Page 6

MIKROMUOVIN TROOLAUS KALLAVEDELLÄ ONNISTUI ODOTETUSTI

”LIHAVUUSGEENI” EI ESTÄ LAIHTUMISTA

Ensimmäinen mikroroskien troolaus Suomen sisävesillä toteutettiin elokuun lopussa Kallavedellä Kuo­ pion lähistöllä. Mikromuovia tutkitaan Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitoksen ja SYKE:n yhteisessä nelivuotisessa Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa. Mikromuovien monitorointi jatkuu Kallavedellä tulevinakin vuosina.

Tietty FTO-geenin muoto altistaa lihavuudelle, mutta laajan tutkimuskoosteen mukaan se ei silti estä laihtumista. Sen kantajat onnistuvat pudottamaan painoa yhtä tehokkaasti kuin muutkin. Aineistona oli kahdeksan interventiotutkimusta, myös suomalainen diabeteksen ehkäisytutkimus (DPS).

Viipuria suunniteltiin väestön hallinnan tarpeista Kaupunkisuunnittelu oli 1920- ja 30-lukujen Viipurissa työkalu yhteiskunnan sosiaalisten ongelmien ratkaisuun. ESIKAUPUNKIKYSYMYS, uuden kirjaston rakentaminen ja viheralueet olivat Viipurin

Uusien esikaupunkien suunnittelua ohjasivat taloudellisuuden ja tehokkuuden

kaupunkisuunnittelun keskeiset ongelmat

vaatimukset. Niihin haluttiin luoda tasapai-

toista maailmansotaa edeltäneinä vuosikym-

noiset, sosiaalisesti hyväksyttävät ja terveelli-

meninä.

set olosuhteet.

– Kaupunkisuunnittelussa oli kyse väestön hallinnasta ja sosiaalisten ongelmien sekä

VIHERALUEIDEN suunnittelussa näkyivät

terveyteen liittyvien kysymysten hallinnasta,

mannereurooppalaiset vaikutteet. Kaupunkiin

sanoo tutkija Jussi Semi.

haluttiin tuoda luonnonympäristön hyviä piir-

Fyysisen kaupunkitilan suunnittelulla ja rakentamisella pyrittiin varmistamaan yhteiskunnan sosiaalinen tasapaino. Kaupunki-

teitä. Patterinmäki, Monrepo ja Pappilanniemi olivat keskeisiä kehittämisen kohteita. – Tahko Pihkala toimi keskeisenä konsult-

suunnittelua ohjasivat myös nationalismin ja

tina urheilualueiden suunnittelusta, ja hänen

kansakunnan rakentamisen periaatteet.

aloitteestaan Patterinmäelle rakennettiin

Semi tutki Viipurin kaupunkisuunnittelua Viipurin kaupunkitilan merkityksiä tarkastelleessa kansainvälisessä tutkimushankkees-

urheilustadion, joka on nykyisinkin aktiivisesUrheilualueiden ja leikkikenttien rakentamista perusteltiin sotilaallisilla ja yhteiskun-

Human Mind -tutkimusohjelmasta.

nallisilla syillä. Haluttiin tarjota muun muassa aktiivisen virkistäytymisen paikkoja sekä

useita esikaupunkialueita. Kaupunginisät

ehkäistä toimettomuudesta aiheutuvia vaaroja. Semin mukaan Viipurin kaupunkisuun-

eivät olleet valtion sanelemasta pakkoliitospo-

nittelussa nousivat pitkälti esiin samat teemat

litiikasta innoissaan.

kuin muissakin suomalaisissa kaupungeissa.

– Pelättiin, että Viipuri joutuu alueliitos-

– Oman erityispiirteensä toivat kaupungin historiallinen kerrostuneisuuus ja historialli-

kukoistavalle kaupungille.

sen keskustan suojelutarpeet.

KUVA KIMMO KATAJALA

ten maksumieheksi, ja ne olisivat kuolinisku

6 SAIMA

3

2016

Kasvien käyttämän kemiallisen kielen hienoudet ovat kiinnostaneet tutkijoita jo vuosikymmenien ajan. Analyysimenetelmien kehittyminen on nyt avaamassa merkittävästi kasvien kielen saloja tutkijoille. Itä-Suomen yliopiston dosentti James Blanden ja SLU:n tohtori Ro­ bert Glinwoodin toimittama kirja Deciphering the Chemical Language of Plant Communication keskittyy viesteihin, joita kasvit välittävät päästäessään haihtuvia yhdisteitä ilmaan. Paikalleen juurtuneita kasveja voidaan pitää helppona saaliina kasvissyöjille. Tosiasiassa kasvit ovat mestareita kemiallisessa puolustautumisessa. Ne kommunikoivat tehokkaasti ja ovat ovelia manipuloijia, jotka käyttävät erilaisia hajuyhdisteitä houkutellessaan pölyttäjiä ja kasvinsyöjien luontaisia vihollisia.

sa käytössä.

sa, joka sai rahoitusta Suomen Akatemian

VIIPURIIN LIITETTIIN 1920- ja 30-luvuilla

KASVIT OVAT MESTAREITA KEMIALLISESSA PUOLUS­TAU­ TUMISESSA

Vuonna 1935 valmistunut, Alvar Aallon suunnittelema Viipurin kirjastotalo oli keskeisessä asemassa kaupungin monumentaalikeskuksen suunnittelussa.

POTILASTIETO­ JÄRJESTELMIEN RISKIT SUURIA KRIITTISESTI SAIRAIDEN HOIDOSSA Suuri joukko terveydenhuollon potilastietojärjestelmien käyttäjiä arvioi potilastietojärjestelmien riskit suuriksi erityisesti kriittisesti sairaiden potilaiden hoidossa teho-osastoilla, toimenpideyksiköissä, päivystysalueella ja leikkaussalitoiminnassa. Lähes puolet käyttäjistä arvioi potilastietojärjestelmän käyttökatkon olleen riskitasoltaan merkittävä tai vakava potilasturvallisuutta vaarantanut virhetyyppi. Tutkimukseen osallistuivat Itä-Suomen yliopistosta väitöskirjatutkija Sari Palojoki ja professori Kaija Saranto, ja sen tulokset julkaistiin JMIR Medical Informatics -lehdessä.

Profile for University of Eastern Finland

Saima 3/2016  

Itä-Suomen yliopistolehti Saima 3/2016

Saima 3/2016  

Itä-Suomen yliopistolehti Saima 3/2016

Profile for uniuef