Issuu on Google+

SJÖMANSSERVICEBYRÅN

VAPAAVAHTI • FRIVAKT

Helsingörs nya Sjöfartsmuseum Jungmannista uudisrakennusten valvojaksi

2 / 2013

2/2013

MERIMIESPALVELUTOIMISTO

Då maffian beslagtog flaskskeppet M/s Finnsky Hangosta Helsinkiin

Frivakt

Vapaavahti

1


VAPAAVAHTI 2/13

FRIVAKT 2/13

Pääkirjoitus: Työterveyden rooli…………………… 3 Uudenkarhea roro-alus Finnsky…………………… 4 Aura………………………………………………… 12 Laivan keittiöstä kaksipyöräisen selkään…………… 14 Pitkä tie jungmannista……………………………… 18 Kun mafia pullolaivan kaappasi…………………… 22 Avomeriliikenteen matkustajahöyrylaivoja………… 24 Aaland Maritime Day keräsi väkeä………………… 26 Merihenkilöstö tänään……………………………… 28 Merenkulkualan XXVIII teemapäivää vietettiin…… 29 Äänimeri.fi goes Turku 18.4.2013!………………… 30 Helsingöriin moderni merenkulkumuseo…………… 34 Kansainvälisiä vieraita Merikotka -seminaarissa…… 38 Päivä merellä……………………………………… 40 MEPAn kirjasto suosittelee………………………… 42 MEPA Hockey 8.4.………………………………… 44 MEPA Golf 21.5. ………………………………… 46 Ristikko…………………………………………… 50 Merenkulkijoita kevään kursseilla…………………… 54 Laitureilla ja lankongeilla…………………………… 56 Toimintakertomus vuodelta 2012…………………… 57 Tulevia kursseja…………………………………… 71

Ledare: Arbetshälsans roll i sjösäkerhetsarbetet……… 3 Splitternya rorofartyget Finnsky…………………… 8 Aura………………………………………………… 13 Från kabyssen och upp på tvåhjulingen…………… 16 Lång väg från jungman……………………………… 20 Då maffian beslagtog flaskskeppet………………… 23 Sjöfartens Dag samlade branschfolk………………… 27 Äänimeri.fi goes Åbo den 18 april 2013!…………… 32 Helsingörs moderna Sjöfartsmuseum……………… 36 Internationella deltagare på Merikotka……………… 39 SSB Hockey 8.4.…………………………………… 45 SSB Golf 21.5.……………………………………… 47 Korsord…………………………………………… 51 Styrelsen för sjömansservicebyråns verksamhetsberättelse för år 2012…………………… 64

Mikko Leino oli iskussa MEPA Hockey – turnauksessa, s 44 2

Vapaavahti

Frivakt

Kannen kuva – Pärmbild: Pekka Karppanen Takakansi – Baksida: Sirpa Kittilä

Teemu Jalli m/s Finnskyn komentosillalla, s. 4

Lennart Hagelstam kom med kören Shanty Singers för att framträda på Äänimeriträffen, s 30 2 / 2013


VAPAAVAHTI • FRIVAKT Työterveyden rooli meriturvallisuustyössä Eteeni sattui muutama viikko sitten kirjoitus joka kertoi, että on olemassa tekniikka joka mahdollistaa miehittämättömiä aluksia. Voisiko tämä silloin eliminoida inhimillisen tekijän ja nostaa meriturvallisuuden uudelle tasolle? En usko, että tämä on mahdollista vielä pitkään aikaan. Sitä paitsi ihmiset ohjaisivat laivat ja tekisivät päätökset myös tulevaisuudessa, vaikka tämä tapahtuisikin maista käsin. Tämä saa minut kuitenkin miettimään, miten voidaan vaikuttaa inhimillisen tekijän käyttäytymiseen eri tilanteissa kun tiedämme, että tällä on vaikutusta melkein kaikissa tapahtumissa ja onnettomuuksissa. Vakavamman onnettomuuden tapahtuessa ovat haverin kustannukset suuret sekä varustamolle, lastinomistajalle että yhteiskunnalle. Miten tässä tilanteessa voidaan jakaa vastuuta ja eikö ole kaikkien etujen

mukaista, että riskit minimoidaan ja näin myös kustannukset, niin pitkälle kuin mahdollista. Jos varustamossa voidaan vähentää läheltä-piti tilanteiden määrä ja oppia omien ja muiden virheistä, voidaan päästä pitkälle tällä saralla. Tämän jälkeen on vielä varmistava, että yhteistyökumppanit ja muut toimijat ovat samoilla linjoilla. Viesti loppuasiakkaalle pitäisi olla, että pienin rahtihinta ei välttämättä tarkoita edullisinta vaihtoehtoa pitkällä tähtäimellä. Miten me täällä Merimiespalvelutoimistolla voimme kantaa kortemme kekoon tässä työssä? Tiedämme, että työympäristöllä ja työolosuhteilla on suuri merkitys ihmisen päätöksentekoon ja toimintaan eri tilanteissa ja tiedämme myös, että väsymys ja huono motivaatio on huono yhtälö. Eikö meidän silloin pitäisi hyödyntää kaikkia käytettävissä

olevia keinoja taataksemme, että merenkulkijat ovat hereillä ja motivoituneita työssään ja siten vaikuttaa inhimilliseen tekijään. Olen varmistunut, että tähän voidaan vaikuttaa Mepan tekemän työn kautta. Kehittäkäämme sitä yhdessä oikean suuntaan. Meri- ja työturvallisuuden parantamisella sekä tapahtumien ja onnettomuuksien vähentämisellä voidaan säästää kustannuksia ja näin myös motivoida loppuasiakasta käyttämään korkealaatuisia varustamoita ja logistiikkaratkaisuja. Näillä lääkkeillä voidaan kenties turvata kilpailuedellytykset suomalaiselle tonnistolle.

dra vårt strå till stacken i detta arbete? Vi vet att arbetsmiljön och arbetsförhållanden har en stor inverkan på hur människans förmåga att ta beslut och handla i olika situationer ser ut och vi vet också att trötthet och dålig motivation är en dålig kombination. Borde vi inte då utnyttja alla de verktyg vi har för att se till att sjöfararna är alerta och motiverade i sitt arbete och därmed kunna påverka den mänskliga faktorn. Jag är övertygad om att vi kan påverka detta genom det jobb vi utför på sjömansservicebyrån och låt oss tillsam-

mans utveckla det i rätt riktning. Genom att höja säkerheten och minska på tillbud och olyckor kan vi spara kostnader för alla parter och motivera även slutkunden till varför det lönar sig att anlita kvalitativa rederier och logistiklösningar och på så sätt skapa konkurrensförutsättningar för den finskflaggade flottan.

Toivottaen hyvää kesää Niklas Rönnberg

Arbetshälsans roll i sjösäkerhetsarbetet Jag läste, för inte så länge sedan, en artikel som handlade om att man redan idag har tillgång till den teknik som skulle göra det möjligt att trafikera med obemannade fartyg. Skulle detta då föra med sig att den mänskliga faktorn skulle elimineras och sjösäkerheten då höjas? Jag tror inte att detta är verklighet ännu på länge och människan skulle ju också i fortsättningen ta beslut och styra fartyg, trots att detta skulle ske på land. Detta får mig dock att tänka på vad vi kan göra för att påverka hur den mänskliga faktorn beter sig i olika situationer då vi vet att denna spelar en roll i största delen av de tillbud och olyckor som sker. Då en större olycka sker är kostnaderna för haveriet, skador på miljö och tredje part stora och drabbar både rederiet, lastägaren, försäkringsbolagen samt samhället. Hur skall man här fördela ansvaret och är det inte i alla parters intresse att minimera risken för att en skada sker och på så sätt eliminera kostnaderna så långt som möjligt. Om man inom rederiet kan minska antalet mindre händelser och lära sig av både egna och andras misstag kan man komma långt på denna väg och sedan gäller det att övertyga övriga aktörer och samarbetspartners att inse det samma. Budskapet till slutkunden bör vara att, kanske den lägsta fraktsatsen inte alltid är den mest förmånliga i det långa loppet. Hur kan då vi här på Sjömanservicebyrån 2 / 2013

Med önskan om en trevlig sommar Niklas Rönnberg

Frivakt

Vapaavahti

3


UUDENKARHEA RORO-ALUS FINNSKY ON EHTINYT JO LIIKENNÖIDÄ MONELLA LINJALLA Toukokuun alussa laiva purki autoja Hangon ulkosatamassa ja ”siftasi” Vuosaareen, josta otti lastin Tanskaan.

4

Vapaavahti

Frivakt

2 / 2013


Kemiöstä kotoisin oleva poosu Kimmo Engblom oli jo Kiinassa hakemassa Finnsky -alusta. Kuuden suuren roro-aluksen sarja rakennettiin Nanjing Jinlingin telakalla vuosina 2010-2012. – Hakutiimeihin kuului päälliköitä, konepäälliköitä ja -mestareita, yliperämiehiä pursimiehiä, Kimmo kertoo. Hän on ennen Finnlinesille tuloaan seilannut Viking Linella ja Engshipilla. Kimmo siirtyi tähän laivaan m/s Finnladylta. Finnsky valmistui telakalta vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla, tuli Eurooppaan ja aloitti Finnlinesin liikenteessä. – Vuoden aikana on ajettu useilla eri reiteillä ja moniin satamiin. Olemme vierailleet Wallhamnissa, Zeebruggessa, Århusissa, Bilbaossa ja monessa muussa kaupungissa, Engblom muistelee. Bilbaossa alus viipyi aluksi yön yli, joten porukka ehti käydä maissakin. Myöhemmin aikataulu nopeutui ja miehistön aika kului lastin kiinnitystöissä.

2 / 2013

Frivakt

Vapaavahti

5


Vuodenvaihteessa Finnlinesin linjoilla tapahtui muutoksia; viimeiset Kiinan uudisrakennukset Finnwave ja Finntide valmistuivat ja joidenkin rahdattujen laivojen sopimukset loppuivat. Tämän jälkeen Finnsky on liikennöinyt pääosin Itämerellä.

Kuudentoista hengen miehistö ja harjoittelijat

Jifferson Abanggan, Reynaldo DelaCruz ja Tetemu Jalli

Matruusi Reynaldo DelaCruzille tulee työjakso täyteen. Kotimatka alkaa KLM:n koneella Helsingistä Amsterdamiin, josta jatkolento Manilaan.

Kaarinasta kotoisin oleva yliperämies Jussi Andersson on käynyt koulut Raumalla ja seilannut aikaisemmin muun muassa Alfons Håkansilla, ESL-Shippingillä ja RG-Linella. – Nyt ollaan jälleen poikettu jonkun kerran Antwerpenissa, ja Århusissakin ehtii käydä maissa, Andersson huomauttaa. Hän tuli varustamoon puoli vuotta sitten - aluksi Finnarrowiin, josta siirtyi Finnsky´lle. Muiden ohella myös Andersson on viihtynyt aluksella hyvin. Hän lukee vapaa-aikana kirjoja. Laiva ei ole vähään aikaan kulkenut Kielin kanavassa vaan kiertänyt Tanskan salmien kautta, mikä tuo merellä oloon enemmän säännöllisyyttä. Porukka käyttää myös kuntosalia ja katselee filmejä – useimmat omissa hyteissään. Suomen televisio näkyy satelliitin kautta. Päivähuoneessa on karaokelaite, jota käytetään silloin tällöin. – Itse pysyttelen kuuntelupuolella, ei taida ”Aikuista naista” löytyä valikoimista, Andersson naureskelee. Konemiehet Ronelio B. Abedejos ja Elvis O. Lucilla eivät myöskään tunnustaudu karaoke-aktiiveiksi. Miehet ovat aikaisemmin seilanneet muun muassa Finnmill ja Finnpulp –aluksilla, jotka ovat vanhempia, mutta lähes samanlaisia, kuin Finnsky. – Vapaa-aikana tärkeintä on yhteydenpito kotimaahan ja omaisiin, Abedejos tähdentää. Nykyajan tekniikalla tämä onnistuu hyvin. Lähes kaikki ovat Facebookissa, ja puhelut hoidetaan Skypella. Silti MEPA -mieheltä kysellään puhelinkortteja ja etenkin data pre paid -kortteja. – Toisin kuin muissa käymissämme satamissa, Suomessa ei löydy vapaita wlan -verkkoja. Tätä puolta voisi kehittää ainakin Vuosaaressa, jossa usein käymme, Abedejos tuumii. Internettiin pääsee toki laivan omalla verkolla päivähuoneen kahdella tietokoneella, tai omalla kannettavalla ja nettitikulla hytissä.

Bunkkeria Venäjältä Finnsky vie silloin tällöin lastia Ust-Lugaan tai Pietariin, joista otetaan polttoainetäydennystä. Hinnat ovat olleet reilusti halvempia kuin muualla Euroopassa. – Nyt alkaa risteilykausi olla käsillä, ja bunkkerihinnat varsinkin Pietarissa näyttäisivät hilautuvan ylöspäin, miettii yliperämies Andersson. Laivan konepäälliköllä, Jüri Ollolla on monen muun kielen ohella myös venäjä hallussa, mistä on hyötyä itänaapurin matkoilla. – Opiskelin Tallinnassa 1977 - 1981, tuolloin koulutus tapahtui venäjäksi, Jüri muistelee. Hän seilasi Estonian Shipping Companylla muun muassa 50.000 -tonnisilla irtolastialuksilla. Kun laivat myytiin, siirtyi Ollo työskentelemään Hansatee- ja Tallink -varustamoihin. – Muistan vielä elävästi m/s Estonian uppoamisyön. Olin silloin Balanga Queenissa, olimme liian kaukana, emme ehtineet pelastaa ketään, miettii Jüri seilausuraansa kerratessa. Hän ehti ennen suomalaisvarustamoihin tuloa seilata vielä Ånedin Linen Baltic Starissa, joka sai myöhemmin takaisin alkuperäisen nimensä, Birger Jarl.

Finnlinesin laivoille Vapaalla olevat konemiehet Ronelio B. Abedejos ja Elvis O. Lucilla pitävät klubihuoneen tietokoneilla yhteyttä koteihinsa 6

Vapaavahti

Frivakt

Jüri Ollolla on yli kymmenen vuotta seilausta suomalaisilla aluksilla. Hän on työskennellyt Birka Cargolla, Viking Linella, PowerLinella 2 / 2013


ja Eckero Linella. – Vuonna 2011 tuli m/s Finnbreezeen, olen seilannut myös Finnsea´lla ja Finntide´lla, jota olin hakemassa Kiinasta, Jüri luettelee. Hän kehuu m/s Finnsky´n koneporukkaa. Konehuoneessa on kaksi Wärtsilän 8L46F -konetta, jotka tuottavat yhteensä 20.000 kilowatin tehot. Jürin mukaan laivalla ei ole vapaa-ajan vieton kanssa ongelmia. Töitä on melko paljon, kuntosalilla ja saunassa ehtii kuitenkin käydä. Jüri Ollo asuu Tartossa, perheeseen kuuluu kaksi lasta, 8-vuotias poika ja 6-vuotias tyttö. Viljandista kotoisin olevalla miehellä on ”kortteeri” myös Jyväskylässä. Suomen kielen Jüri on oppinut laivoilla ja opiskelemalla, Viljandissa ei Suomen televisio näkynyt. Kuntosalia myös ahkerasti käyttävä päällikkö Jyrki Stenman huutelee Jüria walkie –talkiella. Uloslähdön aika on selvillä. Vuosaaressa työt alkavat vasta aamulla, joten merimatka voidaan ajaa yhdellä koneella.

”Siftaus” kauniissa kevätillassa Stenmanilla on luotsausoikeudet sekä Hankoon, että Vuosaareen, mutta ilmoitukset alusliikenteen valvontakeskuksiin on tehtävä. – Nyt on hyvä keli, joten manööveeraus vain yhdellä koneella ei tuota ongelmia, Stenman toteaa. Satamaan tultaessa ja lähdettäessä komentosillalla on myös yliperämies. Hangon ulkosatamasta lähtö on lähes 190-metriselle laivalle hieman ahdas, joten Jussi Andersson huutelee etäisyyksiä toiselta siiveltä. Voi vain kuvitella, kuinka haastavaa suuren laivan käsittely on, jos keli on huono. Kiinnitys- ja irrotustöistä huolehtivat ahterissa pursimies ja yksi kansimies. Keulassa on tavallisesti vahtiperämies ja kansimies. Työmenetelmät ja tekniikka ovat kehittyneet, joten suuri osa miehistöstä voi viettää lepovuoroaan keskeytyksettä. Laiva irtoaa Hangon Ulkosatamasta klo 20.00. Normaalilla parinkymmenen solmun matkavauhdilla polttoainetta kuluisi 50 - 60 tonnia vuorokaudessa, joten säästöä syntyy, kun ajetaan reilun kahdeksan solmun nopeudella.

Lomalle lähtö vetää suupielet ylöspäin Stenman luovuttaa vahdin perämies Jifferson Abangganille, ”uutsiikkiin” tulee matruusi Reynaldo DelaCruz. Päällikkö vitsailee hyväntuulisen Reynaldon kanssa, joka on lähdössä lomille Helsingistä. – Nyt on kymmenen kuukautta täynnä. Tulen takaisin elokuussa, kenties olen silloin vuoden, pitkiin työvuoroihin tottunut Reynaldo suunnittelee. Hän on aikaisemmin seilannut Finnmill´ssa ja sitä ennen työskenteli kahdeksan vuotta Grimaldi Linesin aluksilla, jotka ajoivat muun muassa Lagosiin ja Dakariin. Reynaldo pitää omaisiin yhteyttä Facebookin avulla. Koti on Filippiineillä, Bulacanin provinssin pääkaupungissa Malolos´ssa. Vahdinajoon osallistuu myös merenkulkua kaksi vuotta opiskellut Teemu Jalli Hämeenlinnasta. Raumalla Winnovassa opiskeleva Teemu on työskennellyt myös Finnkraftilla ja sisävesillä. Välillä on ollut pieniä vaikeuksia saada harjoittelupaikkaa. Mies on kuitenkin tyytyväinen uravalintaan. – Tällaisena tyynenä ja valoisana iltana merenkulkijan ammatti näyttää parhaat puolensa, Teemu Jalli tuumii. Kun kolmen viikon harjoittelujakso päättyy, siirtyy mies Suomen Hopealinjalle kesätöihin ennen opintojen jatkumista. M/s Finnsky kiinnittyy tasaisen merimatkan jälkeen Vuosaareen lauantaiaamuna kuuden aikoihin. Seuraava lasti on valmiina rahdattavaksi Tanskaan. Teksti ja kuvat: Pekka Karppanen 2 / 2013

Keittiö on hyvissä käsissä: Kokki Vicente Emen tuli varustamoon Transatlanticilta, messihuoltaja Melyn T. Cunanan on aikaisemmin työskennellyt matkustajalaivoilla

Konepäällystöä valvomossa: Ciiffi Jüri Ollo, Romel Cataquis, Rogelio Fuentes, Rey Vicentillo. Romel on lähdössä lomalle. Frivakt

Vapaavahti

7


SPLITTERNYA ROROFARTYGET FINNSKY HAR REDAN HUNNIT TRAFIKERA FLERA LINJER I början av maj lossade fartyget bilar i Hangö uthamn och ”skiftade” till Nordsjö hamn, där det tog på last till Danmark.

Teemu Jalli övervakar fartygets gång i den vackra och ljusa vårnatten. 8

Vapaavahti

Frivakt

2 / 2013


Båtsmannen Kimmo Engblom från Kimito åkte ända till Kina för att hämta fartyget Finnsky. Serien med sex stora rorofartyg byggdes i dockan i Nanjing Jinling under åren 2010–2012. – Teamen som hämtade fartygen bestod av befälhavare, maskinchefer och -mästare, överstyrmän och båtsmän, berättar Kimmo. Innan Kimmo kom till Finnlines seglade han med Viking Line och Engship. Till Finnsky kom han från m/s  Finnlady. Bygget av Finnsky blev färdigt första halvan av 2012, fartyget kom sedan till Europa och

2 / 2013

började trafikera för Finnlines. – Under året som gått har fartyget kört många olika rutter till flera olika hamnar. Vi har besökt Wallhamn, Zeebrugge, Århus, Bilbao och många andra städer, räknar Engblom upp. I Bilbao stannade fartyget till en början över natten, så personalen hann gå iland också. Senare blev tidtabellen snävare och besättningens tid gick åt till att stuva last. Vid årsskiftet infördes det ändringar i Finnlines linjer; de sista nybyggena i Kina – Finnwave och Finntide – färdigställdes och

avtalen för vissa av de fraktade fartygen löpte ut. Sedan dess har Finnsky i huvudsak trafikerat på Östersjön.

Besättning på 16 man och praktikanter Överstyrman Jussi Andersson från S:t Karins har studerat i Raumo och tidigare seglat med bland annat Alfons Håkans, ESL-Shipping och RG-Line. – Nu har vi ibland gjort avstickare till

Frivakt

Vapaavahti

9


Befälhavare Jyrki Stenman och vaktstyrman Jifferson Abanggan gör sig redo för avgång.

Överstyrman Jussi Andersson och båtsman Kimmo Engblom hinner sätta sig ner en stund i klubbrummet när lasten har lossats.

Antwerpen och även i Århus hinner man gå iland, påpekar Andersson. Han kom till rederiet för ett halvår sedan – först till Finnarrow och därifrån till Finnsky. Precis som den övriga besättningen trivs Andersson bra på fartyget. På fritiden läser han böcker. Fartyget har inte kört genom Kielkanalen på ett tag, utan åkt via de danska sunden, vilket skapar mer rutiner i livet till havs. Besättningen använder också gymmet och tittar på film – oftast i sina egna hytter. Finländska tv-kanaler syns via satellit. I dagrummet finns en karaokeanläggning som används ibland. – Själv sitter jag bland åhörarna, ”Aikuinen nainen” finns nog inte med bland låtarna, skrattar Andersson. Maskinisterna Ronelio B. Abedejos och Elvis O. Lucilla räknar sig inte heller till de karaokeaktiva. Männen har tidigare seglat med bland annat Finnmill och Finnpulp, som är äldre fartyg men nästan identiska med Finnsky. – På fritiden är det viktigaste att hålla kontakten med hemlandet och familjen och vännerna, poängterar Abedejos. Med dagens teknik går det utmärkt. Nästan alla finns på Facebook och samtalen sköts via Skype. Trots det är telefonkort och 10

Vapaavahti

Frivakt

framför allt pre paid-kort efterfrågade hos Sjömansservicebyrån. – I Finland finns inte fria wlan-nät, till skillnad mot de andra hamnarna vi besöker. Det här är något som skulle kunna förbättras åtminstone i Nordsjö hamn, som vi ofta åker till, anmärker Abedejos. De kan dock använda internet via fartygets eget nätverk med de två datorerna i dagrummet, eller med sin egen laptop och ett USB-modem.

Bunkring i Ryssland Då och då åker Finnsky med last till UstLuga eller Sankt Petersburg, där man fyller på bränsle. Priserna har varit betydligt lägre än i övriga Europa. – Nu börjar kryssningssäsongen närma sig och bunkerpriserna framför allt i Sankt Petersburg ser ut att trissas upp, konstaterar överstyrman Andersson. Fartygets maskinchef, Jüri Ollo, behärskar förutom många andra språk också ryska, vilket han har nytta av på resorna till grannen i öst. – Jag studerade i Tallinn 1977–1981, och på den tiden var utbildningen på ryska, drar Jüri sig till minnes.

Tidigare seglade han med Estonian Shipping Company, bland annat med bulkfartyg på 50 000 ton. När fartygen såldes började Ollo arbeta vid rederierna Hansatee och Tallink. – Jag minns fortfarande klart och tydligt natten då m/s Estonia sjönk. Jag befann mig på Balanga Queen. Vi var för långt borta och hann inte rädda någon, reflekterar Jüri när han går igenom sin karriär till sjöss. Innan Jüri kom till de finländska rederierna hann han även segla med Ånedin-Linjens Baltic Star, som senare fick tillbaka sitt ursprungliga namn Birger Jarl.

Till Finnlines fartyg Jüri Ollola har seglat med finländska fartyg i över tio år. Han har arbetat på Birka Cargo, Viking Line, PowerLine och Eckerölinjen. – Jag kom till m/s Finnbreeze 2011, och har också seglat med Finnsea och Finntide, som jag hämtade i Kina, räknar Jüri upp. Han talar varmt om m/s Finnskys maskinrumsbesättning. I maskinrummet finns två Wärtsilä 8L46F-maskiner, som tillsammans genererar en effekt på 20 000 kilowatt. Enligt Jüri är det inga problem att fördriva fritiden på fartyget. Han jobbar ganska mycket, men 2 / 2013


Överstyrman Jussi Andersson och vaktstyrman Jifferson Abanggan

Köket är i goda händer: Kocken Vicente Emen kom till rederiet från Transatlantic, mässarbetaren Melyn T. Cunanan har tidigare arbetat på passagerarfartyg.

hinner ändå besöka gymmet och bastun. Jüri Ollo bor i Tartu där han har två barn, en 8-årig pojke och en 6-årig flicka. Han är uppvuxen i Viljandi och har en ”kvart” även i Jyväskylä. Finska har Jüri lärt sig på fartygen och genom studier; i Viljandi kunde man inte se finsk television. Befälhavare Jyrki Stenman, som också använder gymmet flitigt, ropar på Jüri på walkie-talkien. Han informerar om tiden för avgång. I Nordsjö börjar arbetet först på morgonen, så turen kan köras med en maskin.

”Skifte” i en vacker vårkväll Stenman har lotsningsrättigheter både i Hangö och i Nordsjö, men måste rapportera till VTS-centraler. – Nu är det bra väderförhållanden, så manövrering med bara en maskin skapar inga problem, konstaterar Stenman. När fartyget ankommer till hamnen och avgår därifrån finns också överstyrmannen på kommandobryggan. Det är en aning trångt för det närmare 190 meter långa fartyget att köra ut ur Hangö uthamn, så Jussi 2 / 2013

Andersson ropar ut avstånd från den andra bryggvingen. Man kan bara föreställa sig hur svårt det måste vara att hantera det stora fartyget vid dåligt väder. Förtöjnings- och losskastningsarbetena sköts från aktern av båtsmannen och en däcksman. I fören finns vanligtvis en vaktstyrman och en däcksman. Arbetsmetoderna och tekniken har utvecklats, så en stor del av besättningen får en oavbruten vilotid. Fartyget kastar loss från Hangö uthamn klockan 20.00. Med den normala marschfarten på runt 20 knop skulle det gå åt 50–60  ton bränsle per dygn, så det sparas bränsle när man åker med en hastighet på drygt åtta knop.

Semestertider får besättningen att dra på smilbanden Stenman överlåter vakten till styrman Jifferson Abanggan, till utkiken kommer matros Reynaldo DelaCruz. Befälhavaren skämtar med den gladlynte Reynaldo, som går på semester i Helsingfors. – Nu har jag jobbat i tio månader. Jag

kommer tillbaka i augusti, kanske stannar jag i ett år då, planerar Reynaldo, som är van vid långa arbetsturer. Tidigare har han seglat med Finnmill och dessförinnan jobbade han åtta år på Grimaldi Lines fartyg som bland annat åkte till Lagos och Dakar. Reynaldo håller kontakten med sin familj och sina vänner via Facebook. Han bor i Filippinerna, i Malolos, som är huvudstad i provinsen Bulcan. Även Teemu Jalli från Tavastehus anmäler sig till vaktkörningen. Han har studerat sjöfart i två år vid WinNova i Raumo och även arbetat på Finnkraft och de inre vattenvägarna. Ibland har han haft svårt att få praktikplats, men är ändå nöjd med sitt yrkesval. – En sådan här vindstilla och ljus kväll visar sig sjöfararyrket sin bästa sida, menar Teemu Jalli. När den tre veckor långa praktikperioden tar slut ska han sommarjobba på Suomen Hopealinja innan studierna fortsätter. Efter en lugn resa på havet förtöjs m/s Finnsky i Nordsjö hamn på lördag morgon vid sextiden. Nästa last står färdig att fraktas till Danmark. Text och bilder: Pekka Karppanen Frivakt

Vapaavahti

11


AUR A

Meriaura Groupiin kuuluvan Gaiamaren omistuksessa oleva erikoisalus MV Aura muutettiin viime vuonna Raumalla STX:n telakalla merituulipuistojen rakentamiseen liittyviin kuljetuksiin ja asennuksiin sopivaksi. Lähivuodet alus operoi uusissa tehtävissään lähinnä eteläisellä Itämerellä ja Pohjanmerellä. Vuonna 2008 Remontowan telakalla Gdyniassa valmistunut Aura kävi läpi telakoinnin aikana laajamittaisia muutoksia. Yleensä vastaavantyyppinen konversioprojekti kestää noin vuoden, mutta Auran kohdalla asiat tehtiin puolta lyhyemmässä ajassa. Telakassa aikaa kului alle kolme kuukautta; alus saapui Raumalle ennen juhannusta ja seilasi ulos jo syyskuun alkupuolella. Konvertointiprojektissa alus varusteltiin vastaamaan DP2-vaatimuksia. Ohjaamoa laajennettiin DP-ohjaamolla ja DP2-laitteistolla. Keulaan asennettiin kaksi uutta 700kW keulapotkuria, vanhaan 450 kW keulapotkuriin vaihdettiin sähkömoottori ja taajuusmuuttajakäyttö. Aluksen pääpropulsiona toimivat Rolls Royce ruoripotkurit huollettiin ja muutettiin soveltuviksi DPkäyttöön. Lisäksi alukseen rakennettiin uusi apukonehuone, johon asennettiin kaksi 1050 kW Cumminsin K50-CP apukonetta sekä päätauluhuone johon sijoitettiin uusi lisäpäätaulu ja uudet keulapotkurisähkökäytöt. 12

Vapaavahti

Frivakt

Laivan leveys kasvoi 19 metristä 25 metriin, kun siihen asennettiin vakautta sekä kantokykyä lisäävät sponsoonit noin 70 metrin matkalle. Kaksi painolastitankkia muutettiin polttoainetankeiksi minkä seurauksena aluksen polttoainekapasiteetti kolminkertaistui.

”Torppaan” lisää tilaa Kannen järjestely muuttui melkoisesti uusissa tehtävissä tarvittavan runsaan kansivarustuksen myötä. Torpan taakse nostettiin Shippaxin suunnittelema ja rakentama 36 henkilölle mitoitettu fixcel-materiaalista valmistettu asuntomoduuli. Kansinostureita asennettiin kaksi, 20 ton (12m) ja 1 ton (25m) sekä 100 tonnin A-frame ja 100to aaltokompensoituvinssi. Vinssiä ja A-framea varten asennettiin 1000kW hydrauliyksikkö. Näiden lisäksi kannelle sijoitettiin autonominen voimalaitos, joka koostuu kolmesta tilaustyönä valmistetusta kaapelinlaskulaitteistolle energiaa tuottavasta dieselgeneraat-

torikontista sekä päätaulukontista ja polttoainekontista. Laitoksen yhteenlaskettu teho on 3x1563kW. Voimanlähteinä on kolme Cummins QSK60 dieselmerimoottoria. Kaapelikaruselli asennettiin laivan päälle Englannissa. Kaapelia kelaan mahtuu 2600t. Projektiryhmä ylsi projektinjohtaja Xavier De Meulderin johdolla erittäin hyvään suoritukseen tiukasta aikataulusta huolimatta. Projektin teknisenä johtajana toimi Pekka Werdi, joka projektin myötä palasi Meriauralle pitkän tauon jälkeen. – Konserninjohtaja Jussi Mälkiä sai houkuteltua takaisin haasteellisilla tehtävillä ja yhtiön kestävän kehityksen arvomaailmalla, Pekka Werdi kertoo paluustaan. – Telakka ja alihankkijat sekä koko projektiryhmä yhdessä saavuttivat erittäin haasteellisesta ennätysaikataulusta huolimatta hyvän lopputuloksen, Pekka arvioi projektin onnistumista. Kirsi Vallenius 2 / 2013


AUR A

M/V Aura konverterades förra året på STX-varvet i Raumo till att lämpa sig för arbeten under montering av vindkraftsparker till havs samt för transporter till dem. Under de närmaste åren kommer fartyget att verka i sina nya uppdrag, främst i södra Östersjön och Nordsjön. Specialfartyget MV Aura ägs av rederi Gaiamare som hör till Meriaura koncernen. Aura, som färdigställdes år 2008 på Remontowa varvet i Gdynia, genomgick storskaliga förändringar under dockningen i Raumo. I allmänhet tar motsvarande konverteringsprojekt ungefär ett år, men i Auras fall gjordes arbetet på mindre än halva tiden. Dockningen varade mindre än tre månader; fartyget anlände till Raumo före midsommaren och seglade ut igen i början av september. I samband med konverteringen utrustades fartyget för att uppfylla DP2-kraven. Styrhytten utvidgades för en DP-styrstation samt övrig DP2-utrustning. I fören installerades två nya 700 kW bogpropellrar och i den gamla 450 kW bogpropellern installerades en elmotor och en frekvensomriktare. Rolls Royce roderpropellrarna, fartygets framdrivningsmaskiner, genomgick service och modifierades för DP-användning. Fartyget fick ett nytt hjälpmaskinrum som försågs med två 1050 kW Cummins K50CP hjälpmotorer. Vidare byggdes ett utrymme för den nya extra huvudinstrumenttavlan och drivsystemet för de nya bogpropellrarna. Fartygets bredd ökade från 19 meter till 25 2 / 2013

meter då man installerade s.k. sponsoner. Sponsonerna, som ökar fartygets stabilitet och bärkraft, installerades längs 70 meter av fartygssidan. Två barlasttankar omvandlades till bränsletankar vilket tredubblade fartygets bränslekapacitet.

Större överbyggnad Arrangemangen ovan däck förändrades en hel del för att rymma den utrustning som behövs för fartygets nya verksamhet. Bakom överbyggnaden placerades en boendemodul för 36 personer. Modulen, i Fixcel-material, planerades och byggdes av Shippax. Däcket försågs med två kranar, 20 ton (12m) och 1 ton (25m), en 100 tons ”A-frame” kran samt en 100 tons rörelsekompenserande vinsch. För vinschen och ”A-frame” kranen installerades en 1000 KWs hydraulikenhet. Utöver dessa placerades ett autonomt kraftverk på däcket. Kraftverket utgörs av tre specialplanerade containrar med dieselgeneratorer för kabelläggningsutrustningen, en container för en huvudinstrument-tavla

samt en bränslecontainer. Kraftverkets totala effekt är 3x1563kW. Som kraftkälla fungerar tre Cummins QSK60 diesel marinmotorer. På fartyget installerades också en kabelkarusell. Den installerades i England och dess kapacitet är 2600T. Under ledning av projektledare Xavier De Meulderin uppnådde projektgruppen ett mycket gott resultat, trots den snäva tidtabellen. Projektets tekniska direktör var Pekka Werdi som i och med projektet återvänt till Meriaura efter en lång paus. – Koncernens verkställande direktör Jussi Mälkiä lyckades locka mig tillbaka med utmanande uppgifter och med bolagets positiva inställning till hållbar utveckling, säger Pekka Werdi. Pekka bedömer att projektet lyckades bra trots den utmanande och rekordkorta tidtabellen; varvets och underleverantörernas samt hela projektteamets samarbete resulterade i ett gott slutresultat. Kirsi Vallenius Frivakt

Vapaavahti

13


LAIVAN KEITTIÖSTÄ KAKSIPYÖRÄISEN SELKÄÄN

Kaisa Kekäle rentoutuu ajelemalla oman maun mukaisesti räätälöidyllä Harley Davidsonillaan. Merenkulkijan pitkät vapaat antavat hyvän mahdollisuuden harrastukseen. Toki ”kruisailla” voi myös laivan ollessa satamassa. M/s Finnmaidin keittiömestari Kaisa muistelee Sompasaaren satamaa, josta oli helppo lähteä ajelemaan vaikka päivävapaalla. – Työajatukset jäivät taakse, kun pääsi pyörällä kurvailemaan ja tuulettumaan, Kaisa kertoo Finnmaid ajaa nyt Vuosaareen, jossa liikkuminen on rajoitetumpaa. Päivävapailla ei niin vaan lähdetäkään ajelemaan. Vaihtopäiville toki saa ajoluvan, ja pyörän voi ottaa mukaan laivalle. Raumalta kotoisin oleva Kaisa kiinnostui laivakokin ammatista, vaikka sukulaisista tai tuttavapiiristä ei merenkulkijoita löytynytkään. Hän valmistui merikoulusta 1995, ja 14

Vapaavahti

Frivakt

pääsi alkuun Raumalle maihin töihin. Veri veti kuitenkin merille. – Olin päivän työttömänä kesäterassityön jälkeen, kun sain jobin Viking Linelle, Kaisa Kekäle muistelee Amorellan kallasta hän siirtyi Finnlinesille, aluksi vanhempiin laivoihin.

Jobia riitti, vaikka laivat vähenivät Seilattuaan Railshipilla ja vanhalla Finnmaidilla (ex Hans Gutzeit) Kaisa siirtyi Hansa-luokan laivoihin, joista pitivät sekä

matkustajat että miehistö. Hän työskenteli talousapulaisena ja kylmäkkönä sekä hoiti keittiömestareiden tuurauksia Finnpartnerilla, Finnhansalla ja Finntraderilla. Samaan aikaan vuosituhannen vaihteessa varustamon vanhempia laivoja myytiin ja ulosliputettiin kovalla vauhdilla. – Pahimmillaan taisivat vain Hansa-laivat olla Suomen lipun alla. Minuakin liippaisi irtisanominen läheltä, Kaisa kertaa merenkulun vaikeaa vaihetta. Star-luokan laivojen myötä varustamon alusmäärä kääntyi nousuun, mille antoivat lisäpotkua vielä merenkulun parantuneet toimintaedellytykset. 2 / 2013


Vuonna 2006 valmistunut Finnstar oli ensimmäinen viiden ropax -laivan sarjasta. Ne ryhtyivät liikennöimään Helsingistä Saksaan. Kaisa siirtyi keittiömestariksi m/s Finnmaidille 2006, kun vaihtoi Pekka Lehtolan kanssa ”päittäin” jobeja. Varustamon alusmäärä Suomen lipun alla on sen jälkeen edelleen kasvanut.

Prätkäkuume iski Syksyllä 1999 Kaisa suoritti moottoripyörän ajamiseen oikeuttavan A-ajokortin ja lähti keväällä ”potkimaan renkaita”. 2 / 2013

– Ensimmäiseksi pyöräkseni hankin 500-kuutioisen Kawasakin, jolla ajelin kolme kesää, Kaisa kertoo Kawasaki GPZ oli katupyörä, ja Kaisa alkoi pikkuhiljaa mieltyä amerikkalaisiin Harley Davidsoneihin. Hän vaihtoi kulkupelin aluksi HD Sportster 883:een. Vuosimalli -97 Sportsterin Kaisalle myi kuuluisa HD -liike Jep Jep, jonka asiakas hän edelleen on. Nykyinen pyörä on suurempi, 1340 -kuutioinen HD Softail Fat Boy. Vuosimalli on 1995 – tunnetusti Harley Davidsonit pitävät arvonsa hyvin. Kuten usein asiaan kuuluu, on Kaisan Fat Boy melkoisesti ”tuunattu”. – Mopolla on ihan oma nimikin, Putnikki. Tulee vähän niin kuin sanasta sputnic, mutta vääntyi yhdellä Itä – Suomen reissulla Ilomantsilaismiehen suussa putnikiksi ja sellaiseksi jäi, Kaisa naureskelee. Kaisan kypärä on maalattu pyörän kanssa samalla teemalla.

Merimiesmotoristeja löytyy seilauskavereista

ley Davidson Euroopan federaation päätapahtumaan, Super Rallyyn, joka järjestettiin Puolassa Wroclaw´issa 16.-20. toukokuuta. – Oli mahtava reissu - Puolan, Itävallan, Sveitsin ja Saksan kautta koukkien taas Raumalle, Kaisa hehkuttaa vaikka välillä oli vähän märkää ja kylmää. Vuoden 2009 Harley Davidson -tapahtuma järjestettiin Seinäjoella, mihin kokoontui yli 10.000 motoristia. Kaisa muistelee seilauskavereistaan ainakin Jari ”Hämis” Hämelän, Kari Natusen, Heikki ”Hese” Suomalaisen ja Janne Määttäsen olleen mukana Suomen Super Rallyssa. Kaisa toivoo kesältä hyviä kelejä ja mahdollisuuksia ajeluihin myös työvuoroilla, kuten hän teki aikoinaan Hansa-laivoissa nykyisin konttorissa työskentelevän Steffi Forsblomin kanssa. – Ajeltiin Steffin kanssa oikein kapteenin johdolla, kun Saloniuksen Henry oli päällikkönä, käytiin kolmen koplana ajelemassa Saksassa seisontapäivänä, Kaisa muistelee. teksti ja kuvat: Pekka Karppanen

Kaisa on ollut mukana monissa kokoontumisajoissa. Tänä keväänä hän osallistui HarFrivakt

Vapaavahti

15


FRÅN KABYSSEN OCH UPP PÅ TVÅHJULINGEN Kaisa Kekäle slappnar av med en tur på sin Harley Davidson, som skräddarsytts enligt hennes önskemål. Sjömäns långa perioder av ledighet lämnar gott om utrymme för denna hobby. Men ”cruisa” kan man även när fartyget ligger i hamn. M/s Finnmaids köksmästare Kaisa kommer ihåg hamnen i Sumparn. Därifrån kunde hon enkelt åka iväg på en tur när hon hade en ledig dag. – Tankarna på arbetet lämnade jag bakom mig när jag fick cruisa och få lite frisk luft, berättar Kaisa. Finnmaid åker nu till Nordsjö hamn, och där är möjligheterna att komma iväg mera begränsade. Det är inte så bara att sticka ut på en tur under en dags ledighet. Bytesdagar 16

Vapaavahti

Frivakt

får man dock tillåtelse att köra, och motorcykeln kan man ta med sig ombord. Kaisa, som kommer från Raumo, blev intresserad av att arbeta som skeppskock fastän det inte fanns några sjöfarare bland släktingar och bekanta. Hon tog examen från sjöskolan 1995 och fick snart jobb på land i Raumo, men det var till sjöss hon ville. – Jag var arbetslös en dag efter att ha jobbat på en sommarterrass och sen fick jag jobb på Viking Line, drar Kaisa sig till minnes.

Från Amorellas kallkök gick hon vidare till Finnlines, till en början på äldre fartyg.

Jobb trots minskande antal fartyg Efter att ha seglat med Railship och det gamla Finnmaid (f.d. Hans Gutzeit) flyttade Kaisa över till Hansa-klassens fartyg, som både passagerarna och besättningen 2 / 2013


gillade. Hon arbetade som ekonomibiträde och kallskänka samt vikarierade köksmästare på Finnpartner, Finnhansa och Finntrader. Samtidigt, vid millennieskiftet, såldes och utflaggades rederiets äldre fartyg i hög takt. – När det var som värst seglade väl endast Hansa-fartygen under finsk flagg. Jag var också nära att bli uppsagd, berättar Kaisa om den svåra perioden inom sjöfarten. Med Star-klassens fartyg började rederiets fartygsantal stiga och ökningen fick också fart av de förbättrade verksamhetsförutsättningarna inom sjöfarten. Finnstar stod färdigt 2006 och var det första fartyget i en serie på fem ropax-fartyg. Fartygen började trafikera sträckan Helsingfors–Tyskland. Kaisa började jobba som köksmästare på m/s Finnmaid år 2006, då hon bytte jobb med Pekka Lehtola. Sedan dess har antalet fartyg som rederiet har under finsk flagg ökat ytterligare i antal.

och hon vill minnas att åtminstone Jari ”Hämis” Hämelä, Kari Natunen, Heikki ”Hese” Suomalainen och Janne Määttäsen var där. Kaisa hoppas på fint väder under sommaren och att hon ska kunna åka ut på turer även under arbetsskiften, såsom hon en gång i tiden gjorde med Steffi Forsblom som nu-

mera arbetar på Hansa-fartygens kontor. – Steffi och jag fick till och med köra med kaptenen som frontman. När Henry Salonius var befälhavare, körde vi som ett gäng på tre då vi hade liggedagar i Tyskland, drar Kaisa sig till minnes. text och bilder: Pekka Karppanen

Drabbades av mc-febern Hösten 1999 tog Kaisa A-körkort för motorcykel och på våren gav hon sig ut för att ”sparka däck”. – Min första motorcykel var en 500-kubiks Kawasaki, som jag körde med i tre somrar, berättar Kaisa. Kawasaki GPZ var en gatucykel, och Kaisa började småningom fatta tycke för amerikanska Harley–Davidsons. Först bytte hon till en HD Sportster 883. Det var den välkända HD-affären Jep Jep som sålde Sportstern av årsmodell -97 till Kaisa, och hon är fortfarande kund i affären. Hennes nuvarande båge är större, en HD Softail Fat Boy på 1340 kubik. Årsmodellen är 1995 – som bekant behåller HD-motorcyklarna värdet länge. Och såsom sig bör, är Kaisas Fat Boy ganska ”stylad”. – Den har ett eget namn, Putnikki. Namnet kommer från ordet sputnik, men på en resa till Östra Finland uttalade en man från Ilomantsi ordet putnik och så blev det, skrattar Kaisa. Kaisas hjälm är målad i samma tema som motorcykeln.

Sjöfararmotorister bland arbetskamraterna Kaisa har kört i många korteger. I våras deltog hon i Super Rally, huvudevenemanget för Harley–Davidson-klubbens europeiska federation. Evenemanget gick av stapeln i Wroclaw i Polen 16–20 maj. – Det var en fin resa genom Polen, Österrike, Schweiz och Tyskland och tillbaka till Raumo, trots att det ibland var lite vått och kallt, berättar Kaisa entusiastiskt. 2009 års Harley Davidson-evenemang arrangerades i Seinäjoki, och drog över 10  000 motorcyklister. Flera av Kaisas arbetskamrater deltog i Finlands Super Rally 2 / 2013

Frivakt

Vapaavahti

17


PITKÄ TIE JUNGMANNISTA UUDISRAKENNUSTEN VALVOJAKSI

Pursimies Tom Hurtta hallitsee merenkulkijan ja rakennusvalvojan työt. Hänen valvomiaan laivoja seilaa edelleen sekä kotimaisten että ulkomaisten varustamoiden tonnistoissa. Kokemusta löytyy monen maan telakoilta.

Tom Hurtta valvoi m/s Tonsbergin terästöitä 2010 -luvun alussa

Tom Hurtta lähti merelle helmikuussa 1961 pieneen rannikkotankkeriin, m/t Marineriin. Keväällä tie vei jo pitkäaikaisen työnantajan, Finnlinesin leipiin, mikä kesti 40 vuotta. Hän meni jungmanniksi ensimmäiseen, 1950 rakennettuun Finntraderiin. – Vanha ”Treideri” oli puomilaiva, jossa oli lemppuluukut. Opin nopean lemppaustekniikan Sulo Piensohon johdolla, Hurtta muistelee. Työt jatkuivat Pohjois-Amerikan linjalla Finneaglessa, Finnforestissa ja Finnbostonissa, joissa Tom seilasi puolikkaana, matruusina ja poosuna. Tuohon aikaan Hurtta kuljetti omaa ”poosun pakkiaan” mukana laivoissa. Olen vasenkätinen, joten teetin itselleni joitain työkaluja, kuten seilihanskat ja malspiikit, Hurtta kertoo. Pakki on edelleen tallella. Se on ollut esillä myös MEPAn harrastetyönäyttelyssä. 18

Vapaavahti

Frivakt

2 / 2013


”Ratikkalinjoille” Vuonna 1969 laskettiin vesille aikakautensa uusinta tekniikkaa ja logistiikkaa edustava Finncarrier. Tom seilasi siinä, sekä sisaralus Finnfellowissa. Mies ehti seilata vuoden päivät myös Finnjetissä, ennen kuin palasi takaisin ”Fellowille”. – Amerikan linja vaihtui Itämeren linjoihin, elämä muuttui hieman säännöllisemmäksi, Hurtta tuumii. Varustamo alkoi rakennuttaa laivoja Puolassa, jonne Tom siirtyi m/s Finnmerchantista vuonna 1986. Gdanskissa ja Stettinissa rakennettiin suuria bulk -aluksia Jussi Ketola Co:lle, Palkkiyhtymälle ja Thomestolle. Finnlinesin maineikas merikapteeni Matti Hakala oli myös valvomassa. Hurtalla oli uudisrakennuskokemusta muun muassa Finnjetista ja Finnmerchantista. – Puolassa aloitin kuitenkin Finnsailorin terästyö- ja maalausvalvonnassa ja jatkoin Finnforestin ja Finnwoodin kimpussa, Tom Hurtta kertoo. Kaikki ovat edelleen liikenteessä, tosin Finnsailoria lukuun ottamatta nimet ja liput vaihtuneet.

M/s Finnsun -aluksen ciiffi Olli Leino on Tomin työkavereita laivoilta ja rakennustelakoilta

Teräs- ja maalaustöiden valvontaa Puolan komennus jatkui pitkään, Finnlines ja yhteistyökumppanit jatkoivat roro -kaluston uudistamista. 1990 -luvun alussa näki päivänvalon hieno konsepti, Hansa -luokka. – Lähes kymmenen Puolan vuoden aikana ehdin oppia puhumaan kieltä sujuvasti, Hurtta kertoo. Hän oli välillä mukana myös muilla telakoilla laivojen korjaus- ja modifikaatiotelakoinneissa sekä seilasi pursimiehenä m/s Finntraderissa. Seuraava komennus oli Cadizissa, Espanjassa, jossa rakennettiin Stenalle ja Finnlinesille roro –aluksia. Finnclipperin ja –eaglen valmistuttua oli vuoro siirtyä jälleen Puolaan. Perinteisten kappaletavara-alusten, Julianojen korvaajiksi alettiin rakentaa paperilaivoiksi suuria, lähes 19.000 dwt:n roro – aluksia. Aluksilla oli jo perinteiset nimet, Finnwood, Finnfighter, Finnbirch ja Finnpine. – Omistaja vaihtui kesken kaiken. Nordsjöfrakt, sittemmin Transatlantic otti laivat hoteisiinsa, Tom Hurtta kertoo.

Työnantaja vaihtuu Finnlines vuokrasi Hurtan Stenalle, joka rakensi Puolassa kemikaalitankkereita. Kokenut mies hoiti näissäkin teräs-, runko- ja maalaustöiden valvontaa. Sitten alkoivat uudet tuulet puhaltaa ja piti etsiä lisää haasteita. – Eräänä päivänä sitten tuli Wilhelmsenin valvontapäällikkö tarjoamaan töitä. He tarvitsivat nopeasti kaverin töihin, Hurtta muistelee. Mies jäi saman tien perinteikkään, taannoin 150 vuotta täyttäneen norjalaiskonsernin palvelukseen. Puolan jälkeen Tom työskenteli kevään 2005 Istanbulissa, minkä jälkeen oli edessä muutto Kaukoitään. Wilhelmsen rakensi laivoja Mitsubishi Heavy Industries -telakalla Nagasakissa, Japanissa. – Kiinassa tuli myös käytyä säännöllisesti ja joitakin kertoja Koreassa. Näissä maissa laivojen ramppeja valmistettiin alihankintana, Tom kertoo.

Japanilaisten kanssa on hyvä tehdä töitä Maan kieli on kuitenkin sen verran hankala, että Hurtta tyytyi hoitamaan asioita englanniksi. Lähimmät työkaverit tiimissä olivat sveitsiläinen merikapteeni, japanilainen sihteeri ja maalari, sekä sähkömies ja konemestari Norjasta. Japanin vuosina Hurtta valvoi Wilhelmsenin lukuun 16 laivaa, muun muassa neljä maailman suurinta roro -alusta. Suomessa mies kävi vain kesälomilla. 2 / 2013

Wilhelmsenin valvontatiimiä Japanissa, Tom Hurtta oikealla. – Vaikka japanilaiset eivät paljon puhuneet englantia, oli heidän kanssaan miellyttävä työskennellä, Tom kehuu Moraali oli korkealla – työ oli japanilaisille kunnia-asia. Tom kehuu laivojen aina valmistuneen ajallaan. Kerran jopa etuajassa, kun varustamo oli näin toivonut.

Harrasteina moottoripyöräily ja satamahinaajan kunnostustalkoot Tom sai Japanissa useita ystäviä eritoten moottoripyöräharrastuksensa kautta. Yhteisiä ajomatkoja tehtiin, ja muutama kaveri saattaa tulla Suomeenkin. – Hankin ensimmäisen Honda Gold Wingin vuonna 1983 ja olen siitä lähtien pysynyt ”tallissa”, Tom kertoo. Uusimman, 1800-kuutioisen GW:n hän hankki Japanista ja toi muuttopyöränä Suomeen, kun m/s Tosca tammikuussa valmistui. Tom aikoo osallistua Gold Wing -motoristien kansainväliseen tapaamiseen kesällä Himoksella. Keväällä Tom Hurtta totesi Wilhelmsenille, että uudisrakennusprojekteihin hän ei enää lähde, korkeintaan lyhyempiin korjaustelakointeihin. Vanhan poosun sormet syyhysivät kuitenkin sen verran, että mies lähti mukaan hinaaja Merikarhun Perinneyhdistyksen talkooporukkaan. teksti: Pekka Karppanen kuvat: Pekka Karppanen, Tom Hurtta Frivakt

Vapaavahti

19


LÅNG VÄG FRÅN JUNGMAN TILL KONTROLLANT VID NYBYGGEN

Wilhelmsens kontrollteam i Japan. Tom Hurtta på bakre raden till vänster.

Båtsman Tom Hurtta behärskar både sjöfararens och byggnadskontrollantens arbeten. Fartygen som han kontrollerar seglar vidare i både inhemska och utländska rederiers tonnage. Han har erfarenhet från varv i många olika länder. Tom Hurtta gav sig av till sjöss i februari 1961 med den lilla kusttankern m/t Mariner. På våren ledde vägen till Finnlines, som blev hans arbetsgivare i 40 år. Tom blev jungman på den första Finntradern från 1950. –Den gamla ”Tradern” var ett bomfartyg med lämpluckor. Jag lärde mig en snabb lämpningsteknik under ledning av Sulo Piensoho, minns Tom. Sedan gick Tom vidare till Nordamerika Linjen på Finneagle, Finnforest och Finnboston, där han seglade som halvmatros, matros och båtsman. På den tiden bar Tom med sig en egen ”båtsmansback” till fartygen. –Jag är vänsterhänt så jag tillverkade mig några egna redskap, såsom seglarhandskar och märlspikar, berättar Tom. Backen har han fortfarande kvar. Den har även visats upp på Sjömansservicebyråns hobbyutställning. 20

Vapaavahti

Frivakt

Till ”pendlingslinjerna” År 1969 sjösattes Finncarrier, som representerade den tidens senaste teknik och logistik. Tom seglade med Finncarrier och med systerfartyget Finnfellow. Han hann också segla med Finnjet ett år innan han återgick till ”Fellow”. –Amerikalinjen byttes ut mot Östersjölinjerna och livet blev lite mer regelbundet, konstaterar Tom. Rederiet började bygga fartyg i Polen, dit Tom förflyttades från m/s Finnmerchant 1986. I Gdansk och Szczecin byggde man stora bulkfartyg åt Jussi Ketola Co, Palkkiyhtymä och Thomesto. Finnlines namnkunnige sjökapten Matti Hakala var också där och kontrollerade arbetet. Tom hade erfarenhet av nybyggen bland annat från Finnjet och Finnmerchant.

–I Polen började jag dock som kontrollant av stål- och målningsarbeten på Finnsailor och fortsatte på Finnforest och Finnwood, berättar Tom Hurtta. Alla fartyg är fortfarande i trafik, men med undantag för Finnsailor har de bytt namn och flagga.

Kontroll av stål- och målningsarbeten Kommenderingen i Polen varade länge; Finnlines och samarbetspartnerna fortsatte att förnya roro-materielet. I början av 1990-talet såg ett nytt koncept dagens ljus: Hansa-klassen. –Under mina nästan tio år i Polen hann jag lära mig tala språket flytande, säger Tom. Då och då deltog han i reparations- och 2 / 2013


modifikationsdockning av fartyg även vid andra varv samt seglade som båtsman med m/s Finntrader. Nästa kommendering var till Cadiz i Spanien där man byggde roro-fartyg åt Stena och Finnlines. När Finnclipper och Finneagle stod färdiga var det dags att återvända till Polen. Som ersättare för de traditionella bulkfartygen Juliano började man bygga stora roro-fartyg på närmare 19 000 dwt som pappersfartyg. Fartygen hade redan klassiska namn: Finnwood, Finnfighter, Finnbirch och Finnpine. –Mitt i allt skedde ett ägarbyte. Nordsjöfrakt, senare Transatlantic, tog över fartygen, berättar Tom Hurtta.

En ny arbetsgivare Finnlines hyrde ut Tom till Stena, som byggde kemikalietankrar i Polen. Även här skötte den erfarne Tom kontrollen av stål-, skrov- och målningsarbetena. Sedan började det blåsa nya vindar och han började söka flera utmaningar. –En dag kom Wilhelmsens kontrollchef och erbjöd jobb. De behövde få tag på någon snabbt, minns Tom. På den vägen blev Tom anställd hos den traditionsrika norska koncernen som nyss fyllt 150 år. Efter Polen arbetade Tom i Istanbul våren 2005, och därefter väntade en flytt till Fjärran östern. Wilhelmsen byggde fartyg på Mitsubishi Heavy Industries varv i Nagasaki i Japan. –Han åkte även regelbundet till Kina och några gånger till Korea. I dessa länder tillverkade man fartygsramper på underleverans, berättar Tom.

Tom köpte sin senaste motorcykel - en Honda Gold Wing - i Japan

Smidigt samarbete med japanerna Språket i Japan var dock så pass svårt att Tom fick nöja sig med att sköta allt på engelska. Hans närmaste arbetskamrater i teamet var en schweizisk sjökapten, en sekreterare och en målare från Japan samt en elektriker och en maskinmästare från Norge. Under åren i Japan kontrollerade Tom 16 fartyg åt Wilhelmsen, däribland fyra av världens största roro-fartyg. Finland besökte han bara under semestern. –Även om japanerna inte pratade mycket engelska gick det bra att arbeta med dem, berömmer Tom. Moralen var hög – arbetet var en hederssak för japanerna. Tom stoltserar med att fartygen alltid blev färdiga i tid. En gång till och med i förtid, enligt rederiets önskemål.

M/s Tricas styrman Tanel Valtson visar fartyget för Tom, som följde med SSB på en fartygsvisning.

Motorcyklar och hamnbogserarens renoveringstalko som intressen I Japan fick Tom flera vänner speciellt genom sitt motorcykelintresse. De åkte på gemensamma turer och några av vännerna kanske kommer till Finland. –Jag köpte min första Hond Gold Wing 1983 och sedan dess har jag hållit mig till samma stall, berättar Tom. Sin nya 1800-kubiks GW köpte han i Japan och tog med den i flytten till Finland när m/s Tosca blev klar i januari. Tom tänker delta i den internationella Gold Wing-träffen i Himos i sommar. I våras förklarade han för Wilhelmsen att han inte tänker åka på flera nybyggnadsprojekt, på sin höjd kortare reparationsdockningar. Det kliade ändå så pass mycket i fingrarna på den gamla båtsmannen att han har gått med i bogserbåtstalkot i Merikarhun Perinneyhdistys. Text: Pekka Karppanen Bilder: Pekka Karppanen, Tom Hurtta 2 / 2013

Tillsammans med seglingskamraten Pekka Lappi deltar Tom i reparationstalko på bogserbåten Merikarhu Frivakt

Vapaavahti

21


KUN MAFIA PULLOLAIVAN KAAPPASI

S

e tapahtui joskus 1970 – 1980 lukujen vaihteessa. Mepan pöytäkirjoista tarkka ajankohta kävisi ilmi, mutta enpä lähde pölyisiä arkistoja tonkimaan. Alkaisi vain pärskintä ja silmien punotus… MEPA OLI TOIMINUT puolisenkymmentä vuotta, ja Kauppalaivaston Huoltoneuvoston aloittama yhteistyö pohjoismaisten veljesjärjestöjen kanssa sujui kuin rasvattu. Etenkin silloin, kun kokous osui Helsinkiin ja Norjan Mepan toiminnanjohtajalle ehdittiin hakea pari kiloa sisäfileetä Hietalahden hallista… Tai kun kokous pidettiin Tukholmassa, Ruotsin Mepan miehelle piti olla taxfree-tuliaisena pullo viskiä vatsalääkkeeksi, kuten hän asian häveliäästi ilmoitti. OLI ITSESTÄÄN SELVÄÄ, että toimivat suhteet piti solmia myös Suomenlahden etelärannalle. Tallinnassa toimi merimiesklubi, ja niin päätettiin, että toimistoväki lähtee joukolla tervehtimään veljeskansan kollegoita. Viirit ja T-paidat olivat kevyttä kamaa, mutta jotain arvokkaampaa piti myös saada matkaan. Ratkaisu löytyi helposti: päätettiin ostaa merikapteeni Rolf Holmgrenilta (kunnia hänen muistolleen) pullolaiva. Ja nimenomaan sellainen, joka seilaa Rolfin itsensä tekemässä, haapapuiseen muottiin valetussa pullossa. PULLOLAIVA HANKITTIIN, ja sen pakkaaminen ja kuljetus uskottiin kirjastonhoitaja Onni Jormalaisen (kunnia hänenkin muistolleen) kontolle. Onni vuorasi aaltopahvilaatikon sanomalehdillä, ja niin oli laivalla oiva kontti matkalla meren yli uuteen kotisatamaan. SE OLI MS GEORG OTSIN aikakautta. Ja nimenomaan sitä aikaa, kun Suuren 22

Vapaavahti

Frivakt

ja Mahtavan Neuvostoliiton kaikki viralliset toimijat tekivät kaikkensa, jotta kapitalismin ikeessä nöyryytetyt matkustavaiset saisivat sosialistisesta ihanneyhteiskunnasta mahdollisimman vastenmielisen kuva. Ensimmäiseksi asiasta pitivät huolen Tallinnan terminaalissa matkalippujen tarkastajat. Vaikka kaksi satametristä jonoa mateli kuin kytkinvikainen Popeda, niin toinen tiskin takana istuvista tarkastajista nosti läskisen Tatjana-ahterinsa virkatuolilta, löi lapun luukulle ja poistui vittumaisesti virnistellen. MUTTA ENSIMMÄISTÄ nöyryytystä seurasi toinen: tulli. Paketti Onnin kainalossa oli niin epäilyttävän näköinen, että se otettiin erikoissyyniin. Kivikasvoinen Raivo tai Igor rimpuili ihmeissään länsimaisen, sitkeän pakettiteipin kanssa. Ei ollut aikaisemmin moista tavannut. Ja kun Onnin muistaa, niin teippiä oli vyörytetty ns. varman päälle. Kun paketti vihdoin suostui avautumaan, tuli vastaan julmettu määrä kapitalistista painettua sanaa. Mutta Onni oli fiksusti valinnut kääreeksi vain Kansan Uutisia ja Demareita, joten tulli ei pitänyt painotuotteita länsimaisena propagandana. Kansankiihottamisen valmistelusta meitä ei voitu syyttää. MUTTA SITTEN: paketista löytyi pulloon tungettu purjelaiva! Mitä varten? Tarkoitettu myyntiin pimeillä markkinoilla? Jos ei, niin kenelle se viedään? Minne te menette? Missä te yövytte? Kuulustelun kestäessä laivaa tuijotti tusinan verran Eestin Sosialistisen Kansantasavallan loukkaamattomuuden puolustajia: oli tullimiestä, rajavartijaa, miliisiä, satamakapteenia ja ties mitä nappikallea ja E-kuppiliisaa. Joukon keskuudessa alkoi melkoinen pulina, siinä molotettiin ja rääkiddiin suloissa sekamelskassa. Kun

pienoisparlamentti oli päässyt jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen (tai salaiseen sopimukseen), niin ystävyyssiteitä vaalimaan tullut mepaleiden joukkio sai poistua, ja mikä tärkeintä, aaltopahvilaatikko aarteineen oli jälleen Onnin kainalossa. VIERAILU MERIMIESKLUBILLE oli buukattu seuraavaksi aamupäiväksi. Yövyimme Olympia-hotellissa ja nautimme siellä myös aamiaisen. Sitten jysähti. Kun Onni palasi huoneeseensa pikaisen aamupalan jälkeen, ei aaltopahvilaatikkoa ollut enää missään, pullolaivasta puhumattakaan. En ollut itse läsnä, mutta kuulemani mukaan paikalle hälytettiin hotellin henkilökuntaa ja varkaudesta tehtiin ilmoitus. Lähellä Onnin huonetta oli istua jököttänyt koko ajan kerrosmummeli, oikea sosialistisen yhteiskunnan vahtikoira, mutta hänen kertomansa mukaan kukaan ei ollut käynyt huoneessa. Uskokoon ken haluaa. Pullo oli lähtenyt ties minkä viskaalin olohuonetta koristamaan, Tallinnan merimiesklubille oli tuliaisena pelkkiä ”rätei ja lumpui”. Eihän se klubin vika ollut, mutta ei siitä haikaillusta yhteistyöstä mitään niin merkittävää kehkeytynyt. PULLOLAIVA EI OLLUT reissun ainoa merkintä miinuspuolelle. Yks Suomi-poika oli päättänyt lujittaa heimoveljien ja -siskojen ystävyyttä kutsumalla ”serkkutytön” yövieraakseen. Kun kaveri aamulla heräsi, oli hän yhtä villapaitaa köyhempi. Aina ei matkailu avarra. Joskus se kaventaa. Teksti: Sakari Karttunen Kirjoittaja toimi Merimiespalvelutoimiston tiedotussihteerinä vuosina 1973 – 84.

2 / 2013


DÅ MAFFIAN BESLAGTOG FLASKSKEPPET

bild: Rami Wirrankoski

D

et hände någon gång i skiftet mellan 1970- och 1980-talen. Ur SSB:s protokoll skulle en exakt tid nog hittas, men jag börjar nu inte söka i dammiga arkiv. Det skulle sluta med nysningar och rinnande ögon… SSB HADE VERKAT i dryga fem år, och samarbetet med de nordiska broderorganisationerna (som inletts av Handelsflottans Välfärdstråd) löpte som smort. Särskilt då mötet hölls i Helsingfors och man hade hunnit köpa ett par kilo inre filé från Sandvikens saluhall åt den norska sjömansorganisationens verkställande direktör… Eller då mötet hölls i Stockholm, då den svenska kollegan skulle få en flaska whisky från taxfreebutiken, ”för magen”, som han så blygt framställde sin önskan. DET VAR SJÄLVKLART att man skulle upprätthålla fungerande relationer också till södra sidan av Finska viken. I Tallinn fanns det en sjömansklubb, och man beslöt att ett större gäng från byrån skulle resa för att hälsa på broderfolkets kolleger. Vimplar och t-skjortor fanns ju, men man ville också få med någon mera värdefull gåva. Man hittade lätt en lösning: man beslöt köpa ett flaskskepp gjort av sjökapten Rolf Holmgren (frid över hans minne). Och uttryckligen ett sådant som Rolf själv hade tillverkat, i en flaska gjuten i en form av asp. FLASKSKEPPET ANSKAFFADES och packande och transport anförtroddes åt bibliotekarien Onni Jormalainen (frid över hans minne). Onni fodrade en låda av wellpapp med tidningar, och så fick skeppet en fin container för resan över havet till en ny hamn. 2 / 2013

DET VAR PÅ GEORG OTS tid. Och just på den tiden då den Stora och Mäktiga Sovjetunionens alla officiella aktörer gjorde allt för att resenärer som förödmjukats under kapitalismens ok skulle få en så motbjudande bild som möjligt av det socialistiska idealsamhället. De första som skötte det uppdraget var biljettkontrollörerna i terminalen i Tallinn. Trots att kön på tvåhundra meter sniglade som en Pobeda med fel i kopplingen, så lyfte den ena av kontrollörerna som satt bakom disken sin fläskiga Tatjana-rumpa från tjänstestolen, slog en lapp på luckan och avlägsnade sig med ett försmädligt grin. MEN PÅ DEN första förödmjukelsen följde en till: tullen. Paketet under Onnis arm såg så misstänkligt ut, att det togs in för specialkontroll. Ett stenansikte, en Raivo eller Igor, kämpade förundrad med den sega västliga förpackningstejpen. Sådan hade man inte skådat tidigare. Då paketet äntligen behagade öppna sig vällde en hiskelig mängd kapitalistiskt tryckalster ut. Men Onni hade listigt nog valt nummer av Kansan Uutiset och Demari, så tullen kunde inte stämpla tryckalstren som kapitalistisk propaganda. Man kunde inte anklaga oss för att förbereda folkuppvigling. MEN SEDAN: man hittade ett flaskskepp som stuvats in i paketet! Varför? Tänkt att säljas på svarta marknaden? Om inte, vem skulle få den? Vart är ni på väg? Var skall ni övernatta? Ett dussin försvarare av Estlands Socialistiska Rådsrepubliks okränkbarhet stirrade under förhöret på skeppet: där fanns tullare, gränsbevakare, milis, hamnkapten och all världens viktiga gubbar i uniform med blanka knappar och högbarmade matronor. Ett livligt meningsutbyte uppstod

i sällskapet, man pladdrade och skränade i mun på varandra. Då miniatyrparlamentet hade nått någon form av samförstånd (eller hemligt avtal), fick mepaiterna som kommit för att befästa vänskapens band avlägsna sig, och viktigas av allt, lådan av wellpapp var igen under armen på Onni. BESÖKET PÅ SJÖMANSKLUBBEN var inbokat för nästa förmiddag. Vi övernattade på Hotel Olympia och intog också vår frukost där. Så kom skrällen. Då Onni kom tillbaks till rummet efter en snabbt intagen frukost, fanns lådan av wellpapp ingenstans, för att inte tala om flaskskeppet. Jag var inte själv närvarande, men enligt vad som berättats kallade man på hotellets personal och anmälde stölden. Nära Onnis rum hade hela tiden den våningsvaktande gumman, det socialistiska samhällets verkliga vakthund, suttit på sin stol hela tiden, och enligt henne hade ingen varit inne i rummet. Tro det den som vill. Flaskan hade nog hamnat att pryda någon högre fiskals vardagsrum. Som gåva till sjömansklubben i Tallinn hade vi bara ”rätei och lumpui”. Inte var det klubbens fel, men av det eftersträvade samarbetet blev det inte mycket värt att nämna. FLASKSKEPPET BLEV INTE den enda förlusten under resan. En finsk pojke hade beslutat befästa vänskapen mellan stambröder och -systrar genom att bjuda in en ”flickkusin” som nattgäst. Då han vaknade på morgonen var han en ylletröja fattigare. Att resa vidgar inte alltid vyerna. Ibland begränsar det. Text: Sakari Karttunen Skribenten verkade som Sjömansservicebyråns informationssekreterare åren 1973 – 84. Frivakt

Vapaavahti

23


AVOMERILIIKENTEEN MATKUSTAJAHÖYRYLAIVOJA SUOMESSA KRIMIN SODAN JÄLKEEN

Krimin sodan aikana 1854–55 Suomen satamista ei voitu ylläpitää säännöllisiä höyrylaivayhteyksiä ulkomaille, sillä Englannin laivaston sotalaivat olivat Venäjän lipun alla purjehtineiden kauppalaivojen uhkana Itämerellä ja Suomenlahdella. Sota päättyi Pariisissa solmittuun rauhaan 30.maaliskuuta 1856. Monet Suomesta ulkomaille höyryvoimalla kulkeneista aluksista olivat sotavuosien aikana pääseet huonoon kuntoon, mm. koska niitä oli säilytetty ja piiloteltu saariston suojissa. Niinpä rauhanolojen palattua kunnollisista höyrylaivoista oli Suomen suuriruhtinaskunnan rannikolla huutava pula. Ennen sotaa ulkomaanliikenteeseen asetetuista aluksista liikennöintiä jatkoivat Åbo Nya Ångfartygsbolagin Storfursten (r. 1837) ja Furst Menschikoff (r.1850), Transport Ångfartysbolagetin Murtaja (r.1838) ja Finsk-Lybecska Ångbåtsbolagetin Hengist (r.1850), mutta ne kulkivat reiteillään enää vuoden tai pari. Vuonna 1852 Pietarin ja Helsingin välille asetettu venäläisen Ryska Segel och Ångfartygsbolaget Delfin -yhtiön Victoria jatkoi liikennöintiä reitillä aina vuoteen 1871 asti. Vuoden 1856 purjehduskaudelle toivat nopeaa helpotusta muutamat uudet yrittäjät hankkimalla vanhempaa tonnistoa eri reiteille Näitä aluksia olivat ruotsalaisyhtiö Schön & Co.:n Svithiod (r.1838), venäläisten Herman, Turkuun Ruostsista hankitut Örnsköld (r. 1839) ja Fulton (r. 1836) sekä Wiborgs Ångfartygs Ab:n englannista ostama Wiborg (r. 1850). Näistä pisimpään säännöllisessä matkustajaliikenteessä jatkoi Wiborg, aina vuoteen 1871 saakka, muiden laivojen kuljettua reiteillään vain muutamia vuosia. Ulkomaanliikenteen ylläpitoa jatkettiin tutuilla reiteillä Tukholman, Turun, Helsingin ja Pietarin satamien välillä. Myös Tallinnaan pääsi säännöllisin laivavuoroin ja Helsingistä Lyypekkiin liikennöintiä hoiti s/s Hengist, mutta tosin enää vain kesäkauden 1856. Samoihin aikoihin vuosina 1856–58 kauppalaivastossa oli tapahtumassa merkittävä kehitysaskel, kun monta uutta ja komeaa höyrylaivaa tilattiin Suomen ulkomaanreiteille. Österbottniska Ångfartygs Aktiebolagin perustamisesta vuonna 1856 voidaan katsoa alkaneen upean rannikkoliikenteen ajanjakson, joka jatkui eri yhtiöiden ylläpitämänä aina seuraavan vuosisadan 24

Vapaavahti

Frivakt

2 / 2013


alkuun, aina siihen saakka, kunnes rannikkoreitin merkitys hiipui rautatieverkoston laajentumisen myötä. Yhtiön siipiratasalus Österbotten valmistui 1857, ja se aloitti liikenteen Oulun ja Pietarin välisatamina Raahe, Pietarsaari, Vaasa, Kristinankaupunki, Turku ja Helsinki. Seuraavana vuonna sen pariksi reitille valmistui s/s Suomi. Turkulainen Sanomia Turusta kirjoitti 30. maaliskuuta 1858 höyrylaiva Suomen valmistumisesta seuraavasti: Rautainen höyrylaiwa ”Suomi,” Pohjamaalaisen höyrylaiwaseuran kolmas laiwa, 100 hewoisen woimalla, on maaliskuun 6 p. onnellisesti laskettu wesille teloiltansa Lungleyn warwissa Londoossa ja wiety herra Dudgeonin konepajaan, masinan saadaksensa. Tämä laiwa on tänne odotettawana toukokuun alussa, ja tulee wuorotellen ”Österbotten” kanssa matkustamaan Pietarin ja Oulun wäliä. Seuran neljäs laiwa, joka tehdään 150 hewoisen woimaiseksi, luullaan tulewan walmiiksi alku- eli keski-huhtikuuta ja on siis tänne odotettawana kesäkuun alussa. Samana vuonna liikenteeseen tullut yhtiön Grefve Berg asetettin ensin reitille Pietari–Tallinna–Riika, ja sitten Tukholman ja Pietarin väliseen liikenteeseen, välisatamina Turku, Helsinki ja Tallinna. Tälle reitille oli tullut uutena aluksena myös turkulaisen Ångfartygsbolaget Aura -yhtiön s/s Aura, joka oli valmistunut Nyköpings Bruk- och Mekaniska Verkstadilla vuonna 1857. Pituutta aluksella oli n. 67 metriä ja se otti 60 ensimmäisen ja 30 toisen luokan matkustajaa. 150 hevosvoiman koneet antoivat sille parhaimmillaan 13 solmun nopeuden. jolloin matkaan Turusta Tukholmaan saattoi kulua alle 14 tuntia. Österbottniska Ångfartygs Aktiebolagin neljäs alus, vuonna 1858 valmistunut Alexander II, jouduttiin lähes välittömästi siirtämään pois Suomen vesiltä Pietari–Riika -linjalle, ja lopulta yhtiö myi upean aluksen Riikaan jo vuonna 1860. Potkurialukset tekivät tuloaan Suomen meriliikenteeseen. Hengist-laivan jälkeen seuraavat tällä tekniikalla varustetut ulkomaanliikenteen laivat olivat vuonna 1858 valmistuneet Alexander ja Nicolai. Ne tilattiin helsinkiläisen Sydfinska Ångbåtsbolagetin käyttöön Hullista Englannista. Edellinen näistä kulki Helsingistä Tallinnan kautta Lyypekkiin ja jälkimmäinen Helsingistä Pietariin, mutta myöhemmin myös sitä käytettiin Lyypekin reitillä. Alexander joka oli hieman suurempi (n. 55 m) otti 41 hyttimatkustajaa ja Nicolai (n 49 m) puolestaan 30. 1860-luku toi Suomen suuriruhtinaskunnan ulkomaan reiteille, siis Tukholman, Tallinan ja Pietarin sekä Lyypekin liikenteeseen, muutamia uusia varustamoita ja aluksia. Oululainen kauppahuone G. & C. Bergholm asetti 1861 Oulu–Pietari -reitille s/s Oulu -nimisen potkurialuksen, joka oli valmistunut Ruotsissa 1856. Turkulainen Ångfartyget-Porthans Bolag tilasi tukholmalaiselta Bergsunds Mekaniska Verkstadilta potkurialuksen, joka valmistutttuaan vuonna 1864 sai nimen Porthan. Alus kulki ensin Turun ja Helsingin kautta Lyypekkiin, mutta siirtyi myöhemmin Tukholman -reitille. Vuonna 1865 perustettu Nylädska Ångbåtsbolaget -yhtiö osti Ruotsista Amiral von Platen -nimisen aluksen (r. 1858) ja asetti sen Tukholma–Turku–Helsinki -reitille. Vuosikymmenen komeimmat alukset olivat vuonna 1866 liikennöinnin aloittaneet kaksipiippuiset siipirataslaivat Constantin ja Dagmar, jotka molemmat asetettiin Tukholma–Turku–Helsinki–Pietari -reitille. Sydfinska Ångbåtsbolagetin Newcastlessa rakennettu Constantin oli n. 63 metriä pitkä ja se otti 110 hyttimatkustajaa. Ångfartygs Aktiebolag Dagmarin s/s Dagmarilla, joka tehtiin Motala Mekaniska Verkstadilla Ruotsissa, oli pituutta n. 61 metriä ja sillä oli matkustajapaikkoja hyteissä yhteensä 50. Vuosikymmenen lopulla, vuonna 1869, avautui Suomesta säännöllinen laivayhteys Englantiin, kun Bailey & Leetham -yhtiö aloitti Leal -laivalla liikenteen Hullista Baltian satamiin ja Helsinkiin. Lähtöjä reitillä oli noin joka toinen viikko. Teksti: Peter Raudsepp Kuvat: Raud Publishing 2 / 2013

Frivakt

Vapaavahti

25


AALAND MARITIME DAY KERÄSI VÄKEÄ MAARIANHAMINAAN Toimitusjohtaja Leif Nordlund avasi Alandia Marine -seminaarin

Milla Soininen (oikealla) Alandia Marinelta oli palkitsemassa Bore -varustamoa. Katarina Hilden huomoi puheessaan myös varustamon yhteistyön MEPA: n kanssa Tapahtuman järjestäjiin kuuluvan Eva Mikkola - Karlströmin mukaan paikalla oli yli 50 näytteilleasettajaa sekä kolmisenkymmentä luennoitsijaa. Paikalla kävi noin 1500 vierailijaa saarelta, mantereelta ja ulkomailta. Merkittävä ryhmä ovat Ahvenanmaan koululaiset vuosikursseilta kuusi ja kahdeksan, sekä merenkulkualan opiskelijat. Alandican hienoissa tiloissa tapahtuman vierailijoilla oli mahdollisuus osallistua seminaareihin. Käsiteltäviä aiheita olivat muun muassa roro - ja matkustajaliikenne, merenkulun energiatehokkuus sekä merenkulkupolitiikka Itämerellä. Luennoitsijoina oli johtavia asiantuntijoita eri maista. 26

Vapaavahti

Frivakt

Vuodesta 2001 järjestetty tapahtuma on edelleen kasvanut. Kulttuuri- ja kongressikeskus Alandicassa kuultiin merenkulkualan viimeisiä uutisia, esiteltiin elinkeinoa, koulutusta ja oheistoimintoja sekä tietenkin vaihdettiin kuulumisia. MEPA: n osastolla poikkesi monta tuttua merenkulkijaa. Väsyminen laivalla Varsin tervetullut luennoitsija oli Euroo– aika herätä pan meriturvallisuusviraston EMSA: n pääJohtava merivakuutusyhtiö Alandia Marine isännöi ansiokkaasti järjestettyä seminaaria, jossa käsiteltiin inhimillisiä tekijöitä laivalla. Väsymyksestä johtuneet virheet aiheuttavat edelleen merkittävän osan laivoille sattuneista onnettomuuksista. Flavia Mellilo Skuld -yhtiöstä tähdensi, että olosuhteita ja menettelytapoja aluksilla on kehitettävä. Tärkeää on myös läheltä piti -tilanteista raportointi. Wessel van Leeuwen Tukholman yliopistolta esitteli aiheesta tehtyä monikansallista tutkimusta, johon voi tutustua sjofart.ax -sivulta löytyvästä linkistä. Merikapteeni Lars Blomberg kertoi värikkäin esimerkein, miten hänen laivallaan m/s Obbolalla rakennettiin yhteishenkeä ja edistettiin meriturvallisuutta.

johtaja Markku Mylly. Hän esitteli vuonna 2003 perustetun viraston toimintaa ja kertoi uusimmista hankkeista. Lissabonissa toimiva virasto antaa Euroopan komissiolle teknistä apua merenkulun turvallisuutta koskevan EU-lainsäädännön kehittämisessä ja täytäntöönpanossa. EMSA hoitaa myös operatiivisia tehtäviä, kuten öljyvahinkojen torjuntaa, satelliittivalvontaa ja alusten seurantaa. Alandia Marine palkitsi jälleen asiakasvarustamoistaan valitun turvallisimman työpaikan. ”The Safest Working Place in Shipping ” -palkinto meni toisen kerran peräkkäin Bore –varustamolle. teksti ja kuvat: Pekka Karppanen 2 / 2013


SJÖFARTENS DAG SAMLADE IGEN BRANSCHFOLK TILL MARIEHAMN

EMSAs generaldirektör, Markku Mylly

Sjöfartstillställningen som ordnats sedan 2001 var igen större än någonsin. Under dagen hade branschfolk samlats och studerande bjudits in till Alandica kultur och kongress för att ta del av det senaste inom sjöfartsnäringen, sjöfartsutbildningens möjligheter samt för att träffa kolleger och utbyta erfarenheter. SSB ställde upp med egen monter som besöktes av mången bekant sjöfarare samtidigt som man presenterade Sjömansservicebyråns verksamhet för blivande sjömän. Enligt Eva Mikkola – Karlström, som är en av de drivande krafterna bakom arrange­ manget, fanns det över 50 utställare på plats samt ett 30-tal föreläsare. Under dagen besöktes Alandica av ca 1500 besökare, både från Åland, fastlandet och från utlandet. En betydande grupp är åländska skolelever från årskurs 6 och 8 samt sjöfartsstuderanden. Deltagarna hade också möjlighet att delta i olika seminarier i Alandicas fina utrymmen. Ämnen som var på agendan under årets Sjöfartens dag var bl.a. roro och passagerartrafik, sjöfartens energieffektivitet samt sjöfartspolitiken kring Östersjön. Som föreläsare fungerade experter på området, både från hemlandet och utlandet.

Trötthet ombord – dags att vakna upp Alandia Marine stod värd för det traditio2 / 2013

nella sjöförsäkringsseminariet, som hade samlat en stor skara åhörare för att lyssna till internationella föreläsare som talade om den mänskliga faktors betydelse. Misstag och missbedömningar som beror på trötthet orsakar också fortfarande en betydande del av de olyckor som sker inom sjöfarten. Flavio Mellilo från Skuld betonade även att man bör utveckla arbetsförhållanden samt rutinerna ombord. Vikten av att rapportera och analysera mindre tillbud och så kallade nära ögat situationer betonas också. Wessel van Leeuwen från Stockholms universitet presenterade en internationell studie gällande vakenhet och prestanda. På sjofart. ax kan man hitta denna, samt alla övriga presentationer från seminariet. För det praktiska exemplet stod sjökapten Lars Blomberg som berättade om sina erfarenheter om hur man på m/s Obbola förbättrat sjösäkerheten genom att bygga en vi anda ombord och satsa på team arbete.

En rätt välkommen föreläsare var, den Europeiska sjösäkerhetsmyndigheten EMSAs generaldirektör, Markku Mylly. Han presenterade verksamheten för, den år 2003, grundade myndigheten samt redogjorde för kommande projekt. EMSA, som har sitt säte i Lissabon, förser Europeiska kommissionen med teknisk expertis i frågor som rör EUlagstiftning gällande sjösäkerhet. Till EMSAs operativa verksamhet hör oljebekämpning, satellitövervakning samt fartygsspårning och övervakning. Alandia Marin belönade igen det av sina kundrederier som valts till den säkraste arbetsplatsen. ”The Safest Working Place in Shipping ” priset gick för andra året i rad till Bore. text och bild: Pekka Karppanen (översättn. Niklas Rönnberg)

Frivakt

Vapaavahti

27


MERIHENKILÖSTÖ TÄNÄÄN Aleksi Uttula Liikenteen turvallisuusvirastosta kertoi merityösertifikaatista ja sen myöntämisestä aluksille

Mkk: n koulutuspäivän yhteydessä käytiin läpi päivitettyjä lakeja ja määräyksiä Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus järjesti huhtikuun alussa Helsingissä varustamohenkilöstölle suunnatun päivän. Tärkeä uudistus on merityötä koskevan yleissopimuksen (MLC 2006) voimaantulo kansainvälisesti elokuussa. Sopimuksen tarkoituksena on merenkulkualan tasapuolisten toimintaehtojen ja kilpailuedellytyksien varmistaminen ja työvoiman polkumyynnin estäminen maailmanlaajuisesti. Tätä varten on luotava tarkastuksiin ja todistuksiin perustuva valvontajärjestelmä. Aluksille tulee MLC -sertifikaatti, jonka myöntää Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Trafi tekee myös satamavaltiotarkastukset (Port State Control) Suomessa, sekä yhdessä Aluehallintaviraston (AVI) kanssa merityösertifikaattiin kuuluvat tarkastukset. Sertifikaatteja alettiin myöntää 1.3.2013 lähtien. Yleissopimus käsittää muun muassa merenkulkijoiden työn ja työehtojen vaatimukset, määrää asuintilat, virkistysmahdollisuudet, ja ruoanpidon, sekä terveyden- ja sairaanhoidon, merimiespalvelut ja sosiaaliturvan. 28

Vapaavahti

Frivakt

Ilpo Minkkinen Suomen Merimies-Unionista selvitti merenkulkijan näkemyksiä MLC: n ja STCW: n muutoksista. Suomen osalta kovin suuria muutoksia ei tullut. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriöstä kävi läpi merityösopimuslain ja merityöaikalain muutoksia.

Tarkastuksia ja kokemuksia Lounais-Suomen aluehallintovirastosta työsuojelutarkastaja Kaj Hellsberg on jo tehnyt MLC -sertifikaattiin vaadittavia AVI: lle kuuluvia käyttöönottotarkastuksia suomalaisille aluksille. Hellsbergillä on pitkä kokemus työsuojelutarkastuksista – hän elävöitti esitystään useilla kuvilla räikeimmistä puutteista aluksilla.

MLC -yleissopimus saattaa tasoittaa kilpailua lasteista ja sopimuksista. Ulf Skog Prima Shippingilta totesi myös, että vaatimukset täytetään hyvin pienillä panostuksilla. Kustannuksia toki tulee lisääntyneistä katsastuksista ja raportoinneista. Hän arveli STCW: n muutosten hieman vaikeuttavan pysyvän henkilöstön rekrytoinnissa varsinkin pienempiin aluksiin. Bore -varustamosta Mikko Rausti kertoi myös kokemuksia ensimmäisistä MLC –tarkastuksista. STCW: n Manilan muutoksia kävi läpi ITF- tarkastaja Ilpo Minkkinen Suomen Merimies-Unionista. Hän esitteli myös MLC- sopimuksen työ- ja työsuhde-ehtojen standardisointeja. Minkkisen mukaan ITF näkee merityöyleissopimuksen suurena mahdollisuutena parantaa maailmanlaajuisesti merenkulkijoiden asemaa ja oikeuksia. 2 / 2013


MERENKULKUALAN XXVIII TEEMAPÄIVÄÄ VIETETTIIN SILJA SERENADELLA

Vakuutusneuvos Helena Jaatisen palkintoa olivat luovuttamassa merikapteeni Pekka Partanen, MKK: n johtaja Eija Velin, sekä Tallink Siljaa edustanut Jan Valtonen

Kevääntulon varmoihin merkkeihin kuuluu MKK:n järjestämä teemapäivä, jossa tarkastellaan alan ajankohtaisia asioita. Huhtikuun puolivälissä pidetyn päivän teemana oli Merenkulun uudet suuntimat. Ala on jälleen kerran suurten haasteiden edessä; rikkidirektiivi ja muut ympäristötekijät, alusten energiatehokkuus, meriliikennestrategian valmistelu, meriteollisuuden tulevaisuus ja väylämaksujen uudistukset. Päivän ensimmäisen alustuksen piti Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen, joka käsitteli virastonsa tehtäviä merenkulussa. Vehviläisen aiheita olivat muun muassa talvimerenkulku, meriliikenteen ohjaus ja tankkeriturva -hanke. Uuden murtajan hankinta herätti keskustelua runsaslukuisen yleisön joukossa. Vehviläinen sai kuulla valituksia, kuinka ruotsalaismurtajat operoivat kun suomalaiskalustoa makuutetaan vielä laiturissa. Pääjohtaja totesi johtavansa liikelaitosta, joka ostaa palvelut sieltä mistä edullisimmin saa. Uusi murtaja optimoidaan tehokkaaseen avustamiseen kaikissa Itämeren jääolosuhteissa. Lisäksi siihen rakennetaan avomeriolosuhteissa toimiva öljyntorjunta- ja hätähinauskapasiteetti. Murtajan suunnittelu, rakentaminen ja operointi kilpailutetaan. 2 / 2013

Meriteollisuuden kilpailukykytyöryhmän puheenjohtajaksi kutsuttu vuorineuvos Ole Johansson selvitti telakkateollisuuden kehitystä oman työuransa aikana. Johansson harmitteli, että media välillä antaa alasta huonon kuvan. Monilla meriteollisuusyrityksillä menee kuitenkin hyvin.

Myös satamat kehittyvät Suomen Satamaliiton toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä puntaroi satamien osakeyhtiöittämisiä ja yhdistymisiä. Liiketoiminnallinen näkökulma muuttuu, mutta satamien perustehtävät säilyvät. Hän piti satamien asiakkaiden, teollisuuden ja kaupan kilpailukyvyn turvaamista hyvin tärkeänä. Tiukentuvista ympäristönormeista ja nesteytetyn maakaasun LNG: n mahdollisuuk-

Liikenneneuvos Pia Karjalainen Liikenne- ja viestintäministeriöstä esitteli katsauksen meriliikennestrategian valmistelusta. Tähän kuuluu myös väylämaksulainsäädännön uudistus, josta kertoi erikseen liikenneneuvos Tuomo Suvanto

sista kertoi hallitusneuvos Lolan Eriksson Liikenne- ja viestintäministeriöstä. Hän muistutti myös mahdollisuuksista kehittää kotimaista biopolttoainetta laivaliikenteen käyttöön. Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksesta projektipäällikkö Irina Wahlström esitteli tulevaisuuden laivaa. Mukana ovat lisäksi TEKES ja ryhmä yrityksiä. LAIVA 2015 -projektissa suunnitellaan monitoimi- ja kuivabulk –aluskonseptit Suomen ulkomaan merikuljetuksiin. Perinteisesti myönnettiin myös vuosittainen Merenkulkualan teemapalkinto, jonka sai Merimieseläkekassasta taannoin eläkkeelle jäänyt toimitusjohtaja, vakuutusneuvos Helena Jaatinen.

Frivakt

Vapaavahti

29


ÄÄNIMERI.FI GOES TURKU 18.4.2013!

Nostalgiasivuston laivakuvaajat tutustuivat Forum Marinumiin ja nauttivat illallisen Svenska Klubbenilla. Jälkiruuaksi saatiin Shanty Singersien lauluesitys.

Edellisvuoden tapaan Timo Sylvänne ideoi tapaamisen, jonka yhteydessä tutustuttiin merimuseoon, vaihdettiin kuulumisia ja nautittiin maittava illallinen. Järjestelyissä oli mukana merikapteeni Lennart Hagelstam. Myös hänen kuviaan ja kommentteja löytyy Äänimerestä. Seilasihan mies muun muassa White Rosessa laivapojasta kippariksi. Porukka kokoontui aluksi Forum Marinumin kabinettiin, jossa esittäydyttiin ja kuultiin toimitusjohtaja Jaakko Tikkaa, joka esitteli lyhyesti museon toimintaa. Hän kertoi maineikkaan nostalgiasivuston, Turkusteamers.com:n ylläpitäjän nukkuneen pois. Äänimeri.fi kehitysideoiden ohella mietittiin myös, miten Turkusteamers -sivuston jatkuvuuden voisi turvata. Jaakko Tikka lähti vielä perehdyttämään vieraita Suomen Joutsenen tiloihin. Laiturilla kun oltiin, tutustuttiin tietenkin Bore -laivaan, jossa osa vieraista myös yöpyi. Opastusta jatkoivat tutkija Pauli Kivistö sekä Turun satamakapteeni Kari Riutta.

30

Vapaavahti

Frivakt

Toimitusjohtaja Jaakko Tikka esitteli Suomen Joutsen -museolaivaa 2 / 2013


Merikeskuksesta löytyy hienoja pienoismalleja Viihtyvyyttä lisäsi komea keväinen keli, aikaa meni museolaivoja kiertäessä. Kahvipaussin jälkeen oli aika siirtyä sisälle Forum Marinumin ja tutustua loistavaan perusnäyttelyyn. Kauppamerenkulku, huviveneily, laivasto, meriteollisuus ja viranomaistoiminta olivat hienosti esillä. Monia ilahdutti AL: n (Suomen – Etelä-Amerikan Linja) laivojen pienoismallikokoelma. Toki malleja löytyi paljon muistakin varustamoista. Museo kierrättää esineistöä ja järjestää useita erikoisnäyttelyitä vuosittain, joten Forum Marinumissa kannattaa vierailla säännöllisesti. Aikaa on hyvä käyttää myös seinillä olevien taulujen tutkiskeluun. Eikä pidä unohtaa penkoa museokaupan runsasta tavara- ja matkamuistovalikoimaa.

Illallista ja musisointia Turun kattojen yllä Tapahtumaan osallistuneet ulkopaikkakuntalaiset ja osa turkulaisistakin tuli nauttimaan ravintola Svenska Klubben – 5th Floor: n laadukkaista antimista. Viihtyisässä kabinetissa oli juuri siirrytty jälkiruokaan ja kahviin, kun Lennart Hagelstam ja Bengt ”Bebbe” Engblom johdattivat sisään joukon herrasmiehiä. Herrat olivat juuri saapuneet Shanty Singersien harjoituksista ja viihdyttivät ”äänimerimiehiä” muutamalla vaikuttavalla purjelai2 / 2013

valaululla. Hagelstamin organisoima yllätys kuului ehdottomasti päivän kohokohtiin. Kuorolaiset lähtivät hienon esityksen jälkeen runsaiden suosionosoitusten saattelemina tahoilleen, mutta Lennart Hagelstam jäi vielä kertomaan Shanty Singers -laulajista. Kuoro perustettiin vuonna 1970. Mukana oli aluksi Kap Hornin purjelaivalla kiertäneitä merikapteeneja. Vuosien saatossa ja kaphoornareiden harvetessa mukaan on liittynyt muitakin laulajia. Merkittävä osa kuorolaisista on edelleen toimessa tai eläkkeellä olevia merikapteeneja. Kuoron tarkoitus on pitää yllä perinteitä ja säilyttää purjelaivoilla hoilattujen työlaulujen tunnelmia. Shantyt eli laulut esitetään aina englanniksi. – Purjelaivoilla saattoi olla erityinen ”shantymies”, joka piti yllä tahtia ja henkeä, kun tehtiin yhdessä töitä. Hänelle maksettiin parempaa palkkaa, Hagelstam kertoo. Englantilainen purjealuksissakin seilannut merimies Stan Hugill (1906–1993) alkoi kerätä lauluja. Hän tallensi shantyjen sävelet ja sanat. Pelkästään Turun kuoron repertuaariin kuuluu 145 laulua, joista on tehty kaksi CD -levyä. Kuulijoiden korvaan tarttui ”Donkey riding” -shanty. Lennart Hagelstam kertoi laulun saaneen alkunsa Etelä-Amerikkaan seilanneilta merimiehiltä, joita kapakoitsijat kuljettivat aasien selässä iltaa viettämään. Forum Marinumissa on myynnissä Shanty Singers i Åbo -kuoron CD levyt ”Blow ye Winds” ja ”Strike the Bell”. Myös MEPA julkaisi 70-80 –lukujen vaihteessa Turun Shanty Singersien esittämiä lauluja sisältävän vinyylilevyn ja c –kasetin (”A long time ago” ja ”Many thousand miles behind us”). teksti ja kuvat: Pekka Karppanen Frivakt

Vapaavahti

31


ÄÄNIMERI.FI GOES ÅBO DEN 18 APRIL 2013!

Bardisken på museifartyget Bore testades

Nostalgiwebbplatsens fartygsfotografer besökte Forum Marinum och åt middag på Svenska Klubben. Till efterrätten bjöd Shanty Singers på ett sångnummer. Precis som förra året ordnades träffen av Timo Sylvänne, och i år besökte man sjöhistoriska museet, umgicks och åt en god middag. En av deltagarna var Lennart Hagelstam. Lennart, som bland annat har seglat med White Rose som allt från skeppspojke till skeppare, har publicerat både bilder och kommentarer på Äänimeris webbplats. Gruppen samlades först i Forum Marinums kabinett, där man lyssnade på Jaakko Tikka när han kort presenterade museets verksamhet. Han berättade att den ansvarige för den omtalade nostalgiwebbplatsen Turkusteamers.com hade gått bort. Förutom att ta upp idéer om utvecklingen av Äänimeri.fi, 32

Vapaavahti

Frivakt

diskuterade man därför den fortsatta driften av Turkusteamers. Jaakko Tikka visade även runt besökarna på Suomen Joutsen. Nere vid kajen tog man givetvis en titt på Bore-fartyget, där några av besökarna också övernattade. Därefter övertogs guidningen av forskare Pauli Kivistö och Åbo hamnkapten Kari Riutta.

Fina miniatyrer på det maritima centret Det vackra vårvädret gjorde utflykten än trevligare och tiden flög fram under rundvandringen på museifartygen. Efter kaffe-

pausen var det dags att förflytta sig in till Forum Marinum och titta på de alldeles utmärkta permanenta utställningarna. Handelssjöfarten, båtlivet, flottan, marinindustrin och myndigheternas verksamhet var väl representerade. Många gladdes åt samlingen av miniatyrer från Finland–Sydamerika Linjen. Men det fanns också modeller från många andra rederier. Museet byter föremål kontinuerligt och har flera specialutställningar varje år, så regelbundna besök vid Forum Marinum rekommenderas. Besökaren bör också ägna lite tid åt tavlorna på väggarna. Och man får inte heller 2 / 2013


Shanty Singers kör överraskade med ett besök i Svenska Klubbens kabinett

glömma att gå igenom museets generösa utbud av föremål och souvenirer.

Middag och musik ovan Åbos takåsar De som reste till evenemanget från andra orter och även en del Åbobor tillbringade kvällen på restaurang Svenska Klubben – 5th Floor. I det trivsamma kabinettet hade man precis gått in på efterrätten och kaffet när Lennart Hagelstam och Bengt ”Bebbe” Engblom visade in en grupp gentlemän. Herrarna kom precis från en övning med Shanty Singers och underhöll Äänimerimännen med några imponerande seglarsånger. Hagelstams överraskning var utan tvivel en av dagens höjdpunkter. Efter det fina framträdandet lämnade körsångarna 2 / 2013

sällskapet under rungande applåder, men Lennart Hagelstam fortsatte att berätta om Shanty Singers. Kören grundades 1970 och bestod till en början av sjökaptener som rundat Kap Horn med segelfartyg. Med åren och i och med de allt färre kaphornarna, har andra sångare anslutit. En stor del av körsångarna är ännu verksamma eller pensionerade sjökaptener. Syftet med kören är bevara traditionerna med de stämningsfulla arbetssånger som skrålats på segelfartygen. Sångerna kallas shanties och framförs alltid på engelska. – På segelfartygen kunde det finnas en särskild ”shantyman” som höll uppe takten och stämningen när man arbetade tillsammans. Han fick en högre lön, berättar Hagelstam. Den engelske sjömannen Stan Hugill (1906–1993), som själv seglat med segelfar-

tyg, började samla in shanties. Han sparade melodierna och texterna till sångerna. Bara på Åbokörens repertoar finns 145 sånger, som finns utgivna på två cd-skivor. Åhörarna fastande för shantyn ”Donkey riding”. Lennart Hagelstam berättade att sången ursprungligen sjöngs av sjömän som seglat till Sydamerika och som fick rida på åsnor för att komma till krogen. Vid Forum Marinum kan man köpa cdskivorna ”Blow ye Winds” och ”Strike the Bell” med kören Shanty Singers i Åbo. Även Sjömansservicebyrån gav i slutet av 70-talet ut en vinylskiva och en C-kassett (”A long time ago” och ”Many thousand miles behind us”) med kören. Text och bilder: Pekka Karppanen Frivakt

Vapaavahti

33


HELSINGÖRIIN MODERNI MERENKULKUMUSEO ELI

KUIVATELAKKA UUSIOKÄYTTÖÖN Kuivatelakan pohja on vapaata tilaa, itse museo on seinien takana. Kiinassa valmistetut teräs-lasisillat ovat tärkeässä roolissa. Kuva: Arkkitehtitoimisto BIG

- Helsingörin uuden merenkulkumuseon avaaminen kesäkuun lopulla merkitsee koko maailmankin mittapuussa merimuseoajatuksen vallankumousta, lupaa museonjohtaja Jørgen Selmer. - Entinen museomme oli ”laivanörttien” paikka. Visuaalisesti ainutlaatuiset uudet museotilat on louhittu käytöstä poistetun kuvatelakan reunoille merenpinnan alapuolelle. Museo houkuttaa niitäkin, joilla ei välttämättä ole etukäteen tuntumaa mereen ja laivoihin, johtaja Selmer vakuuttaa. Mutta miksi Tanskan merkittävin merenkulkumuseo rakennetaan vajaan 50.000 asukkaan Helsingöriin eikä esimerkiksi pääkaupunkiin Kööpenhaminaan? Ennen kuin ehdin edes esittää kysymystä, Selmer pitää pikaluennon Helsingörin merkityksestä. Vuoteen 1650 asti Tanska hallitsi Juutinrauman molempia rantoja, eli Skånekin kuului juuteille. 1400-luvulla Tanska aloitti kapeimmillaan vain 4 kilometriä leveän salmen läpi purjehtivilta laivoilta tullimaksujen keräämisen. Meriliikenne oli vilkasta, ja Helsingöristä tuli yksi maan rikkaimmista kaupungeista. Rakennettiin komea Kronborgin linna, joka oli maailmankuulu viimeistään siinä vaiheessa, kun Shakespearen Hamlet valloitti maailman näyttämöitä. Ruotsi kaappasi Skånen, mutta 1800-luvulla Helsingör koki uuden kukoistuksen. Kiitos siitä lankesi korkealaatuisia laivoja rakentaneelle telakalle, joka ajettiin alas vasta 1980-luvulla. Viimeinen alus oli Jordanian kuningas Husseinille rakennettu loistojahti. Entä tänään? -Nyt on koittanut turismin ja kulttuurin kukoistusaika. Kronborgin Hamlet-linnasta tuli vuonna 2000 UNESCOn maailmanperintökohde, koko telakka34

Vapaavahti

Frivakt

alue – mukaan lukien museoksi muuttunut kuivatokka – muodostaa Culture Harbour Kronborg -kulttuurikeskuksen, Selmer selittää. - Aikaisemmin matkailijat piipahtivat Kööpenhaminasta, katsoivat linnan ja lähtivät. Nyt tänne jäädään pidemmäksi ajaksi. Etenkin venäläiset, kiinalaiset ja japanilaiset matkanjärjestäjät ovat jo käyneet haistelemassa mahdollisuuksia, ja kiinalaiset ovat erityisen kiinnostuneita Själlandin saaren pyöräilyreiteistä.

Tanska, merenkulun superpower Tapasin johtaja Selmerin runsas kuukausi ennen museon vihkiäisiä. Työt olivat vielä niin kesken, ettei sinne ollut asiaa. Päätös uuden museon rakentamisesta oli tehty vuonna 2006. Vanha oli ehtinyt toimia lähes 100 vuotta. Selmer painottaa, että kysymyksessä on nimenomaan kauppalaivastomuseo. Tanska on aina ollut merkittävä merenkulkumaa, ja sitä se on edelleenkin, varsinainen superpower: maailman kaikesta meritse kulkevasta rahdista 10 %, Kiinan ulosviennistä peräti 25 % seilaa tanskalaisella tonnistolla.

Museohanketta varten järjestettiin kansainvälinen suunnittelukilpailu, jonka voitto meni Englantiin. Sisustus- ja näytteillepanoratkaisuja varten kutsuttiin desingnereita Hollannista. Vallankumouksellista on jo museon rakentaminen entisen telakan kuivatokkaan. Itse allas jätettiin keskelle, museon tilat kiertävät oleskelu- ja tapahtumatilana palvelevaa telakan pohjaa, jonka voi nähdä museon ikkunoista. Yhdistettiin vanhaa ja ultramodernia. Altaan yli kulkee teräksestä ja lasista rakennettu silta, jota pitkin kaikki Kronborgin linnavieraat kulkevat ja näkevät samalla museon ulkopäin. Silta rakennettiin Kiinassa, koska se oli halvin ratkaisu. Toista siltaa pitkin laskeudutaan altaan pohjalle ja museotiloihin. Rohkeita ideoita, jotka varmasti lisäävät uuden merenkulkumuseon mainetta ja tunnettuutta. Allas on 150 metriä pitkä, leveyttä on 25 ja syvyyttä 8 metriä. Se on avoin tila, jossa voi oleskella ilman pääsylippua. Linnansillan alla on kokoustilat, kahvila on osin ulkoilmassa sillan alla. Museotilat ovat hieman diagonaalissa altaaseen nähden ja lattiat viettävät. Museon läpi kulkiessaan vieras voi nähdä, miten merenkulku ja maailmankauppa 2 / 2013


toimivat. Naviskana on iso huone, jossa esitellään navigoinnin koko historia. Vaikka ei navigoinnista mitään ymmärtäisikään, niin huone on visuaalisesti elämys. Suurimmassa huoneessa on nykyajan symboliksi valittu väline: container. Se on käytännöllisyyden huippu, koko nykyaikaisen kauppamerenkulun merkittävin keksintö. Näyttelytiloissa kuljetaan kaikkien aikakausien läpi, mutta aina löytyy yhteistä nykypäivän kanssa. Pitkiä tekstejä on vältetty, mutta tiedonnälkää voi tyydyttää painamalla itse valitsemiaan nappuloita ja lukea painavaa sanaa. Menneen maailman ja nykypäivän konkreettista eroa kuvataan asettamalla vierekkäin maailman suurimman 1700-luvun laivan ja 2000-luvun suurimman konttialuksen pienoismallit vierekkäin. Pysyvää laivaa museon ulkopuolelle ei ankkuroida. Kuitenkin vihkiäispäivänä eli 29. kesäkuuta Helsingörin satama kuhisee historiallisia aluksia. Kaikesta päätellen uusi museo tulee olemaan reissun väärtti. Eiköhän lähdetä joukolla tsekkaamaan. Halpalento Köpikseen, lentokentältä suoraan paikallisjunalla Helsingöriin ja hotelli yhdeksi yöksi: cheap!!!

Jørgen Selmer on museonjohtaja ja herrasmies, jolta liikeni aikaa Vapaavahdin haastatteluun kesken uuden museon viimeistelytöiden. Jørgen Selmer är museidirektör och en riktig gentleman, som tog sig tid att intervjuas av Frivakt mitt under de sista förberedelserna av det nya museet.

Haastattelu: Sakari Karttunen

Turun yliopiston

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Täydennyskoulutusta merenkulku- ja logistiikka-alan ammattilaisille Syksyllä 2013 tulossa: Kuva: Pekka Sundberg

3.9. 25.–26.9. 16.–17.10. 23.–24.10. 31.10. 13.–14.11. 21.11. 27.–28.11. 3.–4.12.

Cargo Securing to prevent cargo damages, Helsinki ISPS – sataman turvapäällikkö, Helsinki Maritime Cluster Forum 13, Turku Laivan korroosio, pintakäsittely ja materiaalivalinnat, Naantali Alusvakuutukset, Helsinki Merenkulun ja satamatoiminnan perusteita, Helsinki Aktuellt inom sjöfart, Helsingfors Meriliikenne ja ympäristö, Helsinki Erikoiskuljetukset, Tampere

Kuva: Pekka Sundberg

Katso lisätiedot ja täydellinen tapahtumakalenteri nettisivuiltamme

mkk.utu.fi Järjestämme koulutuksia myös tilauksesta. Soita ja kysy lisää!

Sari Nyroos, puh. (02) 333 8184

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS ICT-talo, Joukahaisenkatu 3–5 B, Turku Puh. (02) 333 8184 2 / 2013

Frivakt

Vapaavahti

35


HELSINGÖRS MODERNA SJÖFARTSMUSEUM:

TORRDOCKAN FÅR NYTT LIV – När Helsingörs nya sjöfartsmuseum öppnas i slutet av juni omvälvas bilden av vad ett maritimt museum är, även internationellt sett, lovar museidirektör Jørgen Selmer. – Vårt förra museum var en plats för ”fartygsnördar”. De visuellt unika museilokalerna har sprängts in under vattenytan längs väggarna på en torrdocka som tagits ur bruk. Museet lockar även dem som inte nödvändigtvis har några förhandskunskaper om sjöfart och fartyg, intygar direktör Selmer.

Men varför byggs Danmarks mest anmärkningsvärda sjöfartsmuseum i Helsingör med sina knappt 50 000 invånare och inte till exempel i huvudstaden Köpenhamn? Innan jag ens hinner ställa frågan håller Selmer en snabbföreläsning om Helsingörs betydelse. Fram till 1650 styrde Danmark över kusterna på båda sidor om Öresund, Skåne tillhörde alltså jutarna. På 1400-talet började Danmark ta ut tullavgifter för fartyg som seglade genom sundet, som endast är 4 kilometer brett på sin smalaste del. Sjöfarten var livlig och Helsingör blev en av landets rikaste städer. Man byggde det vackra Kronborgs slott, som hade nått internationell berömmelse åtminstone vid tiden då Sha-

kespeares Hamlet erövrade teaterscenerna världen över. Sedan nappade Sverige åt sig Skåne, men på 1800-talet blomstrade Helsingör på nytt. Tack vare detta föll det på skeppsvarvets lott att bygga högklassiga fartyg. Varvet lades ner först på 1980-talet. Det sista fartyget som byggdes var en lyxjakt åt kung Hussein av Jordanien. Och idag? – Nu börjar turismens och kulturens glansdagar. År 2000 kom Kronborgs Hamlet-slott med på Unescos lista över världskulturarv, och hela varvsområdet – inklusive torrdockan som blivit ett museum – utgör kulturcentrumet Culture Harbour Kronborg, förklarar Selmer. – Tidigare gjor-

de turisterna en avstickare från Köpenhamn, tittade på slottet och åkte härifrån. Nu blir de kvar här längre. Framför allt ryska, kinesiska och japanska researrangörer har redan varit här och hört sig för om möjligheterna, och kineserna är särskilt intresserade av cykellederna på Själland.

Danmark, sjöfartens superpower Jag träffade direktör Selmer under den hektiska månaden före invigningen av museet. Då återstod fortfarande mycket arbete. Beslutet att bygga ett nytt museum fattades

Torrdockans botten är ett fritt tillgängligt utrymme, själva museet ligger på andra sidan väggarna. De kinatillverkade broarna av stål och glas har en viktig roll. Bild: Arkitektbyrå BIG

36

Vapaavahti

Frivakt

2 / 2013


2006. Det gamla hade redan funnits i närmare 100 år. Selmer understryker att det är fråga om ett handelsfartygsmuseum. Danmark har alltid varit ett viktigt land inom sjöfarten, och är det fortfarande, en riktig superpower: 10 % av alla internationella frakttransporter som går sjövägen, och hela 25 % av Kinas export, seglar med danskt tonnage. Inför museiprojektet anordnade man en internationell arkitekttävling, där vinsten gick till England. Designers från Holland fick i uppgift att komma på inrednings- och utställningslösningar. Idén att bygga ett museum i det tidigare varvets torrdocka är revolutionerande. Själva bassängen är belägen i mitten. Museilokalerna löper längs botten på dockan, som används som ett allmänt utrymme och för evenemang och som man kan se genom fönstren på museet. Gammalt har kombinerats med ultramodernt. Över bassängen finns en bro av stål och glas, som alla besökare till

Kronborgs slott går över och samtidigt ser museet utifrån. Bron byggdes i Kina, eftersom det var den billigaste lösningen. Ytterligare en bro leder ner till bassängens botten och till museilokalerna. Det är djärva idéer som säkert gör det nya sjöfartsmuseet mera omtalat och välkänt. Bassängen är 150 meter lång, 25 meter bred och 8 meter djup. Det är en fritt tillgänglig yta där man får vistas utan entrébiljett. Under slottsbron finns det möteslokaler och kaféet ligger delvis utomhus under bron. Museilokalerna ligger en aning diagonalt sett till bassängen och golven lutar. När besökarna går genom museet får de inblick i hur sjöfarten och världshandeln fungerar. Navigationshytten utgörs av ett stort rum där navigeringens historia presenteras. Även om man inte förstår något om navigering är rummet en visuell upplevelse. I det största rummet har man valt att symbolisera samtiden med en container. Containern är en av de mest praktiska och den moderna

handelssjöfartens mest betydelsefulla uppfinningar. Utställningen löper genom alla tidsåldrar, men hela tiden finns kopplingar till nutiden. Det finns inga långa texter, men besökaren kan släcka informationstörsten genom att trycka på knappar med ord och läsa om dem. Den konkreta skillnaden mellan dåtid och nutid skildras genom miniatyrer av världens största 1700-talsskepp och 2000-talets största containerfartyg, som står sida vid sida. Det ska inte finnas något permanent förankrat fartyg utanför museet, men på invigningen av museet den 29 juni kommer Helsingörs hamn att vimla av historiska fartyg. Av allt att döma är det nya museet värt ett besök. Varför inte en gruppresa för att checka in stället? Ett lågprisflyg till Köpenhamn, från flygplatsen med pendeln direkt till Helsingör och en hotellnatt: cheap! Intervju: Sakari Karttunen

När sjöfartsmuseet står färdigt utgör hela det nedlagda varvsområdet i Helsingör en helhet som går under namnet Kulturhamn Kronborg. Huvudbyggnaden på bilden är redan klar. Torrdockan som fungerar som museum finns till höger på bilden - men givetvis utom synhåll, då museet är beläget cirka 8 meter under havsytan. Vid kajen ligger den gamla hamnbogserbåten och -isbrytaren Bjørn.

2 / 2013

Frivakt

Vapaavahti

37


KANSAINVÄLISIÄ VIERAITA MERIKOTKA -KESKUKSEN SEMINAARISSA Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskuksen Merikotkan järjestyksessä toinen International Maritime Incident and Near Miss Reporting -konferenssi pidettiin 11. -12.6. Merikeskus Vellamossa. Paikalla oli merenkulun osaajia ja huippuammattilaisia eri puolelta maailmaa. Konferenssissa käytiin läpi merenkulun inhimillisistä tekijöistä aiheutuvia riskejä. Ensimmäisen asiantuntijapuheenvuoron käyttänyt meriturvallisuusjohtaja Tuomas Routa totesi turvallisuusajattelun kehittyneen Suomessa myönteiseen suuntaan. Onnettomuuksista voidaan ottaa oppia, mutta yhtä tärkeää on poikkeustilanteista raportointi. Merikotkan CAFE -hanke (Competitive Advantage by Safety – Merenkulun ennakoiva turvallisuus ja kilpailukyky) edistää meriturvallisuutta, mihin tähtäsi myös nyt järjestetty seminaari. Merenkulkijoiden väsyminen tiedostetaan merkittäväksi riskitekijäksi. Aiheesta on tehty tutkimus Horizon Project, jota selosti professori Mike Barnett Warsash Maritime Academy´sta. Hän esitteli myös Martha -työkalua, jolla voi ennakoida väsymyksen merenkululle aiheuttamia riskejä.

Merenkulkualan yritysten yhteiskuntavastuu Vastuullinen toiminta vaikuttaa maineenhallintaan ja asiakkaisiin sekä auttaa pätevän työvoiman rekrytoinnissa. Yhteiskuntavastuusta puhuivat professori Michael Roe Plymouthin yliopistosta sekä erikseen tutkimusasiantuntija Jouni Lappalainen keskiviikon työpajatapahtumissa. Lappalainen kertoi aiheesta Itämeren piirissä tehdystä tutkimuksesta sekä esitteli Finnpilot Pilotage Oy:n yritysvastuumalleja. Olosuhteet laivalla vaikuttavat merenkulkijan hyvinvointiin ja sitä kautta meriturvallisuuteen. Neil Ellis Cardiff University’s Seafarers International Research Centre: sta tähdensi asian tärkeyttä. Monesti merenkulkijat on unohdettu vaikka varustamo panostaisi muuten yritysvastuuseen. Neil Ellis esitteli tutkimusta, jossa merenkulkijoilta kysyttiin asuintiloista ja olosuhteista laivoilla. Tutkimukseen saatiin yli 1500 vastausta 38

Vapaavahti

Frivakt

Cecilia Österman (Kalmar Maritime Academy) piti mielenkiintoisen esityksen Wasa -laivan onnettomuudesta filippiiniläisiltä, kiinalaisilta, intialaisilta ja englantilaisilta merenkulkijoilta. Puutteita oli yhä asuintilojen äänieristyksissä, valaistuksissa, virkistystiloissa ja viestintämahdollisuuksissa. Asioilla on vaikutusta merenkulkijoiden henkisen ja fyysiseen hyvinvointiin.

Monikansalliset miehistöt Monet huippuasiantuntijat kävivät läpi mielenkiintoisia aiheita seminaarin työpajoissa. Ajankohtaisia aiheita olivat muun muassa merityötä koskevan yleissopimuksen (MLC 2006) voimaantulo kansainvälisesti elokuussa, satamavaltiotarkastukset (Port State Control) sekä Olli-Pekka Brunilan esitys monikansallisista miehistöistä. MKK teki tutkimuksen miehistöistä Suomeen liikennöivillä aluksilla syksyllä 2012. Turun yliopistossa tutkimusasiantuntijana työskentelevän Brunilan mukaan aiheesta on jo tehty ulkomailla lukuisia tutkimuksia, joiden mukaan monikulttuurisuus voi aiheuttaa kieliongelmia ja turvallisuus-

riskejä. Suomessa tutkittiin Portnet -järjestelmään kerättyä tietoja alusten miehistöluetteloista. Tietoa saatiin 453 aluksesta, joilla 85 prosentilla oli monikulttuurinen miehistö. Parhaimmillaan samalla aluksella oli seitsemän eri kansallisuutta. Eniten merenkulkijoita oli Suomesta ja Filippiineiltä. Aihetta olisi vielä selviteltävä lisää – monikansalliset miehistöt ovat tulleet myös suomalaisiin aluksiin. MKK:n tutkimuksen johtopäätösten mukaan varustamoiden sekä alan toimijoiden tulisi kehittää turvallisuuskulttuuria, viestintätaitoja ja toimimista eri kulttuurien sekä kansallisuuksien välillä. Merikotka –keskus on saanut hankkeisiin tukea Euroopan Aluekehitysrahastosta. Mielenkiintoisen ja hyödyllisen seminaarin englanninkielisen aineiston voi ladata Merikotka -keskuksen kotisivuilta http://www. merikotka.fi/cafe/. teksti ja kuvat: Pekka Karppanen 2 / 2013


INTERNATIONELLA DELTAGARE PÅ MERIKOTKA –CENTRETS SEMINARIUM Forskiningscentret för sjösäkerhet och trafik Merikotka arrangerade den i ordningen andra, International Maritime Incident and Near Miss Reporting, konferensen 11. -12.6. på Maritimcentret Vellamo i Kotka. På plats fanns experter och proffs inom sjöfarten från olika delar av världen. Under konferensen behandlades de risker inom sjösäkerhet som kan hänföras till den mänskliga faktorn. Sjöfartsdirektör Tuomas Routa konstaterade i sitt anförande att säkerhetstänkandet har utvecklats i en positiv riktning i Finland. Vid sidan om undersökning av olyckor är det viktigt att även rapportera händelser och farosituationer. Merikotas CAFE-projekt (Competitive Advantage by Safety ) befrämjar sjösäkerheten, vilket även var målet med detta seminarium. Trötthet hos sjöfarare har uppmärksammats som en betydande riskfaktor. Mike Barnett från Warsash Maritime Academy berättade om studien Horizon Project, var man har undersökt detta. Han klargjorde även för Martha – verktyget, med vilket man kan förebygga risker som har med trötthet att göra.

Samhällsansvaret hos företag inom sjöfartsbranschen Om samhällsansvar talade professor i Michael Roe från Plymouths universitet samt även forskningsexpert Jouni Lappalainen under

onsdagens workshop. Lappalainen berättade om en undersökning som gjorts inom Östersjön samt presenterade Finnpilot Pilotage Ab:s modeller för samhällsansvar. Förhållandena ombord på fartygen kan påverka sjösäkerheten och många gånger har man glömt bort sjöfararens roll, även om rederiet i övrigt satsar på samhällsansvar. På seminariet presenterades en studie, i vilken man frågat sjöfararna om de verkliga arbetsförhållandena ombord. Brister som fortfarande rapporterats var dålig ljudisolering i bostadsutrymmen, brister i ljusförhållanden och rekreationsutrymmen samt dålig möjlighet till kommunikation.

Mångkulturella besättningar Ett flertal experter presenterade intressanta ämnen under seminariets work-shop. Aktuella ämnen var bl. a, ikraftträdande av den internationella sjöarbets konventionen (MLC 2006) i augusti, hamnstats kontroller (Port Stae Control) samt Olli-Pekka Brunilas föredrag om mångkulturella be-

sättningar. Forskningscentralen MKK vid Åbo Universitet utförde en undersökning, gällande besättningen på fartyg som trafiker till Finland, hösten 2012. Inom ämnet har man utomlands gjort ett flertal studier, enligt vilka många kulturer ombord kan leda till kommunikationsproblem samt säkerhetsrisker. Också i Finland har man analyserat besättningslistor som samlats i Portnet systemet. Ytterligare undersökningar gällande detta borde göras, eftersom mångkulturella besättningar även har kommit till finskflaggade fartyg. Resultaten från MKKs studie visar att rederierna och övriga aktörer borde utveckla säkerhetskulturen, kommunikationskunskaperna och växelverkan mellan olika kulturer och nationaliteter. Merikotka –centret har fått understöd för sina projekt från Europeiska regionala utvecklingsfonden. Materialet från det intressanta och givande seminariet kan laddas ned på engelska från Merikotkas web plats http://www.merikotka.fi/cafe/ . text och bild: Pekka Karppanen översättning: Niklas Rönnberg

Mikael Panelius från Tallink Silja skötte ordförandeskapet med rutin 2 / 2013

Frivakt

Vapaavahti

39


PÄIVÄ MERELLÄ Upeimpia elämyksiä merellä oli pitkän yötyön jälkeen valkeneva aamu tropiikin vesillä. Mustikanmusta pimeys lientyy vaaleammaksi. Yhtäkkiä aurinko maalaa horisonttia ja valaisee pian meren ja laivan aloittaessaan höyryämisensä kohti länttä. Yön hikisen kuumuuden vuoksi kaikki venttiilit ja ovet ovat auki.ja pyssästä lehahtava kahvintuoksu voimistuu. Kipinällehän yötöitä teettivät suuret porukanvaihdot. Lähtijöiden ulosmaksujen laskeminen, vetosetelien kirjoitus ja merimieskirjoihin seilauspäivien ynnäily. Rullaankin piti muistaa signeeraukset pyytää ja kirjoittaa jokaisesta laivapalvelusta longsaali Merenkulkulaitokselle. Toki oli siinä vaiheessa myös lisänä normaalien satamadokumenttien naputtelu. Ja jos kuukausikin vaihtui, oli laskettava koko muun laivaporukan palkat. Yön mittaisiksi saattoivat radiotyötkin venähtää. Huonon lyhytaaltokelin vesillä 40

Vapaavahti

Frivakt

oli yritettävä selata eri taajuuksia, kuuluuko mihinkään vuorokaudenaikaan. Laiteviat saattoivat olla työläitä. Villin linjan laivoissa yhteyksien piti toimia jatkuvasti. Oorderit oli saatava pikaisesti, jottei ajettu väärään suuntaan. Joissakin tankkilaivoissa piti aina satamista lähdettäessä olla ständbai radioasemalla ja odottaa kipparin tuomia raportteja rahtaajille lähetettäväksi. Aina ei öitä valvottu. Useimmiten uffarikalle tuli purraamaan puoli kahdeksalta aamupalalle. Messissä kuulumisia maailmamme menosta vaihdettiin täkki- ja konekolmosen sekä messilikan kanssa. Yleensä kippari ja siiffi aterioivat samaan aikaan salongissa, mutta joissakin säästeliäämmin rakennetuissa laivoissa heidän oli laskeuduttava päällystömessiin. Yleensä aamupalat oli monipuolisia ja vaihtelevia. Toisaalta oli sellainenkin säästeliäämmin rakennettu laiva, missä säästeliäästi lähes joka aamu kattilasta löytyi samanlaista

velliä. Aamuisin siiffi hiipi varovaisin askelin pöytäänsä, tempaisi kattilankannen ylös ja pamautti saman tien alas karjaisten terveisiä byssään:”Taas kauravelliä!” Erityisen kiivaana aamuna terveiset olivat muotoa ”taas kuravelliä!” Merellä vahtia ajettiin seitsemänä päivänä viikossa. Varsinainen työaika oli kahdeksan tuntia. Ylityöt pidensivät päiviä. Merivahtiporukkaa olivat perämiehet, konemestarit ja näiden vahtimiehet sekä kipinä. Pyssäporukka oli päivittäin ruuanlaitossa sekä merellä että satamassa. Päivämiesten nimike kertoi heidän työaikansa. Viikonloput oli vapaita. Täkillä tätä porukkaa oli poosu, timppa, pumppu, matruusit ja usein junkit. Koneessa sähkö, tunkki, sorvi, osa moottorimiehistä ja opikset. Vahdinvaihto oli kello kahdeksan. Täkkikolmonen loikki leidarit brygälle vapauttamaan förstin. Konekolmonen laskeutui konehuoneen kuumuuteen ykkösmestarin 2 / 2013


tilalle. Kipinä kiipesi radioasemalle, mikä useimmiten oli brygän takana paapuurin puolella. Kipinän merkittävin vastuu oli ihmishengen turvaaminen merellä. Sähkötyksen hätätaajuus 500 kHz oli työaikana jatkuvasti kuuntelulla. Lisäksi yöt ja päivät autoalarmin vastaanotin kuunteli samaa taajuutta. Kellot pärähtivät soimaan radiohytissä, brygällä ja kipinän asuinhytissä, jos kuuluvuusalueella oli lähetetty alarmisignaali. Maanosasta toiseen monen viikon matkoja ajavissa kuivarahtialuksissa oli matkanteko rauhallista kuin vanhoina aikoina valtion hommissa. Kerran pari viikossa sähkötettiin positsuuni ja ETA sanoma varustamolle ja rahtaajalle. Laivaväki ei paljoa sähkeitä lähetellyt, eikä radiopuheluita soitellut kovien hintojen vuoksi. Rannikkoradioasemien liikenneluetteloita kuunneltiin joka vahdissa. Kirjoista löytyvien aikataulujen mukaan asemat sähköttivät aakkosjärjestyksessä niiden laivojen kutsumerkit, joille oli sähkeitä tai puheluita. Työaikana kuunneltiin jokainen Helsinkiradion lista. Sen lisäksi rahtaajien käyttämiä radioasemia, lähtösataman meklarin käyttämää asemaa ja määränpään radioasemia. Yhdysvaltoihin matkattaessa piti seurata kaikkia rannikon lyhytaaltoasemia, kunnes selvisi, mitä kautta maista viestit kulkivat. Liikenneluettelot saattoivat tulla samaan kellonaikaan ja kestivät v ilkkailla asemilla pitkään. Kahteen vastaanottimeen oli viritetty kuuntelulle eri asemat. Kun lähetys 2 / 2013

oli edennyt ohi oman laivan kutsumerkin, viritettiin pikaisesti vastaanotin seuraavan rannikkoradioaseman listan kuuntelulle. Taajuuksien vaihto vanhoilla radioilla oli verkkaista: Etupaneelin ikkunaan piirrettyjen merkkitussiviivojen alta kuului kymmenittäin rantaradioita. Kokemus opetti, mihin päin säätönuppia piti veivata, kun jokin asema osui kuuluville. Tankkilaivoissa oli usein kiire, kuin Korvatunturilla Jouluna. Ylitöitäkin kertyi ihan verottajan mieliksi. Satamista lähdettäessä oli pitkät raportit sähkötettävä varustamoon ja rahtaajille. Hyvissä ajoin ennen satamiin tuloa toi siiffi varaosa- ja bunkkeritilauslistansa. Tuju tilasi provianttia ja ulosvientiä. Ja kun määränpää muuttui matkalla, samat pitkät sähkeet uudelleen toisille vastaanottajille. Rannikkoradioiden listoja oli seurattava herkeämättä mahdollisten reittimuutosten pikaiseksi saamiseksi. Eräällä matkalla Karibialta Kanadaan määränpää vaihtui viisi kertaa. Kipinän aamuvahti kesti neljä tuntia. Puoliltapäivin oli parin tunnin tauko ja sitten kaksi tuntia radioasemalla, kaksi tuntia vapaata ja illalla klo 18 – 20 viimeinen työpätkä. Ennen kuin laivan aikaan perustuva työaika tuli käyttöön, pidettiin vahtia GMT aikojen mukaan. Laivan paikasta riippuen työpäivä alkoi tasatunnilta klo 06 – 10. Kahden tunnin pätkinä työpäivä päättyi illalla klo 20 – 24. Parempi oli silloin huolehtia

itse aamuherätyksistä. Kun kallen oli saanut oppimaan uuden purrausajan, ehti laivan aika jo vaihtua. Aamu- ja iltavahtien ohjelmaan kuului säätiedotukset. Tutuilla vesillä kuljettaessa oli helppo naputella kirjoituskoneella tuttujen rantaradioiden lähettämät raportit. Kovin monta riviä ei sähkötyksestä tarvinnut poimia, koska oli tiedossa sääalueiden nimet ja laivan paikka. Uusilla vesillä kuljettaessa saattoi olla hakusessa oikeiden säätiedotusten löytäminen. Kaikilla laivaradioasemilla ei ollut ylläpidetty dokumentteja ja raporttien lähetystaajuudet ja aikataulut saatoivat muuttua. Kun ajettiin Tyyneltämereltä Atlantille etelän kautta, piti haroa useiden asemien lähetyksiä ja käydä niitä naviskassa tutkimassa, ennen kuin löytyi kulkuvesillemme sopivat tiedot. Päällikkö ja perämiehet seurasivat sääraportteja kursoorisesti. Joskus vaihtelun vuoksi kirjoitin tuulen puhaltavan aamulla perästä ja kääntyvän myöhemmin keulaan päin nostattaen semmoisia pärskeitä, että pakka saattaa kastua. Täydestä meni. Tramppilaivoissa oli tärkeää muistaa juorutunnit. GMT aikaan 1230 taajuudella 12630 sähkötettiin muille kuulolla olijoille omia kulkutietoja ja laivaporukoiden nimiä. Tärkein merkitys oli toimia välitysapuna niille, jotka olivat jonkin rannikkoradion kuuluvuuden ulkopuolella. Tämä kipinöiden vapaaehtoinen talkoo tienasi redareille merkittävän omaisuuden, kun laivat löysivät oikeat määränpäät ajoissa. Hyvissä ajoin ennen satamaan saapumista kirjoitti kipinä messeihin rahalistat. Laivaväki merkkasi haluamansa määrän paikallista valuuttaa. Ennen rahatilauksen toimittamista päällikölle oli tarkastettava, ettei saldot menneet miinukselle. Yleensä varsin pian oppi tuntemaan uusliberaalit, joille ei omat rahat riittäneet. Kipinä myös naputteli messeihin tullilistat, mihin jokainen kirjasi hytissään olevan alkoholin ja tupakan määrät sekä mahdollisen arvokkaan omaisuutensa. Paljon kulki juttuja itäisten maiden tarkoista tullimiehistä. Jopa vaatteiden napit oli luetteloitava, jos ei halunnut niitä menettää ja maksaa salakuljetussakkoja. Monissa satamissa oli koko laivaväelle kirjoitettava roopuska. Paperinen lappu, mikä oli pidettävä maissa mukana. Argentiinassa oli suuri, lähes A4-kokoa oleva roopuska. Siihen kiinnitettiin valokuva ja otettiin jälki jokaisesta sormesta. Kaikkia naisia ei välttämättä naurattanut, kun aprikoin mikä lomakkeen kohta nenän muodosta ruksataan: pieni, suuri vai ehkäpä neliskanttinen. Kun oli laivajobin ottanut, ei kuitenkaan aina oltu töissä. Oli vapaatakin, joillakin jopa merimiesvapaata. Se onkin sitten uuden jutun aihe. Monenkin. Timo Stlvänne/www.aanimeri.fi Frivakt

Vapaavahti

41


MEPAn kirjasto suosittelee:

Milja Nitovuori

Katja Kettu ponnahti romaanilla Kätilö suomalaisten tietoisuuteen ja lukulistojen kärkeen. Kielellisesti rohkea novellikokoelma Piippuhylly on hänen uusin teoksensa. Jäämerenrannalta kerrotut tarinat kuvaavat pohjoisen vahvoja naisia. Kokoelman pohjana on henkilöitä Kätilöstä, ikään kuin rönsyjä ja hahmoja, mitkä jäivät kertomatta edellisestä kirjasta. Novellit eivät ole lapsille sopivaa luettavaa, koska Ketun kielellä leikittely on melkoisen raadollista. Kettu kertoi, että oli ajatellut pääsevänsä helpommalla, kun kirjoittaa novelleja. Toisin kuitenkin kävi, eikä teos syntynyt nopeasti. Hän kertoi, että oli vaikea kuljettaa tarinaa monien henkilöiden läpi. Seuraavaksi voimme kuulemma odottaa romaania Katja Ketulta.

Viisi osaa on myös ilmestynyt Valloittaja- sarjasta, joka kertoo Tsingis-kaanin historiasta. Igguldenin kiinnostus menneisyyteen juontaa lapsuuteen. Hänen irlantilainen äitinsä opetti pojalle historiaa jännittäviä tarinoita kertoen. Kirjoissa historian opetus jatkuu taas lukijoille. Historiallisten teosten lisäksi hän kirjoitti yhdessä veljensä kanssa teoksen nuorille Vaarallinen kirja: vain pojille.

Toinen romaani Tuhat loistavaa aurinkoa kertoo naiskohtaloista talebanin hirmuhallinnon kurimuksessa. Toukokuun lopussa ilmestyi Ja vuoret kaikuivat romaani ja se sai odotetusti hyvän vastaanoton. Tarina kertoo äidittömäksi jääneestä perheestä, jotka matkustavat Kabuliin. Perillä heitä odottaa kohtalo, mitä ei olisi voinut edes aavistaa. Kirjassa esitetään ajatus, että kumpi on tuskallisempaa, etsiä juurensa tunteakseen itsensä vai yrittää unohtaa? Sitä voitte miettiä kirjaa lukiessa.

Conn Iggulden Kuva Jerry Bauer

Katja Kettu Kuva Ofer Amir Erityisen suosittuja Mepan kirjastossa ovat Conn Igguldenin historialliset seikkailuromaanit. Caius Julius Caesarista kertovaan Keisarisarjaan kuuluu viisi kirjaa. 42

Vapaavahti

Frivakt

Afganistanilaiseen elämään meidät tutustuttaa Khaled Hosseini. Hän on syntynyt Kabulissa Afganistanissa, mutta perhe muutti isän työn takia ensin Teheraniin ja sitten Pariisiin. Neuvostoliiton miehitettyä Afganistanin perhe oli Pariisissa jonka jälkeen he saivat turvapaikan Yhdysvalloista ja muuttivat Kaliforniaan. Vaikka elämä oli aluksi köyhää, suoritti Khaled loppututkinnon pääaineena biologia. Tämän jälkeen hän valmistui lääkäriksi. Esikoiskirjasta Leijapoika tuli maailmanmenestys. Kahden kabulilaispojan ystävyydestä kertovaa tarinaa on myyty yli 10 miljoonaa kappaletta ja siitä on tehty elokuva.

Khaled Hosseini. Kuva Elena Seibert

Mepan kirjaston naispuoliset merenkulkijat ovat nyt joutuneet kolmen kirjan koukkuun. Katherine Pancol on kirjoittanut kirjat Kilpikonnien hidas valssi, Krokotiilin keltaiset silmät ja Central Parkin oravat ovat surullisia maantaisin. Pancol syntyi Marokossa, mutta perhe 2 / 2013


TUTKIMUS TAVALLISISTA IHMISISTÄ MERELLÄ Lybeck, Jari. Rauman merimiesväestö purjehduksen kasvun vuosina 1840-luvulta 1870-luvulle muutti isän työn perässä jatkuvasti. Tyttö oppi lukemaan viisi vuotiaana ja vietti kaiken aikansa lukien. Hän oli kertonut kaikille haluavansa lukea kaikki maailman kirjat. Ensimmäinen työpaikka Paris Match lehdessä oli käännekohta hänen uralla kirjailijaksi. Koulussa opittu tärkeilevä kirjoitustyyli oli unohdettava ja opittava ilmaisemaan asioita aidoilla tunteella, niin, että lukija pystyy kokemaan samat tunteet. Pancolin tekstit ovat sujuvia, kepeitä ja kauniita, mutta taustalla on syvällisiä pohdintoja kaikesta elämän ja kuoleman välillä. Mielestäni kirjat sisältävät jännitystä ja ihmissuhdedraamaa, sekä romantiikkaa. Yhteiskunta-, sekä arvokritiikki yhdistettynä ranskalaiseen keittiöön ja kulttuuriin tuovat osansa kerrontaan. Kirjojen alkupuoli saisi olla hieman tiivistetympi, kun taas puolen välin jälkeen ei enää haluaisi laskea kirjaa kädestä.

Katherine Pancol kuva Sylvie Lancrenon 2 / 2013

Merenkulun historiaa kirjoitettaessa on valokeila usein osunut niin sanottuihin suurmiehiin, kuten laivanvarustajiin ja pitkän uran tehneisiin kapteeneihin. Tässä ei ole mitään kummallista, onhan myös kenraaleista kirjoitettu enemmän kuin rivimiehistä ja kuninkaista enemmän kuin talonpojista. Rikkaasta varustajasta on tutkijan helpompi kirjoittaa kuin puolimatruusista, sillä varustajalta jää yleensä jälkeen paljon enemmän paperia, kuten kirjeitä, tilikirjoja ja rahtausasiakirjoja. Tavallisen merimiehen jälkikuva on rakennettava paljon vähäisemmästä ja vaikeammin käsiteltävästä lähdemateriaalista. Jari Lybeck on kuitenkin väitöskirjatutkimuksessaan kääntänyt katseensa aivan tavallisiin merimiehiin. Heidän jälkiään on Lybeck etsinyt tutkimalla hyllymetrikaupalla Rauman merimieshuoneen ja Rauman kaupungin maistraatin arkistoissa säilytettäviä asiakirjoja. Työ on ollut valtava. Lähdepohjaa Lybeck on myös täydentänyt etsimällä käsiinsä muun muassa merimiesten kirjeitä ja muistelmia eri puolilta Suomea arkistoista, museoista ja kirjastoista. Osansa tutkimuksessa saavat myös merimiesten puolisot ja jälkeläiset – sanalla ”merimiesväestö” Lybeck viittaa kaikkiin, jotka saivat elantonsa merenkulusta. Tutkimus käsittelee aikaa, jolloin merenkulusta tuli Raumalla todella merkittävä elinkeino. Vielä 1840-luvulla raumalaiset laivat purjehtivat pääasiassa Itämerellä viemässä suomalaista puuta ulkomaille ja tuomassa paluulastina muun muassa suolaa. Laivat olivat enimmäkseen pieniä ja toiminta suhteellisen pienimuotoista. Sen sijaan 1870-luvulla oli kyseessä jo globaali suurliiketoiminta, joka vei Rauman laivat ja merimiehet kaikkialle minne meriteitse pääsee. Merimiesten määrä kaupungissa kaksinkertaistui 30 vuodessa. Lybeck nimittääkin 1870-luvun Raumaa ”merenkulun kyllästämäksi kaupungiksi”. Lybeck ei hukuta lukijaansa tylsiin ti-

lastoihin ja paperinmakuisiin asiakirjoihin, vaan käyttää niitä kankaana, jolle maalaa elävän kuvan merimiesten elämästä ja kokemuksista – heidän vaimojaan ja lapsiaan unohtamatta. Lybeck on selvittänyt, keitä merimiehet olivat, mistä he tulivat ja minne menivät, ja myös selittää miksi asiat olivat niin kuin ne olivat. Ammattitaitoisen tutkijan ottein hän myös löytää lähteistään paljon sellaisiakin asioita, joita ei laivapäiväkirjoihin ja meripasseihin suoraan kirjoitettu. Lybeck vie lukijansa niin raumalaisten ensimmäisille valtamerimatkoille Kaukoitään, puolimatruusin eteläranskalaiseen vankilaselliin päättyneelle karkumatkalle kuin merimiehen usein pieneen ja köyhään kotiinkin. Kaunis ja havainnollinen kuvitus tehostaa hienosti tekstin elävyyttä. Lybeckin tutkimus on vaatinut poikkeuksellisen kovan työn, mutta se myös antaa lukijalleen poikkeuksellisen paljon. Kirja on Rauman merimuseon julkaisema nelivärikuvitettu arvopainos FT Jari Lybeckin väitöskirjatutkimuksesta. Saatavana Rauman merimuseosta (myös verkkokauppa www.rmm.fi).

Frivakt

Vapaavahti

43


AMORELLA JA NESTE PELASIVAT MEPA HOCKEYN FINAALISSA - PUNAPAIDAT VEIVÄT MESTARUUDEN, NESTE ANTOI TIUKAN VASTUKSEN Turun Kupittaalla oli loistavat olosuhteet – kaikki toimi hienosti. Ruokailut, jäänhuolto ja muu oheistoiminta toimi niin kuin jääkiekkokaupungissa pitääkin. MEPAn salibandyturnauksista tuttu Janne Kytölä TuTo Hockey:sta katsoi, että hommat hoituivat. Perinteiseen tapaan Matti Pirnes ja Reijo ”Reka” Hyökki hoitivat huoltopuolen. Toimitsijatehtävissä olivat suurena apuna Marko ja Jere Linden sekä Tomi Kivekäs, joka myös vihelsi matseja. Muut tuomaritehtävät hoiti Turun Jääkiekkoerotuomarit ry. Joukkueet jaettiin kahteen alkulohkoon. Ottelut pelattiin lyhyinä, jotta panoksia riittäisi vielä iltapäivän ratkaisuihin. Turnauksen mitalipeleihin etenivät Ahtela, Gabriella, Neste ja Amorella. Ahtela ja Gabriella pelasivat himmeämmästä mitalista. Päivän mittaan peliään parantanut Ahtela oli lopulta parempi maalein 4-2. Finaaliin lähti viime vuodesta sisuuntunut Amorella vakuuttavan vahvasti. Neste pelasi myös hyvin – finaali oli ehdottomasti päivän parasta antia pelillisesti. Lopulta Amorella voitti varsin selkein 6-1 numeroin. Turnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi valittiin Amorellalta Oscar Essen. Paras maalivahti oli Nesteen joukkueessa pelannut Kristina Katarinalta tullut vahvistus Iiro Gustafsson.

Amorella

Kiitoksia kaikille!

MEPA HOCKEY 2013-04-08 GROUP A Silja Princess - Amorella 1-6 Ahtela - Birka Stockholm 2-4 Birka Stockholm - Silja Princess 3-2 Amorella – Ahtela 2-0 Ahtela - Silja Princess 4-2 Amorella - Birka Stockholm 4-0 GROUP B Neste - Silja Serenade 3-0 Gabriella – Enå 3-0 Silja Serenade - Gabriella 0-3 Enå – Neste 1-0 Gabriella – Neste 4-2 Silja Serenade - Enå 0 – 3

Neste

QTR - FINALS Amorella - SIlja Serenade 3-0 Enå - Ahtela 0-1 Gabriella - SIlja Princess 2-1 Birka Sthlm - Neste 0-3 SEMI FINALS Amorella - Ahtela 7-0 Gabriella - Neste 1 – 2 BRONZE Gabriella - Ahtela 4- 2 FINALS Amorella - Neste 6- 1 44

Vapaavahti

Frivakt

Ahtela 2 / 2013


AMORELLA OCH NESTE SPELADE I MEPA HOCKEY FINALEN – RÖDTRÖJORNA BLEV MÄSTARE, NESTE KÄMPADE TAPPERT. Förhållandena i Kuppishallen i Åbo var fina – allting fungerade optimalt. I turneringens medaljmatcher spelade, Ahtela, Gabriella, Neste och Amorella. Ahtela och Gabriella spelade om brons, medan Neste och Amorella kämpade om guld. Ahtela, som förbättrade sitt spel under dagens lopp, var starkare i den sista matchen och tog bronsmedaljerna med en seger på 4-2. Amorellas lag var revanschsuget från förra året då det lämnades på fjärde plats, och dominerade varje match under turneringen. I finalen bjöds åskådarna på den klart bästa matchen för dagen, Neste kämpade tappert, men måste ge sig framför ett otroligt starkt lag från Amorella. Slutresultatet på skärmen visade till slut klara siffror 6-1 åt Amorella. Till turneringens bästa spelare valdes Amorellas Oscar Essen. Turneringens bästa målvakt blev Iiro Gustafsson från Nestes lag. Han var utlånad från Kristina Katarina. Enligt tradition skötte Matti Pirnes och Reijo ”Reka” Hyökki materialförvaltningssidan. Marko och Jere Linden samt Tomi Kivekäs bidrog med stor hjälp till protokollarbetet och Kivekäs dömde även matcher. Övriga domaruppgifter sköttes av Åbos ishockeydomare rf.

Seppo ”Pappa” Lindström och Niklas Rönnberg delade ut prisen till Oscar Essen och Iiro Gustafsson

Ett stort tack till alla.

Amorella vs Silja Princess 2 / 2013

Frivakt

Vapaavahti

45


MEPA GOLF 21.5. PELATTIIN RUUKKIGOLFIN VEHREISSÄ MAISEMISSA Kenttä oli hyvässä kunnossa, niin olivat pelaajatkin Nelisenkymmentä merimiesgolffaria kokoontui Raaseporissa sijaitsevalle hienolle kentälle, jolta löytyy korkeuseroja sekä loistavia metsä- ja järvimaisemia. Ajankohtaan nähden kenttä oli hyvässä kunnossa, ja porukka kehui paikan kodikasta tunnelmaa. Myös keli oli hyvä. Monilla pelaajilla swingi oli vielä

hieman talviterässä, ja kenttä oli sopivan haastava. Kilpailussa laskettiin kolmet tulokset; lyöntipeli tasoituksin, scratch, sekä pistebogey, joten tulosluettelot tuulettuivat mukavasti. Scratchin voitti Olavi Pohjola, lähimmäs lippua osui Timo Nakari. Edellisen kilpailun tapaan pisimmän driven löi toisen polven merimiesgolffari Santtu Tuhkanen. Kiitokset kaikille!

Seppo H avaamassa kolmosella

Matti, Pekka & Amorella Angels

Ville, Jari sekä 2xEsa kahvitauolla 46

Vapaavahti

Frivakt

E.T. ja E.P. viimeisellä lipulla 2 / 2013


SSB GOLF 21.5. SPELADES I BRUKSGOLFS GRÖNSKANDE LANDSKAP Planen var i utmärkt skick, likaså spelarna Ett fyrtiotal sjömansgolfare samlades vid planen i Raseborg, vars höjdskillnader och fantastiska skogs- och sjölandskap var en fröjd för ögat. Med tanke på tidpunkten var banan i ypperligt skick, och deltagarna berömde platsens hemtrevliga stämning. För flera spelare var swingen en

aning rostig och ännu i vinterskick, och banan var lagom utmanande. Den friska vårvinden förlät inga “slices” eller “hooks”.  Man tävlade i 3 serier, slagspel med handicap, poängbogey och scratch, vilket gav omväxling i resultatstatistiken. Ett varmt tack till alla!

Johan Treuthardt överräckte priset till Esa Leppänen

MEPA GOLF 21.5.2013 RUUKKI Tulokset – Resultat

Scratch 1. Olavi Pohjola, 85 2. Jari Mäkineste, 87 3. Risto Rousku, 87 4. Jussi Vahtera 92 5. Timo Nakari 93 6. Nina Okko 93 7. Esa Leppänen 95 8. Anitta Järvinen   96 9. Sari Tanskanen 97 10. Lauri Kangasmäki 98 11. Aapo Hytti 99 12. Timo Rantanen 101   Tasoituksellinen lyöntipeli Slagspel med handicap 1. Pekka Saarela, 69 2. Esa Leppänen, 70 3. Sari Tanskanen, 71 4. Ilpo Nurminen 72 5. Nina Okko 72 6. Risto Rousku 74 7. Timo Nakari 74 8. Olavi Pohjola 75 9. Anitta Järvinen   75 10. Päivi Pohjola 77 11. Tytti Saarela 77 12. Pekka Lehtinen 78 Pistebogey Poängbogey 1. Pekka Saarela, 39 2. Esa Leppänen, 38 3. Ilpo Nurminen, 37 4. Sari Tanskanen, 37 5. Nina Okko, 36 6. Risto Rousku, 34 7. Timo Nakari, 34 8. Tytti Saarela, 34 9. Olavi Pohjola, 33 10. Anitta Järvinen, 32 11. Pekka Lehtinen, 32 12. Päivi Pohjola, 31 Pisin Drive - Längsta Drive Santtu Tuhkanen 245m Lähimmäs lippua - Närmast flaggan Timo Nakari 3,85m

Timo R. 2 / 2013

Frivakt

Vapaavahti

47


Suuronnettomuus Eivät

Vakavat onnettomuudet

turvallisuus- ja

ympäristöasiat mitään poliittista liturgiaa olE.

niidEn

pohjhalta

tEhdään niitä piEniä käytännön tEkoja!

Onnettomuudet, joiden seurauksena vähäisiä henkilöympäristö- ja omaisuusvahinkoja

Vaaratilanteet Vaaralliset olosuhteet ja toimintatavat nyt

olisi aika ruvEta

kuntoilEmaan ja lähtEä

ulos kannEllE lEnkillE.

työturvallisuus-

Ei

määräystEn mukaan tähän

tulEE laittaa putoamisEstE.

laitEtaan

Et

olE tosissasi!

tännE olE EnnEnkään

tEEnkin.

lEnkkarit

niin

jalkaan ja

laivaa ympäri.

kukaan pudonnut.

sE työn päät-

tEEksi.

to be continued... NN is leNkillä joka muuttui ilmaleNNoksi. omasta kuNNosta tulee pitää huolta. 5 viikkoa törNiä jäljellä.. ho

48

Vapaavahti

Frivakt

ds

like post

2 / 2013


Sonera Stadium (Urheilukatu 5, 00250 HELSINKI)

MEPA FUTIS 14.8.

info: www.mepa.fi Johan Treuthardt, urheilu@mepa.fi, 0400 709 491

MEPA GOLF 19.8. TUUSULA Scratch & Pistebogey

info: www.mepa.fi Johan Treuthardt, urheilu@mepa.fi, 0400 709 491 MEPA järjestää näyttelyn Meripäivien aikaan Kotkan Merimieskeskuksessa Kirkkokadulla. Esillä on pienoismalleja, köysitöitä, merimiesnukkeja, kuvataidetta sekä merenkulkijoiden Pohjoismaisen valokuvauskilpailun parhaat kuvat. Aukioloajat: to - pe klo 12:00 - 18:00, lauantaina klo 14:00 - 17:00, su klo 11:00 - 14:00, sekä ma - ke klo 12:00 - 18:00 Osoite: MEPA, Kirkkokatu 18 A, 48100 Kotka

MERI, LAIVAT JA KOTKA 25. -31.7.2013 2 / 2013

HUOM! Lauantaina 27.7. MEPA järjestää edullisen bussikuljetuksen Kotkaan ja illalla takaisin Lähtö 10:30 Kiasman edestä, Mannerheiminaukio 2, Helsinki 19:00 Näytelmä Merikeskus Vellamossa, Sonaatti satamakaupungille (loppuu n. 20:30) Paluu: 21:30 Kairon edestä VARAA PAIKKA BUSSIIN www.mepa.fi samalla voit myös varata lipun näytökseen 27.7. klo 19:00

Frivakt

Vapaavahti

49


Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotaan kirjapalkinto. L채het채 ratkaisusi osoitteella: MEPA, PL 170, 00161 Helsinki Nimi: Osoite:

50

Vapaavahti

Frivakt

2 / 2013


Ett bokpris utlottas mellan dem som löst korsordet rätt. Skicka in din lösning till SSB, PB 170, 00161 Helsingfors Namn: Adress:

2 / 2013

Frivakt

Vapaavahti

51


RISTIKON RATKAISIJA Vapaavahdin 1/2013 ristikon oikein laatineiden arvonnassa sai kirjapalkinnon Johanna Ait El Kabous Helsingistä

52

MINUUTTIKISA ON KÄYNNISSÄ

MINUTTÄVLINGEN ÄR I FULL FART

Kannattaa edelleen rekisteröityä ja alkaa kirjata tuloksia sähköiseen järjestelmään www.mepa.fi sivulla. Mukana on jo nelisensataa merenkulkijaa ja viitisenkymmentä laivaa. Muistakaa, että arvomme palkintoja kaikkien osallistujien kesken – tulkaa mukaan!

Det lönar sig ännu att registrera sig och samla resultat till din profil via www.mepa.fi sidorna. Redan cirka fyrahundra sjöfarare samt femtio fartyg är med. Kom ihåg att vi lottar ut priser medan alla deltagare – alla med!

Vapaavahti

Frivakt

2 / 2013


Projekti kehittää keinoja merenkulkijoiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Vielä on aikaa vastata kyselyyn, kieleksi voi valita suomen tai ruotsin. Linkki löytyy MEPAn sivuilta. MEPAsta on myös saatavilla suomen- ja ruotsinkielisiä lomakkeita palautuskuorineen.

2 / 2013

Frivakt

Vapaavahti

53


MERENKULKIJOITA KEVÄÄN KURSSEILLA

Kasvikurssilla Lystilän puutarhalla

Mia Harju ja Laila Immonen vesivärikursseilla

Golfin alkeita 54

Vapaavahti

Frivakt

2 / 2013


Latinotansseja Katajanokalla

Risto Honkaharju ja vesiv채rikurssin oppilaita

Kuivaharjoittelua melontakursseilla 2 / 2013

Frivakt

Vapaavahti

55


LAITUREILLA JA LANKONGEILLA

Sjösten Monille merenkulkijoille Koverharista tuttu meklari Timo Sjösten on siirtynyt uusiin tehtäviin. Hän toimii nyt Hangon satamassa satamamestarina.

Kr Katarina M/s Kristina Katarina oli telakalla Naantalissa. PPorukka ehti käydä Ruissalon Mepalassa saunomassa, uimassa ja grillaamassa.

Jori Mikkola Finnlinesilla seilaava Jori Mikkola poikkesi Tammisaaren Nesteellä ennen lähtöä Ruukin kierrokselle 56

Vapaavahti

Frivakt

Mepalan talkoot Ruissalon Mepalassa pidettiin toukokuussa kevättalkoot. Vasemmalta ”pehtoori” Rauli Salmi, M/t Palvan kokki, Jari Heinonen, Ismo Degerholm ja Antti Rintala.

Mistral M/s Mistralin kippari Risto Lintunen poseerai Vapaavahdissa viimeksi vuonna 1989 m/s Hallstavikin kannella

SMU ES osasto Suomen Merimies-Unionin Etelä-Suomen osaston porukka kävi Remu&Hurriganes –musikaalissa toukokuussa 2 / 2013


MERIMIESPALVELUTOIMISTON HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012

Ulkomaan meriliikenteessä kuljetettu tonnimäärä vuonna 2012 väheni 5,4 %, vuodesta 2011 ja oli 93 227 889 tonnia, josta suomalaisten alusten osuus oli tuonnin osalta 41 % ja viennin osalta 19 %. Matkustajamäärät pysyivät jotenkin samoissa lukemissa kun vuonna 2011, eli vajaa 18 miljoona matkustajaa. Tonnisto kasvoi 279 410 bruttotonnia.

S

uomen lipun alle tuli 17 uutta alusta, joista 12 oli uudisrakennuksia. Myönteinen kehitys oli seurausta keväällä eduskunnassa hyväksytystä uudesta tonnistoverosta, sekä merenkulun työmarkkinaosapuolten sopimuksesta, joka mahdollistaa EU:n ulkopuolelta tulevien merenkulkijoiden käytön suomalaisaluksilla. Merimiespalvelutoimiston tulot eivät toteutuneet aivan suunnitellusti. Mepamaksua saatiin hieman arvioitua vähemmän vaikka suomalaisten alusten määrä lisääntyi ilahduttavasti. Siihen vaikutti osaltaan lisääntynyt ulkomaisten merenkulkijoiden 2 / 2013

osuus suomalaisissa laivoissa. Lästimaksua saatiin huomattavasti arvioitua vähemmän. Tämä johtui siitä, että Mepa ei saanut syksyn lisäjaosta mitään. Tulojen vähenemisestä huolimatta palvelut hoidettiin hyvin. Useat palvelut jopa lisääntyivät edellisestä vuodesta. Urheilussa salibandy-, jääkiekko- ja jalkapalloturnauksiin osallistui 700 merenkulkijaa ja ennätysmäärä joukkueita. Ilahduttavaa oli, että matkustaja-alusten lisäksi rahtilaivajoukkueiden määrä lisääntyi ja ne myös menestyivät hyvin. Merenkulkijoiden kuntoliikuntakilpailu, minuuttikisa, sai hyvän vastaanoton. Merenkulkijoille tarjottiin myös personal trainerpalveluita. Keväällä vakinaistettiin määräaikaisella sopimuksella merenkulkijoiden työhyvinvointia, ja liikuntatoimintaa hoitanut henkilö. Kirjastonvaihdot vähentyivät hieman, mutta toivomuskirjojen välitystä lisättiin. Ulkomaisten merenkulkijoiden määrä lisääntyi suomalaisilla aluksilla. Tämän vuoksi hankittiin enemmän Viron, englannin- ja venäjänkielistä kirjoja. Sähkökirjan lainaustoiminnan aloittamisen esteenä olivat edelleen tarjonnan vähyys ja tekijänoikeusasiat. Elokuvia vaihdettiin edellisvuotta enemmän. Tämä johtui siitä, että palvelun piiriin tuli lisää laivoja. Filmejä vaihdettiin keskimäärin kerran kuukaudessa laivoihin. Teknisen kehityksen ja Yleisradion parantuneen tallennepalvelun vuoksi vuoden lopulla lo-

petettiin TV:stä nauhoitettujen ohjelmien välitys. Vapaavahdissa esiteltiin aikaisempaa laajemmin eri varustamoita ja niillä työskenteleviä merenkulkijoita. Taittoa ja luettavuutta parannettiin lyhentämällä artikkeleita ja kehittämällä kuvakerrontaa. Sähköpostiuutisia toimitettiin lähes kaikkiin suomalaisiin aluksiin säännöllisesti. Sisältöä laajennettiin tekemällä linkkejä Mepan kotisivuilla julkaistuihin artikkeleihin. Laivakäynnit vähenivät Turun ja Helsingin palvelualuilla. Sitä vastoin Kotkan alueella laivaliikenne vilkastui ja laivakäyntien lukumäärä lisääntyi huomattavasti. Perinteinen merenkulkijoiden harrastenäyttely pidettiin keväällä merimiesklubilla. Ilahduttavaa oli, että siihen osallistui paljon harrastajia. Merenkulkijoiden pohjoismainen valokuvauskilpailu oli jälleen korkeatasoinen ja siihen lähettiin runsaasti valokuvia. Parhaimmat niistä olivat Helsingin lisäksi esillä Maarianhaminassa ja Kotkan Meripäivillä. Merimiespalvelutoimistolle myönnettiin vuoden 2012 merenkulun teemapalkinto tunnustuksena lähes neljänkymmenen vuoden työstä merenkulkijoiden hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi valitsijat totesivat Mepan edistäneen merenkulun eri osapuolten välistä yhteistyötä. Osallistuttiin ensimmäistä kertaa Maarianhaminassa järjestettyyn Merenkulun päivään. Siellä esiteltiin Mepan toimintaa ja Frivakt

Vapaavahti

57


MUU TIEDOTUS Sähköinen uutiskirje toimitettiin viikoittain noin sadallekolmellekymmenelle laivalle. Sisältö koostui tärkeimmistä merenkulun, kotimaan, ulkomaiden ja urheilun uutisista sekä MEPAn omista tiedotteista. MEPAn kulttuuri- ja urheilutapahtumista sekä muista palveluista tiedotettiin merenkulun lehdissä, kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. MEPAn toiminnasta tiedotettiin omilla kursseilla ja alan järjestöjen tapahtumissa.

LEHTIPALVELU

pohjoismaisten merenkulkijoiden valokuvakilpailun parhaita kuvia. Lisäksi järjestettiin Lundqvist-varustamon vaiheita käsittelevä seminaari. Opintotoiminnassa järjestettiin edellisvuotta enemmän kursseja, mutta kurssilaisia oli hieman vähemmän. ATK-kurssien suosio väheni edelleen. Ilahduttavaa oli, että harrastekurssien osallistujamäärät kasvoivat. Liikunta- ja työhyvinvointikurssit sekä päiväretkiä Ylläksellä olivat suosittuja. Myös Ahvenanmaalla pidetyille kursseille osallistuttiin kiitettävästi. Kiinteistöä koskeva kaavamuutos hyväksyttiin Helsingin kaupungin valtuuston kokouksessa 28.3 ja se tuli lainvoimaiseksi 1.6. Hallituksen kokouksessa 3.5 päätettiin hakea rakennuslupa ja perustaa kiinteistöä hallinnoimaan asunto-osakeyhtiö Helsingin Sailors Home. Rakennuslupaan tarvittavat asiakirjat jätettiin 26.10 Helsingin kaupungin rakennusviranomaisille. Rakennusluvan saaminen siirtyi seuraavalle vuodelle. Kiinteistö Linnankatu 3:ssa tehtiin vain välttämättömimmät korjaukset. Korjauskulumomentti kuitenkin ylittyi huomattavasti, koska siihen laitettiin kaikki uuden rakennuksen suunnittelukulut. Mepan Ylläsjärvellä olevien huoneistojen käyttöaste pysyi edellisvuoden tasolla markkinointiponnisteluista huolimatta. Erityisesti kesällä ja syksyllä kysyntä oli vähäistä. KURSSIT

TIEDOTUS VAPAAVAHTI Vapaavahti-lehti ilmestyi neljä kertaa kaksikielisenä ja nelivärisenä. Lehdissä tiedotettiin MEPAn järjestämistä palveluista, tapahtumista ja kursseista sekä merenkulkijoiden vapaa-ajan toiminnasta. Vuoden 2012 lehdissä kirjoitettiin MEPAn omasta toiminnasta, merimieskulttuurista sekä merenkulkijoiden terveydestä ja hyvinvoinnista. Merenkulkijoista ja alalla työskentelevistä henkilöistä tehtiin haastatteluja. Merenkulkijoiden omia kirjoituksia julkaistiin säännöllisesti. Vuoden 2013 kursseja ja MEPAn palveluita esiteltiin Vapaavahdin liitteessä. Laivojen ja merenkulun sidosryhmien lisäksi lehteä lähetettiin merenkulusta kirjoittaville tiedotusvälineille sekä tilaajille. Vapaavahdin kokonaissivumäärä oli 280 (280) ja vaihteli 60:sta 76:een. Lehden kokonaispainosmäärä oli 2500 kpl, josta noin 60 lähetettiin ulkomaille. (suluissa vuoden 2011 luvut)

Kursseja yhteensä

Vuosi

58

Lisäksi koko kevätsesongin ajan yksi maja oli poissa käytöstä vesivahingon vuoksi. Ruissalon kesäpaikan kävijämäärä väheni huomattavasti johtuen osittain viileästä ja sateisesta kesästä. Talkoilla pystytettiin uusi varastorakennus pihaan ja viimeisteltiin päärakennuksen veranta.

Osallistuneet

2012

2011

2012

2011

ATK-kurssit

13

14

87

99

Harrastekurssit

25

19

239

193

Kielikurssit

3

4

22

36

Liikunta ja hyvinvointi

56

40

664

895

Yhteensä

97

77

1012

1223

Vapaavahti

Frivakt

MEPAlla oli vuoden 2012 lopussa 4 (5) lehtipistettä ulkomaiden satamissa, joihin tilattiin suomen- ja ruotsinkielisiä päivälehtiä. Sanoma ja aikakauslehtiä tilattiin merenkulkijoille Helsinkiin, Turkuun, Kotkaan, Hankoon, Raumalle, Mäntyluotoon, Kaskisiin, Raaheen, Ouluun ja Kemiin. Aluksille välitettiin lehtipakettia postin, meklareiden ja lentoaseman palvelupisteen kautta. Suomen satamissa vieraileville ulkomaalaisille merenkulkijoille tilattiin lehtiä Saksasta, Ruotsista, Puolasta, Englannista, Hollannista, Venäjältä, Eestistä ja Filippiineiltä. Lehtivalikoimaa täydennettiin irtonumeroita hankkimalla. Ulkomaalaisille merenkulkijoille toimitettiin myös sähköpostiuutisia yhteistyössä muiden merimiespalveluorganisaatioiden kanssa.

ELOKUVAPALVELU Laivoille toimitettiin elokuvia DVD- ja Bluray –tallenteina, sekä Playstation 3 -pelejä. Televisiosta nauhoitettiin kotimaisia sarjoja, viihde- ja merenkulkuaiheisia ohjelmia. Toivomuksesta toimitettiin erilaisia harrasteohjelmia. Elokuvia vaihdettiin yhteensä 23  818 (23 157) kpl. Vaihtokertoja oli 1 322 (1 306), joista pääosa 883 (867) tapahtui Helsingin toimistosta. Elokuvat toimitettiin laivoille asiamiesten, yhdyshenkilöiden, vaihtomiesten, merimieskirkkojen ja postin välityksellä. Elokuvapalvelussa oli kertomusvuonna mukana 141 (133) laivaa.

OPINTOTOIMINTA Mepa järjesti 97 (77) kurssia, joille osallistui 1012 (1223) merenkulkijaa. Suosituimpia olivat kädentaito-, golfkurssit ja perhekurssi sekä ruskaretki Ylläkselle. Liikuntakurssien lisäksi järjestettiin hyvinvointikursseja, joilla keskityttiin fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Ahvenanmaalla kurssit järjesti Medborgarinstitutet i Mariehamn (Medis). Merenkulkijoille lainattiin kielikursseja, ATK-kirjallisuutta ja muuta itseopiskelumateriaalia.

2 / 2013


KIRJASTOPALVELU Kirjastopalveluja sai vuoden 2012 aikana 141 (134) laivaa. Kirjastoja vaihdettiin 345 (391) kertaa vuoden aikana. Mepa sopimuksen piiriin kuuluvissa laivoissa oli 35- 250 kirjaa käsittävät kirjastot, joita vaihdettiin tarpeen mukaan. Henkilökunnan kansainvälistymisen vuoksi kirjastoon hankittiin kotimaisten kielten lisäksi eestin-, venäjän- ja englanninkielisiä kirjoja. Suomen satamissa vierailevilla ulkomaisilla aluksilla kierrätettiin kirjoja. Helsingin laivakirjastossa merenkulkijat valitsivat kirjoja itselleen tai omaan laivaan vietäviksi. Vapaavahdissa jatkettiin kirja- ja kirjailijaesittelyjä. Kirjakustantamot ja kirjastot eivät ole saaneet neuvoteltua sähköistä E- kirjaa toteutusasteelle. Kirjastot saavat välittää ainoastaan tekijäoikeusvapaata aineistoa.

LIIKUNTA JA TYÖHYVINVOINTI Sektorin tiedotusta kehitettiin. Matkustaja- ja rahtialusten mukana tehtiin 20 matkaa, joilla tiedotettiin MEPAn palveluista sekä tehtiin hyvinvointia edistäviä harjoituksia. Jääkiekossa oli mukana 9 joukkuetta ja 130 pelaajaa (120), jalkapallossa 11 joukkuetta ja 160 pelaajaa (120). Salibandyssä järjestettiin ensimmäisen kerran pohjoismaiden turnaus. Salibandyn SM-kisoihin ja Nordic Openiin osallistui yhteensä 240 pelaajaa. Golfin suosio jatkui. Yhteensä 74 pelaajaa otti osaa kahteen kilpailuun. Haulikkokisaan osallistui 18 merenkulkijaa. Noin 240 ulkomaisten risteilylaivojen merenkulkijaa käytti MEPAn tarjoamia koripallo- ja jalkapallovuoroja. Helsingissä, Turussa ja Maarianhaminassa kuntosalipalveluja käytti 7453 (10410) merenkulkijaa. Liikuntasaleilla oli 1088 (1640) ja jäähalleilla 1540 (1945) kävijää. Personal trainer palvelua sai noin 200 merenkulkijaa. Vuoden merimiesurheilijaksi valittiin Silja Serenadella kokkina työskentelevä Kai Korhonen. The Grand Sportsman of the Seven Seas -palkinto pitkästä työstä merimiesurheilun hyväksi myönnettiin m/s Klenodenin päällikölle Eero Matikaiselle. Kekkosen Kannun sai Neste Shippingin merimiesurheilujoukkue. Vuoden yleisurheilulaivaksi valittiin m/s Klenoden. Merenkulkijoiden kuntoliikuntakilpailuun, Minuuttikisaan osallistui noin 140 merenkulkijaa. Yksilösarjan voitti Arja Ahonen ja laivasarjan paras oli m/s Ahti.

HARRASTUS- JA VIRKISTYSTOIMINTA

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

Merenkulkijoiden harrastekatselmus järjestettiin 39:nen kerran. Siihen osallistui 58 (51) harrastajaa. Parhaista töistä koottu näyttely oli esillä Helsingin merimiesklubilla 12.3.–5.4.2012. Edellisen vuoden pohjoismaisen valokuvauskilpailun parhaat kuvat olivat Helsingin lisäksi esillä Vuosaaren Merimieskeskuksessa, Maarianhaminassa ja

PALVELUTILASTO

2 / 2013

Kotkassa. Vuoden 2012 merenkulkijoiden pohjoismaiseen valokuvauskilpailuun lähetettiin yhteensä 1172 kpl (1268) valokuvaa. Kilpailun voitti Gudmundur St. Valdimarsson. Helsingin satamassa vierailleiden alusten henkilökunnalle järjestettiin taide- ja tutustumisretkiä.

Laivakäynnit

Kansainvälisen Merimiespalvelukomitean (ICSW) vuosikokous pidettiin 27.-28.11. Lontoossa. Kokouksen keskeinen asia oli komitean yhdistyminen International Seafarers´ Assistance Network (ISAN) kanssa. Samalla päätettiin, että uuden organisaation nimeksi tulee International Seafarers’ Welfare and Assistance Network (ISWAN). Uuden järjestön aloitus siirtyi seuraavalle vuodelle.

Kirjastotoim.

Elokuvapalv.

Liikunta

Kuljetuspalv.

Vuosi

2012

2011

2012

2011

2012

2011

2012

2011

2012

2011

Helsinki

2200

2445

174

175

883

867

1252

1673

792

1015

Kotka

1433

1107

46

52

194

133

9

75

15

52

Turku

984

1143

60

79

177

260

1566

1688

137

183

Yhdyshenk.

2857

2774

65

85

68

46

735

1005

63

60

Yhteensä

7474

7469

345

391

1322

1306

3562

4441

1007

1310

Frivakt

Vapaavahti

59


TULOSLASKELMA MERIMIESPALVELUTOIMISTO

TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2012

VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Mepa-maksut/merenkulkijat ja varustamot

572 229,29

Mepa-maksut/valtion osuus

572 229,29

Lästimaksut

505 520,00

Tuotot klubitoiminnasta Satamakaupunkien avustukset Tuotot yhteensä

1 300,70 15 950,00 1 667 229,28

Kulut Klubit ja toimipaikat

-80 970,95

Urheilutoiminta

-63 723,55

Elokuvapalvelu

-124 391,38

Tiedotus- ja julk.toiminta

-194 514,35

Ulkomaantoiminta

-23 741,72

Harrastustoiminta

-15 939,66

Opintotoiminta

-108 028,64

Kirjastopalvelu

-69 560,82

Kansainvälinen yhteistyö Pohjoismainen päällikkökokous pidettiin 8-9.5 Kööpenhaminassa. Kokouksen asioina olivat kansalliset raportit, yhteistyö Rotterdamissa, ICSW:n kehittäminen, sähköinen tiedonvälitys sekä panostaminen merenkulkijoiden työhyvinvointiin. Pohjoismainen urheilukokous pidettiin 1.11. Kööpenhaminassa. Kokouksessa vahvistettiin pohjoismaitten urheilusarjojen tulokset sekä säännöt ja päätettiin seuraavan vuoden urheilutapahtumista.

KOTIMAINEN YHTEISTYÖ Osallistuttiin merenkulun rekrytointisuunnitteluun ja Kotkan Meripäivien yhteydessä pidettyyn rekrytointitapahtumaan. Merimiespalvelutoimiston ja Suomen Merimieskirkon yhteistyöryhmässä keskusteltiin Helsingissä vierailevien risteilyalusten henkilökunnan palvelupisteestä Hernesaareen sekä Vuosaaren Merimieskeskuksen toiminnan kehittämisestä. Yhteistyössä Merimieseläkekassan järjestettiin eduskunnan liikenne- ja viestintä- ja valtionvarainvaliokunnille Merenkulun seminaari 8.2 Finlandia talolla. Merimieseläkekassan kanssa osallistuttiin merenkulkijoiden työhyvinvointia edistäviin Seafit- ja Stay On board-hankkeisiin. Merimiespalvelutoimistoa tukivat taloudellisesti seuraavat satamakaupungit: Helsinki, Kemi, Kotka ja Turku. 60

Vapaavahti

Frivakt

Kotimainen yhteistyö

-5 571,27 -14 046,26

Henkilöstökulut

-681 459,02

Hallinnolliset kulut

-117 238,62

Poistot Kulut yhteensä Varsinaisen toiminnan tuotto/kulujäämä

-31 030,68 -1 530 216,92 137 012,36

SIJOITUS-/RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Ylläs vuokrat Linnank.3 vuokrat

30 906,52 106 850,00

Korkotuotot

17 600,89

Muut tuotot

7 600,00

Tuotot yhteensä

162 957,41

Kulut Ylläs kulut

-48 534,93

Linnank. 3 kulut

-433 614,94

Kulut yhteensä

-482 149,87

Sijoitus- ja rahoitustoim. tuotto/kulujäämä

-319 192,46

Ylijäämä ennen veroja

-182 180,10

Linnankatu 3 ennakkoverot Veronpalautukset Tilikauden yli-/alijäämä

0 6 542,95 -175 637,15

2 / 2013


ASIAMIES- JA KLUBITOIMINTA HELSINKI Helsingin asiamiehet tekivät Porvoosta Hankoon käsittävällä toimialueellaan 2200 (2445) laivakäyntiä. Kirjastoja vaihdettiin 174 (175) kertaa, ja elokuvia 512 (511) kertaa. Merenkulkijoille järjestettiin kuljetuspalveluita sekä kiertoajeluita. Laivakäyntien yhteydessä toimitettiin ulkomaisia lehtiä, sekä kierrätettiin elokuvia ja kirjoja laivojen välillä. Merenkulkijoiden yhteydenpitoa kotimaihinsa edistettiin välittämällä puhelukortteja, sekä lainaamalla matkapuhelimia. Helsingin Merimiesklubilla oli internetyhteydellä varustettuja tietokoneita merenkulkijoiden vapaassa käytössä. Niitä käytti 1300 (1900) merenkulkijaa. Hangon internet-pistettä käytti 600 (700) merenkulkijaa. KOTKA Kotkan asiamies teki kertomusvuonna toimialueellaan Kotkan, Haminan, Loviisan ja Lappeenrannan satamissa 1433 (1107) laivakäyntiä. Kirjastoyksikköjä vaihdettiin 46 (52)) kertaa. DVD-elokuvapaketteja vaihdettiin 194 (133) kertaa. Kuljetuspalveluja MEPAn autolla tarjottiin 15 (52) merenkulkijalle. Spot-paketteja ulkomaille lähetettiin 51 (52) kertaa. MEPA-infotilaisuuksia pidettiin 1 (1) merenkulkualan opiskelijoille. Äänimeri-nettiyhteisölle järjestettiin tutustuminen Merikeskus Vellamoon Kaksipäiväiselle golf-kurssille osallistui 9 merenkulkijaa. Kevään viidelle ATK-kurssille osallistui 35 henkilöä. Kotkan Meripäivät täyttivät 50 vuotta. Meripäivien aikana osallistuttiin Suomen varustamot, merenkulun ammattiliittojen ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun merenkulunosaston kanssa Rekry-messuille kl Katariinalla ja jm Tarmolla, esillä oli myös Pohjoismaiden 2011 valokuvauskilpailun parhaat kuvat.

YHDYSHENKILÖT Yhdyshenkilöt tekivät 2857 (2774) laivakäyntiä. Kirjastoja vaihdettiin 65 (85) ja elokuvia 68 (46) kertaa. Kuljetuspalveluja annettiin 63 (60) merenkulkijalle. Kaskisen nettipistettä käytettiin 605 (818) kertaa.

ri Paula Suhonen, työhyvinvointivastaava Johan Treuthardt, siivooja Auli Liukkonen 23.10 saakka.

TOIMIHENKILÖT

TURKU asiamies Juha Toivanen

HELSINKI toimitusjohtaja Martti Karlsson, AV-sihteeri Heli Myllykangas, toimitussihteeri Pekka Karppanen, taloussihteeri Gerd Grabber, yleissihteeri Sirpa Kittilä, kirjastosihteeri Milja Nitovuori, asiamies Jaakko Aarninsalo, asiamies Niklas Peltola, toimistosihtee-

KOTKA asiamies Risto Nikula

YHDYSHENKILÖT Hanko: Jani Hedback, Inkoo: Tom Björklöf, Kaskinen: Jarmo Nordback, Kemi: Tommi Lehtola, Maarianhamina: IngaBritt Wirta, Raahe: Petri Leskelä, Rauma: Sanna Siivonen, Oulu: Antti Härö

TURKU Turun asiamies teki 984 (1143) laivakäyntiä. Kirjastoja vaihdettiin 60 (79) kertaa ja elokuvia 177 (260). Kuljetuspalveluja sai 137 (183) merenkulkijaa. Turussa järjestettiin 21 (16) MEPAn kurssia, joille osallistui 185 (128) merenkulkijaa. Kuntosalikävijöitä oli 1566 (1278). Liikuntatoimintaan osallistui 1897 (1688) merenkulkijaa. Mepalassa kävi 2308 (3028) vierailijaa.

2 / 2013

Frivakt

Vapaavahti

61


TASE MERIMIESPALVELUTOIMISTO

TASE 31.12.2012

VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet

35 937,49

Rakennukset ja rakennelmat

29 553,15

Koneet ja kalusto

87 512,22

Osakkeet ja osuudet

1 693 893,97

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ

1 846 896,83

VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Tilisaamiset Siirtosaamiset YHTEENSÄ

201 911,39 13 555,06 215 466,45

Rahoitusomaisuus Rahat ja pankkisaamiset

47 588,11

Määrä-aikaistalletukset

168 377,11

YHTEENSÄ

215 965,22

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ

431 431,67

VASTAAVAA YHTEENSÄ

HALLINTO

2 278 328,50

VASTATTAVAA

EDUSTAJISTO Merimiespalvelutoimiston edustajistoon kuuluivat kertomusvuonna seuraavat henkilöt (edustajien varajäsenet suluissa):

Oma pääoma Vararahasto

252 665,78

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN EDUSTAJA Puheenjohtaja hallitusneuvos Tarja Kröger (ylitarkastaja Sari Alho)

Kiinteistökorjausrahasto

246 516,10

LIIKENNE JA VIESTINTÄMINISTERIÖN EDUSTAJA Varapuheenjohtaja erityisasiantuntija Tero Jokilehto (hallitusneuvos Pekka Kouhia) VALTIOVARAINMINISTERIÖN EDUSTAJA neuvotteleva virkamies Riitta Bäck (neuvotteleva virkamies Joanna Autiovuori) LAIVANVARUSTAJIEN EDUSTAJAT merihenkilöstöpäällikkö Mikaela Björkholm (merihenkilöstöpäällikkö Ulla Häkkinen) merihenkilöstöpäällikkö Outi Byckling (toimitusjohtaja Olof Widén) merihenkilöstöpäällikkö Hanne Hinders (varatoimitusjohtaja Hans Ahlström) henkilöstöjohtaja Erkki Kotiranta (miehityspäällikkö Heikki Leikkonen) MERENKULKIJOIDEN EDUSTAJAT Miehistö kokkistuertti Mikko Ervast (keittiömestari Tarja Rännäli) tarjoilija Arja Ahonen (kokki Mika Ojala) 62

Vapaavahti

Frivakt

Muut rahastot

Ed. tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä YHTEENSÄ

1 732 837,79 -175 637,15 2 056 382,52

Vieras pääoma Saadut ennakot Tilivelat

790,00 69 728,69

Siirtovelat

151 427,29

YHTEENSÄ

221 945,98

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

2 278 328,50

Kansipäällystö merikapteeni Aino-Maija Alstela (merikapteeni Dan Stenbäck) Konepäällystö konepäällikkö Jari Simpura (asiamies Sami Uolamo) Edustajiston varsinainen kokous pidettiin 2.4. Siinä käsiteltiin Merimiespalvelulain (447/2007) 15. §:n mukaan edustajistolle kuuluvat asiat sekä tulo- ja menoarvioluonnos. 2 / 2013


HALLITUS Merimiespalvelutoimiston hallitukseen kuuluivat kertomusvuonna seuraavat henkilöt (varajäsenet suluissa): TYÖ- JA ELINKENOMINISTERIÖN EDUSTAJA valtakunnansovittelija Esa Lonka (hallitusneuvos Susanna Siitonen) LAIVANVARUSTAJIEN EDUSTAJAT asiantuntija Kimo Kostiainen (asiantuntija Jessica Troberg) asiantuntija Niklas Rönnberg 28.11.2012 saakka, asiantuntija Riku Anttila alkaen 29.11.2012 (asiantuntija Eija Kanto) MERENKULKIJOIDEN EDUSTAJAT Miehistön edustajat liittosihteeri Kenneth Bondas, Suomen Merimies-Unioni (toimitsija Satu Silta) Päällystön edustajat merikapteeni Kai Terimaa, Suomen Laivanpäällystöliitto (merikapteeni Teemu Alstela 3.10.2012 saakka, merikapteeni Petri Suominen alkaen 4.10.2012)

konemestari Harri Piispanen, Suomen Konepäällystöliitto (järjestösihteeri Reima Angerman) Suomen Merimieskirkko ry:n edustaja pääsihteeri Sakari Lehmuskallio Hallituksen puheenjohtajana toimi valtakunnansovittelija Esa Lonka ja varapuheenjohtajana hallitusneuvos Susanna Siitonen. Hallitus kokoontui neljä kertaa toimintavuoden aikana. Merimiespalvelutoimiston nimen ovat olleet oikeutettuja kirjoittamaan Esa Lonka ja Martti Karlsson yhdessä tai kumpikin heistä erikseen hallituksen jäsenen Kimo Kostiaisen tai Kenneth Bondaksen tai toimiston av-sihteeri Heli Myllykankaan kanssa. Vuoden 2012 tilintarkastaja oli KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, jonka nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Heidi Vierros. Merimiespalvelutoimiston taloudellinen asema ilmenee oheisesta taseesta ja tuloslaskelmasta. Helsingissä 13. helmikuuta 2013

TILINTARKASTUSKERTOMUS Merimiespalvelutoimiston edustajiston varsinaiselle kokoukselle Olemme tilintarkastaneet Merimiespalvelutoimiston kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnontilikaudelta 1.1.–31.12.2012. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. HalIituksen ja toiminnanjohtajan vastuu Hallitus ja toiminnanjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttiiä, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus Merimiespalvelutoimistoa kohtaan, taikka rikkoneet lakia tai sääntöjä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on Merimiespalvelutoimistossa merkityksellistä oikeat ja riittavät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon Merimiespalvelutoimiston sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määriin tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot Merimiespalvelutoimiston toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Helsingissä 25. helmikuuta 2013 KPMG OY AB Heidi Vierros KHT 2 / 2013

Frivakt

Vapaavahti

63


STYRELSEN FÖR SJÖMANSSERVICEBYRÅNS VERKSAMHETSBERÄTTELSE FÖR ÅR 2012

Utrikeshandelns sjötransporter minskade år 2012 med 5,4 % från år 2011 och var 93 227 889 ton, av vilka de finska fartygens andel för importens del var 41 % och för exporten 19 %. Antalet passagerare hölls på ungefär samma nivå som år 2011, eller knappt 18 miljoner passagerare. Tonnaget ökade med 279 410 bruttoton.

H

andelsflottan ökade med 17 nya fartyg, av vilka 12 var nybyggen. Den gynnsamma utvecklingen var en följd av den lag om tonnageskatt som riksdagen godkände under våren, samt av sjöfartens arbetsmarknadsorganisationers avtal, som möjliggör anställningen av sjöfarare från länder utom EU på finländska fartyg. Sjömansservicebyråns intäkter förverkligades inte helt enligt planerna. Sjömansserviceavgifter inflöt något mindre än budgeterat, trots att antalet finska fartyg ökade i glädjande grad. Därtill bidrog delvis en ökad andel utländska sjöfarare på finska fartyg. Lästavgift inflöt betydligt mindre än budgeterat. Detta var en följd av att SSB inte fick någon andel av den tilläggssumma som delades ut på hösten. Trots minskade intäkter sköttes servicen väl. Flera serviceformer ökade rentav jämfört med föregående år. Inom idrottssektorn deltog 700 sjöfarare i innebandy-, ishockey- och fotbollsturneringar i ett rekordantal lag. Glädjande var att utöver passagerarfartygen också antalet lag från lastfartygen ökade och hade god framgång. 64

Vapaavahti

Frivakt

Minuttävlingen, motionstävlingen för sjöfarare, fick ett gott mottagande. Sjöfararna erbjöds också personal training. På våren fastanställdes personen som enligt ett arbetsavtal för viss tid ansvarat för sjöfararnas arbetshälso- och motionsverksamhet. Byten av bibliotek minskade något, men förmedlingen av böcker enligt önskemål ökade. Antalet utländska sjöfarare på finska fartyg ökade. Därför skaffades mera böcker på estniska, engelska och ryska. Utbudets knapphet och upphovsmannarättsliga frågor var ännu hinder för att börja utlåning av e-böcker. Flera filmer utbyttes än föregående år. Detta var en följd av att antalet fartyg berättigade till filmtjänst ökade. I genomsnitt byttes filmerna på fartygen en gång i månaden. I slutet av året slutade förmedlingen av program inspelade från TV, på grund av den tekniska utvecklingen och Rundradions förbättrade service. Frivakt presenterade mera utförligt än tidigare olika rederier och sjöfarare som arbetar hos dem. Ombrytning och läsarvänlighet utvecklades i form av förkortade artiklar och utökat bildmaterial. 2 / 2013


E-postnyheterna levererades regelbundet till så gott som alla finska fartyg. Innehållet utvecklades med länkar som kopplades till artiklar publicerade på SSB:s hemsidor. Fartygsbesöken minskade på Åbos och Helsingfors serviceområden. Däremot ökade trafiken inom Kotkas område och antalet fartygsbesök ökade betydligt. Sjöfararnas traditionella hobbyutställning hölls på sjömansklubben på våren. Glädjande många deltagare kunde noteras. Sjöfararnas nordiska fototävling var igen högklassig och en riklig mängd foton hade skickats in. De bästa av dem var utställda i Helsingfors och därtill i Mariehamn och på Kotka havsdagar. Sjömansservicebyrån fick motta Sjöfartens Temapris 2012, som ett erkännande för närmare fyrtio år arbete för att främja sjöfararnas välfärd. Därtill konstaterade juryn att SSB främjat samarbetet mellan olika parter inom sjöfarten. Sjömansservicebyrån deltog första gången i Sjöfartens Dag i Mariehamn. Där presenterades SSB:s verksamhet och de bästa bilderna från sjöfararnas nordiska fototävling. Därtill arrangerades ett seminarium om skeden i Rederiet Lundqvists historia. Inom studieverksamheten arrangerades flera kurser än föregående år, men antalet kursdeltagare var något mindre. Datakursernas popularitet fortsatte att sjunka. Glädjande var att antalet deltagare i hobbykurserna ökade. Motions- och arbetshälsokurserna samt fotvandringen i Ylläs var populära. Kurserna som arrangerades på Åland lockade också många deltagare. Planändringen för fastigheten godkändes vid Helsingfors stadsfullmäktiges möte den 28.3 och det fick laga kraft den 1.6. Styrelsen beslöt vid sitt möte den 3.5 att ansöka om byggnadslov och grunda ett bostadsaktiebolag, helsingin Sailors Home, för att sköta fastighetens förvaltning. Handlingarna som krävs för byggnadslov lämnades den 26.10 in hos Helsingfors stads byggnadsmyndigheter. Byggnadslovets behandlig sköts upp till nästa år. I fastigheten på Slottsgatan 3 gjordes endast de mest akuta reparationerna. Momentet i budgeten överskreds dock betydligt, då den nya byggnadens planeringskostnader bokfördes. Utnyttjandet av fritidslägenheterna i Ylläs låg på samma nivå som föregående år trots

SERVICESTATISTIK

2 / 2013

KURSER

Kurser sammanlagt

År

Deltagare

2012

2011

2012

2011

ADB-kurser

13

14

87

99

Hobbykurser

25

19

239

193

Språkkurser

3

4

22

36

Motion och hälsa

56

40

664

895

Summa

97

77

1012

1223

att man satsat på marknadsföring. Särskilt under sommar och höst har efterfrågan varit obetydlig. Under nästan hela vårsäsongen var dessutom en lägenhet ur bruk på grund av en vattenskada. På grund av den tidvis svala och regniga sommaren minskade antalet besökare på sommarvillan på Runsala betydligt. Med hjälp av talkoarbete fick man en ny lagerbyggnad uppförd på gården, och huvudbyggnadens veranda renoverades.

INFORMATIONSVERKSAMHET FRIVAKT Tidningen Frivakt utkom fyra gånger på två språk och i fyrfärg. I tidningen informerades om SSB:s tjänster, evenemang och kurser och om fritidsverksamhet för sjöfolk. Under är 2012 fokuserade man på SSB:s egen verksamhet, sjömanskultur och sjöfa-

Fartygsbesök Bibliotekstjänst

Filmtjänst

rarnas hälsa och välbefinnande. Man intervjuade sjöfarare och andra personer verksamma inom branschen. Sjöfararnas egna bidrag publicerades regelbundet. SSB:s service och kurserna år 2013 presenterades i en bilaga till Frivakt. Förutom till fartygen och sjöfartsorganisationerna skickades tidningen till medier som uppmärksammat sjöfarten samt ett antal prenumeranter. Det totala antalet sidor var 280 (280) och varierade mellan 60 och 76 per nummer. Upplagan omfattade 2500 exemplar, av vilka ca 60 skickades utomlands. ÖVRIG INFORMATION Det elektroniska nyhetsbrevet skickades varje vecka till ca etthundratrettio fartyg. Innehållet var sammanställt av de viktigaste sjöfartsnyheterna ur inhemska och utländska källor, nyheter om idrott och SSB:s egna meddelanden (siffrorna för år 2011 inom parentes)

Motion

Transporttjänst

År

2012

2011

2012

2011

2012

2011

2012

2011

2012

2011

Helsingfors

2200

2445

174

175

883

867

1252

1673

792

1015

Kotka

1433

1107

46

52

194

133

9

75

15

52

Åbo

984

1143

60

79

177

260

1566

1688

137

183

Kontaktpersoner

2857

2774

65

85

68

46

735

1005

63

60

Summa

7474

7469

345

391

1322

1306

3562

4441

1007

1310

Frivakt

Vapaavahti

65


RESULTATRÄKNING SJÖMANSSERVICEBYRÅN

RESULTATRÄKNING 1.1. - 31.12.2012

ORDINARIE VERKSAMHET Intäkter SSB-avg./sjöfarare och rederier

572 229,29

SSB-avg./statens andel

572 229,29

Lästavgifter

505 520,00

Intäkter från klubbverksamhet Hamnstädernas bidrag Intäkter sammanlagt

1 300,70 15 950,00 1 667 229,28

Kostnader Klubbar o. verksamhetsställen

-80 970,95

Idrott och motion

-63 723,55

Filmtjänst

-124 391,38

Information och publikationer

-194 514,35

Utlandsverksamhet

-23 741,72

Hobbyverksamhet

-15 939,66

Studieverksamhet

-108 028,64

Bibliotekstjänst Internationellt samarbete Samarbete i hemlandet

-69 560,82 -5 571,27 -14 046,26

Via sjöfartsorganisationernas tidningar, hemsidor och sociala medier informerades om SSB:s kultur- och idrottsevenemang och övrig service. Man informerade om SSB:s verksamhet på egna kurser och vid evenemang arrangerade av branschens organisationer.

Personalkostnader

-681 459,02

Administration

-117 238,62

Avskrivningar

-31 030,68

TIDNINGSTJÄNST

Överskott av ordinarie verksamhet

SSB hade vid utgången av år 2012 4 (5) tidningsstationer, till vilka man prenumererade på finsk- och svenskspråkiga dagstidningar. För sjöfararnas bruk prenumererade SSB på tidningar och tidskrifter till Helsingfors, Åbo, Kotka, Hangö, Raumo, Mäntyluoto, Kaskö, Brahestad, Uleåborg och Kemi. Till fartygen förmedlade tidningspaket per post, via mäklare eller servicepunkten på flygstationen. För utländska sjöfarare som besökte finska hamnar prenumererade man på tidningar från Tyskland, Sverige, Polen, England, Holland, Ryssland, Estland och Filippinerna. Urvalet kompletterades med inköp av lösnummer. Nyheter per e-post distribuerades också till utländska sjöfarare i samarbete med andra sjömansserviceorganisationer.

PLACERINGS- O. FINANSIERINGSVERKSAMHET

Kostnader Slottsgatan 3

-433 614,94

FILMTJÄNST

Kostnader sammanlagt

-482 149,87

Överskott av placerings- o. finansieringsverksamhet

-319 192,46

Överskott före skatt

-182 180,10

Till fartygen levererades filmer som DVD- och Bluray-skivor, samt Playstation 3-spel. Inhemska serier, underhållningsprogram och faktaprogram om sjöfart spelades in från TV. Olika hobbyprogram enligt önskemål levererades också. Sammanlagt 23 818 (23 157) filmer utbyttes. Antalet utbyten var 1 322 (1 306), av vilka de flesta 883 (867) skedde i Helsingfors. Filmerna levererades till 66

Vapaavahti

Frivakt

Kostnader sammanlagt

-1 530 216,92 137 012,36

Intäkter Hyror Ylläs Hyror Slottsgatan 3

30 906,52 106 850,00

Ränteintäkter

17 600,89

Övriga intäkter

7 600,00

Intäkter sammanlagt

162 957,41

Kostnader Kostnader Ylläs

Slottsgatan 3 förskottsskatt Skatteåterbäring Räkenskapsperiodens överskott

-48 534,93

0 6 542,95 -175 637,15 2 / 2013


fartygen av ombud, kontaktpersoner, utbytesmanskap, via sjömanskyrkor eller per post. Under verksamhetsåret var 141 (133) fartyg inskrivna i filmtjänsten.

STUDIEVERKSAMHET SSB ordnade 97 (77) kurser, i vilka sammanlagt 1012 (1223) sjöfarare deltog. Mest populära var kurserna i hantverk, golfkurserna och familjekursen samt fotvandringskursen i Ylläs. Utöver motionskurserna arrangerades arbetshälsokurser, där man fokuserade på att förbättra det fysiska och psykiska välbefinnandet i arbetet. På Åland arrangerades kurserna av Medborgarinstitutet i Mariehamn (Medis). Sjöfararna kunde låna språkkurser, litteratur om datoranvändning och annat material för självstudier.

BIBLIOTEKSTJÄNST Under år 2012 fick sammanlagt 141 (134) fartyg bibliotekstjänst. Biblioteksbyten skedde 345 (391) under året. På fartyg med bibliotekstjänst hade man bibliotek omfattande 35 – 250 böcker, som byttes vid behov. Då personalen blivit allt mera mångnationell skaffades utöver böcker på de inhemska språken också böcker på estniska, ryska och engelska. Böcker cirkulerades också på utländska fartyg som besökte finska hamnar. På skeppsbiblioteket i Helsingfors lånade sjöfararna böcker för eget bruk eller för fartygens besättning I Frivakt presenterades fortsättningsvis böcker och författare. Bokförlagen och biblioteken har inte gjort framsteg i förhandlingarna om e-boken. Biblioteken får liksom hittills förmedla material som inte berörs av lagen om upphovsrätt.

MOTION OCH ARBETSHÄLSA Informationen om sektorn utvecklades. Sammanlagt genomfördes 20 resor med passagerar- och lastfartyg för att informera om SSB:s tjänster och utföra övningar som främjar arbetshälsan. I ishockeyturneringen deltog 9 fartygslag och 130 spelare (120), i fotbollen 11 fartygslag och 160 spelare (120). En nordisk turnering i innebandy arrangerades för första gången. Sammanlagt deltog 240 spelare i FM-tävlingen och Nordic Open. Golfspelets popularitet höll i sig. Sammanlagt deltog 74 spelare i två tävlingar. I tävlingen i hagelgevärsskytte deltog 18 sjöfarare. Ungefär 240 utländska sjöfarare från kryssningsfartyg utnyttjade spelplaner som SSB reserverat för basket och fotboll. I Helsingfors, Åbo och Mariehamn utnyttjade 7453 (10410) sjöfarare konditionssalar. Motionssalar besöktes av 1088 (1640) och ishallar av 1540 (1945) sjöfarare. Ungefär 200 sjöfarare utnyttjade servicen personal training. Kai Korhonen, som arbetar som kock på Silja Serenade, valdes till Årets sjömansidrottare. M/S Klenodens befälhavare Eero Matikainen utsågs till The Grand Sportsman of the Seven Seas för sin mångåriga insats för främjandet av sjömansidrotten. Neste Shippings fartygslag tilldelades Kekkonens Kanna. M/S Klenoden valdes till Årets friidrottsfartyg. I Minuttävlingen, sjöfararnas motionstävling, deltog ca 140 sjöfarare. Arja Ahonen segrade i den individuella serien och i fartygsserien var M/S Ahti bäst.

klubben i Helsingfors. De bästa bilderna från den nordiska fototävlingen föregående år var utöver i Helsingfors också utställda på Nordsjö Sjömanscentrum, i Mariehamn och Kotka Till sjöfararnas nordiska fototävling 2012 skickades sammanlagt 1172 (1268) foton in. Gudmundur St. Valdimarsson från Island vann tävlingen. För personalen på fartyg som besökte Helsingfors arrangerades besök på utställningar och exkursioner.

INTERNATIONELLT SAMARBETE Internationella Sjömansvälfärdskommitténs (ICSW) årsmöte hölls i London 27. – 28.11. Mötets viktigaste fråga gällde samgången med International Seafarers Assistance Network (ISAN). Samtidigt beslöts att den nya organisationens namn blir International Seafarers Welfare and Assistance Network (ISWAN). Den nya organisationens verksamhet inleds följande år. Det nordiska chefsmötet hölls 8 – 9.5 i Köpenhamn. På mötets agenda stod nationella rapporter, samarbetet i Rotterdam, utvecklandet av ICSW, den elektroniska nyhetsförmedlingen och satsningen på sjöfararnas arbetshälsa. Den nordiska idrottskommitténs möte hölls i Köpenhamn 1.11. Vid mötet fastställdes de nordiska idrottsseriernas resultat och regler och man fattade beslut om idrottsevenemang under det kommande året.

SAMARBETE I HEMLANDET Man deltog i planeringen av sjöfartens rekrytering och i rekryteringsevenemanget som hölls i samband med Kotka Havsdagar. I arbetsgruppen för samarbete mellan Sjömansservicebyrån och Finlands Sjömanskyrka diskuterade man en sjömansservicepunkt på Ärtholmen för personalen på kryssningsfartyg samt utvecklandet av

HOBBY OCH REKREATION Sjöfararnas hobbyutställning ordnades för trettionionde gången. Deltagarna var sammanlagt 58 (51). Av de bästa arbetena sammanställdes en utställning som var öppen 13.3 – 5.4.2012 på sjömans2 / 2013

Frivakt

Vapaavahti

67


Kotka Havsdagar fyllde 50 år. Under havsdagarna deltog SSB i Rekry-mässan som arrangerades på skolningsfartyget Katariina och isbrytaren Tarmo av Rederierna i Finland, sjöfartens fackförbund och sjöfartsenheten på Kymmenedalens yrkeshögskola. Man kunde också bekanta sig med de bästa bilderna från den nordiska fototävlingen 2011.

Sjömanscentret i Nordsjö. I samarbete med Sjömanspensionskassan arrangerades 8.2 på Finlandiahuset Sjöfartsseminariet för riksdagens kommunikationsoch finansutskott. Tillsammans med Sjömanspensionskassan deltog man också i sjöfararnas arbetshälsoprojekt Seafit och Stay Onboard. Sjömansservicebyrån stöddes ekonomiskt av hamnstäderna Helsingfors, Kemi, Kotka och Åbo.

OMBUDS- OCH KLUBBVERKSAMHET HELSINGFORS Ombuden i Helsingfors gjorde 2200 (2445) fartygsbesök inom sitt serviceområde från Borgå till Hangö. Bibliotek byttes 174 (175) gånger och filmer 512 (511). För sjöfarare ordnades transporter och rundturer. I samband med fartygsbesöken levererades utländska tidningar och filmer och böcker byttes ut mellan fartygen. För att underlätta sjöfararnas möjligheter att hålla kontakt med

hemlandet förmedlade man telefonkort och lånade ut mobiltelefoner. På Helsingfors Sjömansklubb stod datorer med internetförbindelse avgiftsfritt till sjöfararnas förfogande. De utnyttjades av 1300 (1900) sjöfarare. Internetpunkten i Hangö utnyttjades av 600(700) sjöfarare. KOTKA Ombudet i Kotka gjorde under året 1433 (1107) fartygsbesök inom sitt verksamhetsområde i Kotka, Fredrikshamn, Lovisa och Villmanstrand hamnar. Bibliotek byttes 46 (52) gånger. DVD-filmpaket byttes 194 (133) gånger. Transport med SSB:s bil ordnades för 15 (52) sjöfarare. Paket med tidningar skickades till utlandet 51 (52) gånger. Informationsmöten om SSB:s verksamhet ordnades 1 (1) gång för sjöfartsstuderande. För nätverket Äänimeri ordnades ett besök på Sjöfartscentret Vellamo. I en tvådagars golfkurs deltog 9 sjöfarare. I vårens fem ADB-kurser deltog 35 personer.

ÅBO Ombudet i Åbo gjorde 984 (1143) fartygsbesök. Bibliotek byttes 60 (79) gånger och filmer 177 (260). Transporttjänst fick 137 (183) sjöfarare. I Åbo arrangerade SSB 21 (16) kurser, i dem deltog 185 (128) sjöfarare. Konditionssalarna besöktes av 1566 (1278) sjöfarare. I motions- och idrottsverksamheten deltog 1897 (1688) sjöfarare. På Mepala noterades 2308 (3028) besök. KONTAKTPERSONER Kontaktpersonerna gjorde 2857 (2774) fartygsbesök. Bibliotek byttes 65 (85) och filmer 68 (46) gånger. Sammanlagt 63 (60) sjöfarare fick transporttjänst. Internetpunkten i Kaskö utnyttjades 605 (818) gånger.

FUNKTIONÄRER HELSINGFORS verkställande direktör Martti Karlsson, AVsekreterare Heli Myllykangas, redaktionssekreterare Pekka Karppanen, ekonomisekreterare Gerd Grabber, allmänsekreterare Sirpa Kittilä, bibliotekssekreterare Milja Nitovuori, ombud Jaakko Aarninsalo, ombud Niklas Peltola, byråsekreterare Paula Suhonen, arbetshälsoansvarig Johan Treuthardt, städerska Auli Liukkonen till den 23.10 . KOTKA ombud Risto Nikula ÅBO ombud Juha Toivanen KONTAKTPERSONER Hangö: Jani Hedback, Ingå: Tom Björklöf, Kaskö: Jarmo Nordback, Kemi: Tommi Lehtola, Mariehamn: Inga-Britt Wirta, Brahestad: Petri Leskelä, Raumo: Sanna Siivonen, Uleåborg: Antti Härö

FÖRVALTNINGEN REPRESENTANTSKAPET Sjömansservicebyråns representantskap hade under verksamhetsåret följande medlemmar (suppleanterna inom parentes) ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIETS REPRESENTANT Ordförande regeringsråd Tarja Kröger (överinspektör Sari Alho) 68

Vapaavahti

Frivakt

2 / 2013


BALANSRÄKNING SJÖMANSSERVICEBYRÅN

BALANSRÄKNING 31.12.2011

AKTIVA FASTA TILLGÅNGAR Materiella tillgångar Tomter

35 937,49

Byggnader och konstruktioner

29 553,15

Maskiner och inventarier

87 512,22

Aktier och andelar

1 693 893,97

FASTA TILLGÅNGAR SAMMANLAGT

1 846 896,83

RÖRLIGA TILLGÅNGAR Fordringar Kontofordringar Resultatregleringar SAMMANLAGT

201 911,39 13 555,06 215 466,45

Finansieringstillgångar Kassa och banktillgodohavanden

47 588,11

Depositioner

168 377,11

SAMMANLAGT

215 965,22

RÖRLIGA TILLGÅNGAR SAMMANLAGT

431 431,67

AKTIVA SAMMANLAGT

2 278 328,50

PASSIVA Eget kapital Övriga fonder Reservfond

252 665,78

Fastighetsreparationsfond

246 516,10

Överskott från tidigare år Räkenskapsperiodens överskott SAMMANLAGT

1 732 837,79 -175 637,15 2 056 382,52

Främmande kapital Erhållna förskott Kontoskulder

790,00 69 728,69

Resultatregleringar

151 427,29

SAMMANLAGT

221 945,98

PASSIVA SAMMANLAGT

2 278 328,50

KOMMUNIKATIONSMINISTERIETS REPRESENTANT Viceordförande enhetschef Tero Jokilehto (regeringsråd Pekka Kouhia) FINANSMINISTERIETS REPRESENTANT konsultativa tjänstemannen Riitta Bäck (konsultativa tjänstemannen Joanna Autiovuori) REPRESENTANTER FÖR SKEPPSREDARNA sjöpersonalchef Mikaela Björkholm (sjöpersonalchef Ulla Häkkinen) sjöpersonalchef Outi Byckling (verkställandedirektör Olof Widén) sjöpersonalchef Hanne Hinders (viceverkställande direktör Hans Ahlström) personalchef Erkki Kotiranta (bemanningschef Heikki Leikkonen) REPRESENTANTER FÖR SJÖFARARNA Manskapet kockstuert Mikko Ervast (köksmästare Tarja Rännäli) servitris Arja Ahonen (kock Mika Ojala) Däcksbefälet sjökapten Aino-Maija Alstela (sjökapten Dan Stenbäck) Maskinbefälet maskinchef Jari Simpura (ombudsman Sami Uolamo) Representantskapets ordinarie sammanträde hölls den 2.4. Vid sammanträdet behandlades de i § 15 i Sjömansservicelagen (447/2007) nämnda ärendena och utkastet till budget.

2 / 2013

Frivakt

Vapaavahti

69


Styrelsen Sjömansservicebyråns styrelse hade under verksamhetsåret följande medlemmar (suppleanterna inom parentes) ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIETS REPRESENTANT riksförlikningsman Esa Lonka (regeringsråd Susanna Siitonen) REPRESENTANTER FÖR SKEPPSREDARNA ombudsman Kimo Kostiainen (ombudsman Jessica Troberg) ombudsman Niklas Rönnberg till den 28.11.2012, ombudsman Riku Anttila från den 29.11.2012 (ombudsman Eija Kanto) REPRESENTANTER FÖR SJÖFARARNA Manskapet förbundssekreterare Kenneth Bondas, Finlands Sjömans-Union (funktionär Satu Silta) Befälet sjökapten Kai Terimaa, Finlands Skeppsbefälsförbund (sjökapten

Teemu Alstela till den 3.10.2012 viceverksamhetsledare Petri Suominen från den 4.10.2012) maskinmästare Harri Piispanen, Finlands Maskinbefälsförbund (förbundssekreterare Reima Angerman) Representant för Finlands Sjömanskyrka generalsekreterare Sakari Lehmuskallio Som ordförande för styrelsen fungerade riksförlikningsman Esa Lonka och som viceordförande regeringsrådet Susanna Siitonen. Styrelsen sammanträdde fyra gånger under verksamhetsåret. Sjömansservicebyråns namn tecknades av Esa Lonka och Martti Karlsson tillsammans eller av någondera av dem tillsammans med styrelsemedlemmen Kimo Kostiainen eller Kenneth Bondas eller byråns AV-sekreterare Heli Myllykangas. Revisor för år 2012 var CGR-samfundet KPMG Oy Ab, som utnämnt CGR Heidi Vierros som huvudansvarig revisor. Sjömansservicebyråns ekonomiska ställning framgår av närslutna balans- och resultaträkning. Helsingfors den 13 februari 2013

REVISIONSBERÄTTELSE Till Sjömansservicebyråns representantskaps ordinarie möte Vi har granskat Sjömansservicebyråns bokföring, bokslut, verksamhetsberättelse och administration för räkenskapsperioden 1.1 – 31.12.2012. Bokslutet omfattar balansräkning, resultaträkning och noter till bokslutet. Styrelsens och verksamhetsledarens ansvar Styrelsen och verksamhetsledaren ansvarar för upprättandet av bokslutet och verksamhetsberättelsen och för att de ger riktiga och tillräckliga uppgifter i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut och verksamhetsberättelse. Styrelsen skall se till att Sjömansservicebyråns bokföring är lagenlig och medelsförvaltningen ordnad på ett betryggande sätt. Revisorns skyldigheter Vår skyldighet är att ge ett utlåtande om bokslutet och verksamhetsberättelsen på grundval av vår revision. Revisionslagen förutsätter att vi iakttar yrkesetiska principer. Vi har utfört revisionen i enlighet med god revisionssed i Finland. God revisionssed förutsätter att vi planerar och genomför revisionen för att få en rimlig säkerhet om huruvida bokslutet och verksamhetsberättelsen innehåller väsentliga felaktigheter och om huruvida styrelsens medlemmar har gjort sig skyldiga till handlingar eller försummelse som kan leda till skadeståndsskyldighet gentemot Sjömansservicebyrån, eller brutit mot lag eller förordningar. En revision innefattar ett genom olika åtgärder inhämta revisionsbevis om belopp och annan information som ingår i bokslutet och verksamhetsberättelsen. Valet av granskningsåtgärder baserar sig på revisorns omdöme och innefattar en bedömning av risken för en väsentlig felaktighet på grund av oegentligheter eller fel. Vid denna riskbedömning beaktar revisorn den interna kontrollen som i Sjömansservicebyrån kan ha en betydande inverkan för upprättandet av ett bokslut och verksamhetsberättelse som ger riktiga och tillräckliga uppgifter. Revisorn bedömer den interna kontrollen för att kunna planera relevanta granskningsåtgärder, men inte i syfte att göra ett uttalande om effektiviteten i Sjömansservicebyråns interna kontroll. En revision innefattar också en utvärdering av ändamålsenligheten i de redovisningsprinciper som har använts och av rimligheten i den operativa ledningens bokföringsmässiga uppskattningar, liksom en bedömning av den övergripande presentationen av bokslutet och verksamhetsberättelsen. Enligt vår mening har vi inhämtat tillräckliga och ändamålsenliga revisionsbevis som grund för vårt utlåtande. Utlåtande Som vårt utlåtande framför vi att bokslutet och verksamhetsberättelsen, i enlighet med de stadganden och bestämmelser som gäller i Finland gällande uppgörande av bokslut och verksamhetsberättelse, ger riktiga och tillräckliga uppgifter om resultatet av Sjömansservicebyråns verksamhet och dess ekonomiska ställning. Uppgifterna i verksamhetsberättelse och bokslut är konfliktfria. Helsingfors den 25 februari 2012 KPMG OY AB Heidi Vierros CGR

70

Vapaavahti

Frivakt

2 / 2013


TULEVIA KURSSEJA Elokuu Ratsastuskurssi, Valkeakoski Tutustu purjehdukseen, Naantali Tutustu melontaan, Turku Tutustu melontaan, Helsinki

22.08. – 24.08. 24.08. 26.08. 27.08.

Syyskuu

Ylläs vaellus, Ylläsjärvi (100 €) Atk-perusteet, Helsinki Tutustu purjehdukseen, Naantali Tutustu sieniin, Pääkaupunkiseutu Digikuvaus ja kuvankäsittely, Helsinki Tablet -tietokoneen perusteet, Helsinki Polkupyörä ergometritesti, Helsinki Atk-kotisivut ja blogit, Helsinki Tutustu sieniin, Pääkaupunkiseutu Tutustu jousiammuntaan, Helsinki Atk-sosiaalinen media, Helsinki Atk-excel, Helsinki Atk-kuvankäsittely, Helsinki Köysityökurssi, Turku

05.09. – 12.09. 09.09. – 10.09. 09.09. 10.09. 11.09. – 13.09. 16.09. – 17.09. 17.09. 18.09. – 20.09. 19.09. 20.09. 23.09. – 24.09. 25.09. – 27.09. 30.09. – 02.10. 30.09. – 02.10.

Lokakuu

Rentoutuminen voimavarana, Helsinki Sykettä syksyyn, Pajulahti Tutustu piloxingiin, Helsinki

04.10. 07.10. – 09.10. 11.10.

Atk-perusteet, Turku Venäjän alkeet, Helsinki Tablet -tietokoneen perusteet, Turku Hopeaketjukurssin jatko, Helsinki Tutustu kuntonyrkkeilyyn, Helsinki Atk-internetin tehokäyttö, Turku Atk-kuvankäsittely, Turku Huovutuskurssi, Helsinki Puikot heilumaan, Helsinki

14.10. – 15.10. 14.10. – 16.10. 16.10. – 17.10. 17.10. – 18.10. 18.10. 21.10. – 22.10. 23.10. – 25.10. 24.10. – 25.10. 28.10. – 30.10.

Marraskuu

Rentoutuminen voimavarana, Helsinki Atk-sosiaalinen media, Kotka Tablet -tietokoneen perusteet, Kotka Keramiikkakurssi, Vantaa Atk-kuvankäsittely, Kotka Atk-perusteet, Kotka Tyylikurssi, Helsinki Liikuntakurssi, Pajulahti Atk-excel, Kotka Tutustu syvävenyttelyyn, Helsinki Köysityökurssi, Kotka Jouluaskartelu, Helsinki Tutustu syvävenyttelyyn, Helsinki

01.11. 04.11. – 05.11. 06.11. – 07.11. 06.11. – 08.11. 11.11. – 13.11. 14.11. – 15.11. 14.11. – 15.11. 18.11. – 20.11. 18.11. – 20.11. 22.11. 25.11. – 27.11. 28.11. – 29.11. 29.11.

Joulukuu

Jouluaskartelu, Turku Jouluaskartelu, Turku

09.12. – 10.12. 12.12. – 13.12.

HYVÄÄ KESÄÄ! TREVLIG SOMMAR! MERIMIESPALVELUTOIMISTO SJÖMANSSERVICEBYRÅN

M/s Amorellan juhannuskoivut kuvasi Elisa Pihkala 2 / 2013

Frivakt

Vapaavahti

71


MERIMIESPALVELUTOIMISTO SJÖMANSSERVICEBYRÅN Linnankatu 3 (PL 170, 00161 HKI) Slottsgatan 3 (PB 170, 00161 H:fors) 00160 HELSINKI/HELSINGFORS P./Tel (09) 668 9000, E-mail: mepa@mepa.fi www.mepa.fi

Toimitusjohtaja Verkställande direktör Niklas Rönnberg p/tel 09 668 90015 niklas.ronnberg@mepa.fi

Kirjastosihteeri Bibliotekssekreterare Milja Nitovuori p./tel. 6689 0023 kirjasto@mepa.fi

Yleissihteeri/opintoasiat Allmänsekreterare /studieärenden Sirpa Kittilä p./tel. 6689 0016 GSM 040 521 2055 kulttuuri@mepa.fi opinto@mepa.fi

Asiamiehet/Ombud Jaakko Aarninsalo p./tel. 040 504 3761 asiamies.helsinki@mepa.fi

AV-sihteeri AV-sekreterare Heli Myllykangas p./tel. 6689 0012 video@mepa.fi

Talous ja toimisto Ekonomi och kontor Gerd Grabber talous@mepa.fi

Niklas Peltola p./tel. 0400 419 687 asiamies.helsinki@mepa.fi

Tiedotus/Information Pekka Karppanen p/tel 0400 879 733 vapaavahti@mepa.fi

Paula Suhonen Toimisto ja Ylläsmajat Kontor och Ylläs-stugor p./tel. (09) 6689 0011 toimisto@mepa.fi

Liikunta-asiat/ Idrottsärenden Johan Treuthardt p/tel 0400 709 491 urheilu@mepa.fi

MERIMIESKLUBI/ SJÖMANSKLUBBEN Linnank. 3 Helsinki Slottsg. 3 Helsingfors p./tel. (09) 659 233

72

Vapaavahti

Frivakt

VUOSAAREN MERIMIESKESKUS/ NORDSJÖ SJÖMANSCENTRUM Provianttik. 4, Helsinki Proviantg. 4, Helsingfors p/tel (09) 5844 8200 SIVUTOIMISTOT-FILIALER KOTKA Kirkkokatu 18 A 48100 Kotka Asiamies/Ombud Risto Nikula p/tel 0400 605 187 fax (05) 218 2860 asiamies.kotka@mepa.fi TURKU/ÅBO Linnankatu 93 Slottsgatan 93 20100 Turku/Åbo p./tel. (02) 230 4995 fax (02) 234 3597 MEPALA Ruissalo/Runsala p./tel. (02) 258 9150 Asiamies-Ombud Juha Toivanen p./tel. 040 507 1140 asiamies.turku@mepa.fi YHTEYSHENKILÖT/ KONTAKTPERSONER RAUMA/RAUMO Yhdysmies/kontaktperson Sirpa Tolppanen p/tel 040-5476936 OULU/ULEÅBORG Antti Härö p./tel. 0400 371 574 Markku Lauriala p./tel. 0400 875 633

KEMI Yhdysmies/kontaktperson Tommi Lehtola p/tel 040 567 0938 RAAHE/BRAHESTAD Yhdysmies/kontaktperson Petri Leskelä p./tel. 040 546 8516 KASKINEN/KASKÖ Yhdysmies/kontaktperson Jarmo Nordback p./tel. 040 848 8855

JULKAISIJA: Merimiespalvelutoimisto UTGIVARE: Sjömansservicebyrån PÄÄTOIMITTAJA/ CHEFREDAKTÖR Niklas Rönnberg Toimitussihteeri/ Redaktionssekreterare Pekka Karppanen p./tel. 6689 0020 vapaavahti@mepa.fi Översättningar till svenska av B2B Tranlations Kirjapaino/Tryckeri MIKTOR Taitto/Layout MarkoVuorio VUOSIKERTA/ÅRGGÅNG 11 e ISSN 0789-8231 (Painettu) ISSN 2341-5681 (Verkkojulkaisu) M - Itella Oyj 2 / 2013 Aikakauslehtien Liiton Jäsen


Vapaavahti-Frivakt 2 2013