Page 1

IHMISTEN KOKOINEN LIITTO UUDISTAVA VAIHTOEHTO – SITOUTUMATTOMIEN JA ELINTARVIKEDEMAREIDEN VAALILIITON VAALIOHJELMA


2


3

TERVETULOA RAKENTAMAAN IHMISTEN KOKOISTA LIITTOA

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:lla on pitkät ja arvokkaat perinteet. SEL on aktiivisuudellaan ja osallisuudellaan vahvasti vaikuttanut suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen ja taannut toiminnallaan jäsenilleen ansioturvan sekä kohtuullisen toimeentulon. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet. Ammattiyhdistysliikkeen ja tätä kautta myös SEL:n on aika katsoa peiliin ja päivittää linjansa. Ovatko ammattiliittomme kaikki toimintatavat kiinni tässä päivässä? Olemmeko pystyneet liittona ennakoimaan ja vastaamaan jatkuvasti muuttuvan työelämän haasteisiin? Ovatko alamme palkkaus- ja työehdot kunnossa? Suomen Elintarviketyöläisten Liiton edustajakokousvaalit järjestetään keväällä 2012. Vaaleissa valitaan edustajakokousedustajat, jotka jälleen kerran päättävät liiton linjoista seuraavaksi viideksi vuodeksi. Edustajakokouksessa päätetään tällä kertaa koko liiton tulevaisuudesta. Jos haluamme muutosta työelämään ja toimia jäsenistön parhaaksi, on muutosta lähdettävä tekemään liiton sisältä, liiton omasta toiminnasta. Uudistava Vaihtoehto -vaaliliiton mielestä nyt jos koskaan on hetki toimia ja siirtää SEL liittona sekä sen toimintatavat, edunvalvonta ja jäsenten hyvinvointi 2000-luvulle. Olemme tuhlanneet liian monta vuotta torjuntataisteluihin samalla kun pahoinvointi työpaikoilla on jatkuvasti kasvanut. On aika tehdä muutos.


4

NYT TARVITAAN UUTTA SUUNTAA!

SEL:n suunnan ja päätöksenteon linjat on koko sen historian ajan määritellyt kansandemokraattinen ja vasemmistoliittolaislähtöinen enemmistön valtaryhmä. Tämän, liiton valtaa pitävän ryhmän perinteet on nyt ammennettu tyhjiin, ja sen toimintatavat on nähty. Vaaliliitto Uudistava Vaihtoehto on valmis viemään SEL:n kohti uutta aikaa. Me haluamme olla tekemässä jäsenten näköistä, ihmisten kokoista liittoa, jonka arvoja ovat rehtiys, yhteistyö, osaaminen ja avoimuus. Lähde siis mukaan muutokseen, viedään yhdessä SEL ammattiliittona eteenpäin. Heitetään vanhat ja kuluneet toimintatavat yli laidan ja luodaan uusi, entistä vahvempi SEL!

1. TORJUNTATAISTELUISTA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISEEN Liiton keskeinen perustehtävä on työehtosopimuksista neuvotteleminen. Työehtosopimuksissa määritellään työn tekemisen ehdot, joita ovat muun muassa palkka, työaika, työajan lyhennys sekä osa vuosilomaan liittyvistä asioista. Suomalaisen työelämän kivijalka ovat yleissitovat työehtosopimukset. Mielestämme näin tulee olla myös tulevaisuudessa. Jotta työelämän peruskysymyksiin pystytään vastaamaan uuden kehityksen valossa, joudumme tarkastelemaan SEL:n työehtosopimuspolitiikkaa ja edunvalvonnan kysymyksiä laajemmin. Mielestämme SEL:n neuvottelutoiminnan ja työehtosopimusten tulee kyetä ennakoimaan työelämässä tapahtuvat muutokset huomattavasti nykyistä paremmin. Työntekijöiden on saatava osansa yritysten tehokkuuden kasvusta. Jaksamiseen ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvät vaatimukset edellyttävät liitolta tulevaisuudessa kykyä ja rohkeutta hakea työehtosopimusneuvotteluissa uusia ratkaisuja. Liiton valtaa pitävä enemmistöryhmä on vuosien aikana alistanut sopimuspolitiikan useaan otteeseen omien ryhmäetujensa edistämiseen. Näin ei saa enää tapahtua.

Elintarvikealan jatkuvan muutoksen vuoksi meidän täytyy olla valmiita tekemään tarvittaessa myös lyhyitä työehtosopimuksia. Pitkäjänteinen ja ennakoiva sopimuspolitiikka edellyttää tulevaisuudessa muutoksia tapaan, jolla liitto valmistautuu itse tes-kierroksiin. Elintarvikealalla on jatkossakin pystyttävä saamaan kunnollinen toimeentulo kokoaikaisista töistä. SEL:n työehtosopimuspolitiikkaa tulee mielestämme kehittää ennakoivan edunvalvonnan suuntaan: neuvottelutoiminnan tulee riittävän aikaisessa vaiheessa pystyä reagoimaan ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Me haluamme, että liittomme sopimuspolitiikka on määrätietoista ja jäsenlähtöistä; tavoitteena tulee olla pitkäjänteinen edunvalvonta sekä työpaikkojen turvaaminen. Panostusta työelämän hyvinvointiin ja työympäristön kehittämiseen työpaikoilla tulee lisätä huomattavasti. Työehdoista neuvoteltaessa SEL:n täytyy pystyä entistä enemmän kuuntelemaan kentän jäsenten ääntä.

1.1. Hätähuudot kaikuvat Elintarvikealojen työehtosopimuksissa on ongelmakohtia, joita ei ole saatu aiemmin korjattua. Tältä emme enää halua sulkea silmiämme, vaan epäkohdat pitää korjata. Työehtosopimuksia tulee kehittää useiden sopimuskausien tähtäimellä niin, että ne vastaavat ajan työelämän sisältöä ja turvaavat samalla riittävän ansiotason. Alan erityisongelmana näemme vuorotyöhön ja jaksamiseen liittyvät kysymykset. Elintarvikealan töiden järjestelyt, jatkuva tehokkuusajattelu, kiire sekä palkkiojärjestelmät aiheuttavat alan työtekijöille jatkuvaa aikapainetta sekä altistavat erilaisille tuki- ja liikuntaelinsairauksille. Mielestämme työmarkkinajärjestöjen (työnantajat sekä työntekijät) tulisi yhdessä rakentaa normistoa ja edesauttaa valtakunnallisia toimia hyvän ja terveyttä vaarantamattoman työnteon mahdollistamiseksi myös elintarvikealalla. Huolen luulisi olevan yhteinen, koska elintarvikealan sairauspoissaoloprosentti on teollisuusalojen


5

kärjessä. Mielestämme myös työhön perehdyttämiseen ja opastamiseen tulee kiinnittää työehdoissa erityistä huomiota. Virheelliset työtavat ja -liikkeet yhdistettynä runsaisiin, taakan kanssa tehtyihin toistoihin kuormittavat työntekijöitä liikaa. Mielestämme työehtosopimuksissa voitaisiin määritellä myös työnantajan kustantamat elvyttävät toimet, esimerkiksi hieronnat ja tietyt fysikaaliset hoidot.

kohtaisten erojen huomioimisen. Korkean jalostusasteen tuotteet mahdollistavat myös huomattavasti paremman palkkakehityksen. Naisten ja miesten tasa-arvo edellyttää myös työpaikkatasolla yhdenvertaisia etenemismahdollisuuksia.

Työehtosopimusten uudistaminen vaatii määrätietoista suunnitelmaa usean perättäisen sopimuskauden ajaksi. Meillä on kykyä ja halua kehittää liiton sopimuspolitiikkaa juuri tähän suuntaan. Liiton toimitsijoiden ammatillista erikoistumista ja syväosaamisen kehittämistä eri sopimusalojen ongelmakysymyksiin on kannustettava.

Leipomoalan työehtosopimusta on kehitettävä voimakkaasti. Peruspalkalla työskentelevien toimeentulo on ollut vuosi vuodelta vaikeampaa. Leipomoalan kuukausipalkasta lisien osuus on keskimäärin 22 prosenttia, muilla sopimusaloilla noin 12. Tämä osa palkasta on myös sitä, johon työantaja voi yksipuolisella päätöksellään vaikuttaa, ja sillä on suuri merkitys siihen, kuinka työntekijän kokonaisansiot muodostuvat. Tilanteen korjaaminen tapahtuu suunnitelmallisella ja pitkäjänteisellä otteella. Meillä pitää olla rohkeutta uudistua ja uudistaa sopimuspykäliä. Peruspalkan täytyy riittää kohtuulliseen toimeentuloon.

2. ALAKOHTAISET TAVOITTEET 2.1. Maidonjalostusala Maidonjalostusalan keskeinen kysymys on yleissitovan työehtosopimuksen turvaaminen sekä yhdenvertaisuuteen liittyvät ongelmat. Maidonjalostusalalla uhattuna on tällä hetkellä koko sopimusturva. Järjestökentän hajanaisuuden vuoksi palkkoja on jäänyt ulosmittaamatta, ja ammatillinen koulutus sekä työelämässä eteneminen suuntautuu muualle. Maidonjalostusalalla tehdään usein töitä kaikkina viikonpäivinä ja kaikkina vuorokauden aikoina, useimmiten periodi- ja jaksotyönä. Työ on ilta- ja yöpainotteista, siksi jaksaminen sekä perheen ja työn yhteensovittaminen asettavat haasteita työehtosopimuksien ajan tasalle saattamisessa.

2.3. Leipomoala

2.4. Liha-ala Lihateollisuudessa korostuvat lähes kaikki elintarvikealan ongelmat. Työ on raskasta ja kuluttavaa. Mielestämme työn myös elintarvikealalla on oltava sellaista, että siitä selviytyy terveenä läpi koko työuran. Siksi ikääntyville työntekijöille on taattava ikäohjelmilla yksilöllisiä ratkaisuja ansiotasoa laskematta.

Tavoitteena tulee olla sama palkka samasta työstä samalla työpaikalla. Maidonjalostusalan osalta sopimusturvan varmistaminen edellyttää vahvaa ”selliläistä” luottamusmiesverkostoa ja kykyä rakentaa tavoitteellista sopimustoimintaa.

Vakiintunutta palkkausjärjestelmää uhkaa vuokratyövoiman käyttö. Emme halua, että suomalaisessa lihanjalostustuotannossa joudutaan tilanteeseen, jossa palkkadumppaus on arkipäivää. Lihateollisuuden työntekijöiden voimakas ammattiylpeys ja ammattitaito ovat liiton suuri voimavara. Yhteistyössä kotimaisten liha-alan yrityksien kanssa pystymme säilyttämään yhden kotimaisen ruokatuotannon kivijaloista elinvoimaisena alana, jonka yksi edellytys on ammattitaitoinen työvoima.

2.2.

3. TYÖ TURVAKSI ELÄMÄLLE

Elintarviketeollisuus

Elintarviketeollisuuden ongelmana on sopimuskentän hajanaisuus. Teollisuuden työehtosopimus mahdollistaa muita sopimusaloja vapaamman työaikojen sijoittelun. Alalla tehdäänkin työtä viikon jokaisena päivänä. Sopimusneuvotteluissa tulee löytää erilaisille työpaikoille hyvät yhteiset tavoitteet. Nämä löytyvät jatkossa työelämässä jaksamiseen ja työajan lyhentämiseen liittyvissä kysymyksissä. TES-pohjaiset palkkiojärjestelmät mahdollistavat yritys-

Kotimaisen elintarviketeollisuuden tulevaisuus on turvattava. Lähtökohdan pitää olla, että suomalainen työ ja kotimainen elintarvike säilyttävät asemansa jatkuvasti lisääntyvää tuontia vastaan. Joudumme taistelemaan elintarvikkeiden säilyvyyden, kuluttajien mielikuvien ja tuoretuotannon välisessä ristipaineessa. Kauppojen tilausrytmit aiheuttavat jo nyt tilanteita, joissa ihmisten täytyy olla käytännössä jatkuvasti töissä.


6

Tuotantoketjun eri tekijöiden tulee kyetä nykyistä parempaan yhteistyöhön. Olemme valmiita toimimaan yhteistyössä tuottajien, työnantajien, yritysten sekä valtiovallan kanssa, jotta voimme kehittää elintarviketeollisuutta hyväksi työpaikaksi – sillä nostetaan alan ammattien ja laadukkaan työn arvostusta sekä parannetaan kotimaisen ruuan laatumielikuvaa myös kuluttajien silmissä.

tilannetta on hyödynnettävä myös SEL:n omassa toiminnassa. Ekologiset tekijät, tuoreus, jäljitettävyys ja huoltovarmuus ovat tekijöitä, jotka puoltavat lähiruuan asemaa. EU tasolla SEL:n on pyrittävä vaikuttamaan jäljitettävyyden parantamiseksi ja pakkausmerkintöjen selkeyttämiseksi. Kuluttajalla on oikeus tietää missä maassa ja millaisissa olosuhteissa tuotteet on valmistettu.

3.1. Tasa-arvoa työelämään

Elinkeinopoliittisen vaikuttamisen osalta tavoitteenamme on jäsenistön arvostuksen ja arkipäivän työelämän parantaminen. Liiton pitää toimia yhteiskunnallisessa ja elinkeinopoliittisessa vaikuttamisessa yhteistyöhakuisena ja -haluisena. Meillä on tähän tarvittavat valmiudet ja mahdollisuudet.

Sukupuolten sijoittumista eri työtehtäviin ohjaavat edelleen luutuneet asenteet. Työpaikoilla on otettava käyttöön johtamismalleja, joissa henkilöstö pääsee vaikuttamaan koulutuksen suunnitteluun ja panostuksiin. Ammatillinen koulutus on saatava jokaisen työntekijän oikeudeksi. Tavoitteenamme on työehtosopimuksilla sovittava työpaikkakohtainen koulutustakuujärjestelmä. Koulutustakuu voidaan luoda osana työpaikan kehittämistä, ja rahoituspanostusta voidaan kehittää osana sopimusjärjestelmää. Koulutustakuuohjelmassa tulee huomioida myös sukupuolten välinen tasa-arvo. Kehittyvä työyhteisö arvostaa yksilöä. Elintarviketeollisuuden ongelmia ovat korkeat sairauspoissaolot, työperäiset rasitusvammat ja työtapaturmat. Ikääntyviin työntekijöihin tulee kiinnittää erityistä huomiota, ja ikäohjelmia ja yksilöllisiä ratkaisuja on tuettava. Työn mielekkyys ja hyvä johtaminen kulkevat käsi kädessä. Henkilöstö on saatava aidosti mukaan osallistumaan yritysten kehittämiseen. SEL:n luottamusmiesten koulutusta tulee uudistaa kohtaamaan muuttuneet vaatimukset. Edunvalvonnan osaaminen pitää valjastaa jäsenistön työsuhteiden ja edunvalvonnan lisäksi työpaikan kehittämiseen. Tämän tulee tapahtua edunvalvonnasta tinkimättä.

3.2. Kotimaisuus ja puhtaus ovat arvovalintoja Suomalaiset arvostavat oman maansa puhtaita tuotteita. Samalla ruuan ulkomailta tuonti kuitenkin lisääntyy ja alan ammatillinen arvostus Suomessa on alamaissa. SEL voi vaikuttaa elintarvikesektorin ja sen työntekijöiden arvostukseen olemalla mukana kehittämässä työelämää ja luomalla mahdollisimman laajat kontaktit eri puolille suomalaista päätöksentekojärjestelmää. Elintarvikeala on pitkään kärsinyt aidon arvostuksen puutteesta. Tilanne on nyt osin muuttumassa. Paikallisten tuotteiden ja lähiruuan arvellaan olevan seuraava megatrendi. Tätä

3.3. Kansainvälinen edunvalvonta Kaupan kasvava valta elintarvikeketjussa, sopimusturvan rapautuminen sekä vuokratyön kasvu ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat useissa maissa työntekijöiden asemaa heikentävästi. EU-tasolla esiintyy myös voimakkaita paineita puuttua kansallisiin palkkaneuvotteluihin. Näitä pyrkimyksiä on päättäväisesti vastustettava. Tässä yhteydessä on vaikutettava samanaikaisesti kansalliseen ja Eurooppatason päätöksentekoon. Meillä tulee olla valmius kehittää sopimusyhteistyötä erityisesti muiden pohjoismaiden liittojen kanssa. Luottamusmiesten ja EWC-edustajien toimintaa kansainvälisissä yrityksissä on tuettava entistä tehokkaammin. Osallistuva ammattiliitto on avoin yhteistyölle muiden liittojen kanssa. Yhteistyötä tulee kehittää ja syventää. Kansainvälisellä tasolla yhteistyötä muiden maiden elintarvikealan työntekijäliittojen kanssa tulee tarkastella entistä enemmän osana SEL:n omaa perusedunvalvontaa. Eurooppalaista ns. sosiaalista vuoropuhelua työantajatahojen kanssa tulee edistää. Erityistä huomiota pitää tässä yhteydessä kiinnittää suomalaisomisteisiin yrityksiin ja niiden kansainväistymisprosesseihin.

4. UUSI VUOROVAIKUTTEINEN AMMATTILIITTO Jotta muutoksiin työelämässä voidaan vastata, liiton toimintatapojen kehittäminen on välttämätöntä. Työnantajien otteen kiristyminen ja globalisaation aiheuttamat haasteet on kohdattava rohkeasti. Liiton järjestölliset tavoitteet on asetettava ennakoimaan työelämässä tapahtuvia muutoksia. Tämä edellyttää liiton sisäisen valmistelun kehittä-


7

mistä, jossa jokaisen liiton jäsenen sanalla on merkitystä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pienten työpaikkojen asemaan ja liiton alueellista toimintaa tulee kehittää erityisesti palvelemaan jäsenhankintaa.

hoitaa vastuullisesti ja ympäristössä tapahtuvia muutoksia ennakoiden. Jäsenmaksun tulee kaikissa oloissa säilyä tasoltaan kilpailukykyisenä. Jäsenmaksutuotto muodostaa myös tulevaisuudessa liiton talouden perustan.

Mielestämme liiton toimintatapoja tulee kehittää voimakkaasti osallistuvan organisaation suuntaan. Meidän on kohdattava jäsen ihmisenä ja yksilönä. Jäsenten tukitoiminta edellyttää koko liiton organisaation osaamisen ja kokemuksen hyödyntämistä.

4.4. Nuorisossa on tulevaisuus

4.1. Ammattiliiton perusta on edunvalvonta työpaikoilla Jokaiselle työpaikalle on valittava luottamusmies. Luottamusmiesten asemaa tulee parantaa ja osaamista kehittää. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutus on edelleen keskeinen osa liiton toimintaa. Koulutuksen tulevaisuuden varmistaminen ja jatkuva kehittäminen on varmistettava.

4.2. Ammattiosastot Ammattiosastoista on jälleen tehtävä alueellisen ammattiyhdistystoiminnan elävä keskus. Jäsenten tulee tuntea ammattiosasto omakseen ja liiton on tuettava ammattiosastoja uudistumaan, jotta osaston paikka jäsenten elämässä muiden harrastusten ja aikaa vievien asioiden ohella vahvistuu. Ammattiosastorakennetta tulee kehittää vapaaehtoisuuden pohjalta kohti suurempia kokonaisuuksia. Osastojen yhteistoimintaa alat ylittävissä paikallisissa rakenteissa tulee kannustaa entistä enemmän. Maahanmuuttaja- ja nuorisotoimintaa osastoissa tulee tarvittaessa tukea myös liittotasolta.

4.3. Kilpailukykyinen jäsenmaksu SEL:n jäsenmaksun tulee olla kilpailukykyinen suhteessa muihin vastaaviin ammattiliittoihin. Tämä tarkoittaa käytännössä nykyisen kokoista liiton organisaatiota. Resursseja on kohdennettava paremmin jäsenpalveluun ja jäsenten tukemiseen. Liiton resurssien täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää henkilöstön erikoistumista ja osaamisen täysimääräistä hyödyntämistä. Ulkopuolisten kumppanuussuhteiden hyödyntämistä tulee syventää. Liiton omia resursseja on kohdennettava nykyistä enemmän välittömään jäsenpalveluun ja työpaikkaorganisaation tukemiseen. Liiton taloutta tulee

SEL:n nuorisotoiminnan kehittäminen osaksi avointa vuorovaikutteista liittoa on lähitulevaisuuden keskeinen tehtävä. Nuorten on koettava, että he voivat vaikuttaa liiton päätöksiin nykyistä paremmin. Tähän on luotava myös tarvittavat rakenteet. Liiton on tuettava aluejärjestöjen ja ammattiosastojen nuorisotoimintaan entistä enemmän. Seuraavan edustajakokouskauden aikana on aloitettava nuorille suunnattu järjestelmällinen koulutus ja koko nuorisotoiminta täytyy organisoida uudelleen – muutaman kerran vuodessa tapahtuva vapaamuotoinen ohjelma ei enää riitä. Nuorille on aidosti varattava mahdollisuus toimia liiton sisällä asioiden kyseenalaistajana ja uuden kehittäjänä. SEL:n on panostettava entistä enemmän myös opiskelijajäsenhankintaan. Tietoa elintarvikealasta työpaikkana ja liiton edunvalvontatyöstä täytyy pystyä välittämään opiskelijoille entistä paremmin.

4.5. Ryhtiä koulutustoimintaan Muutos kohti vuorovaikutteista, osallistuvaa ja osallistavaa ammattiliittoa asettaa suuria haasteita liiton koulutustoiminnan kehittämiselle. Koulutuksen asema ja tehtävät onkin nähtävä keskeisenä osana tätä muutosprosessia. Luottamushenkilökoulutusten lisäksi ammattiliiton on kehitettävä myös jäsen- ja järjestökoulutuksia, ammattiosastojen koulutuksia unohtamatta.


POSTIVAALIT 28.3.–4.4.2012 UURNAVAALIT 18.4.–25.4.2012

KÄYTÄ ÄÄNTÄSI!

www.uudistavavaihtoehto.fi

IHMISTEN KOKOINEN LIITTO  

sitoutumattomien ja elintarvikedemareiden vaaliohjelma SEL:n edustajakokousvaaleissa vuonna 2012