Page 9

"Suomen ei pidä tyytyä vain akkujen perusraaka-aineen tuottajaksi" TEM:n alivaltiosihteeri Petri Peltonen 7.9.2018

Vantaan MEMS-anturituotannolle lisää tilaa

lokakuu 2018 toimitus@uusiteknologia.fi

Memristoreilla vauhtia laskentaan Michiganin yliopiston tutkijat ovat kasanneet memristorit lohkoksi tavalla, joita voidaan käyttää aiempaa paremmin tietojenkäsittelyyn ja samalla vähentää energiankulutusta satakertaisesti. Ne soveltuvat myös matriisioperaatioihin perustuviin tehtäviin, kuten sääennusteissa käytettäviin simulaatioihin.

Nopeasti ladattava 3D-akku kehitteillä

Murata lisää MEMS-antureiden Suomen tuotantokapasiteettia rakentamalla 16 000 neliötä lisää tilaa Vantaan tehtaan vierelle. Kasvua tuovat Muratan anturidivisioonan johtaja Makoto Kawashiman mukaan autot, teollisuus ja hyvinvointiteknologiat. 42 miljoonan euron investoinnin taustalla on kasvava maailmanlaajuinen MEMS-antureiden kysyntä tekniikkasovelluksissa. Tulevat robottiautot ovat myös kasvualue. ''Kuljettajaa avustavien ADAS­järjestelmien ja itseohjautuvien autojen markkinoiden odotetaan kasvavan'', sanoi elokuun peruskiven muuraustilaisuudessa Murata Electronicsin toimitusjohtaja Yuichiro Hayata. Myös terveysteknologiassa on hänen mukaansa uusia, kasvavia sovellusalueita, kuten potilaiden valvontajärjestelmät. Vantaan tehtaan laajennus tuo kolmanneksen lisää tilaa, minkä lisäksi yhtiö on ostanut itselleen nykyiset rakennukset sekä lisäksi tonttimaata uusille parkkipaikoille. Uuden tehtaan kokonaisala on noin 16 000 neliötä ja kerrosala noin 9000 neliötä. Rakennusyhtiö NCC toteuttaman tehdaslaajennuksen on määrä valmistua joulukuussa 2019. Yhtiön tavoitteena on rekrytoida vielä tämän ja ensi vuoden aikana 150–200 uutta työntekijää. Tällä hetkellä yhtiö työllistää Vantaalla 1000 henkilöä, joista puolet tuotannossa. Vantaan MEMS-tuotannon juuret suomalaisessa insinööriosaamisessa Vaisalasta ja VTI:stä.. Japanilainen Murata osti MEMS­antureiden maailman johtavan osaajan, suomalaisen VTI Technologie-

sin vuonna 2012, minkä jälkeen yhtiön nimi muutettiin Murata Electronics Oy:ksi. Edelleen Suomen tehdas on Muratan ainoa MEMS-antureita valmistava yksikkö Japanin ulkopuolella. Vantaan toimipisteessä on tuotanto-, tuotekehitys- ja toimistotilaa nyt noin 33 000 neliötä ja se yksi Suomen suurimmista puhdastiloista. Kovin usein uusia puolijohdetiloja ei Suomessa valmisteta. Edelliset ovat olleet Aalto-yliopiston Mikronova ja nykyisin jo lopetettu Micronasin Espoon keskuksen sirutehdas yli 30 vuoden takaa. Tehdaslaajennuksen peruskiven muuraustilaisuudessa olivat mukana Muratan väen lisäksi myös joukko suomalaisen puolijohdealan veteraaneja ja Japanin Suomen suurlähettiläs Jota Yamamoto sekä Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Cornellin yliopiston professori Ulrich Wiesnerin johtama tutkimus on luonut uudella akkuarkkitehtuurin.. Se perustuu lohkokopolymeerin itsekoostumiseen, jonka parissa Wiesnerin ryhmä on työskennellyt jo vuosien ajan.

Kupariakin parempi johde Kalifornialaisen Riverside-yliopiston tutkijat ovat esitelleet prototyyppejä rakenteista, jotka voivat johtaa 50 kertaa suurempaa virtatiheyttä kuin tavanomainen kupariliitäntä. Kyse on yksiulotteisista atomiketjuista, joka ylittää minkä tahansa tavanomaisen metallin kuten kuparin ja melkein saavuttaa hiilinanoputkien ja grafeenin virtatiheydet.

Keraamisella vaahdolla liikkeestä energiaa Penn Staten yliopiston tutkijat ovat kehittäneen pietsosähköisen keraamisen vaahdon, joka tarjoaa kymmenkertaisen kasvun kykyyn kerätä energiaa tavanomaisiin pietsosekoitteisiin verrattuna. Polymeeri antaa joustavuutta, kun taas pietsohiukkaset muuntavat mekaanisen energian sähköjännitteeksi.

Aurinkokennoihin tulossa 30 prosentin hyötysuhde

Aikakapselia täyttämässä Murata Electronicsin toimitusjohtaja Yuichiro Hayata ja varatoimitusjohtaja Tomy Runne

Sveitsiläisen EPFL-yliopiston tutkijat ovat yhdistäneet pii- ja perovskiittipohjaisia aurinkokennotekniikkaa. Tuloksena oleva 25,2 prosentin tehokkuus on ennätys tällaisille tandemmoduuleille. Valmistusmenetelmä voidaan integroida suoraan olemassa oleviin tuotantolinjoihin ja muuntotehokkuus voi lopulta nousta yli 30 prosentin.

Lisää: www.nanobitteja.fi UT 2/2018 - 9

Profile for Uusiteknologia.fi

Uusiteknologia.fi 2/2018  

Uusinta luettavaa teknologiasta! Tutustu mm. IoT-, WiFi-, 5G-aiheisiin ja kvanttitietokoneiden saloihin! Finnish electronics and technology...

Uusiteknologia.fi 2/2018  

Uusinta luettavaa teknologiasta! Tutustu mm. IoT-, WiFi-, 5G-aiheisiin ja kvanttitietokoneiden saloihin! Finnish electronics and technology...

Advertisement