Page 1

SAIM A HYVÄLLÄ TIETEELLÄ ON TEKIJÄNSÄ Itä-Suomen yliopistolehti 2|2017

10

MUUTTUVA TYÖ VAATII OPPIMISEN TAITOA Digitalisaatio muuttaa käsitystämme koko työelämästä

22 TERVEELLINEN

RAKENTAMINEN

Puumateriaalitieteen osaajia tarvitaan

26 PYSÄYTETÄÄN DIABETES

StopDia tuuppaa ja motivoi myös mobiilisti

27 AFRIKKALAINEN KIRJALLISUUS

Kansakunnan tarinoista globaaleihin aiheisiin


PÄÄKIRJOITUS

Työelämän muutos haastaa koulutuksen ja tutkimuksen Itä-Suomen yliopisto JOENSUU PL 111, 80101 JOENSUU KUOPIO PL 1627, 70211 KUOPIO SAVONLINNA PL 86, 57101 SAVONLINNA

S

uomalainen korkeakoululaitos

samana, työn sisältö voi muuttua merkittävästi.

ihmisiä pääsääntöisesti joko

Miten muuttuu lääkärin ammatti, jos Watson

julkiselle sektorille tai suuriin

kykenee diagnosoimaan sairaudet luotettavas-

yrityksiin. Jatkossa työllistymi-

ti ja nopeasti? Tai juristin, jos tekoäly löytää

nen tapahtuu kuitenkin entistä

soveltuvimmat laintulkinnat suurista teksti-

enemmän kolmannelle sektorille sekä keskisuurin ja pieniin, innovatiivisiin yrityksiin.

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO PL 1627, 70211 KUOPIO PUH. 0294 45 1111 WWW.UEF.FI

tuminen, työmarkkinoiden nopeat muutokset

sen, työn tekemisen tapojen ja työkulttuurien

ja tarve pidentää työuria edellyttävät koulutuk-

muuttuneen. Ja nämä muutokset vain kiihtyvät.

selta ja tutkimukselta uudenlaista, monitieteis-

Muutoksissa on helpointa pysyä mukana ja

tä lähestymiskulmaa niin rakenteiden, sisältö-

olla jopa hieman etukenossa, kun tutkimus ja

jen kuin oppimisympäristöjenkin suhteen.

koulutus ovat kunnossa. Koulutus- ja tutkimuspohja, jolle voi elinikäisen oppimisen myötä

työvoiman tarjontaa ja toisaalta lisää kysyntää

rakentaa vuosikymmenten uran työelämässä,

uudenlaisille palveluille. Globalisaatio on kirit-

jota emme kykene täysin ennakoimaan.

tänyt kilpailua, lisännyt ihmisten ja tavaroiden liikkumista ja kansalaisten valinnanmahdollisuutta tuotteissa ja palveluissa. Digitalisaatio, tekoälyn kehitys ja muut teknologiset

TOIMITUSSIHTEERI RISTO LÖF TOIMITTAJAT MARIANNE MUSTONEN NINA VENHE

järjestelmän tulee kyetä luomaan se osaamis-

sen tilassa. Väestön ikääntyminen vähentää

SAIMA@UEF.FI ETUNIMI.SUKUNIMI@UEF.FI WWW.UEF.FI/SAIMA

ULLA KALTIALA PUH. 040 7456463

Jokainen vähänkin pidempään työelämässä ollut tietää ja tuntee työssä vaaditun osaami-

TOIMITUS

PÄÄTOIMITTAJA

massoista?

Maailmanlaajuisten ongelmien monimutkais-

Myös työelämä on voimakkaassa muutokJULKAISIJA

Vaikka ammatti tai työpaikka pysyisikin

on tähän saakka kouluttanut

muutokset synnyttävät uudenlaisia ammatteja ja pyyhkivät samalla pois sellaista työtä, joka voidaan uusilla tavoilla tehdä paremmin tai tuottavammin. Monissa tehtävissä työ on entistä vähemmän sidoksissa aikaan ja paikkaan.

Muutoksissa on helpointa pysyä mukana ja olla jopa hieman etukenossa, kun tutkimus ja koulutus ovat kunnossa.”

VALOKUVAAJAT VARPU HEISKANEN TUIJA HYTTINEN RAIJA TÖRRÖNEN TAITTO GRANO OY PAINO GRANO OY LEVIKKI 9 000 KPL ISSN-L 1798-5005 ISSN 1798-5005

Vaikka oppiminen perustuu paljolti yksilön omaan motivaatioon ja sinnikkyyteen, yhteiskunnan tulee tarjota siihen tilaisuuksia. Pitämällä koulutusjärjestelmän laatu, toimintatavat ja resurssit kunnossa ollaan oikealla tiellä. Jatkuva pedagoginen kehittäminen, korkealaatuinen tutkimus, yhdessä tekeminen, verkottuminen, tiedon ja toimintaympäristöjen avaaminen ovat tulevaisuuden avainsanoja. Emme ehkä pysty ennakoimaan, miten eri alojen ammattilainen työtään tulevaisuudessa

ILMESTYMINEN

tekee, mutta voimme huolehtia siitä, että tut-

3 KERTAA LUKUVUODESSA SEURAAVA NUMERO ILMESTYY LOKAKUUSSA 2017

kimus pysyy laadukkaana, koulutustasomme

KANNEN KUVA TUIJA HYTTINEN

2 SAIMA

2

2017

pysyy korkealla ja tietämys ajantasaisena ja helposti päivitettävänä. JUKKA MÖNKKÖNEN REHTORI


SISÄLLYS

36 ROHDOSKASVEJA LUENNOILLE

34

LIIKUNTA OSAKSI OPPITUNTEJA

30

DIGITALISAATIO VIE KOHTI UUSIA TYÖN MUOTOJA

KULTTUURIPERINNÖSTÄ UUTTA VETOA LUONTOMATKAILUUN

25 PUHUJANTUNNISTUS Tomi Kinnunen

10

28

TUNNISTA SYÖMISEN TAITO

Ravunkuorista se lähti................................................................................. 9 Työ ja elämä liikkeessä...............................................................................10 Geenitiedosta potkua elämäntapamuutoksiin......................................16 Biopankkien liiketoiminta hakee muotoaan.........................................17 Katosiko syömisen taito?...........................................................................18 Kitkatonta yhteistyötä................................................................................20 Biopohjaiset kemikaalit ja biohiili kiinnostavat tutkijoita.................21 Puusta uusia mahdollisuuksia terveelliseen rakentamiseen............22 Puheesi kertoo, kuka (muka) olet............................................................25 StopDia testaa uutta terveyden edistämisen mallia............................26

38 VUODEN ALUMNI Hanna Partanen

Afrikkalainen nykykirjallisuus suuntaa globaaleihin aiheisiin.......27 Muinaisuskosta ja villiruuasta vetoa luontomatkailuun....................30 Nopeammin, tehokkaammin, paljaammin............................................32 Reggae ylittää rajoja...................................................................................33 Liikunta tulee osaksi oppitunteja.............................................................34 Haistellen ja maistellen..............................................................................36 Joensuuhun rakentuu Suomen laajin opettajankoulutus...................37 Rempseä ravitsemusterapeutti.................................................................38 SciFestin tähtinä astronautit.....................................................................40 Jukka Mäkisalon kolumni.........................................................................42 SAIMA

2

2017

3


UEF// AJASSA

Rasvakudoksen koostumus vaikuttaa tulehdustilaan lihavilla Liikakiloissa on eroja, sillä syödyn rasvan laatu vaikuttaa myös rasvakudoksen koostumukseen ja lihavuuteen liittyvään tulehdustilaan. Nyt on havaittu, että omega6-rasvahappojen kertyminen rasvakudokseen saattaa aktivoida tulehduksen sekä rasvakudoksessa että maksassa. Tämä vuorovaikutus riippuu osin myös perimästä.

LIHAVUUTEEN LIITTYVIEN sairauksien

poaineenvaihdunnan ja tulehduksen

teella omega-6-rasvahappojen, erityisesti

kehittymistä edistää osaltaan rasva-

vuorovaikutukseen.

arakidonihapon, kerääntyminen rasva-

kudoksen ja maksan matala-asteinen

kudokseen saattaa aktivoida tulehduksen

tulehdustila. Obesity-lehdessä julkaistussa

TUTKIMUKSESSA HAVAITTIIN, että tyy-

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa

dyttyneiden rasvahappojen suuri määrä

selvitettiin tarkemmin rasvahappo­

rasvakudoksessa lisää ja kertatyydytty-

kin vaihteli FADS2-geenin eri muotojen

aineenvaihdunnan ja tulehduksen välistä

mättömien rasvahappojen suuri osuus

kantajien välillä, luultavasti koska geeni-

yhteyttä eri kudoksissa lihavilla.

pienentää tulehdustilan todennäköisyyttä.

muoto vaikuttaa sisäsyntyiseen omega-6-

Samansuuntaisia tuloksia on saatu muis-

rasvahappojen valmistukseen.

Tutkittavilta määritettiin seerumin, ihonalaisen rasvakudoksen, sisäelinten ympärille kertyneen viskeraalisen

takin tutkimuksista. Kiinnostava uusi havainto oli se, että

sekä rasvakudoksessa että maksassa. Tämän yhteyden voimakkuus kuiten-

Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että syödyn rasvan, rasvakudokseen

rasvakudoksen ja maksan rasvahap-

monityydyttymättömien omega-6-ras-

kertyvien rasvahappojen ja kudosten

pokoostumus. Heiltä määritettiin myös

vahappojen aineenvaihduntatuotteiden

tulehdustilan välillä on monimutkai-

rasvakudoksen ja maksan tulehdustila.

ja niitä muokkaavan D6D-entsyymin

nen vuorovaikutus, joka osittain liittyy

Lisäksi selvitettiin, miten rasvahappoja

määrä ihonalaisessa rasvakudoksessa

perimään. Tämän vuoksi myös ihmisten

muokkaavan FADS2-geenin vaihtelu

oli yhteydessä sekä rasvakudoksen että

vasteet ruokavalion rasvan laadun muu-

vaikuttaa kudosten väliseen rasvahap-

maksan tulehdukseen. Tulosten perus-

toksille voivat vaihdella.

4 SAIMA

2

2017


AIVOVALTIMOANEURYSMAAN LÖYTYI LUPAAVA LÄÄKE Aivovaltimoaneurysmien muodostumista ja puhkeamista voi olla tulevaisuudessa mahdollista ehkäistä lääkehoidolla. Kokeellinen tutkimus osoitti selektiivisen prostaglandiinireseptori EP2:n salpaajan estävän aivovaltimoaneurysmien muodostumista ja olemassa olevien aneurysmien laajentumista. Tutkijat pitävät EP2-salpaajia lupaavana vaihtoehtona suonen sisäiselle hoidolle tai avokirurgialle. Japanilais-suomalaisessa tutkimuksessa oli mukana Itä-Suomen yliopiston A.I. Virtanen -instituutin, KYSin ja Helsingin yliopiston tutkijoita.

93

prosenttia 15–29-vuotiaista suomalaisista pitää hyvinvointivaltion säilymistä toivottavimpana tulevaisuudennäkymänä, mutta vain reilu puolet heistä pitää kehitystä todennäköisenä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tutkimustulos perustuu vuoden 2016 Nuorisobarometri-aineistoon.

PYÖRIVÄT MOLEKYYLIT VALAISEVAT TULEVAISUUDEN

Museokäynti kaikille aisteille Lastentarhanopettajakoulutuksessa havahduttiin siihen, ettei museoita ole juurikaan suunniteltu pienten lasten näkökulmasta. Museo kuitenkin on yksi varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmassa mainittu oppimisympäristö. MUSEOISSA NÄYTTELYESINEET ovat

kejä siitä, kuinka metsämuseossa näyttelyt

saa kokea. Kuinka näyttelyt sitten avau-

voitaisiin tuoda lasten tasolle kaikkia

tuvat pienille lapsille, jotka tarvitsevat

aisteja ruokkivaksi.

uutta? Lastentarhanopettajakoulutus on jo vuosia tehnyt yhteistyötä punkaharju­ laisen Suomen Metsämuseo Luston kanssa. – Yhteistyömme puitteissa ryhdyimme

Rohkeiden ideoiden pohjalta tehtiin tista tekemistä, ääniä ja leikillisyyttä lapsia ajatellen. – Suunnitelmista löytyi esimerkiksi vesiallas tukinuittoa varten ja metsurin työpäivä työtehtävineen. Lisäksi esitettiin, miten puusta tehdään leluja ja miten puu

pienten lasten museokokemuksia, taus-

kasvaa siemenestä täysikasvuiseksi.

taja Titta Kettukangas. – Pohdimme, voisiko museossa olla esimerkiksi pysyvä näyttely, jossa lapset voisivat kokeilla asioita itse ja oppia uutta. Samalla museokokemuksesta saataisiin myönteinen.

Tuotokset luovutettiin Lustolle, jossa parhaillaan mietitään, mitä ideoista voitaisiin viedä toteutukseen asti. – Tarkoituksena on lopulta testata tulokset itse asiantuntijoilla eli lapsilla. Yhteistyön takana on myös ajatus lapsen metsäsuhteen kehittymisestä, joka on osa varhaiskasvatusta.

OPISKELIJAT IDEOIVATKIN museokäyn-

VASTAA

prototyyppejä, joihin yhdistettiin konkreet-

kartoittamaan opiskelijoidemme kanssa toittaa varhaiskasvatuksen yliopisto-opet-

Professori

– He keksivät varsin oivallisia esimerk-

usein lasivitriineissä eikä esineisiin

kokemuksia ja tekemistä oppiakseen

Cambridgen, East Anglian ja Itä-Suomen yliopistojen tutkijat ovat kehittäneet uuden materiaaliryhmän, joka tuottaa valoa poikkeuksellisen tehokkaasti. Uusien materiaalien toiminta perustuu molekyylien pyörintään, ja niiden uskotaan olevan avuksi nykyistä tehokkaampien, kirkkaampien ja kestävämpien televisioiden, valaisimien ja älypuhelimien näyttöjen kehitystyössä. Molekyylien pyörinnän tietokonemallinnukset on suoritettu Itä-Suomen yliopiston fysikaalisen kemian laboratoriossa. Science-lehdessä julkaistu keksintö lupaa mittavia energiansäästömahdollisuuksia valontuotossa.

– Tavoitteena on, että lapset oppivat

nit uudelta pohjalta kuvataideopettajan

suojelemaan ja arvostamaan metsää sekä

Asta Kuusisen johdolla.

nauttimaan siitä hyvinvoinnin lähteenä.

Estääkö aurinkovoide D-vitamiinin saannin? Koeoloissa aurinkosuojavoiteen on havaittu voivan vähentää UV-säteilyn aiheuttamaa D-vitamiinin synteesiä, mutta välttämättä näin ei käy käytännössä. Tanskalaistutkimuksessa varjoon hakeutuminen ja suojaavan vaatetuksen käyttö liittyivät matalampaan D-vitamiinitasoon, hatun ja aurinkosuojavoiteen käyttö eivät. Selitys voi olla, että aurinkosuojavoiteen kanssa ollaan pitempään auringossa. Kesällä jo 15–20 minuutin aurinkoaltistus turvaa D-vitamiinin saannin, joten ihoa ei tarvitse paahtaa. Ihosyöpien suhteen turvallisinta on ottaa D-vitamiini purkista. Ilkka Harvima Ihotautien ja allergologian professori

SAIMA

2

2017

5


KODIN LASTENKIRJOJEN MÄÄRÄ YHTEYDESSÄ HYVÄÄN LUKUTAITOON Kodin kielellinen ympäristö vaikuttaa lapsen lukutaitoon ensimmäisellä luokalla. Erityispedagogiikan professori Leena Holopainen ja erityisluokanopettaja Saara Laukkanen havaitsivat tutkimuksessaan, että kodissa olevien lastenkirjojen määrä oli yhteydessä hyvään lukutaitoon. Kirjojen määrä oli myös yhteydessä isän kou-

lutustasoon eli korkeasti koulutetun isän perheessä oli paljon lastenkirjoja. Tutkimuksessa mukana olleiden lasten sukupuolten välillä ei ollut eroa lukutaidon tasossa. Tytöt olivat kuitenkin poikia aktiivisempia lukijoita ja kirjoittajia, ja aktiivinen luku- ja kirjoitusharrastus oli yhteydessä hyvään lukutaidon tasoon.

SUOLISTO­ BAKTEERIT VÄLITTÄVÄT KUIDUN TERVEYSHYÖTYJÄ Anna Lähde esittelee FunktioMatlaboratorion laitteita.

Grafeenia ja pyrolyysituotteita teollisuudenkin käyttöön Pienhiukkas- ja aerosolitekniikan tutkimusryhmän laboratoriot avasivat ovensa yleisölle. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON EAKR-projek-

teollisuuden tarpeisiin esimerkiksi nanoko-

tien FunktioMat-, SIMO- ja ILMARI-labo-

koluokan metallioksideja.

ratorioissa vietettiin avoimien ovien päivää

– Metallioksideja voidaan käyttää vaik-

Eurooppa-päivänä Kuopiossa. Laboratorioita

kapa jätevedenpuhdistuksessa tai energian

hallinnoi pienhiukkas- ja aerosolitekniikan

varastoinnissa, sanoi akatemiatutkijan rahoi-

tutkimusryhmä.

tuksen äskettäin saanut Anna Lähde.

Uutta tutkimustapaa edusti SIMO-kontti,

FunktioMat-laboratoriosssa on käytössä

pienpolttosimulaattori, jossa voidaan simuloida

lisäksi induktiouuni, jolla voidaan tuottaa

tulisijallista omakotitaloa. Toiseen vastaavaan

teollisuuden käyttöön hiilen nanorakenteita

konttiin taas on rakennettu sauna, ja siellä voi-

kuten grafeenia. Yksi ajo kestää noin tunnin,

daan tutkia erilaisia puulämmitteisiä kiukaita.

jonka aikana saadaan tuotettua pari gram-

Molemmat tutkimuskontit ovat siirreltäviä,

maa grafeenia.

niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi messuilla tai vuokrata asiakkaalle mittauskäyttöön. – Konteissa voidaan tutkia uusia nolla­ energiataloja ja vanhempiakin asuintaloja muun muassa ilmanvaihtoa säätämällä, kertoi tutkijatohtori Heikki Lamberg.

– Meidän etunamme on se, että seinän takana olevassa Savonia-ammattikorkeakoulun vesilaboratoriossa näytteemme voidaan testata samalla kertaa. ILMARI-laboratoriossa on tehty tutkimusta jo lähes 20 vuoden ajan. ILMARIssa tutkitaan hyvin monipuolisesti savukaasujen

UUTEEN FUNKTIOMAT-laboratorioon on

terveys- ja ilmastovaikutuksia. Parhaillaan

juuri saatu valmiiksi liekkisumupyrolyy-

on menossa Pyreus-hanke, jossa selvitetään

silaite, jolla voidaan tuottaa isoja määriä

erilaisia savukaasujen puhdistusratkaisuja.

6 SAIMA

2

2017

Seerumin korkea indolipropionihapon pitoisuus suojaa tyypin 2 diabetekselta, osoitti Itä-Suomen yliopiston LC-MS-metabolomiikkakeskuksessa tehty tutkimus. Indolipropionihappo on suolistobakteerien aineenvaihduntatuote, jonka tuotantoa vauhdittaa runsaskuituinen ruokavalio.

PUOLET YKSIVUOTIAISTA HERÄILEE ÖISIN Puolet yksivuotiaista heräilee vähintään kolmena yönä viikossa. Maitoa öisin saavat heräilevät muita useammin. Puolet nukkuu yhdet ja toinen puoli kahdet päiväunet päivässä. Ennenaikaisina syntyneillä on vielä vuoden iässä suurempi päiväunitarve ja epäsäännöllisempi unirytmi, ilmenee KuBiCo-tutkimuksen alustavista tuloksista.

NAISET OPISKELEVAT PYSYÄKSEEN NUOREKKAINA Nuorten naisten omaehtoisuuteen perustuva opiskelu antaa kokemuksen nuorekkuudesta ja mielikuvan siitä, ettei nainen ole jämähtänyt paikoilleen tai asettautunut pelkästään työssäkäyvän aikuisen rooliin. Tämä kävi ilmi aikuiskasvatustieteilijöiden tutkimuksesta, jonka kohderyhmänä olivat 25–35-vuotiaat koulutetut naiset.


PAIKALLINEN PERINNETIETO HYÖDYKSI ILMASTONMUUTOKSEN SEURANNASSA Kansainvälinen ilmastonmuutos­arvio hyödynsi Suomen Akatemian WAPEAT-hankkeessa kehitettyä uutta tutkimusmenetelmää, joka korostaa paikallisen perinnetiedon merkitystä ympäristömuutosten seurannassa ja tulkinnassa. Lisäksi arvioon sovellettiin luonnonvarojen yhteishallinnan menetelmää, joka yhdistää perinnetietoa, tiedettä

ja jaettua päätäntävaltaa. WAPEAT-hanketta on vetänyt ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja ihmisten hyvinvointiin käsitellyt tutkimus julkaistiin Science-tiedelehdessä, ja sen kirjoittajiin lukeutuu yhteiskuntamaantieteen dosentti Tero Mustonen.

5

Tutkijoiden ideat lentoon Helsinki Challenge -kilpailussa tutkijat parantavat liikeideoillaan maailmaa. YLIOPISTOJEN HELSINKI CHALLENGE -kilpailun semifinaaliin ylsi kaksi Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden vetämää tiimiä, akatemiatutkija Kati Hanhinevan Meta­ bold ja tutkijatohtori Tuomo Nissisen

grammalla proteiinia on väliä. Tutkijat laskivat, että viiden eläinproteiinigramman vaihtaminen kasviproteiiniin päivittäin voisi pienentää diabetesriskiä 18 prosenttia. Taustalla oli SVVT-tutkimuksen havainto, että runsaasti kasviproteiinia syövillä miehillä oli pienempi riski ja runsaasti lihaa syövillä suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen 19 vuoden seurannassa.

MITÄ IHMETTÄ? Jos kesän puutarhatöissä maasta paljastuu esine, jota epäilen muinaisesineeksi, miten toimin? Saanko pitää vanhan esineen itselläni tai myydä sen eteenpäin?

3A Water. Metabold osallistuu kilpailuun kehittämällään metabolomiikka-analyysillä ja 3A Water menetelmällä, jolla veden KUVA LAUKON KARTANO

metallipitoisuus voidaan mitata nopeasti ja edullisesti. Tiedepohjaisessa ideakilpailussa ja kiihdyttämöohjelmassa on mukana 20 tutkijatiimiä, joiden ideat voivat auttaa ratkomaan globaaleja ongelmia, edistää kestävää kehitystä ja synnyttää liike­ Kati Hanhinevan ja Tuomo Nissisen mukaan uudet kontaktit ovat kilpailun tärkeää antia.

toimintaa. Tiimit hioivat keväällä ideoitaan yhteistyössä yritysten, järjestötoimijoiden, päättäjien, median ja julkisen sektorin edustajien kanssa. Finalistit julkistetaan

jonka tiimissä on myös Aalto-yliopiston

19. kesäkuuta. Finaalipaikoista kamppail-

tutkijoita.

laan Pitch Night -illoissa 6.–7. kesäkuuta.

3A Water -tiimin kehittämä menetel-

20 tiimistä yksi pääsee jatkoon suoraan

mä mahdollistaa veden metallipitoisuuk-

yleisöäänten perusteella ja 5–7 tuoma-

sien analyysit näytteenottopaikalla.

riston valitsemina. Voittaja valitaan mar-

– Menetelmä hyödyntää nano-

raskuussa ja palkintona on 375 000 euroa

rakenteista hybridimateriaalia, joka

idean toteutukseen.

sitoo vedessä esiintyviä metalli-ioneja tehokkaasti jo hyvin pienillä pitoisuuk-

METABOLOMIIKKA ON menetelmä, joka

silla, kertoo Nissinen, jonka tiimissä on

mahdollistaa laaja-alaisen aineenvaih-

tutkijoita myös Jyväskylän yliopiston

duntatuotteiden analyysin näytteestä. Se

kauppakorkeakoulusta ja Geologian

antaa perinteisiä laboratoriomittauksia

tutkimuskeskuksesta.

kokonaisvaltaisemman kuvan ihmisen

Nopealle, tarkalle mittaukselle on

hyvinvoinnista ja mahdollistaa vaikkapa

tarvetta esimerkiksi teollisuuden jätevesi-

ruokavalion ja lääkitysten yksilöllisen

päästöjen ja veden laadun seurannassa,

optimoinnin.

kaivos- ja metalliteollisuudessa ja malmi-

– Menetelmälle olisi käyttöä iäkkäi-

netsinnässä.

den terveydenhuollossa. Analyysi voi kiinnostaa myös terveydestään kiinnos-

LUE LISÄÄ:

tuneita kuluttajia, toteaa Hanhineva,

challenge.helsinki.fi

Jos maata kaivellessa törmää johonkin, jota epäilee muinaisesineeksi, on helpoin menettelytapa ottaa yhteyttä lähimpään maakuntamuseoon. Esine on hyvä ottaa talteen ja merkitä löytö­paikka tarkkaan muistiin. Esinettä ei saa puhdistaa itse. Maakuntamuseoissa osataan neuvoa asiassa eteenpäin, ja sieltä voidaan tulla arvioimaan esine, tai sen voi lähettää maksutta museoon tai Museovirastoon. Muinaismuistolain mukaan kaikki yli sata vuotta vanhat löydetyt esineet kuuluvat valtiolle, ja niistä tulee tehdä ilmoitus museoon tai Museovirastoon. Niitä ei siis saa myydä omin päin. Riippuen esineestä sen lunastaminen itselle on mahdollista. Vaikka esine otettaisiinkin museoiden kokoelmiin, ei löytäjäkään jää osattomaksi. Hänelle voidaan myöntää kunniakirja ja jalometallisten esineiden kohdalla valtio maksaa löytäjälle korvauksena jalometallin arvon korotettuna 25 prosentilla.

KIMMO KATAJALA Suomen historian professori

SAIMA

2

2017

7


KONEOPPIMINEN AVUKSI EPÄSOSIAALISEN KÄYTTÄMISEN TUNNISTAMISESSA Kirjoitustyyli ja käytetty sanasto kertovat kirjoittajan ajatuksista, tunnetiloista, mieltymyksistä ja käyttäytymisestä. FM Myriam Munezero hyödynsi tietojenkäsittelytieteen väitöstutkimuksessa kielellistä tietoa luomalla koneoppimismalleja, joiden avulla teksteistä voidaan tunnistaa kirjoitta-

jan epäsosiaalisen käyttäytymisen riskejä ja luoda keinoja varhaiseen puuttumiseen. Tutkimuksessa epäsosiaalisella käyttäytymisellä tarkoitetaan henkilöitä kohtaan suunnattua toimintaa, jonka tarkoituksena on vahingoittaminen kuten väkivalta ja terrorismi.

LAIN­ VALMISTELUN KOULUTUS ALKAA ENSI SYKSYNÄ

Tappio vähentää riskinottoa

Itä-Suomen yliopiston oikeus­ tieteiden laitos aloittaa ensi syksynä ensimmäisenä suomalaisena yliopistona lainvalmistelijoiden koulutuksen. Uusi lainvalmistelun opintokokonaisuus pätevöittää sääntelyn valmistelun ja arvioinnin asian­tuntijatehtäviin. Opinnot sovel­tuvat lisäksi sidosryhmien edunvalvonnan parissa työskenteleville. Lainvalmistelun perusopintokokonaisuuden voi suorittaa myös Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa.

Kauppatieteen laitoksen tutkijoiden tutkimushavainto vedonlyöjien käyttäytymisestä pätee muihinkin riskinalaisiin päätöstilanteisiin. TAPPION TIEDETÄÄN aiheuttavan ihmiselle

son verkkopeliaineistoa, josta tutkijat pystyivät

noin kaksi kertaa suuremman mielipahan

arvioimaan edellisten voittojen ja tappioiden

tunteen verrattuna vastaavan suuruisen voiton

vaikutusta pelaajien käyttäytymiseen.

tuottamaan mielihyvään. Tappio kirvelee, mutta miten juuri koetut voitot ja tappiot vaikutta-

AIEMMAT TUTKIMUKSET esimerkiksi osake-

vat ihmisten tulevaan riskikäyttäytymiseen?

ja asuntomarkkinoilta osoittavat, että ihmiset

Management Science -lehdessä julkaistu

päätyvät ottamaan suurempia riskejä, kun he

kauppatieteen tutkijoiden Niko Suhosen ja Jani Saastamoisen tutkimus ravivedonlyö-

ovat kokeneet tappioita. Suhosen ja Saastamoisen uudessa tutki-

jien pelikäyttäytymisestä osoittaa, että tappiot

muksessa edelliset tappiot tekivät kuitenkin

vähentävät pelaajien riskinottoa, mutta myös

pelaajista yhä varovaisempia. Vaikka vedon­

saaduilla voitoilla pelatessa pyritään välttä-

lyöjät vähensivät riskinottoa tappioiden

mään tappioita.

jälkeen, pelaajien tavoite oli päätyä ravipäivän

– Historioitsija Mark Braude on sanonut, että emme käy kasinoilla voittaaksemme tai hävitäksemme, vaan päästäksemme kollektii-

päätteeksi vähintäänkin omilleen – eli välttää tappiolle jäämistä. Tutkijoiden mielestä nyt saadut tutkimus-

visesti omillemme. Tämä kuvaa rahapelaajien

tulokset ovat yleistettävissä moniin riskin­

käyttäytymistä. Vaikka rahapelaajien edelliset

alaisiin päätöksentekotilanteisiin.

voitot lisäävät ja tappiot vähentävät panoksia,

– Osakesijoittaja voi esimerkiksi miettiä

pelaajat asettavat vetonsa siten, etteivät jäisi

omistamansa osakkeen painuessa tappiolle,

tappiolle päivän päätteeksi. Tämä havaittiin,

että ostaisiko hän kyseistä osaketta sillä het-

kun vedonlyöjien pelikäyttäytymistä tutkittiin

kellä vai jättäisikö ostamatta. Jos ajatusleikki

laajalla verkkopeliaineistolla, tutkijat kertovat.

päätyy siihen, että osake jäisi ostamatta, tar-

Tutkijat seurasivat yli 5 000 ravivedon-

koittaisi se sitä, että nykyisestä sijoituksestakin

lyöjän pelikäyttäytymistä Vermon raveissa.

kannattaisi luopua. Näin voidaan havainnoida

Aineistona käytettiin vedonvälittäjä Fintoto

sitä psykologista taakkaa, minkä edelliset

Oy:n tietokannasta saatua anonyymia yksilöta-

tappiot tuottavat, tutkijat toteavat.

8 SAIMA

2

2017

YLIOPISTON TUKIKAMPANJA JATKUU KESÄKUUN LOPPUUN Itä-Suomen yliopiston Tiedosta hyvä tulevaisuus -tukikampanja on saanut lahjoituksia jo 4,8 miljoonaa euroa. Tavoitteena on kerätä 6 miljoonaa euroa kesäkuun loppuun mennessä, jolloin kampanja päättyy. Lahjoitusten arvo kasvaa valtion vastin­rahan myötä. Lahjoitukset tukevat yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaa. Yksityishenkilöiden lahjoitukset ovat verovähennyskelpoisia 850 euron summasta aina 500 000 euroon saakka. Vielä ennätät mukaan tukijoiden joukkoon – lahjoita verkossa tai tilisiirtona. LISÄTIETOA JA OHJEET LAHJOITTAMISEEN: uef.fi/varainhankinta


Tutkija Juha-Matti Aalto ja professori Jouko Vepsäläinen esittelevät katkaravunkuoria ja niistä saatavaa kitosaania, joka poistaa tehokkaasti sulfaattia teollisuuslaitosten jätevesistä.

Ravunkuorista se lähti Yllättävä tutkimushavainto, aktiivinen verkostoituminen ja Tekes-rahoitteinen pilotointi mahdollistivat BioSO4-yrityksen synnyn. Uusi menetelmä puhdistaa kaivosten jätevedet jopa juomakelpoisiksi. BIOPOHJAISTEN vedenpuhdistus­materiaalien kaupallistamiseen ja asiakaspilotointiin tähtäävä BioSO4-yritys sai alkunsa Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen vuosien adsorbenttitutkimuksen onnekkaasta löydöstä. Tutkija Juha-Matti Aalto testasi laboratoriossa orgaanisia metallikelaattoreita, joilla vedestä voidaan kerätä metalli-io-

Ilman Tekesin rahoitusta tämä yritys ei olisi toteutunut.”

neja. Yksi koesarja, jossa adsorbenttina käytettiin ravunkuorista saatavaa kitosaania, osoitti yllättäviä lukuja. Aalto vei koetuloksen professori Jouko Vepsäläiselle: katso, tällä lähtee

ja kaukoidässä yksi katkarapuplantaasi voi tuottaa 10 tonnia

rikki pois.

kuorijätettä päivässä.

– Se oli vain sivuhavainto. Sitä ei edes yritetty kokeessa, mutta se sattui toimimaan, Aalto kertoo. Kitosaani osoittautui aineeksi, jolla voidaan poistaa tehokkaasti sulfaattia esimerkiksi kaivosten ja tehtaiden jätevesistä.

– Ravunkuorijätettä syntyy valtavat määrät maailmassa. Kitosaania käytetään esimerkiksi ruuan lisäaineena ja farmasiateollisuudessa. Se on vain kallista tällä hetkellä, kun kukaan ei käytä sitä isoja määriä.

Sitä on testattu myös Savonia-ammattikorkeakoulun pilot-laitteilla todellisissa kaivosolosuhteissa. Uudella menetelmällä on mahdollista valmistaa sulfaatin

BIOSO4 OY:N OSAKKAITA ovat Vepsäläinen, Aalto ja Geologian tutkimuskeskuksen projektipäällikkö Janne Kankkunen, joka

osalta juomakelpoista vettä jopa kaivosten jätevesistä.

toimii yrityksen hallituksen puheenjohtajana.

KITOSAANISSA ON USEITA etuja: se on tehokas adsorbentti,

mä: tutkimusyhteistyö yliopiston kanssa, pätevä asiantuntijaver-

sitä voidaan kierrättää ainakin 20 kertaa puhdistusprosessissa, ja

kosto, mentoriyritys ja Tekesin TUTL-rahoitus.

Yrityksen taustalla on ollut monen tekijän toimiva yhdistel-

kerätty sulfaatti ja täysinpalvellut adsorbentti käyvät esimerkiksi

– Tekes-rahoituksen avulla pystyimme tekemään pilot-mitta-

lannoitteeksi. Lisäksi BioSO4:n kehittämä puhdistusmenetelmä

kaavan kokeita ja varmistamaan, että menetelmä toimii erilaisille

on yksinkertainen, ja sen vaatima investointi on hyvin kilpailuky-

vesille, arvioimaan sen käyttökelpoisuutta ja kaupallista potenti-

kyinen muihin laitosratkaisuihin verrattuna.

aalia sekä kontaktoimaan alustavasti asiakkaita, kertoo Aalto.

Raaka-ainetta piisaa, sillä kitosaani on selluloosan jälkeen

– Tämä TUTL-hanke tuottaa myös oikeasti työpaikkoja maa-

yleisin luonnonmateriaali maailmassa. Sitä on niin hyönteisissä

kuntaan. Meidän tavoite on saada yritys vauhtiin puolentoista

kuin ravuissa. Ravun kuoresta noin 20 prosenttia on kitosaania,

vuoden aikana ja palkata työntekijöitä, Vepsäläinen jatkaa.

SAIMA

2

2017

9


Tulevaisuuden työntekijän kannattaa opetella pitämään oppimisesta, sanoo professori Eeva Jokinen.


Työ ja elämä liikkeessä Digitalisaatio mullistaa perinteisen palkkatyön kohti uusia työn muotoja. Oppimisen ilo ja kyky ovat tulevaisuuden työntekijän tärkeimmät ominaisuudet, sanoo yhteiskuntapolitiikan professori Eeva Jokinen. TEKSTIT RISTO LÖF, ULLA KALTIALA, NINA VENHE KUVAT TUIJA HYTTINEN

DIGITALISAATIO, ROBOTISAATIO, globaalit logistiikkaratkaisut.

EPÄTYYPILLISET TYÖSUHTEET voivat pian olla uusi normaali.

Nämä suuret trendit muuttavat ratkaisevasti työntekemistä tule-

Nykyisin kahdella kolmasosalla työllisistä suomalaisista on tois-

vaisuudessa – ja samalla käsitystämme koko työelämästä.

taiseksi voimassa oleva työsuhde, mutta lyhyiden työsuhteiden ja

– Arkitajunnassa kuvittelemme edelleen, että työelämä mer-

osa-aikatyöllisten osuus kasvaa.

kitsee lähinnä tehtaita, mutta jo tilastoissakin näkyy vahvistuvana

– Osa-aikatyöllisyys on lisääntynyt paljon. Suuri osa tekee

trendinä, että suhteelliset monet tekevät jo etätöitä erilaisilla digi-

osa-aikaa vastentahtoisesti, mutta esimerkiksi monet pienten

taalisilla alustoilla. Tämä suuntaus on selvä kaikissa Euroopan

lasten vanhemmat tekevät mielellään osa-aikatyötä, ja siksi tarvi-

maissa. Uusia työpaikkoja syntyy erityisesti palvelualoille, sanoo

taan enemmän välimuotoja kokopäivätyön rinnalle.

työntutkija, professori Eeva Jokinen. Kehittyvä teknologia ja sen tuomat uudet työtavat asettavat

Digitalisaatio pilkkoo työtä osiin ja luo siten työmahdollisuuksia itsensä työllistäjille. Jokisen mukaan itsensä työllistäjiä on ny-

uudenlaisia vaatimuksia työntekijöillekin. Millainen tuhattaituri

kyisin noin 6 prosenttia työllisistä, ja määrä on kasvussa. Itsensä

tulevaisuuden työntekijän pitää olla?

työllistäjien sosiaaliturva on kuitenkin toistaiseksi puutteellinen.

– Ei tarvitse olla tuhattaituri, vaan kannattaa opetella pitämään oppimisesta. Voi löytää itsestään oppimisen ilon ja kyvyn nauttia siitä. Siksi on sama, mitä aluksi opiskelee, kunhan opiskelee sitä, mistä on kiinnostunut, Jokinen luonnehtii. Digitalisaatiohuuman keskellä Jokinen muistuttaa, että ihmisellä on rajansa. Meistä ei ole roboteiksi. – Kysymys on, kestävätkö ihmiset muutosten perässä. Muutokset ovat nopeita, mutta ihmiset muuttuvat hitaammin. Arjen

Epätyypillisten työsuhteiden myötä työn ja elämän suhde on myös murroksessa – niin hyvässä kuin pahassa. – Ajatus, että työ on yhtäällä ja muu elämä toisaalla, on aika ongelmallinen uusien työnmuotojen kannalta. Taannoin tekemässäni haastattelututkimuksessa tuli esiin kaksinainen tendenssi: työ ja elämä menivät arjessa limittäin ja päällekkäin, ja samaan aikaan ihmiset rakensivat rajaa siihen väliin. Nykykielellä sanottuna leppoisan kotoilun järjestäminen vaatii hirveästi työtä.

tutkijat korostavat, että ihmisillä on tapoja, rutiineja ja horisontti, millaiseksi päiväsi ja elämäsi muodostuu. Elämän elettävyys

KUN TYÖSTÄ PUHUTAAN, Eeva Jokinen tietää olevansa etu-

kärsii, jos siihen tulee koko ajan jotain uutta.

oikeutetussa asemassa, sillä hänellä on vakituinen työ, jossa on paljon vapausasteita. Yli 30 vuoden aikana työelämässä on

PERINTEISEN PALKKATYÖN IDEALISOITU kivijalka on ollut yksi

tapahtunut paljon hyvää. On vähemmän epävirallista suosimista

vakinainen työura, joka johtaa eläkkeelle saakka. Tulevaisuudes-

ja enemmän työmahdollisuuksia naisille, sukupuolten tasa-arvo

sa selkeä työura koskettaa yhä harvempaa. Moni ei edes haikaile

on parantunut, kiusaamiseen puututaan, hän luettelee.

sen perään. – Selkeä työura takasi elämän perspektiivin ja sosiaalisen turvallisuuden. Mutta se, että ihminen on palkkatyössä, ei ole arvo

Digitalisaation kaltaisissakin megatrendeissä on lopulta kysymys poliittisista valinnoista, Jokinen sanoo. Millaisen työelämän haluamme?

sinänsä. Asennetutkimusten mukaan monia nuoria kauhistuttaa ajatus, että joutuisi jumiin yhteen duuniin. Ratkaisu sekä työmarkkinoiden että ihmisten halujen muutoksiin voisi olla vastikkeeton perustulo. Silloin ihmisen ei tarvitsisi vain toimeentulon takia myydä työvoimaansa yhdelle työnantajalle, Jokinen sanoo. Palkkatyön voikin nähdä yhtenä kehitysvaiheena työn historiassa. – Palkkatyön yhteiskunta syntyi teollistumisen myötä. Teollistuminen oli alusta, jolle voitiin pystyttää hyvinvointivaltio, ja palkkatyö loi sosiaalista turvallisuutta. Siinä tapahtuu nyt murtumaa. Vaikka palkkatyötä on jatkossakin, uudenlaiset työn muodot nousevat esiin. Työhän ei lopu, sitä tulee olemaan aina.

Uudenlaiset työn muodot nousevat esiin. Työhän ei lopu, sitä tulee olemaan aina.” SAIMA

2

2017 11


NUORTEN TYÖPOLKU ON PALASISTA KOOTTU Nykynuorten suhde työhön on muuttunut aiempaa väljemmäksi. Nuorille työ ei ole enää elämän ja identiteetin perusta kuten vanhempiensa kohdalla. – Ennen sanottiin, että olen opettaja ja harrastan purjehtimista. Nyt sanotaan, että olen purjehtija ja rahoitan harrastusta tekemällä opetustyötä. Se kuvastaa nuorten suhtautumisen muutosta, kertoo yliopistonlehtori ja nuorisotutkija Päivi Armila. Armila on haastatellut maakuntien nuoria, jotka ovat toisen asteen opintovalinnan edessä. Peruskoulun päättävät nuoret ovat usein huolettomia, ja heidän polkunsa työelämään näyttää häilyvältä. – Nuoret eivät rakenna niin tarkkaa työ­ uravisiota. Vaikka meidän ohjausrakenteet ohjaavat nuoria täsmävalintoihin, nuoret eivät ole omaksuneet sellaista ajattelua eivätkä edes suostu siihen, että tekisivät koko ikänsä yhtä ammattia. Armila muistuttaa, että epätyypilliset työsuhteet kuten keikkatyö ja osa-aikatyö ovat koskettaneet nuoria aina. Apupoikia ja -tyttöjä on ollut monissa ammateissa ennenkin, mutta nykynuoret ovat tietoisempia tilanteesta. – Nuorten polku työmarkkinoille on palasista koottu. Palasista kokoamisen ideaan liittyy mielikuvia monista vapaistakin valinnanmahdollisuuksista. Vapaudessa on silti se toinen puoli: se on myös turvatonta. Tietynlainen epävarmuus on lisääntynyt, ja lyhyistä työsuhteista voi tulla hyväksikäytetyn tunne. Nykyajalle erityisenä Armila pitää syrjä­ seutujen nuorten ajattelua, että työllistyminen edellyttää muuttamista pois omalta koti­seudulta, kun työmarkkinat keskittyvät maakuntakeskuksiin. – Monet nuoret haaveilevat paluusta takaisin kotiseudulle. Tosin tilastot kertovat, että monet heistä eivät kuitenkaan palaa takaisin.

LUOTTAMUKSELLINEN ILMAPIIRI VÄHENTÄÄ TYÖN KUORMITTAVUUTTA Luottamus vaikuttaa keskeisesti työhyvinvointiin ja työn kuormittavuuteen. Tämän on havainnut tutkijatohtori Sari Lindblom-Häkkinen, joka tekee ratkaisukeskeistä case-tutkimusta luottamuksesta yritysten arvona ja työhyvinvoinnin välineenä. Lindblom-Häkkisen mukaan luottamus arvolupauksena vaatii yrityksiltä työn psykososiaalisen kuormittavuuden huomioimista, työntekijöiden vahvaa ammatillista itseluottamusta, luottamuksen arvoisuutta ja yrityksen vahvaa sisäistä brändiä. – Jos työntekijän rooli ja asema ovat epäselvät esimerkiksi vastuun ja vallan osalta, tilanne voi olla hyvin kuormittava. Esimerkiksi yritysfuusiot ovat usein takapainotteisia henkilöstön suhteen, vaikka sanotaan, että asiat on valmisteltu hyvin. Ihmiset ovat hukassa, kun he eivät tiedä, mihin kuuluvat ja asemoituvat uudessa organisaatiossa. Esimies- ja johtotyössä korostuu luottamuksen arvoisuus, johon kuuluvat kyvykkyys, perää-

12 SAIMA

1

2017

nantamattomuus ja johdonmukainen käytös sekä hyväntahtoisuus. Luottamusta nakertaa, jos johtaja on jämäkkä mutta vailla tunneälyä – tai toisinpäin. Kuormittavuutta tuovat varsinkin tilanteet, joissa johtaja ei seiso päätöstensä takana tai toimii vastoin yrityksen linjauksia esimerkiksi HR-käytänteissä. Lindblom-Häkkinen muistuttaa samalla, että luottamuksellisen ilmapiirin synnystä ovat vastuussa kaikki, niin työntekijät kuin johto. – Meillä ladataan paljon odotusarvoja yhdelle johtajalle tai esimiehelle. Sekin kuormittaa, jos johtaja kantaa yksin yhteisöllisen vastuun. Yksinään suorittavien suomalaisten tulisikin oppia kantamaan vastuuta yhdessä. – Luottamus tulee siitä, että hitsautuisimme enemmän yhteen. Mutta pakottamalla sitä ei voi tehdä. Ei ketään voi käskeä luottamaan toiseen. Luottamus vaatii keskinäistä arvostusta.


TYÖSSÄ PYSYMISTÄ TUETAAN MONIN TAVOIN Eläkeuudistuksen myötä suomalaisten eläkeikä nousee. Miten se näkyy työterveyshuollossa? – Yhteistyön tarve työterveyshuollon ja työpaikkojen välillä lisääntyy, koska ikääntyvillä on enemmän tarvetta työn sopeuttamiseen ja muokkaamiseen. Siihen on kuitenkin jo hyvät valmiudet. Työkyvyn tukemiseksi 2010-luvulla on kehitetty varhaisen tuen malleja ja otettu käyttöön työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon välinen työterveysneuvottelu, sanoo työ­ terveyshuollon professori Kimmo Räsänen. Nyt myös laki velvoittaa työnantajan ilmoittamaan työterveyshuoltoon, kun

työntekijän sairauspoissaolo on kestänyt 30 päivää. – Sen myötä työterveyshuolto on entistä enemmän mukana pohtimassa ratkaisuja, joilla työssä pysymistä voidaan tukea. Osittainen työhön paluu, osasairauspäivä­ raha, ammatillinen kuntoutus, väliaikaiset työ­ järjestelyt, työn muokkaaminen, ergonomia ja apuvälineet… Ratkaisuja on monia. – On aikansa elänyt ajatus, että töitä voi tehdä vain terveenä ja kaikkien on annettava sataprosenttinen työpanos. Työterveyshuolto on toiminut varsin erillään muusta terveydenhuollosta. Se voi korostua

työntekijöiden ikääntyessä, kun sairauksia hoidetaan työterveyshuollon ulkopuolella. – Toiveena on, että muusta terveyden­ huollosta annettaisiin varhain lähete työ­ terveydenhuoltoon, jos sairaus vaikuttaa työkykyyn. Työterveyshuolto on tarjoutunutkin ottamaan enemmän vastuuta työkyvyn arvioinnista. Työnteosta on Räsäsen mukaan enemmän hyötyä kuin haittaa terveydelle iän karttuessakin. Useimmat tekevät töitä vähintään alimpaan eläkeikäänsä. – Palkka on tärkeä kannustin jatkaa pitempäänkin.

TYÖLLISTYMISEN TUEKSI MONIALAISTA PALVELUA Työelämän merkittävät muutokset vaativat myös työllisyyspalvelujen kehittämistä. – Työllisyyspalvelut ovat siirtymässä palvelulähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen, sillä asiakkaiden palvelutarpeet ovat nykyisin moninaisia. Ratkaisevaa on, miten monialainen palveluverkosto saadaan toimimaan samaan suuntaan, ja miten luodaan palvelukokonaisuuksia, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeisiin, kertoo projektipäällikkö Kai Hyttinen. Hyttinen vetää Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelun Aducaten, Pohjois-Karjalan kuntien ja TE-toimiston, KELAn ja Honkalampi-säätiön yhteistä Työtä!-hanketta, joka etsii ratkaisuja erityisesti haastavassa työllisyystilanteessa olevien ihmisten työllisyyden parantamiseksi. Työllisyyspalvelujen eri toimijoiden kesken tarvitaan Hyttisen mukaan yhteneviä toimintatapoja, selkeämpää rooli- ja vastuujakoa sekä

työllisyys- ja sosiaalipalveluiden tiiviimpää yhteistyötä. – Pitkäaikaistyöttömien tarpeita ei aina ratkaista työllisyyspalveluilla, vaan heidän palvelutarpeet voivat painottua myös sosiaali-, terveysja kuntoutuspalveluihin. Ihmisten työkykyisenä ja osallisena pitäminen on tärkeää koko yhteiskunnalle. Hyttinen muistuttaa, että työelämän ulkopuolella olevista löytyy paljon osaamista ja potentiaalia. Pitkäaikaistyötön voi olla paras mahdollinen työntekijä yritykselle, jos hänen osaamistaan kehitetään. – Välttämättä ammatillinen tausta ei ratkaise työllistymistä vaan yhä useampaan työtehtävään työllistytään hyvin erilaisista ammateista. Työntekijän ominaisuudet ja potentiaali korostuvat. Monitaitoisuus on yksi keskeinen ominaisuus tämän päivän työmarkkinoilla, ja siksi on tärkeää, että ihmiset katsovat laaja-alaisemmin työmahdollisuuksiaan.

SAIMA

1

2017 13


URASUUNNITTELU TUKEE OPISKELIJAA MIELEKKÄÄN URAN RAKENTAMISESSA Itä-Suomen yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen erilaisia urasuunnittelupalveluita. Urasuunnittelun ajatellaan olevan koko opiskeluajan kestävä prosessi. Sen tavoitteena on löytää opiskelulle selkeä päämäärä, joka johtaa opiskelijan toiveiden mukaiseen työllistymiseen.

LÄHDE KIRSI VALLIUS-LEINONEN GRAFIIKKA BETTIINA LIEVONEN VALOKUVA VARPU HEISKANEN

URASUUNNITTELU- JA TYÖNHAKUKOULUTUKSET

URAOHJAUS JA -NEUVONTA Urasuunnittelu on koko opiskeluajan kestävä prosessi, jonka tavoitteena on löytää opiskelulle selkeä päämäärä. Tavoitteena on työllistyminen koulutusta vastaaviin, toiveiden mukaisiin työtehtäviin. Uraohjausta voi saada henkilökohtaisessa ohjauskeskustelussa tai osallistumalla uraohjausryhmään. Palveluja tarjoavat kampusten uraohjaajat.

UEF järjestää erilaisia koulutuksia urasuunnitteluun ja työnhakuun liittyen. Kursseilta saa tietoa siitä, miten työmarkkinat toimivat, millaista osaamista työelämässä tarvitaan ja miten opintojen aikana voi edistää tulevaa työllistymistään.

SIJOITTUMIS- JA URASEURANTA-AINEISTOT UEFista valmistuneille tehdään työelämään sijoittumiseen liittyviä kyselyitä vuosi ja viisi vuotta yliopistosta valmistumisen jälkeen. Sijoittumis- ja uraseuranta-aineistoista saa hyvän kokonaiskuvan esimerkiksi siitä, mihin ammattiin kultakin alalta valmistutaan, mille alueille ja millä palkalla. Aineistot ovat vapaasti opiskelijoiden käytössä.

TYÖT OSAKSI OPINTOJA Esimerkiksi humanistinen osasto antaa opiskelijoilleen opintopisteitä humanististen alojen kesätöistä. Myös vaikkapa konferenssiavustajana toimiminen oman osaston sisällä oikeuttaa opintopisteisiin. Opiskelijat käyttävätkin paljon ja mielellään käytännön töiden yhdistämistä opintoihin.

OPISKELIJAMENTOROINTI Jos työpaikan löytäminen tuntuu vaikealta, voi opiskelija kokeilla mentorointia. Se tarkoittaa ohjausta ja tukea, jota osaava, kokenut ja arvostettu henkilö antaa nuoremmalle kehityshaluiselle ihmiselle. Mentorointi perustuu vapaaehtoisuuteen, ja mentorointisuhteen luo opiskelija itse. Joillakin aloilla yhteistyötahot tarjoavat mentorointiohjelmia.

UEF YRITTÄJYYSOPINNOT UEF yrittäjyysopinnoissa vahvistetaan niitä taitoja, joita tarvitaan työelämässä – riippumatta työnkuvasta tai alasta. Kauppatieteiden laitoksen tarjoamilla kursseilla opetetaan esimerkiksi yrittäjämäistä asennetta, projektiluontoisten kokonaisuuksien hallintaa ja oman osaamisen markkinointia. Opinnot järjestetään yhdessä paikallisten ammattikorkeakoulujen, Karelian ja Savonian, kanssa.


TASAVERTAISTA URAOHJAUSTA OPISKELIJOIDEN VETÄMÄNÄ

ALUMNIT JA AMMATTILIITOT Myös yliopiston ulkopuoliset tahot tarjoavat opiskelijoille työelämään liittyviä koulutuksia. Esimerkiksi ammattiliittojen kautta on toteutettu yhteistyössä kursseja työelämävalmiuksia varten. Myös alumnit tarjoavat eri aloilla apuaan. Heiltä saadaan vinkkejä työelämässä toimimiseen, rekrytointiprosessiin sekä sopiviin aineyhdistelmiin.

Itä-Suomen yliopistossa järjestetään kaikille opiskelijoille avoimia urasuunnitteluryhmiä, joita vetävät toiset opiskelijat. Ohjaavat opiskelijat ovat Joensuun kampuksella opinto-ohjaajakoulutuksen loppusuoralla olevia opiskelijoita ja Kuopiossa taas sosiaalipsykologian viimeisen vaiheen opiskelijoita. Opintojakso toteutetaan pienryhmissä käytävillä keskusteluilla ja tehtävillä, jotka tukevat opiskelijoiden työelämään orientoitumista. Ryhmissä käsitellään esimerkiksi opintoihin ja uraan liittyviä valintoja, valmistumista ja työelämään siirtymistä. Tavoitteena on lisätä toimintakykyä ja elämänhallintaa, joiden avulla yksilölliset urasuunnitteluvalmiudet kehittyvät. – Oppimistehtävissä pääpaino on oman ajattelun kehittymisessä ja jäsentymisessä, ei niinkään tiedon lisääntymisessä. Uusi tietoisuus, joka keskusteluissa syntyy, on siis aikaisempien kokemusten uudelleen organisointia, summaa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen. Pienikin muutos ajattelussa voi saada aikaan suuren tapahtumaketjun, joka vaikuttaa tulevaisuuteen. – Urasuunnitteluryhmiä on kehitetty opiskelijoiden palautteiden pohjalta. Ryhmien tavoitteiksi on muotoutunut omien vahvuuksien tunnistaminen sekä opiskelu- ja työelämämahdollisuuksien hahmottaminen. Opiskelijoiden käyttäminen ryhmän vetäjinä on ollut kaikkien mieleen. – Näin urapalvelut ovat saaneet lisäresurssia, ja ohjaavat opiskelijat ovat päässeet harjoittelemaan koulutukseensa sisältyvää ryhmäohjausta käytännössä sekä kartuttamaan työkokemusta omalta alalta. Myös saatu palaute ryhmistä on ollut erinomaista, sillä opiskelijat koetaan ohjaajina tasavertaisina mutta kuitenkin asiantuntevina. – Olen esitellyt urasuunnitteluryhmiemme toimintaa valtakunnallisessa urapalvelujen verkostossa, ja se on herättänyt kiinnostusta juuri edellä mainituista syistä. Tiettävästi muualla ei vastaavaa toimintaa opiskelijoiden toteuttamana vielä ole, Vallius-Leinonen kertoo. Yliopiston uraohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijaa mielekkään ja merkityksellisen uran rakentamisessa sekä edistää laadukasta työllistymistä valmistumisen jälkeen. – Nykypäivän urasuunnittelussa konkreettisten suunnitelmien tekeminen on kuitenkin vain pieni osatekijä. Kyse on enemmänkin ihmisen suhteesta itseensä ja työhön sekä valmiuksista toimia joustavasti jatkuvassa muutoksessa. Näin etenkin uran alkuvaiheessa, kun varmoja töitä on tarjolla hyvin vähän. Valmistuneet tarvitsevat luovuutta keksiäkseen uusia vaihtoehtoja – ja uskallusta kokeillakin niitä. – Ryhmätyöskentely antaa tähän eväitä: samalla kuin opiskelija kuuntelee toista, hän tulee miettineeksi asioita myös omalta kannaltaan ja huomaa, että muutkin pohtivat samoja asioita. Näin syntyy voimaannuttava tunne siitä, että nämä ajatukset ovat ihan normaaleja.

SAIMA

2

2017 15


”Geenitutkimuksen kenttä muuttuu koko ajan ja nyt voidaan kartoittaa kerralla vaikka henkilön koko genomi. Se tuo uusia eettisiä kysymyksiä.” KIRSI VÄHÄKANGAS Professori

Geenitiedosta potkua elämäntapamuutoksiin Joka kolmannella suomalaisella on Alzheimerin taudille sekä sydän- ja verisuonitaudeille altistava ApoE4-geenimuoto. Motivoisiko tieto omasta alttiudesta parantamaan elämäntapoja? TEKSTI ULLA KALTIALA KUVAT RAIJA TÖRRÖNEN GRAFIIKKA TUIJA HYTTINEN

ETELÄ-POHJANMAALLA KÄYNNISTYNEESSÄ laajassa

tuvan suostumuksen prosessia ja kyselyä, jota voidaan

tutkimuksessa tarkastellaan, auttaisiko yksilöllinen

käyttää muissakin tutkimuksissa.

geenitieto elämäntapamuutoksiin motivoimisessa.

– Geenitutkimuksen kenttä muuttuu koko ajan ja nyt

Tutkimukseen osallistuvilla on mahdollisuus saada tieto,

voidaan kartoittaa kerralla vaikka henkilön koko genomi.

onko heillä apolipoproteiini E -geenistä dementialle ja

Se tuo uusia eettisiä kysymyksiä. Miten esimerkiksi

sydäntaudeille altistava ApoE4-muoto. Tämän perusteella

toimitaan, kun tulee löydöksiä, joita ei varsinaisesti etsitty,

he saavat räätälöityä elämäntapaohjausta.

mutta joilla on suuri merkitys tutkittavan terveydelle?

Professori Kirsi Vähäkankaan mukaan osallistujilta

– Geenitieto poikkeaa perinteisten laboratoriotestien

testataan juuri ApoE-geeni, koska sen ApoE4-muoto on

tuloksista. Merkittävä ero on siinä, että geenit ovat pysy-

suomalaisilla erityisen yleinen ja sen yhteyttä sairastu-

viä, toisin kuin vaikkapa veren kolesterolitaso.

misriskiin on tutkittu paljon. Esimerkiksi alkoholi, tupakka ja tyydyttynyt rasva ovat erityisen haitallisia tämän

VÄHÄKANGAS TEROITTAA, että ihmisten on tärkeää

geenimuodon kantajille. Toisaalta elämäntapamuutokset

tietää jo ennen geenitestiä, mitä merkitystä tuloksilla voi

vähentävät heillä sairastumisriskiä jopa tehokkaammin

olla. Meneillään olevassa hankkeessa tutkittavat voivat

kuin muilla.

keskustella aiheesta kliinisen geneetikon kanssa.

– Huomattava osa halusi geenitiedon, kun mahdol-

– Sen sijaan netistä tilattaviin kaupallisiin geenitestei-

lisuutta siihen tarjottiin aiemmassa tutkimuksessa. Siitä

hin ei välttämättä liity mitään neuvontaa. Testi voidaan ti-

saatiin jo viitteitä, että geenitiedon saaneet sitoutuivat

lata innostuksen puuskassa ja se voi kaduttaa myöhemmin.

elämäntapamuutoksiin paremmin. Tieto ei aiheuttanut kohtuutonta psyykkistä kuormitusta. Nyt kerätään aiheesta laajempaa ja pitempiaikaista tietoa.

Asiakkaalle ei ehkä tule mieleen, että geenitestiyritys saattaa säilyttää näytteet ja myydä ne eteenpäin. – Kysymys näytteiden kaupallisesta hyödyntämisestä koskee myös biopankkeja. Laajoja näytekokoelmia voi-

SUOMEN AKATEMIAN rahoittaman Geenitieto elä-

daan käyttää äärimmäisen hyödyllisesti uusien hoitojen

mäntapamuutosten motivoijana -hankkeen toteuttavat

etsimiseen, mutta myös haitallisesti, uhkakuvissa jopa

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Luonnonvarakes-

kemiallisten aseiden kehittämiseen.

kus, Turun yliopiston Seinäjoen tutkimusyksikkö sekä Itä-Suomen yliopisto. Vähäkangas tutkii hankkeessa geenitiedon hyödyntämisen eettisiä näkökohtia kartoittamalla sekä tutkittavien

16 SAIMA

2

2017

Yksilöllisen geenitiedon käyttö on jo arkea monien sairauksien diagnostiikassa ja hoitojen valinnassa, ehkä pian myös ehkäisevässä terveydenhuollossa. – Moni voisi ottaa elämäntapaohjeet vakavammin,

että tutkijoiden näkemyksiä. Yhtenä näkökulmana on

kun tietäisi niiden perustuvan omiin geeneihin. Mutta

geenitiedon vaikutus tutkittavien mielialaan ja huolen

terveellisistä elämäntavoista on kaikille hyötyä ilman

tunteeseen. Tarkoitus on myös kehittää tietoon perus-

geenitestejäkin, Vähäkangas huomauttaa.


Biopankkien liiketoiminta hakee muotoaan Biopankkien kaupallinen hyödyntäminen vaatii joustavia organisaatio- ja liiketoimintamalleja, sanoo innovaatiojohtamisen professori Hanna Lehtimäki. TEKSTI RISTO LÖF KUVA TUIJA HYTTINEN

SUOMALAISTEN BIOPANKKIEN valtava tietomassa kiinnostaa kansainvälisiä lääkeyrityksiä, ja biopankit tarvitsevat vastaavasti tuloja oman toimintansa kehittämiseen. – Biopankeilla ja yrityksillä on yhteinen tavoite eli edistää terveydenhuollon kehitystä ja ihmisten hyvinvointia. Suomen biopankkien erikoisuus on monipuolinen tietojen kerääminen ihmisistä. Sitä isot lääkeyhtiöt tarvitsevat uusien lääkkeiden kehittämiseen, sanoo innovaatiojohtamisen professori Hanna Lehtimäki. Lehtimäki kuuluu Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden ryhmään, joka selvitti Auria-biopankin kaupallista hyödyntämistä brittiläisen The Case Centren viime vuonna palkitsemassa artikkelissa.

TURUSSA VUONNA 2012 perustettu Auria on maamme ensimmäinen kliininen biopankki ja edelläkävijä tiedon

” Kaupallisen yhteistyön avulla biopankkien tieto saadaan leviämään yhteiskunnallisesti hyödylliseksi toiminnaksi.” HANNA LEHTIMÄKI Professori

kaupallisessa hyödyntämisessä. Aurian tutkimushankkeista yli kolmannes kytkeytyy yksityisiin toimijoihin, ja biopankin vuosikuluista jo puolet odotetaan tulevan yhteistyöstä yritysten kanssa. – Kaupallisen yhteistyön avulla biopankkien tieto

kaina olisivat esimerkiksi sairaanhoitopiiri, suomalaiset biopankit, kaupunki ja pääomasijoittajatkin.

saadaan leviämään yhteiskunnallisesti hyödylliseksi toi-

– Tällä hetkellä biopankeissa on mukana isoja institu-

minnaksi. Kaupallinen toiminta tuo dynamiikka kehitys-

tionaalisia toimijoita, mikä tekee päätöksenteosta hidasta.

työhön ja luo uudenlaista innovatiivista liiketoimintaa.

Hitaassa etenemisessä on etunsa, mutta yritysyhteistyös-

Toisaalta Lehtimäki tunnistaa, että biopankkeihin liitetty yksilöllistetty lääketiede on vahvasti odotusten

sä pitäisi kyetä harkittuun mutta nopeampaa päätöksentekoon, Lehtimäki sanoo.

taloutta. – Osittain mukana on retoriikkaa, jolla luodaan liiketoimintapotentiaalia ja investointihalukkuutta. Potentiaaliahan on ihan valtavasti, mutta luulen, että muutos kohti yksilöllistettyä lääketiedettä tapahtuu vähitellen.

TÄRKEÄ ASKEL BIOPANKKIEN kaupallisessa hyödyntämisessä on Lehtimäen mukaan strategisten kumppanuuksien luominen biopankkien ja yrityssektorin kesken. – Strateginen kumppanuus merkitsee pitkäjänteistä yhteistyötä. Jos sopimukset ovat lyhyitä, biopankki on vain tarkoin rajatun tiedon toimittaja yrityksille eikä pääse mukaan kehitystyöhön. Pitkäjänteisessä yhteistyössä osaaminen ei jää vain isoille yrityksille vaan karttuu myös biopankissa. Biopankkien on kehitettävä liiketoimintatapojaan, jotta yritysyhteistyö on sujuvaa. Yhtenä vaihtoehtona Lehtimäki pitää osuuskuntamuotoista yhtiötä, jossa osak-

KANSAINVÄLINEN PALKINTO BIOPANKKIARTIKKELISTA Itä-Suomen yliopiston professorien Hanna Lehtimäen, Päivi Erikssonin ja Ilpo Helénin, yliopistonlehtorin Tero Montosen ja Helsingin yliopiston tutkijatohtorin Karoliina Snellin yhteisartikkeli Auria-biopankin kaupallisesta hyödyntämisestä sai brittiläisen The Case Centren parhaan casen palkinnon. Palkinto luovutettiin kirjoittajille International Conference on Management Cases -konferenssissa Intiassa viime joulukuussa. Biopankkitutkimus tehtiin osana Suomen Akatemian rahoittamaa Good(s) for Health -hanketta.


Katosiko syömisen taito? Syömisestä on tullut monelle sääntöjen, kieltojen ja syyllisyyden miinakenttä. Näyttää kuitenkin siltä, että terveyden ja painonhallinnan kannalta rennompi ote toimisi paremmin. TEKSTI ULLA KALTIALA KUVAT TUIJA HYTTINEN

– RENTO JA MYÖNTEINEN SUHTAUTUMINEN

Syömisen taito on amerikkalaisen ravitse-

ruokaan on osa syömisen taitoa. Mielihyvä kuu-

musterapeutin Ellyn Satterin kehittämä malli,

luu asiaan, sanoo nuorempi tutkija, laillistettu

joka kuvaa suhtautumista ruokaan ja syömi-

ravitsemusterapeutti Elina Järvelä-Reijonen.

seen. Taitava syöjä suhtautuu niihin myöntei-

Hän tarkastelee väitöstutkimuksessaan,

sesti ja joustavasti. Hän pitää monenlaisista

voitaisiinko hyvää syömistä edistää antamalla

ruoista ja kokeilee myös uusia makuja. Hän

pelkän ravitsemusneuvonnan sijaan koko-

syö nälän ja kylläisyyden tunteiden mukaan,

naisvaltaisempaa tukea henkiseen hyvinvoin-

keskittyy ruokailuunsa ja huolehtii säännölli-

tiin. Liikapainoiset, stressaantuneet aikuiset

sestä ateriarytmistä. Mallin mukainen syömisen

ovat Eliksiirit-tutkimuksessa harjoitelleet

taidon mittari on viime vuosina otettu käyttöön

esimerkiksi tietoista läsnäoloa, omien tuntei-

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksissa.

den hyväksymistä ja omien arvojen mukaan toimimista.

ITSE KUKIN VOI KEHITTÄÄ syömisen taitoaan pohtimalla, mihin osa-alueeseen voisi panostaa enemmän. Malli ei ota kantaa siihen, mitä ihmisten pitäisi syödä. – Syömisen taito näyttää kuitenkin olevan yhteydessä parempaan ruokavalion laatuun. Esimerkiksi Tanja Tilles-Tirkkosen väitöstutkimuksessa 5.–9. luokkien oppilaista niillä, joilla oli syömisen taitoa, oli täysipainoisemmat ruokailutottumukset kuin muilla. Syömisen taitoa oli peräti 58 prosentilla koululaisista, mutta vain 20 prosentilla Järvelä-Reijosen tutkimista liikapainoisista aikuisista.


”Asiallinen tieto ravitsemuksesta on aina tarpeen, mutta enemmän huomiota voisi kiinnittää siihen, miten voi vahvistaa tervettä, myönteistä suhtautumista syömiseen.”

– Kaikkein stressaantuneimmilla liikapainoisilla syömisen taitoa oli vähiten. Heillä oli erityisesti vaikeuksia noudattaa suunnitelmallista ateriarytmiä ja varata aikaa syömiselle, Järvelä-Reijonen kertoo. Nykyihminen voi elää melkoisessa ristipaineessa, kun saatavilla on runsain mitoin ruokaa, mutta myös tietoa ruokavalintojen vaikutuksesta terveyteen. – Syömiseen voi liittyä jatkuvasti huono omatunto siitä, ettei syö terveellisemmin, tai tyytymättömyys, koska ei ”saa” syödä

ELINA JÄRVELÄ-REIJONEN Nuorempi tutkija, laillistettu ravitsemusterapeutti

mitä haluaa. Jotkut ovat ehkä kyllästyneitäkin perinteiseen ohjeistamiseen, miten tulee syödä. – Asiallinen tieto ravitsemuksesta on aina tarpeen, mutta enemmän huomiota voisi kiinnittää siihen, miten voi vahvistaa tervettä, myönteistä suhtautumista syömiseen.

nen läsnäolo on nyt muoti-ilmiö, mutta Eliksiirit-tutkimuksessa on havaittu, että se todella auttaa syömään intuitiivisesti, kehon

RENTO ASENNE RUOKAAN ei näytä lihottavan, sillä ihmisillä, joilla on syömisen taitoa, on todettu olevan sama tai matalampi

viestejä kuunnellen. Eliksiirit-tutkimus toteutettiin Itä-Suomen, Helsingin ja

painoindeksi kuin muilla. Veren kolesterolitasotkin ovat parem-

Jyväs­kylän yliopistojen, TTL:n, VTT:n ja yritysten yhteistyönä.

mat. Miten herkkujen syöminen ei heillä riistäydy käsistä?

Mukana oli 339 stressaantunutta, liikapainoista tai lihavaa henki-

– Avain on varmaankin syömisen taidon kokonaisuudes-

löä, joista osa osallistui erilaisiin hyvinvointiohjauksen muotoi-

sa. Voi hyvin syödä mitä haluaa, ja kun syö säännöllisesti ja

hin. Tulevaisuudessa julkaistavista tuloksista selviää, onnistut-

monipuolisesti nälän mukaan, syöty ruoka vastaa myös kehon

tiinko niillä parantamaan myös syömisen taitoa.

tarpeisiin. Satterin mukaan nälän ja kylläisyyden tunteiden mukaan syöminen tukee pysymistä yksilöllisen, biologisen normaalipainon rajoissa. Taustalla on ajatus, että jokaisella on oma luontainen painoalue, johon elimistö pyrkii hakeutumaan. – Tiukat laihdutuskuurit eivät istu tähän ajatusmaailmaan ollenkaan. Syömisen taito ei toki tarkoita sitä, että aina vatsan kurahtaessa sännätään ottamaan haukkapalaa. – Kun seuraava ateria on jo näköpiirissä, pystytään hyvin odottamaan siihen asti, että ruoka on valmista. Ja sitten, kun päästään pöytään, ollaan aterialla tietoisesti

TUNNISTA SYÖMISEN TAITO! Syömisen taitoa on esimerkiksi se, että… minulla on säännölliset ateriat. nautin ruoasta ja syömisestä. syön monenlaisia ruokia. syön, kunnes tunnen itseni kylläiseksi. syödessäni kiinnitän huomioni ruokaan ja syömiseen. Lähde: Syömisen taito-kysely (ecSI 2.0)

läsnä ja keskitytään ruokaan ja syömiseen. Mindfulness eli tietoi-

SAIMA

2

2017 19


Kitkatonta yhteistyötä Kemian laitoksen ja kontiolahtelaisen Medisizen yhteistyöllä on pitkät perinteet. Yhteisessä hankkeessa on tutkittu muun muassa kitkailmiötä muoveissa. Vuosien mittaan yrityksestä on tullut merkittävä yliopistolta valmistuneiden kemistien työllistäjä Pohjois-Karjalassa. TEKSTI MARIANNE MUSTONEN KUVA MEDISIZE OY

– YHTEISTYÖMME MEDISIZEN kanssa alkoi tiiviimmin vuonna 2010, ja vuosina 2012– 2015 meillä oli professori Tapani Pakkasen johtama Liukuvat pinnat -hanke, jossa rahoittajana toimi Tekes. Hanke liittyi yliopiston polymeerikitkatutkimukseen, liu’un sekä pintojen hallintaan, kertoo kemian laitoksen johtaja, professori Mika Suvanto. – Yritämme ratkaista asiakkaidemme ongelmia jo ennen kuin niitä tulee, sanoo Principal Proposal Developer Tarmo

Jani-Pekka Hirvonen työskentelee Medisizen Pohjois-Karjalan tehtaalla.

Appelgren Medisizelta. – Valmistamme lääkinnällisiä laitteita tai niihin liittyviä komponentteja ruiskuvaluprosessia ja kokoonpanoprosessia käyttäen.

APPELGRENIN MUKAAN jokin kehitetty laite saattaa olla yksinkertainen, mutta

lisia materiaaleihin ja pintoihin liittyviä

sitten kitka yllättääkin; sitä on joko liian

kysymyksiä, sanoo Suvanto.

paljon tai liian vähän. Kitkatutkimus on lähellä tavallista elämää, sillä kitkaa on

PAKKASEN MUKAAN Medisize on vuo-

kaikkialla – yksinkertaisimmillaan sitä

sien saatossa työllistänyt useita Itä-Suo-

löytyy vaikka kuulakärkikynästä, jonka

men yliopistosta valmistuneita kemistejä

kirjoituspää napsautetaan esiin.

ja on ehkä jopa suurimpia työllistäjiä

– Meidän tutkimusalaamme on nimenomaan kahden muovipinnan väli-

alallaan Pohjois-Karjalassa. – Lääketieteelliset vaatimukset doku-

nen kitka. Sitä on tutkittu yleisesti vielä

mentaatiossa ovat nykyään kovia, ja vaikka

todella vähän, toteaa professori Tuula

meillä ei olekaan omaa tuotekehitystä, tar-

Pakkanen kemian laitokselta.

vitsemme asiantuntijoita, sanoo Appelgren.

– Yritämme etsiä keinoja, joilla kit-

– Tämä on tulevaisuuden kasvuala,

kaan voi vaikuttaa. Tämä on kokonaan

sillä ihmisten keski-ikä nousee, elintaso

oma tutkimusalansa, nimeltään tribologia.

kasvaa ja terveysala kasvaa siinä samalla.

– Yksi ongelma on ollut se, miten

Laadukkailla tuotteillamme on valtavan

polymeeripintojen välistä kitkaa voidaan

pitkät elinkaaret, ja yrityksessämme on

mitata luotettavasti. Siinä ei auta muu

huomioitu myös ympäristöasiat.

kuin etsiä oikea tapa, voimat ja muuttujat.

Appelgrenin mukaan ruiskuvalupro-

Toistettavuuden avulla nähdään, onko

sessin laaja ymmärtäminen on tärkeää,

kyseessä oikea ilmiö, lisää Suvanto.

siinä ei voida mennä tuurilla eteenpäin.

– Liukuvien pintojen hanke oli oikein onnistunut. Sen tuloksena saimme pysyvään käyttöön mittausjärjestelyn, kertoo Appelgren. Kemian laitoksen ja Medisizen yhteis-

Siksi paikallinen tutkimusanalyysiympäristö on hieno juttu. – Yliopistolle taas teollisuuteen linkitetyn tutkimuksen teko on mielekästä, päästään mukaan tekemään oikeita

työ jatkuu edelleen, ja yhtenä etuna on

käytännön sovelluksia. Kun ongelmat ovat

vajaan kymmenen kilometrin välimatka.

oikeita ja peräisin elävästä elämästä, se

– Meillä on pieni puuttumiskynnys, ja pystymme nopeasti selvittämään mahdol-

20 SAIMA

2

2017

motivoi tutkijoitamme ihan eri tavalla, lisää Suvanto.

MEDISIZE OY Medisize Oy:n juuret ovat Perloksessa. Yrityskauppojen myötä se kuuluu PhillipsMedisize-konserniin, jonka omistaa nykyisin wMolex LLC -suuryritys. Yrityksellä on PohjoisKarjalassa kaksi tehdasta ja 420 työntekijää. Koko PhillipsMedisize-konserniin kuuluu 17 tuotantolaitosta ja yli 5400 työntekijää. Phillips-Medisizekonsernin liikevaihto on yli 700 miljoonaa USD. Phillips-Medisize tarjoaa terveydenhuoltoalan yrityksille kokonaisvaltaisia tuotesuunnittelu- ja valmistuspalveluja ja valmistaa asiakkailleen muun muassa erilaisia lääkeannostelulaitteita, terveydenhuolto- ja laboratorioalan laitteita ja tarvikkeita, lääkepakkauksia sekä lääkintä- ja diagnostiikkavälineitä. Yrityksen kovin osaaminen löytyy ruiskuvalu- ja kokoonpanotekniikoista. www.phillipsmedisize.com


Biopohjaiset kemikaalit ja biohiili kiinnostavat tutkijoita Biotalous on tulevaisuuden tapamme elää ja toimia. Yksi tärkeä osa sitä ovat uusiutuvista luonnonvaroista tuotetut biopohjaiset kemikaalit ja biohiili. TEKSTI MARIANNE MUSTONEN KUVA TUIJA HYTTINEN

– BIOMASSOJEN PROSESSOINTIA on tutkittu Kuopiossa pitkään, yli 15 vuoden ajan. Meillä painopiste on prosessi- ja molekyylitason sovelluksissa, mikä eroaa perinteisestä metsäbiotalouteen liittyvästä tutkimuksesta. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat nyt metsäteollisuuden sivuvirrat, joita aikaisemmin on hyödynnetty lähinnä energiaksi. Biojalostuksemme on nykyään tarkasti räätälöityä, automaattista ja kontrolloitua, sanoo biomateriaalitekniikan professori Reijo Lappalainen sovelletun fysiikan laitokselta. – Vain mielikuvitus on rajana, mitä kaikkea raaka-aineina voidaan hyödyntää: esimerkiksi puuta, levää, turvetta, lantaa,

MENETELMÄT Hitaassa pyrolyysissä hapettomassa tilassa biomassaa kuumennetaan hitaasti vähintään +300°C, jolloin biomassa hajoaa vapauttaen lämpöä ilman, että se palaa. Tapahtumassa syntyy nesteitä, kaasuja ja biohiiltä kutakin kolmasosa. Nopeassa pyrolyysissä hapettomassa tilassa biomassan lämpötila nostetaan nopeasti vähintään +500°C, jolloin biomassasta saadaan enemmän nesteitä ja vähemmän kaasuja sekä biohiiltä.

hamppua, järviruokoa ja kuitua.

saatavilla, tai niiden valmistus synteettisesti on ollut kallista. Suomessa Itä-Suomen yliopisto on keskittynyt hitaaseen pyrolyysiin ja VTT vastaavasti nopeaan pyrolyysiin. Kuopiosta löytyy osaamista myös nopean pyrolyysin nesteiden tutkimiseen. Olennainen osa pitkää kehitystyötä on ollut myös analytiikan kehittäminen nesteille, kaasulle sekä kiinteälle hiilijakeelle. – Uusimmalla kaksiulotteisella kaasukromatografi-massaspektrometrillä voimme määrittää hyvin pieniä pitoisuuksia monimutkaisistakin seoksista. Voimme saada esiin satoja yhdisteitä, joita voidaan tunnistaa ja erotella ryhmiksi, kuvailee projektitutkija Teemu Vilppo.

– Biojalostukseen liittyvää menetelmäosaamista ja prosessointilaitteistoja

Tällä hetkellä tutkijoita kiinnostaa

KANSANTERVEYSTIETEEN JA kliinisen

on keskitetty Infrastruktuuriyksikkö SIB

varsinkin biohiilen tuottaminen, jota

ravitsemustieteen yksikön dosentti Olavi

Labsiin. Jo nyt menetelmiä hyödynnetään

saadaan eri prosessointitavoista riippuen

Raatikainen ja FT Jenni Korhonen ovat

useissa tutkimushankkeissa, ja sovelluk-

noin 3–30 kiloa päivässä. Maailmanlaa-

osallistuneet biojalostuksen projekteihin

sia etsitään eri ainelaitosten osaamisen

juisesti mielenkiintoisia tutkimuskohteita

tutkimalla termisesti tuotettujen nes-

kanssa yhteistyössä, kertoo SIB Labsin

ovat myös komposiitit ja biopolymeerit.

teiden biologisia aktiivisuuksia, kuten

johtaja, dosentti Arto Koistinen.

– Pyrolyysin avulla saadaan tuotettua myös bioaktiivisia aineita, joilla on antimi-

antibakteerisuutta, antifungaalisuutta, sytotoksisuutta ja mutageenisuutta.

PITKÄN KEHITYSTYÖN tuloksena bio-

krobisia ominaisuuksia farmakologian ja

– Nykyinen lainsäädäntö asettaa

massasta saadaan erilaisia kemiallisia

toksikologian tarpeisiin, toteaa professori

monenlaisia rajoituksia biojalostuksessa

seoksia ja niistä puhdistettuja hienoke-

Jouko Vepsäläinen farmasian laitokselta.

tuotettujen nesteiden ja puhdistettujen

mikaaleja. Biohiilestä on jalostettavissa

molekyylien teollisille sovelluksille, kertoo

tuotteita, jotka soveltuvat käytettäviksi

JALOSTUSARVOON SUHTEUTETTUNA

erilaisiin puhdistusprosesseihin ja maan-

suurimmat rahat tulevaisuudessa liikkuvat

parannukseen. Biohiilellä ja biomassape-

hienokemikaalien puolella. Tutkijoiden

sovellettavuus teollisuuteen on tärkeää.

räisillä kemiallisilla jalosteilla on mahdol-

yhtenä päätavoitteena on ollut selvittää,

Tuloksia on pystyttävä kaupallistamaan, ja

lista päästä yritystoiminnassa kaupallisiin

voidaanko valmistaa sellaisia biopohjaisia

tuomaan näin hyötyä omalle toimialueelle,

sovelluksiin ja uusiin tulovirtoihin.

kemikaaleja, joita ei ole aikaisemmin ollut

lisää Lappalainen.

Raatikainen. – Kuitenkin juuri tutkimuksen

SAIMA

2

2017 21


Puusta uusia mahdollisuuksia terveelliseen rakentamiseen Puun käyttö rakentamisessa kiinnostaa tällä hetkellä kovasti. Oikealla käsittelyllä puusta voidaan saada paitsi sään- ja lahonkestävää myös uusia keinoja sisäilman kannalta terveellisempään rakentamiseen. Tutkittua tietoa ja asiantuntijoita on kuitenkin vielä vähän tarjolla. Tähän vastaa muutama vuosi sitten startannut puumateriaalitieteen maisteriohjelma, ainutlaatuinen koko Suomessa. TEKSTI MARIANNE MUSTONEN KUVAT VARPU HEISKANEN GRAFIIKKA TUIJA HYTTINEN

– PUUTA ON SUOJATTU aina jollain tavalla. Kuiva puu ei lahoa,

– Tähän ongelmaan voisi nyt löytyä ratkaisu nanoselluloo-

mutta jos se pääsee kostumaan, alkavat ongelmat. Painekylläs-

sasta. Siinä on todellista innovaatiopotentiaalia, sanoo Heräjärvi,

tetty puu kestää, mutta ei ole erityisen ympäristöystävällistä.

joka on itse tutkinut puun modifiointia jo 15 vuoden ajan.

Siksi kehitämme sille vaihtoehtoja, kertoo puumateriaalitieteen professori Henrik Heräjärvi metsätieteiden osastolta. Yhtenä pelkona on se, että EU voi jossain vaiheessa kieltää kokonaan kreosootti- tai suolakyllästämisen. Silloin Suomesta häviäisi pois kokonainen suuri tuotantoala. – Olemme yliopistotutkija Antti Haapalan johdolla tutkineet paljon tanniineita, joita saadaan kuusen kuoresta, sekä muita

PUUN YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISELLE kyllästämiselle löytyisi rajattomia sovelluksia, sillä se sopii kaikkeen ulkona käytettävään puuhun, runkoihin ja rakenteisiin. – Materiaalista riippumatta voidaan edelleen tehdä rakentamisessa hyvää tai huonoa jälkeä, sanoo Heräjärvi. – Rakentamisessa iso kysymys on nykyään se, että ympäristö-

puusta tislattavia kemikaaleja. Tanniineilla on merkittäviä puun

ministeriö on ajanut talojen tiiviysvaatimukset ja energiatehok-

suojausominaisuuksia, ne tekevät puusta paremmin lahon- ja

kuuden uudelle tasolle viimeisen seitsemän vuoden aikana.

homeenkestävää. Ongelmana on ollut kuitenkin se, miten puu

– Aikaisemmin pystyimme hallitsemaan talojen eriste­

saadaan kyllästettyä aineella niin, ettei aine huuhtoudu pois

paksuuden ja sen kosteusdynamiikan. Nyt kun eristettä laitetaan

ensimmäisessä vesisateessa.

esimerkiksi 10 senttimetriä lisää, ei välttämättä tiedetä, mille

Lahotuskokeessa tutkitaan puun kuoresta erotettavien kemikaalien soveltuvuutta puun suoja-aineeksi lahottajasieniä sekä homeita vastaan. Laajoista pienen mittakaavan kokeista muutamat parhaat yhdisteet siirtyvät kenttäkokeisiin.

22 SAIMA

2

2017


puolelle kosteussulkua kastepiste muo-

– Kuluttajat tekevät valintansa käytet-

dostuu erilaisissa lämpötila- ja kosteus­

tävissä olevan tiedon pohjalta. Jos voimme

olosuhteissa.

tarjota tieteellistä tietoa rakennus­ materiaalien terveys- ja hyvinvointi­

MYÖS ILMASTO ON muuttumassa:

vaikutuksista, kiinnostaa tämä tieto yli

nykyään on kosteaa pitkälle syksyyn, ja

viittä miljoonaa suomalaista.

rakenteiden ja eristeiden kuivumiskaudet ovat lyhyempiä. Lisäksi rakenneratkaisut,

TULEVAISUUDESSA ITÄ-SUOMEN

jotka toimivat mannermaisessa kuivas-

yliopistoon toivotaan rakentuvan uutta

sa ilmastossa, eivät ehkä olekaan hyviä

yhteistyötä sisäilmatekniikan, puumate­

kosteilla rannikkoalueilla.

riaalitieteen ja puurakenteiden ja -sisus-

– Meillä ei ole nollaenergiataloista

tusmateriaalien hyvinvointivaikutusten

riittävän pitkää kokemusta. Emme tiedä,

tutkimuksen välille. Kaikki edellytykset

millainen muutama vuosi sitten rakennettu

ovat olemassa.

talo on asua edes kymmenen vuoden pääs-

– Aihe on valtavan akuutti, ja EU:ssa

tä. Lämmitysenergian säästöjä kadotetaan

on siihen todella hyvät lähtökohdat.

myös kasvaneina jäähdytyskuluina, sillä

Suomessa on tutkittu vielä varsin vähän

uudet energiatehokkaat ja tiiviit talot eivät

sisäilmatekniikkaa. Tarvitsemme osaavan

jäähdy kesän helteillä kovinkaan nopeasti.

tiimin, joka tuottaa teollisuudelle ja

Heräjärven mukaan moderni hirsi- tai muu massiivipuurakentaminen olisi oival-

kuluttajille heidän tarvitsemaansa tietoa, vinkkaa Heräjärvi.

linen ratkaisu tähän, kunhan talossa ei ole kosteussulkua tai muovipintaa. Tällainen rakenne toimii olosuhteista riippumatta, jos vain sadevesi valuu pois ja ilman­ vaihto on järjestetty hyvin. – Massiivipuurakentamista pidetään kuitenkin kalliina, ja toki se sitä onkin, jos laatu- ja hyvinvointikysymyksille ei anneta arvoa. Esimerkiksi kunnallisessa päätöksenteossa tämä näkyy valitettavan selvästi: koulu- ja päiväkotirakentaminen tehdään hyvin usein halvimmilla mahdollisilla ratkaisuilla, ja jälkiä korjaillaan kalliisti jo kymmenen vuoden kuluttua. Muutamat edelläkävijäkunnat ovat ottaneet lasten hyvinvointihaasteet todesta ja pyrkineet irrottautumaan yksisilmäisestä talousajattelusta. – Juuri tässä puumateriaalitutkimus nousee arvoon arvaamattomaan. Kun tutkimustietoa terveydestä, turvallisuudesta ja ympäristöystävällisyydestä saadaan markkinoinnin tueksi, tämä tulee muutta-

”Meillä ei ole nollaenergiataloista riittävän pitkää kokemusta. Emme tiedä, millainen muutama vuosi sitten rakennettu talo on asua edes kymmenen vuoden päästä.” HENRIK HERÄJÄRVI Professori

WOOD MATERIALS SCIENCE -MAISTERIOHJELMA WMS on ainutlaatuinen koulutusohjelma koko Suomessa. Tulevaisuudessa tavoitteena on olla Euroopan arvostetuin puumateriaalitieteen maisteriohjelma. Ensimmäiset opiskelijat aloittivat opintonsa vuonna 2013. Hakijamäärät ovat pysyneet hyvällä tasolla, eniten hakijoita tulee Aasiasta ja Afrikasta. Koulutusohjelman sisäänotto on noin 20 henkilöä. Itä-Suomen yliopistossa on jo aikaisemmin tuotettu puumateriaaleista valtava määrä tietoa biologian, kemian, fysiikan ja metsätietieteiden puolella. Aiheesta on tullut esimerkiksi noin 70 väitöstä ja tekeillä on noin 20 väitöstä. WMS keskittyy monitieteisen puualan ytimeen. Koulutusohjelman taustalla on luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan vahva osaaminen, tutkimus, opetus ja henkilökunta. Koulutusohjelman parhaita puolia ovat laaja opintotarjonta, laadukas opetus, yrityselämäyhteistyö jo opintojen aikana sekä kansainvälisyys. Monet opiskelijat pääsevät tekemään oikeaa kehitystyötä opintojensa aikana. Koulutusohjelmasta on tähän mennessä valmistunut noin 20 opiskelijaa, heistä puolet tekee jo jatkotutkintoa eri yliopistossa ympäri maailmaa. Aidosti monipuolinen koulutusohjelma antaa vankan pohjan työllistyä kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin ympäri maailmaa.

maan koko perinteistä rakentamista.

SAIMA

2

2017 23


Metsätieteiden opiskelijat työllistyvät ylempiin johtotehtäviin.

Metsätieteillä on Itä-Suomen yliopistossa suurin rooli ilmastonmuutoksen ehkäisyssä.

Puumateriaalien ominaisuuksien ymmärtäminen on tärkeää: kuinka saadaan tehtyä vaikka lahonja homeenkestäviä puutuotteita?

Uudet tuotteet ja palvelut kiinnostavat – mitä tahansa voidaan nykyään tuottaa puusta.

Huipputeknologia on nykyään olennainen osa metsäalaa.

Terveellinen rakentaminen on tulevaisuudessa yksi kiinnostavimmista tutkimusaiheista.

METSÄTIETEET VERSOVAT TULEVAISUUTEEN Koko metsäala Suomessa on uusiutumassa ja samoin vuosikymmenien perinteet Itä-Suomen yliopistossa omaava metsätieteetkin. Monitieteisyys valtaa alaa. Yhteistyötä tehdään muun muassa ympäristötieteiden, yhteiskuntatieteiden, tietojenkäsittelytieteen, kemian ja kauppatieteiden kanssa. Opetuksen ja tutkimuksen painopisteet olivat pitkään metsässä ja puussa, nyt uutta näkökulmaa tuovat globaalit aiheet kuten ilmastonmuutos ja biotalous. Metsätieteiden tutkimuksessa

24 SAIMA

2

2017

pohditaan, kuinka voimme kestävästi hyödyntää luonnonvaroja. Mitä tapahtuu yhteiskunnassa, ja mitä pystytään mittaamaan? Metsäala on matkalla digitalisaatioon – Itä-Suomen yliopistossa jo 15 vuotta sitten tehty laserkeilaus on nyt vasta käytössä muualla. Metsäekonomiassa taas tehdään palveluverkostojen arvotutkimusta, esimerkiksi hiljaisuuspalvelujen hyödyntämistä. Metsäalan tietoa on tuotettu paljon ja haasteena on se, kuinka tietoa saadaan hyödynnettyä. Big data ja avoin tiede ovat tätä päivää myös metsätieteissä.


Puheesi kertoo, kuka (muka) olet Puhe on yhtä yksilöllinen tunnistusmenetelmä kuin sormenjälki. Puhujantunnistusteknologialla on jo monta sovelluskohdetta, mutta se kiinnostaa myös huijareita. TEKSTI MARIANNE MUSTONEN KUVA TUIJA HYTTINEN

APULAISPROFESSORI Tomi Kinnunen

nen, joka on itsekin työskennellyt uransa

tietojenkäsittelytieteen laitokselta on

aikana Singaporessa ja Japanissa.

viettänyt yli 15 vuotta äänibiometriikan

KINNUSEN TUTKIMUSRYHMÄ on

tutkimuksen parissa. – Puheteknologian tutkimusaihe-

mukana kansainvälisessä OCTAVE-kon-

piirissä riittää pengottavaa. Puhetta on

sortiossa. Moniulotteisessa hankkeessa

tutkittu jo 1950-luvulta saakka, ei vain

tutkitaan muun muassa pankkisovelluksia

sitä, mitä sanotaan, vaan kuka puhuu ja

ja lentokentän kulunvalvontaa. Myös bio-

mitä kieltä, missä tilassa, ympäristössä ja tunnetilassa, Kinnunen kertoo. Myös puhujan äidinkieli, aksentti, murre, sukupuoli, puhetyyli, melodia, rytmitys ja omat sanat kuuluvat yksilölliseen

metriset hyökkäykset, ”spoofing attacks”

”Klassinen ongelma on se, että sama puhuja pitäisi tunnistaa eri päätelaitteilla.” TOMI KINNUNEN Apulaisprofessori

puheeseen. Muun muassa äänihuulten muoto sekä huulen ja kielen dimensiot vaikuttavat äänen väriin, josta saadaan

puheella pyritään huijaamaan puheentunnistusjärjestelmiä. – OCTAVE-hanke vie merkittävästi tutkimusalaamme eteenpäin, toteaa – Klassinen ongelma on se, että sama

– Se on toki myös haaste, koska tietoa Kinnusen mukaan puhujantunnistusta

ja Hollywoodin elokuvista: nauhoitetulla

Kinnunen.

eniten informaatiota. saadaan niin paljon, sanoo Kinnunen.

ovat tutkimuksen kohteina. Ne ovat tuttu-

puhuja pitäisi tunnistaa eri päätelaitteilla. Kinnusen ja muiden tutkijoiden ta-

Mikrofoni, puhelinkompressio, tiedon-

voitteena on parantaa nykyisen puhujan-

siirto ja akustiikka saavat kaikki puhujan

on hyödynnetty jo pitkään terrorismin ja ri-

tunnistuksen standardeja. Tässä auttaa

vaikuttamaan eri henkilöltä.

kosten tutkinnassa, myös meillä Suomessa.

kansainvälinen yhteistyö ja evaluaatio:

– Puhujantunnistusteknologia alkaa

kehitysdataa jaetaan ilmaiseksi, ja sen

nyt kuitenkin olla tarkkuudeltaan jo sillä

PUHUJANTUNNISTUKSEN menetelmissä

jälkeen jokainen tutkimusryhmä ympäri

tasolla, että se voisi toimia uudenlaisissa

nauhoitetut, akustiset signaalit pätki-

maailmaa tutkii sitä omilla menetelmil-

sovelluksissakin, kuten vahvana autenti-

tään lyhyellä aikavälillä monta kertaa.

lään.

kointina sähköisessä allekirjoituksessa tai

Esimerkiksi yhden sekunnin kestävästä

Muun muassa Yhdysvaltojen kaup-

puhujan varmistamisessa telekonferens-

A-äänteestä otetaan 100 eri pätkää, joista

paministeriön alainen standardointijär-

sissa. Myös viihdeteknologian mahdolli-

kustakin saa 50 eri numeroarvoa.

jestö NIST antaa tällaisia materiaaleja

suudet ovat rajattomat, miettii Kinnunen.

– Näyte on kuin mosaiikki, jossa on 100 palaa, kuvailee Kinnunen. – Paloja ei tietenkään korvakuulolla

tutkijoiden käyttöön, mutta myös tutkijat

Tietyissä sovelluksissa kuten rikos-

itse keräävät paljon dataa, ja jakavat näitä

tutkinnassa teknologia ei voi kuitenkaan

erilaisten haasteiden (challenge) muodos-

koskaan täysin korvata ihmistä, kuten

tunnisteta, vaan tietokone laskee puhujaa

sa muiden tutkijoiden käyttöön. Kinnusen

kielitieteilijää, vaan teknologia toimii

yksilöivät parametrit. Tässä mukaan tulee

ryhmä on ollut aktiivinen myös tässä.

päätöksenteon tukena.

koneoppiminen ja muotisana Big Data,

– Lopussa yhdistetään kaikki tulokset

– Automaattisen teknologian tuot-

joka täällä meillä on kyllä ollut jo kauan

ja nähdään, miten eri tavoilla dataa voi-

tama henkilön tunnistus ei ole koskaan

käytössä. Yhden kokeen laatimiseen vaa-

daan katsoa. Tämä juuri on sitä avointa

100-prosenttinen, vaan kertoo vain, millä

ditaan paljon laskentatehoja, sillä dataa

tiedettä. Meillä on muutenkin hyvin kiin-

todennäköisyydellä puhuja on yksi ja

on niin paljon.

teät välit kollegoihimme, kertoo Kinnu-

sama henkilö.

SAIMA

2

2017 25


StopDia testaa uutta terveyden edistämisen mallia Laaja diabeteksen ehkäisyhanke käynnistyi keväällä – lisää osallistujia etsitään. TEKSTI ULLA KALTIALA KUVA RAIJA TÖRRÖNEN

LAAJAAN DIABETEKSEN ehkäisytutkimukseen etsitään parhaillaan Etelä-Karjalasta, Päijät-Hämeestä ja seitsemästä Pohjois-Savon kunnasta osallistujiksi henkilöitä, joilla on kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Pohjois-Savosta mukana ovat Kuopio, Iisalmi, Sonkajärvi, Kiuruvesi, Vieremä, Varkaus ja Joroinen. Mukaan StopDia-tutkimukseen voivat päästä tutkimusalueilla asuvat 18–70-vuotiaat, joilla on kohonnut riski sairastua, mutta ei vielä diabetesta. Riskiä lisäävät esimerkiksi diabetes sukulaisella ja ylipaino. Täyttämällä diabetesriskitestin osoitteessa www.stopdia.fi saa selville omat riskipisteet. – Jos sovellut tutkimukseen ja haluat osallistua, saat riskitestin päätteeksi myös ohjeet, miten edetä, kertoo hankkeen koordinaattori, tutkijatohtori Tanja Tilles-Tirkkonen Itä-Suomen yliopistosta. omaa riskiään, myös lähipiiriään ja vink-

OSALLISTUJILLE ON TARJOLLA tukea elämäntapamuutoksiin. Heidät arvotaan

kaamaan testistä sukulaisille ja tuttaville. – Riskitestin täyttäneistä ja tutki-

– Yksilöllä on vastuu omista elin­ tavoistaan, mutta ympäristö ja yhteiskunta vaikuttavat paljon siihen, miten ihminen

ryhmiin, joista osa pääsee testaamaan

mukseen soveltuvista kaksi kolmannesta

pystyy tekemään terveellisiä valintoja, ko-

uutta kännykkäsovellusta terveen elämän

on ilmoittanut, että mukanaolo kiin-

rostaa hankkeen johtaja, professori Jussi

tukena ja osa osallistuu ryhmäohjauk-

nostaa, kertoo tutkimuspäällikkö Jaana

Pihlajamäki Itä-Suomen yliopistosta.

seen. Ryhmät kokoontuvat paikallisissa

Lindström Terveyden ja hyvinvoinnin

terveyskeskuksissa.

laitoksesta.

Keväällä tutkijat selvittivät kyselyllä kunta- ja aluetoimijoiden näkemyksiä terveyttä edistävistä toimenpiteistä ja haas-

– Perusterveydenhuollossa uusi toimintamalli on otettu innolla vastaan.

STOPDIA-HANKKEEN TAVOITTEENA

tattelivat valtakunnallisia, myös perinteisen

Lähes 80 hoitajaa on nyt saanut koulutuk-

on luoda kokonaisvaltainen, edullinen

sote-kentän ulkopuolisia toimijoita, kuten

sen voimaannuttavaan ryhmäohjaukseen.

toimintamalli diabeteksen ehkäisyyn.

järjestöjä, viranomaisia ja tutkimuslaitok-

Ensimmäiset ryhmät aloittivat toukokuus-

Terveyttä pyritään edistämään paitsi yk-

sia, joilla voisi tulevaisuudessa olla entistä

sa ja seuraavat elokuussa.

silöitä motivoimalla, myös elinympäristöä

isompi rooli ehkäisevässä toiminnassa.

Tutkittavien haku aloitettiin maalis-

muuttamalla. Kaikkiaan 30 työnanta-

StopDia-tutkimushanke on osa

kuun lopulla. Vappuun mennessä jo 8 000

jaa on mukana tutkimusosiossa, jossa

Suomen Akatemian strategisen tutkimus­

henkilöä oli tehnyt verkossa riskitestin

työntekijöitä ohjataan pienillä ympäris-

neuvoston Terveys, hyvinvointi ja

ja tuhat lähtenyt mukaan tutkimukseen.

tön muutoksilla hyvinvointia edistäviin

elämäntavat -ohjelmaa ja se toteutetaan

Tavoitteena on saada tutkimukseen kaik-

ateriavalintoihin ja liikkumaan enem-

Itä-Suomen yliopiston kansanterveys-

kiaan 10 000 osallistujaa kuluvan vuoden

män. Lisäksi eri sidosryhmien kanssa

tieteen ja kliinisen ravitsemustieteen

aikana, joten tutkijat toivovat mahdollisim-

selvitetään, miten yhteiskunta voi tukea

yksikön, THL:n, VTT:n ja sidosryhmien

man monen pysähtyvän miettimään paitsi

elämäntapamuutoksia.

yhteistyönä vuosina 2016–2019.

26 SAIMA

2

2017


Nigerialaisen Chimamanda Ngozi Adichien esseekirja tasaarvosta jaettiin kaikille Suomen yhdeksäsluokkalaisille tänä keväänä.

Kaukana ja kotona Afrikkalainen nykykirjallisuus suuntaa kansakunnan tarinoista globaaleihin aiheisiin. Suosittuja afrikkalaiskirjailijoita ja romaanihenkilöitä leimaavat maailmankansalaisuus, liikkuvuus ja paikaltaan olo. TEKSTI RISTO LÖF KUVAT KIRSI SALOVAARA, ROD WADDINGTON

SUOMEN KAIKILLE yhdeksäsluokkalaisille jaettiin tänä keväänä

Saharan eteläpuolisen Afrikan nykykirjallisuuteen perehty-

nigerialaisen menestyskirjailijan Chimamanda Ngozi Adichien

nyt Itä-Suomen yliopiston humanistisen osaston tutkijatohtori

esseekirja Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä.

Anna-Leena Toivanen osaa avata syitä Adichien ja muiden

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kirjahanke herätti

afrikkalaisten kirjailijoiden sanomaan ja suosioon.

huomiota ja poliittista keskustelua: miksi afrikkalaiskirjailijan teos tasa-arvosta?

SAIMA

2

2017 27


ALOITETAAN JUURILTA. Afrikkalainen

AFRIKKALAISTA NYKYKIRJALLISUUTTA

kertomaperinne kantaa kauas, mutta

hallitsee Toivasen mukaan niin sanottu

romaaneissaan suosittu Chimamanda

mantereen kirjoitetun kirjallisuuden his-

kolmas sukupolvi, jonka kirjailijat ovat

Ngozi Adichie. Diasporisen kirjallisuuden

torian katsotaan usein alkaneen kolonia-

1960-luvun jälkeen syntyneitä, osin koko­

tunnetuimpiin nimiin lukeutuu nigeria-

lismin eli siirtomaavallan aikaan 1900-lu-

naan mantereen ulkopuolella kasvanei-

lais-ghanalaiseen perheeseen Lontoossa

vun alussa. Toivasen mukaan alkujaan

ta afrikkalaisten emigranttiperheiden

syntynyt ja Yhdysvalloissa nuoruutensa

kirjallisuudesta tuli yksi tapa osoittaa

jälkeläisiä.

viettänyt Taiye Selasi, joka kertoo nykyi-

kolonialistisen kulttuurin hallintaa.

Leimallisena piirteenä nykykirjai-

Afrikan maiden itsenäistymisen

lijoille Toivanen pitää transnationaalia

Transnationaalia muutosta kuvaa

seksi asuinpaikakseen ”New York New Delhi Rooman”.

myötä postkolonialismi siirsi kirjallisuu-

käännettä, jossa kansakuntien ja mante-

den painopisteen kansakunnan rakenta-

reen rajat häilyvät, esiin nousevat kirjaili-

TOIVANEN HAVAINNOLLISTAA tutki-

miseen. Muun muassa nigerialaiset Wole

joiden ja romaanihenkilöiden liikkuvuus,

muksessaan afrikkalaisten nykykirjailijoi-

Soyinka ja Chinua Achebe sekä kenialai-

kodittomuuden ja kuulumattomuuden

den suhdetta maailmaan kosmopolitanis-

nen Ngugi wa Thiong’o ovat purkaneet

tunteet, ”paikaltaan olo”.

min käsitteellä.

teoksissaan koloniaalista kokemusta ja

Suhde kansakuntaan on ristiriitainen:

Kosmopolitanismi merkitsee monisyis-

luoneet kansakunnan identiteettiä. Seu-

vaikka romaanihenkilöt omaksuvat länsi-

tä tasapainoilua paikallisen ja globaalin

raavan sukupolven kirjailijat – esimerkik-

maisen elämäntavan, kielen ja tyylin, afrik-

välillä, avoimuutta toiseudelle, kriittisyyttä

si kongolainen Sony Lab’ou Tansi, ghan-

kalaisjuuret kulkevat mukana vaiettuina,

kansakuntaa kohtaan, maailmankansa-

alainen Ayi Kwei Armah ja nigerialainen

taakkana tai mielikuvien ”ihannekotina”.

laisuutta ja globaalia eettisyyttä. Samalla

Buchi Emecheta – tarkastelivat kansojen

– Toisen sukupolven muuttajilla ei

afrikkalaisen kirjallisuuden teemat ovat

itsenäistymisen mukanaan tuomia muu-

ole välttämättä henkilökohtaista koske-

laajentuneet globaaleihin aiheisiin, kuten

toksia myös kriittisesti ja pessimistisesti.

tusta Afrikkaan, jolloin kotimantereen

ympäristöongelmiin, maahanmuuttoon ja

kaipuuseen tulee haamumainen hahmo.

kansallisvaltion hajoamiseen.

– Samalla feministiset äänet ja kokeellisempi ote vahvistuivat kirjallisuu-

Se korostuu diasporisten kirjailijoiden

dessa, Toivanen kertoo.

kohdalla.

28 SAIMA

2

2017

– Tällä hetkellä puhutaan afropoliiteista ja afropolitanismista, joka nousi


Lapset ovat usein päähenkilöitä tämän hetken afrikkalaisessa kirjallisuudessa. Kuvassa etiopialaisia tyttöjä Adigratin kaupungin kadulla.

ANNA-LEENA TOIVASEN KOLME VALINTAA AFRIKAN KIRJALLISUUDESTA Marie NDiaye: Kolme vahvaa naista. ”Ranskan ja Senegalin yhteyttä korostava teos kyseenalaistaa afrikkalaisen kirjailijan ja kirjailijuuden idean. Keskeinen henkilöhahmo on valkoinen mies. Siinä puretaan paljon itsestään selvyyksiä. NDiayen tyyli on tajunnanvirtamainen, täysin uniikki laajemminkin kirjallisuudessa.” NoViolet Bulawayo: Me tarvitaan uudet nimet. ”Zimbabwelaisen kirjailijan romaani jakautuu voimakkaasti kahteen osaan: ensin ollaan Zimbabwessa ja sitten Yhdysvalloissa. Bulawayo kuvaa hyvin syitä, miksi ihmiset muuttavat pois maastaan. Teos on kiinnostava diasporisen identiteetin kannalta. Millaisiin prosesseihin maahanmuuttajat joutuvat, kun he luovat uutta identiteettiä?” Alain Mabanckou: Pikku Pippuri. ”Kongo-Brazzavillestä lähtöisin olevan, nykyisin Yhdysvalloissa asuvan kirjailijan Mabanckoun teos on intertekstuaalisesti rikas. Se sitoutuu poliittisen satiirin tyyliin, jolla on vahva asema afrikkalaisessa kirjallisuudessa.”

esiin Taiye Selasin esseessä Bye-Bye

Suosituista afrikkalaiskirjailijoista

yhteiskunnassa lähes yksinomaan kodin

Babar. Näkemystä on myös kritisoitu

monet ovat naisia, ja alistetun naisen

kautta. Nyt sukupuolen teema nivoutuu

elitismistä. Kamerunilaisen tutkijan

teemasta kirjoitetaan paljon.

entistä enemmän muihinkin eroihin ku-

Achille Mbemben mukaan liikkuvuus

– Nigerialaisilla Sefi Attalla ja

ten luokkaan, rotuun ja seksuaalisuuteen,

on määrittänyt aina Afrikan kirjallisuutta.

Adichiella on voimakas feministinen

Se ei ole vain diasporisen kirjallisuuden

agenda. Nykykirjailijat ymmärtävät femi-

ominaisuus, Toivanen sanoo.

nismin myös laajemmin kuin varhaiset

KUN LÄNSIMAISET lukijat tuntevat af-

naiskirjailijat. Aiemmin afrikkalaiskir-

rikkalaista kirjallisuutta entistä parem-

jailijat kommentoivat naisen asemaa

min, myös afrikkalaisen kirjallisuuden

Globaaleista näkökulmista huolimatta kansakunnan teema on pysynyt joidenkin

Toivanen kertoo.

nykykirjailijoiden keskiössä. Toivasen

tyylikeinot mukautuvat länsimaiseen pe-

mukaan varsinkin Zimbabwessa kansa-

rinteeseen. Osin suosiota selittää Toivasen

kunta herättää yhä voimakasta keskus-

mukaan lukijoiden eksotiikan kaipuu.

telua, ja kansankuntakriisistä kirjoittaa

– Eksotiikka myy, ja monesti myyvät

vahvasti esimerkiksi Petina Gappah.

afrikkalaisromaanit ovat lukuromaaneja, tarttuvia tarinoita, joihin lukijan on help-

ENGLANNINKIELISISSÄ MAISSA tunnetuimmat afrikkalaiset nykykirjailijat tulevat Nigeriasta ja Zimbabwesta, suosittujen ranskankielisten afrikkalaiskirjailijoiden juuret juontavat Senegaliin, Kameruniin ja Kongoon. – Nigeriassa on vahva kirjallisuuden perinne. Nykykirjailijoille löytyy esikuvia. Esimerkiksi Adichiesta puhutaan Acheben tyttärenä.

Sukupuolen teema nivoutuu entistä enemmän muihinkin eroihin kuten luokkaan, rotuun ja seksuaalisuuteen.”

po samaistua, Toivanen sanoo. Varsinkin kirjojen kansikuvat viestivät edelleen länsimaisten stereotyyppisistä mielikuvista Afrikasta. – Usein kansikuvissa on afrikkalainen nainen. Esimerkiksi zimbabwelaisen Yvonne Veran romaanin amerikkalaispainoksen kansikuvassa on alaston nainen luonnossa, vaikka se ei liity millään tavalla romaanin sisältöön.

SAIMA

2

2017 29


Muinaisuskosta ja villiruuasta vetoa luontomatkailuun


Suomalaisesta kulttuuriperinnöstä riittää ammennettavaa kansainvälisten matkailijoiden tavoittamiseksi. Itä-Suomen yliopisto kartoittaa uudenlaista liiketoimintaa luontomatkailuun sekä metsien ja vesistöjen virkistyskäyttöön. TEKSTI RISTO LÖF KUVA KARELIA EXPERT MATKAILUPALVELU, TUIJA HYTTINEN

SUOMEN LUONTOMATKAILU suuntau-

Kolin maisemiin kiinalaismatkailijoita

tuu usein metsiin ja vesistöihin, jotka ovat

houkuttelisi enemmän symboliset mui-

samalla ihmisten historiasta ja perinteistä

naistarinat karhusta kuin se tosiasia, että

kertovia kulttuuriympäristöjä. Luontoon

he ovat Euroopan geologisesti vanhim-

liittyvä kulttuurihistoria on tuhansien

malla paikalla.

tarinoiden aarreaitta, jota ei hyödynnetä

Lapissa saamelainen kulttuuriperintö

riittävästi matkailussa.

on jo otettu vahvasti osaksi matkailua,

Ikiaikaisen suomalaisen kulttuuripe-

mutta aitoja elämyksiä löytyy jokaisesta

rinnön yhdistäminen nykypäivän luontomatkailuun herättäisi uudella tavalla kansainvälisten matkailijoiden kiinnostuksen Suomeen, arvioi yliopistotutkija Henna Konu matkailualan opetus- ja tutkimuskeskuksesta. – Kansainvälisiä matkailijoita kiinnostaa se, mitä luonto on merkinnyt suomalaisessa elämäntavassa kautta aikojen. Kun esimerkiksi Kolilla ja Ilomantsissa kävi japanilaisia vuonna 2013, heille oli elämys tehdä tuohesta käyttötavaroita ja tajuta, miten kaikin eri tavoin suomalaiset

Suomen kolkasta ja läheltä, vaikkapa

”Varsinkin aasialaiset ovat kiinnostuneita luonnon mystisyydestä. Japanin shintolaisuudessa ajatellaan, että kaikkialla luonnossa on jumaluutta. Samaa ajattelua löytyy suomalaisesta muinaisuskosta.” HENNA KONU Yliopistotutkija

kityksiä luontomatkailussa sekä uusia liiketoimintamahdollisuuksia matkailu- ja virkistyskäyttöön. Hanketta koordinoi Luonnonvarakeskus, ja siihen osallistuu myös Suomen ympäristökeskus.

KULTTUURIYMPÄRISTÖIHIN liittyy laaja kirjo aineetonta kulttuuriperintöä kuten kansanuskomuksia, tapakulttuuria, perinnetietoutta ja musiikkia. Esimerkiksi maahisten, hiisien ja vetehisten ympärille on mahdollista kehittää uudentyyppisiä tarinallisia matkailupalveluita. – Varsinkin aasialaiset ovat kiinnostuneita luonnon mystisyydestä. Japanin shintolaisuudessa ajatellaan, että kaikkialla luonnossa on jumaluutta. Samaa ajattelua löytyy suomalaisesta muinaisuskosta. Tarinat pitää kuitenkin tuotteistaa oikealla tavalla, ja taustalla pitää olla vahva kulttuuriymmärrys, Konu muistuttaa.

natuotteilla on omat tarinansa, ja ennen vanhaan saunoissa on synnytetty. Saunottajat voisi tuoda takaisin, Konu ideoi.

RAUHOITTUMINEN LUONNON helmassa, paluu perinteisiin ja eläminen luonnon kierrossa ovat vahvoja matkailun trendejä maailmalla. – Uusi luksus tarkoittaa sitä, että voit vasta. Meille se on itsestään selvää, mutta

Konu toimii projektipäällikkönä kulttuuriympäristöjen roolia ja mer-

– Jo saunaan liittyy paljon kulttuuriperintöä ja hyvinvointia. Erilaisilla sau-

olla avotulen ääressä ja katsella tähtitai-

hyödyntävät puuta. VirKein-hankkeessa, joka kartoittaa

saunasta ja heinänteosta.

VIRKEIN-HANKE Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen matkailualan opetus- ja tutkimuskeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen toteuttama VirKein-hanke etsii uusia keinoja metsäja vesialueiden kestävän virkistys- ja matkailukäytön kehittämiseksi ja turvaamiseksi. Valtioneuvoston kanslian rahoittaman hankkeen keskiössä ovat kulttuuriympäristön rooli ja merkitykset luontomatkailussa sekä siihen liittyvät teemat, kuten luontomatkailun ympärivuotisuus, kansainväliset kohderyhmät ja sosiaalisen median hyödyntäminen. Hankkeen taustaraportti ilmestyi keväällä 2017.

iso osa kansainvälisistä matkailijoista tulee suurkaupungeista, jossa ei ole mahdollisuutta sellaiseen elämykseen. Niin aasialaisia kuin venäläisiä ja saksalaisia matkailijoita kiinnostavat puhdas luonto, luontohyvinvointi ja ruokaelämykset. Tähän tarpeeseen suomalaisilta löytyy esimerkiksi villiruokatietämystä, aineetonta perintöä sekin. – Villiyrttikursseja järjestetään yhä enemmän. Perinteinen ruuanlaitto näkyy jonkun verran matkailupalveluissa. Opetellaan esimerkiksi karjalanpiirakoita ja sienten poimimista. Perinteen voi liittää uuteenkin kuten saunajoogassa, joka on konseptina levinnyt laajalle, Konu kertoo. VirKein-hankkeen tavoitteena on löytää toimenpiteitä luontomatkailun kehittämiseksi sekä rahoitusmalleja maan ja metsien käyttöön. Tärkeä askel on siirtyä kehittämisestä käytännön toimiin. – Matkailun osuus Suomen bruttokansantuotteesta on kuitenkin jo isompi kuin metsäteollisuuden, Konu muistuttaa.

SAIMA

2

2017 31


Iiris Lehto ja Lilli Aini Rokkonen tutkivat tositelevision ja sosiaalisen median suhdetta itsehoivaan.

Nopeammin, tehokkaammin, paljaammin Tositelevisio muokkaa naisesta yhtä aikaa huolehtivan äidin, edustavan vaimon, huipputyöntekijän ja fitness-mallin. Sitäkö meiltä odotetaan todellisuudessa? TEKSTI RISTO LÖF KUVA TUIJA HYTTINEN

OLE OMA ITSESI – ja samalla paljon muuta. Tositelevision itse-

kuitenkin niin isoja elämän ongelmia, että muutos ei tapahdu yh-

hoivaohjelmien ja -blogien ihanneyksilö on arjen supersuorittaja

dessä yössä. Ohjelmat eivät yleensä anna työkaluja mentaaliseen

elämän jokaisella alueella.

puoleen. Mentaaliset ongelmat lakaistaan maton alle, ja ei tuoda

– Pitää jaksaa kaikessa, on pidettävä huolta itsestä ja hoivattava muita, on oltava harrastuksia ja tehokas töissä. Blogeissa listataan ominaisuuksia: äiti, vaimo, fitness-finalisti. Supermarjo opasti, miten puuroa keittäessä voi kyykätä samalla. Näin luodaan

esille, mikä mättää oikeasti, kun elämänhallinta on hukassa. Suursiivous ja kotitöiden jako eivät välttämättä ole ratkaisuja. Jotain hyvääkin tutkijat löytävät median itsehoivatarjonnasta. – Blogeista saa ilmaiseksi tosi hyviä treenivinkkejä. Jenny ja

kuvaa, että ihminen voi olla mitä vain yhtä aikaa, kertovat yhteis-

läskimyytinmurtajat -facebook-ryhmä yrittää olla vastapuhetta

kuntatieteiden apurahatutkija Lilli Aini Rokkonen ja nuorempi

tehokkuuteen. Se toimii vertaistukena, voimaannuttaa ja pyrkii

tutkija Iiris Lehto.

rikkomaan yksipuolista naiskuvaa.

Itsehoivan keinoja tositelevisiossa ja sosiaalisessa mediassa tutkineet Rokkonen ja Lehto näkevät ihmiskuvan taustalla tehos-

SUKUPUOLIROOLIT AJETAAN tositelevisiossa usein ahtaaseen

tamisen vaatimuksen, joka laajenee taloudesta koko elämään.

lokeroon: naiset huolehtivat kodista, miehet tuunaavat autoja.

Samassa hengessä tositelevisiokilpailijoita koetellaan jatkuvalla pudotusuhalla ja epävarmuudella työn jatkuvuudesta, mikä vastaa työelämän todellisuutta. Julkisuutta käännetään myös omaksi eduksi. – Kilpailijoiden työurat liittyvät itsensä brändäämiseen. On sama, voitatko vai näytätkö vain naamaa. Tärkeintä on, että tulet tutuksi.

Vaikka Huippumalli haussa -ohjelmassa kilpailijoita kehotetaan näyttämään erilaisuutensa, vapaus on silti rajattua. – Vastarinnan muotoa edustaa se, että osallistuja ei suostu formaattiin. Esimerkiksi muodonmuutosohjelmassa nainen totesi, että hän ei näytä hyvältä tuunattuna, Lehto ja Rokkonen kertovat. Tositelevision trendit heiluvat nopeasti tylytyksestä hoivaan. Omanlaistaan vastaliikettä nykyisin edustaa alastomuus, ”nakutelevisio”, joka asettuu materialismia vastaan.

TOSITELEVISION ITSEHOIVAFORMAATIT vetävät puoleensa ihmisiä, jotka hakevat nopeita ratkaisuja elämänhallintaansa. Ongelmien julkiseen puintiin ei enää liity sosiaalista leimaantumista, mutta kaikki ongelmat eivät Rokkosen ja Lehdon mielestä televisioon kuuluisi. – Kun julkisen sektorin turvaverkkoja ohennetaan, tositelevisiosta tulee legitiimi kanava hakea apua. Ihmisillä voi olla

32 SAIMA

2

2017

– Riisutuissa ihminen riisutaan käytännössä alasti. Se on eri asia kuin Vain elämää -sarjan tunneteollisuus. Entä mikä on tutkijoiden oma suosikki tositelevisiossa? – Temptation Island on niin älytön ja kliseinen. Sen suosio perustuu ehkä siihen, että ihmiset voivat tuntea itsensä esiintyjiä paremmiksi. Siinä ei ole myöskään tehostamista tai suorittamista.


Väitän, että...

Reggae ylittää rajoja Reggae-musiikkia on tutkittu aiemminkin, mutta tutkimusta on pääsääntöisesti tehty hieman etäältä sen sanoitusten kautta. Tuomas Järvenpää teki toisin ja meni muusikoiden keskuuteen havainnoimaan heidän arkeaan useiden kuukausien ajaksi. TEKSTI NINA VENHE KUVA PETER TEA

ROOTS REGGAE ON reggae-musiikin ras-

toisaalta roots reggaessa on aina ollut myös

tafari-liikkeeseen kiinnittyvä alalaji, jonka

vahva sanoma siitä, että etnisestä taustas-

tunnetuimpia edustajia lienee jamaikalainen

ta riippumatta jokaisen tulisi tuntea omat

Bob Marley. Tämän genren sanoitukset ovat

juurensa.

yhteiskunnallisesti kantaaottavia ja kertovat

Lisäksi suomalaiset mielsivät musiikkinsa

alistetussa asemassa olevien ihmisten ongel-

olevan ennemmin kansainvälistä kuin koti-

mista – tai sitten ne pyrkivät tuomaan iloa ja

maista. Etelä-Afrikassa musiikilla taas tuotiin

uskoa.

esiin esimerkiksi kotikaupungin slummien

– Halusin tutustua roots reggae -musiikin yhteiskunnalliseen viestiin muutenkin

ongelmia. – Roots reggae ylittää kuitenkin etniset

kuin sanoitusten perusteella. Tavoitteena oli

rajat niin, että muusikot tuntevat olevansa

myös selvittää, miten roots reggaen sano-

yhtä suurta yhteisöä maasta tai lähtökohdista

ma koetaan Jamaikan ulkopuolella, tiivistää

riippumatta. Keskeistä musiikille on tuoda

Järvenpää.

esiin vallitsevat yhteiskunnalliset normit ja

Niinpä hän toteutti etnografisen tutkimuksen sekä suomalaisten että eteläafrikka-

kritisoida niitä. Järvenpään mukaan hänen tutkimuksensa

KUKA Teologian maisteri Tuomas Järvenpää väitteli kulttuurintutkimuksen alalta toukokuussa. Järvenpää työskentelee mediakulttuurin ja viestinnän yliopisto-opettajana ItäSuomen yliopistossa.

laisten roots reggae -muusikoiden parissa.

taustalla on halu tuoda esille musiikin merki-

MITÄ Järvenpää tutki

Omien sanojensa mukaan hän hengaili muu-

tystä yhteiskunnassa.

kulttuurintutkimuksen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan, miten rastafari-liikkeeseen kiinnittyvä roots reggae -musiikki ja sen vastarinnan sanoma koetaan Jamaikan ulkopuolella, ja millaista kulttuurienvälistä yhteenkuuluvuutta musiikki synnyttää.

sikoiden harjoituksissa ja musiikkitapah-

– Etenkin tässä maailmantilanteessa on

tumissa ja aisti mitä tapahtui, kun musiikki

tärkeää ja mielenkiintoista kuunnella ihmisiä,

alkoi soida.

jotka kuvittelevat toisenlaista yhteiskuntaa

– Havainnoin esimerkiksi Etelä-Afrikassa kolmen kuukauden ajan sitä, millainen

musiikin kautta. Musiikki on yksi tapa luoda uutta.

yleisö musiikkitapahtumissa on ja miten he reagoivat musiikkiin. Tarkastelun kohteena olivat tietysti myös itse muusikot ja se, miten he kommunikoivat yleisön kanssa. Erityistä Järvenpään mukaan oli muusikoiden ”pelisilmä”. – He tuntuivat aina aistivan yleisönsä ja löytävän musiikkiin juuri sen tulokulman, jota yleisö odottikin.

SUOMALAISEN REGGAE-MUUSIKON arkea ei välttämättä heti yhdistä afrokaribialaisen tai eteläafrikkalaisen kollegan arkeen tai haasteisiin. – Etukäteen mietin, miten suomalaiselle on edes mahdollista ”rakentaa mustaa identiteettiä” musiikin kautta. Pian selvisi, että

SAIMA

2

2017 33


Liikunta tulee osaksi oppitunteja


Lapset ja nuoret ovat luontaisesti liikkuvia. Viime vuosina vapaaajan liikunnan määrä on kuitenkin heidän osaltaan laskenut. Nyt apuun rientävät koulut. TEKSTI NINA VENHE KUVA VARPU HEISKANEN

JOENSUUN JA SAVONLINNAN normaalikoulut ovat kuuluneet

Alakouluista löytyy taas skuutteja, leuanvetotankoja, lumi-

Liikkuva koulu -ohjelmaan nyt vuoden verran. Tosin molempien

kolia, liukureita, sählymailoja, nyrkkeilysäkkejä – ja uusimpana

koulujen liikunnan lehtorit kertovat Liikkuvan koulun periaattei-

tulokkaana kiipeilyseinä.

den näkyneen arjessa jo aiemminkin. – Mutta kun rahoituksen myötä asialle annettiin nimi, vaatii se myös sitoutumista ja kouluttautumista, tiivistää liikunnan

– Myös teippaukset lattiassa, tasapainoradat ja hernepussien heittelypisteet liikuttavat lapsia käytävillä kuin huomaamatta, kertoo Sten.

tuntiopettaja Ulla Sten Joensuun normaalikoulusta alakoulun puolelta. Savonlinnassakin liikunnallisuus on ollut itsestäänselvyys koulupäivien aikana. – Uuden toimintamallin juurruttaminen ei tapahdu yhtäkkiä, joten on hyvä, että meillä nämä asiat ovat olleet osa arkea jo kauemmin, kertoo liikunnan lehtori Samu Tikkanen. Vaikka rahoitusta on heti alkuun käytetty konkreettisiin välinehankintoihin, korostavat kaikki opettajat, että Liikkuvan koulun periaatteisiin kuuluu paljon muutakin. – Hankinnoista ja aktiviteeteista on päätetty yhdessä oppilaiden kanssa. He itse ovat tärkeimmässä roolissa. Valmiiden toimintamallien sanelu heille olisi melko turhaa, toteaa Sten. Halukkaita oppilaita on koulutettu innostamaan kavereitaan.

NORSSEISSA KÄYDÄÄN MYÖS laajempaa lajitarjontaa läpi erilaisten liikuntapäivien muodossa. Keväällä oppilaat pääsivät kokeilemaan muun muassa golfia ja ekoaseammuntaa, joita pääsee harvemmin liikuntatunneilla testaamaan. Eikä digitalisaation mahdollisuuksiakaan olla unohdettu. – Savonlinnan norssi on ”tablettikoulu”, joten on luontevaa, että myös liikuntateknologiaan on panostettu hankkimalla aktiivisuuskelloja ja liikuntasovellusten lisenssejä, kertoo Tikkanen. Ulla Sten on halunnut liikuttaa lapsia heille ominaisilla tavoilla. Hän pelaa välitunneilla oppilaiden kanssa Pokémon Gota. Lisäksi toiminnallisuus on tuotu luokkiin paitsi liikunnallisin keinoin myös ergonomia huomioimalla. – Yläkoulun ja lukion luokista löytyy erilaisia kalusteita

Koulutetut oppilaat toimivat ”liikunnan ohjaajina”, jotka esimer-

ja säädettäviä pöytiä. Lisäksi tunneilla on mahdollista siirtyä

kiksi keksivät välituntisin kaikille sopivia pelejä ja leikkejä. Tik-

muihinkin tiloihin opiskelemaan, jos se tuntuu luontevammalta,

kanen kertoo, että toiminnan taustalla on myös vuorovaikutteisen

kertoo Pulkkinen.

toimintakulttuurin kehittäminen. – Oppilaan aktiivinen rooli oppimisessa ja koulun toiminta-

LIIKKUVA KOULU PYRKII kiinnittämään huomiota erityisesti

kulttuurin kehittämisessä korostuu uudessa opetussuunnitel-

niihin lapsiin ja nuoriin, jotka liikkuvat liian vähän. Esimerkiksi

massa. Tämä on hyvä tapa osallistaa oppilaat koulun yhteiseen

niska- ja hartiaseudun ongelmat ovat yleistyneet nuorilla liialli-

toimintaan.

sen istumisen takia.

YLÄKOULUN JA LUKION liikunnan lehtori Marjo Tissari-Ha-

vinen aika rajoittuu koulupäivään. Siksi ei ole yhdentekevää, mitä

rinen muistuttaa, etteivät liikunnan opettajat yksin voi vaikuttaa

sen aikana tehdään, täsmentää Tikkanen.

– On mahdollista, että lapsen tai nuoren ainoa fyysisesti aktii-

toimintakulttuurin muutokseen vaan siihen tarvitaan koko henkilöstön panostusta. – Kulttuuriin kasvetaan pikkuhiljaa, joten parasta olisikin, että liikunnalliseen oppimiseen ja toimintaan totutaan jo alakoulussa. Tikkanen kehuu Savonlinnan norssin henkilöstöä, joka on

Sten kuitenkin muistuttaa, ettei toimintakulttuurin muutoksen tarkoituksena ole liikunnan ylikorostaminen. Jatkuva toiminnallisuus ei sovi kaikille – eikä myöskään motivoi kaikkia. – Olen sanonut oppilaille, että välillä on ihan ok vain maata rauhassa siinä jumppamatolla.

ottanut toiminnalliset menetelmät käyttöön ihan tavallisilla oppitunneillakin. – Liikunnallahan on todettu olevan yhteys kognitiiviseen oppimiseen, ja se tukee esimerkiksi lukutaidon kehittymistä. Liikkuva koulu ei siis ole pelkkää taukojumppaa ja välituntiliikuntaa. Vaikka toki niitäkin tarvitaan. Molemmissa norsseissa ovat välinehankinnat rikastuttaneet muun muassa oppilaiden välitunteja. – Yläkoulussa ja lukiossa olemme jakaneet salivuoroja välitunneille. Lisäksi käytävillä on mahdollisuus polkea kuntopyörää, roikkua puolapuissa tai apinatikkaissa, listaa liikunnan lehtori

LIIKKUVA KOULU Liikkuva koulu -ohjelma on yksi hallitusohjelman osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeista. Hallitusohjelman tavoitteena on, että jokainen peruskouluikäinen liikkuu tunnin päivässä. Rahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Piia Pulkkinen Joensuun hankintoja.

SAIMA

2

2017 35


Yliopistotutkija Maija Lahtela-Kakkosen kurssilla opiskelijat pääsevät itse haistelemaan ja maistelemaan rohdoskasveja.

Haistellen ja maistellen Sitruunamelissa voi auttaa nukahtamisessa, mutta luennoilla se ei nukuta. TEKSTI ULLA KALTIALA KUVA TUIJA HYTTINEN

LÄHES KAIKKI FARMASIAN opiskelijat

tettuja. Tänä kesänä osa kasvaa yliopiston

ei ole riittävää tieteellistä näyttöä, vaan

suorittavat loppukesästä Kasvirohdokset

pihassa uusissa kampusviljelylaatikoissa.

käyttö perustuu perinteisiin ja usko-

ja ravintolisät -opintojakson, vaikka se on

Kun luennon aiheena on vaikkapa

muksiin. Joitakin valmisteita on vedetty

valinnainen. Kurssin vetäjän, yliopisto­

rauhoittavissa rohdosvalmisteissa käytetty

markkinoilta, koska ne ovat aiheuttaneet

tutkija Maija Lahtela-Kakkosen mukaan

sitruunamelissa, Lahtela-Kakkonen jakaa

maksavaurioita tai sisältäneet ainesosia,

opiskelijat ovat huomanneet, että tieto on

sitä ison pehkon opiskelijoille.

joiden turvallisuutta elintarvikkeissa ei

työssä tarpeen. – Apteekkien itsehoito-osastoilla myy-

– Tarjoan sitten heille tietovirtaa

ole arvioitu. Osalla, kuten mäkikuisma-,

samalla, kun he käsittelevät kasvia.

neidonhiuspuu- ja gingseng-valmisteilla

dään paljon ravintolisiä, joista pitää pystyä

Sitruunamelissasta vaikuttavan aineen,

on vaarallisiakin yhteisvaikutuksia lääk-

antamaan oikeaa tietoa. Kasveista saadaan

limoneenin, voi haistaa ja maistaa.

keiden kanssa.

myös oikeita lääkeaineita sairauksien, kuten syövän ja malarian hoitoon. Palautteen perusteella kurssin veto-

– Perehdymme myös rohdostuotteiden

Lahtela-Kakkonen on kartoittanut

valmistukseen. Valmistamme pomerans-

opiskelijoiden käsityksiä ravintolisistä ja

sin kuoresta tinktuuran, jota käytetään

havainnut, että kurssi kasvattaa kriitti-

naulana ovat rohdoskasvit, joita opiskelijat

vaikkapa yskänlääkkeessä. Toiminnallisis-

syyttä. Monet pohtivat myös ravintolisien

pääsevät haistelemaan ja maistelemaan.

ta hetkistä asiat jäävät paremmin mieleen

myynnin eettisyyttä.

– Kymmeniä kasveja ja niiden vai-

kuin pelkästä kuuntelusta.

kuttavia aineita on puuduttavaa opetella

– Jokainen saa popsia, mitä haluaa, mutta apteekkihenkilökunnan vastuulla

ilman mitään konkretiaa. Aikaisemmin

KURSSILLA KÄYDÄÄN LÄPI 60 kasvin

on kertoa, mitä ravintolisistä oikeasti

kävimme yliopiston puutarhalla tutus-

vaikuttavat aineet, käyttötavat, tunnetut

tiedetään, ja varmistaa, etteivät ne haittaa

tumassa kasveihin, mutta kun puutarha

vaikutukset ja turvallisuus. Samaa ainetta

asiakkaan lääkitystä.

suljettiin, piti keksiä jotakin muuta. Tuu-

voi olla eri pitoisuuksina sekä lääkkeissä

Ravintolisien valikoimasta löytyy

masin, että voinhan kasvattaa niitä itse.

että ravintolisissä. Ravintolisät ovat elin-

Lahtela-Kakkosen mukaan kyllä hyödyl-

tarvikkeita, joten niitä ei valvota lääkkei-

lisiäkin, kuten D-vitamiini-, probiootti- ja

LAHTELA-KAKKONEN ON tuonut luen-

den tavoin. Ravintolisiä ei saa mainostaa

omega 3-valmisteet sekä pihka haavan-

noille jo useana vuonna oman pihan satoa,

terveysväitteillä, kuten että ne ehkäisevät

hoitoaineena.

muun muassa mäkikuismaa, rohtovir-

tai hoitavat sairauksia.

majuurta, salviaa, minttua, kamomillaa ja punahattua – siemenestä asti itse kasva-

36 SAIMA

2

2017

– Harhaanjohtavaa mainontaa on paljon. Useimpien ravintolisien vaikutuksista

– Monista kasveista kannattaa kuitenkin nauttia enemmän ruuan kanssa kuin ravintolisinä.


Joensuuhun rakentuu Suomen laajin opettajankoulutus Savonlinnan kampuksen toimintojen lakkautus ja siirtäminen Joensuuhun syksyllä 2018 aiheuttavat jo nyt paljon töitä, mutta lopputuloksena on Suomen monipuolisin opettajankoulutusyksikkö. TEKSTI NINA VENHE KUVA VARPU HEISKANEN

– KOKO TOIMINTAAMME LIITTYY tällä hetkellä ennakointi siitä,

– On hienoa, että uudet tilamme tukevat tätä muutosta jo

miten kaikki saadaan toimimaan syksyllä 2018. Esimerkiksi opet-

käsi­työn opettajia koulutettaessa eli opiskelijat ovat kiinni koulu-

tajien harjoittelut pyörähtävät käyntiin heti syksyn alussa, joten

jen käytännössä jo opintojen aikana.

kaiken on toimittava mallikkaasti alusta lähtien, kuvailee johtava hallintopäällikkö Kari Korhonen, joka koordinoi kampussiirtoon liittyviä asioita.

Kampukselta löytyy pian myös todella moderneja ympä­ ristöjä. – Esimerkiksi musiikin opiskelijat hyötyvät äänimaisema­

Joensuun kampuksella on siis tehty jo yli vuoden ajan tiivistä

tilasta, joka rakennetaan myös yliopistomme vahvaa äänimaise-

suunnittelutyötä, kuten opetus- ja tilasuunnitelmia. Siirron myötä

matutkimusta varten. Tilaan yhdistetään virtuaalitodellisuutta ja

Joensuussa aloittaa toimintansa myös uusi harjoittelukouluyksikkö.

3D-visualisointia, äänitysstudio ja tarkkaamo.

Konkreettisimmin kampussiirto näyttäytyy Joensuussa par-

Siirron myötä opiskelu- ja tutkimusmahdollisuudet laajene-

haillaan alkavissa kampuksen rakennus- ja remontointitöissä.

vat, ja esimerkiksi Savonlinnasta tuleville opiskelijoille avautuvat

Harjoittelukoulun rakentaminen taas alkoi Rantakylän kaupungin­

erittäin laajat sivuainemahdollisuudet verrattuna entiseen.

osassa jo aiemmin keväällä. – Normaalikoulun rakennustyöt ja henkilöstön rekrytointi

– Toivon mukaan myös uudet monialaiset tutkimusavaukset lisääntyvät. Taitoaineille löytynee uudenlaisia tutkimusyhteistyön

ovat jo meneillään. Lisäksi teemme koko ajan yhteistyötä alueen

mahdollisuuksia vaikkapa kulttuurintutkimuksen tai fysiikan

lähikoulujen ja lasten vanhempien kanssa.

alalta.

SAVONLINNASTA JOENSUUHUN siirtyvä taito- ja taideaineiden

MYÖS JOENSUUN KAUPUNKI on mukana kampussiirron eri

opettajien koulutus tarvitsee aivan uudenlaisia tiloja, joita Joen-

vaiheissa – sekä sen jälkeen.

suun kampuksella ei ole aiemmin ollut. – Esimerkiksi kotitaloustiedettä varten rakennetaan opetus-

– Tällä hetkellä kaupungin kanssa tehtävä yhteistyö näkyy parhaiten satojen opiskelija-asuntojen rakentamisena. Olemme

keittiöitä. Myös kuvataiteet, musiikki, draamakasvatus, leikkipe-

myös sopineet kaupungin kouluverkoston käyttämisestä tutki-

dagogiikka ja teknologiakasvatus vaativat uutta varustelua.

musympäristönä entistä laajemmin.

Lisäksi käsitöille rakennetaan uuden opetussuunnitelman

Kaupungin ja yliopiston tiiviimpi ja toimivampi yhteistyö

mukaiset yhtenäiset tilat. Peruskoulussa ei enää opeteta erikseen

hyödyttää molempia osapuolia ja toimii myös valttina kansain-

teknistä tai tekstiilikäsityötä, vaan ne yhdistyvät monimateriaali-

väliselle koulutusviennille. Joensuun maine koulutuskaupunkina

seksi käsityöksi.

vahvistuu siis entisestään.

SAIMA

2

2017 37


ALUMNI

Rempseä ravitsemusterapeutti Vuoden alumni Hanna Partanen on oma itsensä työssä ja vapaa-ajalla. TEKSTI ULLA KALTIALA KUVAT TUIJA HYTTINEN, MIKKO MÄNTYNIEMI

Ravitsemustieteen opiskelijat Elisa Silvennoinen, Eliisa Girsén ja Titi Kivilaakso tulivat kuulolle, kun Hanna Partanen kertoi kokemuksiaan ravitsemusterapeutin työstä.

38 SAIMA

2

2017


LAILLISTETTU RAVITSEMUSTERAPEUTTI

kokemuksiaan ja ajatuksiaan asiakastilan-

Hanna Partanen valittiin keväällä Itä-Suo-

teista ravitsemusterapeutin työssä.

men yliopiston Vuoden alumniksi. Rehtori

Partasen mukaan ravitsemusterapeutin

Jukka Mönkkösen mukaan Partanen on

vastaanotolla keskustellaan paljon muus-

edistänyt tärkeää asiaa pitämällä esillä asian­

takin kuin ruoasta, esimerkiksi stressistä ja

tuntevaa tietoa ravitsemuksesta. Ravitsemus-

unenpuutteesta.

tiede kuuluu yliopiston keskeisiin oppi­

– Molemmat vaikuttavat todella paljon

aloihin, ja Partanen on toiminnallaan myös

syömisen hallintaan. Erityisesti liikapainoi-

edistänyt alan näkyvyyttä ja tunnettuutta.

silla on paljon stressisyömistä. Juttelemme

Kuopiossa ravitsemusterapeutiksi

siitä, miten väsymys ja stressi vaikuttavat eli-

opiskellut Partanen ei tosiaankaan ole

mistön toimintaan – miksi ne epäterveelliset

pitänyt kynttiläänsä vakan alla. Hän on

herkut himottavat tavallistakin enemmän.

esiintynyt televisiossa, kirjoittanut kirjoja ja

– Iso muutos on tapahtunut siinä, miten

ollut mediassa paljon esillä asiantuntijana.

asiakkaat puhuvat alkoholinkäytöstään.

Ravitsemusterapeutin vastaanoton lisäksi

Ennen minun piti aina nostaa kissa pöydälle,

hän pitää ravitsemusaiheisia luentoja ja

mutta nyt varsinkin miehistä moni ottaa itse

koulutuksia esimerkiksi työyhteisöille ja

alkoholin puheeksi ja kertoo olevansa valmis

terveydenhuollon ammattilaisille. Blogis-

vähentämään tai jo vähentäneensä alkoholin

saan hän on kertonut kaikelle kansalle

käyttöä. Se on todella hyvä asia.

elämäntapatempauksistaan, herkuttomasta vuodesta ja kunnonkohotuksesta, ”Fikini Bisneksestä”. – En halua kohdata asiakkaita missään

Viime aikoina Partanen on puhunut paljon taukojen puolesta. – Kun pitää päivällä kunnon lounastauon ja kahvipaussin, jaksaa vielä illalla kotona-

roolissa vaan omana itsenäni, lupsakkana

kin tehdä jotain. Työpaikoilla voi olla kui-

savolaisena, hän toteaa.

tenkin olla sellainen sosiaalinen paine, ettei

Rempseä ulosanti voikin edistää Par-

taukoja kehtaa pitää. Tätä haluaisin muuttaa,

tasen missiota: oikean tiedon välittämistä

sillä päivään tarvitaan palautumisen hetkiä.

ravitsemuksesta ja syömisestä.

Itse lukittaudun vaikka kymmeneksi minuu-

– Ihmisiä ahdistaa netistä ja sosiaalisesta mediasta tulviva, ristiriitainen tieto. Asian-

On tärkeää, että äänessä ovat myös ne, joilla on asioista tutkittua tietoa.”

tiksi vessaan työkeikoilla, että saan hetken palautua.

tuntijoina esiintyy myös ihmisiä, joilla ei ole alan koulutusta. Joudunkin usein korjaa-

PARTANEN PYSYY SAMASSA todelli-

maan vääriä käsityksiä.

suudessa kuin asiakkaansa katselemalla

Partasta haastatellaan usein ravitsemuk-

televisiosta superdieettejä ja seuraamalla

seen liittyvistä aiheista. Aina lopputulos ei

sosiaalisen median keskusteluja. Hän ei pel-

miellytä: valmiissa jutussa asiat kärjistetään

kästään neuvo, vaan ottaa myös asiakkaiden

ja otsikot tehdään klikkausten ehdoilla. Silti

vinkeistä vaarin ja laittaa itsensä likoon.

hänen mielestään on tärkeää, että perintei-

– Tuttujen kollegoiden kanssa kokeilem-

KUKA Hanna Partanen on laillistettu ravitsemusterapeutti. Hän valmistui terveystieteiden maisteriksi silloisen Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen laitokselta vuonna 2004 ja on sen jälkeen toiminut ravitsemusterapeuttina, kouluttajana ja yrittäjänä.

sessä ja sosiaalisessa mediassa ovat äänessä

me joskus erilaisia dieettejä, että tiedämme,

MITÄ Partanen perusti ravitsemus- ja

myös ne, joilla on asioista tutkittua tietoa.

miltä ne tuntuvat. Vuoden herkuttomuutta-

terveyspalveluita myyvän yrityksen, Nutrifilian, vuonna 2005 ja tuli suurelle yleisölle tunnetuksi Olet mitä syöt -ohjelman juontajana. Hän kommentoi eri medioissa aktiivisesti ravitsemusaiheita ja on kirjoittanut neljä alan kirjaa.

– Takavuosien valistuspuheen sijaan on vain oltava valmis aktiiviseen keskusteluun.

kin testasin, ettei asiakkaiden tarvitse. Miten kävi? – Vuoden aikana paino kyllä tippui

VALINTA VUODEN ALUMNIKSI julkistettiin

lähelle opiskeluajan lukemia, mutta totesin,

yliopiston vuosipäivänjuhlassa maaliskuus-

että on kuitenkin mukavampaa syödä välillä

sa. Partanen tapasi päivän aikana myös ra-

herkkuja ja olla muutaman kilon verran

vitsemustieteen opiskelijoita ja kertoi heille

painavampi.

MISSÄ Partanen tekee päivittäistä työtään pääkaupunkiseudulla, mutta usein hänet nähdään luennoimassa muuallakin Suomessa.

SAIMA

2

2017 39


UEF// KAMPUKSET SAASTAMOISEN SÄÄTIÖLTÄ TUKEA JO 30 VUOTTA Saastamoisen Säätiö on tukenut Itä-Suomen yliopiston tutkimusta ja kansainvälistymistä vuodesta 1987 alkaen yli 8,3 miljoonalla eurolla. 30-vuotista yhteistyötä juhlittiin Kuopiossa 19.5. Juhlassa jaettiin 100 000 euroa apurahoja tutkijoille. Säätiö on tukenut pitkäjänteisesti nuorten tutkijoiden työskentelyä ulkomailla ja yhdysvaltalaisten professorien työskentelyä Itä-Suomen

yliopistossa. Uusimpia tukikohteita ovat biotalousohjelma, kansallinen epilepsiatietovaranto ja Fulbright Saastamoinen Distinguished Chair -stipendiohjelma. Säätiö on myös tukenut yliopiston pääomittamista. Kuvassa säätiön hallituksen puheenjohtaja Petteri Karttunen (vas.), hallituksen jäsen Marja Karttunen ja rehtori Jukka Mönkkönen.

SciFestin tähtinä astronautit JOENSUUN TIEDESEURAN ja Itä-Suomen

Camarda haluaisi tuoda amerikka-

yliopiston järjestämän avoimen tiede- ja

laisen kilpailuun perustuvan kulttuurin

teknologiafestivaalin Scifestin teema oli

tilalle enemmän suomalaista ilmiöpoh-

tänä keväänä Matkalla. Festivaalin yhtey-

jaista oppimiskulttuuria. Samoilla linjoilla

dessä järjestettiin Mars Matkaan -oppi-

oli myös suomalaistaustainen ”sisunautti”

misympäristösymposium.

Kopra.

Symposium herätteli ajattelemaan op-

– Avaruusasemalla on juuri sellaiset

pimista laajemmasta näkökulmasta – jopa

olosuhteet kuin sinne luodaan. Pienes-

avaruudesta saakka. NASAn astronautit

täkin ongelmasta voi tulla siellä suuri.

Charles J. Camarda ja Timothy L. Kopra

Esimerkiksi vesi käyttäytyy eri tavalla

kertoivat ajatuksiaan oppimisesta ja ta-

painottomassa tilassa, se tarttuu joka

voitteiden saavuttamisesta.

paikkaan. Itselleni on käynyt niin, että

– Haluamme innostaa lapsia ja nuoria

avaruuspuvun kypärään tuli yhtäkkiä

ratkaisemaan tieteen ongelmia yhdes-

vettä. Tähän kehitimme onneksi ratkaisun,

sä. Tavoitteenamme on opettaa heitä

kuvaili Kopra.

ajattelemaan laatikon ulkopuolella, kertoi ohjelmaa perustamassa ollut Camarda. Camardan mukaan ”make, test, fail, do

Matka Marsiin tuo myös omia haasteitaan. – Avaruusasemalle mentäessä meillä

again” -metodi tuottaa paljon uutta tietoa,

on maassa hyvä tiimi matkaa varmista-

jota voidaan arvioida nopeasti. Epäon-

massa, mutta matka Marsiin täytyy tehdä

nistumista ei pidä pelätä, luovuus on

itsenäisesti. Suurin riski siinä on pitkä

tärkeintä. On parempi, että epäonnistuu

aika, joka kuluu matkaan. Toivotaan, että

laboratoriossa kuin silloin, kun ihmiset

tutkijoiden nuorempi sukupolvi keksii

ovat jo sisällä avaruusraketissa.

tähän ratkaisun, sanoi Kopra.

EU-RAHOITUSTA KANSAINVÄLISELLE TRANSLATIONAALISEN LÄÄKETIETEEN TOHTORIOHJELMALLE Itä-Suomen yliopisto sai merkittävän EU-rahoituksen uudelle kansainväliselle translationaalisen lääketieteen tohtoriohjelmalle. Terveystieteiden tiedekunnassa vuonna 2018 käynnistyvässä GenomMed-ohjelmassa tutkitaan erityisesti sydän-, verisuoni- ja metabolisten sekä aivo­sairauksien genomiikkaa ja molekyylitason mekanismeja. Koulutuksessa painottuu monitieteisyys, yritysyhteistyö ja tutkimustulosten soveltaminen uusiksi ratkaisuiksi potilaiden hoitoon. Horisontti 2020 -ohjelman MSCA COFUND-rahoitus kattaa puolet 2,5 miljoonan euron budjetista. Kansainvälisistä hakijoista valitaan 12 opiskelijaa. Haku on avoinna 21.7. saakka.

FINLAND UNIVERSITY TÄYDENNYS­ KOULUTTAA SAUDIOPETTAJIA Finland University ja Saudi-Arabian opetusministeriö ovat tehneet sopimuksen saudiarabialaisten opettajien täydennyskoulutuksesta. Saudi-Arabian opetusministeriö lähettää sata peruskoulun opettajaa perehtymään suomalaiseen peruskouluopetukseen ja oppimaan suomalaisista pedagogisista ratkaisuista. Finland Universityn kautta opettajat sijoittuvat Turun, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistoihin. Kuuden kuukauden mittainen koulutus käynnistyy kesällä.

40 SAIMA

2

2017


HARRI SIISKONEN AKATEEMISEKSI REHTORIKSI Itä-Suomen yliopiston akateemiseksi rehtoriksi on valittu yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan dekaani, professori Harri Siiskonen. Tehtävä tuli täytettäväksi, kun nykyinen akateeminen rehtori Jaakko Puhakka ilmoitti jättävänsä tehtävän ennen toimikauden päättymistä. Siiskonen aloittaa akateemisen rehtorin tehtävässä 1. elokuuta. Hän toimii rehtori Jukka Mönkkösen työparina ja vastaa yliopiston opetukseen ja tutkimukseen liittyvistä tehtävistä. Akateemisen rehtorin toimipaikka on Joensuun kampuksella. Rehtoreiden toimikausi on viisi vuotta, ja nykyinen kausi päättyy vuoden 2019 lopussa.

Opiskelijat Joonas Luukkonen ja Saara Muroma osallistuivat japanin kielen puhetilaisuuteen.

Puheita japaniksi – JAPANIN KIELI ON minulle sekä kiinnos-

– Näin sain sanottua pienessä pake-

tuksen kohde että sijoitus tulevaisuuteen.

tissa paljon erilaisten kielikuvien avulla.

Tavoitteenani on valmistua japanin kielen

Puheen harjoittamisen lisäksi tilaisuus oli

opettajaksi ja toivottavasti hyödyntää

erinomainen tilaisuus oppia uutta Japanin

mahdollisesti kasvavan alan tarjoamia

kulttuurista.

mahdollisuuksia, tiivistää opiskelija Joonas Luukkonen. Joensuun kampuksella pidetty japanin kielen puhetilaisuus keräsi maaliskuussa

Japanin kielen ja kulttuurin lehtori Terttu Rajala on tyytyväinen puhetilaisuuden antiin. – Moni japanin kielen opiskelija kertoo

yhteen japanin opiskelijoita ympäri Suomea.

haluavansa käyttää japania työelämässä.

He esittivät itselaatimiaan puheita japaniksi,

Niin ollen heillä on vahva motivaatio opis-

ja puheet arvioitiin paikan päällä.

kella kieltä ja puhuttua merkistöä.

– Jännitin omaa osuuttani, mutta se meni

Japanin kielen ja kulttuurin osaajia

lopulta hyvin ja sain artikuloitua niin kuin

tarvitaan muun muassa matkailuun liitty-

toivoinkin, kertoo opiskelija Saara Muroma.

vissä töissä, tulkkeina sekä opettajina. Myös

Muroman puhe liittyi mielikuviin ja väreihin. – Puhetta laatiessani ajattelin omaa vaihtovuottani Japanissa. Halusin välittää

tutkijan uralle suuntautuvat ovat saaneet tärkeää Japaniin liittyvää osaamista kielen ja kulttuurin opinnoista. – Opiskelijoistamme osa tekee kään-

kuulijalle sen saman kaihon, mikä muistoi-

nöstöitä, ja jotkut ovat jopa muuttaneet työn

hini siellä liittyy. Japani on värien kyllästämä

perässä Japaniin.

maa, joten halusin viestiä muistoistani väri-

Puhetilaisuudessa mukana arvioijina

en kautta. Kerroin auringonlaskusta, vuoris-

olivat Japanin suurlähetystön delegaatio,

ton vihreästä ja festivaalien väriloistosta.

Japan Airlinesin edustaja sekä vieraileva

Luukkonen oli puolestaan laatinut muutaman minuutin pituisen runon japaniksi.

luennoitsija Kölnin Japanin kulttuuri-instituutista.

YLIOPISTO PALKITSI NUORIA TUTKIJOITA Filosofian tohtori Maria Kok, farmasian tohtori Henri Leinonen, filosofian tohtori Andreas Norrman ja oikeustieteiden tohtori Niko Soininen saivat Itä-Suomen yliopiston vuoden 2017 nuoren tutkijan palkinnon. Palkinto myönnetään nuoremman tutkijan uravaiheen päätteeksi valmistuneesta erinomaisesta väitöskirjasta. Palkinnonsaajat julkistettiin yliopiston vuosipäiväjuhlassa 30. maaliskuuta.

KUORONJOHTAJA JA LEHTORI HELENA HULMI ELÄKKEELLE Yksi pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut suomalaisen yliopistokuoron johtaja, musiikkikasvatuksen lehtori Helena Hulmi jää eläkkeelle tänä kesänä. Hänen uraansa juhlistettiin läksiäiskonsertissa, Grande Finalessa, jossa kuultiin kappaleita 33 vuoden ajalta. Hulmi on toiminut kuoronjohtajana vuodesta 1984. – Kuoro on ollut elämäni valo. Työ on ollut vaativaa, mutta kuoro on rakentunut vähitellen omaksi organisaatiokseen ja toimii nykyään varsin itsenäisesti. Hulmi kertoo, että hän on tullut joka päivä innostuneena töihin. Nyt hän siirtyy sivuun haikeana mutta kiitollisena. – Kuoron lisäksi tulen kaipaamaan työyhteisöäni ja erityisesti vuorovaikutusta opiskelijoiden kanssa. Heidän takiaan olen koettanut aina tehdä kaikessa parhaani. Jokainen päivä on kätkenyt sisälleen hienoja hetkiä, yllätyksiä ja mahdollisuuksia. Erityisen otettu Hulmi on siitä, miten yliopisto on tukenut kuorotyötä. – Hiljainen toiveeni toteutui, kun pari vuotta sitten kuorosta tehtiin yliopiston edustuskuoro. Voin hyvillä mielin jättää sen nyt seuraajalleni.

SAIMA

2

2017 41


PUHEENVUORO

Käännösteknologisen murroksen hallintaa

K

ielenkääntäjien

lähdekoodin ohjelmisto. Se perustuu

toimenkuva, työ-

tilastolliseen konekääntämiseen –

ympäristö, työkalut

samaan, jota Googlekin soveltaa – , eli

ja niiden mukana

ohjelma hakee jo käännetyistä lähtö-

koulutus ovat ko-

ja kohdetekstien pareista tilastollisesti

keneet kansainvä-

parhaat vastinesegmentit sana-, lau-

lisesti rajun muutoksen vuosituhannen

seke- ja lausetasolla. Ohjelmisto vaatii

vaihtumisen jälkeen. Kääntäjien virkoja

siis jo käännettyjä tekstejä toimiakseen

on yhä vähemmän, ala on yksityistynyt,

ollenkaan ja valtavia tekstimassoja toi-

sitä hallitsevat freelancerit ja suuret

miakseen edes jotenkin tyydyttävästi.

kansainväliset käännöstoimistot, ja

Lisäksi tekstimassojen on oltava

itse kääntäminen on digitalisoitunut.

samaa tekstilajia kuin käännettävä

Samoja muutoksia ovat kokeneet monet

teksti. Hallintokielisistä teksteistä ei

toimialat, ja koulutuksen pitäisi pysyä

juuri ole apua, kun käännetään televi-

mullistusten perässä.

sioon ruututekstejä eli tekstityksiä.

Maallikoiden silmissä suurin

Mutta aina konekääntäminen ei

uhkakuva kääntäjien ammattikunnalle

ole mahdollista. Hieman yllättäen yksi

kai on kehittyvä konekääntäminen –

rajoittavimmista tekijöistä on käytetty

mielikuva lienee, että kääntäjät käyvät

kielipari. Vaikka DGT:ssä on samalla

kokonaan tarpeettomiksi, kun mobiili-

tavoin tekstimassoja eli korpuksia

versiot Tähtien sota -elokuvasta tutusta

kaikilla EU:n kielillä, niin juuri suo-

C3P0:sta alkavat tulkata arkipäiväisesti

malais-ugrilaiset unkari, viro ja suomi

kaikilla kielillä – , vaikka itse kääntä-

tuottavat Mosekselle ongelmia, kun

jille konekääntäminen on lähinnä yksi

niille käännetään Euroopan valtakie-

digitaalisista työkaluista.

listä.

Euroopan unionin käännöstoi-

Kieliopilliselta rakenteeltaan suo-

minnasta huolehtivassa DGT:ssä

mi poikkeaa rankasti germaanisista,

konekäännösohjelma Moses on ollut

romaanisista ja slaavilaisistakin kielis-

käytössä vuodesta 2012. Se nopeuttaa

tä, jotka kaikki ovat indoeurooppalaisia

käännöstyön prosessia siellä, missä se

sukukieliä keskenään: automaattinen

on mahdollista: usein konekääntäminen

tilastollinen vastinesegmenttien muo-

vaatii alkuperäistekstiltä automaattista

dostuminen vaikeutuu.

esiprosessointia eli niin sanottua kielen

tieteen ja -teknologian kansainvä-

tämistä, ja aina tuotetulta käännökseltä

linen maisteriohjelma valmistaakin

ihmisen jälkieditointia.

kääntäjistä ensisijaisesti kääntämisen

tojen yhteistyönä kehitetty avoimen

42 SAIMA

2

2017

KUKA Käännöstieteen ma. professori Jukka Mäkisalo MITÄ Mäkisalo johtaa MDP in Linguistic Sciences -maisteriohjelman käännösteknologian alaohjelmaa. Hän kehittää vähemmistökielten – Itä-Suomen yliopistossa karjalan – sisällyttämistä avoimen lähdekoodin käännösteknologisiin sovelluksiin.

MISSÄ Mäkisalo työskentelee Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella.

Itä-Suomen yliopiston käännös-

kontrollointia, eräänlaista selkokielis-

Moses on eurooppalaisten yliopis-

Maallikoiden silmissä suurin uhkakuva kääntäjien ammattikunnalle kai on kehittyvä konekääntäminen.”

ongelmiin perehtyneitä käännösteknologisen ympäristön osaajia.

SEURAA KOLUMNISTEJA PUHEENVUOROJA-BLOGISSA blogs.uef.fi/puheenvuoroja


UEF// tapahtuu

TIEDETTÄ AAMUSTA ILTAAN – TIETEEN PÄIVÄT JA TUTKIJOIDEN YÖ 29.–30.9. Itä-Suomen yliopisto tarjoaa syyskuun lopussa

nassa molemmat tapahtumat ovat perjantaina 29.9.

suurelle yleisölle rautaisannoksen kiinnostavaa

Kuopiossa vietetään Tutkijoiden yötä perjantaina

ja viihdyttävää tiedeohjelmaa kaikissa kampus-

29.9. ja Tieteen päiviä lauantaina 30.9.

kaupungeissaan. Peräkkäin järjestettävät Tieteen päivät ja Tutkijoiden yö tekevät tiedettä ja tutkijoita tutuiksi kaikenikäisille. Osallistuminen on

LISÄTIETOA:

maksutonta. Tervetuloa! Joensuussa ja Savonlin-

uef.fi/tiedetapahtuma

JUHLAVUODEN STUDIA GENERALIA -LUENNOT JATKUVAT SYKSYLLÄ Itä-Suomen yliopisto järjestää Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi yleisölle

Tapahtuman aikataulu tarkentuu myöhemmin. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiede-

avoimen Studia Generalia -tapahtumasarjan, joka

kunnan Lasten hyvinvointi ja yhteiskunnan vastuu

jatkuu syksyllä Joensuussa ja Kuopiossa.

– 100-vuotiaan Suomen lapset -tapahtuma pidetään

Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiede-

Kuopion kaupungintalon juhlasalissa 20.11.2017

kunnan Metsä ja puu -tapahtumassa Joensuussa

klo 14–17. Tapahtuman puhujiksi saapuvat Kelan

kuullaan asiantuntijaluentoja satavuotiaiden suo-

pääjohtaja Elli Aaltonen, ylisosiaalineuvos Au-

malaismetsien tutkimuksen teemoista metsäope-

likki Kananoja sekä professorit Riitta Vornanen,

tuksesta metsien käyttöön ja ilmastonmuutokseen.

Suvianna Hakalehto ja Juha Hämäläinen.

LISÄÄ UEF-TAPAHTUMIA VERKKOSIVUJEN TAPAHTUMAKALENTERISTA uef.fi/ajassa/tapahtumat

SAIMA

2

2017 43


Profile for University of Eastern Finland

Saima 2 / 2017  

Itä-Suomen yliopistolehti 2/2017

Saima 2 / 2017  

Itä-Suomen yliopistolehti 2/2017

Profile for uniuef