4 ajassa kartalla luotain näkymä media
Tamperelaiset haluavat lisää julkista taidetta KAKSI KOLMASOSAA tamperelaisista on sitä mieltä, että kaupungissa pitäisi olla enemmän julkista taidetta. Suomalaisista puolestaan 79 prosenttia uskoo taiteen parantavan ympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Tulokset ilmenevät Suomen Taiteilijaseuran TNS Gallupilla teettämästä kyselystä, jossa selvitettiin suomalaisten suhtautumista taiteeseen osana arkiympäristöä. Kyselyyn vastasi lähes 1 500 suomalaista. Tampereella kaupunginvaltuuston uusi julkisen taiteen toimielin on kaupungin kuvataiteen asiantuntija. Ohjausryhmä pyrkii edistämään taiteiden huomioimista kaupungin päätöksenteossa. Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtajan Kirsi Korhosen mukaan ryhmä on ilahduttava edistysaskel. – Tampereella on havahduttu näkemään julkisen taiteen merkitys kaupungin imagolle. Taide elävöittää kaupunkeja ja houkuttelee turisteja. Korhonen sanoo, että uutta intoa taiteeseen on löydetty esimerkiksi katutaiteesta. TAITEILIJOIDEN Marianne Laitin ja Pia Feinikin mielestä julkisen taiteen asema Tampereella on parantunut. Taiteen lisääntymistä hidastavat kuitenkin nuivat asenteet. – Taiteen tulisi olla luonnollinen osa kulttuuria ja elämää eikä kehittyä pakottamisen kautta, Feinik toteaa. Pakottamisella Feinik viittaa suositukseen, jonka mukaan osa kaupungin rakentamiseen suunnatuista rahoista käytettäisiin taiteeseen. Toisaalta taiteilijat sanovat kannattavansa pakkokeinoja, jos taiteen asema ei muuten edisty. Jo viidettä kertaa Tampereella järjestetty kuvataiteilijoiden Pop up Taide -puoti on taiteilijoiden mielestä osoitus siitä, että taide kiinnostaa pirkanmaalaisia. – Taide on muutakin kuin myönteisiä terveysvaikutuksia. Se on osa koko rakennetta ja todellisuutta, Pia Feinik kertoo. Marianne Laiti on Feinikin kanssa samoilla linjoilla. – En eläisi päivääkään ilman taidetta, hän sanoo.
Muotoilukasvatus lisää luovia tapoja oppia
OPPIMINEN Helsingin kaupunki toteuttaa uuden opetussuunnitelman
tavoitteita muotoilukasvatuksen avulla. HELSINGIN KAUPUNKI tarjoaa muotoilukasvatusta osaksi peruskoulujen opetusta. Kaupunki on tämän syksyn aikana jakanut opettajille koulujen muotoilupolku -materiaalin peruskouluihin. Helsingin opetusviraston opetuskonsultti Kirsi Verkan mukaan muotoilukasvatus on yksi ilmiöoppimisen malli. Ilmiöoppimisella tarkoitetaan oppiainerajoja ylittävää opetusta. Opetuksen lähtökohtana ovat todellisen maailman ilmiöt, joita tarkastellaan kokonaisuutena niiden oikeassa ympäristössä. Suomen muotoilukasvatusseura Suomu ry edistää tietoisuutta muotoilukasvatuksesta. Yhdistys on julkaissut opetusmateriaalia opettajien käyttöön yhdessä Taiteen edistämiskeskuksen ja Designmuseon kanssa. SUOMU TEKEE yhteistyötä ensimmäisen muotoilupainotteisen peruskoulun Arabian kanssa. – Muotoilupainotteinen peruskoulu on edellä aikaansa myös kansainvälisesti. On
”
Muotoilupainotteinen peruskoulu on edellä aikaansa myös kansainvälisesti.
Mari Saivio, Suomen muotoilukasvatusseura
mahtavaa päästä kehittämään muotoilukasvatusta yhdessä heidän kanssaan, kertoo Mari Saivio Suomen muotoilukasvatusseurasta. Suomu on koonnut opettajien käyttöön ilmaiseksi ladattavan muotoilukasvatuksen opetuskokonaisuuden Mutkun. Tavoitteena on tutustuttaa lapset muotoilulle tyypilliseen suunnitteluprosessiin. Oppilaat voivat pohtia esimerkiksi
hyvän leikkipuiston ominaisuuksia ja päästä itse suunnittelemaan kierrätysmateriaaleista unelmiensa leikkipuistoa. MUOTOILUKASVATUS keskittyy vielä pääkaupunkiseudulle. Tampereen kaupungin perusopetuksen kasvatus- ja opetuspäällikkö Tuija Viitasaaren mukaan Tampereella ei ole meneillään muotoilukasvatukseen liittyviä hankkeita. Perinteisempää käsityön opetusta Pirkanmaalla tarjoaa käsityö- ja muotoilukoulu Näpsä. Näpsän rehtori Marja-Leena Seilon mukaan käsityö ja muotoilu vastaavat hyvin myös ilmiöoppimisen tavoitteisiin. Seilo kertoo, että pelkästään vaatteen kaavoituksessa tarvitaan matematiikkaa ja kolmiulotteista hahmottamiskykyä, ihmisen fysiologian ymmärtämistä ja materiaalituntemusta. Merja Häikiö
ROOSA-MARIA KAUPPILA
MIKÄ
Luova oppiminen peruskoulussa ○○Ilmiöoppimisessa käytetään todellisen maailman esimerkkejä oppimisen pohjana. ○○Opetus ylittää eri oppiaineiden rajoja. ○○Oppilaat hankkivat ilmiöoppimisessa itse aktiivisesti tietoa. ○○Muotoilukasvatus on yksi väline ilmiöpohjaiseen oppimiseen. ○○Muotoilukasvatus ei keskity perinteiseen tuotteen tai palvelun muotoiluun.
Kommentti Muotoilu valtaa alaa Muotoilukasvatus-termi herättää varmasti kummastusta. Sen tavoitteena ei suoranaisesti ole kouluttaa uusia suomalaisia muotoilutähtiä, Eero Aarnioita, Ilmari Tapiovaaroja tai Vuokko Nurnesniemiä, ylläpitämään Suomen muotoiluimagoa. Tähän pyrkivät jatkossakin muotoiluun painottuvat korkeakoulut. Termillä kuvataan luovaa oppimisen tapaa, jota käytetään hyödyksi kaikkien aineiden opetuksessa. Oppilaiden ei tarvitse siis jatkossakaan osata muotoilla käyttöesineitä läpäistääkseen peruskoulun. Alasta riippumatta monissa kansainvälisissä yrityksissä muotoilijat ovat tulleet osaksi johtoryhmää. Heiltä odotetaan käyttäjälähtöisyyttä ja palvelumuotoilun tuomista osaksi yrityksen työkulttuuria. Helsingin kaupunki on tänä vuonna palkannut muotoilujohtajan, joka on mukana suunnittelemassa julkisia palveluja. Muotoilukasvatuksen yhtenä tavoitteena on vastata näiden uusien ammattien kysyntään.
Milka Rissanen
MITÄ?
Päätöksiä taiteen hyväksi ○○Tampereen kaupungin julkisen taiteen periaatteet -asiakirja hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa marraskuun alussa. ○○Asiakirjan tarkoitus on saada taiteen hankinta ja käyttö osaksi kaupungin päätöksentekoa. ○○Valtakunnallinen suositus on, että osa rakentamishankkeiden määrärahasta käytetään taiteeseen.
Vieno Tiaisen päähineestä valmistuu joulutähti Näpsän käsityö- ja muotoilukoulussa.
Merja Häikiö