Page 1

SAIM A HYVÄLLÄ TIETEELLÄ ON TEKIJÄNSÄ Itä-Suomen yliopistolehti 1|2019

10

VASTAISKU HUUHAALLE Väärän tiedon suodattamisessa tarvitaan medialukutaitoa.

24 LÄÄKKEIDEN

PÄIHDEKÄYTTÖ

Moni kaipaa tukea vieroittautumiseen

25 KOHTI

PÄÄSTÖTÖNTÄ AUTOA

Uutta teknologiaa katalysaattoreihin

34 VALMIINA

HÄIRIÖTILANTEISIIN

Opiskelijoille oppia sähköisiin ylioppilaskokeisiin


PÄÄKIRJOITUS

Faktaa vai hölynpölyä? Itä-Suomen yliopisto JOENSUU PL 111, 80101 JOENSUU KUOPIO PL 1627, 70211 KUOPIO

A

bsoluuttinen köyhyys

ja ymmärrykseen pohjaava yleinen edistys ei

maailmassa on vähen-

jakaudu tasaisesti koko yhteiskuntaan, vaan

tynyt merkittävästi,

osalla ihmisistä oma suhteellinen tilanne jopa

koulutustaso on noussut,

huononee.

lapsikuolleisuus pudonnut, elinajan odote kasvaa

Siinä tilanteessa populistien tarjoamat helpot selitykset ja yksinkertaiset ratkai-

ja ihmiskunnan terveys on paljon parempi

sut alkavat kiehtoa, vaikka ne perustuisivat

kuin koskaan aiemmin. Siinä vain muutamia

selvästi väärään tietoon ja jopa valheisiin. Kun

esimerkkejä siitä, että maailma on paljon

sosiaalinen media tarjoaa näille näkemyksille

parempi paikka ihmisten elää kuin menneinä

vielä nopean ja tehokkaan leviämiskanavan,

vuosikymmeninä.

keskustelu pirstoutuu ja syntyy omissa todelli-

Periaatteessa useimmat allekirjoittavat sen, että positiivinen kehitys pohjaa vahvasti

suuksissa eläviä ryhmittymiä, jotka eivät enää keskustele keskenään.

tieteeseen, tutkimukseen ja niihin perustuvaan koulutukseen. Siitä huolimatta meidän on JULKAISIJA

hyvin vaikea uskoa, että tämä kaikki on totta,

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO PL 1627, 70211 KUOPIO  PUH. 0294 45 1111  WWW.UEF.FI

koska faktat eivät useinkaan riitä, vaan käsi-

TOIMITUS SAIMA@UEF.FI ETUNIMI.SUKUNIMI@UEF.FI  WWW.UEF.FI/SAIMA PÄÄTOIMITTAJA SARI ESKELINEN PUH. 050 361 9280 TOIMITTAJAT ULLA KALTIALA MARIANNE MUSTONEN  NINA VENHE  VALOKUVAAJAT VARPU HEISKANEN  RAIJA TÖRRÖNEN  TAITTO GRANO OY PAINO GRANO OY LEVIKKI 7 000 KPL  ISSN-L 1798-5005  ISSN 1798-5005 ILMESTYMINEN 3 KERTAA LUKUVUODESSA  SEURAAVA NUMERO ILMESTYY KESÄKUUSSA 2019 KANNEN KUVA KUVASSA YLIOPISTONLEHTORI ANTTI-JUSSI KOUVO KUVAAJA RAIJA TÖRRÖNEN OSOITTEENMUUTOKSET VIESTINTA@UEF.FI

2 SAIMA

1

2019

tyksemme pohjaavat myös tunteisiin, perinteisiin ja uskomuksiin. Tällä hetkellä näyttää lisäksi siltä, että vaihtoehtoiset faktat, valeuutiset ja erilainen ”huuhaa”-tieto leviävät poliitikkojen ja kansalaisten keskuudessa. Tiede on puolustuskannalla ja monet pitävät tutkittua tietoa vain

Tutkimukselle on löydettävä koko ajan uusia vaikuttavuuden reittejä.”

tarinana tarinoiden joukossa. Mistä tässä kaikessa on siis kysymys ja mitä meidän tulisi siitä ajatella? Ehkä faktat

Tieteen ja tutkitun tiedon asemaa yhteis-

ja tilastot eivät ihmisille riitäkään, jos oma

kunnassa ja kansalaisten keskuudessa pitäisi

kokemustieto kertoo muuta. Ehkä populismis-

siis vahvistaa, mutta miten? Kaiken ytimes-

sa ja ”huuhaassa” kyse onkin siitä, että tietoon

sä on edelleenkin vahva tutkimus ja sen tuottama uusi tieto. Tätä tietoa on kuitenkin entistä enemmän yhdisteltävä monitieteisissä tutkimuskokonaisuuksissa, jotka hakevat eri lähestymiskulmia aikamme monimutkaisiin ilmiöihin. Ei myöskään riitä, että työtä tehdään pelkästään tiedeyhteisön sisällä tutkijoiden kesken, vaan tutkimukselle on löydettävä koko ajan uusia vaikuttavuuden reittejä. Ei siis pelkästään taloudellista vaikuttavuutta, vaan laajemmin yhteiskunnan eri sektoreille, päättäjiin, poliitikkoihin ja kansalaisiin ulottuvaa vaikuttavuutta ja vuorovaikutusta. Näin voidaan vahvistaa tiedon merkitystä yhteiskunnassa, lisätä kansalaisten osallisuutta tiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen ja parhaimmillaan uudistaa tiedeyhteisön ja yliopistojen roolia 2020-luvun maailmassa. JUKKA MÖNKKÖNEN REHTORI


SISÄLLYS

4

TYÖPAIKKALOUNASKIN VOI OLLA KALORIPOMMI

36

VOIMAUTTAVA VALOKUVA TYÖVÄLINEENÄ

26

10 TIEDE KORJAA ITSE ITSEÄÄN

DEMENTIAN TRAGEDIA VAI VANHUUDEN HÖPERYYS

Antti-Jussi Kouvo

16

19

22

MYSTISET MITOKONDRIOTAUDIT

KOLLEKTIIVISEN MUISTIN TUTKIJA

SPEKTRIKUVANTAMINEN KIRURGIAN APUNA

Riikka Martikainen

Inari Sakki

Markku Hauta-Kasari

Haussa medialukutaito .............................................................................10 Tilastollisesti merkitsevä tuloskin voi olla merkityksetön ................14 Tutkimus tunnistaa väärän tiedon..........................................................15 Kun solu ei jaksa hengittää ......................................................................16 Miten irti lääkkeestä?................................................................................18 Historiaa sosiaalipsykologian silmälasein ..........................................19 ICT, fotoniikka ja lääketieteen teknologia yhteistyössä.....................22 Närpiö säteilee öisin eniten valoa Suomessa.......................................24 Kohti päästötöntä autoa............................................................................25 Dementian tragedia vai vanhuuden höperyys? ...................................26

Esineet liikkeessä .......................................................................................28 Tärkeä välittäjä ...........................................................................................29 Parhaat politiikkatoimet käyttöön..........................................................30 Salpalinnan rakentajista kasvatettiin mallikansalaisia....................31 Lapset kertoivat, mikä koulussa liikuttaa.............................................32 Itä-Suomesta valmistuu monipuolisia ohjauksen osaajia ................33 Valmiina häiriötilanteisiin........................................................................34 Hyväksyvä katse .........................................................................................36 Kaksoistutkinnon kautta maailmalle.....................................................38 ”Joustava mieli on pärjäämisen paras kaveri”.....................................39

SAIMA

1

2019

3


UEF// AJASSA

Tuhtia ravintolaruokaa Suomalaisten ravintoloiden ruoka-annokset sisältävät keskimäärin lähes kaksi kertaa suositeltua enemmän energiaa. Työpaikkaruokaloissa ateriat ovat kevyempiä, mutta niistäkin saa helposti liikaa energiaa, osoitti hiljattain BMJ-lehdessä julkaistu tutkimus. TUTKIJAT SELVITTIVÄT ravintoloista usein

1 166 kilokaloria. Lähes kaikissa tutkituis-

tilattujen ruoka-annosten energiasisältöä

sa annoksissa oli energiaa yli 600 kilo-

Suomessa, Brasiliassa, Ghanassa, Intiassa

kaloria. Runsasenergisimpiä, jopa 1 600

oli eniten. 2 000 kilokaloria täyttää mo-

ja Kiinassa. Niitä verrattiin jo aiempiin

kilokalorin annoksia oli sekä tavallisissa

nella naisella vuorokauden energian

saatuihin tuloksiin USA:sta. Mukana oli

että pikaruokaravintoloissa. Suomen

tarpeen. Ravintola- ja pikaruoka-ate-

suosituimpia annoksia sekä tavallisista että

osuuden tutkimuksesta toteuttivat

rioiden keskimääräinen energiasi-

pikaruokaravintoloista ja Suomessa myös

Itä-Suomen yliopiston tutkijat.

sältö oli USA:ssa silti pienempi kuin

USA:ssa runsasenergisimpiä, jopa yli 2 000 kilokalorin ruoka-annoksia

työpaikkaravintoloista. Buffet-aterioita ei

Suomessa, 1 088 kilokaloria. Kiinassa

otettu mukaan. Annosten energiasisältö

annosten keskimääräinen energiasisäl-

mitattiin pommikalorimetrillä.

tö oli 719 kilokaloria.

Tulosten perusteella sekä tavallisten

Tutkijoiden mukaan ravintola-ate-

että pikaruokaravintoloiden annokset sisältävät useimmiten tarpeettoman paljon energiaa. Niistä 94 prosenttia ylitti lounaan tai päivällisen suositellun energiamäärän, joka on noin 600 kilokaloria.

SUOMESSA RUOKA-ANNOSTEN keskimääräinen energiasisältö oli työpaikkaravintoloissa 880 kilokaloria ja muissa

4 SAIMA

1

2019

rioiden runsaat energiasisällöt vaikeut-

Ravintola- ja pikaruoka-aterioiden keskimääräinen energiasisältö oli USA:ssa pienempi kuin Suomessa.”

tavat painonhallintaa, jos ravintolassa tulee ruokailtua usein. Painonhallintaa helpottaisi esimerkiksi annosten energiasisältöjen kertominen ruokalistalla, annosten energiamäärän rajaaminen suositeltuun 600 kilokaloriin tai hinnoittelu siten, että saman annoksen voi tilata pienempänä halvemmalla.


ILMASTON LÄMPENEMINEN LISÄÄ PUIDEN PAKKASVAURIOITA

NAMIBIALAISET OPETTAJAT VALMISTUIVAT

Suomalais­kiinalainen yhteistutki­ mus osoittaa, että ilmaston lämpe­ neminen lisää muun muassa he­ delmäpuiden pakkasvaurioita Keski­Euroopassa. Tutkimus julkais­ tiin Global Change Biology ­lehdessä.

Marraskuussa juhlittiin 25 namibialaisen opetta­ jan valmistumista Master’s Degree Programme in Primary Education ­maisteriohjelmasta. Kaikki 25 opiskelijaa tekivät lopputyönsä namibialaiseen koulutukseen liittyvistä aiheista, kuten opetus­ suunnitelmien ja opetustilojen kehittämisestä.

Optiikan vallankumous jatkuu Optiikka 4.0. tarjoaa uudenlaisen vapausasteen optiikan toteuttamiseen. OLEMME parhaillaan siirtymässä optiikan 3D-tulostuksessa ikään kuin mustavalkoisesta mustesuihkutulostuksesta väritulostukseen, vertaa fysiikan ja matematiikan laitoksen johtaja, professori Jyrki Saarinen.

31%

kuolemaan johtaneis­ ta lääkkeen­ antovirheistä oli tilanteita, joissa lääke jäi antamat­ ta potilaalle. Seuraavaksi yleisimpiä olivat väärä annos tai vahvuus, osoitti hoitotieteen laitoksen yhteistyötutki­ mus Walesista ja Englannista.

SUOMELLA JA NORJALLA HAASTEITA HYÖDYNTÄÄ PERINNETIETOA LOHI­ KANTOJEN HALLINNASSA Kansainvälinen Arctic­tiedelehdessä julkais­ tu tutkimus osoittaa, että Suomella ja Norjal­ la on suuria haasteita hyödyntää saamelaisten perinnetietoa lohikantojen hallinnassa. Itä­Suomen yliopiston ja Tromssan yliopis­ ton tutkimuksessa vertailtiin, miten erilaisissa lohen hallintahankkeissa ja tutkimuksessa ote­ taan huomioon kansainvälisen biodiversiteetti­ sopimuksen ja arktisen politiikkatason sekä kansallisten velvoitteiden suositukset perinne­ tiedon huomioimisesta. Tutkimuksen perusteella odotukset perin­ netiedon hyödyntämisestä ovat kansainväli­ sesti liian korkealla. Siksi niihin on vaikea vasta­ ta sekä paikallisesti että kansallisen politiikan tasolla.

— Optiikka 4.0 tarkoittaa sitä, että 3D-tulostuksen avulla voidaan rakentaa optisen linssin sisään mielivaltainen taitekerroinjakauma.

Tutkija VASTAA

Tulostaessa voidaan useita materiaaleja käyttämällä pisara kerrallaan päättää, millainen taitekerroinjakauma halutaan linssin sisälle. Tällainen tulostaminen mahdollistaa täysin uuden optisten komponenttien lajin. —Siinä missä parhaillaan kehitteillä oleva freeform optics on jo nimetty optisen suunnittelun vallankumoukseksi, tässä mennään vieläkin astetta pidemmälle. Esimerkiksi absorboivilla materiaaleilla voidaan muun muassa rajata valon kulkua linssin sisällä. Saarisen mukaan monimateriaalitulostuksella on vielä haasteensa. —Taitekerroinjakaumalla on omat vapausasteet ja vapaamuotoisen optiikan pinnanmuodolla omat vapausasteet. Optiikka 4.0:ssa meillä on käytössä molemmat vapausasteet, jonka vuoksi vapausasteiden määrä räjähtää käsiin.

TULEVAISUUDESSA uudenlainen tulostustapa mullistaa muun muassa silmälasien valmistuksen. Linssit voidaan tulostaa paikallisesti optikkoliikkeissä, mikä vähentää materiaali-, varastointi- ja kuljetuskustannuksia merkittävästi. Samalla tuotteen hiilijalanjälki pienenee. —Se, milloin tähän päästään, riippuu markkinoista, sillä kyseessä on isojen toimijoiden vahvasti kilpailtu ala, sanoo Saarinen.

Onko kuntaliitoksilla positiivisia elinkeinovaikutuksia? Tuoreen tutkimukseni mukaan kuntaliitoksil­ la ei ole saavutettu positiivisia elinkeinovai­ kutuksia. Tutkimuksessa elinkeinovaikutuk­ sia mitattiin asukasluvun, yksityisen sektorin työpaikkojen ja yritysten lukumäärän muu­ toksen perusteella. Toki on muistettava, että tämän tutkimuksen tarkoituksena oli luoda elinkeinotoiminnan näkökulmasta yleiskuva kuntaliitoksen hyödyistä. On siis mahdollista, että jollekin yksittäiselle kunnalle liitoksesta on ollut hyötyä, mutta yleiskuva on se, ettei positiivisia vaikutuksia ole saavutettu. NIKO VARTIAINEN Yliopisto­opettaja Oikeustieteiden laitos

SAIMA

1

2019

5


EUROPEAN BIOECONOMY UNIVERSITY ALOITTI TOIMINTANSA

LUONTEVA SUHTAUTUMINEN KUOLEMAAN AUTTAA

Uusi biotalousyliopisto on kuuden biotalouteen keskittyvän yliopiston yhteenliittymä, jossa Itä­Suomen yliopisto vas­ taa metsäbiotalouden tutkimus­, koulutus­ ja innovaatio­osaa­ misesta.

Ne kirkon työntekijät, jotka eivät pelkää kuo­ lemaa, tyypillisesti viihtyvät ja jaksavat työs­ sään paremmin kuin ne, joille kysymys kuole­ masta on vaikea. Tämä selvisi käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelän tutkimuksesta, jossa kartoitettiin kirkon työn­ tekijöiden suhdetta työhön.

KUVA MAANMITTAUSLAITOS, ORTOILMAKUVA/2018

Ilmakuva Hannukaisen vanhasta kaivosalueesta.

Vanhan kaivos­ toiminnan vaikutukset luonnonympäristöön huolestuttavat Tietoa vanhojen kaivosten ympäristön nykyisestä tilasta, erityisesti niiden vaikutuksista pinta- ja pohjaveteen sekä maaperään ja luonnontuotteiden käytettävyyteen kaivataan nykyistä enemmän, osoittaa Land-tiedelehdessä julkaistu tutkimus. ENEMMISTÖ TUTKIMUKSEEN vastanneis-

vanhoista kaivosympäristöistä osallistavan

ta koki vanhat kaivosympäristöt epämiel-

paikkatiedon avulla.

lyttäviksi ja näki, että vanhat kaivosalueet

Alueelle suunnitellaan parhaillaan

kaipasivat hoitotoimenpiteitä ja maise-

uutta kaivostoimintaa. Paikkaan sidot-

mointia.

tuja arvoja, mielipiteitä ja tiedontarpeita

– Tutkimus osoittaa, että kaivostoiminnan jälkeiseen maankäytön suunnitteluun

selvitettiin karttapohjaisen Harava-kyselypalvelun avulla.

olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota,

Uusi kaivostoiminta jakoi vahvasti

erityisesti kun kaivosten koot ovat kasva-

mielipiteitä erityisesti suunnitellun uuden

neet pohjoisilla alueilla, sanoo tutkija Sonja

avolouhoksen matkailuelinkeinovaikutus-

Kivinen.

ten osalta.

TUTKIMUKSESSA OLI mukana Itä-Suomen

vosalueita ympäröivät alueet sisältävät

yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen

runsaasti luonnonympäristöön, vapaa-ajan

tutkijoita. Tutkimuksessa selvitettiin paikal-

viettoon ja luonnontuotteiden hankkimi-

listen asukkaiden ja alueella vierailevien

seen liittyviä positiivisia arvoja ja koke-

käsityksiä Hannukaisen ja Rautuvaaran

muksia.

Tutkimus osoitti, että vanhoja kai-

6 SAIMA

1

2019

MONI ODOTTAJA JUO LIIKAA KAHVIA KuBiCo­tutkimuksessa kehitetyllä mene­ telmällä voidaan mitata vastasyntyneen hiusnäytteestä sikiöaikaista altistumis­ ta esimerkiksi äidin nauttimalle kofeii­ nille. 2 900 odottajasta yli 40 prosenttia sai kyselyn mukaan kofeiinia yli raskaus­ ajan suositusrajan, joka on alle 200 mg eli 2–3 kahvikupillista päivässä. Lisäksi yli 300 vauvan hiusnäytteista mitattu kofeii­ nikertymä viittasi siihen, että äidit arvioi­ vat kofeiinin saantiaan alakanttiin. Tär­ kein kofeiinin lähde oli kahvi, toiseksi tulivat kolajuomat.

MONI SAIRAUS LISÄÄ LONKKAMURTUMA­ LEIKKAUKSEN RISKEJÄ Parkinsonin tauti, nivelrikko, reumasai­ raudet, alkoholismi ja mielenterveyden häiriöt lisäävät kirurgisten komplikaa­ tioiden riskiä lonkkamurtumaleikkauk­ sen jälkeen, osoitti kansalliseen rekiste­ riaineistoon perustuva, Injury­lehdessä julkaistu tutkimus. Tutkijoiden mukaan hoidon toteutukseen tuleekin näistä sai­ rauksista kärsivillä potilailla kiinnittää eri­ tyistä huomiota. Lonkan kokotekonive­ len käyttöön liittyi suurempi kirurgisten komplikaatioiden riski kuin muihin hoi­ tomenetelmiin.


VANKEUSRANGAISTUKSET ELÄINTENSUOJELU­ RIKOKSISTA OVAT LISÄÄNTYNEET Eläintensuojelurikoksista tuomittujen vankeus­ rangaistusten osuus on kaksinkertaistunut vuosina 2011–2016, osoittaa Defensor Legis ­lehdessä ilmestynyt tutkimus. Muutamissa ta­ pauksissa eläinsuojelurikoksista on tutkimus­ ajanjaksolla tuomittu myös ehdotonta van­ keutta.

11

uutta epilepsialle altis­ tavaa geeniä löytyi laa­ jassa kansainvälisessä tutkimuksessa, johon osallistuivat myös KYS ja Itä­Suomen yliopis­ to. Löytö kolminker­ taistaa tunnettujen epilepsian riskigeenien määrän.

FLIPPAUS ELI KÄÄNTEINEN OPETUS PALKITTIIN Itä­Suomen yliopiston ”Flipping Fin­ land” ­kehittämistoiminta valittiin par­ haaksi eurooppalaiseksi tutkimuksen ja käytännön opetuksen ja oppimi­ sen projektiksi marraskuussa Slove­ niassa pidetyssä EAPRIL 2018 ­konfe­ renssissa.

KUVA PÄIVI KIISKINEN

MITÄ IHMETTÄ? Onko ”tosi” totta?

Uusi tutkimustieto kyseenalaistaa kalojen istutusvelvoitteet KALOJEN ISTUTUKSIIN perustuva vesi-

mäisen uhanalaista meritaimenta paremmin

voimahankkeiden kalataloudellinen kom-

ei mene lohella, vaellussiialla tai sisävesien

pensaatio ei enää vastaa nykyisiä oikeudel-

vaeltavalla taimenella.

lisia vaatimuksia tai tieteellistä tietoa. Näin

—Uusi geneettinen tutkimus on osoit-

toteavat Itä-Suomen yliopiston tutkijat Niko

tanut laitoskasvatuksen muuttavan kalojen

Soininen, Antti Belinskij, Anssi Vainikka

ominaisuuksia. Kalojen sopeutuessa laitos-

ja Hannu Huuskonen Water International

ympäristöön ja muuttuessa perinnöllisesti,

-lehdessä julkaistussa artikkelissaan, joka

ne eivät enää pärjää luonnossa entiseen

yhdistää oikeustieteen ja biologian näkökul-

tapaan, Vainikka sanoo.

mat aiheeseen. Sotien jälkeen suurin osa Suomen mer-

Tilastollisessa analyysissä pieni p-arvo tarkoittaa, että asetettu populaatioon liittyvä väittämä, niin sanottu nollahypoteesi, on todennäköisesti väärä. Suureksi jäänyt p-arvo ei kuitenkaan tarkoita, että väite on tosi. Se tarkoittaa, että ei ole riittävää näyttöä väittämää vastaan, koska väite on tosi, aineisto pieni tai mittaukset epätarkkoja.

Lohikalakantojen on myös todettu olevan geneettisesti erilaistuneita jopa saman

kittävistä jokivesistä rakennettiin vesivoima-

joen eri sivuhaaroissa. Tätä geneettistä

talouden käyttöön. Kalatievelvoitteista

monimuotoisuutta, joka on välttämätöntä

luovuttiin ja siirryttiin menetyksiä kompen-

esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutu-

soiviin kalojen istutuksiin, kun kalanviljelyllä

misen kannalta, ei pystytä viljelytoiminnalla

opittiin korvaamaan luontaista kalatuotantoa.

ylläpitämään.

Kalaistutukset olisa edellä ekologisen kompensaation menetelmänä, mutta tutkimus on osoittanut, ettei niillä kyetä pysyvästi korvaamaan vaelluskalojen luonnonkiertoa. Suomen 72 alkuperäisestä meritaimenkannasta on jäljellä enää rip-

KUVA PÄIVI KIISKINEN

vat alun perin aikaan-

Kokeellisesti voidaan tutkia vaikkapa lämmityskäsittelyn vaikutusta puiden kasvuun; nollahypoteesiksi asetetaan, että vaikutusta ei ole. Kriittistä arvoa (0.05) suuremmaksi jäänyttä p-arvoa ei voida tulkita niin, että lämmitys ei vaikuta kasvuun. Jos lisäksi luottamusväliin perustuva vaikutuksen maksimiarvo on pieni, voidaan vaikutuksesta sanoa jo paljon enemmän.

LAURI MEHTÄTALO Soveltavan tilastotieteen professori

peet. Paljon äärim-

SAIMA

1

2019

7


TUTKIJAT KEHITTÄVÄT UUDENLAISIA ANTIBIOOTTEJA

ENNEN LIHAVUUSLEIKKAUSTA KANNATTAA LAIHDUTTAA

LASTEN PAREMPI TULEVAISUUS MOTIVOI PERHEIDEN LIIKKUVUUTTA

INTEGRATE­hankkeessa on ke­ hitetty uusia yhdisteitä, jot­ ka voivat heikentää bakteerien kasvua ja leviämistä. Ne estävät bakteerien väliseen viestintään osallistuvan proteiinin, LsrK­ki­ naasin, toimintaa.

Lihavuusleikkaus johtaa sitä mer­ kittävämpään painonlaskuun, mitä matalampi on painoindeksi ennen leikkausta, osoitti LL Pirjo Käkelän väitöstutkimus. Kannustus painon­ pudotukseen ennen leikkausta on siis aiheellista.

Nuorempien sukupolvien hyvän elämän takaa­ minen on yksi tärkeimpiä muuttoa motivoivia tekijöitä, havaittiin TRANSLINES­tutkimushank­ keessa. Siinä tarkasteltiin Virosta ja Venäjältä Suomeen sekä Latviasta Isoon­Britanniaan ja Suomeen muuttavia perheitä, sekä Suomen ja Romanian välillä liikkuvia Romanian romaneja.

Nuorilla maahanmuuttajanaisilla tahto työmarkkinoille Työmarkkinoiden rakenteet ja arjen rasismi ovat merkittävä esteitä työllistymiselle. RAKENTEELLINEN SYRJINTÄ ja erilaiset

SUOMALAISTEN SUOKOKEMUKSIA KERÄTÄÄN Viihdytkö soilla? Suoseura, Metsähallituksen luontopalvelut, Ympäristökulttuurin tutkijaver­ kosto ja Suomalaisen kirjallisuuden seura ke­ räävät parhaillaan suomalaisten kokemuksia suosta. Keruuseen voi osallistua joko kirjoitta­ malla suokokemuksista tai lähettämällä suos­ ta otettuja kuvia. Tutkijoita kiinnostaa, millä tavalla ihmis­ ten kokemukset suosta ovat muuttuneet. Edellisen kerran suomalaisten kokemuksia suosta kerättiin vuonna 1998. –Muutos suokokemuksissa oli nähtävil­ lä jo silloin. Suon virkistysarvot ja ekologiset tekijät ovat nousemassa entistä tärkeämmik­ si, tutkija Kirsi Laurén Karjalan tutkimuslai­ tokselta sanoo. Suokokemuksia kerätään 28. helmikuuta saakka. Lisätietoja kirjoitus­ ja kuvakeruusta https://www.finlit.fi/fi/arkisto/keruut/suo.

Itä-Suomen yliopisto twiittaa tiedeuutisista, tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista. Seuraa tiedettä terveydestä talouteen ja keskustele kanssamme! @UniEastFinland #uef

8 SAIMA

1

2019

– Esimerkiksi huivin käyttö on Suo-

ennakkoluulot hidastavat maahanmuut-

messa ja muualla maailmalla työvoima-

tajanuorten työllistymistä, havaittiin

poliittisesti yksi segregaation keino, mistä

Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä tutki-

myös haastattelemillamme nuorilla on

muksessa. Työ myös määrittelee pitkälti

kokemusta.

kansalaisuuden asteen ja kotoutuminen ilman työtä on vaikeaa. –Haastatellut nuoret aikuiset naiset olivat oppineet suomalaiseen eetokseen kuuluvan työntekijäkansalaisuuden ajat-

Etnisyyden korostumisen vuoksi maahanmuuttajanuoret kokevat, että heidän on todisteltava itseään jatkuvasti saavuttaakseen luottamusta. – Nuoret kuitenkin löytävät erilaisia

telutavan. He kaikki pyrkivät pääsemään

syitä antaa anteeksi rasismia ja tietämät-

työmarkkinoille ja ansaitsemaan paik-

tömyyttä.

kansa suomalaisuuden piirissä tekemällä

Tokolan mukaan jatkossa tulisi pohtia,

esimerkiksi vapaaehtoistyötä, tutkijatoh-

millaisten pehmeämpien rakenteiden

tori Nina Tokola kertoo.

kautta ihmisiä autetaan olemaan yhteis-

Tutkimus toteutettiin muslimitaustais-

kunnassa tunnustetusti arvokkaita.

ten naisten syvä- ja vertaishaastatteluin.

– Meillä ei ole olemassa sellaisia

– Vertaistutkijalle, jonka omassa

rakenteita, jotka takaisivat kaikille työtä.

taustassa on yhteneviä tekijöitä haastateltavan kanssa, on helpompi kertoa herkistä ja vaikeista asioista.

Tämä koskettaa myös kantasuomalaisia. Tutkimus on osa Suomen akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa ALL-YOUTH-hanketta, jossa

MAAHANMUUTTAJA NUORET törmäävät

etsitään ratkaisuja nuorten osallisuuden

arjessaan monenlaisiin syrjinnän muotoihin.

ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen.

LUE LISÄÄ


Metabolomiikka­analyyseille on kysyntää Metabolomiikka-alan yrityksiä on maailmassa vasta kourallinen. Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden perustama Afekta Technologies on ensimmäinen, joka tarjoaa aineenvaihduntatuotteiden analytiikkaa erityisesti ravitsemus- ja elintarvikealalle.

Ville Koistinen (vas.), Olli Kärkkäinen ja Kati Hanhineva kuuluvat Afektan perustajiin.

AFEKTAN TAUSTALLA on akatemiatutkija Kati Hanhinevan

Yrityksessä työskentelee nyt seitsemän tutkijaa sivutoimi-

uraauurtava tutkimus- ja kehitystyö elintarvike- ja ravitsemus-

sesti. Mukanaolo EU:n rahoittamassa BestTreat-tutkimus-

tieteen metabolomiikan parissa. Yrityksen perustajiin kuuluvat

konsortiossa on mahdollistanut myös päätoimisen työntekijän

hänen lisäkseen yliopistotutkija Olli Kärkkäinen, apulaisprofes-

palkkaamisen. Konsortio selvittää suoliston mikrobiomin yhteyttä

sori Jussi Paananen ja jatko-opiskelija Ville Koistinen.

alkoholista riippumattoman rasvamaksan kehittymiseen ja etsii

Vuonna 2017 perustetun yrityksen ensimmäiset asiakas-

uusia mahdollisuuksia hoitoon ja diagnostiikkaan.

projektit käynnistyivät saman vuoden lopulla. – Uusia asiakkaita on tullut tasaisesti ja osa on ehtinyt käyttää

TULEVAISUUDESSA AFEKTAN tavoitteena on panostaa tuote-

palveluitamme jo toistuvasti, mikä kertoo asiakkaiden tyytyväi-

kehitykseen entistä suoraviivaisemman data-analyysin tarjoami-

syydestä. Asiakkaita on sekä akateemiselta että elintarviketeolli-

seksi asiakkaille.

suuden puolelta, Suomesta ja maailmalta, Hanhineva kertoo.

– Mietimme myös keinoja jalkauttaa elintarvikkeiden terveysvaikutuksista kertyvää tietoa suoraan kuluttajille.

METABOLOMIIKKA ON melko uusi menetelmä, joka mahdollistaa laaja-alaisen aineenvaihduntatuotteiden analyysin mistä ta-

Yritystoiminnan alkumetreillä paikallinen startup-yhteisö olisi Hanhinevan mukaan plussaa.

hansa biologisesta näytteestä. Toisin kuin perinteisillä määritys-

– Kuopiosta sellainen vielä puuttuu, vaikka täällä on paljon

menetelmillä, joilla mitataan vain yhtä tai muutamaa yksittäistä

nousevia yrityksiä ja hankkeita, joista syntyy liiketoimintaa. Lähi-

yhdistettä, metabolomiikan keinoin näytteestä voidaan analysoi-

vuosina asia toivottavasti viriää.

da yhdellä kertaa jopa tuhansien, myös ennalta tuntemattomien yhdisteiden koostumus ja pitoisuus. Hanhinevan mukaan metabolomiikka on yksi parhaista työkaluista esimerkiksi elintarvikkeiden ja ravitsemustottumusten vaikutusten tutkimiseen elimistössä. – Ruoan merkitys terveydelle aineenvaihdunnan tasolla tunnetaan monelta osin vielä huonosti. Metabolomiikka-analyysit perustuvat vaativalle osaamiselle ja teknologialle, joten niiden teettäminen ostopalveluna kiinnostaa monia. Afekta käyttää toistaiseksi vuokratiloja ja -laitteita ItäSuomen yliopiston LC-MS Metabolomiikkakeskuksessa. Analytiikassa yhdistetään nestekromatografiaa ja massaspektrometriaa.

Metabolomiikka on yksi parhaista työkaluista esimerkiksi elintarvikkeiden ja ravitsemustottumusten vaikutusten tutkimiseen elimistössä.” SAIMA

1

2019

9


Haussa medialukutaito Totuuden jälkeinen aika, valeuutisten valtakausi, väärän tiedon esiinnousu. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Yhtä kaikki termeillä viitataan siihen, että tunteet ja suoranaiset valheet ovat syrjäyttäneet faktat monella osa-alueella. Mistä se johtuu ja miten suunnan voisi kääntää? TEKSTI NINA VENHE KUVITUS RAIJA TÖRRÖNEN

10 SAIMA

1

2019


Olisi hyvä oppia erottamaan, milloin meitä ohjaa tunne ja milloin järki.” NYKYPÄIVÄN MEDIA ja teknologia mahdollistavat sen,

helpompaa erottaa oikea tieto mielipiteestä tai tutkimus

että lähes jokainen aikuinen kantaa puhelimessaan kaikkea

uskomuksesta.

maailman tietoa. Tietoakin on kuitenkin monenlaista, ja sitä jaetaan monessa eri paikassa. Siksi on tärkeää pystyä

TIEDETTÄ OHJAAVAT tietyt kriteerit. Sen on oltava julki-

erottamaan oikea tieto väärästä.

sesti perusteltavissa, ja tieteelliset tulokset on ymmärrettävä

– Ihmisellä on alkukantainen tarve kuulua yhteisöön,

alustaviksi ja ehdollisiksi. Toisin sanoen tiede korjaa itse

joka luonnollisesti yleensä koostuu samanmielisistä jäsenis-

itseään. Tieteellisen toiminnan tavoitteena on viedä tiede

tä. Sosiaalinen media antaa meille siihen nykyisin helpon

kohti totuutta.

väylän, toteaa yliopistonlehtori ja psykoterapeutti Tarja Salokoski. Some luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sen kautta saamme paljon tietoa, vertaistukea sekä apua. Usein se tukee siis hyvinvointiamme.

– Tutkittu tietokaan ei siis ole täydellistä. Tästä huolimatta se on yleensä parasta mahdollista saatavilla olevaa koeteltua tietoa päätöstemme perustaksi, muotoilee sosiologian yliopistonlehtori Antti­Jussi Kouvo. Tieteeseen kuuluu monia tiedon laatua parantavia asioita.

– Somella on kuitenkin selkeä kääntöpuoli. Medias-

– Näitä ovat muun muassa tiedon universaalisuutta,

sa pystytään vaikuttamaan ja vetoamaan tunteisiin sekä

yhteisyyttä, intressittömyyttä, järjestelmällistä epäilyä ja

sosiaalisiin tarpeisiimme keinoja kaihtamatta. Niin siellä on

tutkijan nöyryyttä koskevat ihanteet. Tämä ei tietenkään tar-

helppo saada läpi valheellistakin tietoa.

koita, että tiede aina olisi näiden ihanteiden mukaista, mutta

Salokosken mukaan media on toki aina vastannut sosiaalisiin, tunteellisiin ja tiedollisiin tarpeisiimme, mutta some on

ainakin tähän pyritään yleisesti. Niin ollen uskomuksiin tai jonkun omiin tuntemuksiin

tuonut mukanaan myös helpon ja nopean vuorovaikutteisuu-

perustuvaa tietoa ei voi edes verrata tutkittuun tietoon –

den ja niin ollen jokaisen käyttäjän omat vaikutuskeinot.

niitä kun ei ole testattu vastaavalla systemaattisella tavalla.

– Näissä puitteissa tiedon suodattaminen onkin sitten jo hieman haastavampaa.

Somessa horjutetaan usein luottamusta tutkimustietoon epäilemällä, että tutkimuksen rahoittaja voi vaikuttaa tutkimuksen lopputulokseen.

OMISSA SOME-YHTEISÖISSÄ saatu hyväksyntä ja tuki

– Ainakin korkeatasoissa vertaisarvioiduissa julkaisu-

lisäävät yhteisöllisyyden kokemuksia sekä hyvän olon

kanavissa julkaistut tutkimukset ovat käyneet usein läpi

tunnetta.

vaativan mankelin myös tältä osin. Siinä kohtaa rahoittajalla

– Siksi somessa nähty ”tieto” saatetaan omaksua ja

ei ole roolia, Kouvo muistuttaa.

hyväksyä ilman sen suurempia epäilyjä, vaikka kyseiselle tiedolle ei löytyisikään mitään faktapohjaa.

MITEN SITTEN SOMESSA saataisiin puoskaritiedon jaka-

Salokoski haluaakin korostaa medialukutaidon tärkeyttä.

misen sijaan esiteltyä enemmän tutkimustietoa – ja samalla

– On muistettava, ettei medialukutaito ole ihmisen

nostettua taas luottamusta tiedettä kohtaan? Tähän Salo-

kehityksen tulos eikä sitä ole kirjoitettu evoluutioomme.

koskella ja Kouvolla on sama vastaus.

Medialukutaito opitaan pelkästään kasvatuksen ja harjaan-

– Tutkijoiden pitäisi olla itse mukana somessa. Koska

tumisen tuloksena. Siksi sitä olisi opetettava systemaattisesti

keskustelua käydään siellä joka tapauksessa, eikö silloin ole

jo päiväkodeissa.

parempi, että sitä johtaa ja kommentoi oikea asiantuntija?

Median vastuu on Salokosken mukaan tänä päivänä liukuva, ja se siirtyy yhä enemmän kuluttajalle itselleen. – Siksi olisi hyvä oppia erottamaan jo lapsesta lähtien, milloin meitä ohjaa tunne ja milloin järki. Näin olisi myös

SAIMA

1

2019 11


#

! # Ovatko?luonnonaineet ? # ! aina turvallisia?

#

?

?



#  ?

#

Alle kolmevuotiaat pitäisi hoitaa kotona  eikä päiväkodeissa 



?

NINA SAJANIEMI Varhaiskasvatuksen professori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

#

?

!

#

?



?

#

?

# 

?

?

#



2019

#

?

#

# ?

RIITTA AHONEN Professori Farmasian laitos

 !

?

#



#

? !

? !

? ?



#

!





!

?



?

1

vaarattomia

#

SARI VOUTILAINEN Dosentti, ravitsemusepidemiologi Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö

12 SAIMA



Ihmiset pitävät luontaistuotteita vaarattomina. Uskomus on harhaa, sillä luontaistuotteilta ei vaadita tehon ja turvallisuuden osoittamista samoin kuin lääkkeiltä. Laboratoriotutkimuksissa luontaistuotteista on löytynyt muun muassa muurilaastia, lei­ vinjauhetta ja rotanmyrkkyä. Euroopassa ihmisiä on kuollut käy­ tettyään Kaukoidästä tuotuja rohdosvalmisteita. Erästä tuotet­ ta markkinoitiin ”luonnollisena vaihtoehtona kolotuksiin.” Tuote sisälsi särkylääke nimensulidia, jonka myynti kiellettiin vuosia sitten vakavien haittojen takia.

#

?

!

#

?

Ihminen ei ole hiiri eikä rotta, eikä petrimaljoissa tehty tutkimus vastaa ih­ miskehon monimutkaista toimintaa. Silti niistä tehdään usein johtopäätök­ siä sairastumisriskeistä ja hämmentäviä uutisotsikoita. Esimerkiksi taannoin mediassa otsikoitiin diabetesvaaran vaanivan, jos lapsi syö marjasoseita. Tutkimus tehtiin tyypin 1 diabetekselle alttiilla hiirillä, joille ei edes annettu marjasoseita, vaan niiden rehuun lisättiin runsaasti joidenkin soseiden koh­ tuullisesti sisältämiä ravintokuituja. Eläintutkimusten tuloksia ei useinkaan pystytä toistamaan ihmisillä, eikä tällaisen tutkimuksen takia tarvitse jättää marjasoseita pois lapsen ruokavaliosta.  

?



 Luontaistuotteet eivät# ole



Marjasoseita ei todettu vaarallisiksi 



 !

# !

? !

#

!

#

#







# 

?





?





Alle kolmevuotiaat ovat hyvin kiinnostuneita ja innostuneita toimimaan ja leikkimään muiden lasten kanssa. He ovat aloit­ teellisia ja valmiita vuorovaikutukseen kukin omalla tavallaan. Laadukas ja pedagogisesti sensitiivinen päiväkotiympäristö ri­ kastuttaa kaikkien siellä olevien lasten elämää ja vahvistaa sekä sosiaalista että koulutuksellista tasa­arvoa. Ei ole yhtään tutki­ musta, jossa olisi osoitettu laadulla päiväkodeissa toteutetun varhaiskasvatuksen haittaavan kehitystä. Hyötyä ja tasa­arvon lisääntymistä osoittavia tutkimuksia taas löytyy runsaasti.

#

!

MATTI VILUKSELA Professori Farmasian laitos ja ympäristö- ja biotieteiden laitos

#

?

# 

 ?  

#



 ?

Eivät ole. Luonnollisuus tai synteettisyys eivät ratkaise aineen turval­ lisuutta. Nikotiini (tupakkakasvi) ja etanoli ovat esimerkkejä luonno­ naineista. Ne ovat globaalisti eniten sairastuvuutta ja kuolleisuutta aiheuttavien tekijöiden joukossa. Synteettiset kemikaalit tulevat kau­ kana perässä. Hyvässä viinissä voi olla joko homeentorjunta­ainejää­ miä tai hometoksiineja. Luonnon toksiinit ovat todennäköisesti tark­ kaan säädeltyjä torjunta­aineita haitallisempia, mutta viinin etanoli on terveydelle kaikkein haitallisinta.

?





?



#


?

!



 



?



Pähkinäsaaren rauha jakaa Suomen kahtia

?

#

! 

#



#



?

JUKKA KORPELA Professori Historia- ja maantieteen laitos



?

 ?

#



? ? 

# ?

?

!

# 

!

! ?



?

#



#

 ?





# ?



#

?

 

?

#

?







#  ?

Valtaosa syöpään sairastuneista luottaa koululääketieteeseen. Silti moni kokeilee myös vaihtoehtohoitoja, kuten suuria antioksidant­ tiannoksia. Niiden kaupittelu on ihmisten hädällä rahastusta ja niis­ tä varoitan potilaita. Antioksidanttihoidot voivat syödä ainakin sy­ tostaattihoitojen tehoa. Olemme tutkineet oksidatiivista stressiä lymfoomissa ja havainneet monien sytostaattien vaikuttavan juu­ ri aiheuttamalla syöpäsoluihin oksidatiivisen stressin, jota antioksi­ danttivalmisteiden käyttö voi vähentää.

OUTI KUITTINEN Onkologian professori Kliinisen lääketieteen yksikkö

PERTTI PASANEN Tutkimusjohtaja Ympäristö- ja biotieteiden laitos

?

Vaihtoehtohoidosta voi? olla ? syöpäpotilaalle haittaa

?

 ?

  ?



#

?





Huono sisäilma tai tietyn rakennuksen sisällä koetut oireet kyt­ ketään helposti tuttuun ja helposti ymmärrettävään syyhyn. Mikrobit, erityisesti homeet, ovat julkisessa keskustelussa olleet vahvasti esillä sisäilmasta johtuvien oireiden aiheuttajina. Yh­ teys näytti selkeältä myös tutkijoille noin 30 vuotta sitten. Tut­ kimuksissa on kuitenkin todettu, että sisäilmasta johtuvien oi­ reiden syy­seuraussuhteet ovat monimutkaisia selvitettäviä, ja usein niihin liittyykin monia prosesseja kemiallisista epäpuh­ tauspäästöistä aina psykososiaalisiin kokemuksiin.

?



#

#

#

#

!

? ei ole ainoa syy Home huonoon sisäilmaan

 



#



?

# ? 

?

?



KIMMO KATAJALA Professori

?

# !



!



# 

#





#



# ?

Kelan mukaan suomalaisten sairastavuus noudattaa Pähkinäsaaren rau­ han 1323 rajan jakoa. Raja jakaa suomalaisten geeniperimän, myös kult­ tuuri ja kieli jakautuvat sen mukaisesti itäiseen ja läntiseen. Rajan vaiku­ tus näkyy jopa rattijuopumustuomioissa ja Kannaksen aukkohakkuissa – joulun 2018 tienoilla lumiraja kulki tätä ”linjaa” pitkin. Pähkinäsaaressa määriteltiin Suomenniemen sisäosiin muutama raja­ paikka, ei jakolinjaa. Linjaraja piirrettiin 1920­luvulla. Muinaisuuden kulku­ tiet, vesistöt, suuntasivat sisämaassa kaakosta luoteeseen. Koska läntien ja itäinen väestö eivät juurikaan kohdanneet, erot perimässä ja kulttuurissa säilyivät. Rajalla ei ollut asian kanssa mitään tekemistä.

?



#



#

! 

#

!  ?

 

!


Tilastollisesti merkitsevä tuloskin voi olla merkityksetön Tiede korjaa itseään, kun uudet tutkimustulokset osoittavat vanhat tulokset vääriksi. Numeerisen aineiston analyysi perustuu usein tilastolliseen analyysiin, ja sen näkökulmasta täydellisen varmaa tietoa ei ole olemassa. Tavoitteena on sekä tilastollisesti merkitsevä, että käytännön kannalta merkittävä tulos. TEKSTI MARIANNE MUSTONEN KUVA VARPU HEISKANEN

TILASTOTIETEESSÄ ”oikean” ja ”väärän” tiedon problematiikkaa voidaan lähestyä vaikkapa Joensuun lentoaseman keskilämpötilatulosten mittaamiseen liittyvän esimerkin kautta. — Tutkijat haluavat selvittää, onko heinäkuun keskilämpötila kasvanut vuodesta 1959 alkaneen mittaushistorian aikana. Tutkija A asettaa nollahypoteesiksi, että keskilämpötila ei ole noussut. Tutkija B puolestaan olettaa, että lämpötilan muutos seuraa globaalia hiilidioksidipitoisuuden muutosta, sanoo soveltavan tilastotieteen professori Lauri Mehtätalo tietojenkäsittelytieteen laitokselta. Esimerkkitapauksessa molemmat päättävät hylätä nollahypoteesinsa, jos p-arvo eli merkitsevyystaso on alle 0.01. Tutkija A saa p-arvoksi 0.02 ja tutkija B saa p-arvoksi 0.93. Molemmilla tutkijoilla nollahypoteesi jää voimaan. Silti keskenään ristiriitaisista nollahypoteeseista korkeintaan toinen on tosi. —Kumman tutkijan voimaan jäänyttä nollahypoteesia voidaan pitää totena? Siihen vastausta on kysyttävä ilmastotutkijalta, ei tilastotieteilijältä. Nollahypoteesin tulisi kuvastaa tutkimusalan nykytietämystä.

MEHTÄTALON MUKAAN tilastollisesti merkitsevä vaikutus on aineiston koko ja kohina huomioiden niin suuri, että sitä voidaan pitää todellisena populaation ominaisuutena. Lauri Mehtätalo heittää erikoisvalmisteisia noppia, joissa on todennäköisempää saada tulokseksi ykkönen kuin kuutonen.

– Se voi kuitenkin olla käytännön kannalta merkityksetön, etenkin jos analysoitu aineisto on suuri. Tilastollisen testin p-arvo on sitä pienempi mitä vahvempaa näyttöä nollahypoteesia vastaan aineistossa on. Usein riittävän näytön rajana pidetään sitä, että aineistosta laskettu p-arvo on pienempi kuin 0.05. Jos näin toimiva tutkija asettaisi vain tosia nollahypoteeseja, hän hylkäisi silti niistä yhden kahdestakymmenestä. Mitä tällaiset pienet todennäköisyydet sitten tarkoittavat käytännössä? – Sitä voi tutkia vaikkapa heittelemällä erikoisvalmisteisia

Tilastolliseen analyysin näkökulmasta täydellisen varmaa tietoa ei ole olemassa.” 14 SAIMA

1

2019

noppia, jossa kuutosen todennäköisyys on noin 0.01 ja ykkösen todennäköisyys noin 0.05. Niiden avulla voi havainnollistaa myös muuta tilastotieteeseen ja todennäköisyyslaskentaan liittyvää problematiikkaa, sanoo Mehtätalo.


TROLLI

PÖTY

Tutkimus tunnistaa väärän tiedon Kenellekään ei pitäisi olla yllätys, ettei kaikki somessa lukemamme tieto pidä paikkaansa. Meihin tavallisiin kansalaisiinkin yritetään vaikuttaa sosiaalisessa mediassa, jonka kanavissa jaetaan tarkoituksella myös valheellista tietoa.

VALHE

TEKSTI NINA VENHE KUVITUS RAIJA TÖRRÖNEN

PALTURI HUUHAA

LINEN BOTTI

SOMESSA ON paljon tietoa – tutkimukseen perustuvaa faktaa, mutu-tuntemuksia sekä erilaisia uskomuksia. Suuri osa ihmisistä jakaa näitä tietoja oikein perustein, mutta myös väärän tiedon tietoinen jakaminen on nostanut päätään niin, että

UUTINEN

Väärään tietoon liittyy aina ihmiskieli.”

se koetaan uhkaksi jopa valtiotasolla. Väärää tietoa jaetaan, jotta ihmiset tuntisivat itsensä turvattomiksi. Näin saadaan horjutettua luottamusta yhteiskuntaan ja viranomaisiin. Lisäksi valheellisten tietojen tarkoituksena on sekoittaa ajatuksiamme todellisuudesta.

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA on parhaillaan menossa suomalais-ruotsalainen yhteistutkimus, jossa yhdistetään kielentutkimusta soveltavaan koneoppimiseen. Tutkimuksessa on luotu menetelmä, jonka tavoitteena on tunnistaa twiittivirroista virheellistä tietoa

VÄÄRÄ

syöttävät bottitilit automaattisesti hyödyntämällä ohjattua koneoppimista. – Yksi tärkeä aineisto, jota kielentutkimuksessa hyödynnämme, on reaaliaikainen sosiaalisen media data. Sitä voidaan hyödyntää vaikkapa murretutkimuksessa, kielipoliittisessa päätöksenteossa tai maailmanenglantien tutkimuksessa. Osa tästä datasta on niin kutsuttuja botteja eli automaattisesti generoituja viestejä, valottaa englannin kielen professori Mikko Laitinen. Tutkimuksen tavoitteesta riippuen bottitilit voidaan näin ollen jättää tutkimuksen ulkopuolelle – tai sitten tutkimuksessa voidaan keskittyä juuri niihin. – Tutkija voi siis erikseen tarkastella bottien tuottamaa kieltä ja oppia tunnistamaan sitä yhä paremmin. Näkisin, että tätä kautta opitaan ymmärtämään väärän tiedon levittäjiä ja tätä tietoa voidaan hyödyntää tulevaisuudessa.

PÖLY

KIELENTUTKIJALLE väärän tiedon tunnistaminen on Laitisen mukaan monimutkainen prosessi. Keskeistä tutkimuksessa on monitieteinen yhteistyö tietojenkäsittelytieteen asiantuntijoiden kanssa. – Koska väärään tietoon liittyy kuitenkin aina ihmiskieli, on tiedon tunnistaminen

PUUKI

aina osin humanistinen tutkimuskysymys. Pelkkä kone ei siihen pysty. Toki kone voi nopeuttaa toimintaa huomattavasti, kun pystytään hallitsemaan isoa aineistovirtaa ja näin tunnistamaan ”väärä” tieto hyvinkin nopeasti. Laitisen mukaan pilottivaiheessa oleva hanke tarjoaa hyvän mahdollisuuden monitieteiseen tutkimukseen väärän tiedon tunnistamisessa. – Olemme kokeilleet ohjattua koneoppimista, mutta myös ohjaamaton koneoppiminen voisi tarjota paljon mahdollisuuksia. Tavoitteenamme on, että tutkimustulokset voisivat johtaa muualla yhteiskunnassa hyödynnettäviin soveltaviin innovaatioihin.

LINEN

SAIMA

1

2019 15


Kun solu ei jaksa hengittää Jopa satojen erilaisten sairauksien taustalla on mitokondrioiden toimintahäiriö. Akatemiatutkija Riikka Martikainen selvittää, mitä mitokondriotauteihin sairastuneiden soluissa tapahtuu. TEKSTI ULLA KALTIALA KUVITUS RAIJA TÖRRÖNEN

MITOKONDRIOT OVAT soluelimiä, joiden

liittyy kuulovamma, on syytä epäillä

myös jääneet osin itsenäisiksi toimijoiksi

keskeinen tehtävä on tuottaa energiaa

mitokondriotautia, akatemiatutkija Riikka

solussa, sillä ne sisältävät omaa DNA:ta.

solujen käyttöön. Ne huolehtivat solu-

Martikainen kertoo.

hengityksestä eli muuttavat nauttimamme

Hän pyrkii tutkimuksessaan selvit-

Mitokondrioiden toimintaa säätelee sekä niiden oma että solun tumassa sijait-

ravintoaineet hengittämämme hapen

tämään, mitä sairastuneiden soluissa

seva DNA, ja mitokondriotauteja aiheutta-

avulla energiaksi soluille. Häiriöt niiden

tapahtuu.

via geenivirheitä on löydetty molemmista.

toiminnassa voivat ilmetä moninaisina

– Tällä hetkellä mitokondriotauteihin

Tuman geenivirheistä johtuvat mito-

oireina ja jopa kuolemaan johtavina sai-

ei ole parantavia hoitoja. Vaikka taustalla

kondriotaudit voivat periytyä kummalta

rauksina.

olevista geenivirheistä tiedetään paljon,

tahansa vanhemmalta.

Mitokondriotautien taustalta on löydetty satoja eri geenivirheitä, ja

tautimekanismit tunnetaan vielä huonosti. Mitokondriotauti voi jäädä tunnis-

Mitokondriot ja niiden geenivirheistä johtuvat mitokondriotaudit sen sijaan

samakin geenivirhe voi jopa saman

tamatta juuri oireiden vaihtelevuuden

periytyvät pelkästään äidiltä. Taudin puh-

perheen jäsenillä johtaa täysin erilaiseen

vuoksi. Diagnoosi voidaan kuitenkin usein

keamiseen ja vaikeusasteeseen vaikuttaa

taudinkuvaan. Oireiden kirjoon kuuluvat

tehdä lihaskoepalan, eri merkkiaineiden

se, kuinka suuri osa solun lukuisten mito-

esimerkiksi lihasheikkous, etenevä ke-

tai geenitestin perusteella. Varhaislapsuu-

kondrioiden DNA:sta on virheellistä.

hitysvamma, epilepsia ja muut aivosai-

dessa puhkeavat mitokondriotaudit ovat

raudet, sydän- ja maksaoireet, kuulo- ja

yleensä vaikeita ja eteneviä, myöhemmäl-

tostaatit tai antibiootit, voivat vaurioittaa

näkövammat ja diabetes.

lä iällä ilmenevät lievempiä.

mitokondrion DNA:ta. Lisäksi vaurioita

– Yleisimpiä ovat oireet paljon

Ulkoisetkin tekijät, kuten alkoholi, sy-

voivat etenkin iän myötä aiheuttaa solu-

energiaa tarvitsevissa kudoksissa, ku-

MITOKONDRIOIDEN OLETETAAN kehit-

hengityksen päästöinä syntyvät vapaat

ten lihaksissa, sydämessä tai aivoissa.

tyneen happea hyödyntäneistä bakteereis-

happiradikaalit ja mitokondrio-DNA:n

Mitokondriotaudit ovat usein monielin-

ta, jotka päätyivät solujen sisään molempia

jatkuvassa kopioinnissa tapahtuvat

sairauksia. Jos esimerkiksi diabetekseen

osapuolia palvelevaan yhteiseloon. Ne ovat

virheet.

16 SAIMA

1

2019


– Tämä on ajateltu osaltaan selittävän ikääntymiseen liittyvää kudosten rappeutumista. Mitokondrioiden vajaatoiminta voi vaikuttaa monien iän myötä yleistyvien sairauksien, kuten Alzheimerin ja Parkinsonin

– Tuotetut solut muistuttavat tosin enemmän alkion tai vastasyntyneen kuin aikuisen soluja, mutta etuna on, että niistä on mahdollista löytää varhaisia tautimuutoksia, joita voitaisiin hoitaa jo ennen kuin tauti etenee.

tautien, sydän- ja verisuonitautien sekä syövän kehittymiseen, vaikka taudin ensisijainen syy olisi muualla. Mitokondrioiden

TÄLLÄ HETKELLÄ mitokondriotautien hoitokeinot ovat rajalliset

heikko toiminta näyttää altistavan myös lihavuudelle.

ja mahdollistavat lähinnä oireiden lievittämisen. Joillakin potilailla on puutostiloja, joissa voivat olla hyödyksi ravintolisät.

MITOKONDRIOTAUTIEN tutkimukseen on vaikeaa kehittää

– Hoitokokeiluissa lupaavia tuloksia on saatu ainakin nukleo-

geenimuokattuja eläinmalleja, koska mitokondrio-DNA:ta ei voi

tiditerapiasta, jossa soluihin viedään niistä puuttuvaa mitokon-

muokata kohdennetusti. Hoitojen kehittämiseksi olisi kuitenkin

drio-DNA:n rakennusainetta. Sillä on voitu pysäyttää lihastaudin

tärkeää selvittää, miten geenivirheet vaikuttavat solujen toimin-

eteneminen, Martikainen kertoo.

taan ja miksi tauti voi ilmetä eri potilailla niin eri tavoin. Martikaisen tutkimusryhmä käyttää teknologiaa, jonka avulla

Mitokondriotaudin periytyminen äidiltä lapselle on nykyisin jo mahdollista estää koeputkihedelmöityksellä, jossa lapsi saa

mitokondriotautia sairastavien potilaiden ja terveiden verrokkien

muuten perimänsä äidiltä ja isältä, mutta mitokondrio-DNA tulee

luovuttamista ihosoluista uudelleenohjelmoidaan kantasoluja.

terveeltä munasolun luovuttajalta. Tällainen kolmen vanhemman

– Kantasolut erilaistetaan sydänsoluiksi ja aivosoluiksi, joissa on mukana potilaan kantama geenivirhe. Niiden avulla pyrimme

tekniikka on Britanniassa jo hyväksytty tilanteissa, joissa se voi pelastaa lapsen vaikealta mitokondriotaudilta.

selvittämään, mikä sairastuneessa solussa menee pieleen. Solut luovuttaneilla potilailla on mitokondrion DNA:ssa emäksen 3 243 mutaatio, joka aiheuttaa yleisintä mitokondriotautia, MELAS-oireyhtymää. Ryhmä on havainnut sen johtavan muun muassa kalsiumin käsittelyn ongelmiin sydänsoluissa. Kalsium on tärkeä viestimolekyyli sekä sydän- että hermosoluissa. Pienestä ihonäytteestä valmistetuista kantasoluista voi erilaistaa periaatteessa loputtomasti mitä tahansa aikuisen solutyyppejä. Niillä voidaan myös testata tautiin kehitettäviä lääkkeitä.

”Mitokondriotaudit ovat usein monielinsairauksia. Jos esimerkiksi diabetekseen liittyy kuulovamma, on syytä epäillä mitokondriotautia.” RIIKKA MARTIKAINEN Akatemiatutkija

SAIMA

1

2019 17


Miten irti lääkkeestä? Päihdelinkin neuvontapalveluun tulleiden kysymysten perusteella moni kaipaa tukea lääkkeiden päihdekäytöstä vieroittautumiseen. Osa kuitenkin pelkää hakea ammattiapua, osoitti Lääkärilehdessä julkaistu farmasian laitoksen tutkimus. TEKSTI ULLA KALTIALA KUVA RAIJA TÖRRÖNEN

A-KLINIKKASÄÄTIÖN ylläpitämä Päihdelinkki-verkkosivusto tarjoaa päihteisiin ja riippuvuuksiin liittyvää tietoa ja tukea niiden haittojen vähentämiseen. Päihdelinkin neuvontapalvelussa aihepiiristä voi kysyä anonyymisti verkossa. Yliopistonlehtori Niina Karttunen työskentelee sivutoimisesti Päihdelinkin neuvontapalvelussa. Lääkekysymyksiin vastaaminen herätti kiinnostuksen myös

On arvioitu, että lääkkeitä käytetään päihtymistarkoitukseen kohta jo enemmän kuin laittomia aineita.”

tutkia, mitä palvelusta kertynyt aineisto kertoo lääkkeiden päihdekäytöstä Suomessa. Lääkkeiden päihdekäytön

MONIA KYSYJIÄ kiinnostivat myös

uskotaan yleistyvän, mutta aihepiiriä on

yhteisvaikutukset, hoitopaikat ja -kei-

tutkittu vasta vähän.

not, huumetestit ja haittavaikutukset. Lääkeryhmittäin tarkasteltuna kysymyk-

SEITSEMÄN PROSENTTIA suomalaisista

set koskivat useimmiten voimakkaita

on käyttänyt uni-, kipu- tai rauhoittavia

kipulääkkeitä opioideja ja rauhoittavia

lääkkeitä muuhun kuin lääkinnälliseen

bentsodiatsepiineja.

tarkoitukseen. On arvioitu, että lääkkeitä

Opioideista eniten kysyttiin buprenor-

käytetään päihtymistarkoitukseen kohta

fiinista, joka on yleinen sekä korvaus-

jo enemmän kuin laittomia aineita.

hoidossa että päihdekäytössä. Bentso-

Karttusen, yliopistonlehtori Kirsti

diatsepiinit ovat Suomessa yleisimmin

Laitisen ja proviisoriopiskelija Sanni

väärinkäytetty lääkeryhmä. Niistä kiinnosti

Ryhäsen toteuttamassa tutkimuksessa

erityisesti diatsepaami, jota käytetään myös

analysoitiin Päihdelinkin neuvontapalve-

oireiden lievittämiseen vieroitushoidossa.

luun vuosina 2012–2016 tulleiden lääke-

Moni kysyi myös masennuslääke bupropio-

kysymysten määrä, sisältö ja taustatiedot.

nista ja epilepsialääke pregabaliinista.

Kaikista palveluun tulleista kysymyksistä noin viidennes koski lääkkeitä. Lääkekysymysten yleisin aihe oli vieroittautuminen, josta kysyi joka viides. Kysyjät pohtivat esimerkiksi, miten vie-

Kysymysten perusteella monen lääkkeen yhtäaikainen käyttö oli yleistä. Sekakäyttö alkoholin tai muun päihteen kanssa oli esillä kolmasosassa kysymyksistä. Tutkijoiden mukaan viideltä vuodelta

roittautua turvallisesti, millaisia vieroi-

kootut kysymykset heijastelevat toden-

tusoireita on odotettavissa ja kauanko ne

näköisesti hyvin tosielämän ongelmia.

kestävät. Joillekin tärkeää oli vieroittautua

Neuvontapalvelua käyttivät eniten nuoret

nimenomaan omin avuin.

aikuiset. Valtaosa kysyjistä oli suurista

– Huomiota herätti se, että osa niistä,

kaupungeista, suurimmalla osalla oli aina-

jotka halusivat vieroittautua lääkkeistä,

kin toisen asteen koulutus ja työssä käyviä

pelkäsi hakea ammattiapua. Anonyymi

oli enemmän kuin työttömiä. Neljäsosa

palvelu on etenkin heille tärkeää, Karttu-

kysyjistä haki palvelusta apua läheiselle,

nen toteaa.

naiset useammin kuin miehet.

18 SAIMA

1

2019


Historiaa sosiaalipsykologian silmälasein

Historiasta ja kollektiivisesta muistista kiinnostuneelle tutkijalle Suomi 100 -juhlavuodessa riittää ammennettavaa. Sen tapahtumat rakentavat osaltaan suomalaisuuden tarinaa. TEKSTI SARI ESKELINEN KUVAT LEHTIKUVA JA RAIJA TÖRRÖNEN

SUOMI 100 JUHLAVUODEN tapahtumat rakensivat positiivista tarinaa suomalaisuudesta. Se tarina oli huomattavasti virallisen historiankirjoituksen piirtämää kuvaa monikulttuurisempi ja kansainvälisempi, apulaisprofessori Inari Sakki kuvaa. – Eri tapahtumissa nostettiin esiin kansallisia vähemmistöjämme kuten romanikulttuuria sekä saamelaisia. Juhlavuoteen mahtui valtavasti myös kansanperinteeseen liittyvää toimintaa. Juhlavuoden Yhdessä-teema innosti suomalaiset liikkeelle. Syntyi noin 5 000 yksittäistä hanketta, joiden tekemiseen osallistui 800 000 ihmistä ja joita seurasi puolet väestöstä. Historiasta ja kollektiivisesta muistista kiinnostuneelle sosiaalipsykologille tapahtumakirjo on ollut aarreaitta. – Kiinnostavaa on, millaiset hankkeet pääsivät läpi, ja millaisia rajanvetoja suomalaisuudesta niissä tehdään. Virallisen historiankirjoituksen tarina suomalaisuudesta on ollut varsin kapea. Se on sotien, suurmiesten ja politiikan tarinaa sekä lisäksi melko Helsinki-keskeistä kuten tutkijakollegani Eemeli Hakokongäksen kanssa tekemästämme tutkimuksesta käy ilmi. Toki sotiin ja politiikkaan liittyvät tapahtumat olivat juhlavuoden tuoksinassa vahvasti esillä, mutta tuttujen teemojen alle oli tuotu erilaisia näkökulmia kuten sodan aiheuttamat henkiset kärsimykset sekä evakkojen ja lasten kokemukset.


SUOMALAISUUDEN TARINAN rinnalla Sakki tutkii parhaillaan myös Euroopan yhdentymisen tarinaa seitsemän Euroopan unionin jäsenmaan oppikirjoista. Itäisen Euroopan tarina on erilainen kuin läntisen. – Eurooppalaisuus on nytkin kiinnostava ilmiö, sillä brexit, pakolaisuus ja finanssikriisit ovat pistäneet Euroopan tarinan koetukselle. Jotta Eurooppa tulee legitimoiduksi kansalaisten keskuudessa, tarvitaan yhteinen tarina. Tässä päästään sen peruskysymyksen äärelle, joka on ollut Sakin tutkijanuralla yksi kantava teema – kenen tarinaa me virallisissa kertomuksissa oikein kerromme. Väitöskirjassaan hän tarkasteli Euroopan yhdentymiseen liitettyjä mielikuvia ja käsityksiä viiden Euroopan unionin jäsenmaan opetussuunnitelmissa ja oppikirjoissa. Häntä on kiinnostanut myös kansallinen identiteetti ja historia sekä niiden yhteys nationalismiin. Hiljattain Sakki on kollegoidensa kanssa osana kansainvälistä COST-hanketta tutkinut sitä, mitkä ovat Suomen historian vaikeita aiheita koulujen historianopetuksessa. Alustavien tulosten perusteella historianopettajat puhuvat varautuneesti nationalismista ja patriotismista. – Opettajat pyrkivät määrittelemään tarkkaan mistä puhutaan, kun tarkastellaan nationalismia. Nykypuheessa nationalismi ja isänmaallisuus ovat käsitteinä eräällä tavalla varattuja ja tietyillä ominaisuuksilla varustettuja. Myös toiseen maailmansotaan liittyvät aiheet, kuten suomalaisten ylläpitämät vankileirit sekä Saksan kanssa tehty yhteistyö jatkosodassa, ovat arkaluonteisina pidettyjä aiheita historianopetuksessa. Tutkimukseen osallistui noin sata suomalaista historianopettajaa.

SAKKI ON TARKASTELLUT useita poliittisesti ja yhteiskunnallisesti virittyneitä aiheita sosiaalipsykologian näkökulmasta. Häntä kiinnostaa muun muassa se, miten erilaisia sosiaalisia kategorioita tuotetaan, käytetään ja mobilisoidaan. – Erilaiset eronteot kumpuavat ihmisen psykologisista perusprosesseista, tarpeesta omaan identiteettiin. Sosiaalisen identiteetin rakentamiseen kuuluu, että pidetään yllä positiivista minäkuvaa ja tähän liittyy oleellisesti vertailu muihin. Tämä voi johtaa vastakkainasetteluun ja vihapuheeseen, mikä näkyy nykyisin globaalisti muun muassa keskusteltaessa pakolaisista. Siinä korostuvat usein eronteot sekä valtaväestön ja maahantulijoiden välillä että toivottujen ja ei-toivottujen maahanmuuttajien välillä. – Tutkimuksellisesti kiinnostavaa on se, missä vaiheessa tällaisesta erojen tekemisestä tulee toista ihmisryhmää loukkaavaa ja syrjivää. Sakki on yhdessä tutkijakollegansa Katarina Petterssonin kanssa tutkinut maahanmuuttovastaista poliittista retoriikkaa Suomessa ja Ruotsissa ja havainnut, että puhe rakentuu ulkoiseen toiseuttamiseen eli pääasiassa vihanpurkauksiin maahanmuuttajia kohtaan sekä sisäiseen toiseuttamiseen, jossa syytösten ja halventamisen kohteena ovat poliittiset vastustajat. Samat mekanismit nousivat esiin tutkimuksessa, jossa Sakki vertaili tutkijakollegoidensa Hakoköngäksen ja Petterssonin kanssa 2000-luvun blogikirjoituksia 1930-luvun kansallismielisten poliitikkojen ja aktivistien teksteihin. Poliittinen eliitti ja valtamedia näyttäytyivät päävihollisena myös 1930-luvun retoriikassa, joskin kommunistit korvasivat maahanmuuttajiin ja Islamiin kohdistuvan toiseuspuheen. – Perinteisiin poliittisiin puheisiin ja teksteihin verrattuna nykypäivän blogialustat tarjoavat poliittiselle retoriikalle enemmän mahdollisuuksia. Erilaiset hyperlinkit ja visuaalinen materiaali mahdollistavat sen, että viesteistä voidaan tehdä paitsi tunteisiin vetoavia, myös luotettavan oloisia. Sosiaalisen median välityksellä voidaan esittää tulenarkoja ja jopa rasistisia poliittisia näkemyksiä ottamatta kuitenkaan itse varsinaisesti kantaa aiheeseen. Näin blogit mahdollistavat vakuuttavan poliittisen argumentoinnin, mutta samalla suojaavat poliitikkoa vihapuheesta syyttämiseltä. – Tutkijan näkökulmasta on kiinnostavaa, kuinka nopeasti ihmiset ovat mobilisoitavissa jopa väkivaltaan sosiaalisen median ja internetin kautta. Toisaalta sosiaaliseen mediaan liittyy myös sellaisia kollektiivisia ja affektiivisia prosesseja, jotka edesauttavat selviytymistä esimerkiksi isoista kollektiivisista traumoista, kuten terrori-iskuista. Sakki haluaakin jatkossa tutkia sosiaalisen median roolia kollektiivisten solidaarisuusja vihaliikkeiden taustalla ja sosiaalisen median roolia kollektiivisista traumoista selviytymisessä. – Mielenkiintoista on, millä tavalla ihmiset tekevät niitä ymmärrettäväksi ja ovatko selviytymisprosessit samankaltaisia.

20 SAIMA

1

2019

– Tutkijan velvollisuus on tarttua yhteiskunnallisesti ajankohtaisiin aiheisiin, kyseenalaistaa niin sanottu normaali ja tuoda esiin ääniä, jotka eivät sinne välttämättä päädy, Inari Sakki painottaa.


Virallisen historiankirjoituksen tarina suomalaisuudesta on varsin kapea.�


Leikkausmikroskoopin avulla voidaan muun muassa simuloida ompeleen teko. Kuvassa kliininen kouluttaja Ahmed Hussein.

ICT, fotoniikka ja lääketieteen teknologia yhteistyössä Toista vuotta toiminnassa oleva Kuopion yliopistollisen sairaalan Itä-Suomen Mikrokirurgiakeskus on kehittymässä vahvaksi valtakunnalliseksi mikrokirurgian ja koulutuksen yksiköksi. Yhteistyötä sairaalan ja Itä-Suomen yliopiston välillä on tehty jo kymmenen vuoden ajan. TEKSTI MARIANNE MUSTONEN KUVAT RAIJA TÖRRÖNEN

22 SAIMA

1

2019


Uudenlaisen kannettavan spektrikameran kuvissa kohdetta voidaan tarkastella kuutiona. Yhden spektrikuvan antama datan määrä on valtava.

Opiskelijoiden harjoitustyössä pitäisi saada pujotettua ompelulanka neulansilmään leikkausmikroskooppia hyödyntämällä.

KIRURGIEN LISÄKSI eri alojen opiskelijat pääsevät harjoittelemaan Mikrokirurgiakeskuksessa taitojaan muun muassa leikkausmikroskoopin avulla. Uutta on spektrikuvauksen hyödyntäminen, sillä sen avulla kudosta päästään tutkimaan täysin erilaisella tavalla.

Itä-Suomen Mikrokirurgiakeskus on kehittymässä vahvaksi valtakunnalliseksi mikrokirurgian ja koulutuksen yksiköksi.”

— Kansainvälisen maisteriohjelma COSIn opiskelijoiden viimeisimmissä harjoi-

KATSEENSEURANNAN AVULLA voidaan

tustöissä mikrokirurgiakeskuksessa on testat-

selvittää, miten kokenut kirurgi katsoo

kuvanteiden ja videoiden yhdistäminen,

tu fluoresenssin hyödyntämistä leikkauksissa.

leikkauskohdetta, ja auttaa noviisia kehit-

sekä datan saaminen kirurgin käyttöön

Kun fluoresoivaa ainetta viedään kudok-

tymään samassa työssä. Silmänliikkeiden

melkein reaaliajassa. Tämä vaatii paljon

seen, kasvaimen ja terveen kudoksen rajat

monitoroinnissa, samoin kuin spektri-

laskennallista tehoa, kertoo neuro-

nähdään paremmin spektrikameran avulla,

kuvantamisessa, tarvitaan laskennallista

kirurgian professori Juha E. Jääskeläi­

tietojenkäsittelytieteen laitoksen johtaja, pro-

analyysiä, kuva- ja data-analyysiä.

nen.

—Tavoitteena meillä on myös

—Olemme kehittämässä megajärjes-

fessori Markku Hauta­Kasari kertoo.

Yrityksen kehittämä teknologia mah-

—Täältä on saanut alkunsa myös

dollistaa katseenseurantalaitteen lisäämi-

telmää, sairaalan Tietoallasta, jossa yh-

yliopiston uusi spin off -yritys SeeTrue

sen muihin laitteisiin, kuten leikkausmi-

tenä osana ovat leikkausvideot. Videoilla

Technologies, jonka perustajia on yliopis-

kroskooppiin. Ainutlaatuinen algoritmien

on tärkeä merkitys paitsi opetuksen

ton apulaisprofessori Roman Bednarik,

ja sensorien yhdistelmä mahdollistaa

kannalta, myös juridisesta näkökulmas-

Hauta-Kasari lisää.

muitakin käyttökohteita.

ta.

SAIMA

1

2019 23


Närpiö säteilee öisin eniten valoa Suomessa Kasvihuoneet, uudet valaistut tiet ja asutuksen leviäminen ovat lisänneet Suomessa valopäästöjä merkittävimmin aikavälillä 1993–2012. TEKSTI SARI ESKELINEN KUVA STIG HÄGGLUND / VASTAVALO

ITÄ-SUOMEN YLIPISTOSSA tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että suurin lisäys valaistuksen määrässä löytyy Pohjanmaalta, erityisesti Närpiöstä. Tutkimus julkaistiin Suomen johtavassa maantieteellisessä aikakauskirjassa Terrassa. – Kirkkaimmiksi keinovalon lähteiksi Suomessa paljastuivat tutkimusaineiston perusteella kasvihuoneviljelmät,

Kasvihuoneviljelmät loistavat selkeästi kirkkaammin kuin Suomen kaupungit.”

jotka loistavat selkeästi kirkkaammin kuin Suomen kaupungit, toteaa nuorempi tutkija Antti Petteri Hiltunen. Kokonaisuudessaan valaistuksen määrä ja intensiteet-

TUTKIMUKSESSA SELVITETTIIN satelliitti- ja paikkatietoaineistojen avulla öisten keinovalon lähteiden alueellista

ti Suomessa ovat kasvaneet tutkimusajanjakson aikana.

sijoittumista, siihen vaikuttavia ihmistoiminnan tekijöitä

Maan syrjäisillä alueilla uusia merkittäviä valaistuja alueita

sekä eri maankäyttömuotojen osuutta öisen keinovalon

ovat kaivokset. Tutkimuksen satelliittiaineistossa erottuvat

tuottajina Suomessa.

selvästi Lapin ja Kainuun uudet kaivokset Kevitsa, Suurikuusikko ja Talvivaara. Lisäksi Lapissa ja itäisessä Suomessa hiihtokeskusten

Suomessa ei ole aiemmin tehty yövalaistuksesta satelliittiaineistojen sekä väestöllisen ja yhdyskuntarakenteisen paikkatiedon yhdistämiseen perustuvaa analyysia. Tutki-

laajeneminen on kasvattanut valopäästöjen määrää. Öisten

musaineiston muodostivat DMSP-OLS -satelliittiaineistot

valonlähteiden määrä on lisääntynyt myös kaupunkien

(Defense Meteorological Satellite Program – Operational

ympärillä, mikä selittyy osin ympäryskuntien väestönkas-

Line Scanner) vuosilta 1993–2012, Suomi-NPP:n (Suomi Na-

vulla. Suurimpien kaupunkien keskustoissa valopäästöjen

tional Polar-orbiting Partnership) VIIRS-sensorin DNB-data

määrä on sen sijaan pysynyt suurin piirtein ennallaan tai

vuodelta 2015, Yhdyskuntarakenteen seurannan aineisto

jopa laskenut.

(YKR) sekä Liikenneviraston Digiroad-ainesto..

24 SAIMA

1

2019


Päästöttömän auton kehittäminen etenee Kuorma-auton pakokaasun metaanipäästöjä onnistuttiin vähentämään tutkimuksessa merkittävästi uuden katalysaattoriteknologian avulla. Tulos on merkittävä, sillä liikenne on yksi eniten ilmaa saastuttavimmista tekijöitä koko maailmassa. TEKSTI MARIANNE MUSTONEN KUVITUS RAIJA TÖRRÖNEN

TUTKIMUKSEN TAVOITETTA, jossa metaanipäästöjä aiottiin vähentää 75 prosenttia, pidettiin yleisesti mahdottomana. Tavoitteeseen kuitenkin päästiin – ja ylikin, sillä metaanipäästöt vähenivät reilusti yli 90 prosenttia.

Metaanipäästöt vähenivät reilusti yli 90 prosenttia.”

—Aikaisemmin ajateltiin, että auton katalysaattorin komponenttien täytyy ehdottomasti olla tietyssä järjestyksessä. Kokeilimme laboratoriossamme uudenlaista kaksiosaista kombinatorista katalysaattoria, jossa metaanin hapetuskatalysaattorin ja kolmitoimikatalysaattorin järjestys vaihdettiin toisinpäin, kuvailee kemian laitoksen johtaja, professori Mika Suvanto. Osien järjestys käännettiin toisinpäin tutkija Niko Kinnusen ehdotuksesta.

—Katalysaattoritutkimuksen perusidea syntyi meillä. Mukana oli isoja autonvalmistajia sekä tarvittavien alojen teknologia-osaajia, joten innovaatiota pystyttiin testaamaan teollisessa mittakaavassa. Projektissa kehitettiin kolme kuorma-autoa, joista

– Uuden katalysaattorisysteemin alkupäässä on keskeinen

yhdessä kokeiltiin tätä kyseistä systeemiä, kuvailee Kinnunen.

innovaatiomme metaanipäästöjen hallinnasta. Typen oksideja

MAAKAASU JA BIOKAASU sisältävät metaania, joka on hiili-

taas kontrolloidaan laitteen loppupäässä, Suvanto kuvaa. Katalysaattori poistaa häkää ja nostaa samalla pakokaasun lämpötilaa katalyysiprosessissa. Samalla se Kinnusen mukaan

dioksidia pahempi kasvihuonekaasu. – Siksi se on tärkeää poistaa katalyytillä, Kinnunen sanoo.

kerää rikin, vaikka sitä onkin pakokaasussa todella vähän.

—Testasimme ja uudelleen tarkastelimme aiemmin teollisuu-

—Innovatiivisen katalyytin avulla ongelma voidaan minimoi-

dessa sivuutettuja menetelmiä.

da, mutta ei kokonaan poistaa. Uusi teknologia lisää katalysaattorin käyttöikää merkittävästi, Kinnunen toteaa.

Hankkeen tavoitteena on saada uudet innovaatiot teolliseen tuotantoon raskaissa ajoneuvoissa jo vuoteen 2020 mennessä. Dual Fuel-, eli diesel- ja maa-

SAAVUTETUN uraauurtavan tutkimustuloksen takana on vahva

kaasukäyttöisten ajoneuvojen ke-

kansainvälinen yhteistyö. Laajan eurooppalaisen konsortion

hittäminen ja päästöjen merkittävä

HDGAS-projektin työpaketissa olivat mukana Itä-Suomen yli-

vähentäminen uuden teknologian

opiston lisäksi Politecnico di Milano, Alankomaiden sovelletun tie-

avulla ovat tärkeitä etappeja

teellisen tutkimuksen järjestö TNO, katalysaattorivalmistaja Dinex

matkalla kohti päästöttömämpää

Ecocat sekä kansainvälinen insinööri- ja konsulttiyhtiö Ricardo.

liikennettä Euroopassa.

Metaanin hapetuskatalysaattori Metaani poltetaan katalyyttisesti hiilidioksidiksi ja vedeksi

Selektiivinen pelkistyskatalysaattori + Poistaa typen oksideja + Hyödyntää muodostuneen typpidioksidin + Estää dityppiopksidin muodostumista

Kolmetoiminen katalysaattori + Poistaa myrkyllistä häkää + Muodostaa lämpöä + Muodostaa typpidioksidia + Kerää myrkkyjä, kuten rikkidioksidia

Moottorilta katalysaattoriin typpeä, happea, vettä, hiilidioksidia, häkää, typen oksideja, metaania, rikin oksideja

Katalysaattorin sisällä oleva kenno päällystetään kemiallista reaktiota kiihdyttävällä katalyytillä, kuten platinalla tai palladiumilla. Katalyysissa haitalliset aineet muunnetaan vaarattomiksi.

Selektiivinen pelkistyskatalysaattori Poistaa matalan lämpötilan typen oksideja Ammoniakkipäästökatalysaattori Hajoittaa ylijäämäammoniakkia

Urea-syöttö

Katalysaattorista ulos typpeä, happea, vettä, hiilidioksidia, pieniä määriä häkää, typen oksideja, metaania, rikin oksideja

SAIMA

1

2019 25


Dementian tragedia vai vanhuuden höperyys? Vanhuus ja dementia määritellään Suomessa ja Venäjällä eri tavoin. TEKSTI NINA VENHE KUVA RITVA MELENTJEVA

MITÄ SINULLE TULEE mieleen sanapa-

Entä jos asian näkisikin toisin? Esi-

– Mielenkiintoinen kysymys onkin,

rista vanhuus ja dementia? Rappeuttava

merkiksi Venäjällä dementia biomedi-

miten tämä ”tietämättömyys” vaikuttaa ylei-

muistisairaus, hoitokoti, minuuden mene-

kaalisena käsitteenä ei ole vielä yleisessä

seen asenteeseen vanhuutta ja sen vaivoja

tys, lopun alku?

tietoisuudessa. Viimeisen tutkimuksen

kohtaan, tiivistää dosentti Maija Könönen.

– Vanhuus nähdään länsimaissa

mukaan vain 16 prosenttia Venäjän

Könönen ja Kinnunen ovat tutkijoita

pitkälti biolääketieteellisenä tilana – ikään

kansalaisista tiesi mikä on dementia tai

DemOldCult-hankkeessa, jossa tutkitaan

kuin sairaudet ja vaivat liittyisivät väistä-

tunnisti sen oireet. Dementia-käsitteen

dementian ja vanhuuden kulttuurisia

mättä vanhuuteen, muotoilee nuorempi

sijasta Venäjällä puhutaan usein ”vanhuu-

merkityksiä suomalaisessa ja venäläisessä

tutkija Anna Kinnunen.

den höperyydestä”.

kulttuurissa.

26 SAIMA

1

2019


KÖNÖNEN TUTKII hankkeessa sitä, miten

sairastuneen lähtökohdista. Näin se voi

Maallikkotulkinnoissa taas nähtiin asia

vanhuuteen liitettyä fyysisen ja henkisen

täydentää yksipuolista, lääketieteellistä

toisin.

rappeutumisen prosessia esitetään ja

näkökulmaa.

arvotetaan venäläisessä nykykirjallisuudessa. – Dementian käsite on osa aikamme diagnostisoitua, patologisoitua kulttuuria, joka jättää vähän tilaa kulttuurisille

– Poikkeavuus saatettiin liittää vuodenkiertoon tai johonkin konkreettiseen,

ANNA KINNUNEN keskittyy tutkimukses-

traumaattiseen tapahtumaan. Muistin

saan dementian määrittymisen historialli-

heikkenemisen tulkittiin johtuvan esimer-

seen perspektiiviin.

kiksi suurista suruista ja huolista.

– Olen perehtynyt erään mieli-

tulkinnoille ja näkökulmille vanhuuden

sairaalan psykiatrisiin sairaskertomuksiin

KINNUNEN PITÄÄ länsimaista ajattelu-

heikkouteen.

1930-luvulta. Niiden sisältöjen kautta ha-

tapaa vanhuudesta biolääketieteellisenä

luan selvittää, miten vanhuutta ja ikäänty-

käsitteenä keinotekoisena.

Könösen mukaan se, miten dementian tragedia esitetään ja miten sitä tulkitaan, liittyy enemmän ympäröivään kulttuuriin, aikaan ja paikkaan kuin biologiaan. – Perimmiltään kyse on ihmiskuvan

mistä merkityksellistettiin silloin. Potilaan tullessa hoitoon hoito-

– Tutkimukseni havainnot haastavatkin tätä ajattelutapaa. Kun dementiaa

henkilökunta kirjasi ylös potilaiden saat-

ei tunnistettu, piti oireet selittää jollakin

tajien kertomuksia sairastumisesta.

muulla tapaa.

kapeudesta ja kulttuurisista sairaus- ja

– Minua kiinnostavat juuri nämä

terveyskäsityksistä dementiaan liittyen.

maallikkojen kertomukset – esimerkiksi

sen, että sairaudelle annettu nimi ja diag-

potilaan puolison tai aikuisen lapsen

noosi usein helpottavat oloa.

Könönen tutkii, eroaako länsimaisen

Kinnunen sanoo toki ymmärtävänsä

ja venäläisen kulttuurin käsitys muisti-

näkökulma asiaan. Tutkimissani teks-

sairauksista ja vanhuudesta – ja jos eroaa,

teissä paljastuu usein se, miksi läheiset

kuitenkin pelkoja vanhuutta, muistin

niin miten se ilmenee kirjallisuudessa.

tulkitsevat potilaan sairastuneen.

menetystä ja kehon rappeutumista

– Parhaimmillaan kirjallisuus tarjoaa

Aikakauden psykiatriassa tyypillises-

– Mutta lisääkö dementia-diagnoosi

kohtaan? Jos emme tuntisi dementiaa,

mahdollisuuden kertoa muistisairauk-

ti dementiaan liittyvät oireet selitettiin

suhtautuisimmeko vanhuuteen lem-

sista erilaisista näkökulmista, jopa itse

vanhuudella ja ikääntyvällä ruumiilla.

peämmin?

DEMOLDCULT DemOldCult on humanistisessa osastossa toimiva monitieteinen hanke, jota rahoittaa Koneen Säätiö. Tutkimushanke toimii ajal­ la 2016–19. Hanketta johtaa dosentti Maija Könönen. Hänen ja Anna Kinnusen li­ säksi hankkeessa on kolme muuta tutkijaa: Sinikka Vakimo, joka vastaa hankkeesta Itä­Suomen yliopistossa sekä Tatiana Tiaynen-Qadir ja Julia Zelikova. Hanke suhtau­ tuu kulttuurisiin vanhuuskäsityksiin ajassa ja paikassa muuttuvina ja liikkuvina, sosiaa­ lisessa vuorovaikutuksessa uusinnettuina käsityksinä. https://demoldcult.wordpress.com/

SAIMA

1

2019 27


Esineet liikkeessä Kadonnut kinnas -hanke kerää kertomuksia esineistä, jotka liikkuvat ihmisten mukana paikkakunnalta ja maasta toiseen. TEKSTI SARI ESKELINEN KUVA RAIJA TÖRRÖNEN

POSTIKORTTI, SUKKA, kinnas – moni kantaa matkassaan

KADONNUT KINNAS -hankkeessa on tavoitteena lisätä ym-

esineitä, jotka kertovat omaa tarinaansa erilaisten rajojen

märrystä ihmisten liikkumisesta ja liikkumisen kokemuksista.

ylityksistä ja uusista naapuruuksista. Näistä yli rajojen kul-

– Kiinnostavaa on myös se, millaisia uudenlaisia naapu-

kevista esineistä kerätään parhaillaan kertomuksia itäisessä

ruuksia rakentuu, kun ihmiset tulevat uuteen sosiaaliseen ja

Suomessa asuvilta tai sieltä lähteneiltä kantasuomalaisilta ja

kulttuuriseen asemaan, Kurki toteaa. Aineiston keruu on jo lähtenyt liikkeelle. Kertyneissä

maahanmuuttajilta. – Esineet voivat olla pieniä tai isoja, ihmisten tärkeiksi kokemia. Ne voivat olla myös kadonneita esineitä, jotka kuitenkin ovat aina ihmisten mielessä, kun he liikkuvat paikasta toiseen, hankkeen johtaja, yliopistotutkija Tuulikki

tarinoissa kertojien mukana on liikkunut paljon lapsuudessa saatuja esineitä kuten koruja ja vaatteita. – Oletettavaa on, että Itä-Suomessa saamme paljon evakkojen tarinoita esineistä, joita he ovat ehtineet ottamaan

Kurki Karjalan tutkimuslaitokselta

mukaansa Karjalasta. Niiden kautta

kertoo.

halutaan vaalia karjalaista perinnettä, yliopistotutkija Kirsi Laurén

Tiedettä ja taidetta yhdistäväs-

pohtii.

sä hankkeessa esineitä ja niihin liittyviä kertomuksia tarkastellaan materiaalisen kulttuurin, kielen ja kerronnan tutkimuksen sekä taiteen ja interaktiivisen näyttelyn keinoin.

Ilmiötä tarkastellaan vuoropuhelussa taiteen kanssa.”

matkassaan äidin tekemää täkkiä, Laurén isän antamaa Ilmajoen täkämatkoilta paljon erilaisia esineitä,

että tutkittavaa ilmiötä tarkastellaan tonkeruusta analyysivaiheeseen ja tulosten esittämiseen.

matkustamiseen. Kurki on kantanut

nää. Korolaisen mukaan on tarttunut

– Erityiseksi hankkeen tekee se, vuoropuhelussa taiteen kanssa läpi tutkimuksen aina aineis-

Tutkijoiden omat liikkuvat esineet liittyvät lapsuuteen ja

muun muassa roskiksesta löydetty keraaminen halko. – Saaressa asuvana oma elämäni on yhtä rajan ylittämistä, mikä on kelirikkoaikana haastavaa. On siis paljon esineitä,

KUVATAITEILIJA ja performanssitaiteilija Päivi Saarelma

jotka kulkevat aina mukanani, Saarelma sanoo.

kerää taiteen keinoin kertomuksia ja esinekuvauksia ihmisil-

Kadonnut Kinnas -hankkeen rahoittaa Koneen säätiö,

tä. Hän myös tuottaa keväällä 2020 yhteistyössä Pohjois-Kar-

ja siinä ovat mukana myös projektitutkijat Tarja Tanttu ja

jalan museon kanssa järjestettävän näyttelyn, jossa ihmisten

Saija Kaskinen. Yhteistyö on aloitettu myös Tarton yliopiston

tarinoita näytetään paitsi esineinä myös taiteen keinoin.

kanssa.

– Näin tutkimuksen tulokset voidaan esittää ihmisille tutkimusartikkeleja ja akateemista jargonia helpommin

Hankkeen aineistonkeruu on avoinna maaliskuun 2019 loppuun saakka.

hahmotettavassa muodossa. Tutkijatohtori Kari Korolainen taas kehittää hankkeessa piirtämistä kerronnan ja esine- ja perinneaineistojen tutkimuksen menetelmänä. – Tarkastelen oman piirtämisen kautta, millä tavalla se avaa tutkimuksen aineistoja ja niiden analysointia uudella tavalla.

28 SAIMA

1

2019

LUE LISÄÄ JA OSALLISTU


Tärkeä välittäjä Asioimistulkkaus tarkoittaa viranomaisen ja yksityishenkilön välillä käytyä keskustelua tulkin välityksellä. Maahanmuuton lisääntyessä myös tulkkien ja tulkattavien tilanteiden määrä kasvaa. Asioimistulkki on tehtävässään monen tärkeän asian äärellä. TEKSTI NINA VENHE KUVITUS RAIJA TÖRRÖNEN

MAAHANMUUTTAJIEN

Konekääntäminen valtaa

mukaan Suomi on ”paperi-

yhä enemmän alaa, mutta

yhteiskunta”, jossa elämän

koneen kanssa ei tapahdu

tärkeisiin alueisiin liittyy

vuorovaikutusta, muistuttaa

lähes aina viranomainen.

tutkijatohtori Marta Cho­

– Ja kielimuurin ja

roszewicz.

kulttuurierojen takia näissä

Hänen mukaansa tulkin

viranomaiskohtaamisissa

ammatissa on paljon risti-

avainasemassa on usein

riitoja ja vaatimuksia.

asioimistulkki, täydentää

– Toimeksiannosta saa

sukupuolentutkimuksen

yleensä etukäteen hyvin

professori Jaana Vuori.

vähän tietoa, mikä on stres-

Maahanmuuton lisään-

saavaa etenkin aloitteleville

tyessä myös tulkkien tarve ja

tulkeille. Tulkilla pitää kui-

määrä kasvaa.

tenkin aina olla jonkinlainen

– Kenelläkään ei ole tällä

etukäteiskäsitys tilanteesta,

hetkellä kokonaiskuvaa siitä, miten asioimistulkkaus on yhteiskunnassamme järjestetty, mutta on arvioitu, että asioimistulkkausta tekee tällä hetkellä Suomessa noin 1 000 henkilöä. Osa heistä on koulutettu, osa itseoppineita.

joten se vaatii usein paljon valmistautumista. Tulkki voi laskuttaa taustatyön tekemisestä vain erittäin harvoin. – Asioimistulkille asetetaan odotuksia joka puolelta. Esimerkiksi maahanmuuttajien keskuudessa tulkki

TULKIN TYÖ saatetaan usein mieltää pelkästään mekaa-

saatetaan nähdä maahanmuuttajataustaisen asiakkaan

niseksi kielen kääntämiseksi. Ammattitaitoon kuuluu

asiamiehenä, koska hän ymmärtää ja osaa omaa kieltä.

kuitenkin myös kommunikaatiotilanteen välittäminen kokonaisvaltaisesti. Sen oppiminen vaatii asianmukaista koulutusta. – Miten toimitaan vaikkapa lääkärissä, jossa asiakkaalla on tunteet pinnassa – tai millainen rooli

Toisaalta hänet taas nähdään suomalaisen viranomaistahon edustajana. Choroszewicz muistuttaa, että tulkin on pystyttävä olemaan puolueeton ja neutraali hankalissakin tilanteissa.

tulkilla on esimerkiksi terapeutin vastaanotolla. Nyt asioimistulkkauksesta on kirjoitettu ensimmäinen suomenkielinen kirja. Aihetta ei ole aiemmin juurikaan Suomessa tutkittu, eikä kovin paljon kansainvälisestikään. – Kirjan artikkeleissa avataan tulkin ammattia eri näkökulmista, kertoo venäjän kielen ja kääntämisen professorin tehtävää hoitava Svetlana Probirskaja, yksi kirjan kirjoittajista.

SVETLANA PROBIRSKAJA toivoo kirjan olevan alkusysäys asioimistulkkauksen tutkimukselle. – Tavoitteena on saada lisää tietoa siitä, miten tulkit hahmottavat työnsä ja millaisena viranomaiset sekä itse tulkattavat näkevät tilanteet. Suomalaisen yhteiskunnan jatkaessa monikielistymistään tulee tulkkauksesta joka tapauksessa välttämätön osa viranomaistoimintaa. Se on otettava

KIRJAN ARTIKKELIT käsittelevät muun muassa tulkkaustilantei-

paremmin huomioon lähitulevaisuudessa. – Oikein hoidettu tulk-

den hienovaraista käsittelyä,

kaus lisää yhteiskuntamme

empatiaa, tunteita ja läsnä-

tasa-arvoisuutta, sujuvoittaa

olon merkitystä.

viranomaisten ja tulkkien

– Ne ovat kaikki erittäin tärkeitä asioita tulkin työssä.

työtä sekä parantaa vieraskielisten asemaa.

SAIMA

1

2019 29


Parhaat politiikkatoimet käyttöön Mustan hiilen ja metaanin päästöjä rajoitetaan maailmalla eri tavoin. Tutkijat selvittävät nyt, millaiset politiikkatoimet ja lainsäädäntö toimivat parhaiten kehittyvissä maissa. TEKSTI SARI ESKELINEN KUVA RAIJA TÖRRÖNEN

LYHYTAIKAISTEN ilmastotekijöiden,

Kansallisesti mustan hiilen ja me-

kuten mustan hiilen ja metaanin, elin-

taanin päästöjä on pyritty rajoittamaan

ikä ilmakehässä on lyhyt. Ne kuitenkin

monenlaisin toimin. Toimenpiteiden

lämmittävät ilmakehää merkittävästi.

kirjo on laaja, sillä eri maissa päästö-

Viimeisin kansainvälisen ilmasto-

lähteet ovat erilaisia, samoin niiden

paneelin (IPCC) raportti osoittaa, että

prioriteetit ja resurssit.

metaanin ja mustan hiilen päästöjä olisi

– Esimerkiksi Kiinassa on viime

leikattava rajusti vuoteen 2050 mennes-

vuosina kiinnitetty runsaasti huomiota

sä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

ilmanlaatuun ja pyritty saamaan ongel-

– Päästöjä tulisi leikata 35 pro-

ma kuriin muun muassa sääntelemällä

senttia, jos maapallon keskilämpötilan

hiilenpolttoa, raskasta teollisuutta ja

nousu halutaan rajoittaa 1,5 asteeseen,

liikennettä.

ilman että raja ylitetään väliaikaisestikaan, professori Kati Kulovesi toteaa. Hän johtaa kansainvälistä Clima-

MUSTAN HIILEN päästöjä aiheuttavat etupäässä fossiiliset polttoaineet,

Slow-hanketta, jossa etsitään parhaita

biomassan polttaminen sekä bio-

keinoja lyhytaikaisten päästöjen rajoit-

polttoaineet. Päästöjä syntyy esimer-

tamiseksi kehittyvissä maissa. Hank-

kiksi liikenteestä, hiilivoimaloista ja

keen tapaustutkimukset ovat Kiinasta,

teollisuudesta sekä metsäpaloista ja

Intiasta, Meksikosta ja Chilestä.

kotitalouksien puunpoltosta. Metaa-

Kiina ja Intia ovat globaalisti

nin päästölähteitä ovat muun muassa

merkittäviä mustan hiilen ja metaa-

jätehuolto, karjankasvatus ja fossiilisten

nin päästölähteitä ja mailla on isoja

polttoaineiden tuotannon sivupäästöt.

ongelmia ilmanlaadun kanssa. Meksiko

ClimaSlow-hankkeessa selvitetään,

ja Chile taas ovat olleet edistyksellisiä

mitä tutkimuksen kohdemaissa on

ja ottaneet käyttöön kiinnostavia poli-

tehty lyhytaikaisten ilmastotekijöiden

tiikkatoimia, joita tutkimushankkeessa

rajoittamiseksi sekä mitä voitaisiin

analysoidaan tarkemmin.

tehdä paremmin.

KANSAINVÄLINEN sääntely lyhyt-

ilmastoon liittyvä lainsäädäntö ja

aikaisisten ilmastotekijöiden torju-

politiikkatoimet voivat levitä maasta

miseksi on Kuloveden mukaan varsin

toiseen ja miten maat voivat oppia

väljää. Kioton pöytäkirjassa rajoitetaan

toisiltaan.

– Lisäksi meitä kiinnostaa, miten

metaanipäästöjä, mutta rajoitukset koskevat vain kehittyneitä maita. – Pariisin sopimuksen myötä myös

Monitieteinen hanke yhdistää yhteiskuntatieteitä ja luonnontieteitä uudella tavalla, ja siinä ovat mukana

kehittyvät maat osallistuvat ilmasto-

Itä-Suomen yliopiston ilmasto-oikeu-

talkoisiin, ja metaani on yksi hyvä

den ja aerosolifysiikan tutkimusryhmät.

kohde. Lisäksi on maita, jotka ovat

– Aerosolifysiikan tutkijat selvittä-

ottaneet mustan hiilen mukaan Pariisin

vät mallintamalla, millaisia vaikutuksia

sopimuksen mukaiseen tavoitteeseen, ja

erilaisilla oikeudellisilla skenaarioilla

tämän laajentaminen on yksi tutkimus-

ja päästöleikkauksilla olisi ilmastoon,

hankkeemme mielenkiinnon kohteista.

Kulovesi kertoo.

30 SAIMA

1

2019

Metaanin ja mustan hiilen päästöjä olisi leikattava rajusti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.”


Väitän, että...

Salpalinnan rakentajia kasvatettiin mallikansalaisiksi Mittaviin huoltojärjestelyihin ja kattavaan harrastustoimintaan vaikuttivat käytännölliset ja ideologiset syyt. TEKSTI SARI ESKELINEN KUVA SA-KUVA JA VIRPI LAUNONEN

SALPALINJAN huolto- ja vapaa-ajanjärjeste-

Salpalinnan rakentajille järjestettiinkin

lyt olivat osa työmiesten ideologista kasva-

muun muassa pyykkihuolto, usein pyykkärei-

tusta, havaitsi filosofian lisensiaatti Virpi

nä toimivat paikalliset asukkaat. Tarjolla oli

Launonen väitöstutkimuksessaan. Linnoitus-

myös parturi- ja suutaripalveluja.

työmaalla työskennelleitä miehiä haluttiin kasvattaa mallikansalaisiksi. – Keinot ja tavoitteet olivat hyvin samankaltaisia kuin nykyäänkin. Raittiuden ja terveyden edistäminen sekä mielekäs tekeminen

– Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia, mikä oli linnoitustyömaiden merkitys paikallistalouksille. Esimerkiksi lihaa ostettiin paikallisilta asukkailta. Linnoitustyömaalla syntyi myös innovaa-

ja itsensä kehittäminen ohjasivat huolto- ja

tioita, muun muassa pahviteltta, joka jalostet-

vapaa-ajantoiminnan järjestämistä.

tiin vientituotteeksi. Vanerista tehtyjä kevyt-

Linnoitustyömaalla järjestettiinkin runsaasti erilaista harrastustoimintaa. Eniten Lin-

parakkeja vietiin Saksaan jatkosodan vuosina. Vironlahdelta Petsamoon ulottuva Salpa-

noitustoimiston varoja kanavoitiin liikuntaan.

linja on Suomen historian suurin rakennustyö-

Joillakin linnoitustyömaan työryhmillä oli jopa

maa. Sen rakentamiseen osallistui enimmillään

omia urheiluseuroja.

noin 35 000 siviiliä vuosina 1940–41 ja 1944.

– Ajan hengelle kuvaavaa on, että työryhmät saivat sitä enemmän rahoitusta, mitä aktiivisemmin he toimivat harrastuksensa eteen. Linnoitustyömaalla oli myös omia kirjastoja. Suppeahkoista valikoimista löytyi muun muassa Jack Londonin ja Agatha Christien teoksia, joita ei suositeltu yleisten kirjastojen kokoelmiin. – Linnoitustyömaalle tilattiin myös lehtiä ja hankittiin radioita tiedonkulun edistämiseksi. Joissakin työryhmissä oli myös omia

KUKA FL Virpi Launonen väittelee Suomen historian alalta 22. helmikuuta kello 12 Agora­ rakennuksen salissa AG100. Launonen työskentelee elinikäisen oppimisen ja osallisuuden johtajana Mikkelin kaupungilla. MITÄ Launonen tarkasteli väitöstutkimuksessaan, millä tavalla linnoitustöiden ylimmän johdon ideologia vaikutti työmaiden huollon ja vapaa­ajantoiminnan järjestämiseen. Tutkimusalueina olivat Pohjois­Karjalan ja Etelä­Savon linnoitustyömaat.

Konkreettisimmin ideologisen kasvatuksen rooli näkyi juhlapäivien vietossa.”

kuoroja ja orkestereja. Toimintaa järjestettiin siis todella monipuolisesti. Konkreettisimmin ideologisen kasvatuksen rooli näkyi juhlapäivien vietossa. Niihin laadittiin valmiit ohjelmat Valistustoimistossa, ja sisällössä näkyi vahvasti siellä työskennelleen kansanrunoudentutkija Matti Kuusen kynänjälki. – Juhlapuheissa oli vahva isänmaallinen paatos.

TYÖMAALLA PANOSTETTIIN myös terveydenhuoltoon ja hygieniaan. Kaikille töihin hakeutuville tehtiin terveystarkastukset ja heidät myös rokotettiin sekä tutkittiin sukupuolitautien varalta. – Rakennustyömaalla pyrittiin takaamaan yleinen siisteys sekä puhtaus ja samalla pääosin kaupungeista ja kauppaloista tulleita työmiehiä kasvatettiin siisteyteen.

Nyrkkeilyharjoituksia oli helppo järjestää alkeellisimmissakin oloissa. Ainoat tarvittavat varusteet olivat nyrkkeilyhanskat, joita tilattiinkin useisiin ryhmiin. Kuva Suursaaresta juhannuksena 1942, Luutnantti Eino A. Kakko/SA-kuva.

SAIMA

1

2019 31


Lapset kertoivat, mikä koulussa liikuttaa Lapsia halutaan kannustaa liikkumaan enemmän – myös koulupäivän aikana. Mutta mikä koulussa edistää liikkumista ja mikä estää? Tutkijat pyysivät lapsia kuvaamaan ja kertomaan. TEKSTI ULLA KALTIALA KUVA RAIJA TÖRRÖNEN

TUTKIMUKSEEN osallistui 22 toka-

käytäviä ja liikuntatiloja, jonne ei

luokkalaista eli yksi luokka keski-

kuitenkaan saanut mennä omatoimi-

suomalaisesta koulusta. He valoku-

sesti. Ilmastointiputkissa olisi myös

vasivat ryhmissä kouluympäristöstä asioita, jotka heidän mielestään edistävät tai estävät liikkumista, ja kukin ryhmä sai valita muutaman kuvan haastattelun pohjaksi. – Kuvaaminen oli lapsista mu-

Lapset näkivät paljon myös esteitä: sääntöjä, aitoja, kiellettyjä alueita ja lukittuja ovia.”

kavaa. He tulkitsivat ottamiaan kuvia

haluttu kiipeillä. Lapset esittelivät ”Hiljaa käytävässä”- ja ”Älä juokse” -kylttejä ja toivoivat kieltojen sijaan kannustavia kehotuksia, kuten ”Juokse tässä” tai ”Vain hyppimistä varten”. Liikkumista estäviksi kuvattiin myös presidenttien vakava-

hienosti ja toivat näkökulmansa erittäin asiantuntevasti esiin,

mieliset potretit seinällä. ”Ne on liian vihaisen näköisiä. Vihaiset

kertoo yliopistotutkija Marjorita Sormunen.

aikuiset määrää. ”

Lapsia innostivat liikkumaan erityisesti kaverit sekä pelit ja

Pihalla lapset näkivät peli- ja leikkialueille ja -välineille lu-

leikit ryhmässä. Riidat, kiusaaminen ja yksinäisyys vähensivät

kuisia käyttötarkoituksia taisteluista hevos- ja merirosvoleikkei-

liikkumisen halua. Lasten mukaan aikuiset, kuten välituntivalvo-

hin. Mäet, vesilätäköt, lumikasat ja puut inspiroivat kiipeämään,

ja, usein rajoittavat liikkumista. ”Eiks se vois olla sellainen, joka

liukumaan, kaivamaan ja hyppimään. Liikuntaa rajoittivat lasten

leikittäis meitä ja kertois kaikkia ohjeita erilaisiin peleihin?”

mukaan esimerkiksi mäen eteen pysäköidyt autot, lasiovet, jotka

Lapset kuvasivat myös ulkovaatteitaan. ”Hyvät kengät auttaa

pallo voi hajottaa ja se, ettei välitunnilla saanut mennä metsään.

liikkumisessa, ettei satu jalkapohjiin.” ”Ja sitten kaikki värit tekee liikkumisesta myöskin kivaa.” Toisaalta lasten mukaan hitaasti

HOITOTIETEEN LAITOS toteutti tutkimuksen Maastrichtin

puettavat vaatteet vievät välituntiaikaa, ja esimerkiksi aukeavat

yliopiston kanssa osana EU:n terveysohjelman tukemaa

kengännauhat tai säähän sopimattomat vaatteet haittaavat liik-

HEPCOM-hanketta. Sormusen mukaan tulokset osoittavat, että

kumista. He arvelivat myös, ettei kaikilla ole varaa ostaa liikkumi-

lapset kannattaa ottaa mukaan suunnittelemaan heille tarkoitet-

seen sopivia varusteita.

tuja ympäristöjä. – He toivat esiin yllättäviäkin näkökulmia, joita aikuinen ei olisi tullut ajatelleeksi.

KOULUSSA JA SEN YMPÄRISTÖSSÄ moni asia houkutteli liikku-

– Suomessa liikuntaa sisällytetään jo monin tavoin koulu-

maan, mutta lapset näkivät paljon myös esteitä: sääntöjä, aitoja,

päivään, ja sitä edistää myös ilmiöpohjainen oppiminen. Hienoa

kiellettyjä alueita ja lukittuja ovia.

on myös, että meillä mennään välitunneilla ulos. Sitä pitäisi

– Rajoituksia oli heistä liikaa, vaikka he ymmärsivät, että koulussa on oltava turvallista. Koulurakennus tarjosi mahdollisuuksia vaikkapa piiloleikkiin. Liikkumaan innostavina pidettiin portaita kaiteineen, pitkiä

32 SAIMA

1

2019

enemmän pohtia, miten välituntiliikunnan saisi jatkumaan lapsen siirtyessä perusopetuksen ylimmille vuosiluokille. Nyt yläkouluun menijät jäävät helposti pihalla seisomaan, kun vuotta nuoremmat kaverit jatkavat juoksemista ja pelaamista.


Itä-Suomesta valmistuu monipuolisia ohjauksen osaajia Ainutlaatuinen ohjauksen koulutus on reagoinut ketterästi muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin. TEKSTI NINA VENHE KUVA VARPU HEISKANEN

OHJAUKSEN TARVE on kasvanut yhteiskunnassamme. – Tämä liittyy muun muassa koulutuksen rakenteellisiin muutoksiin sekä työelämän ja työurien monimuotoistumiseen. Myös maahanmuuttajien kasvava määrä lisää ohjauksen tarvetta, kertoo ohjauksen koulutuksen yliopistonlehtori Leena Penttinen. Itä-Suomen yliopisto tarjoaa ainoan pitkän ohjauksen maisterikoulutuksen Suomessa. – Koulutus on täällä ollut alusta saakka monitieteistä, ja keskeistä opiskelussa on aina ollut teorian ja käytännön vuoropuhelu. Se on valmistuneiden kokemusten mukaan antanut hyvät valmiudet työelämään.

PENTTINEN MUISTUTTAA, etteivät ohjausta tarvitse ainoastaan nuoret. Muuttuvat elämäntilanteet vaativat ohjaustyötä myös aikuisten parissa. – Lisäksi jatkuvan oppimisen ajatus liittyy sekä koulutusvalintojen ohjaukseen että urasuunnitteluun. Itä-Suomen yliopistossa on otettu myös huomioon maahanmuuttajien etnistyvät koulutuspolut, jotka vaativat hyvin erilaista paneutumista ohjaukseen. – Olemme myös tutkimuksen kautta etsineet ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin. Ohjauksen puutetta on havaittu esimerkiksi lukio-opintojen ja korkeakouluun hakeutumisen välissä, mihin haetaan parhaillaan ratkaisumalleja kahdessa eri hankkeessa.

PALJON ON siis tultu eteenpäin entisestä opinto-ohjaajakoulutuksesta – joka sekin on toki yhä tärkeä osa ohjausta. – Opojen koulutuksen taustalla on Suomen peruskoulu-uudistus, jonka myötä synnytettiin täysin uusi ammattikunta – opinto-ohjaajat. Heitä alettiin kouluttaa vuonna 1972 silloisessa Joensuun korkeakoulussa. Nykyinen ohjauksen koulutus käynnistyi Joensuun yliopistossa vuonna 1988. – Vaikka toki moni haluaa yhä suorittaa opinto-ohjaajan kelpoisuuden, on ohjauksen ala niin laaja, että meillä on mahdollisuus suunnata opintojaan oppilaitosten opintoohjauksen lisäksi työelämä- ja uraohjaukseen. Joka tapauksessa tavoitteena on tarjota tuleville ohjausalan asiantuntijoille niin kriittistä yhteiskunnallista ymmärrystä kuin psykologista yksilöllisten prosessien teoriaa. – Opetussuunnitelmia on uudistettu ennakoiden yhteiskunnallisia muutoksia sekä ohjaustutkimuksen, -käytäntöjen ja -teorioiden kehittymistä. Näin tehtiin viimeksi syksyllä 2018. Silloin opetussuunnitelmaan sisällytettiin uusia opintojaksoja muun muassa työyhteisöihin liittyen sekä digitalisoituvien työ- ja oppimisympäristöjen ohjauksen teemoista. – Myös uudenlaisia sosiaalisen oikeudenmukaisuuden teemoja on tuotu ohjauksen eettisten kysymysten tarkasteluun.

Koulutus on täällä ollut alusta saakka monitieteistä.” SAIMA

1

2019 33


Valmiina häiriö­ tilanteisiin Itä-Suomen yliopistossa kehitetty liikkuva ylioppilasohjelmiston ja laitteiston kokonaisuus perehdyttää opettajaopiskelijat digitaalisten ylioppilaskokeiden tekniseen toteutukseen. TEKSTI SARI ESKELINEN KUVA VARPU HEISKANEN

Opettaja seuraa ylioppilaiskokelaiden kokeen edistymistä omalta koneeltaan ja näkee samalla mahdolliset tekniset ongelmatilanteet.


YLIOPPILASTUTKINTO ON digitalisoitunut asteittain syksystä 2016. Nykymuotoinen sähköinen ylioppilaskoe vaatii opettajilta monipuolista laitteistojen hallintaa. – Monissa pienissä kouluissa ei ole varaa erilliseen tekniseen henkilöstöön, joten tarvitaan perehdytystä muun muassa kokeessa käytettävien

Sähköinen ylioppilaskoe vaatii opettajilta monipuolista laitteistojen hallintaa.”

laitteiden kasaamiseen, nuorempi tutkija Ville Tahvanainen sanoo. Tätä oppia halutaan Itä-Suomen yliopistossa antaa tuleville aineenopettajille. Tahvanainen on ollut kehittämässä opintojaksoa, jolla simuloidaan sähköisiä ylioppilaskokeita. Tätä varten on rakennettu laitteistokokonaisuus, jonka avulla opettajaopiskelijat pääsevät syventymään langallisen ja langattoman verkon rakentamiseen. Lisäksi kurssilla tehtävissä katastrofiharjoituksissa käydään läpi erilaisia vikatilanteita ja niissä toimimista. – Joensuun normaalikoulun opettajille tehdyssä kyselyssä ilmeni, että keskeisiä haasteita sähköisissä ylioppilaskirjoituksissa ovat juuri tarvittavan verkon rakentaminen sekä erilaisiin vikatilanteisiin vastaaminen, kehittämishankkeen vetäjä, projektitutkija Anssi Huoponen kertoo.

UUDELLA OPINTOJAKSOLLA tulevia opettajia valmennetaankin aiempaa paremmin työelämän muuttuviin tarpeisiin nyt myös sähköisten ylioppilaskirjoitusten osalta. – Olemme satsanneet hankkeessa erityisesti sähköisten ylioppilaskirjoitusten tekniseen toteutukseen, ja käsittääkseni näin laajassa mittakaavassa toteutettuja kursseja ei ole järjestetty muissa yliopistoissa, Tahvanainen toteaa. Kurssilla perehdytään myös sähköisen Abitti-koejärjestelmään ja sen sisältämiin eri ohjelmistoihin kuten LibreOfficeen ja Pintaan. Tavoitteena on, että opiskelijat osaavat kurssin käytyään suunnitella, toteuttaa ja arvioida sähköisen kurssikokeen sekä ylioppilaskokeen. – Useat opiskelijat valmentavat lukio-opiskelijoita sähköisiin ylioppilaskokeisiin tekemällä jo nyt kurssikokeet sähköisinä. Aloittaville yliopisto-opiskelijoille Abittin ohjelmat ovatkin usein tuttuja, sillä he ovat käyttäneet niitä jo lukiossa. – Sen sijaan teknisestä puolesta ja siitä, millaisena se näkyy opettajille, heillä ei ole käsitystä, yliopistotutkija Janne Hirvi kemian laitokselta sanoo. Pilottikurssi toteutetaan tänä keväänä, ja sille osallistuu 70 maisterivaiheen opiskelijaa. – Toiveena on, että jatkossa kurssi voitaisiin järjestää jo ensimmäisten opetusharjoittelujaksojen aikana. Silloin opiskelijat saisivat paremmat työkalut käyttöönsä tuleviin harjoitteluihin, Hirvi huomauttaa.

MAANTIETEEN, BIOLOGIAN, fysiikan, kemian, matematiikan, historian sekä yhteiskuntaopin aineenopettajiksi opiskeleville suunnattu kurssi on toteutettu ainelaitosten yhteistyönä. Kehitystyössä ovat olleet mukana myös soveltavan kasvatustieteen laitos, Joensuun normaalikoulu sekä lyseon lukio. – On ollut hienoa, että eri oppiaineet ja tiedekunnat ovat sitoutuneet hankkeeseen, sillä juuri niiden välisen yhteistyön helpottaminen edesauttaisi kehittämään monitieteistä pedagogiikkaa, jollaista koulumaailmassa nykyisin tarvitaan, Tahvanainen painottaa. Kehitettyä ohjelmisto- ja laitteistokokonaisuutta olisi mahdollista hyödyntää jatkossa myös muun muassa opettajien täydennyskoulutuksessa. Liikuteltavaa laitteistoa pystytään käyttämään erilaisissa paikoissa, joten koulutuksia olisi mahdollista pitää myös yliopiston ulkopuolella. LUE LISÄÄ

SAIMA

1

2019 35


Hyväksyvä katse Voimauttava valokuva voisi tuoda vastavuoroisuutta ja lempeyttä syömishäiriön hoitoon. TEKSTI ULLA KALTIALA KUVAT RAIJA TÖRRÖNEN

SYÖMISHÄIRIÖT, kuten laihuushäiriö

– He kokivat vertaistoiminnan erityisen

ja ahmimishäiriö, ovat mielenterveyden

tärkeäksi. Sairauden akuutissa vaiheessa

häiriöitä, joiden hoidossa keskeistä on

ryhmässä ja kuvattavana olo voi kuitenkin

potilaan oma halu parantua ja muuttaa

olla haastavaa, jolloin yksilötyöskentely voi

toimintatapojaan. Hoitoon voivat osallistua

olla toimivampi vaihtoehto.

useat ammattilaiset lääkäreistä, ravitse-

Syömishäiriöt ovat yleisimpiä nuorilla

musterapeuteista ja psykologeista fysio-

naisilla. Sosiaalisen median yksipuolisen

terapeutteihin ja kouluterveydenhoitajiin.

ja epärealistisen kuvamaailman on arvel-

Hoidossa painottuvat erilaiset terapeuttiset ja psykososiaaliset lähestymistavat, mutta tutkimusnäyttöä eri hoitomuodoista on niukasti ja hoitotuloksissa on edelleen parantamisen varaa. Syömishäiriöihin sairastuneista arviolta 50–70 prosenttia toipuu, 20–30 prosentilla

tu vaikuttavan asiaan lisäämällä ulkonä-

”Monella nuorella on mutkattomampi suhde kuvattavana olemiseen ja omien kuvien katseluun kuin vanhemmilla ikäpolvilla.” HEINI KAARTTI Ravitsemustieteen opiskelija

oireilu jatkuu ajoittain ja 10–20 prosentilla häiriö kroonistuu. Ravitsemustieteen opiskelija Heini

köpaineita. – Tämän ryhmän keskusteluissa sosiaalisessa mediassa nähtiin hyvääkin. Osa oli esimerkiksi seurannut paranemismyönteisiä Instagram-tilejä ja blogeja. Viime vuosinahan sosiaalisen median kuvastossa on alkanut näkyä myös kehopositiivisuutta, Kaartti toteaa. Hän arvelee, että monella nuorella on

Kaartti tarkasteli pro gradu -työssään

mutkattomampi suhde kuvattavana ole-

voimauttavaa valokuvaa aikuisten syömis-

miseen ja omien kuvien katseluun kuin

häiriön hoidossa. Idea tuli vierailevalta

vanhemmilla ikäpolvilla.

tutkijalta Outi Nuutiselta, joka toimi

– Nykyisessä selfiekulttuurissakin

myös työn ohjaajana yhdessä taiteen

positiivista on valta ainakin periaatteessa

maisteri Miina Savolaisen kanssa. – Lähtökohtana oli, voisiko voimaut-

– Voimauttavassa valokuvassa kuvaus-

päättää omista kuvista.

tilanteen dynamiikka poikkeaa perin-

tava valokuva tarjota uuden, innovatiivi-

teisestä, sillä kuvattava päättää, millai-

KAARTTI SELVITTI MYÖS voimauttavan

sen työvälineen myös syömishäiriöiden

sena hän haluaa juuri sillä hetkellä tulla

valokuvan menetelmäopinnot suorit-

hoidon tueksi.

nähdyksi. Kuvaaja toimii kuuntelijana ja

taneiden, syömishäiriötä sairastavien

hyväksyvänä katseena, Kaartti kertoo.

parissa työskentelevien terveydenhuollon

VOIMAUTTAVA VALOKUVA on Savo-

Työpajojen välillä osallistujat tekivät

ammattilaisten kokemuksia menetelmän

laisen kehittämä sosiaalipedagoginen

erilaisia harjoituksia, esimerkiksi tar-

käytöstä. Myös heidän näkemyksensä

menetelmä, jossa käytetään valokuvausta

kastelivat eri puolia itsestään ja pitivät

perusteella voimauttava valokuva voisi

ja valokuvia muun muassa vuorovaiku-

vähän aikaa kuvapäiväkirjaa hetkistä,

sopia täydentäväksi hoitomenetelmäksi

tuksen, identiteettityön ja voimavarojen

joissa kokivat itsensä tavalla tai toisella

syömishäiriöiden kokonaishoidossa.

tunnistamisen välineenä. Hän aloitti me-

myönteisesti.

netelmän soveltamisen lastensuojelun pa-

– Harjoituksiin voi ottaa uusia kuvia

– Heidän mukaansa voimauttava valokuva voi edistää vuorovaikutusta,

rissa ja on 2000-luvulla kouluttanut muun

kännykällä tai etsiä valmiita kuvia, ja

tasavertaisuutta ja luottamuksen lisää-

muassa sosiaali-, terveys- ja opetusalojen

niihin voi liittää myös tekstiä tai ääntä.

mistä potilastyössä. Ravitsemusterapeutin

ammattilaisia käyttämään sitä työssään.

Osallistujat lähestyivät samoja teemoja

opinnoissakin painotetaan paljon juuri

Osana opinnäytetyötään Kaartti

hyvinkin eri tavoin, ja ryhmässä keskus-

asiakaslähtöisyyttä.

suunnitteli ja toteutti Savolaisen kanssa

teltiin harjoitusten herättämistä ajatuk-

voimauttavan valokuvauksen työpajoja

sista.

pienelle ryhmälle 22–35-vuotiaita, syö-

Potilaalle menetelmän arvioitiin tarjoavan mahdollisuuksia muun muassa itsetuntemuksen syventämiseen ja elä-

mishäiriötä sairastavia tai siitä toipuvia

OSALLISTUJIEN MIELESTÄ työpajat aut-

naisia. Työpajoissa painottui parityösken-

toivat katsomaan itseä rakastavammin ja

tely, jossa molemmat olivat vuorollaan

lempeämmin ja edistivät syömishäiriöstä

päästää irti, kun sen tilalle löytää jotakin

sekä kuvaajana että kuvattavana.

toipumista.

muuta.

36 SAIMA

1

2019

mänpiirin laajentamiseen. – Syömishäiriöstä on helpompi


SAIMA

1

2019 37


Kaksoistutkinnon kautta maailmalle

– Koulutukseen liittyvä kansainvälinen yhteistyö tullee tulevaisuudessa lisääntymään nykyisestään, sanoo Riitta Keinänen.

Itä-Suomen yliopiston tarjoamat kaksoistutkinnot antavat todellisen mahdollisuuden kansainvälistymiseen. Tutkinnon lisäksi kielitaito, eri kulttuurien tuntemus ja kontaktit kansainväliseen yritysmaailmaan avaavat uusia, kiinnostavia väyliä työllistymiseen. TEKSTI MARIANNE MUSTONEN KUVA RAIJA TÖRRÖNEN

KAKSOISTUTKINTO ON varmasti todella arvokas niin

historian kansallismuseo, suomalaisista muun muassa Opto-

tutkintona kuin opiskelukokemuksenakin, kansainvälisten

med ja Detection Technology.

asioiden johtaja Riitta Keinänen toteaa. — Organisaatioiden näkökulmasta kaksoistutkinto tarkoittaa varsin syvällistä, lisääntyvää yhteistyötä muussakin

—Opinnäytetöiden aiheet liittyvät myös näihin yrityksiin, ja kaikille opinnäytetöille on ohjaaja Itä-Suomen yliopistosta, Toyohashin teknillisestä yliopistosta ja yrityksestä.

kuin koulutuksessa. Uusimmat Itä-Suomen yliopiston kaksoistutkinto-ohjel-

ENSIMMÄISET KOLME Itä-Suomen yliopiston opiskelijaa

mat löytyvät oikeustieteiden ja vihreän bioteknologian sekä

on jo parhaillaan aloittanut opintonsa kaksoistutkinto-ohjel-

ruokaturvallisuuden aloilta.

massa, ja he siirtyvät kesäkuussa Japaniin toisen lukuvuo-

—Eniten kaksoistutkintoja tehdään tällä hetkellä luonnontieteiden ja metsätieteiden puolella, kertoo opintopalveluiden johtaja Miia Turtiainen.

den opintoihin. —Kaikilla heillä alkaa kesällä harjoittelu japanilaisessa yrityksessä, Olympuksella, NHK:lla ja Hondalla. Japanista tulevat kaksoistutkinto-ohjelman opiskelijat taas tekevät

YKSI KIINNOSTAVIMMISTA uusista koulutuksista on

harjoittelunsa kesällä 2020 suomalaisissa yrityksissä, kertoo

juuri alkanut TUT-UEF -kaksoistutkinto, joka toteutetaan

Hauta-Kasari.

yhteistyössä japanilaisen Toyohashin teknillisen yliopiston

Opintoihin kuuluvat kaikilla myös pakolliset kieli-

kanssa. Koulutusohjelmaan hakevilla täytyy olla kandidaatin

opinnot, suomalaisilla opiskelijoilla japani ja japanilaisilla

tutkinto jo suoritettuna tietojenkäsittelytieteessä tai siihen

englanti.

liittyvällä alalla. — Tämä kaksoistutkinto on hyvin merkittävä avaus Japanin kanssa tehtävässä yhteistyössä. Japanilaisten yritysten mukanaolo tuo kaksoistutkinto-ohjelmaan hyvin työelämärelevantin sisällön, kertoo tietojenkäsittelytieteen laitoksen johtaja, professori Markku Hauta­Kasari. Kaksivuotisen koulutuksen ensimmäinen lukuvuosi vietetään kumppaniyliopistossa, jonka jälkeen on vuorossa harjoittelujakso yrityksessä. Japanilaisista yrityksistä mukana ovat Olympus, Honda, Aisin Cosmos, NHK ja Japanin

Eniten kaksoistutkintoja tehdään tällä hetkellä luonnontieteissä ja metsätieteissä.”


ALUMNI

”Joustava mieli on pärjäämisen paras kaveri” Monenlaiset itsestä riippumattomat sattumat voivat ohjata elämämme kulkua. Pentti Hyttisen mukaan sattumalle voi luoda tarttumapintaa kehittämällä osaamistaan ja taitojaan itselleen tärkeissä asioissa. TEKSTI MARIANNE MUSTONEN KUVA OLLI-PEKKA ORPO

METSÄHALLITUKSEN pääjohtaja Pentti

NUORENA EI kannata liikaa murehtia sitä,

Hyttinen aloitti nuorena metsänhoitajana

mikä minusta tulee isona. Hyttisestäkin

uransa pankkimaailmassa Helsingissä.

piti tulla lääkäri, mutta opiskelupaikka jäi

— Kipinä opintojen jatkamiseen vei kansainväliseen yliopisto- ja tutkimusmaailmaan, Hyttinen muistelee. — Tutkimusaiheiden käytännön-

niukasti saamatta. — Pääsin opiskelemaan energiatekniikkaa Lappeenrannan teknilliseen korkeakouluun. Painavin peruste oli se, että kaksi

läheisyys poiki työtarjouksia erilaisten

lukioajan kaveriani meni myös sinne. Opin-

kehittämistehtävien parissa. Sain olla

not sujuivat mainiosti, mutta yhden luku-

mukana perustamassa Euroopan

vuoden jälkeen päätin hakeutua Joensuu-

metsäinstituuttia ja Päättäjien Metsä-

hun, koska teinirakkauteni opiskeli siellä.

akatemiaa. Niissä karttunut esimies-

—Monitieteinen ja kompakti yli-

kokemus antoi eväitä monenlaisiin

opistomme pystyy ketterästi kokoamaan

johtotehtäviin.

voimansa kärkiteemojen ympärille. EFIn,

Merkittävimpiä käännekohtia Hyttisen uralla ovat olleet Teksasissa opiskeltu maisterin tutkinto ja kolmen vuoden pesti

Luken ja SYKEn läsnäolo kampuksella on ainutlaatuinen kilpailutekijä. Suomi on eurooppalaisittain ja globaa-

Brysselissä EU:n komission metsäasian-

listikin yksi harvoista maista, jotka ovat

tuntijana.

pystyneet jatkuvasti kohentamaan metsien

— Aloitin metsäopinnot Joensuussa 1982, ensimmäisellä vuosikurssilla. Oli hienoa olla mukana rakentamassa

hiilensidontakykyä ja kasvattamaan hiilivarastoja. – Tälle työlle toivon parasta jatkoa.

uutta, ja opettajamme olivat äärimmäi-

Tärkeintä on päästä pian eroon fossiili-

sen motivoituneita. Meillä kaikilla oli

sista raaka-aineista ja energialähteistä.

yhteinen tarve näyttää niille, jotka pitivät

Lisääntyvä, monipuolistuva puun käyttö on

metsäopetuksen aloittamista Joensuussa

Suomelle suuri mahdollisuus.

virheratkaisuna. Se oli opiskelua sata lasissa koko ajan.

”Se oli opiskelua sata lasissa koko ajan.”

—Metsäala on ollut hyvä valinta. Joustava mieli on pärjäämisen paras kaveri.

KUKA Pentti Hyttinen on toiminut Metsähalli­ tuksen pääjohtajana vuodesta 2016 alkaen.

MITÄ Hyttinen valmistui maatalous­ ja metsä­ tieteiden tohtoriksi Joensuun yliopistosta vuonna 1992 pääaineenaan metsäsuunnittelu ja ­eko­ nomia, sekä metsänhoitajaksi vuonna 1986. Hän suoritti myös tutkinnon Master of Agriculture (natural resources development) vuonna 1990.

MISSÄ Hyttinen on toiminut muun muassa metsäkeskuksen johtajana ja maakuntajohtaja­ na Pohjois­Karjalassa. Hän on metsäsuunnitte­ lun ja ­ekonomian dosentti.

SAIMA

1

2019 39


UEF// KAMPUKSET ISMO ALANKO KUNNIATOHTORIKSI KESÄKUUSSA Itä­Suomen yliopiston kesäkuussa järjestettävän tohtoripromootion kunniatohtorit valittiin loppuvuodesta. Kunniatohtoreiksi vihittävien joukossa on muun muassa muu­ sikko Ismo Alanko. Muut tulevat kunniatohtorit ovat etnomusikologi Steven Feld, emerituspiispa Wille Riekkinen, professori Shirley Simon, professori Alain Tremeau, rehtori Hubert Hasenauer, professori Ülo Niinemets, kauppaneuvos Harri Broman, pääjohtaja Erkki Liikanen, apulaisoikeusmies Maija Sakslin, emeritusprofessori Leo Suni ja professori Beverley Skeggs.

Alumniportaali avattiin YLIOPISTON alumnitoiminta kasvaa par-

YLIOPISTON YLEINEN alumnitapahtuma

haillaan monipuoliseksi ja laajemmaksi

järjestetään seuraavan kerran ensi syksynä

toiminnaksi. Tavoitteena on löytää yhtei-

Kuopion kampuksella. Samalla valitaan Vuo-

siä suuntaviivoja alumnien kanssa, jotta

den alumni. Myös eri alojen laitokset ja aine-

koulutusta ja tutkimusta voidaan kehittää

järjestöt järjestävät omaa alumnitoimintaansa.

entistä paremmin tulevaisuuden työelämän tarpeisiin.

Alumnien mentoritoiminta aloitettiin yliopistolla viime vuonna vuoden kestävässä

Viime syksynä avattiin uusi Alumnipor-

Itä-Suomen yliopiston mentorointipilotti-

taali, jossa alumnit voivat liittyä alumniver-

ohjelmassa, josta saatujen kokemusten perus-

kostoon ja päivittää omia tietojaan. Alumni-

teella mentorointimahdollisuuksia kehitetään

portaali on osoitteessa https://alumni.uef.fi.

edelleen.

HELMI JÄRVILUOMAMÄKELÄ VUODEN PROFESSORIKSI Professoriliitto valitsi Vuoden Pro­ fessoriksi 2019 kulttuurintutki­ muksen professori Helmi Järvi­ luoma­Mäkelän Itä­Suomen yliopistosta. Valinta julkistettiin Helsingissä tammikuussa. Vuo­ den Professorin palkintosumma on 20 000 euroa. Järviluoma­Mäkelä on ääni­ ja aistimaisemien, musiikin ja kulttuurin tutkija, jonka tutki­ muksissa näkyy vahvasti tietei­ denvälisyys. Järviluoma­Mäke­ lä tunnetaan edelläkävijänä, joka on 1980­luvun loppupuolelta läh­ tien vakiinnuttanut Suomeen tie­ dettä ja taidetta yhdistävää ääni­ maisematutkimusta. Vuonna 2016 hän sai 1,9 miljoonan euron arvoi­ sen ERC Advanced Grant ­tutkimusmäärärahan, mikä ker­ too kansainvälisesti erittäin kor­ keasta tieteellisestä tasosta.

40 SAIMA

1

2019


JORMA UOTINEN VIERAILI LIIKELABORATORIOSSA Yhteistyö Kuopio Tanssii ja Soi ry:n kanssa kantaa he­ delmää. Festivaalin taiteellisena johtajana toimiva tai­ teilijaprofessori Jorma Uotinen kävi Kuopion kam­ puksella antamassa vinkkejä tanssijan terveyteen

Savonia­ammattikorkeakoulun tanssinopettajaopis­ kelija Camilla Björcklundille. Sovelletun fysiikan lai­ toksen liikelaboratorio on ainutlaatuinen paikka tut­ kia biomekaniikan avulla tanssijoidenkin liikkeitä.

SCIFEST SIIRTYY BOTANIAAN SciFest Joensuu ­tiedefestivaali siirtyy Joensuu Areenalta Botanian tapahtuma­ puutarhaan, ajalle 29.–31.8.2019. Kor­ keatasoista tiedekasvatusta halutaan ke­ hittää monipuolisempaan suuntaan.

OLLI KÄRKKÄINEN Yliopistotutkija

Maailman hienoin koulurakennus RANTAKYLÄN normaalikoulun oppilaat

monimuoto-oppimista. Tässä koulussa

pääsivät aloittamaan kevätlukukautensa

erilaisten oppijoiden on helppo kohdata

aivan uudessa, modernissa rakennukses-

toisensa.

sa. Uusi norssi on Itä-Suomen yliopiston toinen harjoittelukoulu. – Uskallan sanoa, että meillä on täällä

Uusi norssi haluaa olla yhä tiiviimpi osa yliopiston tutkimustoimintaa ja -alustaa. – Koulu tulee olemaan myös tärkeä osa

tällä hetkellä maailman hienoin kouluraken-

Itä-Suomen yliopiston koulutusvientiä. Jo

nus, tiivistää johtava rehtori Mikko Ripatti.

rakennusvaiheessa sitä on käyty ihastele-

Koulu edustaa uusinta teknologiaa ja rakennusalan osaamista. Opiskelu siellä tapahtuu soluissa eikä erillisiä luokkahuoneita ole, vain erilaisia tiloja erilaisia opiskelutilanteita varten. – Uudet tilat ja oppimisympäristöt tukevat uuden opetussuunnitelman mukaista

massa ulkomaita myöten. Myös oppilaat ovat olleet rakennuksesta, sen väreistä ja laitteista innoissaan. – Tämän kevään aikana toiminta täällä tulee jäsentymään konkreettises-

OLLI KÄRKKÄINEN PALKITTIIN ALKOHOLI­ RIIPPUVUUDEN TUTKIMUKSESTA Yliopistotutkija, FaT Olli Kärkkäinen sai kansainvälisen ESBRA­Nordmann­pal­ kinnon alkoholiriippuvuuteen liittyväs­ tä tutkimuksestaan. Väitöskirjassaan hän osoitti hormoni­ ja välittäjäaine­ järjestelmien häiriintyneen alkoholis­ tien aivoissa. Tällä hetkellä hän tutkii alkoholinkäytön vaikutuksia aineenvaih­ duntatuotteiden profiileihin. Niiden pe­ rusteella voitaisiin mahdollisesti tun­ nistaa esimerkiksi raskaudenaikainen alkoholinkäyttö.

ti, ja pääsemme tekemään paljon uusia avauksia.

UUSI AINEJÄRJESTÖ SKRIPTI PERUSTETTIIN JOENSUUSSA Tietojenkäsittelytieteen opiskelijat sai­ vat oman ainejärjestönsä Joensuuhun, kun Skripti ry aloitti toimintansa marras­ kuussa. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Paavo Koivistoinen. Kuopiossa toimintaansa jatkaa edelleen ainejärjes­ tö Serveri.

SAIMA

1

2019 41


PUHEEN­ VUORO

Kannattaako koulujen tieto­ ja viestintäteknologian opetuskäyttöön investoida?

H

uoli Suomen glo-

perusteella sitä, mitä näkökohtia nii-

baalista kilpailu-

den tulokset tuovat esille.

kyvystä painaa

Higginsin analyysin mukaan

myös koululaitos-

perustelujen digitaaliteknologian

ta. Vuoden 2015

käyttöön täytyy olla selkeät ja sen

PISA-tutkimus

osuus oppimisessa tulisi yksilöidä.

osoitti, että peruskoulun oppimis-

Teknologian pitäisi tukea nykyistä

tulokset ovat heikentyneet. Ratkaisua

tehokkaampaa yhteistoiminnallisuut-

niiden parantamiseksi on haettu tieto-

ta, vuorovaikutusta sekä palautteen

ja viestintätekniikasta. Tavoitteena

saamista oppimisessa. Opettajia ja

on ollut, että teknologian tukemana

oppilaita olisi tuettava digitekniikan

olemassa olevilla resursseilla voitaisiin

käytön kehittämisessä. Lisäksi tulisi

tuottaa yhä laadukkaampaa oppimista.

selvittää, mitä oppilaat ja opettajat

Viime aikojen koulutuspolitiikan

lakkaavat tekemästä, kun digitekniikka

keskeisiä puheenaiheita onkin ollut

tuodaan osaksi opetusta. Teknologiaa

tieto- ja viestintäteknologian lisään-

ei tuoda tyhjiöön. Onkin tärkeää tun-

tyvä käyttö kouluissa ja opetuksessa.

nistaa tarkasti, mitä se korvaa ja mitä

Onko siihen järkevää investoida?

lisäarvoa se tuo oppimiseen.

Digitalisaation yleisen kehityksen

On tärkeää tunnistaa tarkasti, mitä lisäarvoa teknologia tuo oppimiseen.”

Tutkimuksen valossa voidaan

näkökulmasta tämä on ymmärrettävää.

sanoa, että pelkästään tietokoneiden

KUKA Johtava rehtori, KT Mikko Ripatti

Yli puolet bruttokansantuotteestam-

hankinta kouluihin ei riitä, sillä se

me on ensi vuosikymmenen alussa

ei yksin auta parantamaan oppimis-

MITÄ Ripatti on ollut kehittämässä digiajan koulua

digimuodossa. Kannattaako tieto- ja

tuloksia. Keskeistä on, kuinka koulut

viestintäteknologiaan resursoiminen

onnistuvat hyödyntämään ja sovelta-

kuitenkaan oppimistulosten kannalta?

maan uutta teknologiaa opetuksessaan

Aihetta on tutkittu maailmalla

ja ottamaan sen luontevaksi osaksi

paljon ja Suomessakin enenevässä

toimintaansa. Keskeistä on pedagogiik-

määrin. Yksi merkittävimmistä alan

ka, ei teknologia. Nopea teknologian

tutkimuksista on professori Steven

kehitys tekee opetuskäytön kehittämi-

Higginsin tutkimusryhmän Durhamin

sestä kuitenkin vaikeaa.

yliopistossa tekemä laaja kvantitatiivi-

siltä, että investoiminen koulujen tieto-

lyysi digitaalisen teknologian vaiku-

ja viestintäteknologian kehittämiseen

tuksesta oppimiseen. Yhteenvedossa

kannattaa, mutta vain tietyin ehdoin.

tarkasteltiin useiden eri tutkimusten

Työtä kannattaa jatkaa!

1

2019

MISSÄ Ripatti työskentelee Itä­Suomen harjoittelukoulun johtavana rehtorina Joensuun kampuksella.

Tutkimuksen valossa näyttää siis

seen aineistoon perustuva meta-ana-

42 SAIMA

Future Classroom 2020 ja Koulu 2025 ­hankkeissa. Hän on väitellyt kasvatustieteen tohtoriksi Arvid Järnefeltin kasvatusajattelusta.

SEURAA KOLUMNISTEJA PUHEENVUOROJA-BLOGISSA blogs.uef.fi/puheenvuoroja


UEF// tapahtuu

TIEDEKAHVILOISSA KESKUSTELLAAN MINNA CANTHIN HENGESSÄ Kaikille avoimissa Café Smart -tiedekahviloissa

jälkeen. Joensuussa yhteisen kahvipöydän ääreen

keskustellaan maaliskuussa Minna Canthin hengessä.

kokoonnutaan Minna Canthin innoittamana 19.3.

Lauantaina 16.3. klo 14.30 kahvitellaan Kuopion

Seuraa tarjontaamme osoitteessa www.uef.fi/web/

kaupunginteatterilla Minna & Maria -näytelmän

cafesmart

HEALTH19­ SEMINAARI 4.4.

SEMINAAREJA TERVEYSAIHEISTA KUOPIOSSA

Itä-Suomen yliopisto järjestää Tahko Ski Lift Pitch -tapahtuman yhteydessä Health19-seminaarin, jonka teemana ovat terveysteknologiat ja hyvinvointi. Puhu-

Kuopion kampuksella on kaikille avoimia, terveys-

jina on kansainvälisiä kaupallistamisen ja yritysmaa-

tieteiden tiedekunnan järjestämiä englanninkielisiä

ilman huippuasiantuntijoita. Seminaari järjestetään

seminaareja torstaisin klo 15–16 Medistudian audito-

4.4. Kuopion Tahkolla. Tilaisuuteen on vapaa pääsy

riossa MS300. Puhujina on sekä yliopiston omia että

ilmoittautuneille. Ilmoittautua voi osoitteessa

vierailevia tutkijoita. Lopputalven ja kevään seminaarit

https://www.tahkoslp.com/

järjestetään 28.2., 28.3., 4.4., 25.4. ja 23.5.

LISÄÄ UEF­TAPAHTUMIA VERKKOSIVUJEN TAPAHTUMAKALENTERISTA uef.fi/ajassa/tapahtumat

SAIMA

1 3

2019 43


@UniEastFinland

UEF

@uniuef

uefvideot

Profile for University of Eastern Finland

Saima 1/2019  

Saima 1/2019  

Profile for uniuef