Politikoivat kuuset Hatanpään kartanopuistossa Tampereen kaupungin perustamiseen vaikuttanut valtiopäiväedustaja, upseeri ja vapaaherra Hans Henrik Boije vaikutti myös pirkanmaalaiseen puutarhakulttuuriin. 1750-luvulla Boije asettui asumaan Hatanpään tilalle ja teki siellä pelto- ja puutarhaviljelyyn liittyviä kokeiluja. Kartanon kasvitarhassa viljeltiin mauste-ja vihanneskasveja, näiden joukossa melonia ja parsaa, sekä tuolloin uutta ravintokasvia, perunaa. Pyhäjärven vastarannalla Kaarilan kartanossa koeviljelmiään hoitanut Pehr Gadd todennäköisesti innosti Boijen kokeilemaan jopa valkomulperipuiden kasvatusta silkkiperhosen toukkien ravintokasviksi. Hatanpään kartanoalueen lehmusrivistöt, päärakennuksen pohjoispuolen koivukuja eli ”Kuninkaankuja” sekä kuuset ”Hattu” ja ”Myssy” ovat Boijen perustaman muotopuutarhan jäänteitä. Kuuset lienee nimetty samannimis-
KRISTA MÄKELÄ
sa kaswatetaan, ne ovat ruoan ja elannon awuxi tarpeelliset, osittain juurten ja lehtein, osittain palko-kaswandoin ja siemenden tähden. Muutamat näistä uloskylwetään ensin plantuixi, ja sitte istutetaan kaswamaan, enin osa taittaan myöskin kohta uloskylwettä. Plantui-lawoille kylwetään siemenet Sallatista, Spinatista, Purju, Silleri, Isoppi, Kyndeli, Meirami, Timia, Pårtlaka, Pasilika, Salwia, kaikki kaalin siemenet, Melonit, Kurkut, Pumput, niin kuin myös kewäillä Rädisit, Krassa ja Persilia. Kaikki nämä kylwetään taajemmin kuin muutoin, ja warjellaan tarkkaasti wilulda olkimatoilla Klasi- taikka Paperi-akkunain alla.”
Jalokiurunkannus Tampereen Kaarilasta.
ten, 1700-luvulla Ruotsin valtiopäivillä vaikuttaneiden poliittisten puolueiden mukaan. Perinnepihalla näistä ajoista muistuttaa ”Myssy”-kuusesta solukkolisätty taimi.
Harvojen huvista kaiken kansan harrastukseksi 1800-luvulle tultaessa puutarhaviljely alkoi yhä enemmän levitä kokeilijoilta ja edelläkävijöiltä kaiken kansan harrastukseksi. Erilaiset puolijulkiset puutarhat, kuten tehtaiden, sairaaloiden ja rautatieasemien ympäristöt antoivat ihmisille vaikutteita puutarhaviljelykseen. Eräs vaikuttaja oli 1880-luvulla Kyröskosken paperitehtaalla paperimestarina toiminut Herman Adolf Printz, joka perusti tehtaan viereen puutarhan. Kaikille paikkakuntalaisille tarjottiin mahdollisuus tilata hedelmäpuiden sekä marja- ja koristepensaiden taimia
KULTTUURIPERINTÖ KASVAA PUUTARHASSA │ MUSEOKELLO
27