Page 1

SCOUTTI2-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Uudenmaan Partiopiiri ry:n monikulttuurisuusprojekti 2013-2014 1


SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.2. Projektin tavoitteet

3 4-5

2. MITEN PROJEKTIN TAVOITTEISSA ONNISTUTTIIN? 2.1. Maahanmuuttajia pyritään saamaan mukaan partioon 2.2. Partiolaisia kasvatetaan avoimemmiksi 2.3. Toimintamalli juurrutetaan osaksi normaalitoimintaa.

6-11

3. PROJEKTIN TEKIJÄT 3.1. Projektiryhmä 3.2. Yhteistyölippukunnat 3.3. Kämppi-leirin tekijät 3.4. Paossa-roolipelin tekijät 3.5. Ohjausryhmä 3.6. Yhteistyökumppanit

12-13

4. VIESTINTÄ

14

5. TALOUS

15

6. YHTEENVETO PROJEKTIN AIKANA TAPAHTUNEISTA MUUTOKSISTA

16

7. MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN?

17

LIITTEET

18-19

SCOUTTI2-PROJEKTI 2013-2014 Jane ja Aatos Erkon säätiön rahoituksella Tavoitteet: 1.Maahanmuuttajia pyritään saamaan mukaan partioon, 2.partiolaisia kasvatetaan avoimemmiksi ja 3.toimintamalli juurrutetaan osaksi normaalia toimintaa. Toiminta suunnattiin neljälle paikkakunnalle: Keravalle, Hyvinkäälle, Lohjalle ja Järvenpäähän.

Mukana oli neljä yhteistyölippukuntaa: Eräkamut, Hyvinkään Miilupartio, Lohjan Nummitytöt ja Järvenpään Metsänkävijät Järjestettiin kaksi monikulttuurista Kämppi-leiriä, joissa oli yhteensä noin 300 osallistujaa.

Järjestettiin kaksitoista Paossa-roolipeliä, joissa oli yli 300 osallistujaa. 2


1.JOHDANTO Uudenmaan Partiopiiri ry on noin 4500 jäsenen järjestö, joka toimii pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta koko Uudenmaan alueella. Piiriin kuuluu yli 60 aluejärjestöä, eli lippukuntaa. Lippukunnat tarjoavat partiotoimintaa paikallisesti, yhteisöllisyyttä edistäen. Uudenmaan alue on muuttovoittoista, ja tähän vaikuttaa suuresti maahanmuuttajien määrän lisääntyminen. Niin kuin harrastuksissa usein, myös partiossa maahanmuuttajien määrä on suhteessa erittäin pieni. Harrastusta voidaan kuitenkin pitää integroitumista edistävänä asiana, jolloin maahanmuuttajien mukaan saaminen harrastuksiin olisi yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeää. Partiolla on valtava potentiaali maahanmuuttajalasten ja -nuorten integroitumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan sen kasvatuksellisten tavoitteiden ja yhteisöllisyyden takia. Uudenmaan Partiopiiri on jo vuosia tehnyt työtä sen eteen, että maahanmuuttajia saadaan mukaan toimintaan. Vuosina 2006-2008 asiaa edistettiin Kulttuurikarkelot -projektin avulla. Tämä loi pohjaa maahanmuuttajatyölle keskittymällä erityisesti edistämään partiolaisten avoimuutta. Vuonna 2009 käynnistettiin SCOUTTI-projekti, joka avoimuuden edistämisen lisäksi pyrki saamaan toimintaan mukaan maahanmuuttajia. Projektin aikana luotiin pohja nykyiselle SCOUTTI2-projektille, jossa luotiin konkreettiset toimintamallit tavoitteiden edistämiseksi. SCOUTTI2-projekti poikkesi edeltäjistään erityisesti siinä, ettei maahanmuuttajien ajateltu olevan enää pelkästään kohderyhmä, vaan heidät haluttiin aidosti osallistaa toimintaan mukaan jo päätöksenteosta lähtien. Toinen merkittävä muutos oli, että keskityttiin ainoastaan kahden toimintamallin kehittämiseen, monikulttuurisiin Kämppi-leireihin ja Paossa -roolipeleihin. Näin toiminta konkretisoitui ja siten sille annettiin paremmat mahdollisuudet siirtyä myös osaksi normaalia toimintaa.

3


Kämppi-leirien tavoitteena oli edistää partiolaisten ja maahanmuuttajien välistä kanssakäymistä ja lisätä avoimuutta.

1.1. Projektin tavoitteet Projektin tarkoituksena on ollut tukea maahanmuuttajanuorten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan partioharrastuksen avulla. Jotta maahanmuuttajia saadaan mukaan toimintaan, paikallisten partiolippukuntien tukemista ja partiolaisten avoimuuden edistämistä pidettiin tärkeänä. Projektin aikana toteutetut mallit on ollut tarkoitus juurruttaa osaksi Uudenmaan Partiopiirin normaalia toimintaa.

teistyölippukuntien toiminta-alueilta. Tarkoituksena oli tutustuttaa leirillä tiettyjen paikkakuntien partiolaiset ja maahanmuuttajat toisiinsa. Yhteistyölippukuntia oli tarkoitus saada projektin aikana kaikkiaan kymmenen. Ensisijaisesti yhteistyölippukuntia pyrittiin saamaan alueilta, joissa maahanmuuttajien osuus on merkittävä. Näitä ovat esimerkiksi Hyvinkää, Kerava, Järvenpää, Lohja, Porvoo ja Kirkkonummi.

Hankkeelle asetetut tavoitteet olivat seuraavat: 1.Maahanmuuttajia pyritään saamaan mukaan partioon, 2.partiolaisia kasvatetaan avoimemmiksi ja 3.toimintamalli juurrutetaan osaksi normaalia toimintaa.

Toista tavoitetta oli tarkoitus toteuttaa niin edellä mainitun leirin kuin roolipelienkin avulla. Ajatuksena oli, että leirillä partiolaiset pääsevät kosketuksiin paikkakunnallaan asuvien maahanmuuttajien kanssa. Leirin ohjelmassa oli tarkoitus korostaa yhdessä tekemistä, ja sen myötä kanssakäymiselle ja tutustumiselle annettiin hyvät lähtökohdat. Roolipelien tarkoituksena puolestaan oli edistää partiolaisten ymmärrystä pakolaisia kohtaan. Suomen Pakolaisavun Suomeen tuotua Paossa-roolipeliä oli tarkoitus järjestää lippukuntien omissa tapahtumis-

Ensimmäistä tavoitetta pyrittiin lähtökohtaisesti toteuttamaan avoimen leirin avulla. Tavoitteena oli, että projektiryhmä järjestäisi projektin aikana 2-4 leiriä siten, että sinne osallistuu partiolaisia yhteistyölippukunnista ja maahanmuuttajia yh-

4


Kämppi-leirien tavoitteena oli myös tarjota matala kynnys tutustua partioon tai tulla partioon vapaaehtoiseksi.

sa. Puhetta oli myös Suomen Punaisen Ristin kehittämästä roolipelistä. Roolipelit oli tarkoitus suunnata ennen kaikkea 15-vuotiaista ylöspäin, kun taas nuoremmille ikäkausille avoimuutta oli tarkoitus edistää edellisessä projektissa kehitetyn Avainnippu avoimuuteen –sivuston avulla. Jo lähtökohtaisesti projektin on ollut tarkoitus pyrkiä olemaan koko toiminta-aikansa vahvasti osana piirin ja lippukuntien toimintaa. Tämä huomioitiin mm. rekrytoitaessa projektiryhmää; projektinjohtaja toimii piirihallituksen jäsenenä projektiministerin pestissä, ja projektiryhmä koostuu yhteistyölippukuntien jäsenistä. Tämän lisäksi avoimista leireistä oli tarkoitus luoda toimiva malli, jota olisi helppo monistaa lippukuntiin projektin päätyttyä. Roolipelit puolestaan oli tarkoitus saada osaksi partio-ohjelmaa. Roolipelien ajateltiin ruokkivan itseään, sillä jokainen sen käynyt oli oikeutettu järjestämään pelin myös muille. Ajateltiin, että mitä enemmän partiolaisia osallistuu roolipeleihin, sitä paremmin niitä voidaan järjestää myös itsenäisesti omille jäsenille niin lippukunnissa kuin piiritasollakin, ja jopa valtakunnallisesti. 5


2.MITEN PROJEKTI ONNISTUI TAVOITTEISSAAN? Seuraavassa käydään tavoitekohtaisesti läpi, miten projekti onnistui.

2.1. Maahanmuuttajia pyritään saamaan mukaan partioon Projektin aikana järjestettiin kaksi monikulttuurista Kämppi-leiriä 13.-16.6.2013 ja 12.15.6.2014. Leirien ajatuksena oli, että voisimme tarjota ei-partiolaisille (etenkin maahanmuuttajataustaisille) matalan kynnyksen tutustua partioon ja partiolaisiin. Leiriohjelma suunniteltiin siten, että siinä yhdistyivät partiotaidot ja eri kulttuurit. Leiri poikkesi muista partioleireistä juuri sillä, että markkinointi kohdistettiin erityisesti muihin kuin partion jäseniin. Molemmilla leireillä oli tavoitteena, että osallistujista noin puolet on maahanmuuttajataustaisia. Tähän tavoitteeseen ei täysin päästy, vaikka maahanmuuttajia tavoitettiinkin. Maahanmuuttajien tavoittaminen oli yhtä vaikeaa kuin se edellisessäkin projektissa oli ollut. Molempien leirien markkinoinnissa pyrittiin panostamaan siihen, että vierailtaisiin mahdollisimman paljon eri paikkakunnilla kertomassa

leiristä suoraan kohderyhmälle. Lisäksi pyrittiin tekemään yhteistyötä paikallisten maahanmuuttajatoimijoiden kanssa tavoitteen saavuttamiseksi. Kämppiä markkinoitiin monikulttuurisena leirinä, ei pelkkänä partioleirinä. Se kiinnostaa monikulttuurista kohderyhmää enemmän kuin pelkkä partioleiri ja antaa partiolaisillekin uuden kokemuksen. Vuonna 2013 Kämpille osallistui yhteensä noin 100 ihmistä, joista vajaa 40% oli maahanmuuttajataustaisia. Seuraavana vuonna osallistujia oli noin 200, mutta maahanmuuttajien prosentuaalinen osuus ei edellisestä vuodesta noussut. Molemmilla leireillä puhuttuja kieliä oli noin 20. Vaikka maahanmuuttajia ei tavoitettu odotettua määrää, merkittävää on myös markkinoinnin kautta tulleet kohtaamiset. Markkinointivierai-

KÄMPPI 2013

KÄMPPI 2014

Leirin osallistujamäärä:

Leirin osallistujien määrä:

103

220

Puhuttujen kielten määrä (lukuunottamatta kotimaisia kieliä):

Puhuttujen kielten määrä (lukuunottamatta kotimaisia kieliä):

•joista partiolaisia 52 •joista ei-partiolaisia 51

20

•joista partiolaisia 150 •joista ei-partiolaisia 74

19 6


luja tehtiin kymmeniä ja sen kautta tavoitettiin satoja maahanmuuttajia. Paikkakunnilla tehtiin kahtena keväänä siis paikallista partion markkinointia moneen otteeseen. Vierailut olivat hyvin erilaisia aina yksittäisestä käynnistä yhteisen tapahtuman järjestämiseen. Myös kohderyhmän suuruus vaihteli, joissain paikoissa oli yksittäisiä ihmisiä kun parhaimmillaan taas kohderyhmään kuuluvia oli toistasataa. Huomionarvoista on myös se, että niille maahanmuuttajille, jotka saatiin leirille, pystyttiin tarjoamaan merkittävä kokemus. Moni maahanmuuttajista oli ensimmäistä kertaa yötä teltassa, jotkut ensimmäistä kertaa ilman vanhempiaan. Jotkut taas olivat ensimmäistä kertaa aidossa kanssakäymisessa suomalaisten kanssa.

Kämppi-leirejä markkinoitiin monella eri tavalla. Tässä kuvassa osallistuttiin Järvenpäässä järjestettyyn Venny-Startti-tapahtumaan keväällä 2014. Ohikulkijat saivat maalata kylttejä leirialueelle.

Kaikista suurin muutos edelliseen projektiin nähden on ollut maahanmuuttajien saaminen mukaan kaikille tasoille projektin toimintaa. Niin ohjausryhmässä, projektiryhmässä kuin leirintekijöiden joukossa on ollut vapaaehtoisia eri taustoista. Eniten maahanmuuttajataustaisia tekijöitä saatiin Kämppi-leireille, joissa ensimmäisellä heitä oli noin neljäsosa ja toisella noin kolmasosa kaikista tekijöistä. Uskomme, että tämä on yksi merkittävimmistä asioista ylipäätään madaltaa kynnystä tulla partioon mukaan ja toisaalta se myös ruokkii itseään. Tästä kertoo esimerkiksi se, että osa ensimmäiselle leirille osallistuneista halusi seuraavalla leirillä tulla itse järjestäjäksi.

TALVITAPAHTUMA JÄRVENPÄÄSSÄ Kämpin markkinointiin kuului useita erilaisia vierailuja ja pienempien tapahtumien järjestämistä yhteistyössä paikallisten maahanmuuttajatoimijoiden kanssa. Yksi tällainen tapahtuma järjestettiin Järvenpäässä keväällä 2014.

Molempien leirien yhteydessä järjestettiin myös koulutusta maahanmuuttajataustaisille tekijöille. Yhteistyössä Suomen Partiolaisten ja Pääkaupunkiseudun Partiolaisten kanssa järjestettiin leirinjärjestäjä- ja ohjaajakoulutus. Toisella kerralla koulutus myös mitoitettiin yhteistyössä ok-opintokeskuksen kanssa. Tämän johdosta osallistujat saivat kurssista virallisen todistuksen, jota voi hyödyntää esimerkiksi opinnoissaan tai töitä hakiessa.

Setlementti Louhelan Monikulttuurisen Ringin, Järvenpään Metsänkävijöiden sekä Eräkamujen järjestämä talvitapahtuma suunniteltiin alusta lähtien yhteistyössä. Partiolaiset menivät vierailemaan Monikulttuurisen ringin nuorten kerhoon, jossa ensin kerrottiin lippukuntien toiminnasta ja tulevasta Kämppi-leiristä. Tämän jälkeen suunniteltiin yhdessä ohjelmaa ja aikatauluja niin nuorten kuin Monikulttuurisen ringin ohjaajan kanssa. Tapahtumasta tuli onnistunut ja yhdessä suunniteltu ohjelma toimi hyvin. Hyvällä yhteistyöllä ja nuorten kontakteilla tapahtumaan saatiin osallistujia yhteensä noin 50.

Molemmista leireistä on tehty omat raporttinsa, joiden linkit löytyvät liitteestä.

7


2.2. Partiolaisia kasvatetaan avoimemmiksi Kämppi-leirien toinen tarkoitus oli mahdollistaa partiolaisille aito kohtaaminen ja yhdessä tekeminen eri taustoista tulevien ihmisten kanssa. Tätä kautta haluttiin lisätä avoimuutta. Avoimuus ja kohtaaminen mainittiin useissa leirin palautteissa. Etenkin nuoremmista moni oli ensimmäistä kertaa tekemisissä maahanmuuttajien kanssa, ja siten leirikokemus oli ainutlaatuinen.

jotka tänäkin päivänä joutuvat jättämään kotinsa esimerkiksi sodan tai vainon takia. Roolipelin katsotaan olevan tehokas tapa saada ihmiset eläytymään tuntemattomaan tilanteeseen. Sen tarkoituksena on herättää ja vahvistaa tietoisuutta pakolaisuudesta ja tuoda ne lähemmäksi oman pelikokemuksen kautta. Jokaiseen roolipeliin sisältyy purku, jossa käsitellään kokemuksia ja pelissä heränneitä ajatuksia. Tässä purussa saattaa olla mukana myös pakolaistaustainen henkilö, joka kertoo omakohtaisesta kokemuksestaan. Paossa-roolipeli on UNHCR:n kehittämä peli.

Kämppi-leirien lisäksi projekti järjesti Paossa-roolipelejä. Roolipelin osallistujat joutuvat pakolaisen asemaan ja he saavat omakohtaisen kokemuksen niiden ihmisten tilanteesta,

PAOSSA -ROOLIPELIT LUKUINA Paossa-roolipelien määrä:

12

Osallistujien määrä:

yli 300

8


Suomen Pakolaisapu koulutti 10 partiolaista järjestämään Paossa-roolipelejä keväällä 2013. Tämän jälkeen edellä mainittu taho ei roolipelejä ole järjestänyt, ja näin SCOUTTI2-projekti on ollut koko Suomessa sen ainoa järjestäjä. Roolipelejä järjestettiin projektin aikana 12 kertaa ja näillä tavoitettiin yli 300 nuorta ja aikuista partiolaista. Pelejä oli hyvin erilaisia ja erikokoisia aina viidestä osallistujasta viiteenkymmeneen. Pelejä järjestettiin niin lippukuntien kuin piirin, sekä yhdessä valtakunnallisessa tapahtumassa. Suurin osa peleistä oli järjestetty jonkun muun partiotapahtuman yhteydessä, jolloin ei tarvinnut keskittyä markkinointiin. Yksi avoin peli järjestettiin myös, mutta hyvin äkkiä huomattiin, ettei se ole kannattavaa suurista ennakkojärjestelyistä ja pienestä osallistujamäärästä johtuen.

Paossa-roolipeli järjestettiin kaikkiaan 12 kertaa ja peliin osallistui yli 300 nuorta ja aikuista.

Itse pelikokemuksen lisäksi merkittävimpiä kokemuksia nuorille antoi purussa mukana olleet pakolaistaustaiset henkilöt, jotka kertoivat paostaan omasta kotimaastaan Suurin tapahtuma, jossa Paossa-roolipeli järjestettiin, oli 15-17-vuotiaille suunnattu Explo13, jossa peliin osallistui noin 150 nuorta.

PAOSSA -ROOLIPELI ALUELEIRILLÄ SCOUTTI2-projekti järjesti kaksi peliä Galileo 2014 -alueleirillä. Peliin osallistui noin 50 yli 15-vuotiasta partiolaista. Lisäksi pelin purkutilaisuuteen osallistui pakolaistaustainen henkilö, joka kertoi omakohtaisen kokemuksen saapumisestaan Suomeen. Leirin saaman palautteen perusteella peli avasi merkittävästi partiolaisten kuvaa pakolaisuudesta, ja peli oli monelle erittäin mieleinen ohjelmaosio. Waldemar von Frencell antoi avustuksen Galileon peleihin.

Toisella Kämppi-leirillä oli noin 200 osallistujaa. Kämppi-leirien kautta tullutta aitoa yhdessä tekemistä voidaan pitää kaikista tehokkaimpana avoimuuskasvatuksena.

9


2.3. Toimintamalli juurrutetaan osaksi normaalia toimintaa Projekti on koko toimintansa aikana kiinnittänyt huomiota toiminnan juurruttamiseen. Jo lähtökohtaisesti projekti on pyrkinyt luomaan malleja, joita olisi helppo monistaa ja joita olisi helppo järjestää tulevaisuudessakin. Toinen näistä malleista on Kämppi-leiri. Kahden leirin myötä on pystytty todistamaan, että ei-partiolaisten ja maahanmuuttajien tavoittaminen eri toiminnan tasoille on mahdollista. Leirit ovat olleet täysin uudenlainen toimintatapa partiolaisille. Hyvän pohja on kuitenkin antanut esimerkiksi edellinen Uudenmaan Partiopiirin järjestämä piirileiri, johon osallistui myös ei-partiolaisia. Kuitenkin aktiivinen markkinointi ja yhteistyö ulkopuolisten toimijoiden kanssa on ollut suhteellisen uutta. Toinen malleista on Paossa-roolipeli. Roolipelistä on luotu paketti, johon kuuluu todella yk-

sityiskohtaiset ohjeet pelin järjestämiseen sekä roolipelissä tarvittava rekvisiitta. Käytännössä jos roolipelin haluaa järjestää, löytyy sitä varten kaikki tarvittava. Juurruttamisessa Kämpin ja Paossa-roolipelin osalta voidaan katsoa onnistuneen ainakin osittain. Uudenmaan Partiopiirin syyskokouksessa 2014 päätettiin, että Kämppi-leiri järjestetään myös seuraavana vuonna. Lisäksi piirihallitus päätti syksyllä 2014, että vielä saman vuoden aikana perustetaan kansainvälisyydestä ja monikulttuurisuudesta vastaava ryhmä, jonka tehtäviin kuuluvat mm. Paossa-roolipeleistä ja Kämppi-leiristä vastaaminen. Yksi juurruttamisessa tärkeä asia on ollut myös Uudenmaan Partiopiirin toimintasuunnitelmaan merkitty tavoite rekrytoida maahanmuuttajia järjestämään myös muita partiotapahtumia.

YHTEISTYÖLIPPUKUNTA LOHJAN NUMMITYTÖT Lohjan Nummitytöt ovat olleet mukana jo SCOUTTI-projektissa ja osallistuminen SCOUTTI2-projektiin oli luonnollinen jatkumo. Ensimmäiseen projektiin lippukunta lähti lippukunnanjohtajan aloitteesta. Yhteyshenkilönä sekä sittemmin projektiryhmäläisenä toimi sama henkilö. Lohjalla monet projektiin liittyvät tapahtumat ovat olleet johtajiston toteuttamia. Vaikka projektiryhmäläinen on ollut mukana suunnittelussa ja yhteydenotoissa, ei läsnäolo ole aina ollut mahdollista pitkän välimatkan takia. Tämä on johtanut siihen että monet lippukunnan johtajista ovat ottaneet vastuuta projektin toteutumisesta sekä aihe on ollut paljon esillä lippukunnan arjessa. Lohjan Nummitytöissä on ollut kiinnostusta ja aktiivista otetta maahanmuuttajien rekrytointiin ja avoimuuskasvatukseen.

10


SCOUTTI2-projekti on suositellut tätä myös keskusjärjestön järjestämälle Roihu 2016-leirille, johon rekrytoidaan satoja vapaaehtoisia. Samoin projekti suosittelee, että Uudenmaan Partiopiirin piirileirillä huomioidaan rekrytoitaessa myös maahanmuuttajataustaiset vapaaehtoiset. Kaikista haastavinta on ollut edistää toiminnan juurruttamista lippukuntiin. Vaikka yhteistyölippukuntia projektilla on ollut mukana neljä ja jokaisesta niistä on ollut jäsen projektiryhmässä, ei toimintaa olla saatu tavoitteiden mukaisesti siirrettyä aidosti kaikkiin lippukuntiin. Syynä tähän on suurimmaksi osaksi ollut joko se, että projektiryhmässä mukana ollut henkilö ei ole ollut aktiivisesti mukana lippukunnan toiminnassa ja/tai etteivät lippukunnan muut toimijat ole olleet innostuneita edistämään projektin tavoitteita. Tilanne on yleensä ollut se, että projektiryhmän jäsen on yksin pyrkinyt edistämään tavoitetta lippukunnassa, eikä siksi toiminta ole ollut aidosti osana lippukunnan toimintaa.

Kämppi-leiri tavoitti paljon maahanmuuttajia, ja leiriä tullaan järjestämään myös projektin päätyttyä.

Voidaan siis miettiä, miten juurruttamisessa lippukuntiin on mahdollista onnistua, jos lippukunnat eivät ole aidosti olleet mukana koko projektissa? Tätä varten jokaisessa lippukunnassa vierailtiin syksyllä 2014 ja keskusteltiin siitä, minkälaista yhteistyötä paikkakunnalla on projektin aikana tehty, ja mietittiin yhdessä lippukunnan johtajiston kanssa, miten yhteistyötä voisi jatkaa seuraavana vuonna. Kaikille lippukunnille koostettiin tästä paikkakuntakohtainen yhteistyösuunnitelma, jotta lippukuntien olisi helpompi tarttua asiaan.

Kämppi-leireillä syntyi paljon uusia ystävyyssuhteita.

Näiden juurruttamistoimenpiteiden lisäksi Uudenmaan Partiopiiri on vaikuttanut siihen, että valtakunnallisessa Suomen Partiolaisten toiminnan painotuksissa tulee kahden seuraavan vuoden osalta näkymään monikulttuurisuuden edistäminen. Lisäksi projektin tavoitteissa mainittua SPR:n kanssa yhteistyössä toteutettavaa Konfliktin keskeltä -roolipeliä suunnitellaan toteutettavaksi Suomen Partiolaisten suurleirillä vuonna 2016.

Kämppi-leirillä järjestetyssä ohjelmassa kiinnitettiin huomiota yhdessä tekemiseen. Yksi ohjelmanumero oli leiriolympialaiset, jossa jokaisen joukkueen tuli tehdä mm. yhteinen leirihuuto.

11


3. PROJEKTIN TOTEUTTAJAT Projektia oli toteuttamassa kymmeniä vapaaehtoisia sekä yksi palkattu työntekijä. Projektin lähtöajatuksen mukaisesti rekrytoinneissa keskityttiin paljon myös eri taustoista tuleviin ihmisiin ja vapaaehtoiset olivat sekä partiotaustaisia että partion ulkopuolelta.

3.1. Projektiryhmä Projektin vetovastuussa on ollut projektiryhmä, jossa on ollut kahden vuoden aikana yhteensä 10 jäsentä. Tarkempia tietoja projektiryhmän kokoonpanosta löytyy liitteestä. Projektiryhmän jäsenistä suurin osa oli ensimmäistä kertaa Uudenmaan Partiopiirissä vapaaehtoisena. Projektiryhmän jäsenet kokivat oppineensa paljon sekä monikulttuurisuuteen liittyvistä asioista että projektityöskentelystä. Myös järjestötyöosaaminen, johtamis-, markkinointi- ja viestintä- sekä leirinjärjestämistaidot olivat projektiryhmäläisten mielestä kehittyneet. Tärkeimmäksi koettiin yhdessä tekeminen, ja tunne siitä, että tehtiin tärkeää työtä. Projektia on voitu hyödyntää kokemuksena myös jopa työ- ja opiskeluelämässä.

3.2. Yhteistyölippukunnat Projektissa on ollut mukana neljä yhteistyölippukuntaa, joissa monikulttuurisuustoimintaa on erityisesti pyritty edistämään. Yhteistyölippukunnat pyrittiin löytämään alueilta, joissa maahanmuuttajien osuus on merkittävä. Yhteistyö-

lippukuntia ei lopulta saatu mukaan tavoiteena ollutta määrää. Jotkut lippukunnat olivat kuitenkin jollakin tavalla edistämässä projektin tavoitteita, vaikka eivät yhteistyölippukuntia ollutkaan. Yhteistyölippukuntien kanssa käytiin projektin aluksi pestikeskustelu, jossa käsiteltiin projektin tavoitteita ja sitä, miten lippukunta voi omassa toiminnassaan edistää niitä. Tällä haluttiin varmistaa, että koko lippukunta olisi sitoutunut projektin tavoitteisiin ja että jokainen lippukunta saisi itse määritellä, millä toimilla tavoitteita edistäisi. Yhtenä tärkeänä toimena paikkakunnilla oli yhteistyö paikallisten maahanmuuttajatoimijoiden kanssa. Lippukunnat toteuttivat yhteistyötä monin eri tavoin aina partion esittelystä yhteisten tapahtumien järjestämiseen. Yhteistyöllä tavoitettiin maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria, joita saatiin mukaan esimerkiksi Kämppi-leirille. Lippukunnat kokivat projektin hyödyn hyvin eri tavoin. Osan mielestä tukea ja yhteydenpitoa oli ollut tarpeeksi, osa taas koki, että yhteyden-

KYMMENIÄ VAPAAEHTOISIA Vapaaehtoisten määrät ryhmittäin: Projektiryhmä:

Kämppi 2014:

10

42

Ohjausryhmä:

Paossa-roolipelin vetäjät:

8

yli 300

Kämppi 2013:

39 12


pito olisi voinut olla aktiivisempaa. Ongelmaksi nähtiin myös oman lippukunnan aktiivisuus. On selvää, että mikäli lippukunta haluaisi aidosti edistää monikulttuurisuutta, ei riitä että ainoastaan yksi ihminen on asiasta kiinnostunut, vaan se pitäisi olla koko lippukunnan asia.

3.3. Kämppi-leirin tekijät Molemmilla Kämppi-leireillä oli noin 40 tekijää. Leirintekijöiden joukossa oli niin partiolaisia kuin ei-partiolaisia. Tekijöistä noin kolmannes oli maahanmuuttajataustaisia. Osalle leirintekijöistä Kämppi oli ensimmäinen kosketus partioon. Suurimman osan mielestä vapaaehtoisena toimiminen oli mukavaa. Joku mainitsi kokemuksen olleen väsyttävä ja kuluttava. Tähän olisi ollut hyvä kiinnittää enemmän huomiota ja huolehtia siitä, että tekijät olisivat saaneet tarvittavan tuen. Tämä koskee etenkin uusia toimijoita, joille toimintaympäristö on täysin uusi. Parhaimmiksi kokemuksiksi mainittiin muun muassa monikulttuurinen tunnelma, yhteishenki ja jotkut tietyt yhteisohjelmat. Joku mainitsi parhaaksi muistoksi myös nukkumisen teltassa. Ikävimpiä kokemuksia olivat mm. sade, kiire, väsymys ja tekijöiden vähäinen määrä. Lähes kaikki ilmoittivat, että ovat kiinnostuneita myös jatkossa osallistumaan partiotapahtumien järjestämiseen.

3.4. Paossa-roolipelin tekijät Paossa-roolipeleistä projektiryhmässä vastasi yksi henkilö. Hän rekrytoi porukan jokaiseen

järjestettyyn peliin. Käytännössä roolipelin käynyt henkilö on oikeutettu toimimaan pelin järjestäjänä.

3.5. Ohjausryhmä Projektissa on toiminut ohjausryhmä, jonka tehtävänä on ollut sparrata projektinjohtajia saavuttamaan projektille asetetut tavoitteet. Ohjausryhmässä on ollut yhteensä kahdeksan henkilöä. Ryhmä koottiin siten, että siihen hankittiin mahdollisimman monipuolinen osaaminen niin partion sisältä kuin sen ulkopuolelta. Ryhmä kokoontui noin kymmenen kertaa projektin aikana.

3.6. Yhteistyökumppanit Projekti on tehnyt paljon yhteistyötä eri maahanmuuttajatoimijoiden kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on ollut tavoittaa projektin kohderyhmää, jotta heille saisi markkinoitua partiotoimintaa. Yhteistyö on onnistunut hyvin, ja ilman sitä esimerkiksi Kämppi-leireille ei olisi saatu niin paljon maahanmuuttajataustaisia osallistujia. Yhteistyömuodot ovat olleet hyvin erilaisia aina markkinointivierailusta yhteistyössä järjestettyihin tapahtumiin. Lisätietoja yhteistyökumppaneista löytyy liitteestä. Yhteistyötä tehtiin tiiviisti etenkin leirinjärjestäjä- ja ohjaajakoulutuksen yhteydessä Suomen Partiolaisten ja Pääkaupunkiseudun Partiolaisten sekä ok-opintokeskuksen kanssa. Lisäksi etenkin markkinoinnin osalta yhteistyötä tehtiin Leirikesä ry:n, Suomen Pakolaisapu ry:n ja Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kanssa.

Kämppi-leireille saatiin paljon maahanmuuttajataustaisia tekijöitä.

13


4. VIESTINTÄ JA MUU NÄKYVYYS

Projektin aikana toteutettiin monenlaista viestintää. Päätavoitteena oli markkinoida partiota maahanmuuttajataustaisille lapsille, nuorille ja perheille. Toisena tavoitteena oli saada yleistä näkyvyyttä.

Projektista tehtiin neljä lehtiartikkelia ulkopuolisissa medioissa. Tämän lisäksi projekti näkyi kaikissa mahdollisissa partiojulkaisuissa, jotka tavoittivat laajasti Uudenmaan Partiopiirin jäsenistöä.

Projektin puitteissa facebookiin luotiin Kämppi-leirille omat sivut, joissa tykkääjiä oli projektin päätyttyä 252. Sivut olivat aktiivisimmillaan aina keväisin ennen leiriä, ja kattavin päivitys tavoitti 1431 henkilöä. Merkittävää oli, että facebook-sivujen kautta tavoitettiin paljon maahanmuuttajataustaisia henkilöitä sekä laajasti ihmisiä juuri niiltä paikkakunnilta, joihin markkinointi pääsääntöisesti kohdistui. Facebook-sivut saivat näkyvyyttä maahanmuuttajien kautta myös ulkomaille saakka. Eniten facebook-sivut tavoittivat 18-34-vuotiaita ( 33%) ja sen jälkeen sekä 13-17- ja 35-44-vuotiaita (yhteensä 20%).

Projektille myönnettiin myös Uusimaa-palkinto vuonna 2013. Palkinto myönnettiin ansiona toimimisesta avoimuus- ja kansainvälisyyskasvatuksen edelläkävijänä. Palkinnon myöntänyt Uudenmaan liitto korosti, että projekti on edistänyt avoimuutta ja kansainvälisyyttä aidosti käytännön tasolla ja helpottanut muualta muuttaneiden nuorten kotoutumista Suomeen sekä onnistunut elämysten ja tekemisen kautta saamaan eri maista ja kulttuureista tulevat nuoret yhteisen tekemisen ja luonnon pariin.

VIESTINNÄN LUKUJA Kämppi-leiri facebook-sivujen tykkäyksiä (8.12.2014):

252 Kämppi-leirin facebook-sivujen kattavin päivitys tavoitti henkilöitä:

Julkaistujen lehtiartikkelien määrä (partion ulkopuolisissa medioissa):

4

1431 14


SCOUTTI2-projekti vastaanotti Uudenmaan liiton myöntämän Uusimaa-palkinnon vuonna 2013.

SCOUTTI2-projektin rahoittajana toimi Jane ja Aatos Erkon säätiö. Lisäksi projekti sai rahoitusta myös Suomen Partiolaisilta, Ei rasismille! -hankkeelta sekä tunnustuksen Uudenmaan liitolta.

SCOUTTI2013Ͳ2014 Menot Henkilöstökulut Vuokratjavastikkeet MatkaͲjamajoituskulut Materiaalikulut Muuttoimintakulut Tulot Osanottomaksut JanejaAatosErkonsäätiö SuomenPartiolaiset Uudenmaanliitto Eirasismille!Ͳavustus Yhteensä

2013 Ͳ41160,5 Ͳ6990,6 Ͳ6575,07 Ͳ2835,45 Ͳ2951,07 3775 47000 2500 2000 Ͳ5237,68

2014 Yhteensä Ͳ44704,8 Ͳ85865,3 Ͳ8841,7 Ͳ15832,3 Ͳ8365,8 Ͳ14940,9 Ͳ5280 Ͳ8115,45 Ͳ1716,18 Ͳ4667,25 10200 47000

750 Ͳ10958,5

13975 94000 2500 2000 750 Ͳ16196,2

5. TALOUS Projekti rahoitettiin Jane ja Aatos Erkon säätiön 94 000 euron avustuksella. Suurin kuluerä projektissa oli henkilöstökulut. Kämppi-leirit toteutettiin lähtökohtaisesti 0-tuloksella. Ensimmäiseen leiriin saatiin Suomen Partiolaisilta 2500 euron avustus, jonka johdosta tavoitteeseen päästiin. Vuoden 2014 Kämppi puolestaan oli tappiollinen lähes 3000 euroa.

15

Näiden avustusten lisäksi projekti sai Uusimaa-palkinnon (2000€) sekä Suomen Punaisen Ristin Ei rasismille! -hankkeen avustuksen leirinjärjestäjä- ja ohjaajakurssin kuluihin. Talous jäi molempina vuosina tappiolliseksi. Tämä katettiin Uudenmaan Partiopiirin toimesta.


6. YHTEENVETO PROJEKTIN AIKANA TAPAHTUNEISTA MUUTOKSISTA Projektin aikana partio on kasvattanut suosiotaan valtakunnallisesti. Jäsenmäärä on saatu myös Uudenmaan Partiopiirissä nousuun ja ei-partiolaisia on monin eri tavoin pyritty saamaan mukaan toimintaan. Tämä on ollut hyvä lähtökohta myös maahanmuuttajien tavoittamiseksi; projekti ei ole ollut ainoa taho, joka on pyrkinyt edistämään ei-partiolaisille suunnattua markkinointia.

taustaisia ystäviä ja kasvattaneet verkostoaan Suomessa. Nämä kokemukset ovat hyvin arvokkaita kotoutumisen näkökulmasta.

Kämppi-leirit ovat konkretisoineet myös sitä, miten maahanmuuttajia saadaan mukaan toimintaan. Maahanmuuttajien saaminen mukaan vapaaehtoisiksi on ollut uraauurtavaa, aiemmin tässä ei ole onnistuttu, eikä asia ole välttämättä tullut edes mieleen. Projekti onnisKämppi-leirien ja Paossa-roolipelien avulla tui murtamaan tämän ja jo pelkkä asenteelliprojekti on pystynyt konkretisoimaan partion nen muutos merkitsee paljon. Enää se ei tunnu monikulttuurisuutta ja avoimuutta edistävää mahdottomalta, että maahanmuuttajia on mutoimintaa. Aiemmin ei ole ollut välineitä edis- kana jo päätöksentekovaiheesta lähtien. tää monikulttuurisuutta, vaan se on ollut paljon epämääräisempää. Siksi lippukuntien ja yksit- Paossa-roolipeli on tuonut välineen lisätä täisten partiolaisten on ollut vaikea hahmottaa, avoimuutta hyvin partiomaisella tavalla; itse temitä monikulttuurisuuden edistämisellä oikeas- kemällä ja kokemusten kautta on voinut asettua taan tarkoitetaan, ja sen takia on ollut vaikea pakolaisen asemaan. Roolipelit ovat tarjonneet tarttua asiaan. partiolaisille konkreettisemman kuvan pakolaisuudesta. Monet pakolaistaustaiset henkilöt Kämppi on tarjonnut myös aitoja kohtaamisia ovat kertoneet partiolaisille kipeitäkin tarinoita partiolaisten ja maahanmuuttajien välille. saapumisestaan Suomeen, siten partiolaiset Joillekin partiolaisille kohtaaminen on ollut ai- ovat päässeet pelkkiä uutisia syvemmälle aivan uusi kokemus, aiemmin ei olla aidosti teh- heeseen ja luoneet kontakteja. Pelit ovat myös ty yhdessä asioita maahanmuuttajien kanssa. avanneet pakolaisen matkan monet eri vaiheet Myös maahanmuuttajille nämä kohtaamiset ja hankaluudet, kuten yhteisen kielen puuttumiovat olleet tärkeitä, he ovat saaneet suomalais- sen.

MINKÄLAISIA VAIKUTUKSIA PROJEKTILLA OLI PARTIOTOIMINTAAN? - Projekti on pystynyt konkretisoimaan partion monikulttuurisuutta ja avoimuutta edistävää toimintaa. - Projekti on tarjonnut aitoja kohtaamisia partiolaisten ja maahanmuuttajien välille. - Projekti on konkretisoineet, miten maahanmuuttajia saadaan mukaan toimintaan. - Projekti on tarjonnut välineen lisätä avoimuutta.

16


7. MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? Niin kuin jo edellä todettiin, Uudenmaan Partiopiiriin perustetaan kansainvälisyydestä ja monikulttuurisuudesta vastaava ryhmä. Ryhmälle siirtyy SCOUTTI2-projektista Paossa-roolipelien ja Kämppi-leirien järjestämisvastuu. Kämppi 2015 -leiri järjestetään. Leirin järjestämisessä hyödynnetään aiempia kokemuksia sekä tekijöitä, jotka ovat myös jatkossa kiinnostuneita osallistumaan leirin järjestämiseen. Kämppi-leireistä on tehty kattavat raportit, jotka auttavat edellämainituissa tavoitteissa. Paossa-roolipeleistä on olemassa paketti, jonka avulla kuka tahansa pystyy järjestämään pelin. Lisäksi pelin käyneitä on kymmeniä, jotka pystyvät osallistumaan myös tulevaisuudessa roolipelien järjestämiseen. Facebookiin on luotu ryhmä, jossa on roolipeliin osallistuneita vetäjiä. Sitä kautta on mahdollista kysellä järjestäjiä omaan roolipeliin. Uudenmaan Partiopiirin toimintasuunnitelmassa on tavoite maahanmuuttajien rekrytoimisesta piirin tapahtumiin. Rekrytoinnissa voi hyödyntää Kämppi-leirin kontakteja, jotka on saatavilla

piiritoimistolta. Rekrytoinnissa kannattaa huomioida myös se, että toiminnassa mukana olevat tekijät miettivät, löytyisikö omista verkostoista vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneita tuttuja. Näin myös Kämpille löydettiin paljon maahanmuuttajia tekijöiksi. Maahanmuuttajien rekrytoinnissa ei ole mitään sen kummallisempaa kuin kenen tahansa muunkaan ei-partiolaisen rekrytoimisessa. Lippukuntien kanssa on käyty läpi, miten paikkakunnalla tehtyä yhteistyötä voisi jatkaa ja miten sitä kautta voisi edistää lippukunnan monikulttuurisuutta. Nähtäväksi jää, miten lippukunnat tulevat hyödyntämään paikkakuntakohtaista yhteistyösuunnitelmaa. Monikulttuurisuus tulee näkymään myös valtakunnallisesti, mikäli Suomen Partiolaiset tulevat toteuttamaan toimintaansa strategian mukaisesti. Lisäksi avoimuutta lisäävä Konfliktin keskeltä -roolipeli tullaan näillä näkymin järjestämään suurleiri Roihulla vuonna 2016.

EHDOTUKSIA TOIMINNAN JATKAMISEKSI •Piirileiri on hyvä kenttä erilaisille kokeiluille. Siksi projekti suosittelee, että piirileirin tavoitteisiin kirjataan maahanmuuttajien rekrytoiminen sekä hyödynnetään Kämppi-leirin tekijöitä. •Jokainen projektissa mukana ollut henkilö on potentiaalinen juurruttaja. Mihin pestiin vapaaehtoiset tulevaisuudessa tulevatkaan menemään, on SCOUTTI2-projektin aikana opitut asiat hyvä pitää mielessä. Näin osaamistamme voidaan levittää mahdollisimman laajasti. •Projektin aikana lippukunnissa on toteutettu avoimia kerhokertoja. Niiden uudelleen toteuttaminen olisi hyvää tavoittamistyötä. •KV-tiimi ottaa alleen roolipelien järjestämisen ja paketin sisällön •Yhteistyötä kannattaa jatkaa paikkakunnilla ja hyödyntää yhteistyösuunnitelmia. 17


LIITTEET Projektin tekijät Projektiryhmä Emmi Uutela Liisa Sailaranta Annariikka Poikonen Carolina Rebhan Hanna Kotakorpi Susanna Kaarlampi Elisa Saijonkivi Ala Saeed Riikka Kasari Renaz Ebrahimi Saara Leino Hanna Suomi (työntekijä) Yhteistyölippukunnat Lohjan Nummitytöt Eräkamut (Kerava) Järvenpään Metsänkävijät Hyvinkään Miilupartio Muita projektin kanssa tekemisissä olleita lippukuntia (esimerkiksi osallistuminen Kämppi-leirille): Porvoon Metsänkävijät Hiiden Hittavaiset (Kerava) Lohjan Eräveikot Hyvinkään Metsätytöt Keravan Korvenpojat Mäntsälän Metsäkävyt Haarajoen Törmän Tähystäjät Hyökäpartio Karkkilan Partiosiskot Rajan Reippaat Tolkkisten Eräketut Kämppi 2013 Liisa Sailaranta Emmi Uutela Hanna Kotakorpi Elisa Saijonkivi Carolina Rebhan Susanna Kaarlampi

Ala Saeed Tuija Savolainen Jonathan O’Brien Oludayo Oguntoyinbo Antti Ilvonen Suvi Tuominen Antti Vekkeli Kimmo Kettunen Eero Aulanko Niina Lisma Annika Alander Matias Pokkinen Krista Lappi Kirsi Kotakorpi Riitta Teiniranta Hanna Rutila Paula Salminen Iiro Niskala Limbu Raju Zahra Dehganzada Niina Moilanen Jonna Korhonen Iiro Niskala Jussi-Pekka Kinnunen Emil Hellman Ala Saeed Iiro Huntus Filsan Mohamed Petros Alisafis Adelia Rinto Bawa Mohamed-Sansussi Lucas Majercak Annette Kemppi Kämppi 2014 Renaz Ebrahimi Saara Leino Iiro Niskala Hanna Koskikallio Juuso Lindberg Niina Lisma Annette Kemppi Ida Packalén Taavi Korja Veli-Matti Järvelä Jonna Korhonen Anniina Ruotsalainen

Reinhard Linqvist Jana Jerigina Iiro Lehtiniemi Annika Alander Hakiim Hassan Joni Tirroniemi Saara Haapala Jade Aulos Emilia Salo Josi Kaijalainen Linda Pihlavisto Titus Moono Kirsi Ekberg John Oludayo Oguntoyinbo Yem A (Jewm Jarai) Olli Kamunen Iida Eija Tilles Siaka Dibba Eveliina Anttila Christian Bode Hanna Kotakorpi Elisa Saijonkivi Paula Salminen Jenni Ojala Kimmo Kettunen Matias Pokkinen SCOUTTI2 -ohjausryhmä: Mikko Roininen, pj Renaz Ebrahimi Tia Jysmä Veera Valkama Emmi Uutela Liisa Sailaranta / Annariikka Poikonen Hanna Suomi Yhteistyökumppanit / tahot, joissa käytiin markkinoimassa partiota Suomen Pakolaisapu / Tukiverkko-hanke Suomen Partiolaiset Pääkaupunkiseudun Partiolaiset

Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Leirikesä ry Ok-opintokeskus Keravan kaupunki / Monikulttuurinen toimintakeskus Topaasi Keuda / MAVA-luokka Keravan kaupunki / Tarakka-hanke SPR / Siuntion vastaanottokeskus Setlementti Louhela / Monikulttuurinen Rinki Monikulttuurinen kohtaamispaikka Mosaiikki Hyvinkään kaupungin nuorisotoimi / Monikulttuurinen nuorisokerho Hyvinkään kaupunki / Paavolan koulu Hyvinkään seurakunta / maahanmuuttajaäitien kerho Hyria / MAVA-koulutus Lohjan Monitoimikeskus Lohjan kaupunki / Tytyrin koulu Lohjan kaupunki / Anttilan koulu Luksia / MAVA-luokka Järvenpään kaupunki / Maahanmuuttajatoimisto Verso Järvenpään kaupunki / valmistavan luokan kerho Järvenpään seurakunta / Monikulttuurinen olohuone Ehjä ry / Järvenpää Järvenpään kaupunki / Kartanon koulun valmistava luokka


Erillisenä liitteenä olevat asiakirjat Kämppi 2013 -leirin raportti Kämppi 2014 -leirin raportti Lippukuntien yhteistyösuunnitelmat Paossa-roolipelin ohjepaketti Leirinjärjestäjä- ja ohjaajakoulutuksen kurssikuvaus

Kuvia Kämppi 2013 -leiriltä: https://www.flickr.com/photos/uusimaa/sets/72157634174977130/ Kämppi 2014 -leiriltä: https://www.flickr.com/photos/uusimaa/sets/72157644820759980/ Paossa-roolipelistä: https://www.flickr.com/photos/uusimaa/sets/72157634968534700/


20

SCOUTTI2-projektin loppuraportti  
SCOUTTI2-projektin loppuraportti  

SCOUTTI2 oli Uudenmaan Partiopiirin vuosina 2013-2014 käynnissä ollut monikulttuurisuusprojekti, jota rahoitti Jane ja Aatos Erkon säätiö. P...

Advertisement