Page 1

sisailmauutiset.fi | sisailmayhdistys.fi

sisäilma Paremman sisäympäristön puolestapuhuja | uutiset kevät 2014

VTT

Pienhiukkaset voidaan suodattaa tehokkaasti TULOSSA

Ilmanvaihtolaitteiden kuntotarkastuksen ohjeistus M1

Suomalainen rakennusmateriaalien päästöluokitus toimii erinomaisesti

Turun T-sairaala suunniteltiin potilaan ehdoilla Sertifiointi kertoo ammattitaidosta HELSINKI KONFERENSSI

Tappavaa asbestia markkinoidaan kehittyviin maihin


PÄÄKIRJOITUS

Ihmiset toimintamme takana

Jorma Säteri, Toiminnanjohtaja Sisäilmayhdistys ry

Sisäilmayhdistyksen tavoitteena on parantaa sisäilmastoa jalostamalla ja levittämällä tietoa. Tiedon tarve on valtavaa, ja kohderyhmät hyvin erilaisia, mikä tuo suuria haasteita toiminallemme. Yhdistyksen strategiana on yhdistää tiedon tuottajat sekä tuotteiden ja palveluiden tarjoajat niin että tilaisuuksissamme on tarjolla sekä tuoreinta tutkimustietoa että ratkaisuja käytännön ongelmiin. Tilaisuuksien maksuttomuuden avulla saamme paikalle suuren joukon tiedon tarvitsijoita. Sisäilmastoseminaarien ja Sisäilmapajojen kaltaisten massatapahtumien järjestäminen maksutta ei ole ihan helppoa. Tapahtumia tukevat ministeriöt sekä näyttelyyn osallistuvat yritykset luovat taloudellisen pohjan onnistumiselle. Yhdistyksen kannattajajäsenet turvaavat toiminnan jatkumisen vuodesta toiseen, niiden jäsenmaksuilla katetaan yhdistyksen perustoiminta. Palkkiotta esiintyvät luennoitsijat ja tiukka kulukuri mahdollistavat maksuttomuuden omalta osaltaan. Sisäilmastoseminaarin 1500-päiseksi kasvaneen osallistujamäärän aiheuttamien kustannusten kattamiseksi jouduimme tänä vuonna laittamaan seminaarijulkaisun maksulliseksi, mutta senkin hinta pidetään kohtuullisena. Toimintamme ja tapahtumiemme pyörittäminen vaatii paljon ennakkotyötä. Yhdistyksessä tätä työtä tekevät Helka Backman ja Aila Laine-Sarkkinen ovat kehittäneet erinomaiset toimintatavat, joiden avulla järjestelyt onnistuvat vuodesta toiseen. Helka on hoitanut mm. yhtey-

denpidon kirjoittajiin ja seminaarijulkaisun toimittamisen. Aila puolestaan vastaa muun muassa näyttelystä sekä käytännön järjestelyistä tapahtumapaikalla. Viime vuosina olemme Ailan vetämänä kasvattaneet kuluttajille ja ammattilaisille suunnattua tiedonsiirtoa Sisäilmainfopisteen messuosastoilla, tänä vuonna tulemme osallistumaan yli kymmeneen messutapahtumaan. Tätä työtä tehdään kiinteässä yhteistyössä muiden järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Helka Backman jää tänä keväänä ansaitulle eläkkeelle palveltuaan yhdistystä lähes 15 vuoden ajan. Olemme hänelle kiitollisia ja toivotamme antoisia eläkepäiviä lapsenlasten parissa. Samaan aikaan olemme palkanneet Mervi Aholan sisäilmaasiantuntijaksi. Hän osallistuu myös tapahtumien järjestämiseen, mutta tuo kaivattua lisävoimaan asiantuntijatehtäviimme, kuten Sisäilmastoluokituksen kehittämiseen. Se työ onkin tarkoitus laittaa vauhtiin tänä vuonna. Joulun alla saimme suruviestin TkT Risto Ruotsalaisen kuolemasta. Risto oli tärkeä henkilö koko sisäilma-alalle, ja hänen panoksensa Sisäilmayhdistyksen kehittämisessä oli suuri. Hän oli yksi keskeisiä voimia vuoden 1993 Indoor Air -konferenssin järjestämisessä ja toimi sen jälkeen yhdistyksen alkutaipaleen toiminnanjohtajana. Risto oli tärkeässä roolissa järjestöjen sisäilmatoiminnan koordinoinnissa ja yhteistyön rakentamisessa. Kunnioitamme Riston työtä hyvän sisäilman puolesta ja jäämme kaipaamaan hänen ystävyyttään ja huumoriaan.

Sisäilmauutiset www.sisailmauutiset.fi ISSN 1239-7563 Julkaisija: Sisäilmayhdistys ry Kustantaja: SIY Sisäilmatieto Oy Päätoimittaja Jorma Säteri | jorma.sateri@sisailmayhdistys.fi Toimitussihteeri Helka Backman | (09) 4355 5612 helka.backman@sisailmayhdistys.fi Lehtilaukset ja osoitteenmuutokset Toimittaja Esko Kukkonen | 050 3300 801 ausum@kolumbus.fi

2

SISÄILMAUUTISET 1|2014

Ilmoitusmyynti ja mediakorttitilaukset Aila Laine-Sarkkinen | (09) 4355 5613 aila.laine-sarkkinen@sisailmayhdistys.fi Ulkoasu: Viestintä MEmedia Vaula Aunola | vaula.aunola@memedia.fi Kannen kuva: Delete Kirjapaino Uusimaa 2014


JäähdytyskattoͲjärjestelmä

Sisäilmauutiset 1/2014 2 4 8 10 13 15 16 20 22 25 26 28 ja 30 30

Pääkirjoitus Ilmassa lyhyesti VTT: Pienhiukkaset kuriin kouluissa ja toimistoissa M1-luokitus päivitettiin vuoden alussa Yhteistyötä Pohjanlahden yli KOSTEUS- ja HOMETALKOOT tiedottaa Turun T-sairaala rakennettiin uudella konseptilla Uudet ohjeet ilmanvaihtolaitteiden kunnon tutkimiseen Hanasaaren konferenssi: Asbestille täyskielto Professori Tuula Putus: Uutta tietoa homeista VTT:n henkilösertifikaatti on osoitus ammattitaidosta Uutta suomenkielistä opintomateriaalia lmanvaihdon ilmastoinnin suunnitteluun REHVA Guidebooks: Eurooppalaisia sisäilmaston ratkaisuja Sisäilmayhdistyksen kannattajajäsenet 2014

Kuntotutkimusta on valmistellut iso asiantuntijaryhmä Ympäristöministeriön ja Suomen LVI-liiton rahoituksella. Sivu 20 Asbestia käytetään maailmalla edelleen noin 2,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Sivu 22

SISÄILMAUUTISET 1|2014

3


ILMASSA ASUMISTERVEYSASETUKSEN JA TERVEYDENSUOJELULAIN MUUTOS MYÖHÄSTYY MITTAVAN LAUSUNTOKIERROKSEN TAKIA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖSTÄ kerrotaan, että asumisterveysasetuksen ja terveydensuojelulain muutoksen valmistelu on yhä kesken ja niiden voimaantuloaikataulu on alkuperäisestä venynyt. Tämän hetken arvion mukaan lakiehdotus on tarkoitus saada eduskunnan käsiteltäväksi kevätistuntokaudella 2014 ja asetuksen aikatauluksi on ajateltu syksyä 2014. Syynä aikataulun venymiseen on ollut muun muassa lain ja asetuksen herättämä laaja mielenkiinto lausuntokierroksella. Lausuntoja annettiin enemmän kuin alun perin lausuntopyyntöjä lähetettäessä ajateltiin ja niiden käsittelyssä on mennyt aikaa suunniteltua enemmän. Laki- ja asetusmuutoksen aikataulu hidastanee vastaavasti myös oppaiden ja ohjeiden valmistumisen aikataulua.

RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET UUSITAAN VUOTEEN 2017 MENNESSÄ HELMIKUUN alussa julkaistiin ympäristöministeriön toimesta maankäyttö- ja rakennuslain toimivuutta koskeva uusin arviointi. Sen valmisteluun oli osallistunut laaja asiantuntijoiden ja alan viiteryhmien edustajien joukko. Arviointi kokonaisuudessaan( liki 150 sivua) löytyy ympäristöministeriön nettisivuilta. Ministeriö tulee käyttämään arviointia hyväkseen maankäyttö- ja rakennuslain kehittämistä koskevassa työssä. Uuden kokonaisarvioinnin tekeminen oli kirjattu nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan. Arvioinnissa todetaan muun muassa että rakentamisen olennaisia teknisiä vaatimuksia koskevat asetukset uusitaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Tämä työ on jo käynnissä. Rakennusvalvontatoimen yksiköiden kokoa tulee merkittävästi kasvattaa, jotta viranomaisvalvonnan toimintaedellytykset paranisivat ja toiminta olisi koko maassa yhtenäisempää ja ennakoitavampaa. Myös

4

SISÄILMAUUTISET 1|2014

säännöksiä rakennusten elinkaaren aikaisista kunnossapito- ja korjaustoimenpiteistä sekä niihin liittyvistä vastuista tulee arvioinnin mukaan selkeyttää. Viranomaisyhteistyötä tulee jatkossa suunnata vain merkittävimpiin asioihin. Korjausrakentamisessa sovellettavien säännösten uusimisessa tulee ottaa huomioon rakennuskannan ja sen korjaus- ja muutostöiden moninaisuus. Säännösten yhtenäisemmän soveltamisen tueksi todetaan tarvittavan enemmän ohjeita, oppaita ja koulutusta. Hallituksen elokuun lopussa hyväksymän kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi tarkoitetun rakennepoliittisen ohjelman mukaan rakentamismääräysten uudistamisen yhteydessä rakentamisen sääntelyä tulee vähentää rakentamisen laatua heikentämättä. Rakentamismääräyskokoelman kokonaisuudistus toteutetaankin siis vuoden 2017 loppuun

mennessä. Siinä yhteydessä toteutetaan tavanomaiset säännösmuutokset, poistetaan päällekkäinen sääntely ja erotetaan velvoittavat säännökset ja ohjeet toisistaan. Samalla selvitetään kunkin säännöskokonaisuuden soveltuvuus korjausrakentamiseen. Äskeisissä rakentamisen normitalkoissa, jotka syntyivät valtioneuvoston asuntopoliittisen toimenpideohjelman vaatimuksesta, selvitettiin määräysten kustannusvaikutuksia. Useiden kyselyjen, haastattelujen ja työpajojen tuloksena saatiin selville,

että useat normit aiheuttavat tarpeettomia kustannuksia. Energiataloutta, sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa koskevista normeista haitallisimpina pidettiin koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon vaatimuksia. Tämä toistetaan arvioinnissa, mutta asiaa ei kuitenkaan ole kirjattu varsinaisiin ehdotuksiin. Julkaisu: Suomen ympäristö 1/ 2014, Arviointi maankäyttö- ja rakennuslain toimivuudesta 2013. www.ym.fi


SISÄILMAN RADONIN PITOISUUSARVOT KIRISTYVÄT EU:N PIIRISSÄ on katsottu tarpeelliseksi kiristää asuntojen radonpitoisuuden vaatimustasoa tasoon 300 Bq/m3. Se on alempi kuin tällä hetkellä Suomessa oleva virallinen vaatimustaso 400 Bq/m3. Suomella on aikaa neljä vuotta ottaa muutos omiin säännöksiin. Toimenpiteiden aikataulusta Suomessa ei ole vielä tehty päätöstä. Vaatimusten kiristäminen ei todennäköisesti kuitenkaan aiheuta suuria muutoksia Suomessa tapahtuvaan radontorjuntatyöhön. Pahimmin radonin vaivaamilla alueilla on asiaan kuitenkin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.

RAKENNUSALA PYRKII LÄHES NOLLAENERGIARAKENNUKSIIN YMPÄRISTÖMINISTERIÖN, Rakennusteollisuus RT ry:n ja LVI-talotekniikkateollisuus ry:n alkuvuonna käynnistämässä FInZEB -hankkeessa kiteytetään rakennusalan yhteinen näkemys sille, mitä Suomessa tarkoitetaan EU:n edellyttämillä ”lähes nollaenergiarakennuksilla”. Samalla määritellään, mille tasolle kansalliset energiatehokkuusvaatimukset eri rakennustyypeillä tulee asettaa. Tavoitetasoja asetettaessa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota rakennusten sisäilman laatuun, rakentamisen kustannustehokkuuteen sekä rakennusten ja rakenteiden turvallisuuteen, terveellisyyteen ja toimivuuteen. Vuoden 2015 alkuun kestävässä FInZEB-hankkeessa tarkastellaan myös rakennusten energiatehokkuuden parantamisen keinoja sekä alueellisten ja paikallisten energiaratkaisujen mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Tarkoitus on, että hankkeen tulokset vaikuttavat suoraan normiohjaukseen ja alan koulutukseen. - Yhteisen hankkeen avulla saamme teollisuudesta tärkeää käytännönläheistä tietoa siitä, miten Suomessa kyetään tekemään järkevästi erittäin energiatehokkaita ra-

kennuksia ja minkälaisia vaatimuksia niille tulee asettaa. Tarkoitus on myös vauhdittaa yrityksiä prosessien, menetelmien ja tuotteiden kehittämiseen, rakennusneuvos Pekka Kalliomäki ympäristöministeriöstä sanoo. EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) on edellyttänyt useita kansallisia ohjaustoimia rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Niitä ovat olleet esimerkiksi uudis- ja korjausrakentamisen energiamääräykset sekä energiatodistuskäytäntö. Koska rakennukset ovat suurin yksittäinen energiankäyttäjä, EU:ssa on päätetty siirtyä seuraavaksi lähes nollaenergiarakennuksiin, joiden vähäinen energiatarve katetaan lähinnä uusiutuvalla energialla. Näille ratkaisuille tulee olemaan siis EU:n laajuiset markkinat. Rakennusalaa kannustetaan kehittämään, tutkimaan ja toteuttamaan mahdollisimman vähän energiaa kuluttavia rakennuksia kokemusten

ja osaamisen kartuttamiseksi. Vuoden 2019 alusta lähtien kaikkien uusien viranomaisten käytössä olevien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia ja vuoden 2021 alusta vaatimus koskee myös muita uusia rakennuksia. FInZEB -hankkeeseen osallistuu Suomen johtavia energiatehokkaan rakentamisen asiantuntijoita. Pääkonsulttina toimii Granlund Oy. Avoimissa työpajoissa kerätään tietoa ja kokemuksia toteutuneista kohteista.

Hankkeen etenemisestä ja tuloksista tiedotetaan maaliskuussa avautuvilla www.finzeb.fi -verkkosivuilla.

Sisäilmapaja 2014 Jo perinteeksi muodostunut Sisäilmapaja pidetään tänä vuonna 19.-20.11. Turussa Yliopistonmäellä. Pajan ohjelma ei vielä ole valmistunut, mutta aiempien vuosien kokemukset osoittavat, että taas on tulossa paljon uutta ja tärkeää asiaa sisäilmaston ongelmien ratkaisuista. Kannattaa siis varata nuo päivät jo nyt. Ohjelma ja muut yksityiskohdat myöhemmin. Lisätietoja www.sisailmayhdistys.fi

SISÄILMAUUTISET 1|2014

5


ILMASSA HOMEASIAT TULEVAT EDUSKUNTAAN JÄLLEEN KEVÄÄLLÄ VIIME KEVÄÄNÄ käsiteltiin eduskunnassa tarkastusvaliokunnan valmistelemana home- ja kosteusasioiden hoitoa Suomessa. Eduskunta teki monia, merkittäviä päätöksiä, joilla pyritään saamaan näiden asioiden hoito paremmalle tolalle maassamme. Näistä ehdotetuista toimenpiteistä oli luettelo lehdessämme viime vuonna. Valtioneuvosto sai muun muassa velvoitteen kertoa eduskunnalle tilanteesta ja toimenpiteistään raportoidessaan eduskunnalle vuoden 2013 asioista. Tuota raporttia odotetaan eduskuntaan vasta loppukeväästä, jonka jälkeen eduskunta ottaa asiaan kantaa.

SISÄYMPÄRISTÖTEKNIIKAN PROFESSUURIN TÄYTTÖ ETENEE SISÄILMASTOASIOIDEN hoidon ja etenkin tutkimuksen kannalta on tärkeää, miten Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulussa viime kesänä avoimeksi julistettu Sisäympäristötekniikan professuuri täytetään ja mitä siellä tullaan opettamaan ja tutkimaan. Valintaprosessi on tunnetusti hidas. Hakijoita oli viime kesänä alkuun liki kolmekymmentä, joista kahdeksan hakijaa valittiin jatkoon asiantuntijalausunnoille. Tästä kerrottiin viime syksynä Sisäilmauutisissa. Nyt asia on edennyt ja valinta on asiantuntijalausuntojen jälkeen jatkunut. Viisi hakijaa, aakkosjärjestyksessä; Haverinen - Shaughnessy Ulla , Korpi Anne, Kosonen Risto, Lin John Z. ja Salonen Heidi, osallistuivat maaliskuun 7. päivänä Aalto yliopistolla tutustumistilaisuuteen, jossa he pitivät myös opetusnäytteensä.

IN MEMORIAM

RISTO RUOTSALAINEN ARVOSTETTU sisäilmatutkija ja Sisäilmayhdistyksen edellinen puheenjohtaja, tekniikan tohtori Risto Ruotsalainen menehtyi äkilliseen sairauteen juuri ennen viime joulua. Hän oli kuollessaan vain vähän yli 50 vuotias. Risto oli loppuun saakka aktiivisesti mukana Sisäilmayhdistyksen toiminnassa muun muassa hallituksen jäsenenä. Aiemmin hän oli yhdistyksen toiminnanjohtajanakin ja vastasi mm. vuoden 1993 Indoor Air kongressin julkaisusta. Hän oli vuosia puheenjohtajana myös Rakennustietosäätiön rakennusmateriaalien M1-luokitusta ohjaavassa työryhmässä. Tuon rakennusmateriaalien päästöjä Suomessa oleellisesti vähentäneen luokituksen aikaansaamisessa hänellä oli parikymmentä vuotta sitten myös merkittävä rooli.

6

SISÄILMAUUTISET 1|2014

Riston väitöskirja, jonka hän teki nykyisen lääketieteen professorin Jouni Jaakkolan johdolla, “Ventilation, indoor air quality and human health and comfort in dwellings and day-care centers” vuonna 1996 oli LVI - laboratorion ensimmäinen moderni väitöskirja käsittäen yhteenvedon ja viisi tieteellisissä lehdissä julkaistua artikkelia. Näistä kaksi kosteusvaurioiden ja oireilun välisen yhteyden osoittavaa artikkelia keräsivät toista sataa viittausta molemmat, Science Citation tietokannan mukaan. Vastaväittäjänsä professori Matti J. Jantunen kertoo Riston osoittaneen väitöskirjassaan sellaista osaamista, tietomäärää ja logiikkaa, että vastaan väittäminen tuntui vaikealta ja turhalta. Risto Ruotsalainen oli mukana myös yhteistyössä

Suomen rehtoriyhdistyksen kanssa tehdyssä laajamittaisessa koulurakennusten sisäilmastokyselyssä. Hän oli keskeisesti mukana myös laatimassa ensimmäistä rakennusten sisäilmaston laadun tavoitetaso-ohjetta, Sisäilmastoluokitusta, vuonna 1995. Hän oli myös mukana laatimassa oppaita, mm. koulujen sisäilmasto-ongelmien selvittämisen opasta Sisäilmayhdistykselle Vuonna 1997 Risto siirtyi Allergia- ja Astmaliiton palvelukseen suunnittelemaan ja toteuttamaan ensimmäistä tieteellisen tutkimuksen tuloksiin perustuvaa terveellistä toimistorakennusta. Allergiataloa voi vieläkin pitää eräänä parhaan sisäilmanlaadun rakennuksista Suomessa. Allergia- ja Astmaliitossa Risto sai tehtäväkseen sisäilmastoon liittyvän tutkimus-

ja neuvontapalvelun kehittämisen. Hänet nimitettiin myöhemmin myös liiton Sisäilmapalvelun johtajaksi ja asiantuntijapalvelujen johtajaksi. Tutkimuksen pariin Risto siirtyi takaisin vuonna 2011 erikoistutkijaksi VTT Expert Service Oy:n palvelukseen. Hän oli mukana kehittämässä ja laajentamassa VTT:n palvelutoimintaa sisäilmastoon liittyvillä aloilla. Riston huumoria ja kokouksia piristävää olemusta jäävät kaipaamaan monet työtoverit vuosien varrelta. Esko Kukkonen


MERVI AHOLA ALOITTAA SISÄILMAYHDISTYKSEN SISÄILMA-ASIANTUNTIJANA

DI Mervi Ahola on ollut pitkään kiinnostunut sisäilmasta ja teki aiheesta myös lopputyönsä.

SISÄILMAYHDISTYKSEN resurssit lisääntyvät tänä keväänä, kun diplomiinsinööri Mervi Ahola aloittaa maaliskuun alussa yhdistyksen sisäilma-asiantuntijana. Hänen tehtäviinsä kuuluvat yhdistyksen erilaiset neuvontatehtävät sekä mm. uusien ohjeiden valmistelutehtävät. Mervi Ahola on valmistunut diplomi-insinööriksi vuonna 2006 Teknillisestä korkeakoulusta LVI-tekniikan opintosuunnalta. Aiemmin hän on toiminut mm. Halton Groupin palveluksessa hoitaen projektipäällikkönä sisäympäris-

töselvityksiä. Hän on toiminut myös LVI – Talotekniikkateollisuudessa asiantuntijana ja projektipäällikkönä valtakunnallisessa päiväkotien sisäilmatutkimusprojektissa. Mervi Ahola on pitkään ollut kiinnostunut sisäilmastoon liittyvistä kysymyksistä ja hänen diplomityönsä käsitteli sisäilmastoon liittyvien toiminnallisten tavoitteiden asettamista ja todentamista. Hän pitää sisäilmastokysymyksiä ja niiden oikeita ratkaisuja todella tärkeinä ja haasteellisina. Nämä ovat hänestä myös hyvin lähellä ihmistä.

SISÄILMAYHDISTYKSEN UUSIA KANNATTAJAJÄSENIÄ 10.3.2014 Oy Core Handling Ltd UniqAir, Lappeenranta yhteyshenkilö: Panu Riikonen p. 040-563 8520 UniqAir ilmanpuhdistimet kouluihin, päiväkoteihin, toimistoon, tuotantotiloihin ja terveydenhoitotiloihin, ensiapu sisäilmaongelman ilmetessä 10.3.2014 Mukavax Oy , Koko Suomi yhteyshenkilö: Jaakko Mäkelä p. 050-440 5559 Mukavax – sisäilmalaitteet vedontunteen poistamiseksi 4.3.2014 Vakatuuli Oy, Espoo yhteyshenkilö: Juha Tuuli gsm. 045-148 0844 juha(at)vakatuuli.fi 27.2.2014 Isolex Oy, koko Suomi yhteyshenkilö: Jarkko Mourujärvi p. 020 734 2780 IKO Enerthem uretaneristeet Isolex – magnesiumoksidi rakennuslevy

13.2.2014 RTK-Palvelu Oy , Pääkonttori Raumalla yhteyshenkilö: Riku Innala p. 029 029 3000 www.rtpalvelu.fi Tekniset palvelut LVISA- huolto. korjaus ja asennuspalvelut, LVISA-laitteiden mittaus ja säätö, jäähdytyslaitteiden huolto ja korjaus, taloteknisten laitteiden huolto ja korjaus, energiasäästöpalvelut, etähallintapalvelut, lämpökamerakuvaukset 13.2.2014 Happo Solutions Oy , Mikkeli yhteyshenkilö: Teemu Partanen p. 0400-134 573 Wainu – Taloterveyden valvontajärjestelmä Wainu-järjestelmä mittaa kosteuden aiheuttaman homeenkasvun mahdollisuutta talosi rakenteissa. www.wainu.fi

11.2.2014 MEDAIR Oy, Loviisa yhteyshenkilö: Sanna Selenius p. 044 041 7234 Tuotteet – uuden teknologian sisäilmandesinfiointilaitteet Käyttö – huonon sisäilman aiheuttamien oireiden poistoon ja tartuntatautien torjuntaan Kohteet – homekiinteistöt, sairaalat, vanhainkodit jne. 8.1.2014 Rakennusvalvonta Ari Laamanen, Helsinki yhteyshenkilö: Ari Laamanen p. 0400-502 771 sisäilmatutkimukset ja mikrobinäytteet, kuntotutkimukset, kosteusmittaukset ja -kartoitukset (VTT-sertifikaatti), korjaustyön valvonta (FISE), asiantuntijalausunnot, HTT-tavarantarkastus Kaikki kannattajajäsenet sivulla 31.

13.2.2014 FI-Service Oy, Vantaa yhdyshenkilö: Janne Heikkinen p. 0400-647062 Ongelmakohteiden saneeraus ja desinfiointi. Kiinteistöjen home-, vesi- ja viemärivauriot, palokohteet, tuholaistorjunta, häätöhuoneistojen, kalmavauriokohteiden, maatalouden ja julkisten tilojen desinfioinnit, myös elintarviketeollisuus

Tilaa uutiskirje www.sisailmauutiset.fi

SISÄILMAUUTISET 1|2014

7


TUTKIMUS

Pienhiukkaset kuriin kouluissa ja toimistoissa Sisäilman suuri hiukkaspitoisuus aiheuttaa tutkimusten mukaan eniten terveyshaittoja tilan käyttäjille. VTT on kehittänyt uuden ilmanvaihtolaiteratkaisun, jolla pienhiukkaspitoisuuksia pystytään alentamaan merkittävästi ja energiataloudellisesti myös tiloissa, joissa ilmanvaihtokerroin on suuri. TEKSTI Esko Kukkonen KUVAT VTT

R

akennusten ilmanvaihtojärjestelmien kyky hallita sisä i l ma n h iu k k aspitoisuutta on nykyään käytössä olevalla tekniikalla verraten rajallinen, VTT:n Erikoistutkija Seppo Enbom kertoo. – Nykyisillä keinoilla eli lisäämällä ilmanvaihtoa ja käyttämällä korkean erotusasteen tuloilman suodattimia on sisäilman hiukkaspitoisuuden alentaminen esimerkiksi 90 prosentilla on kustannustehokkaasti ja energiataloudellisesti epärealistista. Enbom kertoo, että uusilla VTT:n ilmansuodatusratkaisuilla, jotka samalla suodattavat tuloilmaa sekä puhdistavat sisäilmaa voidaan sisäilman hiukkaspitoisuutta alentaa oleellisesti lisäämättä ilmanvaihtoa ja energiankulutusta merkittävästi. – Ilmanjakoon tulee käyttää sisäilmaa puhdistavia ilmanjakolaitteita sekä tuloilman suodatukseen VTT:llä kehitettyä elektreettisuodatin / hiukkasvaraaja - yhdistelmää, hän sanoo. Enbom kertoo, että puhtaan, puhdistetun ilman ilmavirta voidaan

moninkertaistaa puhdistamalla myös sitä huoneilman ilmavirtaa, joka kulkee induktion vaikutuksesta tuloilman virratessa ilmanjakolaitteen kautta huoneeseen. – Ratkaisun toimivuus edellyttää kuitenkin, että hiukkassuodatuksen painehäviö on hyvin alhainen, joten edullisimmin hiukkassuodatus voidaan tehdä sähkösuodatinratkaisulla.

Kustannustehokkuuslaskelmia Enbom kertoo, että sisäilman hiukkaspitoisuutta voidaan alentaa lähinnä lisäämällä ilmanvaihtoa, parantamalla tuloilmasuodattimien erotuskykyä sekä huoneilmanpuhdistimilla. – Rakennuksissa, joiden ilmanvaihtuvuus on vähäinen, esimerkiksi asunnoissa, näillä ratkaisuilla pystytään merkittävästi alentamaan sisäilman suhteellista hiukkaspitoisuutta. Jos kuitenkin rakennuksen ilmanvaihtuvuus on suuri, kuten koulu- ja toimistorakennuksissa, on näillä keinoilla vaikeaa saavuttaa merkittävää sisäilman hiukkaspitoisuuden alenemista kohtuullisin kustannuksin.

– Esimerkiksi, jos halutaan alentaa sisäilman hiukkaspitoisuutta 50 prosenttia lisäämällä ilmanvaihtoa, on ilmanvaihdon määrää kaksinkertaistettava. Enbom toteaakin, että näin suuri ilmanvaihdon lisäys aiheuttaa niin suuren lisäyksen energiankäyttöön, että toteuttaminen tuntuu epärealistiselta. – Ilmanvaihdon lisääminen voi aiheuttaa myös vetohaittoja. Huoneilman puhdistimilla voidaan myös alentaa sisäilman hiukkaspitoisuutta merkittävästi. – Jos käyttökohteen ilmanvaihtuvuus on pieni, tämä on toimiva ratkaisu. Enbom toteaa, että puhdistimien käyttö ei kuitenkaan sovellu kohteisiin, joissa tilan ilmanvaihtuvuus on suuri. – Jos tarkastelemme esimerkiksi luokkahuonetta, jonka pinta-ala on 40 m2 ja ilmanvaihtuvuus vaikka 3 dm3/m2 /s, niin tilan sisäilman hiukkaspitoisuuden alentaminen puoleen voidaan saavuttaa vasta ilmanpuhdistimella, jonka tehollinen ilmavirta (erotusasteen ja ilmavirran tulo) on

Sisäilmaa puhdistavan ilmanjakolaitteen toimintaperiaate ja toimistohuoneeseen asennettu prototyyppi (modifioitu Swegon Parasol).

8

SISÄILMAUUTISET 1|2014


KUN LÖYTYY

Nykyisillä keinoilla hiukkaspitoisuuden alentaminen kustannustehokkaasti ja energiataloudellisesti on epärealistista.

SIENIÄ, ON MENTY METSÄÄN.

vähintään 120 dm3/s. Ja jos hiukkaspitoisuutta halutaan alentaa enemmän, esimerkiksi 80 prosenttia, niin siihen tarvitaan jo vähintään neljä ilmanpuhdistinta. Korkean hinnan lisäksi ratkaisun haittapuolina ovat lisääntyvä melutaso, tilantarve ja lämpökuorma.

Ratkaisu löytyi sähköisestä suodattamisesta Enbom kertoo, että tuloilman suodatuksen tehostaminen tuloilmalaitteissa voidaan toteuttaa VTT: n mallissa lisäämättä suodattimen painehäviötä käyttämällä hiukkassuodattimina elektreettisuodattimia sekä varaamalla suodattimiin menevät hiukkaset sähköisesti. – Tämä ratkaisu voidaan yleensä toteuttaa tekemättä oleellisia muutoksia ilmastointikoneeseen. Hiukkasten varauksen vaatima sähköteho on alle 1 W/m3 /s, eli käytännössä merkityksetön. Hiukkasten varaaja /elektreettisuodatin - yhdistelmän painehäviö on samaa suuruusluokka kuin perinteisten suodattimien, joten sen käyttö ei lisää puhaltimien energiankulutusta. Nämä ilmastointijärjestelmän hiukkasuodatusratkaisut antavat mahdollisuuden saada aikaan selvästi nykytasoa puhtaampia sisäympäristöjä pelkästään ilmanvaihtojärjestelmän avulla. – Parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi pitäisi tuloilman jakolaitteet ja tuloilmakoneet varustaa uusilla ilmansuodatusratkaisuilla. VTT on kokeillut uutta ilmanvaihtoratkaisua sekä käytännössä että laboratoriossa. – Mittaustuloksista voidaan päätellä, että ilmastointijärjestelmien kykyä hallita sisäilman hiukkaspitoisuutta voidaan näin huomattavasti parantaa lisäämättä ilmanvaihtoa ja energiankulutusta. Merkittävin lisäenergian tarve tulee sisäilmaa puhdistavien ilmanjakolaitteiden korkeammasta painehäviöstä. – Jos ilmanjakolaitteen lisäpaine voidaan vielä toteuttaa avaamalla tuloilmakanavan säätöpeltiä, ei ilmanjakolaitteen paineen nostokaan lisää merkittävästi energiankulutusta, Enbom vakuuttaa.  Uuteen innovatiiviseen ratkaisuun johtanutta kehityshanketta on vuodesta 2008 tehty TEKES- hankkeena sekä VTT:n rahoituksella. Työsuojelurahastossa on myös käynnissä hanke, jonka tarkoitus on tutkia käytännön kohteissa ratkaisun vaikutuksia mitattuun ja koettuun sisäilman laatuun. Tutkimustulokset esitellään laajemmin Sisäilmastoseminaarikirjassa 2014, jonka voi ostaa Sisäilmayhdistyksen verkkokaupasta. www.sisailmayhdistys.fi/kauppa SISÄILMAUUTISET 1|2014

9


SERTIFIOINTI

M1-luokitus päivitettiin Vuoden alusta rakennusmateriaalien päästöjä mittaavaan M1-luokitukseen tehtiin pieniä lähinnä materiaalien testauksiin liittyviä muutoksia. – Kriteerejä myös järkeistettiin maltillisesti, Rakennustietosäätiön luokituspäällikkö Laura Sariola kertoo. TEKSTI Esko Kukkonen

Valmistajat ovat olleet huolellisia laadunvalvonnassaan.

10

SISÄILMAUUTISET 1|2014

H

yvin toimivan M1-luokitusjärjestelmän päivitys perustuu rakennusmateriaalien päästöistä ja niiden testaamisesta jatkuvasti saatavaan uuteen tietoon. Kehittämisessä pyritään koko ajan ottamaan huomioon myös kansainvälisen yhtenäistämistyön osatuloksia. Rakennustietosäätiön luokituspäällikkö Laura Sariola kertoo, että vuoden alussa tehdyt muutokset olivat suhteellisen pieniä ja koskevat lähinnä testausmenetelmiä ja testaukseen liittyviä käytäntöjä. – Myös joitakin maltillisia muutoksia tehtiin kriteereihin. Luokituksessa siirrytään esimerkiksi syöpävaarallisten aineiden IARC -karsinogeenilistasta EU:n luokkiin carc. 1A ja 1B luokittelemiin karsinogeeneihin. – Testauksissa otetaan myös käyt-

töön CEN TC 351 työryhmän tulevan testistandardin (CEN/TS 16516:2013) mukainen mallihuone (30 m³). Se korvaa nykyisen pohjoismaisen mallihuoneen (17 m³). – Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuuden, TVOC:n, laskentatapa muutettiin vastaamaan CEN/TS 16516 mukaista TVOC:n laskentatapaa. Hajutestien toteuttamiseen tuli useita muutoksia. – Hajutesteissä tullaan käyttämään aiempaa suurempaa haistelijajoukkoa sekä jatkuvaa hajun hyväksyttävyyden haisteluasteikkoa. Hajujen vaatimustaso aleni samalla hieman. Samalla materiaalit, joiden osuus huoneen rakenteiden kokonaispinta-alasta on hyvin pieni ja vaikutus huoneilman laatuun on vähäinen. kuten tiivisteet ja vastaavat, saivat


Uusia haasteita asettavat EU:n vaatimukset ja CE-merkintä Pienessä mittaluokassa esiintyvät materiaalit kuten tiivisteet saivat helpotuksia vaatimuksiin.

oman tarkastelutapansa, jolloin niiden vaatimukset helpottuivat.

Aiempia testauksia voi käyttää Sariola kertoo, että M1-luokitusta haettaessa yritys voi hyödyntää tuotteen muita vastaavaa tunnettua emissioluokitusjärjestelmää varten tehtyjä emissiomittauksia edellyttäen, että mittaukset on tehty hyväksytyssä

EU:n tavoitteena on kehittää ja yhtenäistää rakennusmarkkinoita ja samalla rakennusmateriaalien päästöjen valvontaa. Rakennustuoteasetuksen mukaan rakentamisessa on käytettävä materiaaleja, joista ei lähde huoneilmaan haitallisia aineita. Käytännön ohjeita tuon vaateen toteutumiselle ei ole kuitenkaan helppo eurooppalaisissa puitteissa asettaa. Työryhmät ovat tehneet pitkään työtä tämän yhteisen vaatimustason aikaansaamiseksi. Toistaiseksi kuitenkin vielä ilman konkreettista tulosta. Myös rakennustuoteasetuksen vaatima pakollinen CE merkintä teettää töitä. Kehitystyöhön osallistuu monia eriasteisia työryhmiä, jotka pyrkivät luomaan tähän ja luokitukseen yhtenäistä systeemiä. Merkittävimmät ovat EU:n tutkimuskeskuksessa Isprassa toimivat ECA työryhmät sekä standardointia val-

mistelevat ISO ja CEN työryhmät. Niiden työ on ollut vaikeaa ja hidasta. - Suomalaiset asiantuntijat ovat osallistuneet aktiivisesti näihin eurooppalaisiin työryhmiin. Periaatteessa tämän yhtenäistämistyön ollessa kesken voidaan käyttää edelleen kansallisia vapaehtoisia luokituksia, kuten meidän M 1. kertoo Laura Sariola. - M1 luokitusjärjestelmän kehittämisessä pyritäänkin koko ajan ottamaan huomioon tämän kansainvälisen yhtenäistämistyön osatuloksia.

Uusi patentoitu teknologia sisäilmaongelmiin Poistaa mikrobit tehokkaasti ja turvallisesti • Pieni ja hiljainen • Helppo siirtää • Omaksi tai vuokralle

www.medair.fi

Yhteydenotot: info@medair.fi | tel. 0500 919 900 tai 044 041 7234

medair SISÄILMAUUTISET 1|2014

11


Haitalliset päästöt ovat vähentyneet jopa kymmenesosaan.

testauslaboratoriossa ja mittaustulokset sisältävät kaikki M 1 luokituksessa tarvittavat testitulokset. – Jos nämä mittaukset kattavat vain VOC -yhdisteet, TVOC:n ja formaldehydin, edellytetään tuotteelta lisätesteinä myös aistinvarainen arviointi standardin ISO 16000 -28 (hajun hyväksyttävyys) -mukaisesti sekä ammoniakkiemission mittaus.

Järjestelmään voi luottaa Vapaaehtoinen M1-luokitus on osoittautunut vuosien saatossa erittäin luotettavaksi. Rakennustietosäätiö teettää vuosittain omalla kustannuksellaan muu-

tamalle sattumanvaraisesti valitulle materiaalille varmistustestit ja näissä testeissä tutkitut materiaalit ovat aina täyttäneet kriteerit puhtaasti. – Se kertoo ennen kaikkea siitä, että valmistajat ovat olleet huolellisia laadunvalvonnassaan ja tuotteet ovat jatkuvasti päästöiltään sitä mitä on luvattu, Sariola toteaa tyytyväisenä.  M 1 luokituksen muutoksista ja luokitusvaatimuksista lisätietoja Rakennustietosäätiöstä. www.rakennustieto.fi

Merkittävä osa tällä hetkellä käytetyistä rakennusmateriaaleista on jo M1-luokiteltua.

Suomalainen vapaaehtoinen M1-luokitus toimii mainiosti SISÄILMAN laadun kannalta on tärkeää, että huoneen pinnoilta, erilaisista rakennusmateriaaleista, ei pääse huoneilmaan haitallisia aineita. Sisäilmayhdistys julkisti parikymmentä vuotta sitten sisäilmastoluokitusjärjestelmän S 1, S 2, S 3. Sen avulla on etukäteen mahdollista määritellä rakennuksen tavoitteellinen sisäilmaston laatu. Luokituksen käyttö on vuosien mittaan yleistynyt ja myös itse luokitusta on vuosien mittaan kehitetty. Samalla otettiin käyttöön myös rakennusmateriaalien M1-päästöluokitus, jolla on ollut vielä suurempi käytännön merkitys.

Aluksi luokiteltiin vain pintamateriaaleja, mutta pian luokitusta laajennettiin koskemaan myös muitakin rakennusmateriaaleja. Päästöluokitus on vuosien mittaan toiminut hyvin, lähes kaikki valmistajat ja maahantuojat ovat hakeneet luokitusta. Rakennusmateriaalien haitalliset päästöt ovat selvitysten mukaan vähentyneet jopa kymmenesosaan aikaisemmasta. Luokitusta täydennettiin vuosituhannen vaihteessa ilmanvaihtolaitteiden puhtausluokituksella, mikä on vaikuttanut merkittävästi ilmanvaihtolaitteiden puhtauden paranemiseen ja niistä lähtevien sisäilman haitallisten

Asumisterveysliitto.fi info@asumisterveysliitto.fi (03) 877 5413 Kaivokatu 5-7, 18100 Heinola 12

SISÄILMAUUTISET 1|2014

päästöjen vähentämiseen. M1-luokitus on saavuttanut hyvän aseman käytännössä ja tällä hetkellä M1-luokiteltuja tuotteita noin 180 yrityksellä, luokiteltuja tuotenimiä yhteensä liki 2500. Puhtausluokiteltuja IV-tuotteita on taas 10 yrityksellä, luokiteltuja nimikkeitä yhteensä noin 300. Voidaan sanoa, että talo voidaan tänään rakentaa tällaisista luokitelluista tuotteista.

Kustannustehokkuus on tärkeää Vastaavia kansallisia vapaaehtoisia materiaalien päästöluokituksia on maailmassa muutamia. Tanskassa aloitettiin samoihin aikoihin kuin meillä Inneklimamärkning-luokitus. Se on kuitenkin raskaampi järjestelmä, eikä sitä ole otettu yhtä yleiseen käyttöön kuin M1-luokitusta. Myös Saksassa ja muutamassa muussa maassa on vastaavia päästöluokituksia kehitetty tai kehitteillä. Suomalaisen M1-luokituksen etu on sen kustannustehokkuus. Päästöjen testausmenetelmät ovat luotettavia, mutta silti halpoja. Itse luokitusjärjestelmä toimii käytännössä Rakennustietosäätiön yhteydessä, jonka asiantuntijaryhmä tarkistaa laboratoriomittausten tulokset ja myöntää M1 -luokituksen materiaalille. Rakennustietosäätiö myös ylläpitää luetteloa luokitelluista tuotteista.


KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

- Tärkeintä on saada terveydenhoitojärjestelmä ymmärtämään rakennusperäisiä sairauksia ja oireilua, lisensiaatti Annika Glader sanoo.

Yhteistyötä Pohjanlahden yli Suomen ja Ruotsin perinteet, käytännöt ja myös ongelmat rakentamisessa ovat hyvin samankaltaiset. - Tärkeää onkin tietojen vaihto alaan liittyvistä käytännöistä ja tutkimuksesta, toteaa lisensiaatti Annika Glader. TEKSTI Esko Kukkonen KUVAT Novia

L

isensiaatti Annika Glader vetää sisäilmaan liittyviä toimintoja ja tutkimusta NOVIA ammattikorkeakoulussa Vaasassa. Glader kertoo, että Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyöelin KOMIN, Kompetenscentrum för inomhusmiljö och hälsa, on ottanut tehtäväkseen toimia tämän alan tietojenvaihtokanavana. EU:n rahoittaman TEMA yhteistyöprojektin puitteissa mukaan toimintaan ovat tulleet Uumajan yliopisto, Västerbotten läns landsting Ruotsista sekä ammattikorkeakoulu NOVIA ja Kuntaliitto Suomesta. – Yhteistyöprojekti on ollut myös osa Kosteus- ja hometalkoita Suomessa. Tuloksia tästä yhteistyöstä oli esillä

jo vuonna 2012 Vaasassa pidetyssä Sisäilmapajassa. Tuorein tapahtuma TEMAn piirissä oli helmikuun alkupuolella Uumajassa pidetty seminaari, jota seurasi paikan päällä 60 henkeä ja netin välityksellä seminaariin osallistui yli 350 kiinnostunutta eri puolilla Pohjoismaita. – Tavoitteena projektilla on levittää sisäilmastoon liittyvää tietoa yli rajojen ja esitellä eri maissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä, sanoo Glader. – Eräs merkittävä kysymys on saada terveydenhoitojärjestelmä ymmärtämään rakennusperäisiä sairauksia ja oireilua. Usein niitä väheksytään, eikä oireita valittavia ihmisiä oteta vakavasti, sanoo Annika Glader. Hänen

Projektin tavoitteena on levittää sisäilmastoon liittyvää tietoa yli rajojen ja esitellä eri maissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä.

SISÄILMAUUTISET 1|2014

13


TEMA tutki 14 kemiallisen laboratorion mittaustulosten eroja Suomessa ja Ruotsissa. Tulokset osoittivat, että eroja on paljon. TEMAN helmikuisen seminaarin asiantuntijoita. Ylhäällä vasemmalta: Geza Fishl, Berit Edvardsson, Kristian Blomqvist, Tony Pellfolk, Maj-Helen Nyback ja Steven Nordin. Alhaalla vasemmalta: Berndt Stenberg, Maria Nordin, Annika Glader, Minna Kempe ja Bo Glas.

mukaansa kunnollisen opetusmateriaalin valmistaminen ja levittäminen molemmilla kielillä on tärkeää, mutta haasteellista. Kosteus- ja hometalkoiden materiaalia esimerkiksi on saatu jonkin verran käännettyä ruotsinkieliseksi.

Mielenkiintoisia TEMA tuloksia TEMA-hankkeen tulokset opetusmateriaalien kehityksestä julkaistaan piakkoin kahtena julkaisuna. - Julkaisut käsittelevät rakennusalan koulutusta ja koulutustarpeita sekä ehkäisevän terveydenhuollon koulutustarpeita, kertoo Annika Glader. Hänestä on tärkeää, että ihmisten oireilu huomataan ajoissa ja toimenpiteisiin ryhdytään, ennen kuin vaivat

- Homepölysiivous - Irtaimiston evakuointi ja mikrobipuhdistustyöt työtiloissamme/paikanpäällä - Kalmasiivous - Raivaus-/häätösiivous - Allergiasiivous

ovat muuttuneet kroonisiksi. Erilaiset sisäilmaston laatuun liittyvät riskit on osattava tunnistaa. - TEMA-hankkeen yhteydessä on tätä varten tehty kokeita laboratorioolosuhteissa, joissa on altistettu koehenkilöitä sisäilman epäpuhtauksille ja tutkittu heidän oireiluaan ja identifioitu tarvittavia biomarkkereita verestä ja virtsasta. Vuonna 2010 aloitettiin myös laaja vertaileva kyselytutkimus Pohjanmaan ja Ruotsin Västerbottenin läänin välillä. Sen tuloksia on esitetty paitsi tieteellisillä foorumeilla, myös KOMIN nettisivuilla ja aiheesta pidetyillä kursseilla. Glader on sitä mieltä, että tärkeintä sisäilmaongelmien ratkaisussa on tarkastella asiaa kokonaisvaltaisesti.

- Tupakka-asuntojen puhdistustyöt - Viemärivahinkojen puhdistustyöt - Sairaalabakteeri-, parasiittija loiseläinongelmat - Hajunpoisto - Tuholaistorjunta

Tehopuhdistus Vesa Toiviainen Oy Nummitie 16 a, 00760 Helsinki 040 750 9832, info@tehopuhdistus.fi http://www.tehopuhdistus.fi

14

SISÄILMAUUTISET 1|2014

- TEMA-hankkeen yhteydessä on selvitetty myös lähestymistapojen eroja Ruotsissa ja Suomessa. Suomessa on käytössä yleisimmin Työterveyslaitoksen kehittämä selvitysmalli ja kyselykaavake, kun taas Ruotsissa on oma SWESIAQ-selvitysmalli. Ne kattavat suunnilleen saman alueen, mutta esittämistavat ovat poikkeavat. Muitakin eroja on, Suomessa on betonilattioiden ongelmia koskeva selvitysmalli, Ruotsissa vastaava puuttuu.

Laboratoriot testissä TEMA tutki myös 14 kemiallisen laboratorion mittaustulosten eroja Suomessa ja Ruotsissa. Tulokset osoittivat, että eroja on paljon kaikkien laboratorioiden välillä. - Vaikka aiheesta on olemassa kansainvälinen standardi, niin kaikki poikkesivat siitä jossain, koemenettelyissä, analyyseissä tai tulosten esittämisessä. Suurimmat mitatut pitoisuuserot olivat jopa 20 kertaisia. Koenäytteestä, jossa oli 50 tutkittavaa ainetta, löytyi enimmillään 43 ainetta, joista 38 oli oikein. Glader toteaa, että tällaisten tulosten perusteella on varmasti vaikeaa joskus tehdä oikeita johtopäätöksiä kosteusvaurioista, jos havaittavia ulkoisia merkkejä niistä ei ole. 


Otetaan niskalenkki homeongelmasta Kosteus- ja hometalkoiden viides vuosi on pyörähtänyt käyntiin, vaikka alun perin työmaan piti sulkeutua viime vuoden loppuun mennessä. Työ jatkuu ainakin vuoden 2015 loppuun asti. Perimmäisenä tavoitteenamme on kosteus- ja homeongelmien puolittaminen maamme rakennuskannassa vuoteen 2020 mennessä. Kun nyt jopa joka toisessa rakennuksessa, eli noin 1,2 miljoonassa talossa on merkkejä ylimääräisestä kosteudesta, kuuden vuoden kuluttua näitä taloja olisi enää 600 000. Miten tähän päästään? Pelkkä uudisrakentamisen ohjaus ei riitä. Ongelmat ovat pääosin vanhassa rakennuskannassa, joten talot on korjattava ja korjattava oikein. Paras lääke oikein tehtyyn korjaukseen on koko ketjun kouluttaminen: niin kuntotutkijoiden, suunnittelijoiden, korjausrakentajien kuin talojen omistajien ja käyttäjienkin. Talkoiden pääteema tänä vuonna onkin kosteusvauriokorjausalan koulutusjärjestelmän käyttöönotto koko Suomessa. Valmis suunnitelma on tähän nyt olemassa.

Tärkeää on myös lisätä päättäjien tietämystä ja yhteistyötä rakennusten kosteusvaurioasioissa. Hehän tekevät mm. kunnissa päätökset siitä, miten yhä tiukemmassa olevat taloudelliset resurssit suunnataan ja minkälaista laatua niin uudis- kuin korjausrakentamiselta edellytetään. Tähän tarpeeseen on talkoiden ja Kuntaliiton yhteistyönä valmisteilla Valtuutetun homeopas. Iloksemme päättäjien välistä yhteistyön tiivistymistä on luvassa valtakunnan ylimmällä päättäjätasolla asti. Suomeen ollaan asettamassa eri ministeriöiden yhteinen, kansliapäällikkötasoinen työryhmä, jonka tehtävänä on viedä läpi eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnössä esitetty 14 kohdan toimenpidelista. Tämä on poikkeuksellinen teko ja merkittävä askel talkoiden tavoitteiden toteutumiselle. Kevättä odotellessa Talkoopäällikkö Juhani Pirinen

Alan koulutuspolku ja pätevöitymisjärjestelmä otettiin työn alle Ympäristöministeriön ja sosiaalija terveysministeriön kaksivuotinen yhteishanke rakennusalan koulutuksen yhtenäistämisestä on parhaillaan käynnistymässä. RATEKO toimii hankkeen vetäjänä ja vastaa käytännön toteutuksesta yhdessä Suomen Sisäilmakeskuksen kanssa. Talkoiden mittavimpiin kuuluvaa hanketta lähtevät luotsaamaan Juha Krankka ja Helmi Kokotti. Tehtävänä on rakentaa yhteistyöverkosto oppilaitosten ja kouluttajien välille, laatia yhteinen toimintamalli ja organisoida työkalut rakennusterveyteen liittyvän opetuksen järjestämiseen.

Siilinjärven kunta kyllästyi korjaamaan korjaamista Siilinjärven rakennusvalvonta kyllästyi epäonnistuneisiin korjaushankkeisiin ja laati esimerkillisen ohjeen kuntotutkimuksia ja korjaussuunnitelmia varten. Taustalla on halu tervehdyttää alueen rakennuskantaa pitkällä tähtäimellä ja viranomaisena vahvasti koettu lakisääteinen velvollisuus edistää kuntotutkimusten ja korjaussuunnittelun laatua. ”Rakennuslupa pitäisi irrota vain kunnollisen kuntotutkimuksen ja korjaussuunnitelman myötä. Lain voimaantullessa olisi rakennusvalvontaihmisten pitänyt puuttua sisäilmaongelmarakennuksiin huomattavasti voimakkaammin. Lakia katsotaan usein läpi sormien ja rakennusvalvontavi-

ranomaiset ajattelevat yleisesti, että terveystarkastajat hoitavat sisäilmaongelmiin liittyvät asiat”, rakennuslupainsinööri Timo Raatikainen Siilinjärven rakennusvalvontatoimistosta sanoo. ”Tuskastuimme lopulta siihen, että samasta rakennuksesta oli tehty useita osittaisia ja puutteellisia kuntoarvioita ja korjausten jälkeen sisäilmaongelmat rakennuksen käyttäjillä vain jatkuivat, jopa vuosikausia eteenpäin. Niinpä työstimme kuntotutkimusten ja korjaushankkeiden laadunvarmistusohjeen, jonka ensimmäinen versio otettiin käyttöön noin kaksi vuotta sitten”, Raatikainen kertoo. Kuntotutkimusten ja korjaussuun-

nittelun laadunvarmistuksen kehittäminen koskee yhtälailla kunnan omia rakennuksia kuin myös yksityisten omistajien kiinteistöjä. Sisäilmakorjaukset ovat monin verroin vaikeampia ratkaista kuin uudisrakentaminen. Raatikainen ennustaakin synkkiä näkymiä, mikäli meno ei muutu. ”Jos korjaushankkeissa jatketaan entiseen malliin, ei hometalo-ongelmia ole voitettu vielä 15-20 vuoden päästäkään. Tilanne saattaa olla rakennuskannassa jopa entistä huonompi, kun ilmasto vain lämpenee ja suhteellinen kosteus hipoo pilviä pitkän aikaa vuotta.”

SISÄILMAUUTISET 1|2014

15


RAKENNUSHANKE

Tavoitteena potilaan paras Uudistustöitä ja remontteja helpottavat paloalueittain eri rakennusosia palvelevat ”tekniikkatornit”. - Kellarikerroksesta vesikatolle ulottuviin tekniikkatorneihin on sijoitettu lämpö-, vesi- ja ilmanvaihtoputkistot, projektinjohtaja Timo Seppälä kertoo.

16

SISÄILMAUUTISET 1|2014


Turun yliopistollisen keskussairaalan laajennusosan T-sairaalan sanotaan edustavan varustukseltaan Euroopan huippua. Tekniikka talossa on myös huippuluokkaa. Periaatteena on, että potilaita siirretään mahdollisimman vähän. TEKSTI Timo Hämäläinen KUVAT Toni Koskinen ja Tyks

T

urun yliopistollisen keskussairaalan T-sairaalaan on keskitetty monien sairauksien akuuttihoito sekä vaativa erikoissairaanhoito. Sairaalassa toimivat Turun alueen päivystys ja tehohoito sekä tehovalvonta. Ensimmäinen vaihe sairaalasta otettiin käyttöön jo 2003. Laajennusosan rakentaminen alkoi 2007 ja valmistui joulukuussa 2012. Toiminta tässä uu-

simmassa osassa, joka käsittää noin kolme neljäsosaa T-sairaalasta, käynnistyi viime vuoden huhtikuussa. Sairaalan uusimman osan bruttoala on 85 000 neliömetriä ja rakentamisen sekä hankintojen kustannukset olivat yhteensä noin 250 miljoonaa euroa. Rakennuttamisen projektijohtajan Timo Seppälän mukaan rakentaminen ja yhteistyö eri osapuolien kesken sujuivat hyvin, vaikka kohde olikin

SISÄILMAUUTISET 1|2014

17


T-sairaala edustaa uudenlaista ajattelua sairaaloiden tilasuunnittelussa.

varsin mittava. Yhteistyökumppaneita laitetoimittajat mukaan lukien oli satakunta. – Perustuksen, rungon ja sisätilojen rakentaminen tehtiin erillisinä urakoina. Myös laitteistojen ja irtaimiston hankinnat jaettiin osiin. Siksi oli varsin haastavaa saada tilat sekä talotekniset järjestelmät hallitusti valmiiksi ja kaikki oikeaan aikaan oikeisiin paikkoihin. T-sairaala edustaa uudenlaista ajattelua sairaaloiden tilasuunnittelussa. Tavoitteena on turhien potilassiirtojen minimointi. Erikoissairaanhoidon alueet on rakennettu rypäsmäisiksi toiminnallisiksi yksiköiksi ajatellen potilaan sujuvaa ja tehokasta hoitoa. – T-sairaalassa suunnittelun lähtökohtana on kokonaisten hoitolinjojen toiminnallinen optimointi, mikä vaikuttaa tilojen ja yksiköiden sijoitteluun. Esimerkiksi kuvantamishuoneita on tavanomaista enemmän, ja ne on sijoitettu lähelle potilaita. Vanhassa

Kehitimme yhdessä laitevalmistajien kanssa omia ilmanjakoratkaisuja.

18

SISÄILMAUUTISET 1|2014

Suunnittelussa käytettiin avuksi yhden suhde yhteen -rakennettuja mallihuoneita, projektinjohtaja Timo Seppälä kertoo.

sairaalassa asioita ajateltiin osastoittain, mikä johti osaoptimointiin.

Tehokas, turvallinen ja viihtyisä Päätavoitteena oli rakentaa tehokas sairaala, joka on turvallinen ja viihtyisä niin potilaille kuin henkilökunnallekin. Seppälä kertoo, että potilas- ja eristyshuoneiden suunnittelussa käytettiin avuksi yhden suhde yhteen -rakennettuja mallihuoneita. – Niiden avulla arkkitehti, lvi- ja sähkösuunnittelija pääsivät yhdessä henkilöstön kanssa suunnittelemaan ja kokeilemaan parhaita ratkaisuja. Sairaalan sisäilmastolle asetetut vaatimukset ovat erityisen korkeat, sillä asiakkaat voivat olla jo terveydentilansa takia herkkiä ilman epäpuhtauksille, vedolle sekä lämpötilan muutoksille. Lisäksi tautien leviämisen estäminen vaatii hygienian ylläpitämiseen liittyviä käytäntöjä ja eristyshuoneita. T-sairaalassa on sisäilmaluokkana pääasiassa S1, joissain osissa myös S2. Rakentamiseen on käytetty pääasiassa M1-luokan materiaaleja. – Ongelmia on pyritty ehkäisemään paitsi materiaalivalinnoilla myös yksityiskohtien suunnittelulla. Pintojen pitää olla helposti puhtaana pidettäviä ja pestäviä, niissä ei saa olla likaa kerääviä koloja tai saumoja. Se auttaa osaltaan pitämään yllä hyvää sairaalahygieniaa. Rakentamisen aikana pyrittiin noudattamaan P1-luokan työmenettelyitä, joilla estetään pölyn ja kosteuden

pääseminen ilmanvaihtojärjestelmään. LVI-suunnittelun projektinjohtaja Juhani Kokko Insinööritoimisto Åke Jokelasta kertoo, että puhdas P1-mukainen toimintatapa toteutui suurimmassa osassa työmaavyöhykkeitä, jotka oli erotettu toisistaan suojamuovituksella.

Hajautettu ilmanvaihtojärjestelmä – Ilmanvaihto on toteutettu käyttäen 300 koneparia. Hajauttamalla ilmanvaihto pieniin yksiköihin voidaan olosuhteita säätää osastokohtaisesti. Lisäksi kaikille leikkaussaleille on omat ilmanvaihtoyksikkönsä. Tilat ovat lähtökohtaisesti vedottomia. Kokon mukaan markkinoilla ei kuitenkaan ole paljoa sairaaloiden vaatimukset täyttäviä ilmanjakotuotteita. Siksi Juhani Kokko kollegoineen on yhdessä laitevalmistajien kanssa kehittänyt T-sairaalaan eräitä omia ilmanjakoratkaisuja. Leikkaussalien laminaarikatoilla ja HEPA-suodattimilla varmistetaan, että mikrobit eivät pääse leviämään ilmateitse ja vaaranna potilaiden turvallisuutta. Sairaalassa on myös paljon eristystiloja. – Eristyshuone ylipaineistetaan, jos potilasta halutaan suojella bakteereilta ja alipaineistetaan, jos potilaalla on tarttuva tauti. Lisäksi tulo- ja poistoilma puhdistetaan HEPA- suodattimilla.


Sairaalan monimuotoinen julkisivu.

Eristyshuoneisiin kuljetaan ilmasulun kautta. Sopiva lämpötila sairaalan vuodeosastoilla on kompromissi: potilaat toivoisivat lämpötilan olevan 23 °Castetta, mutta paljon liikkuvalle henkilöstölle se on turhan korkea. Lämpötila säädetään siten noin 22 °C-asteeseen. Kiinteistöautomaatiojärjestelmä säätää ja valvoo olosuhteita. Jos ennalta määritetty raja-arvo ylittyy tai alittuu, lähtee siitä hälytys T-sairaalan valvomoon. Hälytykset välittyvät päivystäjälle kaikkina vuorokauden aikoina. Tulipalojen varalta sairaalassa on automaattinen savunpoistojärjestelmä. – Järjestelmä käynnistyy, jos kaksi osaston paloilmaisinta tunnistaa palon alun, Seppälä sanoo. Sairaalan on myös pysyttävä toimintakykyisenä kaikissa tilanteissa. Sähkön syötön turvaamiseksi T-sairaalassa on kaksi erillistä dieselgeneraattoria, joiden käyttökuntoisuus tarkistetaan kahden viikon välein. Tietojärjestelmien katkeamaton

Yksittäinen kerros voidaan kytkeä pois muusta lvi-järjestelmästä.

Leikkaussalien laminaarikatoilla ja HEPA-suodattimilla varmistetaan, että mikrobit eivät pääse leviämään. sähkönsaanti varmistetaan UPSlaitteilla. Tilojen viihtyisyyttä pyritään lisäämään lukuisilla taideteoksilla, joita on sijoitettu niin yleisiin tiloihin kuin potilashuoneisiinkin. Yleisiin tiloihin sijoitetut viherkasvit osaltaan puhdistavat ilmaa.

Tiiviit rakenteet T-sairaala edustaa tiloiltaan ja materiaaleiltaan nykyaikaista suunnittelua ja rakentamista. Rakenteet ovat tiiviitä. Se on edellytys sille, että ilmanvaihto on hallittavissa. – Ero vanhaan, sisäilmaongelmaiseen U-sairaalaan on selvä. U-sairaala saavutti käyttöikänsä pään vajaassa 40 vuodessa. Vanhat putkistot ovat aiheuttaneet tihkuvuotoja ja talon rakenteista on löydetty mikrobikasvustoja. Ulkovaippa, väliseinät ja holvit eivät ole tiiviitä, joten ilmanvaihtoa ei pystytä hallitsemaan, Seppälä sanoo. – T-sairaalassa rakenteiden tiiviydestä on pidetty huolta. Erityshuoneiden tiiviys on myös testattu, sanoo Seppälä. Hän myös korostaa, että T-sairaalan rakennuksen suunniteltu käyttöikä on 100 vuotta. LVIS -järjestelmää pitää kuitenkin alkaa uusia noin 30-vuoden jälkeen. Lisäksi sairaalan toimintaan tulee aina muutoksia, joiden takia tiloja ja tekniikkaa pitää uusia. Uudistustöitä ja remontteja helpottavat paloalueittain eri rakennusosia

T-sairaala • • • • • • • •

Kokonaispinta-ala 108 000 m2 Pääsuunnittelija Mikael Paatela, Arkkitehtitoimisto Sweco Paatela Architects Ensimmäinen osa valmistui 2003, laajennusosa 2012 Kokonaishinta 300 miljoonaa euroa Rakentamiskulut noin 2 000 euroa bruttoneliöltä Kustannukset hoito- ja tutkimuslaitteineen 3 000 euroa brutoneliöltä 1 600 työntekijää Arviolta noin 120 000 potilasta vuodessa

palvelevat ”tekniikkatornit”. Kellarikerroksesta vesikatolle ulottuviin tekniikkatorneihin on sijoitettu lämpö-, vesi- ja ilmanvaihtoputkistot. Kellarikerroksessa ovat kaukolämmön- ja kaukokylmänjakohuoneet, kerrosten kohdilla ovat kutakin kerrosta palvelevat tekniset laitteet ja koneet. – Tulo- ja poistoilma, sairaalakaasut ja paineilma johdetaan tornin kautta. Jos johonkin kerrokseen pitää tehdä muutostöitä, voidaan kyseinen kerros kytkeä pois muusta lvi-järjestelmästä. Työt pystytään näin tekemään helpommin ja pienemmin kustannuksin kuin jos ilmanvaihdon konehuoneet olisi sijoitettu perinteisesti katolle tai kellarikerrokseen, Seppälä toteaa.  SISÄILMAUUTISET 1|2014

19


KUNNOSSAPITO

Kuntotutkimusta on valmistellut iso asiantuntijaryhmä Ympäristöministeriön ja Suomen LVI-liiton rahoituksella.

? i i m i o T ? i k Rik t ö d Sää ohjeet t e d u u on Tulossa ihtolaitteiden Ilmanva tutkimiseen. kunnon onen ukk I Esko K TEKST

"E

ihän se toimi kuitenkaan”, ”Ilmastointijärjestelmät eivät toimi koskaan” ovat heittoja joita jokainen alalla toimiva on kuullut, ehkä kyllästymiseen asti, sanoo kokenut suunnittelija, diplomi-insinööri Markku Rantama. – Tunnen useita ihmisiä jotka ovat vakaasti sitä mieltä, että koneellinen ilmanvaihto tai ilmastointi ovat syypäitä monenlaisiin terveysongelmiin, alkaen kosteus- ja homeongelmista. Rantama uskoo, että totta tästä on ainakin toinen puoli. Hänen mukaansa ilmanvaihto- tai ilmastointilaitos on liian usein ollut alun perinkin puutteellinen, otettu käyttöön ilman huolellista käyttöönottomenettelyä ja jatkuva ylläpito on laiminlyöty. - Järjestelmiä ei myöskään ole pidetty ajan tasalla, kun rakennuksissa on tapahtunut toiminnallisia muutoksia. Ilmanvaihdon määrää on pienennetty suunnitellusta energian säästön toivossa ja hyvin usein myös laitteiden aiheuttaman ääniongelman vuoksi. Rakennusala ei Rantaman mukaan

20

SISÄILMAUUTISET 1|2014

yleisestikään ole tunnettu korkean laadun maineesta. IV-ala ei ole ollut poikkeus parempaan suuntaan. Siksi onkin Rantaman mukaan tärkeää saada ilmanvaihtolaitteiden kuntotutkimus käyttöön ja toimimaan käytännössä. – Sen avulla voimme saada paremman sisäilmaston ja voimme samalla säästää energiaa.

IV–kuntotutkimuksen hyödyt Rantama kertoo, että koko ilmastointijärjestelmän kattava ja piakkoin julkaistava kuntotutkimusmenettely on valmisteltu laajan kotimaisen asiantuntijajoukon myötävaikutuksella ja Ympäristöministeriön ja Suomen LVI-liiton rahoituksella. Siinä on laadittu sekä yleisohjeet ja myös ohjeet tilaajille. – Ohjeita on lisäksi järjestelmien arvioinnille, ylläpidon arvioinnille, laskentaohjeet kuntotutkimuksen yhteydessä edellytetyille laskelmille sekä lukuisia tarkempia ohjeita eri järjestelmien ja komponenttien yksityiskohtaisista kuntotutkimuksista.

Rantaman mukaan pitäisi syntyä sekä kysyntää että tarjontaa, että IV-kuntotutkimus olisi todellinen edistysaskel parempaan, – Kuntotutkimus maksaa, joten sen hyödyt olisi nähtävä. Valveutuneet tilaajat olisi saatava liikkeelle ensin. IV-kuntotutkimus voisi olla osa niistä toimenpiteistä, joista sovitaan valtiovallan ja toimialajärjestöjen keskeisissä energiatehokkuussopimuksissa. IV-kuntotutkimus voisi olla edellytyksenä joillekin korjaus- tai energiaavustuspäätöksille. Tarjontaa syntyy, jos kysyntää on näköpiirissä.

Tarvitaan lisäkoulutusta Kuntotutkimuksen suorittajiksi sopivia ammattilaisia on kyllä tarjolla, mutta useimmat tarvitsevat koulutusta tehtävään. Rantama kertoo, että tarkoituksena on jatkaa kehityshanketta laajemmalla pilotointi-ohjelmalla ja siihen liitetyllä koulutusmateriaalin kehittämisellä. Samalla muokataan perusteet sekä pätevöitymiselle että IV-kuntotutkijoiden sertifioinnille. – Pilotoinnissa voidaan myös osoittaa menettelyn todellisia hyötyjä, ja tätä tietoa voidaan sitten käyttää kampanjoinnissa toimivan ilmastoinnin edistämiseksi. IV-kuntotutkimukselle on Rantaman mukaan tarvetta, jos rakennuksen ikä ja kuluminen edellyttävät


Kokenut alan asiantuntija, DI Markku Rantama toivoo, että uusi ohjeistus otetaan heti aktiiviseen käyttöön, että sen hyödyt huomataan.

? ä s s e l pie perusteellisempia korjauksia, tai tilojen käyttötarkoitus on muuttumassa. Ja tietenkin silloin, kun rakennuksessa on havaittu sisäilmaongelmia joilla on todennäköisesti yhteys ilmastointijärjestelmän toimintaan. – Joskus on tarpeen myös hakea energiatehokkuuteen parannuksia, sillä ilmanvaihto on merkittävässä roolissa energiankäytössä.

Kaksivaiheinen kuntotutkimus Nyt kehitetty IV-kuntotutkimusmenettely on kaksivaiheinen. – Perusosa sisältää esitarkastustehtävät; asiakirjojen tarkastuksen, avainhenkilöiden haastattelun ja arviointikierroksen rakennuksessa. Rinnan järjestelmien yleisarvioinnin kanssa arvioidaan myös IV-laitoksen ylläpidon toiminta. – Hyvin usein täältä löytyvät mahdollisten toiminnallisten ongelmien syyt. Sellaiset asiat kuten kanaviston puhtaus ja ylläpidon taso kuuluvat jo normaalin kuntoarvioinnin tarkasteluun. Jos nimenomaan näissä on oleellisia puutteita, tulisi ne korjata ennen kuin edellytetään varsinaista kuntotutkimusta. Rantama kertoo, että järjestelmien yleisarvioinnin jälkeen, ellei laitosta todeta korjauskelvottomaksi, edetään yksityiskohtaisiin kuntotutkimuksiin. Nämä voivat kohdistua kaikkiin järjestelmän osiin ja komponentteihin. – Yksityiskohtaiset kuntotutkimukset paneutuvat tarkemmin osajärjestelmiin (jäähdytys, mittaus ja säätö) sekä IV-järjestelmän komponentteihin (kanavat, puhaltimet, suodattimet, lämmöntalteenotto jne.). Näille on kullekin annettu ohjeet siitä, mihin huomio tulee erityisesti kiinnittää, ja jokaisella ohjeistolla on raportointimallinsa. Ehdotettu IV-kuntotutkimus

palvelee myös rakennusten energiatehokkuusdirektiivin edellyttämää velvoitetta ilmastointijärjestelmien tarkastuksen vaihtoehtoisesta menettelystä. – Kuntotutkimuksessa on arvioitava silloin jäähdytystarpeen pienentämismahdollisuudet ja ilmastoinnin jäähdytysjärjestelmien energiatehokkuus. Varsinaisia sisäilmasto-ongelmia ei selvitetä IV-kuntotutkimuksen puitteissa, vaan ne tutkitaan mahdollisuuksien mukaan ennen kuntotutkimusta. Tällöin noudatetaan esimerkiksi Työterveyslaitoksen laatimaa ohjetta sisäilmasto-ongelman selvittämiseen.

Kokonaisvaltainen näkemys Kuntotutkimuksessa ratkaisujen käyttökelpoisuutta on tarkasteltava kaikista oleellisista näkökulmista: sisäilmasto, energiatehokkuus, toiminnallisuus, muunneltavuus, täydennettävyys ja kustannustehokkuus. – Tämä tehtävä on kenties kuntotutkimuksen vaativin osa, koska tekijän on ymmärrettävä rakennuksen käyttö ja IV-järjestelmään liittyvät tarpeet kokonaisvaltaisesti. Asuinrakennusten osalta IV-kuntotutkimus on tehty hieman yksinkertaisemmaksi. – Ohjeistus keskittyy tyypillisiin asuinrakennusten järjestelmiin ja niiden ongelmiin. Jakoa perusosaan ja yksityiskohtaisiin ohjeisiin ei siinä ole, vaan työ tehdään yhtenä kokonaisuutena. 

Asuinrakennuksia koskeva ohjeistus on yksinkertaisempi.

Suomi valitsi vapaaehtoiset tarkastukset EU:N UUSITTU EPBD DIREKTIIVI asettaa vaatimuksia paitsi rakennusten energiatehokkuudelle, myös niiden ilmastointilaitosten tarkastamiselle. Direktiivin mukaan vaatimus voidaan kansallisesti toteuttaa joko pakollisina tarkastuksina tai vaihtoehtoisella tavalla, joka voi muun muassa sisältää neuvontaa ilmastointijärjestelmien vaihtamisesta ja vapaaehtoisia tarkastuksia. Suomessa on valittu jälkimmäinen tapa. Vaihtoehtoisen toimintatavan tuloksista tulee raportoida komissiolle. Ympäristöministeriöstä kerrotaan, että tämän vaihtoehtoisen menettelyn valintaperusteluna oli se, että lakisääteiset tarkastukset ovat kalliimpia valtiontaloudelle ja yksityisille. Nämä vapaaehtoiset tarkastukset on tarkoitus liittää vapaaehtoisiin energiatehokkuussopimuksiin. Kohderyhmäksi tulevat nyt myös nimellisteholtaan alle 12 kW:n laitteet ja kaukojäähdytys. Direktiivin vaatimus on ulotettu koskemaan ilmastointilaitosten osia, joihin voidaan päästä käsiksi. Vaatimuksella pyritään turvaamaan ilmastointilaitteiden asianmukainen ja energiataloudellinen toiminta. Tarkastusten käytännön suorittamista varten tarvitaan Suomessa uusia ohjeita. Nämä ohjeet ovat nyt valmisteilla. Ympäristöministeriön, joka on rahoittanut ohjeen valmistelun, taholta todetaan, että ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotarkastusmenettelyn kehittäminen on ollut haastava tehtävä. Sillä on pystyttävä löytämään sisäilman ongelmat ja tuotava esille energiatalouden parantamiseen tarvittavat toimenpiteet. Sen tulee olla myös rakennuksen muihin kuntoarvoihin hyvin liittyvä ja annettava eväitä rakennusten huollon ja talouden pitkän tähtäimen suunnittelulle. SISÄILMAUUTISET 1|2014

21


PUHEENAIHE

”Asbestikuolemista päästään vain kieltämällä asbestin käyttö kokonaan.”

Asbesti tappaa Helmikuussa Hanasaaressa pidetty kansainvälinen konferenssi suositti, että asbestin käyttö pitää kieltää kaikkialla maailmassa. Purkutöissä ohjeita pitää noudattaa pilkulleen. TEKSTI Esko Kukkonen KUVA Delete

-T

urvallista asbestin käyttöä ei ole olemassa, muistuttaa ylilääkäri Panu Oksa Työterveyslaitoksesta. Suomessa asbestille voi nykyään altistua vain asbestin purkutöissä vanhoja rakennuksia korjattaessa, mikäli työtä ei hoideta asianmukaisesti. Purkutyöt ovat luvanvaraisia ja niitä saavat tehdä vain erikoiskoulutuksen saaneet ihmiset. – Mikäli purkutyö tehdään ohjeiden mukaisesti, altistumisen vaara on vähäinen. Oksa toteaa kuitenkin, että yksittäisten sairastumisten perusteella näyttää valitettavasti siltä, etteivät Suomessakaan kaikki täysin ymmärrä asbestin salakavaluutta. Altistumiselta välttyy vain, kun työskentelyohjeita noudattaa pilkulleen, hän korostaa. Oksan mukaan Suomessa asbestin

22

SISÄILMAUUTISET 1|2014

aiheuttamia ammattitauteja todetaan vuosittain noin 600 ihmisellä. Heistä 100–150 sairastuu syöpään. Yleisimmät asbestin aiheuttamat sairaudet ovat keuhkosyöpä, keuhkopussin tai vatsakalvon kasvain (mesoteliooma) ja asbestipölykeuhko. Mesotelioomien määrä koko maailmassa kasvaa viiden prosentin vuosivauhdilla.

Talous jyrää maailmalla terveyden Haitoista huolimatta asbestia käytetään maailmalla edelleen noin 2,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Asbestisairaudet ovat siis edelleen ajankohtainen ongelma, vaikka asbestin käyttö on kielletty jo 55 teollisuusmaassa. Nykyinen globaali asbestituotanto on yli 2 miljoonaa tonnia ja maailmassa altistuu edelleen 125 miljoonaa työntekijää asbestille. Asbestin kulutus on siirtymässä teollisuusmaista kehitys-

maihin, joilla on puutteelliset valmiudet asbestihaittojen torjuntaan. – Asbestisairaudet ja kuolemat olisivat vältettävissä helposti: kielletään asbestin käyttö kokonaan, kuten Maailman terveysjärjestö WHO:kin suosittelee, sanoo professori Ken Takahashi Työ- ja ympäristöterveyden yliopistosta Japanista. Hän toteaa myös, että on tuskallista katsoa vierestä, kuinka kehitysmaat tekevät samat virheet, jotka me

Asbestia käytetään maailmalla edelleen noin 2,5 miljoonaa tonnia vuodessa.


Asbestin tuottajat suuntaavat markkinointiaan kehittyviin maihin.

SISĂ„ILMAUUTISET 1|2014

23


Asbestisairaudet tappavat vuosittain maailmanlaajuisesti 100 000 ja Suomessa noin 100 ihmistä.

teimme aikanaan. Osittain kyse on tietämättömyydestä; osittain kehitysmaissa ei ole herätty asbestin haittoihin, sillä altistumisen ja sairastumisen välillä on 10–50 vuoden viive. Asbestin tuottajat suuntaavat markkinointiaan kehittyviin maihin, koska vanhat markkina-alueet esimerkiksi Euroopassa ovat kadonneet asbestin uuskäyttökieltojen vuoksi. – Asbestin vaarat tunnetaan hyvin myös Pohjois-Amerikassa ja käyttö on tarkasti säänneltyä. Teollisuuden edut painavat silti: esimerkiksi Kanadassa vuonna 2012 Quebecin paikallishallinto päätti antaa kahdelle viimeiselle, jo suljetulle asbestikaivokselle lainat, joiden avulla kaivokset olisi avattu uudestaan 20 vuodeksi. Päätös onneksi peruttiin myöhemmin, kiittää Toronton yliopiston emeritusprofessori Anthony Miller. Kansainvälinen tutkijayhteisö työskentelee asbestihaittojen vähentämiseksi.

Yksi tapa taistella ihmishenkien puolesta on Helsinki kriteerit -dokumentti, joka on kansainvälisessä käytössä oleva asiantuntijasuositus asbestisairauksien diagnostiikkaan ja altistumisen arviointiin. Dokumenttia on päivitetty nyt laajana kansainvälisenä yhteistyönä 30 asiantuntijan voimin. Dokumenttia suosituksineen viimeisteltiin International Conference on Monitoring and Surveillance of Asbestos-Related Diseases -tilaisuuden yhteydessä helmikuussa Hanasaaressa Espoossa. Dokumentin osa-alueet ja suositukset tullaan julkaisemaan painettuna kirjana ja Työterveyslaitoksen sivuilla sähköisenä versiona. Konferenssiin kokoontui yhteensä 150 asiantuntijaa 24 maasta, Australiasta, Aasiasta, Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta käsittelemään asbestisairauksien tunnistamista ja ehkäisyä uusimman tutkimustiedon

valossa. Viime vuosisadalla tapahtunut asbestin käyttö näkyy asbestisairauksina, syöpinä ja pölykeuhkosairauksina vielä pitkään tulevaisuudessa, teollisuusmaissa aina vuosisadan puoliväliin ja ylikin. Maailman terveysjärjestön, WHO:n arvion mukaan tällä hetkellä yli 100000 työntekijää kuolee vuosittain maailmassa asbestin aiheuttamiin sairauksiin, syöpiin ja pölykeuhkosairauteen, joiden hoitomahdollisuudet ovat vielä varsin rajalliset.  Lisätietoja asbestista, siltä suojautumisesta ja konferenssista nettisivuilta www.ttl.fi

Viime vuosisadalla tapahtunut asbestin käyttö näkyy erilaisina sairauksina, vielä pitkään tulevaisuudessa.

Helsinki-kriteerit

Helsinki-julkilausuma

Asbestisairauksien tunnistaminen vaatii erityisasiantuntemusta ja huomattava osa taudeista jää toteamatta tai niitä, esimerkiksi keuhkosyöpiä, ei yhdistetä asbestiin. Sen vuoksi kansainvälinen ohjeistus asbestisairauksien löytämiseksi, tunnistamiseksi, diagnosoimiseksi ja ehkäisemiseksi on kipeästi tarpeen. Helmikuussa pidetty Hanasaaren kokous päivitti jo vuonna 1997 laaditut kansainvälisesti laajassa käytössä olleet Helsinkikriteerit asbestisairauksien tunnistamiseksi ja diagnosoimiseksi. Ohjeen päivitys tapahtui uusimpaan asbestisairauksia koskevaan tutkimustietoon nojautuen alan johtavien kansainvälisten asiantuntijoiden kaksivuotisen valmistelun pohjalta. Asiantuntijat tunnistivat asbestin aiheuttamiksi jo aikaisemmin todettujen keuhkosyövän, keuhkopussin syövän ja pölykeuhkosairauden, asbestoosin lisäksi kolme uutta asbestiammattitautia: kurkunpään syövän, munasarjasyövän ja vatsakalvon takaisen fibroosin. Uusitut kriteerit hyväksyttiin Hanasaaren kokouksessa ja ne tullaan saattamaan kaikkien maiden saataville. Niitä käytetään laajasti myös asbestisairauksien diagnostiikan koulutuksessa.

Hanasaaren kokous hyväksyi myös asbestisairauksien tunnistamista, ehkäisyä ja eliminointia koskevan julkilausuman. Siinä korostetaan asbestisairauksien ehkäisyä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa poistamalla asbesti kokonaan käytöstä. Tämä tapahtuu toteuttamalla globaali asbestin tuotanto- ja käyttökielto, kuten teollisuusmaissa, muun muassa Suomessa on jo 20 vuotta sitten tehty. Varhaisen ennaltaehkäisyn tavoite edellyttää myös erittäin huolellista työntekijöiden suojausta asbestin purkutöissä ja asbestijätettä käsiteltäessä. Etenkin kehitysmaissa ja nopeasti teollistuvissa maissa, mutta myös teollisuusmaissa tarvitaan edelleen hallinnon, terveydenhuollon, työnantajien ja työntekijöiden koulutusta asbestihaittojen torjunnassa. Opastus asbestihaittojen torjunnassa tulee ulottaa myös asuintalojen omistajiin ja suureen yleisöön.

24

SISÄILMAUUTISET 1|2014


KIRJALLISUUS

Uutta tietoa homeista Professori Tuula Putus on päivittänyt suositun kirjansa homeista ja terveydestä. Uusi teos tulee tarpeeseen ja saa toivottavasti paljon lukjoita. TEKSTI Esko Kukkonen

P

rofessori, lääketieteen tohtori, Tuula Putus on jo kaksikymmentä vuotta kuulunut niiden harvojen lääkäreiden joukkoon, jotka ovat selvittäneet rakennusten homevaurioita ja niiden vaikutuksia ihmisiin. Hän toimi pitkään tutkijana Kuopiossa Kansanterveyslaitoksella (nykyisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Hän on jatkuvasti osallistunut myös aihepiirin julkiseen keskusteluun ja kirjoittanut aiheesta kirjoja. Kirja Home ja terveys, alaotsikkona, Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat, on aiemman samannimisen kirjan uusittu painos. Edellinen kirja on loppuunmyyty jo vuosia sitten. Vuosien mittaan ovat tiedot aiheesta tarkentuneet ja lisääntyneet merkittävästi. Nyt ilmestyvä kirja on täysin ajantasainen ja heijastelee hyvin tämänhetkistä tietoa. Putus on jakanut teoksensa homeiden sukujen mukaan. Esille tulevat sisätilojen homeina tärkeät Penicillium, Aspergillus, Chaetomium ja Fusarium suvut, joista kerrotaan niiden elinolosuhdevaatimukset sekä vaikutukset ihmisiin. Myös muut haitalliset homeet, kuten Stachypotrus chartarium, tulevat esitellyiksi. Hän esittelee myös hiivat ja sädesienet sekä puutavaran ja ulkoilman tärkeimmät mikrobisuvut. Kaikkien homesukujen osalta tuodaan esille myös niiden terveydellinen merkitys ja ehdotus toimenpiderajaksi. Putus kertoo jokaisesta myös havainnollisia esimerkkejä ja antaa neuvoja ongelmien välttämiseen. Tärkeää on myös yleisesitys homeiden kasvun edellytyksistä sekä homekasvuston eri vaiheista. Aluksi kasvavat monet vähemmän haitalliset lajit, mutta ajan mittaan homekasvusto muuttuu

lajitasolla ja yleensä ihmisen kannalta haitallisempaan suuntaan. Putus pitää tärkeänä, että homevaurioihin ja -kasvustoihin liittyvä riski ymmärrettäisiin oikein. Homeiden aiheuttamat terveyshaitat on myös esitetty perusteellisesti niiden vakavuuden mukaan, samoin kuin homeiden poistaminen rakenteista ja siivouksen merkitys asian hoidossa.

Uusi teos tulee tarpeeseen ja saa toivottavasti paljon lukijoita. Näin insinöörinä toivoisi siihen joskus saatavan myös selittävä sanasto, sillä monet termit, monet sienet ja bakteerit ja erilaiset vasta-aineet ovat vaikeasti ymmärrettäviä ilman perustietoja. 

Tietoa lääkäreille Putus tietää yliopistotason opettajana hyvin, kuinka paljon eri alojen tietoa tämän päivän lääkärin on omaksuttava. Silti hän toivoo lääkärien perehtyvät homeongelmaisten hoitoon. Lääkäreille on valmistunut asiasta tietopaketteja muun muassa Majvik I ja Majvik II suositukset, joihin on kerätty ja julkaistu ammattilehdissä asiantuntijoiden toimesta perustiedot ja toimenpidesuositukset. Niitä ei kuitenkaan tunneta tai ehditä lukea. Lääkärit ja muut terveydenhuoltoalan ammattilaiset ovat avainasemassa homealtistuneiden hoidossa. Homekasvustoja aiheuttavien kosteusvaurioiden korjaaminen ja ennen kaikkea niiden välttäminen on tietenkin enemmän rakentajien asiana, jotka myös ovat valitettavan huonosti vielä tässä tehtäviensä tasalla. Putus on vuosia toiminut kosteus- ja homevaurioituneiden talojen tutkijana. Siksi hän korostaakin ongelmarakennusten tutkimisen vaikeutta. Erityisesti tulisi hänestä altistumisen selvittely saada nopeammaksi ja tarkemmaksi. Hän toivoo mikrobien toksiinien mittaamisen tuovan asiaan ratkaisun. – Jos toksiineja pystytään mittaamaan luotettavasti elintarvikkeista, niin miksi ei myös hometaloista, hän kysyy.

Kirjan ” Home ja terveys” ISBN 978-952-9637-53-9 on kustantanut Suomen Ympäristö – ja Terveysalan kustannus Oy. www.ymparistojaterveys.fi. SISÄILMAUUTISET 1|2014

25


HENKILÖSERTIFIOINTI

Henkilösertifiointi merkistä selviää toimiala ja sen käytön yhteydessä on ilmoitettava sertifikaatin numero. Voimassaolon voi tarkistaa osoitteesta www.vttexpertservices.fi.

Ammattilaisen merkki Varsinkin kosteusongelmien hoidossa ja selvittämisessä on jo pitkään ollut tarvetta työnsuorittajan pätevyyden osoittamiseen. VTT:n antama henkilösertifikaatti on osoittanut toimivuutensa. TEKSTI Esko Kukkonen

-V

T T-hen k i löser t i f i k aat t i auttaa alan ammattilaisia osoittamaan pätevyytensä ja tilaajaa varmistumaan tekijän osaamisesta, sanoo VTT Expert Services Oy:n henkilösertifi ointia hoitava tuotepäällikkö Lina Markelin-Rantala. Markelin-Rantala kertoo, että pätevyyden osoittamiselle ja siitä varmistumiselle on yhä enenevässä

määrin tarvetta. Sertifiointialueita on kymmenen, joista kullekin alueelle on luotu perusteet pätevyysvaatimuksille ja ammattitaidon ylläpidolle. – Kullakin alueella toimintaa johtaa oma toimikunta, joka valvoo, asettaa pätevyys- ja koulutusvaatimukset sekä hyväksyy koulutuslaitokset. Yksi toimikunta hoitaa kaikkia märkätiloihin liittyviä pätevyyksiä, yksi rakennusten lämpökuvaajien tiiviyden mittaajien

pätevyyksiä ja muuten kaikilla muilla alueilla on omat toimikuntansa. Toimikuntien puheenjohtajat muodostavat koko toimintaa ohjaavan johtokunnan.

Monenlaista pätevyyttä VTT Henkilösertifiointi varmentaa, että henkilö osaa harjoittaa ilmoittamaansa toimintaa, esimerkiksi tehdä rakennusten lämpökuvauksia tai eris-

Sisäilmastoon liittyy useita pätevyyksiä Monet VTT-henkilösertifikaatit liittyvät sisäilmastoon ja etenkin kosteusasioiden hallintaan. Etenkin kosteuseristysten huolellinen teko on tärkeää kosteus- ja homeongelmien välttämiseksi. – Siltä osin toivoisi sertifioinnin alkavan vaikuttaa vielä voimakkaammin. Mutta myös muita laajemmin sisäilmastoasioihin perehtyneitä tekijöitä kuuluu sertifioinnin piiriin. – Rakennusterveysasiantuntijoita koulutti aiemmin Itä-Suomen yliopisto, nyt koulutusta antaa RATEKO. RATEKO:n käynnistämä vaativa Rakentamisen terveellisyyteen liittyvien

26

SISÄILMAUUTISET 1|2014

asiantuntijoiden koulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat suorittaneet rakennusteknisen peruskoulutuksen (teknikko tai ylempi tutkinto) tai muun soveltuvan teknillisen tai luonnontieteellisen alan tutkinnon. RATEKO:n uusi koulutusohjelma valmentaa seuraaviin pätevyyksiin: • Rakennusterveysasiantuntija, VTT-henkilösertifikaatti • Kosteustekninen kuntotutkija ja/ tai korjaussuunnittelija, FISE-pätevyys, a-vaativuusluokka • Kosteusvauriokorjaustyönjohtaja ja -valvoja

Näiden asiantuntijoiden koulutusohjelman sisällön taustalla on Kosteus- ja hometalkoiden koulutuksen ja pätevöitymisen kehittämishankkeen eri työryhmien vuosina 2010–2012 laatimat yhtenäiset koulutus- ja pätevöitymissuunnitelmat kaikille kosteus ja homevaurioiden korjausprosessin toimijoille sisäympäristö - ja kuntotutkimuksista korjaustyön valvontaan. .


tää märkätiloja ohjeiden ja vaatimusten mukaisesti. – Samalla remontin tilaaja tai rakennusalan työnantaja varmistuu henkilön ammattitaidosta ja siitä, että ammattilainen toimii hyvän rakennustavan mukaisesti. Henkilösertifikaatteja on tällä hetkellä voimassa yli 5600, joista märkätilojen vedeneristäjiä on valtaosa, eli noin 4700. – Kaiken kaikkiaan henkilösertifikaatteja on myönnetty paljon enemmän, mutta ne eivät kaikki ole enää voimassa. Sertifikaatin voimassaoloa seurataan ja tarkistetaan vuosittain. Sertifikaatinhaltija on velvollinen raportoimaan tekemänsä työkohteet sekä osallistumaan mahdolliseen sääntöjen mukaiseen täydennyskoulutukseen.

VTT henkilösertifioinnin ammattialat tällä hetkellä • Sertifioidut rakenteiden kosteuden mittaajat • Sertifioidut märkätilojen vedeneristäjät • Sertifioidut märkätilatöiden valvojat • Sertifioidut ohutlevykattoasentajat • Sertifioidut rakennusterveysasiantuntijat • Sertifioidut rakennusten lämpökuvaajat • Sertifioidut rakennusten tiiviyden mittaajat • Sertifioidut palokatkoasentajat • Sertifioidut asbesti- ja haitta-aineasiantuntijat (AHA -asiantuntijat) • Sertifioidut siltojen ja muiden liikennöityjen alueiden vedeneristäjät Henkilösertifikaatin voimassaolon voi tarkistaa osoitteesta www.vttexpertservices.fi.

Sertifikaatti edellyttää opiskelua ja osaamista Sertifikaatin myöntämisen perusteena ovat osallistuminen osaamisvaatimusten pohjalta toteutettavaan valmentavaan koulutukseen sekä kirjallisen tentin ja näyttökokeen läpäiseminen. Hakijalta edellytetään myös soveltuvaa peruskoulutusta ja työkokemusta. Kullakin toimialalla on omat peruskoulutus- ja/tai työkokemusvaatimukset. – Koko toiminta perustuu eurooppalaiseen standardiin SFS-EN ISO/ IEC 17024, joka määrittelee henkilösertifiointielimelle ja toiminnalle asetetut vaatimukset, joten toiminnassa noudatetaan yhteiseurooppalaisia käytäntöjä. VTT Expert Services Oy on standardin mukainen henkilösertifikaatteja myöntävä laitos. Yhtiö kuuluu VTT Groupiin, joka on erotettu tutkimustoiminnasta, joka tapahtuu varsinaisen VTT:n puolella. Henkilösertifikaatin haltija saa kuvallisen VTT-henkilösertifikaattikortin. Kortti helpottaa henkilöpätevyyden osoittamisen ja tunnistamisen läpinäkyvyyttä. – On muistettava, että sertifikaatti on henkilökohtainen, eikä yrityskohtainen. Se seuraa siis henkilöä hänen mahdollisesti vaihtaessaan työnantajaa. Sertifikaatin haltija saa käyttöönsä myös sähköisen VTT-henkilösertifikaattimerkin, joka on tarkoitettu henkilösertifiointijärjestelmää koskevan viestinnän tueksi. Soikea VTThenkilösertifikaattimerkki sisältää VTT Expert Services Oy:n logon ja henkilösertifikaatin haltijan toimialan nimen. Merkin käytön yhteydessä on ilmoitettava sitä koskevan sertifikaatin numero. 

SISÄILMAUUTISET 1|2014

27


TUTKIMUS JA KOULUTUS

Uusi suomenkielinen oppikirja

Ilmanvaihdon ja ilmastoinnin suunnitteluun - Järjestelmien vaatimukset ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina ja tarvittiin uutta korkeakoulutasoista opiskelumateriaalia, tekniikan lisensiaatti, Esa Sandberg toteaa. Tekijöinä ovat alan johtavat asiantuntijat. TEKSTI Esko Kukkonen

Y

– Kirjan eri osat on suunnattu selkeästi eri kohderyhmille, tekniikan lisensiaatti Esa Sabdberg kertoo.

liopettaja, tekniikan lisensiaatti, Esa Sandberg on vastannut kirjan kokoamisesta ja toimittamisesta. Kirjoitustyö aloitettiin kesällä 2013 ja kirjat valmistuvat loppukevään 2014 aikana. – Kirjoitustyöryhmän jäseninä on kanssani toiminut yli 30 alan asiantuntijaa, Sandberg kertoo. Aiemmin ovat olleet käytössä tähän asti lähinnä professori Olli Seppäsen kirjat Ilmastointitekniikka ja sisäilmasto ja Ilmastoinnin suunnittelu. Näitä on täydentänyt Alpo Halme & Olli Seppäsen Ilmastoinnin äänitekniikka. Niiden julkaisemisesta on kulunut jo vuosia. Keväällä 2011 Markku Rantama teki Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa käytettävän opetusmateriaalin kartoituksen, jossa ilmeni tarve päivitetystä ilmastointialan suomenkielisestä kirjasta. – Tein sen jälkeen Suomen LVIliiton toimeksiannosta alustavan suunnitelman teoksen sisällöstä ja toteutuksesta syksyllä 2012. Teos on nyt laadittu 2-osaisena kohderyhmien mukaan, Sandberg kertoo.

Osa1 Sisäilmasto ja ilmastointijärjestelmät sisältää perustietoa ilmastointitekniikasta rakentamisen ja rakennusten käytön asiantuntijoille, kuten rakennuttajille, arkkitehdeille, rakenne-, sähkö-, rakennusautomaatiosuunnittelijoille ja -urakoitsijoille, kiinteistöpidon ja huollon henkilöille,

28

SISÄILMAUUTISET 1|2014

sisäilmaryhmille sekä opiskelijoille. Tässä osassa sisäilmastotekijöiden ja -tavoitteiden ilman laadun, lämpö- ja ääniolojen lisäksi esitetään myös sisäilmaston laboratorio- ja kenttämittausten suoritus. Kosteuden merkitys ilmassa esitetään siinä laajuudessa, että lukija ymmärtää suhteellisen ja absoluuttisen kosteuden eron, kastepiste- ja märkälämpötilan sekä entalpian merkityksen lämmityksen ja jäähdytyksen yhteydessä. Ilmavirran mitoitusperiaatteet käsittävät mitoituksen epäpuhtauksien, lämmön ja kosteuden poiston perusteella sekä julkaistujen ohjearvojen, Sisäilmastoluokituksen ja RakMK D2:n perusteella. Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmistä esitetään toimintaperiaatteet ja ominaisuudet. Tavanomaisten kohteiden ilmanvaihto- ja ilmastointilaitoksien suunnittelusta esitetään esimerkkejä, kuten asuintalot, koulut, toimisto- ja liikerakennukset, palvelutalot ja teollisuushallit. Asunnot käsitellään tarkemmin myös mitoituksen osalta. Ilmastointikoneet sisältävät pienet ilmanvaihtokoneet, koteloidut ilmankäsittelykoneet ja toimintavalmiit konepaketit. Koneista, kanavista ja päätelaitteista kuvataan toimintaperiaatteet ja laitetyypit. Jäähdytyslaitteissa kuvataan myös jäähdytysvesiverkostot ja maaperän käyttö jäähdytyksessä. Sähkö- ja rakennusautomaatiojärjestelmät sisältävät järjestelmien toimintaperiaatteet ja laitteistot.


Tulevan kirjan kuvitusta.

Osa 2 Ilmastointilaitoksen mitoitus on jatkoa osalle 1, kertoo Sandberg ja sen tavoitteena on syventää osaamista ilmastointilaitosten suunnittelussa, urakoinnissa, huollossa ja käytössä, joten se on ensisijaisesti tarkoitettu talotekniikan asiantuntijoille ja opiskelijoille. Siinä ilmastointilaitoksen suunnittelun ja mitoituksen prosessi, ilmastointijärjestelmän valinta ja eri osa-alueiden merkitys kuvataan heti alussa. Sisäilman laadun ja lämpöolojen laskennassa lähtökohtana on taseajattelu huoneessa. Mukana on esimerkkejä pysyvyystilanteen ja aikariippuvan tilanteen laskentamalleista, CFD -laskennan periaatteista sekä merkkiainemittauksista. Tehon- ja energiatarpeen laskenta opastetaan huone- ja rakennussimuloinnilla uusien rakentamismääräysten mukaisesti. Elinkaarilaskennasta esitetään tavoitteet, laskentaperiaatteet ja esimerkkejä. Lisäksi kuvataan kestävän kehityksen luokituksia. Järjestelmäteknisessä mitoituksessa on ilmajärjestelmien sekä ilma-vesijär-

jestelmien suunnittelu automaatiolaitteineen. Laitostekninen suunnittelu käsittää tuloilma- ja poistoilmakoneiden jaon eri tiloille, konehuoneisiin, roiloihin, palotekniikkaan, savunpoistoon, eristyksiin sekä ulko- ja poistoilmalaitteiden sijoitteluun liittyvät asiat. Tavanomaisten kohteiden suunnittelun mitoituksesta esitetään esimerkkejä, kuten koulut, toimisto- ja liikerakennukset ja palvelutalot. Ilmastointiprosesseista esitellään perusprosessit ja niiden tyypillisiä yhdistelmiä, myös teollisuussovelluksiin. Koneisiin liittyvät mitoitukset sisältävät puhaltimien, koneosien kuten pattereiden, lämmön talteenottolaitteiden, ilmasuodattimien ja äänenvaimentimien valinnan.

Tilailmastoinnin osuudessa kuvataan myös lämmön ja epäpuhtauksien tehokkuuden vaikutus tilan ilmavirran laskennassa. Jäähdytyslaitteet osa käsittää myös jäähdytysvesiverkostojen suunnittelun ja sähkö- ja rakennusautomaatio-osuudessa laaditaan ohjauspiirikaaviot, automaatiokaaviot ja pisteluettelot. – Harjoitus- ja laskutehtävät ratkaisuineen on sijoitettu kirjan loppuosaan, kertoo Esa Sandberg. Kunkin pääotsikon alueelta tulee 3-5 tehtävää, yhteensä noin kappaletta.  Kirjat tulevat myyntiin loppukeväästä. Kustantajana on Talotekniikka-Julkaisut Oy.

Elinkaarilaskennasta esitetään tavoitteet, laskentaperiaatteet ja esimerkkejä.

SISÄILMAUUTISET 1|2014

29


KIRJALLISUUS

Eurooppalaisia sisäilmaston ratkaisuja REHVA, Euroopan LVI -yhdistysten liitto julkaisemalla ohjekirjasarjaa REHVA Guidebooks, jossa on ilmestynyt jo parikymmentä kirjaa. TEKSTI Esko Kukkonen

Suomalaisia asiantuntijoita on ollut mukana monen kirjan kirjoittajaryhmässä.

REHVA, Euroopan LVI -yhdistysten liitto, pyrkii omalta osaltaan lisäämään jäseniensä tietoa ilmanvaihdon ja myös sisäilmaston uusista ratkaisuista julkaisemalla ohjekirjasarjaa REHVA Guidebooks, jossa on ilmestynyt jo parikymmentä kirjaa. Ne ovat johtavien eurooppalaisten asiantuntijoiden kirjoittamia, usein kirjoittajien joukossa on edustajia eri maista, joten jo niiden valmistelussa on otettu huomioon erilaiset kansalliset olot ja ratkaisut. Suomalaisia asiantuntijoita on ollut mukana monen kirjan kirjoittajaryhmässä. Kirjasarja on kirjoitettu ja painettu alun perin englannin kielellä,

mutta kansalliset jäsenjärjestöt voivat käännättää ja julkaista ne omalla kielellään. Aihepiirit liikkuvat erilaisista ilmanvaihdon ratkaisuista ja niiden tekniikasta, aina nollaenergiarakennuksiin ja maalämpöpumppuihin. Kirjoja saa tilata suoraan REHVAn nettisivuilta www.rehva.eu tai Suomesta FINVACin kautta (www.finvac.org) melko kohtuulliseen hintaan. Suomeksi on käännetty ohjekirjat No 1, Syrjäytysilmanvaihto muissa kuin teollisuusrakennuksissa, No 7, Rakennusten pintalämmitys ja –jäähdytys sekä No 12, Aurinkosuojaus. Niitä saa ostaa FINVACista. 

REHVA Guidebooks

30

• • • • •

REHVA GB 2 REHVA GB 3 REHVA GB 4 REHVA GB 5 REHVA GB 6

• • • • • • • • • • • •

REHVA GB 7 REHVA GB 8 REHVA GB 9 REHVA GB 10 REHVA GB 11 REHVA GB 12 REHVA GB 13 REHVA GB 14 REHVA GB 15 REHVA GB 16 REHVA GB 17 REHVA GB 18

• • • • • •

REHVA GB 19 REHVA GB 20 F1 GBS 1 GBS 7 GBS 12

SISÄILMAUUTISET 1|2014

VENTILATION EFFECTIVENESS ELECTROSTATIC PRECIPITATORS FOR INDUSTRIAL APPLICATIONS VENTILATION AND SMOKING – Reducing the exposure to ETS in buildings CHILLED BEAM APPLICATION GUIDEBOOK INDOOR CLIMATE AND PRODUCTIVITY IN OFFICES – How to integrate productivity in life-cycle cost analysis of building services LOW TEMPERATURE HEATING AND HIGH TEMPERATURE COOLING CLEANLINESS OF VENTILATION SYSTEMS HYGIENE REQUIREMENT for ventilation and air-conditioning COMPUTATIONAL FLUID DYNAMICS in Ventilation Design AIR FILTRATION IN HVAC SYSTEMS SOLAR SHADING - How to integrate solar shading in sustainable buildings INDOOR ENVIRONMENT AND ENERGY EFFICIENCY IN SCHOOLS INDOOR CLIMATE QUALITY ASSESSMENT - Evaluation of indoor thermal and indoor air quality ENERGY EFFICIENT HEATING AND VENTILATION OF LARGE HALLS HVAC IN SUSTAINABLE OFFICE BUILDINGS DESIGN OF ENERGY EFFICIENT VENTILATION AND AIR-CONDITIONING SYSTEMS LEGIONELLOSIS PREVENTION IN BUILDING WATER AND HVAC SYSTEMS: A Practical Guide for Design, Operation and Maintenance to Minimize the Risk MIXING VENTILATION - Guidebook on mixing air distribution design Advanced system design and operation of GEOTABS buildings SISÄYMPÄRISTÖN TERVEYS- JA TUOTTAVUUSVAIKUTUKSET SYRJÄYTYSILMANVAIHTO muissa kuin teollisuuslaitoksissa RAKKENNUSTEN PINTALÄMMITYS JA –JÄÄHDYTYS AURINKOSUOJAUS (myynnissä SuLVIn kautta)


Sisäilmayhdistyksen kannattajajäsenet A AAF International Aalto-yliopisto/TKK Dipoli Air Wise Oy AIRIX Talotekniikka Oy Allaway Oy Allergia- ja Astmaliitto ry Amestec Oy Ardex Oy Asianajotoimisto Allianssi Oy Asianajotoimisto Evon Lakipalvelu Oy Asplan Oy Insinööritoimisto ASTQ Supply House Oy Asumisterveysliitto AsTe ry Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry B BASF Oy Baumedi Oy Betton Oy Binja Oy C Camfil Oy Claeris Oy CleanSide Oy ClimaConsult Finland Oy Climecon Oy Copla Oy D Decocoat Oy Deekax Air Oy Delete Kunnostuspalvelut Oy E ebm-papst Oy Ekovilla Oy EMC Emator Oy Energiarakenne Oy Ensto Enervent Oy EsKon Oy Euro-Service Oy Ewona Finland Oy F Fanison Oy Filterpak Oy Finnmap Consulting Oy FI-Service Oy Fläkt Woods Oy Forbo Flooring Finland Oy G Genano Oy Ltd

H Halton Oy Helsingin Energia Helsingin Kuivaustekniikka Oy Helsingin Rakennus ja Saneeraus Oy Hengitysliitto ry Hepacon Oy Happo Solutions Oy Honkarakenne Oyj I Ilmalinja Oy Ilmasäätö Oy IMU-TEC Oy Ins.tsto AX-LVI Oy Ins.tsto Granlund Kuopio Oy Ins.tsto Jormakka Oy Ins.tsto Uusimäki Oy Inspector Sec Oy Isolex Oy ISS Palvelut Isännöitsijätoim. Helin ja Soppela Oy IVPLUS Oy K Keski-Suomen Tarkastustalo Oy Kiilto Oy Kiratek Oy Knauf Oy Koja Oy Konekomppania Oy KorpiKorpi Oy Kryotherm Oy L Labroc Oy Lassila & Tikanoja Oyj Lifa Air Oy Ltd LTQ-Partners Oy LVI-Suunnittelu Oy Juha Tourunen M Matti Eklund Oy Mecastep Oy MEDAIR Oy Meranti Siivouspalvelut Ky MetropoliLab Oy Microbe Control Finland Oy Mikrobioni Oy Mikrosem Oy MIP Electronics Oy Mukavax Oy Mundus Aer Oy Munters Finland Oy Muottikolmio Oy MTR-Isännöinti Oy

N NCC Rakennus Oy Niemi & Kari Oy Noisetek Oy Ab Nuohousalan Keskusliitto O OP-Keskus OSK Ositum Oy Oy Hydrocell Ltd. Oy Lapetek Ab Oy Lindab Ab Oy Sonesta Ab P Pamon Oy Parma Oy Paroc Oy Ab Pietiko Oy Pinalto Oy Poistoa Oy Polygon Finland Oy PSL Oy Puhtaustieto PT Oy PTS-Kiinteistötekniikka Oy Pöyry Finland Oy R Rak.ins.tsto P & T Jauhiainen Oy Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO Rakennustietosäätiö RTS Rakennusvalvonta Ari Laamanen Raksystems Anticimex Insinööritoimisto Oy Retermia Oy Rettig Lämpö Oy RH Sisäilmatutkimus Oy RTK-Palvelu Oy RTV-Yhtymä Oy Rudus Oy S Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Saint-Gobain Weber Oy Ab Saipu Oy Sandbox Oy Schneider Electric Buildings Finland Oy Senaatti-kiinteistöt Sirate Oy Sisäilmainsinöörit Oy Sisäilmamestarit Sisäilmatalo Kärki Oy Si-Tecno Oy SK Tuote Oy Skanska Oy SOL Palvelut Oy

SRV Yhtiöt Oyj Stravent Oy Strong Finland Oy Suomen Huoltosiivous Oy Suomen Ilmanvaihdon Puhdistus Oy Suomen Isännöintiliitto ry Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry Suomen Radonhallinta Oy Suomen Rakennusterveyspalvelut Suomen Sisäilmakeskus Oy Suomen Talokeskus Oy Suomen Terveysilma Oy Suorakanava Oy Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL Swegon Oy Ab Systemair Oy T Tarkett Oy Tehopuhdistus Vesa Toiviainen Oy Teknocalor Oy Ab Teknos Oy Tikkurila Oyj TKR-Marketing Oy TPA Andersson Oy Tulikivi Oyj Työterveyslaitos U Upofloor Oy Uponor Suomi Oy V Vahanen Oy Vakatuuli Oy Vallox Oy Verisure Oy Vesivahinkotekniikka VVT Oy VitaTerveyspalvelut Oy, Vita Laboratorio W WSP Finland Oy Y YIT Kiinteistötekniikka Oy Yleissiivous Oy

SISÄILMAUUTISET 1|2014

31


JÄRJESTELMÄRATKAISU SISÄILMA- JA RADONKORJAUKSIIN ARDEX-TYÖOHJEPANKISTA lÜydät testatut ja luotettavat ohjeet sisäilma- ja radonkorjauksiin. ARDEX on edelläkävijä sisäilmakorjauksissa. Järjestelmäratkaisulla on toteutettu jo lukuisia kohteita, joissa on jälkikäteen tehdyillä haitta-ainemittauksilla saatu varmuus järjestelmän toimivuudesta. t,BSNJUJJWJTUZLTFUVMLPWBJQBOFQÊQVIUBVLTJJO t3BEPOJO 70$ZIEJTUFJEFOKBIBJUUBBJOFJEFOIBMMJOUB t7FEFOLBQJMMBBSJTFOLVMLFVUVNJTFOKBSBLFOOFLPTUFVEFOIBMMJOUB

www.ardex.ďŹ

ARDEX-Opiston SISĂ„ILMAKORJAUSTEN TYĂ–TEKNIIKAT klo 8.45–14.00 Ilmoittaudu maksuttomalle kurssille www.ardex.ďŹ tai soita 09 6869 140 5.3.

keskiviikko

Kotka

13.3.

torstai

Vaasa

19.3.

keskiviikko

Kajaani

19.3.

keskiviikko

Kouvola

20.3.

torstai

Mikkeli

26.3.

keskiviikko

Espoo

2.4.

keskiviikko

Rovaniemi

3.4.

torstai

Tampere

9.4.

keskiviikko

Lappeenranta

16.4.

keskiviikko

Kuopio

24.4.

torstai

Espoo

24.4.

torstai

Turku

15.5.

torstai

Espoo

5.6.

torstai

Espoo

Ardex on Sisäilmayhdistys ry:n kannattajajäsen

Sisailmauutiset 1 | 2014  

Sisäilmayhdistyksen julkaisema maksuton lehti Sisäilmauutiset on paremman sisäilman puolestapuhuja ja puolueeton asintuntijalehti

Sisailmauutiset 1 | 2014  

Sisäilmayhdistyksen julkaisema maksuton lehti Sisäilmauutiset on paremman sisäilman puolestapuhuja ja puolueeton asintuntijalehti

Advertisement