Page 1

SAIM A HYVÄLLÄ TIETEELLÄ ON TEKIJÄNSÄ Itä-Suomen yliopistolehti 3|2019

10

UEF 10 – AVOIMENA UUDELLE VUOSIKYMMENELLE Professori Ritva Kantelinen ja muut tutkijat kertovat, mitä tutkimuksessa on kymmenen vuoden aikana tapahtunut.

22 DIGILOIKKA HAASTAA SOSIAALITYÖN

Uhat tulee tunnistaa

26 LÄÄKITYKSEN

HALLITTU PURKU

Työkaluja uudesta koulutuksesta

36 PAREMPIA TULOKSIA FLIPPAAMALLA

Sekä opiskelijat että opettajat hyötyvät


PÄÄKIRJOITUS

Avointa tiedettä ja ajankohtaista tutkimusviestintää

Itä-Suomen yliopisto JOENSUU PL 111, 80101 JOENSUU KUOPIO PL 1627, 70211 KUOPIO

K

eskustelu tieteen tekemi-

saatavuuden lisäksi myös tutkimusaineistojen

sen ja sen tulosten avaa-

ja käytettyjen menetelmien on oltava avoimes-

misesta on voimistunut

ti jaettuja. Se muuttaa ratkaisevasti viimeiset

viime aikoina, puhutaan

viisikymmentä vuotta vallalla ollutta perin-

avoimesta tieteestä ja

nettä pitää tausta-aineistot itsellä ja julkaista

datasta. Kuten sosiaali-

tulokset vain tieteellisissä lehdissä, joissa ne

sessa kanssakäymisessä, kaupankäynnissä tai

saavuttavat lähinnä toiset saman alan tutkijat.

viihteen alalla, myös tieteen saralla tulemme näkemään suuren muutoksen toimintakulttuurissa. Se johtaa aiempaa avoimempaan tiedon tuottamiseen ja kuluttamiseen. Informaatio raaka-aineena on luonteeltaan poikkeuksellista: se ei kulu eikä vähene käytettäessä vaan uusiintuu ja luo uutta. Avoimen tieteen tavoitteena on tieteen ke-

JULKAISIJA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO PL 1627, 70211 KUOPIO  PUH. 0294 45 1111  WWW.UEF.FI TOIMITUS SAIMA@UEF.FI  ETUNIMI.SUKUNIMI@UEF.FI  WWW.UEF.FI/SAIMA 

hityksen nopeutuminen, tutkimuskäytäntöjen laadun ja läpinäkyvyyden parantuminen sekä lisääntyvä tutkimuksen yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikuttavuus. Parhaimmillaan

Tiedeviestinnässä pitää hyödyntää uusia tieto- ja viestintäteknologioita.”

avoin tiede ja tutkimus innostavat kansalaisia, yrityksiä ja päätöksentekijöitä sekä tuottavat uusia oivalluksia ja arvokasta ymmärrystä. Avoimen tieteen ”asiakkaina” ovat tutki-

Kansalaisten osallisuus avoimeen tieteeseen on mielenkiintoinen mahdollisuus.

joiden lisäksi julkinen hallinto, poliitikot, yri-

Tällä hetkellä on valitettavasti vallalla tutkitun

PÄÄTOIMITTAJA

tykset ja elinkeinoelämä, mutta myös tavalliset

tiedon vahva kyseenalaistaminen ja tieteen

SARI ESKELINEN PUH. 050 361 9280 

kansalaiset.

sijoittaminen ”tarinaksi muiden tarinoiden

TOIMITTAJAT ULLA KALTIALA MARIANNE MUSTONEN NINA VENHE  VALOKUVAAJAT VARPU HEISKANEN RIIKKA MALIN RAIJA TÖRRÖNEN  TAITTO GRANO OY PAINO GRANO OY LEVIKKI

Tutkijoilta avoin tiede vaatii toimintatapojen muutosta. Tutkimusjulkaisujen avoimen

joukkoon”. Kansalaisten luottamus tutkittuun tietoon ja sen tuomiin hyötyihin pitää palauttaa. Avoin tiede tarjoaa siihen uudenlaisen mahdollisuuden. Tieteen ja viestinnän maailma on muuttunut ja perinteisillä printtimateriaaleilla tavoitetaan vain hyvin rajoitettuja yleisöjä. Tiedeviestinnässä pitääkin hyödyntää uusia tieto- ja viestintäteknologioita. Kun tieteen julkaisussa siirrytään kohti avointa julkaisemista, pitää tämän tapahtua myös yliopistojen ajankohtaisviestinnässä. Tästä on myös kyse nyt käsillä olevasta Saima-lehden uudistuksessa, jossa printtilehti korvataan sähköisellä

7 000 KPL ISSN-L 1798-5005  ISSN 1798-5005

uutiskirjeellä.

ILMESTYMINEN

tasaisempaa, monipuolisempaa ja eri pääte-

VIIMEINEN NUMERO ILMESTYY MARRASKUUSSA 2019 KANNEN KUVA VARPU HEISKANEN OSOITTEENMUUTOKSET VIESTINTA@UEF.FI

2 SAIMA

3

2019

Uudistuksen myötä yliopiston verkkosivujen uutissivuston sisällöstä tulee entistä ajanlaitteilla helpommin käytettävää. Uudistuksella palvellaan tieteen avoimuuden päämääriä aiempaa paremmin. JUKKA MÖNKKÖNEN REHTORI


SISÄLLYS

28 YMPÄRISTÖLLE YSTÄVÄLLISEMPIÄ LÄÄKKEITÄ

30

HYINEN TALVI HYÖTYKÄYTÖSSÄ

16

VEHNÄN NANOPARTIKKELILANNOITETTA TUTKITAAN

18

KUSTANNUSTEHOKKAAMPAA LÄÄKEHOITOA

Aapeli Leminen

10

ELINVOIMAA KANSAINVÄLISTYMISESTÄ

Jukka Mönkkönen

20

32

ERITYISPEDAGOGIIKAA MUUTTUVAN YHTEISKUNNAN TARPEISIIN

IBD-VIDEOPAKETTI LÄÄKÄREILLE

Leena Holopainen, Piia Björn ja Eija Kärnä

Milla-Maria Tauriainen

Avoimena uudelle vuosikymmenelle ......................................................10 European Forestry -maisteriohjelman menestys jatkuu ...................14 Avoin innovaatio vaatii myös jalkatyötä ...............................................15 Nanopartikkelit lisäävät vehnän kasvua ..............................................16 Kalliimpi lääkevalmiste voi olla kustannustehokas ...........................18 Neurofilamenttimittauksesta uusi työkalu otsalohkodementian diagnostiikkaan ..........................................................................................19 Ääni niille, joilla se ei kanna ....................................................................20 Digiloikka haastaa sosiaalityön..............................................................22 Fotoniikka osana tulevaisuuden arkea..................................................24 Moninaiset työelämäpolut ........................................................................25

Uutta osaamista lääkityksen hallittuun purkuun ...............................26 Ympäristölle ystävällisempiä lääkkeitä ................................................28 Talven liittolaiset.........................................................................................30 Unibruksismia voi mitata kotona edullisesti ja helposti ...................31 Videot valottavat tulehduksellisia suolistosairauksia........................32 Ajankohtaista oppia kiertotalouden oikeudesta .................................34 Puut lähellämme .........................................................................................35 Parempia tuloksia flippaamalla..............................................................36 Hyvä alku opinnoille ..................................................................................38 ”Yliopistostamme on hyvä ponnistaa maailmalle”..............................39

SAIMA

3

2019

3


UEF// AJASSA Lasten antibioottien käyttö väheni Alle 18-vuotiaat käyttävät Suomessa entistä vähemmän antibiootteja. Eniten käyttö on vähentynyt nuorimmilla lapsilla, osoittaa Itä-Suomen yliopiston ja Kelan tutkimus. Vuonna 2008 bakteerilääkemääräyksiä tehtiin tuhatta lasta kohden 660, vuonna 2016 enää 374.

TUTKIMUKSESSA SELVITETTIIN avohoidossa korvattavien bakteerilääkkeiden käytön laajuutta, kustannuksia ja korvattavuuden muutoksia. Tiedot perustuvat Kelan tilastoihin ja Fimean tukkumyyntitietoihin vuosilta 2008–2016. Vuonna 2008 alle 18-vuotiaista 35 prosenttia ja vuonna 2016 enää 24 prosenttia käytti bakteerilääkkeitä. Bakteerilääkkeiden käyttö oli huipussaan vuonna 2010, jolloin niitä käytti 37 prosenttia alle 18-vuotiaista. Eniten bakteerilääkkeitä määrättiin 1–2-vuotiaille ja seuraavaksi eniten 3–6-vuotiaille, mutta ero muihin ikäryhmiin pieneni tutkitulla ajanjaksolla. Bakteerilääkkeiden kokonaiskustannukset pienenivät tutkitulla ajanjaksolla 10,9 miljoonasta 7,3 miljoonaan euroon. Sen sijaan kustannukset reseptiä kohden kasvoivat 21 prosenttia. Tutkijoiden mukaan bakteerilääkkeiden käytön vähenemiseen voi vaikuttaa kasvava tietoisuus antibioottiresistenssistä. Niiden tarvetta voi vähentää myös tehokkaampi infektioiden ehkäisy, sillä kansalliseen rokotusohjelmaan lisättiin vuonna 2010 pneumokokkirokote ja vuonna

2008 660 kpl

2016 374 kpl

2007 influenssarokote. Tulokset julkaistiin Journal of Antimicrobial Chemotherapy -lehdessä.

4 SAIMA

3

2019

Tuhatta lasta kohti Suomessa määrättyjen antibioottireseptien määrän muutos vuodesta 2008 vuoteen 2016.


RIITTÄVÄ PROTEIININ SAANTI VOI ESTÄÄ HAURASTUMISTA Vanhuuteen liittyvän haurastumisen ja sen esiasteen riski on pienempi naisilla, jotka saavat ruokavaliostaan riittävästi proteiinia, osoitti OSTPRE-FPS-tutkimus. Riittäväksi määriteltiin vähintään 1,1 g proteiinia painokiloa kohden päivässä.

8

°C

Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistojen yhteistutkimus osoitti, että jättikatka on sopeutunut kylmiin, alle 8-asteisiin vesiin. Se ei todennäköisesti selviytyisi ilmastonmuutoksen lämmittämissä vesissä.

FLIPPAUS SOVELTUU VUOROVAIKUTUSKOULUTUKSEEN Flipattuun vuorovaikutuskoulutukseen osallistuneet kauppatieteiden opiskelijat kokivat käänteisen opetuksen miellyttäväksi tavaksi oppia kulttuurien välistä viestintää ja neuvottelutaitoja, osoittaa Journal of Teaching in International Busi­ ness -lehden erikoisnumerossa julkaistu tutkimus.

SKITSOFRENIAN NEUROBIOLOGINEN TAUSTA VOI RIIPPUA SUKUPUOLESTA Skitsofreniaan johtavat neurobiologiset mekanismit poikkeavat naisilla ja miehillä merkittävästi toisistaan, osoitti Natu­ re Communications -lehdessä julkaistu tutkimus. Tulosten valossa myös hoitoa voisi olla hyödyllistä räätälöidä sukupuolen mukaan. Kantasoluteknologian avulla tunnistettiin ensimmäistä kertaa monia skitsofreniaan liittyviä sukupuolisidonnaisia geenejä ja proteiineja ihmisen hermosoluista.

Kestävästi liikkuvat ovat elämäänsä tyytyväisempiä

Rehtori VASTAA

Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen suosiminen lisäävät suomalaisten tyytyväisyyttä. Kulkutapamuutoksiin motivoi erityisesti oman hyvinvoinnin lisääntyminen. KESTÄVÄMMÄT ELÄMÄNTAVAT eivät

tyytyväisyyttä, sen sijaan kimppakyytien

vain säästä yhteisiä resursseja ja ylläpidä

tarjoamisella ja auton luovuttamisella

yhteiskunnan eheyttä, ne myös parantavat

yhteiskäyttöön korvausta vastaan ei ole

ihmisten elämän laatua. Sustainability-

samaa vaikutusta.

tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa

Tutkimuksen perusteella keskeinen

havaittiin, että kulkutapojaan kestäväm-

syy kulkutavan muutokseen oli oman hy-

pään suuntaan muuttaneet suomalaiset

vinvoinnin lisääntyminen. Salosen mukaan

olivat elämäänsä tyytyväisempiä.

tämä avaa täysin uuden keinon lähestyä

– Havainto tarjoaa uuden näkökulman kulkutapamuutosten aikaansaamiseksi, sillä tuskin kukaan haluaa itselleen tympeää

pyrkimystä hiilineutraaliin hyvinvointiyhteiskuntaan. –Ympäristökysymysten sijaan itsek-

elämää, sanoo apulaisprofessori Arto O.

käät omaan etuun viittaavat hyödyt ovat

Salonen Itä-Suomen yliopistosta.

vaikuttavin tapa saada aikaan kulkutapa-

Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa selvitettiin

muutoksia. Tutkimuksessa hyödynnettiin Sitran

kulkutapojen ja kansalaisten kokeman

kanssa yhteistyössä kerättyä tutkimus-

tyytyväisyyden suhdetta. Kävely, pyö-

aineistoa, jossa oli mukana yli 2 000

räily ja joukkoliikenteen käyttö lisäävät

suomalaista.

Miten peruskoulun tilat muuttuvat lähitulevaisuudessa?

Mitä koulussa pitäisi oppia? Peruskoulun tehtävänä on kasvattaa osaavia, autonomisia ja vastuullisia kansalaisia. Koulussa tavoitellaan ja rakennetaan autenttisen oppimisen tiloja, jotka mahdollistavat oppilaan oikeuden tehdä oppimiseensa liittyviä valintoja, pohtia valintojensa merkitystä oppimiselleen ja ohjata toimintaansa mielekkään oppimisen mahdollistumiseksi. Siksi avoimet ja monipuoliset tilat ovat tulevaisuutta. JYRKI KORKKI Perusasteen rehtori Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulu Tulliportin koulu

SAIMA

3

2019

5


YMPÄRISTÖN AKUSTIIKAN HISTORIATUTKIMUSTA

TYÖHYVINVOINTIA METSÄKONEISIIN

Yliopistotutkija Elina Hytönen-Ng tutkii yhteistyössä Helsingin yliopiston ääniarkeologin Riitta Rainion kanssa kivikautisten kalliomaalausten akustiikkaa sekä näiden kohteiden nykypäivän käyttöä. Tutkimuksessa selvitetään, vaikuttiko kaiku esihistoriallisella ajalla kalliomaalauspaikkojen valintaan.

Metsäkoneenkuljettajan ammattiin liittyvässä tutkimuksessa etsitään parhaillaan työhyvinvointia lisääviä käytänteitä. Tavoitteena on tukea kuljettajien työssäjaksamista ja lisätä metsäkonealan vetovoimaa.

Naiset Lutherin rinnalla Naiset ovat päässeet viime aikoina kirjallisuudessa ääneen uudella tavalla. Nyt myös Martin Lutherin rinnalla vaikuttaneet naiset ovat saaneet oman kirjansa. KIRKKOHISTORIAN yliopistonlehtori Sini

LIIKUNTA PARANTAA LASTEN SYDÄMEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄN TOIMINTAA

Mikkola teki väitöskirjansa aikanaan Martin Lutherin ihmiskäsityksestä. Tutkimusvuosinaan hän luennoi aiheesta eri yhteyksissä. – Silloin nousi usein

Runsaampi liikunta on yhteydessä parempaan sydämen säätelyjärjestelmän toimintaan alakouluikäisillä, havaittiin Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksessa. Lisäksi sydämen säätelyjärjestelmän toiminta oli parempi tytöillä, joille kertyi vähemmän liikkumatonta aikaa, ja pojilla, joilla oli parempi kestävyyskunto.

pintaan kysymys siitä, oliko Luther sovinisti – vaiko peräti feministi. Se kysymys jätti kipinän tähän monimuotoiseen aiheeseen, tunnustaa Mikkola. Kipinän pohjalta syntyi tänä syksynä

Martin Lutherin vaimo Katharina von Bora Lucas Cranach vanhemman maalauksessa vuodelta 1528.

ilmestynyt kirja Rakkaat sisaret, riehaantuneet rouvat. Siinä Mikkola pohtii, millaisiksi Luther käsitti naisen olemuksen, roolin ja tehtävät. Samalla hän esittelee mielenkiintoisia naishahmoja reformaation ajalta.

– Lutherin ajatukset voidaan nähdä

– Lutheria on melko helppo tutkia

ajalle tyypillisinä. Hän harvemmin kuiten-

tällaisen aiheen tiimoilta moneen muuhun

kin suhtautui naisiin pilkallisesti, kuten

historialliseen henkilöön verrattuna. Hänen

jotkut hänen aikalaisensa. Ehkä se johtui

arkiminästään löytyy paljon viitteitä.

osin myös siitä, että Lutherille oli tärkeää

Mikkolan mukaan teologin ulkokuoren alta löytyy monivivahteinen mies. – Lutherin suhde naisiin oli moniulotteinen ja tilanteen mukaan muuttuva. Joskus

hyödyntää kaikki kontaktit eikä hänellä ollut syytä sahata omaa oksaansa naistenkaan kohdalla. Lutherissa oli siis monia puolia. Hän oli

hän leimasi naiset aivottomiksi villieläi-

mies, joka ei toisaalta pitänyt naisia täysin

miksi, mutta toisaalta hän totesi naisten

miesten veroisina, mutta joitakin naisia hän

esimerkiksi saarnaavan aivan yhtä hyvin

taas arvosti miehiä enemmän.

kuin miestenkin. Lähellä olevia naisia hän usein arvosti ja piti työtovereina. Lausunnot, joita Luther naisista antaa,

– Näin savolaistaustaisena tunnen hänen kanssaan hengenheimolaisuutta ehkä juuri tuon ajattelun kaksijakoisuuden takia:

sopivat hyvin reformaation aikaiseen maail-

yhtäältä näin mutta samaan aikaan toisaalta

mankuvaan.

noin, Mikkola kertoo nauraen.

6 SAIMA

3

2019

SYRJÄSEUDUILLA ON UUDISTUMISKYKYÄ Sopeutuminen yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin muutoksiin on edellyttänyt teollisuusmaiden syrjäseuduilta jatkuvaa uudistumista ja sietokyvyn kasvattamista ulkoisia impulsseja kohtaan, osoittaa YTM Maija Halosen väitöstutkimus. Tutkimus haastaa perinteiset aluetieteelliset tulkinnat, joissa painottuvat syrjäseutujen taantuminen ja kuihtuminen.

HUOJUNTA SEISTESSÄ KERTOO IÄKKÄIDEN NAISTEN MURTUMARISKISTÄ Vartalon huojunta paikallaan seistessä kertoo murtumariskistä vaihdevuodet ohittaneilla, havaittiin OSTPRE-tutkimuksessa. Naisilla, joilla huojunta oli voimakkainta, murtumariski oli kaksi kertaa suurempi kuin niillä, joilla huojunta oli vähäisintä.


TEOLOGIAN SUURSUOSIO YLLÄTTI Teologian osaston ja Avoimen yliopiston tarjoamat teologian väyläopinnot osoittautuivat syksyllä erittäin suosituksi. Kaikki 20 aloituspaikkaa täytettiin kahdessa minuutissa. Uudistettu väylä avaa erilaisen mahdollisuuden aloittaa läntisen teologian tutkintotavoitteinen opiskelu.

HEPOKATTIA VOI KASVATTAA LABORATORIOSSA Ruspolia differens -hepokatti on merkittävä, luonnosta kerättävä syötävä hyönteinen Itä-Afrikassa. FM Vilma Lehtovaara on nyt osoittanut väitöstutkimuksessaan, että lajia voi kasvattaa myös laboratoriossa.

70

Vesiympäristön tutkimusta vahvistetaan kolmen säätiön rahoituksella Itä-Suomen yliopisto sai 2,6 miljoonan euron rahoituksen Vesiympäristö Itä-Suomen vaurauden ja hyvinvoinnin kiihdyttäjänä -hankkeeseen Jenny ja Antti Wihurin rahastolta, Olvi-säätiöltä ja Saastamoisen säätiöltä.

prosentissa aivovaltimopullistumista otetuista näytteistä havaittiin hammasperäisiä bakteereja HLL Mikko Pyysalon väitöstutkimuksessa. Suun bakteereilla voikin olla osuutta aivovaltimopullistumataudissa.

MITÄ IHMETTÄ? Keskikokoiset kunnat toimivatkin pienimmillä kustannuksilla. Miten tämä on mahdollista?

HANKKEEN tavoitteena on koota yliopiston Kuopion ja Joensuun kampusten, sekä julkisten ja yksityisten yhteistyötahojen osaaminen yhteistoiminnaksi vesialan innovaatioekosysteemin myötä. Hankkeessa tunnistetaan vesiin vaikuttavat negatiiviset tekijät, sekä sovitetaan yhteen vesiin vaikuttavat toiminnot ja vesiympäristöjen hyödyntäminen. Näin mahdollistetaan luonnon kestävään käyttöön perustuvan hyvinvoinnin ja liiketoiminnan kehittyminen Itä-Suomen alueella. Itä-Suomen yliopiston tieteiden rajat ylittävällä vesitutkimuksella on jo pitkät perinteet. Tällä hetkellä tutkitaan muun muassa puhdistukseen, käsittelyyn ja analytiikkaan liittyvää teknologian ja veden epäpuhtauksien riskinarviointia, perinteiseen kala- ja kalastusbiologiaan liittyvää käyttäytymisekologiaa, molekyyliekologiaa ja ekotoksikologiaa, ilmastonsuojelua, luontomatkailua, sekä lainsäädäntöä ja poliitti-

Vaikuttaisi siltä, että asukasluku on yhteydessä kuntien kustannustasoon siten, että suurempi kuntakoko lisää edellytyksiä toimia pienemmillä kustannuksilla tiettyyn pisteeseen asti, mutta toisaalta liian suuresta kuntakoosta alkaa olla jo haittaa. Tulos selittyy sillä, että kaikkein pienimmät kunnat eivät pysty hyödyntämään palvelutuotannossaan niin muun muassa hallinnoinnin monimutkaistumisesta. On kuitenkin muistettava, että suurten kustannusten kunnat saattavat pystyä tuottamaan enemmän tai laadukkaampia palveluja. Esimerkiksi suurimmissa kunnissa voidaan tuottaa laadukkaita kulttuuripalveluja, joka nostaa kustannuksia.

NIKO VARTIAINEN Lainsäädäntötutkimuksen yliopisto-opettaja

sia ulottuvuuksia.

SAIMA

3

2019

7


25

TOISTA TIETÄ YLIOPISTOON Tietojenkäsittelytieteen laitoksen ja Avoimen yliopiston väyläpilotissa lukiolaiset ja aikuisopiskelijat voivat opiskella tietojenkäsittelytiedettä, ja hakea sitten tutkinto-opiskelijaksi Itä-Suomen yliopistoon.

VAIKUTTAVUUDEN TALON TKI-TOIMINTAMALLILLE TUNNUSTUSTA prosentille niistä, jotka saivat raskausaikana useasti poikkeavan arvon sokerirasituskokeessa, kehittyi seuraavien kymmenen vuoden aikana tyypin 2 diabetes, osoitti LL Heidi Hakkaraisen väitöstutkimus.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan teettämässä selvityksessä Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talo -foorumi nähdään hyvänä alustana sosiaalipalveluiden uusille TKI-avauksille.

EF -U

T - UEF - UUTIS E S I ET UT

T - UEF - UUT I S ISE ET UT

UUTISET - UE FEF U U -

UUTISET - UE F-

U

Ajankohtaisviestintä uudistuu Yliopisto keskittää ajankohtaisviestintänsä verkkoon ja luopuu samalla painetuista sidosryhmälehdistään Saimasta ja UEF Bulletinista. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO kehittää ajan-

kävijäseurannan, mikä osaltaan auttaa

kohtaisviestintäänsä osana laajempaa

uutissivuston sisältöjen kehittämisessä

verkkosivu-uudistusta. Vuoden 2020 alus-

lukijoita kiinnostavammiksi. Uudistuksen

sa kaikki ajankohtaisviestintä keskitetään

myötä uutisia ja juttuja on mahdollista

verkkoon, ja painetut sidosryhmälehdet

teemoittaa. Niitä voidaan myös tuoda

Saima ja UEF Bulletin lakkautetaan.

aiempaa paremmin esiin eri puolilla

Painettujen lehtien lukijat tavoitetaan

yliopiston verkkosivustoa.

jatkossa uutiskirjeellä. Uudistuksen tavoitteena on palvel-

selkeä ja saavutettava uef.fi-sivusto, joka

monipuolisemmalla ja eri päätelaitteilla

huomioi paremmin sivuston käytön ja si-

helpommin käytettävällä sisällöllä. Jatkos-

sällön eri kohderyhmissä. Erityishuomiota

sa ajankohtaiset jutut tavoittavat lukijat

kiinnitetään sivujen käytettävyyteen

nykyistä nopeammin sekä kohdenne-

erilaisilla mobiililaitteilla.

muun muassa sosiaalisen median kautta. Digitaaliseen julkaisemiseen siirtyminen mahdollistaa aiempaa tarkemman

8 SAIMA

3

2019

Elokuussa alkaneessa Laajenevat toiminta­ ympäristöt ja tuki varhaiskasvatuksessa -hankkeessa kehitetään varhaiskasvatuksen laajenevia toimintaympäristöjä ja teknologioiden käyttöä siten, että lasten tarvitsema tuki olisi systemaattista ja tutkittuun tietoon perustuvaa.

TEHOKKAAMPAA LÄÄKKEENKULJETUSTA AIVOISSA Lääkeaineiden kulkeutumista aivojen eri soluihin voidaan parantaa aivoissa luonnostaan esiintyvän LAT1-kuljetinproteiinin avulla, osoitti Scientific Reports -lehdessä julkaistu farmasian laitoksen tutkimus.

Itä-Suomen yliopiston verkkosivuuudistuksen tavoitteena on nykyaikainen,

la lukijoita entistä ajantasaisemmalla,

tummin ja uutissisältöä on helppo jakaa

TUKEA VARHAISKASVATUKSEEN

Yliopiston ajankohtaiset uutiset löytyvät jatkossa uef.fi-osoitteesta ja uutiskirjeen voi tilata osoitteesta uef.fi/saima/ uutiskirje.

Itä-Suomen yliopisto twiittaa tiedeuutisista, tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista. Seuraa tiedettä terveydestä talouteen ja keskustele kanssamme! @UniEastFinland #uef


Ravitsemusterapeutin vastaanotolle kotisohvalta Ravistamosta voi varata ajan ravitsemusterapeutin etävastaanotolle tai tilata vaikkapa ravitsemushoidon kehittämisen valmennuksen hoivakodin henkilöstölle. – Terveydenhuollon kentän muuttuessa tarvitaan myös uudenlaisia ravitsemuksen asiantuntijapalveluja, toimitusjohtaja Kaisa Kähkönen sanoo. TEKSTI ULLA KALTIALA KUVAT RAIJA TÖRRÖNEN

KUUDEN ravitsemusterapeutin perus-

missä asiakas voidaan ohjata sille, jolla

tama yritys, Ravistamo, tarjoaa kulutta-

on paras osaaminen vaikkapa vatsa-

jille ravitsemusneuvontaa sairauksien

vaivoihin, ikääntymiseen tai urheiluun

ruokavaliohoidosta aina urheilijan tai

liittyvissä kysymyksissä.

ikääntyvän erityistarpeisiin tai vaikkapa

Yrityksille suunnatuissa palveluis-

koko perheen ruokavalion tarkistuk-

saan Ravistamo keskittyy erityisesti

seen. Yrityksille Ravistamo tuottaa li-

ikääntyvien tarpeisiin.

säksi muun muassa koulutuksia ja muita

– Nyt työn alla on digitaalinen palve-

asiantuntijapalveluja, kuten ruokalisto-

lu ikääntyvien hyvän ravitsemushoidon

jen ravintosisällön arviointia.

tueksi. Hoivapalvelujen laatua voidaan

Ravistamo aloitti toimintansa

parantaa myös tällaisilla ratkaisuilla.

vuonna 2016. Tavoitteena oli tuoda muuttuvaan ja yksityistyvään terveydenhuollon kenttään myös yksityisiä ravitsemuksen asiantuntijapalveluja uudella otteella. – Missioksi otettiin levittää syömisen iloa. Ravitsemuskeskusteluun on liittynyt paljon vastakkainasettelua ja negatiivisuutta, joten päätimme lähteä positiiviseen vastaiskuun. Videovälitteinen ravitsemusterapeutin etävastaanotto on alalla uusi konsepti. – Etävastaanotot tekevät muutenkin tuloaan terveydenhuoltoon, ja erityisen hyvin ne sopivat ravitsemusterapeutin työhön, jossa potilasta ei tarvitse fyysisesti tutkia. Yksityisestä ravitsemusterapiasta ei saa Kela-korvausta, joten lääkärin lähetettäkään ei tarvita. – Meiltä voi tulla hakemaan neuvoja syömiseen samalla tavalla kuin personal trainerilta liikkumiseen. Entistä useam-

”Etävastaanotot sopivat erityisen hyvin ravitsemusterapeutin työhön, jossa potilasta ei tarvitse fyysisesti tutkia.” KAISA KÄHKÖNEN Toimitusjohtaja Ravistamo Oy

pia kiinnostaa käyttää rahaa omaan hyvinvointiin – myös ravitsemusneuvontaan, Kähkönen arvioi. Ravitsemusterapeutit toimivat usein yksinyrittäjinä, mutta Ravistamon tii-

SAIMA

3

2019

9


Avoimena uudelle vuosikymmenelle

Jukka Mönkkönen aloittaa vuodenvaihteessa toisen viisivuotiskautensa Itä-Suomen yliopiston rehtorina.

10 SAIMA

3

2019


Itä-Suomen yliopisto on kymmenessä vuodessa näyttänyt vahvuutensa erityisesti monitieteisissä tutkimuskokonaisuuksissa. Rehtori Jukka Mönkkösen mukaan seuraavalla vuosikymmenellä panostetaan voimakkaasti myös avoimuuteen ja kansainvälistymiseen. TEKSTI ULLA KALTIALA KUVAT RAIJA TÖRRÖNEN

MÖNKKÖNEN ALOITTAA vuoden 2020 alussa toisen viisivuotiskautensa yliopiston rehtorina. Samalla tulee kuluneeksi kymmenen vuotta Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhdistymisestä Itä-Suomen yliopistoksi. Alkavalla vuosikymmenellä yliopiston menestys rakentuu Mönkkösen mukaan monitieteisyyden lisäksi avoimuudelle ja kansainvälisyydelle. – Yliopistoon tulevat ja alueelle jäävät opiskelijat ja tutkijat turvaavat Itä-Suomen elinvoimaisuutta. Väestön vähetessä ja vanhentuessa heitä tarvitaan entistä enemmän myös ulkomailta.

Ensi vuosikymmenellä tavoitteena on vähintään tuplata kansainvälisten opiskelijoiden määrä.”

Ensi vuosikymmenellä tavoitteena on vähintään tuplata kansainvälisten opiskelijoiden määrä. Varsinkin luonnontieteissä yliopiston koulutus on jo nyt hyvin kansainvälistä, ja koulutusvientiyritys Finland Universityn kautta on avattu uusia ovia maailmalle. Entistä vetovoimaisempia koulutusohjelmia tarvitaan houkuttelemaan myös EU:n ulkopuolisia tukijoita, joille koulutus on maksullista. – Osaajia ei kuitenkaan saada jäämään tänne pelkästään

– Avoimempaa toimintakulttuuria rakennetaan myös yliopiston omassa johtamisessa ja henkilöstöpolitiikassa. Työmarkkinoille tarvitaan entistä koulutetumpaa työvoimaa. Korkeakouluvisiossa vuodelle 2030 korkeakoulutettujen

laadukkaalla koulutuksella, vaan heidät pitäisi myös työllistää.

osuus 25–34-vuotiaista halutaan Suomessa nostaa 41 prosentista

Kansainvälistymisen koko ketju on laitettava kuntoon kampus-

50 prosenttiin, mikä merkitsee huomattavaa lisäystä yliopistojen

kaupunkien ja alueen elinkeinoelämän kanssa.

sisäänottoihin. Tutkintomäärien lisäksi yliopistojen odotetaan

Mönkkösen mukaan avoimen toimintakulttuurin kehittäminen on toinen tärkeä tavoite. – Edistämme tutkimusjulkaisujen ja datan avointa saata-

kasvattavan jatkuvan oppimisen tarjontaa esimerkiksi alanvaihtajille ja lisäpätevyyttä tarvitseville. – Töitä se teettää, mutta pystymme vastaamaan näihin tarpei-

vuutta ja rakennamme avoimia alustoja, joilla opetusta jaetaan

siin. Meillehän on mahtava mahdollisuus, että korkeakoulutusta

muiden yliopistojen kanssa.

eri muodoissaan tarvitaan lisää, Mönkkönen toteaa.

UUDENLAISTA VAIKUTTAVUUTTA syntyy avoimissa innovaa-

oppijan opinto-oikeus, jonka Itä-Suomen yliopisto otti käyttöön

tioekosysteemeissä akateemisen ja yritysmaailman sekä alueen

tänä syksynä. Se mahdollistaa opintojen täydentämisen maksutta

julkisen sektorin vuorovaikutuksessa. Yliopisto on terveysalalla

valmistumista seuraavien kahden lukuvuoden aikana.

Yksi vastaus osaamisen täydentämisen tarpeisiin on jatkuvan

mukana Kuopio Healthin, biotaloudessa GreenHUBin ja koulutusalalla Global Education Parkin toiminnassa.

SAIMA

3

2019 11


UEF 10 – uusia avauksia Monitieteiset tutkimuskokonaisuudet ja vahva oppimisympäristöjen kehittäminen ovat olleet Itä-Suomen yliopiston kymmenen ensimmäisen toimintavuoden vahvuuksia. Poimimme juhlavuoden kunniaksi kymmenen kynttilää juhlakakkuun.

Ilmasto-oikeutta monitieteisesti Itä-Suomen yliopiston ilmasto-oikeuden tutkimus on monitieteistä ja kansainvälisesti erittäin arvostettua. Tutkimusryhmä tekee tiiviistä yhteistyötä muun muassa ilmakehän aerosolifysiikan tutkimusryhmän kanssa. Ilmasto-oikeuden lukuisat tutkimushankkeet ovat saaneet hyvin rahoitusta. Alan tutkijat osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ilmastonmuutoksen hillinnän keinoista.

Apua bottitilien tunnistamiseen Somessa olevaa teksti- ja datamassaa tutkitaan useasta eri näkökulmasta. Professori Mikko Laitisen mukaan dataa haittaa kuitenkin monenlainen häly, kuten bottitilit ja trollit, jotka vääristävät tutkimusta. Itä-Suomen yliopiston ja Linné-yliopiston digitaalisten ihmistieteiden yhteishankkeessa kehitettiin ohjattuun koneoppimiseen perustuva ohjelmisto. Se tunnistaa bottitilit, jotka haittaavat somen käyttöä tutkimusaineistona.

Genomidata potilaiden hyödyksi Data-analytiikka on osa digitalisoituvaa ympäristöämme, joka on mullistamassa myös sairauksien tutkimuksen. Yhdistämällä potilailta kerättyä kudos-, solu- ja molekyylitason tietoa laajoista aineistoista tenure track -ryhmänjohtajat Merja Heinäniemi ja Minna Kaikkonen-Määttä selvittävät verisuonitautien ja syövän kehitysmekanismeja – tavoitteena tarkentuva diagnostiikka ja uudet lääkehoidot.

12 SAIMA

3

2019

Ilmansaasteet uhka myös aivoille Ilmansaasteilla on havaittu yhteys aivojen rappeumasairauksiin. Nyt tutkitaan, miten erityisesti liikenteen ultrapienet hiukkaset vaikuttavat aivoihin. Tieto voi edistää sekä uusia hoitoja että päästörajoituksia. Kansainvälinen ja poikkitieteellinen, H2020-rahoitettu TUBE-hanke on Itä-Suomen yliopiston koordinoima ja siihen osallistuu täältä neuro-, ympäristö- ja biotieteiden tutkijoita.

Fotoniikan merkitys kasvaa Fotoniikan osaajat ja maailman huippuluokkaa olevat tutkimusympäristöt muodostavat Itä-Suomen yliopiston Fotoniikan instituutin. Uusi MSc in Imaging and Light in Extended Reality -koulutusohjelma on yksi ensimmäisistä Erasmus Mundus -ohjelmista Japanin kanssa. Yliopisto on myös mukana Suomen Akatemian Fotoniikan tutkimuksen ja innovaatioiden lippulaivassa (PREIN).


Sote-tiimityötä suursimulaatioissa Sote-alan moniammatillisissa suursimulaatioissa ammattilaiset ja opiskelijat perehtyvät eri terveysteemoihin monialaisessa yhteistyössä. Tänä syksynä aiheena oli iäkkään suun terveys ja toteutukseen osallistuivat yliopiston hoitotieteen, lääke- ja hammaslääketieteen, farmasian, terveystieteiden ja yhteiskuntatieteiden asiantuntijat, Savonia ja KYS. Suursimulaatio-opetus sai Vuoden opetusteko -palkinnon 2019.

Mikromuovitutkimus etenee Muovia on käytetty 1950-luvulta lähtien, mutta mikromuoviongelmaan havahduttiin vasta viime vuosina. Itä-Suomen yliopistossa mikromuovitutkimus alkoi kierrätysmuovien analytiikalla, näytteiden keräämisellä ja menetelmien kehittämisellä. Nyt tutkijoita kiinnostavat kierrätysmuovien turvallisuuden lisäksi vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen.

Paikkatietoa tarvitaan kaikkialla Paikkatiedon hyödyntäminen on kasvanut nopeasti viime vuosina. Esimerkiksi sote-alalla paikkatiedon yhdistäminen lääke- ja hoitotieteelliseen tietoon auttaa löytämään kustannustehokkaita ratkaisuja. Itä-Suomen yliopistossa alan tutkimus ja koulutus ovat kehittyneet vahvasti. Laadukkaat ja luotettavat tietokannat sekä yliopiston informaatiotekniikan osaaminen luovat pohjan uusille läpimurroille.

Flippaus valmentaa tulevaan Itä-Suomen yliopistossa flippaus eli käänteinen opetus on muodostunut jo käsitteeksi. Itä-Suomen yliopistossa on jo noin sata flippaavaa opettajaa, ja flippaus on osa strategianmukaista oppimisympäristöjen kehittämistyötä. Flipatuilla kursseilla käsiteltävä asia opiskellaan itse ennen kontaktitapaamista. Kontaktitapaamisessa opiskeltua asiaa käsitellään yhdessä opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa. Samalla harjaantuvat uuden oppimisen keinot sekä 2000-luvun työelämätaidot.

Tutkimustietoa varhaiseen kieltenopetukseen Varhaiseen kieltenopetukseen liittyvän Early Language Education -tutkimuksen tarpeet nousevat käytännöstä. Yhä useammassa maassa lapset aloittavat vieraan kielen opiskelun varhaisessa vaiheessa. Professori Ritva Kantelisen mukaan tutkimuksen tavoitteena on tukea opettajien ammattitaitoa ja monipuolistaa opetusmenetelmiä. Aineistoa kootaan eri maista oppilaiden, opettajien ja vanhempien näkökulmista yhteistyössä harjoittelukoulujen kanssa.

SAIMA

3

2019 13


European Forestry -maisteriohjelman menestys jatkuu European Forestry -maisteriohjelma on yksi yliopistomme menestyneimmistä kansainvälisistä koulutusohjelmista. Siitä valmistuvat miltei kaikki siihen hakeneet – tähän mennessä ohjelmassa on ollut yli 300 opiskelijaa. TEKSTI MARIANNE MUSTONEN KUVA VARPU HEISKANEN

MENESTYSTARINA EI OLE syntynyt tyhjästä, vaan taustalla on laaja kansainvälinen metsäalan verkosto ja vuosikymmenien yhteistyö.

—Metsäbisnes on aidosti globaalia, ja niin on tämä koulutusohjelmakin, professori Timo Tokola lisää. Ainutlaatuisessa koulutuksessa yhdistetään Pohjois-, Itä- ja

—Koulutusohjelma ei ole itsenäinen, yhden yliopiston toteuttama ohjelma, vaan sitä ovat yhdessä toteuttamassa Euroopan parhaiden metsäalan yliopistojen lisäksi liitännäispartneriyli-

Keski-Euroopan sekä Välimeren alueen metsäalan osaamiset. – Opiskelijamme saavat samalla kertaa tietotaidon kaikista näistä alueista, Möttönen toteaa.

opistot Brasiliasta, Kiinasta ja Kanadasta, koordinaattori Marjo-

KOULUTUSOHJELMA ALOITETTIIN vuonna 2002, ja se on saanut

riitta Möttönen kertoo.

EU:n myöntämää Erasmus Mundus -rahoitusta jo vuodesta 2004 saakka. Opiskelijan kannalta tämä tarkoittaa erinomaisia apurahoja, sekä ainutlaatuista kuukauden pituista kenttäkurssia, joka toteutetaan kiertokäyntinä kaikissa viidessä Euroopan maassa. Amina Derlić BosniaHerzegovinasta ja Md. Rayhanur Rahman Bangladeshista opiskelevat parhaillaan European Forestry -maisteriohjelmassa.

– Meille hakevat opiskelijat ovat todella motivoituneita. Koulutusohjelmassa vastikään eurooppalaisten yhteisohjelmien laadunvarmistusmetodologian mukaisesti toteutettu akkreditointi kertoo myös omalta osaltaan koulutuksen laadusta. Arviointikriteerit ovat samat jokaisessa maassa, Tokola sanoo. —Koulutusohjelmamme on siten Euroopan unioninkin arvostama eliittiohjelma. Maisteriohjelman tulevaisuus näyttää lupaavalta, mutta laadun eteen on tehtävä silti jatkuvasti töitä. Vaikka suunta monissa koulutusohjelmissa onkin opetuksen siirtäminen suurryhmiin ja verkkoon, sitä ei European Forestry -maisteriohjelmassa tulla toteuttamaan. —EU edellyttää ohjelmassaan kontaktiopetusta. Toki meilläkin osa opetuksesta pidetään vaikkapa etäseminaareina, mutta esimerkiksi opiskelijan ohjausta ja opinnäytetyön tekemistä on kehitettävä jatkossakin, he toteavat.

SEURAAVAN KYMMENEN vuoden aikana jatkuva oppiminen olisi saatava osaksi myös kansainvälistä koulutusta. Tässäkin on toimittava yhteistyössä muiden yliopistojen kanssa. —Oma eurooppalainen yliopistoverkosto on jo kehitteillä European Bioeconomy University -konsortion myötä. Sen lisäksi on kehitettävä konsepteja tutkintojen päivittämiseen myös kotimaassa.

Jatkuva oppiminen on saatava osaksi myös kansainvälistä koulutusta.” 14 SAIMA

3

2019


Avoin innovaatio vaatii myös jalkatyötä

Professor of Practice Juha Yrjänheikki edistää osaamisen kaupallistamista ja yritysyhteistyötä.

Professor of Practice, toimitusjohtaja Juha Yrjänheikin mukaan avoimen innovaatiotoiminnan tieltä on vielä purettava esteitä. TEKSTIULLA KALTIALA KUVA RAIJA TÖRRÖNEN

YRJÄNHEIKKI TOIMII bioteknologiayritys

Yrjänheikki tähdentää, että avoin

Aurealis Pharman toimitusjohtajana ja

innovaatiotoiminta perustuu jatkuvalle

osa-aikaisessa Professor of Practice -teh-

vuoropuhelulle ja yhteisten intressien

tävässä terveystieteiden tiedekunnassa. Professuurilla halutaan edistää osaamisen kaupallistamista ja yritysyhteistyötä. Yrjänheikki on ollut mukana myös terveysalan avoimen innovaatioekosysteemin, Kuopio Healthin valmistelussa. Kuopio Health on esimerkki uudenlaisesta toimintatavasta, jossa innovaatioita ja uutta liiketoimintaa vauhditetaan

Avoin innovaatiotoiminta perustuu jatkuvalle vuoropuhelulle ja yhteisten intressien etsimiselle.”

etsimiselle. – Yliopistolta voitaisiin enemmän jalkautua yrityksiin, joissa ei välttämättä tiedetä tarkkaan, mitä osaamista täältä löytyy, ja kuulostella yritysmaailman tarpeita paitsi koulutuksen, myös tutkimuksen uusissa avauksissa. – Selkeä puute alueella on isoista yrityksistä, yksityisistä pääomasijoittajista ja

perinteisen teknologiansiirron sijaan

pääomasta laajemminkin, joita ilman ideat

avoimissa ekosysteemeissä. Niissä tieto ja

ja yhdessä tekemisen tahto eivät etene

osaaminen kiertävät entistä vapaammin eri toimijoiden välillä. Keväällä 2019 Kuo-

konkretiaksi. Ensi vuonna toimintansa Hän viittaa hiljattain toteutuneisiin

aloittava Pohjois-Savon oma pääomasijoi-

pio Health organisoitui osuuskunnaksi

kauppoihin, joissa KPY hankki omistuk-

tusrahasto on kiitettävä avaus, mutta ei

perustajajäseninään Kuopion kaupunki,

seensa alueella tiloja ja palveluja tarjo-

pitkällä tähtäimellä yksinään riittävä

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Itä-Suo-

avan Technopolis Kuopion. Nimi muuttui

panostus.

men yliopisto, Savonia-ammattikorkea-

samalla Novapolis Kuopioksi.

koulu, Kuopion alueen kauppakamari, Savon yrittäjät sekä useat alueen yritykset.

– Kampuksen teknologiayrityksillä

Yksi avoimen innovoinnin kasvualusta ovat Yrjänheikin mukaan teollisuuden ja

on jo runsaasti yhteistyötä yliopiston

yliopistojen yhteiset tohtoriohjelmat, jossa

– Moni toimijoista sijaitsee myös lä-

tutkimusryhmien kanssa, mutta piiriä on

tohtorikoulutettavat työskentelevät yritys-

hekkäin kampuksella ja KPY:n sijoitus No-

tärkeää laajentaa. Se vaatii myös määrä-

ten tutkimus- ja tuotekehitysprojekteissa.

vapolikseen kertoo, että yritysmaailmassa

tietoista esteiden poistamista käytännön

– Muuta tohtorikoulutusta täydentävän

on laajemminkin heräämässä kiinnostusta

sopimusteknisiä seikkoja ja tilojen yhteis-

Industrial PhD -ohjelman mahdollisuu-

kampusalueeseen, Yrjänheikki toteaa.

käyttöä myöten.

desta keskustellaan myös meillä.

SAIMA

2

2019 15


Nanopartikkelit lisäävät vehnän kasvua Kuopion kampuksen Melania-rakennuksen katolla korjattiin tänä syksynä tuleentunutta viljaa. Kasvihuoneessa oli meneillään vehnän altistuskoe, jossa tutkitaan erilaisten metallinanopartikkeleiden vaikutuksia kasvuun – niin lannoitevaikutuksia kuin myös toksisia vaikutuksia. TEKSTI MARIANNE MUSTONEN KUVAT RAIJA TÖRRÖNEN

PAKISTANILAINEN ABID KHAN tuli

Vehnää kasvatetaan valtavilla

on taipumusta kertyä viljan jyviin., toteaa

viime keväänä ympäristö- ja biotieteiden

maa-alueilla, paljon enemmän kuin esi-

yliopistotutkija Arja Tervahauta ympä-

laitokselle tutkijavierailulle itse valmis-

merkiksi riisiä.

ristö- ja biotieteiden laitokselta.

tamansa ja aiemmissa tutkimuksissa

– Vehnää vaivaavat kuitenkin yhä

Khanin tavoitteena on saada vierai-

käyttämänsä nanopartikkelit mukanaan.

enemmän taudit ja tuhohyönteiset, joten

lunsa aikana valmiiksi kokeita väitös-

Khan saa rahoituksensa Higher Edu-

uusia taudinkestäviä lajikkeita on jalos-

kirjansa osajulkaisuja varten. Tarkoitus on

cation Commission IRSIP-ohjelmasta

tettava jatkuvasti.

selvittää muun muassa jyvien metalli-

Pakistanista, ja hänen oma yliopistonsa

määriä.

on International Islamic University

VEHNÄN, ja muidenkin kasvien, kasva-

Islamabadissa.

tukseen tarvittavien lannoitteiden tarve

tuskokeilla saadaan hyvät ominaisuudet

Khan on taustaltaan kasvinjalos-

—Eri testausmenetelmillä ja altis-

on kasvussa. Yksi vaihtoehto on käyttää

esiin. Kasvien biomassasta tutkitaan,

tuksen ja genetiikan tutkija, ja häntä

nanometrikoon lannoitetta, sillä se on

paljonko metalleja on kertynyt vehnän

kiinnosti kokeilla uutta tapaa käyttää

tiiviistetympää, ja sitä tarvittaisiin näin

jyviin ja lituruohon lehtiin ja juuriin. Toi-

nanokokoisia sinkki- ja kuparipartikke-

ollen paljon pienempiä määriä.

veena on, että toksisia kasvua vähentäviä

leita vehnän lannoituksessa. Mukana

—Nanometrikoon lannoitetta käy-

tutkimuksessa oli myös toinen, paljon tut-

tetään vähemmän, ja se saadaan vietyä

kimuksessa käytetty mallikasvi lituruoho,

suoraan kasvin juureen helpommin saata-

jota on käytetty Itä-Suomen yliopistossa

ville, Khan kertoo.

kasvien metallien kestokykyyn ja kerty-

—Testaamme metalleja oksidimuo-

miseen liittyvässä molekyylibiologisessa

dossa eri pitoisuuksina. Jotkut nano-

tutkimuksessa.

partikkelipitoisuudet näyttävät paranta-

—Vehnä on tärkein ruokakasvi koko

vaikutuksia ei esiintyisi niin paljon, Khan sanoo.

VÄLTTÄMÄTTÖMIEN ravintomineraalien, esimerkiksi raudan, pitäisi päätyä lopulta sopivissa määrin myös ihmisen elimistöön. — Geeniekspressiokokeiden avulla

van kasvua. Toisaalta metalleilla voi olla

selvitetään, miten geenien reagointi

maailmassa, sillä ruokitaan ihmiset ja

myös toksisia vaikutuksia kasvin juuriin.

muuttuu nanopartikkelialtistuksen myötä,

eläimet, Khan sanoo.

Tiedetään, että esimerkiksi kadmiumilla

sanovat tutkijat.


Tutkimuksessa selvitetään myös metallien vaikutusta vehnän fytaattien synteesiin. Ne ovat yhdisteitä, jotka vähentävät ravintoaineiden, esimerkiksi raudan, imeytymistä ruoansulatusjärjestelmästä. Toisena tutkimuksen kohteena ovat proteiinien hajottamista estävät proteaasi-inhibiittorien geenit.

NANOPARTIKKELILANNOITUS Nanopartikkelit ovat halkaisijaltaan 1-100 nanometriä olevia hiukkasia Nanopartikkelilannoituksessa voidaan käyttää esimerkiksi hopea-, sinkki-, kupari- ja rautapartikkeleita Nanopartikkelilannoitetta tarvitaan arviolta 40 % vähemmän tavalliseen lannoitteeseen verrattuna

”Vehnä on tärkein ruokakasvi koko maailmassa.” ABID KHAN Vieraileva tutkija


Kalliimpi lääkevalmiste voi olla kustannustehokas Eteisvärinän hoidossa käytettävä verenohennuslääke Marevan vaatii tiheää laboratorioseurantaa. Kun potilaiden aika- ja matkakustannukset otettiin huomioon, uudet kalliimmat lääkevalmisteet osoittautuivat kustannustehokkaiksi terveydenhuollon kustannusten näkökulmasta. TEKSTI SARI ESKELINEN KUVAT RAIJA TÖRRÖNEN JA RIIKKA MALIN

ETEISVÄRINÄ ON tavallisin syy antikoagulaatiohoidolle lisääntyneen aivohalvausriskin vuoksi. Eteisvärinä yleistyy iän myötä, ja joka kymmenes yli 75-vuotias sairastaa sitä. Yleisin hoidossa käytettävä verenohennuslääke on Marevan. Uudet kalliimmat antikoagulanttivalmisteet ovat kuitenkin kustannustehokkaita, sillä niiden käyttö ei vaadi laboratorioseurantaa. Pohjois-Karjalassa Siun Soten alueella toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että yhteiskunnalliset kokonaiskustannukset nousisivat vain 2,5 prosenttia, kun 3 700:n Marevania käyttävän henkilön lääkitys vaihdettaisiin uusiin antikoagulanttivalmisteisiin. Maltillista kustannusnousua selittää Marevanin laboratorioseurantaan liittyvien aika- ja matkakulujen laskeminen mukaan lääkehoidon kokonaiskustannuksiin. – Potilaille itselleen lääkityksen vaihtaminen on edullisem-

”Potilastietoja ja paikkatietoa yhdistävää tutkimustietoa voidaan hyödyntää terveydenhuoltosektorilla palveluiden suunnittelussa ja alueellisten terveyserojen tarkastelussa.” AAPELI LEMINEN Nuorempi tutkija Historia-ja maantieteiden laitos

paa, koska Kela-korvattuna uuden lääkkeen ostohinta on jo nyt maltillinen saavutettuihin hyötyihin nähden. Potilaiden ei enää tarvitse käydä verikokeissa, eikä heille näin aiheudu tästä matkakustannuksia. He voivat myös noudattaa vapaampaa ruokavaliota, kertoo nuorempi tutkija Aapeli Leminen. Useimpien uusien antikoagulanttivalmisteiden patentit umpeutuvat vuoteen 2023 mennessä, mikä laskee niiden hintoja.

poimittiin Siun Soten potilastietojärjestelmästä. Toistaiseksi Suo-

Tällöin Marevanin korvaamisesta syntyy Lemisen mukaan selkei-

messa on yhdistetty potilastietoja ja paikkatietoja vähän.

tä yhteiskunnallisia säästöjä.

– Menetelmä tulee yleistymään, ja sitä voidaan hyödyntää terveydenhuoltosektorilla palveluiden suunnittelussa ja alueellisten

HAITTAVAIKUTUSTENSA VUOKSI Marevania käyttävien potilaiden on noudatettava tiukkaa ruokavaliota ja käytävä verikokeissa

terveyserojen tarkastelussa, Leminen arvioi. Siun soten alueellinen potilastietojärjestelmä on maailman-

keskimäärin 15 kertaa vuodessa. Laboratorioseurantaan liittyvät

laajuisestikin ainutlaatuinen, sillä se kattaa alueen kaikki kunnat

aika- ja matkakustannukset muodostavat noin neljänneksen lää-

ja julkisen terveydenhuollon osa-alueet. Paikkatietoon yhdis-

kityksen käytön yhteiskunnallisista kokonaiskustannuksista.

tettynä saadaan uutta alueellista tietoa esimerkiksi lääkkeiden

Tutkimuksessa verrattiin Marevan-lääkkeen yhteiskunnallisia käyttökustannuksia viime vuosina yleistyneiden suoravaikut-

käytöstä ja yhteiskunnallisista kustannuksista. Marevan-tutkimuksessa selvisi myös, että Pohjois-Karjalan

teisten antikoagulanttien kustannuksin. Marevan-lääke maksaa

kuntien välillä on selkeitä eroja eri verenohennuslääkkeiden

keskimäärin neljä euroa, uudet lääkevalmisteet 80–90 euroa

käytössä.

kuukaudessa.

– Esimerkiksi Nurmeksessa ja Lieksassa eteisvärinäpotilaille määrätään Marevania suhteessa enemmän kuin Joensuussa ja

TUTKIMUKSESSA HYÖDYNNETTIIN potilaiden aika- ja matka-

Liperissä, missä suoravaikutteisten antikoagulanttien käyttö on

kustannusten laskemiseen paikkatietoaineistoa. Potilastiedot

yleistynyt nopeammin.

18 SAIMA

3

2019


Neurofilamenttimittauksesta uusi työkalu otsalohkodementian diagnostiikkaan Otsalohkodementian varhaiset oireet tulkitaan usein virheellisesti psykiatrisen sairauden oireiksi. Neurofilamenttimittaus verinäytteestä voi auttaa erottamaan nämä sairaudet toisistaan, osoittaa Journal of Neurology -lehdessä julkaistu Itä-Suomen yliopiston ja Oulun yliopiston tutkimus. TEKSTI ULLA KALTIALA KUVA PHANIE / LEHTIKUVA

OTSALOHKODEMENTIA ON toiseksi yleisin työikäisenä alkava aivoja rappeuttava ja etenevä muistisairaus. Tauti alkaa nuoremmalla iällä kuin yleisin muistisairaus, Alzheimerin tauti. Otsalohkodementian varhaisoireisiin ei yleensä kuulu muistihäiriöitä. Sen sijaan otsalohkodementiapotilailla korostuvat käyttäytymisen, persoonallisuuden ja vuorovaikutuksen muutokset. Usein potilaiden diagnoosi onkin alkuun virheellisesti psykiatrinen ja oikean diagnoosin löytäminen vie vuosia. Toisaalta varhaisvaiheessa psykiatristen sairauksien ja otsalohkodementian erottaminen toisistaan on erityisen haastavaa. Neurofilamentti on keskushermoston vaurioissa vapautuva proteiini, jota voidaan mitata aivo-selkäydinnesteen lisäksi myös verestä. Sen pitoisuuden tiedetään nousevan esimerkiksi aivovammojen akuuttivaiheessa. Nyt julkaistussa tutkimuksessa analysoitiin veren neurofilamenttipitoisuutta otsalohkodementiaa sairastavilla ja psykiatrista tautia sairastavilla potilailla ja testattiin, voidaanko nämä potilaat erottaa toisistaan veren neurofilamenttimittauksen perusteella. Mittaukset tehtiin ultraherkällä SIMOA-menetelmällä. Veren neurofilamenttipitoisuudet olivat otsalohkodementiaa sairastavilla merkittävästi korkeammat kuin psykiatrisia sairauksia sairastavilla. Neurofilamenttimittauksella todettiin erinomainen erottelukyky psykiatristen sairauksien ja otsalohkodementian välillä. Otsalohkodementian diagnostiikkaan ei ole tällä hetkellä olemassa yksittäistä käytännöllistä ja kustannustehokasta testiä. Lääkärintutkimuksen ohella hyödynnetään esimerkiksi neuropsykologista tutkimusta, aivojen magneettikuvausta, aivo-selkäydinnesteen analytiikkaa, isotooppitutkimuksia ja geneettisiä analyysejä. Monesti vasta seuranta varmistaa diagnoosin. Toisaal-

Neurofilamenttimittaus verinäytteestä mahdollistaa otsalohkodementian erottamisen psykiatrisista sairauksista.

ta poikkeavat muutokset edellä mainituissa mittauksissa saattavat tulla esiin vasta taudin edetessä. Uusien tulosten perusteella seerumin neurofilamenttimittaus voi olla kustannustehokas, helppokäyttöinen ja taudin jo varhaisvaiheessa tunnistava testi. Lisäksi neurofilamentti voi toimia ennusteellisena merkkiaineena, sillä korkeat pitoisuudet ovat yhteydessä vaikeampaan taudinkuvaan. Tutkimus tehtiin professori Anne Remeksen ja lääketieteen tohtori Eino Soljen johtamassa otsalohkodementian tutkimusryhmässä.

Otsalohkodementian varhaisoireisiin ei yleensä kuulu muistihäiriöitä.” SAIMA

3

2019 19


Ääni niille, joilla se ei kanna Kolme erityispedagogiikan professoria kokoontui puhumaan erityispedagogiikan koulutuksesta sen juhlavuoden kunniaksi. TEKSTI NINA VENHE KUVAT RAIJA TÖRRÖNEN JA RIIKKA MALIN

KUN JOENSUUSSA vuonna 1979 käyn-

Kolmiportainen tuki edellyttää, että

– Kaikilla ei hyvistä tavoitteista

nistyi erityiskasvatuksen koulutus-

kaikille oppilaille tarjotaan sellaista

huolimatta ole vieläkään tasa-arvoista

ohjelma, oli yhteiskuntamme melko

tukea, jota he tarvitsevat. Käytössä on

mahdollisuutta hyvään oppimiseen ja

erilainen kuin nyt. Myös erityisopetus oli

yleinen, tehostettu ja erityinen tuki.

riittävään kouluttautumiseen, Holopainen

toisenlaista, ja silloiset erityisopettajat

Kaikki oppilaat pyritään pitämään

harmittelee.

saivat nykyisiä kollegoitaan hieman eri-

ainakin osittain yhteisessä opetuksessa

Hän muistuttaa, että kun tuen tar-

laiset valmiudet luokkahuoneita varten.

mukana, eikä erityistä tukeakaan saavia

peessa olevat oppilaat opiskelevat yhdes-

oppilaita enää eriytetä täysin yleisope-

sä muiden oppilaiden kanssa, opetukseen

tuksesta.

pitäisi varata riittävästi resursseja eli

Suuri muutos erityisopetuksessa tapahtui vuonna 2011, kun kolmiportaisen tuen järjestelmä astui voimaan. – Tämä luonnollisesti muutti eri-

Viime aikoina otsikoissa on ollut erityisen tuen lisääntynyt tarve – ja sen

myös erityisopettajia ja avustajia. – Näin ei tapahdu kaikkialla, vaan

tyisopettajien koulutustakin, ja sitä

myötä opettajien uudenlaiset haasteet

esimerkiksi inklusiivista kasvatusta on

muutosta elämme edelleen, muotoilee

ja hyvinvointi, kun luokassa on paljon

käsitteenä käytetty säästötoimien selit-

professori Leena Holopainen.

erilaisia oppijoita sekä tuen tarvitsijoita.

täjänä.

20 SAIMA

3

2019


PROFESSORI EIJA KÄRNÄN mukaan eri-

– Usein parasta on joustava yhdistel-

tyispedagogista osaamista tullaan tarvit-

mä, jossa oppilas saa sekä pienryhmä-

semaan kouluissa vielä lisää inklusiivisen

muotoista tukea että mahdollisuuden olla

kasvatuksen mahdollistamiseksi.

osana isompaa ryhmää.

– Uskon, että erityisopettajan rooli

Eija Kärnä lisää, että erityisopettaja

tulee tämän vuoksi olemaan tulevaisuu-

voisi parhaimmillaan toimia tukena myös

dessa entistä enemmän konsultoiva. Myös

opettajan suuntaan.

tiimiopettajuus näyttäisi olevan kasvava trendi. Professori Piia Björn puhuisi inkluu-

Erityispedagogiikan professoreiden Piia Björnin, Leena Holopaisen ja Eija Kärnän mukaan Itä-Suomessa erityispedagogiikan koulutus on vahvaa, ja sen tutkimus monitieteistä sekä uusia avauksia tekevää.

– Opettajankoulutus ei juurikaan anna opettajille valmiuksia vastata oppilaiden haasteisiin yksin. Erityisopettaja voisi

sion sijaan mieluummin joustavista ope-

jakaa enemmän tukeaan opettajille, jotta

tusjärjestelyistä sekä sellaisesta tuesta,

yleinen tuki riittäisi mahdollisimman

jonka vaikuttavuutta seurataan.

monelle oppilaalle.

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO on ammatti-

Kaikilla ei ole vieläkään tasa-arvoista mahdollisuutta hyvään oppimiseen.”

taitoisia erityisopettajia kouluttava yksikkö. Valmistuneet erityisopettajat saavat

Erityisopettajan rooli tulee olemaan tulevaisuudessa entistä enemmän konsultoiva.” – Huonoimmillaan inkluusio on silloin, kun toimijat ymmärtävät sen tarkoi-

monipuolisen koulutuksen toimia hyvin erilaisissa erityisopettajan tehtävissä sekä

kohdassa osana kasvatustieteitä, ovat

kelpoisuuden toimia erityisluokan- ja luo-

professorit yhtä mieltä siitä, että erityis-

kanopettajana sekä erityisopettajana.

pedagogiikka tulee säilyttämään oman

– Täällä opiskelija tapaa heti opintojen alkuvaiheessa parhaat professorit ja asiantuntijat, kertoo Björn. Koulutuksen lisäksi myös erityispeda-

itsenäisen paikkansa yliopistossa tulevaisuudessakin. – Aina tarvitaan lisää tutkimukseen pohjautuvaa tietoa siitä, millaisissa

gogiikan tutkimus on Itä-Suomessa vahvaa,

oppimisympäristöissä ja miten erilaisten

uusia avauksia tekevää ja monitieteistä.

oppijoiden opiskelu voisi onnistua entistä

– Täällä on vankka perusta oppimis-

paremmin, Holopainen tiivistää.

tuksen eri tavoin. Esimerkiksi opetuksen

vaikeuksien tutkimuksessa, ja autismi-

järjestäjät saattavat ajatella, että inkluusio

kirjon lasten oppimisympäristöjen

tutkimustiedolle on myös tarvetta, kun ke-

tarkoittaa valtavien kouluyksikköjen

tutkimuksessa olemme maan johtava

hitetään eri-ikäisten osallisuutta tukevia

muodostamista lähikouluperiaatteella.

yksikkö. Myös ikääntyvien oppimiseen

digitaalisia ja muita toimintaympäristöjä.

Kuitenkaan toiminnot eivät välttämättä

sekä digitalisaatioon ja digitukeen liittyvä

Björn sanoo, että alan edustajien

sujukaan mutkattomasti, jos yksittäisen

tutkimus ja hanketyö ovat ainutlaatuisia,

missio on pysynyt muuttuneesta yhteis-

oppilaan kulkua ei olla havainnollistettu.

mainitsee Kärnä.

kunnasta huolimatta yhä samana.

aina tarjota parasta mahdollista tukea sitä

VAIKKA ERITYISPEDAGOGIIKKA on

oma ääni ei syystä tai toisesta kanna tai

tarvitsevalle oppilaalle.

tieteenala, joka on monen alan yhtymä-

sitä ei haluta kuulla.

Björn muistuttaa, että koulun tulisi

Kärnän mukaan erityispedagogiselle

– Se on äänen antamista niille, joilla

SAIMA

3

2019 21


Digiloikka haastaa sosiaalityön Palveluja digitalisoimalla sosiaalityössä on mahdollista tavoittaa syrjään jääneitä asiakasryhmiä, mutta myös uhat tulee tunnistaa. TEKSTI SARI ESKELINEN KUVA RAIJA TÖRRÖNEN

SOSIAALITYÖ JOS MIKÄ on ihmissuhdeammatti. Sosiaalipalvelujen digijuna on kuitenkin jo lähtenyt liikkeelle, ja tarve sähköisten palvelujen lisäämiseen on tunnistettu korkeimmalla poliittisella tasolla. – Tarvitaan kuitenkin hyvät pelisäännöt sille, kuinka sosiaalialan organisaatiot toimivat erilaisissa sähköisen palvelun tilanteissa, professori Aini Pehkonen korostaa. Hänen mukaansa sähköinen asiointi on oiva lisä myös sosiaalipalveluihin. Samalla on huolehdittava siitä, ettei palvelujen digitalisoiminen luo sosiaalityöhön syrjäyttäviä mekanismeja. Pehkonen tutkii parhaillaan yhdessä professori Johanna Lammintakasen ja yliopisto-opettaja Anna-Maija Pyykösen kanssa sähköisen asioinnin harmaata aluetta sosiaalityössä. Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamassa tutkimuksessa tarkastellaan muun muassa sitä, miten uudet sähköiset työvälineet muuttavat sosiaalityön asiakkaiden ja ammattilaisten välistä suhdetta sekä palvelujen saatavuutta ja toimivuutta. Tutkimuksen taustalla on kaksi Kainuussa ja Kymenlaaksossa toteutettavaa sosiaalityön koulutus- ja kehittämishanketta. Molemmissa maakunnissa sähköinen asiointi nousi yhdeksi keskeiseksi sosiaalityön kehittämisen kohteeksi. – Kun palveluja kehitetään, on hyvä pysähtyä pohtimaan, mitä uudistus tarkoittaa asiakkaiden, työntekijöiden sekä johtamisen kannalta ja ovatko pelisäännöt selvät.

On huolehdittava siitä, ettei sosiaalityöhön synny syrjäyttäviä mekanismeja.”

22 SAIMA

3

2019


SOSIAALITYÖ EI nykyisessä palvelumallissakaan tavoita kaikkia ryhmiä, Anna-Maija Pyykönen muistuttaa. Palveluja digitalisoimalla olisi mahdollista tavoittaa heidät aiempaa paremmin. – Jos uusia digitaalisia palveluja lähdetään kehittämään rakenteet edellä, on kuitenkin vaarana, että samalla luodaan syrjäyttäviä rakenteita. Kaikilla sosiaalityön asiakkailla ei ole mahdollista käyttää tietokonetta tai mobiililaitteita. Digiloikan väliinputoajia voivat olla muun muassa työelämän ulkopuolella olevat tai matalan koulutuksen saaneet. On myös niitä, jotka eivät halua käyttää digitaalisia palveluja. – Digiosaaminen ei myöskään ole ikäkysymys. On ikäihmisiä, jotka osaavat käyttää digilaitteita ja -palveluja todella hyvin sekä toisaalta nuoria, jotka pärjäävät somemaailmassa, mutta eivät hallitse erilaisia tietojärjestelmiä, Pehkonen huomauttaa. Palveluiden saavutettavuuden lisäksi myös esimerkiksi vahvaan tunnistautumiseen sekä tiedon luotettavuuteen liittyviä kysymyksiä on pohdittava erityisen tarkasti. – Jos perheväkivaltatilanteissa ilmoitetaan sähköisesti, että kaikki on kunnossa, voidaanko luottaa siihen, että väkivallan kohteena oleva perheenjäsen on aidosti turvassa.

Kun digitaalisia palveluja kehitetään, osaamisen tuki ja tekninen tuki ovat erittäin tärkeitä.”

SOSIAALITYÖN AMMATTILAISTEN käsityksiä sähköisen asioinnin hyvistä puolista sekä ongelmakohdista selvitetään Kainuussa ja Kymenlaaksossa tehtävällä kyselytutkimuksella ja haastatteluilla. Tutkimuksessa selvitetään myös sosiaalityön asiakkaiden käsityksiä sähköisestä asioinnista. Tulosten pohjalta sosiaalityöntekijöille ja heidän asiakkailleen laaditaan pelisäännöt erilaisissa sähköisen asioinnin tilanteissa toimimiselle. – Kun ristiriidat tunnistetaan, voidaan sähköiselle asioinnille luoda pelisäännöt, jotka kunnioittavat asiakkaiden erilaisia taustoja, tekevät toimintaperiaatteista läpinäkyviä ja lisäävät luottamusta, Pehkonen sanoo. Palvelujen sähköistäminen vaikuttaa sosiaalityöntekijöiden asiantuntijuuteen ja koulutukseen. Itä-Suomen yliopistossa onkin käynnistynyt pilottina opintojakso, jossa sosiaalityötä tarkastellaan digitalisaation näkökulmasta. – Kun digitaalisia palveluja kehitetään, osaamisen tuki ja tekninen tuki ovat erittäin tärkeitä, Pyykönen sanoo. Molemmat tutkijat painottavat, ettei perinteinen sosiaalityö ole katoamassa. – Olivatpa digitaalisiin palveluihin liittyvät ongelmat millaisia tahansa, lähtökohta on, että ne ovat ratkaistavissa.

SAIMA

3

2019 23


Fotoniikka osana tulevaisuuden arkea Fotoniikka on ollut mukana elämässämme jo pitkään, ja sen sovellukset helpottavat arkea monin tavoin. Fotoniikkaa ei ole kuitenkaan aiemmin nähty teollisuudenalana tai tuotteena, vaan se on mahdollistanut muuta teollisuutta ja parempia tuotteita muilla aloilla. TEKSTI MARIANNE MUSTONEN KUVA VARPU HEISKANEN

VIIME KEVÄÄNÄ valmistunut Photonics Finlandin laatima selvitys Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle kertoo laajasti fotoniikan alan vaikuttavuudesta ja kasvunäkymistä. Julkaisun kirjoittamisessa oli mukana Itä-Suomen yliopiston asiantuntijoita useilta tieteenaloilta. —Selvitys on ensimmäinen laatuaan, ja sen tarkoitus on nostaa fotoniikka omaksi kokonaisuudekseen ja teollisuudenalaksi,

Fotoniikassa nähdään valtavaa kasvupotentiaalia.”

kertoo fysiikan ja matematiikan laitoksen johtaja, professori Jyrki Saarinen. —Fotoniikassa nähdään valtavaa kasvupotentiaalia, ja suomalaisella laajapohjaisella osaamisella on tulevaisuudessa kysyntää maailmalla. Suomalaisilla yrityksillä on osaamista, mutta ei kaupallistamisen osaamista, Saarinen toteaa. Fotoniikan määrittelytapa vaihtelee eri alojen mukaan. Esimerkiksi kehitysmaiden koululaisille fotoniikka tarkoittaa pidempää iltaopiskelua aurinkosähköllä toimivien LED-valojen avulla. Tutkijoiden tähtäimessä taas on tulevaisuuden kvanttitietokone, joka paljastaa kaikki salaisuudet.

TAVALLISTA IHMISTÄ fotoniikassa koskettavat eniten ruokaan ja terveyteen liittyvät asiat. Kuluttaja, ja varsinkin elintarviketeollisuuden laadunvalvontaketju ovat saamassa uusia työkaluja käyttöönsä. —Fotoniikan erilaiset sovellukset tulevat mukaan kaikkiin eri vaiheisiin. Raaka-aineilla on erilaiset laatuvaatimukset, ja optiikan avulla niitä voidaan seuloa jo saapuessa. Esimerkiksi tomaateista voi fotoniikan avulla nähdä mikä niistä on paras ja säilyy pisimpään, samoin mikä tomaatti sopii parhaiten vaikkapa ketsupin valmistukseen, Keinänen kuvailee. Kuluttaja puolestaan voisi omalla matkapuhelimellaan skannata kaupassa ruokaa, ja tarkistaa kuvasta parhaat hedelmät, sekä ruokien ravintosisällöt. —Miltä kuulostaisi oma ravintoneuvoja mukana ruokakaupassa, Dispelixin Joensuun toimipistettä vetävä Petri Stenberg kysyy. —Kuluttajalla on tiettyjä tarpeita ja käyttökokemusta jo ennestään, ja siksi poikkitieteellisyyttä tarvitaan toimivien kuluttajasovellusten kehittämiseksi. —Seuraavan muutoksen saattavat kokea kodin huoltokohteet. Uuden teknologian avustamana kuluttaja voisi tehdä itse pienempiä huoltoja ja korjauksia vaikkapa ilmalämpöpumppuun, miettii Stenberg.

24 SAIMA

3

2019


Moninaiset työelämäpolut Korkeasti koulutettujen työllistymisestä löytyy jo paljon tietoa ja tutkimuksia. Nyt tutkijat haluavat kuitenkin päästä syvemmälle aiheeseen ja selvittää koko työllistettävyyteen liittyvää prosessia. TEKSTI NINA VENHE KUVA LEHTIKUVA

– TUTKIMUKSESSAMME kyse ei ole

lähtöisyyden ja merkityksen laajempaan

too psykologian yliopistonlehtori Maija

pelkästään siitä, saako joku työpaikan vai

keskusteluun.

Korhonen.

ei. Sen sijaan olemme kiinnostuneita siitä

Siivosen mukaan voidaan esimerkiksi

Henkilöitä haastatellaan pitkällä

elämänkulullisesta prosessista, joka liittyy

pohtia, hukkuvatko akateemiset hyveet

aikavälillä. Näin saadaan selville, miten

koulutus- ja työelämäpolkuun ja työmark-

työllistettävyyden tavoitteiden alle.

sosiaaliset erot muovaavat prosesseja

kinoille asemoitumiseen. Samalla otetaan

ja millaisia jännitteitä henkilöt joutuvat

huomioon globaalit työmarkkinat, tiivistää

käsittelemään työelämään siirtyessä ja

HighEmploy-hankkeen johtaja, kasvatus-

siellä ollessa.

ja aikuiskasvatustieteen yliopistotutkija

– Vaikka taustalla olisi hyvä tutkinto ja paljon osaamistakin, kertovat haas-

Päivi Siivonen. Tutkijat puhuvatkin työllistymisen sijaan työllistettävyydestä. Se kuvaa käsitteenä paremmin sitä, millaiset mahdollisuudet henkilöllä on työllistyä vallitsevissa olosuhteissa. – Tarkastelemme työllistettävyyttä esimerkiksi sosiaalisten suhteiden, kykykäsitysten, kulttuurisen tiedon, perhetaustan, iän ja sukupuolen valossa. Meitä kiinnos-

Haasteteltavat kertovat identiteettikamppailuista liittyen muun muassa sukupuoleen, ikään ja alueellisiin eroihin.”

taa myös, millaisena kilpailu yliopisto- ja

liittyen muun muassa sukupuoleen, ikään ja alueellisiin eroihin. Korhonen pitää hyvänä sitä, että tässä tutkimuksessa yhdistellään sekä määrällisiä että laadullisia aineistoja. – Suurempia linjoja voi havaita numeroiden pohjalta, mutta ihmisten omiin tulkintoihin päästään kiinni haastattelujen kautta.

ammattikorkeakoulutuksen saaneiden

TUTKIMUKSEN LAADULLISESSA osiossa

henkilöiden välillä näyttäytyy.

keskitytään kauppatieteen kandidaattien, maistereiden sekä tradenomien ja

SIIVONEN KOROSTAA monitieteisen

ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon

hankkeen olevan myös kriittistä korkea-

suorittaneiden työllistettävyyteen, koska

koulututkimusta. Siinä kyseenalaistetaan

kaupalliset aineet eivät valmista tiettyyn

sitä lähestymistapaa, joka yleensä liittyy

ammattiin vaan erilaisia työllistymis-

korkeasti koulutettujen työllistettävyyteen.

vaihtoehtoja on paljon.

– Aiemmat työllistymiseen liittyvät

tateltavat silti identiteettikamppailuista

– Alustavien tulosten perusteella

tutkimukset kertovat meille lähinnä

näyttää siltä, että erilaisia kaupallisen

lopputuloksista. Nyt tuomme esiin koko

alan tutkintoja arvotetaan hyvin eri

työllistettävyyden prosessin, jolloin voim-

tavalla ja saadulle koulutukselle ja työlle

me nostaa korkeakoulutuksen työelämä-

annetut merkitykset vaihtelevat, ker-

HIGHEMPLOY Korkeakoulusta valmistuneiden työllistettävyys ja sosiaalinen positioituminen työmarkkinoille (HighEmploy) -hanke on Suomen Akatemian rahoittama monitieteinen konsortiohanke. Siinä on mukana tutkijoita kasvatustieteistä, aikuiskasvatustieteistä ja psykologialta Itä-Suomen yliopistosta ja Turun yliopistosta. Lisätietoja: uef.fi/highemploy

SAIMA

3

2019 25


Uutta osaamista lääkityksen hallittuun purkuun

Varsinkin iäkkäillä monilääkityillä osa lääkkeistä voi olla tarpeettomia, tehottomia, sopimattomia tai jopa haitallisia. Lääkityksen hallittu purkaminen on haaste, johon Aducate vastaa uudella Deprescribing-koulutuksella. TEKSTI ULLA KALTIALA KUVA RAIJA TÖRRÖNEN

26 SAIMA

3

2019


Äkillisestä lopetuksesta johtuvat oireet voivat säikäyttää.”

KOULUTUS- JA kehittämispalvelu Aducate toi koulutusvalikoi-

tarkoitettu, myös muiden lääkkeiden tehoon. Annoksen pienentä-

maansa hiljattain Deprescribing-moduulin, joka antaa työka-

minen vähitellen on usein paras vaihtoehto.

luja lääkityksen hallittuun purkamiseen. Erityisesti farmasian

– Potilaan on tärkeää olla perillä purkusuunnitelmasta ja

ammattilaisille suunnatun moduulin voi suorittaa erillisenä

käyttöön liittyvistä riskeistä, joiden takia lääkitys puretaan. Poti-

koulutuksena tai osana lääkehoidon kokonaisarvioinnin jatko-

laan omaa sitoutumista tarvitaan varsinkin uni- ja psyykenlääk-

koulutusta.

keiden tai vahvojen kipulääkkeiden lopettamiseen.

Lääkehoidon kokonaisarviointi on moniammatillinen toi-

Myös tavallisten itsehoitolääkkeiden, kuten närästyksen käy-

mintamalli, jossa erityispätevöitynyt proviisori tai farmaseutti

tettyjen protonipumpun estäjien lopettaminen voi vaatia malttia.

selvittää laajasti potilaan lääkehoitoon liittyvät ongelmat ja tekee lääkärille toimenpide-ehdotukset lääkityksen optimoimiseksi. – Siihen olisi hyvä sisältyä tarvittaessa myös konkreettinen lääkityksen purkusuunnitelma, toteaa suunnittelija, proviisori Ville Valkonen. – Farmaseuteilla ja proviisoreilla voi olla aktiivinen rooli lääkärin tukena myös lääkityksen purkuprosessin aikana. Maa-

– Moni käyttää niitä pitkään liian suurilla annoksilla ja äkillisestä lopetuksesta johtuvat oireet voivat säikäyttää, Valkonen kertoo. – Lääkityksen purku on syklinen prosessi, jossa tilannetta arvioidaan toistuvasti uudestaan. On hyvä tiedostaa, ettei lääkkeen käytön lopettaminen aina onnistu. Joskus potilas tai omaiset vastustavat lääkityksen purkua.

ilmalla tähän on jo herätty ja Suomessakin tarvetta olisi, lisää

Lääkäreille tehtyjen haastattelujen perusteella lääkäri voikin

koulutuksesta vastaava suunnittelija, proviisori Jonna-Carita

kokea haasteelliseksi jo purkamisen puheeksi ottamisen. Lopet-

Kanninen.

tamisen kynnys voi olla korkeampi, jos lääkkeen on määrännyt

Varsinkin iäkkäät ovat usein monisairaita ja saavat lääkemääräyksiä useilta eri lääkäreiltä. Lääkkeitä saatetaan määrätä paitsi

toinen lääkäri. – Jarruna on ollut myös näytön puuttuminen hallitusta pur-

sairauksien, myös toisten lääkkeiden aiheuttamiin haittavaikutuk-

kamisesta. Nyt tutkittua tietoa ja työkaluja alkaa olla. Kansallisia

siin. Lisäksi potilas voi käyttää itsehoitolääkkeitä. Mitä enemmän

linjauksiakin on tehty esimerkiksi Kanadassa, Kanninen kertoo.

käytössä on lääkkeitä, sitä todennäköisempiä ovat niiden yhteis- ja haittavaikutukset, kuten väsymys, sekavuus ja huimaus, jotka voivat altistaa kaatumiselle. Iäkkäät ovat erityisen alttiita haitoille, koska lääkkeiden vasteet ja poistuminen elimistöstä muuttuvat iän myötä. Lääkityksen purkaminen voi tulla ajankohtaiseksi myös hoidon tavoitteiden muuttuessa tai elämän loppuvaiheessa. – Onko esimerkiksi vuodepotilaalla säännöllinen nitrolääkitys enää tarpeen estämään fyysisessä rasituksessa ilmenevää rintakipua? Mitään lääkitystä ei pidä jatkaa turhaan, Valkonen huomauttaa. – Potentiaalisesti epätarkoituksenmukaiset lääkkeet osataan kyllä tunnistaa, mutta lääkityksen purkaminen on käytännössä haastavaa. Lääkityksen aloittamiseen löytyy usein selkeät ohjeet, mutta yleisiä ohjeita yksittäisten lääkkeiden käytön lopettamiseen ei ole ollut saatavilla, Kanninen toteaa. Systemaattinen lääkityksen purku tehdään suunnitelman mukaisesti, lääke kerrallaan ja vastetta seuraten. Lääkityksen

LÄÄKITSEMISKASKADI JA DEPRESCRIBING Monilääkityn potilaan uudet oireet voivat johtua sairauden sijaan lääkkeistä. Kun lääkehoidon haittoja hoidetaan toisilla lääkkeillä, jotka voivat aiheuttaa taas uusia oireita, syntyy noidankehää muistuttava lääkitsemiskaskadi. Epätarkoituksenmukainen monilääkitys on tärkeää tunnistaa ja purkaa hallitusti. Deprescribing on 2000-luvun alussa lanseerattu termi, jolle ei ole vakiintunutta suomenkielistä vastinetta. Se tarkoittaa lääkityksen systemaattista purkuprosessia, jossa selvitetään potilaan lääkkeiden käyttö, mahdolliset ongelmat ja lopettamistarpeet sekä suunnitellaan ja toteutetaan lääkityksen purku potilaan vointia seuraten. Lääkityksen purku toteutetaan potilaan, omaisten, farmasian ammattilaisen, lääkärin ja muun hoitohenkilökunnan yhteistyönä.

muuttaminen saattaa vaikuttaa paitsi oireeseen, johon lääke on

SAIMA

3

2019 27


Ympäristölle ystävällisempiä lääkkeitä Lääkkeiden valmistusta säännellään tiukasti. Hyvän tuotantotavan vaatimuksissa ei kuitenkaan ole erityisiä vaatimuksia lääkkeiden ympäristöystävällisyydestä. TEKSTI SARI ESKELINEN JA ULLA KALTIALA KUVAT RAIJA TÖRRÖNEN

LÄÄKEAINEIDEN JÄÄMIÄ päätyy vesistöihin kotitalouksien,

Miettisen mukaan EU-tasolla tulisi lisätä ympäristöriskien

maatilojen, sairaaloiden, hoitolaitosten ja lääketeollisuuden

arvioinnin painoarvoa ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden myynti-

jätevesistä. Tietoisuus niiden aiheuttamasta ympäristökuormituk-

lupamenettelyssä.

sesta lisääntyy ja muun muassa kansalaisjärjestöt ovat vaatineet sääntelyn kehittämistä. Yliopistotutkija Mirella Miettisen mukaan Suomessa yksi kehittämiskohde olisi saada kerättyä mittausdataa ympäristö-

– Päästöjen kontrolloimiseksi olisi tärkeää sisällyttää ympäristökriteerit osaksi hyvän tuotantotavan vaatimuksia myös kolmansissa maissa tapahtuvalle lääketuotannolle. Monet lääkeaineet ovat tuontivalmisteita ja EU-maiden

hallinnon tietojärjestelmiin lääkeainepäästöistä ja ympäristöstä

lääkeyritykset ovat enenevässä määrin ulkoistaneet tuotantoaan

tehdyistä lääkeainekartoituksista.

kolmansiin maihin, joissa on raportoitu tuotannon aiheuttamasta

– Lääkeaineiden esiintymisestä esimerkiksi yhdyskuntajäte-

ympäristön saastumisesta.

vedenpuhdistamoilla on tällä hetkellä tehty vain yksittäisiä mittauksia, koska lainsäädännössä ei ole asetettu seurantavelvoitetta. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa SUD-

LÄÄKKEIDEN ympäristöystävällisyyteen liittyvää sääntelyä on olemassa monella eri tasolla. Osa siitä on oikeudellisesti

DEN-hankkeessa kehitetään lääkkeiden ympäristöpäästöihin

velvoittavaa, osa vapaaehtoisiin sopimuksiin perustuvaa

liittyviä sääntelymekanismeja. Yhtenä pyrkimyksenä on tunnis-

kuten kansainvälinen kemikaalien sääntelyä ohjaava strategia

taa puutteita lääkkeiden globaalin tuotantoketjun toimijoiden

SAICM. Miettisen mukaan uudelle sääntelylle ei ole tarvetta,

ympäristövastuussa sekä antaa suosituksia vastuullisemman ja

mutta olemassa olevan sääntelyn keinot tulisi ottaa paremmin

ympäristölle vähemmän haitallisen tuotantoketjun luomiseksi.

huomioon.

– Kansainvälisesti sääntelyllä tulisi pyrkiä lisäämään valmistus- ja toimitusketjun läpinäkyvyyttä.

– Maailmanlaajuisestikin pyritään siihen, että saataisiin kattavampi järjestelmä enemmänkin vapaaehtoisen sääntelyn kautta.

VIIME KEVÄÄNÄ Euroopan komissio julkaisi tiedonannon, jossa määritellään toimenpiteitä, joilla ympäristössä olevien

Yrityksille ympäristöystävällinen lääke voi tulevaisuudessa olla brändietu.

lääkeaineiden aiheuttamaa riskiä voisi pienentää. Suosituksissa

– Voi olla, että lääkkeen ympäristövaikutukset tulevat silloin

kiinnitetään huomiota muun muassa ympäristöystävällisemmän

esiin lääkepurkkien teksteissä. Ihmisten ja eläinten sairauksien

lääkekehityksen ja ekologisemman tuotannon tukemiseen sekä

hoitaminen tehokkaiden lääkkeiden avulla on kuitenkin yhä

ympäristöriskien arvioinnin parantamiseen.

ensisijaista.

28 SAIMA

3

2019


SUDDEN – HYVÄ LÄÄKE MYÖS YMPÄRISTÖLLE ”Sääntelyllä tulisi pyrkiä lisäämään valmistus- ja toimitusketjun läpinäkyvyyttä.” MIRELLA MIETTINEN Yliopistotutkija Oikeustieteiden laitos

”Me tavalliset kuluttajat olemme kestävän lääkkeenkäytön keskiössä.” JANNE MARTIKAINEN Professori Farmasian laitos

Tietoisuus lääkeaineiden jäämien aiheuttamasta ympäristökuormituksesta lisääntyy.”

Hankkeessa etsitään ratkaisuja lääkkeiden elinkaaren aikana syntyvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja lääkealan kestävyyden parantamiseksi. Itä-Suomen yliopistosta hankkeessa ovat mukana oikeustieteiden ja farmasian laitokset. Helsingin yliopiston johtamaan tutkimuskonsortioon kuuluvat lisäksi Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Demos Helsinki. Tutkimusta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

TIEDOSTAMMEKO, MITEN PALJON OMA LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖMME VAIKUTTAA? – Arvioidaan, että noin 80 prosenttia lääkkeiden ympäristövaikutuksista syntyy niiden käytön kautta. Me tavalliset kuluttajat olemme siis keskiössä kestävän lääkkeenkäytön kannalta, toteaa lääketaloustieteen professori Janne Martikainen farmasian laitokselta. Tutkijoita kiinnostaakin, missä määrin kuluttajat ylipäätään tiedostavat lääkkeiden käytön ympäristövaikutukset ja oman toimintansa vaikutukset niihin. Tätä selvitetään kuluvana syksynä osana Fimean lääkebarometria, joka on lääkehoidon ajankohtaisin teemoihin liittyvä väestökysely. – Tulokset valottavat myös nykytilannetta: miten lääkkeitä käytetään ja miten vanhentunut tai käyttämättä jäänyt lääke hävitetään. – Toisella kansallisella kyselyllä selvitämme, ulottuuko yleinen ympäristötietoisuus myös lääkkeisiin. Haluamme myös tietää, mitä kautta ihmiset saavat tai haluaisivat saada tietoa lääkkeiden ympäristövaikutuksista. Uuden äärellä ollaan, sillä aiempaa tutkimustietoa tästä ei juuri ole. Myöhemmin tutkijat tarkastelevat aihepiiriä myös sairaaloiden hankintapäätösten, lääkärien ja apteekkihenkilöstön näkökulmasta. Suun kautta otetuista lääkkeistä huomattava osa päätyy vessakäynnillä viemäriin biologisesti aktiivisina yhdisteinä, jotka voivat ympäristöön päätyessään vaikuttaa kasveihin tai eläimiin. Lääkkeitä joutuukin ympäristöön pääasiassa tätä kautta ja myös koska lääkkeitä hävitetään viemäriin. Nykyiset jätevedenkäsittelylaitokset eivät saa poistettua lääkeaineita jätevesistä riittävän tehokkaasti, vaan niitä joutuu vesistöihin, ja lopulta myös ihmiset voivat altistua lääkejäämille. SUDDEN-hankkeessa pyritään edistämään lääkkeiden ympäristövaikutuksista kertovan ympäristöluokituksen käyttöönottoa Suomessa. Martikaisen mukaan lääketaloustieteen kannalta erityisen kiinnostavaa on tutkia kansalaisten kannatusta erilaisille poliittisille ratkaisuille: minkä verran vaakakupeissa painavat ympäristövaikutukset ja toisaalta kustannukset. – Vastaavasti voitaisiin kysellä myös kuluttajien valmiutta maksaa tehokkaammasta jätevedenpuhdistuksesta.

SAIMA

3

2019 29


Konekivääri asemissa talvisodan taisteluissa Lemetissä. Kuva SA-kuva.

Talven liittolaiset Suomalaiset käänsivät fyysisen maantieteen edukseen talvisodassa. Talvisodankäynnin taitoa kehitettiin määrätietoisesti maailmansotien välisenä aikana. TEKSTI SARI ESKELINEN KUVA SA-ARKISTO

SUOMALAISET OLIVAT talvisodassa välineidensä ja sotataitonsa puolesta erittäin hyvin valmistautuneet käymään sotaa talvella, sanoo yliopistonlehtori, sotahistorian dosentti Pasi Tuunainen. Uusimmassa Talven soturit -teoksessaan hän osoittaa, kuinka hyinen talvinen elementti opittiin Suomessa ottamaan hyötykäyttöön vuoden 1918 jälkeen ja kääntämän se taktiseksi eduksi. – Kun talvisota puhkesi, puna-armeijalla ei ollut käsitystä suomalaisten sotataidollisesta tasosta.

Puna-armeijalla ei ollut käsitystä suomalaisten sotataidollisesta tasosta.”

Suomalaiset olivat 1920-luvulla kehittäneet määrätietoisesti talvisodankäyntiä ja välineitä, 30-luvulla puolestaan metsätaiste-

puna-armeijan sotilaat viettämään öitään kylmässä, muun muas-

lutaktiikkaa. Talvisodassa nämä yhdistettiin menestyksekkäästi.

sa maakuopissa ja paljaassa maastossa.

– Esimerkiksi talvelle ominaista pimeyttä hyödynnettiin

–Molemmat armeijat kärsivät kylmyyden aiheuttamista

sodankäynnissä. Raatteen tien taisteluissa valoisaa oli vain muu-

ongelmista, mutta suomalaiset pystyivät paremmin innovoimaan

taman tunnin ajan. Tämä oli suomalaisille iso juttu, sillä pimeän

ja sopeutumaan erilaisiin tilanteisiin. Suomalaiset eivät toimi-

metsän suojassa pystyttiin kätkemään joukkojen liikkeet ja yllät-

neetkaan ohjesäännön, vaan tilanteen mukaisesti. Puna-armeijan

tämään puna-armeijan sotilaat.

kaavamainen toimintatapa tunnettiin, mikä toi etua suomalaisille.

Yllätys olikin suomalaisten tärkein taktinen periaate. Kun toiminta ei ollut kaavamaista, puna-armeijan johdon oli vaikea

SUOMALAISESSA KORVESSA ei korostunutkaan teknologinen

tietää, mitkä olivat suomalaissotilaiden aikeet.

ylivoima. Tiestön ulkopuolella käydyissä taisteluissa suksilla varustautuneet suomalaiset olivat Tuunaisen mukaan täysin yli-

KEHITYSTYÖTÄ TEHTIIN niin Suomen armeijassa, rajavartiostossa kuin suojeluskunnissa. Materiaalipuolella muun muassa

voimaisia. Heillä oli puolellaan maastoliikkuvuuden tuoma etu. – Suomessa lähdettiin jo varhaisessa vaiheessa kehittämään

sotilassukset ja ahkiot sekä marssikompassi mahdollistivat

omaperäistä sotataitoa, jossa yleisiä eurooppalaisia periaatteita

osaltaan sen, että suomalaiset pysyivät soveltamaan liikkeeseen

sovellettiin täkäläiseen metsämaastoon. Meillä maasto ja olosuh-

ja saarrostamiseen perustuvaa talvisotataitoaan peitteissä metsä-

teet otettiin liittolaisiksi.

maastossa.

Määrätietoisen tutkimus- ja kehittämisprosessin tulokset

Puolijoukkueteltoissa sotilaat pääsivät kuivattaman varustei-

kirjattiin oppaisiin ja ohjesääntöihin, jotka onnistuttiin pitämään

taan ja lepäämään lämpimässä. Niitä oli myös helppo liikutella

puna-armeijalta salassa. Myöhemmin suomalaisesta talvisodan-

metsäisessä maastossa. Puna-armeija puolestaan oli valmis-

käynnin taidosta tuli myös kansainvälinen vientituote.

tautunut yöpymään valmiissa rakennuksissa. Kun suomalaiset hyödynsivät onnistuneesti poltetun maan taktiikkaa, joutuivat

30 SAIMA

3

2019

– Arktisten alueiden sotilaallinen merkitys on kasvussa, ja arktiselle sotilasosaamiselle on kansainvälistä kysyntää.


Väitän, että...

Unibruksismia voi mitata kotona edullisesti ja helposti Unibruksismi on unenaikaista hampaiden narskuttelua, josta kärsii jopa 15 prosenttia väestöstä. Sen seurauksia ovat muun muassa hammasvauriot ja kasvojen alueen kiputilat. Väitöstutkimuksessa kehitetyn laitteen avulla potilas voi itse tehdä unipolygrafiamittauksia kotonaan häiriön vakavuuden määrittämiseksi. TEKSTI MARIANNE MUSTONEN KUVAT RAIJA TÖRRÖNEN

UNIBRUKSISMIN HOITO perustuu

tarkkuus oli vastaava kuin tavallisessa

nykyisin pääosin oireiden lievittämiseen

unipolygrafiassa, Miettinen sanoo.

ja ennaltaehkäisyyn. Hoitomenetelmien

Elektrodisettiä ja mittausasetelmia

pitkäaikaisvaikutuksista on olemassa vain

voidaan muokata, joten se soveltuu erin-

vähän tietoa.

omaisen hyvin tutkimuskäyttöön.

— Unibruksismin vakavuusasteen ja

— Laitetta voidaan käyttää esimer-

hoitovasteen määrittämiseksi erityisesti

kiksi hoitomenetelmien pitkäaikaisvaiku-

tieteellisissä tutkimuksissa ei ole ollut

tusten arviointiin, mutta myös tilanteisiin,

olemassa menetelmää, joka olisi saman-

joissa unibruksismin vakavuusastetta

aikaisesti luotettava, tarkka, edullinen ja

tutkitaan yhtäaikaisesti jonkin sen liitän-

helposti saatavissa, sekä käyttökelpoinen

näissairauden esiintyvyyden kanssa.

erilaisissa tutkimusympäristöissä, tutkija Tomi Miettinen kertoo.

KUKA Tutkija Tomi Miettinen väitteli sovelletusta fysiikasta lokakuussa. Hän toimii nykyisin erikoistuvana fyysikkona HUS Syöpäkeskuksessa.

Unibruksismin vakavuusasteen

MITÄ Miettinen selvitti väitöstutkimuksessaan

määrittäminen edellyttää biosähköisiä

ohuille, taipuisille muovikalvoille tulostettujen hydrogeelipäällystettyjen elektrodisettien soveltuvuutta unibruksismin vakavuusasteen määrittämiseen. Tutkimuksessa kehitettiin kotioloissa toimiva elektrodisetti unibruksismin tutkimiseen. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston sovelletun fysiikan laitoksen ja hammaslääketieteen yksikön sekä Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen neurofysiologian yksikön kanssa.

mittauksia, joista sairaalassa toteutettava unipolygrafia on kaikista kattavin, tarkin ja luotettavin menetelmä. Se on kuitenkin erittäin kallis menetelmä, joten sen käyttö rajoittuu vakavimpiin unihäiriöihin. Miettinen selvitti väitöstutkimuksessaan ohuille, taipuisille muovikalvoille tulostettujen hydrogeelipäällystettyjen elektrodisettien soveltuvuutta unibruksismin vakavuusasteen määrittämiseen. Hän vertasi elektrodisetin diagnostista tarkkuutta ja unibruksismitapahtumien havaitsemista tavalliseen unipolygrafiaan, ja muihin yksinkertaisempiin biosähköisiin menetelmiin.

TUTKIMUKSEN TULOKSENA kehitettiin erityisesti kotiolosuhteissa käytettävä elektrodisetti, jonka potilaat voivat ottaa itsenäisesti käyttöön ilman aikaisempaa osaamista. — Uusi laite mahdollistaa tarkan ja edullisen unipolygrafian toteuttamisen potilaan kotona. Sen diagnostinen

SAIMA

3

2019 31


Videot valottavat tulehduksellisia suolistosairauksia

Itä-Suomen yliopiston lääketieteen opiskelijat valitsivat Milla-Maria Tauriaisen Vuoden opettajaksi pari vuotta sitten. Häntä kiiteltiin innostavaksi opettajaksi ja opetustapojen kehittäjäksi.

32 SAIMA

3

2019


Tulehduksellinen suolistosairaus, lyhyesti IBD, todetaan yhä useammalla jo nuorena ja kulkee mukana koko elämän. Oikealla hoidolla tauti voidaan kuitenkin saada hallintaan. Uusilta opetusvideoilta sekä lääketieteen opiskelijat että yleislääkärit voivat kerrata diagnostiikan ja hoidon ydinasioita. TEKSTI ULLA KALTIALA KUVA RAIJA TÖRRÖNEN

SISÄTAUTIEN JA gastroenterologian

muistuttavia oireita voi olla myös mikro-

erikoislääkäri Milla-Maria Tauriainen

bien aiheuttamissa suolistoinfektioissa.

kurvaa potkulaudalla kuvaruutuun kertomaan kroonisen ripulin ja vatsakipujen vaikutuksesta potilaan elämänlaatuun. Video etenee rivakasti muun muassa oirekuvan selvitykseen, altistaviin tekijöihin, diagnoosin edellyttämiin tutkimuksiin,

– IBD on elinikäinen sairaus, mutta

IBD on elinikäinen sairaus, mutta hoidettavissa.”

hoitovaihtoehtoihin ja hoitopolkuun.

harppauksin viime vuosikymmenten aikana, Tauriainen toteaa. Hoito vaatii usein pysyvää tablettimuotoista lääkitystä. Taudin pahenemisvaiheita voidaan hoitaa kortisonikuurilla.

Tauriainen on suunnitellut tulehduksellisista suolistosairauksista videopaketin,

onneksi sen hoidot ovat kehittyneet isoin

– Suurimmalla osalla hoidossa käytetään Materiaalin tuominen laajalti saatavil-

niin sanottuja 5-ASA-lääkkeitä, joskus

joka tulee lääketieteen opiskelijoiden ja

le sopii myös kansallisen MEDigi-hank-

tarvitaan solunsalpaajia ja harvemmin

lääkäreiden saataville alan portaaleihin.

keen tavoitteisiin. Hanke tähtää lääketie-

biologisia lääkehoitoja. Osa potilaista tar-

teen alojen koulutuksen harmonisointiin

vitsee myös suoliston leikkaushoitoa.

Kaikkiaan neljän videon aiheina ovat haavainen paksusuolen tulehdus, Crohnin

ja modernisointiin digimateriaalien ja

tauti, suoliston ulkopuoliset IBD:n ilmen-

-työkalujen avulla.

tymät sekä mikroskooppinen koliitti. Tauriainen tähdentää, että videot eivät

– Tulehdukselliset suolistosairaudet vaativat yksilöllistä hoitoa. Tulehduksen

Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat yleistyneet Suomessa nopeasti ja niitä sairastaa nyt noin 50 000 suomalaista. – Sairastumisen ja yleistymisen syitä

korvaa muuta opetusta, vaan ne toimivat

saaminen kuriin parantaa potilaan elämän-

ei tarkkaan tiedetä. Sukurasitteen lisäksi

hyvänä lisämateriaalina itseopiskeluun

laatua sekä vähentää tauteihin liittyvää

muun muassa käytetyt antibiootit, vähäi-

esimerkiksi ennen luentoja ja tenttejä.

paksu- ja peräsuolisyövän riskiä, erikois-

nen D-vitamiinin saanti sekä ravitsemuk-

– Lääketieteen opinnoissa digimateriaa-

lääkäri Milla-Maria Tauriainen kertoo.

selliset tekijät voivat altistaa IBD:lle.

lia on toistaiseksi aika vähän, vaikka sen käyttö on opiskelijoille luontevaa. IBD-videopaketti voi olla hyödyksi myös yleislääkäreille. – Videon avulla saa muutamassa

IBD:ksi luetaan Crohnin tauti ja

IBD-potilas voi siirtyä erikoissairaan-

haavainen paksusuolentulehdus, colitis

hoidosta terveyskeskusseurantaan, jos

ulcerosa. Yhteistä niille on krooninen

tauti saadaan hyvään hallintaan vähäisin

suolen limakalvon tulehdus sekä oireisten

lääkehoidoin.

ja oireettomien jaksojen vaihtelu. Oireita

– Erikoissairaanhoidon ja peruster-

minuutissa palautettua mieleen taudin

ovat muun muassa ripuli, veriripuli, vat-

veydenhuollon välille pitäisi koko maassa

hoitopolun.

sakivut ja väsymys. IBD voi ilmetä myös

rakentaa toimivia IBD-hoitopolkuja, ettei

suoliston ulkopuolisina oireina. IBD:hen

potilaita putoa seurannasta. Tärkeä tuki

tuiksi muutamia vuosia sitten opetustyös-

sairastutaan yleensä 20–35-vuotiaana.

hoidossa ovat IBD-hoitajat, joita pitäisikin

sä, kun lääketieteen opiskelijat toivoivat

Haavaisessa paksusuolentulehduksessa

kouluttaa nykyistä enemmän.

videoita potilaiden tutkimisesta.

toinen esiintymishuippu sijoittuu 50–60

Videotuotannot tulivat Tauriaiselle tu-

– Niitä toteutettiin KYSin tuella usean oppiaineen ja kliinisten opettajien kanssa oman yliopiston opetusmateriaaliksi. IBD-videopaketti on tuotettu lääkeyh-

vuoden ikään ja sitä esiintyy enemmän miehillä kuin naisilla. – Haavainen paksusuolentulehdus jää harvoin huomaamatta, sillä ripuli vie poti-

tiö MSD:n tuella osana laajempaa yhteis-

laan ennen pitkää lääkäriin ja tauti löytyy

työtä Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion

paksusuolen tähystyksellä. Varsinkin

yliopistollisen sairaalan kanssa. Videoita

ohutsuolen Crohnin taudissa diagnoosi

on tuotettu myös reumasairauksista, ja ne

voi puolestaan viivästyä, jos lievemmät

on toteuttanut reumatautien erikoislääkä-

oireet tulkitaan IBS:ksi eli toiminnallisiksi

ri Antti Puolitaival.

suolistovaivoiksi.

– Suomessa ei ole aiemmin tehty

IBS:ssä kyse on terveen suolen

näistä aiheista videomateriaalia laajaan

toiminnallisista vaivoista, joihin ei liity

käyttöön, Tauriainen toteaa.

suolen limakalvon tulehdusta. IBD:tä

EROTA TERMIT! IBD (Inflammatory Bowel Disease) on tulehduksellinen suolistosairaus, joka vaatii elinikäisen hoidon. IBS (Irritable Bowel Syndrome) eli ärtyvän suolen oireyhtymä on toiminnallinen vaiva, johon ei liity suoliston tulehdustilaa.

SAIMA

3

2019 33


Ajankohtaista oppia kiertotalouden oikeudesta Kiertotalouden oikeuden koulutuksessa on aukko, jota Itä-Suomen yliopiston oikeustieteilijöiden uusi opintojakso täyttää ensimmäisenä Suomessa. TEKSTI SARI ESKELINEN KUVA RIIKKA MALIN

Topi Turunen tutki vuosi sitten valmistuneessa väitöstutkimuksessaan jätteeksi ja ei-jätteeksi luokittelun vaikutusta kiertotalouden tavoitteiden saavuttamiseen.

KIERTOTALOUS ON kaikkien huulilla ja

– Seminaareissa syntyy varmasti

ratkaisuja kiertotalouteen siirtymiseksi

paljon hyvää keskustelua, sillä kierto-

kehitetään vauhdilla. Samaan aikaan tar-

talous on uusi kokonaisvaltainen ala,

ve kiertotalouden oikeuden tutkimukselle ja koulutuksen kehittämiselle kasvaa. Kiertotalouden oikeus on uusi näkökulma olemassa olevaan sääntelyyn. – Puhtaasti kiertotalouden oikeutta käsittelevää kirjallisuutta on Suomessa toistaiseksi vähän, vain muutama väitös-

Kaikilla on oppimista siinä, mitä ongelmia nykysääntelyssä on ja miten sitä voisi kehittää.”

kirja, tutkijatohtori Topi Turunen kertoo.

eikä siihen sovelleta vain yhtä lainsäädännön alaa.

OIKEUSTIETEISSÄKIN keskustelu pyörii Turusen mukaan tällä hetkellä pitkälti jätteiden kierrättämiseen liittyvissä kysymyksissä, vaikka laajemmin kiertotaloudessa on kyse tuotteen koko elinkaaresta.

Havainnosta lähti liikkeelle ajatus

Materiaalien sääntelyyn liittyvissä kysy-

kiertotalouden oikeuteen keskittyvän

myksissä tehdään parhaillaan töitä, että

opintojakson rakentamisesta. Perustut-

pohdittavakseen konkreettisia ongel-

lineaarisesta ajattelumallista päästään

kinto-opiskelijoille suunnattu opintojakso

mia, joiden kautta tutustutaan sääntelyn

kiertotalousajatteluun.

alkaa joulukuussa.

vaikutukseen kiertotalouden tavoitteiden

– Kaikilla on oppimista siinä, mitä

saavuttamiseen. Tällainen on esimerkiksi

ongelmia nykysääntelyssä on ja miten

yliopistossa maksua vastaan myös muut

kierrätystuotteita valmistavan laitoksen

sitä voisi kehittää. Suomessakin on vielä

kiertotaloudesta kiinnostuneet, esimer-

toimintaedellytysten kartoittaminen.

paljon tehtävää siinä, että päästäisiin

– Sille voivat osallistua Avoimessa

kiksi teollisuuden toimijat tai viranomai-

– Tällöin on pystyttävä ratkaisemaan

esimerkiksi yhdyskuntajätteiden kierrät-

set, jotka haluavat ottaa kiertotalouden

useita oikeudellisia kysymyksiä. On

tämisessä Euroopan unionin asettamiin

sääntelyyn liittyvät kysymyksen parem-

esimerkiksi selvitettävä, missä tilanteis-

tavoitteisiin.

min hanskaansa.

sa kierrätysraaka-aineet voivat lakata

Kiertotalouden oikeuden opinnoissa

olemasta jätettä ja milloin niitä voidaan

näitä pohdintoja käydään yhdessä opis-

OPINTOJAKSOLLA TARKASTELLAAN

käyttää raaka-aineina tuotelainsäädännön

kelijoiden kanssa. Opintojakson toteutuk-

kiertotalouden oikeutta eri teemojen kaut-

piirissä.

sesta vastaavat Turusen ohella professori,

ta. Näitä ovat kiertotalous ja jäteperäiset

Oppimistehtävät ja seminaarityös-

erityisesti kiertotalousoikeus, Harri Ka-

materiaalit, kiertotalous ja kemikaalit sekä

kentely on keskeinen osa opintojakson

limo, yliopistotutkija Mirella Miettinen

kiertotalous ja lääkkeet. Opiskelijat saavat

työskentelyä.

sekä tutkijatohtori Joonas Alaranta.

34 SAIMA

3

2019


Puut lähellämme Suomalaisten on perinteisesti ajateltu olevan metsäkansaa. Suhteemme luontoon on ollut käytännönläheinen, sillä sieltä on saatu lämpöä ja ravintoa. Metsää on kutsuttu kirkoksikin. Mutta mitä puista ajatellaan nykyisin? Sitä selvitetään juuri alkaneessa tieteen ja taiteen yhdistävässä hankkeessa. TEKSTI MARIANNE MUSTONEN KUVA RAIJA TÖRRÖNEN

TUTKIMUS ON VIIME VUOSINA MULLISTANUT paljonkin käsitystämme puista, kun on esimerkiksi selvitetty, että puut todellakin kommunikoivat keskenään, nuorempi tutkija Kaisa Vainio kertoo. — Suomalaista metsäsuhdetta tutkitaan tällä hetkellä paljon, mutta me haluamme selvittää rajatumpaa ja intiimimpää puusuhdetta. Onko suomalaisten puusuhde oikeasti erilainen verrattuna muihin maihin? Teemme vertailevaa tarkastelua Hollantiin, jossa metsä ja puut ovat harvinaisempia, ja arvelemme että niiden merkitys on erilainen. Tutkimuksessa tarkastellaan myös eroa kaupunkilaisten ja maaseudulla asuvien välillä. Vainion mukaan monelle suomalaiselle suuret puut edustavat vanhaa, ylisukupolvista elämää. Tärkeät puut voivat sitoa meidät vaikkapa osaksi oman suvun tarinaa tai asuinpaikkaa. Omaa pihapuuta hoidetaan ja vaalitaan, puiden kaataminen taas voi herättää voimakkaita tunteita ja keskustelua. Eroa saattaa näkyä myös kaupunkilaisten ja maaseudulla asuvien välillä. —Kaupunkipuisto voi osoittautua yllättävänkin tärkeäksi paikaksi, Vainio miettii.

TUTKIMUKSEN AINEISTON KERUU on parhaillaan käynnissä, ja siihen voi osallistua kuka tahansa, joka tuntee itsensä suomalaiseksi. Tutkimukseen osallistuva pääsee kertomaan itselleen tärkeästä puusta ja suhteestaan siihen. Osa kyselyyn vastanneista kutsutaan tarkempaan haastatteluun, ja valokuvaaja kuvaa haastateltavan oman puuystävänsä kanssa. —Lomakevastausten ja haastattelujen sekä analysoimamme suomalaisen kirjallisuuden ja puuvalokuvien pohjalta voidaan muodostaa kuva siitä, mitä puut suomalaisille merkitsevät. Saatua aineistoa voidaan sitten aikanaan analysoida monesta eri näkökulmasta. Suurelle yleisölle tieteen ja taiteen menetelmiä tullaan avaamaan kiertävässä näyttelyssä vuonna 2022.

Tärkeät puut voivat sitoa meidät osaksi oman suvun tarinaa.” Puut lähellämme -hanke on saanut rahoitusta Koneen säätiön Elintärkeät naapurimme - teemahausta. Siinä laajennetaan naapuruussuhteet käsittämään inhimillisten ja sosiaalisten toimijoiden suhteiden lisäksi ei-inhimillisiin elollisiin olentoihin. Hankkeessa on mukana metsätieteiden, kirjallisuuden ja kulttuuriantropologian tutkijoita sekä valokuva- ja äänitaiteilijoita. www.uef.fi/puutlahellamme

KYSELYLOMAKE

https://elomake.uef.fi/ lomakkeet/23930/ lomake.html

SAIMA

3

2019 35


Käänteinen opetus on onnistunut silloin, kun opiskelijat voivat haastaa opettajan.”

Parempia tuloksia flippaamalla Muuttuvat työelämätaidot vaativat muutosta myös korkeakouluopetukselta. Itä-Suomen yliopistossa opetusta lähdettiin tietoisesti muuttamaan jo joitakin vuosia sitten. TEKSTI NINA VENHE KUVA VARPU HEISKANEN

MUUTTUNEESSA maailmassa pärjäävät

tötiedon ohella, tiivistää yliopistotutkija

tarkoituksena oli kääntää opetus ”nurin-

parhaiten ne, joilla on uuden oppimisen

Erkko Sointu.

päin” eli antaa luentomateriaali opiskeli-

keinot sekä 2000-luvun työelämätaidot

Sointu on mukana Ameba-tiimissä,

joille ennen yhteistä tapaamista esimer-

hallussaan. – Meidän tehtävämme on

joka vuonna 2015 alkoi viedä yliopis-

kiksi videolla tai muutoin teknologiaa

antaa opiskelijoille näitä valmiuksia sisäl-

to-opetusta käänteiseen suuntaan. Sen

hyödyntäen. Materiaalista esiin nousseita

36 SAIMA

3

2019


SAMAN TIEN VAUHTIIN – Ei kai töissäkään kukaan mene palaveriin täysin valmistautumattomana? Miksi niin pitäisi tehdä opiskellessa? Näin pohtii flippauksen etuja erityispedagogiikan opiskelija Riina Kovanen. Hänellä on kokemusta sekä flipatuista kursseista että perinteisin keinoin toteutetusta opetuksesta. – Flipatuilla kursseilla olemme saaneet etukäteen vaikka jonkin artikkelin luettavaksi tai videon katsottavaksi. Niihin liittyen olemme saaneet myös kotitehtäviä. Sillä poikkeuksella, että nämä kotitehtävät tehdään ennen kuin kontaktiopetus on edes alkanut. – Aluksi se tuntui työläältä ja ärsyttävältäkin, ja tyyliin tottuminen vei oman aikansa. Mutta flippauksen myötä olen oppinut selvästi oppimisesta enemmän, mikä on suuri etu tulevassa erityisopettajan työssäni.

Riina Kovanen pitää hyvänä sitä, että flipatuilla kursseilla opiskelijoiden yhteistyö on vahvaa ja kaveria autetaan.

Kovasen mukaan hienoa on, kun kurssille tullessa opittavan aiheen huomaa hautuneen mielessä jo jonkin aikaa ja kysymyksiä aiheesta kykenee esittämään heti ensimmäisellä tapaamiskerralla. Aikaa ei mene asian omaksumiseen, vaan oppimisessa ja ajattelussa päästään vauhtiin heti kurssin alusta lähtien. – Nyt flippaus tuntuu olevan jo luonteva osa opetustamme, ja se on tuonut mukanaan myös vaihtelua ja mielekkyyttä. Vaikka flippausta on pääasiassa tehty vasta vanhempien opiskelijoiden keskuudessa, on Kovanen pohtinut käänteisen opetuksen viemistä tulevaisuudessa myös peruskouluun. – Toki olen miettinyt, miten sitä voi hyödyntää tulevassa työssäni. En näe mitään estettä sille, etteikö tätä voisi toteuttaa nuorempienkin oppilaiden kanssa – tietysti ikäkausi huomioon ottaen.

Olen oppinut selvästi oppimisesta enemmän, mikä on suuri etu tulevassa työssäni.”

kysymyksiä opiskeltiin syvemmin yhdessä

– Esimerkiksi lääketieteen opetukses-

varsinaisen kurssin kontaktitapaamisissa.

sa flipatulle kurssille osallistunut opiske-

– Käänteinen opetustapa painottaa

lija laati 85 prosentin todennäköisyydellä

– Tällä hetkellä näyttää, että muutoksen suunta on oikea, mutta hidas. Tutkijat eivät tosin odotakaan, että

ongelmanratkaisu- sekä vuorovaikutus-

paremman B-lausunnon lääkkeiden

uudet oppimisympäristöt omaksutaan ker-

taitoja. Aiemman passiivisen roolin sijaan

erityiskorvattavuudesta kuin perinteiseen

ralla, vaan tarkoitus on edetä portaittain.

opiskelijat pääsivät aktiivisiksi toimijoiksi.

opetukseen osallistunut. Tuoreen tutkimustuloksen mukaan

– Flippaus sisältää jotain perinteistä, mutta samalla tarpeeksi jotain uutta. Opet-

PIKKUHILJAA YLIOPISTOSSA levisi sana

opiskelijat myös arvioivat käänteisen

taja voi hyödyntää flippauksessa aiempia

”flippaavista” opettajista eli flippareista,

opetuskurssin jälkeen käänteistä opetusta

materiaalejaan lisäämällä niihin uusia

joiden kursseilta valmistutaan paremmin

käyttävät opettajat paremmiksi opettajiksi,

opetuksen elementtejä ja teknologiaa.

kuin ennen.

asiantuntijoiksi ja teknologian käyttäjiksi.

– Alusta lähtien olemme korostaneet,

– Flippaus muuttaa opettajan roolia.

Molemmat tutkijat muistuttavat, ettei flippauskaan ratkaise kaikkea. Luentojakin

että opetuksen muutosta varten tarvi-

Käänteinen opetus on onnistunut

voidaan yhä pitää, sillä erilaiset opetusme-

taan yhteistyötä. Kyse on suuren laivan

silloin, kun opiskelijat voivat haastaa

netelmät palvelevat erilaisia tilanteita.

kääntämisestä, joten opettajia ei voi jättää

opettajan – ja ikään kuin imeä hänestä

yksin tässä tarvittavassa muutoksessa.

sen kaiken tiedon, mitä opettajalla on

joita työelämässä tarvitaan, kehitty-

aiheesta antaa.

vät kuitenkin jo lyhyen flippauskurs-

Mukaan saatiinkin yliopiston johto, ja myöhemmin rahoitusta ministeriöltä.

– Tutkimustemme mukaan ne taidot,

sin aikana. Opiskelijalähtöisyys antaa

Flippareita ja flipattuja kursseja alkaa

APULAISPROFESSORI Teemu Valtonen

myös mahdollisuuden turvallisempaan

Itä-Suomessa olla jo melkoinen määrä –

kertoo, että flippauksen tutkimus on kul-

opiskeluilmapiiriin sekä vahvempaan

ja tutkimustulokset puhuvat puolestaan.

kenut muutoksen rinnalla koko ajan.

ohjaukseen.

SAIMA

3

2019 37


Hyvä alku opinnoille Itä-Suomen yliopistossa avattiin jo toinen syyslukukausi uudenlaisen orientaation merkeissä. Uudistuksen tavoitteena on, että jokaisen uuden opiskelijan opinnot käynnistyisivät mahdollisimman sujuvasti ja antaisivat hyvän pohjan tulevaan. TEKSTI NINA VENHE KUVA RIIKKA MALIN

AIEMMIN ORIENTAATIO sisälsi useita

opintoihinsa ja opiskeluympäristöönsä

massaluentoja, ja opiskelijat olivat opin-

itsenäisesti jo kesällä. Uuden opiskelijan

toja aloittaessaan passiivisia kuuntelijoita,

sivustolla oli esimerkiksi menneenä kesä-

kertoo opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen. Saadun palautteen mukaan uusien opiskelijoiden orientaatiota haluttiin lähteä uudistamaan yhteistyössä oppiaineiden kanssa. Luonnollista oli tehdä se yliopistossa tutkimusperustaisesti, kun kansallisesta OHO-kärkihankkeesta saatiin vielä samanaikaisesti asialle tukea ja resursseja.

Itsenäinen ennakkoorientoituminen auttaa siis uusien asioiden omaksumisessa jo etukäteen.”

Hankkeessa on kehitetty opiskeluhyvinvointia ja opintojen hyvää alkua, ja

nä käyty lähes 28 000 kertaa. Uusille opiskelijoille tehtiin toissa syksyn orientaation jälkeen alkuohjauskysely, jossa kuultiin opiskelijoiden kokemuksia opintojen aloituksesta. Kyselystä vastasivat ohjauksen koulutuksen asiantuntijat projektitutkija Päivi Rosenius ja yliopistonlehtori Leena Penttinen. Kyselyssä selvisi, että etenkin ennakkomateriaalia pidettiin hyvänä.

– Lisäksi on järjestetty erilaisia yh-

– Vastanneista noin 97 prosenttia ker-

mukana ovat olleet Opintopalveluiden toi-

teisöllisiä orientaatiotapahtumia; infoja,

toi pitäneensä verkossa olevaa ennakko-

mijoiden ohella myös Itä-Suomen yliopis-

tietoiskuja ja työpajoja, joihin opiske-

materiaalia erittäin hyvin tavoitettavana.

ton ohjauksen koulutuksen asiantuntijat.

lijat osallistuvat tarpeidensa mukaan.

Itsenäinen ennakko-orientoituminen

Ensimmäisellä viikolla järjestämme myös

auttaa siis uusien asioiden omaksumises-

sen opiskelijoiden ohjauksen, opiskelu-

Tietotori-tapahtuman, jossa esittäytyvät

sa jo etukäteen.

hyvinvoinnin ja työelämäyhteyksien

opiskelijoille palveluita tuottavat tahot.

– Lisäksi käynnistimme kolmevuoti-

kehittämisohjelman, jonka yhteydessä

Pasasen mukaan tulevina vuosina keskitytään parantamaan myös maisteri-

opiskelijan ”hyvää ensimmäistä opis-

ORIENTAATIOUUDISTUKSESSA aiemmat

vaiheen ohjausta nyt kun kandidaattivai-

keluvuotta” lähdettiin määrätietoisesti

massaluennot muutettiin monipuolisek-

heen opiskelijoiden orientaatio on saatu

edistämään.

si ympärivuotista opiskelua tukevaksi

hyvälle mallille.

Kampuksilla orientaatio on edennyt oppiaineesta yleiseen yliopistolliseen informaatioon. Kukin oppiaine sekä osa

PREorientaatioksi eli avoimessa verkossa tarjolla olevaksi verkkomateriaaliksi. Kun opiskelija vastaanottaa opiske-

– Orientaatiouudistusta ja tuutorointiprosessiamme on ollut ilo esitellä Suomen ulkopuolellakin. Etenkin yksiköiden välistä

tiedekunnista tuottaa omaa orientaa-

lupaikan, hän pääsee tutustumaan ver-

yhteistyötä on ihasteltu, mikä on hienoa,

tio-ohjelmaa opiskelijoilleen.

kossa olevan ennakkomateriaalin avulla

sillä yhdessähän näitä asioita tehdään.

Luokanopettajaopiskelijoiden tutorit lukuvuoden avauspäivänä Joensuun kampuksella.

38 SAIMA

3

2019


ALUMNI

”Yliopistostamme on hyvä ponnistaa maailmalle” Vuoden alumniksi valittiin lokakuussa Medfiles Oy:n toimitusjohtaja Tuija Keinonen. Hän on valmistunut proviisoriksi vuonna 1989 ja väitellyt farmasian tohtoriksi vuonna 2003. TEKSTI MARIANNE MUSTONEN KUVA STUDIO-LIISA

KEINONEN KERTOI Vuoden alumni -ni-

liike-elämään sekä kulttuuriin, Keinonen

mityksen olleen mukava yllätys.

totesi.

— Olen todella otettu tästä valinnasta

— Kaikista näistä muutoksista olen

ja luottamuksen osoituksesta. Arvostan

oppinut valtavasti, ja ne ovat luoneet

tätä suuresti, sanoi Keinonen.

vankkaa pohjaa tulevaan. Olen esimer-

— Yliopistolla on ollut hyvin suu-

kiksi saanut toimia yliopistossa ohjaus- ja

ri merkitys elämässäni. Se on luonut

johtoryhmissä, puhujana tapahtumissa ja

jykevän pohjan ja ollut läsnä työurallani

yliopiston apteekin sekä yliopistosäätiön

oikeastaan koko ajan, tavalla tai toisella.

hallituksissa.

Tämän toivon säilyvän jatkossakin. Pohjois-Karjalan Polvijärveltä ko-

OPISKELUAJOISTA Keinonen muista

toisin olevan Keinosen uran merkittäviä

erityisesti orgaanisen kemian ja lääkkeen

käännekohtia ovat olleet proviisorin

valmistuksen harjoitustyöt, jotka olivat

tutkinnon suorittaminen ja työpaikan

erittäin opettavaisia. Vaarallisilta tilanteil-

löytyminen yliopiston kautta. Medfiles

takaan ei kemian laboratoriotöissä aina

on yliopistosta lähtöisin oleva start-up

vältytty.

-yritys. Tärkeää Keinoselle on ollut myös

— Tietenkin mieleen ovat jääneet myös

“Yliopistostamme saa vankan opin ja merkittävän pohjan työelämään.”

KUKA Tuija Keinonen valmistui Kuopion yliopistosta proviisoriksi vuonna 1989 ja väitteli farmasian tohtoriksi vuonna 2003.

farmasian tohtoriksi valmistuminen työn

ratkiriemukkaat opiskelijabileet. Ahke-

MITÄ Keinonen valittiin Itä-Suomen yliopiston

ohessa vuonna 2003.

rasti opiskeltiin, mutta ahkerasti taidettiin

Vuoden alumniksi lokakuussa.

vastapainoksi juhliakin. Mieleen jäi myös

MISSÄ Keinonen on Medfiles Oy:n toimitusjohtaja. Hän toimii myös Viron kunniakonsulina.

— Olen aina ollut hyvin työorientoitunut ja saanut mahdollisuuden edetä

tietynlainen modernius ja mutkattomuus,

työssäni Medfilesilla kliinisten tutki-

miten professorit, muu henkilökunta ja

musten päälliköstä nykyiseksi konsernin

opiskelijat toimivat yhdessä. Yliopisto oli

toimitusjohtajaksi. Olin pitkään myös

hyvä ”koti” nuorelle opiskelijalle.

yrityksen osakkaana. — Viimeisin käännekohta oli yrityk-

— Yliopistostamme saa vankan opin ja merkittävän pohjan työelämään, josta

semme myyminen japanilaiselle pörs-

on hyvä ponnistaa maailmalle – olipa se

silistatulle CRO-alan yritykselle kaksi

sitten lähelle kotikaupunkiin, kotimaahan

vuotta sitten. Tästä avautui mielenkiin-

tai kauas kansainvälisille markkinoille,

toinen maailma Japaniin ja koko Aasian

Keinonen muistutti.

SAIMA

3

2019 39


UEF// KAMPUKSET ENNÄTYSSUURI VALAJUHLA KUOPIOSSA Kuopion kampuksen tähän asti suurimpaan lääkärien ja hammaslääkärien valajuhlaan osallistui kaikkiaan 570 henkeä. Lokakuussa pidetyssä juhlassa valan vannoi 125 lääkäriä ja 30 hammaslääkäriä, ja lisäksi tilaisuuteen osallistui heidän omaisiaan. Juhlassa puhunut arkkiatri Risto Pelkonen muistutti nuoria lääkäreitä yksilön tasavertaisen kohtaamisen ja vuorovaikutuksen tärkeydestä potilastyössä.

Syksyn tiedetapahtumat vetivät väkeä Itä-Suomen yliopisto järjesti syksyllä kolme suurelle yleisölle suunnattua tiedetapahtumaa Joensuun ja Kuopion kampuksilla. Tapahtumissa vieraili tuhansia tieteestä ja tutkimuksesta kiinnostuneita. SYKSYN TIEDETAPAHTUMAT käynnistyi-

Syys- ja lokakuun vaihteessa yliopisto

vät elokuussa järjestetyillä Tieteen päivien

järjesti yhteistyökumppaneidensa kanssa

sessioilla. Tieteen päiviä vietettiin Joen-

ensimmäistä kertaa Ilmastoiltapäivän

suussa osana Joen yötä ja Kuopiossa osana

molemmissa kampuskaupungeissaan osana

Kuopio juhlii -tapahtumaa.

valmisteilla olevaa yliopiston ilmasto-oh-

Euroopan laajuista Tutkijoiden yötä

jelmaa. Ilmastoiltapäivässä tuotiin erilaisin

vietettiin 27. syyskuuta. Kampuskaupun-

konkreettisin esimerkein esille yliopiston

geissa oli tarjolla tieteeseen ja tutkimuk-

monipuolista ilmastoon liittyvää tutkimusta,

seen perustuvia vuorovaikutteisia työpajo-

opetusta ja osaamista sekä yliopiston arjen

ja kaikenikäisille.

työhön liittyvää ilmastotyötä ja osaamista.

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TUTKIJOIDEN JULKAISUTOIMINTA ON VAIKUTTAVAA USEALLA ERI ALALLA Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden julkaisutoiminta on vaikuttavaa usealla eri alalla, osoittaa PLOS Biology -tiedelehdessä elokuussa julkaistu Stanfordin yliopiston tutkimus. Tutkimus tarkasteli noin 100 000 huippututkijan julkaisutoiminnan vaikuttavuutta kaikilla tutkimusaloilla. Itä-Suomen yliopistosta erityisesti kliinisen lääketieteen tutkijoiden julkaisutoiminta huomioidaan listalla, ja muita vaikuttavia aloja ovat biolääketieteellinen tutkimus, metsätieteet, biologia, ympäristötieteet ja fysiikka. Kaikkiaan 57 Itä-Suomen yliopiston tutkijaa on listattu maailman noin 100 000 vaikuttavimman huippututkijan joukkoon, kun tarkastellaan koko tutkijanuran kattavan julkaisutoiminnan vaikuttavuutta.

YLIOPISTO ISOSTI MUKANA UUDESSA DIGIKESKUKSESSA Kuopion kampuksen ilmastoiltapäivän ohjelmassa oli tarjolla monipuolisesti konkreettista tietoa ilmastonmuutoksesta ja sen aiheuttamista terveysvaikutuksista.

40 SAIMA

3

2019

Itä-Suomeen ollaan rakentamassa digiteknologian ja tekoälyn TKI-toimintaympäristöä Digikeskusta. Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoimassa EAKR-hankkeessa Itä-Suomen yliopiston alueena ovat digitalisaatio ja tekoäly, johon liittyy myös virtuaali- ja lisätty todellisuus. Digikeskus tukee kumppaneita uuden digiteknologian soveltamisessa ja toimii kanavana yliopiston ja ammattikorkeakoulun osaamisen tarjontaan organisaatioille ja yrityksille.


TÄSSÄ OVAT UUDET UEF-LÄHETTILÄÄT Itä-Suomen yliopiston UEF-lähettiläskonsepti on toiminut menestyksekkäästi kuusi vuotta. Uudet UEF lähettiläät lukuvuodelle 2019–2020 ovat oikeustieteiden opiskelija Aino Koskivirta, luokanopettajaopiskelija Essi Holmberg, kauppatieteiden opiskelija Jannariina Nissinen, tietojenkäsittelytieteen opiskelija Jenni Kortelainen, kulttuurintutkimuksen opiskeli-

ja Kerttuli Karles, biologian opiskelija Kreeta Holopainen, ravitsemustieteen opiskelija Maija Ristimäki, metsätieteen opiskelija Reetta Kangaslampi, psykologian opiskelija Riikka Lindholm, sosiaalipsykologian opiskelija Roosa Tähtinen, biolääketieteen opiskelija Sara Leskinen ja lääketieteen opiskelija Viivi Kaaronen.

VALTAKUNNALLINEN URASEURANTA JATKUU MARRASKUUSSA Vuonna 2014 Itä-Suomen yliopistosta valmistuneet maisterit, lastentarhaopettajat ja farmaseutit, sekä vuonna 2016 tohtorin tutkinnon suorittaneet pääsevät kertomaan, mitä he ajattelevat tutkinnostaan sekä työuransa alusta. Marraskuun loppuun saakka jatkuva kysely on osa Aarresaari-verkoston uraseurantaa. https://www.uef.fi/-/valtakunnallinenuraseuranta-on-alkanut

MIIA KIVIPELTO Professori Lähettiläät ovat yliopiston opiskelijoita, jotka tekevät omaa yliopistoaan tunnetuksi oppilaitoksissa, messuilla ja eri tapahtumissa sekä jakavat kokemuksiaan opiskelijaelämän arjesta sosiaalisessa mediassa.

Tapio Määttä akateemiseksi rehtoriksi ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON akateemi-

MIIA KIVIPELTO PALKITTIIN URAAUURTAVASTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA Professori Miia Kivipelto sai syksyllä UCLA:n Arthur C. Cherkin -palkinnon tunnustuksena uraauurtavasta tutkimuksesta muistisairauksien riski- ja suojatekijöiden kartoittamisessa. Palkintoluennossaan Kivipelto kertoi dementian ehkäisystä monialaisella elintapaohjelmalla FINGER-tutkimuksessa ja World-Wide FINGERS -verkostossa.

HUMANISTIEN TYÖELÄMÄYHTEYKSIÄ KEHITETÄÄN Itä-Suomen yliopiston humanistisessa osastossa on käynnistynyt kolmivuotinen Humanistit uudis­ tuvassa työelämässä (Genera) -hanke. Hankkeen keskeinen tavoite on parantaa humanistisilla koulutusaloilla opiskelevien ja niiltä valmistuneiden työelämäyhteyksiä erityisesti Itä-Suomessa.

seksi rehtoriksi on valittu ympäristöoikeuden professori ja oikeustieteiden laitoksen johtaja, OTT Tapio Määttä. Hän aloittaa tehtävässä vuoden 2020 alussa. Yliopiston hallitus painotti valinnassa erityisesti Määtän monipuolista ja

OIKEUSTIETEEN MOOCKURSSIT ON AVATTU

syvällistä osaamista yliopiston toiminnasta ja rakenteista, näyttöjä koulutuksen kehittämisessä ja yhteistyötaitoja tiede- ja oppiainerajojen yli. Määttä on toiminut vuodesta 2000

työskennellyt oikeustieteiden laitoksen

alkaen ympäristöoikeuden professo-

johtajana ja kauppa- ja oikeustieteiden

rina Joensuun yliopistossa ja sittem-

varadekaanina Joensuun yliopistossa ja

min Itä-Suomen yliopistossa. Hän on

laitosjohtajana Itä-Suomen yliopistossa.

Itä-Suomen yliopisto on ensimmäisenä suomalaisena yliopistona luonut oikeustieteeseen kaikkien suoritettavissa olevat avoimet verkkokurssit. MOOC-kursseina avatut Oikeustieteen perusteet ja Juridinen kirjoittaminen ja tiedonhankinta antavat perusvalmiuksia oikeustieteen opiskeluun.

SAIMA

3

2019 41


PUHEENVUORO

Dialogitaitoja digiajan johtamiseen

J

ohtamisen kurssilla opiske-

pääomaa, on ristiriitojen kohtaaminen

lijat miettivät, millainen on

tärkeämpää kuin niiden ratkaisemi-

hyvä johtaja. Vastauksissa

nen: ei vältellä, ei paeta eikä piilotella.

korostui, että hyvä johtaja

Tulostavoitteiden puristuksessa dialogi

kuuntelee.

saattaa tuntua hitaalta, mutta ilman

Dialogi (dia = läpi; logos =

dialogia väärinkäsitykset asioiden

sana) on vuorokuuntelua, joka synnyt-

kulusta saavat helposti vallan. Dialogi

tää luottamusta. Kuulluksi tuleminen

on ’oikotie’ yhteiseen ymmärrykseen,

on voimaannuttava ja innostava koke-

sillä huhujen oikominen on aikaa

mus. Dialogi ei ole tiedon jakamista,

vievää. Dialoginen työkulttuuri auttaa

vaan omien ajatusmallien kyseen-

sitoutumaan yhteisiin päätöksiin.

alaistamista ja eläytymisestä toisen

Dialogiin kuuluu keskeneräisyys,

kokemuksiin. Dialogi edellyttää kes-

kokeilut ja niihin kannustaminen.

kinäistä luottamusta, koska sillä ei ole

Erilaiset näkökulmat edellyttävät

ennalta määrättyä suuntaa. Dialogissa

luottamusta ja rohkeutta. Johtajuus ja

ei tavoitella harmoniaa, vaan uusia

esimiestyö -kurssin opiskelija pohti

ratkaisuja. Dialogissa luodaan yhteisiä

oppimispäiväkirjassaan: ”Pitää uskal-

merkityksiä asioille purkamalla ajatus

taa kertoa omat ideansa ja ajatuksensa,

oikeassa tai väärässä olemisesta.

vaikka toiset saattavat ampua ideat

Ilman kuuntelemisen taitoa kuulen

alas. On luotettava kavereihin, ettei ne

toisen puheessa vain omat tulkintani,

naura.” Dialogi vahvistaa kollektiivista

mutta dialogissa annan toiselle luvan

oppimista ja sen soisi yleistyvän ope-

vaikuttaa ajatteluuni. Dialogi antaa

tuksessa. Jännite aiempien käsitysten

mahdollisuuden luottaa, vaikka olisin

ja uusien ajatusten välillä ruokkii

eri mieltä asiasta.

uteliaisuutta ja motivoi oppimaan.

Konfliktien johtamisen kolme

Dialogi ruokkii analyyttisen ajattelun

teesiä ovat: 1. Kuuntele 2. Kuunte-

kehittymistä. Tulevaisuuden asian-

le ja 3. Kuuntele lisää. Dialogi sopii

tuntijuus on aiempaa vuorovaikuttei-

ristiriitojen käsittelyyn, sillä se lisää

sempaa ja monitieteisempää. Myös

tilannetajua ja ymmärrystä kokonai-

jatkuvan oppimisen kulttuuri tarvitsee

suudesta. Dialogi edellyttää kiireetöntä

tuekseen dialogia. Kauppatieteiden

läsnäoloa: joskus hiljaisemman on

laitoksella käynnissä olevassa akkredi-

opittava puhumaan ja puheliaamman

tointiprosessissa tiivistetään dialogista

kuuntelemaan. Jos ei saa sanoa sanot-

toimintatapaa elinkeinoelämän kanssa

tavaansa ja koe tulevansa kuulluksi,

opetuksessa ja tutkimuksessa. Moni-

turhautuminen taannuttaa dialogin

äänisyyttä tarvitaan uusien ratkaisu-

ja luottamus kuihtuu. Kun jännitteet

jen löytämiseksi yhteiskunnallisiin

syövät organisaation luottamus-

haasteisiin.

42 SAIMA

3

2019

Tulevaisuuden asiantuntijuus on aiempaa vuorovaikutteisempaa ja monitieteisempää.”

KUKA Yliopistonlehtori Mirjami Ikonen MITÄ Ikonen tutkii johtajuutta ja erityisesti luottamusta niin työpaikolla kuin erilaisissa verkostoissakin. Hän on saanut Itä-Suomen yliopiston Taitava Opettaja palkinnon vuonna 2018 ja Suomen Ekonomien myöntämän kollektiivisen opetuspalkinnon 2019.

MISSÄ Ikonen työskentelee kauppatieteiden laitoksella Joensuun kampuksella.

SEURAA KOLUMNISTEJA PUHEENVUOROJA-BLOGISSA blogs.uef.fi/puheenvuoroja


UEF// tapahtuu

TIEDEKAHVILA – JUMITTAAKO SELKÄ JA KANGISTUUKO KOIPI? Tule tapaamaan Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin uutta taiteellista johtajaa ja hakemaan vinkit liikunnalliseen päivään! Tanssija Riku Lehtopolku on jututettavana ja tanssitettavana Itä-Suomen yliopistolla tiistaina 5.11. klo 13.30 Snellmania –rakennuksen toisen kerroksen kahvilassa. Luvassa sekä tanssin että liikkuvuuden taikaa – kokeile itse!

METSÄTIETEEN OSASTON STUDIA GENERALIA

KASVATUSTIETEEN PÄIVÄT 2019

Metsätieteiden osaston Studia Generalia -luentosarjassa

Kasvatustieteen päivillä Joensuussa pohditaan, miten

tarkastellaan metsäbiotaloutta muun muassa tieteen, yri-

pedagogit, kasvattajat ja ohjaajat oppivat navigoimaan

tysmaailman, kansantalouden ja luonnonsuojelun näkö-

oppimisen muuntuvassa maisemassa sekä millaisia

kulmista. Kaikille avoimet luennot järjestetään Joensuun

haasteita aikuisten arki- ja työmaisemien muutokset

yliopistokampuksella Carelia-rakennuksen C2-salissa

lisäävät tähän kokonaisuuteen. Lisäksi kysytään, mihin

klo 17–19.

pysyvään voimme itse tukeutua ja mihin ankkuroi-

13.11. metsäjohtaja Karoliina Niemi Metsäteollisuus ry:stä esitelmöi aiheesta Suomen metsäteollisuus tulevaisuuden bio- ja kiertotaloudessa ja 27.11. toiminnanjohtaja Eki

da tulevan sukupolvemme. Kasvatustieteen päivät järjestetään 21.–22.11. Päivien pääpuhujia ovat yliopistonlehtori Lucila

Karlsson Suomen Ladusta aiheesta Suomen metsät luonnon

Carvalho Maaseyn yliopistosta sekä professori Minna

virkistyskäytön ja ulkoilun näkökulmasta katsottuna.

Huotilainen Helsingin yliopistosta.

LISÄÄ UEF-TAPAHTUMIA VERKKOSIVUJEN TAPAHTUMAKALENTERISTA uef.fi/ajassa/tapahtumat

SAIMA

3

2019 43


Profile for University of Eastern Finland

Saima 3/2019  

Saima 3/2019  

Profile for uniuef