Universitas 3/2016

Page 12

Johtaminen yliopistoissa

Johtajuus ja johtaminen vaativat osaamista – Johtajuus ja johtaminen ovat eri asioita, tutkija Turo Virtanen painottaa. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun miettii, miten yliopistojen johtamista voisi parantaa. Yliopistojen johtamista tulee kehittää, todetaan yliopistolakiuudistuksesta annetussa arviossa. Varsinainen raportti valmistuu vuoden lopulla. Dosentti Turo Virtanen kysyy alkuun, tarkoitetaanko arviossa leadership’iä vai management’iä. – Jos näitä ei eroteta, ei tiedetä, missä johtamisen ongelmat ovat. Liideri saa ihmiset seuraamaan itseään vapaaehtoisesti ja luottamaan itseensä. Management liittyy johtamisjärjestelmiin. Virtanen on tutkinut johtamista, kouluttanut kehitysmaissa yliopistojohtajia ja ollut it-

se johtotehtävissä, mm. laitosjohtajana, Helsingin yliopistossa. – Hyväksytty mielipidejohtajakaan ei aina saa asioita sujumaan. Silloin puhutaan johtamisvajeesta eli management-vajeesta. Yleensä kyse on molemmista. Ihannetila olisi Virtasen mukaan, että hallinnollisen statuksen saanut johtaja olisi myös liideri. – Jos pitää johtaa asiakirjojen ja virallisen statuksen perusteella se on hankalampaa kuin liiderinä. Meillä on erilaisia rehtoreita, joitakin katsotaan ylöspäin.

Hyvä liideri tasoittaa Hyvä liideri on herkkä henkilöstöön liittyville asioille ja osaa tasoittaa erimielisyyksiä. – Häiriötilanteet voivat johtua asioista tai henkilöistä, mutta ne pitää osata tasoittaa, Virtanen sanoo. Johtajavaltaisuus korostuu yliopistojen leikkauksissa ja yleensäkin muutosjohtamisessa. Virtanen huomauttaa, että leikkauksia ei voi tehdä demokraattisesti. – Leikkaukset pitää tehdä yliopiston parasta ajatellen eli mitä osaamista tarvitaan ja kuinka tärkeä henkilö on organisaation menesty-

Johtaminen ei ole ollut suunnitelmallista Pääluottamusmies Elisa Hyytiäinen ei anna korkeaa arvosanaa Helsingin yliopiston johtamiselle. Tämä näkyi selvimmin ytneuvottelujen aikana. – Me olisimme vieneet vähennykset lievemmin eteenpäin, koska sopeutusaikaa muutokselle on vuoteen 2020. Yliopiston johto halusi tehdä vähennykset etupainotteisesti. Hätiköinnin tulos on nyt nähty. Kaikkiaan 372 irtisanotusta noin 40–50 on kutsuttu takaisin töihin, osa määräaikaisesti. Lähtijöitä on riittänyt yt-neuvottelujen jälkeenkin. Viime vuoden syksystä työntekijöitä on lähes 800 vähemmän, kun irtisanomiset, määräaikaisuuksien päättymiset, eläköitymiset ja muualle siirtymiset otetaan lukuun. – Mielestäni tämä kertoo, että johtaminen ei ole kovin suunnitelmallista. Johtamisessa ei ole onnistuttu. Yt-neuvottelujen seurauksiin eli henkilös-

12

U N I V E R S I TA S 3 / 2 0 1 6

tön ahdistukseen ja selviytyjän syndroomaan ei ollut varauduttu tarpeeksi. Hyytiäisen mukaan työntekijöille ei annettu aikaa käsitellä pitkäaikaisten työsuhteiden hajoamisesta ja työtovereista luopumisesta aiheutunutta surua. Henkilöstön pahoinvointi näkyy. – Ilmapiiri on muuttunut huonoon suuntaan. Yliopistolaiset ovat hyvin motivoituneita ja sitoutuneita, mutta nyt he eivät jaksa innostua ja osallistua, Hyytiäinen kuvailee. Esimiestasolla on hänestä sekä hyviä että vähemmän hyviä johtajia. – Hyvät johtajat ovat saatavilla, käyvät kuulostelemassa henkilöstön tuntoja ja kertovat missä mennään. He saavat porukan puhaltamaan yhteen hiileen.

Kollegiota pitäisi kuulla Helsingin yliopistokollegio antoi kesäkuussa ponnen, jossa peräänkuulutetaan hyvää johtajuutta ja koko yliopistoyhteisön kuulemis-

ta. Ponnen mukaan ”monesta tilanteesta yliopistoyhteisö olisi selvinnyt yhdessä toimien vähemmillä vaurioilla”. Kollegioon kuuluu 20 professoria, 15 jäsentä opetus-, tutkimus- ja muusta henkilökunnasta sekä 15 opiskelijaa. Hyytiäinen kertoo, että isoja leikkauksia osattiin odottaa valtion 2015 budjettiluonnoksen pohjalta. Silti yliopiston johto ei mitenkään esitellyt valmistelujaan tulevista vähennyksistä ja muutosohjelmasta kollegiolle. Tälle annettiin vain tieto yt-neuvotteluista. – Kollegiossa olisi varmasti tullut esille erilaisia säästökeinoja, jos sille olisi vain annettu mahdollisuus. Samalla kiireellä yliopiston johto vei läpi hallintopalvelujen kokoamisen yhteen yksikköön. Hyytiäinen toivoo, että tapahtuneesta opitaan jotain. Yliopiston hallitus on päättänyt teettää ulkopuolisen kansainvälisen arvioin-