Page 1

P R O F I I L I T

MATTI ANTERO VERKASALO s.29.06.1947, Oulu Naimisissa, 2 tytärtä, tyttärentytär

URHEILU:

Kuntourheilija koko ikänsä

-89 / vähän päälle nelikymppisenä haksahti

lasketteluun

lasku-, kiipeily-, koiravaljakko- ja muita

opastuksia Suomen, Ruotsin ja

Norjan Lapissa vuodesta 1996

KAI ARPONEN S. 1973, Helsinki CREATIVE DESIGNER

-muutamaa vuotta myöhemmin kokeili lumilautaa

lasten gastroenterologian dosentti 2006

-vähitellen rinteenvierustat alkoivat houkuttaa

HARRASTUKSET:

enemmän kuin höylätty rinne

Lumilautailu, kiipeily, judo, hiihto, surffaus, melonta,

TAPAHTUMATUOTANTOJA:

-2001 ensimmäinen ”varsinainen” vapaalaskureissu

retkeily, valokuvaus, lukeminen, media

Kukkulan Kuningas, Pyhätunturi (1999-2001)

HARRASTUKSET:

Muutamaa vuotta lukuun ottamatta Helsingin

hissittömiin rinteisiin

Gilbbesjávri Freeride, Kilpisjärvi (2002-2006)

Lumilautailu, maastohiihto, maastopyöräily,

Lastenklinikalla. Pistäytymiset Iisalmessa terveys-

-sittemmin vuosittain yksi noin viikon

KOULUTUS:

KiteFest, Kilpisjärvi (2003-2005)

lainelautailu, uinti, vapaasukellus, sukellus, retkeily,

keskuslääkärinä 1 v, Nigeriassa sairaalalääkärinä

vaellusreissu, kohteina Terbmisjärvi, Ailigas, Pallas,

fil.yo

Arctix Tamok™, Tamok, Norja (2007-2012)

maalaminen, piirtäminen, valokuvaus, kuvankäsittely,

½ v, Edinburghissa tutkijana 1½ v, Auroran sairaalan

Pyhätunturi, Lyngen, Abisko, Chamonix ja Tamok.

UIAA RCI (2007)

Tamok ReelRide, Tamok, Norja (2011-2012)

kirjallisuus

lastenyksikössä apulaisylilääkärinä 7 v

-jatkuvaa omaehtoista ja itsenäistä tiedonkeruuta ja

EAS professional course (2013)

Eläkeläinen vuodesta 2011.

opiskelua

Uimatieteiden Priimusmaisteri (1982)

Freeride World Tour, tuomari (2009-2012)

KOULUTUS:

Freeride World Qualifier, FWQ advisor;

Käpylän AM / Painopinnanvalmistaja 1992

LUOTTAMUSTOIMET:

VAPAALASKIJAYHTEISÖSTÄ:

TYÖHISTORIA:

tuomarikouluttaja, päätuomari, tuomari,

Vantaan Käsi- ja taideteollinen / Artesaani, Piirtäjä 1995

"Vaikka olenkin eri ikäluokkaa, vastaanotto on ollut

Lumiturvallisuus:

tekninen neuvonantaja (2009-2012)

avoimen hyväksyvä ja kannustava."

Suomen Gastroenterologiayhdistyksen hallitus

1990-1994

Suomen Lastenlääkäriyhdistys sihteeri 1995-1997

BERGHÄLL'S FINEST™ CEO

TAPAHTUMA DESIGN & ARTWORK:

teorialuentoja ja käytännön kursseja vuodesta 2002

Boardexpo 2005

MEDIA:

Suomen Alppikerho ry,

Proskate 1999-2006

RAKKA OY / RAKKA (1999-2001)

koulutusvastaava (2007-2008)

Skate SM tapahtumia

Suomen Kiipeilyliito ry,

koulutusvaliokunnan jäsen (2007-2010)

LUOTTAMUSTEHTÄVIÄ:

Helsingin seurakuntayhtymä,

VAPAA LASKU -KIRJAN SYNNYSTÄ:

yhteinen kirkkovaltuusto 1995-2006

Ohjeita, varustelistoja ja retkikertomuksia kertynyt

HUS Lasten ja nuorten sairaala,

vuosien ja kokemuksen karttuessa.

- perustaja, osakas, toimittaja, valokuvaaja

eettinen toimikunta pj. 2005 - 2009

2006 syntyi ajatus koota artikkeleista

HUS Koordinoiva eettinen toimikunta 2009 -

suomenkielinen opaskirja.

HDP FILMS OY & PABLO FILMS OY (2002-2012)

Tuomasyhteisö hallitus 2010 –

2007 yhteys Jarkko-Juhani Henttoseen

- perustaja, osakas, tuottaja

ja kirjaprojekti käynnistyi.

Kirjantekijänä ekakertalainen (väitöskirjaa ei lasketa).

LIFESTYLE:

ALAN JULKAISUT:

Flashback magazine 1997->

SAAVUTUKSET:

Snow Extreme

Judo:

Rakka

OY LOSKAKUSTANNUS AB / LOSKA (2002-2007)

- SM 1. B-juniorit (1987)

Asphalt

- perustaja, osakas, kustantaja, toimittaja

- SM 1. A-juniorit (1990)

Lumi

isoisä, aktiivinen kirkossakävijä (Tuomas-messu,

Helsinki), vapaalasku, musiikki, mökkeily, melonta,

ROOLI KIRJAN TEKEMISESSÄ:

murtsikka, lenkkeily

Retkeilijän ja mäenlaskijan, sekä aloittelevan vapaa-

SISÄLLÖNTUOTANTOA (VUODESTA 1993):

- Verbier Xtreme 2. (2001, 2003)

laskijan, tiedonhankkijan ja kyselijän näkökulma.

- mm. Aalto, Flashback, Edge, Lapland, Lumi,

- Lukuisia ensilaskuja Suomessa, Ruotsissa,

Loska, Rakka, SnowExtreme, Skimbaaja, Slammer

Norjassa, Ranskassa, Venäjällä ja Alaskassa

VAPAALASKU - TIETO, TAITO, TURVALLISUUS

OPASTUKSIA:

LL 1974, LKT ja lastentautien erikoislääkäri 1982,

KOULUTUS:

14

JARKKO-JUHANI PETRI HENTTONEN s.15.10.1970, Jalasjärvi tytär Aino

Lumilautailu:

15


S I S Ä L L Y S

II LUONTO

III VARUSTEET

IV HARJOITTELU

VUORET 42

TARPEISTO 120

KUNTO 144

RISKINHALLINTA VII PELASTUS 192 Lumiturvallisuus Vyöryriskin tasot / InhiAPU 256

Työteho / Tekniikka

millinen tekijä / Riskin-

Mielen liikkeet

hallinnan menetelmät

Vuori / Maankuori Vuoristo ympäristönä

VÄLINEET 122

Vuoria ja vuoristoja

Sukset / Lumilauta Muotoilu / Siteet

I VAPAALASKU

SÄÄ 56

Monot / Sauvat

Ilma / Ilmakehä / Ilman

Vaatteet / Suojat

liikkeet / Suihkuvirtaukset Ilman pystysuuntainen liike

Todennäköisyydet

V SUUNNITTELU

Korkeapaine

Välineet / Lasku / Nousu

VI LIIKUNTA

Vyöryssä Toveripelastus

LÄSNÄOLO 218

Vyörypelastusvälineet

SUUNNITELMA 166 Tavoite

Reppu

Päätökset / Virheet

lyysi / Lumitunto

RAILO 272

Rasitustestit

Ankkuri / Tilannearvio

Matalapaine

VAPAUS 22

LUMIVYÖRY 258

VARUSTEET 138

KOHDE 168

Lumikengät / Nousu-

Retket / Maasto / Reitti

LUMI 72

karvat / Hakku

Veden olomuodot

Jääraudat / Valjaat

HISTORIA 32

Lumikide / Lumipeite

Hiihtourheilu / Vuori-

Kaivaminen

Kartalle / Maastoana-

Suunnitelma

NOUSU 232 Lepoaskel / Jaloin

ENSIAPU 274

AJOITUS 180

Lumikenkäily

Hätäensiapu / Vammat

Köysi / Muut kiipeily-

Kausi / Lumisykli

Skinnaus / Ryhmätyö

ja vaivat / Vuoristotauti

Lumen muutos / Lumi-

välineet / Suunnistus

Päivä / Tie

Köysistö / Nousulinja

hiihto / Laskettelu

vyöry / Lumivyörytyypit

Kommunikaatio / Leiri

Lumilautailu

Vyörydynamiikka

RYHMÄ 188

LASKU 246

Kehitys kehittyy

Vyöryolosuhteet

Johtaminen

Rytmi / Ryhmälasku

Vyöryilmastot / Jäätikkö

Ryhmäkemia

Kilpailu / Tiede / Sielu

16

VAPAALASKU - TIETO, TAITO, TURVALLISUUS

EVAKUOINTI 284 Kopterievakuointi

LIITTEET 290

17


VAPAALASKU

Tero Repo Les Marécottes, Sveitsi Miikka Hast

1

Kaikille meille on lähestymässä perusteellisen muutoksen kausi vapautuaksemme ikuisuudelta tuntuvasta tarpeettomuuksien orjuudesta. - Aleksanteri Ahola-Valo

VAPAALASKU - TIETO, TAITO, TURVALLISUUS


VAPAUS Vapaalasku on harjoite, jossa lasketaan vapaavalintainen reitti lumilaudalla tai suksilla. Laskutapa ja -tyyli on vapaa. Vapaalaskussa ei ole sovinnaisia sääntöjä, joita olisi pakko noudattaa. Niiden sijaan on hyväksi havaittuja käytäntöjä, joissa otetaan huomioon luonnon asettamat rajat.

Vapaaurheilulle on ominaista vapaus ja myös

lisuudet lisääntyvät, muun muassa välineitä

tarve määrittää itse harrastamisen tavat.

ja tekniikoita kehittämällä ja keksimällä sekä

Vapaalaskussa ei ole järjestöä tai vastaavaa

hankkiutumalla uusiin, usein aiempaa haasta-

auktoriteettia, joka määräisi lajin etiikan ja

vampiin paikkoihin ja olosuhteisiin.

moraalin. Vapaalasku on läheisintä sukua hiihtokeskusVapaaurheilulajit

kehittyvät

jatkuvasti.

ten hoidetuilla ja valvotuilla rinteillä harras-

Harrastamisen vakiintuneet tavat ovat pohja,

tettavalle laskettelulle, esimerkiksi välineet

jonka päälle rakennetaan uutta, mutta tarvit-

ja tekniikat ovat osin samoja. Olennaisin ero

Vapaalasku kuuluu samaan vapaaurheilun

taessa ne voidaan myös hylätä. Lajien taso

vapaalaskun ja laskettelun välillä on ympäris-

viitekehykseen, kuin esimerkiksi lainelautailu.

nousee, monipuolisuus laajenee ja mahdol-

tössä, joka vapaalaskussa on joka suhteessa

Abe Laaksomies Pyhätunturi Pyhän tunturin isossa kurussa.

Rami Hanafi

Tamok, Norja

Antti Piirainen

Antte Lauhamaa

monipuolisempi, antoisampi ja haastavampi.

VÄLINEET

Itse asiassa on perusteltua pitää laskettelua eri muotoineen pelkkinä vapaalaskun harjoi-

Vapaalaskua harrastetaan lumilaudalla tai

vastaan; etenkin ylämäessä lumilaudasta on

tuksina.

suksilla. Laskuvälineen – itse asiassa urhei-

pelkkää haittaa.

lulajin – valinta on makuasia, joka vaikuttaa Koska vapaalaskua harrastetaan yleensä

laskusuoritukseen vain vähän. Molemmilla voi

Laskuvälineen lisäksi varustukseen kuuluu aina

vuorilla, on se sukua vuorikiipeilylle. Vuorilla

hyvin laskea samoissa rinteissä.

onnettomuustilanteiden varalta etsintä- ja pelastusvälineet. Vapaalaskuretkillä käytetään usein

kiipeämistä ja laskemista voi pitää myös saman lajin eri liikkumistapoina.

Joissakin olosuhteissa lautaa on helpompi

myös esimerkiksi kiipeily- ja retkeilyvälineitä.

hallita, esimerkiksi upottavassa lumessa se

22

VAPAALASKU - TIETO, TAITO, TURVALLISUUS

Vapaalaskussa käytetään usein muissa harras-

kantaa vaivattomammin. Toisaalta laudalla

teissa tarvittavia välineitä sekä tietoja ja taitoja,

laskiessa reitin havainnointi sekä linjan valinta

eikä aina ole selvää, minkä lajin toiminnasta

ja siinä pysyminen on vaikeampaa kuin suksil-

on kyse. Se ei kuitenkaan ole olennaista, sillä

la. Suksilla on myös helpompi kulkea maastos-

vapaata urheilua ei voi määritellä täsmällisesti.

sa, jossa ei edetä painovoiman avulla vaan sitä

Janne Hinkkanen Japani Pippuri You gave me the word, I finally heard, I'm doing the best that i can.

23


HISTORIA

Gunnar Stenfors / Hiihtomuseon arkisto Suomen Lappi

In the next century or the one beyond that, they say, are valleys, pastures, we can meet there in peace if we make it.

Vuosituhansia ihmiset hiihtivät, koska se oli välttämätöntä. Jos talvisaikaan halusi vaikkapa metsästää tai riiustaa, sotia tai käydä kauppaa, piti hiihtää.

jän, Mongolian ja Kazakstanin rajamailla.

selta asuinpaikalta, on löydetty vanhimmat

Tästä todistavat Kiinan läntisestä Xinjiangin

tunnetut sukset, joiden iäksi on ajoitettu yli

maakunnasta Dundebulake-joen rannoilta

8000 vuotta. Vanhimmat norjalaiseen kallioon

löytyneet yli 10 000 vuotta vanhat hiihtäjiä

hakatut hiihtäjiä esittävät piirrokset ovat noin

esittävät kalliomaalaukset. Sukset keksittiin siis

6000 vuotta vanhoja, samoin kuin Vienan

Esihistoriallisinakin aikoina leikkivä ihminen on pitänyt hauskaa monin tavoin, ja vaikka suksi onkin alkujaan kulkemista helpottava hyötyväline, on kautta aikojen hiihdetty myös puhtaan huvin vuoksi. Lumella liukuminen onkin paitsi ikiaikainen hyödyllinen taito myös rajaton riemu.

noin kaksituhatta vuotta aiemmin kuin pyörä.

Karjalan Uikujoen hirvenhiihtoa ja sen osana

Hiihtotaito

mukaan

Hiihtoretki suksen itäisiltä syntysijoilta sen

ajoista lähtien ollut suksea tarkoittava sana.

todennäköisesti

nykyiseen kotiin kesti tuhansia vuosia: Venä-

Kaunokirjallisesti hiihtoa on kuvattu pian

Altain vuoristossa, nykyisten Kiinan, Venä-

jältä, Komin tasavallasta Vis-joen kivikauti-

tuhat vuotta: muinaisskandinaaviseen suul-

myös mäenlaskua esittävät kuvat. Kaikista Kun viimeisen jääkauden jäätiköt vetäytyivät

Pohjoismaista on löydetty kivikautisia, yli

Euraasiassa luoteeseen, paljastuvan maan

5000 vuotta vanhoja suksia.

valtasivat kasvit ja eläimet. Niitä seurasivat talvisin suksilla liikkuneet metsästäjä-keräilijät, jotka levittivät lumella liukumisen taidon

HIIHTOURHEILU

aina nykyisten Pohjoismaiden alueille saakka. Pohjoismaisissa kielissä on esihistoriallisista

keskisellä

32

syntyi

nykytiedon

kivikaudella

VAPAALASKU - TIETO, TAITO, TURVALLISUUS


MATTI VERKASALO

KeltANokat Kiilopäällä Lumilautailu on alun perin syntynyt umpi-

Niinpä eräänä hyytävän kylmänä helmikuun

voimme laskea vauhdilla. Lautailu repun

hangessa; siellä, missä ruskettuneet jäntevät

aamuna pyllistelemme Saariselän Kiilopään

kanssa umpilumessa onkin vähän erilaista

nuoret uroot pöllyttävät koskematonta puute-

Tunturikeskuksen pihalla reput selässä sovit-

kuin kotirinteessä! Vitilumikinoksissa vauhti

rilunta kimalteleviksi pilviksi. Mainoskuvat

telemassa lumikenkiä. Alkusähellyksen jälkeen

töksähtää, töyssyjen päältä tekee mieli yrittää

ovat Alpeilta, mutta miten olisi Suomessa?

alamme nousun jonossa kohti huippua.

vähän hypätäkin. Yksi ja toinen pyllähtää ottamaan lähituntumaa lumeen. Minäkin, kokenut

Oikeat extreme-urheilijat varusteineen selvittävät tietysti Lapin nyppylät leikiten, mutta entä tavalli-

Puurajassa tuuli yltyy purevaksi viimaksi.

lautailija, tuiskahdan turvalleni puuterikuop-

nen keskikuntoinen hissirinteen hinkkaaja?

Myräkän pieksemä hanki ei aivan kanna lumi-

paan, ja kymmenen kilon päiväreppu kolahtaa

kenkäilijää, joten nousu käy selvästi raskaam-

tietysti niskaan! Repun kanssa laudalle nousu

Ideasta tuli pakkomielle, ja elämän ensim-

maksi. Kiivetessä on lämmin, mutta posket

pehmeässä hangessa vaatiikin jo hiukan akro-

mäistä vapaalaskureissua piti lähteä tosissaan

ovat jäätymisvaarassa. Talvipäivän rusottavas-

batiaa. Lopussa on loivempaa ja pehmeää

suunnittelemaan. Alkutalvesta opiskelimme:

sa valossa luminen maisema on satumaisen

lunta, joten hakeudun edellisen laskijan uralle

tietoa haettiin kirjoista, tutuilta ja erityisesti

kaunis. Reilun tunnin kapuamisen jälkeen

ja pääsen muutamalla sauvan työnnöllä kanta-

netistä. Keskustelupalstoilta löytyi neuvoja ja

olemme huipulla. Pakkasviimassa on ihanaa

valle kelkkareitille. Reidet ja pohkeet ovat

asiantuntijoita joka lähtöön, jopa henkilökoh-

saada sisuksiinsa mukillinen kuumaa mehua

tulessa, pulssi lähempänä kahtasataa ja tunnel-

taisesti kysymyksiin vastaamaan.

termospullosta.

ma mahtava. ME TEIMME SEN! Hörppy

Aloittelijoina päätimme visusti pysyä oppaan

Sitten lumikengät ja sauvat repun hihnoi-

ohjauksessa vain jyrkkyydeltään varmasti

hin, lumilauta alle ja rinteeseen! Aurinko

turvallisilla rinteillä, joten tässä vaiheessa

pilkistää pilven reunan takaa värjäten tuiskun

myös pakkasenpuremia poskiaan. Toteamme,

emme hankkineet kaikille piippareita ja sonde-

tuivertaman rinteen ja alapuolisen metsän

että tätä on pakko saada lisää - osa meistä

ja, muutama lapio toki kulki repussa.

kuparinhohtoiseksi. Edessä on upea tuntu-

tosin puuskuttaa vieläkin sen verran, että

rinkuve, pituutta kilometrin verran, leveyttä

seuraavaan kipuamiseen lähdetään vasta

Rinteen nousu omin voimin kuluttaa

enemmän, korkeuseroa parisataa metriä.

huomenna. Niinpä he laskevat lopun matkaa

energiaa ja tuottaa lämpöä ja kosteutta. Vaate-

Hanki kantaa, mutta siellä täällä tuuli on

kelkkauraa majapaikkaan, kun toiset kiipeävät

tuksen on päästettävä kosteus ja liikalämpö

kasannut kinoksia ja niiden taakse upottavaa

toistamiseen huipulle uutta laskua varten.

pois mutta pidettävä viima ja satava märkyys

pehmeää lunta.

ulkopuolella. Kerrospukeutumisen alkeet tuli-

vat tutuiksi. Lumikenkiä on tarjolla monen

sorttisia, ja niiden saloihin perehdyttiin

kengät repussa keikkuen ja sauvat antennina

PAIKKA: KIILOPÄÄ

eräkouluttajan kanssa.

tököttäen. Rinne on avoin ja laakea, joten

LASKIJA: SUSANNA RAHKAMO

mehua ja voileipä poskeen.

38

VAPAALASKU - TIETO, TAITO, TURVALLISUUS

Painumme rinteeseen yksitellen, lumi-

Sulattelemme kokemusta, osa sulattelee

KUVA: MV

39


Carlos Blanchard Skytebane, Tamok

LUONTO

2

Missä on hirvi synnytelty, karin poika kasvatettu? Tuoll’ on hirvi synnytelty, nevan tuulisen selällä, tiheällä tuomikoilla, Otavaisen olkapäillä, taivaan tähtehin seassa.


Joel Kauppinen

Kvaløya, Norja

VUORISTO YMPÄRISTÖNÄ Vuorilla on erilaisia ilmasto- ja kasvillisuus-

vetäneet puoleensa. Pelkällä olemassaolollaan

vyöhykkeitä. Ne vaihtelevat alueen normaali-

vuori voi synnyttää tarpeen kiivetä sen huipul-

ilmastosta vuoren juurella aina korkeimpien

le – vaikkapa vain katsomaan, millaista toisella

huippujen napa-alueita muistuttaviin olosuh-

puolella on.

teisiin, joissa elämää rajoittaa kylmyyden lisäksi alhainen hapen osapaine. Ympäristöön-

Esihistoriallisina aikoina monet vuorenhuiput

sä sopeutuneet kasvit ja eläimet ovat oman

olivat pyhiä palvonnan kohteita ja jumalien

rajoitetun vyöhykkeensä vankeja, eristyksissä

asuinsijoja: Mooses sai kymmenen käskyä

muiden vuoristoseutujen vastaavista alueis-

Jumalalta Siinain vuorella; Shiva, hindujen

ta. Vyöhykkeiden rajat eivät ole yleispäteviä

pahuuden tuhoaja ja uuden, paremman maail-

korkeuslukuja; kun maasto on riittävän suojai-

man luoja asuu Kailash-vuoren huipulla; Shas-

nen, voi alueella elää myös alemman vyöhyk-

ta-vuori on useiden intiaaniheimojen luomisen

keen eliöitä.

keskus; lukuisat Skandinavian vuoret omistaa alueen muinainen jumala, ja Lapin pyhät

Keski-Euroopan vuorilla kasvillisuusvyö-

paikat, seidat, ovat usein kalliomuodostelmia

hykkeet jaotellaan valtakasvuston mukaan

tai tunturinpahtoja. Pyhimykset ja erakot ovat

1000–2000 metrin korkeudella sijaitseviin

hakeutuneet vuorten rauhaan ja munkit raken-

lehtipuu- ja havumetsävyöhykkeisiin sekä

taneet vuoristoon luostareita ja temppeleitä.

subalpiiniseen pensastoon. Puurajan yläpuolella 2000–2500 metrissä alkaa alpiininen, tund-

Perinteisesti vuorten rinteillä on paimennettu

ramainen heinä- ja varvikkokasvillisuus, joka

karjaa, niiden metsiä on hakattu rakentami-

ylempänä köyhtyy sammalikoksi ja jäkäläksi.

seen ja muihin tarpeisiin, ja vuorten seinä-

Lumirajalla, joka Alpeilla on paikasta riippuen

mistä on louhittu mineraaleja. Vuorenhuiput

2400–3200 metrissä, tarkoitetaan korkeutta,

ja -harjanteet ovat aina olleet rajalinjoja, solat

jonka yläpuolella maa on ikiroudassa ja lumi-

kauppareittien tullinkeräyspaikkoja. Vuorille

peite ympärivuotinen. Vyöhykkeestä käytetään

on paettu vihollisia ja rakennettu helpos-

nimitystä ylävuoristo, ja se on vakituiseen

ti puolustettavia linnakkeita. Vuoret ovat yhä

asumiseen ja esimerkiksi karjan laiduntami-

tärkeitä tieteelle – niille esimerkiksi rakennetaan

seen kelpaamatonta.

observatorioita avaruuden tutkimista varten – ja innoituksen lähde monille taiteilijoille.

VUORISTOLAISET

Vuoriston viileää ja raikasta ilmaa on aina pidetty puhtaana ja terveellisenä, ja matkailul-

Elinympäristönä vuoristo on haastava mm.

la on tärkeä rooli vuorialueiden elinkeinona.

sääolosuhteiden ja hapen vähäisen määrän

Maailman väkimäärän kasvaessa vuoristojen

takia. Korkeuserojen ja eroosion voimakkuu-

merkitys nykyihmisen virkistysalueina on enti-

den takia vuoristoon rakentaminen on vaikeaa.

sestään lisääntynyt. Vuoristoon hakeudutaan

Silti vuoret ovat aina kiinnostaneet ihmistä ja

huvittelemaan, rentoutumaan ja lepäämään.

46

VAPAALASKU - TIETO, TAITO, TURVALLISUUS

47


SÄÄ

Janne Hinkkanen Beavi, áhcážan

Fagerhaug, Tamok

Saku Knopp

ILMAKEHÄ Maapallon kaasukehä koostuu useista erilaisista kerroksista.

ILMAKEHÄ

Sää on tietyllä alueella hetkellisesti havaittava lämpötilan, tuulen, pilvisyyden ja sateen yms. ilmiöiden summa. Suursäätila tarkoittaa maanosan laajuisia sääilmiöitä. Usein sääennuste annetaan alueellisena arviona säätilan kehittymisestä. Vuoristosäätä luonnehtii korkeuden kriittinen merkitys eri sääilmiöiden esiintymiselle.

Absoluuttinen ilmankosteus kertoo, kuin-

Ilmastolla tarkoitetaan tietyn alueen tyypillisiä sääoloja pitkällä aikajaksolla. Alue voi käsittää koko maapallon, kuten ilmastonmuutoksesta puhuttaessa, tai hyvin pienen alueen mikroilmaston, esimerkiksi kasvillisuuden vaihtelua selitettäessä.

Kun suhteellinen ilmankosteus nousee 100 %

lämpöä hyvin talteen ja siirtää sitä ilmaan

tasolle eli kyllästyskosteuteen, vesihöyry alkaa

tehokkaasti. Troposfäärin lämpimin kerros on

tiivistyä pisaroiksi. Jos ilma lämpiää, sen

maan pinnassa, ja ilman lämpötila laskee ylös-

absoluuttinen kosteus pysyy samana, mutta

päin mentäessä noin 6,5° C kilometrillä.

ka paljon tietyssä ilmamäärässä on vettä.

ILMAN KOOSTUMUS Typpi 78 % Happi 21 %

Se ilmaistaan painon suhteena tilavuuteen

Argon 0,93 %

(esim. g/m3). Suhteellisella ilmankosteudella

Hiilidioksidi 0,039 %

ilmaistaan, kuinka paljon ilmassa on vettä

Vesi < > | Hiukkaset < >

21%

50 km Stratosfääri 18 km Troposfääri

78% MAA

suhteessa sen kyllästyskosteuteen tietyssä ilmankosteus

Alailmakehä saa lämpönsä valtaosaltaan

ilmaistaan prosentteina. Suunnilleen saman

auringon lämmittämästä maan pinnasta eikä

asian kertoo vesihöyryn osapaine.

suoraan auringon säteilystä kuten ylemmät

lämpötilassa.

Suhteellinen

ilmakerrokset. Maanpinta ottaa auringon

ILMA

suhteellinen kosteus – ja samalla sadeherkkyys – vähenee.

Maanpinnan lähellä oleva lämmin ilmakerros on kevyempää kuin sen yläpuolella oleva kylmä

ILMAKEHÄ

ilma, minkä vuoksi troposfäärin ilmamassa on hyvin epästabiili. Lämpimämpi ilma lähtee hyvin herkästi nousemaan ylempiin ilmaker-

Maapalloa ympäröi kaasukerros, ilmakehä. Ilma on usean eri kaasun seos. Suurin osa

Ilmakehän koostumus on vaihdellut vuosimil-

ilmasta on typpikaasua, jolla ei sääilmiöissä ole

joonien aikana huomattavasti. Viimeaikaisista

suurtakaan roolia, kuten ei myöskään vedyllä,

muutoksista merkittävin on hiilidioksidin

argonilla tai muilla ilmassa olevilla jalokaasuilla.

määrän lisääntyminen 50 %:lla viimeksi kuluneen sadan vuoden aikana.

Elämän kannalta keskeisiä ilman aineosia ovat happi ja hiilidioksidi. Sään kannalta tärkeitä

Ilmakehän alinta kerrosta kutsutaan tropo-

ovat vesipitoisuus ja ilman pienhiukkaset.

sfääriksi. Troposfäärin paksuus on päivänta-

Hiilidioksidi kasvihuonekaasuna vaikuttaa

saajalla noin viisitoista kilometriä, Suomen

Maan ilmastollisiin olosuhteisiin ja sitä kautta

leveysasteilla kymmenkunta ja navoilla noin

myös säihin.

viisi kilometriä. Käytännössä kaikki sään ilmiöt tapahtuvat troposfäärissä, ja siellä ovat myös

Ilmassa olevan vesihöyryn eli kaasumaisen

kutakuinkin kaikki pilvet. Troposfääri sisältää

veden määrä vaihtelee jatkuvasti, sekä abso-

noin 90 % ilmakehän massasta. Ilmanpaine

luuttisesti että suhteellisesti. Ilman kykyyn

troposfäärin ylärajalla, tropopaussissa, on vain

sitoa vettä vaikuttaa sen lämpötila: mitä lämpi-

noin kymmenesosa merenpinnan tason ilman-

mämpää ilma on, sitä enemmän vesihöyryä se

paineesta.

ISOTERMIT Vuoristosääennusteissa käytetään usein isotermi-käsitettä. Tässä yhteydessä isotermillä tarkoitetaan korkeutta, jossa vallitsee tietty lämpötila. Useimmiten puhutaan nolla-isotermistä. Isotermit määritetään säähavaintopalloilla, joten niillä ilmoitetaan tietyssä korkeudessa vallitseva lämpötila vapaassa ilmassa. Aurinko lämmittää vuorten rinteitä, ja aurinkoisina päivinä rinteessä mitattava nolla-isotermi on korkeammalla kuin havaintopalloilla mitattu. Vastaavasti kirkkaana yönä lämpö säteilee rinteiltä avaruuteen, ja maanpinnan jäähtyessä nolla-isotermi laskeutuu rinteen pinnassa alemmas.

voi sisältää. 56

VAPAALASKU - TIETO, TAITO, TURVALLISUUS

57


MATALAPAINE MATALAPAINEEN KEHITYS

KYLMÄ RINTAMA LÄMMIN ILMA

Matalapaineessa, jonka keskuksessa ympä-

Lämpimän rintaman etureuna nousee kylmän

röivää ilmamassaa harvempi ilma nousee

ilmamassan päälle ja on 5–10 kilometrin

ylöspäin, ilmanpaine on alhaisempi kuin sitä

korkeudessa kymmeniä kilometrejä edellä

ympäröivällä alueella. Ilman nousunopeus

maanpintaan nähden. Rintaman edetessä

matalapaineessa on pieni, noin 1–5 cm sekun-

sää muuttuu hiljalleen. Ilmanpaine laskee, ja

nissa. Kohoavan ilman määrä on kuitenkin

nousevan ilman kosteus tiivistyy korkealle

suuri, ja sen tilalle ympäröiviltä alueilta tapah-

rintaman etureunaan, usein ensin suksen

tuva ilmaan virtaus ilmenee alatuulena.

mallisiksi jalaspilviksi, sitten ohueksi tasaiseksi yläpilveksi, joka paksunee vähitellen. Pikkuhil-

1. PÄIVÄ

Koska matalapaineeseen virtaa ilmaa joka

jaa alkava lumisade, joka voi alkaa jäätävällä

suunnalta, lämpötila- ja kosteusolot vaihtele-

vesisateella, on usein nuoskaa ja voi kestää

vat sen eri reunoilla.

pitkään. Rintaman mentyä lämpötila nousee hiukan, mutta kevyt lumisade voi jatkua.

Pohjois-Euroopassa matalapaineita synnyttää

VIILEÄ ILMA

KYLMÄ RINTAMA LÄMMIN RINTAMA

LÄMMIN RINTAMA

useimmiten polaaririntaman suihkuvirtauk-

Kylmä rintama kulkee etureuna maanpintaa

sen suunnanmuutos, ja niitä täyttää kylmä

pitkin ja työntyy edellä kulkevan lämpimäm-

polaarinen ilma pohjoisesta ja keskileveysas-

män ilman alle. Rintaman aiheuttama sään

teiden lämmin ilma etelän suunnasta. Näiden

muutos voi olla raju: Ilmanpaine putoaa,

rajapinta eli rintama on pääsääntöisesti itä-

lämpötila laskee ja tuuli voimistuu navakaksi

länsisuuntainen.

sekä kääntyy usein huomattavasti. Kylmään rintamaan liittyy usein paksu pilvikerros

3-4. PÄIVÄ

LÄMMIN ILMA

Ilman virratessa kohti matalapaineen keskus-

ja runsas sade, joka talvisin on useimmiten

ta coriolisvoima kääntää tuulen kiertämään

kuivaa pakkaslunta. Rintaman mentyä ilman-

matalapainetta vastapäivään. Tällöin lämpi-

paine nousee ja pilvet ohenevat, mutta usein

män ja kylmän ilman rajapinta taipuu mata-

sää huononee uudelleen nopeasti. Kylmä

lapaineen keskukseen osoittavaksi spiraaliksi,

rintama etenee nopeammin ja ottaa lämmintä

jonka avoimessa alaosassa on lämmin ja ympä-

rintamaa kiinni matalapaineen vanhetessa.

rillä kylmä ilmamassa. Okkluusiorintamaksi kutsutaan tilannetta, VIILEÄ ILMA

6-8. PÄIVÄ

Rintamaa nimitetään sen etenemissuunnan

jossa kylmä rintama työntää edellä kulkevan

mukaan: lämpimän ilman edetessä kylmän

kapean lämpimän ilmamassan kokonaan

ilmamassan suuntaan kyseessä on lämmin

edellä kulkevan kylmän ilmamassan päälle.

rintama, kylmän liikkuessa kohti lämmintä

Seurauksena on lämpimän rintaman kaltainen

kyseessä on kylmä rintama. Matalapaineen

hitaasti nouseva, ohut ja vähitellen tiivistyvä

ympärille

pilvireuna, jota seuraa kova tuuli ja runsas sade.

kiertyvässä

rintamasysteemissä

kylmä rintama on aluksi lännessä, liikesuuntaan nähden takareunassa; lämmin rintama Joel Nykter Lyngen, Norja But did you know, that when it snows, my eyes become large and the light that you shine can be seen?

64

VAPAALASKU - TIETO, TAITO, TURVALLISUUS

taas on idässä, liikesuuntaan nähden etureunassa. Matalapaineen kehitys kestää tavallisesti muutamasta vuorokaudesta viikkoon.

65


LUMI

Aadne Olsrud Finndalselva, Tamok Miikka Hast Samaan virtaan astumme emmekä astu, me emmekä me. - Herakleitos

Lumi on ilmakehässä jääksi kiteytynyttä vettä, joka maahan sataessaan muodostaa lumipeitteen. Oikeissa olosuhteissa lumipeite pettää, jolloin syntyy lumivyöry. Myös jäätiköt muodostuvat lumesta.

3,4 vetysidosta vesimolekyyliä kohti. Sidoksia purkautuu ja muodostuu jatkuvasti, mikä tekee vedestä juoksevan. Jäässä vetysidoksia on täydet neljä ja siinä toisiinsa liittyneet molekyylit muodostavat perusrakenteeltaan kuusi-

HAPPI

-

kulmaisen kiinteän hilan. Jään pinnassa on molekyylien kerros, joka on ominaisuuksiltaan Vesi on yhden happiatomin ja kahden vetyato-

veden ja jään välimuoto. Kerroksen paksuus

min muodostama kovalenttisesti sitoutunut

riippuu kiteen lämpötilasta.

kemiallinen yhdiste eli molekyyli. Kovalenttisessa sidoksessa atomit jakavat elektroneja keskenään,

Veden tiheys 4°C lämpötilassa on 1,000 g/cm³.

mistä johtuen sidos on vahva ja yhdiste vakaa.

Jään rakenne vie noin 10 % enemmän tilaa

+

kuin veden ja sen tiheys on 0,917 g/cm³. Ilmassa olevan vesihöyryn määrä eli ilmankos-

kyylin hapenpuoleinen pää saa negatiivisen ja

teus ilmoitetaan yleensä suhteellisena kosteu-

vetyatomien puoleinen pää positiivisen vara-

tena eli prosentuaalisena osuutena vallitsevan

uksen: vesimolekyyli on siis poolinen. Pooli-

lämpötilan kyllästyskosteudesta. Toisinaan ilman-

suuden ansiosta vesimolekyyli voi kiinnittyä

kosteus ilmaistaan vesihöyryn osapaineena, mikä

toisiin vesimolekyyleihin vety- ja happiatomi-

kertoo, kuinka suuri osa vallitsevasta ilmanpai-

en välille muodostuvin vetysidoksin.

neesta on ilmassa olevan vesihöyryn aiheuttamaa.

Vesimolekyylin kumpikin vetyatomi voi muodostaa yhden vetysidoksen viereisen molekyylin happiatomeihin, happiatomi taas

VEDEN OLOMUODON MUUTOKSET

VETY

VESIMOLEKYYLI

Vesimolekyylin happiatomi vetää vetyatomien elektroneja voimakkaasti puoleensa, ja mole-

+

VETY

+

+ +

+

-

+ +

-

voi muodostaa kaksi sidosta viereisten vesimolekyylien vetyatomeihin.

Normaalipaineessa jään sulamis- ja veden jäätymislämpötila on 0°C, ja veden kiehumis-

Vetysidoksessa molekyylit eivät jaa elektroneja, ja

lämpötila 100°C. Nestemäistä vettä, jonka

se purkautuu paljon helpommin kuin kovalentti-

lämpötila on alle 0°C, kutsutaan alijäähtyneek-

nen sidos: vetysidoksen lujuus on vain kymme-

si. Veden olomuodon muutos johtuu lämpöener-

nesosa kovalenttisen sidoksen lujuudesta.

gian siirtymisestä molekyyliin tai siitä pois.

VEDEN OLOMUODOT

YHTEENLIITTYMINEN VETYSIDOKSIN

Lämpö siirtyy kolmella tavalla: kuljettumalla, johtumalla tai säteilemällä. Termodynamiikan nollannen pääsäännön, tasapainon, mukaisesti

Vesi on ainoa aine, jota esiintyy Maan luon-

lämpö siirtyy aina lämpimästä kylmempään.

nollisissa olosuhteissa kaikissa aineen kolmessa tavallisessa olomuodossa: kaasumaisena vesi

Eksotermisia eli lämpöä vapauttavia veden

on höyryä, nesteenä vettä ja kiinteänä jäätä.

olomuodon muutoksia ovat tiivistyminen

Veden olomuodon määrää lämpö eli vesimo-

vesihöyrystä vedeksi, jäätyminen vedestä jääksi

lekyylin värähtelyliike.

ja härmistyminen höyrystä suoraan jääksi. Endotermiset eli lämpöä sitovat muutokset

72

VAPAALASKU - TIETO, TAITO, TURVALLISUUS

Höyrymolekyylit liikkuvat täysin vapaasti

ovat höyrystyminen vedestä vesihöyryksi eli

eivätkä muodosta vetysidoksia toisiin molekyy-

haihtuminen, jään sulaminen vedeksi ja subli-

leihin. Nestemäisessä vedessä on keskimäärin

moituminen jäästä höyryksi.

KIDEHILA

73


LUMEN MUUTOS

Tasapainometamorfoosi

Lumi muuttuu jatkuvasti. Muutosta tapahtuu

mikrotasolla myös lumikiteen, eri kohtien

Sisäänpäin kaareutuvan eli koveran pinnan

Pienen lämpögradientin vallitessa lumen

Samanaikaisesti kiteen koveriin kohtiin härmistyy

Hajottavan metamorfoosin vaikutuksesta lumi-

samanaikaisesti usealla tasolla ja tavalla: sekä

lämpötilojen eroa. Se ilmaistaan lämpötila-

alueella, esimerkiksi kidesakaran tyvessä,

lämpöerot eivät ole riittävän suuria, jotta vesi-

molekyylejä enemmän kuin sublimoituu.

kiteet myös sitoutuvat kiinni toisiin kiteisiin.

yksittäiset kiteet, eri kerrokset että koko lumi-

eron suhteena etäisyyteen, °C /cm. Lämpö-

pintajännitys on vahvempi ja vesimolekyylit

molekyylit liikkuisivat pidempiä matkoja. Kitei-

peite muuttuvat. Muuttumisen aiheuttavat

gradientin suuruus vaikuttaa metamorfoosin

muodostavat

den liikkuessa lähinnä hyvin lyhyitä matkoja

Prosessin edetessä kiteiden alkuperäinen

muodostavat koveria kohtia, joihin höyry härmis-

useat lumeen vaikuttavat voimat. Lumipeit-

nopeuteen: mitä suurempi gradientti on, sitä

enemmän. Vahvan pintajännityksen alue

metamorfoosia

pääsääntöisesti

muoto hajoaa: ne menettävät vähitellen terä-

tyy samalla tavalla kuin kiteiden sakaroiden

teen muuttumisen myötä sen kestävyyskin

voimakkaampaa ja nopeampaa on lämmön

vastaanottaa vesimolekyylejä ilmasta helposti

mikrotasolla eli kidekohtaisesti. Tällöin lumessa

vät muotonsa, niiden keskiosa kasvaa ja niistä

tyviinkin, ja muodostuva jää sitoo kiteet toisiinsa.

muuttuu.

siirtyminen ja molekyylien liike sekä lumen

ja myös pitää niitä hyvin.

vaikuttaa kiteitä hajottava muodonmuutos.

tulee pyöreämpiä. Muutosta kutsutaankin

muodonmuutos. Suuressa mittakaavassa eli

pyöristymiseksi. Pyöristymisen seurauksena

Pyöristymisen ja sitoutumisen seurauksena

lumipeitteen muutoksessa vertikaalinen eli

Lumen metamorfoosia on kolmea tyyppiä:

Hajottavassa metamorfoosissa lumikiteiden heikon

kiteen alkuperäisestä, monimutkaisemmasta

lumipeite tiivistyy ja painuu kasaan. Hajotta-

pystysuuntainen lämpögradientti on merkitsevä.

hajottava eli tasapainometamorfoosi, raken-

pintajännityksen kohdista, esimerkiksi kidesakaroi-

rakenteesta johtuva lämpöenergian epätasai-

valla muodonmuutoksella on lunta vahvistava

tava eli kineettinen metamorfoosi ja sulamis-

den terävistä kärjistä, sublimoituu vesimolekyylejä

nen jakautuminen tasoittuu, eli kide asettuu

vaikutus, ja sen seurauksena lumipeitteeseen

ilmaan nopeammin kuin niitä härmistyy siihen.

energialtaan tasapainoisempaan tilaan.

muodostuu vahvoja kerroksia.

2

3

METAMORFOOSI

vetysidoksia

keskimääräistä

Lumipeitteen lumikiteiden vesimolekyylien

Lumikidettä ympäröivän ilman vesihöyryn

jäätymismetamorfoosi. Hajottava ja rakentava

liikkumisesta johtuvaa lumen muuttumis-

osapaine vaikuttaa vesimolekyylien pääasial-

muodonmuutos tapahtuu kuivassa lumessa eli

ta kutsutaan lumen metamorfoosiksi eli

liseen liikesuuntaan ilman ja kiteen pintaker-

veden jäätymislämpötilan alapuolella. Sulamis-

muodonmuutokseksi. Metamorfoosissa lumi-

roksen välillä. Mitä pienempi ilman vesihöyryn

jäätymismuutos edellyttää lämpötilan nousua

kiteiden pintakerroksesta sublimoituu vesimo-

osapaine on, sitä enemmän vesimolekyylejä

sulamislämpötilan yläpuolelle ja sen laskemista

lekyylejä ilmaan ja ilmasta härmistyy vesimole-

irtoaa kiteestä ilmaan. Mitä suurempi höyryn

takaisin jäätymislämpötilan alle.

kyylejä kiteeseen. Molekyylien liikettä tapahtuu

osapaine, sitä enemmän molekyylejä kiinnittyy

aina molempiin suuntiin ja paitsi yksittäisen

kiteeseen.

1

tapahtuu

PYÖRISTYMINEN

Toisiaan koskettavien kiteiden pintakerrokset

Kuivan lumen metamorfoosin tyypin määrää

lumikiteen kohdasta toiseen, myös yhdestä

vesimolekyylien nettosiirtymän suunta ja

kiteestä sekä lumipeitteen kerroksesta toiseen.

Kiteen

pintajännityksen

suuruus. Ratkaiseva tekijä on lumipeitteen

Metamorfoosi muuttaa siis paitsi yksittäisiä

määrää sen kaarevuuden säde ja suunta. Ulos-

lämpögradientti. Jos lämpögradientti on

kiteitä myös kerroksia ja koko lumipeitettä.

päin kaareutuvassa eli kuperassa pinnassa,

pienempi kuin n. 1°C /10 cm, on vallalla

esimerkiksi lumitähden sakaran terävässä

hajottava metamorfoosi. Jos taas lämpögradi-

Vesimolekyylien liikkeeseen vaikuttaa kolme

kärjessä, jossa pinnan kaarevuuden säde on

entti on suurempi kuin 1°C /10 cm, vallitsee

tekijää: lämpögradientti, vesihöyryn osapaine

pieni, on myös pintajännitys heikompi. Kupe-

rakentava metamorfoosi. Koska lumipeitteen

ja lumikiteen pintakerroksen pintajännitys.

rassa pinnassa osa vetysidoksista jää muodos-

eri osissa voi olla hyvinkin erilaiset olosuhteet,

Suuri lämpögradientti liikuttaa molekyylejä

Prosessin edetessä lämpimämmässä, yleen-

Fasetoituneiden kiteiden massa on niiden

tumatta, ja vesimolekyylejä irtoaa helposti

voi kaikkia muutoksia tapahtua samanaikai-

mikrotasoa suuremmassa mittakaavassa. Lumi-

sä alempana lumipeitteessä sijaitsevat kiteet

pinta-alaan nähden suuri, ja ne vaativat paljon

heikon pintajännityksen alueelta.

sesti pienelläkin alueella.

peitteen lämpimämmässä osassa vesimolekyylejä

pienenevät ja osa niistä häviää jopa kokonaan.

lämpöenergiaa sulaakseen. Toisin sanoen

sublimoituu kiteistä ilmaan, jossa ne kulkeutuvat,

Ylempänä kylmemmässä sijaitsevat kiteet vastaa-

ne ovat hyvin kestäviä. Fasetoituneet kiteet

joko yhden lumikerroksen sisällä tai kerroksesta

vasti kasvavat. Tämä suhteellisen hidas prosessi

kiinnittyvät toisiinsa huonosti, jos ollenkaan,

toiseen, peitteen kylmempään osaan ja jäähtyvät.

rakentaa pitkään jatkuessaan suuria, kovia kitei-

ja rakentava muodonmuutos heikentää lumi-

Tämän seurauksena vesihöyryn osapaine kasvaa

tä, joilla on selkeät tahkomaiset kyljet eli fasetit.

kerrosta.

ja molekyylit härmistyvät lumikiteisiin.

Prosessia kutsutaankin fasetoitumiseksi.

2

3

Lämpögradientilla tarkoitetaan lumipeitteen,

2

1

pintakerroksen

3

Kineettinen metamorfoosi

1

SITOUTUMINEN & ASETTUMINEN

78

VAPAALASKU - TIETO, TAITO, TURVALLISUUS

FASETOITUMINEN

79


Patrick Nairz

Tiroli, Itävalta

LUMIVYÖRY Lumivyöry on kaltevaa pintaa alas vyöryvä

synnyttää lumivyöryn. Hitaisiin muutoksiin

lumimassa. Lumivyöryssä osa lumipeitteestä

lumipeite yleensä sopeutuu.

irtoaa ja lähtee painovoiman vaikutuksesta liikkeelle. Vuoristossa lumivyöry on tavallinen

Lumipeitteeseen kohdistuva rasitus nousee

luonnonilmiö.

kriittiselle tasolle lumipeitteen massan kasvaessa esimerkiksi lumisateen, tuulen siirtämän

Lumivyöry syntyy silloin, kun riittävän kalte-

lumen tai jonkin muun tekijän vaikutuksesta

valla pinnalla olevaan lumeen kohdistuvien

nopeammin kuin tasapainometamorfoosi tai

voimien aiheuttama rasitus on suurempi kuin

sulamis-jäätymis-metamorfoosin jäätymisvai-

lumipeitteen kestävyys. Vyöryä ei voi syntyä,

he vahvistaa sitä, tai kun lumen muovautumi-

jos lumipeitteen kestävyys on siihen kohdistu-

sesta johtuva jännite kasvaa riittävän suureksi.

vaa rasitusta suurempi. Lumipeitteen kriittinen heikkeneminen on Lumipeitteen kestävyyden – siis sen, kuinka

seurausta riittävän pitkään jatkuvasta lunta

suuren rasituksen lumipeite kestää pettämättä

heikentävästä kineettisestä metamorfoosista

– määrää sen eri kerroksissa olevien kiteiden

tai voimakkaasta sulamis-jäätymis-metamor-

sitoutuminen toisiin kiteisiin ja kerrosten

foosin sulamisvaiheesta tai muusta lumipeit-

sitoutuminen toisiin kerroksiin sekä lumipeit-

teen nopeasta lämpenemisestä, esimerkiksi

teen sitoutuminen alustaansa.

vesisateesta.

Hyvin rasitusta kestävä lumipeite on vakaa eli

Kaikkia näitä ilmiöitä ja niiden erilaisia yhdis-

sen tasapaino on stabiili. Huonosti rasitusta

telmiä voi tapahtua samanaikaisesti.

kestävä lumipeite on epävakaa, ja herkästi vyöryksi laukeava peitteen osa on kriittisessä

Pohjimmiltaan lumivyöryn synnyssä on kyse

tasapainotilassa.

siitä, että lumikiteitä toisissaan kiinni ja aloillaan pitävät vesimolekyylien vetysidokset

Peitteen tasapaino muuttuu epävakaaksi, kun

purkautuvat nopeasti suuressa mittakaavassa.

siihen kohdistuva rasitus kasvaa riittävästi, se

Vetysidokset pettävät, kun molekyylien lämpö-

heikkenee riittävästi tai kun molempia tapah-

liikkeen voima on suurempi kuin molekyylejä

tuu samanaikaisesti. Mikä tahansa lumipeit-

toisissaan kiinni pitävän sidoksen kestävyys,

teen nopea muutos voi lisätä rasitusta, heiken-

tai kun toisiinsa sitoutuneisiin molekyyleihin

tää peitettä tai aiheuttaa molempia, ja johtaa

kohdistuu riittävän suuri niitä erilleen vetävä

lumipeitteen kriittiseen tasapainotilaan, jonka

voima.

järkkyminen aiheuttaa lumen pettämisen ja

86

VAPAALASKU - TIETO, TAITO, TURVALLISUUS

87


MAASTO

Jyrkkyys

Vuorilla maasto luokitellaan vyörymaastoon,

jossa sen nopeus kiihtyy. Vyöryura on vyöryn

Laukeamisalueen keskeinen ominaisuus on

erittäin vetisen lumen sohjovirrat, jotka saat-

eli maastoon jossa tapahtuu lumivyöryjä, sekä

kulkureitti, jossa se etenee melko tasaisella

rinteen jyrkkyys. Mikäli rinne ei ole riittävän

tavat harvinaisissa oloissa lähteä liikkeelle jopa

maastoon, jossa vyöryt eivät ole mahdollisia.

nopeudella. Kertymäalue on paikka, johon

Määritelmä ei ole kaikkien paikkojen osalta

ura johtaa, ja jossa vyöry hidastuu ja lopulta

yksiselitteinen, sillä myös paikka, jossa lumi ei

pysähtyy.

juuri koskaan vyöry, voi synnyttää vyöryn tai sinne voi tulla vyöry poikkeuksellisten olosuh-

Väylän eri osat ovat usein selvästi toisistaan

teiden aikana.

erotettavissa. Esimerkiksi laukeamisaluetta ja

LAATTAPOHJA KYNNYS

jyrkkä, lumi ei voi laueta vyöryksi, vaikka siinä

alle 15° rinteistä. Yli 50° rinteiltä lumi valuu

LAUKEAMISALUE

oleva heikkous pettäisikin. Jos rinne on riittä-

herkästi pois, eikä suurempia vyöryjä synnyttä-

vän jyrkkä, lumivyöry voi syntyä, ja olosuhtei-

viä lumimääriä kerry niille kovin usein.

VYÖRYURA

den ollessa oikeat vyöry syntyy varmuudella.

kertymäaluetta erottava ura voi olla useiden KERTYMÄALUE

40°

Vyöryura on yleensä laukeamisaluetta loivemIrtonaisen lumen kaatokulma on noin 35°.

pi. Siinä voi olla myös jyrkempiä tai täysin

Myös lumivyöryt lähtevät herkimmin liikkeel-

tasaisiakin kohtia, joskus harvoin jopa ylämä-

le tällaisissa tai jyrkemmissä rinteissä. Loivem-

keä. Uran jyrkkyys ja muodot määräävät

kilometrien mittainen. Joissain tapauksis-

tapahtuu toistuvasti, ovat vyöryväyliä. Tyypil-

sa taas ne eivät erotu toisistaan mitenkään.

missa rinteissä vyöryn liikkeelle laukeamisen

osaltaan sen, kuinka nopeasti ja miten pitkälle

lisiä vyöryväyliä ovat esimerkiksi jyrkkä avoin

Väylän koosta riippumatta tavallisen lumi-

todennäköisyys on pienempi. Lumivyöryjä,

vyöry etenee. Kertymäalue on yleensä jyrk-

maasto ja jyrkät kurut.

vyöryn laukeamisalueen yläreunan ja kertymä-

erityisesti laattavyöryjä, laukeaa vain harvoin

kyydeltään noin 15° tai loivempi, toisinaan se voi

alueen alareunan muodostavan linjan kulma

väylällä tapahtuu vyöryjä, vaikuttaa sääolo-

25°

olla myös vastamäki. Joissakin olosuhteissa vyöryt

vaakatasoon nähden on vähintään n. 16°.

jen lisäksi laukeamisalueen jyrkkyys, profiili,

muodostavat märän lumen sohjovyöryt ja

loivemmissa

rinteissä. Poikkeuksen

20° 10°

voivat pysähtyä hieman jyrkemmillekin rinteille.

ilmansuunta ja suhde tuuleen, pinnanmuodostus sekä ankkurit.

Profiili päinvastainen: lumipeite on rinteen alaosas-

sisäiseen eli sen itse itselleen antamaan tukeen

sa usein paksumpi, mikä yleensä tekee siitä

sekä lumen liukumisen ja ryömimisen seuraukse-

myös vahvemman. Alempana loivemmalla oleva

na peitteeseen syntyviin jännitteisiin, ja sitä kautta

lumipeitteen vahvempi osa tukee ylempänä olevaa

laattavyöryjen laukeamisherkkyyteen. Irtolumi-

lunta, eikä myöskään vastaavia jännityksiä synny.

vyöryihin profiililla ei ole samanlaista vaikutusta,

Tasajyrkkyisessä rinteessä tilanne on neutraali.

koska irtonaiseen lumeen ei synny jännitteitä. Jyrkkenevässä eli kuperassa rinteessä lumi-

S ÄNNITY VETOJ

PAINOVOIMA

Rinteen profiilin muoto vaikuttaa lumipeitteen

PAINOVOIMA

Aadne Olsrud

Kolstadskaret, Tamok

Painovoima vetää lunta alarinteeseen ja aiheuttaa vetojännityksen

Painovoima vetää lunta kohti maan pintaa ja ankkuroi lumipeitteen

peitteen sisäinen tuki pienenee sen jyrketessä ja lumen liukumis- ja ryömimisnopeudet lumipeitteeseen vaikuttaa sitä alaspäin vetävän

KOVERA RINNE / PURISTUSVYÖHYKE

lumipeitteen osan ohella peitettä paikallaan

Loivassa rinteessä painovoima vetää lunta kohti maan pintaa ja ankkuroi lumipeitteen.

lumipeitteen lisääntyvä vetojännitys. Kovin jännitys syntyy rinteen yläosan taitekohtaan, rinteen niskaan. Lumipeite on rinteen yläpäässä usein myös ohuempi eli heikompi tuulen vaikutuksen takia. Kuperassa rinteessä jännitettä lisää myös lumipeitteen taipuminen. Näistä seuraa kuperan rinteen herkempi vyöryalttius.

I

pitävän pohjan kovempi kitka, mistä seuraa

Jyrkässä rinteessä painovoima vetää lunta alaspäin ja painaa sen tukeutumaan loivan alueen stabiiliin lumipeitteeseen

LU M

kasvavat. Ylempänä loivemmalla lepäävään

PAINOVOIMA

Kolstadskaret, Tamok

I

Aadne Olsrud

KUPERA RINNE / VETOJÄNNITYSVYÖHYKE

LU M

Väylän frekvenssiin eli siihen, kuinka usein

PAINOVOIMA

vyöryura ja kertymäalue. Laukeamisalue on paikka, josta lumivyöry laukeaa liikkeelle ja

50°

30°

Alueet tai maastonkohdat, joissa vyöryjä

Vyöryväylässä on kolme osaa: laukeamisalue,

IRTOLUMIVYÖRYJÄ LAATTAVYÖRYJÄ SOHJOVYÖRYJÄ

TUS

PURIS

Loivenevassa eli koverassa rinteessä tilanne on 103


MIIKKA HAST KUVA RAMI HANAFI PAIKKA GÁRJILGÁISI, TAMOK

MATKALLA Kokeneemmat laskijat tiesivät kertoa siitä

halutessa tukea minua valinnassani. Monta

kin aina jahdataan. Vuorilla laskiessa oppii

hetkestä, kun valmiiksi katsottu laskulinja

kertaa oloni oli kuin aloittelijalla, ja siitä huoli-

koko ajan uutta, ja kun yhdestä haasteesta on

yhtäkkiä muuttuu tutusta tuntemattomaksi

matta minulle maksettiin siitä mitä tein.

selvitty, sen takana näkyy jo uusia. Aivan kuin

eikä enää näe, mihin on menossa. Sitä epävar-

Epäilin valintaani monta kertaa, mutta

vuorelle kiivetessä: huipun luulee näkyvän jo,

muuden tunnetta ei voi kuitenkaan ymmärtää,

samalla nautin suunnattomasti uuden oppimi-

mutta aina tulee seuraava. Ja huipulle päästyä

ennen kuin seisoo itse paikassa, joka yhtäkkiä

sesta ja uusista kokemuksista. Olin aloittanut

avautuu lisää laskemattomia huippuja. Se juuri

näyttää täysin erilaiselta. Useimmat eivät sellai-

lumilautailun seuraamalla intohimoani, ja

tekee itse matkasta kiehtovan.

sesta tilanteesta pitäisi, mutta minä koin tuossa

onnella sekä suurella vaivannäöllä menestynyt

epävarmuudessa jotain uutta ja kiehtovaa.

siinä. Nyt tein saman uudelleen! Epävarmuus

Tie paipinhinkkaajasta vapaalaskijaksi on

Olen aina rakastanut lumilautailua. Sivut-

oli jälleen vahvasti läsnä, koska ainoa tuttu

ollut hidas, muttei kivinen. Se on ollut enim-

tain liukumisessa on jotain sanoinkuvaamatto-

elementti oli lumilauta. Sitä osasin liikutella,

mäkseen pehmeää puuteria! Pehmeän lumen

man hienoa. Se on vapaata – ja vapautta. Tunsin

mutta nyt ympäristö saneli ehdot ja laskutaito

ja parhaan mahdollisen maaston metsästys

kuitenkin, että aloin menettää osan vapaudesta

asettui pienempään rooliin. Kyse oli enemmän

on minulle vapaalaskua puhtaimmillaan. En

kiertäessäni paippi- ja hyppykisoja vuodesta

siitä, missä ja koska laskutaitoja pystyi käyt-

ennen edes ymmärtänyt, miksi joku haluaa

toiseen. Mikään ei muuttunut, korkeintaan lisä-

tämään. Uuden gräbin oppimisen sijaan oli

tikata jäistä ja jyrkkää kivikkoa alas juuri ja

asteet tai uusi gräbi jo opittuihin temppuihin.

arvioitava, mistä pystyi laskemaan turvallisesti,

juuri selviytyen, ei laskien. Nyt sekin on saanut

Aloin kyllästyä siihen, mitä rakastin, mitä olin ja

mutta samalla näyttävästi riskirajoilla.

uuden merkityksen ja arvon, joskin pyrin edel-

mitä tein ammatikseni. Intohimo oli kadonnut.

leen välttämään sellaisia laskuja.

Päätin kokeilla uutta. Puuteri ja kuvaaminen

oikein? Pystyisinkö lukemaan luonnon luomia

olivat aina kiehtoneet minua, ja olin saanut

mahdollisuuksia ja vaaroja? Onnistumiset

kaikkien osa-alueiden hallintaa, ja kaikkina

niistä aina parhaat fiilikset. Ensikosketuksessa

maistuivat makeammalta kuin uuden tempun

päivinä ei voi laskea pelkkää puuteria aurin-

vapaalaskuun koin samoja fiiliksiä ja intohi-

oppiminen tai kisamenestys, mutta samalla

gon paistaessa ja “jiihaan!” kaikuessa korvissa.

moa uudelleen. Väline oli vanha tuttu, mutta

pahojen virheiden hinta oli kohonnut luun-

Muistan naureskelleeni lisähappilaskemiselle,

pelikenttä täysin uusi, vaarallinen ja kiehtova.

murtumista hengenlähtöön. Päätin – ja yritän

kaiken maailman hakkuköysisauvayhdistel-

Se veti minua puoleensa. Samoihin

edelleen – edetä hitain ja tutkiskelevin askelin

mille ja splitboardeille. Nyt ne ovat tärkeitä

aikoihin aloittelin myös surffausta, jossa koin

uudella tielläni, vaikka se ahneelle ihmiselle

välineitä hyvien laskujen metsästyksessä.

samankaltaisia riemun tunteita. Molemmissa

vaikeaa onkin. Muutamia läheltä piti -tilantei-

Varsinkin splitboardaus on avannut minul-

lajeissa luonto on hyvin vahvasti läsnä, niin

ta on jo ehtinyt sattua, ja kerran tien pää on

le lumilautailua aivan toisella tavalla.

hyvässä kuin pahassakin. Olosuhteet ovat

näkynyt liiankin lähellä. Se lensi ylitsemme

kaikki kaikessa, ja jotta tilanteesta voi nauttia,

valtavan vyöryn muodossa ollessamme vain

entistä helpommin, ja nauttia koko päämää-

on epävarmuus koettava pikemminkin kiehto-

oikeassa paikassa väärään aikaan.

rän tavoittelusta. Se syventää uppoutumista

Osaisinko arvioida itseäni ja kykyjäni

vana mahdollisuutena kuin pelottavana estee-

On mahdollista mennä entistä kauemmas

kokemukseen ja vuoristoon. Laadusta on

nä. Mahdollisuus täydelliseen onnistumiseen

Luontoa ja vuoria on kunnioitettava. Vuoris-

tullut tärkeämpää kuin määrästä, vaikka

tai epäonnistumiseen vetosi minuun enemmän

tossa nautin myös tuntiessani oloni välillä

myönnänkin edelleen jahtaavani loputtomia

kuin kultainen keskitie.

pieneksi ja mitättömäksi. Siellä, epävarmuu-

puuteripäiviä. Laskea nyt puuteria niin kauan

den keskellä laskiessa onnistumisen tunteet

kunnes jalat eivät enää kanna. Onko mitään parempaa?

PEACE WILL COME WITH TRANQUILITY AND SPLENDOR

Olin onnekas, koska löysin uudelleen into-

ovat suurimmat. Pitkä tie on siis parempi kuin

ON THE WHEELS OF FIRE.

himoni. Vielä onnekkaampi olin sponsorieni

oikopolku, sillä horisonttiahan tässä kuiten-

116 VAPAALASKU - TIETO, TAITO, TURVALLISUUS

Vuoristossa liikkuminen vaatii laskemisen

117


Jimmy Petterson Kaçar, Turkki Ali Kurt

VARUSTEET

3

Kuinka paljon onkaan sellaista mitä en tarvitse. - Sokrates


Janne Järvinen

MUOTOILU

PITUUS

Laskuvälineen muotojen ja muiden ominai-

Välineen pituus määräytyy lähinnä laskijan

sa kellumista huomattavasti. Lumilaudan

Profiilin muoto vaikuttaa siihen, miten väli-

suuksien vaikutukset sen laskettavuuteen ovat

pituuden ja painon, voiman ja tekniikan sekä

on oltava riittävän leveä paitsi kantavuuden

ne nousee pehmeän lumen pintaan ja miten

käytännössä hyvin samanlaiset, olipa kyseessä

välineen käyttötarkoituksen mukaan. Pitkä

takia, myös siksi, ettei kenkä saa ottaa lumeen

se puree lumeen, samoin kuin siihen, miten

suksi tai lumilauta. Keskeisimmät välineen

väline kantaa paremmin, kestää vauhtia ja

tiukassakaan kanttauksessa, etenkään jyrkällä

helposti välineen saa ajettua käännökseen ja

toimivuuteen vaikuttavat ominaisuudet ovat

kulkee hyvin suoraan, mutta on painavampi.

alustalla.

miten se ottaa lumen pinnan vastaan. Profiili-

sen pituus, leveys, sivuleikkaus, sivuprofiili,

Lyhyt väline on kevyempi ja kääntyy kette-

jäykkyys ja paino sekä materiaaliratkaisut.

rämmin, mutta uppoaa helpommin pehme-

Leveys lisää hieman välineen painoa sekä

rocker. Sekä camberista että rockerista ja näiden

ään lumeen. Pidempi väline sopii paremmin

kanttaamiseen tarvittavaa voimaa. Leveämpi

erilaisista yhdistelmistä on lukuisia versioita.

Erilaisia ominaisuuksien yhdistelmiä – siis

laskuun, jossa tehdään suuria käännöksiä;

väline myös kääntyy kantilta toiselle hieman

erilaisia välineitä – on käytännössä loput-

lyhyemmällä taas on helpompi laskea, kun

hitaammin kuin kapeampi. Pehmeässä lumes-

Kuormittamattomassa camber-välineessä on

tomasti, ja niitä kehitellään jatkuvasti lisää.

pitää tehdä nopeasti pienempiä käännöksiä.

sa leveämpi väline on yleensä ylivoimainen,

jalkavuus, eli välineen keskikohta hieman irti

välineen

kovalla alustalla kapeampaa on helpompi halli-

ja kärki sekä kanta kiinni alustassa. Kuormi-

mahdollisimman hyvää toimivuutta joko

ta. Tasaisella ja etenkin mäkeä ylös hiihtäessä

tettaessa jalkavuus jakaa välineeseen kohdiste-

mahdollisimman monipuolisissa olosuhteissa

leveämpi suksi on raskaampi.

tun voiman tehokkaasti välineen mitalle, mikä

Yhdistelmillä

haetaan

yleensä

Chamonix, Ranska

SIVUPROFIILI

vaihtoehtoja on periaatteessa kaksi: camber ja

tai vaihtoehtoisesti tietyissä olosuhteissa tai

pitää sen tukevasti lumessa. Kaarelle poljetun

tietyssä toiminnassa. Olipa yhdistelmä mikä

SIVULEIKKAUS

tahansa, jostakin näkökulmasta katsottuna se on aina kompromissi. Tietystä näkökulmasta

camber-välineen jalkavuus varastoi voiman tehokkaasti, mikä tekee käännöksen vaihdok-

JÄYKKYYS

PAINO

sesta tehokkaan.

tarkasteltuna jokin ratkaisu voi toisaalta olla

Välineen ulkosyrjän kaari määrää osaltaan

Välineen pituus- ja kiertojäykkyys vaikuttaa

Välineen paino vaikuttaa siihen, miten se

ainoa oikea.

sen, miten tiukkoihin käännöksiin suksi tai

Rocker on käänteinen jalkavuus, mikä tarkoittaa

sen vauhtikestoon ja purevuuteen. Jäykempi

kulkee lumen pinnassa ja etenkin sen epäta-

lauta taipuu ja millaisessa lumessa se toimii.

sitä, että kuormittamaton väline on alustassa

kestää kovempaa vauhtia ja puree parem-

saisuuksissa. Painavammalla välineellä on

Käytännössä millä tahansa nimenomaisesti

Mitä pienempi sivuleikkauksen säde on, sen

kiinni keskeltä kärjen ja kannan ollessa siitä irti.

min, joustavampi väline taas on ketterämpi

helpompi laskea läpi lumen epätasaisuuksis-

vapaalaskuun tarkoitetulla välineellä pärjää

kireämpiä mutkia välineellä voi tehdä, ja mitä

Rocker-välinettä on vaikeampi kuormittaa pure-

ja mukailee paremmin maaston muotojen

ta, mutta sen kääntäminen vaatii enemmän

kaikissa olosuhteissa ainakin jotenkin, erikoi-

suurempi se on, sitä mukavampi sillä on ajaa

vasti kovalla alustalla, mutta pehmeässä lumes-

ja lumen vaihteluita. Liian jäykkä väline on

voimaa. Kevyessä lumessa kevyt väline on

simmat ratkaisut pois lukien.

laajoja käännöksiä. Sama pätee myös leik-

sa rocker on helpompi laskettava: se kääntyy

vaikea hallita, liian löysä ei siedä vauhtia.

yleensä hauskempi, ja myös mäkeä noustessa

kauksen mittaan, tehokanttiin, eli välineen

helpommin, pysyy paremmin oikolinjassa ja ottaa

Pehmeässä lumessa joustavampi on parempi,

kevyempi on parempi.

kärjen ja kannan leveimpien kohtien väliseen

hyppyjen alastulot paremmin vastaan.

kovalla kannattaa valita jäykempi.

Elina Nokelainen

Jani Ahvenainen

etäisyyteen. Kovassa vauhdissa lyhyempi tehokantti ja kireämpi sivuleikkaus voi tehdä välineestä levottoman; pidemmän kantin ja suuremman kääntösäteen omaava väline voi taas olla kömpelömpi nopeita käännöksiä vaativissa tilanteissa. Jyrkässä rinteessä ja kovalla lumella pidempi ja rauhallisempi leikkaus on yleensä Arttu Muukkonen

Verbier, Sveitsi

Danny Strasse

LEVEYS

parempi. Sivuleikkaus voi myös olla käänteinen, jolloin välineen kärki ja kanta ovat kapeampia kuin sen keskikohta. Käänteisen sivuleikkauksen

126 VAPAALASKU - TIETO, TAITO, TURVALLISUUS

Laskuvälineen leveys on keskeinen tekijä sen

omaava väline toimii kovalla alustalla kehnom-

kantavuudessa. Etenkin suksilla laskettaessa

min, pehmeässä lumessa se sen sijaan voi olla

leveämpi suksi helpottaa upottavassa lumes-

ylivoimainen laskettava.

JJ

Huset, Tamok

Nikke

127


VARUSTEET

Hakut luokitellaan B- ja T-luokkaan. B- eli

remmikiinnitteisiä rautoja, puoliautomaat-

Laskuvaljaiksi käyvät mitkä tahansa kiipei-

basic-luokituksen hakku on perusväline jyrkälle

ti- tai automaattikiinnitys sopii useimpiin

lyvaljaat. Valjaiden tulee istua hyvin, ja niissä

lumelle tai jäisen rinteen nousuun ja jäätikkö-

hiihtokenkiin. Raudan pohjan kuminen tai

pitää olla riittävästi ripustuslenkkejä sulku-

liikkumiseen, T- eli technical-luokituksen hakku

muovinen levy estää lumen paakkuuntumisen

renkaita ja muita tarpeellisia välineitä varten.

on varmempi jyrkemmillä rinteillä kiivetessä

piikkien väliin.

Vyön ja reisilenkkien säätövarojen pitää olla

sekä hakkuvarmistuksessa ja ankkuroinnissa.

Perusvarustuksen lisäksi vapaalaskussa käytetään erilaisia apuvälineitä. Niiden tarkoituksena on keventää ja tehostaa liikkumista sekä tehdä siitä turvallisempaa. Joitakin apuvälineitä käytetään myös esimerkiksi leiriytyessä tai pelastustilanteissa.

Patrick Forsblom

VALJAAT

JÄÄRAUDAT

Punta Marguareis, Italia

riittävät sekä ohuelle että paksummalle vaatetukselle. Pehmustukset eivät ole välttämättömät. Valjaiden päälle pukemisen tulisi onnistua myös laskuväline jaloissa. Valjaita tarvitaan tilanteissa, joissa nousua

Janne Haarma

Jyrkemmillä rinteillä, jäätiköillä ja muissa

pitää turvata köydellä varmistaen tai kun

teknisemmän liikkumisen paikoissa käytetään

retkeen kuuluu laskeutuminen esimerkiksi

jäärautoja. Teräksestä valmistetut joustavat

kalliojyrkänteeltä. Jäätiköllä valjaat kuuluvat

vaellusraudat ovat useimmiten parhaat vapaa-

perusvarustukseen.

laskijan käyttöön. Lumilautailijat käyttävät

KÖYSI Köyttä tarvitaan toisinaan jyrkkien nousujen ja jäätiköllä liikkumisen varmistamiseen, jyrkän-

LUMIKENGÄT Lumikengät ovat lautailijan tavallinen nousuväline, jota toisinaan käyttävät myös hiihtäjät. Yleensä lumikengät häviävät liikkumistehokkuudessa suksille, mutta joissakin oloissa, esimerkiksi kovalla liukkaalla alustalla, parhaat lumikengät toimivat vähintään yhtä hyvin kuin sukset. Lumikenkien tulee olla riittävän kantavat. Valmistaja ilmoittaa yleensä lumikenkiensä

mutta liukuvat eteenpäin verrattain kevyes-

Skinien käyttöikää voi pidentää voitelemalla

keskimääräiset kantavuudet tavanomaisissa

ti. Kovalla lumella käytetään skinien lisäksi

ne luistovoiteella. Hyvät skinit kestävät aina-

lumiolosuhteissa. Lumikenkien kantavuus on

hankirautoja.

kin 200 km vertikaalinousua. Vanhemmiten

erityisen tärkeä yksinäiselle vaeltajalle.

niiden karvat väsyvät, ja pito alkaa vähitellen heiketä. Skinit leikataan suksea kapeammiksi siten,

Lumikenkien tulee pitää jyrkässä ja jäisessäkin

että kantit jäävät näkyviin. Leveimmissä

rinteessä. Kenkä ei saa lipsua taakse, eteen eikä

suksissa käytetään toisinaan keskeltä halkais-

sivuille. Useimmissa lumikengissä on pohjassa

tuja skinejä kevyemmän liu´un aikaansaami-

piikit tai kiskot pitoa lisäämässä.

seksi. Skineissä on kestoliima, jolla ne kiinni-

Hakku on vuorilla liikkujan perustyökalu ja

tetään suksenpohjaan, kärki- ja kantakoukut

kuuluu perusvarustukseen kun ollaan jäätiköl-

tai -soljet varmistavat kiinnityksen.

lä. Hakkua voi tarvita, kun noustavan rintee-

Siteiden tulee olla tukevat ja suunnilleen

en jyrkkyys ylittää noin 40º tai kun maasto

päkiän kohdalta akseloidut. Kannankorotus helpottaa nousemista.

NOUSUKARVAT

HAKKU

Skinien liimapinta on pidettävä puhtaana

muuten edellyttää hakun käyttöä. Toisinaan

ja kuivana kiinnipysymisen varmistamisek-

hakku on tarpeellinen myös laskussa.

si. Säilytykseen skinit taitellaan liimapinnat vastakkain. Liimapintojen väliin voi laittaa

Suoravartinen tai lievästi taivutettu noin

verkon, joka helpottaa paketin avaamista.

50-senttinen vaellushakku toimii useimmissa

Suksen pohjaan kiinnitettävät nousukarvat eli

Hyvä liima kestää ainakin 40–50 laskupäivää.

olosuhteissa parhaiten. Hakun terän ja kaapi-

skinit estävät ylämäessä lipsumisen taaksepäin

Kun liima ei enää pidä, se uusitaan.

men tulee olla terästä.

138 VAPAALASKU - TIETO, TAITO, TURVALLISUUS

Aadne Olsrud

Stordalen, Tamok

Osku Siivonen

139


Rami Hanafi Vuokatti Matti Kinnunen

HARJOITTELU

4

Jos asettelet rajoituksia tekemisillesi – fyysisiä tai muita – ne hivuttautuvat työhösi ja elämääsi. Rajoitteita ei ole. On vain tasanteita, eikä niille pidä jäädä, vaan on edettävä niiden tuolle puolen. -Bruce Lee


John Norris

JYRKKÄ Kun laskeminen 20­ –30° luonnonrinteessä sujuu, voi siirtyä jyrkempiin mäkiin. Jyrkän laskemista kannattaa opetella melko lyhyissä rinteissä, joissa riskit ovat pienempiä. Jyrkällä pitää huomioida lumivyöryn mahdollisuus, mikä tekee suorituksesta haastavamman. Laskuasennon tulisi olla rento ja etenemisen päättäväistä, sillä jyrkällä epäröinti ja jännittyneisyys aiheuttavat virheitä. Jännittämisen seurauksena saattaa esimerkiksi hakea tukea ylärinteen puolelta taaksepäin nojaamalla, koska pyrkii välttämään alarinteeseen kaatumista. Liikkeen hallinta varsinkin upottavassa lumessa vaatii kuitenkin kehon keskuksen voiman oikea-aikaista suuntaamista oikeaan kohtaan välineen ja lumen muodostamassa pinnassa, mikä ei takakenossa onnistu. Tarvittaessa edetään käännös kerrallaan, niiden välissä voi pysähtyä valmistelemaan seuraavaa liikettä. Toisaalta pysähteleminen katkaisee liikkeen, kun taas sujuva laskeminen vaatii riittävän vauhdin ja hyvän rytmin. Tärkeintä on kuitenkin turvallisuus, ja joskus on parasta luisutella tai tampata alas kääntämättä; kaikkein taitavimmatkin laskijat tekevät näin, kun rinne on riittävän jyrkkä ja korkea. Laskeminen kovaa jyrkissä rinteissä on eräs vapaalaskun huipentumista. Jopa äärimmäisen jyrkissä, yli 50° rinteissä voi laskea todella lujaa, jos voimat, taidot ja uskallus riittävät. Tällaiseen toimintaan ei kannata ryhtyä kuin vasta pitkän ja määrätietoisen harjoittelun jälkeen oikeissa olosuhteissa, jos silloinkaan. Kovasta vauhdista, jyrkästä rinteestä ja lumesSaku Knopp Lijkefjell, Tamok Teemu Tiiro Sinulla on tapasi. Minulla on tapani. Mitä tulee oikeaan tapaan, korrektiin tapaan, ja ainoaan tapaan, sitä ei ole. - Friedrich Nietzche

ta sekä laskijasta itsestään muodostuva riskien yhdistelmä on niin suuri, että ilman todella vakaata harkintaa sitä ei kannata ottaa. Lujaa laskiessa laskun tulee olla koko ajan hallinnassa – vauhti ei korjaa virheitä vaan korostaa niitä.

150 VAPAALASKU - TIETO, TAITO, TURVALLISUUS

Chamonix, Ranska

JJ


MIELEN LIIKKEET

vakaviin ongelmiin, varsinkin lajin korkeim-

on myös seurauksensa. Ja koska positiivisen

milla tasoilla: siinä missä suurin osa vapaa-

tunteen seuraukset eivät välttämättä ole hyviä

Ihmisen mieli ja ruumis muodostavat koko-

laskussa tapahtuvista vähäisemmistä tapatur-

ja negatiivisen huonoja, ei toista kannata

naisuuden, jossa toista ei voi erottaa toises-

mista johtuu puutteellisesta tai vääränlaisesta

suosia toisen kustannuksella, eikä kummasta-

ta kokonaisuuden kärsimättä. Vapaalasku

laskutekniikasta, pahimmat onnettomuudet

kaan saa olla välittämättä.

puolestaan on harjoite, joka edellyttää harjoit-

johtuvat yleensä mielen suorituskyvyn puut-

tajaltaan kokonaisvaltaista läsnäoloa, siihen on

teista tai sen pettämisestä.

osallistuttava sekä täydellä mielellä että koko ruumiilla.

Vuorilla esimerkiksi iloa, onnen tunnetta, ei pitäisi ottaa vastaan itsestään selvänä, sen

Mikäli vapaalaskussa haluaa edetä yhtään

enempää kuin pelkoa, vaaran tunnetta, ei

alkeita pidemmälle, kehon liikkeen lisäksi

pitäisi hallita sen aiheuttajaa selvittämättä.

Pelkän ruumiillisen suorituskyvyn vahvistami-

onkin opeteltava hallitsemaan myös miel-

Koska todellinen tilanne saattaa olla muutakin

nen on vapaalaskussa lähes varma tapa joutua

tä ja sen liikkeitä. Yksinkertaisesti: ilman

kuin mikä se tuntuu olevan, on selvittämättö-

mielenhallintaa ei kehonhallintakaan ole

män pelon hallinta tyhmän rohkeutta ja perus-

mahdollista, ja mitä paremmin hallitsee miel-

teeton ilo hullun hauskuutta.

tään sen paremmin pystyy myös liikkumaan. Vapaalaskussa ei ole varaa järkeä vailla oleviin KAATUMINEN Kaatuminen on laskiessa väistämätöntä, ja siihen liittyy aina loukkaantumisriski. Kaatuminen kasvattaa myös lumipeitteeseen kohdistuvan rasituksen jopa seitsenkertaiseksi juohevaan laskuun verrattuna, joten lumivyöryn laukaisee kaatumalla helpommin kuin laskemalla.

HUIPPUÄLY

tunteisiin, koska hinta, jonka niistä voi joutua maksamaan, on liian korkea. Järjellisten tunteiden kehittäminen – tunteiden tarkoituksen,

Vuorten luonnonilmiöiden systemaattinen

aiheuttajan ja merkityksen selvittäminen,

käsitteellistäminen järjen välineiksi mahdol-

toisin sanoen tunteiden ymmärtäminen, sekä

listaa vuorilla tapahtuvien tilanteiden tietoi-

niiden moraalisen oikeutuksen varmistaminen

semman hallinnan. Se on itse asiassa yksi

– on vapaalaskussa ratkaisevan tärkeää.

Kevyistä pyllähdyksistä voi usein ponnahtaa takaisin jaloilleen lähes vauhtia menettämättä, mutta vähänkään kovemman kaatumisen jälkeen yleensä joko liu’utaan tai pyöritään rinnettä alas, etenkin jyrkemmässä mäessä ja kovemmalla lumella. Pyörimistä on vaikea pysäyttää, ja koska siihen liittyy suuri loukkaantumisvaara, on pyöriessä viisainta keskittyä iskuilta suojautumiseen, mikäli vain mahdollista.

vapaalaskun riskienhallinnan perustavista

Liukua voi joissakin paikoissa olla mahdotonta pysäyttää, mutta useimmiten jonkinasteisen kontrollin mahdollisuus on olemassa. Liu’uttaessa asentoon voi yleensä vaikuttaa ainakin jonkin verran; useimmiten liukua voi ainakin jarruttaa. Paras liukumisasento on selällään jalat alarinteeseen. Tärkeintä on välttää pudotuksiin joutumista ja kiinteisiin kohteisiin törmäämistä.

motivaatioiden ja viettien sekä havaintojen

Mielen muut osat, myös tiedostamattomat,

ei ole. Mitään muuta vaikutinta ei vapaalaskua

Paikoissa, joissa kaatumisen seuraukset voivat olla haitalliset, on kaatumista vältettävä. Tämä tapahtuu parhaiten laskemalla selvästi oman suorituskyvyn rajan alapuolella. Toisaalta kehittymistä voi tapahtua vain, jos käydään myös suorituskyvyn ylärajoilla, mikä taas johtaa lähes väistämättä kaatumisiin. Jos ei kaadu koskaan, ei voi kehittyä laskijana.

ohjaavat tapahtumia lähes aina enemmän kuin

harjoittaessa välttämättä tarvitse – eikä eten-

järki, joka välttämättä tarvitsee tunteita toimi-

kään kannata pitää tärkeämpänä.

160 VAPAALASKU - TIETO, TAITO, TURVALLISUUS

edellytyksistä. Luonnonilmiöiden teoreettinen

Eheän mielen osina järki ja tunteet eivät ole tois-

haltuunotto esimerkiksi asianmukaisia kursse-

tensa vastaisia vaan toisiaan täydentäviä. Ne eivät

ja käymällä tai kirjoja lukemalla on vapaalas-

kuitenkaan ala täydentää toisiaan omia aikojaan

kuun vakavasti suhtautuvalle välttämätöntä.

eivätkä etenkään vaivatta. Siksi sekä järjen että varsinkin tunteiden kehittämiseen täytyy olla moti-

Järki ei kuitenkaan ole koko mieli, vaan vain

voitunut siinä missä lihasten ja hengityselimistön

sen osa yhdessä tunteiden ja vaikuttimien eli

vahvistamiseen tai tekniikan harjoitteluunkin.

yms. kanssa. Järki on myös riippuvainen mielen

Onneksi vapaalaskun perusluonne tarjoaa

muista osista, niille alisteinenkin. Yksin se on

parhaan mahdollisen vaikuttimen, jota ei

heikko, täysin voimatonkin. Jos järki esimerkik-

tarvitse eikä edes voi kyseenalaistaa. Se on

si on riidassa tunteiden kanssa, se häviää.

kuoleman mahdollisuus ja eloonjääminen. Eloonjäämistä parempaa toiminnan vaikutinta

akseen oikein. Tunteita ei siis saa väheksyä, vaan myös niitä pitää kehittää siinä missä järkeäkin.

Kun jatkuvasti pitää vapaalaskussa täysin mahdollisen kuoleman ajatuksen kirkkaa-

Tunteella, onpa se kuinka vahva tai miten

na mielessään, tekee mielellään kaikkensa

aavistuksenomainen hyvänsä, on aina syynsä,

kehittääkseen ominaisuuksia, jotka auttavat

ja onpa se positiivinen tai negatiivinen, sillä

selviämään hengelle vaarallisissa olosuhteissa.

Rami Hanafi Uusi Seelanti Sylvain Bourbousson Jos mielesi on tyhjä, se on aina valmis mihin tahansa, kaikelle avoin. Aloittelijan mielessä on monia mahdollisuuksia, asiaa tuntevan mielessä vain joitain. Shunryu Suzuki


Aadne Olsrud Olsrud, Tamok

SUUNNITTELU

5

Ennen toimeen käymistä kysy itseltäsi aina kolme kysymystä. Miksi teen tätä? Mitä saan aikaan? Onnistunko? Vain pohdittuasi asiaa syvällisesti ja löydettyäsi tyydyttävät vastaukset kysymyksiin voit jatkaa. Chanakya


Rami Hanafi

Davos, Sveitsi

Scotty Lago

RETKET

kehittämiseksi ja lumituntuman saamiseksi.

Vapaalaskua voi harrastaa monella eri tavalla.

Offarilla voi kokea kaikki vapaan laskemisen

Retket voivat olla pituudeltaan, vaikeusta-

hienoudet, mutta myös huonot puolet: riskit

soltaan ja fyysiseltä rasittavuudeltaan hyvin

ovat samat, joskin ehkä rajatummat kuin

erilaisia alle minuutin pistäytymisestä lasket-

täysin luonnontilaisilla vuorilla. Vaikka offarin

telurinteen vierustalla aina kuukausien mittai-

laskeminen onkin verrattain yksinkertaista,

siin retkikuntiin.

on se kuitenkin selvästi haasteellisempaa kuin

Taitojen ja kokemuksen karttuessa siirrytään

hoidetuilla rinteillä laskeminen, ja offareilla

kauemmas keskuksista. Usein siirtyminen

tulee noudattaa samoja turvallisuuskäytäntöjä

takamaastoon tapahtuu keskusten kautta ja

kuin haastavammillakin alueilla.

hissien avulla; hissittömillä alueilla matkat

jos lasketaan hoidettujen rinteiden välittömässä läheisyydessä, pärjää usein pelkän rinnekar-

OFF-PISTE

tan tiedoilla.

TAKAMAASTOON

taitetaan yleensä kokonaan omin voimin. Vapaalasku kannattaa aloittaa off-pistellä eli

Offaripäivän ohjelmaa ei yleensä juuri tarvitse

offarilla: laskettelukeskusten rajojen sisällä tai

suunnitella: laskeminen on lähinnä improvi-

Päiväretki takamaastoon vaatii parempaa

välittömästi niiden vieressä olevilla luonnonti-

sointia olosuhteiden, turvallisuutta lisäävien

suorituskykyä ja tarkempaa suunnittelua kuin

malle retkelle voi lähteä melkein kuka tahansa

kiksi kevyt kaasukeitin ja kattila sekä hieman

muassa majoituksesta riippuen yleensä muuta-

laisilla alueilla, joihin pääsee helposti suoraan

käytäntöjen ja hissien aukioloaikojen puitteis-

offareiden laskeminen. Sopivan kohteen ja

normaalikuntoinen, joka osaa laskea kohtuulli-

ylimääräistä muonaa.

mia kiloja enemmän kuin päiväretkellä, ja

hisseiltä ja joilta pääsee helposti takaisin niille.

sa. Yleensä riittää, kun tuntee keskuksen reit-

reitin valinta, etäisyyksien ja niiden kulkemi-

sesti. Pitkät päiväretket vaativille rinteille edel-

tejä ja pitää riittävän, olosuhteet huomioivan

seen kuluvan ajan arviointi sekä oikea, olosuh-

lyttävät huippukuntoa ja vankkaa osaamista.

Off-pisten laskeminen on suosituin tapa

turvamarginaalin eli sovittaa retket olosuh-

teiden mukainen ajoitus retken jokaiselle

harrastaa vapaalaskua. Se on myös selvästi

teisiin sopiviksi, ajoittaa ne oikein ja valitsee

osuudelle ovat suunnitelman keskeisiä osia.

tehokkain tapa oppia vapaalaskun perusteet,

mukana olijoille sopivat reitit.

sillä hissin avulla saa nopeasti paljon toistoja, mikä taas on välttämätöntä hyvän tekniikan 170 VAPAALASKU - TIETO, TAITO, TURVALLISUUS

Välineiksi riittää useimmiten perusvarustus, ja

Patrick Forsblom

Kuusamo

Mikko Halinen, Kaspar Cekotins

yöretket ovatkin yleensä hieman rasittavampia, Etäisyyksien kasvaessa niin suuriksi, että niitä

mikä kannattaa ottaa huomioon kuljettavia

ei voi kulkea edes pitkän päivän aikana, muut-

etäisyyksiä ja niihin kuluvaa aikaa arvioitaessa.

Perusvarustuksen lisäksi retkillä käytetään

tuu retki täysipainoiseksi eräretkeksi. Yöretkeä

yleensä vaellus- ja toisinaan myös kiipeilyvä-

suunniteltaessa pitää ottaa huomioon majoit-

Takamaastoon lähtijöiden pitäisi pystyä toimi-

Mukaan lähtevien taito- ja kuntotaso rajoittaa

lineitä. Toisinaan on järkevää ottaa mukaan

tuminen sekä ruokailut ja muu huolto kuten

maan kaikissa eteen tulevissa tilanteissa ilman

tekemisiä enemmän kuin offareilla. Helpom-

hätäyöpymistä helpottavia varusteita, esimer-

varusteiden kuivaus. Tavaraa kertyy muun

ulkopuolista apua. 171


TIE

JJ Chamonix, Ranska 1. Älä ajattele vilpillisesti

Muissa urheilulajeissa tavanomainen urheilijan

heeseen pääseminen vie lahjakkaimmaltakin

kijaa, mikäli riskinhallintataidoissa ja lumitur-

Alkuvaiheen retket ovatkin yleensä yksinker-

myös tulkita lumen pinnanmuotoja ja tarkentaa

urasuunnitelma on vapaalaskijoilla toistaiseksi

aktiivilta vähintään joitakin vuosia, useimmi-

vallisuusosaamisessa on puutteita.

taisia: aluksi lähinnä off-pisteillä laskemista,

vyöryriskiennustetta omien havaintojensa avulla.

harvinainen. Retkiä suunnitellessa on silti erit-

ten selvästi pidempään. Kokemuksen kartut-

täin hyödyllistä tiedostaa oma tieto-, taito- ja

tamiseen ja oppimiseen yksinkertaisesti kuluu

Riskinhallinnan perusteisiin kuuluvat lumi-

lyhyitä vaelluksia. Haastavampaan maastoon

Harrastaja voi alkaa soveltaa kartuttamaansa

kokemustasonsa eli suorituskykynsä.

aikaa: mitään oikotietä todelliseen osaamiseen

vyöryriskitiedotteen tulkinta, vyörymaaston

ei aloittelijan kannata lähteä ainakaan epäsel-

osaamista ja tietoa haastavammissa oloissa.

ei ole olemassa.

tunnistaminen ja analysointi sekä säätilan

vissä olosuhteissa ilman pätevämpien apua.

Kokemuksen ja taitojen edelleen karttuessa

Vapaalaskijan ura voidaan jakaa karkeasti

myöhemmin päiväretkiä tai satunnaisempia

vaikutusten arviointi. Myös vyörymaastossa

riskinhallinta nousee vähintäänkin samanar-

kolmeen vaiheeseen: aloitteluvaiheeseen, koke-

Eri vaiheissa kannattaa keskittyä hieman eri

liikkumisen taktiikat kuuluvat perustaitoihin.

Vapaalaskijan uran aloittelijavaihe kestää aktii-

voiseksi laskutekniikan harjoittelun rinnalle ja

muksen ja taitojen kerryttämisvaiheeseen eli

asioihin. Avainasemassa on laadukkaiden tois-

Vyörypelastuksen tekniikat ovat itsestään selviä

visuudesta riippuen yleensä muutamia vuosia.

lopulta sitä keskeisempään osaan. Ympäristös-

varsinaiseen vapaalaskun harrastamiseen sekä

tojen määrä. Ahkera harjoittelu palkitaan taidolla,

perustaitoja, jotka myös aloittelijan pitää osata.

korkeamman tason suorittamisvaiheeseen,

josta on paljon iloa koko lasku-uran ajan.

joka ainakin jossain määrin vastaa tavan-

Vasta-alkajan ei kannata ottaa kerrallaan

omaisemmissa lajeissa harjoitettavaa huippu-

kovin monta haastetta, vaan rajoittaa esimer-

urheilua.

ALOITTELIJA

Ensimmäiset vaiheet kestävät aktiivisuudesta

Vapaalaskun aloittelijankin pitää osata riskin-

riippuen yleensä useita vuosia, jopa vuosi-

hallinnan perusteet. Esimerkiksi rata- tai

kymmenen tai pidempäänkin. Suorittamisvai-

freestyle-tausta ei auta aloittelevaa vapaalas-

Aino

tä johtuvien riskien hallinnan lisäksi harrastajan kannattaa paneutua omasta itsestä aiheu-

HARRASTAJA

tuvien riskien syvällisempään ymmärtämiseen.

kiksi ympäristöstä johtuvat riskit minimiin

Harrastaja osaa analysoida vyörymaastoa hyvin.

Hyvälle harrastajatasolle pääseminen edellyttää

ainakin niin kauan, kunnes yksinkertaisessa

Aloittelijatason tietojen ja taitojen lisäksi hän

usean talven aktiivista laskemista sekä kypsää ja

ja helpossa maastossa liikkuminen ei tuota

ymmärtää muun muassa tuulen ja lämpötila-

vastuullista asennetta riskinhallintaan.

minkäänlaisia ongelmia.

muutosten yhteydet vyöryalttiuteen. Hän osaa Juha Tolvanen

Kvaløya, Norja

EKSPERTTI

Sigrid Bjørnerheim-Hynne

Huipputason laskija on omaksunut olennaiset osat lumen ja sään teoriasta ja tuntee ne käytännössä läpikotaisin. Ekspertti osaa arvioida lumivyöryriskiä luotettavasti ja ennustaa säätä ja sen vaikutusta vyöryriskitasoon. Huippulaskija osaa valita turvallisimman kulkulinjan monimutkaisessa maastossa ja hyödyntää pieniäkin maastonpiirteitä riskinhallinnassa. Ekspertti hallitsee toveripelastuksen kaikissa olosuhteissa. Huippuvapaalaskija osaa laskea kaikenlaisissa rinteissä ja olosuhteissa, ja myös kiivetä ainakin välttävästi ja hallitsee jäätiköllä liikkumisen tekniikat. Suurimmat haasteet saadaan lähinnä mielenhallinnasta. Fyysisellä tasolla vapaalaskun huippuosaajien haasteisiin kuuluvat retket paikkoihin, joissa moni ei laskuvälineen kanssa vieraile. Vapaalaskun korkeimmille tasoille etenee hyvin harva. Huipputason saavuttaminen edellyttää paitsi monipuolista urheilullista lahjakkuutta, myös täysipainoista panostamista vapaalaskuun ainakin vuosikymmenen verran.

184 VAPAALASKU - TIETO, TAITO, TURVALLISUUS

185


RISKINHALLINTA

VAARAN TUNNE

Joel Kauppinen Mt. Baker, USA Tosiasiat eivät muutu, vaikka ne jätettäisiin ottamatta huomioon. -Aldoux Huxley

Vapaalaskuun sisältyy aina huomattavia riskejä, eikä se ole koskaan täysin turvallista. Riskinhallinnan eli riskien tunnistamisen, analysoinnin ja niitä vähentävien toimintamallien avulla turvallisuutta voidaan lisätä merkittävästi. Luonnossa liikkumiseen liittyvien riskien tunnistaminen edellyttää jatkuvaa ja aktiivista

On hyvä ymmärtää, että se, mitä usein pidetään ympäristönä, on itse asiassa omaan yksilölliseen elämänhistoriaan ja aistitoimintaan pohjautuva tulkinta ympäristöstä. Pitää myös tajuta, että tulkinta ei koskaan ole virheetön. Erilaiset tuntemukset ja tunteet – mikäli ne eivät koske ainoastaan omaa kehoa ja siinä tapahtuvia asioita – ovat luontaisia reaktioita ympäristöstä saatuihin tiedostettuihin tai tiedostamattomiin aistimuksiin. Ulkoista maailmaa koskevien suorien aistihavaintojen lisäksi onkin erittäin tärkeää tarkkailla ja huomioida myös niiden aiheuttamia omia tunnetiloja. Koska hyvinkin epämääräiset pahan aavistukset ja epämukavat olotilat voivat johtua tietoisuuteen pyrkivästä vaaran aistimuksesta, kannattaa tällaiset tunnetilat ottaa yhtä vakavasti kuin selvemmätkin vaaran merkit. Mikäli mahdollista, niiden aiheuttaja tulee selvittää, jotta saadaan selville, onko kyseessä todellinen vai kuviteltu vaara.

ympäristön havainnointia ja luontoa koske-

Ennen kaikkea tätä tietoa täytyy osata soveltaa

sitä ja toimittava niin, ettei edes vahingossa ota

käytäntöön, mikä tarkoittaa huolellista suun-

haluamaansa suurempia riskejä.

nittelua ja kurinalaista toimintaa.

LUMITURVALLISUUS

vyöryturvallisuuden voi saavuttaa ainoastaan pysymällä kokonaan poissa lumivyöryalueilta.

syntymiseen

olosuhdetekijät

Tämä taas ei vapaalaskussa tule kyseeseen,

tunnetaan hyvin, voidaan lumivyöryriskiä eli

koska nimenomaan vyöryalueet ovat parasta

lumivyöryn todennäköisyyttä arvioida päteväs-

laskumaastoa. Vapaalaskijalle lumiturvalli-

ti. Riskiin ei kuitenkaan voida vaikuttaa miten-

suus tarkoittaakin vyöryonnettomuusriskin

kään; se voidaan ainoastaan ottaa huomioon.

minimoimista hyväksyttävälle tasolle, ei sen

Lumivyöryriski on siten objektiivinen riski.

täydellistä eliminointia.

vaikuttavat

Vyöryjen seuraukset vaihtelevat huomattavasti. Suurin osa vyöryistä on sinänsä täysin harmittomia, mutta ne myös aiheuttavat erilaisia onnettomuuksia. Lumivyöryriskin tasosta riippumatta vyöryn vaarallisuuden määrittävät sen seuraukset. Vyöryn vaarallisuus ei edes vyöryn koosta. Onnettomuus voi tapahtua alhaisellakin vyöryriskitasolla, ja hyvinkin

riskin tunnistaminen eli mahdollisen vaaran

jatkosta, ts. otetaanko riski ja miten riskiä

pienet vyöryt voivat olla hengenvaarallisia.

tiedostaminen ei ole mahdollista. Tällöin myös

voidaan laskea hyväksyttävälle tasolle. Olipa

riskinhallinta on mahdotonta.

kyse objektiivisesta tai subjektiivisesta riskistä,

Valtaosa lumivyöryonnettomuuksista johtuu

sille altistumista voi yleensä vähentää omaa

ihmisen aiheuttamista lumivyöryistä. Lumi-

Havaitun riskitekijän analyysissä selvitetään,

toimintaa muuttamalla. Usein riskin voi jopa

vyöryonnettomuudet ovat seurausta ennen

onko kyse ulkoisten tekijöiden, esimerkiksi

kokonaan välttää. Riskiä, jota ei voi järkevästi

kaikkea siitä, että vyöryriskiä ja vyöryvaaraa

lumipeitteen tai sään aiheuttamasta ns. objek-

hallita omaa toimintaa muuttamalla, ei yleensä

ei ole syystä tai toisesta otettu huomioon riit-

tiivisesta riskistä, jota ei voida muuttaa, vai

kannata ottaa kuin välttämättömän pakon edessä.

tävän hyvin eikä toimintaa sopeutettu niihin. Toisin sanoen vyöryonnettomuudet aiheutetaan

Suunnittelussa tämä tarkoittaa esimerkik-

itse, omalla toiminnalla. Onnettomuusriski on

si päätöstä olla menemättä vyörymaastoon

siten itsestä johtuva eli subjektiivinen riski.

Analyysissä arvioidaan myös, kuinka suuresta

vallitsevissa olosuhteissa tai jättää taidoiltaan

riskistä on kyse. Riskin suuruuteen vaikuttaa

riittämätön ryhmän jäsen pois päivän retkel-

Toisin kuin objektiiviseen vyöryriskiin, subjek-

se, millä todennäköisyydellä riski realisoituu

tä. Maastossa riskin minimointiin voi kuulua

tiiviseen onnettomuusriskiin voi vaikuttaa.

eli aiheuttaa onnettomuuden. Vaaran tason

esimerkiksi turvallisemman reitin tai linjan

Siksi riskin varsinainen aiheuttaja – ihmi-

määrää se, kuinka vakavan onnettomuuden

valinta, liikkumistavan muutos tai tavoitteen

nen – on riskinhallinnan keskeinen kohde.

riskitekijä voi aiheuttaa. Lopuksi todettua

hylkääminen ja paikalta pakeneminen.

Onnettomuusriskin

riskitasoa verrataan haluttuun riskitasoon.

hallitsemiseksi

pitää

paitsi ymmärtää ilmiöitä, joiden seurauksena

Vain riskianalyysin avulla on mahdollista päät-

Vuorilla liikkujan on päätettävä, millaisia ja

lumivyöryjä tapahtuu, myös tuntea päätöksen-

tää, onko riski ottamisen arvoinen vai ei.

kuinka suuria riskejä hän todella on valmis

teon tapoja ja toimintamalleja, jotka joko aihe-

ottamaan

uttavat tai estävät vaaroja ja onnettomuuksia.

päämääräänsä

tavoitellessaan.

lumivyöryonnetto-

olosuhteet ovat otolliset. Koska lumivyöryn

Analyysin perusteella tehdään päätelmät

riskistä, jota voidaan hallita omin toimenpitein.

huolimatta

muuteen joutumisen riski on lumivyöryalueilla liikuttaessa aina olemassa. Täydellisen

mistä. Ilman havaintoa, tietoa ja ymmärrystä

omaan toimintaan liittyvästä subjektiivisesta

Tästäkin

Lumivyöryjä tapahtuu varmuudella, kun

siis riipu suoraan pelkästään vyöryriskistä tai

vaan tietoon perustuvaa havaintojen ymmärtä-

192 VAPAALASKU - TIETO, TAITO, TURVALLISUUS

Päätöksen tehtyään hänen on noudatettava

VAKUUTUKSET Kunnollisen vakuutuksen ottaminen on osa vapaalaskun riskinhallintaa. Useimmat vakuutusyhtiöt tulkitsevat vapaalaskun vaaralliseksi urheilulajiksi, jonka aikana sattuneita vahinkoja normaali vapaa-ajan tapaturmavakuutus ei korvaa. Jatkuvasti voimassa olevaan vakuutukseen voi kohtuullisella lisämaksulla saada viikon tai parin mittaisen vapaalaskuretken ajaksi vaaralliset urheilulajit kattavan lisäturvan. Sen avulla mahdolliset vammat voi hoidattaa yksityislääkärillä hieman nopeammin kuin julkisen terveydenhuollon piirissä. Lumivyöryonnettomuuksien suhteen useat vakuutusyhtiöt ovat kuitenkin alkaneet tulkita vyöryriskitiedotteita kaavamaisesti siten, että esimerkiksi riskitasolla 4 sattunut vyöryonnettomuus olisi laskijan omaa piittaamattomuutta, ja rajanneet tällaisen tilanteen korvausvastuunsa ulkopuolelle. Ennen vakuutuksen ottamista asia on syytä selvittää vakuutusyhtiön edustajan kanssa. Ulkomailla vuoristoseuduilla liikkuessa on ehdottomasti selvitettävä, miten mahdollisen tapaturman tai lumivyöryonnettomuuden sattuessa paikalle saadaan esimerkiksi pelastushelikopteri, ja minkälainen vakuutus kyseisessä maassa tulee olla, jotta pelastamisesta aiheutuvia kuluja ei peritä onnettomuuden uhrilta.

193


VYÖRYRISKI

LUMIPEITE

LUONNOLLISET LUMIVYÖRYT

IHMISTEN AIHEUTTAMAT LUMIVYÖRYT

VYÖRYRISKIN TASOT Viranomaisten tai muiden ammattilaisten

- viime päivinä mahdollisesti tapahtuneet lumivyöryt

vyöryriski on tavallisin ja tärkein tunnistettava

tekemä vyöryriskitiedote kertoo yleisen lumi-

- lumipeitteen kerrostuneisuus

tilanne. Suurin osa vyöryonnettomuuksista

vyöryriskin jollekin tietylle alueelle. Tiedote Arviota tehdessä lähdetään liikkeelle korke-

myös todettu, että päätöksenteko koetaan

hin, -tilastoihin ja -ennusteisiin että maastoha-

asta riskiarviosta. Jos pystyy luotettaviin

vaikeimmaksi vyöryriskin ollessa tasolla 3.

vaintoihin ja lumikerrosten stabiiliustesteihin.

havaintoihin nojaten eliminoimaan korkean

Huomattavalle vyöryriskille ominaisia piirteitä ovat:

Vyöryriskiä arvioidaan maailmanlaajuisesti

riskitason, voi riskitasoa laskea. Lähialueelle

varsin yhtenevin kriteerein, ja riskiasteikko on

annettu vyöryriskitiedote on hyödyllinen eten-

- uuden lumen määrä on kriittisellä tasolla

kaikkialla kutakuinkin sama.

kin, jos on mahdollista vertailla alueilla vallin-

- uusi lumi on tullut kovan tuulen ja pakkasen aikana

neita olosuhteita toisiinsa.

- lumipeitteessä on heikkous

asteikolla 1–5. Alin riskitaso on 1, korkein 5.

5. ERITTÄIN SUURI

Vyöryriskin noustessa seuraavalle tasolle vyöry-

Mahdollisia vain suurella kuormituksella ja erittäin jyrkillä vyöryalttiilla rinteillä

2. KOHTALAINEN

Useimmilla rinteillä hyvin sitoutunut, joillakin jyrkillä rinteillä vain kohtalaisen sitoutunut

Suuret vyöryt epätodennäköisiä

Mahdollisia suurilla kuormituksilla jyrkillä vyöryalttiilla rinteillä

3. HUOMATTAVA

Kohtalaisesti tai heikosti sitoutunut monilla jyrkillä rinteillä

Keskikokoiset ja joissakin olosuhteissa myös suuret vyöryt mahdollisia

Mahdollisia jo vähäisellä lisäkuormituksella jyrkillä rinteillä

4. SUURI

Heikosti sitoutunut useimmilla rinteillä

Keskikokoiset sekä suuret vyöryt todennäköisiä

Todennäköisiä jo vähäisellä lisäkuormituksella jyrkillä rinteillä

5. ERITTÄIN SUURI

Kauttaaltaan heikosti sitoutunut ja erittäin epävakaa

Suuret vyöryt erittäin todennäköisiä, mahdollisia jopa loivilla rinteillä

Varmoja jo vähäisellä lisäkuormituksella jopa loivilla rinteillä

paksulti - lumipeitteen romahduksesta johtuvat humah-

Erittäin suuri riskitaso on hyvin harvinainen, ja

tavat äänet lumella liikuttaessa

suurimmalla tasolla lumivyöryn todennäköisyys

se vallitsee yleensä vain yhden tai kaksi päivää

- spontaaneja vyöryjä jyrkissä rinteissä

on 16-kertainen alimpaan tasoon verrattuna.

massiivisten lumisateiden jälkeen. Erittäin suuren riskitason vallitessa viranomaiset sulke-

Huomattavan

vat teitä ja rautateitä, ja jopa kyliä evakuoidaan.

kerrokset ovat vain kohtalaisesti sitoutu-

sa ja julkaistaan viranomaisten nettisivuilla, laskettelukeskusten hissiasemien ilmoitustau-

Epätodennäköisiä, vain pienet vyöryt mahdollisia

- lumipeite on sulamassa ja upottavaa sohjoa on

jen todennäköisyys kaksinkertaistuu, joten

Tiedote päivitetään yleensä kahdesti viikos-

Kauttaaltaan hyvin sitoutunut ja vakaa

tapahtuu vyöryriskin ollessa huomattava. On

perustuu sekä tarkkoihin paikallisiin säätietoi-

Tiedotteesta käy ilmi riskitaso, joka ilmaistaan

1. PIENI

vyöryriskin

aikana

lumi-

neita, ja sitoutuminen vaihtelee rinteestä

toiseen

siirryttäessä.

Yksittäinenkin

luilla ja asemille sijoitetuilla vyöryriskilipuilla.

4. SUURI

Suomen Ilmatieteen Laitoksen vyöryris-

Suuri riskitaso on melko harvinainen. Alpeilla se

kitiedote laaditaan pääosin säätilastojen ja

vallitsee yleensä vain muutamia päiviä talvessa.

-ennusteiden perusteella, ja se koskee lasket-

Suurelle vyöryriskille ominaisia piirteitä ovat:

2. KOHTALAINEN

- uuden lumen määrä ylittää kriittisen rajan 30

Jos suuren tai huomattavan lumivyöryriskin

cm/vrk

tyyppipiirteitä ei ole, voidaan olettaa vyöryris-

- lumella liikuttaessa kuuluu runsaasti lumipeit-

kitason olevan kohtalainen. Kohtalaiselle riski-

teen heikon kerroksen romahtamisesta johtuvia

tasolle on tyypillistä, että spontaaneja vyöryjä

humahtavia ääniä

ei esiinny tai ne ovat pieniä lukuun ottamatta

Jos virallista tiedotetta ei ole, vyöryriskitaso

- lumikansi halkeilee laajalti liikkujan ympärillä

sulavan lumen sohjovyöryjä. Kohtalaisen vyör-

arvioidaan itse. Koska virallisten tiedotteiden

- maastossa on runsaasti tuoreiden vyöryjen jälkiä

yriskin aikana suuri kuormitus voi laukaista

tekijöillä on käytössään paljon laajemmat ja

- tapahtuu suuria, tasamaallekin eteneviä vyöryjä

vyöryn vyöryalttiissa rinteessä.

laskija voi laukaista vyöryn yli 40° rinteessä, ja vyöry voi laueta kaukaa yläpuolelta.

telukeskuksia sekä niiden ympäristöä noin 50 kilometrin säteellä.

VYÖRYRISKIN MÄÄRITYS

luotettavammat pohjatiedot, on omaan arvioon syytä suhtautua järkevällä varauksella.

Riskitasolla 4 pienikin kuormitus voi laukais-

Arvion tekemiseen tarvittavia tietoja ovat:

ta vyöryn satojenkin metrien päässä jopa 30°

1. PIENI

rinteessä. Jos lumipeite on asettunut yli viikon ilman

- lumipeitteen kehitys alkutalven aikana - sääolot viimeksi kuluneen 2–3 viikon ajalta - viime päivinä kertyneen lumen määrä

3. HUOMATTAVA

- viime päivien tuulen suunta ja voimakkuus - viime päivien lämpötilat eri korkeusvyöhykkeillä

Kolmostason vyöryriski on yleinen ja vallit-

- auringon vaikutus edellisen lumisateen jälkeen

see noin kolmasosan kaudesta. Huomattava

194 VAPAALASKU - TIETO, TAITO, TURVALLISUUS

uutta lunta tai merkittävää tuulen aiheuttamaa lumen siirtyilyä, voi olettaa riskitason olevan 1.

LOIVA = alle 30°; jyrkkä = 30-35°; hyvin jyrkkä = 35-40°; erittäin jyrkkä = yli 40° VÄHÄINEN KUORMITUS = yksi ihminen SUURI KUORMITUS = ryhmä, moottorikelkka VYÖRYALTIS = pohjoisella sektorilla oleva, varjoisa ja tuulen suojan puoleinen rinne, jossa maanpinta on sileä

195


RISKINHALLINNAN MENETELMÄT

STOP-OR-GO

SNOWCARD

NIVOTEST

riskejä järjestelmällisesti. Ne eivät eliminoi

Stop-or-Go on Itävallan

SnowCard on saksalaisen

Nivotest on sveitsiläisen

suuden arvioinnissa maastossa. Sitä voi käyt-

Riskinhallinnan helpottamiseksi asiantuntijat

inhimillisen tekijän vaikutusta eivätkä anna

Alppikerhon koulutuksesta vastaavan Michael

vuoristo-oppaan Martin Englerin kehittä-

lumitutkijan Robert Bolognesin kehittämä,

tää myös reittivaihtoehtojen vertaamiseen.

ovat kehittäneet menetelmiä, jotka auttavat

itsestään selviä ohjeistuksia, vaan jättävät

Larcherin kehittämä lähinnä sääntöpohjainen,

mä sekä sääntöihin että tietoon perustuva

pysäköintikiekon kaltaiselle kortille tulostettu

keskittymään olennaisimpiin riskitekijöihin.

päätösten tekemisen käyttäjälle: laajaan

kortille tulostettu päätöksenteon apuväline,

menetelmä, joka on tulostettu muovikortille.

tietopohjainen menetelmä. Nivotest sopii pait-

Menetelmän käyttäminen edellyttää kykyä vasta-

analyyttiseen kokonaiskuvaan liitetään moni-

joka on suunniteltu perustason vyöryturval-

Kortissa on liukuvat suositukset maastossa

si päätöksenteon apuvälineeksi, myös oppimis-

ta 25 standardikysymykseen, jotka koskevat eri

Menetelmiä on kahta päätyyppiä: sääntö- ja

puolisten maastohavaintojen tulkinnat, ja näin

lisuuskoulutuksen saaneelle. Menetelmän

liikkumisesta eri vyöryriskitasoilla sekä klino-

ja opetusvälineeksi. Se on suunnattu erityisesti

painotuksin säätä ja sen kehitystä, lunta, lumi-

tietopohjaisia. Joissakin menetelmissä on piir-

muotoutuvan kokonaiskuvan perusteella arvi-

käyttö edellyttää tietoa vyöryriskitasosta,

metri rinnejyrkkyyden mittaamiseksi. Kortin

aloittelijoille. Menetelmässä huomioidaan

vyöryjä, reittiä ja retkelle osallistujia. Se antaa

teitä molemmista tyypeistä. Osa menetelmistä

oidaan ja tehdään toimintaa koskevia päätöksiä.

rinnejyrkkyyden arviointia ja olosuhteiden

mukana tulee perusteellinen saksankielinen

taitotasot siten, että harrastajien ja eksperttien

yksiselitteisen suosituksen rinteen laskemisesta.

havainnointia.

ohjekirjanen.

liikkumisvapautta rajoitetaan vähemmän kuin

Lumivyöryjen ja etenkin vyöryonnettomuuksien

Käytännössä tietopohjaiset menetelmät ovat

syntyyn vaikuttaa suuri joukko erilaisia riskiteki-

tarkistuslistoja, jotka auttavat käsittelemään

jöitä, joiden huomioiminen ja hallinta on vaikeaa.

perustuu tarkoitusta varten kehitetyn kortin käyttämiseen, osa muistisääntöihin tai -listoihin.

vyöryriskin määrittelyssä sekä reitin turvalli-

aloittelijoiden.

Riskinhallintamenetelmät ovat myös oppimisvälineitä. Johdonmukainen ja huolellinen menetelmän

Kaksivaiheinen menetelmä nojaa yksinkertai-

SnowCard toimii retkien suunnittelun ja riskin-

Kaikissa menetelmissä huomioidaan vyöryon-

käyttö auttaa sisäistämään ja kehittämään riskin-

seen säännöstöön, jonka suosituksen mielek-

hallinnan apuvälineenä niin aloittelijalle, harras-

nettomuuksien

vaikuttavat

hallintaa, jossa kyseenalaisemmat tavat korvataan

kyyttä arvioidaan maastohavaintojen perus-

tajalle kuin ekspertillekin. Käyttäjän taitotason

keskeiset tekijät eli lumi-, sää- ja maasto-

vyöryriskin automaattisella tunnistamisella, analy-

teella. Menetelmän ensimmäisessä vaiheessa

määritys on keskeinen osa menetelmää, ja se

olosuhteet sekä inhimillinen tekijä.

soinnilla ja käyttäytymisen muutoksella.

on kaavamaiset vyöryriskitason mukaiset

antaa edistyneemmälle selvästi suuremman

rinnejyrkkyyden rajoitukset.

vapauden kohteen- ja reitinvalinnassa.

Toisessa vaiheessa arvioidaan valitun reitin

Kortin tavoitteena on myös kehittää ja vahvis-

vyöryherkkyyttä maastohavaintojen perus-

taa eritasoisten käyttäjien riskien havainnoin-

syntymiseen

Sääntöpohjaiset menetelmät ovat periaatteessa yksinkertaisia, helppokäyttöisiä ja varmoja.

AFTERSKI

Niiden keskeinen idea on alentaa onnettomuusriskiä eliminoimalla kokonaan inhimilli-

Afterski-metodi on

teella. Arviossa huomioidaan uuden ja kinos-

ti-, arviointi- ja hallintataitoja: SnowCardissa

sen tekijän vaikutus: ne rajaavat käsiteltävien

Norjan Geologisen Instituutin vyöryasiantun-

tuneen lumen määrä, lumen märkyys, lumi-

on aloittelijoita varten yksinkertaiset säännöt,

muuttujien määrän muutamaan tärkeimpään

tija Kjetil Brattlien kehittämä sääntöpohjainen

peitteen humahtelu ja halkeilu sekä tuoreet

joita syvennetään kokemuksen lisääntyessä.

ja antavat yksiselitteisen toimintaohjeen.

menetelmä, jonka käyttö edellyttää tietoa

vyöryjäljet. Havaintojen perusteella reittiä

Oikein käytettynä kortti toimii oppivälineenä,

vyöryriskitasosta ja rinnejyrkkyyden arviointia.

voidaan muuttaa turvallisempaan eli loivem-

joka ohjaa itsenäiseen olosuhdearviointiin ja

paan maastoon, tai retki voidaan jopa keskeyt-

reitinvalintaan sekä antaa lisää vapautta maastossa liikkumisen valintoihin.

Sääntöpohjaisissa menetelmissä hyväksyttävän

Nivotest on suunniteltu auttamaan paikallisen

onnettomuusriskin taso on asetettu samaan

Onnettomuustutkimusten mukaan kaikki

tää. Kortissa on myös muistilista lumiturvalli-

suuruusluokkaan kuin autoilijan riski joutua

vuosina 2005–2011 Norjassa tapahtuneet 19

suutta lisäävistä yleisistä rutiineista.

liikenneonnettomuuteen. Mikäli menetelmän

harrastustoimintaan liittyvää vyörykuolemaa

ohjetta noudattaa, välttää lähes varmasti inhi-

olisi voitu välttää Afterski-metodia käyttämäl-

Ensimmäisen vaiheen rajoituksia noudatta-

tävä vyöryriskitaso ja rinnejyrkkyys. Edisty-

millisestä virheestä johtuvan onnettomuuden

lä. Menetelmän tehokkuuden kääntöpuoli on

malla olisi voitu ehkäistä noin 80 % tapahtu-

neemmillä tasoilla huomioidaan myös muut

mahdollisuuden. Sääntöpohjaiset menetelmät

se, että sen yksinkertaisen kaavamaiset sään-

neista vyöryonnettomuuksista.

rinteen vyöryalttiuteen vaikuttavat tekijät,

sopivat hyvin aloittelijan ja vähän vapaalaskua

nöt rajoittavat huomattavasti valinnanvapautta

kuten ilman- ja tuulensuunta, maastonmuo-

harrastaneen käyttöön.

kohteiden suhteen.

dot, auringon lämpövaikutus ja lumipeitteen

Nivotest-menetelmällä olisi voitu ehkäistä noin 65 % tapahtuneista vyöryonnettomuuksista.

Patrick Nairz

Tiroli, Itävalta

Kortin käyttämiseksi aloittelijan on tiedet-

ominaisuudet. Tietojen perusteella kortti ilmaisee, kannattaako rinne laskea tavanomais-

Tietopohjaisissa menetelmissä otetaan huomioon useampia, jopa rajaton määrän tekijöitä.

Vyöryriski Maastosuositus

Vyöryriski Maastosuositus

ta vai suurta varovaisuutta noudattaen vaiko jättää kokonaan laskematta.

Niiden käyttö edellyttää huomattavaa tietomäärää lumivyöryistä ja lumiturvallisuuden

2

laske alle 35° rinteissä

2

laske alle 40° rinteissä

syvempää ymmärrystä. Ne sopivat lähinnä

3

laske alle 30° rinteissä

3

laske alle 35° rinteissä

SnowCardia käyttämällä olisi voitu ehkäistä

kokeneille harrastajille ja eksperteille.

4

laske alle 25° rinteissä

4

laske alle 30° rinteissä

75–86 % tapahtuneista vyöryonnettomuuksista.

206 VAPAALASKU - TIETO, TAITO, TURVALLISUUS

207


Mikko Lampinen Disentis, Sveitsi Juha Hautsalo

LIIKUNTA

6

Mit채채n ei tapahdu ellei jokin liiku. Albert Einstein


LÄSNÄOLO Vuorille lähtemisen pitää perustua vakaaseen harkintaan. Selkeä tietoisuus tilanteesta on turvallisen toiminnan edellytys. Jokainen päätös ja teko vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaiseksi retki muodostuu.

Rami Hanafi Huset, Tamok

retken etenemiseen vaikuttavia asioita. Kaik-

Ympäristöstä ja ryhmästä tehdyt havainnot

Säätila ei ole koskaan täysin vakaa. Sään muutok-

kiin suoriutumiseen vaikuttaviin inhimillisiin

analysoidaan kriittisesti, liitetään tilanteesta

set vaikuttavat lumeen, ja muutoksen tapahtuessa

tekijöihin on terveellistä suhtautua epäillen,

muodostettuun kokonaiskuvaan ja päätellään,

on pääteltävä, miten se vaikuttaa lumipeitteeseen

kun on kyse toiminnasta, joka voi aiheuttaa

mitä niistä voi seurata. Jos jokin havainto

ja vyöryriskiin. Sää voidaan ennustaa varsin hyvin,

kuoleman. Skeptinen, jopa kyyninen asen-

muuttaa käsitystä tilanteesta olennaisesti,

mutta muutosten aikataulun ennustaminen on

noituminen niin itseä kuin laskutovereitakin

harkitaan tarkasti vaihtoehtoja ja tehdään

epätarkkaa. Vertaamalla ennustetta säätilaan voi

kohtaan on perusteltavissa ja jopa suotava,

tarpeelliset ratkaisut.

tarkkuutta parantaa.

nen päätös. Vuorilla tulee koko ajan tietää,

ajan, eikä tavoitteeseen kannata pyrkiä hinnal-

kunhan se tapahtuu turvallisuutta lisäävässä

ollaanko vyörymaastossa vai vyöryturvallisessa

la millä hyvänsä. Tilanteissa, joissa pienetkin

positiivisessa ja rakentavassa hengessä.

maastossa ja tunnistaa, ovatko olosuhteet

virheet voivat johtaa onnettomuuteen, on

sellaiset, että vyöryjä voi tapahtua. Jäätiköllä

tarkkailtava myös omaa sekä laskutovereiden

pitää lisäksi tiedostaa jäästä ja sen liikkeestä johtuvat riskit.

olisi

Jos olosuhteet osoittautuvat ennustettua

mielessä hyvä olla ”riskilaskuri”, jonka avulla

vaikeammiksi, pitää harkita, voiko suun-

Paraskin suunnitelma on vain ennakkotietojen

pidetään kirjaa tietoisesti otetuista riskeistä.

nitelmaa toteuttaa vai pitäisikö turvautua

fyysistä ja psyykkistä tilaa sekä sosiaalista

ja -oletusten perusteella laadittu käsikirjoi-

Vallitsevan riskitason suhteuttaminen hyväk-

varasuunnitelmaan. Jos on syytä olettaa

tilannetta.

tus toivotunlaista retkeä varten. Maastossa

syttävään riskitasoon auttaa hahmottamaan

sään olevan paranemaan päin, huonoihinkin

ratkaisut pitää kuitenkin tehdä havaintojen

jatkuvasti muuttuvaa tilannetta ja säilyttämään

olosuhteisiin kannattaa ehkä lähteä. Toisaalta

toivotunlaisen turvamarginaalin.

huononevat olosuhteet voivat tehdä suunni-

Kokonaistilanteen

hahmottamiseksi

Vyörymaastoon ja etenkin jäätiköille menemi-

Ympäristön jatkuva, tarkkaavainen ja laaja

Oman ja muiden tilan tarkkailu auttaa

eikä ennakko-oletusten tai toiveiden pohjalta.

nen tarkoittaa aina jonkinlaisen onnettomuus-

havainnointi on vuorilla ensiarvoisen tärkeää.

havaitsemaan inhimillisistä tekijöistä johtuvia

Mikäli todellisuus ei vastaa kuvitelmaa, vikaa

riskin ottamista, joten sen pitäisi olla tietoi-

Etenemisen mielekkyyttä pitää arvioida koko

havainto- ja päättelykyvyn häiriöitä ja muita

etsitään – jos sitä on tarpeen etsiä – suunnitte-

Turvamarginaali tulee pyrkiä säilyttämään ja

ovatkin ennustettua paremmat, kannattaa

lusta, ei todellisuudesta. Suunnitelmassa pitäisi

onnettomuusriskiä pienentämään jatkuvasti

tilaisuus ehkä käyttää jotenkin hyväkseen.

olla varaa joustoon, sillä todellisuus ei jousta.

ja aktiivisesti. Esimerkiksi vyöryvaaralle altis-

telmasta toteutuskelvottoman. Jos olosuhteet

tumisaika on minimoitava reitin ja kulkulinjan

Olosuhteiden tarkistuksen jälkeen retkelle lähte-

sekä liikkumistavan valinnalla.

vät tarkistavat vielä omat ja toistensa varusteet sekä suorituskyvyn. Kun tarvittavat tarkistukset

Mitä suurempia riskejä otetaan ja mitä pitemSUUNNISTUS Mikäli sää on hyvä, on vuorilla suunnistaminen verrattain helppoa. Nähtävillä on yleensä maamerkkejä, joiden avulla pysyy selvillä sijainnistaan ja kulkusuunnasta. Harhautumisen ja eksymisen välttämiseksi liikkuessa kannattaa kuitenkin koko ajan huomioida näköpiirissä olevat suuret maastonmuodot sekä tiedostaa auringon sijainti ja tuulen suunta. Tarvittaessa otetaan suunta kartan ja kompassin avulla omasta sijainnista kohteeseen. Helpointa on suunnistaa kohteen lähellä olevaa suurta maastonmuotoa kohti; kun päästään sen luo, otetaan tarkempi suunta kohteeseen. Varsinkin heikommassa näkyvyydessä, esimerkiksi pimeällä, käytetään ”kaiteita”: kuljetaan seuraten suurta, helposti tunnistettavaa maastonpiirrettä kuten jäätikön reunaa, jokea tai harjannetta. Oma tarkka sijainti määritellään ottamalla kompassisuunnat kahteen selvään maamerkkiin ja piirtämällä suunnat karttaan maamerkin kautta: oma sijainti on viivojen leikkauspisteessä. Apuvälineenä paikannuksessa voi käyttää myös korkeusmittaria.

218 VAPAALASKU - TIETO, TAITO, TURVALLISUUS

on tehty, lyödään tavoitteet ja kohde lukkoon.

pään niille altistutaan, sitä todennäköisempää on joutua onnettomuuteen. Tämä koskee sekä

Liikkeelle lähdetään vasta, kun tarpeelliset

retken nousu- että laskuvaihetta ja yhtä lailla

tarkistukset ja varmistukset on tehty.

yksittäistä laskupäivää kuin koko lasku-uraakin. Valmius hylätä tavoite koska tahansa on yhtä tärkeä ominaisuus kuin tavoitteen saavuttamiseksi vaadittava sinnikkyyskin. PIIPPARITESTI

KARTALLE Ennen maastoon lähtöä tehdään sää- ja lumiolosuhteiden ja -ennusteiden päivitys. Vyöryriskitiedotteet ovat alueellisia yleistyksiä, eivätkä ne kerro, millaista lumi todellisuudessa on. Lumi myös muuttuu jatkuvasti, joten omat tiedotetta tarkentavat havainnot lumesta ovat välttämättömiä paikallisen riskin arvioinnissa. Etenkin suoraan vyöryriskiin ja -vaaraan viittaavat merkit pitää kyetä tunnistamaan.

Ennen lähtöä vyörymaastoon tarkistetaan piipparien lähetys- ja vastaanottotoiminnot. Testaaja säätää piipparinsa vastaanottoherkkyyden alimmalle tasolle ja siirtyy kantaman ulkopuolelle. Testattavat kulkevat yksi kerrallaan testaajan ohi, jolloin laitteiden lähetystoiminto tulee tarkistetuksi. Piipparin kantama tarkistetaan muutoin samalla tavoin, mutta vastaanottimen herkkyys säädetään korkeimmalle tasolle, ja testietäisyys on suurempi. Testaamalla ristiin piippareiden lähetys- ja vastaanottotehoja saadaan selville, miten ne toimivat keskenään. Testaajan piippari pitää myös tarkistaa, samoin kuin kaikkien laitteiden vastaanottotoiminto ja paristojen varauksen taso.

219


JJ

RASITUSTESTIT

Sjufjellet, Tamok

Aadne Olsrud, MV

SNOW PIT

Lumipeitteen tutkimiseksi on kehitetty

Testien tekemiseen tarvitaan lapio; työtä

teen sitoutuneisuuden kuvaajia. Rinteessä, jossa

Testillä pyritään löytämään heikkoja kerroksia

testejä, joilla voi selvittäää, millaista rasitusta

helpottavat lumisaha, köysi ja sondi. Suuren-

vyöry aiheuttaisi merkittävän vaaran, on testaaja

tai heikkoja rajapintoja. Erityisesti pyritään

lumi kestää eli kuinka suuri voima irrottaa

nuslasi ja musta aluslevy auttavat kiteiden

varmistettava köydellä.

tunnistamaan pintakuuran sulkamaiset kiteet

lumipeitteen kerrokset toisistaan. Oman testin

tarkastelussa.

tuloksena saatu havainto lumipeitteen heikkoudes-

ja ylempien kerrosten fasetoituneet kiteet, Testin tulos on suuntaa antava, eikä sitä voi

lumipeitteen sisään hautautuneet jäiset hankipinnat ja näihin liittyvät laatat..

ta on vakuuttavampi kuin vyörytiedotteen mainin-

Testikohdan tulisi vastata varsinaista kohdet-

suoraan yleistää koko aluetta koskevaksi. Testeihin

ta samasta asiasta, ja testien avulla saa lumipeitteen

ta. Yli 1,5 m paksussa lumipeitteessä pohja-

liittyy myös virheen mahdollisuus: lumipeittees-

rakenteesta paremman käsityksen kuin pelkästään

kuuraan asti kaivetun lumipilarin vakauteen

sä oleva merkittävä heikkous jää havaitsematta

Rinteeseen kaivetaan kuoppa, jonka syvyys on

lumen pintaa arvioimalla.

perustuvat testit eivät ole luotettavia lumipeit-

5–10 %:ssa tapauksista kokeneiltakin testaajilta.

vähintään 1,5 metriä tai maanpintaan saakka ja leveys riittävä, jotta kuopassa mahtuu toimimaan. Ylärinteen puoleinen pystysuora seinämä leikataan sileäksi. Seinämästä tunnistetaan eri lumikerrokset. Seinämän kevyt pyyhkiminen vaakasuorin vedoin käsineellä tai pensselillä ja viiltäminen pystysuoraan esim. puukolla tai luottokortilla helpottaa eri kerrosten havaitsemista. Kerrosten kovuutta tutkitaan painelemalla nyrkillä, 4–1 sormella tai kynällä.

SHOVEL SHEAR TEST Kuopan reunaan kaivetaan tai sahataan kaikilta sivuiltaan vapaa, lapion lavan kokoinen pilari. Lapion lapa asetetaan varovasti pilarin taakse, ja sen varresta tasaisesti vetämällä kokeillaan, saadaanko lumikerroksia repeämään irti toisistaan. Lavanmittaisilla yrityksillä edetään pohjaan asti. Pilarin pettäessä arvioidaan, millaisella voimalla ja miten kerrokset repesivät irti toisistaan. Lumenpinnan suuntainen sileä repeämä viittaa Aadne Olsrud Storfjord, Norja 7. Havaitse näkemättömät.

226 VAPAALASKU - TIETO, TAITO, TURVALLISUUS

Miikka Hast

heikkouteen, jonka päällä on laatta. JJ

Sjufjellet, Tamok

Aadne Olsrud

227


Lähdimme huipulle keskiyöllä. Ilma oli tyyni, kaunista pastellinsävyistä yötä valaisi täysikuu. Oli hiljaista, ainoat äänet olivat jääraudoista lähtevä narina ja huohotuksemme. Pääsimme nopeasti harjanteen jyrkälle kyljelle.

viisisataa askelta ja pidempi. Askeleet olivat lyhyi-

maan kerralla enää kymmenen askelta. Tuuli-

tä ja niitä oli liikaa, leiristä huipulle tuhansia.

kin yltyi, ja huippu oli pilvien peitossa.

Kulku oli raskasta ja pian rojahdin jokaisella

Makasin rinteessä ja mietin taas, uskaltaisinko

tauolla polvilleni. Mitä ylemmäs pääsimme,

jatkaa. Saisinko edes? Denalin huipun tuntu-

sitä vaikeampi oli nousta pystyyn. Väsytti, teki

massa on kadonnut useampi kuin yksi ihmi-

mieli antaa periksi ja lähteä alas. Olisin halun-

nen huonontuneen sään takia. Yhtäkkiä tuuli

Harjalla alkoi tuulla. Kuu ei lämmittänyt,

nut käydä pitkäkseni, laittaa silmät kiinni ja

repi pilviä auki ja näin huipun. Se olikin käsin

eivätkä vuoren yläosiin yltävät auringonsäteet

ottaa torkut. Uni olisi tullut heti, mutta arve-

kosketeltavan lähellä. Kokosin viimeiset voima-

saavuttaisi meitä moneen tuntiin. Liikkumisesta

lin, että en ehkä enää heräisi. Tajusin voimieni

ni ja kiipesin ylös askel kerrallaan. Olin perillä!

ei saanut enää tarpeeksi lämpöä, ja tuli kylmä.

olevan hiipumassa.

Untuvatakin pukeminen oli tuskaisaa. Veto-

Tarvitsin liikuttajaa. Porauduin syvälle sisim-

huomasin tulleeni esihuipulle. Oikea huippu

ketjun vetäminen ei rukkasilla onnistunut,

pääni etsimään motivaatiota, mutta mitään

näkyi hiukan edempänä. Se oli melko lähel-

ja pakkasen puhallus poltti paljaat sormet

positiivista ei löytynyt. Sen sijaan mieleni

lä, mutta voimiini nähden kuitenkin matkan

tunnottomiksi. Hampaat irvessä ketju kuiten-

tarttui johonkin jähmeään ja ikävään: se kysyi,

päässä. Kokosin itseni ja kävelin harjaa pitkin

kin sulkeutui, eikä enää paleltanut.

kuinka vaikeaa on askeltaa ylös verrattuna

hitaasti huipulle, mutta tajusin pian, ettei

siihen, että menee ruumishuoneelle hyväs-

sekään ollut oikea. Oikea huippu oli yhä

Tuhannen metrin jälkeen kävelimme hiljai-

telemään parasta ystävää? Mitä on huippua

jossain edessäpäin pilvien keskellä.

seen yläleiriin. Kukaan ei ollut hereillä. Leirin

kohti meneminen siihen verrattuna, että tietää

tunnelma oli tyhjä, melkein aavemainen.

menevänsä etsimään kuollutta toveria? Mitä

Raahustin harjannetta eteenpäin, hitaasti, ylös

Jatkoimme hiljaa kohti Denali-solaa teltoissa

raskasta on askelten laskemisessa kuolleiden

ja alas, askel kerrallaan, pieneltä valehuipulta

nukkuvien ohi.

ystävien laskemiseen verrattuna?

toiselle. Tulin epätoivoiseksi ja aloin jo epäillä,

Tai niin luulin, kunnes pilvet repesivät lisää ja

ettei harjanne loppuisi koskaan. Valehuiput Aiemmin

paleltuneet

varpaani

alkoivat

kylmetä. Tuntui kuin ne muuttuisivat jääk-

Vastaaminen oli helppoa, ja kävelykin muuttui

seurasivat toistaan, ja luovuin jo toivosta löytää

kevyemmäksi. Jatkoin matkaa.

oikeaa huippua. Pian luovuin kaikesta muusta-

si. Parinkymmenen metrin välein pysähdyin

kin toivosta. Kävelin vain harjannetta eteenpäin

kipristelemään varpaita, ojentelemaan nilkkoja

Olimme noin kuudessa kilometrissä, kun

välittämättä enää mistään. Lopulta, luovuttuani

ja heiluttamaan jalkoja. Se auttoi, mutta sattui.

Jukka totesi ettei aio jatkaa ylemmäs. Hän

ensin luopumisesta, luovuin itsestänikin.

arveli, ettei laskusta tulisi mitään, jos hän

JARKKO-JUHANI HENTTONEN

Ridin' high when I was king Played it hard and fast ´cause I had everything

Rinne päättyi, ja nousin aurinkoiseen solaan.

jatkaisi. Päätös oli oikea, koska olimme tulleet

Saavuin paikkaan, jossa oli pieniä viirejä ja

Varhaisen aamun keltainen valo tuntui varjon

nimenomaan laskemaan emmekä käymään

lippuja. Pilvet repeilivät ja näin, että ainut

jälkeen hyvältä, vaikkei se lämmittänytkään.

tietyssä paikassa. Mietin, jaksaisinko itse enää

suunta olisi alas. Annoin periksi. Antautu-

Odotin Jukkaa tuulensuojassa kiven takana.

ylemmäs. Ja ennen kaikkea – uskaltaisinko?

minen ei aiheuttanut minkäänlaisia tunteita,

Hörpin pullosta jäähileitä ja nielin sulavan

Sää ei ollut järin hyvä, ja olin todella väsynyt.

suuria tai pieniä. En tuntenut sen enempää

veden väkisin. En pystynyt syömään eväitä.

Päätin kuitenkin jatkaa, ainakin vähän matkaa.

iloa kuin suruakaan, tai kokenut sen enempää

Nousua oli jäljellä vielä noin kolmannes.

Jukka otti sukset repustaan ja suuntasi kuruun.

En tuntenut yhtään mitään, en myöskään

Mietin jatkoa. Jossain täällä vuoren ensim-

Katselin, kuinka hän katosi rinteen taitteeseen,

ajatellut mitään.

mäiset talvinousijat olivat kärsineet myrskyssä

sitten jatkoin nousua yksin.

saavutuksen kuin menetyksenkään tunnetta.

viikon, ja jonnekin tänne päättyi Karpaasien nousu. Epäilin, jaksaisinko ylös asti.

nöyränä alas, ja rukoilin. Mitä rukoilin, miltä

kävi joutuin. Kun rinne jyrkkeni, liikkuminen

ja miksi? En tiennyt, enkä halunnutkaan tietää.

Jukka tuli, joimme jäätä ja jatkoimme nousua.

kävi todella raskaaksi. Se alkoi myös sattua.

Olin lopussa, ja samalla alussa. Korkealla. En

Etenimme hitaasti. Otin rytmin hengityksestä

Lisäksi oli kamalan kylmä. Voimani loppuisi-

voinut tehdä muuta kuin laskea takaisin alas.

ja aloin laskea askelia: sata askelta ja lyhyt lepo,

vat pian, vaikka miettisin mitä. Pystyin otta-

KUVAAJA ILKKA UUSITALO PAIKKA DENALI, ALASKA

230 VAPAALASKU - TIETO, TAITO, TURVALLISUUS

Tipahdin kuin lyötynä polvilleni. Pääni painui Huipun alla oli tasaisempi osuus, jonka ylitys

231


JALOIN Aadne Olsrud Øksetinden, Lemmetfjellet, Tamok Well there´s dark and troubled side of life. There´s a bright and a sunny side too. But if you meet with darkness and strife, The sunny side we also may view. - June Carter Cash

Osku Siivonen

Lyhyempiä matkoja voi edetä pelkästään

Kovaa hankea kannattaa nousta suoraan ylös,

jalkaisin, vaikka lumi olisi syvääkin. Pidempiä

koska viistonousussa lumikenkä vääntää nilk-

matkoja sen sijaan ei kannata kulkea ilman

koja. Jyrkemmässä rinteessä otetaan kannan-

apuvälineitä, paitsi reitillä, joka on liian jyrkkä

korotus käyttöön. Muovikengällä liikuttaessa

skinnaamiseen tai lumikenkäilyyn.

potkaistaan varpaanpuolen suuret piikit hangen pintaan. Kangaskengissä on useimmi-

Jyrkällä teleskooppisauvat lyhennetään sopi-

ten kantapään alla isot piikit, joten niillä voi

viksi tai pidetään kiinni sauvan varresta.

vain kävellä hangen pintaa pitkin, ehkä kanta-

Jyrkimmissä rinteissä kiivetään hakun ja

pään hankeen tallaten parhaan mahdollisen

jäärautojen avulla, toisinaan köydellä varmis-

pidon saamiseksi. Rinnejyrkkyyden ylittäessä

taen. Jääraudoilla kävellään jalat hiukan leväl-

30° useimmat lumikengät alkavat lipsua.

lään, niin että piikit eivät puhko lahkeita ja kamppaa vaeltajaa

Pehmeässä rinteessä voi potkaista lumikengän kärjen vaakasuoraan rinteeseen ja tehdä näin

Pehmeässä lumessa käytetään hakun vartta,

askelmat itselle ja perässä tuleville. Viistoon

kovemmalla lumella ja jäällä tuki saadaan iskemällä

noustessa voi jalan iskeä sivuttain pehme-

hakun terä rinteeseen. Hakun sijaan tai sen kanssa

ään lumeen, lumikenkä vaakasuorassa kohti

voi käyttää sauvaa, jonka voi työntää lumeen myös

rinnettä. Joskus voi olla viisasta hakea kiin-

kahva edellä. Myös lapion vartta voi käyttää tukena.

teämmän lumen alue vaikka kauempaakin.

Hakulla voi paitsi kiivetä myös pysäyttää lipeämisen. Jäätiköllä sillä voi testata lumisiltoja ja epäilyttävän näköisiä painanteita railojen varalta, ja köysistössä liikuttaessa sillä pysäytetään railoon putoaminen. Jyrkemmillä rinteillä kannattaa usein kiivetä toinen kylki edellä, ristiaskelin ja paino hieman kantapäillä, mikä vähentää pohkeisiin kohdistuvaa rasitusta. Sivuttain kiivetessä jäärautoja ei kantata, vaan kaikki pohjanpuoleiset piikit painetaan rinteeseen parhaan pidon saamiseksi. Kärkipiikkien varassa kannattaa kiivetä vain kun muutoin ei pysty etenemään. Raudoilla ei saa talloa köysiä.

LUMIKENKÄILY Lumikengillä kulkemisen tekniikkaan vaikuttaa, minkä tyyppisillä lumikengillä ja millaisessa lumessa ollaan liikkeellä. Varsinkin ryhmän ensimmäisenä kulkevan lumikenkäilijän on hyvä kiinnittää huomiota askeleiden mittaan

KORJAUKSIA Laskuvälineen pohjan naarmut paikataan p-tex -puikolla. Pohja kuivataan ja puikkoa sulatetaan naarmuun. Paikan annetaan jäähtyä, ja ylimääräinen muovi veistetään pois. Teleskooppisauvan luistavan lukitusholkin saa tarraamaan, kun sauvaa kiinni kiertäessä vääntää sitä varovasti kaarelle. Tarvittaessa holkin voi pestä ja karhentaa hiekkapaperilla. Jos mekanismi hajoaa, sauva lukitaan ilmastointiteipillä. Katkennut sauva korjataan muoviputken pätkällä ja letkunkiristimillä. Siderikot ja lumikenkien vauriot voi korjata käyttämällä hihnoja, ilmastointiteippiä, nippusiteitä ja rautalankaa. Kaikenlaisen virittelyn varaosina voi käyttää esimerkiksi varasompaa, sidevaijeria tai hammaspantaa. Vaatteiden, repun tai teltan palkeenkielet paikataan ilmastointiteipillä. Isompien paikkojen sekä irronneiden solkien ja neppareiden tai nappien kiinnittämiseen käytetään neulaa ja lankaa; teltan, jalkineen tai hihnojen ompelussa hammaslanka on oiva apu.

ja muodostuvaan jälkeen. 234 VAPAALASKU - TIETO, TAITO, TURVALLISUUS

235


LASKU

Lasku on retken huipentuma ja usein sen vaativin osuus. Koska suurin osa vapaalaskuonnettomuuksista tapahtuu laskiessa, on tärkeää tehdä selkeä ja tietoinen päätös siitä, onko laskeminen todella järkevää ja riittävän turvallista.

246 VAPAALASKU - TIETO, TAITO, TURVALLISUUS

Patrick Forsblom Toppen, Sjufjellet, Tamok Onni suosii rohkeaa. - Vergilius Arka pitää henkensä. - Metsämies Tiura

Tommi Lehto, Jussi Koskinen

Ennen laskemista varmistutaan ilmansuun-

Reitiltä arvioidaan paitsi riskitekijät ja vaarat,

Jos lasku on pitkä, se kannattaa suunnitella

Kun tilannearvio, laskusuunnitelma ja lasku-

Laskiessa pitäisi kyetä tiedostamaan sekä ympä-

nista, paikannetaan reitin merkittävät kiinto-

myös sen mahdollisuudet: mietitään, millaisia

siten, että jaksaa kunnolla laskea alas saakka.

päätös on tehty, lähdetään määrätietoisesti

ristöstä että itsestä samat asiat kuin aloillaan

pisteet, maamerkit ja vyöryväylät sekä väylän

linjoja maastoon olisi hauska sovittaa. Havain-

Sovitaan myös ryhmän laskutapa: lasketaanko

laskemaan. Aluksi kerätään sopivasti vauhtia

ollessakin. Laskijan täytyy olla koko ajan tietoi-

herkkien kohtien, turvasaarekkeiden ja maas-

tojen pohjalta suunnitellaan oma laskulinja

yksitellen vai pari kerrallaan, vai voiko koko

laskuvälineen hallintaa ja lumen pinnalla

nen siitä, millä kohdalla reittiä on menossa, ettei

toloukkujen sijainnit.

edessä olevaan reitin osaan.

ryhmä laskea pareina samanaikaisesti.

pysymistä ajatellen. Vauhdin hallinnan keskei-

esimerkiksi ajaudu liian alas. Pakoreittien ja turva-

nen motiivi on säilyttää mahdollisuus tehdä

paikkojen sijaintien pitää myös olla selvillä, jotta

päätöksiä ja toteuttaa ne.

tietää mihin pitää suunnata, jos rinne vyöryy. 247


Rami Hanafi Storskrea,

Tamokfjellet, Tamok Alexander Huber

PELASTUS

7

Paljon parempi on uskaltautua mahtitekoihin, ansaitsemaan kunniakasta menestystä, vaikka tahriutuisikin epäonnistumisissa… kuin kuulua heikkohenkisiin, jotka eivät juuri nauti eivätkä kärsi eläessään harmaassa hämärässä, jossa ei tunneta sen enempää voittoja kuin tappioitakaan. Theodore Roosevelt


VYÖRYSSÄ Lumivyöryyn

joutuminen

HAUTAUTUMINEN pelottava

jotta ei joutuisi vyöryn mukaan. Vaikka vyöry

Jos kaatuu, pitää yrittää pystyyn ja pyrkiä

Joka tapauksessa reppu suojaa selkää iskuil-

Kun huomaa vyöryn hidastuvan, on ponnis-

kokemus: vyöryyn joutunut on välittömässä

on

veisikin vielä mukanaan, osa lumesta ehkä

laskemaan pois vyörystä.

Jos vyörystä ei

ta. Jos vyöryssä ei loukkaannu ja hautaudu,

teltava kaikin voimin pintaan pääsemiseksi.

kuolemanvaarassa. Vyöryssä ei kuitenkaan saa

vyöryy ohitse, mikä voi vähentää syvemmälle

kuitenkaan pääse pois, alkaa selviytymiskamp-

repussa olevia välineitä voidaan tarvita tove-

Jos se ei onnistu, on yritettävä saada jokin

luovuttaa; taistelua elämästä pitää jatkaa niin

hautautumisen riskiä.

pailu. Enää ei kannata huutaa – kukaan ei

reiden auttamiseen, joten sitä ei todennäköi-

ruumiinosa jäämään pintaan. Jos on tiedossa,

todennäköisesti kuule, ja avonainen suu voi

sesti kannata yrittää pudottaa. Jos käytössä on

missä pinta on, yritetään saada jokin raaja esiin

Jos vyöry tapahtuu laskiessa, vyörystä yritetään

täyttyä lumesta, joka tukkii hengitystien. Jos

ilmatyynyreppu, se laukaistaan.

lumesta. Jos tajua suunnasta ei ole, toinen käsi

Mikäli vyöryssä ei heti menetä kontrollia, voi

pois syöksymällä viistoon kohti vyöryn reunaa

käytössä on Avalung, putki vedetään suuhun

ehkä vielä parantaa selviämismahdollisuuk-

ja mahdollista suojaa. Suoraan alarinteeseen

ja siitä pidetään hampailla tiukasti kiinni.

siaan. Ensimmäiseksi kiinnitetään muiden

ei todennäköisesti kannata laskea, jollei pois-

Jos Avalungia ei ole, suu pidetään kiinni ja

huomio huutamalla apua niin kovaa kuin

pääsy ole varmaa: vyöryn edessä laskija on

hengitetään hampaiden välistä.

mahdollista. Huutamalla pyritään varmista-

liikkuvien lumimassojen alapuolella, mikä

Jos liike on tasaista, ollaan luultavasti vyöryn

Toisella kädellä pidetään kiinni takin kauluk-

maan, että muut seuraavat tarkkaan, mihin

todennäköisesti pahentaa tilannetta myöhem-

Sauvat pudotetaan, ja jos suinkin mahdollista,

hännässä eli sen peräpään virtauksessa, ja

sesta tai repun hihnasta, käsivarsi pidetään

vyöryn uhri joutuu. Avunhuuto on myös varoi-

min. Suoraan alas ei pidä laskea etenkään

laskuväline irrotetaan, jotta se ei toimisi lumen

kohtaloonsa voi ehkä vaikuttaa enemmän.

kasvojen edessä ja kasvot painetaan kyynärtai-

silloin, kun väylällä on maastoloukku. Suoraan

sisään vetävänä ankkurina. Painava reppu saat-

Virtauksessa saattaa olla mahdollista pysyä

peeseen hengitystien suojaamiseksi. Keuhkot

kauan kuin se on mahdollista.

tus, jonka ansiosta muut voivat ehtiä suojaan.

2

3

ja molemmat jalat avataan mahdollisimman levälleen, jolloin on suurempi mahdollisuus,

SIJAINTI

että jokin kehonosa jää näkyviin.

sivullekaan ei todennäköisesti kannata yrittää,

taa myös vetää laskijan lumimassojen sisään;

pinnalla voimakkailla uintiliikkeillä, ja liikettä

vedetään mahdollisimman täyteen ilmaa rinta-

Jalkaisin liikkuessa pyritään kaikin voimin

koska vyörystä pois laskeminen vaatii riittäväs-

kevyt reppu taas voi jopa toimia kellukkeena.

voi ehkä jopa ohjata. Missään tapauksessa ei

kehän avaamiseksi. Koko ylävartalolla sekä

sivulle pois vyörystä. Mikäli vyöryn reuna on

ti vauhtia.

kuitenkaan pidä uida alaspäin kohti vyöryn

etenkin päällä tehdään voimakasta edesta-

ydintä.

kaista liikettä ilmataskun luomiseksi kasvojen

1

liian kaukana, yritetään ylärinteen suuntaan. Jos pakeneminen ei onnistu, on yritettävä tart-

eteen. Pienikin ilmatasku parantaa hapensaanHännän virtauksessa pitää yrittää pysyä

tua kiinni mihin tahansa kiinteään tai iskettäLA

vä sauvat tai hakku vyörypohjaan ankkuriksi, TASAINEN LIUKU

tia ja lisää selviämisen mahdollisuutta.

pystyasennossa ja polkea lunta voimakkaas-

AT TA P

OH

JA

2 1

ti pysyäkseen pinnalla. Mikäli mahdollista,

Jos vyöryn pysähdyttyä on hautautunut eikä

käännytään selkäuintiasentoon jalat alarinteen

vapautuminen onnistu, on yritettävä pysyä

suuntaan. Vyöryn keskeltä voi ehkä yrittää

rauhallisena ja rentona. Happea ei kannata

kieriä, uida tai kiskoa itseään lumilohkareisiin

kuluttaa reuhtomiseen tai avun huutamiseen.

7

tukeutuen kohti vyöryn reunaa, missä vyöry TURBULENTTI LIIKE, REPII JA KOLHII

PA LJ AS

OH

JA

YT

IM

TU

EN

VA V

ET

UO

1

5

Arttu Muukkonen

Chamonix, Ranska

Osku Siivonen

Jos liike on rajua väkivaltaista tempoilua, ollaan todennäköisesti vyöryn ytimessä, jossa ta, suojataan hengitystietä viemällä toinen käsi poikittain kasvojen yli ja tarttumalla kauluk-

KY

SA JÄ RY ÄR PY UL SÄ LA 6 HT AV YY AN ÄK MA ILL SS ISE AN ST AL I! Ä LE LÄ UI AL AS PÄ IN! 7

4

uintiliikkeistä ei ole hyötyä. Mikäli mahdollis-

4

5

HID AS

AT T PA A MU LA SIK RTU SI U

LA

AT TA P

virtaa hitaammin.

LA

NN

YS

seen tai repun olkahihnaan. Toisella kädellä

100%

yritetään suojata päätä. Näin toimitaan myös

90

tilanteessa, jossa vyöry tulee päälle ylempää. Vyöryn pyörivä ydin voi nostaa uhrin ajoittain vyöryn pinnalle: silloin on varauduttava kierimään kohti vyöryn reunaa.

PAKO VYÖRYSTÄ

6

HAUTAUTUMISAIKA JA HENKIINJÄÄMISTODENNÄKÖISYYS

RULLAAVA LIIKE, NOSTAA AJOITTAIN PINTAAN KERTYMÄVYÖHYKE

3

90 70 60 50 40 30 20 10 0 0

260 VAPAALASKU - TIETO, TAITO, TURVALLISUUS

15

30

45

60

75

90

105

120

135

150 Min.

261


ANTTI AUTTI KUVAAJA RAMI HANAFI PAIKKA MUSTIKKA, OMA MAA LASKIJA ANTTI AUTTI

HUIPULTA HUIPUILLE Ensin pelotti… Sitten laskin mäen alas, hyppäsin ja onnistuin!

laskeminen tuntui mahtavalta, mutta paikat,

Tunteet, joita voi kokea kun laskee jyrkän

joissa laskin, olivat aina samanlaisia.

pehmeän mäen ja tekee onnistuneen tempun

Pikkupoikana yksikään laskupäivä Ounasvaa-

Alkoi tuntua siltä, että en päässyt hyödyntä-

ralla ei ollut ennalta arvattava, vaan toi aina

mään koko potentiaaliani. Jotain olennaista

eteen jotain uutta. Jokainen lasku oli seikkailu,

puuttui, enkä enää saanut laskemisesta sitä

Vapaalaskun hienous on minusta etenkin

olipa se Jätkänkynttilälle vievä metsäreitti tai

mitä halusin.

siinä, että siinä voi aina oppia jotain uutta,

luonnon muovaamasta hyppyristä, ovat jotain

uuden tempun opettelua. Hississä mietin, että

mitä en pysty sanoin kuvailemaan.

kehittyä. Voi esimerkiksi osata jo kaikki

olisipa kivaa kun pystyisi aina laskemaan niin

Ymmärsin, että oli aika palata juurille. Päätin,

temput hyppyristä, mutta silti ei välttämättä

paljon kuin haluaa.

että seuraava askeleeni olisi viedä paipissa ja

vielä tiedä miten tehdään hyvä ja hieno kään-

parkkihyppyreillä oppimani taidot maastoon,

nös. Ja kehittyä voi monella tavalla, esimerkiksi

Mäessä vierähti muutama vuosi ja huomasin,

joka vaatii laskijalta enemmän. Kymmenen

uuden maaston löytäminen ja se, että osaa

että pystyinkin tekemään juuri sitä, mistä olin

vuoden ammattimaisen kisaamisen jälkeen

käyttää sen tarjoamat muodot hyväksi on

unelmoinut. Kävin kisoja, ja koska pärjäsin

lähdin laskemaan puuteria.

myös kehittymistä. Kehittymiselle vain taivas

hyvin, laskumatkoja riitti. Laskin täysipäiväisesti ammatikseni.

on rajana, ainoat rajoitteet ovat ne mitkä luonPäätökseni seurata unelmaani vaati myös

to sanelee!

uhrauksia, mutta luopumalla esimerkiksi Kun olin kiertänyt kaikki maailman suurim-

edustuspaikasta Olympialaisissa ja suuresta

Laskeminen on taas sitä samaa jännittävää

mat kisat, minusta alkoi kuitenkin tuntua

sponsorisopimuksesta sain jotain parempaa.

seikkailua, jota elin aikoinaan Ounasvaaralla,

siltä, että päivät rinteessä toistivat jonkinlaista

Panostamalla vapaalaskuun löysin vapauden

vain hieman suuremmassa mittakaavassa, ja

kaavaa. Uuden tempun oppiminen tai uusi-

ja seikkailun.

olen lumilaudan päällä iloisempi kuin koskaan

en paikkojen näkeminen oli toki mukavaa ja

286 VAPAALASKU - TIETO, TAITO, TURVALLISUUS

aikaisemmin.

287


UNION INTERNATIONALE DES ASSOCIATIONS D’ALPINISME VUORISTOETIIKAN JULISTUS 10.10.2009 PORTO, PORTUGALI ”Etsi rajojasi, ylennä henkesi ja suuntaa huipulle” 1. Yksilön vastuu Vuoristolaiset harjoittavat urheiluaan olosuhteis-

jäsenten pyrkimykset ja taidot. Kiipeäminen

Vieraiden kulttuurien ymmärtäminen on osa

sa, ja olla myös valmiita kohtaamaan tragedian

liikkumisestamme ei jää mitään jälkiä kallioi-

ja, kuten lääketieteelliset ja eettiset aspektit.

onnistuu aina parhaiten, kun ryhmän jäsenet

kiipeilykokemuksen kokonaisuutta.

seuraukset. Toivotaan, että erityisesti kaupal-

hin tai vuorenseinämille.

Lääketieteellisten näkökantojen huomioimisen

tukevat ja kannustavat toisiaan. 3. Vuoristolaisyhteisö

5. Vuoristo-oppaiden ja muiden

kailleen, että retken tavoitteet voidaan joutua

johtajien vastuu

uhraamaan hädässä olevien muiden kiipeilijöiden auttamiseksi.

9. Ensinousut

itsensä ratkaistava; kuitenkin edellytetään että Vuoren tai reitin ensinousu on luovaa toimintaa.

lisähapen käyttäjä myös tuo tyhjät happipullot

Se tulisi suorittaa vähintään yhtä hyvillä toiminta-

pois vuorelta.

Ammattimaisten vuoristo-oppaiden, ryhmien

ihmiselle kuuluu yhtäläinen kunnioitus. Myös

johtajien ja ryhmien jäsenten tulisi kaikkien

eristyneissä oloissa tai stressaavissa tilanteissa

ymmärtää omat roolinsa ja kunnioittaa toisten

meidän tulisi aina kohdella muita siten kuin

ryhmien ja yksilöiden vapauksia ja oikeuksia.

Uskomme, että vapaa pääsy vastuulliseen

haluamme itseämme kohdeltavan.

Tässä julistuksessa tunnustamme vuoristo-

liikkumiseen vuorilla ja kallioilla on ihmisen

oppaiden ammattikunnan korkean ammatti-

perusoikeus. Harrastuksessamme meidän tuli-

tason.

si olla ympäristötietoisia ja ennakoida toimi-

Sponsorien ja urheilijoiden yhteistyön tulee

mikäli heillä ei ole virallista pätevöitymistä

emme vaikutukset luontoon ja maisemaan.

perustua ammattimaiseen suhteeseen, joka

- jotka pyrkivät viemään asiakkaita yli 8000

Meidän tulisi aina kunnioittaa liikkumisrajoi-

palvelee koko vuoristourheilun etua. Vuoris-

metriä korkeille tai niihin verrattaville vuorille,

tuksia ja sääntöjä, joista on sovittu luonnon-

tourheilijoiden yhteisön vastuulla on ennakoi-

joilla pelastusresurssit ovat rajoitetut, tiedos-

suojelujärjestöjen sekä -viranomaisten kanssa.

den opastaa ja informoida sekä tiedotusväli-

tavat opastettavien asiakkaidensa rajoitukset.

neitä että suurta yleisöä.

On tehtävä kaikki voitava asiakkaiden turval-

4. Vierailu muissa maissa

toimivat omalla vastuullaan ja huolehtivat omasta 6. Hätätilanteet ja kuolema

7. Kulkuoikeus ja ympäristönsuojelu

tavoilla ja tyylillä kuin seudun perinteet edellyttävät. Suoritustapa tulisi raportoida tarkasti.

korkeille vuorille Toivotaan, että kaupalliset yrittäjät - erityisesti

Toisten kulttuurien vieraina meidän tulisi aina

taa muita ihmisiä eikä vahingoittaa ympäristöä.

käyttäytyä kohteliaasti ja pidättyvästi. Meidän

Esimerkiksi ankkurien kiinnittämistä uusille tai

tulee ottaa huomioon paikalliset ihmiset – he

Meidän on valmistauduttava kohtaamaan

olemassa oleville reiteille ei voi pitää itsestään

ovat isäntiämme. Kunnioitamme paikallista

hätätilanteita ja olosuhteita, jotka johtavat

selvästi hyväksyttävänä.

kiipeilyetiikkaa ja tyyliä emmekä sijoita pultte-

vakaviin onnettomuuksiin ja kuolemantapa-

ja tai poraa reikiä jos se on paikallisen etiikan

uksiin. Kaikkien vuoristourheiluun osallis-

vastaista, tai jos paikallista kiipeilykulttuuria

tuvien tulisi selvästi ymmärtää lajin vaarat ja

Vuoristokokemuksen laadukkuus ja tavat,

ei ole. Kunnioitamme pyhiä vuoria ja muita

riskit sekä asianmukaisten taitojen, tietojen ja

joilla pyrimme ratkomaan (kiipeämisen)

Lisähapen käyttö korkeille vuorille kiivettäes-

Ryhmän jäsenet ovat valmiita tekemään

palvontapaikkoja ja pyrimme tukemaan ja

varusteiden tarve. Heidän tulee olla valmiita

ongelmia, ovat tärkeämpiä kuin se, ratkeavatko

sä on ollut kiistanalainen asia useita vuosia.

kompromisseja, joilla tasapainotetaan ryhmän

auttamaan paikallista taloutta ja ihmisiä.

auttamaan toisia hätätilanteissa ja tapaturmis-

ongelmat. Meidän tulisi aina pyrkiä siihen, että

Keskustelussa voidaan erottaa eri näkökanto-

296 VAPAALASKU - TIETO, TAITO, TURVALLISUUS

12. Kaupallisesti järjestetyt retkikunnat

10. Sponsorointi, ilmoittelu ja PR-toiminta

turvallisuudestaan. Yksilön toimien ei tule vaaran-

2. Joukkuehenki

huolenaihe. Eettiset kysymykset on kiipeilijän

Jokaiselle vuorilla ja kallioilla kohtaamallemme

sa, joissa on onnettomuusriski, eikä ulkopuolista apua ole ehkä saatavissa. Tämän tiedostaen he

tulisi olla kaikkien vuorikiipeilijöiden tärkein

liset retkikuntien järjestäjät tiedottavat asiak-

8. Tyyli

lisuuden varmistamiseksi, ja asiakkaita tulee 11. Lisähapen käyttö vuorikiipeilyssä

myös valistaa siitä, että omista kiipeämissuunnitelmista voi joutua luopumaan vaikeuksiin joutuneiden kiipeilijöiden auttamiseksi.

297


JOKAMIEHENOIKEUDET SUOMI, RUOTSI, NORJA, ISLANTI, SKOTLANTI:

MUU EUROOPPA Useimmissa Euroopan vuoristomaissa maan-

SAAT:

ET SAA:

- liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnos-

- aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille

omistaja voi kieltää liikkumisen maillaan. Puutonta ylävuoristoaluetta pidetään yleen-

sa muualla kuin pihamailla sekä muilla kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla,

sä joutomaana, jolla liikkumiseen soveltuvat pohjoismaiset jokamiehenoikeuden käytännöt.

- häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia

jotka voivat vahingoittua kulkemisesta

Alemmilla rinteillä voi olla erityisiä rajoituksia; esimerkiksi vasta istutetussa metsässä

- häiritä poroja ja riistaeläimiä

liikkuminen on usein kiellettyä.

- oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua – voit esimerkiksi telttailla

- kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa

suhteellisen vapaasti, kunhan pidät huolen

kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja,

riittävästä etäisyydestä asumuksiin

sammalta tms. toisen maalta

- poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia

- tehdä avotulta toisen maalle ilman pakottavaa

maanomistajan lupa. Kansallispuistoissa liik-

tarvetta

kuminen on vapaata, useisiin puistoihin on

POHJOIS-AMERIKKA Yksityisen maalla liikkumiseen tarvitaan

kuitenkin erillinen pääsymaksu.

- onkia ja pilkkiä - häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian - veneillä, uida ja peseytyä vesistössä sekä

lähelle asumuksia tai meluamalla

kulkea jäällä - roskata ympäristöä - ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa - kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia.

298 VAPAALASKU - TIETO, TAITO, TURVALLISUUS

299

Vapaalasku net  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you