Page 1

Maanpuolustusv채hennys asevelvollisuuden kehitt채j채n채 Lauri Jauhiainen


Julkaisija:

Varusmiesliitto ry

Julkaisuvuosi:

2016

Selvitystyรถ:

Lauri Jauhiainen

Taitto:

Mikko Toivonen

ISBN 978-951-95158-3-0 (nid.) ISBN 978-951-95158-4-7 (PDF)


Maanpuolustusv채hennys asevelvollisuuden kehitt채j채n채

2016


Maanpuolustusvähennys asevelvollisuuden kehittäjänä

Sisällysluettelo Selvityksen tilaajalta: "Asevelvollisuuskeskustelu ei saa jäädä ­poteroihin" Tiivistelmä

1. Johdanto

6 9

10

Perustietoa asevelvollisuudesta Suomessa

2. Asevelvollisuus puolustuksen perustana Suomessa

12

Euroopassa Asevelvollisuudesta on useissa maissa luovuttu Asevelvollisuus vaatii Suomessakin kehittämistä Houkuttelevuus yksilön näkökulmasta Reservin sitoutuminen Puolustusvoimiin Sveitsin malli 3. Maanpuolustusvähennyksen kolme mallia Malli 1: ”Yleinen korvaus”

20

Malli 2: ”Ehdollinen korvaus” Malli 3: ”Sitova korvaus” 4. Mallien vertailua

26

Selvitystyössä apuna käytettyä kirjallisuutta

30

Liitteet

32

Liite 1: Kustannukset Liite 2: Esimerkkejä maanpuolustusvähennyksen perusteella ­myönnetyistä verovähennyksistä

4


Maanpuolustusv채hennys asevelvollisuuden kehitt채j채n채

5


Maanpuolustusvähennys asevelvollisuuden kehittäjänä

Selvityksen tilaajalta: “Asevelvollisuuskeskustelu ei saa jäädä poteroihin” Suomalainen asevelvollisuusjärjestelmä on pitänyt pintansa, vaikka useat länsimaat ovatkin luopuneet asevelvollisuudesta. Vuonna 2016 yleinen asevelvollisuus on laajasti hyväksytty Suomessa. Vain yksittäiset ryhmät kyseenalaistavat tällä hetkellä asevelvollisuuden Suomen puolustuksen kulmakivenä. Tilanteeseen ei kuitenkaan pidä tuudittautua, sillä pidemmällä tähtäimellä vain kolmasosalle ikäluokasta lankeava velvollisuus ei välttämättä nauti nykyistä lähes varauksetonta yleisön luottamusta. Sen vuoksi järjestelmää ja sen kulmakiviä on kyettävä pohtimaan kriittisestikin. Vain avoin ja ratkaisuhakuinen asevelvollisuuskeskustelu varmistaa sen, että järjestelmän legitimiteetti säilyy vastaisuudessakin. Vaihtoehtoisia toteutusmalleja on pohdittava tasaveroisina mahdollisuuksina olemassaoleviin käytänteisiin nähden. Varusmiesliitto haluaa olla aloitteellisesti mukana asevelvollisuuskeskustelussa. Varusmiesliitto on sitoutunut puolustamaan yleistä asevelvollisuutta maanpuolustuksen perusratkaisuna. Asevelvollisuuden oikeutuksen säilyminen tulevaisuudessakin vaatii kuitenkin epäkohtiin puuttumista ja ennakkoluulottomia avauksia. Tilasimme selvityksen, jonka tehtävänä on toimia keskustelunavaajana ja ajatusten herättäjänä. Valmiita vastauksia selvityksen ei ole vielä tarkoituskaan antaa vaan toivomme lukijan heräävän pohtimaan yhtä mahdollista ratkaisua maanpuolustusjärjestelmämme kehittämiseksi.

6


Maanpuolustusvähennys asevelvollisuuden kehittäjänä

Tässä selvityksessä maanpuolustusvähennyksellä tarkoitetaan varusmiespalveluksen suorittaneen henkilön oikeutta vähentää erikseen määrätty rahasumma tuloverotuksesta. Nykyisellään asevelvollisuuden näkyvimmän osan, eli varusmiespalveluksen suorittaa vuosittain noin 22 000 nuorta miestä ja vapaaehtoista naista. Usein kuitenkin unohtuu, että asevelvollisuus jatkuu vielä vuosikymmeniä palveluksen jälkeenkin. Väärinkäsitys ei ole mikään yllätys, koska kertausharjoituksiin tulee kutsu vain harvalle ja vapaaehtoisesti reserviläistoimintaan lähtee sitäkin pienempi joukko. Maanpuolustusvähennys voisi oikein toteutettuna sitouttaa varusmiespalveluksen suorittaneen ajatukseen, että hänen velvollisuutensa ei maanpuolustuksen saralla ole vielä täytetty. Samalla se tarjoaisi myös muodollisen korvauksen varusmiespalvelukseen käytetystä ajasta. Tässä selvityksessä maanpuolustusvähennystä pohditaan varusmiespalveluksen suorittaneiden näkökulmasta ja siviilipalveluksen suorittaneet jäävät selvityksen esittämissä toteutusmalleissa vähennysoikeuden ulkopuolelle. Tähän syynä on ajatus vähennyksestä reserviläisyyteen ja tarvittavan toimintakyvyn ylläpitämiseen sitouttajana. Jos taas maanpuolustusvähennystä käsiteltäisiin ainoastaan yhteiskunnan tunnustuksena ja korvauksena suoritetusta velvollisuudesta, olisi siviilipalveluksen suorittaneilla siihen samat perusteet. Myöhempi keskustelu näyttää millaiset edellytykset selvityksen esittämän maanpuolustusvähennyksen toteuttamiseen on. Myöskin tarkempi malli voi aivan hyvin olla sellainen jota tässä selvityksessä ei ole huomioitu. Pallo on nyt lukijalla.

Varusmiesliitto ry:n puheenjohtaja,

Rami Laitila

7


Maanpuolustusvähennys asevelvollisuuden kehittäjänä

Kuva: Leonilla Forsblom

Selvityksen kirjoittaja Lauri ­Jauhiainen on valtiotieteiden kandidaatti ­Helsingin ­yliopistosta pääaineenaan kansantalous­ tiede. Tällä hetkellä hän opiskelee sota­tieteitä 102. kadettikurssilla Maanpuolustus­korkeakoulussa. Kirjoittaja on Varusmiesliitosta riippumaton toimija. 8


Maanpuolustusvähennys asevelvollisuuden kehittäjänä

Tiivistelmä Tässä selvityksessä esitetään erilaisia vaihtoehtoja maanpuolustusvähennyksen pohjaksi. Maanpuolustusvähennyksellä tarkoitetaan asepalveluksen suorittaneille myönnettyä ­oikeutta vähentää tietty rahasumma verotuksestaan yhteiskunnan tunnustuksena yhteisen hyvän eteen tehdystä palveluksesta. Selvityksen oletuksena on se, että ase­ velvollisuus on oikea tapa järjestää Suomen puolustus. Asevelvollisuutta tulee kuitenkin kehittää, jotta se säilyttää yhteiskunnallisen hyväksyttävyytensä ja vastaa ajan haasteisiin. Maanpuolustusvähennys on yksi tapa kehittää asevelvollisuutta. Maanpuolustusvähennys kannustaisi suorittamaan varusmiespalveluksen ja erityisesti suorittamaan pidempiä palvelusaikoja vaativan erikois- ja johtajakoulutuksen ase­ palveluksessa. Maanpuolustusvähennys kannustaa myös osallistumaan reservin kertausharjoituksiin ja vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön. Tässä selvityksessä tarkastellaan kolmea erilaista mallia maanpuolustus­vähennyksen pohjaksi. Mallit eroavat toisistaan sen mukaan: porrastuuko verovähennysoikeus ­suoritetun varusmiespalveluksen pituuden mukaan, onko kyseessä prosentuaalinen vai ennalta määrättyyn rahasummaan perustuva vähennys ja vaatiiko malli reserviläisten itsenäistä ja aktiivista hakeutumista kertausharjoituksiin.

9


Maanpuolustusvähennys asevelvollisuuden kehittäjänä

Johdanto suorittaneita reserviläisiä Puolustusvoimiin. Näin osoitettaisiin yhteiskunnan tuki asevelvollisille näiden tärkeässä tehtävässä Suomen puolustuksen hyväksi.

Suomessa käydään ajoittain vilkastakin keskustelua puolustuspolitiikkaan liittyen. Viime vuosina keskustelua on aktivoinut Itämeren ympäristön turvallisuustilanteen heikkeneminen ja jännitteiden kiristyminen erityisesti Venäjän ja Euroopan unionin ­välillä.

Asepalveluksen suorittamisesta saatavaa veroetua on ehdotettu Suomessa jo aikaisemmin. Puolustusministeriön vuonna 2010 julkaisemassa Suomalainen asevelvollisuus -selvityksessä ehdotettiin vero­ tukea palkinnoksi palveluksesta yhteiskunnan hyväksi. Vuonna 2012 Puolustusvoimain silloinen komentaja kenraali Ari Puheloinen nosti esille mahdollisuuden myöntää varusmiespalveluksen ja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneille määräajaksi kevennystä palkansaajan ­tuloverotukseen3. Kansainvälisesti arvioiden ase­palveluksen palkitseminen veroedulla ei ole ­vieras ­ajatus vaan esimerkiksi Sveitsissä on ­käytössä 3 prosentin lisävero niille, ­jotka ­eivät suorita vaadittua asepalvelusta. ­Ilonen ym. ­esittivät tutkimuksessaan Asevelvollisuuden ­kehittäminen (2014) ­yhdeksi puolustuksen tulevaisuuden järjestämisen vaihtoehdoksi järjestelmää, jossa noin 50 prosenttia palveluskelpoisista miehistä koulutettaisiin ja palkintona tästä koulutetut saisivat oikeuden vero­vähennykseen4. Kyseisessä mallissa kuitenkin luovuttaisiin yleisestä asevelvollisuudesta, joten sen lähtökohdat ovat erilaiset tähän selvitykseen verrattuna.

Suureen osaan Suomessa käytävästä puolustus­poliittisesta keskustelusta liittyy vähintään sivujuonteena asevelvollisuus. Esimerkiksi sotilaallisesta liittoutumisesta puhuttaessa sekä liittoutumisen kannattajat että vastustajat käyttävät asevelvollisuuteen liittyviä argumentteja1. Tasaisin väliajoin myös esitetään vaihtoehtoisia ratkaisuja Suomen puolustukselle ja usein muutosehdotusten keskiössä on ase­ velvollisuuden asema. Asevelvollisuuden keskeinen asema suomalaisessa keskustelussa on helppo ymmärtää, koska se on suurelle osalle suomalaisia selkein yhtymäpinta puolustuspolitiikkaan – vuosittain yli 21 000 varusmiestä ja vapaaehtoista naista suorittaa asepalveluksen2. Myös tämän selvityksen aihe – asepalveluksen oikeuttama maanpuolustusvähennys – liittyy olennaisesti asevelvollisuuteen. Maanpuolustusvähennyksen tarkoituksena olisi kannustaa nuoria suorittamaan asevelvollisuus sekä sitouttaa asepalveluksen

1 Liittoutumisen kannattajat saattavat esimerkiksi tuoda esiin, että liittoutuminen tekisi saatujen turvallisuustakuiden kautta asevelvollisuuden turhaksi ja vastustajat käyttää täsmälleen samaa perustelua liittoutumista vastaan. 2 Tässä selvityksessä varusmiespalveluksesta ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta käytetään myös yleisnimitystä asepalvelus. Puhuttaessa varusmiespalveluksesta viitataan samalla myös naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen ellei asiayhteydestä ilmene muuta. 3 Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen 203. Maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä 5.11.2012, http://www.eilen.fi/ fi/1958/?language=fi Viitattu 4.7.2016. 4 Ilonen, M. ym., (2014). s. 87–92. http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/99054/Yleisesikuntaupseerikurssi%2056.pdf Viitattu 11.7.2016.

10


Maanpuolustusvähennys asevelvollisuuden kehittäjänä

asevelvollisuutta tulisi ylipäänsä kehittää ja vahvistaa. Myös Sveitsin verokannustimeen perustuva malli esitellään esimerkkinä maanpuolustusvähennyksestä.

Tämän selvityksen tarkoituksena on luoda katsaus siihen, minkälaisia vaikutuksia erilaisilla maanpuolustusvähennyksen malleilla olisi. Vaikutuksia tarkastellaan niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta.

Kolmannessa luvussa esitellään kolme erilaista mallia maanpuolustusvähennyksen pohjaksi. Mallit eroavat toisistaan eniten sen mukaan, miten maanpuolustusvähennykseen oikeutettu ihmisryhmä rajataan. Rajauksen perusteena on sitoutuminen kertausharjoituksiin ja vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön. Kolmea esitettyä mallia myös vertaillaan toisiinsa ja selostetaan niiden vaikutukset yksilön ja yhteiskunnan tasolla.

Selvityksen toisessa luvussa esitetään kuva suomalaisesta asevelvollisuudesta eurooppalaisessa kontekstissa. Selvityksen lähtökohtana on, että yleinen asevelvollisuus sopii Suomen puolustusratkaisuksi nyt eikä tulevaisuudessakaan ei ole nähtävissä sen sopivuutta selkeästi horjuttavia tekijöitä. Asevelvollisuuden hyväksyttävyydestä ja kannatuksesta tulee kuitenkin pitää huolta. Maanpuolustusvähennys vahvistaisikin asevelvollisuuden asemaa Suomen puolustusratkaisussa. Toisen luvun tarkoituksena on luoda lyhyt katsaus siihen, miksi

Neljännessä luvussa vertaillaan esitettyjä kolmea mallia keskenään ja esitetään selvityksen johtopäätökset.

Perustietoa asevelvollisuudesta Suomessa Asevelvollisuus koskee 18–60-vuotiaita suomalaisia miehiä ja myös naiset voivat hakeutua vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Vakaumukseen perustuvien syiden takia asevelvollinen voidaan vapauttaa asepalveluksesta ja määrätä suorittamaan 347 päivän mittainen siviilipalvelus. Asepalveluksen suorittaneiden määrä on 2010-luvulla ollut vuosittain 21 000–22  000. Asepalveluksen pituus on 165, 255 tai 347 päivää. Palveluksen pituus riippuu koulutettavasta sodan ajan tehtävästä ja esimerkiksi kaikki johtajatehtäviin koulutettavat tulevat reservin upseerit ja aliupseerit saavat 347 päivää kestävän koulutuksen. Vuonna 2015 palveluksen suorittaneita vapaaehtoisia naisia oli 420. Varusmiespalveluksen jälkeen asevelvollinen siirtyy reserviin, jossa miehistöön kuuluva on 50-vuotiaaksi saakka ja upseerit ja aliupseerit 60-vuotiaaksi saakka. 51–60-vuotiaana miehistöön kuuluva on varareservissä. Asevelvollisuus ei pääty varusmiespalvelukseen, vaan siihen kuuluvat myös kertausharjoitukset sekä poikkeustilanteessa ylimääräinen palvelus ja liikekannallepanon aikainen palvelus. Reservissä olevilla asevelvollisilla on velvollisuus osallistua kertausharjoituksiin, joiden yhteenlaskettu enimmäismäärä on miehistöllä 80 päivää, erityistehtäviin koulutetulla miehistöllä 150 päivää ja aliupseereilla ja upseereilla 200 päivää. Ennen heinäkuun 2016 asevelvollisuuslain muutosta kertausharjoitusten enimmäismäärä oli puolet tästä. Asevelvollisuuslaki (28.12.2007/1438), Siviilipalveluslaki (28.12.2007/1446), Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 2015,­­ http://puolustusvoimat.fi/asevelvollisuus

11


Maanpuolustusvähennys asevelvollisuuden kehittäjänä

Asevelvollisuus puolustuksen perustana Suomessa perusoikeudet, valtiojohdon toimintavapaus ja laillinen yhteiskuntajärjestys7. Nämä kuuluvat Puolustusvoimien tärkeimpään tehtävään, Suomen sotilaalliseen puolustamiseen.

Suomen sotilaallinen puolustus perustuu kaikkia miehiä koskevaan yleiseen asevelvollisuuteen. Tärkeimpinä syinä tälle on pidetty pinta-alaltaan suuren valtion puolustamisen vaatimaa suurta reserviä, reserviläisarmeijan kustannustehokkuutta ammattiarmeijaan verrattuna sekä kaikkia yhteiskunnan kerroksia yhdistävän puolustusratkaisun sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Yleisen asevelvollisuuden sopivuus Suomen sotilaallista puolustamista varten tunnustetaankin laajasti läpi koko yhteiskunnan aina kansalaisia koskevista tutkimuksista5 Suomen ylimmille poliittisille tasoille saakka6.

Miltä suojellaan -kysymys liittyy Suomen toimintaympäristöön. Toimintaympäristöä analysoimalla laaditaan poliittisessa prosessissa uhka-arvio ja uhkakuva. Suomessa uhkakuvaa arvioidaan muun muassa Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisella selonteolla. Vuoden 2016 selonteko korostaa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön voimakasta muutosta. Selonteon mukaan myöskään ”sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois”. Perinteisen sotilaallisen maanpuolustuksen rooli on siis nykyisen uhkakuva-arvion mukaan edelleen tärkeä.

Asevelvollisuuden laaja kannatus ei kuitenkaan muodostu tyhjiössä vaan sen taustalla on aina jonkinasteinen analyysi siitä, miksi puolustusta ylläpidetään. Yksinkertaistetusti puolustusratkaisun tulisikin perustua kolmiosaiseen analyysiin: mitä suojellaan, miltä suojellaan ja miten suojellaan (Sipilä 2013, 17–18).

Kysymys siitä, miten suojellaan, liittyy suoraan valintaan asevelvollisuuden ja ammattiarmeijan välillä. Miltä suojellaan -kysymyksen vastauksen ja siis uhkakuvan muuttuminen johtaa ajan myötä siihen, mikä koetaan mielekkääksi tavaksi järjestää puolustus.

Suomessa sotilaallisen suojelun kohde eli vastaus kysymykseen, mitä suojellaan, on esitetty selkeästi laissa puolustusvoimista. Suojelun kohteena ovat alueellinen koskemattomuus, kansan elinmahdollisuudet,

5 Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan vuoden 2015 tutkimuksen mukaan suomalaisista 75 prosenttia on sitä mieltä, että Suomessa tulee säilyttää nykyisenkaltainen yleinen asevelvollisuus. Asevelvollisuudesta luopumista ja ammattiarmeijaan siirtymistä tukee vain joka kymmenes suomalainen. 6 Parlamentaarisen selvitysryhmän vuonna 2014 laatiman raportin, Puolustuksen pitkän aikavälin haasteet mukaan: ”Vain yleisen asevelvollisuuden avulla Suomessa saavutetaan riittävä laatu ja määrä sijoituskelpoista reserviä sodan ajan tehtäviin.” 7 Laki puolustusvoimista, 11.5.2007/551, 2§. Muut Puolustusvoimien tehtävät ovat muiden viranomaisten tukeminen sekä sotilaallinen kriisinhallinta.

12


Maanpuolustusvähennys asevelvollisuuden kehittäjänä

Kuva 1 Puolustuskyvyn rakentumisen logiikka (mukailtu Sipilältä (2013, s. 17))

Euroopassa asevelvollisuudesta on useissa maissa luovuttu hin. Kovin paine siirtyä asevelvollisuudesta ammattiarmeijan malliin on pehmeän ytimen asevelvollisuusarmeijoissa ja valeasevelvollisuusarmeijoissa8. Ruotsi kuului kylmän sodan päättymisen jälkeen ensin pehmeän ytimen asevelvollisuusarmeijoiden luokkaan. Vuosien 2004–2010 aikana vain noin 10 prosenttia miesikäluokasta suoritti asepalveluksen ja käytännössä Ruotsi siirtyi näin ollen vapaaehtoinen palvelukseen ja valeasevelvollisuusarmeijan kategoriaan. Asevelvollisuuden muuttuminen valikoivaksi ja ajan myötä vapaaehtoiseksi olivat siis Ruotsissa askelia kohti ammattiarmeijaa (ks. esim. Nokkala 2013, 46).

Euroopassa kehityskulku on edennyt juuri edellisen kappaleen mukaisesti: uhkakuvan muuttuminen on johtanut puolustusratkaisun muutokseen. 2000-luvulla erityisesti Länsi-Euroopassa on ollut suuntauksena luopua yleisestä asevelvollisuudesta ja siirtyä kokonaan vapaaehtoisuuteen perustuvan ammattiarmeijan malliin. Kehityskulun taustalla on Neuvostoliiton romahdusta seurannut kylmän sodan päättyminen. Perinteisenä uhkakuvana olleen länsi–itä-sodan väistyminen teki asevelvollisuuden perustelemisesta kansalaisille vaikeaa. Luontevana seurauksena eurooppalaiset asevoimat keskittivät perinteisen maanpuolustuksen sijasta aikaisempaa enemmän huomiota kansainväliseen kriisinhallintaan. Asevelvollisia ei oltu valmiita käyttämään kriisinhallintatehtävissä, mikä myös puolsi siirtymistä kohti ammattiarmeijaa. Esimerkkeinä uhkakuvan muutoksen vaikutuksista puolustusratkaisuun ovat vuosina 2010 ja 2011 yleisestä asevelvollisuudesta luopuneet Ruotsi ja Saksa.

Venäjän aktivoituminen Georgian sodan (2008) ja Ukrainan sodan (2014–) myötä ja geopolitiikan paluu Eurooppaan ovat johtaneet jopa arvioihin kylmän sodan paluusta. Tämä on vaikuttanut suoraan myös eurooppalaisiin uhka-arvioihin ja tätä kautta käsityksiin sopivasta tavasta järjestää maanpuolustus. Esimerkiksi vuonna 2010 asevelvollisuudesta luopuneessa Ruotsissa noin 70 prosenttia kannattaa asevelvollisuuden palauttamista9. Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström ehdottikin tammikuussa 2016 asevelvollisuuden palauttamista Ruotsiin. On sanomattakin selvää, että mahdollinen asevelvollisuuden palauttaminen on poliittisesti vaikea ja taloudellisesti erittäin raskas prosessi.

Ruotsissa kehityskulku siirtymisessä asevelvollisuudesta ammattiarmeijaan kulki melko suoraan professori Karl. W. Haltinerin teorian (1998) mukaisesti. Teorian mukaan asevoimatyypit voi luokitella neljään erilaiseen kategoriaan: ammattiarmeijoihin, valeasevelvollisuusarmeijoihin ja pehmeän sekä kovan ytimen asevelvollisuusarmeijoi-

8 Haltiner jakaa armeijat eri luokkiin rauhan ajan joukkojen kokoonpanon perusteella; kovan ytimen asevelvollisuusarmeijoissa (hard-core conscript forces) on rauhan ajan kokoonpanosta yli 2/3 (yli 67 %) asevelvollisia, pehmeän ytimen asevelvollisuusarmeijoissa (soft-core conscript forces) rauhan ajan kokoonpanosta 1/2–2/3 (50–67 %) asevelvollisia ja valeasevelvollisuusarmeijoissa (pseudo-conscript forces) alle 1/2 (alle 50 %).

13


Maanpuolustusvähennys asevelvollisuuden kehittäjänä

Kuva 2 Haltinerin teoriaa (1998) ja Suomalainen asevelvollisuus (2010) mukaillen: Vaihtoehtoja ovat vain asevelvollisuus tai ammattiarmeija.

Asevelvollisuus vaatii Suomessakin kehittämistä Suomalainen asevelvollisuus -selvityksessä (2010) kehityskulku valikoivasta ja vapaaehtoisesta asevelvollisuudesta ammattiarmeijaan nähdään selvästi. Selvityksen mukaan: ”Jos Suomessa on kasvava joukko nuoria miehiä, jotka eivät ole astuneet palvelukseen, se tekee palveluksen suorittamatta jättämisestä hyväksyttävän tai osin jopa toivottavan vaihto­ ehdon.” Ruotsin vastaava kehityskulku asevelvollisuusarmeijasta ensin valikoivan asevelvollisuuden ja myöhemmin vapaaehtoisen asevelvollisuuden kautta ammattiarmeijaan on Suomessa mahdollinen. Jos (ja kun) asevelvollisuus nähdään ainoana kustannusten ja koko maan puolustamisen kannalta mahdollisena puolustuksen järjestämisen mallina Suomessa, tulisi asevelvollisuutta kehittää ja sen hyväksyttävyyttä rakentaa jo ennalta. Nykytila on siinä määrin hyvä, että Suomessa asevelvollisuuden lakkauttaminen ei ole saanut uskottavaa tukea missään vaiheessa vaan asevelvollisuuden nähdään sopivan Suomen oloihin. Geopolitiikan paluu Venäjän ulkopolitiikkaan on vahvistanut entisestään asevelvollisuuden kannatusta. Asevelvollisuuden laaja kannatus ja hyväksyttävyys eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyyksiä, vaan vaihtelevat riippuen ympäröivästä yhteiskunnasta. Asevelvollisuuden hyväksyttävyyden ja toimivuuden ylläpito vaatii sen houkuttelevuuden säilyttämistä yksilön näkökulmasta. Myös reservin parempi sitoutuminen Puolustusvoimiin vahvistaisi asevelvollisuuden asemaa Suomen puolustusratkaisussa.

9 Dagens Nyheter, 1.4.2016. (http://www.dn.se/nyheter/sverige/starkt-stod-att-infora-varnplikt-for-bada-konen/ Viitattu 8.7.2016.

14


Maanpuolustusvähennys asevelvollisuuden kehittäjänä

Asevelvollisuuden hyväksyttävyyden ja toimivuuden ylläpito vaatii sen houkuttelevuuden säilyttämistä yksilön

näkökulmasta.

­

15


Maanpuolustusvähennys asevelvollisuuden kehittäjänä

Houkuttelevuus yksilön näkökulmasta Laajasta kannatuksestaan huolimatta ase-

Uusitalon ja Korkeamäen (2011) tutkimus-

velvollisuus on helppo nähdä myös ras-

tulosten mukaan kolme kuukautta pidempi

kaana kansalaisvelvoitteena, jota ei ole tar-

palvelusaika aiheuttaa yksilölle noin 8000

peeksi hyvin kompensoitu sen suorittajille.

euron menetyksen yhteenlasketuissa tu-

Asevelvollisuus lykkää opintojen valmis-

loissa 18 ja 30 ikävuoden välillä11. Toisaalta

tumista ja työelämään siirtymistä, vaikka

esimerkiksi Alhon ja Nikulan (2012) mu-

opettaakin myös työelämän kannalta hyö-

kaan varusmiespalveluksen pituudella ei ole

dyllisiä taitoja.

vaikutusta koulutuksen hankinnan pitkittymi­

10

seen eikä se vähennä työllistymistä.12

Yksilön kannalta asevelvollisuuden taloudellisia vaikutuksia on haasteellista

Koko varusmiespalveluksen taloudellisen

arvioida, koska suuri osa miesikäluokkaa

kustannuksen keskimääräiselle varusmie-

suorittaa palveluksen ja näin ollen verrok-

helle on arvioitu olevan noin 3600 euroa

kiryhmää, johon suorittaneita voisi verrata,

(Kiuru ja Riipinen, 2007). Tässä laskelmas-

ei löydy. On myös vaikea saada luotettavaa

sa kuitenkin arvioidaan esimerkiksi varus-

tietoa esimerkiksi siitä, onko Puolustusvoi-

miesten

mien johtajakoulutuksen ja asevelvollisen

aleneminen säästöksi, mikä on melko eri-

myöhemmän työuran keskimäärin kor-

koinen oletus. Voitaneen arvioida, että

keamman palkan yhteys seuraus johtamis-

varusmiesten keskimääräinen tulonmene-

koulutuksesta vai sen suorittavien henkilö-

tys näiden laskelmien pohjalta on 5000–

kohtaisista ominaisuuksista, joiden takia he

10000 euroa palveluksen pituudesta riip-

valikoituvat johtajakoulutukseen.

puen ottamatta huomioon palveluksessa

kulutuksen

(ei-vapaaehtoinen)

koulutettavia mahdollisesti työelämässä

Erityisen merkittävää Puolustusvoimille oli-

hyödyllisiä taitoja.

si pitää pidempää koulutusta vaativat johtajatehtävät ja miehistön erityiskoulutusta

Asevelvollisuus on käytetyistä luvuista riip-

vaativat tehtävät houkuttelevina asevelvol-

pumatta helppo mieltää veroksi, jota vain

lisille. Pidemmän palvelusajan taloudellisis-

varusmiespalveluksen ja naisten vapaaeh-

ta vaikutuksista on saatu ristiriitaista tietoa.

toisen asepalveluksen suorittaneet maksa-

10 Palveluksella on myös monia hyödyllisiä taitoja opettava vaikutus. Cardin ja Cardoson (2012) mukaan vähiten koulutettujen portugalilaisten odotettavissa oleva palkkataso nousi 4–5 prosenttia, jos he olivat suorittaneet asepalveluksen. Card, D., Cardoson, A. R. 2012. Can Compulsory Military Service Raise Civilian Wages? Evidence from the Peacetime Draft in Portugal, American Economic Journal: Applied Economics, 4(4), 57–93. 11 Uusitalo, R., Korkeamäki, O. (2011). Asevelvollisuuden vakutus nuorten miesten työuraan, MATINE, tiivistelmäraportti, 2011/809. http:// www.defmin.fi/files/2309/MATINE_Summary_Report.pdf Viitattu 11.7.2016. 12 Alho, K., Nikula, N. (2012). Asevelvollisuus ja työmarkkinat: Varusmiespalveluksen vaikutus koulutukseen, työllisyyteen ja palkkaan. ETLA Keskusteluaiheita No 1269. https://www.etla.fi/wp-content/uploads/2012/09/dp1269.pdf Viitattu 11.7.2016.

16


Maanpuolustusvähennys asevelvollisuuden kehittäjänä

vat, mutta kaikki suomalaiset hyötyvät sen

velvollisuuden säilyttäminen ja maanpuo-

tuloksista – Suomen turvallisuudesta. Ase-

lustustahdon ylläpitäminen vaativat Suo-

velvollisuuteen nojaava puolustusratkaisu

messa toimia, joilla yhteiskunta tunnustaisi

vaatii toimiakseen vahvaa maanpuolus-

palveluksen tärkeyden. Erityisesti tulisi var-

tustahtoa ja asevelvollisuuden kokemista

mistaa pitkien palvelusaikojen houkuttele-

oikeudenmukaiseksi osaksi yhteiskuntaa.

vuus14.

Yksilöllisyyden korostumisen myötä13 ase-

Reservin sitoutuminen Puolustusvoimiin Venäjän hyökkäys Krimin niemimaalle sekä sotatoimet Itä-Ukrainassa ovat myös muuttaneet käsityksiä konfliktin käynnistymisen nopeudesta. Asevelvollisuuden heikkoutena on pidetty sen hidasta reagointikykyä nopeasti alkavaa uhkaa vastaan. Asevelvollisuusarmeijan liikekannallepano ja varustaminen eivät tapahdu muutamassa päivässä vaan koko 230 000 sodan ajan joukon liikekannallepano ottaa aikansa.

myös lisätty kertausharjoitusten määrää ja reserviläisten koulutus tullee myös tulevaisuudessa olemaan tärkeämmässä roolissa kuin nykyään16. Suomessa ollaan kuitenkin vielä kaukana esimerkiksi Sveitsin reserviläisarmeijan tilanteesta, jossa asevoimilla ei ole valmiudessa olevia sotajoukkoja, mutta sen väitetään kykenevän täyteen valtakunnalliseen liikekannallepanoon 72 tunnissa17. Vaikka tämä olisikin hyvin kunnianhimoinen tavoite, on Suomessa toimivilla vapaaehtoisilla maakuntajoukoilla mahdollisuus pyrkiä samaan. Oikealla tavalla toteutettuna maanpuolustusvähennys kannustaisi reserviläisiä osallistumaan kertausharjoituksiin sekä vapaaehtoisiin harjoituksiin ja kehittäisi osaltaan valmiutta ja Puolustusvoimien kykyä reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

Tähän joustamattomuuteen on reagoitu, ja kesällä 2016 vahvistettu asevelvollisuuslain muutos mahdollistaa reserviläisten kutsumisen turvallisuustilanteen heiketessä joustavasti ylimääräiseen harjoitukseen poiketen aikaisemmasta kolmen kuukauden vähimmäisajasta kertausharjoituskutsun ja harjoituksen välillä. Palveluksessa olevien varusmiesten käyttöä valmiusyksiköinä selvitetään15. Puolustusvoimissa on

13 Nokkala (2013, 38–41) näkee yksilöllistymisen kiihtymisen liittyvän yksilönvapauden ja -oikeuksien vahvistumiseen ja yleisen arvopohjan muuttumiseen yhteiskunnassa. 14 Esimerkiksi vuonna 2010 noin 3000 varusmiehelle Suomalainen asevelvollisuus -selvityksen (2010) yhteydessä toteutetun alkukyselyn mukaan noin 56 prosenttia varusmiespalveluksen aloittaneista oli valmiita suorittamaan vain puolen vuoden mittaisen palveluksen. Heistä noin kolmasosa jouduttiin siis määräämään pidempään palvelukseen. 15 Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan palvelusaikoihin saattaa tulla muutoksia valmiusjoukkojen tarpeiden mukaan. http://www.hs.fi/ kotimaa/a1469418026283 Viitattu 26.7.2016. 16 Puolustusvoimien koulutuspäällikön, prikaatikenraali Jukka Sonnisen mukaan resursseja tulisi pitkällä aikavälillä siirtää varusmieskoulutuksesta reserviläisten koulutukseen. Reserviläinen 2/2016, http://digilehdet.sanomapaino.fi/d93feb5a-d3d9-466f-a119-6fa486a702ad/12 Viitattu 8.7.2016. 17 Ilonen, M. ym., (2014) s. 77. http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/99054/Yleisesikuntaupseerikurssi%2056.pdf Viitattu 11.7.2016.

17


Maanpuolustusvähennys asevelvollisuuden kehittäjänä

Sveitsin malli18 Suomen ja Sveitsin asevelvollisuusjärjestelmät ovat monella tapaa vertailukelpoisia muun muassa vuosittain koulutettavan joukon koon ja reservin suuren merkityksen takia. Sveitsissä jokainen mies on asevelvollinen ja palvelu tapahtuu armeijassa, väestönsuojelussa tai siviilipalveluna. Armeijassa palvelevat asevelvolliset käyvät ensin noin neljän ja puolen kuukautta kestävän peruskoulutuksen, jonka jälkeen alkaa kertausharjoitusvelvollisuus. Miehistöllä palvelusajaksi tulee kertausharjoitusten kanssa yhteensä noin kahdeksan ja puoli kuukautta, joten kertausharjoitukset ovat Sveitsissä keskeisemmässä asemassa kuin Suomessa. Armeijan aseellisen palveluksen aloittaa vuosittain noin 22 000 miestä ja väestönsuojelun noin 6 000. Siviilipalvelukseen pääsee hakemuksen perusteella ja se on kestoltaan noin 1,5 kertaa miehistön aseellisen palveluksen pituinen. Sveitsin mallissa asevelvollisuuden suorittamatta jättäminen ja kertausharjoituksista kieltäytyminen johtavat lisäveron maksuvelvollisuuteen (military service exemption tax). Lisävero koskee vain miehiä. Lisäveron suuruus on 3 prosenttia edellisen vuoden vuosituloista ja veron vähimmäismäärä on 400 Sveitsin frangia eli noin 370 euroa. Verosta saa 50 prosentin alennuksen, jos ei terveydellisistä syistä pysty suorittamaan palvelusta, ja vaikeasti vammaiset on vapautettu verosta kokonaan. Veron maksuvelvollisuus päättyy 30–34 vuotiaana. Saman ikäisenä päättyy myös suurimman osan asevelvollisuus: miehistön ja aliupseereiden asevelvollisuus päättyy pääsääntöisesti 34-vuotiaana, nuorempien upseerien ja vanhempien aliupseerien asevelvollisuus 36-vuotiaana19. Sveitsin mallissa huomattavaa on reservin kertausharjoitusten suuri määrä varsinaiseen alkukoulutukseen verrattuna. Harjoituksia järjestetään vuosittain ja tavanomainen harjoitus kestää neljä viikkoa. Kertausharjoituspäiviä kertyykin varsin huomattavia määriä: miehistön yhteensä kuudesta tai seitsemästä 19 päivää kestävästä kertausharjoituksesta aina reservinupseerien useisiin satoihin päiviin. Tätä taustaa vasten asevelvollisuutta suorittamattomille suunnattu lisävero onkin ymmärrettävä, koska asevelvollisuus asettaa kansalaisille varsin raskaan kansalaisvelvollisuuden. Sveitsin malli määrätä lisävero niille, jotka eivät suorita palvelusta, on aiheuttanut yhteensovitusongelmia kansainvälisen oikeuden kanssa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut, että terveydellisistä syistä asepalveluksen suorittamisesta vapautetuille asetettu lisävero voi olla Euroopan ihmisoikeussopimuksen syrjinnän kiellon vastainen20.

18 Lähteinä Haario (2013), Conscience and Peace Tax International (2009) ja Sveitsin valtion internetsivut: https://www.ch.ch/en/military-service-exemption-tax/ ja https://www.ch.ch/en/performing-compulsory-service/ Viitattu 19.7.2016. 19 Haarion (2013) mukaan esikunnissa palvelevien korkeimpien aliupseerien asevelvollisuus päättyy 42 vuoden ikäisenä ja ylempien reservin upseerien asevelvollisuus 50 vuoden iässä. 20 Case of Glor vs. Switzerland, Application no. 13444/04, päätös 30.4.2009, http://hudoc.echr.coe.int/webservices/content/pdf/001-92525?TID=ihgdqbxnfi Viitattu 12.7.2016.

18


Maanpuolustusvähennys asevelvollisuuden kehittäjänä

Oikealla tavalla toteutettuna maanpuolustusvähennys kannustaisi reserviläisiä osallistumaan kertausharjoituksiin sekä vapaaehtoisiin harjoituksiin ja kehittäisi osaltaan valmiutta ja

Puolustusvoimien

kykyä reagoida nopeasti muuttuviin

tilanteisiin.

19


Maanpuolustusvähennys asevelvollisuuden kehittäjänä

Maanpuolustusvähennyksen kolme mallia kyseessä ”könttäsumman” omainen vähennys vuodessa vai tietty prosentuaalinen verovähennysoikeus tuloista. Tämä vaikuttaa siihen, kuinka motivoivana eri tuloluokan henkilöt kokevat maanpuolustusvähennyksen. Kolmantena vertailuperusteena on se, vaaditaanko asepalveluksen suorittanutta itse aktiivisesti hakeutumaan kertaus­ harjoituksiin. Aktiivinen velvollisuus ­hakeutua kertausharjoituksiin kannustaisi maanpuolustustyöhön.

Tässä luvussa esitetään kolme mahdollista mallia maanpuolustusvähennyksen toteuttamiseksi. Erilaisia toteuttamistapoja on kehitettävissä suuri määrä, ja tämän selvityksen tarkoituksena on antaa esimerkkejä ja karkeita vaikutusarvioita mallien vaikutuksista muun muassa valtion menoihin, aktiiviseen reserviläisyyteen ja varusmiespalveluksen houkuttelevuuteen. Mallit eroavat toisistaan kolmen vertailuperusteen mukaisesti. Ensimmäinen vertailuperuste on se, vaikuttaako suoritetun asepalveluksen pituus siihen, kuinka suureen maanpuolustusvähennykseen on oikeutettu. Toisin sanottuna: kannustaako malli pitkien asepalvelusten suorittamiseen. Toisena vertailuperusteena on maanpuolustusvähennyksen määrä: onko

Jokainen kolmesta vertailuperusteesta voidaan joko ottaa mukaan malliin tai jättää toteuttamatta. Näin ollen näillä kolmella vertailuperusteella löydetään yhteensä kahdeksan erilaista vaihtoehtoa. Vaihtoehdot on taulukoitu seuraavalla sivulla.

21 Näiden vaihtoehtojen tarkempaan tarkasteluun päädyttiin, koska ne vaikuttavat parhaiten vastaavan maanpuolustusvähennykselle asetettaviin vaatimuksiin: asepalvelukseen kannustamiseen (erityisesti pitkiin palvelusaikoihin) sekä aktiiviseen reserviläisyyteen. Jos maanpuolustusvähennystä ei porrasteta asepalveluksen pituuden perusteella, ei se kannusta pitkään palvelukseen. Näin ollen vaihtoehdot 1,3,4 ja 7 ovat huonoja. Aktiivisen hakeutumisen kertausharjoituksiin taas voi ajatella olevan sen verran suuri vaatimus, että se edellyttää prosentuaalista korvausta. Näin ollen vaihtoehto 6 on huono.

20


Maanpuolustusvähennys asevelvollisuuden kehittäjänä

Erilaisia vaihtoehtoja maanpuolustusvähennykseksi Vaihtoehdon nro. 1 2 3 Palvelusajan mukaan porrastettu x vähennysoikeus Prosentuaalinen korvaus x Aktiivinen hakeutuminen kertaus­ harjoituksiin

4

5 x

6 x

x x

x

7

8 x

x

x

x

x

Taulukossa esimerkiksi vaihtoehto nro. 5 alla oleva pystyrivi tarkoittaa, että kyseisessä vaihtoehdossa maanpuolustusvähennys porrastetaan palvelusajan mukaan ja korvaus on prosentuaalinen. Aktiivista hakeutumista kertausharjoituksiin ei kuitenkaan vaadita. Kahdeksasta vaihtoehdosta otetaan tässä selvityksessä mukaan taulukossa tummennetut: numerot 2, 5 ja 8. Vaihtoehto 2 nimetään yleisen korvauksen malliksi (malli 1), vaihtoehto 5 nimetään ehdollisen korvauksen malliksi (malli 2) ja vaihtoehto 8 nimetään sitovan korvauksen malliksi (malli 3)21. Eri mallien tarkastelussa myös pohditaan erilaisia lisävaihtoehtoja mallien toteuttamisessa, kuten esimerkiksi mallin 3 vaatimus kuntotesteistä. Malli 2 vastaa osin Suomalainen asevelvollisuus -selvityksessä (2010) sivulla 84 esitettyä mallia. Mallien tarkemmat kustannuslaskelmat on esitetty selvityksen liitteessä 1.

21


Maanpuolustusvähennys asevelvollisuuden kehittäjänä

Malli 1 ”Yleinen korvaus” korvauksen, jolloin samasta suoritetusta asepalveluksesta saisi saman korvauksen.

Yleisen maanpuolustusvähennyksen mallissa kaikki varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneet saisivat oikeuden verovähennykseen tuloverotuksesta. Verovähennysoikeuden saaminen ei edellyttäisi osallistumaan kertausharjoituksiin eikä esimerkiksi työhön liittyvän syyn takia pois jääminen pakollisista kertausharjoituksista poistaisi verovähennysoikeutta. Maanpuolustusvähennys porrastettaisiin palvelusajan mukaan: 100 euroa vuodessa 165 päivää palvelleille, 200 euroa vuodessa 255 päivää palvelleille ja 400 euroa vuodessa 347 päivää palvelleille. Liitteessä 1 esitetään vertailulaskelma myös kaikille asepalveluksen suorittaneille myönnettävän 300 euron verovähennysoikeuden kustannuksista. Vähennysoikeus olisi voimassa kymmenen vuotta palveluksen suorittamisen jälkeen.

Heikkoudet Yleinen korvaus muodostuisi kustannuksiltaan kalliiksi, jos maanpuolustusvähennyksen suuruus haluttaisiin pitää sen verran korkeana, että se aidosti kannustaisi henkilöä suorittamaan varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen. 100 euron korvaus vuodessa ei välttämättä riitä tähän. Malli ei kannustaisi aktiiviseen reserviläisyyteen. Tuloista riippumatta samansuuruinen korvaus ei houkuttele palveluksen suorittamiseen niitä, joilla on odotettavissa korkeat tulot tulevaisuudessa, siis korkein vaihtoehtoiskustannus asepalveluksen käynnille. Yleisen verovähennysoikeuden mallissa samanlaisen korvauksen ulottaminen siviilipalveluksen suorittaneille olisi todennäköistä, koska verovähennysoikeutta ei ole sidottu mihinkään palveluksen jälkeiseen toimintaan. Tämä lisäisi kustannuksia ilman suoria maanpuolustuksellisia hyötyjä.

Hyödyt Yleisen korvauksen malli kannustaisi nuoria suorittamaan varusmiespalveluksen. Malli vaatisi kolmesta vaihtoehdosta vähiten hallinnollisia resursseja, koska maanpuolustusvähennysoikeus seuraisi automaattisesti palveluksen suorittamisesta. Kaikille asepalveluksen suorittaneille samansuuruiseksi määritelty korvaus toisi tulevaisuuden tulotasosta riippumatta samanlaisen

Kustannukset Palvelusajan mukaan porrastetun korvauksen mallissa kustannus olisi 29,6 miljoonaa euroa vuodessa 22.

22 Kaikille palveluksen suorittaneille jaetun 300 euron mallissa kustannukset olisivat noin 35,1 miljoonaa euroa vuodessa.

22


Maanpuolustusvähennys asevelvollisuuden kehittäjänä

Malli 2 ”Ehdollinen korvaus” ylittävää ”ryntäystä” vapaaehtoisiin kertausharjoituksiin. Kiinnostus vapaaehtoista maanpuolustustyötä kohtaan kuitenkin kasvaisi. Maanpuolustuskoulutusyhdistys ja maakuntajoukot saisivat näin ollen lisää vapaaehtoisia kouluttajia ja koulutettavia.

Ehdollisen maanpuolustusvähennyksen mallissa verovähennysoikeuden saaminen edellyttäisi kutsuttaessa osallistumista kertausharjoituksiin esimerkiksi 10 kertausharjoitusvuorokautena vuodessa. Jos reserviläinen ei osallistuisi kutsuttaessa harjoituksiin, verovähennysoikeutta ei muodostuisi. Asevelvollinen voisi jälkikäteen korvata tarvittavan määrän harjoituspäiviä, joihin hän ei päässyt osallistumaan esimerkiksi työstä johtuvan syyn takia. Näin malli säilyisi tarpeeksi joustavana työelämän vaatimusten näkökulmasta.

Ehdollinen malli kannustaisi asepalveluksen suorittavia hakeutumaan vaativampiin pidempien palvelusaikojen tehtäviin. Malli olisi myös kustannuksiltaan yleistä korvausta halvempi. Prosentuaalinen vähennysoikeus verrattuna yleisen mallin vakiokokoiseen vähennysoikeuteen huomioisi paremmin hyvätuloisten rahallisesti suuremman vaihtoehtoiskustannuksen kertausharjoituksiin osallistumiseen liittyen.

Suomalainen asevelvollisuus -selvityksessä (2010) ehdotettiin mallia, jossa 9 ja 12 kuukautta palvelleet saavat 0,6 ja 1,0 prosenttiyksikön suuruisen vähennyksen ansiotuloverotuksestaan eivätkä 6 kuukautta palvelleet saaneet minkäänlaista korvausta. Nyt esitettävässä mallissa 347 päivän palveluksen suorittaneille ehdotetaan 1,0 prosenttiyksikön suuruista vähennysoikeutta, 255 päivän palveluksen suorittaneille ehdotetaan 0,6 prosenttiyksikön suuruista korvausta ja 165 päivän palveluksen suorittaneille 0,2 prosenttiyksikön suuruista korvausta.

Heikkoudet Ehdollisen korvauksen malli vaatisi yhteistoimintaa Puolustusvoimien ja veroviranomaisten välillä. Ollakseen reserviä sitova malli vaatisi kertausharjoitusten määrän kasvattamista tai yhä useamman vapaaehtoisen kertausharjoituksen järjestämistä pakollisena, mikä voisi vähentää osallistujien motivaatiota. Prosentuaalinen korvaus tuloista voitaisiin tulkita epäoikeudenmukaiseksi.

Hyödyt

Kustannukset

Ehdollinen malli kannustaisi suorittamaan varusmiespalveluksen sekä osallistumaan reservin kertausharjoituksiin. Malli ei edellyttäisi aktiivista hakeutumista kertausharjoituksiin, joten se ei aiheuttaisi resurssit

Mallin kustannukset olisivat arviolta noin 28,6 miljoonaa euroa vuodessa.

23


Maanpuolustusvähennys asevelvollisuuden kehittäjänä

Malli 3 ”Sitova korvaus” Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) resursseilla esimerkiksi kerran kolmessa vuodessa24. Kuntotestien tulisi olla asevelvollista kannustavia ja niiden suorittamisen pitäisi olla tarpeeksi joustavaa.

Sitovan korvauksen mallissa reserviläisen tulisi osallistua omaehtoisesti kertausharjoituksiin sekä suorittaa Puolustusvoimien kuntotestit hyväksytysti saadakseen oikeuden verovähennykseen. Kertausharjoitukseksi voisi rinnastaa vapaaehtoisen kertausharjoituksen tai joillain edellytyksillä sellaisen kouluttautumisen, joka edistäisi Suomen yleistä kriisinsietokykyä. Esimerkiksi kriisinhallintatehtäviin, väestönsuojeluun tai sopimuspalokuntatoimintaan osallistuminen voisi olla ainakin osittain rinnasteista kertausharjoituksiin osallistumiseen.

Sitovan korvauksen mallissa on vaikeahkoa arvioida, kuinka suuri osa asepalveluksen suorittaneista sitoutuisi suorittamaan vaaditun määrän kertausharjoitusvuorokausia tai rinnasteisia harjoituksia vuodessa. Malliin liittyen olisi kuitenkin käytännössä pakko hyväksyä suuri joukko rinnasteisia harjoituksia, jotta harjoituksia olisi tarpeeksi suuri määrä käytössä. Mahdollista olisi myös porrastaa maanpuolustusvähennyksen määrä suoritettujen kertausharjoitusten määrän mukaan. Porrastus voisi olla esimerkiksi seuraavalla sivulla olevan taulukon mukainen.

Periaatteessa vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön liittyvä lainsäädäntö olisi jo nyt suurelta osin valmis maanpuolustusvähennystä ajatellen: jo nykyisen lainsäädännön mukaan Suomen kansalainen voi antaa Puolustusvoimille tai Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle sitoumuksen siitä, että osallistuu vapaaehtoiseen koulutukseen23. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ylläpitämä henkilörekisteri voisi yhdessä asevelvollisrekisterin kanssa toimia pohjana korvaukseen oikeuttavan kertausharjoitusmäärän laskemiselle.

Esimerkiksi 5 kertausharjoituspäivän suorittaminen vuodessa oikeuttaisi 0,5–1,0 prosenttiyksikön verovähennysoikeuteen palvelusajan pituuden perusteella. Maanpuolustusvähennyksen prosentuaalisen määrän porrastamista myös fyysisen kunnon testien tulosten perusteella tulee harkita, mutta tässä tulee säilyttää kannustavuus fyysisen kunnon kehittämisessä.

Malliin mahdollisesti mukaan otettavat kuntotestit voisi järjestää esimerkiksi

23 Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (11.5.2007/556). Lain mukaan toimintaan osallistuvilla on koulutuspäiviltä oikeus vähintään varusmiespalveluksessa maksettavan päivärahan vähimmäismäärän suuruinen. 24 Vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön liittyen järjestetään jo tällä hetkellä kuntotestejä. Esimerkiksi Päijät-Hämeen maakuntakomppanian kuntovaatimuksina on 12 minuutin juoksutestissä vähintään 2600 metriä, marssi jalan 25, hiihtäen 30 ja pyöräillen 80 kilometriä kuudessa tunnissa, suunnistustaito, lihaskuntotestin suorittaminen hyvällä tuloksella ja vähintään 200 metrin yhtäjaksoinen uimataito.

24


Maanpuolustusvähennys asevelvollisuuden kehittäjänä

Maanpuolustusvähennyksen määrä prosenttiyksikköä (harmaalla taustalla) kertausharjoitusmäärän ja asepalveluksen pituuden mukaan Kertausharjoituspäiviä Asepalveluksen pituus päivää vuodessa 165 255 347 5–9 päivää / vuosi 10–14 päivää / vuosi 15 päivää / vuosi

0,50 0,75 1,00

0,75 1,125 1,50

1,00 1,50 2,00

Hyödyt

Haitat

Sitovan korvauksen malli kannustaisi reserviläisiä oma-aloitteisesti hakeutumaan kertausharjoituksiin sekä ylläpitämään tarvittavaa fyysistä kuntoa. Mallilla olisi kansanterveydellisesti positiivinen vaikutus. Maanpuolustuskoulutusyhdistys ja maakuntajoukot saisivat lisää kouluttajia ja koulutettavia. Puolustusministeriön tilaaman ja vuonna 2011 julkaistun raportin, Vapaa­ ehtoisen maanpuolustuksen vaikuttavuus­ arviointi, mukaan vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan järjestötoiminnassa on karkeasti arvioiden mukana 20 000– 30 000 henkilöä ja jäsenistön keski-ikä on 40–50 vuotta25. Maanpuolustusvähennys kannustaisi nykyhetkeen verrattuna nuorempia (ja keskimäärin fyysiseltä kunnoltaan paremmin maanpuolustustehtäviin sopivia) osallistumaan vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan. Maanpuolustusvähennyksen prosentuaalinen määrä olisi mahdollista määrittää mallia 2 korkeammaksi, koska maanpuolustustyöhön sitoutuva osuus reserviläisistä olisi todennäköisesti huomattavasti mallin 2 osuutta pienempi.

Mallissa suurena haasteena olisi rajanveto siihen liittyen, mikä lasketaan maanpuolustusvähennyksen oikeuttavaksi harjoitustoiminnaksi. Jos ainoastaan pakolliset kertausharjoitukset hyväksyttäisiin, tulisi niiden määrää kasvattaa erittäin voimakkaasti, mikä ei kustannussyistä liene mahdollista. Mallin kustannusten arviointi on vaikeaa, koska maanpuolustustoimintaan sitoutuvien määrä on vaikea tietää ennalta. Kustannukset Sitovan mallin suorat verotukseen liittyvät kustannukset olisivat samaa tai hieman matalampaa suuruusluokkaa mallin 2 kanssa. Malli 3 vaatisi kuitenkin voimakasta lisäresursointia Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle sekä kertausharjoitusmäärien nostamista nykyisestä. Myös verottajan ja asevelvollisuusviranomaisten välisen yhteistyön vaatimus lisäisi hallinnollisia kustannuksia. Näin ollen mallin kustannukset olisivat huomattavasti kahta muuta mallia korkeammat. Arviolta kustannukset voisivat olla 45 miljoonan euron luokkaa vuodessa.

25 Vapaaehtoisen maanpuolustuksen vaikuttavuusarviointi s. 22 http://www.defmin.fi/files/2050/Vapaaeht_mp_loppuraportti.pdf Viitattu 13.7.2016.

25


Maanpuolustusvähennys asevelvollisuuden kehittäjänä

Mallien vertailua pienehkö. Myös maanpuolustusvähennyksen sitominen valtion tuloveroon ja kunnallisveroon tarkoittaa sitä, että kaikkein pienituloisimmilla ei olisi mahdollisuutta vähentää ainakaan koko summaa verotuksesta (aiheesta tarkemmin liitteessä 1). Kokonaisuutena vaikutus olisi kuitenkin kaikissa malleissa positiivinen ja kaikille malleilla annetaan arvoksi positiivinen.

Selvityksen viimeisessä luvussa vertaillaan malleja niiden vaikutusten perusteella. Vertailussa käytetään seitsemää eri perustetta: 1) kannustavuus varusmiespalvelukseen, 2) kannustavuus erikois- ja johtaja­ tehtävien vaatimiin pidempiin palvelus­ aikoihin, 3) kannustavuus kertausharjoituksiin ­osallistumiseen,

Kannustavuus erikois- ja johtajatehtävien vaatimiin pidempiin palvelusaikoihin

4) vaikutus maanpuolustustahtoon, 5) kansanterveydellinen vaikutus,

Mallit 2 ja 3 kannustavat hakeutumaan pidempien palvelusaikojen tehtäviin. Malli 1 kannustaa hakeutumaan pidempiä palvelusaikoja vaativiin tehtäviin, jos se toteutetaan porrastetusti 100/200/400 euron korvauksina palvelusajasta riippuen. Poikkeustapauksissa asevelvollinen saattaisi lykätä varusmiespalveluksen aloittamista korkeakouluopintojen jälkeiseen aikaan saadakseen maanpuolustusvähennyksestä suurimman mahdollisen hyödyn. Tämä olisi myös Puolustusvoimille edullinen ilmiö ja tapa saada palvelukseen koulutettuja henkilöitä. Kokonaisuutena sen vaikutus kuitenkin olisi marginaalinen. Malleille 2 ja 3 annetaan positiivinen arvo ja mallille 1 arvo o tai + riippuen sen toteuttamistavasta.

6) kustannukset valtiolle sisältäen hallinto­ kustannukset ja 7) maanpuolustusvähennyksen määrä ­yksilön näkökulmasta. Luvun lopussa esitetään taulukossa yhteenveto vertailun tuloksista. Taulukossa eri malleille on annettu vertailukohtiin liittyen arvo - , o, + tai ++ (negatiivinen, neutraali, positiivinen tai voimakkaan positiivinen) mallien paremmuusjärjestyksen mukaisesti. Kaikissa kohdissa mallien vertaaminen toisiinsa ei ole mielekästä. Kannustavuus varusmiespalvelukseen Kaikki kolme esitettyä mallia kannustaisivat suorittamaan varusmiespalveluksen. Toisaalta esimerkiksi yleisen korvauksen mallin 165 päivän palveluksen suorittaville tarjoama 100 euron suuruinen korvaus on

26


Maanpuolustusvähennys asevelvollisuuden kehittäjänä

Kannustavuus kertausharjoituksiin osallistumiseen

Malleille 1 ja 2 on annettu arvoksi o ja mallille 3 arvoksi +.

Malli 1 ei suoranaisesti kannusta kertausharjoituksiin. Mallissa 2 asevelvollisen olisi osallistuttava kertausharjoituksiin kutsuttaessa, jotta hän ei menettäisi maanpuolustusvähennysoikeutta. Mallissa 3 asevelvollisen olisi aktiivisesti hakeuduttava harjoituksiin ja kertausharjoituspäivien määrä vuodessa vaikuttaisi portaittain maanpuolustusvähennyksen määrään. Näin ollen mallille 1 annetaan arvo o, mallille 2 arvo + ja mallille 3 arvo ++.

Kustannukset valtiolle sisältäen hallintokustannukset Mallin 1 palvelusajan mukaan porrastetut kustannukset olisivat noin 29,6 miljoonaa euroa vuodessa. Mallin 2 kustannukset olisivat 28,6 miljoonaa euroa vuodessa. Mallin 3 kustannukset olisivat kahta muuta mallia huomattavasti korkeammat. Mallit on asetettu kustannusten mukaiseen järjestykseen: mallille 2 asetetaan arvo +, mallille 1 arvo o ja mallille 3 arvo -.

Vaikutus maanpuolustustahtoon

Maanpuolustusvähennyksen määrä yksilön näkökulmasta

Kaikilla esitetyillä malleilla olisi oikein toteutettuna positiivinen vaikutus maanpuolustustahtoon. Ne kannustaisivat suorittamaan asepalveluksen ja osoittaisivat yhteiskunnan arvostuksen asevelvollisuuden suorittamista kohtaan. Vähennyksen toteuttamisessa tulee olla tarkkana, ettei sitä esitellä ”palkkana” tehdystä maanpuolustustyöstä. Maanpuolustusvähennys tulisi esitellä enemmänkin yhteiskunnan tunnustuksena tärkeästä työstä kuin täysimääräisenä kompensaationa.

Nuoren asepalvelukseen astuvan näkökulmasta tulevaisuudessa häämöttävä oikeus vähentää verotuksesta 100 euron sijasta 200 euroa vuodessa ei todennäköisesti ole keskeisin tekijä, kun hän miettii tulevan palveluksensa pituutta. Osa palveluksessa olevista jouduttaisiin edelleen määräämään vastoin tahtoa pidempää palvelusta vaativiin tehtäviin. Kaikki asepalveluksen suorittaneet eivät myöskään maanpuolustusvähennyksestä huolimatta sitoutuisi aktiiviseksi osaksi reserviä.

Kaikille esitellyille malleille annetaan arvo +, mutta maanpuolustustahdon rakentumisen arvioinnin vaikeuden takia malleja ei laiteta tässä suhteessa keskenään järjestykseen.

Tästä huolimatta maanpuolustusvähennyksellä olisi yksilön näkökulmasta kannustava vaikutus. Malli 1 ja 2 ovat yksilön näkökulmasta vaikutuksiltaan melko lähellä toisiaan, mutta malli 3 tarjoaisi sitoutuneelle reserviläiselle jo melko korkean kannustimen. Näin ollen malleille 1 ja 2 annetaan arvo o ja mallille 3 arvo +. Liiteessä 2 annetaan esimerkkejä siitä, minkälaisen verovähennysoikeuden eri palveluksen suorittaneet ja eri tavalla reservin kertausharjoituksiin osallistuvat eri malleissa saisivat.

Kansanterveydellinen vaikutus Ainostaan mallissa 3 sidotaan maanpuolustusvähennysoikeus asevelvollisen fyysiseen kuntoon. Varusmiespalvelus parantaa keskimääräisen asevelvollisen fyysistä kuntoa palveluksessa ja tämän vaikutuksen siirtäminen reserviin toisi sekä puolustukseen että kansanterveyteen liittyviä hyötyjä. 27


Maanpuolustusvähennys asevelvollisuuden kehittäjänä

Maanpuolustusvähennysmallien vaikutusarvio malleissa 1–3 Malli 2 Malli 1 Yleinen korvaus +

Ehdollinen korvaus +

Malli 3 Sitova korvaus +

Kannustaa varusmiespalvelukseen Kannustaa pitkiin palvelus­ o/+ + + aikoihin Kannustaa kertauso + ++ harjoituksiin Vaikutus maanpuolustus­ + + + tahtoon Kansanterveydellinen o o + vaikutus Kustannukset valtiolle o + Korvaus yksilön o o + näkökulmasta Taulukossa eri malleille on annettu vertailukohtiin liittyen vertailuarvoksi: negatiivinen (-), neutraali (o), positiivinen (+) tai voimakkaasti positiivi­ nen (++). Positiivisilta kokonaisvaikutuksiltaan sitovan korvauksen malli olisi kaikista suurin. Se kannustaisi voimakkaasti aktiiviseen maanpuolustustyöhön, sillä olisi kansanterveydellistä vaikuttavuutta ja mallin korvaus yksilön näkökulmasta olisi tarpeeksi voimakas kannustaakseen. Mallin kustannukset ovat kuitenkin sekä korkeimmat että vaikeimmat arvioida luotettavasti. Näin ollen kohtuullisilla kustannuksilla toteutettavissa oleva malli 2, joka on olennaisilta osilta Suomalainen maanpuolustus -selvityksessä esitetyn kaltainen, olisi kustannusten kannalta toteuttamiskelpoisin. Keskeinen asia maanpuolustusvähennyksen mahdollisessa toteuttamisessa on tuoda se esiin yhteiskunnan tunnustuksena tehdystä palveluksesta. Sen ei saa esittää olevan koko palveluksen kompensoiva palkka, vaan yhteiskunnan tunnustus tehdystä työstä.

28


Maanpuolustusvähennys asevelvollisuuden kehittäjänä

Keskeinen asia maanpuolustusvähennyksen mahdollisessa toteuttamisessa on tuoda se esiin yhteiskunnan tunnustuksena tehdystä

palveluksesta.

Sen ei saa esittää olevan koko palveluksen kompensoiva palkka, vaan yhteiskunnan tunnustus tehdystä työstä.

29


Maanpuolustusvähennys asevelvollisuuden kehittäjänä

Selvitystyössä apuna käytettyä kirjallisuutta Alho, K., Nikula, N. 2012. Asevelvollisuus ja työmarkkinat: Varusmiespalveluksen vaikutus koulutukseen, työllisyyteen ja palkkaan. ETLA Keskusteluaiheita No 1269. Card, D., Cardoson, A. R. 2012. Can Compulsory Military Service Raise Civilian Wages? Evidence from the Peacetime Draft in Portugal, American Economic Journal: Applied Eco­ nomics, 4(4), 57–93. Conscience and Peace Tax International, (CPTI), 2009. Submission to the Human Rights Committee, Switzerland, 09/2009, http://www.cpti.ws/cpti_docs/un_list.html Viitattu 14.7.2016. Eduskunta, 2014. Puolustuksen pitkän aikavälin haasteet, parlamentaarinen selvitysryhmä, Eduskunnan kanslian julkaisu 3/2014. Helsinki. Envall, O. 2013. Velvollisuus vai vapaaehtoisuus isänmaan turvana. Asevelvollisuuden tule­ vaisuus, Maanpuolustuskorkeakoulu Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos Julkaisusarja 2, artikkelikokoelmat n:o 9, Helsinki 2013, 82–91. Haario, S. 2013. Sveitsin asevelvollisuus, Asevelvollisuuden tulevaisuus, Maanpuolustuskorkeakoulu Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos Julkaisusarja 2, artikkelikokoelmat n:o 9, Helsinki 2013, 49–64. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta, 2016. HE 44/2016 vp, https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_44+2016. aspx Viitattu 14.7.2016. Haltiner, K.W. 1998. The Definite End of the Mass Army in Western Europe? Armed Forces & Society, 25 (1), 7–36. Ilonen, M., Kilpeläinen, T., Leppiviita, R., Liukkonen, S. ja Tähtinen, J. 2014. Asevelvollisuuden kehittäminen, Yleisesikuntaupseerikurssi 56: Joukko vaihtoehtoja Puolustusvoimien tulevaisuuteen 2030, Maanpuolustuskorkeakoulu, Johtamisen ja Sotilaspedagogiikan laitos, Julkaisusarja 3, Työpapereita N:o 2/2014. s. 67–99. http://www.doria.fi/bitstream/ handle/10024/99054/Yleisesikuntaupseerikurssi%2056.pdf Viitattu 11.7.2016. Kanniainen, V. & Ringbom, S. 2014. Security Gradient and National Defence – The Optimal Choice between a Draft Army and a Professional Army, Hecer – Helsinki Center of Economic Research Discussion Papers, No. 376. 30


Maanpuolustusvähennys asevelvollisuuden kehittäjänä

Kiuru, P. & Riipinen, T. 2007. Asevelvollisuusjärjestelmän yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi kansantalouden näkökulmasta, Asevelvollisuusjärjestelmän yhteiskunnallisia vaikutuksia, Puolustusministeriö, 1–42. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta, 2016. Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta, Puolustusministeriö. http://www.defmin.fi/tehtavat_ja_toiminta/viestinta/maanpuolustustiedotuksen_suunnittelukunta_mts Viitattu 14.7.2016. Nokkala, A. 2013. Yhteiskunnallisia aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen, Asevelvollisuuden tulevaisuus, Maanpuolustuskorkeakoulu Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos Julkaisusarja 2, artikkelikokoelmat n:o 9, Helsinki 2013, 36–48. Puolustusministeriö, 2010. Suomalainen asevelvollisuus, Helsinki: Puolustusministeriö. Puolustusvoimat, 2016. Henkilöstötilinpäätös 2015, Juvenes Print 2016. http://puolustusvoimat.fi/documents/1948673/2267037/PEVIESTOS-PV-HTP-2015/0d6acf4969c9-4369-b222-e06e4b41867f Viitattu 14.7.2016. Ryynänen, E., Lunabba., Oja, L. ja Raivio, T. 2011. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen vaikuttavuusarviointi, Gaia Consulting Oy, Viitattu 13.7.2016.

http://www.defmin.fi/files/2050/Vapaaeht_mp_loppuraportti.pdf

Simola, R. (toim.), 2007. Asevelvollisuusjärjestelmän vaikutukset varusmiespalveluksen suorittaneiden opintoihin ja työmarkkina-asemaan, Asevelvollisuusjärjestelmän yhteiskun­ nallisia vaikutuksia, Puolustusministeriö. Sipilä, J. 2013. Asevoiman järjestämisen tavat ja Suomi, Asevelvollisuuden tulevaisuus, Maanpuolustuskorkeakoulu Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos Julkaisusarja 2, artikkelikokoelmat n:o 9, Helsinki 2013, 15–35. Uusitalo, R., Korkeamäki, O. (2011). Asevelvollisuuden vakutus nuorten miesten työuraan, MATINE, tiivistelmäraportti, 2011/809. http://www.defmin.fi/files/2309/MATINE_Summary_Report.pdf Viitattu 11.7.2016. Valtioneuvoston kanslia, 2016. Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2016. 31


Liitteet

Maanpuolustusv채hennys asevelvollisuuden kehitt채j채n채

32


Liitteet

Liite 1 Kustannukset Laskelmassa käytetään Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätöksen 2015 tietoja, joiden mukaan palveluksen suorittaneita oli vuonna 2015 noin 21300, 165 päivää palvelleita oli 44 prosenttia, 255 päivää palvelleita oli 13 prosenttia ja 347 päivää palvelleita oli 43 prosenttia kaikista varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneista. Vuonna 2016 valtion tuloveron alamaksuraja oli 16700 euroa ja vero sen ylittävältä osuudelta 6,5 prosenttia aina 25 000 euroon saakka. Pystyäkseen hyödyntämään 100 euron arvoisen vähennyksen reserviläisen verotettavan ansiotulon tulisi olla vähintään noin 18240 euroa vuodessa olettaen, ettei hän tekisi muita vähennyksiä ansiotuloverotuksestaan. 200 euron vähennyksen hyödyntäminen vaatisi noin 19 800 euron verotettavia ansiotuloja, 300 euron vähennyksen hyödyntäminen 21 300 euron verotettavia ansiotuloja ja 400 euron hyödyntäminen noin 22850 euron verotettavia ansiotuloja. Tilastokeskuksen tilaston tulonsaajien luku, veronalaiset tulot ja verot iän, sukupuolen ja ve­ ronalaisten tulojen mukaan 2014 mukaan esimerkiksi 20–24-vuotiaista noin 169 700 miehestä noin 72 prosentilla veronalaisten tulojen kokonaismäärä oli vuodessa alle 20 000 euroa jolloin 300 euron mallin verovähennysoikeutta ei olisi voinut kokonaan hyödyntää. 25–29-vuotiaista vajaan 40 prosentin veronalaiset tulot ovat alle 20 000 euroa ja yli puolella veronalaiset tulot ovat yli 25 000 euroa, joka mahdollistaisi verovähennysoikeuden käytön kokonaisuudessaan. Näillä tiedoilla tarkan arvion esittäminen verovähennysoikeuden hyödyntämisen määrästä on mahdotonta, mutta voidaan arvioida, että vähennyksen maksimimäärästä noin 50 – 60 prosenttia tulisi hyödynnettyä. Tässä laskelmassa käytetään 55 prosenttia arviona tästä määrästä. Toinen vaihtoehto järjestää maanpuolustusvähennys olisi oikeuttaa verovelvollista vähentämään se ensisijaisesti valtion tuloverosta ja toissijaisesti kunnallisverotuksesta – hieman kotitalousvähennyksen tapaan. Kunnallisverotuksen alaraja on Veronmaksajien keskusliiton mukaan 12 700 euroa johtuen muun muassa kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksestä ja perusvähennyksestä. Tämän lisäksi maanpuolustusvähennykseen oikeutetuista suurella osalla olisi oikeus kunnallisverotuksen opintorahavähennykseen, joka edelleen nostaisi kunnallisverotuksen alarajaa. Näin ollen maanpuolustusvähennyksen ulottaminen myös kunnallisverotukseen toisi mahdollisesti 10–15 %-yksikön lisän maanpuolustusvähennyksen hyödyntämiseen, mutta tätä on vaikea luotettavasti arvioida. Arvioissa ei myöskään oteta huomioon verovähennysoikeuden aiheuttamia dynaamisia vaikutuksia. Tällä tarkoitetaan sitä, että vaikka valtio menettää verovähennysoikeuden takia tuloveroja, palautuisi osa tästä valtiolle esimerkiksi arvonlisäveron kautta. Veroasteen lasku kannustaisi myös tekemään enemmän töitä, mikä osaltaan kasvattaisi valtion verokertymää.

33


Liitteet

Malli 1 ”Yleinen korvaus” 300 euron malli / palveluksen suorittanut. 21300 x 300 euroa x 0,55 = 3 514 500 euroa / vuosi Kymmenen vuoden kuluttua kustannus olisi 3 514 500 x 10 = 35 145 000 euroa vuodessa (todellisuudessa hieman matalampi esimerkiksi kuolleisuuden ja maastamuuton seurauksena.) 100/200/400-mallissa käytetään hyödyntämislaajuutena 100 euron kohdalla 65 prosenttia, 200 euron kohdalla 60 prosenttia ja 400 euron kohdalla 55 prosenttia. 100/200/400 euron malli palvelusajan mukaan 21300 x 0,44 x 100 x 0,65 + 21300 x 0,13 x 200 x 0,60 + 21300 x 0,43 x 400 x 0,55 = 2 956 440 euroa / vuosi Kymmenen vuoden kuluttua kustannus olisi 29 564 400 euroa vuodessa (todellisuudessa hieman matalampi esimerkiksi kuolleisuuden ja maastamuuton seurauksena.26)

26 Esim. Envall (2013) arvioi reservin aikaisen poistuman olevan 1–2 % vuodessa. Tämä pienentäisi kymmenessä vuodessa vähennykseen oikeutettujen määrää 9,5–18 %. Alle 30-vuotiaiden ikäryhmissä luku tuntuu kuitenkin korkeahkolta.

34


Liitteet

Malli 2 ”Ehdollinen korvaus” Suomalainen asevelvollisuus -selvityksen (2010) mukaan 255 päivää palvelleille (selvityksen aikana vielä 9 kuukautta) 0,6 prosenttiyksikön verovähennysoikeus ansiotuloverotuksesta ja 347 päivää palvelleille (selvityksen aikana vielä 12 kuukautta) 1,0 prosenttiyksikön verovähennysoikeus olisi verovaikutukseltaan noin 1,4 miljoonaa euroa vuodessa yhden vuoden jälkeen uudistuksen käyttöönotosta ja se kasvaisi portaittain. Kymmenen vuoden päästä verovaikutus olisi noin 24 miljoonaa euroa vuodessa. Selvityksestä ei ilmene kohdistuisiko verovähennysoikeus valtion tuloveroon, mutta tämä vaikuttaa todennäköiseltä. Selvityksestä ei myöskään ilmene, onko luvuissa mukana mahdollisia dynaamisia vaikutuksia, mutta tämä vaikuttaa epätodennäköiseltä. Ehdollisen mallin kustannukset, jos 165 päivää palvelevat saisivat verovähennysoikeuden, olisivat seuraavan arvion mukaiset. Merkitään x-kirjaimella kustannuksia, jos 165 palvelleet saisivat 1,0 prosenttiyksikön verovähennysoikeuden. Karkean arvion mukaisesti kustannukset muodostuvat siis mallissa 2 seuraavalla tavalla: 0,6 * 0,13 * x + 1,0 * 0,43 * x = 24 000 000 (0,6-verovähennysoikeuden määrä * 255 päivää suorittavien osuus * x + 1,0-verovähennysoikeuden määrä * 347 päivää suorittavien osuus * x = mallin kustannukset tällä hetkellä) Ylemmästä seuraa, että: x = 47 244 090. Tällöin mallin kustannukset olisivat siis noin 23,2 miljoonaa euroa aikaisempaa suuremmat. Jos 165 päivää palvelleille myöntäisi 0,2 prosentin verovähennysoikeuden, pienentäisi tämä lisäkustannukset noin 4,6 miljoonaan euroon. Tällöin koko mallin kustannus olisi noin 28,6 miljoona euroa.

35


Liitteet

Malli 3 ”Sitova korvaus” Mallin kustannusten arviointi on haasteellista siihen sitoutuvien asevelvollisten määrän arvioinnin vaikeuden takia. Mallin veroihin liittyvien kustannusten voi kuitenkin arvioida olevan samaa tai hieman matalampaa tasoa mallin 2 eli ehdollisen korvauksen mallin kanssa. Tämä johtuu siitä, että mallissa 3 prosentuaaliset korvaukset ovat korkeammat kuin mallissa 2, mutta niihin sitoutuvia on vastaavasti vähemmän kuin malissa 2. Kustannukset riippuvat myös suurelta osin siitä, kuinka suuri osa lisääntyneistä kertausharjoituksista toteutetaan Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toteuttamina harjoituksina ja kuinka suuren osan voi korvata rinnasteisilla harjoituksilla tai Suomen kriisinajan sietokykyä kasvattavalla harjoitustoiminnalla. Kustannukset lienevät kokonaisuutena kolmesta mallista suurimmat, koska sitova malli vaatisi suuria lisäpanostuksia vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön ja hallinnolliset kustannukset olisivat esitetyistä malleista suurimmat. Jos olettaa (todennäköisesti positiivisesti), että vuosittain koulutetuista noin 21 000 asevelvollisesta kolmasosa eli 7000 sitoutuisi maanpuolustusvähennyksen oikeuttavan kertausharjoitusmäärän suorittamiseen, vaatisi yksi asevelvollisten ikäluokka yksistään lähes MPK:n koko koulutuskapasiteetin27. Jos koko vaadittu lisäkoulutusmäärä halutaan tuottaa MPK:n järjestäminä kursseina, tulisi 7000 vuosittaisesta kouluttautujajoukosta keskimäärin kymmenen suoritetun kertausharjoituspäivän tapauksessa kymmenessä vuodessa 700  000 lisäkoulutuspäivän vaatimus. Yhden MPK:n järjestämän koulutusvuorokauden hinta on karkeasti arvioiden keskimäärin noin 40 euroa28, joten näin ollen 700 000 lisävuorokautta maksaisi vuodessa 28 miljoonaa euroa. Todennäköisesti osan näistä koulutusvuorokausista voisi korvata vaihtoehtoisilla rinnasteisilla vuorokausilla, joten voidaan arvioida kustannukseksi 28 000 000 x 0,75 = 21 000 000 euroa vuodessa. Mallin kokonaiskustannukset olisivat siis karkean arvion mukaan noin 24 000 000 + 21 000 000 = 45 000 000 euroa vuodessa (mallin 2 kustannukset + lisäkertausharjoitusten kustannukset).

27 Esimerkiksi Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK järjesti vuonna 2014 yhteensä 1840 kurssia, joissa oli yli 40 000 osallistujaa ja koulutusvuorokausia kertyi noin 80 000. Eduskunnan puolustusvaliokunnan asiantuntijakuuleminen, 7.10.2015, https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2015-AK-15400.pdf , Viitattu 26.7.2016.) 28 Eduskunnan puolustusvaliokunnan asiantuntijakuuleminen, 7.10.2015 s. 11, https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2015-AK-15400.pdf , Viitattu 26.7.2016.

36


Liitteet

Liite 2 Esimerkkejä maanpuolustusvähennyksen ­perusteella myönnetyistä verovähennyksistä Esimerkkiliitteessä esitetään yksilöiden saamien maanpuolustusvähennysten määrä eri malleissa. Esimerkissä ei oteta huomioon henkilöiden käyttämiä erilaisia muita verovähennysoikeuksia, vaan arvioidaan että maanpuolustusvähennyksen voi hyödyntää kokonaisuudessaan. Esimerkissä käytetään mallista 1 palvelusajan pituuden mukaan porrastettua korvausta.

Maanpuolustusvähennyksen määrä euroina eri tilanteissa Malli 2 Malli 1 Asepalve­ Kertaus­ Veron­ luksen harjoitusalaiset Ehdollinen päiviä vuositulot Yleinen pituus korvaus (e) korvaus (e) päivää vuodessa (e)

Malli 3 Sitova korvaus (e)

165 0 25 000 100 50* 0 165 5 25 000 100 50* 125 165 15 25 000 100 50 250 165 15 45 000 100 90 450 255 0 25 000 200 150* 0 255 5 25 000 200 150* 187,5 255 15 25 000 200 150 375 255 15 45 000 200 270 675 347 0 25 000 400 250* 0 347 5 25 000 400 250* 250 347 15 25 000 400 250 500 347 15 45 000 400 450 900 * = Olettaen, että asevelvollisia ei ole kutsuttu suurempaan määrään harjoituksia.

37


Varusmiesliitto ry (ruots. Beväringsförbundet) on vuonna 1970 perustettu valtakunnallinen asevelvollisuuttaan suorittavien edunvalvontajärjestö. Liitto on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton sekä puolustusvoimista riippumaton. Liiton toiminnan tarkoituksena on parantaa varus- ja siviilipalvelusmiesten oikeudellista ja sosiaalista asemaa, edistää varusmies- ja siviilipalveluksen kehittämistä ja edistää turvallisuuspoliittista keskustelua. Tutustu toimintaamme ja kantoihimme osoitteissa: www.varusmiesliitto.fi www.varusmieslehti.fi www.inttiin.fi www.sivariin.fi Varusmiesliitto ry Punavuorenkatu 2Aa 00120 Helsinki


Varusmiesliitto ry varusmiesliitto.fi

Maanpuolustusvähennys asevelvollisuuden kehittäjänä  
Maanpuolustusvähennys asevelvollisuuden kehittäjänä  

Varusmiesliiton selvitys maanpuolustusvähennyksestä. Selvityksen toteuttanut Lauri Jauhiainen.

Advertisement