Page 1

SAIM A HYVÄLLÄ TIETEELLÄ ON TEKIJÄNSÄ Itä-Suomen yliopistolehti 3|2016

10

TUTKIJAT ETSIVÄT RATKAISUJA AIVOSAIRAUKSIIN Riskigeenien vaikutusten selvittäminen luo pohjaa uusille hoidoille

25 HEPOKATTI

RUOKALAUTASELLA

Hepokattien kasvatus onnistuu jo laboratoriossa

28 ERI SUKUPOLVIEN AISTIMAISEMAT

Digitalisaatio muuttaa tapaa kokea ympäristö

36 TEKEMÄLLÄ OPPII

Käänteinen opetus innostaa farmasialla


PÄÄKIRJOITUS

Aivosairauksien salat avautuvat tutkimuksella Itä-Suomen yliopisto JOENSUU PL 111, 80101 JOENSUU KUOPIO PL 1627, 70211 KUOPIO SAVONLINNA PL 86, 57101 SAVONLINNA

JULKAISIJA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO PL 1627, 70211 KUOPIO PUH. 0294 45 1111 WWW.UEF.FI TOIMITUS SAIMA@UEF.FI ETUNIMI.SUKUNIMI@UEF.FI WWW.UEF.FI/SAIMA

E

uroopan aivoneuvosto (Eu-

Yliopiston aivotutkimus profiloituu erityisesti

ropean Brain Council) on

aivojen rappeumasairauksien ja epilepsian

arvioinut, että neurologiset

tutkimukseen. Tutkimusalueella etsitään rat-

ja psykiatriset aivosairaudet

kaisuja monitieteisesti ja sujuvasti klinikasta

aiheuttavat kolmanneksen

perustutkimukseen ja takaisin.

kaikkien sairauksien tuomis-

muassa Alzheimerin taudin ehkäisyyn ja

vanhenevan väestön aivorappeumasairaudet,

epilepsian mekanismeihin aivovammamal-

kuten Alzheimerin tauti ja aivoverenkierto-

leissa. Tautimekanismien ymmärtäminen on

sairaudet. Aivoneuvosto on korostanut, että

keskeistä, jotta uusia hoitoja voidaan kehittää.

Euroopassa aivotutkimukseen kohdennettu

Itä-Suomen yliopiston vahvuutena ovat ainut-

rahoitus ei vastaa sitä painoarvoa, joka ai-

laatuiset tutkimuskohortit, menetelmällinen

vosairauksien hoidolla on sekä taloudellisesti

osaaminen ja infrastruktuuri. Perustutkimus

että inhimillisesti.

on keskittynyt A.I. Virtanen -instituuttiin ja

Uudet tutkimusmenetelmät ovat lisänneet

yksikkö puolestaan tarjoaa puitteet väestöpoh-

minnasta. Magneettikuvantaminen, positronie-

jaisille ja potilastutkimuksille. Yhteistyö KYSin

missiotomografia, sähköiset mittaukset, biolo-

kanssa on tärkeää.

giset merkkiaineet ja molekyyligenetiikka ovat tuoneet parempia keinoja diagnostiikkaan. Aivosairauksien tautimekanismien tutkimus

ULLA KALTIALA PUH. 040 745 6463

kokeellisissa asetelmissa etenee. Kuitenkin

SARI ESKELINEN TOIMITTAJAT RISTO LÖF MARIANNE MUSTONEN NINA VENHE VALOKUVAAJAT VARPU HEISKANEN RAIJA TÖRRÖNEN TAITTO GRANO OY

biolääketieteen yksikköön. Kliininen tutkimus-

ymmärrystämme aivojen rakenteesta ja toi-

PÄÄTOIMITTAJA

TOIMITUSSIHTEERI

Tutkimuksella haetaan vastauksia muun

ta kustannuksista. Iso ja kasvava haaste ovat

edistysaskeleista huolimatta moni aivosairaus odottaa läpimurtoja ja hoitoja. Neurotieteet on yksi Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen huipputason tutkimusalueista.

Euroopassa aivotutkimukseen kohdennettu rahoitus ei vastaa sitä painoarvoa, joka aivosairauksien hoidolla on sekä taloudellisesti että inhimillisesti.”

PAINO GRANO OY

Genomiikka, metabolomiikka, proteomiik-

LEVIKKI

ka ja kuvantaminen tuottavat valtavia tieto-

9 000 KPL ISSN-L 1798-5005 ISSN 1798-5005

määriä. Kokonaiskuvan luomisessa aivojen

ILMESTYMINEN 3 KERTAA LUKUVUODESSA SEURAAVA NUMERO ILMESTYY TAMMIKUUSSA 2017

toiminnasta ja aivosairauksien mekanismeista mallintaminen ja bioinformatiikka ovat isossa roolissa. Bioinformatiikka onkin valittu yhdeksi yliopiston nousevista tutkimusalueista. Isojen tietomäärien analytiikassa yhteistyö on voimaa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

KANNEN KUVA RAIJA TÖRRÖNEN

HILKKA SOININEN DEKAANI TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

2 SAIMA

3

2016


SISÄLLYS

4

TERVEELLISILLÄ EVÄILLÄ PAREMPI LUKUTAITO

25 HEPOKATTI LAUTASELLA ON EKOLOGINEN VALINTA

30

10

TAVOITTEENA HOITO JO ENNEN OIREITA

UUSIA MENETELMIÄ POHJAVEDEN MITTAAMISEEN

20 YKSINÄISYYDEN TUTKIJA Elisa Tiilikainen

Teemu Natunen

22

28

VERKKOKALVON SAIRAUDET

AISTIMAISEMIEN ASIANTUNTIJA

Uusia lääkkeitä kehitetään

Helmi Järviluoma

Tavoitteena hoito jo ennen oireita............................................................10 Avain aivosairauksiin löytyy tietomassoista.........................................14 3D-tulostuksella huippulaatuista optiikkaa.........................................16 Raha liikkuu älykkäästi.............................................................................17 Liikunta lievittää kipua..............................................................................18 Illallinen yhdelle...........................................................................................20 Verkkokalvon sairauksiin kaivataan kipeästi lääkkeitä....................22 Ikäihmiset liikkeelle yhteisvoimin...........................................................24 Sirkat soittaa salolla – ja kotona..............................................................25

Miten muuttuu aistimaisema?..................................................................28 Pohjaveden määrän arviointi tarkentuu................................................30 Käräjätuomioissa on alueellisia eroja....................................................31 Kulkurit ja turistit maailmalla................................................................. 32 ”Borrella kun kävelee, tuntee kaikki!”.....................................................34 Ainutlaatuinen oppimisympäristö...........................................................35 Tekemällä oppii............................................................................................36 Kaksoistutkinnon avulla kansainväliselle uralle.................................38 Rikoksen tekijän avautuminen palkitsee...............................................39

SAIMA

3

2016

3


UEF// AJASSA

Terveellinen ruokavalio tukee lasten lukutaitoa Tuoreen tutkimuksen mukaan terveellisesti syövillä lapsilla on parempi lukutaito kuin muilla kolmena ensimmäisenä kouluvuonna. TUTKIMUKSESSA SEURATTIIN 161

menestyivät muita paremmin lukutaitoa

TULOSTEN PERUSTEELLA terveellinen

kuopiolaista 6–8-vuotiasta lasta ensim-

mittaavissa testeissä.

ruokavalio tukee oppimista. Haapa-

mäiseltä kolmannelle luokalle. Ruoka-

la muistuttaa, että sisällyttämällä joka

valion laatua selvitettiin ruokapäivä-

TERVEELLISEN RUOKAVALION ja luku-

aterialle terveellisiä valintoja voidaan

kirjojen ja koulutaitoja standardoitujen

taidon yhteydet toisella ja kolmannella

edistää ruokavalion laatua. Vanhemmilla,

testien avulla. Ruokavalio arvioitiin sitä

luokalla eivät riippuneet ensimmäisen

kouluilla ja kaupallisilla yrityksillä on

terveellisemmäksi, mitä paremmin se

luokan lukutaidosta. Terveellisesti syöneet

tärkeä rooli terveellisten ruokavalintojen

noudatti niin sanottua Itämeren ruoka-

siis kehittyivät lukutaidossa enemmän

tarjoajina.

valiota sekä suomalaisia ravitsemussuo-

kuin heikommin syöneet.

situksia.

– Ruokavalion ja lukutaidon yhtey­

Lapset, joiden ruokavalio sisälsi

Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen ja

det olivat riippumattomia esimerkiksi

Jyväskylän yliopiston Alkuportaat-tutki-

runsaammin kasviksia, hedelmiä, marjoja,

perhetaustasta, fyysisestä aktiivisuudesta,

muksen aineistoihin perustuvat tulokset

täysjyvää, kalaa sekä tyydyttymättömiä

rasvaprosentista ja fyysisestä kunnosta,

julkaistiin European Journal of Nutrition

rasvahappoja ja vähän sokerisia tuotteita

tutkija Eero Haapala painottaa.

-lehdessä.

4 SAIMA

3

2016


VALTAOSA RESEPTEISTÄ ON JO SÄHKÖISIÄ Suomen apteekeista toimitetuista resepteistä jo yli 90 prosenttia oli sähköisiä vuonna 2015. Sähköisen reseptin käyttöönotto muutti apteekin työnkuvia, osoitti farmasian laitoksen tutkimus. Tekninen henkilökunta saa käsitellä paperireseptejä, mutta ei sähköisiä, joten farmaseutit ja proviisorit käsittelevät entistä enemmän reseptejä.

8,3

on yleisarvosana Suomen armeijan suoriutumiselle talvisodassa. Yliopistonlehtori ja sotahistorian dosentti Pasi Tuu­ nainen selvitti Finnish Military Effectiveness in the Winter War, 1939–1940 -kirjassaan, miten suomalaiset kehittivät ja ylläpitivät asevoimien organisaation tehokkuutta. Yleisarvosana pohjautuu 26 arvostelukriteeriin, jotka kattavat sodankäynnin eri tasot. Kirjan on julkaissut arvostettu kansainvälinen kustantamo Palgrave Macmillan.

Musiikkirajoitteisuus vaikuttaa minäkuvaan Positiivisilla musiikkikokemuksilla on merkittävä rooli minäkuvan ja itsetunnon kehittymisessä. Väheksyvät kommentit lapsen musiikillisista taidoista voivat johtaa jopa musiikin torjumiseen.

MUSIIKKIRAJOITTEISUUS vaikuttaa minä-

kemuksiin väheksyessään omia oppilaitaan.

kuvan ja itsetunnon kehittymiseen samalla

Tutkijat puhuvat ilmiöstä siirtotaakkana.

tavalla kuin oppimisvaikeudet tai lukihäiriö, osoittaa tuore tutkimus. – On yllättävää, että monet musiikkira-

PIKALUOTTOJEN VALVONTA EI TOIMI Pikaluottoyritykset kiertävät usein kuluttajansuojalainsäädäntöä. Tuoreen tutkimuksen perusteella viranomaisilla ei ole seuraamuskeinoja tämän ehkäisemiseen. Myös valvontaresursseissa on puutteita. Lisäksi kuluttajien kiinnostus reagoida yritysten väärinkäytöksiin on vähäistä. Anssi Keinäsen ja Niko Vartiaisen tutkimus on osa Suomen Akatemian nuorten velkaongelmia tarkastelevaa tutkimushanketta.

Juvosen mukaan onkin tärkeää kysyä, kuinka paljon musiikkikasvatuksen instituutioissa on sellaisia käsittelemättömiä vinou-

joitteisiksi itsensä kokeneet ihmiset arvosti-

tumia, jotka traumatisoivat järjestelmässä

vat musiikillisesti taitavia ihmisiä enemmän

toimivia ja tekevät heistä siirtotaakan kantajia.

kuin itseään. Tämä on varsin raju havainto,

– Ihmisillä on usein käsitys, että mu-

taito- ja taideaineiden pedagogiikan profes-

siikkia voi ymmärtää vain, jos ymmärtää

sori Antti Juvonen sanoo.

musiikin teoriaa ja säveltapailua. Jokainen

Biologi VASTAA

voi ymmärtää musiikkia emotionaalisesti, ja

MUSIIKKIRAJOITTEISUUDEN lähtökohtana

sekin on oikein.

ovat lapsuuden negatiiviset kokemukset. Juvosen mukaan musikaalisuutta on pitkälti

ITÄ-SUOMEN, Helsingin ja Turun yliopisto-

arvioitu sen perusteella, onko lapsi oppinut

jen tutkimuksessa tarkasteltiin musiikkira-

laulamaan nuotilleen.

joitteisuutta ensimmäistä kertaa. Siinä ana-

– Koulumaailmassa on valitettavasti

lysoitiin 38 Itä-Suomen ja Turun yliopiston

edelleen niitä, jotka pitävät laulukokeita.

opiskelijan omaelämänkerrallista tarinaa.

Kuka tahansa kuitenkin oppii laulamaan

Kirjoittajat olivat 25–58-vuotiaita.

puhtaasti, kun psyykkisiä ja fyysisiä lukkoja avataan, Juvonen painottaa. Hän onkin jo pitkään puhunut sen puolesta, että taito- ja taideaineissa arviointi tehtäisiin numeron sijaan itsearviointina ja keskustelun kautta tai mahdollisesti niin, että numeerisen arvion saisi halutessaan. – Vastaavanlaisia rajoitteita on myös muissa taito- ja taideaineissa, kuten liikunnassa ja kuvataiteessa.

MUSIIKINOPETTAJAT saat-

Voitaisiinko metsästäjien hirvi­ havaintokortille kirjaamia peto­ tietoja hyödyntää nykyistä pa­ remmin esimerkiksi susikannan arvioinnissa? Metsästysseurueiden hirvi- ja petohavainnot kirjataan nykyään Oma riista -palveluun sähköisesti. Vuonna 2011 metsästäjien petohavaintoja verrattiin petoyhdyshenkilöjen Tassu-tietokantaan rekisteröimiin susihavaintoihin. Havaittiin, että metsästäjät kirjasivat kortteihin yli puolet enemmän susihavaintoja Lieksan riistanhoitoyhdistyksen alueella. Ero on erityisen merkittävä sulan maan aikaan. Näyttäisi siltä, että hirvenmetsästäjät tekevät metsästyksen yhteydessä petohavaintoja tehokkaammin kuin Tassuun raportoivat petoyhdyshenkilöt. Petohavaintotiedon keräämistä olisi siis jatkettava ja hyödynnettävä riistantutkimuksessa erityisesti pitkäaikaisessa seurannassa. Iida Koistinen, biologi

tavat tiedostamattaan palata oman lapsuutensa kipeisiin ko-

SAIMA

3

2016

5


MIKROMUOVIN TROOLAUS KALLAVEDELLÄ ONNISTUI ODOTETUSTI

”LIHAVUUSGEENI” EI ESTÄ LAIHTUMISTA

Ensimmäinen mikroroskien troolaus Suomen sisävesillä toteutettiin elokuun lopussa Kallavedellä Kuo­ pion lähistöllä. Mikromuovia tutkitaan Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitoksen ja SYKE:n yhteisessä nelivuotisessa Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa. Mikromuovien monitorointi jatkuu Kallavedellä tulevinakin vuosina.

Tietty FTO-geenin muoto altistaa lihavuudelle, mutta laajan tutkimuskoosteen mukaan se ei silti estä laihtumista. Sen kantajat onnistuvat pudottamaan painoa yhtä tehokkaasti kuin muutkin. Aineistona oli kahdeksan interventiotutkimusta, myös suomalainen diabeteksen ehkäisytutkimus (DPS).

Viipuria suunniteltiin väestön hallinnan tarpeista Kaupunkisuunnittelu oli 1920- ja 30-lukujen Viipurissa työkalu yhteiskunnan sosiaalisten ongelmien ratkaisuun. ESIKAUPUNKIKYSYMYS, uuden kirjaston rakentaminen ja viheralueet olivat Viipurin

Uusien esikaupunkien suunnittelua ohjasivat taloudellisuuden ja tehokkuuden

kaupunkisuunnittelun keskeiset ongelmat

vaatimukset. Niihin haluttiin luoda tasapai-

toista maailmansotaa edeltäneinä vuosikym-

noiset, sosiaalisesti hyväksyttävät ja terveelli-

meninä.

set olosuhteet.

– Kaupunkisuunnittelussa oli kyse väestön hallinnasta ja sosiaalisten ongelmien sekä

VIHERALUEIDEN suunnittelussa näkyivät

terveyteen liittyvien kysymysten hallinnasta,

mannereurooppalaiset vaikutteet. Kaupunkiin

sanoo tutkija Jussi Semi.

haluttiin tuoda luonnonympäristön hyviä piir-

Fyysisen kaupunkitilan suunnittelulla ja rakentamisella pyrittiin varmistamaan yhteiskunnan sosiaalinen tasapaino. Kaupunki-

teitä. Patterinmäki, Monrepo ja Pappilanniemi olivat keskeisiä kehittämisen kohteita. – Tahko Pihkala toimi keskeisenä konsult-

suunnittelua ohjasivat myös nationalismin ja

tina urheilualueiden suunnittelusta, ja hänen

kansakunnan rakentamisen periaatteet.

aloitteestaan Patterinmäelle rakennettiin

Semi tutki Viipurin kaupunkisuunnittelua Viipurin kaupunkitilan merkityksiä tarkastelleessa kansainvälisessä tutkimushankkees-

urheilustadion, joka on nykyisinkin aktiivisesUrheilualueiden ja leikkikenttien rakentamista perusteltiin sotilaallisilla ja yhteiskun-

Human Mind -tutkimusohjelmasta.

nallisilla syillä. Haluttiin tarjota muun muassa aktiivisen virkistäytymisen paikkoja sekä

useita esikaupunkialueita. Kaupunginisät

ehkäistä toimettomuudesta aiheutuvia vaaroja. Semin mukaan Viipurin kaupunkisuun-

eivät olleet valtion sanelemasta pakkoliitospo-

nittelussa nousivat pitkälti esiin samat teemat

litiikasta innoissaan.

kuin muissakin suomalaisissa kaupungeissa.

– Pelättiin, että Viipuri joutuu alueliitos-

– Oman erityispiirteensä toivat kaupungin historiallinen kerrostuneisuuus ja historialli-

kukoistavalle kaupungille.

sen keskustan suojelutarpeet.

KUVA KIMMO KATAJALA

ten maksumieheksi, ja ne olisivat kuolinisku

6 SAIMA

3

2016

Kasvien käyttämän kemiallisen kielen hienoudet ovat kiinnostaneet tutkijoita jo vuosikymmenien ajan. Analyysimenetelmien kehittyminen on nyt avaamassa merkittävästi kasvien kielen saloja tutkijoille. Itä-Suomen yliopiston dosentti James Blanden ja SLU:n tohtori Ro­ bert Glinwoodin toimittama kirja Deciphering the Chemical Language of Plant Communication keskittyy viesteihin, joita kasvit välittävät päästäessään haihtuvia yhdisteitä ilmaan. Paikalleen juurtuneita kasveja voidaan pitää helppona saaliina kasvissyöjille. Tosiasiassa kasvit ovat mestareita kemiallisessa puolustautumisessa. Ne kommunikoivat tehokkaasti ja ovat ovelia manipuloijia, jotka käyttävät erilaisia hajuyhdisteitä houkutellessaan pölyttäjiä ja kasvinsyöjien luontaisia vihollisia.

sa käytössä.

sa, joka sai rahoitusta Suomen Akatemian

VIIPURIIN LIITETTIIN 1920- ja 30-luvuilla

KASVIT OVAT MESTAREITA KEMIALLISESSA PUOLUS­TAU­ TUMISESSA

Vuonna 1935 valmistunut, Alvar Aallon suunnittelema Viipurin kirjastotalo oli keskeisessä asemassa kaupungin monumentaalikeskuksen suunnittelussa.

POTILASTIETO­ JÄRJESTELMIEN RISKIT SUURIA KRIITTISESTI SAIRAIDEN HOIDOSSA Suuri joukko terveydenhuollon potilastietojärjestelmien käyttäjiä arvioi potilastietojärjestelmien riskit suuriksi erityisesti kriittisesti sairaiden potilaiden hoidossa teho-osastoilla, toimenpideyksiköissä, päivystysalueella ja leikkaussalitoiminnassa. Lähes puolet käyttäjistä arvioi potilastietojärjestelmän käyttökatkon olleen riskitasoltaan merkittävä tai vakava potilasturvallisuutta vaarantanut virhetyyppi. Tutkimukseen osallistuivat Itä-Suomen yliopistosta väitöskirjatutkija Sari Palojoki ja professori Kaija Saranto, ja sen tulokset julkaistiin JMIR Medical Informatics -lehdessä.


VESIRAKENTAMISLUPIEN PERUSTELUT OVAT PUUTTEELLISIA Merkittäviä hyötyjä ja haittoja aiheuttavissa vesirakentamishankkeissa tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota lupapäätösten perustelujen avoimuuteen, osoittaa Niko Soinisen väitöstutkimus. Noin viidesosa korkeimman-hallinto-oikeuden ratkaisuista vuosina 2010–2015 oli ongelmallisia perustelujen avoimuuden ja asianosaisten oikeusturvan näkökulmasta.

vuotta täyttäneistä Alzheimerin tautiin sairastuneista yli puolet käyttää jotain psyykenlääkettä. Psykoosilääkkeiden käyttö on 5 kertaa ja masennuslääkkeiden käyttö 2,5 kertaa yleisempää kuin muilla samanikäisillä, osoitti MEDALZ-tutkimus.

WWF:N NORPPAGALLERIA ESITTELEE TUNNISTETTUJA SAIMAANNORPPIA WWF:n Norppagalleriaan on kerätty kuvia ja tietoa parista sadasta tunnistetusta saimaannorpasta. Kaikilla on nyt mahdollisuus osallistua saimaannorpan tutkimukseen ja suojeluun, sillä tarkoituksena on kerätä yleisöltä lisää norppahavaintoja. Galleria on toteutettu yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Metsähallituksen luontopalvelujen kanssa.

KATSEENSEURANTA­ TEKNOLOGIA PALJAS­ TAA MIKROKIRURGIN MIETTEET LEIKATTA­ VASTA KUDOKSESTA

Hyvä piha houkuttelee koululaisia luovuuteen

Itä-Suomen yliopiston ja KYS:n yhteisen leikkausmikroskooppien tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää aistinelinten analytiikkaa ja luoda uusia sovellutuksia mikrokirurgian sujuvuuteen. Katseenseurantateknologian avulla selvitetään, mihin mikrokirurgi katsoo leikkauksen aikana ja mitä hän ajattelee. Katseenseurantateknologiaa voidaan hyödyntää esimerkiksi oppimisessa. Kirurgiopiskelijalle opetetaan, mihin kohtaan katsoa leikattavassa kudoksessa. Spektrisensoreilla voidaan selvittää, mitä prosesseja kirurgilla on käytössään millaiseenkin kudokseen. Sama teknologia sopii myös sairauksien diagnostiikkaan sekä puolustusvoimien ja autoteollisuuden tarpeisiin.

Lapset antavat pihapaikoille omia merkityksiään. Siksi heitä kannattaa kuunnella koulupihan suunnittelussa, havaitsi Päivi Vesala väitöstutkimuksessaan.

JOENSUUN NORMAALIKOULUN pihan

tavat, joilla eri-ikäiset lapset yleensä käyt-

peruskorjaus tarjosi oivan tutkimusym-

tävät ympäristöjään, Vesala sanoo.

päristön kasvatustieteiden maisterin Päivi Vesalan väitöstutkimukselle. Tutkimukseen osallistuneet oppilaat

VESALA PAINOTTAA, että fyysinen koulupihaympäristö ei ole neutraali koulutoimin-

kasvoivat tutkimuksen aikana neljäs-

nan tausta vaan oppilaiden hyödyntämä ja

luokkalaisista kuudesluokkalaisiksi.

heihin aktiivisesti vaikuttava tekijä.

Vesala havaitsi, että alakoululaiset

Lapset myös keksivät paikoille mitä

kiintyvät vahvasti välituntipaikkoihinsa.

luovimpia käyttötapoja. Oppilaat hakeu-

Muun muassa pyörätelineen tai kou-

tuvat paikkoihin, jotka tuottavat etenkin

lutalon tiiliseinän kaltaisilla fyysisillä

tuntoaistimuksia, virkistävät tai rauhoitta-

kohteilla on lapsille aivan eri merkitys

vat mieltä ja mahdollistavat ystävien kanssa

kuin aikuisille. Siksi Vesalan mukaan ei

olemisen.

ole yhdentekevää, millaiseksi koulupiha

Vesalan mukaan tarjoumiltaan runsas

rakennetaan, ja miten oppilaiden anne-

koulupiha mahdollistaa paikkojen luovan ja

taan sitä hyödyntää.

kokeilevan käytön.

– Alakoulun pihan sovittaminen yh-

– Monipuolisten kiinteiden leikkipaik-

teen eri-ikäisten lasten ympäristöllisten

kojen lisäksi etenkin viides- ja kuudesluok-

tarpeiden kanssa on vaativa tehtävä. Sen

kalaiset kaipaavat pihalle muunneltavia

vuoksi koulupihan suunnittelijoiden ja

paikkoja, joihin he voivat jättää oman

rakentajien tulisi tuntea ne moninaiset

jälkensä.

REHEVÖITYMINEN VÄHENTÄÄ OMEGA-3-RASVA­ HAPPOJA KALOISSA Rehevöityminen ja tummuminen muuttavat leväyhteisön rakennetta ja vähentävät omega-3-rasvahappojen tuotantoa, osoittaa tuore tutkimus. Kirkasvetisten niukkaravinteisten järvien kookkaissa ahvenissa on 1,5–1,9 kertaa enemmän ihmisen terveydelle välttämättömiä omega-3-rasvahappoja kuin ruskeavetisten tai rehevien järvien ahvenissa. Itä-Suomen, Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen sekä Suomen ympäristökeskuksen tutkimus julkaistiin Environment International -julkaisusarjassa. Tutkimus toteutettiin pääosin osana Suomen Akatemian rahoittamaa AKVA-ohjelmaa.

SAIMA

3

2016

7


LIIKKUMATTOMUUS LISÄÄ LASTEN KIPUJA

HUOMIO VARUSMIESTEN JA TYÖPAIKKOJEN RUOKAILUUN

Huono fyysinen kunto ja runsas istuminen ovat yhteydessä lisääntyneisiin kipuihin jo 6–8-vuotiailla. Muun muassa päänsärky on huonokuntoisilla yleisempää kuin muilla, havaittiin Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksessa.

Varusmiehille tarjotaan tukea terveellisiin ruokavalintoihin ja kehitetään uudenlaisia elintarvikeratkaisuja maastoon Tekesin EAKR-rahoituksella. Minä valitsen ja ympäristö tukee -hankkeessa tutkitaan myös, miten henkilöstöravintolat voisivat ohjata asiakkaita terveellisiin valintoihin. Itä-Suomen yliopiston lisäksi mukana ovat VTT, THL, Savonia-ammattikorkeakoulu ja yrityskumppanit.

Värien määrä jakaa tutkijoita Itä-Suomen yliopiston tutkijat arvioivat, että värejä 2,5 miljoonaa. KUINKA MONTA väriä ihminen havaitsee?

– Historiallisesti on ajateltu yhden värin

Tätä kysymystä on pohdittu väritutkimuksen

itselleen varaamaa tilavuutta pallona, jonka

maailmassa jo vuosikymmeniä. Eri tutkijoi-

säde on yksi värieroyksikkö ja halkaisija

den esittämät määrät ovat vaihdelleet tutki-

siten kaksi yksikköä.

mustavoista riippuen jopa miljoonien välillä. – Värin muodostumisen kannalta kes-

Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden laskelmissa säde on puolta pienempi,

keisiä tekijöitä ovat valo, heijastava pinta ja

jolloin värejä vastaavat pisteet pakkautuvat

havaitsija. Väri voidaan kuvata 3-uloitteises-

mahdollisimman tiheästi, eikä niiden väliin

ti koordinaattien avulla ja tähän koordi-

jää tyhjää tilaa, johon mahtuisi ylimääräisiä

naatistoon voidaan rajata kaikki eri värit

pisteitä.

sisältävä tilavuus. Värien pakkautumista

– Tällöin ei myöskään ole tarpeen

tilavuuteen tarkastellaan sitten geomet-

käyttää laskelmien korjaamiseksi erillistä

risesti, selvittää yliopistonlehtori Hannu

kerrointa, jollaista toiset tutkijat ovat äsket-

Laamanen.

täin ehdottaneet.

LAAMASEN MUKAAN ideana on, että yksi

TIEDEMAAILMASSA eriävän mielipi-

koordinaatiston piste edustaa yhtä väriä,

teen esittäminen ei tapahdu tuosta vain,

ja kahden vierekkäisen pisteen välinen

vaan uudet tutkimustulokset on tuotava

etäisyys vastaa juuri ja juuri havaittavaa

esiin artikkelien vertaisarvioinnin kautta.

värieroa.

Keskusteluun osallistuminen on Laamasen mukaan yleisesti tärkeää,

SAIMAN ULKOASUUUDISTUKSELLE KIITOSTA Saiman lukijat kiittävät talvella 2015 toteutettua lehden ulkoasu-uudistusta onnistuneeksi. Kesällä 2016 toteutettuun lukijakyselyyn vastanneet kuvasivat lehteä kiinnostavaksi, ajankohtaiseksi ja informatiiviseksi. Sitä pidettiin myös lukijaystävällisenä ja konseptiltaan tiedelehtimäisenä. Saiman lukijat toivoivat lehdeltä jatkossa enemmän laajoja artikkeleja sekä uratarinoita ja henkilöhaastatteluja. Myös lyhyitä tiedejuttuja sekä keskustelun­ avauksia lehteen toivottiin lisää. Verkkolehteen puolestaan toivottiin enemmän painetun lehden juttuja täydentävää aineistoa sekä lisäkuvia ja videomateriaalia painetun Saiman jutuista. Lehden toimitus kiittää kaikkia lukijakyselyyn vastanneita. Teidän mielipiteenne auttavat meitä kehittämään lehteä. Lukijakyselyn palkintona olleet Finnkinon sarjaliput on arvottu ja voittajille ilmoitettu voitosta henkilökohtaisesti.

ja on myös oltava aktiivisia ja pyrittävä oikeaan tietoon. Värien havaitsemisen määrällä on ihan konkreettistakin vaikutusta esimerkiksi värisokeiden ihmisten elämään. – Tutkimme myös muun muassa, millaisia värinaistimissoluja värisokeilla on, ja löytyisikö esimerkiksi juuri punavihersokeille optimoitua KUVA DMITRY SEMENOV

LED-valaistusta, sanoo väritutkimuksesta parisen vuotta sitten väitellyt Mika Flinkman, joka jatkaa pian väritutkimustaan Japanissa.

8 SAIMA

2

2016

Itä-Suomen yliopisto twiittaa tiedeuutisista, tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista. Seuraa tiedettä terveydestä talouteen ja keskustele kanssamme! @UniEastFinland #uef


ilääkitys k n o m

tojen riski ä

ammatillisella lääkehoidon arvioinnilla potilaalle sopivin lääkitys

itsehoitolääkkeet

it ha

LÄÄKÄRI 1 reseptilääke

ttaa lääke a v as Moni-

LÄÄKÄRI 2 reseptilääke LÄÄKÄRI 3 reseptilääke

Lääkehoidon arvioinnista liiketoimintaa Proviisori Jonna-Carita Kanninen teki lääkehoidon arvioinnista liiketoimintaa ja sai Kuopion kaupungin mukaan uudenlaiseen yhteistyöhön. Yli 700 lääkehoidon arviointia palkittiin Vuoden terveystekona.

LÄÄKEHAITAT OVAT monilääkityillä iäkkäillä tavallisia ja lääke-

KANNINEN TUOTTEISTI lääkehoidon arviointipalvelun jo

hoidon arvioinnille on kasvava tarve.

entisellä työpaikallaan Keravan 1. apteekissa ja on sen jälkeen

– Moniammatilliset arvioinnit ovat kuitenkin vielä monille vieraita, joten niiden hyöty pitää pystyä perustelemaan asiakkaalle, Kanninen toteaa. Lääkehoidon kokonaisarvioinnin erityispätevyyden hankkinut Kanninen perusti vuonna 2013 lääkehoidon arviointi- ja konsultointipalveluja tarjoavan yrityksen, MedFactorin. Yhteistyö Kuopion kaupungin kanssa alkoi seuraavana vuonna. Kanninen alkoi tehdä lääkehoidon arviointeja moniammatillisissa tiimeissä ensin kaupungin ja Sitran rahoittaman HYKE-hankkeen tuella,

kouluttanut proviisoreja lääkehoidon arviointiin koulutussuunnittelijana Itä-Suomen yliopiston Aducatessa. – Ammattilaisten kuuli usein pohtivan, miksei lääkehoidon arviointi myy. Tuli ajatus, että haluan katsoa itse yrittäjänä, lähtisikö toiminta liikkeelle. Yrittäjyys on toistaiseksi kuitenkin sivutoimi ja Kanninen jatkaa työtään myös Aducatessa. – Yrittäjänä saaduista kokemuksista on iso hyöty koulutusten suunnittelussa.

sitten ostopalveluna.

YLI 700 LÄÄKEHOIDON arvioinnin jälkeen yhteistyö palkittiin tänä vuonna Vuoden terveysteko -palkinnolla. Palkinnon myönsi lääketukkuritys Tamro muun muassa Lääketeollisuus ry:n sekä Suomen Apteekkari- ja Lääkäriliittojen kanssa. Julkisen ja yksityisen toimijan yhteistyö ennaltaehkäisevien toimintatapojen kehittämiseksi nopeiden kokeilujen kautta sai kiitosta. Arviointeja tehdään esimerkiksi uusille kotihoidon asiakkaille. Kanninen käy hoitajan kanssa läpi asiakkaan voimassa olevan lääkityksen sekä mahdolliset lääkehaitat ja sen jälkeen lääkäri saa työnsä tueksi proviisorin huomiot ja suositukset. – Lääkärin aikaa säästyy, kun tämä taustatyö on tehty.

Ammattilaisten kuuli usein pohtivan, miksei lääkehoidon arviointi myy. Tuli ajatus, että haluan katsoa itse yrittäjänä, lähtisikö toiminta liikkeelle.” SAIMA

3

2016

9


Hermosolujen viestinnälle ovat tärkeitä solujen haarakkeiden okaset, joiden määrä ja muoto muuttuvat Alzheimerin taudissa. Tämän estäminen olisi tärkeä hoidon tavoite. Kuva hiiren hermosolusta.

10 SAIMA

3

2016


Tavoitteena hoito jo ennen oireita Ensin diagnoosi, sitten hoito – vai molemmat yhtä aikaa? Neurotieteiden tutkijat kehittävät Alzheimerin tautiin ratkaisua, jossa yhdistyvät diagnoosi ja yksilöllinen hoito. Riskigeenien ja niiden vaikutusten selvittäminen luo pohjaa tulevaisuuden hoidoille. TEKSTI ULLA KALTIALA KUVAT KAISA PALDANIUS, KIRSI RILLA JA RAIJA TÖRRÖNEN

EU:N HORISONTTI 2020 -rahoitusta saa-

Samalla tavalla hiukkaset pystyvät

neessa hankkeessa kehitetään menetel-

kuljettamaan niihin pakatun lääkkeen

miä, jossa samat nanopartikkelit palvelevat

juuri oikeaan kohtaan potilaan aivoissa.

sekä tautiin liittyvien varhaisten aivomuutosten havaitsemista että niihin kohdistettujen lääkkeiden kuljetusta. Tällaista diagnoosin ja hoidon yhdistävää lähestymistapaa kutsutaan teranostiikaksi. – Sen etuna on myös, että hoidon

Teranostiikan etuna on myös, että hoidon yhteydessä voidaan seurata hoitovastetta.

yhteydessä voidaan seurata hoitovastetta,

tutkimuskeskusten lisäksi bioteknologiayrityksiä, joissa valmistetaan testattavat lääkkeet. – Yritysten mukanaolo voi samalla vauhdittaa tulosten soveltamista potilaiden hoitoon ja diagnostiikkaan. Tässä hankkeessa menetelmää kuitenkin

toteaa professori Mikko Hiltunen, joka

testataan vasta eläinmalleilla, Hiltunen

on hankkeen vastuuhenkilö Itä-Suomen

nattua hoitoa, ovat kuitenkin osoittautu-

yliopistossa.

neet toistaiseksi ongelmallisiksi.

Hoito kohdistetaan aivojen tau-muu-

Hankkeessa on mukana eurooppalaisten

Uusi teranostinen menetelmä perus-

tähdentää. Haasteena on löytää nanohiukkanen, joka läpäisee tehokkaasti veri-aivoesteen.

toksiin eli Alzheimerin taudin kehittyessä

tuu pieniin nanohiukkasiin. Verenkiertoon

Tämä aivoja suojaava mekanismi estää

havaittavaan tau-proteiinin muuntumi-

annettuina ne kulkeutuvat pintaansa

monien haitallisten aineiden lisäksi myös

seen ja kertymiseen aivoihin. – Tau on

kiinnitetyn tau-vasta-aineen ansiosta ai-

useimpien lääkkeiden pääsyn aivoihin. –

valittu kohteeksi, koska sen muutoksilla

voissa kohtiin, joissa on muuntunutta taun

Taudin alkuvaiheessa veri-aivoeste saat-

on tässä taudissa selkein yhteys älyllisten

muotoa. Hiukkasissa on rautaoksidiydin ja

taa kuitenkin vuotaa, mitä voidaan käyttää

ja muistitoimintojen heikentymiseen.

niihin voidaan liittää myös radioaktiivinen

hoidossa hyväksi.

Alzheimerin taudissa aivoihin kertyy

leima, jonka ansiosta aivomuutokset pääs-

myös beeta-amyloidia. Lukuisat kliiniset

tään paikantamaan tarkasti yhdistämällä

tutkimukset, joissa on etsitty tähän suun-

MRI- ja PET-kuvantamista.

SAIMA

3

2016 11


tärkeimmistä pidetään apolipoproteiinigeenin ApoE4-muotoa, joka on suomalaisista joka kolmannella. Lääketutkimuk-

Veri-aivoeste estää useimpien lääkkeiden pääsyn aivoihin.”

sissa se otetaan jo nykyisin huomioon, sillä osan lääkkeistä on havaittu olevan tehokkaampia, osan taas tehottomampia sen kantajilla. Hiltusen ryhmä on osallistunut merkittävästi tunnettujen riskigeenien löytämiseen ja on nyt mukana mittavassa hankkeessa, jossa pyritään tunnistamaan loputkin merkittävät geneettiset riskiteki-

Nanohiukkasissa käytettäviä vasta-ai-

jät. Suomen Akatemian ja EU:n JPND-oh-

neita testataan Kuopiossa tautimalleilla ja

jelmahankkeen rahoittama tutkimuskon-

näytemateriaalilla. Itä-Suomen yliopisto

sortio kokoaa eurooppalaisista potilas- ja

jakaa hankkeessa myös kuvantamisvas-

verrokkiaineistoista lähes 75 000 henkilön

tuun saksalaisen partnerin kanssa. Hank-

DNA-näytepankin. – Aineiston laajuuden

keeseen osallistuvat Hiltusen tutkimus-

ansiosta voidaan löytää myös harvinai-

ryhmän lisäksi tutkimusjohtaja Mikko

sempia riskigeenejä.

Kettunen sekä professorit Olli Gröhn ja

Samalla kootaan Euroopan laajin

Heikki Tanila tiimeineen. Kuvantamisella

DNA-aineisto henkilöistä, joilla on todettu

on erittäin keskeinen rooli hankkeessa.

lievää kognitiivista heikentymistä (MCI).

Nanohiukkasten PET-kuvantami-

Sen avulla voidaan selvittää geenien mer-

seen tarvittavat radioaktiiviset yhdisteet

kitystä MCI:n etenemisessä Alzheimerin

tuotetaan Kuopion yliopistollisen sairaa-

taudiksi.

lan uudessa hiukkaskiihdyttimessä eli syklotronissa. – Tästä saadut kokemukset

HOITOJEN KEHITTÄMISEN kannalta ris-

todennäköisesti hyödyttävät aikanaan

kigeenien löytäminen on kuitenkin vasta

myös KYSin neurologisia potilaita, Hiltu-

ensimmäinen askel. – Pelkkä tieto jonkin

nen toteaa.

geenimuodon yhteydestä tautiin ei riitä, vaan on olennaista selvittää, miten se käy-

ALZHEIMERIN TAUTIIN ei ole vielä

tännössä vaikuttaa taudin etenemiseen

parantavaa hoitoa – ainoastaan oireenmu-

solu- ja molekyylitasolla. Näin voidaan

kaista hoitoa on tarjolla. Se on monimuo-

löytää uusia vaikutuskohteita lääkkeille

toinen sairaus, joten näköpiirissä ei ole-

ja biomarkkereita sairastumisen enna-

muutokset aivoissa. Niitä valaisee ku-

kaan yhtä ainoaa tehokasta hoitoa, joka

koimiseksi, Hiltusen tutkimusryhmässä

dosaineisto, jossa on aivonäytteitä taudin

sopisi kaikille. – Tulevaisuudessa hoito

työskentelevä Suomen Akatemian tutkija-

eri vaiheissa olleilta henkilöiltä. – Tästä

valitaan potilaan yksilöllisten riskitekijä-

tohtori Teemu Natunen kertoo.

aineistosta voimme katsoa, onko vaikkapa

ja geeniprofiilien mukaan. Taudin riskigeenejä tunnetaan tällä

Alzheimerin taudin pysäyttämiseksi ihanteellista olisi aloittaa hoito jo ennen

hetkellä 26, ja vähintään yhtä monta

oireiden alkamista, joten tutkijoita kiinnos-

arvellaan olevan vielä löytämättä. Yhtenä

tavat erityisesti sairastumista ennakoivat

tiettyjen geenien ilmenemisessä tai proteiinien tasoissa eroja taudin eri vaiheissa. Soluviljelmien avulla tutkitaan tarkemmin, miten kiinnostuksen kohteena

1 2 3 NEUROTIETEIDEN HUIPPUTUTKIMUSTA

PÄÄN VAMMA, ALZHEIMER JA EPILEPSIA

EHKÄISYÄ ELINTAVOILLA JA DIAGNOSTIIKKAA

Alzheimerin tauti on yksi kolmesta taudista, joihin akatemiaprofessori Asla Pitkäsen ja professori Mikko Hiltusen johtama neurotieteiden tutkimusalue keskittyy. Kokonaisuus kuuluu yliopiston kansainvälisen huipputason tutkimusalueisiin.

Pään vammat lisäävät sekä epilepsian että Alzheimerin taudin riskiä, ja monilla Alzheimer-potilailla on epilepsia. Yhteisiä piirteitä ovat tulehdus, beeta-amyloidi- ja tau-proteiinikertymät sekä sokeriaineenvaihdunnan muutokset aivoissa.

Muistin heikkenemistä on tutkimuksissa voitu jarruttaa elintapamuutoksilla ja ravintovalmisteella. Diagnostiikkaan kehitetään potilastietoja analysoivia tietoteknisiä työkaluja. Näissä hankkeissa keskeinen rooli on professori Hilkka Soi­ nisen tutkimusryhmällä.

12 SAIMA

3

2016


– Tulevaisuudessa Alzheimerin taudin hoito valitaan potilaan yksilöllisten riskitekijä- ja geeniprofiilien mukaan, professori Mikko Hiltunen sanoo.

olevan geenin yli-ilmentäminen tai hil-

eli synapsien toiminnan heikkenemiseen.

olevien okasten määrään ja muotoon.

jentäminen vaikuttaa keskeisiin tauti-

Hermosolujen viestejä välittävien sy-

Synapsit syntyvät juuri näihin okasiin.

prosesseihin. Jos vaikutukset näyttävät

napsien heikentyminen alkaa jo varhai-

– Okasten muutokset muuttavat myös

merkittäviltä, niiden tarkastelua voidaan

sessa Alzheimerin taudissa, joten niiden

muistille ja oppimiselle välttämättö-

jatkaa taudin eläinmalleissa.

suojaaminen voisi olla kaivattu varhainen

miä yhteyksiä hermosolujen välillä. Ne

hoitokeino tautiin.

ovatkin hyvin konkreettinen esimerkki

Tutkimusryhmässä on selvitetty geneettisten riskitekijöiden yhteyttä esimerkiksi hermosolujen liitoskohtien

4

MUISTISAIRAIDEN MÄÄRÄ KASVAA

Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus. Muistisairaita on maailmassa yli 46 miljoonaa ja Suomessa yli 190 000. Määrän arvioidaan 20 vuodessa lähes kaksinkertaistuvan.

Useat tutkitut geenit näyttävät vaikuttavan hermosolujen haarakkeissa

geenien yhteydestä tautiin, Natunen toteaa.

”Pelkkä tieto jonkin geenimuodon yhteydestä tautiin ei riitä, vaan on olennaista selvittää, miten se käytännössä vaikuttaa taudin etenemiseen solu- ja molekyylitasolla.” TEEMU NATUNEN Tutkijatohtori

SAIMA

3

2016 13


Avain aivosairauksiin löytyy tietomassoista Aivosairauksia mitataan ja kuvataan yhä yksityiskohtaisemmin ja tutkimusaineistoja yhdistellään laajoihin tietokantoihin. Ratkaisut moniin sairauksiin voivat olla jo olemassa tietomassojen uumenissa. YLIOPISTON STRATEGIASSA määritellyt huippututkimusalueet

Lähes kaikkeen neurotieteiden tutkimukseen sisältyy ny-

toimivat pääosin ulkopuolisen rahoituksen turvin. Yliopiston

kyisin bioinformatiikkaa eli tutkimusaineistojen hallinnointia

omaa strategista rahaa panostetaan ihmisiin. Neurotieteissä se

ja analysointia matematiikan, tietojenkäsittelytieteen ja tilasto-

tarkoittaa lahjakkaiden tutkijoiden palkkaamista osaamisaloille,

tieteen keinoin. – Kun jo yksittäisestä näytteestä voidaan mitata

joita halutaan erityisesti vahvistaa.

satoja tuhansia muuttujia, tutkimuksissa kertyy valtavasti dataa.

– Panostukset esimerkiksi neurobioinformatiikkaan ja

Bioinformatiikan menetelmillä aineistoista voidaan löytää se

-kuvantamiseen palvelevat laajalti eri tutkimusryhmiä, toteaa

olennainen tieto, joka valaisee vaikkapa pään vamman ennustet-

tutkimusalueen johtaja, akatemiaprofessori Asla Pitkänen.

ta, neurobioinformatiikan yliopistotutkija Jussi Paananen kertoo.

14 SAIMA

3

2016


lysointiin käytetään maailmalla laajalti. Tällä hetkellä hän tutkii erityisesti koneoppimiseen perustuvia laskennallisia analyysimenetelmiä. – Ajankohtainen tavoite on esimerkiksi ennustaa aivokuvien perusteella, keille muistihäiriöitä potevista kehittyy Alzheimerin tauti lähivuosina. Koneoppimisen ideana on laittaa tietokonealgoritmit oppimaan olemassa olevasta datasta, niin että ne pystyvät sen perusteella tulkitsemaan uutta dataa automaattisesti. Tässä tapauksessa niille syötetään suuren potilasjoukon aivokuvat

Bioinformatiikan osaajista on pulaa, kertoo yliopistotutkija Jussi Paananen.

sekä pitkäaikaiset seurantatiedot taudin kehittymisestä, joiden perusteella ne oppivat ennustamaan yksittäisen potilaan sairastumisen pelkästä aivokuvasta. – Yhdistelemällä saamiaan tietoja kone oppii tunnistamaan aivokuvasta

Hiljattain julkaistussa tutkimuksessa

sellaiset ihmissilmälle huomaamattomat

tunnistettiin useita lääkeaineita, jotka

merkit, jotka viittaavat varhaiseen demen-

saattaisivat edistää toipumista aivovam-

tiaan. Tulevaisuudessa nämä menetelmät

masta. Bioinformatiikan keinoin voitiin tunnistaa vamman aiheuttamat, koko genomin laajuisella RNA-sekvensoinnilla mitatut geenien ilmenemisen muutokset eläinten aivoissa ja hakea eri tietokannoista lääkeaineita, jotka sopivat vaikutuksiltaan niihin: joko edistävät suojaavia muutoksia tai estävät haitallisia. Osa sopivilta vaikuttavista lääkkeistä on jo käytössä esimerkiksi masennuksen hoidossa.

Bioinformatiikan menetelmillä aineistoista voidaan löytää se olennainen tieto, joka valaisee vaikkapa pään vamman ennustetta.”

Tulokset saatiin molekyylilääketieteen

saadaan toivottavasti käyttöön lääkärien päätöksenteon tueksi. Tietokannat, joihin on kerätty tuhansien potilaiden tietoja, auttavat siis lopulta arvioimaan yksittäisen potilaan yksilöllistä ennustetta. Tohka tähdentää, ettei tällaisten menetelmien kehittäminen olisi mahdollistakaan ilman niitä, sillä tietokone tarvitsee valtavasti ”oppimateriaalia” synnyttääkseen luotettavia laskennallisia malleja. Koska koneoppimisen menetelmät

tohtorikoulutettavan Anssi Lipposen väi-

eivät perustu ennakko-oletuksiin analy-

töstutkimuksesta, jota Pitkänen ja Paana-

tutkimusdatan keskitetty hallinta. – Esi-

soitavasta tiedosta, ne saattavat Tohkan

nen ohjaavat yhdessä. – Bioinformatiikan

merkiksi epilepsian tutkimusaineistot on

mukaan tulevaisuudessa myös kumota

osaajista on pulaa, joten on tärkeää, että

meillä nyt keskitetty tietokantaan, joka

joitakin vanhoja käsityksiä aivosairauk-

myös neurotieteiden tutkijat omaksuvat

mahdollistaa aineistojen yhdistämisen

sista tai ainakin tuottaa niihin uusia näkö-

näitä menetelmiä, Paananen toteaa.

ja jonne kertyvät myös tiedot aineistoille

kulmia.

Aineistoanalyysit eivät tapahdu yhtä nappia painamalla, vaan bioinformatiikan

tehdyistä analyyseistä. Uudenlaista analysoitavaa bioinfor-

asiantuntijat valitsevat menetelmät neu-

maatikoille tarjoaa ihmisten itse keräämä

rotutkijoiden kanssa keskustellen. – Kehi-

tieto terveydestään. Sitä karttuu kehon

tämme myös itse menetelmiä ongelmiin,

toimintoja mittaavien kännykkäsovellus-

joihin ei vielä ole sopivaa työkalua. Eri

ten, aktiivisuusrannekkeiden ja muiden

tutkimusryhmien kanssa työskennellessä

itseseurantavälineiden yleistyessä. – Täl-

saa hyvän kuvan siitä, millaiselle mene-

laisia aineistoja haluamme myös päästä

telmäkehitykselle on tarvetta.

hyödyntämään tutkimuksessa ja hoitojen

Paananen on aiemmin ollut mukana kehittämässä muun muassa yhtä maail-

personoimisessa. Toinen tulevaisuuden visio liittyy pe-

man käytetyimmistä sekvenssianalytiikan

laamiseen. – Olisi kiinnostavaa selvittää,

työkaluista, IGV-ohjelmistoa, Broad-insti-

voitaisiinko videopeleistä kehittää väli-

tuutissa USA:ssa.

neitä tiedollisten toimintojen ja muistin

Neurobioinformatiikan tutkimusryh-

arviointiin ja ylläpitämiseen.

män lisäksi Paananen vastaa yliopiston bioinformatiikkakeskuksesta, joka tarjoaa

NEUROTIETEIDEN viimeaikaisiin täs-

tutkimuksille ja tutkijoille palveluja, kou-

märekrytointeihin kuuluu myös biolää-

lutusta ja palvelintilaa.

ketieteellisen kuva- ja signaalianalyysin

Tärkeä perusta neurotieteiden tuleville läpimurroille on Paanasen mukaan

apulaisprofessori Jussi Tohka. Hänen kehittämiään ohjelmia aivokuvien ana-

”Ajankohtainen tavoite on esimerkiksi ennustaa aivokuvien perusteella, keille muistihäiriöitä potevista kehittyy Alzheimerin tauti lähivuosina.”” JUSSI TOHKA Biolääketieteellisen kuva- ja signaalianalyysin apulaisprofessori

SAIMA

3

2016 15


3D-tulostuksella huippulaatuista optiikkaa Viime keväänä Joensuun kampukselle hankittu 3D-tulostuslaitteisto alkaa olla vihdoin valmiina täyteen toimintaan. Tulostin hankittiin Itä-Suomen yliopistoon yhteistyössä hollantilaisen Luxexcel-yrityksen kanssa. TEKSTI JA KUVA MARIANNE MUSTONEN

LUXEXCEL ON startup-yritys. – Yhteistyömme sen kanssa on ainut-

saadaan tehtyä tuhat kertaa parempaa

Halutun mallin voi lähettää tulostuk-

pinnan laatua kuin muilla tekniikoilla.

seen vaikka maapallon toiselta puolelta.

laatuista. On todella hienoa, että olemme

Luxexelin verkkosivuille voi jo nyt ladata

saaneet heidän kehittämäänsä tekniikkaa

LAITTEEN KÄYTTÖÖNOTTO vei Saarisen

meidänkin käyttöömme. He ovat selkeästi

mukaan aikaa.

nähneet osaamisemme ja yhteistyömah-

– Yksi haaste oli järjestää rahoitus

dollisuudet, kertoo professori Jyrki Saa-

niin, että hanke ylipäätään toteutuu. Tör-

rinen fysiikan ja matematiikan laitokselta.

mäsin suomalaiseen sopimusviidakkoon

Opiskelijat ovat olleet niin innostuneita uudesta 3D-tekniikasta, että haluavat tulla kokeilemaan sitä vapaaehtoisesti. – Olemme kokeilleet täällä kaiken-

aika pahasti, muistelee Saarinen. Viivästyksiä tuli myös siitä, että Joensuuhun toimitettu laite on uniikki. – Tässä on ratkaisuja, joita ei ole

oman tiedoston.

3D-TULOSTIN PYSTYY monimutkaiseen freeform-optiikkaan. – Kehitämme samalla myös suunnittelumenetelmiä, sillä kilpailevia tekniikoita ei ole ollut olemassa. Samoin materiaalitutkimus on tärkeää. Voimme käyttää tulostuksessa esimerkiksi tietynlaista

laista tulostusta, tehneet muun muassa

muualla. Teemme tähän vieläkin muuta-

tukimateriaalia, jonka voi poistaa tulos-

muovisia UEF-logoja ja koruja. Laitteis-

man parannuksen.

tuksen valmistuessa.

tomme pääasiallinen tarkoitus on kuiten-

Optiikan 3D-tulostus perustuu

Optiikkaan voidaan myös lisätä

kin tulostaa pitkälle kehitettyä optiikkaa

samaan tekniikkaan kuin mustesuihku-

modernia teknologiaa, kuten mikro-ja

muun muassa teollisuuden tarvitsemiksi

tulostus, käytössä vain on UV-kovetteinen

nano-optiikkaa. Optisia komponentteja

prototyypeiksi, sanoo Saarinen.

materiaali nestemuodossa. Tulostettava

voidaan vaikkapa päällystää metallilla

tuote suunnitellaan ensin normaalisti

hyödyntämällä atomikerroskasvatusta.

Aiheesta on valmistumassa jo kaksi gradua, ja kolmaskin Saarisen mukaan

optiikan CAD-tietokonemallinnuksena.

tulossa.

Sitten tarvittava materiaali tulostetaan

suhteen jatkossakin. Sivuhankkeissamme

tuhannen rinnakkain olevan reiän kautta

tehdään tällä hetkellä tulostusta muun

nopeasti kerroksittain.

muassa lääketieteen ja biologian tarpei-

– Uusi tekniikka on herättänyt paljon kiinnostusta, sillä pitkään uskottiin, että optiikan tulostaminen 3D-tulostustekniikoilla on mahdotonta. Nyt tällä laitteella

– 3D-tulostuksessa ei tule hukkamateriaalia, siksi se on ekologinen vaihtoehto.

– Olemme hyvin avoimia yhteistyön

siin. Teemme myös yhteistyötä valotaiteilija Kari Kolan kanssa.

3D-tulostuksessa ei tule hukka­materiaalia, siksi se on ekologinen vaihtoehto.”

16 SAIMA

3

2016


473499 853289 233559 063284 174694 768883 338509 87467 733955 952546 699276 Sähköinen maksaminen keskittyy 230688 tulevaisuudessa mobiililaitteisiin. Biometriset 268956 tunnisteet ja integroituvat palvelut kasvattavat 173807 entisestään mobiilimaksamisen suosiota. 821354 594235

Raha liikkuu älykkäästi TEKSTI RISTO LÖF KUVAT RAIJA TÖRRÖNEN

HÖYLÄÄTKÖ, KLIKKAATKO vai vilau-

kulkeviin laitteisiin kuten älypuhelimeen

ENTÄ RIIHIKUIVA? Katoaako käteinen

tatko? Perinteisen pankkikortin lisäksi

tai -kelloon. Ratkaisevaa on uusien palve-

raha tulevaisuudessa?

sähköiseen maksamiseen on tarjolla

luiden käyttäjäkokemus.

lähimaksamista, mobiilimaksamista ja

– Insinööri saa suunnitella millaisen

– Uskon, että käteinen ei häviä kokonaan, mutta sen rooli maksamisen väli-

rahansiirtosovelluksia internetissä. Mikä

laitteen tai palvelun tahansa, mutta jos

neenä häviää. Itselläni voi mennä kaksi

kilpailevista maksutavoista on voittaja?

loppukäyttäjä ei ota sitä käyttöön, sillä ei

viikkoa tai pitempään, etten käytä käteistä

ole kaupallista potentiaalia. Tämä unoh-

ollenkaan, Laukkanen kertoo.

– Siihen ei ole kahta sanaa. Mobiili on tulevaisuuden juttu. Maksaminen tulee

tuu usein teknologialähtöisissä yrityksis-

siirtymään siihen. Teknologiat ovat jo ole-

sä. Ajatellaan, että huipputuote myy itse

edelleen, koska siellä kortti- ja mobiili-

massa, mutta se vaatii pienen sukupolven

itsensä, mutta se on vanhanaikaista. Pitää

maksamista ei käytetä yhtä herkästi kuin

vaihdoksen, arvioi markkinoinnin profes-

ymmärtää asiakkaan tarpeita ja kokemuk-

kotimaassa.

sori Tommi Laukkanen kauppatieteiden

sia, Laukkanen muistuttaa.

laitokselta.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan

pan alueella liikkuvat ihmiset käyttäisivät

Laukkanen perehtyi sähköisiin

Tosin ulkomailla käteinen kelpaa

– Mitä tarvittaisiin siihen, että Euroo-

koettu turvallisuus on suurin este säh-

yhtäläisesti sähköistä maksamista? Tähän

pankkipalveluihin jo väitöstutkimukses-

köisten maksupalveluiden käyttämiselle.

kysymykseen tarvitaan vastauksia.

saan kymmenen vuotta sitten. Tuolloin

Siihen nähden suomalaiset vaikuttavat

ennustettiin, että mobiilipankkipalvelut

poikkeuksellisen luottavaisilta sähköisiin

yleistyvät, kun laitteiden tiedonsiirtoyh-

pankkijärjestelmiin: noin 90 prosenttia

teydet paranevat ja tietojen syöttäminen

suomalaisista maksaa laskunsa verkossa.

helpottuu. Nyt näistä ongelmista on päästy eroon. – Kolmas tekijä on yhä sisäänkirjautumisen vaikeus. On hankalaa kaivaa

Edelläkävijöitä uusien sähköisten palveluiden käyttöönotossa ovat varsinkin nuoret aikuiset miehet. – Vanhemmat ihmiset vastustavat

lompakosta verkkotunnukset, ja tarvitaan

mobiilipalveluita enemmän kuin nuoret.

kolme eri koodia ennen kuin pääsee pal-

Toisaalta ihan nuorimmat, alle 25-vuotiaat

veluun. Siinä vaiheessa, kun biometriset

eivät käytä mobiilipankkipalveluita niin

tunnisteet edistyvät, kenttä muuttuu radi-

paljon kuin työelämässä olevat 35-vuo-

kaalisti. Jo nyt palveluun voi tunnistautua

tiaat. Sukupuoli vaikuttaa myös. Miehet

sormenjäljen perusteella.

ovat innokkaampia ottamaan sähköisiä

Trendi osoittaa, että maksu- ja bonuskorttipalvelut integroituvat mukana

pankkipalveluita käyttöön kuin naiset, Laukkanen luonnehtii.

”Käteinen ei häviä kokonaan, mutta sen rooli maksamisen välineenä häviää.” TOMMI LAUKKANEN Markkinoinnin professori

SAIMA

3 2

2016 17


Liikunta lievittää kipua Kipua tulisi lievittää ensisijaisesti lääkkeettömin keinoin, kuten liikunnalla. Kipupotilasta pitää kannustaa aktiivisuuteen oman kipunsa hoidossa, linjaa uusi suositus. TEKSTI ULLA KALTIALA KUVA RAIJA TÖRRÖNEN

KIVULLE SAATIIN viime talvena oma

käkipuihin sekä nivelrikon ja fibromyal-

Käypä hoito -suositus, jossa tarkastellaan

gian oireisiin.

yleisimpien pitkäaikaisten tuki- ja liikun-

– Vielä 20 vuotta sitten alaselkäkipui-

taelimistön kipujen lisäksi kivun hoitoa

hin saatettiin suositella jopa vuodelepoa,

muun muassa iäkkäillä, monisairailla,

nyt tiedetään, että siitä on vain haittaa.

lapsilla, raskaana olevilla ja imettävillä.

Voima- ja kestävyysharjoittelun

Suositus ottaa kantaa myös fibromyalgian

hyödyistä kivun lievittämisessä sekä

ja neuropaattisen kivun hoitoon.

kipupotilaan toimintakyvyn ja elämän-

Suosituksen laatineen työryhmän pu-

laadun parantamisessa on yhä enemmän

heenjohtaja, yleislääketieteen professori

tutkimustietoa. Nivelrikkopotilaille suosi-

Pekka Mäntyselkä on tutkimuksissaan

tellaan myös vesiliikuntaa.

tarkastellut suomalaisten kipua ja sen hoitoa jo 1990-luvulta alkaen.

Jatkuva hoitosuhde on kivun hoidossa tärkeä.”

– Tarvitaan kuitenkin asiantuntevaa

Sydän- ja verisuonitauteja tai munuaisten vajaatoimintaa sairastavien

ohjausta liikkumiseen ja harjoitteisiin.

pitäisi välttää tulehduskipulääkkeiden

Fysioterapeuttien osaamista pitäisi hyö-

käyttöä. Ne voivat haitata muun hoidon

veyskeskuslääkärin luona liittyy kipuun.

dyntää nykyistä enemmän kipupotilaiden

tehoa, pahentaa oireita tai aiheuttaa

Suosituksen onkin tarkoitus tukea teho-

hoidossa.

haitallisia yhteisvaikutuksia muiden

– Noin 40 prosenttia käynneistä ter-

kasta ja turvallista kivun hoitoa erityisesti

lääkkeiden kanssa. Suositus painottaa

FYSIKAALISEEN hoitovalikoimaan kuu-

muutenkin kroonisten sairauksien ja mui-

luvat kylmä- ja lämpöhoidot sekä TNS eli

den lääkitysten ottamista huomioon kivun

KIPU JA TOIMINTAKYKY on arvioitava ja

ihon läpi annettava sähköinen hermo-

hoidon suunnittelussa.

kirjattava aina, kun potilas tulee vas-

ärsytyshoito. TNS-laitteita voi käyttää

taanotolle kivun vuoksi. Seurantatieto on

kotonakin.

perusterveydenhuollossa.

tärkeää varsinkin kivun pitkittyessä. – Yhdessä potilaan kanssa suun-

Toimiviksi todettuja kivun hoidossa ovat myös psykologiset menetelmät, joilla

– Erityisesti iäkkäillä ongelmana voi olla jo ennestään suuri lääkekuorma. Iän myötä myös herkkyys monille kipulääkkeille kasvaa ja annoksia pitää pienentää.

nitellaan sellainen hoito, johon hän voi

tuetaan muun muassa tunteiden säätelyä,

sitoutua.

ongelmanratkaisua ja luottamusta selviy-

KIPUUN VOIDAAN määrätä myös ma-

tymiseen.

sennuslääkettä – onko vika silloin korvien

Suosituksen mukaan lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia, ja tarvittaessa nii-

– Tällaista osaamista perusterveyden-

välissä?

tä täydennetään lääkehoidolla. Pettyykö

huollossa on kuitenkin niukasti. Lääkärin-

potilas, jos lääkäri ei määrää lääkettä?

kin on hyvä olla tietoinen esimerkiksi siitä,

on kipua lievittävä vaikutus varsinkin neu-

– Potilaiden välillä on isoja eroja. Jot-

– Ei, vaan tietyillä masennuslääkkeillä

miten kipuun liittyvä pelko ja välttämis-

ropaattisessa kivussa ja fibromyalgiassa.

kut kieltäytyvät tarpeellisistakin lääkkeis-

käyttäytyminen voi vaikuttaa kivun kroo-

Eri asia on, että krooniseen kipuun liittyy

tä, toisten mielestä vain lääke voi auttaa.

nistumiseen ja mitä sille voidaan tehdä.

usein masennusta, joka pitää myös hoitaa.

itsekin aktiivinen omassa hoidossaan, ja

TULEHDUSKIPULÄÄKKEITÄ EI suositella

dossa tärkeä. Kipupotilaalle 20 minuutin

siihen lääkkeettömät menetelmät tarjoa­

jatkuvaan käyttöön.

vastaanottoaika ei usein riitä. Käyntiin

– Suurin osa haluaa kuitenkin olla

vat mahdollisuuksia.

– Jatkuva hoitosuhde on kivun hoi-

– Ne sopivat akuutin kudosvaurioki-

pitää varata enemmän aikaa ja käyntejä

vun, kuten venähdyksen tai noidannuolen

pitää olla riittävästi, että toimiva hoito

LIIKUNTA ON keskeinen hoito moniin

rauhoittamiseen esimerkiksi viikon kuuri-

löytyy. Tämä vaatii joustavuutta hoitoyksi-

pitkittyneisiin kiputiloihin, kuten alasel-

na, mutta eivät pitkittyneen kivun hoitoon.

költä, Mäntyselkä toteaa.

18 SAIMA

3

2016


Yhdessä potilaan kanssa suunnitellaan sellainen hoito, johon hän voi sitoutua.”

SUOSITUKSESTA POIMITTUA 35 % suomalaisista on kokenut vähintään 3 kk kestänyttä kipua. Hoito ei aina paranna kipua. Tavoitteena voi olla kivun lievitys sekä toimintakyvyn ja elämänlaadun kohentaminen. Kivun hyvä hoito voi ehkäistä kroonistumista. Valtaosa tuki- ja liikuntaelinkivuista on kudosvauriokipua. Sisäelinperäinen kipu on usein vaikea paikantaa. Se voi heijastua muualle kehoon. Neuropaattinen kipu johtuu kipua välittävän hermojärjestelmän vauriosta. Siihen voi liittyä tuntoherkkyyttä.

Fibromyalgia on krooninen kipuuupumusoireyhtymä, jonka oireita ovat kipu ja kosketusarkuus eri puolilla kehoa. Raskauden ja imetyksen aikana turvallisin kipulääke on parasetamoli, joka sopii myös lapsille. Vahvoja kipulääkkeitä, opioideja, ei määrätä päivystyksessä. Käytön voi aloittaa vain säännöllisessä pitkäaikaisessa hoitosuhteessa. Suosituksen laati Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen työryhmä.

SAIMA

3

2016 19


Illallinen yhdelle Suomalaisten yksinäisyys punoutuu usein elämäntilanteen muutoksiin kuten työttömyyteen, eläköitymiseen, eroon tai puolison kuolemaan. Projektitutkija Elisa Tiilikainen korostaa toivon merkitystä yksinäisyyden kokemuksessa. TEKSTI RISTO LÖF KUVAT RAIJA TÖRRÖNEN

20 SAIMA

3

2016


SUOMALAISISTA ARVIOLTA joka

koottu saman pöydän ääreen. Työpajojen

vien yksinäisyyden syitä laadullisessa

kymmenes kokee syvää yksinäisyyttä.

teemat ovat vaihdelleet yksinäisyyden

seurantatutkimuksessa. Hänen tutkimus-

Yksinäisten määrä on valtava, yli puoli

suhteesta hyvinvointiin, elämänkulkuun

kohteena olivat seitsemän- ja kahdeksan-

miljoonaa koko väestöstä, ja huolta se he-

ja eriarvoisuuteen.

kymppiset iäkkäät, joiden arjessa yksinäi-

rättää siksi, että yksinäisyys on osoitettu

Päätösseminaarissa syyskuussa

syys on ollut usein tai jatkuvasti läsnä.

tutkimuksissa merkittäväksi suomalaisten

Helsingissä julkistettiin työpajoihin poh-

Tiilikaisen kohtaamat ikääntyvät

koettua hyvinvointia ja terveyttä alenta-

jautuva Kymmenen teesiä yksinäisyydestä

olivat kokeneet yksinäisyyttä suhteessa

vaksi tekijäksi.

-radiodokumenttisarja, jonka esittävät Yle

läheissuhteisiin, laajempiin yhteisöihin

Radio 1 ja Yle Areena. Sarja on hankkeen

ja toisinaan ympäröivään yhteiskuntaan.

keskeisimpiä tuotoksia.

Rakkauden ja kiintymyksen kaipuun

– Kaikkein yksinäisimpiä ovat nuoret, nuoret aikuiset ja vanhukset. Heillä yksinäisyys liittyy paljon elämäntilantee-

– Audioteeseille ainutlaatuista on ku-

lisäksi iäkkäillä oli yhteenkuulumatto-

seen. Esimerkiksi uudelle paikkakunnalle

vaus prosessista ja pohdinnasta tutkimus-

muuden tunnetta sekä arvottomuuden ja

opiskelemaan muuttaminen voi vaikut-

tulosten taustalla. Kyse ei ole konsen-

tarpeettomuuden kokemuksia.

taa nuorten yksinäisyyden kokemiseen.

suksesta tai yksiselitteisestä listauksesta

Ikääntyessä puolestaan eläköityminen on

siitä, mitä yksinäisyys on, vaan tarjoamme

iäkkäillä esiin fyysisen toimintakyvyn

yksi elämän nivelkohta, joka on monelle

välähdyksiä eri näkökulmista, Tiilikainen

heikkenemisen kautta, kun yksinäisyys

yksinäisyyttä lisäävä elämänmuutos, ker-

kertoo.

liittyy konkreettiseen yksinolemiseen.

too projektitutkija Elisa Tiilikainen.

Esimerkiksi Väestöliiton tutkimuspro-

Yksinäisyyden lohduton puoli tulee

Toisaalta tarinoissa erottui myös yksinäi-

Yksinäisyys ei ole lisääntynyt Suo-

fessori Osmo Kontulan teesi, ”Panosta

messa, mutta se on polarisoitunut ja jakaa

rakkauteen”, liittyy hyvinvoivan pitkän

kansaa. Suomessa kuten muissakin Poh-

parisuhteen merkitykseen. Kasvatuspsy-

tystä. Väitöstutkimukseni tärkeä viesti on,

joismaissa yksinäisyys kytkeytyy vahvasti

kologian dosentti Niina Junttilan teesi,

että yksinäisyyden luonne on muuttuva

eriarvoisuutta tuottaviin tekijöihin kuten

”Ei diagnoosia, ei apua”, pohtii puolestaan

ja harvoin elämänmittainen. Yksinäisyys

työttömyyteen, köyhyyteen ja sairastumi-

sosiaalisen tuen tarpeen tunnistamista

voi liittyä elämäntilanteeseen, vuoden

seen.

lasten ja nuorten kohdalla ennen ahdis-

aikaan tai viikonpäivään, ja se helpottaa

tuksen ja masennuksen oireita.

usein ajan myötä. Yksinäisyyttä koke-

– Yksinäisyys ei liity pelkästään

syyden lohdullinen piirre. – Olen halunnut kuvata toivon merki-

ihmissuhteisiin, vaan kyse on laajemmin

Juho Saaren teesi, ”Yksinäisyys on

yksilön arvottomuuden ja tarpeettomuu-

suurinta köyhyyttä”, tarkentuu yhteis-

van elämässä on myös merkityksellisiä ihmissuhteita, hyviä päiviä ja myönteisiä

den kokemuksesta suhteessa yhteiskun-

kunnallisen statuksen ja yksinäisyyden

kokemuksia, Tiilikainen korostaa.

taan. Iäkkäät ja nuoret, jotka eivät ole

suhteeseen. Lisäksi muun muassa kirk-

vahvasti kiinni opiskelussa tai työelämäs-

kososiologian dosentti ja HelsinkiMission

sä, ovat esimerkkejä tästä.

kansalaistoiminnan johtaja Henrietta Grönlund avaa teesissään myötätunnon

TIILIKAINEN TOIMII projektitutkijana

käsitettä yksinäisyyden kokemuksen

Suomalaisten yksinäisyys -hankkeessa,

vastakohtana.

joka on selvittänyt suomalaisten yksinäi-

Yksinäisyyden monitahoisuudesta

syyden olemusta, sen syitä ja seurauksia

kertoo myös Juho Saaren toimittama

sekä keinoja vähentää yksinäisyyden

Yksinäisten Suomi -kirja, joka ilmestyi

kielteisiä seurauksia.

Gaudeamuksen kustantamana syyskuus-

Suomen kulttuurirahaston tuella vuo-

sa. 2010-luvun Suomen yksinäisyyden

sina 2015–2016 toteutettavan hankkeen

luotaus esittelee yksinäisyyden yleisyyttä

koordinaattori on Itä-Suomen yliopiston

ja sen vaikutuksia elämänlaatuun, kan-

yhteiskuntatieteiden laitos ja hankkeen

santerveyteen, aivoihin ja mieleen sekä

johtaja hyvinvointisosiologian professori

yhtymäkohtia iskelmään ja taiteeseen.

Juho Saari. Yksinäisyystutkijoiden verkostoon

TIILIKAISEN OMA yhteiskuntapolitiikan

kuuluu yli 170 jäsentä eri tieteenaloilta ja

väitöstutkimus yksinäisyydestä valmistui

organisaatioista, ja hankkeen työpajoissa

Helsingin yliopistoon viime keväänä.

alan tutkijoita ja käytännön toimijoita on

Tiilikainen tutki erityisesti ikäänty-

”Yksinäisyyden luonne on muuttuva ja harvoin elämänmittainen.” ELISA TIILIKAINEN Projektitutkija

SAIMA

3

2016 21


Verkkokalvon sairauksiin kaivataan kipeästi lääkkeitä Pistoshoito mullisti silmänpohjan ikärappeuman hoidon, mutta parempia hoitoja on jo nurkan takana. TEKSTI ULLA KALTIALA KUVAT RAIJA TÖRRÖNEN JA ELINA RAUKKO HELSINGIN YLIOPISTO

SILMÄNPOHJAN VERKKOKALVON ikärappeuma on yleisin näkövammaisuuden aiheuttaja länsimaissa. Taudista tunnetaan kuiva ja kostea muoto. 80 prosenttia potilaista sairastaa kuivaa ikärappeumaa, johon ei toistaiseksi ole olemassa hoitoa. Nopeammin etenevää kosteaa ikärappeumaa voidaan nykyisin jarruttaa silmän lasiaiseen säännöllisesti annettavalla lääkeinjektiolla. – Pistoshoito mullisti ikärappeuman hoidon, mutta se on lopulta vain väliaikainen ratkaisu. Pistos täytyy toistaa muutaman viikon välein vuosien tai jopa loppuelämän ajan, mikä kuormittaa sekä potilaita että hoitopaikkoja. Tilalle tulee molempien kannalta parempia hoitotapoja, Itä-Suomen yliopiston silmätautien professori ja KYSin silmätautien klinikan ylilääkäri Kai Kaarniranta arvioi.

Virtuaalisilmä auttaa arvioimaan lääkkeen kulkeutumista silmässä. Kuvassa lääkeaineen simuloitu jakautuminen 20 tuntia lasiaisinjektion jälkeen. Kuva proviisoriopiskelija Ella Taskisen pro gradusta.

22 SAIMA

3

2016


UUSIA MAHDOLLISUUKSIA avaa Kaarnirannan tutkimusryhmässä tehty

hitaasti vaikuttaen jopa kuukausien ajan. Markkinoilla on jo silmään vietäviä

läpimurto. Tutkijat ovat havainneet, että

implantteja, jotka vapauttavat lääkettä

ikärappeumassa silmänpohjan tärkeä

pitemmän aikaa.

puhdistusmekanismi, lysosomaalinen au-

– Kiinteästä implantista ei ole tullut

tofagia, heikkenee. Solut eivät enää pysty

hittituotetta, mutta silmässä muodostu-

poistamaan ikääntyneitä, väärin muodos-

va implantti voisi olla siedetympi, Urtti

tuneita tai muuten viallisia proteiineja,

sanoo.

mikä johtaa kertymien syntyyn ja näön menetykseen. – Nyt meitä kiinnostaakin löytää

Ryhmän kehittämässä menetelmässä ruiskeena annetut polymeeri- ja lipidihiukkaset muodostavat silmän sisällä gee-

lääkehoitoja, jotka pitäisivät tätä puhdis-

limäisen implantin. Nyt sen kehittämistä

tusmekanismia yllä. Oletamme, että näin

jatkaa Japanissa toimiva lääkeyritys.

voitaisiin estää sekä kuivan että kostean

Pistoksia ei tarvittaisi välttämättä

ikärappeuman kehittyminen. Kyseessä on

ollenkaan, jos lääke saataisiin kohdennet-

toki vain yksi mekanismi moniulotteisessa

tua verkkokalvolle muulla tavalla.

taudissa, mutta olemme jo havainneet,

– Tutkimme parhaillaan silmänpohjan

että autofagian ylläpitäminen lievittää

pigmenttiin sitoutuvia rakenteita, joiden

myös esimerkiksi ikärappeumaan liittyvää

mukana lääkeaine kulkeutuisi perille. Täl-

tulehdusta.

lainen lääke voitaisiin annostella tippoina

Uusien lääkkeiden metsästyksessä

”Pistoshoito mullisti ikärappeuman hoidon, mutta se on lopulta vain väliaikainen ratkaisu.” KAI KAARNIRANTA Silmätautien professori

tai vaikka suun kautta tabletteina.

tärkeä kumppani on Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen biofarmasian profes-

MENEILLÄÄN OLEVAT tutkimukset voivat

sori Arto Urtti, jonka tutkimusryhmä

tuottaa hoitoja silmänpohjan ikärap-

etsii uusia lääkeaineita ja kehittää keinoja

peuman lisäksi muihinkin verkkokalvon

niiden saattamiseksi verkkokalvolle muun

sairauksiin, kuten diabeettiseen retinopa-

muassa nano- ja polymeeriteknologian

tiaan ja silmänpainetaudin aiheuttamiin

avulla.

verkkokalvovaurioihin.

VERKKOKALVON SAIRAUKSIA on vaikea

jolla voidaan mallintaa lääkkeenantoa

lääkitä, koska silmää suojaavat raken-

silmään, arvioida lääkeaineiden kulkeu-

teet estävät esimerkiksi silmätippoina

tumista ja eri annoksilla saavutettavia

annostellun lääkkeen pääsyn verkkokal-

pitoisuuksia. Malli perustuu todellisiin

volle asti. Pistoshoitokaan ei sovi kaikkien

kokeellisiin tutkimuksiin, mutta vähentää

lääkkeiden annosteluun.

tulevaisuudessa eläinkokeiden tarvetta.

Lääkekehitystä tukee virtuaalisilmä,

– Useimmat lääkkeet poistuvat

– Työn alla olevalla virtuaalisilmällä

silmästä niin nopeasti, etteivät ne ehdi

voidaan mallintaa lääkkeen kulkua sil-

vaikuttaa tarpeeksi kauan, Urtti toteaa.

mässä lasiaisinjektiosta ja verenkierrosta.

Hänen ryhmässään on kehitetty tähän

”Kiinteästä implantista ei ole tullut hittituotetta, mutta silmässä muodostuva implantti voisi olla siedetympi.” ARTO URTTI Biofarmasian professori

Tarkoitus on sisällyttää malliin aikanaan

ratkaisuksi verkkomaista polymeeriä, jo-

myös muut antotavat ja lääkkeiden solu-

hon pakattu lääkeaine vapautuisi silmässä

tason vaikutukset.

URAAUURTAVAA SILMÄTAUTIEN JA TÄSMÄLÄÄKETEKNOLOGIAN TUTKIMUSTA Silmätauteihin painottuva täsmälääketeknologian tutkimus on yksi Itä-Suomen yliopiston nousevista tutkimusaloista ja kansainvälisesti ainutlaatuinen kokonaisuus, joka kiinnostaa myös rahoittajia ja lääke­ teollisuutta. Urtin ja Kaarnirannan johtama, lääketiedettä, farmasiaa, kemiaa, materiaalitutkimusta ja mallinnusta yhdistävä tutkimuskokonaisuus vastaa maailmanlaajuiseen haasteeseen: verkkokalvon sairauksia potevien määrä kasvaa väestön ikääntyessä, mutta tehokkaat hoidot puuttuvat. Potilaita ennustetaan olevan noin 300 miljoonaa vuonna 2030. Useat kansainväliset

lääkeyritykset ovat valinneet silmätaudit strategiseksi painoalakseen. Viimeaikaiset tutkimuslöydöt, edistyneet tautimallit, teknologian kehitys, yritysyhteistyö ja merkittävä tutkimusrahoitus mahdollistavat uudet läpimurrot verkkokalvon sairauksien hoidossa. Kaarnirannan johtamassa hankkeessa Suomen Akatemian tuella kehitetään ikärappeumapotilailta eristetyistä kantasoluista verkkokalvon pigmenttiepiteelisolumalli, jonka avulla taudin syntyä ja hoitoa voidaan tutkia entistä tarkemmin. KYSin silmätautien klinikassa toteutetaan jatkuvasti myös potilastutkimuksia uusilla lääkkeillä yhteistyössä lääketeollisuuden kans-

sa. Urtin johtama EU:n Ocuther-hanke kouluttaa uuden polven silmälääketutkijoita. Yliopistojen lisäksi kumppaneina on yrityksiä, jotka voivat tuotteistaa tutkijoiden keksinnöt potilaille hoidoiksi. Urtti johtaa myös ensimmäistä suomalaista hanketta, jolle on saatu rahoitus Yhdysvaltojen lääkeviranomaiselta FDA:lta. Siinä kehitettävät menetelmät nopeuttavat erityisesti silmän pintaan annettavien lääkkeiden tuotekehitystä ja uusien lääkkeiden viranomaisarviointia. Potilaan eduksi näin vauhdittuu myös halvempien rinnakkaislääkkeiden tulo markkinoille.

SAIMA

3

2016 23


Ikäihmiset liikkeelle yhteisvoimin Vain joka kymmenes yli 65-vuotias liikkuu riittävästi terveytensä ja toimintakykynsä kannalta. Tutkimus selvittää, miten ikääntyneiden liikuntatoimintaa voidaan tukea poikkihallinnollisin keinoin. TEKSTI RISTO LÖF KUVAT RAIJA TÖRRÖNEN

AKTIIVISET VAPAAEHTOISET, kunta-

aineistoa fokusryhmähaastatteluilla 8

koordinaattorit ja järjestöihmiset, yhdessä

kunnan alueelta.

tekemisen kulttuuri, joustavat käytännöt ja työn arvostus. Nämä asiat korostuvat, kun

POIKKIHALLINNOLLISEEN yhteistyö-

ikääntyneitä ihmisiä pyritään saamaan

hön ei ole yhtä mallia, sillä ikäihmisten

liikkeelle kuntien ja vapaaehtoistoimijoi-

liikuttamiseen voi osallistua niin kuntien

den yhteistyössä.

sosiaali- ja terveystoimi sekä liikuntatoi-

Liikuntatoiminnalle on tarvetta ene-

esimerkiksi järjestöistä, seurakunnista tai

joka kymmenes yli 65-vuotias suomalai-

vaikkapa taloyhtiöistä.

– Toimintakyvyn kriittinen tilanne

Käytännön toteutus perustuu usein vapaaehtoistyöhön, ja ikäihmiset ovat itse

liittyy usein siihen vaiheeseen, kun jää

mukana järjestämässä toimintaa. Osallista-

eläkkeelle. Miten löytää voimavaroja ja

minen on avainsana, muistuttavat tutkijat.

uskallusta lähteä mukaan uuteen toimin-

– Se on yllättänyt, miten positiiviseksi

taan? Toinen kriittinen tekijä on pitkät

yhteistyö koetaan. Jos joitain haasteita on

matkat haja-asutusalueella. Miten kyliltä

ollut, niitä on ratkottu omatoimisesti ja

voidaan kerätä ihmiset yhteen, pohtii

joustavasti, Laulainen ja Taskinen kertovat.

professori Sari Rissanen.

Vapaaehtoistyössä yksilön vetovas-

Rissanen vastaa yhteiskuntatieteiden

tuulla on iso merkitys. Sen vuoksi vapaa-

laitoksen ja Ikäinstituutin 75+ lisäkuluitta

ehtoiset tarvitsevat positiivista palautetta

kuntoon -tutkimushankkeesta, joka sel-

sekä johdon ja päättäjien tuen.

vittää tekijöitä, jotka edistävät tai estävät

SARI RISSANEN Professori

mi kuin kolmannen sektorin toimijoita

nevässä määrin, sillä arvion mukaan vain nen liikkuu riittävästi.

”Toimintakyvyn kriittinen tilanne liittyy usein siihen vaiheeseen, kun jää eläkkeelle.”

”Se on yllättänyt, miten positiiviseksi yhteistyö koetaan.” HELENA TASKINEN Yliopistotutkija

– On tärkeää, että vapaaehtoinen saa

poikkihallinnollista yhteistyötä ikäihmis-

arvostusta ja koetaan tärkeäksi yhteistyös-

ten toimintakyvyn tukemisessa.

sä titteleistä riippumatta, Laulainen sanoo.

Kaksivuotinen Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittama hanke hyödyn-

IKÄIHMISTEN LIIKUNTATOIMINTA ei lii-

tää aineistoa valtakunnallisesta Voimaa

ty vain fyysiseen kuntoon vaan keskeises-

vanhuuteen -terveysliikuntaohjelmasta,

ti myös yhteisöllisyyteen ja yksinäisyyden

jonka avulla järjestettiin liikuntaa kotona

ehkäisyyn.

asuville, toimintakyvyltään heikentyneille

– Esimerkiksi kerran jumppatuo-

iäkkäille ihmisille 38 kunnassa vuosina

kion aikana taloyhtiön kerhohuoneessa

2010–2015.

tuli sähkökatko. Siellä ihmiset istuivat

Uudessa tutkimuksessa yliopistotut-

pimeässä ja lauloivat yhdessä, ja heillä oli

kija Helena Taskinen ja yliopistonlehtori

hauskaa. On tärkeä asia vain kokoontua

Sanna Laulainen ovat tarkentaneet

yhteen, Laulainen kertoo.

24 SAIMA

3

2016

”On tärkeää, että vapaaehtoinen saa arvostusta.” SANNA LAULAINEN Yliopistonlehtori


Sirkat soittaa salolla – ja kotona Lisääntyvä kiinnostus syötävien hyönteisten kasvattamiseen näkyy jo Suomessakin. Afrikassa se on kuitenkin elinehto alati kasvavalle väestölle. Syötävien hepokattien kasvatus onnistuu tutkijoilta jo laboratoriossa. TEKSTI MARIANNE MUSTONEN KUVAT ANU VALTONEN JA VILMA LEHTOVAARA

Hepokattien kasvattaminen olisi luonnonvaroja säästävä elinkeino monelle ugandalaiselle.” SAIMA

3

2016 25


SUOMEN AKATEMIAN rahoittama hanke käynnistettiin Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitoksella jo ennen kuin nykyinen syötävien hyönteisten trendi alkoikaan. – Kyseessä on FAO:n moottoroima tavoite, jota on markkinoitu jo kymmenisen vuotta. Matemaatikot ovat laskeneet, että nykypopulaatiolla ruoka, ennen kaikkea valkuaisaineet ja rasvat, ei tule riittämään Afrikassa kaikille ihmisille. Siksi on tärkeää löytää uusia vaihtoehtoja ravinnon tuottamiselle, kertoo professori Heikki Roininen. Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden suurennuslasin alla on Ugandassa hyönteinen nimeltään Ruspolia differens, ”syötävä hepokatti” eli nsenene. Tutkijatohtori Anu Valtonen muistuttaa, että hyönteisten syönnillä on Afrikassa vahvat perinteet ja niitä arvostetaan kovasti. Hepokatit ovat jopa kalliimpia kuin perinteisesti tuotettu liha. – Afrikkalaisilla ajatus ruuasta on erilainen kuin meillä Euroopassa. Yksi purkki hepokatteja saattaa maksaa 2,5 euroa, kun ugandalaisen päiväpalkka on alle kolme euroa. Nämä ovat siis herrojen herkkua eli mitään markkinointiongelmaa ei ole. Ugandalaisten ruokavalio on hyvin tärkkelyspitoista, ja proteiini ja rasva ovat kortilla. – Lapset keräävät hepokatteja pulloon ja syövät kou-

Tuotettu ruokamäärä

lussa. Herrasmiehet taas nautiskelevat niitä oluen kera

Syöty ruokamäärä

makealle. Meistä ne maistuvat pähkinäisen rasvaiselle,

pubeissa. Ugandalaisten mielestä hepokatit maistuvat kuvailee Roininen.

26 SAIMA

3

2016


HEPOKATTI PARVEILEE öisin vain kahtena kuukautena

– Tavoitteenamme on ollut löytää halpa ja sopiva

vuodessa: toukokuussa ja marraskuussa. Silloin niitä pyy-

ravinto hepokateille. Ne syövät nyt poroille tarkoitettua

detään voimakkailla valopyydyksillä tynnyreihin, ja saalis

pellettiä, joka on yksi halvimmista, kertoo Valtonen.

voi olla jopa satoja kiloja yössä. Hepokatteja rahdataan rekkalasteittain syötäväksi. – Me selvitämme projektissamme, miten hepokattia

Nuorempi tutkija Vilma Lehtovaara selvittää parhaillaan omassa väitöstutkimuksessaan myös, mitkä ovat parhaat kasvatusolosuhteet hepokatille. Hänen mukaansa

voisi kasvattaa kotioloissa. Kukaan ei tiedä eikä osaa tätä,

hepokatteja voisi kasvattaa jo nyt, vaikka olohuoneen nur-

sanoo Roininen, joka on tehnyt töitä hyönteisten parissa jo

kassa, puhtaissa tiloissa. Ugandassa niiden kimpussa ovat

80-luvulta lähtien.

niin muurahaiset, termiitit, rotat kuin liskotkin.

Roinisen mukaan hepokattien luontaiset elinympäris-

– Hepokattien kasvattaminen olisi luonnonvaroja

töt hupenevat kovaa vauhtia. Modernit pyydystystavat ovat

säästävä elinkeino monelle ugandalaiselle, ei tarvitsisi

jo nyt liian tehokkaita.

kasvattaa karjaa. Meillä täällä Suomessa hyönteisten

– Siksi on suuri tarve kehittää kasvatusta. Hepokatti on tärkeä ruoka-aine afrikkalaisille, suoranainen terveyspil-

kasvattaminen on ekoteko, mutta aliravitsemuksesta kärsivissä kehitysmaissa elinehto, sanovat tutkijat.

leri. Siinä ovat kaikki proteiinit ja aminohapot, ja jopa 60 prosenttia hepokatista on rasvaa, nimenomaan omega-3-

EUROOPAN UNIONIN lainsäädäntö kieltää vielä tällä

ja omega-6-rasvahappoja. Yksi hepokatti painaa gramman

hetkellä hyönteisten kasvattamisen ruuaksi, mutta omaan

ja siitä 400 milligrammaa on hyödyllisiä rasvahappoja.

ruokapöytään niitä saa jo kasvattaa.

NELIVUOTINEN TUTKIMUSHANKE on nyt siinä vai-

tehtaita, jotka tuottavat hyönteisiä ruuaksi. On kokeiltu

heessa, että peruskorjatuissa laboratorioissa on päästy

esimerkiksi sellaisten keksien valmistamista, joissa on

tekemään kunnolla tutkimusta. Paikallinen yhteistyö-

kymmenen prosenttia hyönteisjauhoa.

– Euroopassa kuitenkin on jo nyt yrityksiä ja jopa

kumppani Makerere University Kampala on antanut isot tilat korvauksetta tutkijoiden käyttöön. – Projektissa on mukana professori ja kymmenisen

Suomessakin asenteet ovat muuttuneet yllättävän nopeasti, ehkäpä nykyisen nyhtökaurabuumin ansiosta. – Lyhyellä aikavälillä tulee lisääntymään jauhomatojen

tutkijaa. Me palasimme juuri tänne kotiin Suomeen.

ja sirkkojen kotikasvatus. Kuoriaisillekin on jo kehitetty

Seuraavan kerran opiskelijoitamme lähtee Ugandaan

kasvattamoita, lisää Lehtovaara.

mahdollisesti ensi keväänä, sanoo Roininen. Tutkijat ovat jo saaneet hepokatteja kasvatettua laboratorio-olosuhteissa.

– Uskon, että jo 10–15 vuoden päästä Euroopassa on suuria tehtaita, jotka tuottavat hyönteisiä ruuaksi, miettii Roininen.

SAIMA

3

2016 27


Miten muuttuu aistimaisema? Ihmisen aistimaisema on muuttunut suunnattomasti parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Yhteiskunnan digitalisoituminen on samalla vaikuttanut ihmisen tapaan kokea ympäristönsä. 2000-luvulla syntyneen diginatiivin suhde ympäristöönsä on todennäköisesti erilainen kuin 50-luvulla lapsuutensa viettäneiden isovanhempien. TEKSTI SARI ESKELINEN KUVA RAIJA TÖRRÖNEN

JUURI NYT on oikea hetki tutkia aistiympäristöjä ja niiden merkitystä, painottaa professori Helmi Järviluoma. Sukupol-

VILKAS KIRJASYKSY

vea, jonka lapsuudessa ja nuoruudessa ei ollut televisioita eikä älylaitteita on vielä mahdollista tutkia etnografisesti. Samaan aikaan voidaan kerätä tietoa lapsilta, joille digitalisaatio on arkipäivää. – Ymmärrys ihmisten aistimaisemista liittyy laajempaan filosofiseen kysymykseen ympäristön ekologisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä. Ihmisen tulevaisuus

Esikoisnovellikokoelma Ja katsella hain hampaita ilmestyi syyskuussa 2016. Kirjan 11 novellissa ihmiset tavoittelevat sinnikkäästi hyvää elämää vaurastuvassa ja globalisoituvassa Suomessa. Kirjan kustantaa Kirjokansi.

Väitän, että meillä on yllättävän paljon yhteisiä jaettuja aistimuistoja.” rahoitus on aiemmin myönnetty Suomes-

on pitkälti sidoksissa siihen, millainen on

sa vain kerran. Tunnustus yllätti ansioitu-

meidän ympäristösuhteemme.

neen tutkijankin. – Monta viikkoa oli tunne kuin olisi

Järviluoma näkee, että 2000-luvulla

liikkunut pilvien päällä. Huolet tuntuivat

syntyneillä on omat keinonsa sukkuloida ympäristönsä kanssa. Siitä PokemonGo-villitys on vain yksi esimerkki. – Nuoremmilla sukupolvilla digilaitteet ja ympäristö saattavat liittyä saumattomasti toisiinsa.

Yhdessä Ulla Pielan kanssa toimitettu Kalevalaseuran vuosikirja Äänimaisemissa ilmestyy lokakuussa 2016. Teos on kattava katsaus suomalaiseen äänimaisematutkimukseen.

aika pieniltä, Järviluoma naurahtaa. Nyt alkuvaiheen huuma on vaihtunut tiiviiksi SENSOTRA-hankkeen valmistelutyöksi. Kansainvälisessä hankkeessa tutkitaan lähes 200 ihmisen aistimaisemia kolmessa eurooppalaisessa kaupungissa:

Tämä on ilmiö, jota Järviluoman

Ljubljanassa, Brightonissa ja Turussa.

mielestä on tutkittava ehdottomasti

– Valitsimme tietoisesti kolme keski-

enemmän, ja tähän hänen vetämässään SENSOTRA-hankkeessa myös pureudu-

suurta kaupunkia, koska niitä on tutkittu

taan.

vähän. Suurin osa Euroopan ihmisistä asuu kuitenkin juuri pienissä ja keskisuu-

– Yksi tutkimuksen säie on, millä tavalla aistimaisemia koetaan teknologiavälitteisesti. Lähdemme tutkimaan ilmiötä neutraalisti, emme tuomitsevasti, Järviluoma painottaa.

JÄRVILUOMA SAI maaliskuussa Euroo-

Nordforsk-projektin tuloksena ilmestyy joulukuussa kirja Music and Censorship (toim. Kirkegaard, Järviluoma, Knudsen, Otterbeck). Kirjan kustantaa Cambridge Scholars Publishing.

rissa kaupungeissa. Tutkimuksessa mukana olevat henkilöt tekevät aistimuistelukävelyjä yhdessä tutkijan kanssa. Kävelyille osallistuu sekä 50–60-luvulla lapsuutensa viettäneitä että suoraan digiaikaan 2000-luvulla syntynei-

pan tutkijaneuvoston varttuneen tutkijan

tä diginatiiveja. Puolet kaikista aistimuis-

apurahan. ERC-rahoitus on erittäin kil-

telukävelylle osallistuvista on eri alojen

pailtu, ja humanistisiin tieteisiin vastaava

taiteilijoita.

28 SAIMA

3

2016


– Taiteilijoilla on usein erityinen

Väitän, että meillä on yllättävän paljon

– Olen kirjoittanut aina, myös fiktiota.

suhde aistiympäristöönsä ja samalla kei-

yhteisiä jaettuja aistimuistoja, omalla

Pöytälaatikkoon kertyneet tekstit

noja, joilla he pystyvät tuomaan sitä esiin

sukupolvellani vaikkapa kansakoulun

muotoutuivat lopulta novellikokoelmaksi

taiteessaan.

eteisaulan tuoksu.

Itä-Suomen taidetoimikuntien järjestä-

Näihin yhteisesti jaettuihin aistimuis-

mällä ITU-kirjoittajakurssilla.

AISTIMUISTELUKÄVELY on Järviluoman

toihin tutkimuksessa yritetään päästä

kehittämä tutkimusmenetelmä, jota hän

kiinni, samoin siihen, kuinka eri sukupol-

lapsena professoriksi ja hänestä tuli

testasi kesällä 2015 kirjailija Heikki Tu-

vien aistimuistot eroavat toisistaan.

kirjailija. Minä taas halusin kirjailijaksi,

rusen kanssa tämän lapsuusmaisemissa

– Ennen on eletty paikallisemmin,

– Mieheni Matti Mäkelä halusi

mutta minusta tuli professori. Nyt osat

joten voi olla, että erot ovat olleet silloin

hetkellisesti vaihtuvat, kun Matti väittelee

suurempia. On varsin oletettavaa, että

kirjallisuudesta ja minulta ilmestyy fiktio-

tulee lisää, tutkimuksesta tulee mieletön

globalisaatio on vaikuttanut siihen, että

ta, Järviluoma naurahtaa.

juttu.

meillä on maailmanlaajuisesti enemmän

Lieksan Vuonislahdessa. – Se meni loistavasti! Jos samanlaisia

Aistimuistelukävelyllä nousi esiin paitsi kirjailijan omia aistimuistoja, myös

sesti arvostetulle etnomusikologille hieno

spekuloimaan.

vuosi.

TÄNÄ SYKSYNÄ tutkija Järviluoma hyp-

toteutunut. Ensimmäinen novellikokoel-

päsi uuteen genreen, kun hänen ensim-

ma on valmis ja pääsen keskittymään

mäinen novellikokoelmansa ilmestyi.

unelmien tutkimushankkeeseen.

– Muutama pitkäaikainen haave on

sellaisia, jotka ovat yhteisiä koko sodanjälkeiselle sukupolvelle. – Minua kiinnostaa yksilön oman historian ja yhteisten aistimuistojen suhde.

Vuosi 2016 onkin ollut kansainväli-

yhteisiä aistimuistoja, Järviluoma suostuu

Helmi Järviluoma on pitkään pohtinut, kuinka ihmisten aistimuistoihin päästäisiin tutkimuksellisesti käsiksi. Uudessa tutkimushankkeessa hänen kehittämäänsä aistimuistelukävelyä päästään jalostamaan tutkimusmenetelmänä eteenpäin.

SAIMA

3

2016 29


Pohjaveden määrän arviointi tarkentuu Arvioiden mukaan vuonna 2050 neljännes ihmisistä asuu alueilla, jotka kärsivät juomaveden puutteesta. Pohjavesivarantojen riittävyys ei Suomessa ole ongelma, mutta muualla maailmassa yli miljardi ihmistä elää alueilla, joilla vettä ei ole tarpeeksi edes juotavaksi. Vaikka vettä riittäisi juotavaksi, joudutaan usein miettimään, voidaanko pohjavettä käyttää karjan juottamiseen ja viljelysten kastelemiseen. TEKSTI MARIANNE MUSTONEN KUVA TIMO LÄHIVAARA, JARI KAIPIO

PERINTEISESTI pohjaveden määrän ar-

tiheydestä ja huokoisuudesta. Havainnois-

viranomaiset eivät olleet varmoja veden

vioimiseksi pitäisi porata maahan joukko

ta on mahdollista saada arvioita esimer-

riittävyydestä.

testikaivoja, mikä on erittäin kallista ja

kiksi pohjavesivarantojen suuruudesta,

– Nyt tutkittavilla menetelmillä

kehitysmaissa usein mahdotonta. Vaih-

kertoo yliopistotutkija Timo Lähivaara.

mittaukset voitaisiin tehdä maan päällä

toehtoinen menetelmä vesivarantojen

Pohjavesivarantojen tilavuuksien

arviointiin perustuu seismisten aaltojen

arvioiminen tällä tavalla on kuitenkin

sisältämän tiedon hyödyntämiseen.

erittäin haastava laskennallinen ongelma.

käyttäen halvahkoja seismometreja, jotka ovat kiihtyvyysantureita, toteaa Kaipio.

– Epävarmuuksien mallintamisen

EPÄVARMUUKSIEN mallintamista tutki-

listuivat Geologian tutkimuskeskuksen,

merkitys on vasta viime aikoina noussut

taan yliopistolla parhaillaan myös muun

Turun yliopiston ja Uppsalan yliopiston

tärkeään asemaan, kuvailee sovelletun

muassa metsien kartoituksessa, lääketie-

toteuttamaan kartoitukseen, jossa tut-

fysiikan laitoksen professori Jari Kaipio,

teellisessä kuvantamisessa ja ilmaston-

kittiin Virttaankankaan pohjavesialuetta

joka työskentelee suurimman osan ajas-

muutokseen liittyvässä mallintamisessa.

seismisten luotausten avulla. Luotauksis-

taan Uudessa-Seelannissa.

Itä-Suomen yliopiston tutkijat osal-

sa seisminen heräte tuotettiin pudo-

– Uskoisin, että tulevaisuudessa tämä tutkimus voisi olla sovellettavissa muun

tusvasaran avulla. Iskusta seuranneita

SUOMESSA VETTÄ on paljon, mutta

muassa luun ja ruston huokoisuuden

seismisiä aaltoja havainnoitiin kiihty-

muualla maailmassa vedensaanti ja sen

tutkimisessa, miettii Lähivaara.

vyysanturiverkoston sensoreilla.

riittävyys ovat ongelmallisia. – Esimerkiksi Uudessa-Seelannis-

Kaipion mukaan yksi sovelluskohde voisi olla myös kaivosteollisuus.

NYT LUOTAUSTEN tuloksia analysoidaan

sa pohjaveden käyttöä kontrolloidaan

sovelletun fysiikan laitoksella. Tavoitteena

tarkasti. Jos tiedetään, että jossain on

arvioida tarkasti etukäteen, voi jatkossa

on arvioida pohjaveden määrää käyttä-

pohjavettä, sen ottoon annetaan luvat

seurata isoja ja kalliita ongelmia, lisää

mällä moderneja ja tarkkoja, mutta vielä

ensin vain ihmisten käyttöä varten. Jos

Kaipio.

toistaiseksi melko raskaita laskennallisia

sitä on riittävästi, annetaan lupa eläinten

malleja.

juottamiseen. Viimeisenä annetaan lupa

– Pohjavesi on varastoituneena maaperän huokoiseen väliaineeseen. Seis-

viljelyksien kasteluun, Kaipio sanoo. Vuonna 2013 Uudessa-Seelannis-

misten aaltojen eteneminen maaperässä

sa jouduttiin teurastamaan lypsykar-

riippuu väliaineen ominaisuuksista, kuten

jaa miljoonien eurojen edestä, koska

30 SAIMA

3

2016

– Jos maaperän huokoisuutta ei osata

KATSO VIDEO


Väitän, että...

Käräjätuomioissa on alueellisia eroja Törkeistä rattijuopumusrikoksista annettujen tuomioiden rangaistuslajien jakaumista paljastui käräjäoikeuskohtaisia eroja. TEKSTI RISTO LÖF KUVA RAIJA TÖRRÖNEN

SUOMEN YLEISTEN tuomioistuinten – käräjäoikeudet, hovioikeudet ja korkein oikeus – ratkaisutoiminnassa luotetaan vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön, mutta tästä huolimatta oikeudellisessa päätöksenteossa on havaittavissa alueellisia eroja, osoitti tutkijatohtori Mika Sutelan väitöstutkimus. Sutela hyödynsi tilastollisessa analyysissä sekä tapaustasoista tuomioistuinten aineistoa

Törkeästä rattijuopumuksesta tuomittiin

että Tilastokeskuksen virallisia rangaistus-

ehdollista vankeutta ja sen ohessa sakkoa

tilastoja vuosilta 2005–2013. Hän havaitsi

lähes aina paitsi Pohjois-Karjalan (ent. Jo-

käräjäoikeuskohtaisia eroja törkeistä ratti-

ensuun) käräjäoikeudessa, jossa oheissakon

juopumusrikoksista annettujen tuomioiden

käyttöaste on ollut muuta maata alhaisempi.

rangaistuslajien jakaumissa.

Nyttemmin ero on tasoittunut, mutta edelleen

Tyypillisesti törkeästä rattijuopumukses-

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus on suhteelli-

ta tuomittu rangaistus oli 60 vuorokauden

sesti kaikkein maltillisin oheissakon käyttäjä.

ehdollinen vankeus ja sen oheen tuomittu 30

Kaikista käräjäoikeuksista Etelä-Karjalan

päiväsakon sakkorangaistus.

käräjäoikeus on ollut suhteellisesti kaikkein

vankeutta oheissakon kanssa, jopa uusijoille.

TUTKIMUS SELVITTI lisäksi muun muassa

Sen sijaan Kymenlaakson käräjäoikeudes-

syyttäjien vaatimusten ja annettujen tuomioi-

KUKA Hallintotieteiden maisteri Mika Sutela väitteli rikosoikeuden alalta kesäkuussa. Sutela työskentelee tutkijatohtorina ItäSuomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella.

sa uusija ei koskaan selvinnyt ehdollisella

den vastaavuutta törkeissä rattijuopumus-

MITÄ Sutelan väitöstutkimus

tuomiolla. Keski-Suomen käräjäoikeudessa

tapauksissa. Tutkimusaineistossa mukana

puolestaan jopa ensikertalaisille tuomittiin

olleista seitsemästä käräjäoikeudesta yhdessä,

ehdotonta vankeutta.

Keski-Suomen käräjäoikeudessa, lähes kol-

tuotti tietoa siitä, kuinka yhdenmukaista oikeudellinen päätöksenteko on Suomessa, sekä tekijöistä, jotka tilastollisesti vaikuttavat rangaistuksen määräämiseen erityisesti törkeissä rattijuopumusrikoksissa. Tilastollisissa analyyseissä hyödynnettiin sekä tapaustasoista tuomioistuinten aineistoa että Tilastokeskuksen virallisia rangaistustilastoja vuosilta 2005–2013.

Tutkimuksen mukaan Helsingin käräjäoi-

aktiivisin oheissakon käytössä.

keudessa tuomittiin pääsääntöisesti ehdollista

mannes tuomioista lieveni siitä, mitä syyttäjä

SUTELAN MUKAAN vaikuttaa sille, että

oli esittänyt.

oikeuskäytännössä ehdollisesta vankeudes-

Sutelan mukaan rangaistuskäytäntöjen

ta ja oheissakosta yhdessä on syntynyt uusi

eroihin voivat vaikuttaa muun muassa pai-

rangaistuslaji, jota käytetään säännöllisesti

kalliset ja alueelliset tavat ja perinteet, mutta

nimenomaan törkeässä rattijuopumuksessa.

tarkkoja syitä eroihin on vaikea todentaa.

SAIMA

3

2016 31


Kulkurit ja turistit maailmalla Suomirockin laulujen matkatarinat paljastavat, miten suomalaiset kokivat ja unelmoivat kaukaiset maat ja kaupungit 1980- ja 1990-luvuilla. Moni toiveikas reissu saa karun lopun rokkarin silmin. TEKSTI RISTO LÖF KUVA MISC LEHTIKUVA

32 SAIMA

3

2016

Dingo-yhtye reissasi Irlantiin tekemään nauhoituksia 1980-luvun puolivälissä.


SUOMIROCKIN LYRIIKKA ei tarttunut sattumalta Laamasen tutkimusaiheeksi. Siinä yhdistyvät hänen kiinnostuksen kohteensa, suomalainen rockmusiikki ja suomen kieli. Tutkimus tarkentuu vuosien 1985–1999 laulusanoituksiin. Suomirockin kultakausi nosti pinnalle lukuisia uusia bändejä, ja Poko Records julkaisi paljon suomenkielistä rockmusiikkia.

Lopulta mikään paikka ei ole se täyttymys, johon voisi jäädä.”

Koettiin myös poikkeuksellinen Dingomania. Suomalaisten laulujen kaukokaipuu vieraille maille ja eksotismi juontavat toki kauemmas, tangon satumaahan ja lännenlokarien seikkailuihin. Turistiset laulut yleistyivät matkailun myötä 1960–1970-luvuilla. Energiakriisin jälkeen kahdeksankymmenluvulla matkailu oli jo arkipäiväistä. – Matkustaminen ei ollut enää niin kaukainen ja romanttinen haave. Rockmusiikissa se oli enemmän yksin matkustamista ja kulkurimeininkiä, oman elämän eksistoimista ja pohtimista, mutta stereotyyppisiä ja ironisia turistihahmoja esiintyi lauluissa myös. Populaarimusiikin tutkiminen paljastaa kulttuurisia käsityksiä ja stereotypioita myös meistä suomalaisista. Laamasen mukaan 1980–1990 lukujen rockmusiikista paistaa läpi topeliaaninen suomalaisuus, asioihin tyytyminen, vapauden halu ja sitkeys.

LAAMASEN TUTKIMUKSEN lauluvalikoiman tuttuja artisteja ovat Dingon lisäksi muun muassa Juliet Jonesin Sydän, Popeda, Juice Leskinen, J. Karjalainen, Pelle Miljoona, Miljoonasade, Don Huonot, Tommi Läntinen, Ultra Bra ja Kauko Röyhkä. Matkan merkitys ja tunnelma vaihtelevat sen mukaan, mistä maasta ja kaupungista laulut kertovat. – Esimerkiksi laulut Tallinnasta, Moskovasta ja Thaimaasta liittyvät karnevalistiseen turismiin. Siellä on viinaa ja naisia. Kun etsitään parempaa elämää individualistisina kulkureina, kohteina ovat muun muassa Pariisi, Kairo ja Puerto Montt, Laamanen kertoo. J. Karjalaisen laulussa Joulukortti Riosta minäkertoja lähettää kortin rakkaimmalleen Suomeen. Rio kuvataan yleisten mielikuvien mukaisesti lämpimänä karnevaalikohteena. Laulun koukku tulee myöhemmin. – Lopulta paljastuu, että laulun minäkertoja on joutunut vankilaan Riossa. Unelmat vaipuvat mereen kuin hiekkalinnat. Kova kohtalo koittaa myös Popedan laulussa Lauri Moskovassa. Lauri elostelee suomalaisturistin tyypillisellä kuningas-

”OHOI, ROKKI RION rannoilla soi, ja poika tytöstään unelmoi,

asenteella Moskovassa, mutta ”sitten koitti aamu, jolloin naama

ja kädet merimiesten lanteilla karkeloi, kuuma hiekka varpaita

kalpeni, rahat oli juotu” ja groteski karnevaali päättyy ikävästi.

kutittaa.” Merimiehen lempi leiskuu Brasilian Cobacabanan rannalla Dingo-yhtyeen laulussa Rio ohoi. Suosikkiyhtyeen laulu vuodelta 1985 on kulttuurintutkija Susanna Laamaselle yksi esimerkki siitä, miten suomalaiset

YKSILÖKESKEISTÄ ETSINTÄÄ matkailussa edustavat muun muassa Tommi Läntisen laulut Kairo ja Afrikka siipien alla. – Niissä on oman elämän ja eksistenssin pohdintaa. Itämais-

katsoivat unelmoiden kohti kaukaisia maita 1980-luvun Suomes-

sävytteisestä Kairosta löytyvät beduiinit, dyynit ja sfinksit. Asenne

sa. Toisaalta Dingon kuten monen muunkin suomirockin yhtyeen

on ihaileva, Laamanen luonnehtii.

lauluissa matkaan mahtuu kolauksia. – Dingon Rio Ohoi uusintaa omalla tyylillään merimiesroman-

Romanttista kaipuuta kuvaa myös Juliet Jonesin Sydämen laulu Pariisissa. Taiteen pääkaupunki on paikka, jossa on jotain

tiikkaa, joka on tuttu jo esimerkiksi 1930-luvun suomalaisesta

enemmän ja hienompaa. On Eiffel-torni, Riemukaari ja rakasta-

populaarimusiikista. On uusi satama ja uudet tytöt odottamassa

vaiset.

merimiestä. Dingon laulussa Rio näyttää hampaansa, kun nainen jättää miehen, Laamanen kertoo. Kotoisessa rocklyriikassa ulkomaat ja niiden kaupungit näyttäytyivät värikkäinä matkatarinoina 1980- ja 1990-luvuilla. Näitä

– Laulussa kysytään silti, lienenkö tullut Pariisiin sata vuotta liian myöhään. Sitä romanttista Pariisia ei löydykään. Mistä suomirockin satumaa sitten lopulta löytyy? – Se taitaa jäädä saavuttamattomaksi paikaksi. Sitä etsitään,

matkalaulujen mielikuvia ulkomaista ja liikkeellä olemisen tuntei-

mutta lopulta mikään paikka ei ole se täyttymys, johon voisi

ta Laamanen tarkastelee kulttuurintutkimuksen väitöskirjassaan.

jäädä.

SAIMA

3

2016 33


”Borrella kun kävelee, tuntee kaikki!” Metsätieteiden opiskelijoiden ensimmäinen lukuvuosi huipentui kenttäkursseihin, joilla opiskeltiin muun muassa metsätieteiden perusteita. Opintojen alku on hyvin pitkälti teoriaa, jota sitten myöhemmin päästään soveltamaan käytäntöön. TEKSTI MARIANNE MUSTONEN KUVA JUKKA MALINEN

PERUSOPINTOIHIMME kuuluvat muun

käyttäjiä, vaan myös sovellusten kehittä-

muassa metsän mittaaminen, metsätek-

jiä. Toki kävimme kurssilla tutustumassa

rutiineihin pääsi helposti kiinni. Ja kun

nologia, kasvupaikkaoppi eli kasvupaik-

myös ihan käytännön traktoritieteeseen

pääsee oman opiskelualan sisälle, tarkka

kojen tunnistaminen, metsäekologia,

eli muun muassa moottorisahan käyttöön,

toimenkuva selviää varmasti matkan var-

metsänsuojelu eli tuholaisilta suojautu-

metsäkoneeseen sekä puunuittoon.

rella. Metsäala on yllättävän monipuoli-

minen sekä metsänhoito eli muun muassa

– Alkukankeuden jälkeen yliopiston

nen, jokaiselle löytyy varmasti jotain, joka

puulajivalinnat, kertoo metsäteknologian

METSÄTIETEIDEN opiskelijoiden mukaan

yliopistotutkija, metsätieteiden osaston

kenttäkurssi oli hauska mutta työläs – tau-

varajohtaja Jukka Malinen.

lukkolaskentaohjelmaa paukutettiin ah-

IDA-SOFIA LAINE kertoo oppineensa

kerasti iltaan saakka. Kun perusteet ovat

kenttäkurssilla paljon uusia asioita.

Puukauppaan opiskelijat tutustuivat kuvitteellisen puukauppapelin kautta. – Opiskelijaryhmät saivat oman ”firman”, jonka tavoitteiden mukaisesti

hallussa, voi seuraavana vuonna miettiä tarkemmin, mihin haluaa suunnata. – Vuosi on mennyt hyvin ja tämä ala

täyttää oman mielenkiinnon.

- Ekologia kiinnostaa eniten, jos sille alalle pääsisi töihin niin olisi tosi hienoa! Elisa Heinosen mukaan opiskelijoi-

piti ostaa puuta, suunnitella korjuu ja uu-

tuntuu kyllä omalta. Itseäni kiinnostaa

den yhteishenki on hyvä, ja se korostuu

distaminen sekä laskea, miten metsäteol-

ekologia ja metsäpolitiikka, ja olen ottanut

lukuisilla opintomatkoilla.

lisuuden lopputuotearvo valuu puunmyy-

sivuaineeksi myös metsäoikeuden. Kesä-

– Borrella eli Joensuun kampuksen

jälle saakka, kuvailee Malinen.

töissä alaan pääsee hyvin tutustumaan jo

Borealis-rakennuksessa kun kävelee, niin

nyt sekä yksityisellä että julkisella sekto-

tuntee kaikki, lisää metsätieteiden opiske-

rilla, sanoo Heidi Keinonen.

lijoiden pienen ainejärjestön toiminnassa

Hän muistuttaa, että metsätieteissä opetetaan, mitä pelissä käytetyn ARVO-sovelluksen takana on. – Meiltä valmistuvat metsänhoitajat eivät siis ole vain metsäteknologian

Arttu Vartiaiselle metsäala oli luonteva valinta pitkäaikaisen kiinnostuksen vuoksi.

mukana oleva Heidi Keinonen. – Täällä on helppo päästä mukaan porukoihin, eli kannattaa tulla kauempaakin, vahvistaa Raumalta kotoisin oleva Laine.

METSÄALALLA ELETÄÄN Malisen mukaan nyt biotalousbuumia, mikä Suomessa tarkoittaa nimenomaan metsäbiotalouden nostetta. – Kaikki investoinnit alalla tarkoittavat töitä, on vain huolehdittava taloudellisuuden ja ekologisuuden tasapainosta. Ilmastonmuutos ja digitalisoituminen taas ovat alalla sekä mahdollisuuksia että uhkia, sanoo Malinen. Hän korostaa, että metsätieteiden opiskelijoille annetaan Itä-Suomen yliopistossa työkalut, ei vain yhtä ammattia. – Aika harva työskentelee maastossa, eli metsänhoitajan tutkinto tarkoittaa siis käytännössä enemmän asiantuntija- ja johtotehtäviä.

34 SAIMA

3

2016


Ainutlaatuinen oppimisympäristö Katsomusaineiden opiskelijat veivät flashmob-draaman SciFesttiedetapahtumaan. Kiusaamiseen liittyneestä minidraamasta käynnistyi vuoropuhelu näyttelijöiden ja tapahtumavieraiden kesken. TEKSTI SARI ESKELINEN KUVA VARPU HEISKANEN

PAPERIPINKKA leviää pitkin Joensuu

– Soveltava draama onnistuu ilman

Areenan lattiaa, kun ohikulkeva ystävä

Hamlet-rooliakin, eikä sen tarvitse olla

kävelee kiukkuisesti päin toveriaan. Tör-

viimeisen päälle käsikirjoitettua, Ket-

määjä jatkaa matkaansa, mutta paikalle rientää nopeasti reipas kolmen koululaisen joukko auttamaan pulaan joutunutta. – Meille olisi tullut paha mieli, jos olisimme jääneet vain katsomaan sivusta, kiteytti Petra Jaatinen ystäväjoukon ajatuksia. Tähän katsomusaineiden opiskelijat pyrkivätkin – herättämään satunnaisten

Soveltava draama onnistuu ilman Hamlet-rooliakin, eikä sen tarvitse olla viimeisen päälle käsikirjoitettua.”

ohikulkijoiden huomion ja keskustele-

Nopeasti vaihtuvissa tilanteissa improvisointikyvyistä on hyötyä. Kiusaamisdraamassakin alkuperäinen vuoropuheluun perustunut käsikirjoitus vaihtui lennossa fyysiseen kiusaamiseen. – Flashmobissa voi kokeilla sellaistakin, mitä ei tavallisesti pääse testaamaan, kiusaamisdraamassa mukana ollut Hanna Kauppinen arvioi.

maan heidän kanssaan kiusaamisesta. – Halusimme improvisoida, emmekä

tunen painottaa.

Myös opettajalle soveltavan draaman – SciFestissa oli mukana seitsemän

siksi harjoitelleet liikaa, Coralie Keski-

pienryhmää. Niistä neljä piti perinteisem-

nen paljasti.

pää työpajaa ja kolme ryhmää lähti mu-

kurssin ja suuren tiedetapahtuman yhdistäminen oli uudenlainen matka. – Tämä on ollut kuin kanoottimatka

kaan flashmob-draamalla. Opettajaopis-

tuntemattomalla joella, josta ei tiedä, mis-

syntyi Itä-Suomen yliopiston katsomusai-

kelijoille tiedetapahtuma on ollut mahtava

sä kosket ovat. Toisella kerralla jo tietää

neiden opiskelijoiden soveltavan draaman

oppimisen ja näkemisen paikka.

kosket ja oppii luovimaan.

Viiden opiskelijan flashmob-draama

kurssityönä. Niistä osa toteutettiin viime keväänä Joensuun SciFestissa. – Kokeilu onnistui paremmin kuin toi-

OPISKELIJAT käsittelivät flashmob-draamoissa kultaiseen sääntöön ja laupiaa-

voimmekaan ja aiheemme sai enemmän

seen samarialaiseen liittyviä kysymyksiä.

huomiota, kuin jos olisimme käyneet vain

Opiskelijoilta se vaati myös hetkeen

yhtenä päivänä jossakin koulussa, Ilari

heittäytymistä.

Kalliojärvi iloitsi.

FLASHMOB voidaan suomentaa äkkiryhmäksi. Se on tapahtuma, jossa joukko

Kiusaamistilanne käytiin yhdessä läpi draaman jälkeisessä keskustelussa.

ihmisiä kerääntyy julkiselle paikalle ja tekee yhdessä jotakin odottamatonta. Katsomusaineiden opiskelijat testasivat flashmobin toimivuutta SciFestissa ensimmäistä kertaa. – SciFest on hyvä foorumi omien ajatusten kokeilemiseen ja myös muiden kuin Normaalikoulun omien oppilaiden kohtaamiseen, kiittää soveltavan draaman kurssia viime keväänä vetänyt yliopisto-opettaja Eija-Helena Kettunen soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastolta. Opettajalle soveltavan draaman opiskelijoiden 29 pienryhmän esitysten ja työpajojen aikatauluttaminen oli haaste.

SAIMA

3

2016 35


Ryhmätyössä muodostetaan yhteinen näkemys ja askarrellaan kuva sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden verkostosta.

36 SAIMA

3

2016


Tekemällä oppii Uudet farmasian opiskelijat pääsivät tänä vuonna heti ensimmäisellä opintojaksollaan tositoimiin: ulos luentosalista itse hakemaan, jakamaan ja soveltamaan tietoa. – Ulkoa pänttäämisen sijaan opetellaan etsimään ratkaisuja, kuvailee opiskelija Kiia Valve. TEKSTI ULLA KALTIALA KUVA RAIJA TÖRRÖNEN

LÄÄKKEET terveydenhuollossa -kurssi

ja tehdään myös haamuasiakaskäynti

käynnistää nyt farmasian opinnot eri

apteekkiin. Läpipääsy kurssilta edellyt-

tavalla kuin ennen. Opettajat Reeta

tää, että tehtävät on tehty ja reflektoitu

Heikkilä ja Johanna Jyrkkä muokkasivat

omaa oppimista. Syventävillä luennoilla

perinteisestä luentokurssista käänteisen

keskustellaan erityisesti aiheista, joista

opetuksen mukaisen kokonaisuuden,

opiskelijat kaipaavat lisää tietoa – mutta

jossa opiskelijat hankkivat omatoimisesti

opittua ei tentitä.

tietoa ja soveltavat sitä monipuolisesti. – Itseopiskelua ja ryhmätyöskentelyä

– On paljon asioita, joita ei edes kannata opetella ulkoa. Tärkeämpää on

on paljon. Taustamateriaaliksi on tarjolla

tietää, mistä oikea tieto löytyy tarvittaessa,

paitsi luettavaa myös videoita, Jyrkkä

Heikkilä tähdentää.

kertoo. Terveydenhuollon toimintaan syven-

Opiskelijat Anniina Laine ja Moona Korhonen myöntävät yllättyneensä, ettei

nytään viiden eri moduulin avulla. Niissä

opintoja aloitettukaan luennoilla. – Tällä

käsitellään lääkehoidon kokonaisuutta lää-

tavalla oppii kuitenkin paremmin käyttä-

kelistan avulla, Suomen terveydenhuoltoa,

mään eri tietolähteitä, Korhonen tuumaa.

potilaan roolia lääkehoidossa, farmasian

Yliopisto-opettajana työskentelevä

henkilöstön tehtäviä ja apteekkietiikkaa.

Heikkilä ja Fimean tutkijana toimiva Jyrkkä

– Oikeiden potilaiden lääkelistojen

On paljon asioita, joita ei edes kannata opetella ulkoa. Tärkeämpää on tietää, mistä oikea tieto löytyy tarvittaessa.”

Opiskelijoiden luvalla uuden ope-

uudistivat opintojakson osana pedagogisia

tustavan vaikutusta oppimiseen myös

avulla tarkastellaan muun muassa lääk-

opintoja, joita he suorittavat Jyväskylän

tutkitaan. – Kasvatustieteiden tutkijat

keiden kulutusta, vaikuttavia aineita, yh-

ammattikorkeakoulussa. Yliopistossa

mittaavat oppimista kyselyin, ja itse

teisvaikutuksia, hintoja ja korvattavuutta.

alkanut käänteisen opetuksen pilottihan-

analysoimme opiskelijoiden reflektioita

Ohjaamme opiskelijat myös käyttämään

ke antoi kimmokkeen, ideoita ja tukea

oppimisestaan, Heikkilä kertoo.

ammattilaisille tarkoitettuja lääkehoidon

muutoksiin, vaikka kaksikko ei ehtinytkään

tietokantoja, Heikkilä sanoo.

hakea mukaan varsinaiseen pilottiin.

– Näin on tarkoitus omaksua opinto-

– Kurssin muuttaminen vaati valta-

Itä-Suomen yliopiston Flipped classroom- eli käänteisen opetuksen pilottihankkeessa on parhaillaan mukana yli 40

jen alusta asti lääkehoidon arviointitai-

vasti työtä ja rohkeuttakin, mutta opetuk-

opettajaa, jotka ovat saaneet työaikaa sekä

toja. Uusille opiskelijoille kehittyy hyvät

sen alettua tilanne on aivan toinen kuin

teknistä ja pedagogista tukea kurssinsa

valmiudet lääkehoitojen arviointiin koko

ennen. Kun työpäivät eivät kulu seuraa-

uudistamiseksi. Loppuvuodesta avautuu

farmasian opintojen aikana, Jyrkkä lisää.

van luennon valmisteluun, ehtii keskittyä

uusi haku, jolla etsitään mukaan lisää

opiskelijoihin ja heille haasteellisiin

”flippaamisesta” kiinnostuneita yliopiston

kysymyksiin, Jyrkkä toteaa.

opettajia.

Vaihtelevissa tehtävissä puidaan niin lääkemainontaa kuin ammattietiikkaakin

SAIMA

3

2016 37


Matti Niskasen jatko-opinnot etenevät hyvin Suomessa ja Ranskassa.

Kaksoistutkinnon avulla kansainväliselle uralle Sovelletun fysiikan laitoksen inversio-ongelmien tutkimusryhmän jatkoopiskelija Matti Niskanen aloitti opinnot Université du Mainessa, Le Mansissa viime syksynä. Niskanen opiskelee alallaan kaksoistutkintoa, ja hänen tavoitteenaan on tehdä puolet väitöskirjasta Ranskassa ja puolet Suomessa. TEKSTI MARIANNE MUSTONEN KUVA RAIJA TÖRRÖNEN

SOTKAMOSTA KOTOISIN oleva Niskanen

kappale on tehty. Kuopiossa voidaan sit-

halusi tehdä osan opinnoistaan ulkomail-

ten tutkia tehokkaiden käänteisongelmien

kielikursseja, ja ohjaajat auttoivat paljon

la, ja paikka löytyi suomalaisen ohjaajan

ratkaisutekniikoiden avulla kappaleen

käytännön asioiden järjestelyissä. Työkave-

avulla.

ominaisuuksia.

reiden avulla löysimme avopuolisoni kans-

– Ranskalaisessa yliopistossa on suuri

Ranskassa päivä yliopistolla alkaa

– Ranskassa yliopistolla järjestetään

sa myös sopivan kämpän, kertoo Niskanen.

akustiikan laitos, jonne kontaktit olivat jo

tyypillisesti hieman myöhemmin kuin

valmiina. Väitöskirjan ohjaajia on kyllä

Suomessa, noin yhdeksän aikaan aamulla.

mutta ei niin kovin hyvin. Yliopiston ul-

ainakin riittävästi, kolme Ranskassa ja

Ohjaajien tapaaminen on hyvin epävi-

kopuolella täytyy yrittää pärjätä ranskalla.

kolme Suomessa, sanoo Niskanen.

rallista, ja Suomessa oleviin ohjaajiin

Täällä täytyy olla sosiaalinen ja on pystyt-

pidetään yhteyttä Skypen välityksellä

tävä ystävystymään ihmisten kanssa. Le

parin viikon välein.

Mansin sanotaan olevan pienin Ranskan

– Yhteistutkintosopimuksen teko sujui byrokratiasta huolimatta kivuttomasti, ja saan puolet väitöskirjan rahoituksesta Ranskasta. Niskasen tutkimusalaa ovat ultraääni-

– Olin yllättynyt siitä, kuinka ystäväl-

– Yliopistossa puhutaan englantia,

suurista kaupungeista. Täällä ajetaan

linen ilmapiiri Ranskassakin on, esimer-

muun muassa se kuuluisa 24 tunnin ajo,

kiksi laitosjohtajaa voi mennä tapaamaan

jota koko maailma seuraa.

mittaus, aaltolaskenta ja epävarmuuksien

tuosta vain. Ohjaajat taas kutsuvat usein

mallintaminen. Väitöskirjatyössä yhdistyy

syömään ulos tai kotiinsa. Ranskalaiseen

mahdollista, että työskentelen myös ulko-

hyvin eri tutkimuslaitosten erityisosaami-

kulttuuriin kuuluu, että työkavereiden

mailla. Uskoisin, että tällaisesta kaksois-

nen. Niskasen suomalainen Inversio-on-

kanssa ollaan enemmän tekemisissä myös

tutkinnosta on hyötyä työelämässä, miettii

gelmien tutkimusryhmä kuuluu Suomen

työn ulkopuolella. Lounastauko on tunnin

Niskanen.

akatemian myöntämään Inversio-ongel-

mittainen, ja silloinkin käydään yhdessä

mien huippuyksikköön.

syömässä. Työpäivä voi kestää sitten ilta-

vaihtoehtoa kaikille kiinnostuneille, tämä

kuuteen tai -seitsemään saakka.

on ihan erilainen tapa saada kansainvä-

– Ranskassa akustiikan laitoksella on

– Tulevaisuudessa voi olla hyvinkin

– Voin varauksetta suositella tällaista

Niskasen ranskankielentaito oli

lisiä kontakteja. Tällä hetkellä näyttäisi

voidaan upottaa. Tankkiin lähetetään

alussa täysin ”bonjour” -tasoa. Se ei ole

siltä, että väittelen syksyllä 2018 – sekä

ultraääntä, ja heijastukset kertovat mistä

kuitenkaan menoa haitannut.

Ranskassa että Suomessa.

käytössä suuri vesitankki, johon kappale

38 SAIMA

2

2016


ALUMNI

Rikoksen tekijän avautuminen palkitsee Minna Kumpuniemi löysi työuralleen uuden suunnan oikeuspsykologiasta. TEKSTI RISTO LÖF KUVA MINNA KUMPUNIEMI

MINNA KUMPUNIEMI kohtaa työssään rikos-

laitoksen lähettäminä. Heistä tutkitaan kaikki

ten tekijöitä, uhreja ja rankkoja elämäntari-

asiakirjat vaikka koulutodistuksista lähtien.

noita. Voi kuulostaa raskaalle, mutta oikeus-

Välillä lukemista on paljon, kun tutkittavista

psykologi kokee palkitsevaksi juuri sen, että

on kertynyt valtavasti tietoa.

tutkittava uskaltaa avautua ja kertoa elämänsä vaikeista asioista. – Palkitsevinta on, kun vakavan rikoksen

Mielentilatutkimus selvittää rikoksen tekijän psyykkistä terveydentilaa ja syyntakeisuutta. Tutkimukseen kuuluu noin 6–8

tehnyt pystyy puhumaan ja käsittelemään

viikon osastojakso, jonka aikana tutkittavalle

rikostaan. Rikos on usein myös tekijälleen

tehdään somaattisia tutkimuksia, psykiatrisia

traumaattinen kokemus.

diagnostisia haastatteluja, psykologisia testejä

Kumpuniemelle, 37, oikeuspsykologia on toinen uravalinta elämän varrella. Simosta ko-

ja perusteellista psykososiaalista elämäntilanteen kartoitusta.

toisin oleva Kumpuniemi opiskeli Kemi-Tor-

– Ihmisiä voidaan tutkia aika laajalla skaa-

nion ammattikorkeakoulussa kansainvälistä

lalla. Kaikista tärkein menetelmä on kuitenkin

markkinointia ja valmistui tradenomiksi

haastattelu. Se antaa eniten, ja haastatteluja

vuonna 2003.

tehdään runsaasti viikkojen aikana.

Kun Kumpuniemi jäi vaille vakituista

Mielentilalausunto toimitetaan Terveyden

työtä, oli kotona kahden lapsen kanssa ja tra-

ja hyvinvoinnin laitokselle, joka tarkastaa lau-

denomin työpaikat olivat tiukassa, hän mietti

sunnon ja toimittaa sen edelleen tuomioistui-

uudelleen kouluttautumista.

men käyttöön. Viime vuosina mielentilatutki-

– Olin harkinnut psykologiaa jo lukioaikana. Toinen ala, joka kiinnosti minua, oli

mukset ovat vähentyneet, missä piilee ongelma. – Se tarkoittaa, että vankilassa on paljon

oikeustiede. Joensuun yliopistosta huomasin

henkilöitä, jotka tarvitsisivat apua. Vain kaikis-

oikeuspsykologian. Se kolahti heti, että nämä

ta vaikeimmat tapaukset tulevat tutkittaviksi.

kaksi asiaa voi yhdistää. Joensuussa Kumpuniemi valitsi psyko-

OIKEUSPSYKIATRIAN YKSIKKÖ tekee myös

logiopintojen sivuaineeksi rikos- ja proses-

henkilöiden väkivaltariskiarvioita muiden

sioikeuden. Opiskelun kautta Kumpuniemi

hoitavien tahojen lähetteestä. Tutkittavilla voi

löysi myös harjoittelu- ja työpaikan Oulun

olla taustalla väkivaltahistoriaa, parisuhdevä-

yliopistollisen sairaalan (OYS) lasten ja nuor-

kivaltaa tai uhkaavaa käytöstä.

ten oikeuspsykiatrian yksiköstä.

KUKA Psykologian maisteri Minna Kumpuniemi työskentelee Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) oikeuspsykiatrian yksikössä. MITÄ Kumpuniemi valmistui kansainvälisen markkinoinnin tradenomiksi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta vuonna 2003. Hän vaihtoi uraa ja opiskeli psykologiaa ja oikeustiedettä Joensuun ja Itä-Suomen yliopistossa. Psykologian maisteriksi hän valmistui 2012. Pro gradu -työ käsitteli väkivaltaan johtanutta vainoamista parisuhdekontekstissa.

MISSÄ Kumpuniemen tehtäviin OYS:n lasten ja nuorten oikeus­ psykiatrian yksikössä kuuluu muun muassa rikosten uhreiksi epäiltyjen lasten kuuleminen. Oikeuspsykiatrian yksikössä Kumpuniemi on tehnyt lisäksi mielentilatutkimuksia, väkivaltariskiarvioita ja työkyvynarvioita.

Kumpuniemi on perehtynyt varsinkin väkivaltaan johtaneeseen vainoamiseen pari-

PSYKOLOGIAN MAISTERIKSI 2012 valmis-

suhdekontekstissa. Ilmiö on ollut paljon esillä

tunut Kumpuniemi on työskennellyt OYS:n

myös mediassa.

oikeuspsykiatrian yksiköissä niin aikuisten kuin lasten ja nuorten parissa. Työnkuvaan on kuulunut rikosten uhreiksi

– Vainoamisesta tuli rikos pari vuotta sitten, ja siksi se on enemmän pinnalla. VARJO-hanke, jossa olen itsekin mukana, pyrkii

epäiltyjen lasten kuuleminen poliisitutkintaan

muun muassa lisäämään tietoisuutta vainoa-

liittyen. Aikuisten parissa Kumpuniemi on

misesta ilmiönä ja kehittää palveluja vainon

tehnyt mielentilatutkimuksia rikosten tekijöil-

eri osapuolten tueksi. Hankkeella on useita

le sekä henkilöiden väkivaltariskiarvioita.

päämääriä, ja myös vainoajia pyritään autta-

– Mielentilatutkimus on ehkä laajin tutki-

maan. Gradussani tutkin vainoajia mielentila-

mus, mitä ihmiselle voidaan tehdä. Tutkittavat

tutkimusaineiston perusteella, ja tarkoitukseni

tulevat meille Terveyden ja hyvinvoinnin

on jatkaa aiheesta väitöstutkimusta.

Palkitsevinta on, kun vakavan rikoksen tehnyt pystyy puhumaan ja käsittelemään rikostaan.” SAIMA

2

2016 39


UEF// KAMPUKSET HUIPPUTANSSIJAT YLIOPISTOLLA LIIKEANALYYSISSÄ Kuopio tanssii ja soi -tapahtuman aikana huipputanssijoita osallistui OffBalance-tutkimukseen Itä-Suomen yliopistossa. Tutkimuksessa tarkastellaan biomekaniikan avulla tanssijan alaraajan toimintaa. Tuloksia voidaan hyödyntää tanssitekniikan kehittämiseksi ja vammojen välttämiseksi tanssin opetuksessa, tanssijoiden työssä ja kuntoutuksessa.

Itä-Suomen yliopiston asiantuntijoita osallistui myös muun muassa Kuopio tanssii ja soi -tapahtuman Tiedolla taitoa tulevaisuuteen -seminaariin, jossa puhuttiin urheilevan ja tanssivan lapsen sekä nuoren ravitsemuksesta, psyykkisestä valmennuksesta ja motorisesta oppimisesta.

Tutkijoiden yö veti väen liikkeelle EUROOPAN LAAJUISTA Tutkijoiden

vanhempi pojista tykkää tutkia erilaisia

yötä vietettiin Itä-Suomen yliopiston

asioita, kiitti Kuopion tapahtumaan

kaikilla kolmella kampuksella Joen-

osallistunut Salla Savolainen.

suussa, Kuopissa ja Savonlinnassa 30.

Tutkijoiden yössä lapset, nuoret ja

syyskuuta. Kolmella kampuspaikka-

aikuiset pääsivät tutustumaan tietee-

kunnalla tapahtumassa vieraili yhteen-

seen erilaisissa työpajoissa, toiminta-

sä ennätyksellisesti yli 2 000 henkeä.

pisteissä, tiedetuokioissa, tiedekahvi-

Valtakunnallisesti tapahtuma veti yli

loissa ja talk showssa.

12 000 hengen yleisön. Itä-Suomen yliopiston yksittäisissä tapahtumissa yleisö eli vahvasti mukana. – Vierailemme yliopiston tiedetapahtumissa ensimmäistä kertaa, ja lapset tykkäävät tästä valtavasti. Varsinkin

– Olen ehtinyt testaamaan jo puristusvoimaa ja käymään kivipisteellä. Kaikissa työpajoissa on ollut kivaa, Noa Savolainen totesi tyytyväisenä. Vuonna 2017 Tutkijoiden yötä vietetään taas syyskuussa.

VUODEN OPETTAJAT PALKITTIIN LUKU­ VUODEN AVAJAISISSA Itä-Suomen yliopiston Vuoden opettajat ovat ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä Joen­suun kampukselta, yliopistonlehtori Satu Tuomainen Kuopion kampukselta ja lehtori Kai­ ja Häkkinen Savonlinnan kampukselta. Opiskelijat perustelivat Määtän valintaa muun muassa sillä, että hän kehittää ennakkoluulottomasti ja innovatiivisesti pedagogisia taitojaan ja opetusmenetelmiään. Opiskelijat kokevat hänen olevan yliopistossa juuri opiskelijaa varten. Kielikeskuksessa työskentelevää Tuomaista opiskelijat kehuivat motivoivaksi ja kannustavavaksi opettajaksi, jonka pedagoginen osaaminen on vankka. Häntä kuvattiin myös selkeäksi ja innostavaksi opettajaksi. Tuleville luokanopettajille matematiikkaa opettavaa Häkkistä kuvattiin opettajaksi, joka on aina opiskelijan puolella. Hänen opetusmenetelmiään, loppuun asti mietittyjä tunteja sekä monipuolisia luentoja ja demotunteja kehuttiin. Vuoden opettajat palkittiin yliopiston lukuvuoden avajaisissa syyskuussa.

OLGA DAVYDOVAMINGUET ON VUODEN TIETEENTEKIJÄ Noa ja Dante Savolainen harjoittelivat keskivartalon lihasten hallintaa Games for Health Finlandin pelissä. – Hyvä peli, mutta vaikea!

40 SAIMA

3

2016

Tieteentekijöiden liitto on valinnut Vuoden tieteentekijäksi tutkija, FT Olga DavydovaMinguetin Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitokselta. Hän on monipuolinen ja monitieteinen tutkija, joka on yhdistänyt muuttoliiketutkimukseen muun muassa mediatutkimusta ja työelämän prekarisoitumisen tutkimusta. Tieteentekijöiden liitto julkisti Vuoden tieteentekijän Tutkijoiden yö -tapahtumassa Joensuussa syyskuussa.


TÄSSÄ HE OVAT – UUDET UEF-LÄHETTILÄÄT Uudet UEF-lähettiläät on valittu. He ovat opiskelijoita, jotka esittelevät yliopiston koulutustarjontaa oppilaitosvierailuilla, koulutusmessuilla ja yliopistolla järjestettävissä tilaisuuksissa. He myös kertovat opiskelukokemuksistaan sosiaalisen median eri kanavilla blogissa, Facebokissa, Instagramissa ja Youtubessa. – Itsekin tietää uuden opiskelijarekrytointikauden käynnistyvän konkreettisesti, kun uudet lähettiläät kyselevät innostuneina, minne ja milloin pääsevät yliopistoa markkinoimaan, rekrytointipäällikkö Marko Junkkarinen toteaa. Lähettiläitä on kaikkiaan 12, ja heitä on kaikista tiedekunnista ja koulutusaloilta. Uudet lähettiläät ovat Essi Hauta, Jenna Kontinen, Samu Turunen, Henri Hakkarainen, Heidi Malinen, Christian Tuomi, Paula Auvinen, Laura Leppänen, Siiri Nelimarkka, Jasmine Peltorinne, Liina Penttinen ja Elina Tanninen. Paljon kiitosta saanut lähettilästoiminta jatkuu nyt neljättä vuotta.

ANTTI SAARELLE MARTTI HÄMÄLÄINEN -PALKINTO Lasten kasvun seurannan uudistamisesta väitellyt LT, erikoislääkäri Antti Saari sai Pohjois-Savon Lääkäriyhdistyksen vuoden 2016 Martti Hämäläinen -palkinnon. Väitöstutkimus osoitti kasvusairauksien tunnistamisen aikaistuvan ja diagnosoinnin tehostuvan, kun kasvukäyrät uudistetaan ja kasvua arvioidaan automatisoiduilla seurantamenetelmillä sähköisiä potilastietojärjestelmiä hyödyntäen. Tutkimuksessa laadittiin uudet kasvukäyrät suomalaislapsille käyttämällä noin 72 000 lapsen kasvuaineistoa.

Ensimmäiset maisterit valmistuivat IBS-ohjelmasta KANSAINVÄLISEN LIIKETOIMINNAN ja

– Opintokokonaisuuksista sai valita

myynnin johtamisen IBS-maisteriohjelman

mieleisimmät ja vaikuttaa itse siihen, mihin

ensimmäiset kauppatieteiden maisterit ovat

keskittyy opinnoissa, Luostarinen jatkaa.

valmistuneet Itä-Suomen yliopistosta. Syksyllä 2014 käynnistynyt IBS-ohjelma on kaksivuotinen maisteriohjelma, johon hyväksytään vuosittain 25 opiskelijaa. Ensimmäisten joukossa IBS-ohjelmasta valmistuneet Ilona Luostarinen ja Sini Markkanen kokivat ohjelman hyvin monipuoliseksi ja antoisaksi. – IBS-ohjelma oli tiivis paketti, jonka sai hyvin suoritettua kahdessa vuodessa. Kurssit olivat mielenkiintoisia ja vastasivat odotuksia, Markkanen luonnehtii.

Ilona Luostarinen ja Sini Markkanen valmistuivat kauppatieteiden maistereiksi kansainvälisestä IBS-maisteriohjelmasta.

BIOPANKKI­ NÄYTTEIDEN KERUU ALKAA Itä-Suomen Biopankki aloittaa biopankkinäytteiden keruun suostumuksen antaneilta. Nimettömiksi koodattavat näytteet voivat olla esimerkiksi kudosta, verta tai DNA:ta. Näytteitä ja niihin liittyviä tietoja käytetään tutkimuksiin, jotka auttavat ymmärtämään sairauksien syntyä ja kehittämään hoitoja. Keräys alkaa ensin KYSissä ja myöhemmin myös Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen, Itä-Savon sairaanhoitopiirin ja Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymien sairaaloissa.

SAIMA

3

2016 41


PUHEENVUORO

Minne sinä teet seuraavan lomamatkasi?

T

odennäköistä on, että

rooppalaisille matkailijoille perinteisillä

et vielä sitä tiedä, ellei

matkaopaskirjoilla on vielä yllättävän

lentoja ja majoitusta

suuri merkitys.

ole jo varattu. Sinulla

Kysyttäessä matkailijoilta, minkä

saattaa olla mielessä

takia he tulivat Savonlinnaan, eivät

muutamia lomakoh-

esille nouse YouTubet, Facebookit, Snap­

teita, joissa olisi kiva käydä. Joskus

chatit tai Instagramit. Tekemissämme

tulevaisuudessa todennäköisesti varaat

69 haastattelussa ei kertaakaan mainittu

lomamatkan, mutta kenties täysin eri

yhtäkään näistä. Sen sijaan mainittiin

paikkaan kuin tällä hetkellä ajattelet.

ystävien ja sukulaisten suosittelut, joi-

Tämä väli matkasta unelmoimisesta

den mukaan matkakohde oli niin hyvä,

lentojen ja majoitusten varaamiseen

että siellä kannattaa käydä. Ja pääsään-

on se kohta, mihin matkailumarkki-

töisesti ulkomaalaisten matkakohde oli

noijat yrittävät iskeä saadakseen sinut

nimenomaan Suomi, vaikka Savonlin-

matkustamaan omaan kohteeseensa.

naan tullaan hyvän sijainnin, järviluon-

Matkailijoiden tiedonetsintäprosessin ja

non ja Olavinlinnan takia.

matkailumarkkinoinnin välinen vuoro-

Internetin tärkeys korostuu siinä

vaikutus on äärimmäisen monimutkai-

vaiheessa, kun matkakohteesta etsitään

nen ja mielenkiintoinen kommunikaa­

lisää tietoa. Matkailijat käyttävät haku-

tion tanssi.

koneita todella paljon. Laadukas, ajan

Matkailumarkkinoinnissa on viime

tasalla oleva ja helposti löydettävä tieto

Todennäköisesti sinäkin olet seuraavaksi menossa matkakohteeseen, josta olet kuullut hyvää muilta.”

vuosina korostetusti nostettu esille

mahdollistaa matkan ja luo matkailijalle

KUKA Tutkimuspäällikkö Juho Pesonen

internetiä ja sen tärkeyttä matkailu-

varmuuden matkan kannattavuudesta,

markkinoinnissa; miten ihmiset etsivät

kun puolestaan tiedon vähyys ja kehnot

MITÄ Työtehtävänä matkailualan kehittäminen

kaiken tiedon netistä ja tekevät mat-

nettisivut saavat matkailijat miettimään

kustuspäätökset sen perusteella. Alan

muita matkakohteita.

yritykset ja matkakohteet panostavat

Mikään ei kuitenkaan puhu matka-

rahallisesti yhä enemmän digitaalisiin

kohteen puolesta paremmin kuin sen

kanaviin hankkiakseen uusia matkaili-

tarjoamat elämykset ja palvelut. Korkeaa

joita alueelleen.

laatua ja matkakohteessa saatuja hyviä

Matkailualan opetus- ja tutkimus-

Todennäköisesti sinäkin olet seuraavak-

2016 haastattelemalla ulkomaalaisia

si menossa matkakohteeseen, josta olet

matkailijoita Savonlinnassa. Tulok-

kuullut hyvää muilta. Sellaiseen kohtee-

set osoittavat hyvin, miten pienestä

seen, joka vakuuttaa sinut sekä muiden

matkakohteen valinta voi olla kiinni.

kohteessa käyneiden matkailijoiden ko-

Matkailijat hyödyntävät internetiä mo-

kemusten että netistä löytyvän laaduk-

nipuolisesti, mutta esimerkiksi keskieu-

kaan ja riittävän tiedon perusteella.

3

2016

MISSÄ Pesonen työskentelee Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksessa Savonlinnan kampuksella.

kokemuksia ei voi painottaa tarpeeksi.

laitoksella tutkimme tätä tanssia kesällä

42 SAIMA

Suomessa ja matkailun digitalisaation tutkiminen etenkin luonto- ja hyvinvointimatkailun saralla. Koordinoi UEFin uutta kansainvälistä matkailumarkkinoinnin ja -johtamisen maisteriohjelmaa.

SEURAA KOLUMNISTEJA PUHEENVUOROJA-BLOGISSA blogs.uef.fi/puheenvuoroja


UEF// tapahtuu

JÄRVIHYLKEIDEN JÄLJILLÄ -DOKUMENTTI NORPPASYMPOSIUMIN YLEISÖTILAISUUDESSA Saimaannorppasymposiumin yleisötilaisuudessa 16.11. esitetään Juha Taskisen ja Mervi Kunnasrannan dokumentti­ elokuva makean veden hylkeistä. Elokuva on kertomus kahden henkilön tutkimusmatkasta eri järville, joissa elää pysyvä hyljekanta. KUVA MERVI KUNNASRANTA

Kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa on aikaa myös yleisökysymyksille ja keskustelulle. Yleisötilaisuus järjestetään Joensuussa Carelicumin auditoriossa kello 18–20. Joensuussa 15.–16.11. pidettävän symposiumin järjestää Itä-Suomen yliopiston saimaannorppatutkimusryhmä.

STUDIA GENERALIA METSÄBIOTALOUDESTA

UNEP-UEF-KURSSI 21.11–1.12.

Metsäbiotaloutta monipuolisesti käsittelevä luentosarja jatkuu Joensuussa maaliskuuhun 2017 saakka.

Jo 13. kertaa järjestettävällä UEF-UNEP-kurssilla syvennytään tällä kertaa kansainvälisten ympäristösopimusten tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen.

Luennot järjestetään Joensuun kampuksella Aurora-rakennuksen salissa AU100 kello 17 alkaen. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Luentosarjan avasi 11.10. Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen. 1.11. MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarai-

Vuodesta 2004 järjestetty UEF-UNEP-kurssi keskittyy kan-

nen puhuu aiheesta yksityismetsät – Suomen metsäbiotalou-

sainväliseen ympäristöoikeuteen ja diplomatiaan. Kurssilla

den kivijalka. Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salon

on tavoitteena siirtää kokeneiden diplomaattien hiljaista

aiheena 8.11. on Menestystä biotaloudesta – Case Metsäteol-

tietoa nykyisille ja tuleville kansainvälisten ympäristösopi-

lisuus (paikkana poikkeuksellisesti Karelia-ammattikorkea-

musten neuvottelijoille.

koulun auditorio LITE 100 –auditorio). Syksyn luentosarjan

Kurssin järjestävät Itä-Suomen yliopiston oikeustietei-

päättää 22.11. WWF:n metsäasiantuntija Panu Kunttu

den laitos ja YK:n ympäristöohjelma UNEP. Vuoden 2016

aiheella Metsäluonto biotalouden puristuksessa.

kurssilla puhuvat muun muassa professori Peter Sand,

Kevään 2017 luentosarjan avaa 24.1. professori Heli Pel-

professori Malgosia Fitzmaurice, professori Elisa Morgera,

tola aiheella Metsäbiotalous muuttuvassa ilmastossa. 31.1.

Anne Daniel, professori David Vanderzwaag ja professori

Isku-Yhtymän toimitusjohtaja Arto Tiitinen esitelmöi ai-

Harro van Asselt.

heesta Innovaatioista ja markkinoinnista vauhtia metsäbiotalouteen. Tornator Oyj:n toimitusjohtaja Sixten Sunabacka puhuu 7.2. aiheesta Lisää liikevaihtoa monipuolistuvasta metsien käytöstä. Euroopan Metsäinstituutin varajohtajan Lauri Hetemäki puhuu 21.2. Euroopan metsäbiotalouden näkymistä ja vaikutuksesta Suomeen. Suomen Metsäkeskuksen johtaja Ari Eini puolestaan kysyy 14.3. Metsäpolitiikallako vauhtia Suomen biotalouteen. Luentosarjan päättää 21.3. professori Jyrki Kangas aiheella Suomen kasvava metsäbiotalous ja metsien käytön kestävyys.

LISÄÄ UEF-TAPAHTUMIA VERKKOSIVUJEN TAPAHTUMAKALENTERISTA uef.fi/ajassa/tapahtumat

SAIMA

3

2016 43


It’s

So Me.

Be part of UEF in social media. @UniEastFinland

UEF

@uniuef

uefvideot

uef.fi/blogi

Saima 3/2016  

Itä-Suomen yliopistolehti Saima 3/2016

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you