Rekisterinpitäjä: Talso Oy info@talso.com


Rekisterinpitäjä: Talso Oy info@talso.com
hotelli voi olla yrityksellesi oiva kokonaispaketti.
Hybridityön lähipäivinä pääsy ilmastoituihin tiloihin hyvien liikenneyhteyksien varrelle tuo viileää vaihtelua kotikonttoriin. Toimistohotellin pihalla on 24/7 valvottu, aidattu ja turvallinen pysäköintialue omalla autolla liikkuville.
Postituspalvelut, henkilöstöravintola, kokoushuoneet, vastaanottopalvelut ja kokous-
tarjoilut helpottavat arkea ja henkilöstö voi keskittyä ydintekemiseen.
Oli yrityksesi suuri tai pieni, niin erikokoisia tiloja löytyy moneen tarpeeseen. Voit myös toteuttaa juuri yrityksesi näköisen toimiston, sillä meillä on myös mahdollisuus uudistaa ja remontoida tiloja toiveiden mukaan.
Myös lyhyet vuokrasopimukset onnistuvat ja vastaavasti jos yrityksesi lähtee kasvuun, niin lisätilaa on saatavilla.
Tule tutustumiskäynnille!
Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää!
Kiinteistöpäällikkö
Mika Marttinen, 020 445 3260 mika.marttinen@tamro.com
Kiinteistöassistentti
Pirjo Lappalainen, 020 445 32 36 pirjo.lappalainen@tamro.com
Muunneltavia ja mukavia toimistotiloja on nyt tarjolla Vantaan Koivuvaarassa. Joustava ja palveleva toimisto-
Tontti: 186-11-1119-1; 30 150 m²
Rakennusoikeus: 12 060 k-m²
Hinta: 98€/k-m²
Asemakaavatiedot: TK-6 Yhdistettyjen teollisuus-, liike- ja varastorakennusten korttelialue.
• Tontille saa teollisuus- ja varastotilojen lisäksi sijoittaa liiketiloja. Alueelle ei saa rakentaa elintarvikemyymälää.
• Tontille saa sijoittaa enintään yhden asunnon kutakin alkavaa 2000 k-m² kohti henkilökuntaa varten.
• Suurin sallittu kerrosluku on kaksi.
Yhteydenotot
Pekka Uronen | 040 556 0126 | ppu.pp@kolumbus.fi
KIITOS TOIMITILAT.FI -LEHTI PITKÄSTÄ YHTEISTYÖSTÄ.
Nämä jäivät vielä vapaiksi:
Suuren potentiaalin modernia toimistotilaa 315–1200 m² arkkitehtuuriltaan vaikuttavassa kiinteistössä Länsiväylän kainalossa.
Finnoonniitty 7, 02270 Espoo
Loft-henkinen, monimuotoinen Klondyketalo on kooltaan 30 000 m² ja siellä on vuokralla yli 90 eri alan toimijaa.
Klondykesta löytyy erilaisia toimisto- ja toimitiloja, varastotiloja ja halleja Vielä tiloja vapaana, hinta 7–14 /m². Hyvien liikenneyhteyksien varrella, vain minuutti juna-asemalta. 450 pysäköintipaikkaa pihalla Varastotiloihin pääsy lastauslaiturilta.
Ota yhteyttä ja tule moninaiseen joukkoomme! vuokraus@klondyketalo.fi Vesa 041 531 2211 www.klondyketalo.fi
Merellisessä
Lauttasaaressa viihtyisiä toimistotiloja 24–891 m².
Metroasemalta n. 1 km.
Itälahdenkatu 23, 00210 Helsinki
Monipuolisesti erilaisia rouheita tiloja Suutarilasta, Kehä 3 sisältä. Erikokoisia tuotanto- tai varastotiloja sekä kellarikerroksessa varastotila 750 m². Myös toimistotilaa.
Valokaari 10, 00750 Helsinki
Tutustu myös muihin tiloihimme: www.toimitilanne.fi
Tatu Hyvärinen | p. 040 145 7845 | tatu.hyvarinen@toimitilanne.fi
Kamppi Yrjönkatu 36
Kamppi, Yrjönkatu 36
• 407 m², 4. kerros, heti vapaa
• Ilmastoinnin jäähdytys
• Kampin keskus ja metroasema kävelymatkan päässä
Ydinkeskusta, Yliopistonkatu 5
• 249 m², heti vapaana
• Ylin 8. kerros, 3 hissiä
• Loistava sijainti ydinkeskustassa
• Hyvät liikenneyhteydet
Kysy lisää: Saila Puro, puh. 050 384 0053 tai saila.puro@valio.fi
www.valionelakekassa.fi
Anyspace Oy tuottaa liiketoimintalähtöisiä arvoratkaisuja kiinteistöjen omistajille ja joustavia tarvelähtöisiä vuokrausratkaisuja kiinteistöjen käyttäjille.
Tyhjillään tai merkittävin osin vajaakäytöllä olevia kiinteistöjä on Suomessa paljon myös kasvukeskuksissa. Kiinteistönomista-
hyen ajan tai jatkua tarpeen mukaan. Etupainotteinen vuokranmaksu mahdollistaa sopimukset myös ilman vuokravakuuksia, mikä
naisuuksiin tai antamalla tila useammalle käyttäjälle, voidaan kiinteistöstä saada houkutteleva kohde laajalle käyttäjäjoukolle ja siten myös saada kiinteistöstä vuokratuottoa. Uudessakin kiinteistössä voi olla tiloja, joille ei löydy vakituista tai pitkäaikaista käyttäjää ja tällöin jaettu käyttö tai tilapäinen käyttö voi olla ratkaisu tilojen aktivoimiseksi osaksi kiinteistön tuottoa.
jälki. Mikäli kiinteistö poistuu käytöstä ennenaikaisesti, on rakentamisen aiheuttama ympäristövaikutus jäänyt osin hyödyntämättä. On selvää, että jossain vaiheessa useimmat rakennukset tulevat elinkaarensa päähän, jolloin korjaaminen ja ylläpitäminen ei ole kannattavaa. Tällöin on parempi korvata rakennus uudella ja tehokkaammalla rakennuksella, mikä
jalle tyhjä tai vajaakäytöllä oleva kiinteistö on usein ongelma, ei pelkästään juoksevien ylläpitokustannusten osalta, vaan myös siksi, että kiinteistö vaatii työtä ja panostuksia, jotta se olisi kiinnostava potentiaalisille käyttäjille. Kiinteistönomistajan oma aika ei välttämättä riitä niihin toimenpiteisiin, joita kiinteistöjen täyttäminen vaatisi.
Anyspace Oy:n liiketoimintamalli on tukea kiinteistönomistajan liiketoimintaa omalla kiinteistöjohtamisen osaamisella sekä moderneilla ja tehokkailla ratkaisuilla, jotka mahdollistavat kiinteistöjen monipuolisen ja tehokkaan käyttämisen ilman mittavia investointeja. Anyspace Oy on kiinteistönomistajan strateginen kumppani kiinteistöliiketoiminnan kehittämisessä. Yhdessä omistajan kanssa jokaiselle kiinteistölle laaditaan yksilöllinen strategia, jossa huomioidaan kiinteistön ominaispiirteet, jotta löydetään oikeat toimenpiteet, tavat sekä kohderyhmät kiinteistöjen aktivoimiseksi.
Yhteisöt ovat vajaakäyttöisten kiinteistöjen voimavara. Yhtenä strategisena vaihtoehtona kiinteistöjen monipuoliseen käyttämiseen on yhteisöjen rakentaminen ja vuokralaisyhteistyö. Vuokralaisten kohtauttaminen ja yhteistyön tiivistäminen kiinteistön käyttäjien kesken lisää mahdollisuuksia kiinteistöjen elinvoimauttamiselle takaisin käyttökiinteistöksi. Kun kiinteistöä aktiivisesti käyttävät henkilöt tuntevat toisensa ja tietävät, mitä kukin tekee kiinteistössä, lisää se yhteenkuuluvuutta, vastuullisuutta ja yhteistyötä toimijoiden välillä. Yhteisötoiminta mahdollistaa tilojen ja muiden resurssien jakamisen. Yhteisöille voi myös antaa valtaa ja vastuuta kiinteistön käyttämisestä ja paikallisesta kehittämisestä. Silloin kun jokainen kiinteistön käyttäjä kokee, että tämä on yhteinen asia, niin luottamus yhteisön sisällä kasvaa. Tällaiselle yhteisölle voi antaa vapauksia kehittää kiinteistöä mikrotasolla, jolloin tilat palvelevat paremmin käyttäjiään.
Jokainen käyttäjä tuntee ja ottaa vastuun käyttämiensä tilojen huolenpidosta ja huolehtii siten muidenkin käyttäjien hyvinvoinnista.
Joustavat sopimusmallit luovat käyttömahdollisuuksia sellaisille toimijoille, joiden olisi muutoin mahdotonta tai ainakin hyvin vaikeaa löytää toiminnalleen sopivaa tilaa. Joustava sopimus voi olla voimassa vain ly-
madaltaa toiminnan aloittamisen kynnystä. Erityisesti, mikäli vuokralainen investoi tilaan huomattavasti esimerkiksi sisustukseen tai huoneen äänieristykseen, voidaan kohtuudella olettaa, että vuokralainen on sitoutunut olemaan tilassa pidemmän aikaa ja on myös halukas pitämään paikat kunnossa ja toimimaan yhteisöä rakentavasti ja kehittävästi. Avoimuuteen ja yhteiseen vastuunkantoon pohjautuvassa yhteistyössä vuokravakuus ei näyttele kovin suurta roolia. Tilan käyttöön sitoutuminen on toinen joustavan sopimuksen etu. Pitkien irtisanomisaikojen sijasta voidaan noudattaa lyhyttä molemminpuolista irtisanomisaikaa. Molemmat osapuolet voivat päättää sopimuksen, mikäli yhteistyö ei toimi. Kiinteistönomistajan näkökulmasta mahdolliset luottotappiot jäävät vähäisiksi, koska tilat voidaan saada nopeasti markkinoille ja uudelleen vuokrattua, mikäli vuokalainen ei maksa. Joustavuus kaikissa muodoissaan edellyttää luottamusta ja yhteistyötä molemmin puolin. Joustavuutta vuokrasuhteessa voi ajatella myös toisinpäin siten, että kiinteistönomistaja voi sitouttaa vuokralaisia panostamalla kiinteistön käytettävyyteen ja viihtyvyyteen. Panostuksia kiinteistöön tulee ajatella markkinointi- ja mainoskuluna, eikä investointina, jolla on takaisinmaksuaika ja maksaja, kuten perinteisissä vuokrasuhteissa. Maksaako investoinnin takaisin yksi vuokralainen vai kaikki kiinteistön käyttäjät, nykyiset ja tulevat? Laskennallisesti tilanne ei välttämättä eroa, mutta ajattelutapaero on merkittävä. Vertaatko kiinteistöön tehtyjä investointeja ja panoksia yhteen vuokrasopimukseen vai koko kiinteistön kassavirtaan. Mikäli investointi kasvattaa koko kiinteistön kassavirtaa ja kannattavuutta, ei välttämättä ole tarpeenmukaista kohdentaa investointia yhteen tilaan ja vuokralaiseen, vaan ajatella sitä sijoituksena kiinteistön täyttöasteeseen ja käytettävyyteen. Vajaakäyttöä ja tyhjää voi olla uusissa ja vanhoissa kiinteistöissä. Tilajohtamisen tarvetta on erityisesti vanhoissa ja muutosvaihetta lähestyvissä kiinteistöissä, jotka eivät ole välttämättä enää niin attraktiivisia perinteisillä vuokramarkkinoilla. Laajoille tilakokonaisuuksille voi olla vaikeaa löytää yhtä sopimuskumppania, joka olisi valmis ottamaan tilan omaan käyttöön. Sen sijaan tilojen jakaminen pienempiin koko-
Tilojen aktivoiminen on vastuullisuus- ja ympäristöteko. Kiinteistö, jota ei käytetä, on turha kuorma ympäristölle. Tyhjäkin kiinteistö vaatii lämmitystä, valvontaa, seurantaa ja muita toimia, vaikka kiinteistöä ei käytettäisi lainkaan. Käyttökelpoiseen tyhjään tai vajaakäytöllä olevaan kiinteistöön on sitoutunut erittäin suuri rakentamisen aikainen hiilijalan-
on pitkällä tähtäimellä parempi vaihtoehto kuin vanhan ylläpitäminen. Olemassa olevan rakennuskannan järkevä uusiohyödyntäminen on myös ympäristömielessä ekoteko, jota haluamme olla edistämässä ja tukemassa.
BenjaminSundberg Anyspace Oy
• 1kk irtisanomisaika • Ei vuokravakuutta • Joustavat muutostyöt • MUUTTAJAN MUISTILISTALLE MUKAAN!
Anyspace Oy
VUOKRATAAN VANTAALLA
Toimitilaa 470 m²
ww w.knoy.com p. 0207 900 900
VUOKRATAAN hyvä 900 m² hallitila lastauslaiturilla + toimistotilaa.
Keskeinen sijainti Lentokentän läheisyydessä, Kehä 3 ja Tuusulantien kainalossa.
Lisätietoja toimitiloista: www.knoy.com
Ainontie 12, Hämeenkylä
Tila kahdessa tasossa v. 2000 rakennetussa ja v. 2023 saneeratussa kiinteistössä Kehä 3 ja Vihdintien risteyksessä. Alakerrasta suora sisäänpääsy, pihatasossa nosto-ovi käyntiovella ja 2 muuta sisäänpääsyovea. Soveltuu esim. tuotanto-/varasto-/liike- tai toimistotilaksi. Kehätieltä tulossa uudet liittymät Ainontielle ihan lähiaikana. Pihassa hyvin parkkipaikkoja.
Vuokra: 8,3 €/m²/kk. Vuokraan sisältyy lämpö
CNC-Piste Oy 040 765 0047, tomi@tkmtekniikka.fi
VUOKRATAAN Varasto-/työ- ja liiketilaa 76–220 m²
Veikkolan Teollisuuskiinteistöt Oy
P. 050 517 6055, Teollisuustie 9, 02880 Veikkola www.veikkolantoimitilat.fi
Tiesitkö?
Yksittäiskohteiden kohdeilmoitusjärjestelmässä pystyt itse hallitsemaan tilauksiasi ja kohdeilmoituksiasi.
Hinta alkaen 75 €/kk + alv
yleistyminen on asettanut uusia haasteita toimitiloille. Pelkkä työpiste ei enää riitä houkuttelemaan toimistolle.Yrityksetpanostavatyhäenemmäntoimitilojensapalveluihin ja arjen sujuvuuteen, jotta ne voivat tarjota henkilökunnalleen houkuttavia ja innostavia työympäristöjä.
Hyvän toimiston vetovoima perustuu muun muassa monipuolisiin palveluihin, viihtyisyyteen, yhteisöllisyyteen ja keskeiseen sijaintiin. Tämän päivän toimistot tarvitsevat huolellisesti suunnitellut tilaratkaisut, hyvän akustiikan ja valaistuksen, henkilökunnan yhteisöllisyyttä tukevia lounge- ja kahvilatiloja, ryhmätyötiloja sekä tiloja keskittymistä vaativaan työskentelyyn.
Yksilölliset ratkaisut toimitilojen houkuttelevuuden lisäämiseen
Monet yritysjohtajat pohtivat, miten he voisivat houkutella työntekijöitä toimistolle, jotta spontaanit kohtaamiset, hiljaisen tiedon jakaminen
ja yrityskulttuurin vahvistaminen sekä yrityksen johtaminen voisivat toteutua. Tämä haaste on kuitenkin hyvin yksilöllinen, eikä siihen ole yhtä oikeaa ratkaisua. Jokaisen yrityksen on löydettävä oma ratkaisunsa siihen, miten tavoitteet saavutetaan ja millä keinoin toimitilat voivat parhaiten tukea yrityksen strategiaa. Työympäristöjen suunnittelussa on lähdettävä liikkeelle yrityksen strategiasta, brändistä ja tavoitteista. Lisäksi on huomioitava digitaalisen työympäristön linkittyminen fyysiseen tilaan. Uusien työskentelytapojen ja etätyön kasvu lisäävät tarvetta yhdistää fyysiset ja digitaaliset työympäristöt, jotta vuorovaikutus ja yhteistyö sujuvat. Monikäyttöisyys ja muuntojoustavuus
ovat myös entistä tärkeämpiä tekijöitä toimistotilojen suunnittelussa, kun nykypäivän organisaatiot elävät jatkuvassa muutoksessa. Esimerkiksi yritysten kasvu sekä muutokset liiketoiminnassa ja työntekijöiden määrässä edellyttävät usein tilamuutoksia. Muuntojoustavuus mahdollistaa sen, että tiloja voidaan muuntaa helposti ja käyttää monipuolisesti eri tarkoituksiin, mikä lisää niiden toiminnallisuutta ja tehokkuutta.
Toimistotilojen merkitys organisaation menestykselle
Hyvin suunnitellut ja muuntojoustavat toimistotilat tukevat työntekijöiden tyytyväisyyttä ja sitoutumista, mikä puolestaan parantaa organisaation tulosta ja kilpailukykyä. Siksi panostaminen toimistovalintaan ja tilojen suunnitteluun on tärkeää yrityksen menestyksen kannalta pitkällä aikavälillä.
Myös sijainnin ja vastuullisuuden merkitys on kasvanut. Toimiston on oltava joka suunnasta helposti saavutettava ja kattavien palveluiden ympäröimä ja tilojen on tuettava yrityksen ESG-tavoitteita. Ykkösluokan sijainnilla halutaan kasvattaa myös brändiarvoa.
Yritysten ESG-strategiat ovat tilavalinnassa entistä useammin esillä, ja vastuullisuus on tullut merkittäväksi tekijäksi toimitilojen valinnassa. Kiinteistönomistajan vastuullisuutta tarkastellaan kriittisesti, ja vastuullinen vuokranantaja nauttii luottamusta.
Yritykset etsivät toimistotiloja keskeisiltä paikoilta, joissa on erinomaiset julkiset liikenneyhteydet ja arkea helpottavat palvelut lähellä. Helsingin keskusta erottuu vahvana vaihtoehtona laajoine kansainvälisen tason kauppa-, viihde-, kulttuuri- ja ravintolapalveluineen sekä kattavan julkisen liikenteen tarjonnan ansiosta, mikä tekee siitä erittäin houkuttelevan alueen toimistotiloja etsiville yrityksille. Muiden alueiden on vaikea kilpailla sen kanssa.
Vaikka vapaata toimitilaa on pääkaupunkiseudulla paljon, yrityskohtaisiin tarpeisiin ja toiveisiin sopivia tiloja löytyy usein rajallisesti. Etenkin Helsingin ydinkeskustan laadukkaista toimitiloista on tällä hetkellä kova kysyntä.
Yksi yrityksen tärkeimmistä päätöksistä
Toimitilojen valinta on yksi yrityksen tärkeimmistä päätöksistä, joka vaikuttaa merkittävästi yrityksen menestykseen. Oikeanlaiset toimitilat tukevat yrityksen strategiaa ja kulttuuria, houkuttelevat parhaita osaajia ja vaikuttavat positiivisesti brändiin ja kilpailukykyyn. Tärkeää päätöstä tehtäessä kannattaa kääntyä toimitila-ammattilaisten puoleen, joilla on vankka osaaminen yritysten toimitilatarpeiden ymmärtämisessä, hyvä toimitila- ja aluetuntemus sekä ajankohtainen tieto toimialan ja markkinoiden kehityksestä.
Vastuullinen ja muuntojoustava toimitila on tärkeä panostus tulevaisuuteen, joka houkuttelee paitsi nykyisiä, myös tulevia työntekijöitä ja edistää organisaation menestystä pitkällä aikavälillä.
1 500 ihmiseltä kysyttiin heidän suhteestaan työyhteisöön. Yhteisöllisyydenvahvanakokeneetpärjäsivättyössäänparemmin,olivat omistautuneempia ja sitoutuneempia työnantajaansa. Lisäksi he kokivat paljon vähemmän stressiä ja menestyivät todennäköisemmin myös elämän muilla osa-alueilla.
Yhteisöllisyyden kokemus on merkittävä voimavara yksilölle itselleen ja yritykselle se näkyy tuottavampina työntekijöinä, mutta millä sitä rakennetaan työpaikoille?
Tehkää asioita yhdessä
Yhdessä tehtävät asiat voivat olla hyvin yksinkertaisia, kuten ruoan tilaaminen työpai-
kalle ja syöminen yhdessä tai vaikka saman reseptin kokkaaminen kotikeittiössä ja kokemuksien jakaminen jälkeenpäin.
Oppikaa toisiltanne
Valmentaminen ja oman osaamisen jakaminen tuottavat hyvää mieltä paitsi vastaanottajille, myös valmentajille itselleen. Jaetta-
vien taitojen ei tarvitse liittyä työhön, vaan kollegoja voi opastaa vaikka neulomisen, leipomisen tai valokuvauksen saloihin ja se onnistuu myös verkon välityksellä. Työnantaja voi osoittaa tukensa tarjoamalla työaikaa tai tilojaan opetustoiminnan puitteiksi.
Varmistakaa töistä palautuminen
Työn kuormituksesta palautuminen varmistetaan ottamalla se osaksi yhteisiä tavoitteita. Varatkaa kalenterista aika ennalta sovitulle, stressitasoja laskevalle harjoitukselle, kuten urheilulle tai meditaatiolle. Yhteisesti sovitusta ei luisteta niin helposti kuin omasta tavoitteesta.
Kivikonkierto 18, Hyvinkää
Modernia näyttely/toimisto/kevyttä tuotantotilaa kahdessa kerroksessa 100–1300 m² Kiinteistössä hissi. Koneellinen iv. Kaukolämpö. Pihalla runsaasti parkkitilaa. Vapautuu 11/2023.
Kallioinen Yhtiöt Oy
Juha Vihavainen, 0400 484 275 juha.vihavainen@kallioinenyhtiot.com www.kallioinenyhtiot.com
Patruunantie 15 C
Varasto -/toimintatilaa 150–350 m², 3. krs, hissi.
Yhteystiedot:
Tero Okkonen 040 566 9176 tero.okkonen@anora.com
Anora Group
Valta-akseli, 05200 RAJAMÄKI
Valitse toimitilat, jotka tukevat yhteisöllisyyttä
Yhteisöllisyyden tunne on helpoimmin luotavissa ihmisten kohdatessa toisensa kasvokkain, johon tarvitaan vetovoimainen paikka. Loistava toimistoympäristö tukee henkistä ja fyysistä terveyttä tarjoamalla mahdollisuuksia liikuntaan, palautumiseen ja kanssakäymiseen muiden ihmisten kanssa ja houkuttelee toimistolle.
Lotta Lehtinen Säterinportin yrityskampus
Vuokrat aan monikäyttöinen liikekiinteistö osoitteessa
Jussilankatu 2, Lahti
Tila sijaitsee keskeisellä paikalla Renkomäessä, kaupallisessa keskittymässä. Avaraa ja korkeaa tilaa on 2 987 m², laaja piha-alue lastauslaitureineen. Rakennusvuosi 2006
Jussi Laitinen, 041 532 8878, jussi.laitinen@phnet.fi
Reijo Aaltonen, 0500 354 048, reijo.aaltonen@brunotec.fi
Hyvinkää, Lukkokatu 9
Vuokrataan yhdistettävissä olevat tilat 46 m² +
64 m² = 110 m². Tiloissa erilliset nosto-ovet.
64 m²:n tilassa lattiakaivo, vesipiste ja wc Vuokra alk. 650€/kk, sis. lämmön.
Jouko Makkonen, 0400 484 290
Tiesitkö?
Toimitilat.fi -palvelulla on yli 10 000 viikkokävijää.
Vesijärvenkatu 11 B ja C, 15140 Lahti
MYYDÄÄN kassavirtaa tuottava vuokrattu kiinteistökehityskohde Lahden ydinkeskustassa parhaalla mahdollisella kaavamerkinnällä ALY-1 - myös raskas hoiva mahdollinen. Käytössä oleva kerrosala 6200 m², oma tontti, käyttämätöntä rakennusoikeutta n. 3000 kem². Mahdollistaa 8-kerroksisen 3020 kem²:n kerrostalon rakentamisen sisäpihalle.
Tilaa esite: Lahden Essetko Oy VT Timo Salonen | timo.salonen@lakijelppi.fi
on erään merkittävän kiinteistösijoitusjohtajan kommentti 1990-luvun alkupuolen laman ajoilta ja kuvastaa oivallisesti sitä, kuinka kulloinkin vallitseva tilanne markkinoilla johtaa ajattelemaan, että taivas on pudonnut niskaan ja senhetkinen tilanne tulee jatkumaan ikuisesti. Toisaalta se kertoo tulevaisuuden ennustamisen vaikeudesta, seikasta, jonka suomalaisen politiikan johtohahmo havainnoi jo joitakin vuosikymmeniä sitten.
Kun Toimitilat.fi nyt ilmestyy viimeisen kerran painettuna lehtenä, on eräs ajanjakso suomalaisessa kiinteistömarkkinassa päättynyt ja toimintatapojen muutos markkinoinnissa saanut jatkonsa tälläkin tavalla. Yli 80 % kaikista toimitilahauista tapahtuu nykyään sähköisesti netin kautta ja on todennäköistä, että painettu julkaisu ei enää palaa keskeiseksi vuokra- tai myyntikohteiden ilmoituskanavaksi. Samalla tämä kertoo siitä, että kiinteistöala ei pahoista puheista huolimatta ole jäänyt paikoilleen jat kamaan aikansa eläneitä toimintatapoja.
Nyt on aika tarkastella koko Suo men kiinteistömarkki noiden muutosta sinä aikana, kun alun perin Vapaat Toimitilat -lehti on ilmestynyt eli alkaen 1980-luvulta. 1990-luvun alussa, pitkälti raha markkinoiden osin säätelemättömästä vapauttamisesta edel lisellä vuosikymmenellä johtunut lainamarkkinoi den räjähtäminen aiheutti koko itsenäisen Suomen pa himman taloudellisen laman. Rahoitusmarkkinamuutosta 1980-luvun puolivälissä voi pi tää todellisena ”quantitative easening” -ilmiönä vastaavalla tavalla kuin EKP:n keskuspankin aloittama elvytys 2000-luvulla. Lainaa sai kohteen kauppa hinnan lisäksi myös varainsiir toveron (silloin nimellä leima vero) maksamiseen ja kyllä sitä otettiinkin, vaikka korot olivatkin nykyisiä korkeampia. Mutta sitten tuli seinä vastaan, kun pankkien todellinen tilanne alkoi selvitä ja niiden omien pää omien ohuus aiheuttaa ongelmia. Kun Skop (Säästöpankkien keskusosakepankki) ajautui umpikujaan vuonna 1991, selvisi useimmille, että juhlat olivat ohi. Pankit tarjosivat loppuaikoina yrityksille, erityisesti kiinteistösijoittajille valuuttalainoja, joiden korot olivat huomattavasti markkalainoja halvempia. Kun markka sitten devalvoitiin ja sittemmin vuonna 1992 laitettiin kellumaan, nousivat valuuttalainojen määrät yhdessä hetkessä n. 40 % ja vastaavasti kiinteistöjen arvoista katosi samaa luokkaa oleva määrä. Seurauksena oli useimpien velkavetoisten kiinteistösijoittajien joutuminen konkurssiin, mitä pahensi valittu kylmäkiskoinen raha- ja luottopoliittinen linja, jolloin pankit pelastettiin ja asiakkaiden
annettiin kaatua. Inhimillisten tragedioiden määrä oli valtava. Näihin aikoihin lausuttiin myös otsikon kuolematon viisaus. Mutta vähitellen alkoi näkyä valonkajastusta ja tilanne rauhoittua. Aikaisempaan ei tietenkään palattu ja markkinoiden volyymi pysyi paitsi vähäisenä myös yksinomaan suomalaisten instituutioiden ja varakkaiden yhteisöjen liiketoimintana. Hinnat
likviditeetin. Jälkeenpäin voi todeta, että tuolloin olisi pitänyt ostaa käytännössä kaikki, mikä myyntiin tuli sekä avoimilta markkinoilta että roskapankeista. Niin vaatimattomia olivat hinnat Helsingin parhaita kiinteistöjä ehkä lukuun ottamatta, joissa niissäkin arvonlasku oli merkittävää. 1990-luvun loppu oli lamasta toipumista ja pikkuhiljaa alkoi myös kaupankäyntivolyymi kasvaa, kunnes päästiin IT-kriisiin 2000-luvun alussa. Taas oltiin tilanteessa, jossa rahoituksen saatavuus oli vaikeaa, ellei ollut esittää merkittäviä omia pääomia ja vahvaa tasetta:
instituutioiden kulta-aika. Tilanne muuttui totaalisesti vuonna 2002 Suomen otettua käyttöön euron; valuuttariski poistui, korot alenivat ja ulkomaiset sijoittajat alkoivat kiinnostua Suomesta, vaikka joitakin yksittäisiä kauppoja oli tehty aikaisemminkin. Itäkeskuksen myynti Hollantiin oli ensimmäinen euroajan merkittävä transaktio, kun hollantilainen Wereldhave osti sen vuonna 2002 Spondalta, joka puolestaan oli saanut sen Skop:n haltuunoton jäljiltä. Samanaikaisesti alkoivat maailmanlaajuiset kiinteistökonsultit kiinnostua Suomesta ja perustivat tänne joko omia toimistoja tai tekivät allianssijärjestelyjä täällä jo olleiden yritysten kanssa. Näiden tulo markkinoille joudutti koko alan ammattimaistumista: kassavirtalaskentaa kehitettiin, uusia rahoitusjärjestyjä rakennettiin, uudenlaisia ostajia alkoi ilmestyä jne. Suomalaiset kiinteistösijoittajat ja eläkevakuuttajat ryhtyivät arvioimaan kiinteistöomistuksiaan aikaisempaa aktiivisemmin. KTI tuli keskeiseksi markkinatiedon lähteeksi, vaikka vieläkään, 30 vuoden toiminnan jälkeen sekään ei ole ponnistuksistaan huolimatta kyennyt avaamaan markkinainformaatiota kaikilta osin. Kansainvälisesti katsoen erikoisuutena pidettävä KOY-järjestelmä mahdollistaa kauppahintojen julkaisemattomuuden, mitä myös tehokkaasti käytetään. Yhtä lailla vuokramarkkinatilastoissa on niin ikään harmaita alueita. Uusi kriisi odotti jo nurkan takana, ja taas se alkoi rahoitusmarkkinoista vuoden 2008 finanssikriisin myötä. Lainahanat menivät kiinni, marginaalit nousivat ja kaupankäynti hyytyi useaksi vuodeksi lähes kolmannekseen aikaisemmasta. Suomen markkinat kärsivät muita pohjoismaita enemmän, koska samaan aikaan alkoi myös eurokriisinä tunnettu poliittinen kädenvääntö. Tätä jatkui oikeastaan aina vuoteen 2013-2014 saakka, jolloin EKP avasi rahahanat, korot putosivat, rahoituksen saanti helpottui, uusia erikoissijoitusvälineitä rakennettiin ja kokonaan uusia kohteita tuli markkinoille julkisten omistajien alkaessa myydä kohteitaan, usein varsinkin kuntatasolla pitkien vuokrasitoumusten myötä. Toisaalta jo ennen finanssikriisiä alkanut asuntoportfolioiden kauppa kiihtyi ja osin sangen erikoisiakin portfolioita ilmestyi myyntiin ja myös saatiin kaupaksi. Varsinkin toimistojen, mutta myös kaupan kiinteistöjen uudisrakentaminen oli voimakasta. Jälkimmäisten markkinat alkoivat hyytyä jo kauan ennen pandemiaa nettikaupan
vallatessa alaa ja pienempien kaupunkien keskustojen alkaessa tyhjentyä pelloille, keskustojen ulkopuolelle rakennettujen kauppakeskusten ja big boxien vetovoiman johdosta. Samaan aikaan väestönkasvu oli olematonta ja demografinen rakenne vanhuspainotteisempaa. Koronavirus iski voimalla toimistomarkkinoihin. Ne eivät ole elpyneet entiselleen ja voi epäillä, elpyvätkö ne kokonaan lainkaan, kun näyttää siltä, että etätyö on tullut todellakin pysyväksi ilmiöksi ja johtanut toimistopinta-alojen keskiarvon jatkuvaan pienentymiseen. Viimeksihän valtio ilmoitti, että sen Helsingin keskustan tiloista on käytössä enintään 30 %.
Logistiikka on ollut selkein voittaja. Tähän on useita syitä, joista mainittakoon spekulatiivisen rakentamisen vähäisyys, aikaisemmin mainitun nettikaupan kasvu sekä automaattivarastointi.
Koronastakin alettiin toipua, mutta sitten iski se, mitä vähiten uskottiin Euroopassa tapahtuvan: täysimittainen hyökkäyssota lieveilmiöineen. Niistä kiinteistömarkkinoihin on iskenyt pahimmin tarjontainflaation hillitsemiseksi aloitettu korkojen nosto juuri, kun kaikkein skeptisimmätkin olivat alkaneet uskoa olemattomien korkojen jatkumiseen. Eikä siinä vielä kaikki, sillä korkojen nousu oli niin nopeaa, ettei epälikvideillä kiinteistömarkkinoilla ollut mitään mahdollisuutta sopeutua ympäristön muutokseen.
Tässä ollaan ja alkaa epäilyttää, pitääkö MIPIM:ssä hoettu mantra kuitenkaan paikkaansa eli, että H2:lla kaikki on toisin eli palannut ennalleen. On varmaa, että tästäkin toivutaan, mutta milloin ja minkälaisten raunioiden jälkeen, jää nähtäväksi. Yhtä varmaa on, että kiinteistöillä on tulevaisuudessakin arvoa.
Mutta alussa esitettyyn Toimitilat.fi-lehteä koskeneeseen kommenttiin. Hitaudestaan huolimatta kiinteistöala uudistuu ja digitalisoituu. Sen osana tapahtuu myös markkinointimedioiden uudistuminen.
Kiitän vuosien aikana saamistani mahdollisuuksista avustaa lehteä erilaisilla katsauksilla ja artikkeleilla sekä toivotan kaikkea hyvää Toimitilat.fi-nettipalvelun tulevaisuudelle. Ehkä on aika minunkin uudistua ja keksiä muuta tekemistä.
Catella Property Oy etunimi.sukunimi@catella. www.catella.
Helsinki
Juslin Matias (Y)(KHK)
p. 050 470 2014
Kontola Tuomas (Y)(KHK)
p. 040 749 8292
Lehtonen Arja (Y)(KHK)
p. 0500 763 427
Raitio Pertti (Y)(KHK)(MRICS)
p. 0500 546 105
Vedenoja Sini (Y)(KHK)
p. 040 053 8542
Tampere
Nissinen Ilkka (Y)(KHK)
p. 040 357 7733
Smeds Leena (Y)(KHK)(MRICS)
p. 040 830 6291
Turku
Matara Sami (Y)(KHK)
p. 0500 408 667
Rouvali Mari (Y)(KHK)
p. 050 911 6110
Oulu
Tyybäkinoja Aimo (Y)(KHK)
p. 050 512 6451
Uusitalo Jukka (Y)(KHK)
p. 040 487 0222
FinCap Oy
www. ncap.
Halomo Jyrki (Y)(KHK)(MRICS)
p. 040 837 3796
jyrki.halomo@ ncap.
Juutti Hannu (Y)(KHK)
p. 040 714 6683 hannu.juutti@ ncap.
Kivistö Harri (Y)(KHK)
p. 040 714 6693 harri.kivisto@ ncap.
CBRE Finland Oy www.cbre.
Hirvonen Martti (Y)(KHK)
p. 041 433 5769
Pirhonen Pia (Y)(KHK)(MRICS)
p. 045 184 7890
Maanomistajien Arviointikeskus Oy
p. 020 741 1050 etunimi.sukunimi@arviointikeskus. www.arviointikeskus.
Palvelualue koko Suomi
Hakola Vesa (MM) Orama Antti (Y)(KHK) Äijälä Matti (Y)(KHK)
Kiinteistötaito Peltola & Co Oy
p. 010 235 4320 etunimi.sukunimi@kiinteistotaito. www.kiinteistotaito.
Haukka Ilkka DI (Y)(KHK) Vierula Matti DI (Y)(KHK)(MRICS)
LogisTila LKV Oy www.logistila.
Pirkanmaa, Uusimaa, Pohjois-Savo, Varsinais-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa, Päijät-Häme, Keski-Suomi Lyytinen Ulla (A)
p. 040 776 0538
Suomen Toimitila Oy www.ttilaa.
Kantosaari Mikko (Y)(KHK)
p. 050 443 4055
Sisto Matti (Y)(KHK)
p. 050 572 0258
Jones Lang LaSalle Finland Oy
Kuusela Mikko (Y)(KHK)
p. 050 465 9494 mikko.kuusela@eu.jll.com
Lehtonen Tero (Y)(KHK)(MRICS)
p. 040 565 5389 tero.lehtonen@eu.jll.com
Pienimäki Kaisu (Y)(KHK)
p. 040 703 2783 kaisu.pienimaki@eu.jll.com
Tirkkonen Jari (Y)(KHK)(MRICS)
p. 0400 500 904 jari.tirkkonen@eu.jll.com
Newsec Advisory Finland Oy
p. 0207 420 400 etunimi.sukunimi@newsec.
www.newsec.
Hakkarainen Juha (Y)(KHK)
p. 040 821 0507
Kangas Heikki (Y)(KHK)
p. 050 320 9136
Kärävä Piritta (Y)(KHK)(MRICS)
p. 0400 330 003
Nummi Juha (Y)(KHK)(MRICS)
p. 050 420 3954
Rautjärvi Nina (Y)(KHK)
p. 050 538 8194
Santasalo Panu (Y)(KHK)
p. 040 574 3075
Vaarama Lauri (Y)(KHK)(MRICS)
p. 040 728 7832
Ventin Alex (Y)(KHK)
p. 050 578 0616
Suomen Toimitila-asiantuntijat Oy etunimi.sukunimi@tota. www.tota.
Muhojoki Jorma (Y)(KHK)
p. 044 363 6191
Nylander Tanja (Y)(KHK)
p. 044 363 6198
Myydään liiketilaa uudiskohteesta - Rantatie 43, Tampere
Santalahdessa, mahtavalla sijainnilla tulevan ratik kareitin varrella, kivijalan liiketiloja tarjolla.
Valmistunut 3/2022.
Liiketilaa 32,0 m²
Mh. 27 809 € (Vh. 92 160 €)
Liiketilaa 72,5 m² Soveltuu kahvioksi
Mh. 45 556 € (Vh. 150 800 €)
Myydään toimistotilaa uudiskohteesta - Salhojankatu 25c, Tampere
Tammelasta, uuden Stadionin naapurista tarjolla erikokoisia toimisto-/työ -/ palvelutiloja katutasossa.
Valmistuu 8/2023.
Toimistotilaa 24,5 m²
Mh. 39 370 € (Vh. 131 000 €)
Toimistotilaa 34,0 m²
Mh. 46 136 € (Vh. 154 000 €)
Toimistotilaa 56,5 m²
Mh. 61 200 € (Vh. 204 000 €)
Pohjola Rakennus Oy
Tiia Jär vi, 050 551 5222
tiia.jar vi@pohjolarakennus.
Cushman & Wake eld p. 010 836 8400
Mäki-Lohiluoma Juha (Y)(KHK)(MRICS)
Suominen Ville (Y)(KHK)
Uusitupa Jaakko (Y)(KHK)
Retta Management etunimi.sukunimi@retta. www.rettamanagement. PKS/Uusimaa, Lounais-Suomi (toimipiste Helsinki)
Kolkkala Tomi (Y)(KHK)
p. 040 752 8892
Komppa-Hiiva Jenni (Y)(KHK)
p. 040 516 4197
Salo Tuomo (Y)(KHK)
p. 040 689 5859
Tikkanen Sanna (Y)(KHK)
p. 040 186 8169
Timperi Henri (Y)(KHK)
p. 040 581 3629
Häme, Kaakkois-Suomi (toimipiste Lahti)
Kirvesmies Juha (Y)(KHK)(MRICS)
p. 0400 553 339
Keski-Suomi, Savo-Karjala (toimipiste Kuopio)
Autio Jussi (Y)(KHK)
p. 045 649 3225
Länsi-Suomi, Pohjanmaa (toimipiste Tampere)
Lehikoinen Jari (Y)(KHK)
p. 040 182 1263 (toimipiste Turku)
Halinen Marianne (Y)(KHK)
p. 050 422 6367
TILANA Fibren Oy www.tilana.
Länsi-Uudenmaan alue
Kuitunen Päivi (Y)(KHK)
p. 040 771 7346
OP Koti Itä-Suomi Oy LKV etunimi.sukunimi@op. www.op-koti.
Pohjois-Savon alue
Keinänen Harri (Y)(KHK)
p. 050 341 0614
Korpela Jaakko (A)
p. 050 562 4247
Miettinen Petri (Y)(KHK)
p. 040 546 7466
Pohjois-Karjalan alue
Rautiainen Mikko (Y)(KHK)
p. 040 630 1171
Reijonen Outi (Y)(KHK)
p. 050 501 9875
Suur-Savon alue
Heikkinen Päivi (A)
p. 050 382 4204
Järvisalo Anne (Y)(KHK)
p. 040 570 0365
Tinakari Antti (Y)(KHK)
p. 0400 578 080
www.arviointitoimisto.
Helenius Mikko (Y)(KHK)
OP Koti Turun Seutu Oy LKV etunimi.sukunimi@op.
Helminen Arto (Y)(KHK)
p. 0500 842 523
Karikoski Otso (A)
p. 050
Tampereen Arviointi- ja Toimitilapalvelu Oy LKV
Pirkanmaa
Koskinen Esko (Y)(KHK)
p. 0400 622 727
takaa arviointilausunnon luotettavuuden. Vain auktorisoitu kiinteistöarvioija on oikeutettu käyttämään AKA-tunnusta
(Y) Yleisauktorisointi (sis. kaikki osa-alueet)
(A) Asuntoauktorisointi (MM) Maa-ja metsätalousauktorisointi (KHK) Keskuskauppakamarin hyväksymä kiinteistönarvioitsija (HT T) Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja (MRICS) Member of Royal Institute of Chartered Surveyors (FRICS) Fellow of Royal Institute of Chartered Surveyors
VUOKRATAAN
TUOTANTOTILAA n. 3 600 m²
Suvantokatu 10
Hankkio / Yrittäjänkulma – valmistuu 2025/2026 www.tampark.fi | puh. 040 642 9054
LIIKETILAA 364 m²
Elovainiontie 18, 33470 Ylöjärvi
Tilat kunnostettu autoliikkeeksi 2013. Sopii muuksikin
liiketilaksi. Vuokra: 3100 €/kk alv 0%.
Vapautuu 30.06.2023.
Kiinteistö Oy Ylöjärven Sähkötalo
Kari Syrjälä | 050 386 1900 |
on näyttäytynyt kiinteistösijoitusmarkkinassa huomattavan erilaisena viime vuosiin verrattuna. Toukokuuhun tultaessa kauppojen volyymi on jäänyt vain noin 800 M€:n tasolle, jokaonmatalintasoyli10vuoteen.Toteutuneistatransaktioistaalle puolet(noin44%)oliulkomaistensijoittajientekemiä.
Ylivoimaisesti eniten kauppojen kohteina ovat olleet asuntoportfoliot ja julkisen sektorin kiinteistöt. Näin myös Tampereella, joka on kuitenkin pysynyt hyvin heti pääkaupunkiseudun jälkeen Suomen toiseksi tärkeimpänä investointialueena. Asunto- ja julkikiinteistöjen lisäksi muista tilatyypeistä kiinnostuksen kohteena on ollut teollisuus- ja logistiikkakohteita. Vaikeutunutta kaupankäyntiä selittää ennen kaikkea muuttunut talousympäristö, jossa uutta hintatasoa etsitään usein pitkäänkin ja tarkasti harkiten. Edessä on EKP:n mukaan vielä ainakin kaksi koronnostoa edelleen nousussa olevan inflaation johdosta. Rahoituksen kustannukset ovat nousseet ja rahoituksen saatavuudessa on nähtävissä reagointia epävarmuustekijöihin. Näyttäisikin siltä, että pitkälle syksyyn mennään ennen kuin on ennakoitavissa millaisella aikajän-
Vuokrataan toimitilaa
225 m²
Pyrynkatu 4, Tampere Siistiä, valoisaa, tuotanto- sek ä konttoritilaa ja sosiaalitilat messuhallin lähellä Härmälässä. Hyvät yhteydet. Vapaa korkeus 5 m, iso nosto-ovi 4x5 m. Tila varustettu hyvin sähköliittymin.
Vuokra 8,50 €/m² + alv (sis. lämpö ja vesi)
Raimo Kivelä • 0500 335 864
teellä investointimarkkina alkaisi toipumaan. Toimistotilojen käyttöasteissa on tapahtunut hienoista muutosta. Vajaakäyttö pieneni hieman ensimmäisen vuosipuoliskon kuluessa ja Q4 2022 tutkimuksessa se oli 10,1 %. Vuokramarkkinassa on myös muutoksia näkyvissä. Pitkään odotettiin selviä merkkejä etä- ja lähityön vaikutuksista toimistotilojen käyttöasteisiin. Näyttäisi siltä, että uusi tasapaino on löytymässä ja yritykset ovat aiempaa valmiimpia tekemään päätöksiä siitä millaisissa ja kuinka suurissa tiloissa halutaan toimia. Oma vaikutuksensa on tietenkin sillä, että kustannusten nousu on jatkunut, halutaan tarkistaa toimitilakulujen taso ja tarvittavien neliöiden määrä. Toimitiloihin liittyvät ESG-vaatimukset tuovat omat paineensa yhdessä kustannusnousun kanssa. Tilojen kehittäminen esimerkiksi tehokkaammilla energiaratkaisuilla tuo
Kangasala 748 m²
Mäkirinteentie 13 b
p. 0500 232 580
Kohdenumero: 10653011
Nokia 45 m²
Kaakkurintie 5 D
p. 040 350 1385
Kohdenumero: 10758679
Pirkkala 100–882 m²
Toiviontie 1
p. 050 322 1684
Kohdenumero: 10723260
SOITA HETI 0400 622 727/Esko Koskinen
TOIMITILAT TAMPEREELLA
www.kolite.fi
Tampere 200–1000 m²
Särkijär venkatu 2
p. 050 579 6262
Kohdenumero: 10728518
Maalaiskunnantie 3, PORI
3 tonttia 8 508 m², 18 316 m² ja 1 507 m². Tontit yhteensä 28 331 m²
Tontilla sijaitsevat omakotitalorakennus ja hallirakennus.
Kylmän hallin vapaat lohkot: Pienempi 120 m², 2 pariovea. Isompi 180 m², 3 pariovea.
Käytössä olevat yhteensä noin 240 m².
Lämmin osa 465 m², 4 isoa ovea, 2 monttua.
Tiedustelut: Toivo Nieminen • 0400 100 112 • toivo.nieminen@nostokonepalvelu.fi
kustannussäästöjä, mutta myös houkuttavuutta, kun toimitilan hiilijalanjälki pienenee. Teollisuus- ja logistiikkatilojen käyttöasteet ovat Tampereella olleet jo vuosia varsin korkealla tasolla. Vajaakäyttöä on hyvin vähän, tällä hetkellä noin 1,3 %. Uusia ja suurempia tiloja etsiville yrityksille Kehätien varren alueet ovat edelleen kiinnostavimpia sijainteja. Kehätien varsi tarjoaa logistisesti erinomaiset yhteydet, joka on ollut tärkein tekijä monien yritysten sijoittumispäätöksissä. Lisäksi uudelleen sijoittumisessa arvostetaan laajentumismahdollisuuksia. Tyhjänä on etupäässä vanhempia ja heikommalla sijainnilla olevia hallitiloja ja vuokraamisen sijaan useimmiten vaihtoehto on uudishankkeeseen ryhtyminen.
Liiketilojen vajaakäyttö nousi hieman viime syksyn aikana. Tyhjänä on viimevuosien tason mukaisesti 4,8 % (Q4 2022) eli noin 54 000 m². Kevään suuret tapahtumat nostavat käyttöastetta jonkin verran, mm. uusia ravintoloita on perustettu keskustaan. Kaupunkikehityksen hyvä eteneminen on tuonut kasvua myös liiketilainvestointeihin ja tilakysyntään. Parhaat sijainnit vilkkaiden asiakasvirtojen varrella pai-
nottuvat kysynnässä. Kun kuluttajien ostovoiman kehitys on heikentynyt taloustilanteen muutoksista johtuen, ei tämän seurauksena vuokrankorotuksia ole voitu tehdä täysimääräisesti kaikilta osin. Prime-liiketilavuokrat ovat olleet viime vuosien ajan laskusuuntaisia.
Tuottovaatimukset ovat selvästi nousseet viimevuotisista huipputasoista. Korkokehityksen vuoksi on varsin selvää, että lähitulevaisuudessa ei päästä yhtä matalalle tuottovaatimustasolle kuin mitä nähtiin nollakorkojen toimintaympäristössä. Investointipäätöksissä pyritään ennakoimaan riskejä aiempaa tarkemmin. Myös yleisesti likvideimmässä sijoituskategoriassa asuntokohteissa on nähty tuottovaateissa nousua. Asuntomarkkinoiden suhdanne heijastelee laajemminkin uudistuotantoon liittyviä ongelmia. Uudistuotanto on kallista eikä uudiskohteita saada myytyä, koska hinnat ovat laskussa. Aloituksissa ollaan hyvin kriittisiä ja hankkeita joko siirretään tai perutaan kokonaan.
Jyväskylän Seppälässä, hyvien liikenneyhteyksien varrella, osoitteessa Alasinkatu 1, vapautumassa varasto -/tuotantotilaa 885 m². Vapaa korkeus 5+ metriä. Etsimme tiloihin vuokralaisia.
Yhteydenotot: Gummerus Kiinteistöt Oy
Janne Ukkonen janne.ukkonen@gummerus.fi p. 0400 845 339
Markkinoiden lyhyt historia ja haasteita
Ensin vähän pidempää historiaa. Kaikenlaisten toimitilojen myynti- ja vuokramarkkinat pysyivät pitkän aikaa hiljaisina 2010-luvulla, johtuen vaatimattomasta kysynnästä ja toisaalta melko laajasta uudiskohteiden rakentamisesta omaan käyttöön. Tilanne kuitenkin muuttui 2017 eteenpäin ja sijoituspuoli vilkastui selvästi ja kauppojakin alettiin tehdä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolellekin saatiin uusia toimijoita ja erikoissijoitusrahastojen osalta Turun alueella tehtiin eräitä neliömetrimäärältään hyvin suuria kauppoja, joissa kohteet olivat melko sekalaisia, vastaavasti tuottotaso melko korkea.
Joitakin kauppoja tehtiin melkein 20062008 tyyliin. Matalalla pitkään pysytellyt korkotaso edisti yritysten tilojen rakentamista omaan taseeseen. Sijoitusmielessä uusia kohteita tehtiin melko vähän, enimmäkseen pienempiä Kehätien varteen Raision puoleiseen päähän, Tampereen moottoritien liittymän ympäristöön ja Orikedolle sekä Liedon Avantiin ja Tuulissuolle. Suurempia liikekohteita tehtiin toisaalta Ikean lähistölle ja ylipäätään Haunisiin Raisioon, Turussa Skanssin ympäristöön ja Kaarinassa Krossiin. Autokauppatoimiala on edelleen investoinut useampaankin kohteeseen Raisiossa ja muuallakin.
Ylläoleva tilanne vaikutti aina 2022 loppupuolelle saakka, mutta sen jälkeen yleistilanne on voimakkaasti muuttunut. Korona saatiin 2022 suunnilleen aisoihin parin vuoden taistelun jälkeen, mutta sitten alkuvuonna 2022 itänaapurimme aloitti Ukrainan vastaisen sotansa. Sodan johdosta langetetut läntisen maailman asettamat rajoitteet ja pakotteet saivat nopeasti Venäjän ohella koko läntisen maailman omankin talouden sekaisin ja saatiin aikaan lähihistoriassa ennennäkemätön inflaatio. Sitä ruokki erityisesti
raaka-aineiden ja energian hintojen nousu ja samanaikainen mutta prosentuaalisesti hieman pienempi korkojen nousu. Yhdessä nämä aiheuttivat sen, että exceliin ennen sotaa tehdyt hienot kassavirtalaskelmat voitiin laittaa silppuriin. Näin sekä valtioiden talouksien että kiinteistösijoitusten osalta.
Ylläolevasta johtuen pankkien jo aiemmin koronasta johtunut varovainen rahoitusharkinta muuttui entisestään varovaisemmaksi ja loppuvuodesta 2022 alkaen kiinteistösijoitushankkeiden rahoitus muuttui hyvin hankalaksi, sekä pienten että isojen kohteiden osalta. Samaan aikaan useimpien pörssinoteerattujen kiinteistösijoitusyhtiöiden kurssit laskivat voimakkaasti, myös asuntosijoittajien. Tämä osaltaan vaikeuttaa rahoitusta entisestään, itse asiassa suurin liikepankkimme ei oman ilmoituksensa mukaan rahoita yksittäisiä uusia kiinteistöhankkeita tällä hetkellä ollenkaan.
Itse markkinasta
Näiden vaikeuksien johdosta kauppaa Turun alueella on käyty aiempiin vuosiin verrattuna vähän. Koko Suomen tilannehan on se, että Q1 oli hiljaisempi kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. Turussa tilanne ei ole yhtä huono, vaan kauppaa on jossain määrin nytkin tehty ja ostajia on liikkeellä. Kaupankäyntiä hidastaa nyt se, että myyjiä ei juurikaan ole, koska korkotason noususta johtuva tuottovaateiden muuttuminen poistaa myyntihalut, toisin sanoen ostajien ja myyjien hintanäkemykset poikkeavat toisistaan merkittävästi. Joitakin ns. boxikauppoja on tehty edelleen 7 %:n tuottotason yläpuolella. Sen alle menevät ovat nyt poissa, jos niitä ei ole sovittu jo ennen tilanteen muuttumista. Rakennettavien kohteiden osalta on jossain määrin pyritty muuttamaan sopimusehtoja.
Pakkomyyntejä ei ole ollut, ainakaan vielä. Ehkä suurin muutos määrällisesti on tapahtunut kokonaisten asuinkerrostalojen osalta. Entiseen verrattuna niiden kaupan voi sanoa romahtaneen. Ennen ostajia oli lähes jonoksi saakka, nyt vuoronumeroja ei tarvitse jakaa. Jotta rakentaminen saataisiin pysymään edes jollain tasolla, pitäisi kiireesti ryhtyä tekemään uusia, ehkäpä valtion tukemia rahoitusratkaisuja. Jo vakuuksien antaminen auttaisi, samoin tietysti korkotuki.
Vuokramarkkinat - Turun alue
Edellä kuvattu synkeä markkinatilanne koskee vain sijoitusmarkkinaa. Yrityspuolella, sekä tuotannollisilla että palvelualoilla menee keskimäärin ottaen hyvin ja näiden yritysten taseet ovat pääosin kunnossa. Erityisesti Turulle suhteellisesti tärkeä lääke-, terveys- ja bioala on menestynyt hyvin ja kasvaa voimakkaasti. Telakkakin on taas voimissaan saatuaan valtiolta tukea. Varsinaisesti Turun alueen hyvät tuotannolliset uutiset eivät ole näkyneet toimitilapuolella kovinkaan paljon, mutta hyviä tuotantotiloja on kaiken kaikkiaan aika vähän vapaana. Lisäksi aiemmin toimitiloissa oli sisäistä vajaakäyttöä, joka on selvästi vähentynyt.
Tyhjien tilojen määrä on viime aikoina koronasta ja sodasta huolimatta pysytellyt kohtuullisena kaikilla muilla toimitilasektoreilla paitsi liiketiloissa, joita on melko paljon vapaana. Entiseen verrattuna suuri muutos on toimistoissa, jotka ovat nyt lähestulkoon täynnä. Kupittaan ja Itäharjun alue on tietysti alueellisena kärkenä, mutta kaikkialla muuallakin Turun alueella toimistot ovat hyvässä käytössä ja kunnollisten toimistojen vajaakäyttöaste on kai ennätyksellisen alhainen. Liiketilojen osalta tilanne on vastaavasti kaikkein heikoin. Kivijalkaliikkeitä on vapaa-
na lukumääräisesti paljon, mutta ne ovat pinta-alaltaan yleensä aika pieniä. Niissäkin on kuitenkin vilkasta liikettä ja sopimuksia tehdään viikoittain. Suurempia liiketiloja eli yli 2 000 m² on vapaana vain kolme. Omien tilastojemme mukaan Turun alueen vuokrattavien kohteiden määrä on hieman laskenut jo pidemmän aikaa. Vaikka uusia tiloja on jonkin verran rakennettu, eivät ne ole juurikaan näkyneet markkinoilla, vaan ne on pääosin tehty suoraan käyttäjille. Vanhoja tiloja on toisaalta lukumääräisesti poistunut todella paljon. Iso-Heikkilä on muuttunut ja muuttumassa asuinalueeksi ja samaan aikaan myös Itäharjulta on purettu tulevaisuutta varten huomattava määrä vanhaa kantaa ja edelleen keskustasta on purettu toimistotaloja ja myös muutettu niitä asuinnoiksi. Pienempien yritysten uudet tilat ovat rakentuneet ympäristökuntiin, koska Turulla ei ole tarjolla ainuttakaan pienyritystonttia, isompia kyllä.
Tulevaisuus
En osaa ennustaa, joten tässä on lyhyt toivomus. Jokainen sota on aina loppunut tavalla tai toisella. Toivottavasti sota loppuisi nopeasti. Sen vaikutus talouteen olisi käsittääkseni dramaattinen ja yhtä nopea kuin oli nyt nähty heikkeneminenkin.
Turussa kaupungin johto liputtaa ratikan puolesta ja Tampereen polkua haluttaisiin jatkaa myös massiivisen Kansihankkeen muodossa. Nähtäväksi jää miten näille käy, ehkä pieni aikalisä on paikallaan, Turun tapaan. Turun linnan ympäristön tuleva muutos on myös valtakunnallisesti näkyvä.
Jukka Knaapi OTK partner Tuloskiinteistöt Oy LKV
Vuokrataan toimitilaa
Vapaana lämmintä 3 m korkeaa varasto-/tuotantotilaa 82 m² sekä 190 m². Suurempaan tilaan kuuluu toimisto + sos.tilat. Kohteeseen kuuluu asfaltoitu noin 50 m x 100 m piha-alue.
Auran keskustaan 2 km ja Turkuun 30 km
Pekka Kivilahti • 040 534 4559 • kivilahtipekka@gmail.com
Etusivuja ajalta 1986-2023
Lehti, jota nyt luet, on viimeinen julkaisemamme. Ensimmäinen Vapaat Toimitilat -lehti näki päivänvalonsa vuonna 1986. Vuodesta 1988 lähtien lehti on ilmestynyt 7-9 kertaa vuodessa tabloidina, lukuun ottamatta A4-kokoisia erikoisnumeroita kesän kynnyksellä. Vuonna 1996 lehden rinnalle tuli Toimitilat.fi-portaali. Vuosien varrella on tapahtunut paljon, mutta lehti on pysynyt suhteellisen samanlaisena koko olemassaolonsa ajan. Näkyvimpänä muutoksena on ollut lehden nimen vaihtuminen samaan muotoon kuin portaalissa, Toimitilat.fi.
Netti ja lehti ovat olleet tehokas työpari toimitilamarkkinoinnissa, mutta vuosi vuodelta nettipalvelun rooli on vahvistunut. Lehden julkaisemisen tullessa nyt tiensä päähän, palvelumme siirtyy kokonaan nettiin.
Kiitämme yhteisestä lehtitaipaleesta ja toivomme, että niin lehden lukijat kuin ilmoittajat löytävät tiensä Toimitilat.fi-portaaliin. Olemme palveluksessanne!