi vain esimerkiksi ranska, saksa ja englanti, muuttuisi myös eurooppalainen ajattelu näiden kulttuurien suuntaan ja aito monikulttuurisuus kärsisi. Menettäisimme vähitellen keskeisen osan suomalaisuuttamme. Demokratian kannalta on tärkeää saada käyttää omaa kieltään eurooppalaisessa päätöksenteossa. Päätöksentekoon osallistuminen ei saa olla mahdollista vain kielineroille, vaan parlamentarismissa pitää voida edetä myös ilman täydellistä kielipäätä. Siksi oikeus omaan kieleen ja omaan mieleen on tärkeä. Jos säästöjä tarvitaan, haetaan niitä muualta, vaikka älyttömästä kahdessa paikassa kokoontuvan EU-parlamentin toimintamallista. Kari Uotila, kansanedustaja Espoosta, muutti nuorena Etelä-Savosta Helsinkiin ja aloitti työt telakalla toimien laivalevyseppänä ja telakan pääluottamusmiehenä. Uotila valittiin eduskuntaan jo lähes 17 vuotta sitten. Hän kertoo olevansa ehdolla EU-vaaleissa puolustaakseen suomalaista ja eurooppalaista työtä, tasa-arvoa ja vähäosaisia. ”Eurooppa on liian arvokas paikka porvareiden hallittavaksi. Siksi tarvitsemme vasemmiston vaalivoittoa Euroopassa!”

N

ordiska rådets 65:e session hölls i Oslo sista veckan i oktober, en kort tid efter Norges Stortingsval samt Høyres och Fremskrittspartiets regeringsbildning. Redan då sessionen inleddes med statsministrarnas frågetimme blev det klart att sessionen långt skulle handla om de högerledda nordiska ländernas felles beundran för varandras konservativa politik. De pinfärska norska högerpolitikerna var inte sena att fråga svenska Fredrik Reinfeldt, under vars ledning barnfattigdo-

Barnfattigdomen har ökat till runt 13 % i Sverige under Reinfeldts ledning. men i Sverige ökat till runt 13 procent, om hur Norge kunde följa i Sveriges politiska fotspår. Som motvikt till den dominerande nyliberala diskursen ordnade den Vänstersocialistiska gröna gruppen ett seminarium om hur vänsterpartierna kan återfå politiskt inflytande i höger/populistiska tider. Diskussionen om problematiken kring hur man framstår som ett verkligt alternativ till den rådande högerpolitiken är inte dagsaktuell endast i Finland. Vänsterpartierna i Norge och Island har nyligen gått från regering till opposition vilket till dels beror på misslyckade strategier då det gäller synlighet samt klar formulering

EU-kriittinen vaihtoehto vasemmalta

K

inhimillistä, myös syventänyt lamaa. Eurovaaleissa onkin aika valita vasen kaista. Se on väärä ajosuunta, jos on menossa kohti EU-liittovaltiota. Mutta se on myös väärä suunta tunkkaiselle kansalliskiihkoilulle, joka haluaa vetää letkut irti kansainvälisestä yhteistyöstä ja solidaarisuudesta. Antero Eerola toimittaja eduskunta-avustaja Vantaan kaupunginvaltuutettu Uudenmaan Vasemmistoliiton puheenjohtaja

t Ehdokasesittely jatkuvat seuraavassa 1/2014 jäsenlehdessä

av ideologi och politiska målsättningar. Frågor som “måste vi popularisera”, “hur kan vi kompromissa men behålla trovärdighet” och “hur målar vi upp en mer positiv bild av vänstern” är några vi alla delar och säkerligen hade vi i den nordiska vänstern mycket att lära oss av varandras mot- och framgångar. Under sessionens gång diskuterades både dagsaktuella frågor, som konsekvenserna av uranutvinning på Grönland, och evighetsfrågor som ett gemensamt nordiskt pantsystem för flaskor och burkar samt gränshinderproblematik. Att hela diskussionen präglades av den stärkta nordiska högerfalangen var ofrånkomligt. Detta leder till att genomförandet av Nordiska rådets klimatmålsättningar förblir okonkret, den samnordiska forskningen om politikens sociala konsekvenser minskar, och aktiveringspolitikens roll ökar. Den Vänstersocialistiska gröna gruppen lämnade tillsammans med socialdemokraterna in ett medlemsförslag till Nordiska rådet om ett ökat fokus på arbetstagarnas rättigheter. Den ekonomiska situationen i Europa och ökande arbetslöshet leder till press på försämrade arbetsvillkor. Ett arbetsliv som respekterar arbetarnas rättigheter är ändå en förutsättning för ett sunt näringsliv. Den viktigaste rollen för det Nordiska rådet är ur ett vänsterperspektiv att stärka de nordiska vänsterrörelsernas samarbete. Tillsammans kan vi och måste vi utgöra ett klart alternativ till den kalla åtstramningspolitik som de nordiska högerdrivna regeringarna bedriver.

Oikeistotuulet puhaltavat Pohjolassa

P

Antero Eerola:

evään eurovaaleissa muhii muutos. Mielipidemittaukset kertovat, että suomalaisten selvä enemmistö hakee vaaleissa EU-politiikalle uutta suuntaa. Vasemmistoliiton kannattajista muutosta haluaa kolme neljästä. Kyse onkin nyt muutoksen suunnasta ja väristä. Nykyinen Euroopan unioni on ollut markkinoiden vapauden ja rahaeliittien hanke. EU on päästänyt valloilleen markkinavoimat, vapauttanut pääomaliikkeitä ja tuonut myös Suomeen pakkokilpailuttamista, ulkoistamista ja yksityistämistä. EU tarjoaa aina vain lisää markkinavapauksia vapaiden markkinavoimien aiheuttamiin ongelmiin. Pahimmillaan se on susilauman vapautta lampaiden keskellä. Erityisesti tämä näkyy eurokriisissä, jonka aikana pankkien ja spekulanttien aikaansaama velka kriisimaissa on muutettu yhteiseksi, julkiseksi velaksi. Yhteisvaluutta euron takia kriisimaiden ongelmat ovat pudonneet myös meidän syliimme. Samalla eurokriisin varjolla päätösvaltaa on keskitetty yhä enemmän Brysseliin talouskurin nimissä. Näin Suomelta viedään pois välineitä omaan talouspolitiikkaan. Talouskuri tarkoittaa entistä enemmän leikkauksia, julkisen sektorin joustoja ja pieniä palkankorotuksia. Kovimmin eurokriisi on kuitenkin iskenyt kriisimaihin, jossa tavallisia, kriisiin syyttömiä ihmisiä pannaan kyykkyyn leikkaamalla heiltä palkkoja, eläkkeitä, sosiaaliturvaa ja työehtoja. Se on paitsi epä-

Högervindar blåser i Norden

ohjoismaiden neuvoston 65. istunto pidettiin lokakuun viimeisellä viikolla Oslossa, hieman Norjan parlamenttivaalien ja konservatiivipuolue Høyren ja Edistyspuolueen hallituksenmuodostamisen jälkeen. Jo istunnon alkuun sijoitetun pääministerien kyselytunnin aikana kävi selväksi, että kokous tulisi paljolti olemaan oikeistojohtoisten pohjoismaiden konservatiivipolitiikan keskinäistä ihastelua. Uunituoreet norjalaiset oikeistopoliitikot eivät aikailleet kysellä ohjeita Ruotsin Fredrik Reinfeldtiltä – jonka johdolla Ruotsin lapsiköyhyys on noussut noin 13 prosenttia – miten Norja voisi seurata Ruotsin poliittisia jalanjälkiä. Vastapainona dominoivalle uusliberalistiselle ajatustenvaihdolle Vasemmistososialistinen vihreä ryhmä järjesti seminaarin aiheesta, kuinka voitetaan takaisin poliittinen vaikutusvalta näinä oikeistopopulismin aikoina. Keskustelu siitä, miten vaikeaa on esiintyä oikeana vaihtoehtona vallitsevalle oikeistopolitiikalle, ei ole ajankohtaista pelkästään Suomessa. Vasemmistopuolueet Norjassa ja Islannissa ovat nyttemmin siirtyneet hallitustyöskentelystä oppositioon johtuen osittain epäonnistuneista strategioista koskien näkyvyyttä sekä ideologiaa ja poliittisia tavoitteita. Kysymykset ”täytyykö meidän olla populistisempia”, ”kuinka voimme tehdä kompromisseja menettämättä uskottavuutemme” ja ”kuinka maalaamme vasemmistosta positiivisemman kuvan” ovat meille kaikille yhtei-

siä. Ja varmasti jaetut kokemukset voitoista ja tappioista hyödyttävät koko pohjoismaista vasemmistoa. Istunnon aikana keskusteltiin sekä päivänpolttavista asioista kuten Grönlannin uraanikaivauksista, mutta myös sellaisista ikuisuuskysymyksistä kuin yhteinen pohjoismainen pullo- ja tölkkipanttijärjestelmä ja rajaesteongelmat. Väistämättä keskusteluun antoi oman leimansa voimistunut oikeistoryhmä. Mistä seuraa, että Pohjoismaiden neuvoston ilmastotavoitteiden edistäminen tulee jäämään epäkonkreettiseksi, yhteispohjoismainen politiikan sosiaalisten seurausten tutkimus vähenee ja toimintapolitiikan rooli kasvaa. Vasemmistososialistinen vihreä ryhmä jätti neuvostolle yhdessä sosialidemokraattien kanssa jäsenaloitteen keskittyä enemmän työntekijöiden oikeuksiin. Euroopan taloustilanne ja kasvava työttömyys aiheuttavat painetta huonontaa työehtoja. Työntekijöiden oikeuksia kunnioittava työelämä on kuitenkin terveen elinkeinoelämän edellytys. Vasemmistonäkökulmasta katsoen Pohjoismaiden neuvoston tärkein rooli on toimia pohjoismaisten vasemmistoliikkeitten yhteistyön lujittajana. Yhdessä voimme, ja meidän tulee muodostaa selvä vaihtoehto kylmälle tiukennuspolitiikalle, jota pohjoismaiset oikeistojohtoiset hallitukset harjoittavat. Mia Haglund

Pohjois-Suomen vasemmistolehti

www.kansantahto.fi


9

Vasemmistoliiton jäsen- ja kannattajalehti 4/2013

Kuva: Jenni Pasanen

Kampanjointia edullisen asumisen puolesta

Uusi Valtikka alhaalla vasemmalta: Anni Järvinen, Marja-Leena Torkki, Kirre Koivunen, Riikka Taavetti ja Lena Paju. Keskellä vasemmalta: Kaarina Kailo, Saara Hartzell, Helvi Kolehmainen, Maarit Fredlund, Maria Routakorpi ja Pirkko Kotila. Ylhäällä vasemmalta: Sari Janatuinen, Mervi Uusitalo, Riikka Korpinurmi, Saila Ruuth, Kaisa Korhonen, Pirjo Viitala, Seija Piipponen-Pekkola, Riikka Raunisalo ja Paula Kuosmanen. Kuvasta puuttuvat Oili Heino, Irma Hirsjärvi, Jaana Kuusipalo ja Tarja Tapio.

Vasemmistonaiset:

Kuntien tulevaisuus on Suomen suurin naiskysymys Vasemmistonaisten valtakunnallinen kokous Naisen paikka on vasemmalla pidettiin 2.-3.11. Helsingissä. Kokous vastaa Vasemmistoliiton puoluekokousta.

K

okous mm. tarkasteli hallituksen rakennepaketin sisältöjä kuntapalveluiden ja naisten työllisyyden kautta: kuntien työntekijöistä keskimäärin 80 % ja joillain sektoreilla jopa 90 % on naisia. Rakenneuudistuspakettiin sisältyvä ajatus kuntatyöntekijöiden kelpoisuusehtojen alentamisesta vaikuttaa siten, että matalapalkkaisille kuntatyöntekijöille voidaan maksaa entistä huonompaa palkkaa. Lisäksi sosiaaliopetus- ja terveysalan työt vaativat korkeaa osaamista ja siten koulutusta, kokouksessa todettiin.

Uusi asiakirja – kaiken takana on sukupuoli

Kokouksessa hyväskyttiin Vasemmistonaisten uusi poliittinen asiakirja. Sen alkukappaleessa korostetaan kaikenlaisten hierarkioiden purkamista, koska vain siten pystytään vaikuttamaan talousjärjestyksiin: kapitalismi toimii naisten palkatta tekemän työn varassa, eikä nykyisen kaltainen globaalikapitalismi tule toimeen ilman patriarkaatin vankkaa veljeyttä. Asiakirjassa tarkastellaan sukupuolen merkitystä ihmisten elämässä ja yhteiskunnan rakenteissa; sukupuolittuneita rakenteita tarkastellaan erityisesti naisten kannalta. Asiakirja on myös hyvin käytännönläheinen ja siinä esitetään lukuisia poliittisia vaihtoehtoja, joilla ih-

misten elämää parannetaan. Yksittäisistä teemoista eniten pohdittiin seksiteollisuutta ja siihen liittyen seksin oston kriminalisointia. Asia on ajankohtainen, koska oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on muuttamassa ihmiskauppalainsäädäntöä. Asiakirjaan tuli teemaan liittyen kaksi uutta vaatimusta: Seksin ostaminen ihmiskaupan tai parituksen uhrilta tulee käsitellä seksuaalisena hyväksikäyttönä tai raiskauksena. Rangaistavaksi vaaditaan niin ikään seksin ostamista ihmiskaupan tai parituksen uhrilta. Toisin kuin nykyisessä lainsäädännössä, ei siis vaadita, että ostajan pitää olla tietoinen myyjän uhriudesta, jotta osto tulkitaan rikokseksi. Asiakirjassa sen sijaan seksin ostamisen kriminalisointia sinänsä ei vaadita, toisin kuin edellisessä asiakirjassa tehtiin. Taiton, ruotsiksi kääntämisen ja painatuksen jälkeen asiakirja on kaikkien saatavilla myös netissä. Kokouksessa valittiin Vasemmistonaisten uusi toimikunta Valtikka ja sille puhenainen ja kaksi varapuhenaista. Puhenaistriona jatkaa valt. kand. Saila Ruuth Helsingistä, toimittaja Pirkko Kotila Vantaalta ja opettaja Mervi Uusitalo (entinen Lappalainen) Turusta. Valtikan nuorin jäsen on 28, vanhin 72 vuotta.

Yrjö Sirolan Säätiö toivottaa Hyvää Joulua ja Menestystä Vuodelle 2014 www.sirolansaatio.fi

Lena Paju

V

asemmistonuoret kampanjoi parhaillaan luokattoman hyvän asumisen puolesta. Oma koti liian kallis -kampanja viestittää, että asuntopolitiikka on kokonaisuutena yksi keskeisimmistä tavoista, joilla ylläpidetään suomalaisen luokkayhteiskunnan rakenteita. Siksi se on myös avainasemassa niiden purkamisessa. Vasemmistonuoret vaatii lisää edullisia vuokra-asuntoja, asuntotakuun käyttöönottoa, oikeutta ottaa tyhjiä tiloja käyttöön sekä loppua asunnottomuudelle. Asuntopoliittinen kampanja kokoaa myös tietoa aiheesta keskustelun tueksi. Keskeinen kysymys on, mitä pitää tehdä tai muuttaa, jotta edullisia vuokra-asuntoja saadaan lisää. Vuokratasoissa on erilaisia ongelmia eri paikkakunnalla, mutta muun muassa kaavoituksella, julkisella vuokra-asuntotuotannolla ja asuntotakuulla on mahdollista muuttaa niitä rakenteita, jotka pakottavat monia velkaantumaan tai asumaan alueilla, joilla ei ole muita

palveluita kuin paikallinen R-kioski.

Kiertueelle tammikuussa

Tammikuussa kampanja ottaa kumipyörät alleen ja lähtee kiertueelle. Asuntopolitiikan vaihtoehtoja tehdään näkyväksi eri paikkakunnilla Suomessa samalla, kun tutustutaan harjoitetun politiikan vaikutuksiin erilaisilla asuinalueilla. Tapahtumien lisäksi kampanjaan voi osallistua nettisivujen kautta jakamalla kokemuksiaan vuokra-asumisesta ja kovista hinnoista. Kampanjan taustalla on Vasemmistonuorten viime kevään liittokokouksessa hyväksytty aloite, jossa haluttiin nostaa esiin ratkaisuja asuntopulaan ja asumisen kalleuteen sekä paljastaa rakennusalan mätiä rakenteita. Lokakuussa julkaistu kampanjan esittelyvideo löytyy liiankallis.fi-sivustolta. teksti ja kuva Niko Peltokangas


10

Vasemmistoliiton jäsen- ja kannattajalehti 4/2013

Viikkolehdestä tykkäävät muutkin kuin vasemmistoliiton jäsenet T

ullessani maaliskuun alussa Kansan Uutiset Oy:n toimitusjohtajaksi minua kiinnosti, ketkä lehtiämme tilaavat ja lukevat. Edellisestä lukijatutkimuksesta oli jo aikaa, joten uusi teetettiin toukokuussa. Kysely lähetettiin 1 300 Viikkolehden tilaajalle ja vastauksia saatiin parissa viikossa lähes 350. Tilaajia Kansan Uutisten Viikkolehdellä on tasaisesti koko Suomessa ja tilaajakunta on uskollista. Yli puolet on tilannut lehteä pidempään kuin kymmenen vuotta. Ilahduttavasti myös uusia tilaajia on runsaasti. Vastaajista 82 prosenttia ilmoitti varmasti tai melko varmasti jatkavansa lehden tilaamista tulevaisuudessa. Vaikka lehti on puoluelehti, sitä luetaan ja arvostetaan laajasti yli puoluerajojen. Vastaajista 57 prosenttia ilmoitti äänestävänsä Vasemmistoliittoa.

ria muutoksia lehden sisältöön ei ole suunnitteilla, vaikka jotain uutta onkin luvassa vuoden 2014 alussa. Viikkolehden ulkomaan sivuilla seurataan valtamediassa usein piiloon jääviä kansainvälisiä kysymyksiä ja ilmiöitä. Työmarkkinapolitiikkaa käsitellään laajasti eri näkökulmat huomioiden eikä kotimaan politiikassa unohdeta tavallista ihmistä. Kulttuurisivuilla näkyvät yhteiskunnallisesti tärkeät ilmiöt sekä sellaisetkin näytelmät, elokuvat, kirjat ja muu kulttuuri, joka saa vähemmän huomiota osakseen. Vaikka lukijatutkimus onkin jo valmis ja analysoitu, otamme mielellämme sekä uusilta että vanhoilta tilaajilta kaikenlaista palautetta vastaan.

Kuva: Markku Rintala

Pirjo Virtaintorppa (09) 7596 0254 pirjo.virtaintorppa@kansanuutiset.fi

Yleisimmät syyt tilata ja/tai lukea Viikkolehteä ovat tutkimuksen mukaan seuraavat:

• Lehti antaa taustatietoa Suomen ja maailman tapahtumille. • Siinä on paljon tietoa yhteiskunnallisista ja ajankohtaisista asioista. • Hyvä lehti yleensä.

PS.

Kansan Uutisten toimitusjohtaja Pirjo Virtaintorppa.

poistamisesta ja tuloeroista, työttömyydestä ja työllisyydestä, erilaisia aatesuuntia valottavista jutuista, historiasta, kotimaan politiikasta ja ulkomaiden tapahtumien taustoituksista. Kiitosta tuli myös toimituksen yhteiskun-

Lukijat pitävät Kansan Uutisten Viikkolehteä ajankohtaisena, ammattitaitoisena, aktiivisena ja luotettavana. Lehden sisällössä lukijat ovat kiinnostuneita erityisesti köyhyyden

nallisista kolumneista, kommenteista ja mielipiteistä. Saamamme palaute oli hyvää. Toimituksessa on tehty sellaista lehteä, jota tilaajat haluavat lukea. Niin tehdään edelleenkin. Suu-

dämellisesti Olette myös sy imistollamme tervetulleita to kirjakauppaan 5.12. avattavaan vuorenkatu on osoitteessa Vilh sätiedot Li s. 11 C, 7. kr n Kansan Uutiste ! tä Viikkolehdes

Se ainoa oikea: Vasemmalta. Tarjous ainoastaan Vasemmistoliiton JÄSENILLE! Voimassa 31.12.2013 asti. Voit tehdä myös lahjatilauksen.

Tilaajalahjaksi kirja: 1) Jesús Manuel Martínez: Salvador Allende ja Chilen kohtalonvuodet [ovh 28 e] 1b) Tuomo Pietiläinen ja Tutkiva työryhmä: Wahlroos: epävirallinen elämäkerta [ovh 37 e] 2) Heikki Patomäki: Eurokriisin anatomia [ovh 27 e] 3) Sirpa Puhakka: Perin suomalainen jytky [ovh 23 e] Ammattiliiton jäsenenä voit olla oikeutettu lehtietuun, kysy lisää tilaajapalvelustamme:

tilaukset@kansanuutiset.fi p. 09 7596 0208 www.kansanuutiset.fi

Jäsenetuna

–10 €

pois hinnasta + kirja Joka perjantai kotiin kannettuna.

Kestotilaus 12 kk / 134 € (norm. 144 €) Määräaikainen tilaus 6 kk / 86 € (norm. 92 €) Lahjakirja

1

1b

2 tai

3

Puuliiton vasemmisto toivottaa rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta!

Nimi

Osoite

Puhelin

Maksajan (lahjakirjan saaja) nimi, jos eri kuin tilaaja

Osoite

Koskee vain kotimaan tilauksia. Tilaushinnat sis. painetun lehden alv:n 10 %.

PUULIITON VASEMMISTO


11

Vasemmistoliiton jäsen- ja kannattajalehti 4/2013

Euroopan vasemmistopuolue kokoontuu Madridissa Kuva: Euroopan Vasemmiston Internet- sivuston kuvagalleria

Kuntapäättäjä

Euroopan Vasemmiston puheenjohtajisto kokoontui Madridissa 18.10.2013.

E

urooppalaisten vasemmistopuolueiden kattopuolue, Euroopan vasemmisto (European Left, EL), pitää neljännen puoluekokouksensa 13.–15.12. Madridissa. Vasemmistoliitto lähettää kokoukseen 12 kokousedustajan delegaation. Lisäksi Madridiin matkaavat Euroopan vasemmiston hallituksessa kuluvalla kaudella Vasemmistoliittoa edustaneet Saila Ruuth ja Jussi Saramo, sekä vasemmistopuolueiden puheenjohtajatapaamiseen osallistuva varapuheenjohtaja Sari Moisanen. EL:n viestintäryhmässä kokousvalmisteluihin osallistunut Jan Koskimies kertoo Vasemmistoliiton olleen mukana kokouksen suunnittelussa ja ideoinnissa alusta alkaen. EL-viestintäryhmä perustettiin viime helmikuussa ja sen toimintaan osallistuvat Vasemmistoliiton omasta viestinnästä myös tiedottaja Marianna Rautiainen ja EU-vaalikoor-

dinaattori Raisa Musakka. ”Päävastuussa ovat espanjalaiset, mutta kaikki jäsenpuolueet on pyritty pitämään koko ajan mukana valmisteluissa. Valmisteluja on auttanut se, että samassa kokouspaikassa järjestettiin Espanjan vasemmistopuolueen Izquierda Unidan puoluekokous aikaisemmin tänä vuonna. Tärkeää suunnittelutyötä tehtiin myös kesällä Portugalin Portossa järjestetyssä Euroopan vasemmiston kesäyliopistossa”, Koskimies kertaa. Hänen mukaansa sosiaalinen media tulee olemaan tärkeässä roolissa. ”Tarkoituksena on tuottaa suoraa verkkolähetystä kokouksesta. Tulossa on myös kokouksen promootiovideo, jossa eri puolilta Eurooppaa tulevat ihmiset kertovat toiveensa siitä, millaisessa Euroopassa haluaisivat elää.”

Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta haluaa kotimaista ruokaa kuntien keittiöihin. (Taloustutkimus Oy, 2012)

Haastamme sinut toimimaan kotimaisen ruuan puolesta kunnan elintarvikehankinnoissa!

Lue lisää: www.kotimaistaruokaa.fi

Raisa Musakka

hok-elanto.fi hok-elanto.fi

tiesitkö, että:

SEL_125x178_mm.indd 1

Minne

20.11.2013 9.02

ikinä menetkin HOK-Elanto haluaa olla pääkaupunkiseutulaisten arjessa, lähellä ihmisiä. Nykyisin suunnittelemme palvelujamme niin, että ne jakautuisivat tasaisesti laajalla toimialueellamme ja vähentäisivät näin liikennettä. Pääkaupunkiseutu on elävää ja kehittyvää aluetta, jossa väestönkasvu luo joka vuosi lisää ostovoimaa sekä palveluiden tarvetta. Palveluiden on oltava mitoitukseltaan sopivan kokoisia ja sijainniltaan oikeita. Kävelymatkan, pyörälenkin tai hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella sijaitsevat palvelut vähentävät asioinnin aiheuttamaa ympäristökuormitusta.

Vastuullinen yritys, jonka sinä omistat.

Kaikenkokoisia kauppoja tarvitaan, niin isoja kauppakeskuksia kuin pieniä lähikauppojakin. Lokakuun 17. päivänä avattu Kauppakeskus Kaari on hyvä esimerkki pitkäjänteisestä kauppapaikan kehittämisestä. Keskeisellä paikalla sijaitseva kauppakeskus on vuosikymmenten saatossa onnistunut menestyksekkäästi palvelemaan yhä laajenevampaa joukkoa lähialueen asukkaita. Uskomme, että kestävillä ratkaisuilla toimipaikkojen ja palvelujen kehittämisessä voidaan tehdä toimivampi kaupunki ja puhtaampi ympäristö – meidän kaikkien iloksi.


12

Vasemmistoliiton jäsen- ja kannattajalehti 4/2013

Tulossa:

Vasemmiston kulttuurikalenteri!

TILAA FEMINISMIN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA PIPPURI Tilaa Vasemmistoliiton

UUTISKIRJE

sähköpostiisi: vas@vasemmistoliitto.fi Sisältää viikon kiinnostavimmat blogit, viimeisimmät tiedotteet, tärkeimmät uutiset ja muuta ajankohtaistietoa kansanedustajilta ja muilta vasemmistoliittolaisilta. Ilmainen myös ei-jäsenille.

Kalenterikuvitusta Ylläkseltä.

V

asemmistoliitto tuottaa perinteisen seinäkalenterin vuodelle 2014. Kalenterissa esitellään vuoden kalenteritaiteilijat. Tänä vuonna kalenterikuvat ovat Annika Dahlstenin ja Markku Laakson valokuvia. He ovat kuvanneet teoksiaan useamman vuoden ajan Suomen Lapissa sekä muun muassa Namibiassa ja Zimbabwessa. Dahlstenin ja Laakson valokuvia ja videoteoksia on ollut esillä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Upeita luonnonkuvia sisältävä kalenteri on Vasemmistoliiton perinteinen kulttuuripitoinen joulutervehdys jäsenilleen sekä yhteistyökumppaniemme Kansan Uutisten Viikkolehden, Kansan Tahdon ja Satakunnan työn tilaajille. Kalenteri on samalla merkittävä varainkeruun muoto. Tulevat europarlamenttivaalit ovat tärkeät, mutta taloudellisesti haastavat. Maksamalla

WANTED Hinta vain 20 e/vsk.

Vuoden 2014 kalenteritaiteilijat Annika Dahlsten ja Markku Laakso.

kalenterin tuet Vasemmiston toimintaa (hinta on 20 euroa ja maksu on vapaaehtoinen). Kalenteria saa tilata myös ylimääräisiä kappaleita puoluetoimistolta ( 040 760 0051) vaikkapa joululahjaksi. Kalenterit postitetaan joulukuun ensimmäisellä viikolla koteihin.

Se on samalla Vasemmistonaisten jäsenmaksu. Tilaukset: lena.paju@vasemmistoliitto.fi

Marianna Rautiainen

YHTEYDENOTTOKORTTI Löydä oma tapasi vaikuttaa – Vasemmistoliitto tarjoaa monia tapoja osallistua! Vasemmistoliitossa jokainen voi toimia omana itsenään riippumatta iästä, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, ihonväristä, vakaumuksesta, tulotasosta tai asemasta työmarkkinoilla tai muilla elämän alueilla. Vasemmistossa ei vähätellä sen enempää nuoria tai vanhoja kuin työläisiä ja akateemisiakaan, vaan arvostetaan kaikkia. Tavoitteenamme on vuorovaikutteinen puolue, jossa on helppo innostua uusista asioista ja jossa kaikille on tilaa.

Postimaksu on jo maksettu puolestasi.

Jos kiinnostuit jäsenyydestä tai haluat lisätietoja, lähetä yhteystietosi, niin saat postia tai sähköpostia puoluetoimistolta.

Haluan vaikuttaa Vasemmistossa!

Kyllä, haluan liittyä jäseneksi Vasemmistoliittoon.

Kyllä, haluan lisätietoja Vasemmistoliitosta.

Kyllä, haluan lisätietoja Vasemmistonaisista.

Kyllä, haluan lisätietoja Vasemmistonuorista.

Vasemmistoliitto Tunnus 5003168 00003 VASTAUSLÄHETYS

Bloggar och andra aktuella texter på svenska

P

artiets internetsidor håller på att göras om. De finska sidorna har redan förnyats, och nu står de svenska i tur. Antalet svenskspråkiga medlemmar i Vänsterförbundet har på senare tider uppvisat en ökning. Det har också börjat hända mera på svenska inom Vänstern. Vi vill gärna lyfta fram den här aktiviteten också på partiets svenska internetsidor. Vi är ute efter texter av olika slag. Samhällsinriktade bloggar med vänsterperspektiv, tidningsinsändare, lokalpolitiska lägesrapporter, nyheter från lokalföreningarna, mm. Foton från lokala aktiviteter är också välkomna. Vi vill också ha information om lokala evenemang och möten för att kunna upprätthålla en händelsekalender för Vänstern i Svenskfinland. Är du intresserad, så kontakta landsstyrelsens ordförande Birgitta Gran med dina frågor och förslag. Tfn 040 767 2137, e-post birgitta.gran@kolumbus.fi.

Etunimi: Sukunimi: Osoite: Postinumero:

Postitoimipaikka:

Sähköposti: Puhelin: Syntymäaika:

Birgitta Gran

Vasemmistoliiton jäsenlehti 4/2013  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you