Kauppapaikat 4
6 / 2016
Pasilan Triplan peruskivi muurattiin S
uomen suurimmalla työmaalla Pasilassa muurattiin 17.8.2016 YIT:n Triplan kaupunkikeskuksen peruskivi. Parhaillaan käynnissä olevalla Triplan työmaalla työskentelee jo nyt yli 400 henkilöä, tulevina vuosina lähes kolminkertainen määrä.
Tripla edustaa eurooppalaisen kaupunkikehityksen nousevia trendejä, jotka voisi tiivistää hyvin sanoihin ”lisää kaupunkia”. Se tarkoittaa tiiviimpää yhdyskuntarakennetta, erinomaisia joukkoliikenneyhteyksiä sekä erilaisten toimintojen sekoittumista. Helsingin kaupunki kehittää parasta aikaa merkittävästi Pasilan katuverkostoa, liikennejärjestelyitä ja joukkoliikennettä, ja Liikennevirasto rakentaa läntisen lisäraiteen sujuvoittamaan junaliikennettä. ”Pasilasta tulee Helsingin toinen keskusta: merkittävä toimitila-, työ-, palvelu- ja tapahtuma-alue sekä Suomen tärkein liikenneyh-
YIT Oyj:n toimitusjohtaja Kari Kauniskangas
teyksien risteyskohta. Keski-Pasilasta tulee myös elävä ja viihtyisä kestävän kehityksen kaupunginosa, jossa ihmisvirrat kohtaavat ympäri vuorokauden”, luonnehtii kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. ”Keski-Pasilan rakentaminen alkaa Triplasta. Jatkossa uusi alue yhdistää Pasilan nykyiset osat toisiinsa ja nostaa koko Pasilan merkitystä entisestään.” Triplan ensimmäinen valmistuva osakokonaisuus on kolmen korttelin alakerroksiin rakentuva kauppakeskus Mall of Tripla, pysäköintilaitos sekä Pasilan aseman kaupalliset osat. ”Helsingin kaupungin ote Pasilan kehityk-
sen aikaansaamiseksi on ollut todella strategista ja pitkäjänteistä”, kiittelee YIT Oyj:n toimitusjohtaja Kari Kauniskangas. Triplan kauppakeskuksen omistaa yhteisyritys, jonka osakkaina ovat YIT:n ohella Ete-
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen
ra, Onvest ja Fennia. Kauppakeskuksen päärahoittajat ovat Euroopan Investointipankki EIB, Pohjoismainen Investointipankki NIB, Danske Bank ja Handelsbanken. ”Uskon, että tämä hanke tulee muuttamaan Helsingin maantiedettä. Luonnehdinta Helsingin uusi keskusta ei ole mielestäni pelkkä mainoslause”, toteaa Eteran toimitusjohtaja Stefan Björkman. Triplan työmaa on jo tällä hetkellä valtava ja rakennusteknisesti poikkeuksellisen vaativa. Lisähaasteita aiheuttaa toimiminen vilkkaassa joukkoliikennekeskittymässä. Käynnissä on useita eri työvaiheita, joista tällä hetkellä merkittävimpiä ovat pysäköintilaitoksen holvityöt ja Pasilan aseman valmisteleva purku. Ajallisesti hanke on jo puolivälissä. Kauppakeskus, pysäköintilaitos ja Pasilan uusi asema valmistuvat loppuvuodesta 2019.
Cision tiedotepalvelu
Liiketilamarkinoilla tuulet puhaltavat O
stovoiman määrä määrittelee pitkällä aikavälillä tarvittavan liiketilan määrän. Suomen viime vuosien, pian vuosikymmenen jatkunut kasvun pysähtyneisyys on merkinnyt myös ostovoiman pysymistä ennallaan. Vaikka tämä onkin kokonaiskuva tarkasteltaessa koko maata, on kehitys eri puolilla maata hyvin epätasainen.
Koska ihmisten siirtyminen paikasta toiseen merkitsee myös ostovoiman siirtymistä, ovat pääkaupunkiseutu ja muut kasvavat alueet saaneet lisää ostovoimaa ja taantuvat paikkakunnat vastaavasti menettäneet sitä. Tämä kehitys näkyy myös kaupan alan investointien suuntautumisessa. Helsingissä rakennetaan kahtakin suurta uutta kauppakeskusta, Iso Omenan laajennuksen ensimmäinen vaihe valmistui juuri ja myös muualla harkitaan uusia tai laajennusinvestointeja. Kaupan kilpailu tulee siis myös Helsingin metropolialueella pysymään kovana ja heikommat tai uudistumiskyvyiltään hitaammat yritykset tulevat olemaan vaikeuksissa. Merkittävin viime aikojen esimerkki on Anttila-tavaratalojen konkurssi ja vastakkainen esimerkki Tokmannien hyvä menestyminen ja yhtiön kannattavuuden paraneminen. Stockmannin vaikeudet taas ovat yleisesti tunnettuja, mikä näkyy Oulun tavaratalon sulkemisena
sekä vetäytymisenä kokonaan Venäjän markkinoilta. Ymmärrettävää on, että Venäjän talouden nykyinen huono tilanne yhdessä talouspakotteiden ja vastapakotteiden kanssa väistämättä heijastuu myös kaupan menestymismahdollisuuksiin. Toisaalta 140 miljoonan asukkaan markkinoiden olemassaolo naapurimassa on aina varteen otettava tekijä ja kärsivällinen suhtautuminen nykyisiin ongelmiin merkitsee todennäköistä menestymistä, kun maan talous taas alkaa, kuten ennen pitkää tulee tapahtumaan, kasvaa. Kaupan tulevaisuudennäkymiin vaikuttavat tietysti muutkin tekijät kuin ostovoiman määrä. Liiketilojen aukioloaikojen vapauttaminen vuoden alussa on tämänhetkisten tietojen mukaan siirtänyt ostokysyntää pienemmistä kaupoista suurempiin. Kun aikaisemmin ajateltiin, että pienempien kauppojen säilymistä tulisi turvata myös säätelyllä, nykyinen ajatus lähtee markkinoiden vapaan
toiminnan sallimisesta, mitä sinänsä voi pitää tavoitteena myös laajemmin. Ongelmissa ovat ennen kaikkea pienemmillä paikkakunnilla olevat myymälät, jotka jo nyt ovat painiskelleet voitollisuuden rajoilla. On odotettavissa, että pienten kauppojen sulkemiset jatkuvat ja palvelutarjonta ainakin maaseudulla ja muuttotappiopaikkakunnilla vähenee. Palvelujen köyhtyminen taas lisää ihmisten muuttohalukkuuden kasvamista, mikä entisestään voimistaa negatiivista kierrettä. Toisaalta muutokset kasvattavat kiinnostusta uusien suurten yksiköiden rakentamiseen ja olemassa olevien laajentamiseen sinne, mihin muuttoliike suuntautuu. Verkkokaupan kasvu tulee jatkumaan ja suuntautumaan entistä enemmän myös päivittäishyödykkeisiin. On valitettavaa, ettei Suomeen ole edelleenkään syntynyt kansainväliset mitat täyttäviä verkkokauppayrityksiä. Ruotsalaiset ovat tässä asiassa meitä huomattavasti edellä puhumattakaan kiinalaisista taikka amerikkalaisista yrityksistä. Ei tarvita suuria ennustajanlahjoja, jos arvaa, että tämä kauppamuoto jatkaa kasvuaan ja haastaa yhä useammin perinteiset, paikkaan perustuvat kaupat. Koska kehitystä ei voi pysäyttää, on toivottavaa, että suomalaiset
yritykset kykenevät kehittämään verkkopalvelujaan kilpailukykyisesti, sillä joka tapauksessa kotimaisuudella on tietty arvonsa vaikka kansainvälisten yritysten tuloon pitääkin suhtautua myönteisesti. Turismi Suomeen näkyy myös katukuvassa. Kiinalaisia ja muualta Kauko-Idästä tulevia turisteja on kaduilla yhä enemmän. Paitsi että tämä kasvattaa olemassa olevien kauppojen myyntiä, myös kiinalaisten omistamia kaupan alan yrityksiä syntyy yhä enemmän. Uusimpiin kuuluu Helsingin Fabianinkadulle avattu poikkeuksellisen suurikokoinen luxus- ja erikoistuotteiden myymälä, joka ennakoi sitä tapaa, jolla kiinalaiset kauppayrittäjät Suomeen tulevat. Mikäli turismin kasvu jatkuu, tulee myös kiinalaisten osuus myymälöistä kasvamaan. Kun tiedetään kiinalaisten kaupallinen taitavuus, tulevat monet suomalaiset yrittäjät kohtaamaan merkittäviä uusia haasteita.
Matti Ahrelma MRICS, Head of CB Newsec Advice Oy