Page 1

K채mppi 2014 -leirin raportti Uudenmaan Partiopiirin monikulttuurinen leiri 12.-15.6.2014


1. Johdanto Kämppi-leiri järjestettiin 12.-15.6.2014. Leiri oli osa Uudenmaan Partiopiiri ry:n SCOUTTI2-projektia, jonka tarkoitus on partiolaisten avoimuuden lisääminen ja maahanmuuttajien saaminen mukaan partioon. Vuonna 2014 Kämppi järjestettiin toista kertaa. Leirin suunnittelun pohjana käytettiin edellisen leirin kokemuksia, mutta ohjelma pidettiin lähtökohtaisesti uutena siten, että edellisellekin leirille osallistuneilla oli ikimuistoinen kokemus. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä olivat ennen kaikkea maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret. Toisena kohderyhmänä olivat partiolaiset kasvatuksellisesta näkökulmasta. Tavoitteena oli edistää partiolaisten avoimuutta ja kulttuurien välistä kasvatusta.


1. LEIRI ON AIDOSTI KANSAINVÄLINEN 2. LEIRI ANTAA HYVÄN KOKEMUKSEN YHTEISÖLLISYYDESTÄ PARTIOSSA 3. OSALLISTUJAMÄÄRÄ ON 200 HENKEÄ

2. Leirin tavoitteet Leirille oli asetettu kolme tavoitetta, jotka palvelivat SCOUTTI2-projektin päämääriä. Ensimmäistä tavoitetta pyrittiin edistämään niin, että osallistujista 40 prosenttia on monikulttuurisia lapsia ja nuoria. Lisäksi tavoitteena oli, että noin puolet leiriläisistä olisi henkilöitä, jotka eivät vielä kuulu partioon. Leirin ohjelman ja ruuan kautta pyrittiin edistämään leiriläisten mahdollisuuksia päästä tutustumaan eri kulttuureihin, myös partiolaisten kulttuuriin. Tavoitteiden toteutumista on mitattu leiriläisiltä ja leirintekijöiltä kerätystä palautteesta sekä leirillä puhuttujen kielten määrän kautta. Toinen tavoite, leiri antaa hyvän kokemuksen yhteisöllisyydestä partiossa, toteutettiin pestaamalla leirintekijöiksi erilaisista taustoista tulevia ihmisiä, varmistamalla, että ohjelma on laadukasta ja yhteisöllisyyttä korostavaa sekä huomioimalla osallistujat yksilöinä. Tavoitteena oli saada mahdollisimman moni liittymään partioon leiriltä saatujen hyvien kokemusten innoittamina. Yhteisöllisyydellä tarkoitetaan nimenomaan me ja muut –kuilun kaventamista


ja parhaimmassa tapauksessa täyttämistä. Tarkoituksena ei ollut esitellä eivielä-partiolaisille (jatkossa EVP) partiota, vaan tehdä ja pitää hauskaa yhtenä ryhmänä, riippumatta aiemmasta partiokokemuksesta. Mittareina pidettiin leirille pestattujen taustojen moninaisuutta, kerättyä palautetta, partiokamujärjestelmän onnistumista sekä yksinkertaisesti sitä, kuinka moni on liittynyt partioon Kämpin jälkeen. Kolmas tavoite oli osallistujamäärän nostaminen 200:aan. Edellisellä leirillä osallistujia oli noin 100 ja toisen leirin tavoitteena oli nostaa osallistujamäärä puolet suuremmaksi. Tavoitteena oli myös, että tekijöitä oli riittävästi osallistujiin nähden ja niin ikään, että osallistujista 50 prosenttia oli EVP:ia. Toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi olivat pestien aktiivinen viestintä, aktiivinen pestauksen seuranta ja pestaus, markkinoinnin pitäminen suunnitelmallisena ja hyvin seurattuna sekä oikeasti kiinnostavana sekä Kämppi-tyyppien rekrytoiminen ja innostaminen. Mittareina tavoitteiden toteutumiselle pidettiin sitä, että kaikki pestit oli täytetty ennen leiriä, tekijämäärän suhde leiriläisiin oli noin yhden suhde viiteen, osallistujista 50 prosenttia oli EVP:ia ja ilmoittautumisajan päätyttyä osallistujia oli 200.


3. Leirintekijät Kämpin yhtenä tavoitteena oli, että leiri on aidosti kansainvälinen. Tätä tavoitetta edistettiin mm. pestaamalla eri taustoista tulevia ihmisiä leirintekijöiksi. Kämppiä oli tekemässä yhteensä 42 ihmistä, joista 17 oli ei-vielä-partiolaisia. Leirinjohtajina toimivat pitkän linjan partiolainen Saara Leino ja vasta projektin aikana partioon liittynyt Renaz Ebrahimi. Leirinjohtajien yhteistyö toimi erittäin hyvin. Leiritoimikunta koostui suurimmaksi osaksi uusmaalaisista partiolaisista, yksi oli ei-vielä-partiolainen. Haasteita leiritoimikunnan rekrytoimiseen toi leirinjohtajien tuleminen Uudenmaan Partiopiirin ulkopuolelta. Osa ei-vielä-partiolaisista tekijöistä olivat viime leirin osallistujia, jotka nyt halusivat osaksi tekijätiimiä. Kaksi leirintekijöistä oli leiriharjoittelijoita, jotka olivat käyneet leirinjärjestäjä- ja ohjaajakoulutuksen ja jonka osaksi harjoittelu kuului. Kaksi oli puolestaan Suomen Pakolaisapu ry:n Tukiverkko-hankkeen kautta tullutta ohjaajaa, jotka toimivat leirillä niin sanottuina kulttuuriohjaajina. Eniten maahanmuuttajataustaisia tekijöitä pestattiin ohjelmatiimiin. Tavoitteena oli kaikkien leirintekijöiden pestaus. Paitsi että pestaus on Uudenmaan Partiopiirin käytäntö, haluttiin tätä kautta varmistaa se, että jokainen leirintekijä tiesi, mikä tarkoitus leirillä on ja mitkä ovat sen tavoitteet. Lisäksi pestauksen tarkoituksena oli, että jokainen leirintekijä otetaan huomioon yksilönä ja jokainen sai kehittää niitä taitoja, joista itse oli kiinnostunut. Pestausta ei kuitenkaan osattu täysin käyttää hyväkseen, joten kaikkiin tavoitteisiin ei tämän osalta päästy.


“I learned to live in the forest.”

4. Osallistujat Kämpillä oli noin 200 osallistujaa, joista leirintekijät poissulkien 125 (69%) oli partiolaisia ja 57 (31%) ei-vielä-partiolaisia. Osallistujia tuli Keravalta, Järvenpäästä, Lohjalta, Hyvinkäältä, Helsingistä ja Espoon vastaanottokeskuksesta. Leiri oli jaettu kolmeen kylään, Aavikkoon, Savanniin ja Tundraan siten, että saman paikkakunnan partiolaiset ja ei-vielä-partiolaiset asuivat samassa kylässä. Jokaisella kylällä oli vähintään yksi kyläpäällikkö, joka huolehti osallistujien arjesta. Erityisesti suuren evp:n määrään nähden leirintekijöiksi olisi kaivattu kuitenkin vieläkin enemmän kokeneita henkilöitä. Ei-vielä-partiolaiset oppivat leirin arjessa erätaitoja esimerkiksi pystyttämällä teltan ja elämällä leiriolosuhteissa. Etenkin monille maahanmuuttajataustaiselle luonto ja leiriympäristö oli uutta ja suurin osa nukkui teltassa ensimmäistä kertaa elämässään. Tämä oli huomioitu siten, että jokaisessa teltassa oli sekä partiolaisia että ei-partiolaisia. Partiolaisten tehtävänä oli opastaa kaikenlaisissa leiritaidoissa. Monilla ei-partiolaisilla ei ollut omia yöpymisvarusteita, ja sitä varten pestattiin leirivälineistä vastaava henkilö. Hänen tehtävänään oli pitää huolta, että jokaisella oli lämpimät ja kuivat oltavat koko leirin ajan. Yöpymis- ja muita leirivälineitä lainattiin lippukunnilta ja yksittäisiltä henkilöiltä sekä otettiin vastaan lahjoituksina. Etukäteen hankitut varusteet eivät kuitenkaan riittäneet, joten niitä jouduttiin ostamaan leirin aikana lisää. Varusteiden kesken loppumiseen vaikuttivat huono sää ja partiolaistenkin huono varustautuminen. Leirivälineistä pidettiin kirjaa, jotta kaikki lainatut tavarat palautuivat oikealle omistajalleen. Palautteissa yöpymisolosuhteita pidettiin pääsääntöisesti hyvinä, osittain välttävinä. Moni mainitsi palautteissa oppineensa nukkumaan teltassa.


5. Viestintä ja markkinointi Kämppiä markkinoitiin monin eri tavoin hyödyntäen vahvasti sosiaalista mediaa. Markkinointimateriaaleina tuotettiin video ja tehtiin juliste ja flyeri. Markkinointikanavina toimivat mm. netti-, Facebook- ja Youtube-sivut. Leiriä markkinoitiin niin sisäisesti partiolaisille kuin ulkoisesti ei-vielä-partiolaisille. Näihin käytettiin osittain samoja ja osittain eri kanavia. Partiolaisille leiriä mainostettiin erilaisissa partiotapahtumissa, suoraan yhteistyölippukunnille sekä partion sisäisissä viestimissä. Ei-vielä-partiolaisten tavoittaminen tiedettiin jo etukäteen haastavaksi. Tämän vuoksi erityisesti maahanmuuttajiin kohdistuvaan markkinointiin satsattiin erittäin paljon ja markkinointia tehtiin enemmän kuin normaalin partiotapahtuman kohdalla. Leiriä markkinoitiin henkilökohtaisesti vieraillen erilaisissa maahanmuuttajille suunnatuissa kerhoissa, ryhmissä, koululuokissa jne. Niistä paikoista, joissa käytiin useammin kuin kerran, lähti leirille enemmän osallistujia. Lisäksi kevään aikana järjestettiin yhteistyökumppaneiden kanssa maahanmuuttajille suunnattuja tapahtumia, joissa samalla markkinoitiin leiriä. Kämpin Facebook-sivut oli suosituin viestintäkanava. Sivuilla oli elokuussa 2014 lähes 250 tykkääjää. Päivitysten kokonaiskattavuus pyöri kevään aikana keskimäärin 600 ihmisen luokassa. Viestinnän tavoitteena oli edistää ennen kaikkea sitä, että leirille saatiin tavoiteltu määrä osallistujia. Lisäksi viestinnällä oli suuri merkitys leirifiiliksen nostatuksessa ja leirin aikaisessa viestinnässä. Myös ne, jotka eivät leirillä olleet, pääsivät kuvien avulla leirifiilikseen.


Leiri näkyi myös mediassa, kun leirillä vieraili kahden paikallislehden toimittajat. Kämpistä ilmestyi lehtijutut Uusimaa-lehdessä (Kulttuurit kohtaavat Partiopoukamassa viikonloppuna) 13.6. ja Itäväylä-lehdessä (Afrikkalaisia rytmejä ja suihketta) 18.6. Viestinnän ja koko leirin yhtenä tärkeänä funktiona oli partion markkinointi, leirin perimmäisenä tarkoituksena kun oli saada maahanmuuttajia mukaan partiotoimintaan. Leirillä kahvilan yhteyteen oli rakennettu partion esittelypiste. Sitä varten jokaiselta leirillä olevalta lippukunnalta oli kerätty tietoa omasta toiminnastaan sekä syksyn aloitustapahtumasta. Myös partiolaisilla itsellään oli vahva rooli partion ja oman lippukunnan toiminnan markkinoinnissa. Partion markkinoiminen jatkui myös leirin jälkeen.


6. Ohjelma Kämpin tavoitteet näkyivät leiriohjelmassa monin eri tavoin. Tavoitteena oli, että ohjelmassa yhdistyvät partiotaidot ja eri kulttuurit. Parhaan lähtökohdan tälle antoi se, että ohjelmatiimiin pestattiin paljon eri taustoista tulevia ihmisiä niin partiosta kuin partion ulkouolelta. Eri kulttuureihin pääsi tutustumaan ennen kaikkea Culture! -laaksossa. Africa -rastilla tutustuttiin afrikkalaisten lasten elämään draaman avulla ja rummuteltiin perinteisillä afrikkalaisilla soittimilla. Suomikuva uusiksi -rastilla puolestaan tutustuttiin suomalaiseen kulttuuriin taiteen ja valokuvauksen keinoin. Laaksoon kuului myös Graffiti -rasti jossa pääsi tutustumaan katutaiteeseen. Omien graffitien aiheita ammennettiin leirin teemoista (monikulttuurisuus, yhteisöllisyys, partio, suvaitsevaisuus ja rasisminvastaisuus) sekä ugandalaisen valokuvaaja Kibuuka Oscarin valokuvien kautta. Eri taustoista tuleviin ihmisiin pääsi tutustumaan myös Elävässä Kirjastossa, joka toteutettiin yhteistyössä Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kanssa. Kirjat edustivat eri teemoja, ja ryhmät saivat valita itselleen mieluisan ja kiinnostavan kirjan. Kirjalle sai esittää kysymyksiä ja sitä kautta pääsi avartamaan omaa maailmankuvaansa.


“What I love the most about this Kämppi is the integration it’s promoting, bringing finnish and us (foreigners) together.” Ohjelmassa korostui monikulttuurisuuden lisäksi myös yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. Yhdessä tekeminen kantoi läpi leirin kaiken ohjelman, kun ohjelmia kiertävissä ryhmissä oli sekaisin niin partiolaisia kuin ei-partiolaisia eri taustoista. Kilpailuhenkisyyden avulla yhteisöllisyys näkyi erityisesti Action! -laaksossa ja leiriolympialaisissa ja toisaalta yhteishengen nostatuksen kautta yhteisohjelmissa, joita olivat avajaiset, kylän oma iltanuotio ja päättäjäiset. Yhteisöllisyys korostui myös palautteissa, jossa mainittiin useaan otteeseen uudet ystävät ja eri kulttuurit. Myös kielitaidon (suomen tai englannin) karttumisesta mainittiin sekä ymmärryksen lisääntymisestä eri taustoista tulevia ihmisiä kohtaan. Palautteissa ohjelma arvioitiin pääsääntöisesti hyväksi. Lähes kaikki ohjelmat saivat suhteelllisen tasaisesti erityismainintoja. Eniten mainintoja sai Culture! -laakso sekä iltaohjelma kahvilassa.


7. Muonitus Tavoitteena oli ennen kaikkea onnistunut muonitus siten, että leiriläiset olisivat kylläisiä. Niin kuin normaalistikin partioleireillä, jokaisen erityisruokavalio huomioitiin. Sianlihattomia ja halal-ruokavalioita oli enemmän kuin suomalaisilla partioleireillä on totuttu. Leirin tavoitteita mukaillen ajatuksena oli, että ruoissa on eri kulttuurien vivahteita. Leirin aikana aikataulujen kanssa oli paljon ongelmia. Varsinkin leirin ensimmäisen päivän lounas sekä viimeisen päivän lounas olivat aivan liikaa myöhässä. Ainesten pilkkominen ja keittäminen veivät todella pitkään eikä tätä oltu osattu ottaa huomioon. Lisäksi keittiössä oli koko ajan liian vähän henkilökuntaa mikä teki menosta vielä hektisempää. Muonitusmestarin lisäksi oli kaksi keittiömestaria, jotka olivat mukana myös suunnittelussa ja kuljetuksissa. Tämän lisäksi oli kahdesta viiteen keittiötyöntekijää. Jälkikäteen ajateltuna olisi kannattanut olla erikseen yksi kuljetuksiin ja kauppareissuihin pestattu henkilö ja keittiömes-


tareista yhdelle olisi kannattanut antaa tehtäväksi selkeästi kaluston hankinta ja kuljetusten suunnittelu yhdessä kuljettajan kanssa. Neljän päivän leirin aikana ei oikein ehtinyt kehittyä rutiinia leirikeittiön toimintaan, mutta se vähä mitä rutiinia oli, toimi leirin kolmantena päivänä. Aineksia oli pilkottu oikeat määrät valmiiksi edellisenä päivänä ja keittiössä oli leiriläisiä auttamassa seuraavien ruokien valmistelussa. Lisäksi leirillä toimineet aikuiset olivat auttamassa ruoan jakelussa. Myös palautteissa korostui ruokien aikatauluongelmat. Ruoasta sinänsä pidettiin pääsääntöisesti, mutta ruokailuajoista mainittiin erittäin usein. Kaikki erityisruokavaliot pystyttiin ottamaan hyvin huomioon.


8. Tekniikka ja turvallisuus Leirialueen suunnittelun osalta haluttiin huomioida edelliseltä leiriltä opittuja asioita. Erityisesti hygieniaan ja saunomiseen satsattiin. Kiinteän saunan lisäksi leirillä oli telttasauna helpottamaan suuren osallistujamäärän tuottamaa ruuhkautumista. Rantaan oli rakennettu leiriolosuhteisiin pramea suihkutila, jossa pääsi peseytymään juoksevalla vedellä. Lisäksi ulkohuussien yhteyteen oli rakennettu peseytymiskoppi. Ulkohuussien lisäksi leirialueelle oli tilattu bajamajoja. Toisin kuin viime leirillä, tällä kertaa palautteissa ei mainittu hygieniaan liittyvistä asioista mitään. Tämä lienee hyvä merkki, sillä viimeksi esimerkiksi wc-olosuhteista tuli paljon negatiivista palautetta jo leirin aikana. Turvallisuuden tehtävänä oli huolehtia siitä, että kaikilla osallistujilla oli turvallinen leirikokemus. Ensiaputiimillä oli leirin aikana noin 20-30 hoitotapausta aina koti-ikävästä palovammaan. Suurin osa tapauksista oli hyvin lieviä, vain pari oli ensiapua vaativaa toimenpidettä.


9. Talous Leirin tavoitteena taloudellisesti oli 0-tulos siten, että osallistujamaksut kattavat leirin kustannukset. Tavoite oli haastava, sillä halusimme kohderyhmä huomioon ottaen pitää leirimaksun mahdollisimman matalana. Leirimaksu osallistujille oli 60€ sisältäen kuljetukset, ruoat ja leiriohjelman neljältä päivältä. Ihmisiä haluttiin osallistaa leirin tekemiseen ja siitä syystä leirimaksu oli tekijöille edullisempi, 5€/pv. Suurimmat kustannukset muodostuivat elintarvikkeista ja kuljetuksista, jotka olivat välttämättömiä kuluja ja joihin oltiin myös budjetoitu eniten. Muita suuria kulueriä olivat tekniikka ja ohjelma. Leiri jäi lopulta tappiolliseksi noin 2700 eurolla. Seuraavaa leiriä ajatellen voisi pohtia taloudesta vastaavan henkilön pestaamista leiritoimikuntaan. 0-tulokseen on helpompi päästä, kun talouden seuraaminen on koko ajan ajantasaista ja siitä vastuu on yhdellä henkilöllä. Samoin hankinnoista saadaan järkevämpiä, kun niitä koordinoidaan enemmän esimerkiksi koko leirin yhteisen hankintalistan kautta.


10. Yhteenveto Kämppi erosi perinteisistä partioleireistä monin tavoin. Leiri oli pienen ja ison partioleirin välimuoto, osallistujajoukko oli hyvin monimuotoinen, jonka vuoksi suunnitteluun ja toteutukseen tarvittava aika ja panostus kasvoivat suurempaa leiriä vastaaviksi. Leirin erityispiirteiden vuoksi sen järjestäminen oli uusi kokemus kokeneimmillekin leirinjärjestäjille. Leiri onnistui tavoitteissaan pääasiassa hyvin. Leiri oli aidosti kansainvälinen niin osallistujien kuin ohjelmankin osalta. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus korostuivat etenkin Culture-laaksossa. Osallistujia tuli eri taustoista ja monikulttuuristen lasten ja nuorten osuus oli merkittävä. Myös leirintekijöiksi saatiin rekrytoitua paljon ei-vielä-partiolaisia eri taustoista. Leirin tavoitteena oli myös antaa hyvä kokemus yhteisöllisyydestä partiossa. Yhteisöllisyys korostui leirin ohjelmissa, erityisesti yhteisohjelmissa. Kaikissa ohjelmissa kierrettiin ryhmissä, joissa oli sekä partiolaisia että eipartiolaisia. Myös kylät oli jaoteltu niin, että samassa kylässä oli samalta paikkakunnalta tulleita partiolaisia ja ei-partiolaisia. Myös osallistujamäärätavoite toteutui kokonaismäärän suhteen. Vaikka työtä etenkin maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten tavoittamiseen tehtiin erityisen paljon, ei-vielä-partiolaisten osuus (33%) jäi koko leirin osalta alle tavoitteen. Tekijöiden osalta EVP:iden osuus (43%) pääsi sitä vastoin lähemmäs tavoitteita. Jos osallistujalukuja vertaa viime vuoteen voidaan todeta, että kokonaisuudessaan ei-vielä-partiolaisten määrä ei noussut kovinkaan paljon, vaikka osallistujamäärä tuplaantui. Sitä vastoin leirintekijöiden osalta eivielä-partiolaisten määrä tuplaantui.


Nämä olisi tehty eri tavalla

• Leirintekijöiden rekrytoiminen ja pestaaminen oli haasteellista, eikä kaikkia tarvittavia tekijöitä saatu koskaan kasaan. • Leirintekijöiden sitouttaminen ontui, ja tästä esimerkkinä oli joiden tekijöiden jääminen leiriltä pois ja tekemättömät asiat. Kommunikaatio leirintekijöiden välillä oli ongelmana koko projektin ajan. • Leiriolosuhteisiin sopiviin ruokiin tulisi keskittyä enemmän, ei pilkkomista eikä uusia reseptejä, joita ei aiemmin ole 200 ihmiselle kokeiltu. • Leirihuiviasia pitää miettiä paljon aiemmin. Leirihuivien valmistus itse ei toiminut, ja siksi kaikilla leiriläisillä ei ollut huiveja. • Joitain uusia markkinointikeinoja olisi pitänyt maahanmuuttajien osalta vielä keksiä, sillä suuresta satsauksesta huolimatta, osallistujatavoitteeseen ei heidän osalta päästy.

Näissä onnistuttiin

• Osallistujamäärä. • Aktiivisten tekijöiden joustavuus ja venyminen etenkin viime metreillä. • Leirin tunnelma. • Leirin markkinointiin satsattiin, ja siksi päästiin osallistujatavoitteeseen kokonaismäärän osalta. • Ohjelmasta onnistuttiin tekemään monikulttuurinen ja siinä korostui yhteisöllisyys. • Ei-vielä-partiolaisia saatiin rekrytoitua paljon, ja se näkyi leirin ohjelmassa. • Tekniikka toimi leirillä ja erilaiset tarpeet pystyttiin huomioimaan.

Muuta mietittävää

• Jotkut osallistujat olivat sitä mieltä, että 200 leiriläisen määrä on liian suuri, eikä tästä syystä ystävyyssuhteita pystytty solmimaan niin helposti. Osallistujamäärätavoitetta tulisi miettiä tulevaisuudessa myös tästä näkökulmasta. • Leirille onnistuttiin saamaan suhteellisen paljon maahanmuuttajataustaisia tekijöitä, jotka eivät kuitenkaan ole olleet kovin kiinnostuneita liittymään partion jäseneksi tai menemään lippukunnan toimintaan. Onko partion jäsenyys tai toiminta lippukunnassa itseisarvo, vai voidaanko tyytyä siihen, että osallistuminen on projektiluontoista tai tapahtumakohtaista? • Suurista markkinointisatsauksista huolimatta leirin maahanmuuttajaosallistujien määrää ei saatu nostettua kovinkaan paljon. Onko kyseessä uuden tapahtuman alkukankeus vai konseptin toimimattomuus? • Suurena haasteena olivat leirivarusteet. Olisiko kynnys osallistumiselle matalampi ja järjestäjille vähemmän raskas, mikäli kyseessä olisi päiväleiri? •Bussikuljetuskustannukset olivat kalliit mutta välttämättömät leiripaikan sijainnin takia. Tulisiko miettiä paikkaa lähempää osallistujia, etenkin jos kyseessä tulee olemaan päiväleirityyppinen ratkaisu?


11. Liitteet

2. Leirintekijät

1. Budjetti

Menot Leirialueen vuokra Tekniikka‐ ja huolto Muonitus Osallistujat Ohjelma Viestintä Muut kulut (kuljetukset ja  vakuutukset) Kulut yhteensä Tulot Osallistujatuotot Tekijöiden  Tulot yhteensä Kaikki yhteensä

−180 −1867,58 −4395,15 −476,76 −1869,37 −424,16 −3450,54 −12663,56 9720 220 9940 −2723,56

Leiritoimikunta Renaz Ebrahimi leirinjohtaja Saara Leino leirinjohtaja Iiro Niskala viestintä- ja markkinointimestari Hanna Koskikallio muonitusmestari Juuso Lindberg Ohjelmamestari Niina Lisma Ohjelmamestari 2 Annette Kemppi osallistujamestari Ida Packalén tekniikka- ja turvallisuusmestari Viestintä- ja markkinointitiimi Taavi Korja ulkoinen viestintä Osallistujatiimi Jonna Korhonen Kyläpäällikkö Anniina Ruotsalainen Kyläpäällikkö Reinhard Linqvist Leirivarustevastaava Jana Jerigina Kyläpäällikkö Muonitustiimi Iiro Lehtiniemi Keittiömestari Annika Alander Kahvilatiimi Hakiim Hassan Kahvilatiimi Joni Tirroniemi Keittiömestari Saara Haapala Muonittaja Jade Aulos Muonittaja Emilia Salo Muonittaja Josi Kaijalainen Muonittaja Linda Pihlavisto Muonittaja Pavel Tchernykh Muonittaja Ohjelmatiimi Titus Moono Kulttuurilaakso Kirsi Ekberg Toimintalaakso John Oludayo Oguntoyinbo ohjelma- ja kahvilatiimi Yem A (Jewm Jarai) Toimintalaakso Olli Kamunen Kulttuurilaakso Iida Eija Tilles Kulttuurilaakso Siaka Dibba Kulttuurilaakso Eveliina Anttila Ohjelmatiimi Christian Bode Ohjelmatiimi Hanna Kotakorpi Ohjelmatiimi Elisa saijonkivi Ohjelmatiimi EA-tiimi Paula Salminen Jenni Ojala

EA-vastaava EA-vastaava 2

Huolto/Tekniikka Kimmo Kettunen Matias Pokkinen Susanna Kaarlampi

huolto huolto huolto


3. Tietoa leirin osallistujista:

Partiolaisten ja EVP:iden osuus / koko leiri

Partiolaisten ja EVP:iden osuus / leirintekijät

EVP:t 33 %

EVP:t 43 % Partiolaiset 67 %

Paritolaiset 57 %

Ikäjakauma partiolaiset/EVP:t/tekijät Partiolaiset

EVP:t

Leirin ikäjakauma Alle 7-vuotiaat 0%

Tekijät

Aikuiset (yli 22vuotiaat) 20 %

10

7

Vaeltajat (1822-vuotiaat) 13 %

23 50

4 19

1

19

37 17

6 5

4

12

Samoajat (1517-vuotiaat) 10 %

10

Leirillä puhutut kielet kotimaisia kieliä ja englantia lukuunottamatta: Amhara Arabia Bulgaria Farsi Dari Persia

Lingala Madinka Sorani Swahili Urdu Venäjä

Vietnam Viro Espanja Hazaraqi Somalia Thai

Sudenpennut (7-9-vuotiaat) 27 %

Seikkailijat (1012-vuotiaat) 10 % Tarpojat (12-15vuotiaat) 20 %


4. Tietoa Kämppi-leirin facebook-sivujen seuraajista (3.10.2014)

Maat, joista tykkäyksiä:

Tykkääjät kielittäin:

Suomi Viro Uganda Ranska Turkki Italia Argentiina Somalia Ruotsi

suomi 166 englanti (Yhdysvallat) 39 englanti (Iso-Britannia) 20 englanti (merirosvo) 4 ranska 3 venäjä 2 farsi 1 portugali 1 italia 1 viro 1 arabia 1 turkki 1 saksa 1 thai 1

Kaupungit, joista eniten tykkäyksiä: Helsinki 71 Kerava 25 Järvenpää 22 Lohja 19 Espoo 17 Hyvinkää 14 Turku 6 Vantaa 6 Tuusula 5 Jyväskylä 4

Tykkääjien sukupuolijakauma: Naisia Miehiä

61% 37%

Tykkääjien ikäjakauma: 13-17 -vuotiaita 15% 18-24 -vuotaiaita 31% 25-34 -vuotiaita 12% 45-54 -vuotitaita 8% 55-64 -vuotiaita 3% 65 + 0,41%


Kämppi -leiri on osa Uudenmaan Partiopiirin SCOUTTI2projektia. SCOUTTI2 on käynnissä vuosina 2013-2014 ja sen rahoittajana toimii Jane ja Aatos Erkon Säätiö.

Kämppi 2014 -leirin raportti  
Kämppi 2014 -leirin raportti  

Monikulttuurinen partioleiri Kämppi 2014 järjestettiin 12.-15.6.2014 Porvoon Partiopoukamassa. Leirille osallistui reilu 200 ihmistä, joista...

Advertisement