Page 1

2 / 2014

Vaasan sairaanhoitopiirin tiedotuslehti

Pienten

ihmisten ehdoilla 6

Avoimuus selviytymiskeinona syövästä

11

Tahdistimen etäseuranta tuo turvaa

17

Kerro mielipiteesi sairaalan toiminnasta


Tahdistimen etäseurannan avulla saamme potilaasta samat tiedot kuin poliklinikkakäynnillä, mutta etäseurannan avulla potilas on jatkuvasti valvonnassa. s. 11

Pääkirjoitus........................................................ 3 2 / 2014 KOTIKÄYNTI-LEHTI on Vaasan keskussairaalan kotikäynti alueen jokaiseen kotitalouteen. Sairaala ja sen ihmiset koskettavat kaikkia meitä jossain elämämme vaiheessa. Vaasan keskussairaalassa pelastetaan päivittäin ihmishenkiä ja tehdään arvokasta työtä ihmisten hoitamiseksi. Tällä lehdellä haluamme tuoda tutuksi sairaalan toimintaa, ihmisiä ja potilaiden kertomuksia. Toivottavasti viihdyt seurassamme!

Huippuunsa hiottua syöpähoitoa......................... 4 Avoimuus selviytymiskeinona syövästä...............6 ACT apuna elämän vastoinkäymisissä..................8 Rytmit kuntoon elektrodikatetrilla..................... 10 Tahdistimen etäseuranta tuo turvaa....................11 Vauvamyönteinen Vaasa.................................... 12 Kysy lääkäriltä...................................................13 Turvallista yhteiselon harjoittelua..................... 14 Lyhyesti ja Gallup.............................................. 16 Kerro mielipiteesi...............................................17

441 822 Painotuote Trycksak


Panostamme

pieniin ihmisiin kaiken suuren keskellä Vaasan keskussairaalalle myönnettiin viime marraskuussa Baby Friendly Hospital (Vauvamyönteinen sairaala) -sertifikaatti viideksi vuodeksi. Sertifikaatin saamisen taustalla on vuosia kehittämistyötä vauvamyönteisyysperiaatteiden läpiviemiseksi. Sairaalalla on erillinen vauvamyönteisyysohjelma, jonka mukaan toimintaa on kehitetty pitkäjänteisesti. Kaiken keskipiste on synnyttävä äiti, vauva, isä ja koko muu perhe. Erityisesti panostamme imettämisen onnistumiseen, koska äidinmaito on vauvan tärkein ravinto ja ehkäisee monia sairauksia. Imettämisen onnistumista tuemme ohjaamalla ja neuvomalla. Äidit ja vauvat ovat myös tervetulleita ilmaiselle imetyspoliklinikalle, missä annamme apua imetysongelmiin. Nopeaa apua ja tukea saa lisäksi imetystukipuhelimestamme, josta voi myös varata ajan imetyspoliklinikalle. Vauvan ruokintaa koskevat valinnat tekee kuitenkin aina perhe, ja henkilökuntamme tukee näitä päätöksiä kaikissa tilanteissa. Vauvamyönteisyyssertifikaatti myönnettiin keskussairaalan läpäistyä WHO:n ja Unicefin kansainvälisen vauvamyönteisyysohjelman mukaisen auditoinnin. Auditointi perustui sekä äitien että henkilökunnan haastatteluihin, sairaalan imetystilastoihin ja muihin dokumentteihin sekä auditointipäivien havainnointiin. Sertifikaatti annetaan koko sairaalalle, koska arviointikriteeristö edellyttää vaatimusten näkymistä koko sairaalan ja kaikkien henkilöstöryhmien toiminnassa. Auditoijaryhmä kiitti Vaasan keskussairaalaa kokonaisvaltaisesta tavasta, jolla vauvamyönteisyysohjelma on saatu vietyä läpi sairaalassa, ja he esittivät kiitoksensa niille perheille, jotka ovat olleet mukana antamassa arviointiaan. Myös me haluamme kiittää mukana olleita ja muita synnyttäneitä perheitä luottamuksesta sairaalaamme kohtaan. Haluamme panostaa pieniin ihmisiin kaiken suuren keskellä. Teemme jatkuvasti myös muuta kehittämistyötä sekä lääketieteessä, hoitotyössä, tekniikassa että tukipalveluissa. Vuosi 2013 toi sairaalalle toisenkin sertifikaatin, sillä koko sairaalan laatujärjestelmä auditoitiin, ja sertifikaatti uudistettiin kolmannen kerran. Tarjoamme siis todistetusti laadukasta hoitoa. Sinäkin voit olla kehittämässä toimintaamme vastaamalla keskiaukeamalla olevaan kyselyyn. Olemme kiitollisia kaikista ajatuksista ja kehittämisideoista. Olemme täällä sinua ja läheisiäsi varten. Marjo-Riitta Himanen, ylihoitaja

Vaasan sairaanhoitopiirin tiedotuslehti

Julkaisija Vaasan keskussairaala Päätoimittaja Leena Forsén 06 213 1726 Toimituspäällikkö Salla Pukkinen 06 213 1725 Toimitus Prowomedia, Johanna Haveri Antti Niemelä Charlotta Järf Kansikuva Katja Lösönen Kannen kuvassa: Riikka Mattsson ja 10.3. syntynyt Ellen Toimitusneuvosto Göran Honga, Olle Gull, Auvo Rauhala, Marina Kinnunen Käännökset Kustmedia Sähköposti etunimi.sukunimi@vshp.fi Layout ja taitto C2 Advertising Oy Paino Waasa Graphics Oy Painos 86 000 Jakelu Vaasan sairaanhoitopiirin kotitaloudet VAASAN SAIRAANHOITOPIIRI Vaasan sairaanhoitopiirin muodostavat 13 omistajakuntaa, joissa asuu yhteensä noin 168 900 ihmistä. Vaasan keskussairaalan noin 2 500 eri alan asiantuntijaa tekevät työtä potilaiden hoidon ja hoitoa tukevien palveluiden parissa. Pätevä ja sitoutunut henkilökuntamme kohtaa jokaisen potilaan yksilöllisesti ja inhimillisesti, joten olet luonamme hyvässä hoidossa.

OMISTAJAKUNNAT Kaskinen • Korsnäs • Kristiinankaupunki Laihia • Luoto • Maalahti • Mustasaari Närpiö • Pedersöre • Pietarsaari Uusikaarlepyy • Vaasa • Vöyri


4  KOTIKÄYNTI

Huippuunsa hiottua syöpähoitoa Syöpäpotilasta hoidetaan Vaasan keskussairaalassa kokonaisvaltaisesti, ja sekä kehon että mielen tarpeet huomioidaan. Moniammatillinen hoitotiimi antaa potilaalle apua ja neuvoja sekä ennen leikkausta että sen jälkeen. Potilas saa tukea myös hoitojen ja seurannan aikana. Uudet huippumodernit laitteet täydentävät ajanmukaista hoitoa. TEKSTI: JOHANNA HAVERI KUVA: KATJA LÖSÖNEN

Uudet, viihtyisät ja remontoidut tilat sekä huippumodernit laitteet – onkologian yksikön potilaille on nykyään tarjolla ihan uudet puitteet. – Meillä onkin lähtenyt liikkeelle varsinainen kehittämisen kevät, kun kaikki palaset on saatu kohdalleen. Sädehoito-osastolle on muun muussa hiljattain hankittu uusi, huippumoderni sädehoitolaite, joka tarjoaa potilaille vielä paremmat hoitokeinot, kehaisee ylilääkäri Antti Jekunen. – Tällä hetkellä meillä olisi kapasiteettia ottaa sädehoitoon jopa hieman nykyistä enemmän potilaita, Jekunen ja osastonhoitaja Camilla Ahlskog toteavat yhteen ääneen. Myös vastaanottotoimintaa poliklinikalla on kehitetty viime vuosina entistäkin paremmin potilaan tarpeita vastaavaksi. – Potilaalle vaikein aika on yleensä ennen leikkausta sekä leikkauksen jälkeen, kun potilas odottaa ensikäyntiä onkologian poliklinikalle, osastonhoitaja Elvi Nordlund kertoo. – Siksi olemme yhteistyössä kirurgian yksikön kanssa ke-

hittäneet etenkin rintahoitajan toimenkuvaa. Rintahoitaja on potilaan tukena koko hoitopolun: ennen leikkausta, leikkauksen jälkeen sekä onkologisten hoitojen ja seurannan aikana. Räätälöity hoito ja tuki Potilaat, joilla on suun kautta otettavia sytostaatti- ja vasta-ainehoitoja, sekä potilaat, jotka osallistuvat kliinisiin lääkeainetutkimuksiin, saavat apua ja neuvoja tablettihoitajan ja tutkimushoitajan vastaanotoilta. – Lisäksi poliklinikalla tarjotaan psykoterapiatukea, jota kehitetään edelleen potilaiden kokemusten ja tarpeiden mukaan, Jekunen kertoo. Potilaan kunto määrää, hoidetaanko häntä syövän aktiivivaiheessa päiväosastolla vai vuodeosastolla. – Syövän oireita lievittävässä hoidossa teemme yhteistyötä kuntien terveyskeskusten kanssa, vuodeosaston osastonhoitaja Eva-Lisa Ehrström kertoo.


KOTIKÄYNTI  

5

Onkologian päiväosaston valoisissa tiloissa Elvi Nordlund, Camilla Ahlskog, Antti Jekunen, Eva-Lisa Ehrström ja Lotta Store.

Onkologian päiväosastolla toteutetaan kuntouttavaa hoitoa, joten potilaita kannustetaan liikkumaan kuntonsa mukaan myös tiputuksen aikana. He voivat käydä viihtyisässä potilaskeittiössä tekemässä välipalaa, keskustella keskenään tai lukea lehtiä. – Pyrimme etsimään jokaiselle potilaalle parhaiten sopivan hoidon. Hoitava lääkäri, hoitaja ja potilas tekevät aina hoitopäätökset yhdessä, Jekunen toteaa. Syöpälajien hoitokäytännöt uudistuvat ja kehittyvät jatkuvasti, ja Turun ja Tampereen yliopistosairaaloiden kanssa tehdään tiiviistä yhteistyötä ja seurataan tarkasti hoitokeinojen kehitystä. Onkologian potilaille halutaan tarjota viimeisimmän tiedon mukaista hoitoa, ja tämän takia on vireillä myös keuhko- ja eturauhassyöpiin liittyviä tutkimuksia. •

Onkologian yksikkö • Vaasan keskussairaalassa on hoidettu syöpäpotilaita jo vuodesta 1964 lähtien. • Onkologian yksikkö koostuu sädehoito-osastosta, onkologian vuodeosastosta ja onkologian poliklinikasta, jossa toimii myös päiväosasto. • Yhden vuoden aikana: -- sädehoito-osastolla yhteensä 21 000 hoitokäyntiä ja vuosittain noin 1 000 uutta potilasta, joista yli 50 % Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiireistä. -- vuodeosastolla noin 5 000 hoitopäivää -- poliklinikalla 1 050 vastaanottokäyntiä. • Välillä vaivannut lääkäripula on hellittänyt, ja kaikki lääkärinvirat on saatu täytettyä.


6  KOTIKÄYNTI

Avoimuus selviytymiskeinona syövästä TEKSTI: JOHANNA HAVERI KUVA: KATJA LÖSÖNEN

Kun Merja Lamminkankaalta löydettiin rintasyöpä, hän päätti, ettei tuhlaa ylimääräistä energiaa asian salailuun. Ennen sytostaattihoitoja hän viestitti Facebookissa aloittavansa muodonmuutoksen, jossa ensin lähtee tukka ja sitten toinen tissi. Seinäjokelainen Merja Lamminkangas ylitti 50 vuoden rajapyykin toukokuussa 2011 ja sai kutsun mammografiaseulontaan saman vuoden lokakuussa. Hän on koko ikänsä kärsinyt erilaisista allergioista, ja tutkimuspäivänäkin hänellä oli ihottumaa. Hoitaja lupasi kutsua hänet uuteen kuvaukseen, jos ihottuma haittaisi mammografiakuvan tulkitsemista. – Kun hyvin totinen nainen soitti minulle seuraavana päivänä ja kutsui uudelleen kuvattavaksi, minulla oli tunne, että jotain muutakin oli pielessä, Lamminkangas muistelee. Aavistus osui oikeaan: vasemmasta rinnasta otetun kuvan reunassa näkyi osittainen varjo, jonka lääkäri halusi tutkia uudelleen. Marraskuun alussa otettu uusi kuva, ultraäänitutkimus ja paksuneulanäyte paljastivat, että Lamminkankaan vasemman rinnan rintalihaksessa oli sormenpään kokoinen syöpäkasvain. Kasvaimen kimppuun Hoitosuunnitelma tehtiin marraskuun alussa Seinäjoen keskussairaalassa. Kasvaimen kimppuun päätettiin käydä ensin sytostaattihoidolla, jotta kasvain olisi helpommin poistettavissa. Kesäkuun alkuun ajoitetun leikkauksen jälkeen olivat vuorossa sädehoidot Vaasan keskussairaalan onkologian yksikössä, jossa Lamminkangas kävi joka arkipäivä viiden viikon ajan. Hoitokerrat olivat lyhyitä, vain muutaman minuutin mittaisia. Niihin verrattuna edestakainen ajaminen Seinäjoelta Vaasaan ja takaisin tuntui raskaalta. – Olin niin hyväkuntoinen, ettei lääkäri voinut kirjoittaa minulle taksilappua. Koska oli kesäaika, julkisten kulkuneuvojen vuoroja oli vähennetty, ja niinpä parhaaksi matkustustavaksi jäi oma auto, Lamminkangas muistelee. Jatkuvasta väsymyksestä huolimatta Lamminkankaalle on jäänyt hyvä muisto sädehoito-osaston osaavasta ja mukavasta henkilökunnasta. Osastolla tapasi myös monia kohtalotovereita, joilta sai vertaistukea.

Ei lisästressiä salailusta Lamminkankaan ensimmäinen reaktio syöpädiagnoosin jälkeen oli peruspohjalainen uho: ja minähän en tähän kuole! Suorasanaisena toiminnan naisena hän päätti, ettei ota ylimääräistä stressiä taudin salailusta vaan kertoo avoimesti asiasta. Ennen sytostaattihoitojen alkamista hän ilmoittikin Facebook-ystävilleen aloittavansa muodonmuutoksen; ensin lähtee tukka ja sen jälkeen toinen tissi. – Taudista kertominen tuolloin 11-vuotiaalle tyttärelleni sekä omille vanhemmilleni ei ollut helppoa, sillä tiesin heidän murehtivan asiaa, kertoo Lamminkangas, joka on yksinhuoltaja ja perheyrityksen toimitusjohtaja. – Onneksi olemme tyttäreni kanssa pystyneet puhumaan sairauteen liittyvistä tuntemuksista myös jälkikäteen. Avoimesti taudistaan kertoneelle naiselle on tullut yllätyksenä se, kuinka monet ihmiset epäilevät ja miettivät mahdollista syöpään sairastumistaan. Kaikkia hiemankin tautia epäileviä hän kehottaa ottamaan härkää sarvista ja menemään tutkimuksiin. Taudin kanssa pärjää paljon paremmin kuin epätietoisuuden kanssa. •

”Taudista kertominen tuolloin 11-vuotiaalle tyttärelleni sekä omille vanhemmilleni ei ollut helppoa, sillä tiesin heidän murehtivan asiaa.”


KOTIKÄYNTI  

Syövästä toipunut Lamminkangas kokee olevansa onnekas, sillä tauti havaittiin ja sitä päästiin hoitamaan hyvissä ajoin. Hän on jo ehtinyt käydä ensimmäisessä hoitojen jälkeisessä syöpäkontrollissa ja odottaa pääsyä rinnan korjausleikkausta edeltävään konsultaatioon.

7


8  KOTIKÄYNTI

ACT apuna

elämän vastoinkäymisissä TEKSTI: ANTTI NIEMELÄ KUVA: KATJA LÖSÖNEN

Jokainen kohtaa elämässään erilaisia haasteita ja ongelmia, joita yleensä pyritään tavalla tai toisella ratkaisemaan. Joskus ongelmanratkaisu saattaa viedä kaikki voimat, mistä voi seurata esimerkiksi ahdistusta ja masennusta. Silloin ACT, eli hyväksymis- ja omistautumisterapia, voi olla apuna. – ACT-menetelmää voidaan käyttää kaiken ikäisille esimerkiksi masennuksen, ahdistusreaktioiden ja pakko-oireiden hoitoon tai osana muun muassa syömishäiriöiden, psykoottisuuden ja skitsofrenian hoitoa, kertoo psykologi Anders Englund Vaasan keskussairaalasta. ACT-menetelmän perusperiaatteena on hyväksyä epämiellyttävät tunteet ja ajatukset osana arvokasta elämää: suruja ja huolia ei tarvitse yrittää piilotella. Toisinaan ajatukset saattavat muuttua oman pään sisällä totuuksiksi, jotka estävät meitä tekemästä itselle arvokkaita asioita. – ACT auttaa kuitenkin huomaamaan ja hyväksymään, että ajatukset ovat vain ajatuksia, eivätkä ne määritä minua, Englund kuvailee. Monikäyttöinen työkalu Vaasan keskussairaalan Hyvillä mielin -hankkeen myötä Englund kouluttaa alueen ammattilaisia ACT-terapiaan. – Koulutuksia tarjotaan esimerkiksi kuntien mielenterveyspalveluiden, kouluterveydenhuollon ja päihdehuollon henkilökunnalle. ACT-menetelmä taipuu moneen – sitä voidaan käyttää sekä ennaltaehkäisevänä työkaluna että osana muuta psykiatrista hoitoa, Englund toteaa. – Hyvillä mielin -hanke on kansallisesti ainutlaatuinen, sillä ACT-menetelmää koulutetaan ensimmäistä kertaa näin laaja-alaisesti, Englund kertoo.

”ACT-menetelmän perusperiaatteena on hyväksyä epämiellyttävät tunteet ja ajatukset osana arvokasta elämää: suruja ja huolia ei tarvitse yrittää piilotella.”

ACT meille kaikille – Kaikki voivat hyötyä ACT-menetelmään pohjautuvista harjoituksista. Ne parantavat omien ajatusten ja arvojen havaitsemiskykyä ja laskevat stressitasoa, Englund summaa. Harjoitusten tekeminen ei vaadi paljoa – vain ripauksen avoimuutta sekä hetken aikaa ottaa etäisyyttä omiin ajatuksiin. – Suosittelen, että jokainen keräisi aamuisin ajatuksensa 15 minuutiksi ja olisi läsnä juuri siinä hetkessä. Se tekisi hyvää meille kaikille, Englund päättää. Hyvillä mielin -hanke on osin Euroopan Aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittama, ja se toteutetaan yhteistyössä Pohjanmaan liiton kanssa. •

ACT-fakta • ACT (Acceptance and Commitment Therapy) eli suomeksi HOT (hyväksymis- ja omistautumisterapia) on uusi psykoterapiamuoto mielenterveyden ongelmien hoitoon ja kuntoutustyön apuvälineeksi. • ACT-menetelmään perustuvia harjoituksia on olemassa runsaasti. Useimmat niistä vievät aikaa vain muutaman minuutin, ja ne voidaan tehdä melkein missä tahansa. Harjoituksissa muun muassa tarkastellaan oman kehon ja mielen tuntemuksia. • Harjoituksia löytyy muun muassa Suomen mielenterveysseuran Oiva-palvelusta (www.oivamieli.fi). Oiva on saatavilla myös älypuhelimeen tai tablettiin Android- ja iOSsovelluksena.


KOTIKÄYNTI  

9

HARJOITUS: Tietoinen istuminen Istu lattialla tai tuolin reunalla ryhdikkäästi. Havainnoi muutaman hengityksen ajan hengityksesi kulkua sisään ja ulos. Laajenna keskittymisesi muihin kehon tuntemuksiin. Aisti nyt, mitä tuntemuksia sinulla on kehossasi. Voit tuntea esimerkiksi jännitystä, pistelyä, kuumuutta tai kylmyyttä. Laita merkille vain tuntemuksesi. Tunne tuntemukset sellaisina kuin ne ovat yrittämättä vaikuttaa niihin.

Jos huomaat, että keskittymisesi on siirtynyt muualle, tuo keskittymisesi takaisin hengitykseesi. Jatka näin muutaman minuutin ajan.

Pohdiskelu: Tietoisuus on avain muutokseen. Kun tulemme jostakin tietoiseksi, se ei voi enää pysyä samanlaisena. Tietoisuus yhdistettynä pieniin muutoksiin käytöksessä voi ajan mittaan johtaa suuriin muutoksiin. (Lähde: www.oivamieli.fi)

Psykologi Anders Englund kouluttaa sairaanhoitopiirin kuntien ammattilaisia ACT-terapian käyttöön.


10  KOTIKÄYNTI

Sydänasemalla tehdään elektrofysiologisia tutkimuksia yhtenä päivänä viikossa. Potilaat tulevat tutkimuksiin joko lähetteellä tai päivystyspoliklinikan kautta.

TEKSTI: JOHANNA HAVERI KUVA: KATJA LÖSÖNEN

Rytmit kuntoon elektrodikatetrilla Sydämen rytmihäiriöt tuntuvat ikäviltä ja haittaavat arkea. Tänä päivänä niitä voidaan kuitenkin hoitaa reisilaskimosta sydämeen vietävien katetrien avulla. Vuosittain tutkitaan 150 sydäntä elektrofysiologisesti Vaasan keskussairaalan sydänasemalla. Tutkimuksessa elektrodikatetrit viedään sydämen sisään reisilaskimoa pitkin. Katetreilla rekisteröidään sydämen sähkövirtoja ja löydetään mahdollisia ylimääräisiä johtoratoja, jotka aiheuttavat sydämen rytmihäiriöitä. Erityiskatetreilla pystytään tekemään ablaatiohoitoja eli tuhoamaan näitä sydämen toimintaa sekoittavia ylimääräisiä johtoratoja.

– Elektrofysiologisilla tutkimuksilla voidaan tutkia tiettyjä sydämen rytmihäiriöitä: sydämen liian tiheää lyöntiä tai lisälyöntejä. Yleensä näihin liittyvät oireet johtuvat sydämen sisällä olevista ylimääräisistä johtoradoista tai pesäkkeistä, jotka sotkevat sydämen normaalia toimintaa ja aiheuttavat rytmihäiriöitä, kertoo professori Juhani Koistinen. Ylimääräiset johtoradat ovat synnynnäisiä vikoja, jotka alkavat vaivata ihmisiä usein vasta murrosiässä. Sydänfilmi kertoo Kaikki rytmihäiriöt eivät vaadi elektrofysiologista katetrihoitoa. Rytmihäiriön aikana otetussa sydänfilmissä erottuvat yleensä selvästi katetrihoitoa vaativat rytmihäiriöt. Niiden oirekuva on muutenkin melko selkeä; rytmihäiriö alkaa äkillisesti ja se myös kääntyy nopeasti. Se saattaa loppua esimerkiksi silloin, jos henkilö pidättää hengitystään tai nauttii lasillisen kylmää vettä. – Oikean diagnoosin saamiseksi rytmihäiriöpotilaiden olisi syytä hakeutua sydänfilmiin heti oireiden alkaessa, Koistinen sanoo. Usein potilaat empivät elektrofysiologiseen tutkimukseen tulemista, sillä ajatus sydämen sisään laitettavista katetreista tuntuu pelottavalta. Tutkimukset ja ablaatiohoidot ovat kuitenkin vähäriskisiä ja helpottavat potilaiden jokapäiväistä elämää. – Käytännössä 90 prosenttia ylimääräisistä johtoradoista saadaan hoidettua katetreilla. Mahdollisissa komplikaatioissa tilanne korjataan tahdistinhoidolla, Koistinen toteaa. •


KOTIKÄYNTI  

11

Tahdistimen etäseuranta tuo turvaa TEKSTI: JOHANNA HAVERI KUVA: KATJA LÖSÖNEN

Kun Pentti Sainio menee nukkumaan, yöpöydällä oleva seurantalaite alkaa mitata hänen sydämensä ja tahdistimensa tilaa. Jos laite huomaa ongelman, se hälyttää ja lähettää keskussairaalan sydänasemalle raportin.

Helsingbyläinen Pentti Sainio on ollut sydämen vajaatoiminnan takia tahdistinhoidossa vuodesta 2012. Viime syksynä tahdistimen johto vioittui pienessä tapaturmassa ja se jouduttiin vaihtamaan. Samassa yhteydessä Sainio sai kotiin etäseurantalaitteen, jonka avulla Vaasan keskussairaalan sydänaseman kardiologit ja tahdistinhoitajat pystyvät seuraamaan sekä sydämen että tahdistimen kuntoa. – Ensimmäiset etäseurantalaitteet otettiin meillä käyttöön vuonna 2008. Tällä hetkellä 90 prosenttia potilaistamme, joilla on rytmihäiriö- tai vajaatoimintatahdistin, on etäseurannassa, sanoo tahdistinhoitaja Carina Winberg. Samat tiedot kuin poliklinikkakäynnillä Etäseurantalaite seuraa langattomasti potilaan tahdistimen ja sydämen tilaa ja lähettää raportin sairaalaan kardiologin tai tahdistinhoitajan luettavaksi. Raportti sisältää potilaan sydämen rytmikäyrän sekä tietoa tahdistimen tilasta. Laite myös hälyttää aina, jos jommankumman tilassa on jokin häiriö. – Käytännössä saamme etäseurannan avulla samat tiedot potilaasta kuin poliklinikkakäynnillä, mutta etäseurannan avulla potilas on jatkuvasti valvonnassa. Seurantalaitteen käyttö vähentää potilaiden poliklinikkakäyntien määrää jopa 75 prosenttia, tahdistinhoitaja Stina Sjöblom kertoo. Etäseuranta on vaivatonta ja turvallista. Se ei korvaa kokonaan lääkärikäyntejä, vaan potilaat käyvät lääkärin vastaanotolla vuosittain. Kardiologin konsultaatiota tarvitaan myös silloin, jos seurannassa tulee ilmi jotain poikkeavaa. •

Pentti Sainio on ollut tyytyväinen tahdistimen ja etäseurantalaitteen toimintaan. Niiden avulla 77-vuotias taimikauppias uskaltaa jatkaa työntekoa vielä niin kauan kuin halua ja jaksamista riittää.


12  KOTIKÄYNTI

Vauvamyönteinen

Vaasa TEKSTI: JOHANNA HAVERI KUVAT: KATJA LÖSÖNEN

Imetys ei ole pelkkää vauvan ruokkimista. Sillä edistetään myös vauvan ja äidin terveyttä, koska heidän välilleen muodostuu yhteys ihokontaktin avulla. Vauvamyönteisessä Vaasan keskussairaalassa äitejä autetaan aktiivisesti pääsemään vauhtiin imettämisen kanssa.

Vaasan keskussairaala on aina ollut vauvamyönteinen sairaala, ja viime vuodesta lähtien myös virallinen sertifikaatti todistaa sen. Baby Friendly -sertifikaatin saaneena keskussairaala on sitoutunut edistämään ja tukemaan lasten imettämistä. – Olemme itse asiassa panostaneet imetyksen tukemiseen jo 1990-luvun alusta lähtien, vaikka haimme sertifikaattia vasta nyt. Vuosien varrella olemme kouluttaneet henkilökuntaamme ja osallistuneet monenlaisiin yhteistyöprojekteihin tarkoituksenamme edistää vauvojen imettämistä ja sitä kautta koko perheen hyvinvointia, kertoo synnyttäneiden vuodeosaston osastonhoitaja Margit Tuovinen. Imetystä halutaan suosia, koska se edistää sekä äidin että vauvan terveyttä. Tällä hetkellä tavoitteena on, että lapset pärjäisivät pelkällä rintaruokinnalla puolivuotiaaksi asti. Toistaiseksi siihen tavoitteeseen yltää suomalaisista äideistä vain vajaa prosentti.


KOTIKÄYNTI  

Vauva määrää imetyksen tahdin – Vauvamyönteisyysohjelmaan kuuluu oleellisesti perhekeskeisyyden sekä lapsen ja vanhempien välisen yhteyden edistäminen. Siihen pyritään esimerkiksi ympärivuorokautisella vierihoidolla ja ihokontaktin suosimisella, apulaisosastonhoitaja Sirkka Töyli sanoo. Synnyttäneiden vuodeosaston työtapaa muutettiin 2000-luvun alussa omahoitajakeskeiseksi, ja silloin myös lastenhoitajat koulutettiin opastamaan imetysasioissa. Vuodesta 2005 lähtien osastolla ei ole ollut erillistä lastenhuonetta. Lastenhuoneen poistuminen lisäsi luonnollisesti ympärivuorokautista vierihoitoa ja imetystä lapsen tahdin mukaan, mikä puolestaan on parantanut maitotilastoja. – Lapsentahtisen eli lapsen antamien signaalien mukaisen imetyksen lisääntyminen on vähentänyt ratkaisevasti maidon pakkautumista rintoihin ja rinnanpäiden rikkoutumista, kehuu Tuovinen. – Suurin osa äideistä on tyytyväisiä ympärivuorokautiseen vierihoitoon, jossa voi rauhassa opetella yhteiseloa vauvan kanssa ja jossa apu on tarvittaessa vain napin painalluksen päässä. Yhtenäiset käytännöt äitien apuna Vauvamyönteisyyteen kuuluu, että äitejä autetaan varhaisimetyksessä jo synnytyssalissa. Lisäksi imetystä tuetaan myös äitiyspoliklinikalla, synnytysosastolla ja keskolassa. Keskussairaalassa toimii myös ilmainen imetyspoliklinikka, josta tuoreet äidit saavat apua imetyspulmiin. – Teemme myös yhteistyötä neuvoloiden sekä muiden lähialueiden synnytyssairaaloiden kanssa. Yhteistyön tavoitteena on, että samoja vauvamyönteisyyden periaatteita noudatetaan kaikissa äitejä ja vauvoja hoitavissa yksiköissä, kertoo imetyskoordinaattori Susanne Strömfors. •

Vauvamyönteinen sairaala • Kansainvälinen vauvamyönteisyysohjelma edistää ja tukee imettämistä. • Vaasan keskussairaala haki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta vauvamyönteisyydestä kertovaa sertifikaattia ja sai sen viime vuonna. • Tällä hetkellä ainoastaan Vaasan keskussairaalalla ja Helsingin Kätilöopistolla on voimassa olevat sertifikaatit.

Kysy lääkäriltä Mitä ovat hyvä ja paha kolesteroli? Korkea veren kolesterolipitoisuus edistää verisuonten kalkkeutumista ja lisää vaaraa sairastua sepelvaltimotautiin ja muihin valtimosairauksiin. Pelkkä kokonaiskolesteroliarvo ei kuitenkaan kerro sairastumisriskistä riittävästi, vaan sen lisäksi mitataan LDL eli ”paha” kolesteroli ja HDL eli ”hyvä” kolesteroli sekä triglyseridipitoisuus. LDL-kolesteroli kuljettaa kolesterolia kudoksiin ja verisuonten seinämiin. HDL taas kuljettaa kolesterolia pois kudoksista ja verisuonten seinämistä. Korkea LDL-pitoisuus ja pieni HDL-pitoisuus siis lisäävät sairastumisvaaraa. Jos LDL-kolesteroliarvot ovat tavoitearvoja korkeammat, niitä pyritään laskemaan ensisijaisesti muuttamalla ruokavaliota terveellisemmäksi.  Suuren riskin potilailla, joilla esimerkiksi on jo todettu sepelvaltimotauti tai he ovat sairastaneet sydäninfarktin,  tavoitteeseen päästään harvoin pelkästään elämäntapamuutoksilla, vaan useimmiten tarvitaan myös lääkehoitoa. Säännöllisellä liikunnalla on todettu olevan suotuisa vaikutus HDL-kolesterolipitoisuuteen. Mari-Anne Vaittinen, vt. kardiologian ylilääkäri

Millainen sairaus on uniapnea ja miten sitä hoidetaan? Uniapnea on sairaus, joka heikentää unenlaatua, vireystilaa ja toimintakykyä. Uniapnean oireita ovat muun muassa päiväväsymys, päänsärky ja koholla oleva verenpaine. Uniapneaa sairastavalla esiintyy usein levotonta unta, kuorsausta ja toistuvia hengityskatkoja. Sairauden suurin ongelma on juuri hengityskatkojen aiheuttama toistuva ja pitkäkestoinen elimistön hapenpuute. Uniapnean hoito on tärkeää. Jos sairaus jää hoitamatta, riski saada sydän- tai aivoinfarkti kasvaa ajan myötä. Jos uniapneaa sairastavalla on lisäksi jokin kansantauti, kuten sydän- tai verisuonitauti, saattaa niiden hoito hankaloitua hoitamattoman uniapnean vuoksi. Uniapnean tärkein hoitomuoto on ylipainemaskiventilaatio eli APAP-hoito, joka pitää hengitystiet avoimina nukkumisen ajan. Mahdollisen ylipainon hoito on myös tärkeää. APAP-hoidon myötä unenlaatu korjaantuu ja hengityskatkokset saadaan pysymään kurissa. Tällöin haittavaikutusten riski pienenee ja elämänlaatu paranee. Vaasan sairaanhoitopiirin uniapneapotilaat hoidetaan keskussairaalan keuhkotautien yksikössä. Mikko Suutari, erikoislääkäri, korvapoliklinikka

• Vaasan keskussairaalassa syntyy keskimäärin neljä vauvaa joka päivä, vuonna 2013 syntyi yhteensä 1 378 uutta pientä ihmistä.

13


14  KOTIKÄYNTI

”Hoitajat opettivat kädestä pitäen, kuinka vaippa vaihdetaan ja lasta käsitellään.”

Vierihoito on Ayla Brästerin mielestä hieno asia. Se auttoi lasta ja vanhempia tutustumaan toisiinsa jo sairaalassa. Vierihoidossa vanhemmat hoitavat lasta syntymästä lähtien, ja vauva saa olla samassa huoneessa äidin kanssa.


KOTIKÄYNTI  

15

Turvallista yhteiselon harjoittelua Synnytys ei aina suju suunnitellusti, eikä imettäminenkään välttämättä onnistu. Alun ongelmista huolimatta Ayla Brästerin ja Jonas Östergårdsin perhe-elämä helmikuussa syntyneen pojan kanssa sujuu hyvin. TEKSTI: JOHANNA HAVERI KUVA: KATJA LÖSÖNEN

Uni tai mahanpuru saa pikkuisen kehdossa nukkuvan miehenalun nyrpistämään nenäänsä ja ynähtämään unissaan. Ayla Bräster kävelee kehdon luo ja tarkistaa, että Alvin-poika jatkaa vielä untaan. Brästerin ja hänen avomiehensä Jonas Östergårdsin esikoinen syntyi Vaasan keskussairaalassa helmikuussa. Kotielämän harjoittelu uuden tulokkaan kanssa on sujunut hyvin, vaikka koko perhe on jo ehtinyt kärsiä inhottavan nuhakuumeen. – Mitään suuria yllätyksiä ei ole tullut. Ehkä eniten olen hämmästellyt sitä, kuinka paljon pieni ihminen tarvitsee unta ensimmäisten päivien ja viikkojen aikana, Bräster miettii. Parasta ja pahinta Varmoin ottein vauvaa käsittelevä Bräster kertoo olleensa todella hermostunut odottaja varsinkin odotuksen alkumetreillä. Synnytysvalmennus sekä neuvolakätilön ja doulan (synnytystukihenkilö) kanssa keskustelu auttoivat vähentämään epävarmuutta, joten synnytyksen alkaessa Bräster oli jo rauhoittunut ja saanut varmuutta. Hän oli myös kirjannut ylös, miten hän toivoisi synnytyksen sujuvan. – Kaikki ei kuitenkaan mennyt niin kuin etukäteen suunnittelin. Olin esimerkiksi toivonut voivani synnyttää luonnollisesti ilman kivunlievitystä, mutta näin jälkeenpäin olen iloinen puudutuksesta, hän naurahtaa.

Synnytyksen alkaessa lapsen isä oli sairas. Hän lähti mukaan synnyttämään mutta joutui puolikuntoisena itsekin huilaamaan supistusten välillä. Synnytyksessä mukana ollut Folkhälsanin välittämä doula ja synnytyssalin henkilökunta olivatkin tärkeitä tukipilareita ensisynnyttäjälle. – Mieheni sanoi synnytyksen olleen ehdottomasti sekä parasta että pahinta, mitä hän on koskaan kokenut. Vaikka lapsen syntymä oli ihana asia, hän tunsi itsensä aivan hyödyttömäksi, kun ei pystynyt auttamaan, Bräster kertoo. Rintamaidon saaminen tärkeintä Synnytyssalissa ja synnyttäneiden vuodeosastolla tuoreet vanhemmat saivat heti opetella hoitamaan vauvaansa. Hoitajat opettivat kädestä pitäen, kuinka vaippa vaihdetaan ja lasta käsitellään. Imettämiseen ja sen harjoittelemiseen kiinnitettiin paljon huomiota. – Jokainen hoitaja osasi antaa samat imetysneuvot, mutta poikamme ei vain jaksanut imeä. Myös imetyskoordinaattori Susanne Strömfors kävi luonani, mutta imeminen ei onnistunut ilman rintakumia, Bräster kertoo. Yhden kerran pikku-Alvin sai sairaalassa kuivumisen estämiseksi lisäruokaa pullosta, mutta sen jälkeen hän on pullotellut vain äidin lypsämällä maidolla. Keskustelu imetyskoordinaattorin kanssa helpotti Brästerin oloa, eikä hän tunne syyllisyyttä siitä, ettei imetys luonnistu. Tärkeintä on, että lapsi saa rintamaitoa ja voi hyvin. Kun lapsi syö tuttipullosta, pystyy isäkin nauttimaan lapsen syömishetkestä. •


16  KOTIKÄYNTI TEKSTI: LEENA FORSÉN KUVAT: SALLA PUKKINEN

Onko sinulla diabetes? Liity DIREVA-rekisteriin! Liittymällä DIREVA-rekisteriin saat entistä tarkempaa tietoa diabetestyypistäsi. DIREVA-rekisteriin on liittynyt jo melkein 5 000 potilasta eli arvioidusti puolet diabetesta sairastavista alueellamme. Nyt haluaisimme tavoittaa myös te muut 5 000 diabetespotilasta, koska tarvitsemme mahdollisimman kattavasti tietoja eri diabetestyypeistä, sairauden kulusta sekä annetusta hoidosta. Tavoitteena on entistä parempi ja yksilöllisempi diabeteksen hoito jokaiselle potilaalle. Maaliskuussa on aloitettu myös lapsipotilaiden rekisteröinti DIREVAan. DIREVA on Vaasan sairaanhoitopiirin pitkäaikainen seurantatutkimus, joka toteutetaan yhteistyössä Helsingin ja Lundin yliopistojen sekä Botnia-projektin kanssa. Kiitos teille, jotka olette jo liittyneet DIREVAan, ja tervetuloa, uudet potilaat!

Potilaiden vapaus valita hoitava sairaala laajeni tämän vuoden alusta. Teimme gallupin ja kysyimme:

Mikä vaikuttaa hoitopaikkasi valintaan? Johanna Österberg Närpiö – Minulle on tärkeää sairaalan läheisyys. Sen lisäksi on tärkeää sairaalasta löytyvä osaaminen ja erityisesti lääkäreiden ammattitaito. Muiden kokemuksilla on myös merkitystä, mutta ensisijaisesti tulisin kyllä Vaasan keskussairaalaan.

Miten pääset rekisteriin? Kerro diabetesvastaanotolla hoitajalle, että haluat liittyä. Hän rekisteröi sinut ja kertoo lisää. Lisätietoa: www.vaasankeskussairaala.fi/direva

Varaa laboratorioaika tai kysy näytteenotosta puhelimitse Nyt näytteenottoajan Vaasan keskussairaalan tai Sepänkyläntien laboratorioon voi varata myös puhelimitse numerosta 06 213 1626. Puhelinpalvelu on avoinna ma – pe klo 7 – 15. Puhelinpalvelusta saa myös apua esimerkiksi lähetteisiin, tarvittaviin näyteputkiin tai laboratoriotutkimusten esivalmisteluohjeisiin liittyvissä kysymyksissä. Muistathan, että laboratorioajan voi varata näppärästi myös osoitteesta www.nettilab.fi!

Kari Sillanpää Vaasa – Kannatan ehdottomasti lähipalveluja, oli sitten kyse tomaateista tai sairaanhoidosta. Mitä enemmän lähipalveluja käytämme, sitä varmemmin ne myös pysyvät meidän lähellämme. Alueen oma sairaala myös työllistää alueen väestöä. Jos emme käytä Vaasan keskussairaalan palveluita, kohta lähin sairaala on Virossa. Olen ollut tyytyväinen Vaasan keskussairaalaan, joten se on ykkösvaihtoehtoni.

Tomi Tapani ja Eija Nakkila Vaasa – Se, että hoitoa saa lähellä, on tärkeintä. Kokemuksilla on myös merkitystä. Erityisesti, jos omat kokemukset ovat olleet hyviä, valitsee mielellään saman hoitopaikan uudestaan. Kaksi lastamme ovat syntyneet Vaasan keskussairaalassa, ja olemme olleet sairaalaan pääosin tyytyväisiä.

Kerro sinäkin meille, mikä vaikuttaa juuri SINUN hoitopaikan valintaasi? Seuraavalla sivulla on kysely, johon vastaamalla voit voittaa S-ryhmän 200 euron lahjakortin ja muita palkintoja. Vastaukset ovat meille tärkeitä, koska haluamme niiden avulla kehittää toimintaamme.


KOTIKÄYNTI  

Kerro mielipiteesi

Kerro mielipiteesi ja auta meitä kehittämään sairaalaamme! Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvomme 200 euron arvoisen S-ryhmän lahjakortin sekä viisi Iittalan Kastehelmi-kynttilälyhtyä. Lähetä vastauksesi kyselyyn viimeistään 18. 6. Voit vastata kyselyyn myös verkossa osoitteessa: http://www.vaasankeskussairaala.fi/kysely 1. Oletko ollut potilaana/asiakkaana tai omaisena Vaasan keskussairaalassa? Kyllä, itse

£

£ Kyllä, omaisena

£ vuodeosastolla

£ Ei (siirry

£ poliklinikalla

suoraan kysy-

£ tutkimuksessa (laboratorio, röntgen tms.)

mykseen 5)

£ muu, mikä? _____________________________

2. Miten arvioit saamasi hoidon laatua? (arviointiasteikko 1 – 5: 1 = erittäin huono, 2 = huono, 3 = ei hyvä eikä huono, 4 = hyvä, 5 = erittäin hyvä) 1

2

3

4

5

3. Miten arvioit vuorovaikutusta sairaalan henkilökunnan kanssa? (arviointiasteikko 1 – 5) 1

2

3

4

5

4. Muuttuiko arviosi hoidon laadusta käynnin jälkeen? £

muuttui huonommaksi

£

ei, pysyi samana

£

muuttui paremmaksi

5. Minkälainen mielikuva sinulla on yleisesti Vaasan keskussairaalan antamasta hoidosta? (arviointiasteikko 1 – 5: 1 = erittäin huono, 2 = huono, 3 = ei hyvä eikä huono, 4 = hyvä, 5 = erittäin hyvä) 1

2

3

4

5

6. Minkälainen mielikuva sinulla on Vaasan keskussairaalasta yleisesti? (arviointiasteikko 1 – 5) 1

2

3

4

5

7. Kuinka tärkeinä pidät seuraavia asioita, kun mietit erikoissairaanhoidon (keskussairaala tai yliopistosairaala) hoitopaikan valintaa? (arviointiasteikko 1 – 4: 1 = ei tärkeä, 2 = jonkin verran tärkeä, 3 = tärkeä, 4 = erittäin tärkeä) hoitopaikan läheinen sijainti hoidon laatu

1 1

2 2

3 3

4 4

henkilökunnan asiantuntemus ja osaaminen

1

2

3

4

kieli (saa palvelua omalla äidinkielellä)

1

2

3

4

aikaisemmat kokemukset saadusta hoidosta

1

2

3

4

muiden kertomat kokemukset hoidosta hoitoon pääsyn nopeus

1 1

2 2

3 3

4 4

potilasturvallisuus

1

2

3

4

lähettävän lääkärin suositus

1

2

3

4

muu, mikä?________________________________

1

2

3

4

8. Kuinka tärkeinä pidät seuraavia asioita hoitotilanteessa? (arviointiasteikko 1 – 4: 1 = ei tärkeä, 2 = jonkin verran tärkeä, 3 = tärkeä, 4 = erittäin tärkeä) vuorovaikutus omalla äidinkielellä

1

2

3

4

kohtelu

1

2

3

4

potilas ja lääkäri ymmärtävät toisiaan potilaan kuuntelu

1 1

2 2

3 3

4 4

riittävä tiedonsaanti

1

2

3

4

henkilökunnan asiantuntemus ja osaaminen

1

2

3

4

hoidon laatu

1

2

3

4

muu, mikä?________________________________

1

2

3

4

17


18  KOTIKÄYNTI 9. Mistä olet saanut tietoa sairaalan toiminnasta? (Voit valita yhden tai useamman vaihtoehdon) £

media (päivälehdet, TV, radio)

£

Kotikäynti-lehti (sairaalan tiedotuslehti)

£

henkilökohtaiset kokemukset, itse/omainen ollut hoidettavana

£

ystäviltä/tutuilta, jotka ovat olleet sairaalassa hoidettavana

£

sairaalan verkkosivuilta www.vaasankeskussairaala.fi

£

sairaalan Facebook-sivulta

£

sairaalan blogista

£

muu, mikä? _________________________________________

10. Haluaisitko lisää tietoa sairaalan toiminnasta? £

Kyllä

£

Ei

11. Mitä kautta haluaisit saada lisää tietoa? (Voit valita yhden tai useamman vaihtoehdon) £

media (päivälehdet, TV, radio)

£

Kotikäynti-lehti (sairaalan tiedotuslehti)

£

ystäviltä/tutuilta, jotka ovat olleet sairaalassa hoidettavana

£

sairaalan verkkosivuilta www.vaasankeskussairaala.fi

£

sairaalan Facebook-sivulta

£

sairaalan blogista

£

uutiskirje sähköpostiin

£

muu, mikä? ________________________________________

(siirry suoraan kysymykseen 13)

12. Mistä asioista haluaisit lisää tietoa? (Voit valita yhden tai useamman vaihtoehdon) £

uusista hoidoista ja tutkimuksista

£

yleistä terveystietoa

£

potilastarinoista

£

henkilökunnan työstä

£

osastojen ja poliklinikoiden toiminnasta

£

sairaalan kehittämisestä ja tutkimustyöstä

£

potilasturvallisuudesta ja laatutyöstä

£

hoitoon pääsystä ja jonotilanteesta

£

päätöksenteosta, hallituksen ja valtuuston toiminnasta

£

hallinnosta ja tukitoimista

£

jostain muusta, mistä? _____________________________________

13. Tavoitteenamme on antaa laadultaan Suomen parasta hoitoa. Minkälaista on sinun mielestäsi laadukas hoito?

14. Miten voisimme huomioida potilaita entistäkin paremmin? Muita kehitysehdotuksia, palautetta ja terveisiä sairaalalle:

15. Vastaajan taustatiedot SUKUPUOLI: £

mies £

nainen IKÄ: £

0 – 20 £

21 – 30 £

31 – 40 £

41 – 50 £

51 – 60 £

61 – 70 £

71 – 80 £

80 –

KUNTA: _______________________________________________

Kiitos vastauksistasi, mielipiteesi on meille tärkeä! Jos haluat osallistua arvontaan, täytä myös yhteystietosi. Vastauksesi käsitellään anonyymisti ja yhteystietoja käytetään vain arvonnassa.

Vaasan keskussairaala maksaa postimaksun

NIMI: PUHELINNUMERO: OSOITE:

VAASAN KESKUSSAIRAALA / VIESTINTÄ X6 TUNNUS 5005967 00003 VASTAUSLÄHETYS

Kotikäynti 2/2014  

KOTIKÄYNTI-LEHTI on Vaasan keskussairaalan kotikäynti alueen jokaiseen kotitalouteen. Sairaala ja sen ihmiset koskettavat meitä kaikkia joss...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you