Vapaat Toimitilat 5B/2015

Page 1

Vapaat Toimitilat 5B / 2015

TOIMITILOJEN ERIKOISLEHTI ■ PÄÄKAUPUNKISEUTU / UUSIMAA

5B 2015

1


2

Vapaat Toimitilat 5B / 2015

Aviabulevardi Asiantuntijan asemapaikka

Kohteen rakentaminen käynnissä

Aviabulevardin toimistot kohoavat Helsinki-Vantaan lentokentälle vievän kehäradan Aviapolis-aseman kanssa samalle tontille. Tilat valmistuvat keväällä 2016, nyt on oikea hetki räätälöidä toimisto sopimaan juuri sinulle. Osa rakennuksesta on jo vuokrattu, erilaisia tiloja on kuitenkin vielä tarjolla. Aviabulevardissa yhdistyy kaikki mitä yritys voi kaivata. Sijainti takaa, että liikut helposti niin Suomessa kuin kotimaan rajojen ulkopuolellakin. Runsaat autopaikat ja viereisen hotellin palvelut ovat yrityksesi käytettävissä. Suomen logistinen keskipiste kutsuu menestymään!

Ota yhteyttä toimitilatiimiimme ja kerro meille mitä toimitiloiltasi toivot: www.aviabulevardi.fi

• Eero Ojala 040 560 1243 • Michael Ekström 040 680 4500


Finlaysonin alue on Varman merkittävimpiä kiinteistökohteita

6

Atomitie 5 tarjoaa hyvän hinta-laatusuhteen

8

Joustavat toimitilat etätyöntekijän tukena

am m e!

jo nt a

5

ar

Mistä on tulevaisuuden toimitilat tehty?

”Turha mennä Leppävaaraan asti”

10

Toimitila keskustassa tuo uudenlaisia mahdollisuuksia

12

NCC käynnistää toimistotalon rakentamisen Helsingissä

14

Kauppakeskustarjonta kasvussa, ostoskeskukset muutoksessa

Tu tu st

u

til

at

4

iv gp ol

Sisältö

3

ar .fi

Vapaat Toimitilat 5B / 2015

Tarvitsetko yrityksellesi uudet toimitilat? Tutustu kattavaan tilatarjontaamme osoitteessa ivgpolar.fi

VUOKRATAAN sataman läheisyydessä Rahtarinkatu 5, Vuosaari

1. krs huoltotilaa 972 m² (jaettavissa). Pieni siltanosturi. 2. krs varasto/toimistotilaa 120 m², sosiaalitilat 58 m².

16

Ludviginkatu 2–10 – Käsityöläiskorttelista nykyaikaisiksi toimitiloiksi

18

Logistiikkaa Lohjalle Wärtsilä Oyj Abp Kiinteistöt / Thomas Hollfast p. 040 552 5008, thomas.hollfast@wartsila.com

VUOKRATAAN VEIKKOLASSA Vapautumassa www.toimitilat.fi Hovioikeudenpuistikko 20 B 33, 65100 Vaasa e-mail: vapaat@toimitilat.fi / Puh. (09) 41 300 600

Päätoimittaja: Mikael Eklund • Julkaisija: Talso Oy Painopaikka: UPC-Print Oy, Vaasa

375–1200 m²

tuotanto-/varasto-/toimitilaa Hyvät kulkuyhteydet. Noin 12 km Kehä III:lta Turun moottoritietä.

Veikkolan Teollisuuskiinteistöt Oy P. 050 517 6055, Teollisuustie 9, 02880 Veikkola www.veikkolanteollisuuskiinteistot.fi


4

Vapaat Toimitilat 5B / 2015

Mistä on tulevaisuuden toimitilat tehty? Toimitilapuolella puhaltavat muutoksen tuulet ja johtotähtenä loistavat työn tekemisen uudet tavat ja asenteet. Työpaikan merkitys sosiaalisena kohtaamispaikkana on totta tänään enemmän kuin koskaan aiemmin, joten perinteinen käsitys työpaikasta on muuttumassa.

M

ekin Spondassa olemme tunnistaneet neljä toimintamme kannalta keskeisintä trendiä, joita ovat kaupungistuminen, ilmastonmuutos, digitalisoituminen sekä kasvava yhteisöllisyyden tarve. Juuri digitalisoituminen ja yhteisöllisyys johtavat tätä työn tekemisen murrosta haastamalla meitä pohtimaan ja toteuttamaan uudenlaisia keinoja luoda toimistotiloihin työskentelypisteiden lisäksi sosiaaliseen kanssakäymiseen kannustavia tapaamispaikkoja. Eurooppalaisessa mittakaavassa olemme aallonharjalla etätyön tekijöinä, sillä 45 prosenttia suomalaisista tekee osan työstään työpaikan ulkopuolella. Digitaalisuus on mahdollistanut sen, että työpisteensä voi sijoittaa kauniina kesäpäivänä laiturin nokkaan tai lumimyrskyn yllättäessä oman kodin lämpöön. Etätyön lisääntyessä kuitenkin tarve yhteisöllisyydelle ja yhteisölle on entistä suurempi. Avoimuus, elämyksellisyys, monipuolisuus näihin ominaisuuksiin törmää yhä useammin uuden ajan toimistotiloissa. Toimistotyötä ei

välttämättä tarvitse tehdä pelkästään omalta työpisteeltä käsin vaan kehitteillä on entistä yhteisöllisempiä ratkaisuja toimitilojen sisälle. Työpaikalla inspiroidutaan ja inspiroidaan ja mikä voisi olla parempi inspiroitumisen kohde kuin ympärillä oleva elämyksellinen, uudenlaisiin työskentelytapoihin mukautuva ja vanhoja, hyviä malleja vahvistava toimistotila. Spondan pari vuotta sitten toteuttamassa Tulevaisuuden toimitilat 2030 -kyselyssä kysyttiin Spondan asiakkaiden ajatuksia työelämän ja toimitilojen tulevaisuudesta.

Suurimpina muutoksina nykyiseen verrattuna vastaajat pitivät avokonttorien tai toimistojen avoimuuden lisääntymistä ja työn tekemistä muualla kuin toimistossa. Tiedonkulun kannalta sosiaaliseen kanssakäymiseen kannustavat tilat ovat ihanteelliset. Sähköpostirumban sijaan asiat voidaan hoitaa kasvotusten eikä isossakaan yhteisössä työkaverit

ole tuntemattomia toisilleen. Ulkomailla toimitilasuunnittelussa yhteisöllisyyteen ja elämyksellisyyteen panostavat ratkaisut ovat ottaneet tukevan jalansijan. Toimistotilojen oikeanlaisella suunnittelulla ja mitoituksella nähdään myös positiivinen vaikutus työhyvinvointiin. Toimiva työympäristö tarjoaa tiloja moneen makuun; rauhallisia työtiloja hiljaisuutta arvostavalle ja kokoontumispaikkoja sosiaalista kans-

sakäymistä rakastaville. Monitilatoimistot ovat nykypäivää, jotka näyttävät työntekijöiltään ja henkivät sitä, millainen yritys tai organisaatio on kyseessä. Houkutteleva ja mielenkiintoinen toimitila on myös käyntikortti yrityksille. Viihtyvyyteen, työhyvinvointiin, idearikkauteen – työympäristö voi vaikuttaa kaikkiin näihin. Ei ole siis yhdentekevää millaisessa paikassa työpäivänsä viettää. Millainen ympäristö sinulle avautuu, kun katsot maailmaa työpisteeltäsi?

Susanna Aula Tiedottaja Sponda Oyj


Vapaat Toimitilat 5B / 2015

5

Finlaysonin alue on Varman merkittävimpiä kiinteistökohteita Finlaysonin historiallinen tehdasalue sijaitsee Tampereen ytimessä, kansallismaiseman äärellä. Alueen tarina alkaa 1820-luvulta, jolloin skotlantilainen James Finlayson perusti puuvillatehtaan Tammerkosken partaalle. Von Nottbeckien mahtisuvun aikana Finlayson nousi todelliseen kukoistukseen ja kasvoi Pohjoismaiden suurimmaksi tehtaaksi.

N

ykyään Finlaysonin alueella sijaitsee ravintoloita, kahviloita, uusmedia- ja tietotekniikkaalan yrityksiä, taide- ja kulttuurialan toimijoita, terveyspalveluja, Vakoilumuseo, Aamulehti sekä Tampereen suurin elokuvateatteri Plevna. Varman toimitilajohtaja Toni Pekonen kertoo Finlaysonin alueen olevan yksi Varman merkittävimmistä kiinteistökohteista. ”Alueella on hieno historia ja merkittävä rooli pirkanmaalaisten elämässä. Panostamalla pitkäjänteisesti Finlaysonin kiinteistöihin voimme olla ylpeitä alueesta myös jatkossa.” Pekonen näkee vahvuuksina upean sijainnin, täynnä tarinoita olevat kiin-

teistöt ja monipuolisuuden. Eri alan yrityksistä syntyy mielenkiintoinen sekoitus, jota Varma pyrkii omalta osaltaan vahvistamaan. ”Haastamme itseämme miettimään uusia toimintoja, jotka luovat lisää elämyksiä alueelle. Näemme kiinteistöissä vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia.” Toimitilojen vuokrausaste on hyvä alueen kokonaispinta-alaan nähden. Tällä hetkellä työllistävin on ammattikorkeakoululta vapautunut ns. Mediatalo, jonka pinta-ala on noin 6 000 m² yhden kerroksen vuokra-alan ollessa noin 1 200 m². Sopivan käyttäjän löytyessä muutostyöt on mahdollista aloittaa nopealla aikataululla, Pekonen lupaa. Vuokralainen saisi tilat käyttöönsä 6–12 kuukauden kuluttua muutostöiden laajuudesta riippuen. Mielenkiintoinen kohde on syksyllä va-

pautuva entinen museotila (kuva yllä), noin 600 m², mikä sopisi esim. luovien alojen toimistotilaksi. Kohde sijaitsee alueen vanhimman ja arvokkaimman rakennuksen, Kuusvooninkisen (1837), ensimmäisessä kerroksessa. Pari muuta Varman kiinnostavaa kohdetta Tampereella on asuntokehityskohde Puuvillatehtaankadulla ja Pyynikin Trikoon kokonaisuus. Finlaysonin alueella avautuu 6.6. uusi kuvataidetapahtuma, Finlayson Art Area. Tapahtuman mahdollistaa Varma. Järjestäjänä toimii alueen vanhin yritys, 25-vuotias Grafiikanpaja Himmelblau. Mukana ovat mm. taiteilijat Kaarina Kaikkonen ja Osmo Rauhala. Pekosen mielestä Finlayson Art Area sopii alueelle mainiosti ja antaa mukavan piristyksen Tampereen kesäturismille. Fujitsu on toiminut Finlaysonin alueella vuodesta 1998. Pasi Lehmus kertoo toimitiloissa työskentelevän parisensataa fujitsulaista. Sekä henkilöstö että asiakkaat viihtyvät alueella hienosti. ”Sijainti on keskeinen, ja parkkihallin käyttömahdollisuus viikonloppuisin on mukava luontaisetu. Varma tarjoaa meille yläkerrassa erinomaiset kokoustilat, ja tiloissamme on päivittäin kokousemäntä. Läheltä löytyy paljon sopimusruokaloita ja asiakastapaamisia varten korkeatasoisia ravintoloita.” Finnkinon Anu Leppilampi kertoo olevansa hyvin tyytyväinen elokuvateatteri Plevnan sijaintiin. Finnkinon Plevna on toiminut Finlaysonilla vuodesta 1999, kävijöitä on vuosittain 500 000 – 700 000. Finlayson on ympäristönä viehättävä ja monipuolinen, Leppilampi toteaa. Alue on helposti saavutettavissa julkisilla liikennevälineillä, ja yksityisautoille löytyy pysäköintipaikkoja. Finlaysonin historia kiinnostaa Leppilammen mukaan erityisesti yritysasiakkaita.

Katja Villemonteix


6

Vapaat Toimitilat 5B / 2015

Atomitie 5 tarjoaa hyvän hinta-laatusuhteen

”Turha mennä Leppävaaraan asti” Atomitie 5 on Helsingissä, Pitäjänmäessä sijaitseva toimisto- ja pienteollisuuskiinteistö, jossa on vuokrattavaa pinta-alaa yli 26 000 neliömetriä. Analyytikko Mikko Eskola kiinteistön omistavasta Genestasta sanoo: ”Toimitiloja etsivän on turha mennä Leppävaaraan asti. Atomitie 5:ssä on hinta-laatusuhde kohdallaan. Täältä voit vuokrata monipuoliset ja joustavat tilat selvästi alle business parkien hintatason.” kaiden toiveet ja tuntee talon mahdollisuudet läpikotaisin”, Tammia sanoo. Atomitie 5:n sijainti Pitäjänmäen yritysalueella on keskeinen lähellä pääkaupunkiseudun maantieteellistä ja väestöllistä keskipistettä. Liikenneyhteydet ovat erinomaiset. Kiinteistö sijaitsee rantaradan varressa Valimon aseman vieressä. Paikallisjunalla matka Helsingin keskustaan kestää vain 11 minuuttia ja autolla 15–20 minuuttia. Myös poikittaisliikenne sujuu, sillä bussilinjoja kulkee esimerkiksi Leppävaaraan, Tapiolaan, Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja Itäkeskukseen. Genestalla 565 miljoonan euron kiinteistösalkku

A

tomitie 5:ssä sijaitseva kiinteistö on jo alun perin suunniteltu usean käyttäjän tarpeisiin. Kohdepäällikkö Hannu Tammia Genestasta kertoo, että rakennuksen muuntojoustavuuden takaa se, ettei talossa ole kantavia väliseiniä. Taipuu monenlaiseen käyttöön Kuusikerroksinen rakennus taipuu hyvin monenlaiseen käyttöön. Tällä hetkellä tarjolla on tiloja 500:sta jopa 4 800 neliömetriin asti. Vuokralaisina on Eskolan mukaan lähinnä business to business -maahantuontiyrityksiä ja pääkonttoreita. Valtaosa vuokralaisten tuotantotiloista sijaitsee alimmissa kerroksissa, joiden rakenteiden kantavuus on suurempi kuin ylimmissä kerroksissa. Tammia kertoo, että Atomitie 5:een voi sijoittaa kaikki toiminnot saumattomasti saman katon alle aina pääkonttoritason toimistotiloista tuotanto- ja varastotiloihin. Tiloihin on esteetön yhteys henkilö- ja tavarahisseillä. Tammian mukaan vuokralaiset ovat kiitelleet pohjaratkaisua, jossa henkilö- ja tavarahissit on sijoitettu eri puolille rakennusta, minkä ansiosta tilat pysyvät siisteinä, eikä tavaraliikenne häiritse muita toimintoja. Eskolan mukaan Atomitie 5:n tarjoamat palvelut vuokralaisyrityksille ovat monipuoliset. Talossa on kokopäivätoiminen huoltomies ja kiinteistön muita palveluita tuottaa Sodexo, jolla on talossa ravintola, sekä 15 kokoushuonetta

2–80 hengen tilaisuuksia varten. Lisäksi tarjolla on puhelinvaihde-, postitus- ja siivouspalveluja. Pysäköintipaikkoja on 360, joista 285 kiinteistön viereisessä pysäköintitalossa. Lähellä pääkaupunkiseudun keskipistettä Tammia kertoo, että Genesta osti kiinteistön 2007, jonka jälkeen omistaja on investoinut kattavasti kiinteistöön. Kiinteistössä on tällä hetkellä heti käyttöön otettavaa kunnostettua tilaa vuokralaisten tarpeisiin. ”Suunnittelutiimimme on harjaantunut toteuttamaan asiak-

Atomitie 5:n ensimmäinen omistaja oli osuustoimintataustainen Pohja-yhtymä. Ensimmäisiä vuokralaisia olivat muiden muassa IBM:n koulutuskeskus. Tällä hetkellä kiinteistön omistaa 2003 perustetun Genestan pohjoismainen kiinteistörahasto. Genesta Property Nordic on 2003 perustettu Pohjoismaihin sijoittava kiinteistösijoitus- ja kiinteistörahastoyhtiö, joka on toiminut Suomessa vuodesta 2005 lähtien. Oman kiinteistörahastonsa ohella Genesta hallinnoi ja kehittää sijoittaja-asiakkaidensa kiinteistöjä Pohjoismaissa. Yhtiö hallinnoi noin 565 miljoonan euron kiinteistösalkkua.

Arto Rautiainen


Vapaat Toimitilat 5B / 2015

7


8

Vapaat Toimitilat 5B / 2015

Joustavat toimitilat etätyöntekijän tukena Yhä useampi työntekijä työskentelee osittain etänä, mutta vain noin puolella vastaajista on kotonaan toimiva ja hyvin varusteltu työtila, selviää Reguksen tekemästä tutkimuksesta.

E

tätöiden lisääntyminen ja tekniikan kehittyminen ovat kulkeneet käsi kädessä. Etenkään tietotyötä tekevät ihmiset eivät ole enää sidottuja työskentelemään työpaikallaan yhdeksästä viiteen. - Sovellukset kuten Skype ja Dropbox ovat edesauttaneet mahdollisuutta työskennellä etänä. Myös asenteet etätyötä kohtaan ovat muuttuneet: työntekijät haluavat vapautta työskennellä eri paikoissa ja työnantajat tukevat tätä. Koetaan, että työn tehokkuus ei ole paikasta kiinni. Pikemminkin etänä tehokkuus kasvaa, kun aikaa ei mene matkustamiseen, kertoo Reguksen Suomen maajohtaja Klaus Koponen. Maailmanlaajuisesti 61 prosentilla vastaajista on kotonaan työpiste, mutta vain noin puolen mukaan työtila soveltuu ammattimaiseen työskentelyyn, paljastuu Reguksen tekemästä tutkimuksesta. - Moni saattaa työskennellä kotonaan esi-

merkiksi huonossa asennossa. Siten kotona työskentely ei välttämättä ole optimaalisin tapa lisätä työtehokkuutta ja keskittymistä, Koponen jatkaa. Kotona työskentelystä kustannuksia Tutkimuksen vastaajat arvioivat, että kotityöpisteen saaminen ammattimaiseen kuntoon maksaisi noin yhden kuukauden palkan. Vain noin kolmannes (34 %) kertoi työnantajansa osallistuneen kotityöpisteen kustannuksiin. - Lähes puolet vastaajista uskookin yritysten säästävän rahaa siirtämällä kotityöpisteen kus-

tannuksia työntekijälle. Sen sijaan työnantajat, niin kuin osa heistä jo tekeekin, voivat tukea kustannustehokkaasti työntekijän työskentelyä ammattimaisissa toimitiloissa, Koponen kertoo. - Esimerkiksi Suomessa on jo nähtävissä, että kun yritys muuttaa, se saattaa siirtyä nykyään pienempiin toimitiloihin, tehden säästöjä kalliin vuokran sijaan. Uudella työpaikalla työntekijöillä ei ole aina edes omaa työpistettä. Sen sijaan yritys tukee työntekijän joustavaa työskentelyä, eli työntekijä voi tehdä töitä siellä missä hän haluaa, kuten kotona, toimitiloissa, lentokentillä, ulkomailla ja niin edelleen. Joustavuutta yrityksille eri tilanteisiin Kotona työskentelee yritysten työntekijöiden lisäksi kokonaisia pienyrityksien ja startuppien edustajia. - Vuokrattavien toimitilojen etuna on, että pienemmät yritykset voivat lähteä taloudellisesti epävarmoina aikoina joustavasti liikkeelle, ilman että he sitoutuvat omiin tiloihin ja pitkiin vuokrasopimuksiin. Joustavissa toimitiloissa he saavat tuekseen toimistopalvelut aina kopioinnista postiosoitteeseen. Yrityksen kasvaessa tai suunnatessa ulkomaille, toimitiloja pystyy hankkimaan joustavasti lisää, Koponen päättää. Joustaviin toimitiloihin erikoistuneen Reguksen tutkimukseen otti osaa yli 44 000 yrityksen työntekijää yli 100 maasta, Suomi mukaan lukien. Suomesta tutkimukseen osallistui 358 vastaajaa.

Arja Kainulainen Regus Finland Oy Reguksesta: • Suomessa 31 toimipisteen verkosto: Espoo, Helsinki, Lahti, Lappeenranta, Tampere, Turku ja Vantaa

• Toimii 104 maassa, 850 kaupungissa ja 2 300 toimipisteessä • Asiakkaita mm. Google ja Toshiba

• Perustettu Brysselissä Belgiassa 1989 • Pääkonttori Luxemburgissa • Listattuna Lontoon pörssissä


Vapaat Toimitilat 5B / 2015

HELSINKI

UUSI

SENAATINTORI

UNIVERSIT Y

U N I O N I N K A T U

S O F I A N K A T U

9

ALEKSANTERINKATU K A T A R I I N A N K A T U POHJOISESPL ANADI

H E L E N A N K A T U

PRESIDENTIN LINNA

KAUPUNKI Löydä tilaa toteuttaa unelmasi! Torikortteleissa on vapaana persoonallisia tiloja persoonallisille toimijoille. USPENSKI

CATHEDRAL TORIKORT TELIT.FI/VAPAAT-TIL AT

KAUPPATORI

Vuokrataan varasto-/tuotanto loja 1 452–3 287 m² Tesjoella Loviisassa, Pietarin e 177

Myydään

HELSINKI, MALMI 4 500 m² Kivirakenteinen toimisto- ja varastorakennus. Varastotilaa (7 m korkeaa) n. 1 970 m², toimisto-, näyttely- yms. tiloja n. 1 930 m², kellaritilaa n. 600 m². Tilat jaettavissa. Vuokratontti 11 370 m², käyttämätöntä rakennusoikeutta n. 6 500 m². LKV Kauko Koskinen Oy, Malminkaari 5, p. 351 1155, www.lkvkaukokoskinen.fi

Eltete Oy, Fredrik Kåll p. 050 307 1976, fredrik.kall@eltete.com

TOIMITILAT ja

Numero 6/2015, ilmestyy 31.8. ALUEKATSAUS: Uusimaa / Kanta-Häme TEEMA: Kauppapaikat

YRITYSTONTIT 040-7717346

Aineistot 24.8. mennessä

VUOKRATAAN

LKV

Vihdinkatu 2, 08100 Lohja

vp. 19,50 €/m²+ alv

VUOKRATAAN

140 m² /työ- tai hallitilaa.

Edustavaa toimistotilaa 19–37 m²

Kohteessa voi asua ja työskennellä samalla. Rakennusliikkeille erinomainen paikka. Huoneita vapaana 4 ja 140 m² työtilaa.

Kysy lisää p. 0400 516 211 / Salminiitty

BULEVARDI 14 ANNANKATU 15

Elpet Oy | 040-544 5038

Fredrikinkatu 20 A 10 00120 Helsinki Hyväkuntoinen huonetoimisto 224 m², 6h+eteisaula+k+2wc suihkuilla, kaksi sisäänkäyntiä. Tehokas pohja, läpitalon, korkeat huoneet. Vapaa 1.9. 2015. Katso kuvat ja pohja www.toimitilat.fi kohdenumero 10518186 Harry Juselius p. 0400 208 419 Toimitilapalvelu FNTC lkv, Käenkuja 8 A, 00500 Helsinki www.toimitilapalvelu.fi

Kaikki mitä muuttoosi tarvitset Suomen Muuttolaatikko Oy www.muuttolaatikko.fi

TILANA

VUOKRATAAN EDULLISESTI

Marsuntie 3, Tuusula

tuotanto-/varasto-

Pel hallit puurungolla, vapaa sisäkorkeus n. 4 m. Kaksi hallia vuokra avana yhdessä tai erikseen. Halli nro 3 = 1 452 m². Halli nro 4 = 1 835 m². Vuokra 3,5–4 €/m² kuukaudessa. Sisältää lämmityskulut. Sähköt kulutuksen mukaan. Loviisan keskustasta n. 4 km.

(09) 700 29 900

VUOKRATAAN

Mäntsälässä liiketilaa 350–2280 m² huippupaikalla Sijaitsee aivan moottoritien kupeessa os. Linnatie 4, 04600 Mäntsälä. Siisti n. 10 vuotta vanha halli, joko jaettavissa tai kokonaan. Vapaa korkeus 3,5 m. Yhteydenotot: 040 767 7888, info@keijolehtonen.fi


10

Vapaat Toimitilat 5B / 2015

Toimitila keskustassa tuo u

Liiketila Katariinankadulla. | Kuva: Maija Astikainen

Yrityksen toimitilan sijainti keskeisellä paikalla, viehättävässä rakennuksessa ja kiinnostavien naapurien vieressä on voimavara, joka kannattaa hyödyntää. Helsingin vanhaa keskustaa kehittävässä Torikorttelit-hankkeessa tarjotaan tällaisia toimitiloja ja keskitytään näiden voimavarojen hyödyntämiseen.

H

elsingin keskustan vetovoima ei ole laantunut – päinvastoin. Keskustan tunnelmallisissa vanhoissa kortteleissa halutaan asua, viettää aikaa ja tehdä töitä. Kaupunkitila on entistä tehokkaammassa käytössä, sillä pienet asunnot ja toimistot tuovat painetta löytää elintilaa oman kodin ulkopuolelta. Tällöin puistoista, kahviloista ja muusta kaupunkitilasta tulee tärkeä osa elämää. Samalla työn tekemisen tavat ovat muuttuneet. Pienet ja keskisuuret yritykset eivät enää välttämättä hae pysyvää toimitilaa vaan joustavia tilaratkaisuja. Tilantarve voi vaihdella paljonkin, jolloin yrittäjä etsii perinteisen oman tilan tilalle tai rinnalle kuukauden, viikon tai jopa vain päivän paketteja. Toimitila on iso osa yrityksen toimintaa. Se on tärkein käyntikortti, ja helposti isoin alkuinvestointi. Toimitila hyvästä osoitteesta saattaa merkitä turhan kallista tai tarpeettoman pientä tilaa. Tällöin ratkaisuna voi toimia toimistohotelli. Kulut karsiutuvat kun asiakkaita voi tavata alakerran kahvilassa, neuvottelutilan ja kopiokoneen jakaa toisten yrittäjien kanssa. Puhumattakaan yhteistyömahdollisuuksista muiden toimistohotellilaisten kanssa!

Yrityksen houkutteleva sijainti antaa positiivisen lähtökohdan toiminnalle. Tästä kannattaa kuitenkin jatkaa ajattelua pitemmälle. Kuinka oma yritys voisi hyödyntää alakerrassa

Aleksanterinkatu | Kuva: Jussi Hellsten

olevaa elokuvateatteria, tunnettua designmyymälää tai houkuttelevia tapahtumia oman yrityksen kehittämisessä? Helsingin vanhaa keskustaa kehittävissä Torikortteleissa pohditaan näitä yhtälöitä. Senaatintorin ja Kauppatorin väliseen upeaan vanhaan rakennuskantaan remontoidaan 12-14 tuhatta neliötä liike-, ravintola ja toimistotilaa historiallisen keskustan elävöittämiseen. Vanhojen kortteleiden tiloista löytyy persoonallista tilaa, tunnelmallisia sisäpihoja ja kauniita yksityiskohtia. Alueelle etsitään kivijalkayrittäjiä,


Vapaat Toimitilat 5B / 2015

11

uudenlaisia mahdollisuuksia ravintoloita, kahviloita ja toimistoja, joilla on yhteinen tavoite tuoda elämää näihin entisiin hallintokortteleihin. Alueen 50 yrittäjän yhteisillä tapahtumilla, kuten kortteleiden Naapuripäivillä, tuodaan alueelle kävijöitä, joiden toivotaan vierailevan muissakin kuin heille jo ennestään tutuissa liikkeissä. Kortteleiden 16 kahvilassa ja ravintolassa on runsaasti mahdollisuuksia kestittää asiakkaita. Lisäksi esimerkiksi Kiseleffin talon Café Köket on erikoistunut neuvottelutiloihin ja kokoustarjoiluihin. Vielä laajemmin toimijoiden julkisia ja kaupallisia tilantarpeita selvitellään Torikortteleissa kun kaupunginmuseon nykyiset tilat Sofiankatu 4:ssä vapautuvat. Helsingin kaupunginmuseo muuttaa uudella konseptilla naapurikortteliin. Vapautuvaan tilaan Sofiankadulle remontoidaan toimistohotelli. Rakennuksien alakerroksien kauniisiin historiallisiin saleihin tulee tavaratalomainen tila, jonka yhteydessä on mahdollisuus kahvilaan. Tila yhdistetään Kiseleffin taloon, jolloin Stockmannin tavaratalon aikoinaan käyttämä tilaratkaisu palautetaan. Alakerrassa jatkaa laatuelokuvista tunnettu elokuvateatteri Kino Engel. Sofiankatu 4:n kokonaisuutta pyritään rakentamaan Torikortteleiden filosofian mukaisesti niin, että pienet ja keskisuuret yritykset saavat toisiltaan voimaa rakentaa Helsingin vanha kaupunki eläväksi osaksi keskustaa.

Seminaarien ja yritystilaisuuksien järjestämiseen soveltuvat tilat ovat osa yritysten tilojen käyttöä. Harvalla yrittäjällä on itsellään käytössään näihin riittävän suurta ja edustavaa tilaa. Yritystapahtumien tiloilta haetaan nyt persoonallisuutta ja sijaintia ihmisvirtojen keskellä. Vuoden 2015 lopussa Senaatintorin välittömässä läheisyydessä valmistuu peruskorjauksesta upea historiallinen juhlatila Valkoinen sali. Sen vuokralaiseksi Torikorttelit hakee yritystä, joka ottaisi tilan haltuunsa niin, että se palvelisi kaupunkilaisia aamusta iltaan. Mikä toimija innostuu vuokraamaan ja luomaan salista kaikkien kaupunkilaisten arki- ja juhlasalin? Osana tätä mallia voisi olla myös yritysten väliaikaisten tilatarpeiden täyttäminen. Persoonallinen ja sijainniltaan keskeinen toimitila on yrityksen käyntikorttina kiinnostava. Torikortteleissa tällaisia toimitiloja käyttävät liikkeet ja ravintolat luovat kortteleista edustavaa käyntikorttia koko Helsingille.

Tuulikki Koskinen Helsingin Leijona Oy

Torikortteleissa on paljon tunnelmallisia sisäpihoja. | Kuva: Jussi Hellsten

Torikortteleita kehittää Helsingin Leijona Oy, joka on Helsingin kaupungin tytäryhtiö. Helsingin vanhimmat korttelit kunnostetaan vuosina 2009-17. Virastoilta vapautuvat rakennukset remontoidaan liiketiloiksi, ravintoloiksi, kahviloiksi ja luovien alojen toimistoiksi. Alueella järjestetään elävöittäviä tapahtumia, mm. perinteiset Tuomaan Markkinat ja katuruokatapahtuma Streat Helsinki Eats.

Sofiankatu, vasemmalla tuleva toimistohotellin kiinteistö. | Kuva: Maija Astikainen


12

Vapaat Toimitilat 5B / 2015

NCC käynnistää toimistotalon rakentamisen Helsingissä NCC käynnistää Aitio Business Parkin toisen vaiheen rakennustyöt Helsingin Ruskeasuolla. Toimistorakennukseen tulee noin 4 700 m² vuokrattavaa toimitilaa.

-O

n upeaa jatkaa Mannerheimintien päähän syntyvän merkittävän toimistoalueen kehittämistä ja käynnistää uuden toimistotalon rakentaminen. Aitio Business Parkin toinen vaihe, Verditalo edustaa uuden ajan toimistoa niin tilojen kuin kestävän kehityksen ratkaisujen osalta. Modernit, muuntojoustavat ja toiminnaltaan ensiluokkaiset toimitilat ovat haluttuja myös

tässä taloustilanteessa, kertoo NCC Property Developmentin toimitusjohtaja Mika Soini. Aitio Business Parkin toimitilat edustavat tiloiltaan ja ratkaisuiltaan uutta ajattelua. Ensimmäinen vaihe, Vivaldi-talo on Suomen ensimmäinen kansainvälisen BREEAM Excellent -luokituksen saanut toimistorakennus. Ekologisesti suunnitellussa rakennuksessa on muun muassa viherkatto, aurinkopaneeleita ja sähköautojen latauspisteitä. Myös uudessa Verdi-talossa tavoitellaan BREEAM Excellent -tasoa. Aitio Business Parkin ensimmäinen vaihe, Vivaldi-talo, valmistui maaliskuussa 2013. Se sisältää noin 5 650 m² vuokrattavaa toimisto- ja

liiketilaa. Vuokrattavaa toimitilaa Aitiossa tulee olemaan yhteensä noin 10 400 m² ja se tarjoaa työtilat noin 700 hengelle. Rakennustöiden toteuttajana toimii NCC Rakennus Oy ja rakennuksen arvioitu valmistuminen on elokuussa 2016. Toimitilojen vuokrauksesta vastaa NCC Property Development Oy. NCC:llä on parhaillaan rakenteilla Alberga Business Parkin 4. vaihe Espoon Leppävaarassa. Kohde valmistuu tämän vuoden marraskuussa.

Cision tiedotepalvelu NCC: Visiomme on uudistaa toimialaamme ja tarjota ylivertaisia, kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. NCC on yksi johtavista rakentamisen, kiinteistökehityksen ja infrastruktuurin yrityksistä Pohjois-Euroopassa. Sen liikevaihto vuonna 2014 oli 6,3 miljardia euroa ja henkilöstön määrä 18.000.


Edustava toimistokohde – Malminkatu 30, Helsinki

Vapaat Toimitilat 5B / 2015

Yhdistä laadukkaat tilat ja sijainti – Aleksanterinkatu 48, Helsinki

13

Tänne henkilökunnan ja asiakkaittesi on takuulla helppo tulla. Toimitila sijaitsee rauhallisella paikalla, vain n. 300 metrin päässä Kampin keskuksen metro- ja bussiasemilta. Talossa on oma pysäköintihalli ja vieraspaikkoja löytyy sekä talon pihalta että kadun varresta. malminkatu30.fi

Helsingin ytimessä todellisella prime-paikalla on vuokrattavana sekä avotilaa että toimistohuoneita. Kiinteistössä on mm. jäähdyttävä ilmastointi, varastotilaa ja edustava sisäänkäynti. Keskustan palvelut ja parkkihallit kivenheiton päässä. aleksi48.fi

Vapaat tilat 309 m2, 483 m2

Vapaat tilat esim. 3 krs. 270 m2, 4 krs. 255 m2, 5 krs. 446 m2, 8 krs. 279 m2 Kysy lisää:

Aina valmiina palvelemaan – myös kesällä

Risto Autio puh. 040 684 8318 risto.autio@ovenia.fi


14

Vapaat Toimitilat 5B / 2015

Kauppakeskustarjonta kasvussa, ostoskeskukset muutoksessa Kauppakeskusten tarjonta lisääntyy pääkaupunkiseudulla, vaikka kaupan alaa varjostavat haastavat ajat. Tilastokeskuksen ja Kaupan liiton mukaan vähittäiskaupan liikevaihto supistui ja supistuu edelleen. Kaupan liiton ennusteen mukaan vähittäiskaupan myynnin määrän odotetaan pienenevän edelleen tänä vuonna. Silti uusien kauppakeskusten tarjonta on selkeästi kasvussa. Samanaikaisesti vanhojen ostokeskusten tulevaisuus on vaakalaudalla.

V

uoden 2015 alussa pääkaupunkiseudulla on lähtenyt liikkeelle useita suuria kauppakeskushankkeita. Kalasatamaan nousevan kauppakeskuksen tai tarkemmin kauppa- ja elämyskeskuksen REDI:n rakennustyöt käynnistettiin alkuvuodesta. Kauppakeskuksen tavoitteena on valmistua kokonaisuudessaan vuonna 2018. REDI:in on tarkoitus tulla noin 60 000 vuokrattavaa neliötä. Noin 4 kilometrin päähän, Pasilaan rakentuu Tripla-hanke. Tripla on noin kolmen korttelin kokonaisuus, johon kuuluu kauppakeskus, joukkoliikenteen keskus, asuntoja, hotelleja ja toimistoja. Triplan kokonaislaajuus on yhteensä noin 183 000 ker-

rosneliömetriä eli mittakaavaltaan lähes kolmen Kampin keskuksen suuruinen. Tripla valmistuu vaiheittain vuosina 2018–2021. Itä-Helsingissä Kesko on aloittanut Itäkeskukseen rakennettavan uuden kaupallisen keskuksen rakennushankkeen. Hankeen ensimmäisen osan, noin 26 000 kerrosneliömetriä, on tarkoitus valmistua vuoden 2017 lopussa. Hankkeen toisen vaiheen on arvioitu valmistuvan vuonna 2019. Samanaikaisesti Espoossa Ison Omenan uudistus- ja laajennushanke etenee. Laajennuksen jälkeen kauppakeskuksessa on yli 200 erilaista liikettä ja muuta palvelua. Ison Omenan saavutettavuutta lisää rakentuva länsimetro. Uudistuneen kauppakeskuksen odotetaan

avaavan ovensa vuoden 2016-2017 aikana. Samoin Espoon Tapiolan keskustan kauppakeskus Ainoa laajenee 20 000 neliömetriä, kun sen toisen vaiheen uudisrakennukseen valmistuu uusia tiloja vuonna 2017. Samanaikaisesti vanhoissa ostoskeskuksissa on käynnissä murros pääkaupunkiseudulla. Ostoskeskuksilla tarkoitetaan yleensä alle 15 liikkeen kauppojen keskittymää. Epävarman tulevaisuuden takia osa ostoskeskuksista on joutunut kohtaamaan liikkeiden katoamisen ja kunnossapidon vähenemisen. Useiden pääkaupunkiseudun ostoskeskusten tulevaisuus on todennäköisesti purkutuomio. Purettavat ostoskeskukset herättävät varmasti kiinnostusta esimerkiksi asuntojen kehitykselle. Vuosille 2017-2019 on siis odotettavissa suurta kauppakeskusten lisäystä pääkaupunkiseudun markkinoille lännestä itään. Vanhoja ostoskeskuksia taas puretaan tai niille keksitään muita käyttötarkoituksia. Kauppapaikka käsitteenä on myös rikastunut viime vuosina esimerkiksi verkkokaupan lisääntyessä. Kaupan markkinoilla voidaan sanoa olevan käynnissä osittain taloustieteilijä Joseph Schumpeterin luoma teoria ”luova tuho”. Luovalla tuholla tarkoitetaan vanhojen konseptien väistymistä uusien konseptien tieltä.

Olli-Pekka Mustonen Head of Research Newsec Valuation Oy


Vapaat Toimitilat 5B / 2015

15

Auktorisoituja kiinteistöarvioijia

AKA-JÄRJESTELMÄ takaa arviointilausunnon luotettavuuden. Vain auktorisoitu kiinteistöarvioija on oikeutettu käyttämään AKA-tunnusta.

Kiinteistömaailma| Asuntokerava Oy LKV Koski Kai (Y)(KHK) p. 040 555 7787 Toimialueena Keski-Uusimaa CBRE Finland Oy www.cbre.fi etunimi.sukunimi@cbre.com Kykyri Tiina (Y)(KHK)(MRICS) p. 050 530 4664

Eriksson Janne (Y)(MRICS) Kujanpää Ilkka (Y)(FRICS) Mäki-Lohiluoma Juha (Y)(MRICS) p. 010 836 8400 DTZ Finland Oy

Järvinen Taru (Y) (KHK) Koskinen Kauko (Y)(A)(MM)(KHK) p. (09) 351 1155 LKV Kauko Koskinen Oy www.lkvkaukokoskinen.fi

Leppälä Risto (Y)(KHK) p. 010 231 9802 Tamminen Mikko (Y)(KHK) p. 010 231 9801 Helsingin Liiketeollinen Kiinteistönvälitys Oy Hannamari Heino (Y)(KHK) P. 040 7200 716 hannamari.heino@sagaintelligence.fi www.aka-hannamariheino.neb.fi Toimialueena mm. Pääkaupunkiseutu ja Lounais-Suomi

Newsec Valuation Oy p. 0207 420 400 etunimi.sukunimi@newsec.fi www.newsec.fi Halomo Jyrki (Y)(KHK)(MRICS) p. 040 837 3796 Holma Hannele (Y)(KHK) p. 040 651 6301 Horttana Pekko (Y)(KHK) p. 050 531 1426 Inkeri Ville (Y)(KHK) p. 040 749 5021 Kangas Heikki (Y)(KHK) p. 050 320 9136 Kärävä Piritta (Y)(KHK)(MRICS) p. 0400 330 003 Nummi Juha (Y)(KHK)(MRICS) p. 050 420 3954 Ridell Hannu (Y)(KHK)(MRICS) p. 050 559 5527 Vaarama Lauri (Y)(KHK)(MRICS) p. 040 728 7832

Ramboll Finland Oy Kääriä Anne (Y)(KHK) p. 044 511 3234 anne.kaaria@ramboll.fi

(Y)

Yleisauktorisointi (sis. kaikki osa-alueet)

(A)

Asuntoauktorisointi

(MM)

Maa-ja metsätalousauktorisointi

(KHK)

Keskuskauppakamarin hyväksymä kiinteistönarvioitsija

(MRICS) Member of Royal Institute of Chartered Surveyors

Catella Property Oy etunimi.sukunimi@catella.fi

Realia Management Oy www.realiamanagement.fi

Helsinki Lehtonen Arja (Y)(KHK) p. 0500 763 427 Raitio Pertti (Y)(KHK)(MRICS) p. 0500 546 105 Vaarala Ville (Y)(KHK) p. 040 569 0699 Vainionpää Risto (Y)(KHK) p. 0500 763 437

PKS/Uusimaa, Lounais-Suomi (toimipiste Helsinki) Hanhijärvi Heidi (Y) p. 050 511 6430 Huotari Antti (Y)(KHK) p. 0500 655 229 Komppa-Hiiva Jenni (Y)(KHK) p. 040 516 4197 Timperi Henri (Y)(KHK) p. 040 581 3629

Tampere Pesu Raino (Y)(KHK) p. 050 597 9412 Saraste Sami (Y)(KHK) p. 050 301 4455 Turku Matara Sami (Y)(KHK) p. 0500 408 667 Lahti Ali-Löytty Matti (Y)(KHK) p. 050 572 0258 Kantosaari Mikko (Y)(KHK) p. 050 443 4055 Oulu Tyybäkinoja Aimo (Y)(KHK) p. 050 512 6451 www.catella.fi

Lehtonen Tero (Y)(MRICS)(KHK) p. 040 565 5389 tero.lehtonen@eu.jll.com Pienimäki Kaisu (Y)(KHK) p. 040 703 2783 kaisu.pienimaki@eu.jll.com Tirkkonen Jari (Y)(KHK)(MRICS) p. 0400 500 904 jari.tirkkonen@eu.jll.com Jones Lang LaSalle Finland Oy

Maanomistajien Arviointikeskus Oy Palvelualue koko Suomi Hakola Vesa (MM) Kiviranta Aulikki (Y)(KHK) Orama Antti (Y)(KHK) Äijälä Matti (Y)(KHK) p. 020 741 1050 etunimi.sukunimi@arviointikeskus.fi www.arviointikeskus.fi

Keski-Suomi, Savo-Karjala (toimipiste Kuopio) Mäkelä Jorma (Y)(KHK) p. 0500 224 020 Häme, Kaakkois-Suomi (toimipiste Lahti) Kirvesmies Juha (Y)(KHK)(MRICS) p. 0400 553 339 Länsi-Suomi, Pohjanmaa (toimipiste Tampere) Aaltonen Leena (Y)(KHK)(MRICS) p. 0500 408 679 Pohjois-Suomi (toimipiste Oulu) Uusitalo Jukka (Y) p. 040 487 0222 Realia Management Oy – International Associate of Savills Haukka Ilkka DI (Y)(KHK)(MRICS) Kiviluoto Vesa DI (Y)(KHK) Kostiainen Kimmo DI (Y)(KHK) Vierula Matti DI (Y)(KHK)(MRICS) p. 010 235 4320 Kiinteistötaito Peltola & Co Oy www.kiinteistotaito.fi


16

Vapaat Toimitilat 5B / 2015

Ludviginkatu 2–10 – Käsityöläisko Ludviginkatu 2–10, tutummin Miekkakalan kortteli, on vanha ja arvokas tunnettu maamerkki Helsingin keskustassa. Kortteli on kokenut rakenteellisesti ja toiminnallisesti monipuolisia vaiheita toimien menestyksekkäästi sodankin aikana Helsingin Sanomain toimituksena 95 vuoden ajan. Muutoksista huolimatta tämä kortteli on arvokkaasti muuttunut nykyiseen muotoonsa, jossa kortteli tarjoaa joustavia, nykyaikaisia ja valoisia toimistotiloja sekä katutasoa elävöittäviä liiketiloja.

kirjapainon laajennus, ja sota siirsi hankkeen toteutumista edelleen. Lehtien ilmestymistä sota ei kuitenkaan estänyt. Ennen talvisodan syttymistä purettiin kuitenkin Päivälehden alkuperäinen talo osoitteessa Ludviginkatu 4–8, ja paikalle valmistui vuonna 1939 uudisrakennus. Kulmatalossa toimi Helsingin Sanomien asiakaspalvelukonttori. Talon toisessa kerroksessa sijaitsivat Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtajan Eljas Erkon työhuone sekä Helsingin Sanomien kustantajan ja päätoimittajien työhuoneet. Suurin työhuone oli myös pitkään yhtiön hallituksen kokoushuone. Sodan runtelema kortteli

Ludviginkatu Käsityöläisiä ja kapakoita Korttelin tarina alkaa 1870-luvulta, jolloin se oli vielä kaukana silloisesta keskustasta. ”Korttelissa oli käsityöläisten verstaita ja matalissa puutaloissa asuivat mestarit ja kisällit. Kapakoita riitti, Ludviginkadullakin niitä oli neljä” (Eeva Järvenpää, HS). Kortteli lähti kehittymään, kun kirkkaaseen tulevaisuuteen uskova Päivälehti päätti rakennuttaa oman toimitalon vuonna 1904 Ludviginkatu 4:ään. Kansallisromanttisen, kulmatornin ja erkkereiden koristaman talon piirsivät Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Kovin montaa Päivälehteä ei ehditty painattaa, ennen kuin lehti lakkautettiin painoviranomaisten toimesta sopimattoman tekstin takia. Hyvin nopeasti Päivälehti sai seuraajansa, Helsingin Sanomat, jotka laajensivat tilojaan jo vuonna 1907 Ludviginkatu 6:een.

Ludviginkadun kolmella vierekkäisellä tontilla sijainneet rakennukset. Luonnollisena jatkeena hankittiin kiinteistöjen päädyssä ollut Ludviginkadun ja Erottajankadun kulmatalo Ludviginkatu 10. Tämä pilarien ja upeiden yksityiskohtien koristelema talo valmistui vuonna 1893, jolloin se oli moderni liikerakennus kasvavan Helsingin laidalla. Kulmatalon tiloihin sijoitettiin Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien yleisönpalvelutiloja. Kulmatalon purkamista harkittiin vuonna 1933, kun laajenevan Sanoma Osakeyhtiön kasvun jatkuessa haluttiin vanha rakennus korvata tilavammalla. Suunnitelman toteutumista kuitenkin siirsi samanaikaisesti tehty

Sanomatoiminta laajenee Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä 1918 Sanoma Osakeyhtiön kasvu vaati sen toimitilojen laajentamista. Vanhemmat talot yhdistettiin uudisrakennukseen, joka ulottui Ludviginkatu 8:aan. Kolmen talon kokonaisuus sai yhtenäisen julkisivun vuonna 1919 arkkitehtuuritoimisto Borg, Sirén & Åbergin piirustusten mukaan. 1920-luvun alussa yhtiön käytössä oli siis

Avotoimistoa kulmatalon konttorissa.

Päivälehden 1939 rakennettuun uudisrakennuksen alakertaan sijoitettiin rotaatiopainokone, jonka ensimmäiset yksiköt ehdittiin saada Englannista ennen sodan syttymistä. Mutta seuraava lähetys onnistui vasta 1940 välirauhan aikaan Petsamon kautta. Koneen pystyttämisestä vastasivat rintamalta väliaikaisesti lomautetut yhtiön miehet 1942. Koneen viimeinen osa jäi sodan pyörteisiin ja saatiin Suomeen vasta sodan jälkeen. Sota koetteli myös Ludviginkatua. Helmikuun suurissa pommituksissa vuonna 1944 vauroitui koko Sanomain talorivistö ja kulmatalo. Pommit iskeytyivät sisälle taloon estäen Helsingin Sanomien julkaisemisen yhden päivän ajaksi, joka on ainoa päivä koko Helsingin Sanomien historiassa, jolloin lehti on jäänyt ilmestymättä toimituksellisista syistä. Pommien vaurioittamat rakennukset korjattiin käyttökuntoon, mutta sodan jälkeen nousi esille kysymys talon purkamisesta ja uuden liiketalon rakentamisesta. Lopulta päätettiin kuitenkin kulmatalo säilyttää ja korjata entiselleen. Isommat tilat painolle ja uudet tuulet Ludviginkadulla Viimeisin lisäys kortteliin tehtiin vuonna 1956 jolloin Sanomat levittäytyi koko Ludviginkadun eteläiselle puolelle, kun Korkeavuorenkadun


Vapaat Toimitilat 5B / 2015

17

orttelista nykyaikaisiksi toimitiloiksi

Ludviginkatu 4–8 sai vuonna 1919 hetkeksi yhtenäisen julkisivun. kulmassa ollut talo ostettiin, purettiin ja tilalle nousi uusi talo. Kirkkaan oranssissa talossa toimii tällä hetkellä Päivälehden museo ja arkisto. 1960-luvulla Ludviginkadun kellareissa pyöri uusia ja vanhoja painokoneita. Lehden levikki kasvoi, ja samalla paperirullia tuovien ja lehtiä kuljettavien rekkojen määrä – painolle oli keksittävä uusi paikka. Vuonna 1977 se siirtyikin Sanomalaan Martinlaaksoon. 1967 toteutettiin myös toimitus- ja konttoritilojen ajanmukaistaminen historiaa kunnioittaen. Tiloja uusittaessa pohjakerroksen holvikaton enkeleitä, airutpoikia ja lehväkoristeita esittävä kattomaalaus entisöitiin. Muutoin toimituksessa puhalsivat uudet tuulet, ja lehtitaloon hankittiin uutta teknologiaa sekä nuoria toimittajia ja kuusikymmenluvun radikaaleja vanhemman polven kauhuksi. ”Aika on muuttunut, ei lehden linja”, vastasi Aatos Erkko kyselijöille puhelimessa. Ludviginkadun taloissa toimitettiin Helsingin Sanomia 95 vuotta. Sanomataloon lehti muutti 1999. Arvokkaassa korttelissa ehtivät toimia niin

Helmikuun pommitukset vuonna 1944 runtelivat HS:n toimitusta.

Päivälehden kuin Helsingin Sanomien toimitus, sekä Sanoma Osakeyhtiön ja Sanoma Oyj:n pääkonttori. Myös kolmannen polven sanomalehdenkustantajan, Aatos Erkon, työhuone on ollut Miekkakalan korttelissa yli 50 vuotta. Upea historia yhdistyy nykyaikaisten toimitilojen kanssa Nykyään Ludviginkatu 2–10 on perinteikäs ja tunnettu keskustan näköalapaikka ja maamerkki. Tilat remontoitiin täydellisesti vuonna 1999 Sanoma Osakeyhtiön toiminnan siirtyessä Sanomataloon. Nykyisin tilat ovat monipuolisessa toimistokäytössä, ja Ludviginkulman sekä viereisen talon katutaso on vuokrattu myymälä- ja ravintolatiloiksi. Kiinteistö on modernisoitu vastaamaan tämän päivän toimistovaatimuksia ottaen huomioon tiukentuneet ympäristövaatimukset. Rakennus huokuu historiaa ja arvokkuutta ja läheisyydessä sijaitsevat kaikki Helsingin keskustan palvelut, mukavuudet ja liikenneyhteydet. Esp-

lanadin vilkas elämä sijaitsee alle sadan metrin päässä tästä rauhallisesta pääkonttoritasoisesta rakennuksesta. Joustavat, nykyaikaiset, jäähdytetyt ja valoisat tilat taipuvat tehokkaaseen avo- tai huonekäyttöön käyttäjän tarpeiden mukaisesti. Talon ainutlaatuinen, historian muokkaama rakennustaiteellinen tyyli on säilytetty kattoristikkoja ja kellariluukkuja myöten. Katolla olevasta tuuliviiristä voi lukea vuosiluvun 1892. Viiri on jäljennös alkuperäisestä viiristä, jonka Helsingin Sanomat lahjoitti Suomi-yhtiölle.

Jenna Häyrynen CBRE Finland Oy LÄHTEET • Sanoma WSOY 2001. Ludviginkulma. Esite. • Eeva Järvenpää. Muutoksen tuulet tulivat Ludviginkadulle. Helsingin Sanomat 3.3.2007. • Kirsi Kolari. 2012. Päivälehti-Helsingin Sanomien historiikki. Hansaprint Oy. • Päivälehden arkisto

Ludviginkatu 2–10 on arvokas, nykyaikaisia tiloja tarjoava kiinteistö. CBRE Finland on osa CBRE Group, Inciä. (NYSE:CBG), joka on maailman suurin kiinteistöpalvelu- ja sijoitusyritys (perustuen vuoden 2013 liikevaihtoon), jonka pääkonttori sijaitsee Los Angelesissä. Yrityksen palveluksessa on noin 44 000 työntekijää (pois lukien tytäryhtiöt). CBRE tarjoaa palveluita kiinteistönomistajille, sijoittajille ja käyttäjille maailmanlaajuisesti noin 350 toimiston (pois

lukien tytäryhtiöt) kautta. Yrityksen palveluihin kuuluvat strateginen neuvonanto kiinteistötransaktioissa, yrityspalvelut, kiinteistö- ja toimitilajohtaminen, projektinjohto, kiinteistörahoitus- ja sijoituspalvelut, kiinteistöarviointi, kiinteistökehityspalvelut, tutkimus- ja neuvonantopalvelut. CBRE on listattu sekä Fortunen että S&P:n 500 merkittävimmän yhdysvaltalaisen yrityksen listalla.


18

Vapaat Toimitilat 5B / 2015

Logistiikkaa Lohjalle Lohja on lähes 50.000 asukkaan kaupunki pääkaupunkiseudun kupeessa, jossa luonto on kaikkialla läsnä. Lohja sijaitsee Lohjanjärven rannalla ja on myös yksi Suomen suurimmista mökkipaikkakunnista.

L

ohjan sijainti Kehä V:n varrella luo erinomaiset logistiset puitteet yritystoiminnalle. Helsinki-Vantaan lentokenttä sekä Turun, Hangon ja Vuosaaren satamat ovat nopeasti saavutettavissa. Lohja on tyypillinen uusmaalainen kaupunki, jonka asukkaista yli 6.000 pendelöi päivittäin pk-seudulle. Tästä potentiaalista löytyy helposti sitoutunutta työvoimaa tänne sijoittuvalle yrityksille. Myös ruuhkia

palveluita, kuljetusyrityksiä, elektroniikka-alan alihankkijoita ja maahantuontiyrityksiä. Alueella on tarjolla useita valmiiksi kaavoitettuja yritystontteja varsinkin logistiikan tarpeisiin. Luonto ja harju asettavat toiminnalle pohjaveden suojaamisvaatimuksia, mutta muulle liiketoiminnalle rakentaminen on kustannustehokasta ja edullista. Valmiita toimitiloja alueella on hyvin tarjolla alkaen pienistä 350 neliön talleista 3.000 neliön uusiin 6 metrin korkuisiin varastotiloihin. Vuokrat ovat kilpailukykyisiä. Yksityisten tonttitarjonnasta löytyy tontteja 10 hehtaarin tonteista 2.500 neliön tontteihin tarpeen mukaan.

Lohjan kaupungilla on tarjota tältä alueelta useita erikokoisia valmiiksi kaavoitettuja tontteja, joista uusimpana on juuri kaavoitettu 50.000 k-m² rakennusoikeudella oleva tontti isommallekin logistiikkakeskukselle. Mikäli yrityksesi miettii sijaintipakkaa, on Lohja yksi varteenotettava vaihtoehto, joka varmasti tulevaisuudessa tulee kehittymään yhdeksi Uudenmaan merkittävistä yrityskeskittymistä. vastaan ajaminen pk-seudulta Lohjalle on yllättävän nopeaa. Täällä on tilaa pysäköidä ja liikenne sujuu rennosti ja harmittomasti. Palvelut toimivat erinomaisesti, joten asumaan muuttokin saattaa nopeasti houkuttaa. Asuinympäristön viihtyisyys ja palvelujen laatu vaikuttavat työntekijöiden pysyvyyteen ja hyvinvointiin. Lohjalla on lasten hyvä kasvaa.

Lohjanportin alue kahden moottoritien liittymän Lempola E23 ja Muijala E24 välillä on helposti saavutettava alue yrityksille. Alueella sijaitsee jo valmiiksi teollisuutta Ruduksesta Cembritiin, joten ainakin rakennustuoteteollisuus on jo löytänyt tiensä Lohjan hiekkaharjulle. Lisäksi alueella sijaitsee pienteollisuutta, auto- ja konekauppaa ja -huoltoa, teollisuus-

Päivi Kuitunen Toimitilavälittäjä TILANA LKV, Lohja


Vapaat Toimitilat 5B / 2015

19

Toimitila on menestystekijä

HELSINKI

Vuokrattavana toimistotiloja: Itämerenkatu 1, Ruoholahti - 2. krs 225 m² - 3. krs 290 m² - 5. krs 321 m²

Eerikinkatu 27, Ruoholahti - 2. krs 251 m² - 4. krs 376 m²

Lintulahdenkatu 10, Sörnäinen - 3. krs 241 m² - 6. krs 250 m² + pieniä huoneita

Pohjoisesplanadi 35, ydinkeskusta - 2. krs 429 m² - 3. krs 176 m² - 3. krs 503 m²

Ruoholahdenkatu 8, Ruoholahti - 1. krs 101 m² myymälä ja 180 m² varasto - 4. krs 260 m²

Valimotie 15, Pitäjänmäki Yhteensä n. 10 400 m² vuokrattavaa tilaa. Yhdessä tasossa on 600 – 2 000 m².

YHTEYSTIEDOT

Kari Kumpulainen, 020 6142 536, 0400 501 670 kari.kumpulainen@keva.fi

ESPOO Keilasatama, Keilasatama 5 7. krs: 5. krs: 3. krs:

toimisto n. 1 323 m², jaettavissa 917 ja 406 m², 29 autopaikkaa toimisto n. 693 m², 19 autopaikkaa toimisto n. 1 324 m², jaettavissa 876 ja 448 m², 29 autopaikkaa Keva on vakaa Katso myös: www.keilasatama.fi

YHTEYSTIEDOT

Antero Hytönen 020 6142 312, 0400 138 822 antero.hytonen@keva.fi

www.keva.fi/toimitilat

ja luotettava, yhteiskunnallista vastuuta kantava vuokranantaja.

Monipuoliset toimitilaratkaisut


20

Osoitelähde: Kohdistamiskone B2B Fonecta Oy p. 020 692 999

Vapaat Toimitilat 5B / 2015

TOIMISTO, VARASTO, HUOLTO, SHOWROOM, KOULUTUSTILAT… Haluaisitko yhtenäisen tilaratkaisun, joka on yhtä monipuolinen kuin yrityksesi liiketoiminta? Tuo kaikki toiminnot saman katon alle

Moni yritys, esimerkiksi maahantuoja, tarvitsee liiketoiminnassaan useita tilatyyppejä – varastoa, huoltotiloja, viihtyisän toimiston, koulutus- ja kokoustiloja sekä tilat tuotenäyttelylle. Ehkä välillä edustetaankin. Kun toiminnot ja henkilöstöryhmät kootaan samaan osoitteeseen ja yhtenäisiin tiloihin, toiminta tehostuu, tieto kulkee ja yhteishenki vahvistuu. Tässä on talo, jossa kaikki tämä on mahdollista. Atomitie 5 on Pitäjänmäellä, ihan Valimon aseman vieressä. TERVETULOA! ATOMITIE 5, PITÄJÄNMÄKI, 00370 HELSINKI

Haluatko lisätietoja tai tulla tutustumiskäynnille? Soita suoraan meille: Hannu Tammia - Genesta, puh. 040 738 6333, hannu.tammia@genesta.fi Mikko Eskola - Genesta, puh. 050 382 7290, mikko.eskola@genesta.fi Tiloihin voit tutustua myös netissä: www.atomitie5.fi/tilat


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.