Page 1

K-Posti Oy | JULKINEN TIEDOTE

1 / 2018 Vaasan sairaanhoitopiirin tiedotuslehti

Tapanin uusi elämä

LUE MYÖS Sairaala vuonna 2025 Yö laboratoriossa Valvontahoito 50 vuotta


2  

1 / 2018

Sisältö Vaasan sairaanhoitopiirin tiedotuslehti

MUUT AIHEET

isää Lue l ssa! verko

3 PÄÄKIRJOITUS Turvalllista ja edistyksellistä hoitoa 4 6 8

18

SAIRAALASSA

Ovella vastassa HYVÄSSÄ HOIDOSSA

Haluamme tarjota parasta hoitoa REPORTAASI

Paljonkertova pisara verta

11 POTILASTURVALLISUUS Kortti tarkoin tallessa 12 POTILASTARINA Sain uuden syntymäpäivän 14 SAIRAALAELÄMÄÄ Valvontahoito 50 vuotta 18 TERVEYSTITEOA Sydäniskuri osana elvytystä

Sydäniskuri osana elvytystä

20 Pikku-uutisia

8 REPORTAASI

Yö laboratoriossa

4

15

SAIRAALASSA

SAIRAALAELÄMÄÄ

Palveluneuvojat opastavat perille

Valvontahoidon aakkoset

s.20 PIKKU-UUTISIA Savuttomuuskoutsi tukee tumppaamaan & Käännöspyynnöt yhteen numeroon

Kotikäynti-lehti on Vaasan keskussairaalan kotikäynti alueen jokaiseen kotitalouteen. Sairaala ja sen ihmiset koskettavat kaikkia meitä jossain elämämme vaiheessa. Vaasan keskussairaalassa pelastetaan päivittäin ihmishenkiä ja tehdään arvokasta työtä ihmisten hoitamiseksi. Tällä lehdellä haluamme tuoda tutuksi sairaalan toimintaa, ihmisiä ja potilaiden kertomuksia. Toivottavasti viihdyt seurassamme!

4041 0822 Painotuote Trycksak


KOTIKÄYNTI  3 Julkaisija Vaasan keskussairaala Päätoimittaja Heli Masa 06 213 1723

Pääkirjoitus

Turvallista ja edistyksellistä hoitoa LIIKUNTA, TERVEET ELINTAVAT, SOSIAALISUUS JA POSITIIVINEN ASENNE ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja terveyden edistäjiä ja sairauksien ennaltaehkäisijöitä. Liikunnan merkitys terveydentilaan ja hyvinvointiin on ollut pitkään tiedossa, vaikka liian usein saattaa kotisohva voittaa lenkkipolun tai kuntosalin. Myös erikoissairaanhoidolla on kuitenkin merkittävä rooli yhteiskunnassamme, sillä kaikki sairaudet tai onnettomuudet eivät ole estettävissä. Lupaavaa tutkimusta tehdään jatkuvasti hoidon parantamiseksi. Viime aikoina tutkimukset ovat tuoneet esiin uutta tietoa esimerkiksi aivojen toiminnasta. Niiden avulla on opittu muun muassa ymmärtämään, että uneen liittyy aktiivisia mekanismeja. Aivoista ja aivokalvoista on löydetty imunestekanavia, jotka nukkuessa kuljettavat pois kuona-aineita aivoista. Tämä voi jopa kaksinkertaistaa hermosolujen välitilan. Muutokset ovat asentoriippuvaisia. Vielä kaikkia ilmiöitä ja mekanismeja aivojen toiminnan säätelyssä ei tunneta, mutta varmuudella niitä löytyy lisää. Perustutkimuksen avulla saadaan tulevaisuudessa myös käytännön sovelluksia ihmisten hyvinvointia lisäämään. Todennäköisesti uusia hoitomuotoja tullaan näkemään myös dementiaan ja hermoston toiminnan häiriöihin. Päästäkseen ”tuotantoon” on menetelmien ylitettävä monta kynnystä ja siksi aikaa tutkimuksesta käytäntöön saattaa kulua useita vuosia. Toteutuipa sote-uudistus tai ei, on meillä edelleen sama ammattilaisten joukko tekemässä työtä meidän kaikkien hyväksi. Uusia ammattilaisia ei meille tule kuusta. Toiminnan ydin, asiakkaan tai potilaan tarpeista lähtevä laadukas ja turvallinen hoito, ei myöskään ole menossa pois muodista.

Toimituspäällikkö Anna Jussila 06 213 1725 Toimitus Hanna Hattar, Anna Jussila, Heli Masa Kansikuva Kasper Dalkarl Toimitusneuvosto Marina Kinnunen, Olle Gull, Reijo Autio, Arja Tuomaala Sähköposti etunimi.sukunimi@vshp.fi Layout ja taitto C2 Advertising Oy Paino Arkmedia Oy Painos 89 600 Jakelu Vaasan sairaanhoitopiirin kotitaloudet ISSN 2323-7058

OMISTAJAKUNNAT Kaskinen • Korsnäs • Kristiinankaupunki • Laihia • Luoto • Maalahti Mustasaari • Närpiö • Pedersöre Pietarsaari • Uusikaarlepyy Vaasa • Vöyri

VAASAN SAIRAANHOITOPIIRI Vaasan sairaanhoitopiirin muodostavat 13 omistajakuntaa, joissa asuu yhteensä noin 170 100 ihmistä. Vaasan keskussairaalan noin 2 400 eri alan asiantuntijaa tekevät työtä potilaiden hoidon ja hoitoa tukevien palveluiden parissa. Pätevä ja sitoutunut henkilökuntamme kohtaa jokaisen potilaan ja asiakkaan yksilöllisesti ja inhimillisesti, joten olet luonamme hyvässä hoidossa.

Muutosten läpiviennissä tärkeintä on turvata tarpeellisen hoidon toteutuminen. Pohjanmaan alueella tätä valmistelevaa työtä tekee suuri joukko hienoja ihmisiä. Suuri kiitos heille jo tässä vaiheessa urakkaa! Yhteistyössä todellakin on voimaa. Hyvää kesää! Reijo Autio Johtajaylilääkäri facebook.com/vaasacentralhospital vaasankeskussairaala.fi/blogi @VCS_VKS


4  

Sairaalassa

Ovella vastassa

Saapuminen suureen sairaalaan jännittää. Aina ei ole omaista, joka ehtisi mukaan tueksi ja turvaksi. On uskallettava itse. Silloin on rauhoittavaa tietää, että joku on ovella vastassa. TEKSTI: Hanna Hattar KUVAT: Kasper Dalkarl

Palveluneuvoja Nina Karlsson kävelee kohti sairaalan pääaulaa. Kello on seitsemän aamulla ja päivän työt ovat alkaneet. Potilaita tulee sisään tasaiseen tahtiin sairaalan ovista. Karlsson tervehtii tulijoita ja rientää asiakkaan luo, joka pysähtyy empivänä aulaan. Palveluneuvoja auttaa, jos reitti sairaalassa on hukassa, ohjaa ja etsii vastauksen potilasta askarruttaviin kysymyksiin. Palveluneuvonta aloitettiin Vaasan keskussairaalassa vuonna 2014. Pidetty palvelumuoto saa paljon kiittävää palautetta asiakkailta. Myös moni Vaasassa vieraillut ulkomaisen sairaalan edustaja on vaikuttunut toimintamallista ja vienyt sen mukanaan omaan sairaalaansa.

TUNNISTAA SINISISTÄ LIIVEISTÄ Vaasan keskussairaalassa toimii viisi palveluneuvojaa, joista yksi työskentelee aina sairaalan pääsisäänkäynnin läheisyydessä. Palveluneuvojan tunnistaa sinisestä liivistä, joka tuli neuvojien työasuksi alkuvuodesta. Helposti tunnistettavaa neuvojaa voi nykäistä hihasta, jos mielessä on kysyttävää. Usein nykäisyä ei kuitenkaan tarvita, sillä ammattilaiset tunnistavat tilanteet ja saapuvat empivän luo itsestään.

– Me kyllä bongaamme apua kaipaavat potilaat. On tärkeää, että potilas saa tuntea, että joku välittää ja osaa auttaa. Sujuva sairaalakäynti on asia, joka jää potilaan mieleen. Se tekee seuraavastakin käynnistä miellyttävämmän, tietää Karlsson. Jotta potilaat tavoittavat palveluneuvojat mahdollisimman helposti on neuvojia sijoiteltu sairaalan eri toimintoihin. Kevään aikana yksi palveluneuvojista aloitti työn pääaulan infoluukulla vahtimestareiden apuna. Kesän jälkeen palveluneuvoja tulee myös työskentelemään uudessa puhelinneuvonnassa, johon poliklinikoiden puhelut ohjautuvat ruuhkaisina aikoina. Myös yhteispäivystys kuuluu paljon liikkuvan ammattiryhmän toiminta-alueeseen. – Potilas, joka tietää tarvitsevansa apua, voi varata meidät jo etukäteen avukseen. Se on kätevä ja suositeltava tapa. Tarvittaessa tulemme myös potilaan mukaan lääkärikäynnille, jossa meistä on apua oikeiden kysymysten kysymiseen ja muistin tueksi, kertoo palveluneuvoja Camilla Hagström-Lindell.

KUKA TAHANSA KEHTAA KYSYÄ Työssään palveluneuvojat ovat huomanneet, että yksin sairaalaan saapuvat miehet ovat ryhmä, jolle avun pyytäminen on


KOTIKÄYNTI  5

PALVELUNEUVOJAT Palveluneuvojat auttavat arkisin kello 7–15.

Yksi palveluneuvojien tehtävistä on auttaa potilasta siirtymään sairaalassa paikassa toiseen. Avuksi otetaan pyörätuoli, jos liikkuminen on hankalaa.

Voit varata palveluneuvojan etukäteen avuksi numeroista 06 213 1315, 06 213 2433 ja 06 213 4438.

haastavinta. Samalla se on myös ryhmä, joka kiittää eniten saamastaan avusta. – Meidän puoleemme voi kääntyä hyvin matalalla kynnyksellä, eikä tarvitse miettiä kehtaako kysyä. Ei kukaan tunne sairaalan prosesseja tai tiloja ennestään. Kysyminen hälventää pelkoja, kertoo palveluneuvoja Kirsi Mäenpää-Suomalainen. Osa Vaasan keskussairaalan palveluneuvontaa on palvelupiste, joka sijaitsee pääaulan perällä, keväällä avattujen odottelu- ja ilmoittautumistilojen takana. Palvelupiste tarjoaa tietoa eri potilasyhdistyksistä ja antaa potilaille mahdollisuuden tavata yhdistysten edustajia sekä vertaistuki- ja kokemusasiantuntijoita. Palveluneuvoja Lena Österholm toimii yhteyshenkilönä yhdistysten ja sairaalan välillä. Yhdistysten edustajat ovat tavattavissa palvelupisteellä erillisen ohjelman mukaisesti.

Katso, miten yhdistykset ovat paikalla palvelupisteellä: www.vaasankeskussairaala.fi/palvelupisteen-kalenteri/ Ÿ

Palveluneuvojat Lena Österholm (vas.), Camilla Hagström-Lindell, Kirsi Mäenpää-Suomalainen ja Nina Karlsson kannustavat potilaita varaamaan avun jo etukäteen soittamalla. Palvelupisteellä potilas saa tietoa potilasyhdistyksistä ja voi myös tavata yhdistysten edustajia.


6  

Hyvässä hoidossa

TEKSTI: Heli Masa KUVA: Katja Lösönen

Haluamme tarjota parasta hoitoa Vaasan keskussairaalan tavoitteena on, että asiakkaamme kokevat saamansa hoidon laadukkaaksi. Toisin sanoen: kun meillä käy, pystyy itse kokemaan, mitä tarkoittaa hyvä hoidon laatu. Laatu ei siis ole vain sertifikaatti seinällä, vaan sen pystyy todella tuntemaan ja näkemään.

Minkälainen sairaala palvelee Pohjanmaan maakunnan asukkaita vuonna 2025? Tulevaisuuden sairaala on visio, jonka eteen kehitetään keskussairaalan toimintaa. Tavoitteet ovat korkealla, mutta ne pohjautuvat alueen asukkaiden toiveisiin. Se, mitä sairaalamme asiakkaat toivovat sairaalakäynniltään, on meille tärkeintä. Toiveita kerätään jatkuvasti erilaisia palautekanavia pitkin. Olet ehkä huomannut, että nyt meiltäkin löytyy telineillä olevia mobiililaitteita, joihin voi heti käynnin yhteydessä antaa palautetta.

ARVOT KERTOVAT SUUNNAN Toimintamme ja sen kehittäminen pohjautuvat neljään arvoomme, jotka ovat asiakaslähtöisyys, ihmisarvon kunnioittaminen, vastuullisuus ja oikeudenmukaisuus. Kun uusia toimintatapoja suunnitellaan, varmistamme aina, että ne vastaavat arvopohjaamme.

TAVOITTEILLA ON OLTAVA MITTARIT Kuluvan vuoden aikana pyrimme saamaan kymmenelle poliklinikallemme valmiudet etävastaanotolle. Se on yksi konkreettisista tavoitteistamme, jonka onnistumista on helppo mitata. Tämä on esimerkki siitä, miten kehitämme toimintaamme: asetamme selkeän tavoitteen, jonka toteutumista voi mitata. Tavoitteemme on myös se, että oma henkilökuntamme voi hyvin ja viihtyy työpaikalla. Sen mittaamiseksi käytetään esimerkiksi Työterveyslaitoksen, eli ulkopuolisen tahon tekemää tutkimusta. Jokainen työntekijä saa kolme kertaa vuodessa arvioida kyselyssä, suosittelisiko omaa työpaikkaansa muille.

UUSI H-RAKENNUS MUUTOKSEN LIPPULAIVANA Kun katsotaan tavoitekuvaa siitä, mitä keskussairaalan alueella halutaan nähdä vuonna 2025, nousee kuvasta selvästi esiin yksi suuri rakennus. Uusi H-rakennus tulee muuttamaan konkreettisesti sairaalan toimintatapoja. Uuteen rakennukseen tulee suurpoliklinikka, vuodeosastopalvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut, päiväsairaalapalvelut, toimintoja informaatio- ja palveluohjaukselle sekä myös tiloja yksityisille palvelutuottajille.

Henkilökunnan ajatuksia uudistuksesta Elina Välivainio, hygieniahoitaja – Potilasturvallisuuden varmistaminen koko maakunnassa on hyvä huomioida jo tässä vaiheessa.

Terhi Venäläinen, leikkaus- ja anestesiayksikön koordinoiva osastonhoitaja – Asiakkaalle on uudistuksesta paljon hyötyä, kun hoitoketjut lyhentyvät ja palvelut ovat helpommin saatavilla.


KOTIKÄYNTI  7

MAAKUNNASTA TULEE TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄJÄ Tällä hetkellä kotikunta on se taho, jonka vastuulla on asukkaidensa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen. Perusterveydenhuoltoa ovat esimerkiksi oma terveyskeskus tai lastenneuvola. Erikoissairaanhoitoa puolestaan saa meillä keskussairaalassa ja keskussairaalan takana on meillä 13 kunnan muodostama sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Sote-uudistuksessa yhdistetään nämä tällä hetkellä erilliset terveydenhuollon toiminnat ja liitetään samaan myös sosiaalihuollon palvelut, eli esimerkiksi vammaispalvelut ja perheille tarjottavat palvelut. Sote-palveluiden lisäksi maakuntaan keskitetään monta, tällä hetkellä hajallaan eri virastoissa olevaa palvelua.

Maakunnan tehtäviä ovat: • Hyvinvointi ja terveys • Ympäristö ja liikenne • Aluekehittäminen • Työllisyys ja yrittäjyys

HYVÄ SYY ÄÄNESTÄÄ MAAKUNTAVAALEISSA Kun uusi maakunta aloittaa toimintansa 1.1.2020, tulee sen vastuulla olemaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen jokaiselle maakunnan asukkaalle. Maakuntavaltuusto päättää, miten palvelut järjestetään ja mikä on palvelun taso. Ensimmäiset maakuntapäättäjät valitaan maakuntavaaleissa syksyllä 2018. Vaaleissa valitaan Pohjanmaalle 59 päättäjää, jotka viime kädessä päättävät kaikista maakunnan palveluista. Siinä on hyvä syy olla mukana valitsemassa tärkeiden päätösten tekijöitä tulevissa maakuntavaaleissa. Ÿ LUE LISÄÄ: www.vaasankeskussairaala.fi/strategia 2020.pohjanmaa.fi alueuudistus.fi omamaakunta.fi

• Maatalous • Turvallisuus

Pikkuuutinen

Maakuntavaalit 28.10.2018

Biopankki aukeaa myös Pohjanmaalle Vaasan keskussairaalan asiakkaille avautuu nyt mahdollisuus olla mukana merkittävässä lääketieteellisessä kehitystyössä, kun biopankkitoiminta alkaa Vaasan sairaanhoitopiirissä. Biopankkitoiminta aloitettiin kokeiluprojektina ensin onkologian yksikössä syksyllä 2017. Nyt vuoden 2018 aikana on tarkoitus laajentaa toimintaa koko Vaasan keskussairaalaan. Biopankille suostumuksensa antava henkilö antaa ensin kirjallisen suostumuksen, jonka jälkeen tutkimushoitaja tilaa Auria biopankki -verinäytteen, joka otetaan muiden verikokeiden yhteydessä. Suostumuslomake lähetetään kutsukirjeen mukana, jolloin potilas voi lukea tiedotteen ja allekirjoittaa lomakkeen rauhassa kotona. Biopankki tarkoittaa suurta väestöltä kerättyä näytekokoelmaa, jossa yhdistyy sekä biologinen että terveystieto. Biopankkitutkimuksella voidaan edistää terveyttä, kun saadaan paremmin tietoa sairauksien syistä. Auria Biopankin ovat perustaneet Turun yliopisto sekä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit ja sen tutkimusalue kattaa niiden terveyden- ja sairaanhoidon erikoisalat, erityisesti verenkierto-, aineenvaihdunta-, syöpä- sekä neurologisten sairauksien tutkimukset.

TEKSTI: Heli Masa KUVA: Mervi Turunen


8  

Reportaasi

Paljonkertova pisara verta Määrätietoiset askeleet työntävät hennosti heliseviä kärryjä pitkin sairaalan käytävää. Laboratoriohoitaja aloittaa urakkansa, joka lauantain vastaisena yönä päivystyksen monenkirjavassa potilasjoukossa näyttää haastavalta. Sitä se ei ole ammattilaiselle, joka on tottunut yölliseen työhönsä. TEKSTI: Hanna Hattar KUVAT: Mervi Turunen

Tarve verestä tehtäville analyyseille ei aina kysele kelloa tai viikonpäivää. Jotta elintärkeitä vastauksia saadaan nopeasti, päivystää keskussairaalan laboratorio kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä. Verestä otettu näyte kertoo paljon. Kliinisistä hoitopäätöksistä 75 prosenttia perustuu laboratoriotutkimusten tuloksiin. – Diagnoosi tai toimenpide perustuu enää harvoin pelkkään lääkärin havainnointiin. Ilman laboratoriotuloksia ei nykypäivänä päästäisi eteenpäin. Se kertoo laboratoriohoitajien työn tärkeydestä, kertoo koordinoiva osastonhoitaja Sari Kärki Vaasan keskussairaalan kliinisen kemian yksiköstä. Vaasan keskussairaalan päivystyslaboratoriossa työskentelee 38 laboratoriohoitajaa. Näytteenottotapahtumia laboratoriossa on 230 000 vuodessa, joiden avulla tehdään 1,4 miljoonaa erilaista tutkimusta. – Ala kehittyy valtavalla vauhdilla. Testit lisääntyvät ja ihmisestä saadaan yhä enemmän tietoa yhdestä veripisarasta, kertoo Kärki. Päivystyslaboratorio toimii kolmivuorotyön periaatteella. Arkisin aamuvuoroissa työskentelee 17 hoitajaa ja iltavuoroissa 6. Viikonloppuna luvut ovat pienemmät. Yövuoroissa on aina kaksi hoitajaa.

YÖKKÖJEN MATKASSA KELLO 21.16 Gunillan yövuoro on alkanut. Kutsu käy välittömästi yhteispäivystykseen, jossa kollega Tuula tekee pitkää iltavuoroaan. Pikaisen raportin jälkeen työtehtävät jaetaan: yksi ottaa näytteenottokärryn ja toinen EKG-laitteen. Naiset suunnistavat väenpaljoudessa tottuneesti potilaiden luo. “Laboratoriosta hyvää iltaa. Otamme Teiltä nyt verikokeet.”

“Laboratoriosta hyvää iltaa. Otamme Teiltä nyt verikokeet.” Näytteiden jälkeen Gunilla kiiruhtaa putkipostin luo. Paineilma kuljettaa kapseliin pakatut näytteet laboratorioon, jossa yövuoron työpari Jessica purkaa postin, kirjaa näytteet koneelle ja asettaa ne analysaattoreihin. Illan seuraava potilas on eristyshuoneessa. Gunilla pukee ylleen kertakäyttöisen suojavarustuksen.


KOTIKÄYNTI  9

KELLO 22.35 Kahvin tuoksu leijailee taukohuoneesta. Lyhyt tauko näyttää mahdolliselta. – Iltavuorolainen on töissä kello 24 saakka. Yritämme hörpätä kahvit vielä hänen ollessaan töissä, sillä seuraava tauko saattaa venyä myöhälle, Gunilla arvioi. Kohta putkiposti soittaa äänimerkin. Jessica lähtee näytteiden purkuun ja Gunilla alakertaan. Uusia potilaita saapuu päivystykseen tasaista tahtia. Kello yhdentoista osastokierto alkaa. Tilauksen tehneellä osastolla yöhoitaja varmistaa tilattujen näytteiden tiedonkulun. Kaikki on selvää. Laboratoriossa Jessica purkaa verinäytteet analysaattoreihin. – Näytteet otettiin tietyin erityistoimin, kuten aina eristys- ja verieristyspotilailta. Potilas oli HIV-positiivinen. Päivystyslaboratorio mahdollistaa näytteiden analysoinnin kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä. Koordinoiva osastonhoitaja Sari Kärki kertoo automaattien analysoivan tänä päivänä suurimman osan tuloksista kun vielä jokin aika sitten paljon analysoitiin käsin.

– Otamme näytteet ja poistumme huoneesta. Emme kysele potilailta enempää, sillä se ei ole meidän tehtävämme. Voi olla, että potilaalla on herkästi tarttuva tauti tai potilas on itse herkkä tartunnoille. Syitä eristykselle voi olla monia. KELLO 22.30 Gunilla siirtyy laboratorioon, jossa Jessica hoitaa näytteiden analysointia, tulosten seurantaa ja veripankkia. – Toinen meistä yövuorolaisista on aina vastuussa veripankista. Tällä hetkellä varastot näyttävät vähäistä määrää 0-verelle. Pohdin, jos verta täytyy tilata lisää vielä yön aikana SPR:ltä Helsingistä, Jessica kertoo. – Öisin työtä on paljon kahdelle, mutta pidän siitä. Eteen tulee tilanteita, joissa vaaditaan itseluottamusta tehdä yksin päätöksiä. Päivävuoroissa laboratoriohoitajat hoitavat yhtä erityispaikkaa vuoronsa ajan, yöllä kaikkia.

KELLO 23.42 Päivystyksessä tarvitaan pikaisesti verta. Jessica valmistelee tilauksen ja lähettää veripussin putkipostilla alakertaan. Tuulan työvuoro lähestyy loppuaan. – Olipa kiireinen vuoro, joka vain kiihtyi loppua kohden. Kotona kestää jonkin aikaa, että kierrokset tasaantuvat. KELLO 00.15 Päivystyksen valvomo on täpötäynnä. Gunilla tervehtii käytävällä vartijaa, joka päivystää tiloissa. Vartijaa tarvitaan etenkin viikonloppujen, mutta myös arkipäivien öissä. Laboratoriohoitaja ei koskaan kohtaa aggressiivista potilasta yksin. Tunnin kuluttua valvomon ruuhka alkaa helpottamaan. Pedit tyhjenevät hiljalleen. Gunilla täydentää kärryään ja siirtyy laboratorioon, jossa ehditään nyt pitää ruokatauko. Tuntien jatkuva liikkuminen tuntuu tottumattoman jaloissa. Gunillan askelmittari näyttää kiireiselle yölle 16 000 askelta.


10  

KELLO 02.03 Putkiposti tuo verinäytteitä sydänvalvonnasta ja synnytyssalista. – Nyt on varmasti syntynyt vauva, jonka veren hapetus halutaan selvittää. Kohta toinen osasto pyytää analyysia virtsanäytteestä. Virtsan joukossa on verta. KELLO 03.00 Osastokierros. Jessica käy ottamassa tilatut verikokeet. Gunilla siirtyy valvomoon, jossa tarvitaan kontrolli-EKG:tä. Kahdestakymmenestä pedistä seitsemällä lepää nyt potilas. Jessica lajittelee laboratoriossa aamun tilauksia, kun puhelin soi. Synnytyssali tarvitsee näytteenottajaa. Vastasyntynyt vauva on ollut pinteessä napanuoransa kanssa ja veren hapetus tulee selvittää. Gunilla ottaa mukaansa “vauvojenvaunun”, jossa tarvikkeet ovat tavallista pienempiä. Tyttövauvalta otetaan verikoe kantapäästä. Gunilla pakkaa otetut näytteet putkipostiin, joka kuljettaa ne nopeasti paineilman avulla laboratorioon.

KELLO 04.05 Yön raskaimmat tunnit ovat alkaneet. Hälytyksiä tulee vähemmän. Jessica käy läpi yön saldoa: tavanomaisten näytteiden lisäksi on otettu huumetesti odottavalta äidiltä, yksi raskaustesti ja yksi pikatesti kurkusta. Taukotilan televisiosta tulee ronskinpuoleinen toimintaelokuva. Sen sivusilmäinen seurailu pitää yövuorolaiset sopivasti hereillä. Gunilla ja Jessica kertovat ammatinvalinnastaan. Bioanalyytikoksi opiskellaan 3,5 vuotta ammattikorkeakoulussa. Vaasassa koulutus järjestetään ruotsin kielellä. Koulutuksen jälkeen on hyvät mahdollisuudet työllistyä keskussairaalan laboratorioon. KELLO 06.36 – 07.00

Jessica kohtaa potilaan rauhallisesti, vaikka lauantain vastainen yö keskussairaalan päivystyksessä on vilkas ja tilat ovat potilaita täynnä.

Aamuvuorolaiset saapuvat töihin. Raportti yöstä on monen muun yön tapaan: “Täystohina kello 01.30 saakka, juostiin paikasta toiseen”. Kello lyö seitsemän, yövuoro päättyy. Gunilla arvioi nukkuvansa kotona kello 13 saakka. Sitten perhe herättää. Jessica toivoo unta riittävän kello 14–16 saakka, sillä hänellä on edessään vielä kaksi yövuoroa. – Yövuorot tuovat vaihtelua arkeen, mutta verottavat jaksamista. Kestää useamman päivän, että rytmi on palautunut normaaliksi. Valjenneessa aamussa naiset toivottavat toisilleen hyvät yöt. Katkeamaton työ laboratoriossa jatkuu. Vain vuoro ja tekijät ovat vaihtuneet. Ÿ


KOTIKÄYNTI  11

TEKSTI: Hanna Hattar KUVA: Mervi Turunen & Sabina Nygård

Potilasturvallisuus

Kortti tarkoin tallessa Kulunut rokotuskortti pilkistää esiin laatikosta. Tarvitaanko sitä vielä, käy mielessä kysymys. Ammattilaisten vastaus on varma ja välitön: kyllä tarvitaan. Rokotuskortti on pieni, mutta kattava tapa koota yhteen tiedot elämän varrella saaduista rokotteista. Yhteistä, yhtä kattavaa sähköistä järjestelmää ei rokotustiedoille vielä ole. Tietoja rokotteista ja niiden voimassaolosta tarvitaan aika ajoin elämässä ja joskus jopa nopeasti. Erityinen tarve on terveydenhuollon ammattilaisilla. – Haaste on pitää kortti tallessa. Ihmiset muuttavat, vaihtavat työpaikkoja ja matkustavat paljon. Kortin tulisi pysyä mukana menossa. Sitä voi säilyttää esimerkiksi lompakossa tai passin välissä, vinkkaa palveluvastaava ja työterveyshoitaja Minna Bonn Vaasan Aluetyöterveydestä.

USEITA PAIKKOJA, MONIA KORTTEJA Rokotuksia saadaan elämän varrella useissa eri paikoissa. Perusrokotukset annetaan jo lapsena kansallisen rokotusohjelman mukaisesti ja kirjataan neuvolakorttiin. Seuraavaksi edessä on koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, armeija, työterveyshuolto, erikoissairaanhoito, mahdolliset yksityiset tahot sekä julkinen perusterveydenhuolto, joista kukin kirjaa rokotukset omiin potilastietojärjestelmiinsä. Asiakkaalle tiedot kirjataan rokotuskorttiin. – Ongelma on se, että eri tahojen potilastietojärjestelmät eivät kommunikoi keskenään. Potilasarkisto Kanta kokoaa potilaan tietoja, mutta sieltä ei vielä löydy kaikkea, eikä esimerkiksi annettuja rokotuksia ilmoiteta vielä kootusti yhden otsikon alla, tietää työterveyshoitaja Annakaisa Pohjala Vaasan Aluetyöterveydestä.

KUHISEVA KESKUSTELU ROKOTTEISTA Jo pitkään rokotteet ovat herättäneet vilkasta keskustelua. Vakavien tautien uudet esiintymiset, tartuntatautilaki sekä erityisesti Pohjanmaalla esiintyneet puutteet rokotekattavuudessa herättävät huolta. Se näkyy lisääntyneinä yhteydenottoina terveydenhuoltoon. – Moni haluaa tarkistaa rokotussuojansa. Se vie aikaa, jos kortti ei ole tallessa. Uppoudumme menneisiin aikoihin ja etsimme rokotusmainintoja vanhojen käyntitekstien joukosta, kertoo Pohjala. Monet taudit ovat lähes kadonneet maailmasta hyvällä rokotekattavuudella. – Kun tauteja ei ole esiintynyt, ovat ihmiset alkaneet unohtaa tautien vakavuuden, kuten esimerkiksi kurkkumädän tai tuhkarokon. Heikentynyt laumasuoja mahdollistaa taas vanhojen tautien tarttumisen. Kyse on vastuusta, jossa ei voi ajatella vain itseään, perustelee Bonn. Ÿ

Vastuu omista rokotustiedoista on ensisijaisesti itsellä. Rokotuskortti on tärkeää pitää tallessa, tietävät työterveyshoitajat Annakaisa Pohjala ja Minna Bonn.


12  

Sain uuden syntymäpäivän TEKSTI: ANNA JUSSILA KUVA: MERVI TURUNEN

Tapani Barinoff koki itsensä huippukuntoiseksi: hän juoksi maratoneja ja piti itsestään huolta. Sitten sydän pysähtyi. Muutamassa päivässä Tapanin perhe ajautui ja nousi äärimmäisestä toivottomuudesta suureen iloon.


KOTIKÄYNTI  13

Potilastarina

L

ääkäri Tapani Barinoff herää pöllämystyneenä vieraassa paikassa. Asetelma on kääntynyt nurinkurisesti päälaelleen, sillä hän huomaa makaavansa potilaana sairaalasängyssä teho-osastolla. Hän soittaa vaimolleen ja kysyy mitä on tapahtunut. Oli heinäkuinen perjantaiaamu. Tapani istuu lempinojatuolissaan olohuoneessa katsoen aamu-tv:tä ja lukien lehteä. Hän harkitsee lähtevänsä piristävälle lenkille. Äkkiä Ulla huomaa, että Tapani nousee tuolistaan ja rojahtaa takan edustalle. Paniikissa vaimo näppäilee hätänumeron väärin. Apuun rientää uninen 15-vuotias Matti-poika, joka soittaa hätänumeroon, ja yhdessä he alkavat elvyttää hätäkeskuksen ohjeiden mukaan Tapania, joka on alkanut perheen kauhuksi jo sinertää. – Ambulanssi saapui paikalle kahdeksassa minuutissa. Kun on kyse läheisen elämästä, odotusaika tuntui loppumattoman pitkältä. Voi sitä valtavaa huojennusta, kun näimme palomiehen tulevan! Ulla muistelee ääni väristen. Pian todetaan, että Tapanilla on sydänpysähdys ja kammiovärinä. Sydämelle annetaan kuusi kertaa sähköisku ennen sen käynnistymistä. Sydän on pysähtyneenä 27 minuuttia. Hänet kiidätetään ambulanssilla Vaasaan, jossa tehdään sepelvaltimoiden varjoainekuvaus. Mitään vikaa ei kuitenkaan heti löydetä. Tehohoidon osastolla Tapani nukutetaan ja jäähdytetään 33 asteeseen vuorokauden ajaksi aivojen suojaamiseksi. Ulla ja pojat ovat toiveikkaita Tapanin heräämisestä vaikka pelkäävät pahinta. Sunnuntaina, kaksi vuorokautta myöhemmin, hoitaja soittaa Ullalle ja kertoo Tapanin puhuvan. Perheen pelko ja hämmennys muuttuvat ylitsevuotavaksi iloksi.

MAALLIKKOELVYTYS PELASTI Lähes viisi vuotta myöhemmin Tapani istuu kotonaan samassa huoneessa, jossa onnettomuus tapahtui. Tällaisesta arjesta hän nauttii nykyään täysin siemauksin: kahvit kotona vaimon kanssa ja ulkona kaunis auringonlasku. Tapahtunutta hän muistelee jopa mielellään. Vanhemmat kiittelevät silloin yhdeksännen luokan päättänyttä nuorinta poikaansa, joka osasi terveystiedon oppien varassa elvyttää isäänsä tasaisin painalluksin. – Tunnen itseni onnekkaaksi. Työssäni näen potilaita, joille maallikkoelvytystä ei ole tehty. Usein pumppu saadaan käyntiin jollakin konstilla, mutta jos paineluelvytystä ei ole tehty ensimmäisten 10 minuutin aikana, eivät aivot todennäköisesti enää palaudu entiselleen, Tapani kertoo.

Tapanilla todettiin synnynnäinen sydänlihassairaus. Diagnoosi tuli täytenä yllätyksenä hyväkuntoiselle keski-ikäiselle. – Olin jonkin aikaa allapäin huonon kuntoni vuoksi. Kotiin päästyäni en jaksanut kävellä muutamaa askelta enempää. Minulla oli raastava keuhkotulehdus. Myös rintalastan rusto oli kipeytynyt voimakkaassa elvytyksessä, Tapani muistelee. Jälkikäteen hän ymmärtää, että edellisenä keväänä saatu kohtaus saattoi olla jo ennakoiva oire sydämen pysähdyksestä. – Laitoin kenkiä jalkaan ja kaaduin lattialle. Nousin, enkä tiennyt miksi makasin eteisen lattialla. Tuolloin tulkitsin sen vain pyörtymiseksi.

SUURIN ILO ON ARKI Kuukauden kuluttua tapahtuneesta toipuminen oli edennyt jo hyvää vauhtia. Juoksua ei kielletty, mutta Ullan toivomuksesta Tapani ei enää harrasta sitä. Ullaa kosketti myös ventovieraiden hyvyys: Hänet pysäytettiin kadulla ja kyseltiin kuinka perheellä menee. Pitkään hänessä jäyti kuitenkin pelko kohtauksen uusiutumisesta. – Aina kun olimme Tapanin kanssa eri huoneissa ja jostain kuului kolahdus, olin aivan varma, että Tapani on jossain kaatuneena. Ei pelko ole vieläkään täysin poistunut, Ulla kertoo. Kolmen kuukauden kuluttua lääkäri palasi takaisin töihin. Nykyään hän pyöräilee 10 kilometriä työpaikallensa sairaalaan edestakaisin ja ulkoilee luonnossa. Sydämen tahdistin vahtii sydämen liikkeitä ja tarvittaessa antaa sähköiskuja, jos sydän pysähtyisi uudelleen.

Heinäkuun 12. on uusi syntymäpäiväni. Onneksi vielä ei ollut minun aikani lähteä. Tapani ja Ulla tekevät vuosittain kiitoskierroksen heinäkuussa, jolloin pariskunta jakaa kakut koko Tapanin pelastus- ja hoitoketjulle: Vaasan keskussairaalan tehohoidon osastolle, sekä Seinäjoen ensihoidolle, päivystyspoliklinikalle, tehohoidon osastolle ja sydänvalvontaan. – Heinäkuun 12. on uusi syntymäpäiväni. Onneksi vielä ei ollut minun aikani lähteä, Tapani hymyilee ja puristaa vaimonsa kättä. Ÿ


14  

Sairaalaelämää

TEKSTI: Anna Jussila KUVAT: Mervi Turunen, Vaasan keskussairaalan kuva-arkisto ja Shutterstock

Valvontahoito 50 vuotta 1967

1972

Kirurgisella vuodeosastolla avataan neljä potilaspaikkaa tehovalvontaa tarvitseville sydänpotilaille sekä muista sisätaudeista kärsiville potilaille.

1981

Tehovalvonta siirtyy Vaasan keskussairaalan ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevaan tilaan. Potilaspaikkoja on seitsemän, joiden lisäksi on kolme dialyysipaikkaa.

1983

Erillinen dialyysiosasto avataan viidellä potilaspaikalla.

Sydänvalvonta (CCU) saa oman osastonlääkärin. Tilat kunnostetaan.


KOTIKÄYNTI  15

Valvontahoidon aakkoset Tutustu tehohoidon ja sydänvalvonnan aakkosiin ja sukella syvälle 50-vuotiseen historiaan! Arvaatko missä olemme olleet Suomen ensimmäisiä? TEHOHOITO JA CCU. Tehohoito on sairauksien ja onnettomuuksien yhteydessä kehittyneiden vakavien mutta ohimeneviksi arvioitujen elintoimintahäiriöiden valvontaa ja hoitoa. Sydänvalvonta eli CCU on akuutti osasto, jossa potilaat tarvitsevat tehostettua valvontaa. Potilaan tila voi muuttua nopeasti, mikä vaatii hoitohenkilökunnalta äärimmäistä tehokkuutta sekä laajaa laiteja lääkeosaamista. 24H-OMAHOITAJA. Jokaiselle potilaalle on nimetty omahoitaja. Ympärivuorokautinen omahoitajajärjestelmä takaa potilaan hoidon jatkuvuuden ja systemaattisen seurannan yksilöllisine raportteineen ja hoitosuunnitelmineen.

JÄLKIPOLIKLINIKKA. Jälkipoliklinikka seuraa tietyin kriteerein valitun, kotiin päässeen potilaan vointia ja tukee potilaan toipumista tehohoidon jälkeen. Potilaalla on mahdollisuus keskustella sairaanhoitajan ja tehohoidon lääkärin kanssa ja vierailla osastolla. KINESTETIIKKA. Kinestetiikka on potilaan kuntoutumista tukeva toimintamalli, jolla edistetään potilaan luonnollista liikkumista. Kuntoutuksella tuetaan potilaan toipumista. MET. Ennakoiva elvytysryhmä (Medical Emergency Team) voidaan hälyttää sairaalan eri osastoille. Ryhmä kutsutaan paikalle arvioimaan potilaan tilaa, avustamaan mahdollisessa elvytystilanteessa sekä suunnittelemaan kriittisesti sairaan potilaan paras mahdollinen jatkohoito. POTILAAN JA OMAISTEN KOHTAAMINEN. Hoidon perustana on luottamuksellinen vuorovaikutussuhde omaisten ja hoitohenkilökunnan välillä. Potilaan yksilöllisistä tarpeista huolehditaan sekä autetaan potilasta ja hänen omaisiaan sopeutumaan hoitoon. Vuoropuhelun perusteella voidaan sairaalassa esimerkiksi soittaa potilaalle mieluisaa radio-ohjelmaa. POTILASPÄIVÄKIRJA. Hoitajat kirjoittavat päiväkirjaa potilaalle, jota hoidetaan tehohoidossa pidempään kuin kolme vuorokautta. Päiväkirjamerkinnöissä kuvaillaan potilaan vointia, hoidon etenemistä sekä potilasta ympäröivää hoitoympäristöä. Ÿ

1991

1993

1994

Tehovalvonta saa oman osastonlääkärin.

Tehovalvonta muuttaa uusiin tiloihin. Tehostettu valvonta jakautuu kuusipaikkaiseksi sydänvalvontaosastoksi ja 10-paikkaiseksi teho-osastoksi.

Avosydänkirurgia aloitetaan ensimmäisenä keskussairaalana Suomessa. Vertaislaadunvalvonta käynnistyy. Vaasan tehohoito on perustamassa kansallista tehohoidon vertaistietokantaa ensimmäisten joukossa Suomessa.


16  

Tehohoito & sydänvalvonta 44

3

sairaanhoitajaa

välinehuoltajaa

1200

1,5

potilasta vuodessa

2007

2010

Ensimmäinen laadullinen toiminnan tarkastus, auditointi, tehdään teholla. Sähköinen potilastietojärjestelmä otetaan käyttöön tehohoidossa.

keskimääräinen hoitoaika vuorokausina

2011

Kinestetiikkaa hyödynnetään osana tehopotilaan hoitoa ensimmäisenä Suomessa.

MET-toiminta käynnistyy.

2012 Potilaspäiväkirja otetaan käyttöön ensimmäisenä Suomessa.


KOTIKÄYNTI  17

2013 Jälkipoliklinikkatoiminta käynnistyy.

2014

2016

Tehohoidon osasto ja CCU yhdistyvät.

2018

Sydänkirurgia eli avosydänleikkaukset loppuvat ja siirtyvät yliopistollisiin sairaaloihin. Avosydänkirurgisia potilaita hoidettiin Vaasassa vuoden loppuun mennessä yhteensä 5741. Sydänasemalla jatketaan yhä normaalisti yleisimpiä toimenpiteitä, esimerkiksi sydänangiotutkimuksia ja pallolaajennuksia.

Tehohoito ja sydänvalvonta muuttavat yhteisiin remontoituihin tiloihin F-rakennuksen 0-kerrokseen. Vuodepaikkoja on muuton jälkeen 16.


Sydäniskurin tunnistaa kirjaimista AED tai PAD, joista PAD on julkisiin tiloihin suunniteltu puoliautomaattinen laite (public access defibrillation).

18  

Terveystietoa

Sydäniskuri osana elvytystä Tarkkasilmäinen havaitsee pienen sydänkuvaisen laatikon kauppakeskuksen seinällä. Se pitää sisällään defibrillaattorin eli sydäniskurin, joka käynnistää pysähtyneen sydämen sähköimpulssilla. Defibrillaattorin tunnistus ja tieto sen läheisestä sijainnista tuovat turvallisen tunteen. Uskaltaisitko sinä käyttää sitä tositilanteessa?

TEKSTI: Hanna Hattar KUVAT: Kasper Dalkarl

© Elvytys

Kä y

Maallikkokäyttöön tarkoitettujen defibrillaattoreiden määrä on lisääntynyt viime vuosina. Kansainväliset suositukset kannustavat hankkimaan laitteita paikoille, joissa on tapahtunut ainakin yksi sydänpysähdys viidessä vuodessa. Tähän perustuen defibrillaattoreita sijaitsee jo monissa julkisissa ja suurempien yritysten tiloissa, kuten virastoissa, liikekeskuksissa, uimahalleissa ja hotelleissa. Taustalla oleva tavoite on elämän arvoinen. – Jos pysähtynyt sydän saa ensimmäisen iskun viiden minuutin sisällä siitä, kun elottomuus on todettu, on jopa 70 prosentilla potilaista mahdollisuus selviytyä, kertoo akuuttilääketieteen ylilääkäri Taneli Väyrynen Vaasan keskussairaalasta.

ho

i to

r yhmä -työ

Painelun aloitus on yksinkertaista, mutta vaatii rohkeutta. Moni empii aloittamista ja pelkää vääriä suorituksia. – Se on turhaa. Hätäkeskus kyllä neuvoo puhelimen kautta miten painella. Toimintaketjun ydin on tärkein ja se on yksinkertainen: Reagointi, tunnistus, soitto 112 ja painelun aloitus, tiivistää Vaasan keskussairaalan tehohoidon apulaisylilääkäri Raku Hautamäki.

Paineluelvytyksen aloitusta ei pidä arastella.

TÄRKEINTÄ ON REAGOIDA Kun kohtaamme tilanteen, jossa ihminen on valahtanut elottoman oloisena maahan, on tärkeintä reagoida. – Puhuttele potilasta kovemmalla äänellä ja ravistele. Jos potilas ei reagoi, avaa ilmatiet. Jos ihminen ei hengitä normaalisti, on kyseessä elottomuus. Soita välittömästi hätänumeroon 112 ja aloita paineluelvytys, Väyrynen kertaa tilanteen toimintaa.

Paineluelvytyksen aloitus on ensiarvoista aina, oli paikalla sitten yksi tai useampi henkilö. – Nykyohjeet painottavat painelun tärkeyttä. Sillä suojataan aivoja ja taataan, että ammattiapu tehoaa. Paineluelvytyksellä ei saa vahinkoa aikaan, eikä sen aloitusta ja painelua pidä senkään vuoksi arastella, painottaa Väyrynen. Puhalluselvytys vaatii taitoa, eikä sitä enää kaikissa tilanteissa edellytetä. Puhallukseenkin on tosin ryhdyttävä, jos ammattiavun saapuminen paikalle kestää pitkään.


KOTIKÄYNTI  19

YKSI ETSII DEFIBRILLAATTORIN Sydäniskuri on osa tehokasta elvytystä silloin, kun elottoman luona on useampia henkilöitä ja painelu on saatu ripeästi käyntiin. Yhden jatkaessa painelua on muilla mahdollisuus hakea iskuri paikalle. – Puoliautomaattisena laitteena sydäniskuri ohjeistaa selkeillä käskyillä elvyttäjää. Se on erinomainen tuki painelutilanteessa, koska laite tunnistaa sydämen rytmin ja ilmoittaa, jos iskua tarvitaan, Väyrynen kertoo. Väyrynen ja Hautamäki näkevät defibrillaattorilla yhä suuremman roolin tulevaisuuden elvytyksessä. – Oikein käytettynä varhainen defibrillaatio on äärimmäisen tehokas hoito. Tällä hetkellä sitä ja maallikkolaitteiden käyttöä opetetaan SPR:n ensiapukurssi II:lla eli osana edistyneempää elvytyskoulutusta. Tulevaisuudessa rooli tulee yhä vahvemmin kasvamaan ja menetelmät kehittymään. Ÿ

Rekisteröidyt defibrillaattorit kunnittain Maallikkodefibrillaattorit on suositeltavaa rekisteröidä kansalliseen defi.fi -rekisteriin, joka mahdollistaa laitteiden laajemman ja tehokkaamman käytön. Vaasan sairaanhoitopiirin alueella on 54 rekisteröityä maallikkodefibrillaattoria. Luoto

9

Pietarsaari Pedersöre

Uusikaarlepyy

1 Mustasaari

35

Vöyri

3

Vaasa

1

1

Vaasa

Laihia

2

Maalahti

1 Korsnäs

Närpiö

Kaskinen

1 Kristiinankaupunki

1 3

Akuuttilääketieteen ylilääkäri Taneli Väyrynen toivoo, että sydäniskureita hankkivat tahot kouluttavat säännöllisesti henkilökuntaansa laitteiden käyttöön.

2 4

5 6 8 9

7

10

Fakta • Sydänpysähdyksistä 70 prosenttia tapahtuu kotona. • Suomessa tapahtuu noin 50–51 sydänpysähdystä 100 000 asukasta kohti vuodessa. • Yleisin syy sairaalan ulkopuoliseen sydänpysähdykseen on sepelvaltimotauti.

Œ Tritonia tiedekirjasto, Yliopistonranta 7  Vaasan Sähkö Oy, Kirkkopuistikko 0 Ž Wärtsilä DCV, Järvikatu 2  Åbo Akademi, Rantakatu 2  Vaasan kaupunginkirjasto, Kirjastonkatu 13 ‘ Vaasan Keskusapteekki, Hovioikeudenpuistikko 15 ’ Scandic Vaasa, Rosteninkatu 6 “ HS Center, Alatori. ” Osuuskauppa KPO, Rewell Center 101 • Finnfeeds Oy, Myllykatu 20.


20  

Pikkuuutisia

Savuttomuuskoutsi tukee tumppaamaan Tupakkatuotteiden käyttö on mielenterveyskuntoutujilla ja päihdeongelmaisilla muuta väestöä yleisempää. Vaasan Keskussairaalan psykiatrian yksikkö osallistuu vuosina 2017–2018 hankkeeseen, jossa tuetaan mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien tupakoinnin lopettamista. Hankkeessa tuetaan savuttomuutta esimerkiksi kouluttamalla savuttomuuskoutseja, joiden kanssa voi tavata tai soitella ja keskustella tupakoinnin lopettamiseen liittyvistä asioista. Lue koko artikkeli blogistamme: www.vaasankeskussairaala.fi/savuttomuuskoutsi

Käännöspyynnöt soitetaan yhteen numeroon Sairaalamme kaksikielisyys tarkoittaa, että sinulla on oikeus saada palvelua suomeksi tai ruotsiksi ensikontaktista hoidon päättymiseen saakka. Kirjalliset dokumentit, kuten ajanvarauskirjeet, hoito- ja potilasohjeet sekä erilaiset esitteet saat haluamallasi asiointikielellä, suomeksi tai ruotsiksi. Sinulla on myös oikeus saada hoidon loppulausunto eli epikriisi valitsemallasi asiointikielellä ja pyytää tarvittaessa käännöstä, jos saat lausunnon muulla kuin asiointikielelläsi. Mikäli tarvitset käännöstä, voit arkipäivänä klo 8-16 soittaa numeroon: (06) 213 3306.

(06) 213 3306

Puhelunohjaus helpottaa yhteyden saamista Aloitamme kesän jälkeen uuden puhelinpalvelun kokeilun kirurgian poliklinikalla. Palvelu auttaa asiakasta saamaan helpommin yhteyden sairaalaan. Poliklinikan puhelinpalvelu ruuhkautuessa puhelusi yhdistetään automaattisesti puhelinpalveluun virka-ajan puitteissa. KUVA:Katja Lösönen

Kotikäynti 1/2018  

Vaasan keskussairaala saapuu kotikäynnille kaikkiin alueen kotitalouksiin kahdesti vuodessa Kotikäynti-lehden muodossa. Kotikäynti on sairaa...

Kotikäynti 1/2018  

Vaasan keskussairaala saapuu kotikäynnille kaikkiin alueen kotitalouksiin kahdesti vuodessa Kotikäynti-lehden muodossa. Kotikäynti on sairaa...