RAKKAUDESTA KAUPUNKIIN Meidän vaihtoehtomme Turun tulevaisuudelle
MARI-ELINA KOIVUSALO
PETRA PELTONEN
MIIKA TIAINEN
Tavoitteena rohkea, uudistuva ja vetovoimainen Turku Tutkimusten mukaan kaupunkien merkitys Suomessa kasvaa. Maassamme ennustetaan olevan vain kolme aluetta, joiden välillä kasvua ja sen tuomaa vaurautta tullaan tulevaisuudessa jakamaan. Etelän kasvukolmion muodostavat pääkaupunkiseutu, Tampereen seutu ja Turun seutu. Kun haluamme suunnata katseemme tulevaisuuden Turkuun, vertailukohtana ei ole Raisio tai Kaarina, vaan Tampere ja Itämeren alueen isot kaupungit. Turussa on tehty vuosien saatossa valtavasti oikeita ratkaisuja, joilla kaupunkia on kehitetty entistä paremmaksi. On kuitenkin myönnettävä, että myös virheitä on sattunut. Päätöksenteko on junnannut paikoillaan. Jotkin hankkeet ovat viivästyneet ja olemme maksaneet kallista hintaa virhearvioinneista. Kaupungistumisen mukanaan tuomia muutoksia - hyviä tai huonoja - ei ole osattu ottaa ajoissa huomioon. Meistä tuntuu vahvasti siltä, että asioita voisi tehdä vielä paremmin. Turulla on kaikki mahdollisuudet menestyä. Me kolme kuntavaaliehdokasta haluamme käydä turkulaisten kanssa vuoropuhelua rakkaan kotikaupunkimme kehittämisestä. Haluamme olla päättäjiä, joilla on kykyä ja halua katsoa pidemmälle tulevaisuuteen. Siksi olemme keränneet tähän pamflettiin ajatuksiamme ja ideioitamme Turun kehittämisestä. Kyseessä ei ole kaiken kattava ohjelma, vaan valikoituja oivalluksia toimenpiteistä, jotka kehittäisivät Turkua haluamaamme suuntaan. Meillä on visio siitä, millainen Turun pitäisi tulevaisuudessa olla. Tervetuloa tutustumaan ajatuksiimme!
Turussa helmikuussa 2021 Mari-Elina Koivusalo Petra Peltonen Miika Tiainen
Turku raiteille ja keskusta kukoistukseen Meidän Turussamme kaupungin kehittäminen on jatkuvaa. Tahdomme kaupunkilaisten saavan kaupunkimiljööstä oivalluksen kokemuksia ja tunteen siitä, että täällä tosiaan tapahtuu. Haluamme, että liikkuminen kaupungissa on soljuvaa ja sujuvaa - ei aggressioita herättävää. Tulevaisuuden Turussa liikkumisen, maankäytön ja rakentamisen täytyy olla entistä kestävämpää. Kaupunkikehityksen sekä Turun kasvun ja elinvoiman kannalta keskeisen raitiotien ensimmäisen vaiheen rakentamispäätös on tehtävä mahdollisimman pian. Visiomme on, että tulevaisuudessa raitiotie on kaupunkiseutua yhdistävä joukkoliikenteen pääväylä akselilla Naantali-Raisio-Turku-Kaarina. Sitä tukee kattava runkobussiverkosto, joka on vielä parempi kuin nykyinen Föli-verkosto. Näillä toimilla haluamme kehittää joukkoliikennettä koko kaupungissa yhä paremmaksi. Joukkoliikenteeseen panostaminen tekee osaltaan myös kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamisen mahdolliseksi.
” Raitiotien ensimmäisen vaiheen rakentamispäätös on tehtävä mahdollisimman pian. ” Keskusta on kaikkien turkulaisten yhteinen olohuone. Kun keskustaa kehitetään toimivammaksi, saavutettavammaksi ja viihtyisämmäksi, kaikki hyötyvät.
Viihtyisyyteen ja kävellen liikkumiseen panostaminen luo uusia kohtaamispaikkoja ja liiketoimintaa kaupunkilaisten iloksi. Kaupungin keskustaa kehitetään tukemaan kävellen ja pyörällä liikkumista. Aurakatu muutetaan kävelykaduksi. Lisäksi Itäinen Rantakatu muutetaan kesäisin kävely- ja pyöräilykaduksi välillä Auransilta – Myllysilta. Keskustan katuja voidaan myös muuttaa pop-up -tyyppisesti vaikka terassikaduiksi. Muualla keskustassa lisää tilaa pyöräilylle ja kävelylle saadaan esimerkiksi karsimalla parkkipaikkoja ja leventämällä kävely- ja pyöräilyväyliä.
” Itäinen Rantakatu muutetaan kesäisin kävelyja pyöräilykaduksi välillä Auransilta – Myllysilta. ” Osana pyörätieverkon parantamista Tuomiokirkkotorille saadaan pyöräilyn ansaitsemat olosuhteet Vähätorin tapaan. Esimerkiksi Jokirannan kehittämisessä tulee ensisijaisesti huomioida pyöräilyn ja jalankulun toimivuus. Koko Turun osalta haluamme yhtenäisen pääpyörätieverkoston, joka pidetään kunnossa vuoden ympäri. Yhtenä esimerkkinä vanhalle ratapohjalle rakennetaan pyöräbaana, joka yhdistää keskustan ja Linnakaupungin. Pääpyöräväylille haluamme liikennevaloetuudet kuntoon niin, että pyörällä liikkuminen saumattomasti tulee paremmin mahdolliseksi.
Jokaisesta lapsesta ja nuoresta voi tulla mitä tahansa Turussa laadukkaat varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut ovat tärkeä osa kaupungin veto- ja pitovoimaa. Turussa sivistyspalvelut ovat jo korkeatasoisia, mutta niitä voidaan aina parantaa. Paitsi laadukkaita palveluita, tarvitsemme myös tulevaisuuteen katsovaa innovatiivisuutta ja uudenlaisia ratkaisuja. Turku on sivistyskaupunki, joka panostaa korkeaan osaamiseen. Kaupungissa tulee asettaa selkeä tavoite koulutustason nostamiseksi. Oppivelvollisuuden pidentyessä tulee Turussa varmistaa, että kaupunki toteuttaa täysimääräisesti omassa strategiassaan olevaa kirjausta siitä, että jokainen nuori todella suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Tavoitteeksi tulee myös asettaa, että vähintään joka toinen ammatillisen tutkinnon suorittanut nuori siirtyy korkeakouluun.
” Kaupungissa tulee asettaa selkeä tavoite koulutustason nostamiseksi. ” Turku on Suomen portti Itämerelle ja Skandinaviaan, jonka myötä kaupungissa tulee vahvistaa suomen- ja ruotsinkielisyyden luontevaa liittoa. Ruotsinkielistä varhaiskasvatusta tulisi tarjota laajemmin kaupungin eri alueilla ja samalla laajentaa suomenkielisten lasten kielikylpytoimintaa.
Myös perusopetuksessa kieliluokkatoimintaa tulee laajentaa. Toisella asteella Katedralskolanin ja muun lukioverkon yhteistyötä tulee vähintäänkin vahvistaa siten, että turkulainen nuori voisi sujuvasti suorittaa lukio-opintojaan samanaikaisesti niin suomen kuin ruotsin kielellä.
” Turkulainen nuori voisi suorittaa lukio-opintojaan samanaikaisesti niin suomeksi kuin ruotsiksi. ” Turussa perusopetus on laadukasta ja käytössä on hyvin toimiva positiivisen diskriminaation malli, jolla tuetaan haastavampien alueiden kouluja. Silti koulujen - ja sitä kautta asuinalueiden eriytyminen on Turussa ongelma. Asia korostuu Itä-Turussa, jossa joissain kouluissa on muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia 70-90 % oppilaista. Koska koulut ovat keskiössä asuinalueiden eriytymisessä, tulee tähän segregaatiokehitykseen puuttua riittävien resurssien lisäksi myös osin kouluverkkoa uudistamalla. Kouluja ei tarvitse aina rakentaa täysin saman kokoisina ja samoihin paikkoihin kuin ennen, vaan siten, että niissä kohtaa eri taustoista tulevia oppilaita.
Ylipäätään palveluja tulee koota paikkoihin, jossa ne on helposti saavutettavissa laajemmaltakin alueelta. Näin erilaisten ihmisten kesken syntyy kohtaamisia esimerkiksi kirjastossa, nuorisotilassa tai liikuntapaikalla. Turussa varhaiskasvatusta tuottavat niin kunta kuin lukuisat yksityiset toimijat. Kunnallista lähipäiväkotiperiaatetta tulee vahvistaa tasa-arvoisten palvelujen ja lapsen eheän koulupolun turvaamiseksi lähipäiväkodista lähikouluun. Yksityisen palvelutuotannon tulee olla vain täydentävää. On myös varmistettava, että kaikki toimivat samoin vähimmäisstandardein esimerkiksi leikkipihojen ja tilojen osalta. Toisen kotimaisen tai vieraan kielen kielisuihkutoiminnan piirissä tulisi olla kaikki päiväkotiemme viisivuotiaat sekä esiopetuksessa olevat lapset. Turussa varhaiskasvatuksen investointikustannuksia voisi alentaa kehittämällä monistettava “Turku-Päiväkoti”, jotta jokaista uutta päiväkotia ei tarvitsisi suunnitella aina alusta loppuun omanlaisekseen.
” Toisen kotimaisen tai vieraan kielen kielisuihkutoiminnan piirissä tulisi olla kaikki päiväkotiemme viisivuotiaat ja esiopetuksessa olevat lapset. ”
Varhaiskasvatuksen avulla tulee tukea yhä vahvemmin perheiden jaksamista ja hyvinvointia. Perheiden haasteet jäävät liian usein piiloon ja kärjistyvät, vaikka heidät kohdattaisiin päivittäin varhaiskasvatuksen piirissä. Turussa tulee vakinaistaa käytäntö, jolla jokaisella varhaiskasvatusalueella toimii perhetyöntekijä samalla tavoin kuin alueellinen varhaiskasvatuksen erityisopettajakin. Näin varmistetaan perheiden avun saanti matalalla kynnyksellä. Lisäksi perheiden tilannetta tulisi kartoittaa aina lapsen vasu-keskustelun yhteydessä.
” Varhaiskasvatuksen avulla tulee tukea yhä vahvemmin perheiden jaksamista ja hyvinvointia. ”
Kulttuuri ja liikunta kuuluvat kaikille
Haluamme kuntalaisille lisämahdollisuuksia kulttuurin harrastamiseen ja liikkumiseen. Turun imagoa kulttuurikaupunkina ja toisaalta kulttuurin saavutettavuutta tulee parantaa. Tämä tehdään mahdollistamalla kulttuuritapahtumien järjestäminen yhä helpommin esimerkiksi katutilassa ja kaupungin tiloissa. Tarvitsemme lisää työ- ja harrastetiloja kulttuurin ja käsityön tuottajille, taiteilijoille ja harrastajille. Koulujen käsityö- ja puukäsityöluokat tulisi avata kuntalaisille itsepalveluperiaatteella, kirjastojen tapaan. Lisäksi kaupungin tyhjiä kiinteistöjä voitaisiin vapauttaa kuntalaisten ja taidealan ammattilaisten vapaaseen käyttöön edes lyhytaikaisesti. Ehdotamme, että tuleviin, uusiin koulu- tai monitoimikiinteistöihin rakennetaan jokaiseen jatkossa myös kuntosali. Näin saadaan kaupunkilaisille enemmän kuntoiluun sopivia lähiliikuntapaikkoja sisätiloihin. Ulkoliikuntapaikat on ehdottomasti korjattava kuntoon; kyse on arvovalinnasta. Pitkälle aikavälillä myös eteläistä ja itäistä Turkua palvelemaan täytyy rakennetaan lisää tilaa vesiurheilulle. Petreliuksen uimahalli on osaltaan tulossa tiensä päähän, eikä erinomainen Impivaaran uimahalli riitä palvelemaan koko kaupungin kasvavia tarpeita.
” Koulujen käsityöluokat tulisi avata kuntalaisille itsepalveluperiaatteella, kirjastojen tapaan. ”
Terveyspalveluja helposti ja sujuvasti
Kunnilla on tulevaisuudessa suurempi rooli sairauksien ja mielenterveysongelmien ehkäisyssä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Turkulaisten lähipalvelut on turvattava. Etäteknologia helpottaa joidenkin palvelujen toteuttamista, mutta esimerkiksi ikäihmiset tarvitsevat henkilökohtaista palvelua. Turussa mielenterveyspalveluja täytyy saada matalalla kynnyksellä ja yhden luukun periaatteella. Lasten lääkäripalveluja tulee parantaa ja sujuvoittaa. Esimerkiksi Mäntymäen terveyskeskuksen ns. korvaklinikka on saavuttanut suuren suosion. Turussa tulee perustaa ainakin yksi walk in -tyyppinen lasten terveysasema hyvin saavutettavissa olevaan paikkaan. Turkulaisten lasten lastensuojelupalveluilla ei saa tehdä bisnestä. Jatkossa Turun tulisi hyväksyä palveluntuottajiksi vain voittoa tavoittelemattomia organisaatioita.
” Turussa tulee perustaa ainakin yksi walk in -tyyppinen lasten terveysasema ”
Pidetään huolta lähiluonnosta
Koronapandemian vaikutusten myötä suomalaiset löysivät aivan uudella tavalla luontoretkeilyn ja lähiluonnon. Turussa tätä kehitystä tulee vahvistaa ja tarjota ihmisille yhä enemmän luontoelämyksiä. Turussa on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, mutta luonnonsuojelualueiden määrässä jäämme alle kansallisen keskiarvon. Turussa tuleekin käynnistää työ uusien luonnonsuojelualueiden perustamiseksi sekä kaupungin ulkoilureitistöjen laajentamiseksi ja kunnossapidon parantamiseksi. Turku sijaitsee maailman kauneimman saariston rannalla ja yhteytemme Saaristomereen on vahva. Saaristomeren tilan parantamiseksi on käynnissä lukuisia hankkeita, mutta tulokset ovat toistaiseksi olleet vaatimattomia. Turun tulee merkittävänä ilmastokaupunkina ottaa johtajuus Saaristomeren tilan parantamisessa niin edunvalvonnallisesti kuin kaupungin sisäisin toimenpiteinkin. Aurajoen ja sen sivujokien valuma-alueella erityisesti Turun alueella tulee tehdä toimenpiteitä ravinnekuormien vähentämiseksi. Turusta pitää tehdä myös Suomen ensimmäinen torjunta-ainevapaa kaupunki.
” Turun tulee ottaa johtajuus Saaristomeren tilan parantamisessa. ”
Muutama sana Turun päätöksenteosta
Kuntavaalien jälkeen Turkuun valitaan ensimmäistä kertaa pormestari. Uudenlaiseen johtamisjärjestelmään siirtyminen on myös erinomainen mahdollisuus muuttaa turkulaista päätöksentekokulttuuria. Tarvitsemme sekä parempaa asioiden valmistelua, että enemmän rohkeutta päätöksentekoon. Hallinnon rattaiden pitää pyöriä palvellakseen kuntalaisia, ei muuten vaan. Pormestarimalliin siirtyminen ei saa johta tarpeettomaan vallan keskittymiseen. Vaaleissa valituilla luottamushenkilöillä tulee olla aito mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon koko vaalikauden ajan. Kaupunginvaltuuston aloitekäytäntö tulee muuttaa niin, että valtuutettujen aloitteilla aidosti ohjataan valmistelua. Nyt kaikki aloitteet sisällöstä riippumatta etenevät valtuustosta eteenpäin, mutta tosiasiallista vaikutusta virkamiesten työhön niillä ei usein ole. Haluamme asukaslähtöisempää päätöksentekoa. Erilaisten teknologioiden käyttö, kuntalaispaneelit ja asukasbudjetointi mahdollistavat sen, että turkulaisten mielipidettä kaupungin kehittämishankkeisiin kysytään jatkuvasti.
” Tarvitsemme enemmän rohkeutta päätöksentekoon. ”
Mari-Elina Koivusalo
mari-elina.fi @marielina.koivusalo
Mari-Elina on 34-vuotias toisen kauden kaupunginvaltuutettu ja toiminut viimeiset kaksi kautta kasvatus- ja opetuslautakunnan varapuheenjohtajana. Haluaa rakentaa Turkua, joka on hyvinvoiva, osaava sekä tulevaisuuteen katsova. Kahden pienen tytön äiti viihtyy vapaa-aikanaan merellä ja metsässä.
Petra Peltonen
petrapeltonen.fi @petrattavaa
Petra on 30-vuotias ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Turun keskustaan kotiutuneelle Petralle tärkeitä teemoja ovat sivistys, hyvinvointi ja kestävä kehitys. Rakastaa pitkiä kävelylenkkejä sekä rauhallisia aamuja puolison ja pienen tyttären kanssa.
Miika Tiainen
miikatiainen.fi @miikatiainen
Miika on 26-vuotias kauppatieteiden maisteriopiskelija, kaupungin nuorisolautakunnan jäsen sekä SDP:n puoluevaltuuston varapuheenjohtaja. Aiemmin Ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajana toimineelle Miikalle sydäntä lähellä ovat koulutus, joukkoliikenne ja ympäristöasiat. Harrastaa vapaa-ajalla kokkausta, kuntoilua ja kirjojen hamstrausta.