Page 1

TOIMITILOJEN ERIKOISLEHTI ■ PÄÄKAUPUNKISEUTU / UUSIMAA Vapaat Toimitilat 5B / 2018

5B 2018

1


2

Vapaat Toimitilat 5B / 2018

LÖYDÄ TULEVAISUUDEN TOIMITILAT KEILANIEMESTÄ. Tilaa työlle ja ihmiselle www.swinghouse.fi

KYSY LISÄÄ! Eero Ojala +358 40 560 1243 eero.ojala@newsec.fi

Swing

Swing Otaniemi/Keilaniemi Miestentie 5-9 02150 Espoo

toimitilat ilmo elo swing 1805 01.indd 1

Suunnitelmissa suuremmat kalasaaliit?

10 000 m2 vapaata toimistotilaa Kalasataman metron vieressä.

Yhteyshenkilö Mika_Kaasalainen,_Kiinteistöpäällikkö mika.kaasalainen@varma.fi 010_244_7594 toimitilat.varma.fi, kalasatamankampus.fi

23/05/2018 10.24


Vapaat Toimitilat 5B / 2018

Valitse toimitilat Vallilasta

3

Vuokrataan toimitilaa

Elimäenkatu 26 Vuokrattavissa moneksi muuntuvia yksilöllisiä toimitilaratkaisuja. Hyvä sijainti ja monipuoliset palvelut liiketoiminnan tueksi. ivgpolar.fi/ elimaenkatu26

Vallilan Factory Teollisuushenkinen toimistokohde Kumpulantie 3:ssa. Erinomainen sijainti kävelymatkan päässä Pasilan asemalta. Tehokkaat tilat ja kattavat palvelut.

NIITTYKUMPU 13 02200 ESPOO

VUOKRATAAN

Niittykummussa sijaitsevat toimistotilat muuntuvat helposti vuokralaisen tarpeisiin. Vapaat tilat 245 m2, 380 m2, 1075 m2

ivgpolar.fi/factory

Lisätietoja kohteesta: Petteri Virkajärvi, p. 040 557 7908 petteri.virkajarvi@ivgpolar.fi

Sisältö 4

Kalasataman Kampus on huippumoderni toimistoalusta

5

Coworking kasvattaa suosiotaan – ilmiö kiinnostaa nyt myös isoja yrityksiä

6

Keilaniemenranta tulee valmistuessaan tarjoamaan ainutlaatuiset puitteet työn tekemiselle, asumiselle ja palveluille meren äärellä

8

Wellness tulee – oletko valmis?

10

Toimistoympäristö voi parantaa työhyvinvointia

11

Kiinteistökauppa jatkuu vilkkaana pääkaupunkiseudulla

12

Kuparitalo: Pääkonttoritason hohdokkuutta huippupaikalla

14

Varma investoi rohkeasti uusiutuvaan energiaan

www.toimitilat.fi Vaasanpuistikko 13, 4. krs, 65100 Vaasa • e-mail: vapaat@toimitilat.fi • P. (09) 41 300 600 Päätoimittaja: Mikael Eklund • Julkaisija: Talso Oy • Painopaikka: UPC-Print Oy, Vaasa ISSN 0785-3653 (painettu) / 2489-3633 (verkkojulkaisu)

NIITTYRINNE 7 02270 ESPOO

VUOKRATAAN

Valoisa toimistotila 740 m2 on jaettavissa muuntuen helposti toimistohuoneiksi tai avotilaksi. Pysäköinti kiinteistön pihalla.

ANSATIE 6 01740 VANTAA

VUOKRATAAN

Vapaat toimistotilat sijaitsevat Aviapoliksen alueella lähellä lentokenttää. Kiinteistössä on lounasravintola ja autopaikkoja on hyvin tarjolla. Vapaat tilat 170–1500 m2 ovat helposti muunneltavissa vuokralaisen tarpeita vastaaviksi.

OTA YHTEYTTÄ Colliers International Finland Risto Autio PUH. 040 684 8318 EMAIL risto.autio@colliers.com www.ovenia.fi


4

Vapaat Toimitilat 5B / 2018

ILMOITUS

Kalasataman Kampus on huippumoderni toimistoalusta

Tarjolle tulee muuntojoustavia tiloja nykyaikaisen työnteon tarpeisiin erinomaisten liikenneyhteyksien ja palveluiden äärelle.

V

arma rakennuttaa Kalasataman metroaseman välittömään läheisyyteen Keskon uutta pääkonttoria K-kampusta. Rakennuksen laajennusosaan valmistuva Kalasataman Kampus tarjoaa kuudessa kerroksessa yhteensä noin 10 000 neliömetriä muunneltavaa toimistotilaa. ”Laajennusosan yksi kerros on noin 2 000 neliömetrin alusta, johon voi luoda erilaisia työnteon tiloja. Kerros voidaan jakaa joustavasti 2-4:n lohkoon erikokoisten yritysten tarpeisiin. Ikkunaseinät on ”vapautettu” pienistä toimistokopeista, joten se mahdollistaa layoutin aivan uudella tavalla. Vastaavalla ajatuksella toteutettuja kiinteistöjä ei markkinasta montaa löydy”, Varman kiinteistökehittäjä Benjamin Kalliola valottaa. Ainutlaatuista tiloissa on Kalliolan mukaan muutakin. Ensinnäkin Kesko on vieressä, joten heidän kanssaan yhteistyötä tekevälle tai suunnittelevalle yritykselle parempaa sijaintia tuskin on. Myös talon yhteistilat edustavat uniikkia ajattelutapaa. ”Ylimpään kerrokseen tuleva coworkingtila on yritysten yhteiskäytössä joko työntekoon tai hetken rentoutumiseen. Tila tulee myös varattavaksi yksityiskäyttöön.” Varma on mallintanut rakennuksen havainnekuvat realistisiksi virtuaalitodellisuusmalleiksi, joihin kiinnostuneet pääsevät tutustumaan Kalasatamassa jo ennalta. ”Tarjoamme nykyajan työntekoon sopivia tilo-

ja, joissa ihmiset viihtyvät ja tekevät tulosta. Kalasataman Kampukseen tulevat yritykset näyttäytyvät myös mielenkiintoisina työnantajina.” Varma on merkittävä ja vastuunsa kantava suomalainen kiinteistösijoittaja Varman sijoitussalkkuun kuuluu suorien kiinteistösijoitusten lisäksi kiinteistörahastoja niin kotimaasta kuin ulkomailta. Yhtiö kehittää aktiivisesti omaa kiinteistökantaansa ja sen kiinteistöistä 22 on jo saanut BREEAMympäristösertifikaatin. Varman tavoitteena on sertifioida kaikki merkittävät toimitilakohteet vuoteen 2025 mennessä. ”Kiinteistöissämme on yli 5 000 aurinkopaneelia. Niiden ja muiden toimenpiteiden avulla vuonna 2017 kiinteistöjemme hiilidioksidipäästöt pienentyivät 18 prosenttia vuoden 2015 tasosta”, Kalliola iloitsee.

Varman kiinteistökehittäjä Benjamin Kalliola (oik.) avaa Kalasataman Kampus -talon mahdollisuuksia.

Kalasataman Kampus valmistuu vuoden 2019 alussa • Yhteensä noin 10 000 neliömetriä alustamaista, muuntojoustavaa toimistotilaa kuudessa kerroksessa • Keskon uusi pääkonttori K-Kampus sijaitsee samassa rakennuksessa • Erinomainen sijainti palveluiden ja kulkuyhteyksien tuntumassa • Talon yrityksille yhteinen coworking-tila ylimmässä kerroksessa • Kestävän kehityksen BREEAM-sertifiointi rakennusprojektille ja rakennukselle


Vapaat Toimitilat 5B / 2018

5

Coworking kasvattaa suosiotaan – ilmiö kiinnostaa nyt myös isoja yrityksiä Kuvat: Sponda

Ensin coworkingista innostuivat freelancerit ja startupit. Nyt palvelukonseptia hyödyntävät myös isot yritykset, joille konsepti tarjoaa paitsi monimuotoisia työtiloja myös mahdollisuuden oman työskentelykulttuurin uudistamiseen.

T

yöelämä on murroksessa. Yritykset ulkoistavat tehtäviään yhä herkemmin, projektimainen työ lisääntyy ja työntekijät liikkuvat aiempaa enemmän. Muutokset vaikuttavat uudella tavalla myös yritysten toimitilatarpeisiin.

Joustavia tiloja ja ideoita omaan yrityskulttuuriin

Synergiaa toimialarajoja rikkovasta yhteisöllisyydestä

Miten isot yritykset hyötyvät coworkingista? Coworking-tiloista haetaan tyypillisimmin joustavuutta

Coworking-kumppanuudesta saadaan myös ideoita oman liiketoiminnan kehittämiseen. Isot yritykset hyödyntävät toimialarajoja rikkovaa yhteisöllisyyttä esimerkiksi silloin, kun halutaan kehittää yksittäistä liiketoimintayksikköä tai ollaan luomassa uutta tuotetta tai palvelua. Suurissa kansainvälisissä yrityksissä coworking-tiloja hyödyntävät erityisesti ulkomaiset vieraat ja työntekijät. Heille avainsanoja ovat tilojen helppo saavutettavuus sekä palvelujen laadukkuus. Isoissakaan yrityksissä coworking-jäsenyys ei kuitenkaan tarkoita vain t yö nte k i j ö i den etua. Monelle yritykselle tärkeää on se, minkälaisen mielikuvan toimitilat luovat asiakkaaseen ja sidosryhmiin. Nykyisessä vastuullisuutta ja vihreitä arvoja korostavassa toimintaympäristössä ammattimaisesti brändätyt ja vastuulliset coworking-tilat nähdään hyvänä mahdollisuutena myös oman yrityksen brändiarvon kasvattamiseen.

Coworking tuo apua muutoksen hallintaan Yksi muutoksen myötä vahvistunut ilmiö on coworking. Termi tarkoittaa palvelukonseptia, joka tarjoaa jäsenyrityksille joustavien toimitilojen ohella erilaisia tapahtumia ja palveluita – ja synenergiahyötyjä tuovaa yhteisöllisyyttä. Spondan luoma suosittu Mothership of Work (MOW) on laajuudessaan ensimmäinen aidosti yhteisöllinen cowo r k i n g konsepti Suomessa. Konseptin kehittäminen on luonut aitiopaikan yritysten toimitilatarpeiden ja alalla tapahtuvien muutosten seuraamiseen – sekä tulevaisuuden työtapojen ennakointiin. Coworkingilmiön ympärillä on havaittavissa myös erilaisia trendejä. Yksi trendi on se, että tilojen käyttäjäkunta on laajenemassa luovien alojen edustajista ja startup-yrityksistä yhä vahvemmin isoihin yrityksiin ja perinteisten toimialojen edustajiin.

giaa hyödyntävät coworking-tilat auttavat yrityksiä hahmottamaan, minkä tyyppiset uudet työn tekemisen mallit ja tilat sopivat heidän tarpeisiinsa parhaiten – ja oppi on helppo jalkauttaa pidemmällä tähtäimellä myös omaan työkulttuuriin ja toimitiloihin.

omiin to i m i t i loihin. Jäsenyys tuo lisäarvoa esimerkiksi silloin, kun yrityksen henkilömäärä tai projektit vaihtelevat tai kun yritys kaipaa inspiroivia tiloja erilaisiin neuvotteluihin, tapahtumiin tai koulutuksiin. Isot yritykset näkevät coworking-kumppanuuden myös keinona uudistaa omaa yrityskulttuuria. Innovatiiviset ja uusinta teknolo-

Anita Riikonen Markkinointi- ja brändipäällikkö Sponda


6

Vapaat Toimitilat 5B / 2018

Keilaniemenranta tulee valmistuessaan tarjoamaan ainutlaatuiset puitteet työn tekemiselle, asumiselle ja palveluille meren äärellä Etelä-Espoossa meren äärellä sijaitseva Keilaniemenranta tulee yhdistämään asumisen, työnteon ja viihtymisen ennennäkemättömällä tavalla suomalaisessa kaupunkikulttuurissa. Alueesta kehitetään kansainvälistä, eläväistä ja urbaania kaupunginosaa, joka tarjoaa modernia korkeatasoista asumista ja näyttävät merelliset puitteet yritys- ja liiketoiminnalle. Erinomaiset julkiset liikenneyhteydet kaikkialle sekä upeat ulkoilureitit tekevät Keilaniemenrannasta alueena ainutlaatuisen. Suunnitelmien toteutuessa alueen uudeksi maamerkiksi nousee 158-metrinen toimisto- ja hotellitorni. Keilaniemenrannan uudet rakennukset nousevat Raaden hampaana tunnetun Fortumin entisen pääkonttorirakennuksen ympärille.

K

eilaniemenrannan ja toimistoja hotellitornin suunnitelmien takana on YIT:n ja HGR Property Partnersin yhdessä omistama Regenero Oy. Yritys omistaa Fortum Oyj:n entisen ”Raaden hampaan” pääkonttorin kiinteistökokonaisuuden Keilaniemen metroaseman vieressä. Uusi toimisto- ja hotellitorni on suunniteltu rakennettavaksi vanhan pääkonttorin viereen meren puolelle, nykyisen matalan toimistorakennuksen paikalle. Regenero haluaa olla mukana kehittämässä Keilaniemestä uudenlaista urbaania kaupunginosaa, joka yhdistää asumisen, bisneksen ja huippuosaamisen – merellistä kaupunkiluontoa, erinomaisia yhteyksiä ja monipuolisia palveluja unohtamatta. Yritys on hakenut Espoon kaupungilta suunnitteluvarausta Keilaniemenranta-hankkeelle ja Keilaniemen rantaan sijoittuvan vesialueen kehittämiselle. Kyseinen ranta-alue on osa Espoon Rantaraittia. Regeneron jo omistama alue ja suunnitteluvarausalue sijaitsevat Keilaniemen metroaseman sekä Helsingin Itäkeskuksen ja Keilaniemen välille rakennettavan Raide-Jokeri-pikaraitiolinjan välittömässä läheisyydessä. Regenero on pyytänyt Espoon kaupunkia

Havainnekuva, © Arkkitehtitoimisto SARC

käynnistämään alueen kaavoittamisen toimisto-, hotelli-, liiketila- ja asuinrakentamiseen. Alueelle haettavan rakennusoikeuden määrä on yhteensä noin 120 000 k-m². Tavoitteena on, että Keilaniemenrannan alue olisi kokonaisuudessaan valmis vuoteen 2025 mennessä. Uusi 158 metriä korkea toimisto- ja hotellitorni on suunnitteilla alueen parhaalle paikalle, osin meren päälle. Valmistuessaan se olisi Suomen korkein toimistorakennus ja 74 metriä korkeampi kuin Fortumin entinen pääkonttori, Keilaniemen alueen korkein rakennus tällä hetkellä. Uudessa tornitalossa on yhteensä noin 40 000 neliömetriä toimitilaa. Rakennuksen alimpiin kerroksiin on suunnitteilla Rantaraitille ja merelle päin avautuvia kongressi-, ravintola- ja kahvilatiloja. Fortumin vanha pääkonttori Raaden hammas on parhaillaan peruskorjauksessa. Se remontoidaan sisätiloiltaan täysin ja modernisoidaan tekniikaltaan nykyaikaiseksi toimistotilaksi. Vuonna 1976 valmistunut tornitalo on

ollut Suomen ensimmäisiä avokonttoreita ja tilojen muuntojoustavuus säilytetään jatkossakin. Uudistettujen tilojen tuleva päävuokralainen on Accountor. Raaden hampaassa on vapaana vielä noin 5 000 neliömetriä toimistotilaa sekä pohjakerrosten liiketilat. Keilaniemenrantaan on lähivuosien aikana luvassa lisää arkea helpottavia ja viihtymistä lisääviä laadukkaita palveluja. Päivittäistavarakauppojen lisäksi alueelle on tulossa ravintoloita, kahviloita, erilaisia liikunta- ja hyvinvointipalveluja sekä mahdollisesti myös yksityinen koulu ja päiväkoti. Regeneron ja alueen muiden toimijoiden missiona on rakentaa Keilaniemenrannasta urbaani merellinen kaupunginosa, johon on helppo tulla julkisilla tai omalla autolla ja jossa viihdytään vuorokauden ja vuoden ympäri. Alueen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota näyttäviin ja viihtyisiin jalankulkuympäristöihin. Alueen vetovoimaa tulee lisäämään Kehä 1:n liikenteen siirtyminen tunneliin sekä tunnelin päälle rakennettava, Tapiolan ja Keilaniemen yhdistävä uusi puisto. – Niin meille kuin Espoon kaupungillekin on tärkeää, että Keilaniemen alueen kehittämisessä tähdätään myös entistä tiiviimpään vuorovaikutukseen alueen bisnestoimijoiden ja naapurissa Otaniemessä sijaitsevan Aalto-yliopiston välillä, toteaa HGR:n toimitusjohtaja Kari Helin.

Susanna Makaroff Lähde Oy Uusi 158 metriin kohoava toimisto- ja hotellitorni palveluineen elävöittää Rantaraittia.

Havainnekuva © Arkkitehtitoimisto SARC

Regenero Oy Vuonna 2016 perustettu YIT:n ja HGR:n yhteisyritys Regenero keskittyy mittavien asunto-, liike- ja toimitilahankkeiden kehittämiseen pääkaupunkiseudulla. Toteutettavat hankkeet ovat kokoluokaltaan merkittäviä ja sijaitsevat avainpaikoilla hyvien liikenneyhteyksien äärellä.


Vapaat Toimitilat 5B / 2018

7

Vuokrataan halli, Hitsaajantie 10, Porvoo

Vuokrataan toimitilaa Huoltohalli n. 1200 m². Sisältäen varasto-, pesu-, huoltohallin (6 ovea) ja tuotantotilaa (2 ovea) ja tallitilaa (3 ovea) sekä toimiston n. 170 m², yht. 1200 m². Maalämpö. Tilat siistitty 2017. Voidaan myös vuokrata osissa. Hieno kokonaisuus! Myös ostomahdollisuus. Tiedustelut ja näyttö Gisela Andersson

0400 802 966

Kamppi Eerikinkatu 28

gisela.andersson@porvoonkruunu.fi Porvoon Yrityskiinteistöt Oy Raudoittajantie 3, 06450 PORVOO www.porvoonkruunu.fi

LUOTETTAVA KOTIMAINEN PERHEYRITYS

Vapaana laadukasta toimitilaa: • Katutason liiketila 89 m2 • 2. kerroksen toimistotila 209 m2 • Laadukkaat tilat huonekohtaisella palkkijäähdytyksellä • Kampin keskus ja metroasema kävelymatkan päässä • 4. kerroksen toimistotila 316 m2, vuokrattavissa 1.9.2018 alkaen. Kysy lisää: Saila Puro, puh. 050 384 0053 tai saila.puro@valio.fi

www.valionelakekassa.fi


8

Vapaat Toimitilat 5B / 2018

Wellness tulee – Taukohuone, erikoiskahvikone ja ergonomiset sähköpöydät satulatuoleineen ovat nykypäivää suurimalla osalla työpaikoista. Harvassa ovat kuitenkin ne työympäristöt, joista löytyisi esimerkiksi stressitasoja laskeva rentoutumishuone, kaikkia aisteja stimuloiva spa-osasto, high-tech kuntosali, terveellistä lähiruokaa tarjoava työpaikkaravintola tai tilakohtaisesti säädeltävä valaistus. Puhumattakaan itseohjautuvista tiloista, jotka mittaavat työntekijöiden fiiliksiä, oppivat mittaustuloksista ja säätelevät itse itseään. Muutaman vuoden päästä edellä kuvatut uutuudet tulevat kuitenkin olemaan arkipäivää toimistoissa.

H

yvinvointi, wellness, on yksi viime vuosien suurimmista globaaleista megatrendeistä. Wellness on ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tähtäävä ajatusmaailma, joka ottaa huomioon sekä mielen että kehon. Koska työ- ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt työelämän murroksen ja teknologian kehittymisen myötä, työ on uinut kotiin ja vapaa-ajalle. Luontevana jatkumona vapaa-aikaa leimaava wellness-ajattelu ui nyt vuorostaan työpaikoille. Työympäristöiltä odotetaan jatkossa yhä holistisempaa ja vahvempaa roolia työntekijöiden monipuolisen hyvinvoinnin mahdollistajana – erityisesti nyt, kun työurat pitenevät ja eläkeiät nousevat.

Töihin tullaan viihtymään ”Työympäristön pitää olla kutsuva paikka, jossa viihdytään ja jonne halutaan tulla. Toimistot luovat kohtaamisia ja kanssakäymistä työntekijöiden välille ja tukevat tehokasta sisäistä tiedonkulkua. Joustotyö puolestaan mahdollistaa sen, että työntekijä voi hakeutua itselleen parhaiten sopivaan paikkaan tekemään töitä, ja monet työskentelevät kotoa tai kahvilasta käsin muun muassa sen vuoksi, että ne tarjoavat viihtyisyyttä, inspiraatiota ja erilaista mukavuutta toimistoihin nähden. Työympäristön tulisi siis pystyä kilpailemaan näissä mukavuus ja viihtyisyys -aspekteissa ja tarjoamaan puitteet, jotka lisäävät sekä työtehoa että työssäviihtyvyyttä ja mahdollistavat työntekijöiden keskinäisen vuorovaikutuksen”, toteaa Tommi Ruohonen kiinteistöalan asiantuntijapalveluita tarjoavan CBREn työympäristömuutoksiin erikoistuneesta Workplace Consulting -tiimistä. Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen Viihtyisä ja hyvinvointia tukeva työympäristö toimii hyvänä houkuttimena rekr ymarkkinoilla, missä asiantuntijoista käydään kovaa kilpailua. Houkuttelevuus ja ulkokuori eivät kuitenkaan ole ainoat asiat, miksi työympäristön kokonaisvaltaiseen viihtyisyyteen kannattaa kiinnittää huomiota. Tutkimuksien mukaan hyvinvointia tukeva työympäris-

tö nostaa työtehoa sekä työssäjaksamista. ”Wellness-ajattelu on pohjimmiltaan ennaltaehkäisyä: toimitilat rakennetaan tukemaan työntekijän kokonaisvaltaista hyvinvointia ja työssäjaksamista, jotta esimerkiksi sairaspoissaolot minimoitaisiin. Wellness-tilat eivät kuitenkaan pelkästään tyydy passiiviseen rooliin vaan ohjaavat aktiivisesti kohti hyvinvoinnin kannalta parempia valintoja. Tästä esimerkkinä vaikkapa

kuntosali kiinteistössä tai terveellistä lähiruokaa tarjoava lounasravintola. Tutkimusten mukaan wellness-konseptin mukainen työympäristö nostaa myös työtehoa: esimerkiksi taiteen ja luonnon elementtien läsnäolon on osoitettu laskevan stressitasoja ja parantavan oppimiskykyä ja muistikapasiteettia”, CBREn Niko Penttinen, Senior Director, Advisory & Transaction Services, kertoo. Tilaoptimoinnista käyttäjäkokemukseen Yksi olennaisimmista muutoksista tulevaisuuden työympäristöissä on personoinnin, käyttäjäkokemuksen ja elämyksellisyyden painottaminen. ” Modernit kiinteistöt tarjoavat jo nyt käyttäjilleen laadukkaita sisäolosuhteita mm.


Vapaat Toimitilat 5B / 2018

9

– oletko valmis? ohjattavan ilmastoinnin ja valaistuksen muodossa. Mutta wellness-ajattelu korostaa yksilön valintaa ja sitä, että ilmastointia tai valaistusta voi säädellä nopeasti ja tilakohtaisesti

kuin mihin perinteisesti olemme tottuneet tyytymään” Ruohonen kommentoi. Tämän päivän trendi, huomisen normi ”On varsin selvää, että tiedon lisääntymisen myötä ihmisten vaatimustaso työympäristön suhteen on noussut, kun vertaa vaikkapa viisi tai kymmenen vuotta taaksepäin. Samalla tavalla wellness-ajattelu tulee olemaan tulevaisuudessa peruskauraa ja jo nyt toimitiloille on olemassa tietyt vaatimukset, jotta voidaan puhua houkuttelevuudesta ja kilpailuvaltista rekrymarkkinoilla. Kuitenkin varsin harva yritys Suomessa on vielä omaksunut wellness-ajattelua kokonaisvaltaisesti ja nyt onkin m i t ä loistavin hetki erottua edukseen ja olla edelläkävijä. CBREn vuosittain tekemä käyttäjäyrityksille suunnattu kyselytutkimus EMEA Occupier Surveyn mukaan 80 % vastaajista on jo tai on suunnitelmissa implementoida wellnessohjelma yritykseensä. Wellness onkin kiinteistöalalla tämän hetken hot topic”, Penttinen sanoo. WELL-sertifikaatti

omien tuntemuksien mukaan. Älyteknologian kehittymisen ja yleistymisen myötä tullaan myös pisteeseen, jossa tila osaa lukea käyttäjää itse ja säätää olosuhteet optimaalisiksi esimerkiksi pulssia ja stressitasoja lukemalla. Pitää myös muistaa, että hyvinvointi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Liikuntasetelit tai lounasetu ovat hyvinvointia tukevia etuja vain, jos yksilö ne sellaisiksi kokee. Wellnessajattelussa työympäristö tarjoaa paljon laajemman spektrin hyvinvointia tukevia asioita

Mikä sitten erottaa wellness-työympäristön ihan vaan kivasta työympäristöstä? ”Wellness on kokonaisvaltaisempi ja aidosti terveyttä ja hyvinvointia korostavampi kuin vain nykyaikainen ja ”ihan kiva” työympäristö. Kokemuksellisuuden ja elämyksellisyyden mittaaminen on

tyypillisesti hankalaa, koska se nojaa niin vahvasti yksilön omiin tuntemuksiin ja tunteisiin. Sertifikaatit ovat yksi tapa todentaa asioita. Kiinteistöalalla jo vakiintuneiden LEED ja BREEAM -ympäristösertifikaattien rinnalle on noussut WELL-sertifikaatti. Jotta kiinteistölle voitaisiin myöntää WELL-sertifikaatti tulee tietyn perustason olla kunnossa rakennusteknisessä mielessä. Tämän päälle rakentuu ihmisen terveyttä tukevia ja edistäviä työympäristöominaisuuksia kuten terveellistä ruokailua, liikuntaa, mukavuutta sekä henkistä hyvinvointia tukevat ja edistävät kategoriat. WELL-sertifikaatin lisäksi on toki myös tärkeää seurata työntekijöiden palautetta sekä perinteisiä HR-mittareita: kuinka helppoa on rekrytoida uutta väkeä, mikä on vaihtuvuus ja kuinka paljon sairauspoissaoloja on“, Carl-Mikael Sågbom, CBREn työympäristö- ja wellness-asiantuntija kommentoi. MeExperiencestä WeExperienceen Vaikka wellness korostaakin yksilön valinnan vapautta ja tietynlaista yksilökeskeisyyttä, on wellness-työympäristö ennen kaikkea yhteisöllisyyden ja yhteistyön mahdollistaja. ”Wellness-työympäristö mahdollistaa sen, että yksilöt ja persoonallisuudet otetaan huomioon ja samalla annetaan kaikkien kukkien kukkia. Jotta työntekijä viihtyy työssään ja pystyy antamaan parhaan mahdollisen panoksensa, tulee olosuhteiden tukea erilaisia tarpeita. Digitalisaation myötä face2face -kohtaamisten ja sosiaalisen kanssakäymisen merkitys korostuu, kun niistä tulee yhä harvinaisempaa herkkua. Wellness-toimistolla yksilöille suodaan vapautta ja liikkumatilaa, mutta samanaikaisesti mahdollistetaan synergian syntyminen, kun toimitilat saattavat yhteen tyytyväiset ja hyvinvoivat työntekijät. Wellness ei ole muotivillitys, vaan täällä jäädäkseen. Yritysten ja kiinteistöjen omistajien kannattaa olla nyt hereillä, kun viimeinen kuulutus lähtevän junan kyytiin kajahtaa”, Sågbom sanoo. Kysymys kuuluukin: Wellness tulee – oletko valmis?

Miia Mäkinen CBRE Finland Oy

CBRE Finland Oy on kiinteistöalan asiantuntijapalveluita tarjoava yritys, joka kuuluu globaaliin CBRE Inc. -konserniin. CBRE palvelee sekä kiinteistöjen käyttäjäyrityksiä ja vuokralaisia että kiinteistösijoittajia ja omistajia Helsingin, Turun, Jyväskylän ja Oulun toimipisteiden kautta.


10

Vapaat Toimitilat 5B / 2018

Toimistoympäristö voi parantaa työhyvinvointia Toimistotyötä tekevä ihminen viettää työnsä ääressä keskimäärin kolmasosan valveillaoloajastaan. Tänä aikana tarvitaan aivan samoja perusasioita kuin vapaa-ajalla – sähköä, lämpöä, valoa ja ruokaa. Entä jos työympäristön tavoitteena olisikin täysin irrottautua vanhoista työnantajalähtöisistä konventioista ja palvella myös työntekijöiden virkistäytymistä ja hyvinvointia? Uskoisin, että tässä piilee mahdollisuus entistä parempaan työntekijäkokemukseen, joka luonnollisesti tukee työnantajankin tavoitteita.

N

ykyihminen etsii hyvinvointia ja positiivisia kokemuksia. Samanaikaisesti työn luonne muuttuu. Digiympäristön myötä työ on vapautunut ajasta ja paikasta; enää työtä ei ole tarvetta sitoa tiettyyn lokaatioon, ja tämä tuo uudenlaisen lähtökohdan myös toimistotiloille. Toimistotilojen tuottajana samaa asiaa voi ajatella myös toisesta näkökulmasta työtilojen tuoman työntekijäkokemuksen kautta: onnistuneesti toteutettu toimistoympäristö voi parhaimmillaan luoda työntekijän omaehtoisen sitoutumisen toimistotilaan. Eli toimistolla on hyvä meininki! Työympäristön tarjoama hyvinvointi on yhä enenevässä määrin sidottu tarjottujen oheispalveluiden laatuun. Ihmisten halu pitää itsestään huolta liikunnan, ravinnon sekä terveyttä edistävien elintapojen kautta on huomionarvoinen ja jatkuvasti merkitystään kasvattava trendi. Työhyvinvoinnin yhteydessä kyse ei ole pelkästä fitnesskulttuurin noususta vaan liikkumista ja rentoutumista

työtehtävien keskellä kaivataan uudella tavalla myös digistressin vastapainoksi. Tämän huomioimisessa esimerkkeinä toimivat uudenlaiset toimistokonseptit, joissa palveluvalikoimaan voivat sisältyä esimerkiksi laadukkaan kuntosalin käyttö, ryhmäliikuntatunnit, hieronta, personal trainer -palvelu, kosmetologi ja

parturi-kampaamo. Nämä edut toimivat myös rekrytointietuina – miksei työtila palveluineen voisi olla yksi houkutin, kun kilpaillaan parhaista asiantuntijoista? Esimerkiksi Espoon Leppävaarassa Nordikan omistamassa Säterinportin

Terveellinen maistuva ruoka ja sopivat tauot tukevat hyvinvointia.

Toimistotiloissa on oltava tiloja niin häiriöttömään työntekoon kuin kohtaamisiin.

bisneskampuksessa tavoitteena on ollut erityisesti työhyvinvointiin ja sitä tukeviin palveluihin sekä tiloihin panostaminen. Yksilöllisen työhyvinvoinnin lisäksi tärkeä on huomioida koko työyhteisön hyvinvointi. Hyvinvoivassa työyhteisössä yhteisöllisyys, luovuus ja tehokkuus kulkevat käsi kädessä. Laajemmassa mittakaavassa yhteisöllisyys palvelee työelämän muuttuvia tarpeita ja kerää yrityksiä yhteen. Työtä tehdään yhä enemmän ekosysteemeissä, joissa lukuisat eri yritykset luovat asioita yhdessä. Tämä on yksi työelämän muutoksista, joka toimiessaan lisää luovuutta, kriittistä ajattelua sekä kokemuksiin pohjautuvaa ongelmanratkaisukykyä. Hyvä työntekijäkokemus ei kuitenkaan ole monistettavissa. Hyvinvointia korostavissa toimitilaratkaisuissa voidaan keskittyä monitoimitiloihin, mutta eri työntekijöiden tarpeita ja hyvinvointia tulee miettiä myös yksilökohtaisesti. Esimerkiksi tilojen sisäilmaolosuhteet, valaistus, akustiikka ja kohtaamisia edesauttavat yhteistilat ovat keskeisiä tilaominaisuuksia, joiden kehittämisen lähtökohdaksi tulisi ottaa työntekijöiden tarpeet. Yksi ja sama ratkaisu ei toimi kaikille vaan tarvitaan sekä joustavuutta että tilojen kustomointia – myös toimistotiloissa kaivataan räätälöityjä ratkaisuja. Yrityksille modernit ja työhyvinvointia tukevat tilat ovat iso apu rekrytointien lisäksi muun muassa yrityskuvan luomisessa. Yritykset voivat tuoda esiin arvojaan toimitilavalinnoillaan kannattamalla esimerkiksi ympäristö- ja hyvinvointisertifioituja ratkaisuja. Muuntuvat ja monikäyttöiset sekä luovaa ajattelua edistävät toimistotilat tukevat työn tekemisen muutosta. Työltä haetaan positiivista kokemusta merkityksellisyyden, haasteiden ja niin yksilöllisen kuin yhteisöllisen hyvinvoinnin kautta. Jos hyvinvointiin halutaan panostaa, voivat oikeanlaiset toimistotilat olla helposti toteutettava keino kohti entistä parempaa työntekijäkokemusta.

Antti Venermo Business Director Trevian Asset Management Oy


Vapaat Toimitilat 5B / 2018

11

Kiinteistökauppa jatkuu vilkkaana pääkaupunkiseudulla

Vähitellen alkaa tuntua, että kaikissa markkinaselvityksissä esitetty markkinatunnelmien positiivisuus muodostuu suoranaiseksi kliseeksi, mutta kyllä se tässäkin täytyy todeta heti aluksi.

V

iime vuonna koko toimitila- ja sijoituskiinteistökaupan volyymi oli ensimmäistä kertaa Suomen historiassa yli 10 miljardia euroa, joskin tähän vaikutti merkittävästi pari poikkeuksellisen suurta myyntiä eli Spondan ja Logicorin myynnit. Ostajat tulivat kummassakin tapauksessa Suomen rajojen ulkopuolelta, mikä kertoo vahvasti Suomen kiinnostavuudesta globaalienkin investoijien parissa. Itse asiassa vuotuisessa kiinteistöalan suurtapahtumassa MIPIM:ssä pidetyssä Pohjoismaihin keskittyneessä seminaarissa ja paneelikeskustelussa ilmaistiin vahva näkemys, jonka mukaan Suomi on Pohjoismaiden kiinnostavin markkina. Osaltaan tähän vaikuttaa euro, kun muilla Pohjoismailla on kansallisia valuuttoja. Valuuttariskin johdosta myös luottojen marginaalit varsinkin Norjassa ja myös Ruotsissa ovat Suomea korkeammat. Ruotsin osalta markkinatunnelmaan vaikuttaa myös asuntomarkkinoiden epävakaus, joskin siihen on tältä puolelta Pohjanlahtea sanottava, että ottaen huomioon kuluvalla vuosikymmenellä ennen muuta Tukholmassa tapahtuneet arvonnousut, hintojen tähänastinen aleneminen ei ole vienyt tukholmalaisia asunnonomistajia suorastaan kurjuuteen. Arvonnou-

susta on nimittäin edelleen jäljellä suurin osa. Suomessa asuntomarkkinat eivät ole räjähtäneet edes kasvukeskuksissa, eikä mistään kuplasta voida puhua. Hinnannousut ovat olleet pikemminkin maltillisia ja selittyvät suurelta osin jatkuvalla muuttopaineella suuriin kaupunkeihin ja toisaalta kuitenkin kohtuullisella asuntotuotannolla. Sijoituskiinteistöjen kauppa, josta yli puolet tapahtuu pääkaupunkiseudulla, on kuluvan vuoden alkukuukausina jatkunut vilkkaana ja vuoden ensimmäisen neljän kuukauden aikana kauppaa on tehty n. 2,2 miljardin euron arvosta. Tähän sisältyy sekä asuntoportfolioita että toimitilakohteita. Sijoitusasuntokokonaisuuksien voidaan olettaa loppuvuonnakin olevan kiinnostavia sijoituskohteita, mistä kertoo myös ulkomaisten kiinteistösijoittajien tulo Suomen ja ennen muuta tietysti pääkaupunkiseudun markkinoille. Core-toimistokohteet ovat edelleen useimpien sijoittajien fokuksessa ja alkuvuonna on saavutettu uusin matalan tuoton ennätys, kun Töölönlahdella myytiin toimistokiinteistö alle 3,5 %:n tuotolla. Helsingin tuottovaatimus on siis saavuttanut käytännössä Tukholman tuottotason, mitä on aina pidetty eräänlaisena haasteena Helsingille. Markkinoiden volyymia

Rakennatko hallia vai saneeraatko vanhaa? u

tu

Uu

a

n te

IKKUNOITA HALLEIHIN

*CE-merkitty puu-alumiininen savunpoistoikkuna* SALMISEN PUUTYÖ OY

salmisenpuutyo@salmisenpuutyo.fi p. 010 3222 700 www.salmisenpuutyo.fi

Vuokrataan toimisto 43 m²

tässä segmentissä rajoittaa ainoastaan kohteiden erittäin rajallinen määrä. Kun toisaalta rahaa on markkinoilla erittäin paljon, on sijoittajien kiinnostus vähitellen siirtynyt pitkäaikaisista kassavirtakohteista myös ns. value add- ja opportunistic-kiinteistöihin, joiden markkinoilla vaatimukset tuotoista ja kiinteistöjen muista ominaisuuksista ovat aivan muuta kuin prime-kohteissa. Kiinteistöjen kehitettävyys, mahdollinen kaavallinen muuttaminen, vuokralaisvalikoiman muuttaminen, vajaakäytön vähentäminen ja muut kehitystoimet ovat tällöin sijoittajien keskeisiä sijoitusargumentteja. Myös sekä makro- että mikrosijainneilla on olennainen merkitys sijoituspäätöksiä tehtäessä eikä tavalla tai toisella epälikvideiksi miellettyjä tai muuten hankalia kohteita ole tässäkään markkinatilanteessa helppo realisoida. Myös rahoituksen saatavuus ainakin kauempana Helsingin välittömästä ympäristöstä ja pienemmillä paikkakunnilla on merkittävä investointeja rajoittava seikka. Toisaalta voi sangen varmasti sanoa lähes neljänkymmenen vuoden kokemuksella ja erilaisia aikoja alalla nähneenä, että jos aikomus on lähitulevaisuudessa myydä sijoitusja toimitilakiinteistöjä, nyt on divestoimisen aika. On vaikea uskoa, että markkinatilanne tästä ainakaan paranisi.

Matti Ahrelma Head of Commercial Brokerage, MRICS Newsec

VUOKRATAAN Tuotanto-/varasto-/toimitilaa 60–1200 m² Hyvät kulkuyhteydet. Noin 12 km Kehä III:lta Turun moottoritietä.

HELSINKI, Lönnrotinkatu 25 A, 3. krs

2 huonetta, eteinen ja wc. Vuokra 900 eur/kk. KOy VPK:n talo Lönnrotinkadun ja Albertinkadun kulma. Ikkunat Lönnrotinkadulle. Lounasravintola Pompier alakerrassa. Kadunvarsipysäköinti. Bussit Albertinkadulla. Helsingin Vapaaehtoinen Palokunta r.y. | 050 3064 320 | www.helsinginvpk.net

Veikkolan Teollisuuskiinteistöt Oy P. 050 517 6055, Teollisuustie 9, 02880 Veikkola www.veikkolanteollisuuskiinteistot.fi


12

Vapaat Toimitilat 5B / 2018

ILMOITUS

Kuparitalo: Pääkonttoritason hohdokkuutta huippupaikalla

Kuparitalo on paras paikka yritykselle, joka arvostaa keskeistä sijaintia, korkealaatuisia tiloja ja hyviä palveluja rakennuksessa, jolla on mielenkiintoinen historia. Vielä vapaana olevat tilat räätälöidään vuokralaisten toiveiden mukaan.

K

uparitalo rakennettiin 1950-luvulla metalli- ja kaivosalan suuryrityksen pääkonttorikiinteistöksi Eduskuntatalon viereen. Historia näkyy rakennuksen nimessä, julkisivussa ja monissa sisätiloissakin. 2000-luvun alussa kiinteistö peruskorjattiin energia-alan pörssiyhtiön käyttöön, ja muutaman viime vuoden aikana taloa on remontoitu kerros kerrokselta monien yritysten moderniksi business parkiksi. Kiinteistössä toimii nykyään useita energiaklusterin yrityksiä, joiden vuoksi talossa on poikkeuksellisen korkea turvallisuustaso. Muuttovalmista tai räätälöitävää Kuparitalossa on vapaana muutamia yksittäisiä huoneita, suurehko tila ensimmäisessä kerroksessa sekä koko viides kerros. Osa vapaista tiloista on remontoitu täydellisesti koko kerroksen uudistamisen yhteydessä. Näissä tiloissa on muun muassa ledvalaistus ja tekstiilimatot. Rakennuksessa on myös tiloja, jotka ovat vielä 2000-luvun alun kuosissa, kuten vapaana oleva viides kerros.

Nämä tilat modernisoidaan uuden vuokralaisen tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. – On vaikea arvata ennalta mahdollisten tulevien käyttäjien tarpeita. Vuokrattavissa tiloissa on esimerkiksi erillishuoneita, joissa on muuratut tiiliseinät, eikä niitä kannata etukäteen purkaa. Voihan olla, että tuleva vuokralainen tarvitseekin juuri tällaisia, modernissa talossa olevia täysin äänieristettyjä tiloja, Kevan kiinteistöpäällikkö Jaron Moilanen toteaa. – Olen oikeastaan jo odotellut, että milloin löydämme vaikkapa asianajotoimiston, joka haluaa olla luottamuksellisesti omassa rauhassaan äänieristetyissä erillishuoneissa. Kaikista tiloista saadaan tarvittaessa hyvin muuntojoustavat. Myös muuratut väliseinät voi purkaa, jos halutaan toteuttaa esimerkiksi moderni monitilaratkaisu. Uudistetuissa kerroksissa näin on jo tehty. Kiinteistössä on nykyaikainen talotekniikka jäähdytyksineen. Vuokralaisyrityksillä on käytettävissä kaikki modernin toimistokeskuksen palvelut: ravintola- ja catering-palvelut, aulapalvelu, monipuoliset neuvottelutilat, sosiaalitilat, suihku- ja pukuhuonetilat, siivous sekä ympäristö- ja kiinteistöhuolto.

Kuparitalolta on alle kilometrin kävelymatka Helsingin päärautatieasemalle ja Kampin keskuksen juna-, metro- ja bussiyhteyksille. Raitiovaunut pysähtyvät viereisen Kansallismuseon edessä, ja kaupunkipyörien piste on Museokadun ja Dagmarinkadun risteyksessä. Ravintola Helsingin kattojen yllä – Kuparitalo on arvokkaalla paikalla Eduskuntatalon vieressä, ja siellä käy säännöllisesti esimerkiksi kansanedustajia ja muita päättäjiä. Siksi talossa on perinteisesti ollut korkeatasoiset catering-palvelut ja lounasravintolat, ja näitä perinteitä jatketaan. Meillä on myös business park -manageri paikan päällä säännöllisesti. Hänen tehtävänään on pitää vuokralaiset tyytyväisinä, kertoo Jaron Moilanen. Ravintolatilat ovat ylimmässä kerroksessa kattojen yläpuolella; maisemat ovat hienot. Henkilöstöravintola toimittaa tarvittaessa kokoustarjoiluja neuvottelu- ja saunatiloihin sekä vuokralaisten omiin tiloihin. Korkealaatuisia neuvottelutiloja on asiakkaiden vuokrattavissa paljon, esimerkiksi toinen kerros on varattu pääosin neuvotteluhuoneille. Vuokralaisten käytössä on myös 50 hengen Kuparisali. – Kuparisali oli eduskunnan väistötilakäytössä Eduskuntatalon remontin aikana; salin vaikutelma on arvokas, Moilanen sanoo.


Vapaat Toimitilat 5B / 2018

13

ILMOITUS

Kuparitalo Töölönkatu 4 00100 Helsinki

KUPARITALO.FI

Muutto on mahdollisuus Keva tarjoaa ainutlaatuista tukea Kuparitalosta ja muista sen kiinteistöistä vuokratiloja etsiville yrityksille. Kevan työympäristökehityksen projektipäällikkö Kristiina Borg auttaa paitsi sopivan tilan löytymisessä myös muuttoon liittyvän toimintakulttuurin muutoksen hallinnassa.

– Usein uuden toimitilan etsiminen heitetään jonkun työntekijän tehtäväksi. Kyseessä voi olla talousjohtaja, HR-johtaja tai toimitusjohtaja, joka ei välttämättä ymmärrä tilamuutoksen mahdollisuuksia. Tilamuutos on vahva muutosagentti organisaatiokulttuurin muuttamiselle ja kehittämiselle, Borg sanoo ja toteaa samalla, että työympäristömuutos on aina johtoryhmän asia.

– Usein johtoryhmä määrittää työympäristömuutokselle tavoitteen tai vision ja samalla sitoutuu itse siihen. Tämän jälkeen pitää sitoutua muutoksen tavoitteiden toteuttamiseen ja läpiviemiseen yhteistyössä henkilöstön kanssa. Muuttoa suunniteltaessa kartoitetaan organisaation nykytila ja kuinka suurta muutosta toimintakulttuuriin työympäristömuutoksella tavoitellaan. – Alustavien perustietojen ja työympäristömuutoksen tavoitteiden kartoittamiseen johtoryhmän ja henkilöstön kanssa varaisin vähintään kolmesta kuuteen kuukautta aikaa, jos kyseessä on esimerkiksi keskisuuren yrityksen muutto uusiin toimitiloihin, Borg sanoo. Kuparitalosta ja muista Kevan tarjoamista toimitilakohteista kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Kristiina Borgiin ja ryhtyä yhdessä miettimään, millainen tilaratkaisu palvelisi kaikkein parhaiten yrityksen tavoitteita ja niiden toteutumista. – Joku tila voi tuntua ideaalilta, kun lasketaan tarvittava neliömäärä ja huonetilat vanhan käytännön pohjalta. Kannattaa kuitenkin miettiä, onko nykyisissä toimintatavoissa parantamisen varaa. Toimintakulttuuria ja organisaation käytäntöjä kehittämällä ja palvelumuotoilemalla voidaan joskus selvitä pienemmillä neliöillä ja hoitaa kuitenkin asiat entistä paremmin, viihtyisämmin ja tehokkaammin, Borg sanoo.


14

Vapaat Toimitilat 5B / 2018

Varma investoi rohkeasti uusiutuvaan energiaan Varman kiinteistöliiketoiminta on ottanut vahvan kopin vastuullisuudesta: hiilijalanjäljen vähennystavoite on saavutettu etuajassa ja uusiutuvaan energiaan investoidaan rohkeasti. Miika Susi ja Janne Kunnela (Caverion Suomi Oy) asensivat paneeleja Varman pääkonttorin katolle syksyllä 2017.

– Keräämme ja hallinnoimme sen avulla tehokkaasti kiinteistössä syntyvää dataa. Nuuka on meille tärkeä arjen työkalu. Kun voimme yhden näkymän kautta seurata kiinteistön energiankulutusta, sisäilmaolosuhteita ja jopa jätemääriä, antaa se meille entistä paremmat mahdollisuudet tehdä tarvittavat toimenpiteet, jolloin parannamme entisestään kiinteistön energiatehokkuutta ja saavutamme sille asetetut ympäristötavoitteet. Plussaa on mielestäni myös se, että Nuuka on kotimainen ratkaisu, joka on kehitetty nimenomaan suomalaisiin ilmasto-olosuhteisiin. Ympäristösertifioitujen kiinteistöjen määrä kasvaa tasaisesti

-K

iinteistötoimiala uudistuu ja innovoi: alalle on tullut uudenlaista osaamista, uusia teknologioita ja ratkaisuja, joita tutkimme ja otamme mielellämme käyttöön, mikäli ne ovat taloudellisesti järkeviä. Haluamme rohkaista myös suunnittelijoita kokeilemaan innovatiivisia ratkaisuja perinteisten sijaan, Varman toimitilajohtaja Toni Pekonen toteaa.

Konkretiaa energiankulutuksen seurantaan Varma onkin investoinut rohkeasti uusiutuvaan energiaan. – Kiinteistöomistajana meille on toki tärkeää, että voimme uuden teknologian avulla mitata ja seurata energiankulutusta ja todentaa syntyneet säästöt konkreettisina lukuina. Se lisää luottamusta uusien innovaatioiden ja ratkaisujen kokeiluun, Varman kiinteistöpäällikkö Mika Kaasalainen painottaa. Pääkonttorin katolla oma aurinkovoimala Varman Salmisaaressa sijaitsevassa pääkonttorissa konkretia näkyy jo monin eri tavoin. Pysäköintihalliin asennettiin viime kesänä mittava sähköautojen latausjärjestelmä. – Autohallissamme on nyt valmiudet yli 200:lle sähköauton latauspaikalle. Voimme

siis tarpeen vaatiessa ottaa nopeasti käyttöön lisää latauspisteitä. On ollut hieno huomata, että uudistus on lisännyt Varman henkilöstönkin intoa kallistua autovalinnoissaan sähköautojen suuntaan, Pekonen toteaa. Viime syksynä pääkonttorin katolle asennettiin myös 215 aurinkopaneelin aurinkovoimala, joka kattaa yhdessä vesisähkön kanssa koko pääkonttorin sähkönkulutuksen. – Aurinkovoimala koostuu SolarEdgen älykkäästä sähköjärjestelmästä, jonka energiantuotto on perinteisiä järjestelmiä parempi. Älykäs aurinkosähköjärjestelmä mahdollistaa myös tuotannon optimoinnin: jokainen paneeli on oma tuotantoyksikkö eli vaikka osa paneeleista jää varjoon, toimivat muut paneelit täydellä teholla. Uskomme, että aurinkosähkö on paitsi ympäristöystävällinen, mutta myös taloudellisesti järkevä investointi. Tuleva kesä näyttää, pitävätkö meidän ennakkolaskelmat paikkansa, Pekonen pohtii. Varman aulaan onkin Pekosen mukaan tulossa infotaulu, josta voi jatkossa seurata aurinkopaneeleiden tuottaman energian määrää ja reaaliaikaista tuottoa per paneeli. Nuuka kerää kiinteistödataa Kaasalainen kertoo, että pääkonttorissa käytetään kiinteistönhallintaan ja -seurantaan myös Nuuka Solutions Oy:n kehittämää IoT-ratkaisua.

Varman sijoitusten hiilijalanjälki laskenut reippaasti parissa vuodessa Varman tavoitteena oli keventää kiinteistösijoitusten hiilijalanjälkeä 15 % vuoteen 2020 mennessä. Tavoite saavutettiin jo vuonna 2017, kun kiinteistösijoitusten hiilijalanjälki pieneni 18 %.

Pekonen muistuttaa, että kiinteistöjen ympäristöluokitukset ovat myös tehokas keino kehittää kiinteistöjen vastuullisuutta. – Sertifikaatti on loppukäyttäjälle osoitus siitä, että kiinteistössä on kiinnitetty huomiota vastuullisuuteen. Sertifiointi on myös työkalu kiinteistön huollon ja ylläpidon toimintatapojen kehittämiseen. Tavoitteenamme on sertifioida Varman merkittävimmät rakennukset BREEAM-ympäristöluokituksen mukaisesti vuoteen 2025 mennessä. Meillä on tällä hetkellä ympäri Suomen jo parikymmentä sertifioitua kiinteistöä ja kasvatamme määrää vähintään kymmenellä kiinteistöllä vuosittain.

Mia Heiskanen

CASE:

Elisan pääkonttori Datatilan lämmöntalteenottojärjestelmä pienentää rakennuksen hiilidioksidipäästöjä 40 %. Varma omistaa puolet hiljattain saneeratusta Elisan pääkonttorista. – Rakennuksen katolle asennetaan 144 m² aurinkopaneeleja, joiden vuotuinen energiantuotanto on 16 megawattituntia. Toinen projekti on käynnistynyt datatiloissa, jonka laitteet tuottavat huomattavan määrän lämpöä. Tähän 4 500 m²:n tilaan asennetaan lämmöntalteenottojärjestelmä, joka lämmittää datatiloissa syntyvällä lämmöllä kiinteistön toimistotilat. Näin voidaan minimoida kaukolämmön tarve toimistotiloissa sekä datatilan jäähdytysenergian tarve. Laskelmien mukaan rakennuksen hiilidioksidipäästöt pienenevät vuositasolla 230 tonnia, joka vastaa 40 % rakennuksen hiilidioksidipäästöistä, Kaasalainen toteaa.


Vapaat Toimitilat 5B / 2018

15

Auktorisoituja kiinteistöarvioijia

AKA-JÄRJESTELMÄ takaa arviointilausunnon luotettavuuden. Vain auktorisoitu kiinteistöarvioija on oikeutettu käyttämään AKA-tunnusta.

ASUNTOVERKKO Ylinkerros Oy Sarlin Jarmo, Diplomivälittäjä p. 0400 506 900 jarmo.sarlin@ylinkerros.fi www.ylinkerros.fi ISitOK Oy LKV Ollila Karri (Y)(KHK) p. 040 535 3567 karri.ollila@asuntoverkko.com www.isitok.fi Catella Property Oy etunimi.sukunimi@catella.fi Helsinki Lehtonen Arja (Y)(KHK) p. 0500 763 427 Raitio Pertti (Y)(KHK)(MRICS) p. 0500 546 105 Tampere Saraste Sami (Y)(KHK) p. 050 301 4455 Smeds Leena (Y)(KHK)(MRICS) p. 040 830 6291 Turku Matara Sami (Y)(KHK) p. 0500 408 667 Rouvali Mari (Y)(KHK) p. 050 911 6110 Lahti Ali-Löytty Matti (Y)(KHK) p. 050 572 0258 Oulu Tyybäkinoja Aimo (Y)(KHK) p. 050 512 6451 www.catella.fi

CBRE Finland Oy www.cbre.fi Hirvonen Martti (Y)(KHK) p. 041 433 5769 Pirhonen Pia (Y)(KHK)(MRICS) p. 045 184 7890

Mäki-Lohiluoma Juha (Y)(KHK)(MRICS) Suominen Ville (Y)(KHK) Uusitupa Jaakko (Y)(KHK) p. 010 836 8400 Cushman & Wakefield

Tamminen Mikko (Y)(KHK) p. 010 231 9801 Helsingin Liiketeollinen Kiinteistönvälitys Oy

Kuusela Mikko (Y)(KHK) p. 050 465 9494 mikko.kuusela@eu.jll.com Lehtonen Tero (Y)(KHK)(MRICS) p. 040 565 5389 tero.lehtonen@eu.jll.com Pienimäki Kaisu (Y)(KHK) p. 040 703 2783 kaisu.pienimaki@eu.jll.com Tirkkonen Jari (Y)(KHK)(MRICS) p. 0400 500 904 jari.tirkkonen@eu.jll.com Jones Lang LaSalle Finland Oy

(Y)

Yleisauktorisointi (sis. kaikki osa-alueet)

(A)

Asuntoauktorisointi

(MM)

Maa-ja metsätalousauktorisointi

(KHK)

Keskuskauppakamarin hyväksymä kiinteistönarvioitsija

(HTT)

Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja

(MRICS)

Member of Royal Institute of Chartered Surveyors

(FRICS)

Fellow of Royal Institute of Chartered Surveyors

Järvinen Taru (Y) (KHK) Koskinen Kauko (Y)(A)(MM)(KHK) p. (09) 351 1155 LKV Kauko Koskinen Oy www.lkvkaukokoskinen.fi

Haukka Ilkka DI (Y)(KHK)(MRICS) Kostiainen Kimmo DI (Y)(KHK) Vierula Matti DI (Y)(KHK)(MRICS) p. 010 235 4320 Kiinteistötaito Peltola & Co Oy www.kiinteistotaito.fi

Newsec Valuation Oy p. 0207 420 400 etunimi.sukunimi@newsec.fi www.newsec.fi Horttana Pekko (Y)(KHK) p. 050 531 1426 Inkeri Ville (Y)(KHK) p. 040 749 5021 Kangas Heikki (Y)(KHK) p. 050 320 9136 Korpela Heini (Y)(KHK) p. 050 567 3776 Kärävä Piritta (Y)(KHK)(MRICS) p. 0400 330 003 Nummi Juha (Y)(KHK)(MRICS) p. 050 420 3954 Ridell Hannu (Y)(KHK)(MRICS) p. 050 559 5527 Teppala Katri (Y)(KHK) p. 050 420 3953 Vaarama Lauri (Y)(KHK)(MRICS) p. 040 728 7832

Maanomistajien Arviointikeskus Oy Palvelualue koko Suomi Hakola Vesa (MM) Orama Antti (Y)(KHK) Äijälä Matti (Y)(KHK) p. 020 741 1050 etunimi.sukunimi@arviointikeskus.fi www.arviointikeskus.fi Realia Management Oy www.realiamanagement.fi PKS/Uusimaa, LounaisSuomi (toimipiste Helsinki) Komppa-Hiiva Jenni (Y)(KHK) p. 040 516 4197 Salo Tuomo (Y)(KHK) p. 040 689 5859 Timperi Henri (Y)(KHK) p. 040 581 3629 Keski-Suomi, Savo-Karjala (toimipiste Kuopio) Mäkelä Jorma (Y)(KHK) p. 0500 224 020 Häme, Kaakkois-Suomi (toimipiste Lahti) Kirvesmies Juha (Y)(KHK)(MRICS) p. 0400 553 339 Länsi-Suomi, Pohjanmaa (toimipiste Tampere) Nissinen Ilkka (MM) p. 040 357 7733 Pohjois-Suomi (toimipiste Oulu) Uusitalo Jukka (Y)(KHK) p. 040 487 0222


16

Osoitelähde: Kohdistamiskone B2B Fonecta Oy p. 020 692 999

Vapaat Toimitilat 5B / 2018

OP-toimitilat.fi

Miljoona toivetta. Yksi hyvä ratkaisu. Vuokraamme muuntautumiskykyisiä ja sijainniltaan sopivia toimitiloja, liiketiloja, teollisuustiloja ja varastoja. Vaihtoehtoja liki miljoona neliötä. Kaikki osoitteessa OP-toimitilat.fi

Vuokrattavia tiloja hallinnoi OP Kiinteistösijoitus Oy.

Vapaat Toimitilat 5B/2018  

Toimitilojen valtakunnallinen erikoislehti. Pääkaupunkiseutu / Uusimaa -extra.

Vapaat Toimitilat 5B/2018  

Toimitilojen valtakunnallinen erikoislehti. Pääkaupunkiseutu / Uusimaa -extra.