Page 5

VALTAOSA RESEPTEISTÄ ON JO SÄHKÖISIÄ Suomen apteekeista toimitetuista resepteistä jo yli 90 prosenttia oli sähköisiä vuonna 2015. Sähköisen reseptin käyttöönotto muutti apteekin työnkuvia, osoitti farmasian laitoksen tutkimus. Tekninen henkilökunta saa käsitellä paperireseptejä, mutta ei sähköisiä, joten farmaseutit ja proviisorit käsittelevät entistä enemmän reseptejä.

8,3

on yleisarvosana Suomen armeijan suoriutumiselle talvisodassa. Yliopistonlehtori ja sotahistorian dosentti Pasi Tuu­ nainen selvitti Finnish Military Effectiveness in the Winter War, 1939–1940 -kirjassaan, miten suomalaiset kehittivät ja ylläpitivät asevoimien organisaation tehokkuutta. Yleisarvosana pohjautuu 26 arvostelukriteeriin, jotka kattavat sodankäynnin eri tasot. Kirjan on julkaissut arvostettu kansainvälinen kustantamo Palgrave Macmillan.

Musiikkirajoitteisuus vaikuttaa minäkuvaan Positiivisilla musiikkikokemuksilla on merkittävä rooli minäkuvan ja itsetunnon kehittymisessä. Väheksyvät kommentit lapsen musiikillisista taidoista voivat johtaa jopa musiikin torjumiseen.

MUSIIKKIRAJOITTEISUUS vaikuttaa minä-

kemuksiin väheksyessään omia oppilaitaan.

kuvan ja itsetunnon kehittymiseen samalla

Tutkijat puhuvat ilmiöstä siirtotaakkana.

tavalla kuin oppimisvaikeudet tai lukihäiriö, osoittaa tuore tutkimus. – On yllättävää, että monet musiikkira-

PIKALUOTTOJEN VALVONTA EI TOIMI Pikaluottoyritykset kiertävät usein kuluttajansuojalainsäädäntöä. Tuoreen tutkimuksen perusteella viranomaisilla ei ole seuraamuskeinoja tämän ehkäisemiseen. Myös valvontaresursseissa on puutteita. Lisäksi kuluttajien kiinnostus reagoida yritysten väärinkäytöksiin on vähäistä. Anssi Keinäsen ja Niko Vartiaisen tutkimus on osa Suomen Akatemian nuorten velkaongelmia tarkastelevaa tutkimushanketta.

Juvosen mukaan onkin tärkeää kysyä, kuinka paljon musiikkikasvatuksen instituutioissa on sellaisia käsittelemättömiä vinou-

joitteisiksi itsensä kokeneet ihmiset arvosti-

tumia, jotka traumatisoivat järjestelmässä

vat musiikillisesti taitavia ihmisiä enemmän

toimivia ja tekevät heistä siirtotaakan kantajia.

kuin itseään. Tämä on varsin raju havainto,

– Ihmisillä on usein käsitys, että mu-

taito- ja taideaineiden pedagogiikan profes-

siikkia voi ymmärtää vain, jos ymmärtää

sori Antti Juvonen sanoo.

musiikin teoriaa ja säveltapailua. Jokainen

Biologi VASTAA

voi ymmärtää musiikkia emotionaalisesti, ja

MUSIIKKIRAJOITTEISUUDEN lähtökohtana

sekin on oikein.

ovat lapsuuden negatiiviset kokemukset. Juvosen mukaan musikaalisuutta on pitkälti

ITÄ-SUOMEN, Helsingin ja Turun yliopisto-

arvioitu sen perusteella, onko lapsi oppinut

jen tutkimuksessa tarkasteltiin musiikkira-

laulamaan nuotilleen.

joitteisuutta ensimmäistä kertaa. Siinä ana-

– Koulumaailmassa on valitettavasti

lysoitiin 38 Itä-Suomen ja Turun yliopiston

edelleen niitä, jotka pitävät laulukokeita.

opiskelijan omaelämänkerrallista tarinaa.

Kuka tahansa kuitenkin oppii laulamaan

Kirjoittajat olivat 25–58-vuotiaita.

puhtaasti, kun psyykkisiä ja fyysisiä lukkoja avataan, Juvonen painottaa. Hän onkin jo pitkään puhunut sen puolesta, että taito- ja taideaineissa arviointi tehtäisiin numeron sijaan itsearviointina ja keskustelun kautta tai mahdollisesti niin, että numeerisen arvion saisi halutessaan. – Vastaavanlaisia rajoitteita on myös muissa taito- ja taideaineissa, kuten liikunnassa ja kuvataiteessa.

MUSIIKINOPETTAJAT saat-

Voitaisiinko metsästäjien hirvi­ havaintokortille kirjaamia peto­ tietoja hyödyntää nykyistä pa­ remmin esimerkiksi susikannan arvioinnissa? Metsästysseurueiden hirvi- ja petohavainnot kirjataan nykyään Oma riista -palveluun sähköisesti. Vuonna 2011 metsästäjien petohavaintoja verrattiin petoyhdyshenkilöjen Tassu-tietokantaan rekisteröimiin susihavaintoihin. Havaittiin, että metsästäjät kirjasivat kortteihin yli puolet enemmän susihavaintoja Lieksan riistanhoitoyhdistyksen alueella. Ero on erityisen merkittävä sulan maan aikaan. Näyttäisi siltä, että hirvenmetsästäjät tekevät metsästyksen yhteydessä petohavaintoja tehokkaammin kuin Tassuun raportoivat petoyhdyshenkilöt. Petohavaintotiedon keräämistä olisi siis jatkettava ja hyödynnettävä riistantutkimuksessa erityisesti pitkäaikaisessa seurannassa. Iida Koistinen, biologi

tavat tiedostamattaan palata oman lapsuutensa kipeisiin ko-

SAIMA

3

2016

5

Profile for University of Eastern Finland

Saima 3/2016  

Itä-Suomen yliopistolehti Saima 3/2016

Saima 3/2016  

Itä-Suomen yliopistolehti Saima 3/2016

Profile for uniuef