Page 23

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA avaa Kaarnirannan tutkimusryhmässä tehty

hitaasti vaikuttaen jopa kuukausien ajan. Markkinoilla on jo silmään vietäviä

läpimurto. Tutkijat ovat havainneet, että

implantteja, jotka vapauttavat lääkettä

ikärappeumassa silmänpohjan tärkeä

pitemmän aikaa.

puhdistusmekanismi, lysosomaalinen au-

– Kiinteästä implantista ei ole tullut

tofagia, heikkenee. Solut eivät enää pysty

hittituotetta, mutta silmässä muodostu-

poistamaan ikääntyneitä, väärin muodos-

va implantti voisi olla siedetympi, Urtti

tuneita tai muuten viallisia proteiineja,

sanoo.

mikä johtaa kertymien syntyyn ja näön menetykseen. – Nyt meitä kiinnostaakin löytää

Ryhmän kehittämässä menetelmässä ruiskeena annetut polymeeri- ja lipidihiukkaset muodostavat silmän sisällä gee-

lääkehoitoja, jotka pitäisivät tätä puhdis-

limäisen implantin. Nyt sen kehittämistä

tusmekanismia yllä. Oletamme, että näin

jatkaa Japanissa toimiva lääkeyritys.

voitaisiin estää sekä kuivan että kostean

Pistoksia ei tarvittaisi välttämättä

ikärappeuman kehittyminen. Kyseessä on

ollenkaan, jos lääke saataisiin kohdennet-

toki vain yksi mekanismi moniulotteisessa

tua verkkokalvolle muulla tavalla.

taudissa, mutta olemme jo havainneet,

– Tutkimme parhaillaan silmänpohjan

että autofagian ylläpitäminen lievittää

pigmenttiin sitoutuvia rakenteita, joiden

myös esimerkiksi ikärappeumaan liittyvää

mukana lääkeaine kulkeutuisi perille. Täl-

tulehdusta.

lainen lääke voitaisiin annostella tippoina

Uusien lääkkeiden metsästyksessä

”Pistoshoito mullisti ikärappeuman hoidon, mutta se on lopulta vain väliaikainen ratkaisu.” KAI KAARNIRANTA Silmätautien professori

tai vaikka suun kautta tabletteina.

tärkeä kumppani on Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen biofarmasian profes-

MENEILLÄÄN OLEVAT tutkimukset voivat

sori Arto Urtti, jonka tutkimusryhmä

tuottaa hoitoja silmänpohjan ikärap-

etsii uusia lääkeaineita ja kehittää keinoja

peuman lisäksi muihinkin verkkokalvon

niiden saattamiseksi verkkokalvolle muun

sairauksiin, kuten diabeettiseen retinopa-

muassa nano- ja polymeeriteknologian

tiaan ja silmänpainetaudin aiheuttamiin

avulla.

verkkokalvovaurioihin.

VERKKOKALVON SAIRAUKSIA on vaikea

jolla voidaan mallintaa lääkkeenantoa

lääkitä, koska silmää suojaavat raken-

silmään, arvioida lääkeaineiden kulkeu-

teet estävät esimerkiksi silmätippoina

tumista ja eri annoksilla saavutettavia

annostellun lääkkeen pääsyn verkkokal-

pitoisuuksia. Malli perustuu todellisiin

volle asti. Pistoshoitokaan ei sovi kaikkien

kokeellisiin tutkimuksiin, mutta vähentää

lääkkeiden annosteluun.

tulevaisuudessa eläinkokeiden tarvetta.

Lääkekehitystä tukee virtuaalisilmä,

– Useimmat lääkkeet poistuvat

– Työn alla olevalla virtuaalisilmällä

silmästä niin nopeasti, etteivät ne ehdi

voidaan mallintaa lääkkeen kulkua sil-

vaikuttaa tarpeeksi kauan, Urtti toteaa.

mässä lasiaisinjektiosta ja verenkierrosta.

Hänen ryhmässään on kehitetty tähän

”Kiinteästä implantista ei ole tullut hittituotetta, mutta silmässä muodostuva implantti voisi olla siedetympi.” ARTO URTTI Biofarmasian professori

Tarkoitus on sisällyttää malliin aikanaan

ratkaisuksi verkkomaista polymeeriä, jo-

myös muut antotavat ja lääkkeiden solu-

hon pakattu lääkeaine vapautuisi silmässä

tason vaikutukset.

URAAUURTAVAA SILMÄTAUTIEN JA TÄSMÄLÄÄKETEKNOLOGIAN TUTKIMUSTA Silmätauteihin painottuva täsmälääketeknologian tutkimus on yksi Itä-Suomen yliopiston nousevista tutkimusaloista ja kansainvälisesti ainutlaatuinen kokonaisuus, joka kiinnostaa myös rahoittajia ja lääke­ teollisuutta. Urtin ja Kaarnirannan johtama, lääketiedettä, farmasiaa, kemiaa, materiaalitutkimusta ja mallinnusta yhdistävä tutkimuskokonaisuus vastaa maailmanlaajuiseen haasteeseen: verkkokalvon sairauksia potevien määrä kasvaa väestön ikääntyessä, mutta tehokkaat hoidot puuttuvat. Potilaita ennustetaan olevan noin 300 miljoonaa vuonna 2030. Useat kansainväliset

lääkeyritykset ovat valinneet silmätaudit strategiseksi painoalakseen. Viimeaikaiset tutkimuslöydöt, edistyneet tautimallit, teknologian kehitys, yritysyhteistyö ja merkittävä tutkimusrahoitus mahdollistavat uudet läpimurrot verkkokalvon sairauksien hoidossa. Kaarnirannan johtamassa hankkeessa Suomen Akatemian tuella kehitetään ikärappeumapotilailta eristetyistä kantasoluista verkkokalvon pigmenttiepiteelisolumalli, jonka avulla taudin syntyä ja hoitoa voidaan tutkia entistä tarkemmin. KYSin silmätautien klinikassa toteutetaan jatkuvasti myös potilastutkimuksia uusilla lääkkeillä yhteistyössä lääketeollisuuden kans-

sa. Urtin johtama EU:n Ocuther-hanke kouluttaa uuden polven silmälääketutkijoita. Yliopistojen lisäksi kumppaneina on yrityksiä, jotka voivat tuotteistaa tutkijoiden keksinnöt potilaille hoidoiksi. Urtti johtaa myös ensimmäistä suomalaista hanketta, jolle on saatu rahoitus Yhdysvaltojen lääkeviranomaiselta FDA:lta. Siinä kehitettävät menetelmät nopeuttavat erityisesti silmän pintaan annettavien lääkkeiden tuotekehitystä ja uusien lääkkeiden viranomaisarviointia. Potilaan eduksi näin vauhdittuu myös halvempien rinnakkaislääkkeiden tulo markkinoille.

SAIMA

3

2016 23

Profile for University of Eastern Finland

Saima 3/2016  

Itä-Suomen yliopistolehti Saima 3/2016

Saima 3/2016  

Itä-Suomen yliopistolehti Saima 3/2016

Profile for uniuef