Page 1

SAIM A HYVÄLLÄ TIETEELLÄ ON TEKIJÄNSÄ Itä-Suomen yliopistolehti 2|2018

10

VESI ON RISTIRIITOJEN LÄHDE Tutkijat etsivät keinoja eri näkemysten yhteensovittamiseksi

16 SITÄ SAA,

MITÄ MITTAA

Laatutiedolla parempaa diabeteksen hoitoa

22 DIGIEVÄÄT REPUSSA

Teknologiakasvatusta perhepäivähoitoon

36 UUSIKSI SEKÄ

TILAT ETTÄ OPETUS

Ihmisen biologiaa uudella tavalla


PÄÄKIRJOITUS

Vesi vanhin voitehista Itä-Suomen yliopisto JOENSUU PL 111, 80101 JOENSUU KUOPIO PL 1627, 70211 KUOPIO SAVONLINNA PL 86, 57101 SAVONLINNA

T

ämän Saima-lehden nume-

Veden ja vesiympäristöjen tutkimuk-

ron teemana on vesi. Se on

seen kannattaa siis panostaa. Siksi olemme

aina ajankohtainen ja rele-

nyt käynnistämässä Itä-Suomen yliopistos-

vantti teema, onhan puhdas

sa Vesiympäristö vaurauden ja hyvinvoinnin

vesi kaiken elämän edellytys.

kiihdyttäjänä -tutkimusohjelmaa, joka yhdistää

Ilmaston lämpenemisen ja

kansainvälisesti korkeatasoisen luonnontie-

väestön kasvun myötä veden määrä, saatavuus,

teellisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuk-

puhtaus ja käyttäytyminen ekosysteemeissä

semme vesikysymysten ympäriltä. Esimerkkei-

nousevat koko ajan merkittävämmiksi globaa-

nä tästä ovat vesistöjen mikromuovitutkimus,

leiksi kysymyksiksi ja vaikuttavat kaikkiin elä-

muiden orgaanisten ja epäorgaanisten

mänaloihin kaikilla yhteiskunnallisilla tasoilla.

haitta-aineiden tutkimus ja analyysiosaaminen

Vesiympäristö on myös herkkä indikaattori luonnon tilalle ja luonnonvarojen käytölle.

sekä kansainvälisen vesioikeuden ja -politiikan tutkimus.

Kaikki luonnon ja ihmisen toiminnan seuraukset päätyvät lopulta vesiin. Siitä ajankohtaiJULKAISIJA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO PL 1627, 70211 KUOPIO PUH. 0294 45 1111 WWW.UEF.FI TOIMITUS SAIMA@UEF.FI ETUNIMI.SUKUNIMI@UEF.FI WWW.UEF.FI/SAIMA PÄÄTOIMITTAJA SARI ESKELINEN PUH. 050 361 9280

sena esimerkkinä on vesiin kertyvät erilaiset muovit, joiden katastrofaaliset vaikutukset merten ja järvien ekosysteemeihin alkavat vasta nyt pala palalta valjeta. Vesistöjen hyvinvointi on myös keskeistä luonnon käyttöön perustuvissa elinkeinoissa, kuten esimerkiksi Itä-Suomelle tärkeissä maaja metsätaloudessa, matkailussa ja mineraalitaloudessa. Vesi liittyy keskeisesti myös ajankohtaisiin bio- ja kiertotalouden kysymyksiin.

Pyrimme kansainväliseen kärkeen myös vesitutkimuksessa.”

TOIMITTAJAT ULLA KALTIALA MARIANNE MUSTONEN NINA VENHE VALOKUVAAJAT VARPU HEISKANEN RAIJA TÖRRÖNEN TAITTO GRANO OY PAINO GRANO OY

Tutkimusohjelma mahdollistaa vaikuttavien ratkaisujen löytämisen monitieteellisellä yhteistyöllä, joka syventää ymmärrystä vesiympäristön havainnoinista, hoidosta ja merkityksestä yritystoiminnalle, terveydelle ja virkistäytymiselle. Tavoitteena on luoda Itä-Suomeen vahva ”vesibrändi”, josta on hyötyä yksilöille, ympäristölle ja yhteiskunnalle. Strategiamme mukaisesti luomme vahvalla perustieteisiin pohjautuvalla monitieteisellä

LEVIKKI

tutkimuksella ratkaisuja maailmanlaajui-

7 000 KPL ISSN-L 1798-5005 ISSN 1798-5005

siin haasteisiin. Ympäristön muutoksen ja

ILMESTYMINEN

ja metsäbiotalouden monitieteisessä tutkimuk-

3 KERTAA LUKUVUODESSA SEURAAVA NUMERO ILMESTYY MARRASKUUSSA 2018

sessa. Nyt pyrimme siihen myös vesitutkimuk-

luonnonvarojen riittävyyden osalta olemme jo kansainvälisessä kärjessä ilmastonmuutoksen

sessa. Tutkimuksen käytäntöön soveltamisessa teemme vahvaa yhteistyötä muiden oppi- ja

KANNEN KUVA VARPU HEISKANEN

tutkimuslaitosten sekä erityisesti alan yritysten kanssa. JUKKA MÖNKKÖNEN REHTORI

2 SAIMA

2

2018


SISÄLLYS

26 NYT EI HUVITA

20

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ NANOTEKNIIKASTA

30

10

VESI HAASTAA YHTEISTYÖHÖN

TUTKIVAT TANSSIJAT

Lasse Peltonen

19

24

Emilia Korkea-aho

Ilkka Fagerlund

LOBBAUKSEN TUTKIJA

38

MINIAIVOJEN KASVATTAJA

Vesi nostaa ristiriidat näkyviin ...............................................................10 Biohiili poistaa hulevedestä ravinteet ja raskasmetallit....................14 Maailman puhtaimmasta juomavedestä on pidettävä huolta..........15 Diabeteksen hoitotasapaino riippui asuinpaikasta ......................... 16 Hyvä, paha lobbaus....................................................................................19 Nanotekniikasta ratkaisuja kestävään kehitykseen ..........................20 Digireput tuovat teknologian perhepäivähoidon arkeen ..................22 Aivoja labrasta – tai ainakin melkein ................................................ 24 Sote-johtamisen uudet haasteet ..............................................................25 Seksiin ei tarvitse myöntyä, jos ei huvita...............................................26

VUODEN ALUMNI Kimmo Tiilikainen

Kasvien ravinnepuutostutkimusta virtuaalisesti ja etänä ................28 Tutkivat tanssijat ........................................................................................30 Opiskelijat barrikadeilla ...........................................................................32 Ympäristöllä on suuri vaikutus oppilaiden virkistymiseen ..............33 Uimahallien ja kylpylöiden työolosuhteet hyvällä tasolla .................34 Isosti opiskelijavoimin...............................................................................35 Ihmisen biologiaa uudella tavalla uudessa ympäristössä ................36 Lääkekehityksen näköalapaikalla..........................................................38 Luonnonvaroista huolehtiminen on kestävän kehityksen pohja .....39

SAIMA

2

2018

3


UEF// AJASSA Asianajotoimistossa miehiä ei rohkaista perhevapaille Miespuolisten asianajajien isyys- ja vanhempainvapaat ovat Suomessa suositumpia kuin Kanadassa.

MONTREALISSA TYÖSKENTELEVÄT mies-

kohdistu niin suuria odotuksia esimerkiksi

puoliset asianajajat käyttävät lakisääteisen

uusien asiakkaiden hankkimisessa kuin Kana-

isyysloman sijaan mieluummin vuosilomaa, kun

dassa.

perheeseen syntyy vauva, osoittaa International Journal of the Legal Professions -lehdessä julkaistu tutkimus. Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin miesasianajajien

– Siellä työ on yksilökeskeisempää ja nuorimmiltakin työntekijöiltä edellytetään panostamista markkinointiin, verkostoitumiseen ja uusien asiakkaiden rekrytointiin.

isyys- ja vanhempainvapaille jäämisen motiiveja

Molemmissa maissa asianajotoimistojen työ-

sekä käyttöä helsinkiläisissä ja montrealilaisissa

kulttuuri perustuu pitkälti perinteiseen maskulii-

asianajotoimistoissa. – Suomessa vanhempainvapaat ovat miespuolisten asianajajien keskuudessa selvästi

niseen näkemykseen miehistä perheen elättäjinä. Suomessakin alustavat tutkimustulokset osoittavat, että asenteet isyyslomaan vaihtelevat eri

suositumpia kuin Kanadassa. Osin tätä

sukupolvien keskuudessa. Suuria ikäluokkia

selittää isyysvapaiden pidempi perinne

edustavat asianajotoimistojen johtajat eivät

Suomessa, tutkija Marta Choroszewicz sanoo.

ole juuri käyttäneet isyyslomia, eivätkä välttämättä ymmärrä nuorten miespuo-

Suomessa laki isyysvapaista sää-

listen asianajajien tarvetta osallistua

dettiin vuonna 1978. Kanadassa

varhaiseen lastenhoitoon. Asian-

isyysvapaa on ollut mahdollinen

ajotoimistoissa isyysvapaita

vain Quebecin osavaltiossa

pidetään edelleen valinnaisina

vuodesta 2006 lähtien, ja se

verrattuna esimerkiksi äitiys-

on lyhyempi kuin Suomessa.

vapaisiin.

Isyysvapaan suosiota selittää myös ero suomalaisten ja kanadalaisten asianajotoimistojen työorganisaatiossa. Suomessa nuoret asianajajat työskentelevät tiimeissä, eikä heihin

4 SAIMA

2

2018

– Ei riitä, että lainsäädännössä taataan miehille oikeus perhevapaisiin. Tarvitaan myös ratkaisuja työorganisaatioiden tasolla sekä kollegoiden rohkaisua työpaikoilla, Choroszewicz painottaa.


10

avohoidossa käytettävän harvinaislääkkeen saatavuus selvitettiin 24 Euroopan maassa. Vain kolmessa maassa kaikki olivat saatavilla. Keskimäärin saatavilla oli 5, Suomessa 6, neljässä maassa ei yhtään.

YHDISTELYKÄSITTELY TUHOAA VIRUKSIA TEHOKKAASTI TALOUSVEDESTÄ

MARJOJEN VÄRIAINEISTA SYÖPÄLÄÄKKEITÄ?

Kun klooria ja ultraviolettisäteilyä kestäviä viruksia altistetaan yhdistelykäsittelyssä sekä kloorille että UV-säteilylle, pystytään talousveden sisältämiä kolifageja tuhoamaan tehokkaasti, havaitsi Alyaa Zyara väitöstutkimuksessaan.

Muun muassa mustikan, mustaherukan ja puolukan väriaineiden, antosyaanien, havaittiin lisäävän sirtuiini 6-entsyymin aktiivisuutta syöpäsolussa. Se voi tarjota uusia mahdollisuuksia syövän hoitoon.

VARHAISLAPSUUDESSA ALOITETTU HEMOFILIAN HOITO EHKÄISEE TEHOKKAASTI VERENVUOTOJA

Nanoselluja voi valmistaa nopeammin ja halvemmalla JOENSUUN TIEDEPUISTON järjestämän Start Me Up -liikeideakilpailun voittopotin 20 000 euroa sai joensuulaislähtöinen in-

Erilaisia nanoselluja on kehitetty jo parikymmentä vuotta. – Toimiviakin ratkaisuja on löydetty,

novaatio, joka pyrkii tekemään puupohjai-

mutta niiden varsinainen kaupallistami-

sen nanoselluloosan valmistusprosessista

nen on jäänyt puolitiehen pitkälti juuri

nopeampaa ja tehokkaampaa.

valmistusprosessien kalleuden takia.

Idean keksijä on Itä-Suomen yliopiston puumateriaalitieteen yliopistotutkija Antti Haapala, ja käytännön testauksessa

Näiden takia myös nanoselluloosa on yhä varsin kallista. Itä-Suomen yliopiston Puumateriaali-

mukana on ollut Wood Materials Science

tieteen maisteriohjelma on toiminut hyvänä

-maisteriohjelman opiskelija Arnau Mar-

hautomona idealle, jonka toimivuus on jo

torell Sala. Voittopotin lisäksi innovaatiol-

todistettu yliopistolla laboratoriomittakaa-

le myönnettiin Leitzinger Oy:n 4 900 euron

vassa.

patentointituki.

TIEDONKULUN PUUTTEET HEIKENTÄVÄT HOIDON LAATUA JA MAINETTA Terveydenhuollon tiedonhallinnan ja tiedonkulun puutteet voivat heikentää hoidon laatua, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus. On paljastunut tilanteita, joissa tieto ei ole kulkenut eri osapuolten välillä ja potilastiedot ovat olleet puutteellisia, epäselviä tai olemattomia. Tämän seurauksena hoitoon pääsy on viivästynyt ja on tehty jopa virheellisiä hoitopäätöksiä. Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamassa tutkimuksessa käytiin läpi 80 000 terveydenhuollon vaaratapahtumailmoitusta kymmenen vuoden ajalta.

Haapala pitää tärkeänä, että yliopisto

– Idea on yksinkertaisesti tehdä

on tukenut työtä sen esitutkimusvaiheessa

nanoselluloosan tuotannosta halvempaa,

ja satsaa puutuotteiden ja jalosteiden tut-

nopeampaa ja tehokkaampaa. Kuitujen

kimukseen laajemminkin, muun muassa

hajottaminen energiatehokkaasti on melko

puumateriaalitiedettä tukien.

monimutkainen prosessi. Sen tekninen

Perinnöllisen verenvuototaudin, hemofilian, hoitotulokset ovat lapsilla erinomaiset, kun verenvuotoja ehkäisevä hyytymistekijäkorvaushoito aloitetaan jo varhaislapsuudessa, osoitti valtakunnallinen monikeskustutkimus. Vaikeassa hemofiliassa riskinä ovat jopa henkeä uhkaavat verenvuodot. Yleisimmin verenvuotoja tulee niveliin. Kun hoito aloitettiin ennen vuoden ikää ja ensimmäistä nivelvuotoa, vuosittaisten verenvuotojen määrä jäi lähes nollaan. Lähes puolella ei ollut pitkäaikaisseurannassa nivelvuotoja. Joka viidennelle kehittyi hoidon tehoa heikentäviä vasta-aineita. Niihin tehosi nopeasti aloitettu siedätyshoito.

– Seuraavaksi haemme vielä ideamme

toteutus on onneksi kohtuullisen helppoa

rajoja, suunnittelemme prosessin skaa-

ja menetelmän laajentaminen teolliseen

lausta suuremmaksi ja keskitymme sen

mittakaavaan onnistunee, kertoo Haapala.

ydinkohtien suojaamiseen.

SAIMA

2

2018

5


MUNUAISSIIRTOPOTILAIDEN INFEKTIOKUOLEMIEN RISKI PUOLITTUI Munuaissiirtoihin liittyvien infektiokuolemien riski on Suomessa puolittunut 1990-luvun jälkeen. Niiden yleisin syy ensimmäisen munuaissiirteen saaneilla aikuisilla ovat tavalliset bakteeri-infektiot.

TUNNEÄRSYKKEET NÄKYVÄT FYSIOLOGISISSA MITTAUKSISSA

KIERTOTALOUS HAASTAA KEMIKAALISÄÄNTELYN

Useat fysiologiset mittausmenetelmät kuten sykevälivaihtelu ja aivokuvantaminen soveltuvat myös tunneärsykkeiden mittaamiseen, osoitti Pekka Kuopan väitöstutkimus.

Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää jäte- ja kemikaalisääntelyn nykyistä parempaa yhteensovittamista, osoittaa OTM, HTM Joonas Alarannan väitöstutkimus. Materiaalikierrätys estyy, jos jäännösmateriaaleihin sovelletaan liian raskaita hallinnollisia vaatimuksia ja liian tiukkoja rajoituksia.

Synnyttäjän sepsis pitää tunnistaa nopeasti Sepsis on keskeinen synnytyskuolemien syy, ja äidin sepsis on riski myös sikiölle. Sen nopea toteaminen ja hoito on elintärkeää. Tuoreen katsauksen mukaan seerumin prokalsitoniinieli PCT-pitoisuus voi auttaa paljastamaan sepsiksen perinteisiä tulehdusmerkkiaineita aikaisemmin ja tarkemmin. SEPSIS ON ELIMISTÖN yleistynyt tulehdusreaktio, jonka taustalla on usein bakteeri-infektio. Vaikeaan sepsikseen liittyy elintoimintojen tai verenkierron häiriö tai verenpaineen lasku, joka voi edetä septiseksi shokiksi. Sepsikseen kuolee noin kymmenen prosenttia ja septiseen shokkiin 30 prosenttia sairastuneista. Arviolta puolet lapsivuodeajan sepsiskuolemista voitaisiin estää, jos sepsis havaittaisiin ajoissa, toteavat Benita Tujula, Hannu Kokki, Juha Räsänen ja Merja Kokki Acta Obstetrica et Gynecologica Scandinavica -lehdessä julkaistussa pääkirjoituskatsauksessa. Kirjoittajat ovat Itä-Suomen yliopistosta, KYSistä ja HUSista.

EUROOPASSA ILMENEE 1,8 vakavaa sepsistä tuhatta synnyttäjää kohden. Äidin sepsis lisää sekä ennenaikaisen synnytyksen että vastasyntyneen kuoleman riskiä. Sepsistapauksista 17 prosenttia todetaan ennen synnytystä, 36 prosenttia sen aikana ja 47 prosenttia sen jälkeen. Infektion lähde on useimmiten synnytyskanavassa tai virtsateissä. Sepsiksen diagnostiikkaan suositellaan Suomessa perinteisten tulehdusmerkkiaineiden, seerumin CRP:n ja valkosolujen määrän, lisäksi PCT:n mittausta. Käytännössä PCT:tä mitataan kuitenkin vaihtelevasti. 

KATSAUKSEN MUKAAN PCT-taso nousee vakavassa bakteeri-infektiossa useita tunteja ennen CRP:tä, mikä voi nopeuttaa diagnoosia. CRP on yleinen tulehdusmittari, kun taas PCT on herkempi ja tarkempi erityisesti gram-negatiivisissa bakteeri-infektioissa. Niihin kuuluu E. Coli -bakteeri, joka on tyypillinen synnyttäjien infektioissa. PCT:n on todettu ennustavan myös vastasyntyneen sepsistä perinteisiä tulehdusmerkkiaineita paremmin. PCT:lle ei toistaiseksi ole määritelty raskaudenaikaisia viitearvoja. Kirjoittajien mukaan se voi tutkimustiedon karttuessa kuitenkin osoittautua hyödylliseksi mittariksi myös synnytyksiin ja gynekologisiin toimenpiteisiin liittyvissä vakavissa bakteeri-infektioissa.

6 SAIMA

2

2018

SUOMEN METSÄT KESTÄVÄT 70 MILJOONAN KUUTIOMETRIN VUOTUISET HAKKUUT Suomen metsistä voidaan hakata vähintään 70 miljoonaa kuutiometriä ainespuuta vuodessa seuraavan 90 vuoden kuluessa nykyisen kaltaisella tukki- ja kuitupuuhakkuurakenteella eri puulajeilla, osoittavat Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman FORBIO-hankkeen tuoreimmat skenaariolaskelmat. Hakkuita on mahdollista tehdä jopa 80 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, jos sallitaan joustoa eri puutavaralajien vuotuisissa hakkuumäärissä.

ÄITI EI SAA TYRKYTTÄÄ APUAAN Kun äiti antaa lapsensa tehdä kotitehtävät omaehtoisesti eikä tyrkytä apuaan, auttaa se lasta suuntautumaan pitkäjänteisesti ja sinnikkäästi koulutyöhönsä. Äidin ei pidä kuitenkaan olla välinpitämätön lapsen kotitehtäviä kohtaan, vaan hänen on oltava tukena lapsen tarpeet huomioiden. Tämä selvisi apulaisprofessori Jaana Viljarannan kasvatuspsykologian alan tutkimuksesta, jossa tutkittiin äidin erilaisia tapoja osallistua lapsen kotitehtävien tekemiseen alakoulun luokilla 2.–4. Tutkimus on osa laajempaa Alkuportaat-tutkimusta.


ILMASTON LÄMPENEMINEN HEIKENTÄÄ PUUMAISEN METSÄHAAVAN PUOLUSTAUTUMISTA STRESSILTÄ

SUURRYHMÄTILASSA LASTA TUETAAN YKSILÖNÄ

Kasvien tuottamilla sekundaarisilla aineenvaihduntatuotteilla on tärkeä rooli bioottista ja abioottista stressiä vastaan. Unnikrishnan Sivadasan väitöstutkimus osoitti, että puumaisella metsähaavalla lämpötilan lisäys alensi niiden tärkeimmän puolustuskemikaaliryhmän salisylaattien määrää.

Joensuun normaalikoulussa vuoden alussa auennut kolmen luokan yhteinen suurryhmätila on saanut hyvän vastaanoton. 70 oppilaan suurluokka toimii hyvin yhdessä, ja erilaiset oppijat saavat mahdollisuuden omaksua asioita juuri heille sopivassa ympäristössä uusien fyysisten tilojen myötä.

Vapaa-ajankalastus kiinnostaa tutkijoita SUOMESSA ON noin 1,5 miljoonaa va-

tietoperustaiseksi kehittämiseksi. Tutki-

paa-ajankalastajaa, pitkä rannikkoalue ja

jatohtori Joni Tiaisen johdolla kehitetään

noin 56 000 yli hehtaarin kokoista järveä,

muun muassa vesialueiden virkistyskäytön

mutta vapaa-ajankalastuksen ympärillä on

profilointiin soveltuva menetelmä ja kos-

tehty varsin vähän akateemista tutkimusta.

kikohteiden kalaston arviointiin soveltuva

Itä-Suomen yliopistossa alkoi hiljattain

koekalastusmenetelmä, sekä tutkitaan

professori Anssi Vainikan johtama, vuoden

kuhan lisääntymisaikana tapahtuvan

loppuun kestävä maa-ja metsätalousminis-

vapakalastuksen vaikutuksia kuhakantojen

teriön kalastonhoitomaksuvaroin rahoit-

uusiutumiseen.

tama mittava tutkimushanke, joka paikkaa

ajankohtaisia, sillä vapaa-ajankalastus

modernin vapakalastuksen yhteiskunnallis-

muuttuu jatkuvasti entistä elämyshakui-

ten sekä biologisten näkökohtien tutkimus-

sempaan suuntaan, ja kalastukseen liittyvä

ta. Hankkeen kokonaisrahoitus on lähes

tietotaito ja teknologia kehittyvät nopeasti,

130 000 euroa, ja se toteutetaan yhteistyös-

Tiainen toteaa.

Matkailuliiketoiminnan professori

Voiko vesi pysyä muovipinnalla pallon muotoisena, eikä vain pisarana?

– Tutkimusaiheet ovat merkittäviä ja

tietovajetta yhdistämällä poikkitieteellisesti

sä Luken ja Metsähallituksen kanssa.

MITÄ IHMETTÄ?

– Tutkimustietoa tarvitaan kansainvälisestikin merkittävän luontomatkailure-

Raija Komppulan tutkimusryhmä selvit-

surssin käytön optimoimiseksi ja nopeasti

tää kalastuselämyksen muodostumiseen

muuttuvan vapaa-ajankalastuksen ekologi-

vaikuttavia tekijöitä kalastusmatkailun

sen kestävyyden takaamiseksi.

”Muovin pitää olla jonkin verran vettä hylkivää jo ennestään. Kun siihen tehdään oikeanlainen pintakuviointi, saadaan pinta muuttumaan erittäin vettähylkiväksi. Pulssilaserilla tehdään teräslevyn pintaan sopivanlaista kuviota, käytännössä muutamien mikrometrien kokoisia rakenteita. Sitten teräksessä oleva kuviointi painetaan vettähylkivään muoviin. Kuvio kopioituu peilikuvana muovin pintaan, ja tällöin vesi pysyy pinnalla pallon muotoisena. Tällaista pintaa voidaan käyttää kaikessa, missä halutaan veden valuvan mahdollisimman tehokkaasti pois pinnalta. Suurimmat tekemämme pinnat ovat olleet noin A4-arkin kokoisia.”

PASI VAHIMAA Fotoniikan professori

SAIMA

2

2018

7


KIRJA KIELEN JATKUMOSTA Vesa Koiviston, Marjatta Palanderin ja Helka Riionheimon toimittamassa kirjassa On the Border of Language and Dialect käsitellään kielikäsityksiä. Sen mukaan kielelle ja murteille on turhaa piirtää rajoja, sillä kieli elää jatkumona ihmisten ja valtioiden rajoista välittämättä.

63%

kotona asuvista 65 vuotta täyttäneistä diabeetikkonaisista kokee kipua useammin kuin viikoittain, heistä kolmasosa päivittäin. Diabeetikkomiehillä ja verrokeilla kipua on harvemmin, havaittiin Sisä-Savon DM 65+ -aineistosta.

VERKOSTOAJATTELUSTA SÄÄSTÖJÄ LÄÄKEMENOIHIN Alueellisen lääkehuollon keskittäminen suuriin hankintayksiköihin säästäisi pitkällä aikavälillä julkisissa menoissa ja parantaisi samalla merkittävästi potilaiden hyvinvointia, osoittaa proviisori Jouni Asikaisen väitöstutkimus.

YHDENVERTAISUUS KOROSTUU UUSISSA LIIKUNTALAJEISSA

Idän ja lännen uskontojen yhdistyminen teologian osastossamme on kiehtovaa, sanoo Timo Kallinen.

Kulttuurin ja uskontojen tutkija Timo Kallinen aloitti vuoden alussa uskontieteen, erityisesti kulttuuristen kohtaamisten ja yhteiskunnallisen muutoksen tutkimuksen professorina. Professuuri on uusi, mutta Kallisen mukaan monikulttuurisuudessa ei ole mitään uutta. VAIKKA MONIKULTTUURISUUTTA pidetään

KALLINEN SIIRTYI ITÄ-SUOMEEN teologian

tällä hetkellä mitä ajankohtaisimpana asiana

osastoon Helsingistä, sosiaali- ja kulttuuriant-

toppuuttelee Kallinen asian tuoreuden

ropologian oppiaineesta. Uusi professuuri

kanssa.

keskittyy Rajat, liikkuvuus ja kulttuurien koh-

– Tähän professuuriin liittyvät kysymykset ovat toki juuri nyt pinnalla, mutta tutkijan näkökulmasta samanlaisia haasteita on maailmassa ollut aina. Kallinen muistuttaa, että jopa Suomessa ovat kulttuurit kohdanneet historiassa useaan otteeseen.

taaminen -tutkimusalueeseen, mitä Kallinen odottaakin innolla. – Olen toiminut pitkään Afrikka-tutkijana, ja nyt haluaisin päästä tutkimaan sitä, miten ihmiset näkevät ympäristönsä uskonnollisen muutoksen jälkeen. Esimerkkinä hän kertoo Afrikassa si-

– Eivätkä siihen liittyvät haasteet ole

jaitsevista pyhiä paikoista, joita kristityt ovat

muuttuneet miksikään. Painimme yhä samo-

pitäneet pakanallisina, ja ne ovat sen takia

jen ongelmien kanssa kuin esi-isämme.

jääneet heitteille. Myöhemmin on kuitenkin

Nyt tosin ajankohtaisia teemoja ovat uudet uskonnolliset liikkeet, islam Euroopassa, ideologiat sekä uskonnon ja politiikan välinen suhde.

havahduttu siihen, että kyseiset paikat kiehtovat turisteja, ja niillä on taloudellista arvoa. – Nyt kristittyjen on ollut pakko arvioida suhteensa paikkoihin uudelleen. Pitäisikö niitä

– Monikulttuurisuus antaa sanana tutkimukselle helposti poliittisen leiman. Tärkeää

alkaa suojella – vaikka rahallisen arvon takia? Tällaisissa tutkimuskysymyksissä olisi

kuitenkin on, ettei tutkimukselle aseteta

Kallisen mukaan luonnollista tehdä yhteistyö-

poliittisia tarpeita. Toki tutkimus voi auttaa

tä kulttuurintutkijoiden kanssa.

poliittisessa päätöksenteossa, mutta politiikka ei voi toimia tutkimuksen lähtökohtana.

8 SAIMA

2

2018

– Näin saisimme uuteen aiheeseen laajemman näkökulman.

Uusia liikuntalajeja harrastavat nuoret pyrkivät yhdenvertaiseen, useammille avoimeen ja moninaisuutta kunnioittavaan liikuntakulttuuriin, osoitti Anni Rannikon väitöstutkimus. Lajien harrastajat nostavat esiin nykyisen liikunta- ja urheilutoiminnan ongelmia, kuten mukaan pääsemisen vaikeus, kilpailullisuus, syrjintä ja hierarkkisuus. Samalla reilun pelin eetos kuitenkin kätkee eriarvoisuutta ihannoidessaan liikunnallista taitavuutta ja kehon kyvykkyyttä.

UUTUUSKIRJA PUREUTUU TAITEEN MARKKINALLIS­ TUMISEEN Markkinaperustainen kapitalismi on levinnyt myös taiteen kentälle. Juuri ilmestyneen Art and the Challenge of Markets Volumes 1 & 2 -teoksen tekijät tarkastelevat muun muassa sitä, mitä taiteen markkinallistuminen tarkoittaa eri puolilla maailmaa. MacMillanin kustantaman teoksen ovat toimittaneet professori Erkki Sevänen, yliopistonlehtori Simo Häyrynen ja tutkija Ville Hägg Itä-Suomen yliopistosta sekä Senior Lecturer Victoria D. Alexander University of Londonista. Seväsen, Häyrysen ja Häggin artikkelien lisäksi kirjassa on myös Itä-Suomen yliopiston tutkijan Juhana Venäläisen artikkeli.

Itä-Suomen yliopisto twiittaa tiedeuutisista, tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista. Seuraa tiedettä terveydestä talouteen ja keskustele kanssamme! @UniEastFinland #uef


Superruokaa fermentoidusta kvinoasta Uusille kasvipohjaisille, terveysvaikutteisille elintarvikkeille on nyt kysyntää. Tutkija Carme Plumed-Ferrerin kehittämällä menetelmällä niitä voidaan valmistaa fermentoidusta kvinoasta.

KVINOA ON MONELLE TUTTU gluteenittomana viljavaihtoehtona, mutta Plumed-Ferrer on tuotekehityksessään käyttänyt fermentoitua kvinoaa leivän ja puuron lisäksi muun muassa terveysvaikutteisiin juomiin, smoothieihin ja jopa vegaaniseen pekoniin ja juustoon. Fermentointi on perinteinen keino parantaa elintarvikkeiden säilyvyyttä bakteerikäymisen avulla. Fermentoidut tuotteet voivat olla myös hyväksi suolistolle. Tuttuja esimerkkejä ovat hapanmaitotuotteet ja hapankaali. – Fermentoinnilla voidaan muutenkin parantaa elintarvikkeiden laatua, kunhan valitaan tarkoitukseen sopivat bakteerit, Plumed-Ferrer kertoo. 17 vuoden tutkimustyön pohjalta hän käyttää eri bakteerikantoja ja niiden yhdistelmiä eri tyyppisiin tuotteisiin. – Näin esimerkiksi gluteenittomista leivistä tulee kuohkeampia, rapeakuorisempia ja säilyvämpiä. Smoothieihin, puuroihin ja juomiin taas saadaan korkea probioottipitoisuus, sillä kvinoa on hyvä kasvualusta probiooteille.

PROBIOOTIT OVAT bakteereja, jotka edistävät hyvää mikrobikantaa suolistossa. – Suolistomikrobien merkityksestä sairauksien ehkäisyssä saadaan koko ajan lisää tietoa, ja se lisää myös probioottisten tuotteiden kysyntää. Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa Plumed-Ferrer valmistelee konseptinsa kaupallistamista. Yhteistyökumppaneita on jo löytynyt elintarviketeollisuudesta. Uudenlaisen smoothien probioottivaikutuksista on myös tieteellistä näyttöä. – Kuukauden käyttö vaikutti suotuisasti koehenkilöiden suolistobakteerikantaan. Yhtä tärkeää oli, että maku miellytti.

Carme Plumed-Ferrer sai liikeidealleen kannustusta keväällä startup-yritysten Tahko Ski Lift Pitch -kilpailussa.

– Se on monen mielestä parempi kuin esimerkiksi kaurapohjaisissa tuotteissa. Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä työskentelevällä Plumed-Ferrerillä on koulutus sekä biokemian, bioteknologian että mikrobiologian alalta. Hän päätyi kvinoan pariin hankkeissa, joissa tutkittiin latinalaisamerikkalaisten kumppanien kanssa perinteisiä kvinoatuotteita. Viime vuosina hän on ollut mukana myös savolaisissa kvinoan viljelykokeiluissa, joissa etsitään alueen oloihin sopivinta lajiketta. Plumed-Ferrerin kehittämiä kvinoatuotteita voi maistaa ja myös ostaa Tutkijoiden yössä Matkuksessa 28. syyskuuta.

Kuukauden käyttö vaikutti suotuisasti koehenkilöiden suolistobakteerikantaan.” SAIMA

2

2018

9


Koitajoki on yksi Suomen 100 luontohelmeä kohteista ja Saimaan järvilohen tärkeä kutualue. Joella on kuvattu myös kolmea suomalaista pitkää draamaelokuvaa: Roland af Hällströmin Tukkijoella (1951), Teuvo Tulion Mustasukkaisuus (1953) ja Markku Pölösen Kuningasjätkä (1998).

10 SAIMA

2

2018


Vesi nostaa ristiriidat näkyviin Vesistöt ovat suomalaisille tärkeä maisema ja luonnonvara. Ei ole yhdentekevää, miten ja kenen ehdoilla niitä hyödynnetään. TEKSTI SARI ESKELINEN KUVAT MARKKU SIRKKA / SIRKKAIMAGE JA VARPU HEISKANEN GRAFIIKKA RAIJA TÖRRÖNEN

JOKIVARSIEN KLASSISIA konfliktiasetelmia on maailmalla paljon, sanoo ympäristökonfliktien hallinnan professori Lasse Peltonen. Näin siksi, että vesivarat tekevät usein erilaisten toimintojen väliset ristiriidat ja jännitteet näkyviksi.

– Tätä työtä on tehty juuri toimijoiden ja yhteistyön näkökulma edellä. Tammikuussa 2017 Ilomantsissa järjestettiin ensimmäinen Koitajoki-foorumi, jossa kansalaiset pääsivät keskuste-

– Veteen liittyy monenlaisia vahvoja intressejä. Se on

lemaan Koitajokeen liittyvistä kysymyksistä. Siellä puhuttiin

luonnonelementti, joka ylittää erilaisia hallinnollisia ja maan-

muun muassa alueen asukkaiden ja matkailijoiden tarpeista

tieteellisiä rajoja. Siksi se haastaa ja pakottaa eri toimijoita

ja huolenaiheista jokeen liittyen. Samoihin teemoihin etsittiin

yhteistyöhön ympäristökonfliktien hallinnan näkökulmasta.

vastauksia myös Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen tekemässä

Näitä erilaisia luonnonvarojen yhteishallinnan menetelmiä Peltonen tutkimusryhmineen kehittää muun muassa Nesslingin säätiön rahoittamassa SOVIKO-hankkeessa, jonka

karttapohjaisessa kyselyssä. – Keskustelutilaisuudessa ja kyselyssä nousi esiin muun muassa vedenlaatuun ja kalastukseen liittyviä asioita.

kohteena on Itä-Suomessa sijaitsevan Koita-

Syksyksi 2018 on suunnitteilla foorumi, jos-

joen valuma-alue.

sa esiin nousseista aiheista päästään keskuste-

Noin 200 kilometriä pitkä Koitajoki virtaa

lemaan luonnonvara-asiantuntijoiden kanssa.

Suomen ja Venäjän alueilla. Sen valuma-alue

Yhteisen keskustelufoorumin lisäksi

on lähes 7 000 neliökilometriä, josta vajaa 60

tutkijat fasilitoivat myös paikallisen ELY-kes-

prosenttia sijaitsee Suomessa. Joen varrella ja sen lähistöllä on niin metsä- ja maataloutta, turvetuotantoa, kaivostoimintaa kuin luonnonsuojelualueita. Vesivoimakäytössä olevaa jokea myös säännöstellään. Lisäksi Koitajoen alueen matkailu- ja virkistyskäyttö

Veteen liittyy monenlaisia vahvoja intressejä.”

on merkittävää.

kuksen kokoamaa luonnonvaratoimijoiden yhteistyöryhmää, jossa on mukana keskeisiä Koitajoen alueen toimijoita, muun muassa kuntien, Vapon, Metsähallituksen ja kaivosyhtiön edustajat. – Heillä on tärkeä rooli alueen luonnonvarojen käytön suunnittelussa ja yhteenso-

– Vastaavanlaisia asetelmia löytyy toki

vittamisessa.

Suomesta myös muiden vesialueiden varsilta. Itä-Suomessa erityispiirteenä on metsätalouden keskeinen asema päätök-

ERILAISTEN LUONNONVAROJEN käyttöön liittyvien tar-

senteossa ja luonnonvarojen hyödyntämisen vahva perinne.

peiden yhteensovittamiseksi tarvitaan yhteiskunnallisen

Haasteena on, miten keskustelua avataan erilaisten toimijoi-

murroksen vuoksi entistä parempia toimintatapoja.

den suuntaan. Vuosikymmenien saatossa Koitajoellakin on jouduttu pohtimaan, miten ja kenen ehdoilla luonnonvaroja hyödynnetään. – Paikallisyhteisöjen näkökulmasta se ei ole ollut pelkäs-

– Olemme Suomessa siirtyneet luonnonvarojen hyödyntämisessä jälkiteolliseen aikaan, jossa matkailuun, virkistäytymiseen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset korostuvat. Nämä luovat luonnonvarojen käyttöön ristikkäisiä

tään iloista historiaa.

paineita.

KOITAJOELLA ON KEHITETTY SOVIKO-hankkeessa tapoja,

erilaisten ristipaineiden oikeudellisen ja yhteistoiminnallisen

joilla kansalaisten ja erilaisten sidosryhmien ääni pääsisi

käsittelyn rajapintaa. Hänen mukaansa neuvotteluihin perus-

kuuluviin. Myös asiantuntijoiden vuoropuheluun ja yhteistyö-

tuva sopiminen voisi usein toimia tehokkaimmin intressien

hön on etsitty uudenlaisia keinoja.

yhteensovittamisessa.

Tutkija Hilkka Heinonen selvittää Koitajoella näiden

SAIMA

2

2018 11


– Ympäristölupamenettelyssä asianosaisilla on laajat osallistumismahdollisuudet luvan käsittelyn eri vaiheissa, mutta metsänkäsittelyssä ulkopuolisilla ei ole juuri mitään oikeudellisia

Tarvitaan tehokkaampia keinoja vesistöihin kohdistuvien ympäristövaikutusten arvioimiseen.”

vaikuttamiskanavia, Heinonen huomauttaa.

SUOMI HAKEE parhaillaan biotaloudesta uutta kasvua. Peltonen näkee, että biotalouspolitiikan ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvien kysymysten välillä on ilmassa jännitteitä. – Tämä edellyttäisi vesivarojenkin osalta parempia toimintatapoja muun muassa erilaisten metsävarojen käytön tarpeiden ja sen kanssa risteävien tarpeiden yhteensovittamisessa. Tulevaisuudessa tarvitaan myös tehokkaampia keinoja vesistöihin kohdistuvien ympäristövaikutusten arvioimiseen. – Perinteisesti on arvioitu yhden hankkeen tai tuotantolaitok-

– Esimerkiksi kaavoitus tarjoaa mahdollisuuksia sovittaa yh-

sen vaikutuksia vesistöihin. Tarvitaan kuitenkin kumulatiivista

teen luonnonvarojen hyödyntämisen näkökulmia. Kuitenkin juuri

tietoa siitä, miten erilaiset muutostekijät vaikuttavat vesistöihin

metsätaloudessa kaavoitukseen suhtaudutaan varauksellisesti.

pitkällä aikavälillä kasautuvasti.

Keskeinen kysymys onkin, miten metsän pehmeitä arvoja hyödyntävien elinkeinojen mahdollisuudet pystytään turvaamaan tehostuvan puunkäytön rinnalla.

12 SAIMA

2

2018

Tähän ollaan jatkossa panostamassa Itä-Suomen yliopistossa. – Monitieteisenä yliopistona meillä on kumulatiivisten vaikutusten arvioinnin kehittämiseen hyvät mahdollisuudet.


MENESTYKSEKÄSTÄ YHTEISTYÖTÄ VUOKSELLA

”Haasteena on, miten keskustelua avataan erilaisten toimijoiden suuntaan.” LASSE PELTONEN Ympäristökonfliktien hallinnan professori

”Metsänkäsittelyssä ulkopuolisilla ei ole juuri mitään oikeudellisia vaikuttamiskanavia.” HILKKA HEINONEN Tutkijatohtori

Suomen ja Venäjän alueilla sijaitseva Vuoksen vesistöalue on esimerkki toimivasta vesivaroihin liittyvästä yhteistyöstä kahden valtion välillä. Tämän ovat mahdollistaneet hyvin toimivat sopimusjärjestelmä ja täytäntöönpanosta vastaavat instituutiot sekä asiakysymyksiin keskittyminen ja osapuolten sitoutuminen yhteistyöhön kaikilla tasoilla. – Suomen ja Venäjän välinen rajat ylittävä yhteistyö Vuoksella on menestystarina, jota voidaan käyttää esimerkkinä myös muille maille, joilla on yhteisiä vesialueita, ympäristöoikeuden professori Antti Belinskij toteaa. Belinskij’n, yliopistonlehtori Niko Soinisen ja Aalto-yliopistossa työskentelevän vanhemman yliopistonlehtori Marko Keskisen raportti Vuoksen vesistön alueen sääntelyjärjestelmästä ilmestyi Maailmanpankin raporttisarjassa keväällä. Suomen ja Venäjän yhteistyön perusta on vuoden 1964 rajavesisopimus. Se kattaa kaikki maiden rajat ylittävät vesistöt, ja sen sisältämä korvausjärjestelmä on harvinaisuus vastaavantyyppisissä sopimuksissa. Maailmanpolitiikan muutokset eivät ole vaikuttaneet sopimuksen sisältöön tai siihen perustuvaan yhteistyöhön. Sopimuksen täytäntöönpanossa suomalais-venäläisellä rajavesien käyttökomissiolla on merkittävä rooli. Komissiolla ei ole pysyvää sihteeristöä, vaan se toimii erilaisiin teemoihin keskittyneiden työryhmien kautta, joissa on mukana myös yksityisen sektorin edustajia. – Tämä on erityisen tärkeää Vuoksen vesistöalueella, missä yksityiset yhtiöt pyörittävät vesivoimalaitoksia, Belinskij sanoo. Vuonna 1989 solmittu Saimaan ja Vuoksen juoksutussääntö on myös varsin poikkeuksellinen järjestely maailmanlaajuisesti. Se antaa mahdollisuuden Vuoksen juoksutuksen tasapainottamiseen siten, että vältetään tulvista tai kuivuudesta aiheutuvia vahinkoja niin Saimaalla kuin Venäjän puolella alajuoksulla. Juoksutuksista on sovittu, että niitä tarkastellaan ensisijaisesti Saimaan luonnollisen vedenpinnan tason mukaan, ei vesivoimalaitosten tuoton maksimoinnin näkökulmasta. – Yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä rakentuu laajemmalle tasapuolisen käytön periaatteelle, jossa paino on yhteisten hyötyjen maksimoinnissa ja vahinkojen minimoinnissa, pääpainon ollessa jälkimmäisessä. Vaihtelevien vesiolojen hallinta on maiden välisessä yhteistyössä entistä tärkeämpää. – Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja Euroopan unionin vedenlaadun tilatavoitteet ovat tuoneet uusia haasteita ja mahdollisuuksia yhteistyöhön, Belinskij huomauttaa.

SAIMA

2

2018 13


Biohiili poistaa hulevedestä ravinteet ja raskasmetallit Kasvava väestö ja ympäristöongelmat asettavat haasteita kiertotaloudelle. Kulutuksen hillitsemisen lisäksi materiaalit täytyisi saada käyttöön entistä tehokkaammin. Hulevesien mukana vesistöihin huuhtoutuvat niin ravinteet kuin raskasmetallitkin. TEKSTI MARIANNE MUSTONEN KUVA RAIJA TÖRRÖNEN

HULEVEDEN SUODATUSRATKAISUJEN kehittäminen on polttava kysymys tällä hetkellä. Lainsäädännön muutoksen jälkeen maanomistajat ovat nykyisin vastuussa hulevesistään. Aikaisemmin

– Mittauspaikkoja ovat muun muassa teollisuusalueet, Savilahden liikennealue ja Prisman parkkipaikka. On olemassa jo yksi hulevesien prototyyppi-idea, joka voisi

ne johdettiin suoraan järveen, nyt talteen pitäisi saada ravinteet,

oikeasti toimiakin. Hankkeessa mukana oleva Molok tuottaa jä-

raskasmetallit ja vaikkapa rakentamisesta syntyvät kiintoainekset.

tesäiliöitä, joita voisi hyödyntää uudella tavalla ja asentaa niiden

– Tähän saakka ratkaisuna olleet hulevesikosteikot eivät pysäytä ravinteita tehokkaasti, ja niihin voivat kertyä hulevesien

sisälle hulevesisuodattimen. – Molokit ovat jo osa kaupunkikuvaa. Niitä käytettäessä

raskasmetallit ja haitalliset aineet, kertoo

ei tarvitsisi repiä teitä auki, vaan sisälle

SIB Labs -yksikön johtaja Arto Koistinen.

laitettava säkki voitaisiin täyttää suodatin-

– Hulevesien käsittely on ongelma myös

materiaaleilla ja johtaa hulevedet sinne.

kaatopaikoilla, sillä sadevesi huuhtoo aineet

Säkin sisältöä voitaisiin räätälöidä alueen

luontoon.

mukaan, lisätä vaikka tiettyjä alkuaineita

Syksyllä alkaneessa yhteishankkeessa Savonia-ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan kanssa lähtökohtana ovat liiketoiminnan käyttötarpeet ja oikeasti

Maanteiden alle voisi laittaa isoja biohiilikerrostumia.”

toimivien sovellusten löytäminen. Itä-Suo-

tarpeen mukaan modulaarisia rakenteita. Etäkäyttöistä mittaustekniikkaa voidaan käyttää suodatinten toiminnan määrittämiseen, esimerkiksi ilmoittamaan, kun säkin

men yliopistossa biohiilen ja adsorbenttien tutkimusta on tehty kymmenkunta vuotta SIB Labsissa ja

sieppaavia suodatinelementtejä ja tehdä

sisältö on kylläinen. Savonia-ammattikorkeakoulu toteuttaa hankkeessa proto-

farmasian laitoksella. Yrityspartnereina mukana hankkeessa ovat

tyyppien suunnittelun ja testauksen, sekä kartoittaa liiketoimin-

Fortum Waste Solutions, Kuusakoski, Kuopion kaupunki, Jäte-

nan mahdollisuuksia testauksissa saavutettujen tulosten pohjalta.

kukko ja Molok.

Savoniassa on jo aiemmin kehitetty selkeytinratkaisuja, jotka

– Kuopiossa on jo suunniteltu sitä, että maanteiden alle voisi laittaa isoja biohiilikerrostumia. Esimerkiksi Tukholmassa puiden

poistavat hulevedestä kiintoaineet. – Yhdistämällä erilaiset komponentit saadaan hulevesiä

kasvualueille taas on tehty maan sisälle ”vallihautoja”, joihin

puhdistettua tehokkaasti. Myös biohiileen liittyvä teollisuus ja

biohiili sitoo ravinteita ja sadevesiä.

kiertotalouden liiketoiminta kehittyvät nopeasti, joten uusillekin yrittäjille olisi tässä potentiaalia, sanoo Savonian TKI-asiantuntija

KUOPIOSSA KEVÄÄLLÄ aloitetun hulevesien pilottitutkimusten

Maarit Janhunen.

näytteenottopaikkojen suunnittelu on ollut Koistisen mukaan

– Hankkeen päättyessä syksyllä 2019 meillä tulisi olla

helppoa, koska kaupungin hulevesikartoista pystytään hyvin

hulevesien puhdistamiseen pilotoituja ratkaisuja ja testattuja

määrittämään juuri oikea putken pää, josta halutun tyyppinen

prototyyppejä, joissa hyödynnetään kierrätysmateriaaleja, kertoo

näyte otetaan.

Koistinen.

14 SAIMA

2

2018


Maailman puhtaimmasta juomavedestä on pidettävä huolta Viimeistään nyt on jo kaikille selvää, että ympäristössämme on mikromuovia. Lainsäädäntö on kuitenkin muuttumassa ja rajoituksia tulossa. Kuopiossa seuraava askel mikromuovitutkimuksessa otetaan juomavesihanojen ja vesipullojen suuntaan. TEKSTI MARIANNE MUSTONEN KUVA RAIJA TÖRRÖNEN

MUOVI- JA MIKROMUOVIASIA etenee sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Euroopan kemikaalivirasto valmistelee parhaillaan rajoituksia ja kieltoja muun muassa sellaisten tarkoituksellisesti valmistettujen mikromuovien suhteen, joita käytetään esimerkiksi kosmetiikassa. – Kuopiossa on erittäin hyvät mahdollisuudet tutkia mikromuovien terveysvaikutuksia ympäristön ja ihmisen osalta, sekä löytää todellisia uusia ratkaisuja ongelmaan, toteaa SIB Labs

Mikromuovi voi päätyä vesipulloon missä tahansa kohtaa tuotantoprosessia.”

-yksikön johtaja Arto Koistinen. Kallavedestä kerättyjen näytteiden perusteella näyttää siltä, että pintanäytteissä mikromuoveja on samassa suuruusluokassa kuin meressä, muutamia hippusia kuutiossa.  Näytteitä tulee kuitenkin kerätä useampina vuosina ja eri paikoista, jotta todellista kuormitusta voidaan arvioida. Muovi ei liukene veteen tai hajoa biologisesti, joten sitä voi kulkeutua ja kertyä vesistöihin huomattavia määriä pitkän ajan kuluessa.  – Mikromuovin määrät Kallaveden pintavedessä eivät ole hälyttäviä. Jäähän ja pohjasedimenttiin kuitenkin kertyy todennäköisesti enemmän mikromuovia, Koistinen sanoo.  

SEURAAVAKSI TAVOITTEENA on ottaa näytteitä hanavedestä ja pullovedestä yhteistyössä Kuopion Veden ja Olvin kanssa. – Aiomme tehdä täällä paikallisen täsmäiskun talousveteen, toivottavasti Pohjois-Savon maakuntaliitolta saatavan rahoituksen avulla. Teemme yhteistyötä myös muun muassa eri maakuntien vesiensuojeluyhdistysten kanssa. Mikromuovin kulkeutuminen esimerkiksi juomaveteen tai virvoitusjuomiin ei ole yksinkertainen asia. – Se voi päätyä vesipulloon missä tahansa kohtaa prosessia, raaka-ainetta pakatessa tai vaikka pullonkorkkien kuljetusvaiheessa, kuten Olvilla ovat asiaa pohtineet, Koistinen kertoo. – Talousveden ja luonnonvesien tutkiminen vaatii luotettavien näytteenotto- ja käsittelymenetelmien kehittämistä, sillä näyte kontaminoituu mikromuoveilla helposti jo näytteenottovaiheessa, muistuttaa tutkija Samuel Hartikainen. – Meiltä on jo useasti kysytty keinoja talousvesien tutkimiseen, ja tällä rahoituksella kehitämme menetelmiä myöhempää käyttöä varten, Koistinen lisää. Itä-Suomen yliopiston SIB Labs -yksikköön on myös tulossa kesällä uusi laite optiseen spektroskopiaan, ainoa laatuaan koko maailmassa. Kuvantavalla infrapunamikroskoopilla voidaan tutkia paitsi mikromuoveja, myös vaikkapa ihmisen kudoksia.

SAIMA

2

2018 15


Diabeteksen hoitotasapaino riippui asuinpaikasta Jos ei hoidon laatua mitata, sitä on vaikea kehittää. Pohjois-Karjalassa tyypin 2 diabeetikkojen ja sydänpotilaiden hoidon laatua on viime vuosina selvitetty potilastietojärjestelmän ja paikkatiedon avulla. Nyt tutkijat myös mallintavat, miten palvelut kannattaisi järjestää. TEKSTI ULLA KALTIALA KUVA VARPU HEISKANEN GRAFIIKKA RAIJA TÖRRÖNEN

16 SAIMA

2

2018


TUTKIMUS VAHVISTI, ETTÄ KEHITTÄMINEN KANNATTAA

Tieto oman työn tuloksista lisää jo sinänsä kiinnostusta kehittämiseen.”

– Tutkimus teki näkyviksi kuntien väliset erot tyypin 2 diabeteksen toteamisessa ja hoidossa. Se vahvisti ajatusta, että hoitoprosessien kehittämisellä on oikeasti merkitystä, toteaa ylilääkäri Hilkka Tirkkonen. 35 vuotta terveyskeskustyötä tehnyt Tirkkonen on kehittänyt tyypin 2 diabeteksen sekä sydäntautien hoitokäytäntöjä ja laatumittareita Outokummun terveysasemalla ja jalkauttanut niitä maakuntaan myös aluekouluttajana. Nyt hän toimii sekä Outokummun, Juuan että Polvijärven terveysasemien ylilääkärinä. – Terveyskeskuksissa on tullut vastaan yllättävänkin erilaisia käytäntöjä, joiden yhtenäistäminen on Siun Sotessa yhtenä tavoitteena. Outokummussa on kunnostauduttu esimerkiksi tyypin 2 diabeetikkojen varhaisessa tunnistamisessa ja tuomisessa hoidon piiriin. – 2000-luvun alussa koko terveysaseman henkilökunta koulutettiin bongaamaan mahdolliset diabeetikot. Tunnistaminen on nyt parantunut koko maakunnassa, mutta diabeteksen esiasteen tunnistamisessa ja kirjaamisessa on vielä eroja. Laatutietoa kehittämisen tueksi Siun soteen tuo Prodacapo Region -järjestelmän osaksi luotu laaturaportointijärjestelmä. – Sieltä saa reaaliajassa koko maakunnan diabeetikkojen hoitotasapainot ja indikaattorit painoindeksejä ja jalkojen riskiluokkia myöten.

Ylilääkäri Hilkka Tirkkosen mukaan lääkärien ja hoitajien yhteispeli tukee diabeteksen hyvää hoitoa. Taustalla diabeteshoitaja Hanna Rummukainen, jonka vastaanotolla Polvijärven terveysasemalla on käymässä Pentti Piipponen.

SAIMA

2

2018 17


– PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA on Suomessa tuotettu niukasti laatutietoa. On työskennelty ikään kuin pussi päässä tietämättä, mitä työllä saavutetaan. Palvelujen kehittäminen vaatii kuitenkin tulosten mittaamista, terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen toteaa. Laatikainen johtaa vuoden 2018 alussa käynnistynyttä strategisen tutkimuksen STN IMPRO -hanketta, jossa kehitetään analyysimenetelmiä sote-palvelujen arvioinnin ja kehittämisen tueksi. Tutkimus pohjautuu sosiaali- ja terveydenhuollon rekistereihin ja paikkatietoaineistoihin. Pohjois-Karjalan Siun Sote -kuntayhtymä on yksi pilottialueista. – Yhtenäinen potilastietojärjestelmä antaa täällä hienon mahdollisuuden sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon potilastietojen hyödyntämiseen. Tietojen hakua helpottaa niiden maakunnallinen hallinnointi ja rakenteinen järjestelmä, jossa tiedot löytyvät

Suositellun hoitotasapainon (HbA1c alle 53 mmol/mol) saavuttaneiden tyypin 2 diabetesta sairastavien potilaiden osuudet Pohjois-Karjalan kunnissa vuosina 2013–2014.

standardimuotoisina omista kentistään. Laatikainen valjastikin potilastietojärjestelmän tutkimuskäyttöön pian aloitettuaan professorina Joensuussa vuonna 2012. Alkajaisiksi pureuduttiin tyypin 2

sosioekonomiset erot ja etäisyys hoitopaik-

kustannusvaikuttavuuden analysoin-

diabeetikkojen hoidon toteutumiseen ja

kaan vaikuttavat hoidon toteutumiseen.

tiin. Parhaillaan kootaan muun muassa

laatuun, joista ei ole valtakunnallises-

Tutkimusryhmä julkaisi hiljattain

valtakunnallista sote-palvelupisteiden tie-

tikaan paljon tietoa. Aineistona käytet-

ensimmäisiä tuloksia Pohjois-Karjalan

tokantaa ja tietoaineistoa erikoissairaan-

tiin pitkäaikaisverensokerin HbA1c:n ja

sepelvaltimotautipotilaiden sekundaari-

hoidon palvelutuotannon ja rakenteen

LDL-kolesterolin mittaustietoja vuosilta

preventiosta eli uusien sydäntapahtumien

arviointiin.

2011 ja 2012. Käypä hoito -suositusten

ehkäisystä sydäninfarktin, ohitusleik-

mukaan ne tulisi mitata vuosittain.

kauksen, pallolaajennuksen tai useampia

te-integraation vaikutusta hoitoprosessei-

näistä läpikäyneillä.

hin käyttäen esimerkkinä päihdepotilaita.

KUNTIEN VÄLILTÄ LÖYTYI merkittäviä

Eroja sairastavuudessa ja hoidon

Siun Sotessa tutkitaan nyt myös so-

Tyypin 2 diabeetikkojen ja sydänpotilai-

eroja potilaiden seurannan toteutumi-

toteutumisessa havaittiin paitsi kunti-

den hoitoon mallinnetaan optimaalista

sessa ja hoitotuloksissa. HbA1c mitattiin

en, myös erityyppisten asuinalueiden

palvelupisterakennetta ja esimerkiksi

kunnasta riippuen 70–90 prosentilta

ja potilasryhmien välillä. Esimerkiksi

mobiiliseurannan hyötyjä.

potilaista. LDL-kolesteroliarvoja mitattiin

LDL- seurantamittaukset toteutuivat eri

vähemmän, eri kunnissa 67–85 prosen-

kunnissa 72–86 prosentilla potilaista.

laatu on määritelty Käypä hoito -suositus-

tilta. Hoitotuloksia oli luonnollisesti vain

Heistä LDL-kolesterolin tavoitetason

ten mukaan.

mittauksissa käyneiltä potilailta. Hyvässä

saavutti 21–38 prosenttia kunnasta riippu-

sokeritasapainossa oli 71,5 prosenttia,

en. Painon ja verenpaineen hallinta taas

Suomessa vielä yhtenäisiä hoidon laadun

mutta osuus vaihteli paljon kunnittain.

vaihteli kuntarajojen sijaan enemmän sen

indikaattoreita ja niiden seurantaa. Niistä

Suositeltu LDL-taso oli vain puolella.

mukaan, asuiko maakunta- tai maaseutu-

päätetään kansallisesti, mutta tutkimuk-

keskuksen alueella vai syrjäseudulla. Mo-

sella voimme tuottaa hyviä esimerkkejä.

– On realistista sanoa, että muutkin kunnat voivat päästä hyvin hoidossa onnis-

nisairastavien seuranta toteutui parem-

tuneiden tasolle. Erot eivät johdu niinkään

min kuin niiden, joilla liitännäissairauksia

osaamisesta kuin prosesseista. Joissakin

olisi voitu vielä ehkäistä.

Laatikaisen tutkimuksissa hoidon

– Keskeisille kansansairauksille ei ole

kunnissa oli esimerkiksi käytännöt potilaan takaisinkutsumiseen, jos seurantakäynti jäi

STN IMPRO -HANKKEESSA on mukana

väliin, toisissa ei. Tieto oman työn tuloksis-

Itä-Suomen yliopiston kansanterveys-

ta lisää jo sinänsä kiinnostusta kehittämi-

tieteen, maantieteen ja tietojenkäsittely-

seen, Laatikainen toteaa.

tieteen lisäksi THL:n, Aalto-yliopiston ja

Vielä monipuolisempaa tietoa tuottaa yhteistyö geoinformatiikan tutkijoiden kanssa.

– Ajatuksena on kehittää tietoaineistojen käyttötapoja erityisesti terveyden-

– Potilas- ja paikkatietoja yhdistämällä voidaan havainnoida, miten esimerkiksi

18 SAIMA

Oulun yliopiston tutkijoita.

2

2018

huollon saavutettavuustekijöiden, hoidon laatutekijöiden, hoitopolkujen ja hoidon

On realistista sanoa, että muutkin kunnat voivat päästä hyvin hoidossa onnistuneiden tasolle.”


Hyvä, paha lobbaus Päätöksentekijät tarvitsevat lobbareiden välittämää tietoa. Sen sääntely lisäisi Suomessakin päätöksenteon avoimuutta ja lobbauksen hyväksymistä. TEKSTI SARI ESKELINEN KUVAT RAIJA TÖRRÖNEN JA VARPU HEISKANEN

VALTAKUNNANSOVITTELIJA Minna

SUOMEA VOI KUTSUA lobbauksen

dännöllinen jalanjälki ovat esimerkkejä

Helteen siirtyminen Teknologiateollisuu-

suhteen villiksi länneksi. Meillä ei ole

mahdollisista lobbauksen sääntelykei-

teen nosti keskustelun pyöröovi-ilmiöstä

juuri puhuttu lobbauksessa, ja julkiseen

noista. Korkea-aho vetää parhaillaan

pintaan keväällä.

keskusteluun se on noussut vasta viime

valtioneuvoston kanslian rahoittamaa

vuosina.

TEAS-hanketta, jossa selvitetään, millai-

– Suomessa pyöröovi-ilmiö on lobbauksen osalta konkreettisin asia,

Suomessa ei ole lobbausta koskevaa

sia kansainvälisiä malleja lobbarirekiste-

joka tarvitsisi nimenomaan oikeudel-

lainsäädäntöä. Lobbarit ovat itse laati-

lista sääntelyä. Esimerkiksi Euroopan

neet eettisiä ohjeita ja viestinnän alan

unionissa komissaareja koskee kahden

ammattilaisten järjestöllä ProComilla on

taminen päätöksentekoon on läpinäkyvää,

vuoden kielto lobata entistä työnanta-

jäsenilleen lobbarirekisteri.

ja että tieto siitä on helposti saatavilla.

jaansa, sanoo apulaisprofessori Emilia Korkea-aho. Korkea-aho lukeutuu niiden harvo-

ainoa tapa varmistaa asianmukainen ja avoin lobbauskulttuuri. Suomessakin olisi syytä ihan ensimmäiseksi käydä julkis-

neet lobbausta. Parhaillaan hän selvittää

ta keskustelua siitä, kuinka päätökset

muun muassa sitä, kuinka kolmannet

tehdään, kuka niihin voi vaikuttaa ja millä

maat yrittävät vaikuttaa Euroopan unio-

resursseilla, sekä minkälaista on demo-

nin päätöksentekoon ja kuinka lobbari

kraattisesti hyväksyttävä lobbaus.

teissa. Euroopan unioni on suitsinut lob-

Korkea-aho muistuttaa, ettei kaikki lobbaus ole ongelmallista. – Päätöksenteko ei onnistu ilman

bausta viime vuosina reippaalla kädellä.

lobbareita. Asioista tulee jatkuvasti mo-

Parhaillaan neuvotellaan muun muassa

nimutkaisempia ja vaikeammin hahmo-

pakollisesta lobbarirekisteristä.

tettavia, joten lobbareiden välittämä tieto

– Viimeisen kahden vuoden aikana

– Tärkeintä kuitenkin on, että vaikut-

– Oikeussääntely ei kuitenkaan ole

jen juristien joukkoon, jotka ovat tutki-

määritellään erilaisissa sääntelykonteks-

reille on.

on tärkeää. Toki päätöksentekijöiden on

myös jäsenvaltioissa on kiristetty lob-

oltava entistä kriittisempiä saamansa

bausta koskevia sääntöjä ja käytänteitä

tiedon suhteen.

selvästi. En usko, että Europan unionin tasolla on tarvetta sinänsä uusille

ERILAISET LOBBARIREKISTERIT, vir-

keinoille. Tärkeämpää on varmistaa, että

kamiesten pitämät tapaamispäiväkirjat,

säännöksiä noudatetaan.

osittaiset tapaamiskiellot sekä lainsää-

”Suomessa pyöröovi-ilmiö on lobbauksen osalta konkreettisin asia, joka tarvitsisi nimenomaan oikeudellista sääntelyä.” EMILIA KORKEA-AHO Eurooppa-oikeuden ja lainsäädäntötutkimuksen apulaisprofessori

Lobbaus voi olla kohtuutonta ja epäasiallista. – Sitä koskevalla sääntelyllä pyritään varmistamaan eri tahoille tasapuoliset vaikutusmahdollisuudet sekä välttämään päätöksentekijöiden painostus ja tietojen hankinta laittomin keinoin tai erioikeuksin, Emilia Korkea-aho toteaa.

SAIMA

2

2018 19


Nanotekniikasta ratkaisuja kestävään kehitykseen Kemia, kuten muutkin tieteenalat, vaatii jatkuvaa uudistumista. Tutkimukselle olisi löydettävä uudenlaisia painopisteitä, jotka vastaavat teollisuuden tarpeisiin ja tuottavat oikeita sovelluksia. Kestävä kehitys edellyttää materiaalien entistä tehokkaampaa hyödyntämistä. TEKSTI MARIANNE MUSTONEN KUVA VARPU HEISKANEN

20 SAIMA

2

2018


Muoville on vaikeaa löytää biopohjaista korviketta.”

KEMIAN LAITOKSEN UUDEN materiaalike-

– Teollinen kokemus yrityksistä on ää-

mian apulaisprofessori Jarkko J. Saarisen

rimmäisen arvokasta tällä tieteenalalla, sillä

mukaan fotokatalyysi on yksi kiinnostavista

yritysten kanssa toimiminen on olennainen

tulevaisuuden suunnista kemian alalla. Siinä

osa tutkimustamme. Se ohjaa meitä oikeaan

valon avulla saadaan tehtyä esimerkiksi itse-

suuntaan, sanoo Itä-Suomen yliopiston

puhdistuvia pintoja, uusia synteesireittejä tai

kemian laitoksen johtaja, professori Mika

vedenpuhdistusta.

Suvanto.

– Vähemmästä materiaalista on saatava tehtyä jatkossa enemmän kestävän kehityk-

YKSI KIERTOTALOUDEN tunnetuimmista ja

sen mukaisesti. Nanotekniikka on olennainen

kiistanalaisimmista keskustelunaiheista viime

osa tätä kehitystä, ja meillä on nyt olemassa

aikoina on ollut muovi. Sen käyttöä pitäisi

tehokkaat työkalut ja mittauslaitteet nanomit-

vähentää, sitä pitäisi saada paremmin kier-

takaavan tutkimukseen. Nanotekniikka auttaa

rätettyä ja sille olisi löydettävä biopohjaisia

ymmärtämään asioita pienessä mittakaavas-

vaihtoehtoja.

sa, sillä aine käyttäytyy eri tavalla pienessä koossa, hän sanoo. Saarinen väitteli fotoniikasta vuonna 2002

– Muovista on tehty tällä hetkellä julkisessa keskustelussa vihollinen numero yksi. Kuitenkin monissa kohteissa korvaavaa

pääaineenaan fysiikka, mutta erikoistui myös

biopohjaista tuotetta voi olla vaikeaa löytää,

kvanttikemiaan.

toteaa Saarinen.

– Virrassa kuljetaan ja tartutaan mie-

Hänen mukaansa muovit ovat äärim-

lenkiintoisiin tilaisuuksiin, Saarinen pohtii

mäisen tärkeitä, ja ne eivät ole poistumassa

urapolkuaan.

käytöstä, sillä korviketta ei tule hetkessä

– Huomasin lukiossa luonnontieteiden ja matematiikan olevan vahvuuteni. Joensuun yliopistoon oli helppo tulla Lappeenrannasta,

saataville. – Senkin täytyy perustua tutkittuun tietoon. – Käytännössä kaikki teolliset sovellukset

ja tajusin varsin pian tämän olevan minun

pohjautuvat vahvaan perustutkimukseen, jota

juttuni, ja että aion myös väitellä täältä.

ei pidä päästää rapautumaan. Jos tieteelli-

Post doc -aika vei Saarisen Torontoon

nen osaaminen ei ole vahvasti teollisuuden

pariksi vuodeksi teoreettisen fotoniikan

taustalla, siinä jäävät metsäkoneet tekemättä

mallintamisen pariin, sitten UPM:n paperi-

ja paperi syntymättä, Saarinen lisää.

ja metsäteollisuuspuolelle nanoteknologiaa kehittämään. Kymmenen vuotta kului Åbo

SAARINEN IHMETTELEEKIN nykyään vallalla

Akademin palveluksessa paperinjalostuksen

olevaa ajatusta, että oma uskomus on yhtä ar-

laboratoriossa nanorakenteiden pintakemian

vokasta kuin tiede, eli koetelluin ja luotettavin

puolella. Välillä vierähti yksi vuosi Japanis-

käytössä oleva tieto.

sakin. – Fotoniikka kattaa valoon liittyvät ilmiöt

Suvannon mukaan onkin olemassa kasvava huoli tieteellisen argumentoinnin

kuten laserit, LED-valot, aurinkokennot, opti-

yleisen arvostuksen jonkinasteisesta rapau-

set sensorit ja tietoliikennejärjestelmät.

tumisesta. Yhteiskunnassa päätöksenteon tulisi kuitenkin riittävässä määrin pohjautua

SAARINEN KIITTELEE uudistettua Tenure Track -järjestelmää, joka mahdollistaa uralla

faktatietoon. – Suomen vahvuus pienenä ja kaukai-

etenemisen kohti professorin tehtävää. Tutki-

sena maana on kautta historian ollut vahva

ja ei jää nyt enää tyhjän päälle akateemisiin

tieteellinen ja teknologinen osaaminen, jolla

pätkätöihin ”kuolemanlaaksoon” post doc

tuotteiden jalostusarvoa on saatu nostet-

-vaiheen jälkeen.

tua. Nanotekniikan tutkimuksella voimme

– Akateemiseen maailmaan kuuluu

luoda uusia mahdollisuuksia tulevaisuuden

olennaisena osana liikkuvuus, täytyy olla

menestystarinoille ja hyvinvoinnille, Saarinen

näkemystä muualtakin, Saarinen toteaa.

uskoo.

SAIMA

2

2018 21


Perhepäivähoitaja Ritva Riekkisen mukaan tabletti ei ole vienyt aikaa yhdessäololta vaan rikastuttanut leikkejä ja muita puuhia.

Digireput tuovat teknologian perhepäivähoidon arkeen Päiväkodeissa digitalisaation hyödyntäminen on jo osa arkea, mutta perhepäivähoito on jäänyt teknologiakasvatuksessa jälkeen. Digireppu-hanke rientää nyt kuromaan tuota välimatkaa umpeen. TEKSTI NINA VENHE KUVA VARPU HEISKANEN

LIPERIN KUNNASSA ALKOI noin vuosi

Näin myös tasa-arvoistetaan var-

sitten ainutlaatuinen Digireppu-hanke,

haiskasvatuksen piirissä olevien lasten

jonka tarkoituksena on viedä teknologiaa

oppimismahdollisuuksia.

perhepäivähoitoon valtakunnallisen esi-

– Pilottivaiheessa viisi perhepäi-

Tällä tapaa haluttiin madaltaa kynnystä tablettitietokoneen käyttöönottoon. – Toki hoitajat saivat alkuun teknistä koulutusta, mutta koska koko hankkeen

opetuksen opetussuunnitelman perustei-

vähoitajaa sai käyttöönsä reput, joiden

ideana on viedä teknologia arkeen peda-

den sisältöjä mukaillen.

sisällä oli kirjoja, pelejä sekä tabletti-

gogiikka eikä teknologia edellä, halusim-

tietokone. Hoitajia ei evästetty sisällön

me jättää hoitajille vapaat kädet toimin-

tukemaan ja edistämään perhepäivähoi-

suhteen tarkemmin, vaan kukin sai

nan suhteen, Kärnä huomauttaa.

tajien teknologiataitoja, tiivistää Digirep-

ideoida miten ja missä tilanteessa rep-

pu-hankkeen johtaja, kasvatustieteen

puja käytettiin, kertoo yliopistonlehtori

toiselle niin, että edellinen hoitaja kirjoitti

professori Eija Kärnä.

Kaisa Pihlainen.

aina muistiin hyväksi kokemiaan käytän-

– Halusimme lähteä reppuhankkeella

22 SAIMA

2

2018

Lisäksi reput kulkivat hoitajalta


YKSI LEIKKIVÄLINE LISÄÄ Lapsille tämä tuntuu olevan normaalia, mutta meitä aikuisia kyllä alkuun vähän epäilytti, kiteyttää perhepäivähoitaja Merja Toikka hoitajien tuntoja teknologian mukaantulosta. Toikka myöntää olleensa aluksi todella epäileväinen tabletin suhteen, mutta nyt hän kertoo puhuvansa sen puolesta, sillä lapsille tabletti tuntuu olevan vain yksi leikkiympäristö muiden joukossa. Perhepäivähoitaja Ritva Riekkinen lisää koneiden opettaneen lapsille oman vuoron odottamista. – Ja isommat neuvovat luonnostaan pienempiään. Riekkinen on ideoinut tabletilla lapsille muun muassa luontopolun, jonka varrella on ollut QR-koodeja. Niiden avulla saatiin tietoa metsän eläimistä. – Lisäksi lapset kuvaavat mielellään toisten esityksiä, ja ohjelmointiakin olemme päässeet opettelemaan. Eskari-ikäiset taas harjoittelevat tabletilla kirjaimia. Varhaiskasvatuksen vastaava Mervi Räty kertoo kokemusten olleen niin hyviä, että reput tulevat Liperissä pian vakituiseen käyttöön kaikille hoitajille. – Ja perhepäivähoidossa saatuja oivalluksia on viety myös päiväkoteihin. Hoitajille positiivinen yllätys on ollut, ettei lapsia ole tarvinnutkaan rajoittaa tabletin kanssa. – Tabletilla tehdään juttuja yhdessä niin kuin leikeissä muutenkin.

muistot itse eikä aikuinen esittele hänelle valmiita kuvia. Kuvilla lapsi voi kertoa itsestään ja

Teknologiaa voi käyttää pedagogisesti hyväksi lasten kasvun ja oppimisen tukena.”

sanoittaa oppimaansa. Kuvien ottaminen ei vaadi piirustus- tai kirjoitustaitoa, joten pienetkin lapset voivat osallistua siihen. Näin myös aikuinen pystyy katsomaan asioita helpommin lapsen perspektiivistä,

töjä repuissa oleviin vihkoihin seuraa-

leikkejä, ja koneiden huomattiin helpotta-

ja hoitaja ja lapset toimivat silloin tekno-

valle. Näin ideat jalkautuivat kaikkien

van käytännön asioita.

logian parissa yhdessä.

hoitajien käyttöön.

– Me tutkijat saimme viestiä juuri niistä hyvistä käytänteistä, joita toivoim-

HANKKEEN TAUSTALLA on Kärnän

aiheet jakautuivat viiteen oppimisaluee-

mekin. Yksi hoitaja oli huomannut, miten

mukaan myös ajatus siitä, että lapsia

seen, jotka on määritelty esiopetuksen

päiväuniaika helpottui, kun tabletilta

kasvatetaan digikansalaisiksi.

opetussuunnitelmanperusteissa. Näin

pystyi lukemaan sadun pimeässä ilman

hoitajien oli helpompi hyödyntää mate-

lukuvaloa, Pihlainen kertoo.

– Repuissa olevien kirjojen ja pelien

riaaleja eri pedagogisten teemojen kautta, Pihlainen lisää.

Lisäksi koneilla on kuunneltu mu-

logian suhdetta. Lapselle itsesääntelyn

kuvattu luontoa. Kärnän mukaan tabletti

opettaminen on osa teknologiakasvatusta.

mahdollistaa lasten osallistamisen mo-

tabletteihin epäilevästi.

neen toimintaan. – Hoitajat ovat ottaneet tabletin

perinteisiltä leikiltä sekä luovuudelta,

mukaan esimerkiksi luontoretkille. Lapset

Kärnä kertoo.

ovat saaneet vapaasti kuvata retken antia.

Äkkiä kuitenkin kävi selväksi, että tabletit sulautuivat luontevasti osaksi

teena on normalisoida ihmisen ja tekno-

siikkia, etsitty tietoa, väritetty kuvia ja

ALUKSI OSA HOITAJISTA suhtautui – Niiden pelättiin vievän aikaa pois

– Haluamme näyttää, että tabletti on väline muiden joukossa. Nykyajan haas-

Pihlaisen mukaan hankkeen lähtökohtana on myös perhepäivähoitajien täydennyskoulutuksesta huolehtiminen ja heidän ajan tasalla pitäminen. – Haluamme näyttää, että teknologiaa

Jälkikäteen retkeä on muisteltu yhdes-

voi käyttää pedagogisesti hyväksi lasten

sä kuvien avulla. Näin lapsi saa luoda

kasvun ja oppimisen tukena.

SAIMA

2

2018 23


Aivoja labrasta – tai ainakin melkein Nuorempi tutkija Ilkka Fagerlund tekee työkseen sellaista, mitä ei moni tee. Hän valmistaa laboratoriossa aivo-organoideja – eräänlaisia miniaivoja, joita voidaan käyttää aivosairauksien tutkimiseen. TEKSTI ULLA KALTIALA KUVAT RAIJA TÖRRÖNEN

MUUTAMA VUOSI SITTEN keksityllä

käyttöä, varsinkin jos niistä saadaan

tekniikalla ihmisen kantasolut voidaan

tulevaisuudessa tasalaatuisempia.

ohjata muodostamaan aivoja muistuttavia

– Maailmalla niillä on tutkittu var-

kolmiulotteisia rakenteita, joissa on lähes

sinkin aivojen kehityksen häiriöitä ja

kaikkia oikeiden aivojen solutyyppejä.

esimerkiksi zikaviruksen vaikutusta.

Fagerlundin väitöstutkimuksen tavoit-

Biotekniikasta maisterintutkinnon

teena on liittää mukaan puuttuvat solut,

suorittanut Fagerlund ehti työskennellä

mikrogliat, jotka tekisivät aivo-organoi-

niin virusten, lahottajasienten kuin teol-

deista paremmin soveltuvia muun muassa

listen entsyymienkin parissa, ennen kuin

Alzheimerin taudin tutkimukseen.

väitöskirjapesti aivotutkimuksen parissa

A.I. Virtanen -instituutissa apulais-

osui kohdalle.

professori Tarja Malmin ryhmässä työs-

– Olen tarttunut kiinnostaviin

kentelevä Fagerlund valmistaa aivo-or-

tilaisuuksiin ja pyrkinyt omaksumaan mo-

ganoideja Alzheimer-potilailta ja terveeltä verrokilta saaduista soluista. – Ilo on siinä, että näin organoideissa ovat mukana myös tautigeenit. Luovutetut ihosolut uudelleenoh-

nipuolisesti eri tekniikoita. Tässä työssä Solut tuottavat itse kehitystä ohjaavat

ajankohtaisiin menetelmiin yhdistyy vielä

kasvutekijät, ja niiden välinen vuorovai-

tärkeä aihepiiri.

kutus vaikuttaa lopputulokseen. Esimerkiksi aivokammiota muistutta-

Oppia menetelmään Fagerlund sai professori Jari Koistinahon tutkimus-

jelmoidaan kantasoluiksi. Ne ohjataan

via kehityskeskuksia on eri organoideissa

ryhmästä, jonka kautta järjestyivät myös

muodostamaan ryppäitä, joihin muodos-

vaihteleva määrä, jopa kymmeniä. Osaan

tutkimuksessa käytettävät potilaiden

tuu kolme alkiokerrosta. Aivot muodos-

ilmaantuu valoon reagoivia pisteitä –

solut. Tutkimusprojekti liittyy Suomen

tuvat elävässäkin elämässä uloimmasta

villin kuuloista, mutta selittyy aivojen ja

akatemian kärkihankkeeseen, jonka yhte-

alkiokerroksesta, joten soluryppäät

silmien yhteisillä kehitysvaiheilla.

nä tavoitteena on kehittää kantasoluihin

laitetaan kasvuliuokseen, joka edistää tätä

Aivojen immuunisoluja eli mikroglia-

kehitystä ja pysäyttää muiden alkioker-

soluja aivo-organoideissa ei ole, koska

rosten kasvun.

niitä ei muodostu uloimmasta alkioker-

– Jokainen organoidi pedataan pieneen pisaraan proteiinigeeliä. Se toimii

roksesta. – Alzheimerin taudissa mikrogliojen

tukiympäristönä, jossa organoidin raken-

toiminta häiriintyy, joten sitä olisi tärkeää

ne lähtee muodostumaan. Kasvua tuetaan

päästä tutkimaan myös aivo-organoideilla.

myös pitämällä organoideja pyörivässä liikkeessä.

perustuvia tautimalleja.

– Olemmekin jo onnistuneet viemään aivo-organoideihin kantasoluista erilaistettuja mikroglioja. Niiden määrä pitäisi

AIVO-ORGANOIDIT KASVAVAT läpi-

vielä saada sopivaksi suhteessa hermoso-

mitaltaan korkeintaan viiden millimetrin

luihin, että tilanne muistuttaisi enemmän

kokoisiksi, koska niissä ei ole verisuonia.

potilaan aivoja.

– Ne ovat myös kaikki keskenään erilaisia, koska ne saavat kehittyä luonnolli-

FAGERLUND USKOO, että aivo-organoi-

sesti – jos niin voi tässä yhteydessä sanoa.

deille on tutkimuksessa vielä paljon

24 SAIMA

2

2018

”Aivo-organoideissa ovat mukana myös tautigeenit.” ILKKA FAGERLUND Nuorempi tutkija


Sote-johtamisen uudet haasteet Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä kuntasektorin uudistukset, digitaalisuus, niukkenevat resurssit ja monikulttuurisuus muuttavat sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekemisen tapaa ja johtamista. TEKSTI SARI ESKELINEN KUVA RAIJA TÖRRÖNEN

ON MAHDOLLISTA, että sosiaali- ja terveyspalveluihin syntyy

NYKYISESSÄ MUUTOKSESSA lähijohdon rooli tulee yhä kes-

uusia ammatteja ja uudenlaisia ammatillisia urapolkuja niin

keisemmäksi, kun heidän tehtäväalueensa isoissa hajautetuissa

valtakunnallisella, alueellisella kuin paikallisella tasolla, sanoo

organisaatioissa laajenevat. Lähijohtajien on paitsi huolehdittava

professori Vuokko Niiranen. Hän on seurannut sosiaali- ja ter-

strategisten tavoitteiden toteuttamisesta ja kehittämisestä, myös

veyspalvelujen sekä laajemmin kuntasektorin uudistushankkeita

tuettava työntekijöitä.

ja johtajuuden muutosta tutkijana aitiopaikalta jo 1990-luvun alusta lähtien. – Meillä on jo ennen nyt suunnitteilla olevaa maakunta- ja

– Lähijohtajat ovatkin mielenkiintoisella näköalapaikalla. Hajautetuissa organisaatioissa virtuaalisen vuorovaikutuksen merkitys kasvaa, ja Niirasen mukaan onkin uudelleenarvioinnin

soteuudistusta ollut muun muassa 1990-luvun alun vapaakunta-

paikka, miten se toimii nykyisillä. Myös henkilöstön osaaminen

kokeilu, joka hiipui ison kansainvälisen laman alle, sitä seurannut

ja osallisuus työn kehittämisessä korostuvat sote-uudistuksen

kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä useita muita sosiaali- ja

yhteydessä.

terveyspalvelujen uudistushankkeita. Parhaillaan Niiranen tutkimusryhmineen tarkastelee sosiaali-

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN organisaatiouudistus lisää

ja terveyspalvelujen hallintoa ja johtamista Suomen Akatemian

eri ammattiryhmien yhteisyötä. Niiranen arvioi, että tämä mer-

Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa ja THLn koordi-

kitsee uusien ammattien ja uudenlaisten urapolkujen syntymistä

noimassa Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja tervey-

sekä valtionhallinnossa että alueellisella ja paikallisella tasolla,

denhuollon tulevaisuudessa -hankkeessa (COPE). Siinä tutkitaan ja

kun perinteisiin vahvoihin professioihin perustuvat ajattelumallit

kehitetään toimintaa murrosvaiheessa, jossa useat samanaikaiset

eivät enää välttämättä toimi.

muutostekijät muokkaavat työntekemisen ja palvelujen tuottamisen tapaa sekä osaamisen ja ammattitaidon kehittämistä.

– Tämä avaa myös yliopistoille mahdollisuuden näkökulmien avartamisen, mikä voi merkitä uudenlaisten monitieteisten ja oppiainerajat ylittävien koulutusten syntymistä. Tällaiset uudenlai-

NIIRASEN JOHTAMASSA COPE-hankkeen työpaketissa Johtaminen ja päätöksenteko on mukana neljä sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavaa organisaatiota: Eksote, Siun Sote, Hyvinkään kaupunki ja Hyvinkään sairaanhoitoalue. Niirasen lisäksi osahankkeessa ovat mukana yliopistonlehtori Sanna Laulainen ja projektitutkija

set tutkinnot voivat olla kouluttajaorganisaatioille kilpailuvaltti. Uudenlaista sektorirajojen ylittämistä syntyy myös valtionhallinnossa. – Ministeriörajat ylittäviä yhteistyötapoja tarvitaan jatkossa lisää, Niiranen painottaa.

Joakim Zitting. Tutkimuksessa on haastateltu noin 150 työntekijää ja eri tason johtajaa. Kyselytutkimukseen on puolestaan vastannut

LISÄÄ COPE-HANKKEESTA:

noin 1 900 sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijää ja lisäksi tutkimukseen haastateltiin 22:ta valtionhallinnon edustajaa. – Tutkimuksessa haastatellut johtajat kokivat, että he tarvitsevat tulevaisuudessa lisää viestintä- ja talousosaamista. Myös moniammatillisten ja hajautettuina toimivien työyhteisöjen johtamiseen sekä digitalisaatioon liittyvät osaamisvaatimukset korostuivat, samoin hankintaosaaminen nousee uudella tavalla esiin, Niiranen kertoo. Meneillään olevien uudistusten – kuten nyt maakunta- ja sote-uudistuksen – yhteydessä tiedolla johtaminen eli tutkimus- ja arviointitiedon hyödyntäminen, sekä päätöksenteon perusteluna että kaikessa toiminnassa ja johtamisessa, saa lisää painoarvoa.

Sote-uudistus haastaa myös koulutuksenjärjestäjät, kun eri ammattiryhmät työskentelevät aiempaa tiiviimmin yhdessä. – Kannustaisinkin opiskelijoita siihen, että he opettelisivat katsomaan asioita omaa tutkintoaan laajemmista näkökulmista ja rakentaisivat erilaisia yhteistyöverkostoja jo opiskeluaikanaan.

SAIMA

2

2018 25


Seksiin ei tarvitse myöntyä, jos ei huvita Ylläolevan otsikon luulisi olevan itsestäänselvyys kaikille aikuisille ihmisille. Maiju Parviaisen tutkimukset kuitenkin osoittavat aivan päinvastaista. TEKSTI NINA VENHE KUVITUS RAIJA TÖRRÖNEN JA VARPU HEISKANEN

SUKUPUOLENTUTKIMUS ON tieteen-

Tämä tehdään jonkinlaisesta kunnioituk-

ala, jonka yhtenä tavoitteena on ravistella

sesta kumppania kohtaan – tai siksi, että

vallitsevia käsityksiä ja antaa asioille

”eihän sitä seksiä muuten koskaan olisi”.

uusia näkökulmia. Tutkija Maiju Parviai-

Parviainen naurahtaa, että harva

Toisaalta seksologit tuntuvat lähestyvän parisuhdetta lähes aina seksin kautta. – Sitä pidetään hyvän parisuhteen edellytyksenä. Tausta-ajatuksena tuntuu

nen on kerännyt tutkimustaan varten

sanoo sinkulle baarissa, että seksiä on

olevan, että jos seksiä ei ole tarpeeksi

seksologisen parisuhdetyön ammattilais-

vain harrastettava, jos joku pyytää – ettei

usein, ei voi olla hyvää parisuhdettakaan.

ten tulkintoja seksiin myöntymisestä ja

pyytäjälle tulisi paha mieli.

haluaa nyt kyseenalaistaa seksiin liittyviä ajatuksiamme.

– Mutta meillä tuntuu olevan vahva

Seksologian ammattilaiset haluavat myös tuoda seksin esiin aina myönteisten

käsitys siitä, että vakituisessa parisuh-

asioiden sekä kumppanin miellyttämisen

teessa seksiä on oltava, vaikka vähän

kautta. Se liitetään jopa terveyteen ja

hampaat irvessä.

hyvinvointiin.

Päinvastoin. Annamme nuorille ohjeeksi,

YKSI SYY SIIHEN, miksi ajattelemme

paaehtoisuudesta, on kaiken takana kui-

että seksin suhteen on piirrettävä selkeät

näin, löytyy Parviaisen mukaan seksolo-

tenkin olettamus siitä, että seksi kuuluu

rajat ja kunnioitettava omaa kehoa.

gien julkisuudessa välittämästä viestistä.

olennaisena osana hyvään suhteeseen.

Sen mukaan seksi ja parisuhde kuuluvat

Haluttiin sitä tai ei.

– Kukaan vanhempi ei varmasti ohjeista teini-ikäistään niin, että seksiin on myönnyttävä silloin kun sitä pyydetään.

Omissa parisuhteissamme toimimme kuitenkin toisin. Lähtökohtana monella on, että seksiin on myönnyttävä, vaikka se ei aina huvittaisikaan. – Tutkimusten perusteella etenkin naiset suostuvat seksiin, vaikka ei haluttaisi.

– Ja vaikka koko ajan puhutaan va-

tiiviisti yhteen. – Alan ammattilaiset toki esiintyvät

PARVIAINEN ON määritellyt seksiin

mielellään julkisuudessa neutraaleina

myöntymisen toiminnaksi, jossa ihminen

ja ovat sitä mieltä, ettei painostusta tule

suostuu seksiin, vaikka ei sitä itse halua.

hyväksyä.

Myöntymiseen ei välttämättä liity painostamista, pakottamista tai mitään muutakaan väkivallan uhkaa. – Seksiin painostaminen taas on ennen

”Kaikilla tulisi olla mahdollisuus epäoikeudenmukaisen seksin sijaan eettiseen seksiin.” MAIJU PARVIAINEN Tutkija

kaikkea seksiin painostavan ilmapiirin luomista parisuhteeseen, kuten jatkuvaa seksin puutteesta huomauttelua – ja niin sanottua vonkaamista tai mököttämistä. Myöntymisen voikin tulkita olevan parisuhdeseksin ”harmaalla alueella”, siis jossakin eettisen seksin ja seksuaalisen hyväksikäytön välimaastossa.

26 SAIMA

2

2018


– Myöntymistä perustellaan usein sillä, että parisuhteessa on tehtävä kompromisseja, oli kyse sitten seksistä tai mistä tahansa muusta asiasta. Se on toki totta, mutta välillä on hyvä pohtia asioita toisestakin näkökulmasta. Parviaisen mukaan seksiin ei ole pakko suostua, jos se ei huvita. – Se ei ole velvollisuus, johon on aina myönnyttävä. Edes parisuhteessa.

NYKYAJAN PARISUHTEET eivät perustu pakolle tai velvoitteille. Kenenkään ei tarvitse enää pysytellä suhteessa esimerkiksi taloudellisten tai moraalisten syiden takia. – Näin ollen modernissa parisuhteessa seksikään ei merkitse enää velvoitetta, vaan sen pitäisi olla nautintoa antava itseilmaisun keino sekä yksilöllinen että vapaaehtoinen valinta. Siksi Parviainen haluaa myös ravistella ajatusta yksiavioisuudesta. – Koska parisuhteet perustuvat meillä täysin vapaaehtoisuuteen, ja suhteesta ollaan vapaita lähtemään milloin vain, voidaan ajatusta laajentaa jo pidemmällekin. Yksiavioisuus ei ole mikään yhteiskunnallinen instituutio, jossa kaikkien tulisi elää, etenkään jos seksi tai seksittömyys aiheuttavat ongelmia. Vaikka esimerkiksi avoimiin suhteisiin suhtaudutaan hyvin epäilevästi, tulisi Parviaisen mukaan seksologeilla olla tarjolla erilaisia näkemyksiä ja vaihtoehtoja. – Kaikilla tulisi olla mahdollisuus epäoikeudenmukaisen seksin sijaan eettiseen seksiin. Se tarkoittaa sitä, että seksi perustuu omaan haluun. Sillä juuri se vaikuttaa eniten seksin myönteiseen kokemukseen.

SAIMA

2

2018 27


Kasvien ravinnepuutostutkimusta virtuaalisesti ja etänä Kasvien rakenteesta kertovat opetustaulut olivat aikansa edistyneintä opetusteknologiaa. Nyt kasvit voi kasvattaa laboratoriossa, kuvata erilaisilla kameroilla ja siirtää kaiken datan talteen pilveen. Kokonaisuuden kruunaavat laboratorion fotorealistinen 3D-mallinnus ja laajennetun todellisuuden lasit, joita voi käyttää vaikka toiselta puolelta maailmaa. TEKSTI MARIANNE MUSTONEN KUVA PROCESS GENIUS

28 SAIMA

2

2018


ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON edistyksellisin

– 3D-mallinnuksen ja pelillisyyden

virtuaalioppimisympäristö Sm4rtLab on

avulla opiskelija voi myös leikkiä tai testa-

saanut viereensä biologian opetukseen

ta erilaisia asioita, kertoo Lead Gami-

suunnitellun Sm4rtLab Plantsin. Monialaisena yhteistyönä toteutettava hanke etenee ripeää vauhtia. – Sm4rtLab on jo osoittanut toimivuutensa, joten samanlaista virtuaaliympäristöä voidaan nyt laajentaa muillekin

Sm4rtLab Plantsilla voidaan tehdä halpaa kasvien fenotyypitystä.”

fication Developer Kimmo Leppänen Process Geniuksesta. – Hololens-lasit voidaan tarvittaessa yhdistää toisiinsa, tai opettaja voi pitää kotoa käsin luentoa lasit päässään. Tekniikkaa voidaan hyödyntää missä vain,

aloille, sanoo fotoniikan professori Pasi

esimerkiksi säteily- tai puhdastiloissa.

Vahimaa fysiikan ja matematiikan lai-

Fyysinen opetusympäristö ei siis enää ole

tokselta. – Sm4rtLab Plants -ympäristön

niin tärkeä. Käytännössä opiskelijat laittavat

Keinäsen mukaan uutta oppimisym-

rakentaminen eteni hyvin, vain jotain

ensin kasvit kasvamaan koejärjestelyyn.

päristöä voidaan skaalata eri koulutus-

ratkaisuja täytyi suunnitella uudestaan,

Ravinnepuutosten oireet ovat parissa

tasoille, lukiosta ammatillisin oppilaitok-

kuten todellisessa laboratoriossa olevan

viikossa jo selvästi nähtävissä, mutta

siin ja korkeakouluihin. Yksi laboratorio

koeasetelman kameroiden kuvaustapoja,

erilaiset kamerat mahdollistavat sekä

on kaikkien käytössä, ja sinne voidaan

toteaa biologisen ja biolääketieteellisen

oireiden havaitsemisen aikaisemmin että

rakentaa toiveiden mukaan mitä tahansa

kuvantamisen professori Markku Keinä-

oireiden kehityksen seurannan ja niiden

koejärjestelyjä. Voidaan tutkia vaikka-

nen ympäristö- ja biotieteiden laitokselta.

vertailun kokeen eri vaiheissa.

pa sitä, kuinka nopeasti toukat syövät

– Koeasetelmaa ja sovellusta täytyy

– Esimerkiksi lämpökameralla saa-

kasvien lehtiä, tai miten ympäristömyrkyt

pystyä hyödyntämään opetuksen lisäksi

daan näkyviin viileämpi lehti, joka kertoo

tutkimuksessa. Meidän on myös tuo-

ilmarakojen toiminnasta. Jos ilmaraot ovat

tettava oppisisältöjä biologian puolelle

auki, vettä haihtuu enemmän ja kasvi

toimintamahdollisuuksia, yritystoimintaa

pedagogisesti järkevällä tavalla. Tässä

yhteyttää tehokkaammin.

ja uusia tapoja datan käsittelyyn. Oppimis-

hankkeessa toimijat täydentävät toistensa

Kokeessa on käytössä tavanomaisten

osaamista. Yksin tällaista ei olisi voinut

valokuvauskameroiden lisäksi punaiselle

tehdä.

ja lähi-infrapuna-alueelle sovitettu har-

Hankkeessa on mukana kahden

vaikuttavat kasveihin. – Tavoitteenamme on etsiä myös liike-

ympäristöämme voitaisiin hyödyntää myös koulutusviennissä, Keinänen miettii. Hänen mukaansa tutkijat ovat jo

maasävykamera, jonka kuvista lasketaan

valmiita maksamaan automatisoiduista

laitoksen lisäksi yliopiston tietotekniikka-

väärävärikuva, joka kertoo kasvin koke-

koejärjestelyistä.

palvelut ja joensuulainen yritys Process

masta stressistä.

Genius. – Tietotekniikkapalveluiden roolina

– Opiskelijat näkevät siis tutkittavan

– Yrityksissä taas tutkitaan miljoonia kasveja vuodessa, kun selvitetään

ilmiön kolmella eri tavalla, joita voidaan

haluttuihin ominaisuuksiin vaikuttavia

oli rakentaa datankeruujärjestelmä, eli

vertailla käyttöjärjestelmän avulla ja

geenejä. Tietynlaisen, riittävän datamää-

kameroiden liikuttelu, anturidatan kerää-

esittää kysymyksiä. Järjestelmä tekee

rän kerääminen on yritysten toiminnassa

minen ja tietojen tallentaminen. Process

koko ajan mittauksia ja tallentaa dataa,

se pullonkaula.

Genius teki 3D-mallintamisen ja käyttö-

johon voidaan myöhemmin palata, tutkijat

liittymän, sanoo atk-suunnittelija Timo

kuvailevat.

Vahimaa tietotekniikkapalveluista.

– Tulevaisuudessa voidaan kerätä tietokantaa eri kasveista.

SYKSYLLÄ SM4RTLAB PLANTSIA hyö-

– Tekoälypohjaiset ratkaisut tulevat myös olemaan erittäin kiinnostavia datan keräämisessä, mallintamisessa ja tulevaisuuden ennustamisessa, Pasi Vahimaa lisää.

dynnetään ensimmäisen kerran kurssilla,

KASVIEN FENOTYYPITYS on maailmalla

jolla kasvien ravinnepuutoksia käsittelevä

kasvava ja paljon tutkittu ala, ja siksi

listaa aivan uudella tavalla sensoridatan

harjoitustyö toteutetaan uudessa oppimis-

uudenlainen, edullinen oppimisympäris-

keräyksen. Yliopiston tietotekniikkapal-

ympäristössä.

tö on jo herättänyt kiinnostusta laa-

velut tarjoaa jo nyt palveluita tutkijoille

jemminkin. Samankaltaisia järjestelmiä

esineiden internetiin liittyen, sanoo Timo

maailmanlaajuisesti merkittävä ongelma.

myydään jo, mutta paljon kalliimmalla

Vahimaa.

Vesiviljely mahdollistaa kasvien ravintei-

hinnalla.

– Kasvien ravinnepuutokset ovat

den saannin kontrolloinnin, ja koejärjes-

– Sm4rtLab Plantsilla voidaan tehdä

– Myös esineiden internet mahdol-

Esimerkiksi tulevaisuuden täsmämaanviljelyssä kasveja seurataan vaik-

telyn kamerat ja anturit puolestaan kas-

halpaa kasvien fenotyypitystä, ja hinta

kapa droneen kiinnitetyillä kameroilla

vien oireiden jatkuvan, automatisoidun

tulee vielä entisestään laskemaan. Olem-

ja sensoreilla. Dataa voidaan hyödyntää

seurannan. Tutkimme kurssilla kuutta

mekin suunnittelemassa pilottia, jossa

reaaliaikaisesti, verrata sitä aikaisemmin

keskeistä ravinnetta, typpeä, fosforia,

selvitetään etäyhteyden käyttöä muun

kerättyyn dataan ja laskea analyysejä,

kaliumia, magnesiumia, rikkiä ja rautaa,

muassa ruotsalaisten tutkijoiden kanssa,

sekä ohjeistaa maanviljelijöitä traktorin

Keinänen sanoo.

Keinänen kertoo.

näytön tai matkapuhelimen avulla.

SAIMA

2

2018 29


Tutkivat tanssijat Taide ja tiede yhdistyvät Tutkiva ja mahdollistava taide -hankkeessa konkreettisesti, kun tutkijat liittyivät osaksi taidekollektiivia. TEKSTI NINA VENHE KUVA VARPU HEISKANEN

ALUKSI OLI Able Art Group, johon

jan käyttämät osallistavat menetelmät

kuului tanssin ja sirkuksen ammattilai-

tukevat parhaalla mahdollisella tavalla

ryhmän suurin vahvuus on sen ratkaisu-

sia sekä eri tavoin vammaisia tanssin

ryhmän jäsenten toimijuuden ja oman

keskeisyys.

harrastajia. Heidän yhteinen tanssiteat-

”äänen” vahvistamista.

teriteoksensa valmistui vuonna 2015.

Kaikki ovat kuitenkin sitä mieltä, että

– Vaikka meillä on kielellisiä ja fyysisiä rajoitteita, lopulta teemme kuitenkin

Ryhmän johtajan, joensuulaisen tans-

JOTTA TUTKIJAT PÄÄSISIVÄT KIINNI

yhdessä taidetta. Se on jokaisen tavoite,

sitaiteilijan Minni Hirvosen mielessä

autenttisiin tilanteisiin ja ryhmän dyna-

Logrén summaa.

kyti kuitenkin ryhmän laajentaminen

miikkaan, ovat he olleet mukana ryhmäs-

ajankohtaiseen aiheeseen.

sä osallistujina, eivät vain tarkkailijoina.

– Maahanmuuttoon liittyvät asiat

– Teemme siis osallistuvaa havain-

HANKKEEN YHTENÄ TAVOITTEENA on vähentää taiteen ja tieteen keinoin niitä

olivat tuolloin pinnalla, ja halusin luoda

nointia. Tutkijan ei kuulu vaikuttaa

ennakkoluuloja, jotka koskevat vammaa ja

yhteistyötä sinne suuntaan ja saada ryh-

ryhmän toimintaan, mutta toisaalta

sairautta tai monikulttuurisuutta ja sen mu-

määni myös maahamme muuttaneita.

täydellinen osallistumattomuus oli-

kanaan tuomaa monikielisyyttä ja toiseutta.

Niin syntyi Able Art Group II. Jotta

si tässä mahdotonta. Kielen tutkijana

– Lisäksi avainkäsitteemme on dia-

asialle saatiin lisää syvyyttä, halusi Hirvo-

pyrin kuitenkin pysyttelemään tietyissä

logi. Se koskee sekä ryhmän sisäistä että

nen tuoda mukaan tutkimusnäkökulman.

tilanteissa taka-alalla, enkä esimerkiksi

ulkoista dialogia sekä lisäksi taiteen ja

Yhteisten ystävien kautta löytyi kieli-

lähde tulkkaamaan jokaista asiaa, vaan

tieteen vuoropuhelua, kertoo Logrén.

tieteilijä Heli Paulasto, joka kiinnostui

havainnoin, miten tilanteista selvitään

asiasta välittömästi.

ilman tulkkia, kertoo Paulasto.

– Olen aina tehnyt omaa tutkimustani

Anna Logrénille esiintyvään ryh-

Hankkeen tutkimukset tuottavat myös uutta tietoa taiteilijoiden mukautumisesta nykyiseen taidepolitiikkaan, jossa on

kaukana kotoa, mutta nyt tarjoutui tilai-

mään osallistuminen ei ollut itsestään

erityisesti viime vuosina painotettu taiteen

suus päästä tekemään englannin kieleen

selvää.

sosiaalista funktiota muun muassa hyvin-

liittyvää tutkimusta kotikaupungissa, Paulasto kertoo. Hänen tutkimuksensa keskittyy

– Minulla ei ole aiempaa kokemusta tanssimisesta eikä itse asiassa edes ryh-

voinnin ja kotouttamisen edistämisenä. Paulasto kertoo, että lingua franca

mässä harrastamisesta. Uskon kuitenkin,

-englantiin liittyvää tutkimusta tehdään

siihen, miten lingua franca -englanti

että osallistumisen kautta saatu tieto

tavallisimmin liikemaailmassa tai aka-

kietoutuu tanssiryhmässä monikielisyy-

tukee parhaiten tutkimustani.

teemisessa yhteisössä. Sen tutkiminen

teen. Lingua franca on nimitys kielelle, jota erikieliset puhujat käyttävät yhteisen viestinnän välineenä. – Oletuksenani oli, että ryhmän lingua

Minni Hirvosen mielestä on upeaa, että tutkijat heittäytyvät näin mukaan. – Olen ilolla seurannut heidän läsnäoloaan – ja toisaalta olen hankkeen myö-

harrastusryhmässä on verrattain uutta, mutta monikielisyyden ja taiteentekemisen kytköksien tutkimus on alkanut kiinnostaa tutkijoita yhä enemmän.

francana on maailman yleisin vieras kieli,

tä itse tutustunut tarkemmin erilaisiin

englanti – ja muita kieliä käytetään vaih-

tutkimuksiin ja pohtinut asioita uusista

makkaasti ryhmän empatiakyky. Vuoro-

televasti. Näin on ollutkin, ja tutkimusma-

näkökulmista.

vaikutustilanteissa otetaan aina huomioon

teriaalia riittää. Kulttuuritieteiden puolelta hankkeesta taas kiinnostui taiteensosiologi Anna

vastaanottajan kielelliset taidot – ja kieltä

RYHMÄÄN KUULUU IHMISIÄ monesta

vaihdetaan sujuvasti tilanteen ja tarkoi-

eri kulttuurista.

tuksen mukaan.

– Ryhmän rikkaus ja samalla haaste

Logrén. – Oman tutkimusalueeni voisi tiivistää

– Tässä yhteydessä esiin nousee voi-

on sen heterogeenisyys. Meillä on monta

Minni Hirvosen mukaan sekään ei aina riitä.

niin, että tutkin sitä, mitä ryhmän taitei-

erilaista persoonaa mukana, ja lisäksi

lijoiden työ ja toiminta ovat käytännössä.

erilaiset kielelliset taidot asettavat haas-

taito ei riitä, otamme mukaan kehonkielen,

Pohdin muun muassa, millaiset taiteili-

teita, muotoilee Hirvonen.

hän lisää nauraen.

30 SAIMA

2

2018

– Onneksi olemme esiintyjiä – jos kieli-


Täydellinen osallistumattomuus olisi tässä mahdotonta.”

Anna Logrén (vas.), Minni Hirvonen ja Heli Paulasto korostavat, että kielellisistä ja fyysisistä esteistä huolimatta Able Art Group II mahdollistaa taiteen tekemisen yhdessä.

SAIMA

2

2018 31


Opiskelijat barrikadeilla Uutuuskirja avaa eurooppalaisten opiskelijamellakoiden historiaa. TEKSTI SARI ESKELINEN KUVA LEHTIKUVA

Opiskelijat valtasivat vanhan ylioppilastalon Helsingissä vuonna 1968.

TÄNÄ VUONNA tulee kuluneeksi 50 vuot-

vastaan. Esimerkiksi Saksassa opiskelijat

ta siitä, kun eurooppalaiset yliopisto-opis-

vastustivat Ranskan vallankumouksen

on oiva esimerkki kirjassa esitellyistä

kelijat nousivat barrikadeille vaatimaan

uudistusmielisiä ajatuksia. Dhondtin

opiskelijamellakoista. Tekijät ovat halun-

muun muassa korkeakoulujen hallinnon

mukaan saksalaisten opiskelijoiden pro-

neet nostaa teokseen mielenkiintoisia

demokratisoimista. Pariisista alkunsa saa-

testi oli käännekohta, jossa tuli näkyviin

yksittäisiä esimerkkejä opiskelijoiden

nut opiskelijaliike ulotti voimansa myös

yliopiston ja ympäröivän yhteiskunnan

mielenilmauksista eri vuosisadoilta.

Itä-Eurooppaan rautaesiripun taakse.

muuttunut suhde.

Saksalaisten opiskelijoiden protesti

KIRJAN TEKIJÄT HALUAVAT kannustaa

Suomessa opiskelijat valtasivat vanhan ylioppilastalon Helsingissä.

opiskelijoita nostamaan epäkohtia esiin

– Vanhan valtaus oli varsin erikoislaa-

jatkossakin ja tarvittaessa mellakoi-

tuinen tapahtuma vuoden 1968 opiskeli-

maan. Vaikka nykyopiskelijoita ajoittain

jamellakoiden historiassa. Siinä maan ylin

syytetään vähäisestä yhteiskunnallisesta

johto, presidentti Urho Kekkonen, asettui

aktiivisuudesta, löytyy kuluvalta vuosi-

tukemaan vanhan vallanneita opiskelijoi-

kymmeneltä lukuisia esimerkkejä opiske-

ta. Vanhan valtaus ei myöskään suuntautunut yliopiston johtoa vastaan, vaan kyse oli enemmän opiskelijaliikkeen omasta kahtiajakautumisesta, tutkija Pieter Dhondt toteaa. Hän on yhdessä Elizabethanne Borannen kanssa toimittanut kirjan Student Revolt, City, and Society in Europe, jossa tarkastellaan opiskelijamellakoiden historiaa Euroopassa keskiajalta nykypäivään.

Opiskelija­ mellakoihin suhtaudutaan usein suopeammin kuin muihin yhteiskunnallisiin mielenilmauksiin.”

Kirja paljastaa maanosan opiskelijamella-

Suomessa opiskelijat ovat vastustaneet niin uutta yliopistolakia kuin opintotukien leikkauksia mielenosoituksilla ja yliopistorakennusten valtauksilla. Amsterdamin yliopiston opiskelijat puolestaan valtasivat vuonna 2015 kaksi yliopiston rakennusta vastalauseena koulutuksen menoleikkauksille. Samana vuonna brittiopiskelijat vastustivat maan koulutusjärjestelmän uusliberalisointia

koiden pitkän jatkumon.

– Ei siis voida sanoa, etteivätkö opis-

– Ei tarvitse odottaa 1900-luvun alun

kelijat olisi nykyisinkin valmiita nouse-

klassisen opiskelijaliikkeen nousuun saakka löytääkseen esimerkkejä opiskeli-

lijaprotesteista.

maan barrikadeille, Dhondt painottaa. Aiemmin akateeminen yhteisö oli

Opiskelijamellakoihin suhtaudutaan

joiden kollektiivisista toimista yhteiskun-

saattanut muuttaa muualle, jos se joutui

hänen mukaansa usein suopeammin kuin

taan vaikuttamiseksi.

konfliktiin paikallisen hallinnon kanssa.

muihin yhteiskunnallisiin mielenilmauk-

– Nyt vain opiskelijat muuttivat

siin. Osin tähän vaikuttaa se, että opiskeli-

OPISKELIJAMELLAKAT EIVÄT aina ole

uuteen kaupunkiin ja perustivat sinne

suuntautuneet vallitsevaa järjestystä

protestina oman yliopistonsa.

32 SAIMA

2

2018

jat ovat osa yhteiskunnan eliittiä. – Tässä piilee tietty paradoksi.


Väitän, että...

Ympäristöllä on suuri vaikutus oppilaiden virkistymiseen Lea Häyrisen väitöstutkimus osoitti, että maaseutukoulujen ympäristöt vaikuttavat positiivisesti oppilaiden virkistymisen kokemuksiin. TEKSTI NINA VENHE KUVAT VARPU HEISKANEN

VIRKISTYMISTÄ PIDETÄÄN kouluissa

HÄYRISEN MUKAAN on harmillista, etteivät

tärkeänä esimerkiksi uuden asian omaksu-

luonto tai edes pihaympäristö saa niiden an-

misessa ja oppimisessa. Lea Häyrinen halusi

saitsemaa painoarvoa koulujen arjessa.

lähteä tutkimaan oppilaiden omia kokemuksia

– Koulujen pihat ovat pääasiassa ai-

virkistymisestä koulupäivän aikana, koska tut-

kuisten suunnittelemia, eivätkä lapset käytä

kittua tietoa asiasta ei sen ajankohtaisuudesta

niitä sillä tapaa kuin aikuiset ovat ajatelleet.

huolimatta vielä ole.

Välituntiympäristöstä pitäisi löytyä luon-

– Olen entisenä erityisopettajana kiinnostunut oppilaiden hyvinvoinnista. Osassa kouluista on esimerkiksi ilmiöpohjaisen oppimisen

toelementtejä, jolloin virkistyminen olisi tehokkaampaa. Häyrisen mukaan nykymuotoinen välitun-

myötä siirrytty pitempiin oppitunteihin, jotka

tijärjestelmä ja koulun piha luovat perustan

KUKA KM Lea Häyrinen väitteli kasvatustieteestä huhtikuussa.

voivat virkistymisen kannalta sisältää sekä

virkistymiselle. Hän toivoo, että oppilaat

MITÄ Häyrinen selvitti

mahdollisuuksia että riskejä. Olisi tärkeää, että

pääsisivät usein luontoon myös oppituntien

opetussuunnitelmaan sisällytettyjä uusia ele-

aikana, koska se voi lisätä merkittävästi virkis-

menttejä myös seurataan tutkimuksen avulla.

tymisen kokemuksia.

väitöstutkimuksessaan virkistymistä koulupäivän aikana kahdessa maaseutukouluympäristössä.

Tutkimuksessa ilmenikin, että vireystasot

– Maailmalla on selvä trendi siitä, että

vaihtelivat lukuvuoden aikana rasittavien ja

koulujen pihoja ollaan ”viherryttämässä” eli

virkistävien asioiden suhteessa. Virkistymisen

luontoympäristöä tuodaan koulujen alueelle.

Häyrinen määritteli tunnetilana, joka syntyy

Toivon, että tutkimustulokseni kannustavat

hyvää oloa tuottavan toiminnan kautta. Toi-

Suomea osaltaan samaan suuntaan.

minta poistaa stressiä ja jännittyneisyyttä ja palauttaa luovuuden tilan.

HÄYRISEN TUTKIMUKSESSA oli mukana oppilaita pienestä kyläkoulusta sekä kirkonkylän koulusta. – Tutkimuksessa selvisi, että kyläkoulun oppilaat kokivat virkistyvänsä parhaiten leikkimällä luonnontilaisessa välituntipihan osassa. Kirkonkylän koulun oppilailla ei tätä mahdollisuutta ollut, joten heidän virkistymisen kokemuksensa painottuivat liikuntaan väli- ja oppitunneilla sekä leirikoulussa ja retkillä. – Molemmilla kouluilla oli luonto helposti saavutettavissa. Olisi toki mielenkiintoista tehdä jatkotutkimusta sellaisessa koulussa, jossa luontoa ei ole lähellä.

SAIMA

2

2018 33


Uimahallien ja kylpylöiden työolosuhteet hyvällä tasolla Uimahallien ja kylpylöiden siivoojat käsittelevät kuumissa ja kosteissa tiloissa puhdistuskemikaaleja. Työtapojen valinnalla voidaan vaikuttaa merkittävästi omaan terveyteen. TEKSTI MARIANNE MUSTONEN KUVA RAIJA TÖRRÖNEN

SIIVOOJIEN TYÖOLOSUHTEITA tutki-

silti niitä käytettiin joissakin tutkituista

taan parhaillaan laajassa Työsuojelura-

kohteista.

haston rahoittamassa hankkeessa, jossa

Siivoojat usein myös työskentelevät

on mukana kolmisenkymmentä uimahal-

saunassa liian korkeassa lämpötilassa.

lia ja kylpylää sekä yli 80 siivoojaa ym-

Osassa tutkimuskohteista saunat siivottiin

päri Suomea. Tutkimuksessa selvitetään

illalla heti niiden sammuttamisen jäl-

muun muassa siivoojien kemikaalista ja

keen. Useimmissa kohteissa ne siivottiin

fysikaalista altistumista, työn ergonomi-

aamulla ennen hallien avaamista, mutta

sia riskejä, tapaturmia, henkistä kuormit-

silloinkin lämpötila saattoi olla vielä noin

tavuutta ja työssä jaksamista.

30 celsiusastetta.

Veteen kertyvä orgaaninen lika on uimahallien ja kylpylöiden allasveden

UIMAHALLIEN JA KYLPYLÖIDEN sisäil-

laadun kannalta haaste. Sen puhdistami-

maa tutkitaan Hyttisen mukaan samoilla

seen käytetään klooridesinfiointia, jonka

menetelmillä kuin toimistoissakin. Uima-

sivutuotteina syntyy muun muassa triha-

halleissa tiettyjen orgaanisten yhdisteiden

lometaaneja ja triklooriamiinia. Trikloo-

pitoisuudet mitattiin tutkimuksessa niille

riamiini haihtuu erityisen helposti ilmaan

soveltuvilla menetelmillä.

ja aiheuttaa hengitystie- ja silmäoireita. Sille altistuvat etenkin altailla pisimpään oleskelevat kilpauimarit ja uinninvalvojat. – Siivoojat voivat saada siivouskemikaalien käytöstä iho-oireita, jos he eivät suojaa ihoaan.  Suojakäsineiden käyttöä

Sekä uimahallien siivoojilla että aiemmassa tutkimuksessa mukana olleilla toimistosiivoojilla, yhteensä noin 150 henkilöllä, oli astmaoireita ja allergiaa keskimäärin saman verran kuin muulla väestöllä. – Joissakin tutkimuksissa siivoojilla

ei vieläkään koeta aina tarpeelliseksi,

on havaittu enemmän astmaa kuin muilla

eikä jalassa pidetä aina suojaavia saap-

työntekijöillä, Hyttinen toteaa.

paita, kertoo ympäristö- ja biotieteiden laitoksen tutkija Marko Hyttinen. Triklooriamiiniarvot ovat allasalueella

Nykyaikainen vedenpuhdistus poistaa tehokkaasti orgaanista likaa. Ihmisten mukana altaaseen kulkeutuva orgaani-

aina korkeammat kuin hallien muissa

nen lika-aines yhdessä allaskemikaalien

tiloissa.

kanssa saa kuitenkin aikaan moninaisen

– Kyseisten yhdisteiden pitoisuudet

kemikaalicocktailin, josta osa haihtuu

ovat suurimmillaan hallien normaalin

ilmaan. Uimareiden vanha tuttu ”suihkun

käytön aikana. Siivouksen aikana kyseis-

kautta altaaseen” -sääntö pitää edelleen

ten yhdisteiden pitoisuudet ilmassa ovat

paikkaansa, ja parantaa merkittävästi

pienemmät.

veden ja ilman laatua.

Painepesurin käyttö puolestaan

– Uimahallien vedessä saattaa olla yli

nostaa paitsi vesiaerosolien ja samalla

sata erilaista desinfioinnin sivutuotetta.

siivouskemikaalien pitoisuuksia ilmassa,

Terveelle ihmiselle näistä ei ole haittaa.

myös desibelitasoa. Niiden käyttöä

Uimisella on kuitenkin paljon myös po-

halleissa ei siksi suositella pintamate-

sitiivisia vaikutuksia, sanoo itsekin uintia

riaalien vaurioitumisriskin takia, mutta

harrastava tutkija.

34 SAIMA

2

2018

Helposti ilmaan haihtuva triklooriamiini aiheuttaa hengitystie­ ja silmäoireita.”


Isosti opiskelijavoimin Syksyllä järjestettävä Polku-yrittäjyysviikko on joensuulaisten opiskelijajärjestöjen yhteinen projekti, jolle tavoitellaan myös valtakunnallista näkyvyyttä. TEKSTI SARI ESKELINEN KUVA VARPU HEISKANEN

TULEVAISUUS ON MEIDÄN -teema tarjoaa opiskelijoille työka-

– Tapahtuman kautta tavoitteena on edistää yrittäjyysideaa ja

luja yrittäjyyteen vuoden 2018 Polku-yrittäjyysviikolla. Tule-

levittää tietoisuutta yrittäjyydestä opiskelijoiden keskuudessa. Jos

vaisuuteen kurkottaa myös itse tapahtuma, sillä opiskelijoiden

aiheesta innostuu Polku-yrittäjyysviikolla, voi sitä opiskella myö-

omien yrittäjyysyhdistysten kautta tapahtuma on saamassa myös

hemmin enemmänkin, yrittäjyysopintojen koordinaattori, ylipis-

valtakunnallista näkyvyyttä.

tonlehtori Helen Reijonen kertoo.

– Emme kuitenkaan ole kehittämässä liian bisneshenkis-

Tapahtumaan osallistumisesta, oppimispäiväkirjasta ja siihen

tä tapahtumaa, vaan punaisena lankana toiminnassamme on

liittyvästä taustakirjallisuudesta opiskelijat saavat opintopisteitä.

opiskelijalta opiskelijalle, tapahtuman pääjärjestäjä Ville Vänskä

Tapahtumajärjestelyihin osallistuneet opiskelijat saavat myös ker-

Joensuu Entrepreneurship Societysta kertoo.

rytettyä opintosuorituksia.

Mikä sitten on mahdollistanut Polku-yrittäjyysviikon kasvun? Vielä muutama vuosi sitten opiskelijat järjestivät Joensuussa

POLKU-YRITTÄJYYSVIIKKO ON Itä-Suomen suurin opiskelija-

kaksi erillistä yrittäjyyteen liittyvää tapahtumaa: Joensuu Entre-

vetoinen tapahtuma. Vaikka järjestelyissä kuunnellaan herkällä

preneurship Societyn Polku-yrittäjyysviikkon sekä itä-Suomen

korvalla rahoittajien ja muiden yhteistyökumppanien toiveita, on

yliopiston kauppatieteen opiskelijoiden ainejärjestö Optimin

päävastuu järjestelyistä ja sisällöistä opiskelijoilla itsellään.

järjestämän Susiraja-foorumin. – Tapahtumien yhdistäminen oli erittäin hyvä päätös, sillä taistelemme samoista asiakkaista eli vieraista ja opiskelijoista, Jesse Voss Optimista sanoo. Tapahtuman järjestämisessä ovat mukana myös Joensuun tradenomiopiskelijoiden Kilta sekä Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Yhteistyö on tuonut isommat hartiat tapahtuman

– Siinä, miten saadaan yhteistyökumppaneiden toiveet sovitettua yhteen, on oma haasteensa. Työssä oppii hyväksi myyjäksi ja näkee, miten isoa tapahtumaa järjestetään Voss korostaa. Hän toimi vielä viime vuonna Optimin yrityssuhdevastaavana. Tänä vuonna viestikapula vaihtui Pyry Paloposkelle, joka pitää Vossilta ja Vänskältä saamaansa mentoritukea tärkeänä. – Molemmilta on saanut hyviä vinkkejä tapahtumajärjestämises-

järjestämiseen, kun käytettävissä oleva rahasumma ja osallistuji-

tä. Itseäni yrittäjyys ja tapahtumaviikon teemat motivoivat lähtemään

en määrä ovat kasvaneet.

mukaan. Tänä vuonna erityisesti henkilöbrändäys on aihepiiri, joka

– Tämän vuoden iso tavoite on saada myös muut kuin kaup-

sytyttää ja josta on tulossa nimekkäitä esiintyjiä kertomaan.

patieteilijät innostumaan yrittäjyydestä ja liiketalouden opinnoista, Vänskä toteaa.

LISÄÄ POLKU-YRITTÄJYYSVIIKOSTA

TAPAHTUMA ON OSA yrittäjyyspintoja, joista opiskelija voi koota itselleen 25 opintopisteen laajuisen sivuaineen. Yrittäjyysopinnoissa Itä-Suomen yliopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu ovat tiivistäneet yhteistyötään.

SAIMA

2

2018 35


Ihmisen biologiaa uudella tavalla uudessa ympäristössä Biolääketieteen yksikössä avattiin viime syksynä uusi monimuotooppimisympäristö, ja samalla menivät uusiksi myös anatomian ja solubiologian kurssit. TEKSTI ULLA KALTIALA KUVA RAIJA TÖRRÖNEN

Oppimisympäristön suunnittelussa kuultiin myös opiskelijoiden toiveita. Viivi Hynnisen ja Matilda Anttilan mielestä tulos on toimiva ja houkutteleva.

36 SAIMA

2

2018


LUENTOJA KORVATTIIN videomateriaa-

– Tässä ympäristössä opettaja

Omat anatomian opintojaksonsa kak-

leilla, itseopiskelulla ja ryhmäopetuksella,

kuitenkin hallitsee porukan hyvin ja saa

sikko ehti suorittaa vielä vanhaan malliin,

joihin viihtyisä ja muunneltava tila tarjoaa

kontaktin kaikkiin, Tiitu kertoo.

mutta monimuoto-oppimisympäristöstä on

oivalliset puitteet.

silti tullut heille tuttu.

– Opettaja ja opiskelijat ovat tässä

KOKONAISUUTEEN KUULUU kaksi

– Olemme opettaneet täällä ykkösiä ja

lähempänä toisiaan kuin perinteisessä

monimuoto-opiskelutilaa, kaksi perin-

esitelleet anatomiaa myös lukiolaisille ja

luentosaliopetuksessa ja pystyvät myös

teisempää pienryhmätilaa, hiljainen

eskarilaisille, Hynninen kertoo.

haastamaan toisiaan. Opiskelija ei selviä

itseopiskelutila sekä kohtaamispaikka,

opetuksesta pelkästään istumalla eikä

Meditori. Tiloja somistavat lukuisat

TILOISSA JÄRJESTETÄÄN opetusta paitsi

opettaja pelkästään seisomalla ja puhu-

anatomiset mallit, joita opiskelijat

lääketieteen ja hammaslääketieteen, myös

malla itsekseen, apulaisprofessori Petteri

saavat käyttää opiskeluun myös omin

farmasian, ravitsemustieteen ja terveyden

Nieminen kuvailee.

päin.

edistämisen opiskelijoille. Ensi syksystä

– Esimerkiksi omat käsitykseni siitä,

– Hienoa on, että aidotkin pääkallot

alkaen sinne keskittyy myös entistä mo-

mitkä opetettavista asioista ovat helppoja

ja kauniit historialliset mallit on saatu

nipuolisempaa opetusta, kun anatomian,

ja mitkä vaikeita, ovat muuttuneet, kun

esille opiskelijoiden ihailtaviksi, Tiitu

fysiologian, lääketieteellisen biokemian ja

opiskelijat uskaltautuvat kyselemään en-

toteaa.

osin myös liikuntalääketieteen opetus in-

tistä enemmän. Vaikeisiin asioihin on voitu sitten käyttää enemmän aikaa. Yliopistolehtori Virpi Tiitun mukaan uudet tilat tukevat myös opiskelijoiden tutustumista ja ryhmäytymistä. – He näyttävät viihtyvän täällä mainiosti myös silloin, kun tiloissa ei ole opetusta. Lääketieteen vuosikurssit ovat suuria,

Opiskelun tukena on myös ana-

tegroidaan elinryhmäkohtaisiksi kokonai-

tomian ja solubiologian virtuaalinen

suuksiksi opetussuunnitelmauudistuksen

tietokanta.

myötä.

Lääketieteen toisen vuosikurssin

– Esimerkiksi sydän ja verenkierto

opiskelijat Viivi Hynninen ja Matilda

käsitellään vastedes omana kokonaisuute-

Anttila kiittelevät uusien tilojen hie-

naan kaikkien näiden oppiaineiden näkö-

nouksista erityisesti AV-tekniikkaa.

kulmasta. Samalla niissä kaikissa siirrytään

– Tästä on tehty muutenkin houkut-

interaktiivisempaan monimuoto-opetuk-

joten pienryhmäkin tarkoittaa 50 opiskeli-

televa paikka, jonne voi tulla opiskele-

seen, biolääketieteen yksikön varajohtaja,

jan joukkoa.

maan, Anttila kiteyttää.

yliopistonlehtori Jyrki Ågren kertoo.

Uudet tilat tukevat myös opiskelijoiden tutustumista ja ryhmäytymistä.”

SAIMA

2

2018 37


Lääke­ kehityksen näköala­ paikalla Yliopiston osaaminen pitää kansainvälisen yrityksen Kuopiossa. TEKSTI ULLA KALTIALA KUVA RAIJA TÖRRÖNEN

CHARLES RIVER FINLANDIN toimitus-

PALVELUYRITYKSESSÄ tutkimuksen

neurotieteen tutkimusta, ja meillä on

johtaja Antti Nurmi on työskennellyt

keskiössä ovat asiakkaiden lääkekehitys-

yliopiston tutkijoiden kanssa yhteisiä

yritysmaailmassa tutkijanuransa alkumet-

projektit.

hankkeita erityisesti kuvantamisessa.

reiltä asti. Aivoiskemiasta vuonna 2004

– Lisäksi oman menetelmäkehityksem-

Olemme panostaneet lääkeainetutkimuk-

Kuopiossa väitellyt Nurmi palkattiin jo

me tavoitteena on tuoda entistä parempia

sessa MRI-kuvantamiseen, joka on myös

jatko-opintojen aikana kampuksella toi-

työkaluja lääkeaineiden tutkimukseen.

potilastyössä tärkeä väline.

mineeseen lääkealan palveluyritykseen, Cerebriconiin. – Väitöksen jälkeen jatkoin siellä saman aihepiirin parissa täysipäiväisenä tutkijana.

– On etu työskennellä isojen eturin-

kehitetään muun muassa prekliinistä ra-

lääkkeiden kehittämiseksi sairauksiin,

diolääkekehitysalustaa Kuopion kampuk-

joista moniin ei ole vielä hoitoa.

selle. Nurmi toivoo, että yliopistolla voisi

Usein haasteena on se, ettei hyviä

Siirtymä oli luonteva, sillä Nurmen väitöskirjan ohjaajat Juha Yrjänheikki ja Jari Koistinaho olivat myös Cerebriconin

Yhdessä yliopiston ja KYSin kanssa

taman yritysten kanssa innovatiivisten

teettää nykyistä enemmän ja ketterämmin

tuloksia eläinmalleilla saada toistettua

myös tilaustutkimusta esimerkiksi mene-

ihmisillä.

telmäkehityksessä.

– Ihmisen biologiasta ja tautime-

– Tutkimusryhmille se olisi hyvä

perustajia. Vuonna 2009 yritys ostettiin

kanismeista tarvitaan selvästi vielä

rahoituslähde ja meille se mahdollistaisi

osaksi kansainvälistä Charles River -kon-

lisää ymmärrystä, jotta tauteja voidaan

keskittymisen asiakastutkimuksiin.

sernia. Suomen toimipiste tarjoaa preklii-

mallintaa paremmin ja kohdistaa lääkkeet

nisiä tutkimuspalveluja lääke- ja biotek-

osuvammin.

– Lisäksi yliopistolta valmistuu meille sopivia osaajia. Meillä on töissä

nologiayrityksille, jotka kehittävät hoitoja

Nyt keskushermostosairauksiin odo-

neurologisiin ja psykiatrisiin sairauksiin.

tetaan läpimurtoja erityisesti biologisista

esimerkiksi fysiikankin puolelta valmis-

lääkkeistä.

tuneita. Otamme mielellämme opiske-

Omassa tutkimuksessaan Nurmi on viidentoista vuoden aikana laajentanut

– Vasta-aineet, geeniterapia ja

näkökulmaa kaikkiin tärkeimpiin keskus-

RNA-interferenssi ovat laajemminkin

hermostosairauksiin.

nosteessa. Lääkekehityksen kohteina

– Pitkään tein paljolti perustyötä laboratoriossa, myöhemmissä tehtävissä pai-

niin neurotieteiden, farmasian kuin

lijoita harjoittelijoiksi ja opinnäytetyön tekijöiksi. Töihin tulijoille on tarjolla näköala-

Parkinsonin tauti ja harvinaissairaudet

paikka kansainväliseen lääkekehitykseen

ovat pinnalla.

ja etenemismahdollisuuksia muihinkin

nottui enemmän ohjaaminen, raportointi

toimipisteisiin ympäri maailmaa. – Oma

ja kehittäminen. Käytännön tekemiseen

SIJAINTI KUOPIOSSA on Nurmen

motivaatio ja yrittäminen ovat tärkei-

haluan kuitenkin aina säilyttää tuntuman,

mukaan loistava perusta liiketoiminnan

tä. Nuoret odottavat nykyisin nopeaa

kertoo Nurmi, joka siirtyi tieteellisen

kasvattamiselle ja kehittämiselle.

urakehitystä, mutta vastuullisiin tehtäviin

johtajan tehtävästä toimitusjohtajaksi keväällä 2017.

38 SAIMA

2

2018

– Tavoite on pysyä täällä. Itä-Suomen yliopistossa on maailman johtavaa

vaaditaan vuosien kokemusta perustyöstä, Nurmi toteaa.


ALUMNI

Luonnonvaroista huolehtiminen on kestävän kehityksen pohja Vuoden alumniksi valittiin maaliskuussa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, joka on valmistunut metsänhoitajaksi vuonna 1991 Joensuun yliopistosta. TEKSTI MARIANNE MUSTONEN KUVA VARPU HEISKANEN

KIMMO TIILIKAISELLE VALINTA Itä-Suo-

TIILIKAINEN NÄKEE Suomen tulevaisuu-

men yliopiston Vuoden alumniksi on suuri

den olevan monipuolisessa energiapa-

tunnustus.

letissa. – Tällä hetkellä on panostettava

– Arvostan paljon oppia, jonka sain

teknologianeutraalisti kehittämiseen, muun

aikoinaan Joensuusta. Aloitin opinnot

muassa tuuleen, metsähakkeeseen, puruun,

vuonna 1982, ja opiskeluajoilta on jäänyt

kuoreen, biokaasuun, aurinkoon ja uusiutu-

mieleen Metsäylioppilaiden toiminnassa

viin liikennepolttoaineisiin, hän sanoi.

mukana oleminen, ja kuinka keräsimme

Vuonna 2030 vähintään puolet sähkön,

jouluisin metsistä joulukuusia myyntiin

lämmön ja liikenteen muodostamasta koko-

kurssiretkiä rahoittaaksemme, totesi Ruo-

naiskulutuksesta pitäisi olla tuotettu uusiu-

kolahdelta kotoisin oleva ministeri.

tuvalla energialla. Aikajänne on Tiilikaisen

Metsänhoitajien kouluttamisen

mukaan pitkä, mutta lainsäädäntötyö on jo

aloittaminen Joensuussa oli Tiilikaisen mukaan piristysruiske koko Suomen metsäntutkimukselle.

meneillään esimerkiksi kivihiilen osalta. – Ilmastonmuutos vaatii nopeita toimia, hän muistutti.

– Kilpailu kahden koulutusta tarjoavan tahon välillä oli tervettä. Minulle jäivät

TIILIKAISEN MUKAAN energiapolitiikassa

mieleen myös monet hyvät opettajat, kuten

tavoitellaan jatkossa entistä kestävämpiä

Seppo Kellomäki ja Paavo Pelkonen.

energiajärjestelmiä ja halutaan vahvistaa

Tiilikainen näkee, että hänen nykyinen tehtävänsä asunto-, energia- ja

kuluttajan roolia. – Metsäylioppilaana täytyy olla ylpeä

Hyvinvointimme on peräisin luonnosta.” KUKA Ministeri Kimmo Tiilikainen valmistui Joensuun yliopistosta metsänhoitajaksi vuonna 1991.

MITÄ Tiilikainen valittiin Itä-Suomen yliopis-

ympäristöministerinä on kansainvälisesti

saavutetusta hyvästä tasapainosta metsien

ton Vuoden alumniksi maaliskuussa.

erittäin hyvä yhdistelmä, etenkin

hyödyntämisen ja hiilinielujen välillä.

energia- ja ilmastonmuutospolitiikan

Puurakentamista täytyy kehittää edelleen

MISSÄ Tiilikainen on Sipilän hallituksen asunto-, energia- ja ympäristöministeri.

saralla.

nimenomaan hiilen sitoutumisen vuoksi,

– Metsäministerinä toimiessani esimerkiksi metsähallituslain uudistus

hän pohti. Biotalouden puolella Tiilikainen iloit-

puhutti paljon. Uudistettu laki on toiminut

see siitä, että yritykset panostavat nyt esi-

hyvin. Valtion omistamissa metsissä

merkiksi muovia korvaavaan tekniikkaan

suojelu ja käyttö kohtaavat hyvin ja ovat

tai puun kehittämiseen tekstiileiksi.

tasapainossa. Suomessa on kauan sitten valittu toimintatapa, jonka mukaan yksityiset voivat tarjota metsiään suojelukäyttöön.

– Tavoitteena on oltava entistä korkeamman jalostusasteen tuotteet puusta. – Hyvinvointimme on peräisin luonnosta. Siksi luonnonvaroista on opittava

– Kiitos suomalaisten metsäomista-

pitämään huolta entistä paremmin, sillä

jien, Luontolahjani 100-vuotiaalle Suo-

se on pohja kestävälle kehitykselle, hän

melle -kampanja ylitti odotukset.

summasi.

SAIMA

2

2018 39


UEF// KAMPUKSET VASTAUKSIA 2020­LUVUN SUURIIN KYSYMYKSIIN

Filosofisen tiedekunnan dekaani Janne Pietarinen (oik.) esitteli tuloksia pääministeri Juha Sipilälle.

Pääministeri Juha Sipilä isännöi Itä-Suomen yliopistossa tilaisuutta, jossa pohdittiin 2020-luvun suuria kysymyksiä Suomessa ja Euroopassa. 14. toukokuuta järjestetty Kohti seuraavaa sataa -tilaisuus oli osa valtioneuvoston tulevaisuustyötä, ja sen antia tullaan hyödyntämään

Juhlaseminaarissa tutkittua tietoa lasten terveydestä LASTEN LIIKUNTA JA ravitsemus -hanke

KuPSin toiminnanjohtaja Jari Koisti-

esitteli 24. toukokuuta järjestetyssä

nen ja markkinointipäällikkö Tero Taipa-

10-vuotisjuhlaseminaarissa tutkittua

le olivat ensimmäistä kertaa järjestämässä

tietoa lasten ja nuorten elämäntavois-

liikunnallista ohjelmaa lapsille yliopistolla.

ta ja terveydestä. Toiminnallisessa ohjelmaosuudessa oli tarjolla kehon-

– Tavoitteena on entistä läheisempi yhteistyö yliopiston kanssa. Täältä löytyy

koostumus- ja puristusvoimamittauksia

paljon urheiluun, lasten liikuntaan ja ravit-

sekä KuPSin järjestämää liikunnallista

semukseen liittyvää osaamista. Tätä tietoa

ohjelmaa perheiden nuorimmille.

haluamme välittää myös junioreillemme ja

– Harrastan jalkapalloa ja tykkään muutenkin urheilusta. Siinä saa viettää

heidän vanhemmilleen, Koistinen totesi. Lasten liikunta ja ravitsemustutki-

aikaa kavereiden kanssa eikä ole tylsää,

muksessa on mukana 512 kuopiolaista

taitoradalla pallon kanssa kikkaillut Vera

lasta ja nuorta, joita seurataan aikuisi-

Väänänen kertoi.

kään saakka.

Vera Väänänen on jalkapallon lisäksi ollut mukana muun muassa sirkuskoulussa.

40 SAIMA

2

2018

muun muassa hallituksen tulevaisuusselonteossa. Itä-Suomen yliopistossa työpajojen teemoja olivat strategiasta nousevat ympäristönmuutos ja luonnonvarojen riittävyys, oppiminen digitaalisessa maailmassa sekä ikääntyminen, elintavat ja terveys.

ITÄ­SUOMEN YLIOPISTOLLA HYVÄ MAINE Itä-Suomen yliopistolla on hyvä maine yhteistyökumppaneiden ja poliittisten päättäjien keskuudessa, osoittaa T-Median tuore mainetutkimus. Yliopistoa pidetään laadukkaana ja monipuolisena, ja sen avointa ja läpinäkyvää toimintaa arvostetaan. – Yliopiston vahva mainepääoma kertoo, että olemme onnistuneet strategiamme mukaisessa opetus-, tutkimus- ja kehitystyössä yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa, rehtori Jukka Mönkkönen iloitsee. Tutkimus toteutettiin keväällä 2018 ja siihen osallistui vastaajia muun muassa yrityksistä, säätiöistä, tutkimuslaitoksista, kunnista ja alueen poliittisten päättäjien keskuudesta.

ITÄ­SUOMEN YLIOPISTOON HYVINVOINTIOIKEUDEN INSTITUUTTI Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitokselle on perustettu Hyvinvointioikeuden instituutti. Yli kymmenen tutkijan instituutti on merkittävin alan tutkimus- ja opetuskeskittymä Suomessa. Instituutti kokoaa yhteen hyvinvointiteemoihin kytkeytyvien oikeudellisten kysymysten tutkimuksen, asiantuntijuuden ja koulutuksen Itä-Suomen yliopistossa. Instituutin johtajana toimii vanhuusoikeuden yliopistonlehtori Anna Mäki-Petäjä-Leinonen. –Instituutin kautta voimme nopeasti reagoida hyvinvointiin liittyviin ajankohtaisiin tutkimus- ja koulutustarpeisiin, joita muuttuva toimintaympäristö tuottaa, toteaa Mäki-Petäjä-Leinonen.


SCIFESTISSÄ TIEDE KOHTASI KULTTUURIN SciFest-tiedefestivaalin ohjelmassa kunnioitettiin tänä vuonna kulttuuriperinnön eurooppalaista juhlavuotta teemalla Tiede kohtaa kulttuurin – SciFest goes Arts. Festivaalilla käsiteltiin tiedettä ja teknologiaa kulttuuria ja eri taidemuotoja hyödyntämällä. Ohjelmassa oli yli 70 osallistavaa työpajaa sekä musiikki- ja tanssiesi-

tyksiä. Itä-Suomen yliopiston Tiedekahvilassa kuultiin, millaista on yhteisötaide monikulttuurisessa tanssiryhmässä. SciFest päättyi professori Esko Valtaojan esitelmään, jossa hän rauhoitteli kuulijoitaan maailman menevän ikävistä maailmanpoliittisista uutisista huolimatta jatkuvasti parempaan ja vauraampaan suuntaan.

JARI VUORI VIERAILEVAKSI PROFESSORIKSI KAHTEEN KANSAINVÄLISEEN HUIPPUYLIOPISTOON Terveyshallintotieteen professori Jari Vuori on kutsuttu Arizona State University’n (ASU) sekä London School and Tropical Medicine and Hygienen (LSTMH) vierailevaksi professoriksi. ASU rankattiin Yhdysvaltojen innovatiivisimmaksi yliopistoksi vuonna 2018. LSTMH on maailman johtavia yliopistoja kansanterveystieteessä.

Juontaja Anne Heikkinen ja Esko Valtaoja keskustelemassa SciFestissa.

Muistoja Itä-Suomen yliopiston synnystä ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO täyttää

kaikenlaisia tunteita, muotoilee historian

10 vuotta vuonna 2020. Juhlavuoden

pääkirjoittaja Mikko Kohvakka.

kunniaksi julkaistaan UEFin historiakir-

Valmis kirja ilmestyy vuoden 2020

ja, jota varten on nyt ruvettu keräämään

alussa. Kirjoitustyötä ohjaa UEF-histo-

muistoja Joensuun ja Kuopion yliopisto-

ria-toimikunta, johon kuuluvat muun

jen yhdistymisen ajoilta.

muassa entinen Kuopion yliopiston rehto-

Muistoja haetaan muun muassa

ri Matti Uusitupa ja Joensuun yliopiston

uuden yliopiston perustamisen vaiheista,

entinen vararehtori Teuvo Pohjolainen.

sen alkuvuosilta sekä kaikista niistä muutoksista, joita yhdistyminen toi tullessaan

Kaikki muistot UEFin syntyajoilta voi

esimerkiksi tutkimukseen ja opetukseen.

lähettää joko sähköpostitse Mikko Kohva-

Henkilöstön ja opiskelijoiden lisäksi muis-

kalle (mikkko@uef.fi) tai hänelle voi myös

telemaan pyydetään myös sidosryhmien

soittaa: 040 719 5764. Muistoja voi jättää

edustajia sekä yhteistyökumppaneita.

myös nimettömänä niin, että kirjoittaja

– Tarkoituksena on kirjoittaa realistinen kuvaus UEFin synnystä, johon liittyy

ottaa tämän toiveen huomioon tekstiä tehdessään.

Itä-Suomen yliopiston hallituksen entinen puheenjohtaja Petteri Taalas, ensimmäinen rehtori Perttu Vartiainen ja ensimmäinen akateeminen rehtori Kalervo Väänänen keskustelemassa.

URAOHJAUSKOULUTUSTA MUUTTUVAAN TYÖELÄMÄÄN Itä-Suomen yliopisto käynnistää Tampereen ja Turun yliopistojen kanssa uuden, nykypäivän tarpeisiin vastaavan uraohjauksen erikoistumiskoulutuksen syksyllä. Yliopistonlehtori Leena Penttinen muistuttaa, että vaikka suomalaisella opinto-ohjaajakoulutuksella on pitkät perinteet, on uraohjauksen kenttä koulumaailmaa laajempi. – Yhteiskunnalliset ja työelämän muutokset tuovat yhä enemmän haasteita työurien ja ammatillisen suuntautumisen tukemiseen. Uraohjauksen laatuun on alettu kiinnittää huomiota ohjauksen kasvavan tarpeen ja uravalmennusten yksityisten palveluntarjoajien lisääntymisen myötä.

KUOPIOON KANSAINVÄLINEN GEENI­ JA SOLUTERAPIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopioon perustettu geeni- ja soluterapian tutkimuskeskus mahdollistaa pitkäjänteisen huippututkimuksen akateemisen ja yritysmaailman välimaastossa. Kuopio Center for Gene and Cell Therapy tarjoaa tutkijatiimeille rahoituksen, toimintaympäristön ja yhteistyömahdollisuudet virusvektorien valmistuksesta toiminnallisiin tutkimuksiin, eläinkokeisiin ja potilastutkimuksiin Itä-Suomen yliopiston, virus- ja geenilääkeyritys FinVectorin sekä KYSin kanssa. Toimintaa rahoittaa sveitsiläinen Dr Frederik Paulsen -säätiö.

SAIMA

2

2018 41


PUHEENVUORO

Tutkijan viestintärytmit

E

ristäytynyt professori

seuraamme lähettämiemme twiittien

pölyisessä norsun-

määrää päivätasolla. Samaan aikaan

luutornissaan, vai

tavoitteena on teoreettis-metodologi-

kaikkea turhankin

sesti uraauurtavien tutkimusartikke-

innokkaasti kom-

leiden julkaiseminen. Tällaisten töiden

mentoiva “päivystävä

rytmi ja niiden vaatima keskittymi-

dosentti”? Siinä kaksi sitkeää kulttuu-

sen tapa on radikaalisti erilainen.

rista kuvaa, joita tutkijalle viestijänä

Some-viestintä vaatii tiuhaa sisältöjen

tarjotaan. Ja karikatyyri jatkuu. Kun

tuottamista – silloinkin, kun tutkimuk-

vanhan maailman yliopistosivistyk-

sessa ei oikeastaan tapahdu mitään

seen kasvanut norsunluutorniprofes-

näkyvää – uutisvirtojen seuraamista

sori viestii harkitusti ja harvakseltaan

ja jatkuvassa valmiustilassa olemista.

tieteellisten lehtien ja konferenssiesi-

Tutkimusartikkelin tuotantoprosessi

telmien kautta, päivystävä dosentti on

aineistonkeruusta valmiiseen julkai-

kuin kotonaan sosiaalisessa medias-

suun taas kestää helposti vuosia, ja sitä

sa, bloggaajana ja televisiovieraana

edistäisi pikemminkin erakkomainen

puhumassa niin aiheesta kuin sen

vetäytyminen kuin puhelimen ilmoitu-

vierestäkin.

säänten pirstaloima aikaympäristö.

Viestijäkuvien välisen eron saattaisi

Yliopistojen kolmannen tehtävän

äkkiseltään liittää erilaisissa mediaym-

korostumisen myötä käsitys tutki-

päristöissä kasvaneisiin tutkijasukupol-

jan julkisesta tilivelvollisuudesta on

viin. Voi toki olla, että “hitaan median”

laajentunut. Tutkija ei ole vastuussa

aikakaudella uransa aloittanut tutkija

vain menetelmiensä oikeellisuudesta

katsoo tieteen viestintäympäristöä

tai tulosten relevanssista tiedeyhteisön

hieman eri tavalla kuin verkkomedian

kannalta, vaan myös siitä, että hän

parissa kasvanut diginatiivi. Pelkästä

kykenee ymmärrettävästi ja kiinnos-

sukupolvierosta tuskin on kuitenkaan

tavasti kertomaan suurelle yleisölle

kysymys. Ehkä norsunluutorniprofes-

tekemisistään. Tutkijasta on tullut, tai

sorin ja päivystävän dosentin hahmoja

ainakin hänestä on toivottu tulevan,

ei pitäisikään ymmärtää luonnehdin-

monipuolinen viestintäosaaja. Kun

toina erilaisista tutkijatyypeistä vaan

tutkijan ammattia ajattelee viestintä-

vihjeenä tutkijan työhön kohdistuvista

ammattina, sen keskeiseksi ammatti-

monitahoisista odotuksista.

taitovaatimukseksi on noussut poly-

Toimin tällä hetkellä tutkimushankkeessa, jossa rahoittajan toiveesta

42 SAIMA

2

2018

rytmiikka – eritahtisten ja eripuraisten rytmien hallinta.

Käsitys tutkijan julkisesta tilivelvollisuudesta on laajentunut.” KUKA Kulttuurintutkimuksen yliopistotutkija Juhana Venäläinen

MITÄ Venäläinen tarkastelee tutkimuksessaan kulttuurin ja talouden yhtymäkohtia ja murtumia. Väitöstutkimuksessaan hän syventyi yhteisesti hallitun vaurauden merkityksiin taloudellisen arvon luomisessa. Viimeisimmissä tutkimuksissaan Venäläinen on keskittynyt muun muassa kimppakyyteihin jakamistalouden ilmiönä.

MISSÄ Venäläinen työskentelee Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella.

SEURAA KOLUMNISTEJA PUHEENVUOROJA-BLOGISSA blogs.uef.fi/puheenvuoroja


UEF// tapahtuu

TIEDETTÄ KAIKENIKÄISILLE – TUTKIJOIDEN YÖ 28.9. Itä-Suomen yliopisto tarjoaa syyskuun lopussa suurelle yleisölle laajan kattauksen innostavaa tiedeohjelmaa molemmissa kampuskaupungeissa. Tutkijoiden yö tekee tiedettä ja tutkimusta tutuksi kaikenikäisille. Osallistuminen tapahtumaan on maksutonta. Tutkijoiden yötä vietetään Joensuussa ja Kuopiossa perjantaina 28.9. Tervetuloa! LISÄTIETOA: uef.fi/tiedetapahtuma

TULEVAISUUDEN TEKIJÖILLE POLKU­YRITTÄJYYSVIIKKO 24.–28.8. Kolmatta kertaa järjestettävä Polku-yrittäjyysviikko

on mukana nimekkäitä luennoitsijoita kaikkina viitenä

tarjoilee laajan kattauksen yrittäjyyshenkistä ohjel-

tapahtumapäivänä. Polku-yrittäjyysviikon järjestä-

maa opiskelijoille 24.–28.8.2018. Vuoden 2018 teemal-

vät yhteistyössä Joensuu Entrepreneurship Society,

la – Tulevaisuus on meidän – herätellään pohtimaan

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta, Kilta ry. ja

muun muassa arvojohtajuutta, itsensä johtamista,

Optimi ry. Tapahtumapaikkoina ovat Carelia-sali ja

omia valintoja ja henkilöbrändäystä. Yrittäjyysviikolla

Network Oasis.

LISÄÄ UEF-TAPAHTUMIA VERKKOSIVUJEN TAPAHTUMAKALENTERISTA uef.fi/ajassa/tapahtumat

SAIMA

3 1

2018 43


Profile for University of Eastern Finland

Saima 2 2018  

Saima 2 2018  

Profile for uniuef