Page 1


Urbaani kalastuskohde Helsingin Ruoholahdessa, jossa kalastus on otettu huomioon rantojen rakentamisessa.

Kalastuksella on todettu olevan samat terveysvaikutukset kuin muilla liikuntamuodoillakin.

2


JOHDANTO

K

alastus on aina ollut suuressa roolissa suomalaisten elämässä ja on edelleen yksi maamme suosituimmista harrastuksista. Kalastuksen merkitys lasten ja nuorten luontosuhteen muodostumiselle on edelleen suuri, mutta yhä harvempi kaupungissa asuva vanhempi osaa opettaa lapselleen kalastuksen perustaitoja. Kaupungistumisen onkin todettu johtavan varsinkin nuorten suomalaisten luonnosta vieraantumiseen, kun luonto siirtyy yhä kauemmaksi ihmisten asuinalueista.

Kaupungistumisen seurauksena kalastus siirtyy yhä enemmän taajama-alueille, koska varsinkaan lapsilla, nuorilla ja ikäihmisillä ei välttämättä ole mahdollisuutta matkustaa pitkiä matkoja kalapaikoille. Tästä syystä kuntien järjestämät kalastuspalvelut ovat yhä suuremmassa roolissa takaamassa kalastusharrastuksen mahdollisuuden kaikille kuntalaisille. Kalastus ja kalapaikoille kulkeminen sopivat hidastempoisena liikuntamuotona kaikille ikäryhmille ja sen tuomien terveyshyötyjen on todettu olevan samalla tasolla kuin muidenkin liikuntamuotojen. Kalastuksen on todettu kehittävän lasten koordinaatiota sekä refleksejä ja sitä käytetään Suomenkin vanhainkodeissa hoitomuotona vanhusten liikuntakyvyn ylläpitämiseksi. Stressiä lievittävien ja unenlaatua parantavien vaikutusten takia kalastusta on käytetty mielenterveyskuntoutujien terapiamuotona muun muassa Englannissa. Kalastajien verenpaineen ja lepopulssin on todettu olevan muuta väestöä alhaisempia. Lisäksi kalastusharrastuksen tuoma sosiaalisuus on tärkeää varsinkin eläkeikäisten kalastajien hyvinvoinnille. Nykyään kaupunkien kalapaikat eivät välttämättä ole luonnonrantoja, vaan rakennettuja ympäristöjä, jotka saattavat olla esteenä kalastukselle. Esteinä saattavat myös olla huono tietämys alueen kalapaikoista sekä niiden huono saavutettavuus. Kalastus kaupungeissa edellyttää kalastusta helpottavia rakenteita, kalastukseen varattuja ranta-alueita, hyvää julkista liikennettä ja muita palveluja, jotka tekevät kalastuksen mahdolliseksi isollekin joukolle lapsia, aikuisia tai liikuntaesteisiä ihmisiä. Kaupunkimainen ympäristö ja sen suuret ihmis- ja liikennemäärät antavat oman haasteensa myös kalakantojen hoidolle, jonka tarkoituksena on taata kalastusmahdollisuudet myös seuraaville sukupolville.

Mitä lähikalastuspalvelut ovat Kunnan lähikalastuspalvelut ovat: – kalapaikkoja

Niillä saavutetaan: – edullinen liikuntamuoto kaikille

– luvanmyyntiä

– kalaruokaa

– kalastuksenvalvontaa

– henkistä ja fyysistä terveyttä

– kalastustapahtumia

– luontokokemuksia

– kalastusopastusta – tiedottamista

3


Keväinen siianonginta on sosiaalista kalastusta parhaimmillaan.

KALASTUS KUNNALLISENA PALVELUNA

K

unnan kalastustoiminta koostuu usein olemassa olevien kalastuskohteiden ylläpidosta sekä kalaistutuksista ilman pidempiaikaisia suunnitelmia tai tavoitteita. Lähes jokai-sessa Suomen kunnassa on kalastuksesta vastaava työntekijä, jonka työtehtäviin kuuluu muun muassa kalastussäännöistä sopiminen, kalaistutukset, kohteiden ylläpito sekä kalastuksenvalvonnan ja lupamyynnin järjestäminen. Lisäksi työntekijän tehtäviin kuuluu usein muita liikuntaan tai luontopalveluiden järjestämiseen liittyviä tehtäviä. Edellä mainitut työtehtävät voidaan myös ulkoistaa vuokraamalla kunnan vesialueet paikallisen kalastusseuran, kalastus-alueen tai yrittäjän käyttöön.

Parhaimmillaan lähikalastuskohde tarjoaa myös kauniita maisemia.

4


Kuntatalouden heikko tilanne on vaikuttanut suuresti myös kalastuspuoleen, sillä useiden kuntien kalastuspuolen budjetti, kalastustyöntekijöiden sekä työtehtävien määrä ovat vähentyneet viime vuosikymmenen aikana. Laaja ja tehokas kalastuspalveluverkosto pystytään kuitenkin järjestämään ja ylläpitämään myös tiukentuneessa taloustilanteessa. Tarvittava budjetti riippuu kalastuskohteiden ja kalastajien määrästä. Yksi täyspäiväinen kalastustyöntekijä mahdollistaa kalastuskohteiden ja -palveluiden ylläpidon lisäksi myös uusien kohteiden luomisen sekä vanhojen kehittämisen.

Matala rannan suuntainen laituri on jyrkkiä rantoja turvallisempi varsinkin lapsille. Lisäksi se tuo paljon tilaa kalastukseen.

Helsingin Vanhankaupunginkosken suvannolla rannat on rakennettu kalastuksen ehdoilla.

Kalastus on edullinen kunnallinen palvelu Tyypillinen pienen kunnan kalastusorganisaation vuosibudjetti on noin 40 000 euroa: – 0,5 henkilötyövuotta 18 000 e – kalaistutukset 15 000 e – kalastuslaiturin asentaminen tai uusiminen 4 000 e – infotaulujen sekä kalastuskieltokylttien uudistaminen 3 000 e Muualle kunnan organisaatioon budjetoitu toiminta: – luvanmyynti: kunnan palvelupisteissä sekä kalastusvälineliikkeissä – kalastuksenvalvonta: kunnan työntekijä, vapaaehtoiset kalastajat sekä muut vesialueen omistajat – kohteiden ylläpito: sisällytetty kunnan ulkoilualueiden hoitoon

5


Kalojen kutualueiden kunnostaminen tuo usein parempia ja pitkäaikaisempia tuloksia kuin kalaistutukset.

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN

K

alastuspalveluiden luomisen ja ylläpidon lisäksi kalastuksen järjestäminen pitää sisällään kalastuksensäätelyn ja -valvonnan sekä kalaistutukset. Hyvin toteutettu kalastuksensäätely ja -valvonta vähentävät kalaistutusten tarvetta ja saattavat näin säästää vuosittain jopa kymmeniätuhansia euroja. Kalastuksensäätely Tarkat kohdekohtaiset kalastussäännöt ovat tärkeitä niin kalakantojen kestävyyden kuin toimivan, turvallisen ja tasapuolisen kalastusharrastuksen takaamiseksi. Säännöt tulee tehdä yhteistyössä kaikkien eri kalastajaryhmien, vesialueen omistajien, tutkijoiden sekä paikallisen ELY-keskuksen kanssa.

Lähikalastuspaikat mahdollistavat kaikkien ihmisryhmien kalastusharrastuksen. Ne ovat halpa keino lisätä kunnan liikuntatarjontaa.

6

Lähtökohtana sääntöjen luomiseen on kuitenkin aina kalakantojen kestävyys. Kerran ylikalastettu kalakanta on vaikeasti palautettavissa, eikä huono kalakanta hyödytä mitään kalastajaryhmää. Kaupunkialueella sijaitsevat lähikalastuspaikat ovat lähes aina vapaka-


lastuskohteita, joissa oleellisimmat säännöt ovat kalojen sallitut pyyntimitat, saaliskiintiöt sekä vapamäärät. Mikäli kalastuskohteena on laajempi järvi- tai merialue, tulee säännöissä myös ottaa huomioon tarvittavat verkkokalastusrajoitukset. Kalastuksenvalvonta Kalastuksenvalvonta voidaan toteuttaa monella tavalla. Tärkeää on ainoastaan tehokas, ammattitaitoinen ja ennen kaikkea riittävän laaja valvonta. Valvonta tulee suunnitella ja sopia tarkasti, jotta se voidaan varmistaa eri vuodenaikoina ja kohdentaa järkevästi tärkeimpiin kohteisiin. Nykyään kalastuksenvalvojalta edellytetään kalastuksenvalvontatutkintoa sekä vesialueen omistajan valtuutusta kyseisen alueen valvontaan. Koska useimmissa kunnissa ei ole tarpeeksi koulutettuja valvojia, valvonta järjestetään usein yhteistyössä muiden vesialueen omistajien sekä paikallisten kalastusseurojen kanssa. Lähes kaikki aktiiviset vapaa-ajankalastajat kaipaisivat kotivesilleen enemmän kalastuksenvalvontaa. Usein he olisivat myös itse valmiita valvomaan ilmaiseksi omia kalastuskohteitaan. Näin ollen helpoin ja halvin tapa kehittää kunnan vesialueiden kalastuksenvalvontaa on järjestää yhdessä ELY-keskuksen kanssa kalastuksenvalvojakoulutuksia alueen kalastajille ja antaa halukkaille kalastajille valtuutus valvoa vesialueita. Vaikka suuren kalastajajoukon valtuuttaminen kalastuksenvalvontaan saattaa kuulostaa vaikeasti hallinnoitavalta, on syytä muistaa, että kalastuksenvalvoja on valvonnasta aina rikosoikeudellisessa vastuussa. Valvojien vesialuekohtainen kouluttaminen ja yhteisten pelisääntöjen sopiminen on aina tärkeää. Kalaistutukset Varsinkin suosituimmilla koskikalastuskohteilla saattaa kalastaa päivittäin kymmeniä tai jopa satoja ihmisiä hyvin rajallisella alueella, kun samaan aikaan koskessa voi olla vain muutamia kymmeniä kalastuskokoisia kaloja. Varsinkin tämän kaltaisessa tilanteessa voi olla tarpeellista istuttaa kaloja lieventämään kalakantaan kohdistuvaa kalastuspainetta.

Kalastuksen järjestäminen Kalastuksensäätely – kalakantojen kestävyys – kalakantojen tasapuolinen käyttö Kalastuksenvalvonta – tiedottaa – valvoo kalastussääntöjen toimeenpanoa Kalaistutukset – tukitoimena kalakantojen kestävyyden takaamiseksi – hävinneen kalakannan palauttamiseksi – saalismäärän kasvattamiseksi

7


Kalastuksenvalvonta kannattaa keskittää suosituimpiin kalastuskohteisiin.

Kalaistutukset eivät kuitenkaan saisi olla lähtökohtana kalakannan kestävyyden takaamiseksi, vaan niiden tulisi olla tarkasti suunniteltuja ja vastata todelliseen tarpeeseen. Yleisesti ottaen istutuksien tulisi suuntautua heikossa kunnossa olevien kalakantojen elvyttämiseen ja toimia yhtenä apukeinona riittävän kalastuksensäätelyn ja kutualuekunnostusten kanssa. Lisäksi kaloja voidaan istuttaa voimakkaan kalastuspaineen alla olevien kalakantojen kestävyyden takaamiseksi eli suoraan kalastettavaksi. Mikäli kalastettavaksi istutetaan lohikaloja, joilla on alueella myös luonnonvaraista kantaa, tulee istutettavat kalat rasvaeväleikata luonnonkalojen ja istutettujen, kalastettavaksi tarkoitettujen kalojen erottamiseksi. On hyvä muistaa, että tutkimusten mukaan Suomessa istutetaan vuosittain turhaan miljoonia kaloja. Ilman tarvetta, tarkkaa suunnittelua ja toteutusta, istutetuista kaloista voi kadota lähes heti istutuksen jälkeen jopa yli kahdensankymmentä prosenttia. Usein istutuksiin käytettävästä rahamäärästä olisi huomattavasti enemmän hyötyä esimerkiksi toimivien lähikalastuskohteiden luomisessa tai kalojen kutualueiden kunnostamisessa.

8


LÄHIKALASTUSKOHTEEN RAKENNE JA PALVELUT

Lähikalastuskohteen voi perustaa myös valmiiseen rakenteeseen, kuten venesatamiin tai silloille.

L

ähikalastuskohteet ovat kunnan tärkein panostus kalastukseen. Jokaisen kunnan taajama-alueelta tulisi löytyä helposti saavutettavia, kaikille soveltuvia ja turvallisia kalastuskohteita, jotka takaavat kalastusmahdollisuuden kaikille ihmisryhmille. Lähikalastuskohteet ovat tärkeitä varsinkin lapsille ja nuorille, joiden mahdollisuudet matkustaa kalastuskohteisiin ovat rajallisia. Lähikalastuskohteet ja niiden tarvitsemat rakenteet ja palvelut voivat olla hyvin erilaisia, riippuen muun muassa kohteen tyypistä, sijainnista ja käyttäjämäärästä. Hyvä lähikalastuskohde ei välttämättä vaadi suurta rahallista panostusta, kunhan kalastus otetaan huo mioon kohdetta rakennettaessa. Meri-, järvi- ja lampikalastuskohteet Koskikalastuskohteet ovat usein suosituimpia lähikalastuskoh-teita hyvien saalismahdollisuuksien takia.

Tyypillinen lähikalastuskohde on järven-, meren- tai lammenranta, jonka ranta mahdollistaa kalastuksen. Usein suosituimmat kohteet ovat salmi- tai virtapaikoissa, joissa liikkuu

Lähikalastuspaikka Lähikalastuspaikka on:

Sen saavuttamiseksi tarvitaan:

– helposti saavutettava

– julkista liikennettä

– kaikille soveltuva

– helpottavia rakenteita

– tunnettu

– tiedottamista

– turvallinen kalastuskohde

– ylläpitoa

9


Kalastajia on tärkeää opastaa myös kalastuskohteissa.

paljon kalaa. Paikasta riippuen kohde voi olla rakennettu ranta tai kasvillisuudesta vapaa luonnonranta. Helpoin tapa lisätä kohteen toimivuutta on asentaa kalastuslaitureita, jolloin rannan kasvillisuudesta ei ole haittaa kalastukselle. Tällöin kalastuksesta ei ole myöskään haittaa muille alueen ulkoilijoille. Varsinkin lampikalastuskohteet ovat usein istuta ja ongi -kohteita. Koska kalastajia ja kalastustekniikoita on erilaisia, kohteiden tulisi olla mahdollisimman monipuolisia. Monista kunnista löytyykin esimerkiksi lohi-, siika- ja karppilampia normaalien järvi- tai merikalastuskohteiden lisäksi. Onkin syytä muistaa, että esimerkiksi särkikalavoittoinen lampi on osalle kalastajista yhtä upea kalastuskohde kuin lohikaloja kuhiseva koski. Jokikalastuskohteet Jokikalastuskohteet eroavat suuresti järvi- ja merialueilla olevista lähikalastuskohteista. Useimmiten jokikalastuskohteet ovat koskialueita, joissa kalastajan tavoitelajit ovat petokaloja. Hyvässä koskikalastuskohteessa kalastus on otettu laajasti huomioon rantojen rakentamisessa. Rakentamattomat rannat ovat usein täynnä puita ja pensaita, jotka estävät rannoilta kalastamisen. Lisäksi aivan rannan tuntumassa kulkee usein kävelytie, jolloin kalastus saattaa aiheuttaa vaaraa muille ulkoilijoille. Riippuen joen leveydestä, virtaamasta ja rantojen rakenteesta, kalastus vaatii usein laitureita, varsinkin virvelikalastajien käyttöön. Laitureiden asentaminen on suositeltavaa varsinkin lähellä luonnontilaa olevissa kohteissa, joissa rantojen kasvillisuus halutaan säilyttää. Vaikka perhokalastajat kalastavat usein koskessa kahlaten, kalastuslaiturit helpottavat myös heidän kalastustaan ja vähentävät kahlauksen tarvetta. Tämä on hyödyllistä varsinkin syksyllä, talvella ja keväällä koskialueen pohjassa olevan lohikalojen mädin ja poikasten selviytymisen kannalta. Kahlaaminen on yleensä myös kielletty kalastussäännöissä kyseisinä ajankohtina. Kalastuslaitureita on hyvä asentaa myös koskialueiden ulkopuolelle jokivarteen. Tällöin ne palvelevat myös onkijoita, jotka eivät koskialueella saa kalastaa.

10


PALVELUT Luvanmyynti Suosituimmissa kalastuskohteissa tulisi olla luvanmyyntipiste. Luvanmyyntipisteen voi esimerkiksi yhdistää alueella sijaitsevaan kahvilaan tai muuhun yritykseen. Mikäli kohteessa ei ole kahvilaa tai muuta yritystä, voi luvanmyynnin ratkaista esimerkiksi luvanmyyntiautomaatilla tai internet- ja mobiililuvilla. Luvanmyynnin järjestäminen kalastuskohteeseen vähentää luvatonta kalastusta ja mahdollistaa kalastussäännöistä ja niiden muutoksista tiedottamisen kalastajille. Luvanmyynnin yhteydessä pitäisi aina mahdollisuuksien mukaan tarkastaa myös valtion kalastonhoitomaksun hankinta.

Luvanmyyntipisteet ovat tärkeimpiä kalastuspalveluita.

Tiedottaminen Kalastuskohteista ja säännöistä tiedottaminen on yksi tärkeimmistä kalastuspalveluista. Kunnan verkkosivuilta tulisi löytyä tietoa muun muassa kalastuskohteiden ja luvanmyyntipisteiden sijainneista, lupahinnoista, kalastussäännöistä sekä kalastuksenvalvonnasta. Samat tiedot tulisi löytyä myös suosituimpiin kalastuskohteisiin sijoitettavista infotauluista. Infotauluihin on hyvä lisätä kalastuksenvalvojan ja hälytyskeskuksen yhteystiedot. Kalastuskohteista tiedotetaan myös muun muassa Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön internetsivuilta (www.vapaa-ajankalastaja.fi) löytyvillä palveluilla. Mikäli kunnan kalastuskohteita ei vielä sivustoilta löydy, saa ne sinne olemalla yhteydessä järjestön työntekijöihin. Julkinen liikenne Kalastuskohteet unohtuvat harmillisen usein julkisen liikenteen järjestämisessä. Suosittujen kalastuskohteiden lähellä tulisi olla julkisen liikenteen pysäkki, jolloin kalastuskohde palvelisi myös niitä, jotka lähikalastuskohteita eniten tarvitsevat. Varsinkin nuorilla kalastajilla ei usein ole mahdollisuutta kulkea omatoimisesti kalastuskohteisiin ilman julkisen liikenteen palveluita.

Kalastuskohteen luvanmyynnin voi järjestää myös luvanmyyntiautomaateilla tai mobiili- ja nettiluvilla.

Kevyenliikenteenväylät Suosituimmat kalastuskohteet ovat usein myös suosittuja ulkoilualueita. Hyvät kevyenliikenteenväylät ja kulkuyhteydet palvelevat laajaa ihmismäärää. Kävelyteitä suunniteltaessa ja rakennettaessa suositun kalastuskohteen läheisyyteen, tulisi kalastus aina muistaa ottaa huomioon. Rantakalastuskohteissa kävelytietä ei kannata rakentaa kiinni rantaan. Tällöin vältetään riski kalastajien koukkujen osumisesta muihin liikkujiin. Parkkipaikat Riittävä määrä parkkipaikkoja vähentää luvatonta parkkeerausta muun muassa kevyenliikenteen väylille. Tämä lisää turvallisuutta ja yleistä viihtyvyyttä.

11

Opaskartat auttavat kalastajia löytämään kalastuskohteet sekä eväspaikat. Opaskartan yhteydessä voi myös tiedottaa kalastussäännöistä.


Tukevat kaiteet lisäävät kalastajien turvallisuutta ja ovat tärkeitä varsinkin virtavesikohteissa.

Laiturit

L

aiturit ovat yksinkertainen ja halpa ratkaisu toimivan lähikalastuspaikan luomiseksi. Laiturit voivat olla kiinteästi rantaan rakennettuja tai irrotettavia riippuen niiden soveltuvuudesta kohteeseen. Laitureiden sijoittaminen ja asentaminen tulee valmistella huolella. Tärkeimpänä on ottaa huomioon kalastajien turvallisuus. Järvi-, lampi- ja merikohteissa riittää usein laiturin rakentaminen kalastajien suosimaan kohtaan. Jokikalastuskohteissa virtaama kuitenkin vaihtelee eri vuoden-aikojen välillä runsaasti ja saattaa vaikuttaa kalastuslaitureihin. Laiturin paikkaa suunniteltaessa tulee tarkastella sijoituspaikan virtausolosuhteita eri vuodenaikoina ja varautua keväisin mahdollisesti muodostuviin jäälauttoihin. Yleisesti ottaen laiturit tulee asentaa koskien suvantokohtiin, jossa virtaama vaihtelee tasaisemmin. Yleensä kätevin ja turvallisin ratkaisu on rakentaa kiinteitä kalastuslaitureita. Vaikka kiinteän laiturin rakentaminen vaatiikin usein enemmän rahaa, on se vähemmän alttiina veden virtauksen aiheuttamille ongelmille ja helpompi hoitaa. Lisäksi kunnolla rakennettua kiinteää laituria ei tarvitse nostaa maihin talven ajaksi. Laituripaikkaa suunniteltaessa tulee tietysti myös

12

Infotaulun tulisi löytyä jokaisesta lähikalastuskohteesta.


ottaa huomioon kohdan soveltuvuus kalastukseen. Paras keino tähän on kysellä alueen kalastajilta heidän mielipidettään sopivaksi laituripaikaksi. Perkauspaikka Kunnon perkauspaikalta tulisi löytyä pöytätaso, jätteenkeruu sekä mielellään myös vesipiste. Perkauspaikka vähentää rantojen roskaisuutta ja perkuujätteiden perässä tulevien eläinten, kuten lokkien ja minkkien, määrää alueella. Wc:t Wc on yksi tärkeimmistä kalastuskohteen palveluista. Jokaiseen kalapaikkaan ei wc:tä tietenkään voi rakentaa, mutta suosituimmissa kohteissa sellainen tulisi olla. Mikäli kohteessa ei ole kahvila- tai ravintolayrittäjää, voidaan kohteeseen rakentaa kiinteä wc tai tilata siirrettävä Bajamaja. Wc:n kunnossapidon ja tyhjennyksen on oltava säännöllistä. Roskakorit Niinkin yksinkertainen asia kuin roskien kerääminen on unohtunut useimmista kalastuskohteista. Roska korien tarve on suuri varsinkin suosituissa kalastuskohteissa. Usein kalastuskohteiden rannat ovat täynnä tupakantumppeja, muovia ja siimanpätkiä. Tämä aiheuttaa alueen luontoarvojen heikentymisen lisäksi kiistoja kalastajien ja muiden ulkoilijoiden välillä. Lisäksi rannalle jätetyt siimat ovat erittäin vaarallisia lin-nuille ja muille eläimille. Vaikka omien jälkien siivoaminen onkin aina sotkijan omalla vastuulla, on sitä hyvä helpottaa riittävällä roskakorien määrällä. Veneenlaskupaikat Veneenlaskupaikat helpottavat veneellisten kalastajien liikkuvuutta sekä vähentävät rantakalastuskohteiden kalastuspainetta. Lisäksi ne palvelevat myös melojien tarpeita. Toimiva veneenlaskupaikka on tarpeeksi loiva, kiinteäalustainen laskuluiska, jonka rakentamisessa on otettu huomioon myös vedenpinnan korkeuden vaihtelu. Veneenlaskupaikkojen sijainnit tulisi löytyä kunnan internetsivuilta ja kalastuskartasta.

Kalanperkuupaikat parantavat rantojen siisteyttä sekä helpottavat kalojen hyötykäyttöä.

Erityisryhmät Jokaisesta kunnasta tulisi löytyä vähintään yksi helposti saavutettava kalastuskohde, joka sopii myös kaikkien erityisryhmien käyttöön. Käytännössä tämä tarkoittaa turvallisia, myös lapsille, vanhuksille ja liikuntarajoitteisille sopia rantoja tai laitureita. Laiturit sijoitetaan kohtiin, joiden lähelle pääsee autolla. Rantaan johtavan kevyenliikenteenväylällä ja laiturilla tulee olla mahdollista kulkea myös pyörätuolilla. Turvallisuuden takaamiseksi, laiturissa tulee olla kaiteet ja pelastusrengas. Muita kalastusta helpottavia rakenteita, kuten vapatelineitä, penkkejä ja pöytiä, tulisi myös olla tarjolla. Erityisen tärkeää on muistaa tiedottaa kyseisten kohteiden sijainnista ja rakenteista. Turvallisuus Infotauluista löytyvien hätäkeskuksen yhteystietojen lisäksi lähikalastuskohteiden turvallisuutta voi lisätä muun muassa pelastusveneellä ja pelastusrenkailla. Myös rantojen rakenteen, esimerkiksi portaiden ja kaiteiden tarkka suunnittelu lisää alueen turvallisuutta.

13


KALASTUSTAPAHTUMIA LÄHIKALASTUSALUEILLE

L

ähikalastuspaikkojen tunnettavuuden ja käytön lisäämiseksi sekä kohteiden sääntöjen mukaisen käytön parantamiseksi, niillä kannattaa järjestää säännöllisesti ohjattuja kalastustapahtumia. Kalastustapahtumien tulisi olla helposti lähestyttäviä ja ilmaisia koko perheen tapahtumia. Kalastustapahtuman järjestäminen ei vaadi taloudellisesti, eikä toiminnallisesti, suuria sijoituksia. Alueen kalastusseuroilta saa usein ilmaista apua niin kalastamisen opetukseen kuin välineidenkin hankintaan. Lisäksi tapahtumien yhteistyökumppaneina toimivat usein kalastusoppaat, kalastusvälinevalmistajat, maahantuojat, kalastusvälineliikkeet sekä esimerkiksi Lions Club.

Koko perheen lähikalastustapahtumat ovat olleet valtavan suosittuja.

Kalastustapahtuman järjestämistä koskevat samat säännöt kuin muitakin yleisötapahtumia. Lähes kaikilla kunnilla on valmiit ohjeet siihen, kuinka tapahtumat kunnan alueella järjestetään. Yleisötapahtumista tulee tehdä ilmoitus poliisille sekä toimittaa turvallisuussuunnitelma. Lisäksi täytyy muistaa hankkia lupa alueen käytölle sekä kalastukseen. Järjestyksenvalvonta Suurempiin tapahtumiin tarvitaan järjestyksenvalvojat. Useimmissa tapauksissa järjestyksenvalvojana voi toimia kuka vaan, kunhan valvojat on ilmoitettu alueen poliisille ja heillä on järjestyksenvalvojakortin omaava esimies. Ensiapu

Kalastustapahtumien yhteydessä voi myös kerätä kehitysehdotuksia kunnan kalastustarjonnan parantamiseksi.

14

Jokaisessa tapahtumassa tulee olla ensiapuhenkilöstö sekä -välineistö. Ensiavun erityispiirteinä kalastustapahtumissa tulee ottaa huomioon muun muassa haaverit koukkujen kanssa sekä kalojen hajun houkuttamien ampiaisten paljous.


Kaupungin lähikalastus-kohteiden esittelyä Lahdessa.

Mainonta Tapahtumasta tiedottaminen on helppo toteuttaa kunnan internetsivujen ja paikallislehtien avulla. Useimmilla vuosittain järjestettävillä tapahtumilla on vakituinen ajankohta (esim. kesäkuun ensimmäinen lauantai), jolloin tapahtuman mainontaa varten tilattuja banderolleja ei tarvitse uusia vuosittain. Muuta huomioitavaa Koska kalastustapahtumat ovat ulkona, on hyvä varautua säätilan muutoksiin esimerkiksi teltoilla ja katoksilla. Lisäksi on huomioitava muun muassa wc:t sekä riittävä äänentoisto. Rahoitus Kalastustapahtumien järjestäminen on hyvä tehdä yhteistyössä mahdollisimman monen paikallisen toimijan kanssa. Näin myös rahoituksen ja talkootyövoiman hankkiminen on helpompaa. Tapahtumakohtaista rahoitusta voi hakea esimerkiksi ELY-keskuksilta. Myös tarvittava kalastusvälineistö järjestyy usein helposti välinevalmistajien, -maahantuojien tai -myyjien avustuksella. Myös paikallisilla kalastusseuroilla on usein lainattavaa välineistöä. Jotkin kunnat ovat myös hankkineet suuren määrän välineistöä kunnan käyttöön tapahtumia varten. Esimerkiksi Helsingin kaupunki jakaa vuosittain lapsille jopa tuhat mato-onkea. Välineiden jakaminen helpottaa lasten kalastusta myös tapahtumien ulkopuolella, eikä tapahtuman jälkeen ole tarvetta huoltaa välineistöä.

15


Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Teksti: Antero Virkkunen Kuvat: Antero Virkkunen, Olli Saari, Janne Tarkiainen, Janne Rautanen, Juha Ojaharju, Heikki Virkkunen Toimittanut: Jaana Vetikko Taitto: Markkinointipörssi Oy, Heikki Hjelt Rahoitettu osittain maa- ja metsätalousministeriön kalastuksenhoitomaksuvaroilla. ISBN 978-952-5447-16-3

Profile for Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Opas lähikalastuspalveluiden järjestämiseksi  

Kaupungistumisen seurauksena kalastus siirtyy yhä enemmän taajama-alueille. Siksi kuntien järjestämät kalastuspalvelut ovat yhä suuremmassa...

Opas lähikalastuspalveluiden järjestämiseksi  

Kaupungistumisen seurauksena kalastus siirtyy yhä enemmän taajama-alueille. Siksi kuntien järjestämät kalastuspalvelut ovat yhä suuremmassa...

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded