Issuu on Google+


Sisällys Kertomuksia Kestävän kehityksen keskukselta

Lukijalle

5

Pitkäaikaistyöttömien työllistämis- ja ohjausprojekti

1.

Kestävän kehityksen keskus pähkinänkuoressa

6

2.

Yhteistyöverkostojen rakentaminen

14

2.1 Yritykset mukana keskuksen toiminnassa

14

2.2 Verkostot - Toimiva kokonaisuus muodostuu laajasta yhteistyöstä

18

2.3 Ympäristönhoidolliset tehtävät pilotointihanke

22

3. Kestävän kehityksen keskus: ekologista ja edullista rakentamista

26

4. Työllistymispolut ja tarinat

34

Oulun Työllisyys- ja kierrätysverkko – Oulun TYKI ry Kestävän kehityksen keskus Teksti ja kuvat: Gr. suunnittelu ja taitto: Painatus: Rahoittajat:

Kestävän kehityksen keskus, sxc.hu, alfa-tiimi, corel Alfa-Tiimi, Matti Pohjola Koillismaan kirjapaino Oy ELY-keskus, Euroopan Unioini; Euroopan Sosiaalirahasto ja Vipuvoimaa EU:lta -hanke

4.1 Ammattitaitoiset, työkokemusta omaavat henkilöt

36

4.2 Ammattiin valmistuneet nuoret, joilla ei ole oman alan työkokemusta tai sitä on vain vähän

38

4.3 Koulunsa keskeyttäneet nuoret

40

4.4. Henkilöt, joilla on joitain henkilökohtaisia ongelmia 44 4.5 Vankilataustan omaavat henkilöt

46

4.6 Maahanmuuttajataustaiset henkilöt

48

Mitä projektin jälkeen

52

Muistiinpanoja

54

5.

3


Lukijalle Tämä kirjanen on osa Kestävän kehityksen keskuksella vuosina 2010–2013 toiminutta Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa Pitkäaikaistyöttömien työllistämis- ja ohjausprojektia (PITO -projekti). Keskuksella on pitkä historia ja toiminnasta on kertynyt paljon hyviä kokemuksia, joista tässä kirjasessa kerrotaan. Tarkoituksena on esitellä sekä uusia kokeiluja sekä vanhoja toimintatapoja, mitkä on vuosien saatossa havaittu toimiviksi ja joita projektissa on päästy kehittämään eteenpäin. Käytännön esimerkkien avulla kerrotaan kuinka Kestävän kehityksen keskus on omassa toiminnassaan onnistunut pitkäaikaistyöttömien työllistämisen tavoitteissa ja samalla vastannut kolmannen sektorin toimijoiden yleisesti kohtaamiin haasteisiin; kuinka toiminnan jatkuvuutta varmistetaan sekä millä keinoin jatkuvaa uusiutumista ylläpidetään, kuinka saadaan edulliset työtilat, kuinka työtehtävät jaetaan ja millaista koulutusta ja ohjausta pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat työllistyäkseen vapaille työmarkkinoille. Kestävän kehityksen keskus on usean yhdistyksen kokonaisuus. Puhumme kirjassa usein Kestävän kehityksen keskuksesta vain keskuksena. Puhuessamme keskuksesta työllistämisen yhteydessä tarkoitamme keskuksella toimivia yhdistyksiä: Yritetään yhdessä ry:tä sekä Oulun Kierrätys ja työllistämisverkko – Oulun TYKI ry:tä. Yritetään yhdessä ry työllistää suurimman osan keskuksen työntekijöistä. Toki muutkin keskuksen yhdistykset työllistävät, mutta esimerkiksi tiloissa toimivan asukastuvan toiminta ja työllistäminen on jätetty tässä käsittelemättä. Samoin Oulun aikuislukion, Oulun seudun eläinsuojeluyhdistyksen sekä muiden keskuksella vuokralla olevien toimijoiden toimintaa on vain sivuttu. Pääroolissa tässä kirjasessa on Oulun TYKI ry PITO -projektin hallinnoijana ja keskuksen pitkäaikaisena toimijana sekä Yritetään yhdessä ry keskuksen päätoimijana. Toivomme tämän kirjasen herättävän ajatuksia ja toimivan innoituksena muille toimijoille. Haluamme myös kiittää kaikkia yhteistyötahoja, joiden kanssa projektin aikana tehtiin yhteistyötä.

5. marraskuuta 2013

Tatu Raitala Outi Karasti

4

5


1.Kestävän kehityksen keskus pähkinänkuoressa Kestävän kehityksen keskus on syrjäytymistä ehkäisevä, vireä ja ekologisesti kestävämpää maailmaa rakentava kolmannen sektorin palveluntuottaja. Oulun Välivainiolla sijaitsevan työllistävän keskuksen toiminta-ajatuksena on modernin kaupunkiyhteisön kestävä kehittäminen sosiaalista yhdenvertaisuutta sekä elinympäristön hyvinvointia edistävällä tavalla. Keskus on toimiva esimerkki siitä miten työllistämistoiminta, luonnonvarojen ehtyminen ja kierrätys on yhdistetty toimivaksi kokonaisuudeksi. Vuonna 1986 perustettu keskuksen taustayhdistys, Yritetään yhdessä ry, on keskuksen suurin toimija, tilojen rakentaja ja hallinnoija. Tiloissa toimii myös muita yhdistyksiä, kuten Oulun TYKI ry. Lisäksi keskuksella ovat vuokralla Oulun aikuislukion perusaste, Oulun seudun eläinsuojeluyhdistys sekä Puolivälinkankaan suuralueen asukastupa. Yritetään yhdessä ry:n omistamassa keskuksessa tilat ovat jakautuneet kolmeen eri rakennukseen ja niiden yhteispinta-ala on noin 1250 m2.

Keskuksen työtehtävät ovat monipuoliset: valikoimassa on tällä hetkellä yli 20 erilaista työvaihtoehtoa. Pajoissa toimivat muun muassa hyötyjätekeräyspalvelu, ekopisteiden rakennus- ja kunnossapitopalvelu, pyöräpaja, ompelupaja, pienkone- ja autokorjaamo, ympäristöpaja sekä entisöintipaja. Edellisten ohella nykyinen tarjonta käsittää kiinteistönhoitoa, rakennus- ja viherrakennustoimintaa, raivaus- ja metsurintöitä sekä siivousta. Entisöinnin ja korjausrakentamisen parissa sekä keskuksen uudisrakennustyömailla on tarjolla lukuisia korkeaa ammatillista osaamista vaativia työtehtäviä. Yritysten kanssa tehdään koko ajan yhteistyötä ja eri työkohteisiin sijoitetaan henkilöitä päivittäin.

Kestävän kehityksen keskus tarjoaa monipuolisia työtehtäviä eri elämäntilanteissa oleville henkilöille. Vuositasolla keskus työllistää yhteensä eri toimenpiteisiin noin 250 henkilöä. Keskus työllistää henkilöitä palkkatuella ja tarjoaa työkokeilua sekä kuntouttavaa työtoimintaa, työharjoittelupaikkoja koulujen opiskelijoille sekä eri vakuutusyhtiöiden ja kuntoutuslaitosten kautta tuleville henkilöille. Nuorille, vielä koulussa oleville, keskus tarjoaa vuosittain työelämään tutustumista (TET-jakso) sekä kesätöitä kesätyösetelillä. Kestävän kehityksen keskuksella voi suorittaa myös koevapauteen liittyvää työtoimintaa sekä yhdyskuntapalvelua.

6

7


Kestävän kehityksen keskuksen eri työtehtäviä:

• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

pyöränkorjaus kierrätyspyörien kokoaminen siivous ruoanvalmistus ja keittiötyöt hitsaus autonkorjaus metallityöt, esim. savustuslaatikot huonekalujen kunnostus ja verhoilu tuotteiden valmistus pienkoneiden korjaus puunkaato ja raivaustyöt polttopuiden teko talonmiehen työt toimistotyöt käsin tapahtuva paperinlajittelu sanomalehtipaperin myynti kukkakaupoille huoneistoremontit rakennusmaalaus ruiskumaalaus vaatteiden ompelu ja korjaus piha- ja virkistysalueiden hoito ja siivous tavaroiden kuljetus puutarha- ja kivityöt taloyhtiöiden hyötyjätteiden keräys ja lajittelu kompostoreiden rakentaminen ja asennus aitaelementtien teko rakennustyöt

8

Työvaihtoehtoja on tarkoituksella paljon, jotta etenkin nuorilla ja omaa alaa etsivillä on mahdollisuus valita ja kokeilla eri työtehtäviä. Työtehtäviä kehitetään jatkuvasti ja omat tilat mahdollistavat muutokset. Työpaja on etenkin nuorelle usein se ensimmäinen työpaikka, missä opitaan eri taitoja ja motivoidutaan kohti työelämää. Keskuksen motto on:

“Pajatyö opettaa – oikea työ työllistää!”

Keskuksella panostetaan myös aktiivisesti peruutustöiksi kutsuttujen matalampaa osaamistasoa edellyttävien tukityömuotojen kehittämiseen. Tällaisia ovat muun muassa paperinlajittelu, polttopuiden pilkkominen, pinoaminen ja kuljetus, sekä yritysten kanssa alihankintana suoritettavat pakkauslavojen ja -laatikoiden sekä aitaelementtien valmistaminen. Kestävän kehityksen keskuksella on aina työtä tehtäväksi niille, jotka eivät syystä tai toisesta – elämäntilanteestaan, koulutustaustastaan tai yritysten senhetkisistä tarpeista – työllisty avoimille työmarkkinoille. Toisin sanoen kaikille motivoituneille työttömille pyritään tarjoamaan osaamista vastaava työtä ja työllistymismahdollisuuksia.

Sosiaalisin perustein tehtävät työt yksityisille henkilöille Keskus tekee myös jonkin verran työsuorituksia sosiaalisin perustein yksityishenkilöille. Sosiaaliset perusteet täyttyvät tapauskohtaisesti, mutta esimerkiksi sosiaalisen luototuksen hakeminen oman kodin perusparannuksiin on käynyt perusteesta. Muita ryhmään kuuluvia ovat vanhukset, vammaiset, pienituloiset ja työttömät, joilla ei olisi korkean hinnan vuoksi mahdollista hankkia kyseistä palvelua avoimilta markkinoilta. Moni näistä töistä jäisi tekemättä ilman keskuksen tarjoamaa apua ja palvelua.

9


Hyvä yhteishenki – ilmapiirin merkitys Tätä kirjasta tehdessä kyselimme keskuksen työntekijöiltä heidän näkemyksiään siitä missä Kestävän kehityksen keskus on onnistunut. Yksi usein esiin noussut seikka oli paikan ilmapiiri, jota luonnehdittiin hyväksi. Työpaikkana keskuksen koettiin olevan rento - paikka missä jokainen työntekijä tulee kohdelluksi tasavertaisena. ”Täällä ei tarvitse jännittää”, kertoi eräs työntekijä. Keskukselle on vuosien saatossa onnistuttu luomaan sellainen ilmapiiri, että ihmiset viihtyvät. Tämä ei ole sattumaa, vaan tähän on tietoisesti pyritty. Luottamus työntekijöiden tekemiseen ja vapaaehtoisuuteen perustuva työllistäminen ovat toiminnassa olennaisia seikkoja. Työntekijöiden tekemiseen luotetaan ja oma-aloitteisuuteen kannustetaan. Esimiehet ovat helposti lähestyttäviä ja virallista työntekijäesimies hierarkiaa ei turhaan korosteta. Eräs työntekijä totesi että, työntekijöiden elämäntilanteen samankaltaisuus ja pitkään jatkunut työttömyys ovat yhdistäviä ja vertaistukea luovia tekijöitä. Työpaikan ilmapiiri on tietysti aina useiden osien summa, mutta Kestävän kehityksen keskuksen reseptinä on ollut rentous, luottamus ja vapaaehtoisuus. Tällä ohjeella tässä paikassa on saatu aikaan toimiva keitos.

10

11


Pitkäaikaistyöttömien työllistämis- ja ohjausprojekti Kolmivuotinen Pitkäaikaistyöttömien työllistämis- ja ohjausprojekti (PITO) on ollut tärkeä osa keskuksen toiminnan kehittämistä ja yhteistyöverkostojen rakentaja. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) sekä Oulun kaupungin rahoittamassa projektissa panostettiin työllistämisen lisäksi työllistettävien ohjaukseen, keskuksen laajenemiseen ja yrityssuhteiden luomiseen. Pitkäaikaistyöttömille rakennettiin keskuksella henkilökohtaisia työllistymispolkuja ja etsittiin opiskelupaikkoja. Lisäksi keskuksen työntekijöille järjestettiin lyhytkoulutuksia työllistymisedellytysten parantamiseksi. Keskuksen työvalikoimaa monipuolistettiin muun muassa rakentamistoiminnalla ja metsurintöillä. Yrityksiin edelleensijoitettiin työntekijöitä ja keskuksen toimintaa esiteltiin lukuisille alueen yrittäjille sekä muille yhteistyötahoille. Yhteistyötä tiivistettiin myös monien organisaatioiden, yhdistysten ja oppilaitosten kanssa.

Projektissa aloittaneiden henkilöiden ikäjakauma 90

15-24-vuotiaita 38 25-44-vuotiaita 90 45-54-vuotiaita 36 55-64-vuotiaita 10

38

36

yli 65-vuotiaita 0 10 0

Henkilöiden tilanne projektissa päättämisen jälkeen Työllistynyt 41

Projektin tiedot

Aloittanut yrittäjänä 1

Kesto: 1.12.2010 – 30.11.2013

Työttömänä 49

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Oulun kaupunki

19%

25% 1%

25% 30%

Työelämän ulkopuolella, esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa 40 Aloittanut tai jatkanut koulussa 31

Toteuttaja: Oulun Työllistämis- ja kierrätysverkko – Oulun TYKI ry Kohderyhmä: Erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat nuoret 18–28 -vuotiaat sekä pitkäaikaistyöttömät Tuloksia Projektiin osallistui reilut 170 henkilöä, joista yli puolet oli 24–44 -vuotiaita. Lähes puolet osallistujista oli projektissa päättämisen jälkeen työssä tai koulutuksessa (44 %). Uusia yrityksiä saatiin mukaan toimintaan reilut 30.

Projektiin osallistuneiden henkilöiden koulutustausta Perusaste 70 Keskiaste 94

40% 54%

Korkea aste 9

Lähes 90 projektiin osallistunutta henkilöä suoritti projektin kautta yhden tai useamman lyhytkorttikoulutuksen, kuten työturvallisuuskortin, tulityökortin, hygieniapassin ja/tai ensiapukoulutuksen.

12

5%

13


2.Yhteistyöverkostojen rakentaminen Yhteistyö eri tahojen kanssa on olennainen osa keskuksen toimintaa. Yksin ei voi eikä kannata toimia. Yhteistyötä tehdään yritysten, kaupungin ja monien eri organisaatioiden kanssa. Koska yritysyhteistyö poikkeaa yhteistyöstä muiden verkostojen kanssa, sitä on käsitelty tässä erikseen ja sen jälkeen kuvattu muita yhteistyöverkostoja.

2.1 Yritykset mukana keskuksen toiminnassa Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeä osa keskuksen toiminta-ajatusta. Yritysyhteistyön perusajatus on luoda työpaikkoja ja tarjota henkilöille väylä avoimille työmarkkinoille. Pitkään työttöminä olleiden henkilöiden työkokemuksen lisääminen on myös yksi kannustava tekijä yritysyhteistyön kehittämiselle. Yritysyhteistyöllä ei pyritä tekemään voittoa. Kaikki yhteistyöstä saadut tulot käytetään henkilöiden palkkakustannuksiin sekä keskuksen toiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen.

Keskuksella työskentelevä nuori kaivinkoneenkuljettaja työllistettiin maanrakennusalan yritykseen koulutustaan vastaavaan työhön. Hän teki kesän ajan kerrostalotyömaan salaojituksia. Vaikka vakituista työpaikkaa ei syntynyt, sai henkilö tarvitsemaansa työkokemusta alalta.

Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö on pääasiassa kahdenlaista. Pääsääntöisesti etsitään ammattitaitoisille henkilöille heidän koulutustaan vastaavaa työtä ja yrityskontakteja. Toisaalta pyritään kehittämään yrityksiin uudenlaista työtä, joihin yritys voi palkata myös vähemmän koulutusta omaavan henkilön. Yhteistyöyritykset ovat osoittaneet kiinnostusta erityisesti kyseisiä oikeassa vaativassa työskentely-ympäristössä pätevöityneitä työntekijöitä kohtaan. Yritykset on alusta lähtien otettu mukaan työtehtävien suunnitteluun, jotta ohjauspolkujen sekä tarjottavan koulutuksen sisällöissä voitaisiin huomioida myös yritysten tarpeita. Kumppanuusyritysten henkilökuntaa opastetaan myös toimintojensa kehittämisessä siten, että varsinaisten työpaikkojen ohelle saadaan lisäksi vähäisempää ammattitaitoa edellyttäviä työtehtäviä. Toiminnassa ja yritysyhteistyössä on havaittu, että esimerkiksi rakennus-, kiinteistö-

14

ja puhtaanapitoaloilla on paljon työtehtäviä, joissa pärjää vähemmälläkin ammattitaidolla ja joissa pätevöityneen ammattimiehen käyttäminen ei ole kustannustehokasta. PITO -projektin aikana yrittäjiltä saatiin usein palautetta, etteivät he uskalla palkata henkilöitä suoraan työvoimatoimiston kautta, sillä aiemmat kokemukset ovat olleet negatiivisia. Pitkään työttömänä olleen henkilön rekrytointi voi olla yrittäjälle riskialtista. Edelleensijoittaminen on tässä hyvä ja toimivaksi havaittu vaihtoehto. Sen tarkoituksena on tehdä pitkään työttömänä olleen rekrytointi yritykseen mahdollisimman yksinkertaiseksi ja riskittömäksi.

Edelleensijoitus – toimiva väylä kohti avoimia työmarkkinoita Edelleensijoitus tiivistettynä tarkoittaa yhdistykselle työskentelevän työntekijän sijoittamista toisen osapuolen eli usein yrityksen palvelukseen. Kestävän kehityksen keskus etsii säännöllisesti halukkaille työntekijöilleen edelleensijoituspaikkoja yrityksistä. Yhteistyöyrityksiä on tällä hetkellä noin 30–40. Suuri osa pienistä yrityksistä tarvitsee yhden työntekijän, mutta esimerkiksi kausittaista työtä tekevät yritykset saattavat palkata kerralla useampia henkilöitä. Yrittäjät voivat myös kysellä keskukselta eri alojen osaajia. Jos tietyn alan ammattilaista ei heti löydy, voidaan sellaista etsiä työvoimatoimiston, kuntakokeilun tai muiden yhteistyöverkostojen kautta.

Edelleensijoitus on erinomainen keino yrittäjällä saada kontakti tarvitsemaansa työntekijään ja motivoituneella työntekijällä on mahdollisuus luoda kontakti yrittäjään. PITO -projektissa edelleensijoittamisesta saatiin hyviä kokemuksia. Keskuksella työskentelevä henkilö edelleensijoitetiin suureen maanrakennusalan yritykseen korjaamaan maansiirtokoneita. Työ oli vastuullista ja vaati ammattitaitoa, sillä henkilö vastasi käytännössä kaikkien laitteiden huolloista ja korjauksista. Yrittäjä sai työntekijän lyhyellä varoitusajalla aina kun koneissa tai laitteissa ilmeni vikoja. Muina aikoina henkilö työskenteli keskuksella huoltaen keskuksen autoja ja muuta kalustoa.

15


Edelleensijoittaminen voi toimia eräänlaisena koeaikana, jolloin yrittäjällä on mahdollisuus testata työntekijän soveltuvuus kyseiseen työhön ilman minkäänlaista riskiä. Vähemmän ammattitaitoisen henkilön kanssa voidaan lähteä liikkeelle esimerkiksi yhden päivän kokeilulla, jolloin työntekijä ei koe epäonnistumista, jos pidempiaikaista edelleensijoittamista ei synny. Työntekijä saa työstään palkkaa, mutta yrittäjälle se voi olla jopa täysin maksuton. Kyseinen kokeilujakso on johtanut hyviin lopputuloksiin, sillä yrittäjät ovat usein innokkaita kokeilemaan ilmaista ja ammattitaitoista työntekijää. Edelleensijoittaminen on tehty myös työntekijälle kannattavaksi, sillä edelleensijoituksen yhteydessä työntekijän palkka nousee noin 15–40 %. Keskus pyrkii maksamaan samansuuruista palkkaa, kuin mitä edelleensijoitettavan yrityksen muut työntekijät saavat (TES). Säännöllinen yhteydenpitäminen yrittäjiin on tärkeää, sillä yrittäjillä on yleensä kiire. Yrityksen työ- ja rekrytointitilanteiden kartoittaminen ovat johtaneet onnistuneisiin lopputuloksiin. Usein uuden työntekijän tarve tulee yllättäen, joten keskuksen palkkalistoilta saattaa löytyä juuri sillä hetkellä työhön sopiva tekijä.

Alihankintatyöt Kestävän kehityksen keskus tarjoaa erilaisia alihankintatöitä yrityksille ja suunnittelee niitä yhteistyössä yrittäjien kanssa. Alihankintatöitä on monenlaisia kuten esimerkiksi aitaelementtien valmistusta, huonekalujen entisöintiä, verhojen ompelua, hitsausta ja pakkauslaatikoiden valmistusta. Kyseisten töiden etu on siinä että ne tapahtuvat keskuksella, jolloin työllistettävä saa kaiken aikaa ohjausta. Yksi useita henkilöitä työllistävä alihankintapalvelu on puhtaan sanomalehtipaperin lajittelu. Keskuksen työntekijät keräävät kierrätettävän paperin omakotitaloasuinalueilta. Paperi lajitellaan keskuksella ja toimitetaan selluvillatehtaalle raaka-aineeksi. Eri alihankintapalveluja tarjotaan kaikille yrittäjille tasapuolisesti ja töitä kehitellään mielellään yhteistyössä yrittäjien kanssa. Työt voivat olla myös muualla kuin keskuksella tapahtuvaa työtä, kuten metsurityöt ja rakennusten tai sen osien purkutyöt.

Ne yritykset, joissa on käynnissä lomautuksia tai yt-neuvottelut eivät voi hyödyntää keskuksen edelleensijoittamista. Edelleensijoittamisen tarkoituksena ei ole myöskään korvata yritysten vakituista työvoimaa ja aiheuttaa sitä kautta työttömyyttä. Kaikki yritykset pyrkivät hyötymään edelleensijoittamisesta, missä ei sinänsä ole mitään väärää. Esimerkiksi kiinteistöalan yritykset, jotka yleensä palkkaavat talvisin kymmeniä osa-aikaisia käsilumityöntekijöitä hyödyntävät keskuksen palveluita. Kun työntekijät työllistyvät Kestävän kehityksen keskuksen kautta edelleensijoitettuna, voi keskus voi palkata lumityöntekijät 6 – 18 kuukauden työsopimuksella ja tarjota heille muuta työtä niinä aikoina jolloin lunta ei sada. Työntekijällä on näin varma päivätyö ja tulonlähde koko talvikaudeksi tai jopa pidemmäksi aikaa. Keskus on myös tiiviissä yhteistyössä Oulun alueen yrittäjien kanssa, ettei kilpailutilannetta vääristäviä toimintamalleja pääsisi syntymän. Edelleensijoittamispalvelu onkin kaikkien siitä kiinnostuneiden yrittäjien käytössä, kunhan vain sopiva työntekijä löytyy.

16

17


2.2 Verkostot - Toimiva kokonaisuus muodostuu laajasta yhteistyöstä Yritysyhteistyö on vain yksi osa keskuksen toimintaa. Yhteistyötä tehdään päivittäin myös monien muiden tahojen kanssa. Oulun kaupungin eri yksiköt, muun muassa Työllistämispalvelut, Sosiaalitoimi, Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut ja kirjastot sekä muut organisaatiot kuten Rikosseuraamusvirasto ja eri oppilaitokset ovat yhteistyötahoina merkittäviä. PITO -projektin avulla tiivistettiinkin yhteistyötä keskuksen ja eri viranomaistahojen, koulujen sekä muiden yhdistysten ja projektien kanssa. Kaikkien yhteistyöverkostojen toimiessa saumattomasti ja toisiaan tukien päästään parhaaseen lopputulokseen eikä tuhlata minkään tahon voimavaroja ja aikaa. Apua ja tietoa löytyy aina yhden puhelinsoiton päästä. Jokaisella yhteistyökumppanilla on verkostossa oma rooli ja erikoisosaaminen, jonka hyödyntäminen tuo myös keskuksen toimintaan tehokkuutta. Verkostojen ja yhteistyökuvioiden ylläpitämisen tärkeyttä ei voi muuta kuin korostaa. Seuraavassa on esitelty muutamia yhteistyötahoja. Lista ei ole kattava, mutta sen tarkoituksena on havainnollistaa sitä laajaa yhteistyöverkostoa, joiden kanssa viikoittain toimitaan.

18

Oulun kaupunki Oulun kaupungin eri yksiköt ovat Kestävän kehityksen keskuksen toiminnassa mukana päivittäin. Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluilta saadaan työkohteita, Työllisyyspalvelut ja Sosiaalitoimi yhdessä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston kanssa osoittavat keskukselle työnhakijoita ja harjoittelijoita. Työllistämisen yhteydessä keskuksen perusajatuksena on, että työllistetään ainoastaan motivoituneita henkilöitä. Jokainen keskuksella työskentelevä henkilö on siellä omasta halustaan, ei pakosta. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut sekä Tekli ovat huomanneet Kestävän kehityksen keskuksen tuoman hyödyn ja joustavuuden myös heidän toiminnassaan. Keskuksen tarjoamat palvelut sopivat pieniin alle kilpailutus-/ hankintarajan oleviin töihin, kuten virkistysalueiden siivoukseen, raivaukseen, puunkaatoon, rakennusten purkuun ja pienimuotoiseen rakentamiseen - ennen kaikkea töille joilla on kiire. Koska keskuksella on paljon työntekijöitä, voidaan kiireellisiin tilauksiin reagoida nopealla aikataululla, usein jopa samana päivänä. Yhteistyön kautta keskuksen työntekijöille tarjoamat työtehtävät ovat moninaistuneet. Keskus tekee yhteistyötä myös alueen kirjastojen kanssa ja hakee mm. lainauksesta poistettavia kirjoja keskukselle tuhottavaksi.

19


Koulut ja oppilaitokset Yhteistyötä tehdään paljon myös eri koulujen kanssa. Kouluilta tulee keskukselle harjoittelijoita ja tutustumisryhmiä. Keskus on ollut mukana koulujen kestävän kehityksen päivissä, esimerkiksi tarjoamassa pyörien korjausta tai esittelemässä toimintaa. Keskuksen nuorille kerrotaan koulutusvaihtoehdoista ja heitä ohjataan hakemaan eri oppilaitoksiin. Keskus tarjoaa vuositasolla huomattavan määrän eri alojen työssäoppimispaikkoja oppilaitosten opiskelijoille. Yhteistyöoppilaitoksia ovat olleet muun muassa Oulun Aikuislukio, Luovi, Oulun Seudun ammattiopisto, OAKK – Oulun Aikuiskoulutuskeskus, PSKAikuisopisto, JEDU – Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä sekä Lybeckerin KäsiJa Taideteollisuusoppilaitos.

Muut yhdistykset Yhteistyö toimii myös useiden yhdistysten kuten mm. Dodo ry:n, Oulun luontonuoret ry:n sekä Oulun seudun eläinsuojeluyhdistyksen kanssa. Yhteistyö voi olla tilojen luovuttamista iltakäyttöön, niiden vuokraamista tai yhteisten tempausten suunnittelemista. Yhdistysten päämärät voivat olla erilasia, mutta kaikkien toiminnassa on huomattavasti samankaltaisia toisiaan tukevia piirteitä. Keskuksen strategiaan kuuluu omien toimitilojen rakentaminen, jolloin se voi vapaasti luovuttaa ja vuokrata niitä haluamilleen yhdistyksille ja yhteisöille ja tukea näin pienempien toimijoiden toimintaa.

Rikosseuraamusvirasto ja vankilat Kestävän kehityksen keskus on tarjonnut toimintansa alusta lähtien vankilasta vapautuville ja koevapauteen päässeille työ- ja harjoittelupaikkoja. Yleensä puoli vuotta kestävään koevapauteen tulleita henkilöitä on työllistetty keskuksella vuosien aikana yli 40. Lisäksi lyhyempikestoisen yhdyskuntapalvelun suorittajia on ollut keskuksella vuosien saatossa yli 100 henkilöä. Keskus on tehnyt tiivistä yhteistyötä vankiloiden ja etenkin Rikosseuraamusviraston kanssa, jotka ohjaavat henkilöt keskukselle yhteistyössä Sosiaalitoimen ja Työvoimanpalvelukeskuksen kanssa. PITO -projekti on ollut tiiviisti mukana säännöllisesti järjestettävissä verkostopalavereissa sekä avustanut vankilasta vapautuvien vankien asuntoasioiden järjestelyissä. Vankilasta vapautuvien työllistämisen yhteiskunnallinen merkitys ja heidän rikoksiensa vähentäminen on vakiintunut osaksi keskuksen toiminta-ajatusta.

20

21


2.3 Ympäristönhoidolliset tehtävät -pilotointihanke Oulun kaupunki ja Kestävän kehityksen keskus käynnistivät ympäristönhoidolliset tehtävät -pilottihankkeen talvella 2011 – 2012. Yhteistyötä tarjottiin usealle Oulun alueella toimivalle yhdistykselle. Mukaan lähti kaksi yhdistystä, joista toisena keskuksella toimiva Oulun TYKI ry, missä organisoinnista vastaisi Pitkäaikaistyöttömien työllistämis- ja ohjausprojekti. Suunnittelutyön päätteeksi Oulun TYKI ry ja Oulun kaupunki tekivät sopimuksen, jossa määriteltiin pilotoinnin tavoitteet ja vastuualueet. Tavoitteena oli luoda uudenlaista työtä ja työllistää pitkään työttömänä olleita sekä monipuolistaa myös keskuksen työllistämisvaihtoehtoja.

Uuden toiminnan käynnistäminen vaatii aina aluksi paljon työtä, organisointikykyä sekä tahtoa. Pilotoinnin onnistumisen kannalta oli tärkeää saada kaikki osapuolet näkemään toiminnan mahdollisuudet ja hyödyt. Ajatuksena oli, että Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut antaisi työkohteet, joten heidän myönteinen suhtautuminen oli onnistumisen kannalta ratkaisevaa. Työntekijät toivoivat, että työkohteet olisivat oikeita metsätyökohteita eivätkä pelkkiä risusavottoja. Yhdyskunta ja ympäristöpalvelut ei maksaisi työstä korvausta, vaan Oulun kaupunki tukisi pilotointia ohjaajan palkkakuluihin sekä laitteiden, varusteiden ja työkoneiden hankintaan riittävällä avustuksella. Kaikille työllistetyille hankittiin ammattitason varusteet ja työkoneet. Työturvallisuuskoulutus voitiin järjestää PITO -projektin kautta.

Vastuut jaettiin siten, että Oulun kaupungin Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut/ luonnonvarat ja isännöinti -yksikkö tarjoaisi työkohteet, Sosiaalitoimi ja Työvoimanpalvelukeskus etsisivät pilotointiin alasta kiinnostuneista pilotointiin työntekijöitä ja käytännön työn tekisi Oulun TYKI ry.

Pilotointiin palkattiin yksi ohjaaja ja hankkeessa aloitti viisi kuntouttavassa työtoiminnassa olevaa henkilöä. Hanke käynnistyi ja Yhdyskunta ja ympäristöpalvelut tarjosi pieniä työkohteita, joista suoriuduttiin hyvin. Pilotointi kuitenkin aiheutti keskukselle säännöllisiä kuluja, kuten polttoaine-, matka-, laite- ja varustekuluja, jonka seurauksena hanketta haluttiin kehittää eteenpäin. Alkuperäiseen sopimukseen sisältyi pykälä, ettei ilmaiseksi saatua puuta saanut myydä, vaan se tuli käyttää keskuksen lämmittämiseen tai antaa työntekijöille. Tällä haluttiin estää kilpailun vääristäminen, sillä polttopuualalla toimii yksityisiä yrityksiä. Yhdyskunta ja ympäristöpalveluiden kanssa neuvoteltiin jatkossa laajemmista työkohteista, joista keskus pystyi ostamaan kaatamansa puut pystykaupalla markkinahintaan. Tämän jälkeen hankitun polttopuun myynti oli sallittua. Tästä saaduilla tuloilla pystyttiin takaamaan pilotoinnin kannattavuus ja jatkuminen.

22

23


Kuntouttava työtoiminta Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttömänä olleille elämänhallinnan ja työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi. Kuntouttavan työtoiminnan avulla pitkään työttömänä olleella henkilöllä on mahdollisuus päästä mukaan työelämään. Kuntouttava työtoiminta on henkilökohtaiseen suunnitelmaan perustuvaa työskentelyä avustavissa tehtävissä. Työtoimintapaikat ovat kunnan ja valtion virastoissa, järjestöissä, säätiöissä tai muissa julkisissa yhteisöissä. Kuntouttava työtoiminta ei ole mahdollista yksityisessä yrityksessä. Toiminta ei ole työsuhteinen eikä työtoiminnassa ole lisä, yli-, yö- ja vuorotyötä. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvan toimeentuloetuudet säilyvät (työmarkkinatuki tai toimeentulotuki). Lisäksi työtoiminta-ajalta saa toimintarahaa tai ylläpitokorvausta ja korvausta matkakustannuksista yksilöllisen tilanteen mukaan. – Oulun kaupunki -

Pilotointi on tullut osaksi keskuksen varsinaista toimintaa. Tällä hetkellä se työllistää yhteensä 7-9 metsuria ja kaikkiaan siihen on osallistunut hieman alle 30 henkilöä. Pienempiä ja suurempia työkohteita on tehty vajaassa parissa vuodessa yhteensä noin 100 kappaletta. Polttopuusta saaduilla tuloilla on pystytty kattamaan tehokkaasti hankkeen menoja ja kuntouttavan työtoiminnan ohjauksesta saadulla korvauksella katetaan loput kahden ohjaajan palkkakustannuksista. Myös Yhdyskunta ja ympäristöpalvelut on huomannut hankkeen tuomat hyödyt ja alueiden asukkailta on tullut paljon kiitosta tehdystä työstä. Hanke on ollut kokonaisuutena erittäin onnistunut. Keskus sai sen kautta mahdollisuuden verkostoitua kaupungin eri yksikköjen kanssa entistäkin tiiviimmin. Yhteistyö ja pilotointi on antanut siihen osallistuneille henkilöille mahdollisuuden lisätä ammattitaitoaan ja luoda kontakteja. Konkreettisena tuloksena tästä on kahden pilotointiin osallistuneen henkilön perustama metsä- ja metsurintyöhön erikoistunut yritys. Hanke on osoitus siitä että on olemassa paljon tekemätöntä työtä, josta voidaan innovatiivisella yhteistyöllä saada aikaan uusia loistavia toimintamalleja.

24

25


3. Kestävän kehityksen keskus: ekologista ja edullista rakentamista

Omat työskentelytilat ovat jatkuvuuden näkökulmasta ehkäpä tärkein yksittäinen tekijä monipuolista työpajatoimintaa tarjoavalle toimijalle. Ilman omia tiloja toiminta nykyisessä laajuudessaan olisi varsin haasteellista, ellei mahdotonta. Korkea omavaraisuus on takaamassa myös riippumattomuutta, joka edelleen mahdollistaa joustavan ja muuntautumiskykyisen toiminnan. Keskuksessa on tällä hetkellä useita eri pajoja (muun muassa pyörä, ympäristö, metalli, auto, entisöinti, ompelu, pienkonekorjaus) sosiaalitilat, kolme modernia opetusluokkaa sekä toimistotilat.

Kestävän kehityksen keskuksella työllistämisen lisäksi ekologisuus ja kierrättäminen ovat toiminnan kulmakiviä. Kyseiset asiat yhdistyvät erinomaisesti myös rakentamistoiminnassa ja tulevaisuuden laajentumissuunnitelmissa. Keskuksen toivotaan toimivan myös tiennäyttäjänä muille yhdistyksille siitä miten edulliset toimintatilat on mahdollista rakentaa. Ekologisuus ja kierrättäminen ovat keskeisessä roolissa rakennusten suunnittelussa sekä toteutuksessa. Rakennustyömaat toimivat kestävää kehitystä edistävänä oppimisympäristönä ja keskuksen oma rakennustoiminta työllistää kerrallaan 10–15 työntekijää oikeassa ja vaativassa työympäristössä. Energiatehokkuuteen panostetaan sekä hyödynnetään mahdollisimman paljon keskukselle saapuvaa hyväkuntoista ja käyttökelpoista kierrätysrakennusmateriaalia sekä kalusteita.

nhoista ovista Katto tehtiin va

26

27


Kestävän kehityksen keskus

Rakennuksissa käytetyn kierrätysmateriaalin osuus vaihtelee 10 - 40 % välillä. Rakennuksia varten on puhdistettu 6 kilometriä Rajaville Oy:n elementtitehtaalta saatuja muottilankkuja sekä purkukohteista hyödynnettyjä tiiliä 10 000 kappaletta. Portaissa on käytetty vanhojen työpöytien pöytälevyjä. Ensimmäisen talon sisäkattorakenteissa on hyödynnetty vanhoja puuovia. Vakuutusyhtiöltä saatiin suuri määrä lähes uusia ikkunoita, joiden ympärille viimeisintä rakennusta alettiin suunnitella.

Toimitilojen rakentaminen aloitettiin 1990 –luvulla ja siitä lähtien rakennustoiminta on ollut yhtäjaksoisesti käynnissä. Alkupääoma hankittiin talkootyönä 1980 –luvun puolivälissä käynnistetyllä paperinkeräyksellä. Periaatteena oli sijoittaa puolet kertyneistä varoista säästöön. Kymmenessä vuodessa oli saatu kerättyä riittävästi pääomaa, jotta rakentaminen voitiin käynnistää Oulun kaupungilta vuokratulle tontille. Ensimmäinen rakennus valmistui vuonna 2001 ja toinen 2005. Vuoden 2013 aikana tontille valmistui vielä 500m2 uudisrakennus.

Tontin raivauksen yhteydessä kaadettu puutavara on sahautettu, kuivattu, leimattu ja hyödynnetty viimeisimmän rakennuksen runkorakenteissa. Lasipöydästä on muokattu uuteen toimistoon hieno valoikkuna ja peiliovet ovat saatu vanhasta rintamamiestalosta. Laadukasta ja hyödynnettäväksi kelpaavaa materiaalia on saatu pitkällä aikavälillä rakentuneiden yhteistyöverkostojen kautta: kyselemällä ja rakentamisesta tiedottamalla. Materiaalia on myös kerätty useista eri purkukohteista ja saatu lahjoituksena yksityisiltä ihmisiltä.

Keskuksen strategiana on ollut rakentaa omat toimitilansa mahdollisimman pitkälti omaa työvoimaa käyttäen, työttömiä työllistäen ja samalla nuoria kouluttaen. Omat tilat ovat yleishyödylliselle yhdistykselle myös taloudellisesti tärkeä ja jatkuvuuden turvaava tekijä. Kaikkiaan 1250m2 käsittävien lämpimien sekä 400m2 kylmien toimitilojen vuokraaminen vapailta markkinoilta tarkoittaisi Oulun alueella arviolta noin 140 000€ vuosittaista kuluerää.

uusi toimisto Keke 3 ru

nkotyöt

28

työn alla

talvella 20

11

29


Omat haasteensa uusiomateriaalien käytössä toki on, ei niinkään soveltuvuuden osalta vaan siksi, että suunnitelmat elävät ja rakennus muotoutuu osin kierrätysmateriaalin ehdoilla. Tämän vuoksi arkkitehti, suurin osa suunnittelijoista ja ulkopuolisista sähkö- ja lvi-urakoitsijoista on ollut mukana kaikissa kolmessa rakennusprojektissa. Ensimmäistä rakennusta tehtäessä piirustusten muutokset tuli hyväksyttää jokainen erikseen. Toinen rakennushanke sujui jo kivuttomammin, koska lopulliset piirustukset voitiin toimittaa hyväksyttäväksi rakennuksen valmistuttua. Suomessa kierrätysmateriaalien hyötykäyttö uudisrakentamisessa on edelleen vähäistä, mikä osaksi johtuu tiukoista rakentamis- ja energiamääräyksistä. Kierrätysmateriaalien hyötykäyttö vaatii jokseenkin pidemmän rakennusajan sekä edellyttää joustavuutta, sillä muutoksia esiintyy sitä mukaa, kun materiaaleja saadaan ja suunnitelmat päivittyvät. Yhdistystoimijan pitää myös säännöllisin väliajoin kerätä rahoitusta, minkä vuoksi rakentaminen on täytynyt keskeyttää aina tietyin väliajoin. Kestävän kehityksen keskuksen rakennukset ovat kuitenkin toimiva osoitus siitä, millaisia säästöjä kierrätysmateriaalien hyötykäytöstä toimitilarakentamisessa voidaan saavuttaa. Käyttömenoissakin säästetään, sillä lämmittäminen hoidetaan kaukolämmöllä ja vaihtoehtoisesti puhtaalla jätepuulla ja kiinteistöt huolletaan keskuksen oman väen voimin. Tilat hyödynnetään tehokkaasti ja niitä käyttävät myös ulkopuoliset. Lähes kaikki tilat onkin suunniteltu käyttötarkoituksen mahdollisia muutoksia silmällä pitäen. Oulun kaupunki on vuokrannut keskuksesta kolme opetustoimintaan suunniteltua tai muutettua luokkahuonetta ja saadut vuokratulot kattavat suurin piirtein kaikkien rakennusten käyttömenot. Toimitiloja on annettu myös maksutta useiden yhdistysten käyttöön. Perusajatuksena on, että kaikkien vuokralaisten toiminta tukee keskuksen toimintoja, työllistämistä ja ympäristöystävällistä kestävää kehitystä.

Viherhuoneen rakentamisessa käytettiin paljon kierrätysmateriaaleja. Ikkunat, palkit ja pilarit ovat saaneet uuden elämän opiskelijoiden taukotilassa.

30

31


Kestävän kehityksen keskuksen kolmannen rakennuksen työmaa käynnistyi vuonna 2010 kun kaupunki oli kaavoittanut virkistysalueesta lisää rakennusmaata keskuksen rakentamiselle. Alueen raivaustyöt, maansiirto ja maaviemäreiden asennus aloitettiin syksyllä 2010 oman väen toimin ja koneurakoitsijana käytettiin tuttua maansiirtoalan yrittäjää. Rakennukselle palkattiin palkkatuella aluksi viisi henkilöä, joista yksi aloitti talonrakennusalan ammattitutkinnon. Viisi muuta henkilöä, pääsääntöisesti nuoria, aloitti työmaalla työelämänvalmennuksessa tai kuntouttavassa työtoiminnassa. Harjannostajaiset pidettiin syksyllä 2011, mihin osallistui eri tahojen edustajia ja poliittisia päättäjiä.

Kaiken kaikkiaan kolmas rakennus työllisti rakennusaikana yhteensä 67 pitkään työttömänä ollutta henkilöä, nuorta ja työkokemusta kaipaavaa rakennusmiestä. Yhtäaikaisesti rakennustyömaa tarjosi työtä parhaimmillaan yli 15 henkilölle. Vuonna 2010 alkanut rakennusalan hiipuminen toi keskukselle myös entistä ammattitaitoisempaa väkeä, minkä seurauksena keskus saattoi työllistää entistä enemmän nuoria heidän oppipojikseen. Keskuksella on muutenkin ollut käytössä hyväksi havaittu eräänlainen mestari-kisälli käytäntö, jossa kokeneempi opastaa alasta kiinnostunutta nuorta. Alkuvuodesta 2013 rakennustyömaa oli ulkopuolisilta rakenteiltaan valmis ja sisätiloissa valmista pintaa syntyi joka viikko. Lopullinen käyttöönotto ja viranomaistarkastukset saatiin päätökseen toukokuun viimeisenä päivänä 2013 ja kesäkuun alkupuolella muutto uusiin tiloihin voitiin aloittaa.

Yksi PITO -projektin tavoite oli järjestää keskuksen työntekijöille käytännönläheistä täsmäkoulutusta työllistymisen tueksi. Keke3 työmaata voitiin kokonaisuudessaan käyttää työssäoppismiskohteena, mutta lisäksi projektin kautta järjestettiin Keke3 pihatöiden yhteydessä koneenkuljetuskoulutusta ja kivityökursseja.

porrasaskelmat

on tehty vanhoi

sta pöytälevyi

stä

Maalaus ja pihatöitä jatkettiin kesän 2013 aikana useamman työntekijän voimin. Keskuksen pihatöissäkin voitiin hyödyntää kierrätysmateriaaleja sekä kouluttaa keskuksen työntekijöitä. Pihalla järjestettiin koneenkuljetuskoulutusta ja kivityökursseja. Piha-alueen kivet, yli 200 m2, saatiin Letkunpuiston purkutyömaalta lahjoituksena. Kaiken kaikkiaan rakennuskustannukset pysyivät kohtuullisella tasolla ja bruttoneliöhinnaksi muodostui noin 1200 € euroa, mikä on noin puolet uudisrakentamisen nykykustannuksista. Kestävän kehityksen keskuksen talo 3:n kokonaiskustannus oli yhteensä noin 600 000 €. Myös pihakivien uusiokäyttö toi yli kymmenen tuhannen euron säästön. Keskuksen rakentaminen on loistava esimerkki siitä kuinka innovatiivisuudella ja kovalla työllä saa vähälläkin rahalla paljon aikaan. n n Letkunpuisto

et saatii Keskuksen pihakiv

32

33

purkutyömaalta


4. Työllistymispolut ja tarinat Työllistäminen, työllistymisedellytysten parantaminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen on ohjannut keskuksen toimintaa sen alkumetreiltä lähtien. Vuosien saatossa työllistämistoiminta on muuttanut suuntaa ja elänyt aina silloisen tilanteen ja tarpeen mukaan. Työllistämistoimintaa on kehitetty keskuksella myös erilaisten projektien avulla. Pitkäaikaistyöttömien työllistämisja ohjausprojekti (PITO) on toiminut jatkona keskuksen työllistämistoiminnalle ja sen kehittämiselle. Vuositasolla keskus työllistää noin 250 henkilöä. Lokakuussa 2013 keskuksen henkilöstömäärä oli suurin koskaan, yli 120 henkilöä 25 eri työssä.

PITO -projektiin osallistuneista reilusta 170 henkilöistä 44  % oli projektin päättämisen jälkeen työssä tai koulussa. Tulosta voi pitää hyvänä. Se on osoitus siitä, että työllistämistoiminnalla ja välityömarkkinoilla on oma roolinsa pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisessä. Työllistyminen, kouluun lähteminen ja muutenkin aktivoituminen on aina helpompaa, kun on jo jossain toimenpiteessä mukana.

Vaikka jokaisen tilanne on erilainen, ei se keskuksen arjessa juuri näy. Työntekijöitä kohdellaan tasavertaisina toimenpiteestä riippumatta, eikä keskuksella ole ”kahden kerroksen väkeä”.

Monen syrjäytymisvaarassa olevan henkilön kohdalla aktivoitumisen tie on pitkä. Osa keskukselle tulevista henkilöistä aloittaa ja keskeyttää eri toimenpiteitä useaan otteeseen ennen kuin saa lopulta vietyä jonkin toimenpiteen loppuun. Osalle keskus toimii vain ponnahduslautana eteenpäin tai lyhyenä tuumaustaukona ennen seuraavia suunnitelmia. Toisille taas keskus on työpaikka, missä päästään osaksi yhteiskuntaa. Osa kaipaa vain työkokemusta, mutta joillekin työ keskuksella on ensimmäinen kosketus työelämään ja sen pelisääntöihin. Kestävän kehityksen keskus työllistää kaiken ikäisiä henkilöitä. Ikäjakauma on laaja: 18 -vuotiaista 60-vuotiaisiin. Noin 1/3 keskuksella työskentelevistä on nuoria, alle 30-vuotiaita. Keskukselle työllistyvien pitkäaikaistyöttömien taustat ja työttömyyden syyt ovat monenlaisia. Karkeasti yleistäen henkilöt voidaan jakaa kuuteen eri ryhmään: 1. Ammattitaitoiset, työkokemusta omaavat henkilöt 2. Ammattiin valmistuneet nuoret, joilla ei ole oman alan työkokemusta tai sitä on vain vähän 3. Koulunsa keskeyttäneet nuoret

Pöytälevy

stä tehty

ikkuna

4. Henkilöt joilla on joitain henkilökohtaisia ongelmia, mitkä vaikeuttavat työllistymistä, kuten päihdeongelma tai ylivelkaantuminen 5. Vankilataustan omaavat henkilöt 6. Maahanmuuttajataustaiset henkilöt Jaottelu on suuntaa-antava ja käytännössä yksi henkilö voi kuulua useampaan kategoriaan. Jaottelun ajatuksena on selkeyttää ja kuvata keskuksella työskentelevien henkilöiden ja heidän taustojensa monimuotoisuutta. Pitkäaikaistyöttömät eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, johon voisi soveltaa yhtä ja samaa toimintamallia tai työllistämissuunnitelmaa. Siitä keskus on elävä esimerkki. Työllistymisen ja aktivoitumisen tarinoita on varmasti yhtä monta kun on työllistettyäkin. Tähän kappaleseen on koottu niistä muutamia. Ajatuksena on ollut kuvata mahdollisimman monipuolisesti juuri PITO -projektiin osallistuneita henkilöitä

34

35


4.1 Ammattitaitoiset, työkokemusta omaavat henkilöt Kestävän kehityksen keskukselle ohjautuu palkkatuettuun työhön henkilöitä, joilla on takanaan vuosien työkokemus. Koska kilpailu työmarkkinoilla on kovaa, on työttömänä huomattava määrä ammatti-ihmisiä. Heille keskus voi tarjota osaamistaan vastaavaa työtä ja parhaimmassa tapauksessa löytää paikan avoimilta työmarkkinoilta. Työkokemuksen ja ammatillisen itseluottamuksen palautuminen on ollut monille avain takaisin työelämään. Näitä henkilöitä kannustetaan aktiiviseen työnhakuun ja heitä tarjotaan edelleensijoittamisen kautta yhteistyöyrityksille. Keskuksella työskentelevällä on mahdollisuus ottaa vastaan työ avoimilta työmarkkinoilta heti sellaisen löydyttyä, ja tähän myös kannustetaan. Tällöin ei ole irtisanomisaikaa. Hyviä työntekijöitä myös suositellaan yrityksiin.

Mies, 36 vuotta Ammatti: kirvesmies Työllistymispolku Kestävän kehityksen keskuksella: Keskuksella aloitti kuntouttavassa työtoiminnassa yli 15 vuoden työkokemuksen omaava rakennusmies. Alkuhaastatteluissa kävi ilmi henkilön kärsivän vakavasta masennuksesta. Masennuksen alkuperä johtui henkilön mukaan stressaavasta työstä rakennusalan urakkaporukassa, jossa pitkäksi venyneet työpäivät oli aikataulutettu liian tiukasti. Yli kaksi vuotta jatkunut työttömyysjakso oli myös pahentanut tilannetta siihen pisteeseen, että kaikki perheenjäsenet kärsivät masennuksesta. Henkilö aloitti kuntouttavan työtoiminnan kolmena päivänä viikossa. Työajaksi sovittiin 6 tuntia päivässä ja sopimus oli aluksi kolme kuukautta. Vankan ammattitaidon omaava henkilö suoriutui työtehtävistä erittäin hyvin ja kolmen kuukauden kuntouttavan jakson päätteeksi hän siirtyi palkkatuettuun työhön. Vaikea masennus alkoi ajan kuluessa hieman helpottaa, vaikka muutamia hankalampia jaksoja tulikin eteen. Keskuksen tarjoama työ toi myös helpotusta perheen arkeen, sillä yhden voidessa henkisesti paremmin oli sillä vaikutusta koko perheen hyvinvointiin. Palkkatuettu työ jatkui keskuksella yhteensä 24 kuukautta. Useista kyselyistä huolimatta henkilö ei kuitenkaan kokenut olevansa valmis palaamaan takaisin avoimille työmarkkinoille, vaikka siihen olisi ammattitaidon puolesta ollut kaikki edellytykset. Keskus olisi pystynyt järjestämään PITO -projektin avulla henkilölle työn alueella toimivista rakennusliikkeistä. Kun palkkatuetun työn enimmäisaika tuli täyteen jäi henkilö uudestaan työttömäksi ja siirtyi ansiosidonnaiselle päivärahalle. Noin puoli vuotta työttömyyden alkamisen jälkeen henkilöllä diagnosoitiin aiempaa pahempi masennus ja hänet määrättiin sairauslomalle. Tällä hetkellä henkilö suunnittelee jatkokoulutusta tai vaihtoehtoisesti odottaa palkkatuettuun työhön oikeuttavan työttömyyspäiväkertymän karttumista, jotta hän voisi työllistyä uudestaan keskukselle.

36

37


4.2 Ammattiin valmistuneet nuoret, joilla ei ole oman alan työkokemusta tai sitä on vain vähän Nuorisotyöttömyys ja nuorten syrjäytyminen ovat Kestävän kehityksen keskuksen päähuolenaiheita. Työllistämällä nuoria tai tarjoamalla nuorille työharjoittelupaikkoja pyritään omalta osalta parantamaan nuorten työmarkkinaasemaa Oulun seudulla. Nuoria, alle 30-vuotiaita, on keskuksen työntekijöistä noin kolmannes. Moni heistä on kouluttautunut ammattiin, mutta ei ole saanut oman alan työkokemusta. Keskuksella on onnistuttu tarjoamaan monien eri alojen nuorille osaajille työkokemusta. Työkokemus ja itseluottamuksen lisääntyminen on monen kohdalla lopulta johtanut myös työllistymiseen avoimilla työmarkkinoilla. Työkokemuksen kautta myös työelämän pelisäännöt ja työpaikan yleiset käytännöt ja toimintatavat ovat tulleet nuorille tutuksi. Nuoria on voitu opastaa ammattiliittoon liittyvissä asioissa. Lisäksi nuoria on autettu työhakemusten kirjoittamisessa ja ansioluettelon tekemisessä. Nuoria on myös pyritty edelleensijoittamaan yrityksiin heidän työkokemuksen monipuolistamiseksi.

Mies, 23 vuotta Ammatti: autonasentaja Tausta: Opiskelun jälkeen työttömänä, pätkätöitä parissa autoliikkeessä Työllistymispolku Kestävän kehityksen keskuksella: Nuori vastavalmistunut autonasentaja tuli keskukselle työelämävalmennukseen työkokemuksen puuttumisen johdosta. Työelämävalmennus vaihtui kuntouttavaan työtoimintaan ja siitä edelleen palkkatukeen keskuksen autopajalla. Kaikkiaan henkilö oli keskuksella parisen vuotta. Palkkatukityössä henkilölle onnistuttiin löytämään PITO -projektin kautta edelleensijoituspaikka yrityksestä. Aluksi henkilö meni yritykseen vain pariksi tunniksi tutustumaan, sillä työllistävällä yrityksellä oli ennakkoluuloja pitkäaikaistyöttömän työllistämisestä. Hän onnistui kuitenkin vakuuttamaan yrittäjän taidoillaan ja lopulta nuori työllistyikin kyseiseen yritykseen palkkatuen päätyttyä. Nuorille vastavalmistuneille keskus ja sen tarjoamat kontaktit voivat olla erityisen tärkeitä. Nuori saa keskuksella mahdollisuuden näyttää osaamisensa ja motivoituneelle henkilölle voi avautua keskuksen kautta monia vaihtoehtoja.

38

39


4.3 Koulunsa keskeyttäneet nuoret Kestävän kehityksen keskukselle tulee eri toimenpiteisiin monia nuoria, jotka ovat jättäneet koulun kesken, yhdesti tai useamman kerran. Nuorilla on aloitettuna useita eri tutkintoja, usein ammatillisia opintoja eri ammattikouluissa, mutta he eivät ole vieneet mitään loppuun asti. Keskeyttämisen syitä on monia ja aina todellinen syy ei edes paljastu. Monien kohdalla toistuvat kuitenkin samankaltaiset syyt: motivaation ja opiskeluinnon puute. Nuorelle on epäselvää mikä voisi olla se itseä kiinnostava ala ja tämä on johtanut opintojen keskeyttämiseen. Suurimmalle osalle keskuksen nuorista ei perinteinen koulumainen opiskelu sovi, vaan he oppivat paremmin käytännön kautta. Näille nuorille on keskuksella ollut usein paljon tarjottavaa. Työkokemuksen lisäksi nuoret voivat kokeilla erilaisia työtehtäviä keskuksen monipuolisesta työtarjonnasta. Lisäksi nuoria on autettu kouluun hakeutumisessa. Keskuksella työelämän pelisäännöt tulevat tutuiksi ja päivärytmi muodostu takaisin normaaliksi. Vuorokausirytmi on ollut monilla pitkän toimettomuuden johdosta yöpainotteinen. Kestävän kehityksen keskuksella toimiva Oulun aikuislukio tarjoaa koulunsa keskeyttäneille nuorille mahdollisuuden korottaa peruskoulutodistuksen arvosanoja, mikä osaltaan auttaa kouluun pääsemistä. Yhteistyö koulun kanssa toimii. Käytännössä keskuksen nuoria on kuitenkin ollut vaikea saada istumaan koulun penkille arvosanoja korottamaan. Tähän on pohdittu syitä ja yksi selittävä tekijä voi olla perinteisen koulunkäynnin ja opiskelun vastaisuus keskukselle ohjautuvien nuorten keskuudessa. Koulu tarjoaa kuitenkin erinomaisen mahdollisuuden ja on yhteistyötahona tärkeä. Parempia tuloksia näiden nuorten osalta on saatu oppisopimuskoulutuksesta ja etenkin PITO -projektin aikana käynnistetystä oppisopimusyhteistyöstä LUOVI:n TUOPPIS -tuettu oppisopimuskoulutus -projektin kanssa. Luovin projekti kehitti oppisopimusmallia niille, jotka tarvitsevat oppisopimuksen eri vaiheisiin perinteistä oppisopimuskoulutusta enemmän tukea. Kestävän kehityksen keskuksella oli juuri kohderyhmään sopivia nuoria, joiden kanssa PITO -projektin työntekijät pohtivat jatkosuunnitelmia. Yhteistyö ja verkostoituminen Luovin kanssa palveli kaikkia osapuolia ja sen tuloksena saatiin viidelle nuorelle oppisopimuskoulutuspaikka kiinteistönhuoltoalalta.

Työkokemuksella voidaan parantaa koulutus- sekä työllistymisvalmiuksia ja työkokemuksen kartuttamiseen keskus onkin oiva paikka. Projektissa huomattiin myös nuorten kasvava kiinnostus käytännönläheisempään oppisopimuskoulutukseen.

Mies, 19 vuotta Koulutus: peruskoulu Työllistymispolku Kestävän kehityksen keskuksella: Kyseinen nuori tuli Kestävän kehityksen keskukselle kuntouttavaan työtoimintaan oltuaan työttömänä peruskoulun päättymisen jälkeen. Kuntouttava työtoiminta kesti kaikkiaan vähän yli vuoden, minkä aikana niin työtaidot kuin työmotivaatiokin löytyivät. Nuori työllistettiin palkkatuella vajaaksi vuodeksi. Tuona aikana hän oli useita kertoja edelleensijoitettuna eri yrityksiin. Koulutuksen puuttuminen kuitenkin haittasi työllistymistä yrityksen omille palkkalistoille. Palkkatukityöllistymisen jälkeen henkilö ehti olla hetken työttömänä. Työllistymisaikana löytynyt rytmi alkoi kadota ja toimettomuus johti myös päihteiden käytön lisääntymiseen. Keskuksella syntyneiden kontaktien kautta nuori kuitenkin pääsi työharjoitteluun ja sitä kautta takaisin työrytmiin. Työskentely keskuksella oli sujunut erinomaisesti ja hän oli jäänyt työnjohdon mieleen ahkerana työntekijänä. Kun PITO -projektin kautta tuli mukaan LUOVI:n oppisopimuskoulutus mihin kaivattiin nuoria, tuli kyseinen nuorimies heti mieleen. Keskuksella on ollut tapana aktiivisten työntekijöiden kohdalla etsiä heidät käsiinsä, vaikka he eivät enää työskentelisikään keskuksella. Näin myös tämä nuori etsittiin ja hänelle tarjottiin oppisopimuspaikkaa, minkä hän otti vastaan.

Koulutuksen puute havaittiin yleiseksi ongelmaksi pitkään työttömänä olleiden nuorten keskuudessa. Monia nuoria vaivaa myös opiskelumotivaation puute. PITO -projektissa kouluttautumista ja sen merkitystä nuoren tulevaisuuden kannalta korostettiin.

TUOPPIS -projektissa oli mukana keskuksellekin tuttu kiinteistöalan yritys. Oppisopimukseen valittu nuori oli yritykselle tuttu keskuksen edelleensijoittamisen kautta. Yritys oli miettinyt osallistumistaan TUOPPIS -projektiin. Kun sen kautta tarjoutui tilaisuus työllistää tuttu nuori, he lähtivät heti mukaan. Tällä hetkellä nuori työskentelee edelleen yrityksessä ja on edennyt vastuullisempiin tehtäviin.

40

41


Mies, 20 vuotta

jatkoa edelliseltä sivulta.......

Koulutus: peruskoulu

Tämä nuoren kohdalla keskus on ollut mukana monissa käänteissä. Nuori on saanut aina mahdollisuuden palata takaisin keskukselle jos muut vaihtoehdot eivät ole onnistuneet. Keskuksella on koko ajan kannustettu opiskeluun, autettu kouluhakujen sekä työnhakuasiakirjojen kanssa. Ajatuksena on, että tekevän ja rytmiin päässeen nuoren on hyvä olla jollain muotoa työllistettynä. Keskuksesta on tälle nuorelle muodostunut eräänlainen turvapaikka. Työnjohto on tuttua ja hän on saanut apua erilaisiin opiskelu- ja työkysymyksiin myös silloin kun ei ole ollut keskuksen työntekijä.

Työllistymispolku Kestävän kehityksen keskuksella: Nuori tuli keskukselle kuntouttavaan työtoimintaan noin parikymppisenä. Hän ei ollut käynyt peruskoulun jälkeen lainkaan koulua eikä ollut opiskelusta innostunut. Työntekijänä hän oli kuitenkin tunnollinen. Ongelmana oli luultavimmin suunnan puuttuminen elämältä sekä mahdollisesti keskittymisongelmia. Nuori olikin keskuksella kuntouttavassa työtoiminnassa reilut kaksi vuotta, lähes yhtäjaksoisesti. Tuona aikana hän keskeytti kuntouttavan työtoiminnan vain kerran. Myös tälle nuorelle tarjoutui mahdollisuus osallistua TUOPPIS -projektin oppisopimuskoulutukseen, minkä hän myös aloitti. Viikon jälkeen nuori kuitenkin keskeytti oppisopimuksen. Ala ei hänen mukaansa kiinnostanut tarpeeksi ja työpaikalla esiintyi ristiriitoja. Nuori jäi työttömäksi. Työttömyys ja perhetilanteen vakiintuminen vaikuttivat siihen, että nuori alkoi suunnitella opiskelujen aloittamista. Hän pääsikin työvoimapoliittiseen koulutukseen, mutta jätti myös sen kesken. Syynä oli hänen rikosrekisterinsä, mitä kyseisessä koulutuksessa ei saanut olla.

Keskus pyrkiikin tarjoamaan apua sekä nykyisille että entisille työntekijöille. PITO -projekti on mahdollistanut henkilöstöresurssien lisäämisen ohjaustyöhön. Projektissa on autettu ja opastettu myös keskuksen ulkopuolisia henkilöitä, kuten työntekijöiden puolisoita ja lapsia sekä keskuksen vanhoja työntekijöitä.

Oltuaan vuoden työttömänä hän pääsi takaisin keskukselle palkkatukityöhön puoleksi vuodeksi. Myös tuona aikana hän haki kouluun. Palkkatukityön päätyttyä nuori on ollut työttömänä, mutta jatkanut aktiivisesti kouluun hakeutumista. Hänen tavoitteenaan on päästä keskukselle takaisin kuntouttavaan työtoimintaan siksi aikaan kunnes saa opiskelupaikan. Jatkuu seuraavalla sivulla........

42

43


4.4. Henkilöt, joilla on joitain henkilökohtaisia ongelmia Syrjäytyminen ja työttömyys ovat joskus seurausta myös henkilökohtaisista ongelmista. Päihde- ja mielenterveysongelmat vaikeuttavat työllistymistä ja ylivelkaantuminen tekee työn vastaanottamisesta taloudellisesti kannattamatonta. Kestävän kehityksen keskuksen tavoitteena on tarjota työllistymisen mahdollisuus myös kaikkein haastavimmassa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. Näiden henkilöiden kohdalla aktivoituminen on yleensä varsin pitkä – useita vuosia vievä – prosessi. Jostain on kuitenkin aloitettava ja kotoa lähteminen on se ensimmäinen askel. Laaja moniammatillinen yhteistyöverkosto ja tiivis yhteistyö eri organisaatioiden kanssa on ollut näiden henkilöiden aktivoitumisen kannalta tärkeä tekijä.

Keskuksen työntekijöille haetaan lauantaisin vapaaehtoisten voimin leipomosta leipää. Jokaviikkoiseen tapahtumaan osallistuu yleensä toistakymmentä nykyistä ja entistä työntekijää. Ilmaisella leivällä on pitkä perinne ja erityisesti sosiaalinen merkitys, varsinkin yksin asuville henkilöille. Työntekijät voivat vapaasti vaihtaa kuulumisia ja keskustella päivän puheenaiheista. Tilaisuus tukee omalta osaltaan myös henkilöiden raittiutta.

Henkilökohtaisia ongelmia ratkotaan usein myös keskuksella. Työnjohto ja projektityöntekijät ohjaavat henkilöitä velkajärjestelyyn ja auttavat muissakin elämänhallinnan ongelmissa. Useat työntekijät saavat toisilta samassa tilanteissa olleilta apua ja vertaistukea.

Mies, 25 vuotta Koulutus: Maanrakennuskoneenkuljettaja Työllistymispolku Kestävän kehityksen keskuksella: Tämä nuori tuli keskukselle kuntouttavaan työtoimintaan melko pian vankilasta vapauduttuaan. Hän oli kärsinyt koko nuoruutensa ja aikuisikänsä päihdeongelmasta, minkä seurauksena oli tullut myös ensimmäinen – ja toistaiseksi viimeinen – lyhyehkö vankilatuomio. Vankilasta vapauduttuaan henkilöllä ei ollut asuntoa eikä rahaa. Taskussa oli 80 euroa ja bussipysäkillä istuessaan hän miettikin: ”Melkeen ensimmäinen ajatus oli et mietin miten sinne pääsis takaisin”. Sosiaalitoimen ja keskuksen yhteistyön avulla hän pääsi kuitenkin nopeasti keskukselle kuntouttavaan työtoimintaan metsurintöihin. Irtautuminen vanhoista kuvioista ei kuitenkaan onnistunut kivuttomasti. Alkoholin käyttö jatkui ja kuntouttava työtoiminta keskeytyi useasti. Parin vuoden aikana henkilö alkoi kuntoutua – työ vakiinnutti elämää, päihdeongelmaan sai tukea sosiaalitoimesta sekä vertaistukea keskukselta. Elämäntilanteen vakaannuttua hänelle tarjottiin palkkatukityötä keskukselta. Todennäköisesti työtä tarjottiin liian pian, sillä henkilö repsahti vanhoihin tapoihin, mikä johti irtisanomiseen. Nuori otettiin takaisin keskukselle kuntouttavaan työtoimintaan – polku alkoi tavallaan taas alusta. Henkilön kova motivaatio hoitaa ongelmaansa johti uuteen työsopimukseen. Työkokemus ja keskuksella syntyneet kontaktit edesauttoivat, että henkilö perusti lopulta yrityksen yhdessä työtoverinsa kanssa. PITO -projektin kautta henkilölle voitiin tarjota tukea yritystoiminnan vakiinnuttamiseen ja muun muassa yrityskoulutusta. Keskus on ollut tämän nuoren työllistymisen ja elämän vakiinnuttamisen kannalta tärkeä toimija. Työllistämisen lisäksi apua ja tukea on annettu yleisesti elämänhallintaan. Henkilö itsekin kuvaili keskuksen merkitystä seuraavasti: ”llman Kekeä en olis varmaan enää hengissä.”

44

45


4.5 Vankilataustan omaavat henkilöt Vankilasta vapautuneiden sopeutuminen takaisin yhteiskuntaan on yksi konkreettisimmista syrjäytymistä ehkäisevistä ja hyvinvointia luovista tekijöistä. Tähän keskuksella on panostettu toiminnan alusta alkaen. Vuosien aikana on huomattu miten paljon pelkkä työn tekeminen ja yhteenkuuluvuuden tunne voi viedä ihmistä eteenpäin. Työllistyminen avoimille työmarkkinoille vaatii usein jonkin väliportaan, millaisena keskus toimiikin varsinkin vankilasta vapautuville. Keskukselle koevapauteen tulevat henkilöt ovat yleisesti motivoituneita, sillä vankila valitsee tarkoin koevapauteen pääsevät vangit. Pitkään rakentunut yhteistyö, vakiintuneet käytännöt ja luottamus keskuksen, PITO -projektin, rikosseuraamusviraston ja vankiloiden välillä antaa toimivan pohjan koevapauden järjestämiselle.

Mies, 43 vuotta Koulutus: peruskoulu Työllistymispolku Kestävän kehityksen keskuksella: Henkilöllä oli keskukselle tullessaan rankka väkivaltatausta ja useita pitkiä vankilatuomioita. Henkilön päihdetausta oli myös pitkäaikainen ja vankilasta vapautuminen oli tapahtunut vain vähän ennen keskukselle työllistymistään. Kyseinen henkilö oli suorittanut tuomionsa loppuun vankilassa, eikä hän siksi tullut keskukselle Rikosseuraamusviraston, vaan Sosiaalitoimiston kautta. Taustansa vuoksi hän aloitti keskuksella kuntouttavassa työtoiminnassa, joka tarjoaa hyvät edellytykset saada työllistettävän elämä takaisin raiteilleen. Ensimmäisenä aamuna henkilöä oli keskuksella vastassa keskuksen työnjohtaja ja Sosiaalitoimiston työntekijä, mikä tuntui yli kymmenen vankilassa vietetyn vuoden jälkeen hyvältä käytännöltä, myös asiakkaan mielestä. Tehtäviksi valikoituivat metsurityöt, sillä henkilö oli toiminut vankilassa metsurina viimeisen tuomionsa ajan. Ammattikoulutusta tai muuta työkokemusta henkilöllä ei ollut.

Jatkoa edelliseltä sivulta....... aikataululla takaisin vankilaan, minkä vuoksi oli ensisijaisen tärkeää löytää hänelle oma asunto pikaisella aikataululla. Vanhojen kavereiden nurkissa majailu ei johtaisi hyvään lopputulokseen. Asunto löytyikin nopealla aikataululla. keskuksen ja sosiaalityöntekijän yhteistyön seurauksena ja henkilö pystyi keskittymään taas työhön. Metsuriporukassa hän oli pidetty kaveri, joka teki ahkerasti töitä ja tuli kaikkien kanssa hyvin toimeen. Aiemmat ongelmat ja niistä seuranneet vankilatuomiot olivatkin johtuneet etupäässä alkoholista, huumeista ja väärästä seurasta. Vaikka henkilöllä olikin kahden vuoden työllistämisjakson aikana muutamia repsahduksia, hän sai aina uudestaan asiansa järjestykseen ja hän pysyi poissa vankilasta ensimmäistä kertaa yli kahteen vuoteen. Aiempi ennätys siviilissä oli kolme kuukautta. Keväällä 2013 ja kaksi työkokemusvuotta rikkaampana henkilö hakeutui ensimmäistä kertaa opiskelemaan. Hän sai toivomansa koulupaikan ja muutti loppukesästä 2013 pois Oulusta. Lähtiessään hän kertoi kuinka suuri merkitys keskuksen tarjoamalla työllä ja tuella oli hänen tulevaisuudelleen.

Muutaman viikon kuluttua kuntouttavan työtoiminnan alkamisesta henkilö erosi silloisesta puolisostaan ja jäi ilman asuntoa. Aiemmin kyseinen asunnottomuus oli vienyt miehen nopealla Jatkuu seuraavalla sivulla.......

46

47


4.6 Maahanmuuttajataustaiset henkilöt Kestävän kehityksen keskus työllistää ja tarjoaa työharjoittelua useille kymmenille maahanmuuttajille vuodessa. Keskukselle työllistetyt maahanmuuttajat edustavat useita eri kansallisuuksia ja heillä on usein kotimaassaan hankittu vankka ammattitaito. Työttömyyteen vaikuttavat seikat ovat yleensä suomenkielen osaamisessa ja suomalaisen ammattitutkinnon puuttumisessa. Työpaikkojen ollessa vähissä on havaittu, että harjoittelupaikkojenkin löytäminen on maahanmuuttajataustaisille henkilöille erityisen vaikeaa. Tästäkin syystä keskuksen monipuolinen työtarjonta ja mahdollisuus työllistää kerralla suuri määrä henkilöitä on kokemuksemme mukaan tullut tarpeeseen.

Osa maahanmuuttajista on työn ohella opiskellut suomen kieltä keskuksella sijaitsevan Oulun aikuislukion kautta, mutta pääsääntöisesti kielitaito ja ammattisanasto paranevat työn ohessa. Kokemukset maahanmuuttajataustaisista ovat olleet positiivisia. Kestävän kehityksen keskus palkkaisi enemmänkin maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, mutta ongelmaksi on noussut se, ettei heillä useinkaan ole oikeutta korkeimpaan korotettuun palkkatukeen. Tämän takia heille on voitu tarjota pääasiassa vain työkokeilua. Lisäksi heitä voidaan auttaa koulutukseen hakeutumisessa, asioinnissa eri virastojen kanssa sekä esimerkiksi suomen kansalaisuuteen liittyvissä asioissa.

Mies 39 vuotta Asunut Suomessa 7 vuotta Työllistymispolku Kestävän kehityksen keskuksella Kolmilapsisen perheen isä tuli keskukselle työharjoitteluun, mikä oli osa suomen kielen kurssia. Hän olikin käynyt kursseja kurssien jälkeen, mutta ei ollut työllistynyt. Kurssin ja työharjoittelun päätyttyä hän tuli keskukselle työelämävalmennukseen. Henkilö haki aktiivisesti kouluun, missä myös PITO -projektin työntekijät häntä auttoivat. Hän pääsikin toiselle suomen kielen kurssille, minkä kautta tuli uudestaan keskukselle työharjoitteluun. Henkilön ahkeruus ja motivaatio jäivät työnjohdon mieleen. Kun TUOPPIS -projektiin etsittiin oppisopimusopiskelijoita, ehdotettiin häntä ensimmäisten joukossa hankkeeseen. Hänet hyväksyttiinkin koulutukseen, mutta samalla hän sai opiskelupaikan työvoimapoliittisesta koulutuksesta, alalta joka kiinnosti häntä enemmän. Tällä hetkellä henkilö on valmistunut logistiikan alalta hyvin arvosanoin. Töitä ei kuitenkaan ole löytynyt vaikeasta työllisyystilanteesta johtuen. Hänellä on tavoitteena päästä töihin tuttuun logistiikka-alan yritykseen, joka voi mahdollisesti työllistää uusia henkilöitä ensi kesänä. Koska henkilö ei useista kyselyistä huolimatta ole löytänyt työtai harjoittelupaikkaa koulutustaan vastaavalta alalta, hän halusi palata Kestävän kehityksen keskukselle työkokeiluun.

48

49


Mies, 47 vuotta Asunut suomessa noin 10 vuotta Työllistymispolku Kestävän kehityksen keskuksella: Henkilö palkattiin keskukselle puu- ja entisöintipajalle palkkatuella verhoilijaksi. Kotimaassaan verhoilualan yrittäjänä toiminut mies oli työskennellyt keskuksella vuoden kun hänen työsuhteensa päättyi. Hän palasi pidemmäksi aikaa kotimaahansa ja palattuaan hänet palkattiin keskukselle PITO -projektin kautta oppisopimuskoulutukseen. Hän suoritti kahden vuoden aikana verhoilualan perustutkinnon, tavoitteenaan perustaa oma yritys. Keskuksen kautta henkilölle pystyttiin tarjoamaan mahdollisuus kouluttautua. Hänen osaamisensa vahvisti verhoilutoimintaa keskuksella tuoden oman tärkeän lisänsä keskuksen monipuolisiin työtehtäviin. Oppisopimuksen ollessa loppusuoralla henkilön kanssa suunniteltiin yrittäjyyttä yhtenä vaihtoehtona. Henkilö kuitenkin koki yrityksen perustamisen ja siihen liittyvät käytännön järjestelyt liian haastavaksi. Tällä hetkellä henkilö on työttömänä ja etsii töitä avoimilta työmarkkinoilta. PITO -projektin työntekijät ovat auttaneet häntä työnhaussa sekä portfolion tekemisessä vielä hänen työsuhteensa päätyttyäkin.

50

51


Mitä projektin jälkeen Keskuksen voimavara on sen tarjoama työtehtävien monipuolisuus, joka vaihtelee työllistettävien henkilöiden osaamisen ja taitotason mukaan vuosittain. Tällä hetkellä, vuonna 2013, keskus tarjoaa yli 20 eri alaa ja työllistetyillä on mahdollisuus halutessaan vaihtaa ja kokeilla eri työtehtäviä. Keskus ei tämän vuoksi ole koskaan yhden alan varassa vaan eri aloille työllistettävien määrän painopiste muuttuu useita kertoja vuodessa. Esimerkiksi pyöräpajalla huolletaan kesällä polkupyöriä ja talvella rakennetaan kierrätyspyöriä seuraavaa kevättä ja kesää varten. Projektin päätyttyä keskuksen toiminta jatkuu suunnilleen samanlaisena kuin projektin aikana. Projektin aikana kehitetyt toimintamallit jatkuvat ja kehittyvät eteenpäin ja keskuksen toiminta laajenee. Tätä kirjoitettaessa, marraskuussa 2013, työllistettävien määrä keskuksella on suurin koskaan. Yritysyhteistyötä tiivistetään ja Oulun alueen yrittäjien kanssa etsitään yhdessä kestäviä ratkaisuja, jottei kilpailutilanteita vääristäviä toimintamalleja pääse syntymään. Seuraava askel on monistaa keskuksen toimintaa ja luoda uusia samalla periaatteella toimivia mutta hieman erilaisia palveluja tarjoavia keskuksia. Kaiken toiminnan taustalla tulee edelleen olemaan syrjäytymisen ehkäisy, työllistäminen, henkilöiden kouluttaminen työelämään sekä ammattitaidon lisääminen. Yksi keskus voisi esimerkiksi suuntautua enemmän työllistettyjen kouluttamiseen, toinen kierrätykseen ja kolmas kädentaitoihin. Kaikki keskukset tukisivat kuitenkin toisiaan saumattomasti ja niiden sijoittelu olisi ympäri Oulua. Tällöin keskukset tavoittaisivat mahdollisimman suuren asiakaskunnan. Keskusten yhteydessä voisi toimia myös asukastupia, kuten nykyisellä Kestävän kehityksen keskuksella. Keskuksen laajenemiselle olisi tarve, sillä työttömyys on kasvussa ja Kestävän kehityksen keskukselle tulee yhteydenottoja koko ajan enemmän.

Keskuksella entisöity ja verhoiltu nojatuoli

52

53


54


Kestävän kehityksen keskus

Tämä hyvien käytäntöjen kirjanen on osa Oulun Työllistämis- ja kierrätysverkko – Oulun TYKI ry:n Pitkäaikaistyöttömien työllistämis- ja ohjausprojektia. Projektin rahoittajana ovat toimineet Euroopan sosiaalirahasto ja Oulun kaupunki


Hyvien kaytantojen kirjanen