METSÄNOMISTAJAT VS. TYYPILLINEN SUOMALAINEN SIJOITTAJA EROT:
Metsänomistajat ovat kiinnostuneempia sijoittamisesta. Heillä on keskimääräistä enemmän sijoitettavaa varallisuutta. He eivät sijoita varallisuuttaan yhtä aktiivisesti. Haluavat tehdä sijoituspäätöksiä itsenäisesti.
YHTÄLÄISYYDET:
Kaihtavat riskejä. Miehet naisia innokkaampia sijoittajia, aktiivisimpia alle 50-vuotiaat. Osakerahastot mieluisin vaihtoehto. Etsivät sijoituskohteita, jotka vähentävät sijoittamiseen liittyviä pelkoja ja oman osaamisen tarvetta.
tai ostettuaan tilansa lähisuvulta. Etenkin Hajauttamalla hyvää tulee Pankkitilien lisäksi tutuimpia sijoituspienet metsätilat on useimmiten saatu kohteita ovat sijoitusrahastot, pörssiperinnöksi. osakkeet, metsäyhtiöiden talletukset sekä Kiinnostuksesta huolimatta metsäneläkerahastot. Kaikista suosituin ja mieomistajat eivät kuitenkaan sijoita varalluisin tapa sijoittaa ovat osakerahastot. lisuuttaan yhtä aktiivisesti kuin suomaTämän suhteen metsänomistajat eivät laiset keskimäärin. Nordnetin kyselyiden Tuppuraisen mukaan eroa perusteella yli 40 prosenttia tyypillisestä suomalaissijoitsuomalaisista sijoittaa tällä tajasta. hetkellä osakkeisiin ja ra”Metsänomis Muitakin yhtäläisyyksiä hastoihin. Metsänomistajien löytyy. kohdalla luku on tutkimuktajien pankki ”Miehet ovat naisia aktiisen mukaan vain reilut 30 tileillä lepää visempia, ja ennen kaikkea prosenttia. isoja riskejä ei haluta ottaa. ”Olisin odottanut, että asia paljon varalli Suomalaiset kaihtavat rahan olisi pikemminkin päinvassuutta, joka olisi suhteen riskinottoa”, kertoo toin. Etenkin ottaen huomiTuppurainen. oon, että metsänomistajilta helppo saada Yli viidennes metsänon sijoitettavaa varallisuuttuottamaan omistajista ei hyväksyisi ta”, toteaa Tuppurainen. sijoitetun pääoman tappiota Yli puolet vastanneista on paremmin.” lainkaan. laittanut viimeisen viiden SUVI TUPPURAINEN Tuppurainen huomauttaa, vuoden aikana metsätuloisettä riskin pienentämiseksi taan säästöön vähintään kolmasosan. Se on Tuppuraisen mukaan pal- varallisuutta kannattaa aina hajauttaa. Jos kaikki varallisuus on sidottu metsään, jon. Monella suomalaisella ei ole tällaista riski kasvaa. Sijoittaja voi hajauttaa sijoimahdollisuutta. tuksia eri omaisuuslajeihin ja eri omai”Metsänomistajien pankkitileillä lepää paljon varallisuutta, joka olisi helppo saa- suuslajien sisällä erilaisiin kohteisiin. Tämän lisäksi kannattaa hajauttaa sijoida tuottamaan paremmin”, toteaa Tuptuksia myös ajallisesti. purainen.
Tuplatuotto, pienempi riski
Kalvila muistuttaa, että metsän tuotto perustuu puun kasvuun. Metsänhoidon toimenpiteillä ohjataan puun kasvua arvokkaaksi myyntipuuksi. Hakkaaminen on osa metsänhoitoa. ”Ikääntyvä puusto on huono pankki. Siksi kirves on parasta lääkettä metsälle”, painottaa Kalvila. Puun hakkaaminen on myös helppo tapa saada vuosittain säännöllisiä tuloja. Siksi moni metsänomistaja pitääkin Tuppuraisen mukaan metsiä hyvänä ja selkeänä sijoituskohteena. ”Mutta samalla logiikalla toimivat myös osakemarkkinat. Osinkoa jaetaan joka vuosi”, sanoo Tuppurainen. Ennen kaikkea sijoittamalla metsätuloja osakemarkkinoille tuotto kasvaa. Metsän tuotto pääomalle on keskimäärin neljä prosenttia, mutta osakemarkkinoilla luku on lähes tuplasti suurempi. Hajauttamalla metsävarallisuuttaan muihin sijoituksiin, metsänomistaja ei siis ainoastaan pienennä riskiään vaan myös kasvattaa tuottomahdollisuuksiaan. ”Uskon, että entistä useampi metsänomistaja ryhtyy sijoittajaksi lähitulevaisuudessa. Monen kohdalla tarvitaan vain se viimeinen rohkaisu”, ennustaa Tuppurainen.
29