Page 1

ammatissa

www.ammatissapro.fi 5

2015

MIKÄ MUKA PÄTKÄTYÖSSÄ MÄTTÄÄ? s. 8

Ylitöistä korotusta

500 % s. 20

Huimaa – koska hoitoon? s. 16

Ottaako vai eikö ottaa irtisanomispaketti s. 14

Assistentti arkistoi harkiten s. 12

SUHTEIDEN RAKENTAJA

Is än m nö e i s. ssi tsij 28 in ät

Kaisa Savolainen


ä n i i “S pari ” oli ttujaa muu

Turvaa henkesi - 30 % Kaupan päälle kampanjaetu

Elämässä riittää muuttujia, joita ei aina voi itse kontrolloida. Voit kuitenkin huolehtia perheestäsi ja itsestäsi kunnollisella vakuutusturvalla. Turvaa henkesi – ota itsellesi henkivakuutus niin saat koko perheellesi sairauskulu-, tapaturma- ja matkavakuutukset -30 % alennuksella ensimmäisen vuoden vakuutusmaksuista. Etua ei saa verkkokaupasta. Vain ammattiliiton jäsenille. Voimassa 1.9.–31.12.2015. Henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö.

laista elokuvaa.

Turva tukee suoma

2

Tule käymään, soita tai jätä yhteydenottopyyntö netissä Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva

01019 5110

www.turva.fi


sä Yhdes i, p vahvem a t arjes i p parem

Isännöitsijät hyötyisivät työehtosopimuksesta, Elina Lehtinen sanoo.

Mari Korsu kehittää meikkejä vuoden etuajassa.

24

Tukipaketin ansiosta ei joudu ihan tyhjän päälle, Eva-Marie Penttilä sanoo.

26

28 Mikki Kauste

20 Lyhyt työpäivä lisää tehokkuutta

5 Hyvää työpäivää

Kuormitus sekä huono johtaminen laskevat sitä.

4 Mikä minusta tuli isona?

30 Hymyä ja hyönteismyrkkyä

Balilla kiinteistönhuolto on vähän erilaista kuin Suomessa. 33 Mokasin!

6 Kuulolla

23 Työpaikan huoneentaulu

8 Kahden kerroksen väkeä

Ohjeet yhdenvertaisuussuunnitelman tekoon

Pätkätyön tekijät ovat alempaa kastia. 12 Jäsen diggaa

33 Noora Mattilan kolumni

Nettikauppa kyykytti 34 Jobb i Skandinavien lockar

24 Prolainen ammatti + video

36 Ta kompisen me´ till förbundet!

Meikit työn puolesta 37 Tapahtumakalenteri

13 Työperäinen ongelma

14 Millainen palkkaneuvottelija olisit?

Miten sopisit vuosilomastasi?

25 Hyvät ideat ja innovaatiot

40 Aitiopaikka velvoittaa

Suuret linjat selviksi 26 Tukipaketti – ansa vai lahja?

41 Pro lähellä sinua

Sata jäsentä per päivä

Karuselli pyörii

Mitä pitää ottaa huomioon, jos työnantaja tarjoaa pakettia?

17 Lounasmaistaja

28 Isännöitsijä saa työtä

43 Pieni tarina

18 Luottopakki

29 Sisäpiiri paljastaa

44 Paikanna Pirkon poika

16 Terveystarkastus

42 Työttömyyskassa tiedottaa

proliitto.fi

Tehokas assari tuhoaa arkistot

Ammatissa Pro 5/2015 Levikki 120 000 Julkaisija Ammattiliitto Pro Selkämerenkuja 1 A, PL 183, 00181 Helsinki (09) 172 731 www.proliitto.fi Vastaava päätoimittaja Jaana Aaltonen viestintäjohtaja jaana.aaltonen@proliitto.fi (09) 1727 3246 050 336 6286 Päätoimittaja Katja Palhus katja.palhus@proliitto.fi (09) 1727 3278 040 564 0767 Tuottaja Tiina Pelkonen tiina.pelkonen@ unionimedia.fi 040 535 2034 Ulkoasu Tomi Westerholm Toimitus Unionimedia Oy Mikonkatu 19 B 00100 Helsinki pro@unionimedia.fi Painopaikka Forssa Print Ympäristösertifikaatti SFS-EN ISO14001 ISSN 1799-5353 5.vuosikerta Ilmoitusmyynti Julkaisu Bookers Oy (09) 773 821 Kia Kangas (09) 7738 2221 Kaupallinen ilmoitusaineisto osoitteeseen ilmoitus@unionimedia.fi Jäsenten osoitteenmuutokset Muutos Väestörekisterikeskukseen riittää. Jos olet samalla tehnyt osoitteenluovutuskiellon, ilmoita muutokset: www.proplus.fi -> omat tiedot jasenasiat@proliitto.fi (09) 1727 3440 Maksulliset lehtitilaukset ja muiden kuin jäsenten osoitteenmuutokset toimisto@unionimedia.fi Vuosikertatilaus 49 euroa/2015 Kannen kuva Markus Sommers Ammatissa Pro6/2015 Aineisto 18. marraskuuta Ilmestyy 9. joulukuuta

46 Jäsenedut

Etu, joka jää päähän

3


l Mikä minusta tuli isona Milka Alanen

Julkisuuden henkilöt kertovat, tuliko urahaaveista totta. Haastateltavana Mikki Kauste. Mikä oli haaveammattisi lapsena? Ei minulla tainnut olla haaveammattia. En halunnut lakaisukoneen kuljettajaksi enkä talonmieheksi.

Mikä sinusta tuli? Opiskelin klassista pianonsoittoa Itä-Helsingin Musiikkiopistossa. Musiikki oli aina harrastus, ja yhtäkkiä se oli työ. Koska halusin tehdä sen hyvin, muut toimet jäivät vähiin.

Mikä oli lempiaineesi koulussa? Musiikki, se oli vaivatonta. Myös liikunnasta olen aina pitänyt. Olen pelannut futista ja kilpatennistä. Lukeminen oli tylsää, vaikka olin hyvä koulussa. Kirjallisuutta aloin lukea vasta opintojen loppuvaiheessa, kun ei enää pitänyt kahlata läpi opintomateriaaleja.

Mitä opiskelit ja missä? Kävin Helsingin Kulosaaressa ala-asteen, yläasteen ja lukion. Olisin voinut pyrkiä Sibelius-lukioon ja myöhemmin Pop-JazzKonservatorioon, mutta kukaan kaverini ei olisi lähtenyt mukaan. En halunnut hypätä tuntemattomaan. Olin aika arka. Armeijan jälkeen piti keksiä tekemistä. Yliopistomaailma ei kiehtonut, enkä pitänyt musiikkia realistisena ammatinvalintana. Ravintolakoulu Perhossa sain kipinän hotelli- ja ravintolaliiketoimintaan. Jatkoin Haaga-Instituuttiin ja valmistuin restonomiksi. Työskentelin muun muassa Katajanokan kasinolla, ravintola Amigossa sekä Teatteri avointen ovien ravintolassa.

Mika-Antti ”Mikki” Kauste l Syntyi vuonna 1971 Kouvolassa.

Mistä opista on ollut hyötyä?

l Muutti perheineen Helsinkiin vuonna 1978.

Ehdottomasti juomatavaraopista. Se on ihan oikea oppiaine ravintola-alalla! Kiinnostuin viineistä ja kävin alan kursseja. Työskentelin myös ranskalaisilla viinitiloilla.

l Perusti popyhtye Egotripin vuonna 1993 Zachris Stiern-

Mistä ei? Kaikesta on hyötyä. Sain koulusta yleissivistystä ja tietynlaisen kiinnostuksen tietoon. Yritän olla ajan tasalla ja tietää, mitä maailmassa tapahtuu.

creutzin, Niklas Variston, Aakku Cederbergin ja Osku Laukkasen kanssa. Yhtyeeltä ilmestynyt 11 albumia ja kymmeniä singlejä. l Säveltänyt ja sanoittanut useita Egotripin kappaleita ja muita lauluja. l Julkaisi soololevyn Lintumies vuonna 2013. l Asuu Espoossa, kolmen pojan isä.

Onko terveys sinulle tärkeä? RollerMouse tietokonehiiren avulla helpotat vartaloon kohdistuvia paineita, kiputiloja ja saat parannettua työasentoasi. Työterveysalan ammattilaiset suosittelevat RollerMousen käyttöä. Säästää sairauskuluissa 350€/päivä.

Maahantuonti: Avaintieto Oy / Kysy lähin jälleenmyyjä


HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ l

Mikään ei muutu, jos ei joku suutu Yhdessä vahvempi – arjesta parempi

Epäusko on tämän syksyn juttu. Uutisia lukiessani olen yhtäkkiä kadottanut maan ja ajan – missä nyt ollaan, onko tuo ehdotus totta vai huono vitsi? Onko yhtään mietitty, mihin tämä johtaa? Suomen hallitus ehdotti syyskuussa vuosiloman lyhentämistä, kahdesta arkipyhästä luopumista, palkatonta ensimmäistä sairauspäivää ja lomarahan leikkaamista. Kyllä, enemmistö Pron jäsenistä on samaa mieltä: jotain tarttis tehrä. Hallituksen ehdotusten epäreiluus kuitenkin puistatti. Erikoisinta ehdotuksessa oli valkovenäläinen tyyli toteuttaa toimet pakkolaeilla. Ammattiliitot järjestivät mielenilmaisun Helsingissä ja työpaikat seisahtuivat. Rautatientorilla oli monta, jotka osallistuivat palkansaajakeskusjärjestöjen yhteiseen mielenosoitukseen elämänsä ensimmäistä kertaa, sillä edellisestä vastaavasta on kulunut 24 vuotta. Nyt ehdotukset ovat vaihtuneet. Kahvipöytäkeskusteluissa ehdittiin jo iloita, että ammattiyhdistyksen keksimää lomarahaa aletaan maksaa tasapuolisesti kaikille, kunnes yrittäjäjärjestö tyrmäsi idean liian kalliina. Uusien käänteiden perässä on ollut vaikea pysyä. Syksyssä on ollut hyvääkin, sillä harvoin yhteiskunnallinen keskustelu on ollut yhtä suosittua kuin nyt. Kampaajalla todettiin, että A-studiokin on muuttunut jännitysnäytelmäksi, jota ei enää uskalla katsoa ilman verenpainelääkitystä. Syksy on myös muistuttanut, että työpaikan itsestäänselvyydet ja edut on joku jossain sopinut. Mikään ei ole itsestään selvää, vaan jonkun on pidettävä sovitusta kiinni. Palkansaajien keskusjärjestöt STTK, SAK ja Akava sekä työnantajien keskusliitto EK jatkavat neuvotteluja seuraavasta palkkaratkaisusta ja muista vaihtoehdoista. Keskustelua seuratessasi voit tarjota Ammattiliitto Pron jäsenyyttä kaverille kans. Suosittelijana saat neljänkympin lahjakortin jompaankumpaan suurista päivittäistavaraketjuista. Täällä liitossa on töissä se joku, joka puolustaa kohtuutta kaverisikin puolesta.

Käyntiosoite Selkämerenkuja 1 A Postiosoite PL 183, 00181 Helsinki Puhelin (09) 172 731, ma–pe klo 8.30–16 Faksi (09) 1727 3330 www.proliitto.fi Sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@proliitto.fi Työsuhdeneuvonta (09) 1727 3442 ma,ke-pe klo 8.30–16 ti klo 8.30–18 Jäsenyysasiat ja jäsenedut (09) 1727 3440 ma–pe klo 9–15, jasenasiat@proliitto.fi www.proplus.fi Edunvalvonnan johtajat Finanssisektorin johtaja Antti Hakala (09) 1727 3765 Ict- ja viestintäsektorin johtaja Anssi Vuorio (09) 1727 3583 Palvelusektorin johtaja Else-Mai Kirvesniemi (09) 1727 3565 Teollisuussektorin johtaja Markku Palokangas (09) 1727 3267 Johtaja Tarja Munukka (09) 1727 3776 Edunvalvonnan tuki Talous- ja hallintojohtaja Jani Salenius (09) 1727 3567

Faksi (09) 1727 3335 Sähköposti: kassa@proliitto.fi

Kuva Markus Sommers

Puhelin (09) 1727 3444 ma–pe klo 9–15

Katja Palhus Päätoimittaja

Isännöitsijöillä riittää mielenkiintoista duunia sivulla 28. Irtisanomispaketti voi tuntua lahjalta, mutta sisältää usein muutakin. Teliasoneran luotto neuvoo sivulla 26, mihin kiinnittää huomiota. Kampanjasta lisätietoa www.proliitto.fi/kaverikans

www.prokassa.fi

5


KUULOLLA l Koonnut Katja Palhus Onko tässä Pron vanhin yhdistys?

Naisten palkat on nyt maksettu Miehet saavat palkkaa koko vuoden, mutta naisten palkanmaksu tältä vuodelta päättyy 30. lokakuuta. Miesten ja naisten palkkojen ero on keskimäärin noin 7 600 euroa vuodessa. Suomessa naisten palkka on keskimäärin 83,1 prosenttia miesten palkasta, kertoo Tilastokeskus. Palkkatasa-arvo etenee, kun työpaikalla edistetään esimerkiksi tasa-arvoista henkilöstöpolitiikkaa, uralla etenemistä ja tasa-arvoista perhevapaiden jakautumista. Työpaikan yleiseen ilmapiiriin me kaikki voimme vaikuttaa. Pro jakaa 80-prosenttisesti täytettyjä kahvikupillisia pe 30.10. aamulla Helsingin Ruoholahden metroasemalla. Naisjärjestöjen keskusliitto tempaisee Kolmen sepän patsaalla samana päivänä kello 8 jälkeen ja jakaa palkkaeroihin liittyvää materiaalia.

Helsingin faktoriklubi täytti lokakuussa 110 vuotta. Onnea! Synttärijuhlat juhlittiin samassa paikassa, missä yhdistys alkuaikoina kokoontui eli Helsingin Rautatientorin varrella Fennia-ravintolassa. Nykyään Helsingin Casinona tunnetun ravintolan juhlien teema oli nykyaikaa, Club for Fiven tahdittama James Bond -ilta. – Jos joku väittää yhdistystään vanhemmaksi, dokumentit pöytään vaan, haastaa yhdistyksen varapuheenjohtaja Tuomo Hekkala. Juttu faktoreista ja juhlista löytyy osoitteesta www.proliitto.fi hakusanalla Helsingin faktoriklubi.

Nina Tuomainen

Syksyn uutisen pudotti Sandvik On todella harvinaista, että tuuli kääntyy sen jälkeen kun tehtaan lopettamispäätös on tehty. Ruotsalainen metalli- ja kaivosalan teollisuuskonserni Sandvik perui kuitenkin syyskuussa tehtaan lopettamisen ja 450 henkilön irtisanomiset Turusta. – Pitkästä aikaa porukka naureskelee, kertoi toimihenkilöiden luottamusmies Jyrki Manninen, kun tieto julkistettiin. Sandvik työllisti Suomessa vuoden 2014 lopussa 1 700 henkilöä.

Vuorotteluvapaalle 20 vuoden jälkeen Vuorotteluvapaan ehdot tiukkenevat vuoden 2016 alusta alkaen. Vuorotteluvapaan enimmäiskesto lyhenee 180 päivään ja työhistoriavaatimusta nostetaan 20 vuoteen. Jatkossa vuorottelukorvauksen taso on kaikilla 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta.

Jorma Malinen vaatii järkeä ja sopua.

Ukkosta ja myrskyä Järki käteen ja sopimuspöytään. Heti! Nämä terveiset Pron puheenjohtaja Jorma Malinen lähetti palkansaajien Stop-mielenosoituksesta Helsingin Rautatientorilta 18. syyskuuta. Torille kokoontuneet noin 30 000 eri liittojen jäsentä lupasivat hallitukselle ukkosta ja myrskyä, jos hallituksen esittämistä heikennyksistä ei päästä sopuun ja pakkolakeja poisteta. Lue lisää www.proliitto.fi, hakusana on stop.

LUE LISÄÄ WWW.PROLIITTO.FI 6

luutiset joka arkipäivä lviikoittain vaihtuva kolumnisti lpikakysely


tu Tutkit juttu

Päivä kuukaudessa kipeänä Yksityisellä sektorilla työskentelevä toimihenkilö, asiantuntija ja esimies sairastavat keskimäärin noin päivän kuukaudessa. Hallituksen esittämä ensimmäisen sairauspäivän karenssi vaikuttaa enemmän naisiin, koska naisilla on miehiä enemmän sairauspoissaoloja. Prolaiset toimihenkilöt, asiantuntijat ja esimiehet sairastivat keskimäärin 11,5 päivää vuodessa toukokuun 2014 ja 2015 välisenä aikana. Sairastaminen kasautuu pienelle ryhmälle, sillä puolet jäsenistä sairastaa enintään 5 päivää vuodessa. Sairaana töissä käytiin noin 3,5 päivänä vuodessa. Puolet toimihenkilöistä pysyi sairastuttuaan aina kotona. Pron tutkimuksen mukaan prolaiset miehet olivat 6,5 päivää poissa töistä sai-

rauden takia. Miehet tekivät sairaana töitä 2,2 päivää. Naiset sairastivat 8,9 työpäivää ja kävivät miehiä useammin sairaana töissä, eli 3,8 päivää vuodessa. Koska työssä käydään myös sairaana, työnantajalta jää tilastoimatta lähes joka kolmas sairauspäivä. Sairastamisalttius on korkeimmillaan noin 45 vuoden iässä. Esimiesten sairausalttius on hieman assistentti- ja asiantuntijatehtävissä olevia suurempaa. Toimialoista kuljetus- ja logisitiikka-alalla sekä ict-alalla on suurin sairastamisriski. Pro on tilastoinut yksityssektorin toimihenkilöiden sairauspoissaoloja vuodesta 2009 alkaen Pron työmarkkinatutkimuksissa (TMT), joihin on vastannut vuosittain yli 10 000 toimihenkilöä.

Prolaiset sairastavat vuodessa keskimäärin

11,5 päivää

Puolet sairastaa vuodessa enintään

5

päivää Sairaana töissä keskimäärin

3,5

Oikaisu Toisin kuin Pro-lehti kertoi syyskuun alussa, teleoperaattori DNA kokeilee uusia työajan joustomahdollisuuksia asiakaspalvelussa. Palaute on ollut positiivista. Työaikakokeilussa 7,5 tunnin työpäivä tasoittuu 37,5 tunnin työviikoiksi 12 viikon tasoitusajalla. – Asiakaspalvelussa sairauslomat ovat

Puolet sairaana alle 5 päivää

lähes puolittuneet kevään huippulukemista, kertoo neuvotteleva luottamusmies ja palveluasiantuntija Satu Korpi DNA:lta. DNA ja DNA Welho työllistävät noin 1 800 henkilöä, joista noin 1 300 on toimihenkilöitä. Asiakaspalvelussa työskentelee heistä kolmannes eli noin 450 henkilöä.

päivänä Puolet toimihenkilöistä pysyi sairastuttuaan aina kotona. Pron työmarkkinatutkimus 2015, 10 000 vastaajaa

7


8


Kahden kerroksen väkeä Epävarmuus tulevasta kalvaa ankarasti niitä, joiden työsuhde on jatkuvasti katkolla. Emilia (nimi muutettu) työskentelee Elisalla vuokratyössä. Hänen työjaksonsa Elisan puhelinpalvelussa alkoivat Staffpointin kautta viitisen vuotta sitten. Monta vakinaistamiskierrosta on mennyt, mutta omalle kohdalle ruletin pyörä ei ole pysähtynyt. – Tuntuu, että on täysin sattumanvaraista, kun yksi vakinaistetaan ja toinen ei. Perustelut sille, miksi joku saa paikan, ovat olleet epämääräisiä, Emilia sanoo. Emilian sopimuspätkät Elisalla ovat lyhentyneet vuodesta puoleen vuoteen ja nyt enää muutamien kuukausien pituisiksi. – Aiemmin vuokratyöläiset saivat hakea töitä sisäisen haun kautta. Nyt käytäntö on muuttunut, ja etenemismahdollisuudet talon sisällä huonontuneet. Yli 80 000 palkansaajaa työskentelee nollatuntisopimuksella. Itsensä työllistäjien määrä kasvaa, vuokratyöntekijät tekevät töitä kymmenillä erilaisilla sopimuksilla ja määräaikaisuuksia ketjutetaan vastoin lakia. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama

epätyypillisten työsuhteiden vaikutuksia pohtinut työryhmä sai pari vuotta sitten työnsä valmiiksi. Sen esitykset osa-aikaja vuokratyöntekijöiden aseman parantamiseksi ovat hukkuneet hallinnon viidakkoon. – Nämä asiat piti saada hallitusohjelmaan, mutta ainakaan tämän hallituksen aikana ne eivät etene, lakimies Heli Ahokas STTK:sta sanoo. Hän oli mukana työryhmässä ja on vaikuttanut pitkään epätyypillisten työsuhteiden suitsemiseen lainsäädäntöteitse Suomessa ja maailmalla.

Ei ”ulkopuolisia” mukaan Jenna (nimi muutettu) on ollut pari vuotta Elisan asiakaspalvelukeskuksessa kahden eri vuokratyöyrityksen kautta. Ensin työsuhde oli toistaiseksi voimassaoleva, kilpailutuksen jälkeen määräaikainen uuden yrityksen eli StudentWorksin kautta. – Työ on mukavaa ja työnteossa olemme tasa-arvoisia elisalaisten kanssa. Asemamme kuitenkin horjuu. Kaikki työskentelevät nollasopimuksilla ilman vii9


koittaisia tuntitakeita, Jenna kertoo. Vaikka ihmiset tekevät samaa työtä, poikkeavat työsopimukset huimasti vakituisten vastaavista. Työajat, palkat ja työterveyshuolto ovat huonommat kuin elisalaisilla. Etätyöhön liittyviä välineitä saati kännykkä- ja laajakaistaliittymiä työsuhdehintaan ei ole luvassa. Vuokratyöyritys voi myös kyseenalaistaa sairaslomien syyn vastoin työterveyslääkärin selvitystä. Työpaikkaruokalassa vuokratyöläiset eivät saa ruokaetuja kuten talon oma väki. Henkilökuntatapahtumista mainitaan usein, etteivät ne koske ”ulkopuolisia”.

Hidas lainsäädäntö Keskustelu työmuotojen moninaistumisesta tuotti lakiin vuonna 2001 ensimmäistä kertaa kirjauksen käyttäjäyrityksen vastuista. – Laissa puututtiin työnantajayrityksen ja työn teettäjäyrityksen velvollisuuksiin minimitasolla, Heli Ahokas sanoo. Muutoksia lakiin ei sen jälkeen ole tullut, vaikka työelämä on muuttunut. Lainsäädäntö koskee ensisijaisesti jatkuvia tai yli kuukauden määräaikaisia työsuhteita. Laissa määritellään muun muassa työaika, työn tekopaikka, työtehtävät, sovellettava työehtosopimus sekä palkan maksuperusteet. Ahokkaan mukaan näitä oikeuksia ei aina voi soveltaa epätyypillisiin työsuhteisiin. – Nykyisen sosiaaliturvajärjestelmämme rakenne luotiin teollisen ajan yhteiskunnassa, jossa työskenneltiin kokoaikaisesti ja pysyvissä työsuhteissa. Ahokkaan mukaan uusia ongelmia on noussut esiin sitä mukaa kun entisiä on korjattu. – Esimerkiksi vuokratyö alkoi lisääntyä, kun määräaikaisuuksien torppaamisessa päästiin lainsäädännöllisesti kohtuulliselle tasolle. Itsensä työllistäjien joukossa on ihmisiä, joiden työnteko täyttää lain kannalta työsuhteen tuntomerkit: heillä on työnjohto, ja he työskentelevät työnantajan tarjoamissa tiloissa yhdelle työnantajalle. – Lain pitäisi olla tiukempi. Uusia rajanveto-ongelmia työntekijöiden ja yrittäjien väliin ei halua kukaan. Ongelmalliseksi tilanteen tekee, että työsuhteiden muodot voivat vaihdella nopeasti. 10

Nollatyö kuriin Nollatuntisopimuksella työskentelevät ovat velvoitettuja olemaan työnantajan käytettävissä esimerkiksi 0–40 tuntia viikossa. Työnantajalla ei ole minimivelvoitteita työn tarjoamisessa. Tilastokeskuksen mukaan nollatuntisopimuksilla työskenteli vuonna 2014 keskimäärin 83 000 työntekijää eli neljä prosenttia työvoimasta. Tämä tieto vauhditti Operaatio vakiduuni-kansanliikkeen vuoden alussa käynnistämää nimienkeruuta joka tähtää nollatuntisopimusten kieltoon. Allekirjoittajia kertyi heinäkuun puoliväliin mennessä yli 62 000, jolloin nimienkeruu lopetettiin ja aloite vietiin viranomaiskäsittelyyn. Se etenee syystalven aikana eduskuntaan.


Pätkätyöstä toimeentulo Pro tavoitteet rikkonaisissa työsuhteissa toimivien aseman parantamiseksi on pilkottu seitsemään toimenpiteeseen: l Nollatuntisopimuksia rajoitetaan. l Osa-aikatyötä tekeville viikoittaiset

vähimmäistuntimäärät. l Kehitetään muutosturvaa. l Säilytetään työttömyysturvan taso. l Vähennetään ulkopuolisen työvoiman

käyttöä ja määräaikaisten työsuhteiden määrää. l Katkaistaan pakkoyrittäjyyskehitys. l Kehitetään aktiivisia työllistämistoimia.

Pykäläviidakon siimeksessä Sairastaminen ja työttömyys pudottavat epätyypillisessä työsuhteessa olevan helposti turvaverkkojen ulkopuolelle. Ongelmia voi syntyä myös verotuksessa. Verottajan tulkinta työsuhteen laadusta määrittelee, kuka vastaa työnantajamaksuista, ennakkoperinnästä ja lopullisista verojen maksuista. – Pahimmillaan veroseuraamukset ilmenevät vasta lopullisen verotuksen valmistuessa, Heli Ahokas sanoo. Epätyypillisen työsuhteen työntekijäaseman, sosiaaliturvan ja verotuksen koukeroiden hallinta on vaikeaa, koska eri oikeudenalojen tulkinnat eroavat toisistaan. Työntekijöiden tietämättömyyttä myös käytetään hyväksi. Esimerkiksi itsensä työllistäjiä on entistä enemmän yhä uusilla toimialoilla. – Näin työpaikkailmoituksen, jossa haettiin varastomiestä toimeksiantosuhteeseen. Lapissa taas tarjoilijat vuokrasivat ravintolalta pöytiä. Jos tärkeintä on saada töitä, harva ymmärtää kysyä, mikä on toimeksiantosuhde, Ahokas päivittelee.

Vuokratyö korostuu Jennan ja Emilian mukaan Elisan lähiesimiehet kohtelevat vuokratyöntekijöi-

Luottamusmiestä olisi tarvittu, kun vuokrafirma vaihtui ja työntekijöitä siirtyi yrityksestä toiseen.

tä hyvin. Sen sijaan vuokratyöyritysten kanssa on ongelmia palkkojen, tuntilaskelmien ja lisien kanssa. – Voimme olla yhteydessä Elisan luottamusmieheen, mutta ei hänkään juuri pysty auttamaan. Omaa luottamusmiestä vuokrafirmassa ei ole, joten olemme ongelmiemme kanssa yksin, Jenna sanoo. Luottamusmiestä olisi tarvittu, kun vuokrafirma vaihtui ja suuri osa työntekijöitä siirtyi yrityksestä toiseen. – Meille oli epäselvää, miten työt jatkuvat, putoaako palkka ja palavatko lomat. Jonkin verran saimme apua liitosta, Jenna muistelee. Pro tekee vuokratyöntekijöiden asemaa näkyväksi. Kehittämispäällikkö Annemarje Salonen on ollut laatimassa verkossa jaettavaa Vuokratyöläisen opasta ja luottamusmiehille suunnattua koulutuspakettia vuokratyöntekijöiden aseman huomioimiseksi. Vuokratyöntekijöillä on oikeus valita luottamusmies yrityksissä, joiden palkkalistoilla he toimivat. Toisaalta myös käyttäjäyrityksen luottamusmiehellä on oikeus puuttua vuokratyöntekijöiden asemaan. – Mutta jos luottamusmiehillä on kädet täynnä omiensa asioita, voivat vuok-

ratyöntekijöiden asiat jäädä sivuun, Salonen sanoo. Vuokraväki sivuutetaan myös koulutuksessa, työterveyshuollossa ja tuotantopalkkioissa, mikä kiristää työilmapiiriä. Nuoret ovat heikoimmassa asemassa. – Nuoret vuokratyöläiset perehdytetään usein heikosti. Jos työt siksi eivät suju, työ loppuu, ja nuori saa työelämästä huonon kuvan, Salonen sanoo. Ammattiliittoja moititaan usein aiheellisestikin siitä, että ne ovat keskittyneet kokoaikaisten ja vakituisessa työsuhteessa olevien etujen turvaamiseen. Salosen mukaan Prossa on havahduttu jo aiemmin määräaikaisten ja vuokratyöntekijöiden ja nyt myös itsensä työllistävien tilanteeseen. – Meidän on uskallettava mennä perinteisen palkkatyön toiselle puolelle. Itsensä työllistävät ovat ensi vuonna yksi kohderyhmistä. Selvitämme, miten me parhaiten palvelisimme heitä, Salonen sanoo. l

Jukka Nortio Kuvitus Linda Bondestam

11


HYVÄ KYSYMYS l

Jäsen dig gaa

Pitääkö minun irtisanoa itseni?

Minut irtisanottiin tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. En juuri muista irtisanomistilanteesta muuta kuin sanat “Sinut on irtisanottu.” Allekirjoitin saamani irtisanomisilmoituksen päästäkseni pois. Myöhemmin luin paperin sisällön. Siinä sanotaan, että minun pitää irtisanoa itseni, jos työllistyn irtisanomisaikana. Muuten minulla olisi 6 kk irtisanomisaika, mutta siinä tapauksessa 2 kk. Voidaan myös neuvotella lyhyemmästä irtisanomisajasta. Allekirjoitan tällä viikolla työsopimuksen uudessa työpaikassa. Pitääkö minun päättää irtisanomisaikani entisessä työpaikassani kesken uuden työsopimukseni vuoksi, koska olen allekirjoittanut sen irtisanomispaperin? Onko edellisen työnantajan tarpeen tietää, että olen työllistynyt muualle? Pron lakiosasto vastaa: Työnantajan irtisanoessa yli 12 vuotta palveluksessaan keskeytyksettä olleen työntekijän, on työsopimuslain mukainen irtisanomisaika kuusi kuukautta. Työehtosopimusten irtisanomisajoista ei pääsääntöisesti voi poiketa työntekijän vahingoksi. Sopimus, jolla vähennetään työsopimuslain mukaisia oikeuksia ja etuja on mitätön, ellei laista muuta johdu. Työsuhteen osapuolet voivat kuitenkin sopia työsopimuslaissa mainittuja irtisanomisaikoja lyhemmästä irtisanomisajasta. Mahdollisimman pitkä irtisanomisaika on yleensä työntekijän edun mukaista, ellei uutta työtä ole näköpiirissä. Sopiminen irtisanomisajan keskeyttämisestä voi silti hyödyttää työntekijää, jos se mahdollistaa nopeamman työllistymisen muualla. Työnantaja ei voi velvoittaa työntekijää itse irtisanoutumaan. Jos sellaisesta on sovittu, sopimus on mitätön. Työntekijä voi tosin itse työsuhdetta päätettäessä yrittää sopia lyhemmästä irtisanomisajasta, jos kokee sen olevan etujensa mukaista. Työnantaja voi myös vapauttaa työntekijän työntekovelvollisuudesta irtisanomisaikana. Silloin oikeus irtisanomisajan palkkaan säilyy, vaikka työvoima ei ole työnantajan käytettävissä. Saadakseen palkkaa työntekijän tulee olla työnantajan käytettävissä irtisanomisaikana, paitsi jos hänelle on ilmoitettu tai hänen kanssaan on sovittu työvelvoitteesta vapautumisesta. Jos hän silloin ottaa vastaan uuden työpaikan, palkanmaksuvelvollisuus lakkaa, vaikka vanha työsuhde ei olisikaan rauennut. Työnantajan kanssa kilpailevaa uutta työtä ei laista johtuvien työntekijän velvollisuuksien johdosta saisi aloittaa muualla niin kauan kun vanha työsuhde on voimassa. Jos irtisanomisaikana ei ole työvelvoitetta, ei työnantajalle kuitenkaan tarvitse kertoa uuden työn vastaanottamisesta irtisanomisaikana, kunhan kyse ei ole kilpailevasta toiminnasta. 12

Palstalla Pron jäsen kertoo suosikkilevyistään, tv-sarjoistaan ja kirjoistaan.

Päivi Lohi, Ranua Ikä: 51 vuotta Tällä hetkellä työtön. Aiemmin toiminut asuntomyyjänä, toimistoassistenttina sekä toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuna Peab Oy:ssa. 1. Kirja: Nora Robertsin kirjat Luen tämän kirjailijan kirjoista kaikki, jotka käsiini saan. Parhaat voi lukea uudelleen muutaman vuoden kuluttua. Yksi parhaista hänen tuotannossaan on Meritrilogia eli Aaltojen armoilla, Nousuvesi ja Kotisatama sekä lisäosa Sininen lahti. 2. Tv-sarja: NCIS Rikostutkijat Ulkomaisista sarjoista katson yhdysvaltalaiset rikossarjat, esimerkiksi NCIS Rikostutkijat ja Ilman johtolankaa. En lue rikosaiheisia kirjoja, vaan mieluummin katson ne televisiosta. 3. Musiikki: Green Dayn Peacemaker Kun kuulin tämän kappaleen ensimmäisen kerran, niin heti kolahti. 4. Elokuva: Toy Story Katson lastenlasten kanssa elokuvia. Heidän suosikkejaan ovat Toy Story ja Ihmeperhe, joihin palataan aina uudestaan.


TYÖPERÄINEN ONGELMA l

Tehokas assari tuhoaa arkistot Toimiston tehopakkaus, uusi assistentti on liian hyvä siivoamaan! Hän haluaisi heittää menemään arkistot, joita ei ole pakko säilyttää. Samalla häviäisi paljon historiaa.

1

Sen kuin heittää vain pois. Kaikki tieto on kuitenkin sähköisessä muodossa ja jos ei ole, niin se ei varmasti ole niin tärkeääkään.

2

Jäteastiat pitää ehdottomasti palauttaa takaisin toimistoon ja kaikki dokumentit entisille paikoilleen. Jos tulee ahdasta, vuokrataan lisää toimitilaa naapurista.

3

Mikä nyt tuntuu turhalta, ei ehkä ole ollenkaan turhaa vuosikymmenten päästä. Harvassa yrityksessä on omasta takaa riittävästi osaamista aineiston säilyttämiseen sähköisessä muodossa 50–100 vuoden päähän. Lain mukaan tositteet saa hävittää kuuden vuoden kuluttua, mutta voi niistä olla hyötyä sen jälkeenkin. Erään teollisuusyrityksen menestyksen historiaa selvitettiin aikoinaan matkalaskujen avulla. Yrityshistoriaa tutkittiin 1990-lukuun asti paljon kirjeenvaihdon perusteella. Sitten sähköposti yleistyi, ja historiantutkimus vaikeutui. Se, mitä yrityksissä on tapahtunut, joudutaan joskus selvittämään lehtijuttujen perusteella.

Kaiken säilyttäminen ei ole järkevää. Tärkeä voi hukkua turhan sekaan, ja etsimiseen kuluu kallista työaikaa. Hyvin suunniteltu arkistointi säästää tilaa ja aikaa. Kannattaa selvittää, mitä paperisen arkiston säilyttäminen maksaa verrattuna sen suunnitelmalliseen digitoimiseen. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusarkisto neuvoo. Se voi myös ottaa säilytettäväkseen historiallisia aineistoja. Pikaneuvo: jos skannaat itse valokuvia, tee se ehdottomasti suurimmalla mahdollisella resoluutiolla. Jos et ole varma vanhojen dokumenttien arkistokelpoisuudesta, kopioi tiedot talteen. Nykyiset kopiopaperit ja -musteet ovat arkistokelpoisia.

Kaikenlaiset kiertokirjeet ja verohallinnon tiedot ovat tallessa siellä, mistä ne on lähetetty. Yrityksen tulisi säilyttää itse tuottamansa ja ainutlaatuinen aineisto. Yritys vastaa itse historiastaan. Yksityiseltä palveluntarjoajalta ei voi vaatia kykyä arvioida, mikä on arvokasta ja mikä ei. Esimerkiksi teollisuuslaitos on voinut olla tärkeä vaikuttaja paikkakuntansa historiassa. Sen vanhaa pölyistä aineistoa kannattaa arvostaa osana kulttuuri-, rakennus- ja paikallishistoriaa. Liikearkistoyhdistys järjestää arkistointikoulutusta, jossa on huomioitu yritysmaailman arkistointitarpeet verrattuna julkiseen sektoriin.

On hyvä, että arkistot käydään läpi. Silti pitäisi osata erottaa tärkeä ja ainutlaatuinen aineisto sellaisesta, jonka tarvittaessa voi etsiä muualta.

Tiina Pelkonen asiantuntijat: päätoimittaja Osmo Palonen Liikearkistoyhdistyksestä, arkistonjohtaja Riitta Itälä Toimihenkilöarkistosta

13


Millainen palkkaneuvottelija olisit? Työehtosopimukset eivät ole muinaisjäänteitä, vaan tärkeä osa suomalaista työelämää. Yleissitovat sopimukset takaavat palkansaajalle vähimmäisturvan. Miltä tuntuisi, jos työpaikkasi jokainen työntekijä sopisi itse suoraan työnantajan kanssa työajoista, lomista, palkasta ja monista muista tärkeistä työsuhteen ehdoista? Joku saattaa arvella pärjäävänsä tällaisessa neuvottelussa hyvin, mutta suurinta osaa ajatus ehkä arveluttaa. Työnantaja taitaisi olla niissä neuvotteluissa se vahvempi osapuoli. Suomessa tätä asetelmaa ei tarvitse pelätä. Siitä pitää huolen perinteinen neuvottelujärjestelmämme, jossa iso osa työehdoista määritellään liittojen välisillä työehtosopimuksilla. Monella alalla yleissitova sopimus takaa vähimmäisturvan työntekijöille myös yrityksissä, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon. Syksyn poliittisessa keskustelussa on myös väheksytty suomalaista tes-järjestelmää. Arvostelijoiden mielestä se on jäänne menneestä maailmasta. Pron lakiasiainpäällikkö Patrik Stenholm ei allekirjoita väitettä. Hänen mukaansa Suomen sopimusjärjestelmä toimii hyvin. – Miksi mennä korjaamaan sellaista, joka ei ole rikki? Järjestelmää voi parantaa, mutta sen täytyy tapahtua sopimalla.

Yleissitova sopimus sitoo kaikkia Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa, että työnantajan on noudatettava sopimuksen ehtoja kaikissa työsuhteissaan. Se sitoo niitäkin yrityksiä, jotka eivät kuulu sopimuksen solmineeseen työnantajaliittoon. Yleissitovia sopimuksia on Suomessa voimassa noin 150. Yleissitovan aseman voi saavuttaa ammattiliiton ja työnantajajärjestön solmima ja riittävän edustava sopimus. Kelpoisuutta arvioi työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamislautakunta. Riittävän edustavaksi voidaan katsoa sopimus, jonka piiriin kuuluu noin puolet toimialalla työskentelevistä henkilöis14

tä. Toimialan työntekijöiden järjestäytymisasteella voi olla merkitystä yleissitovuuden täyttymistä arvioitaessa. – Mitä suurempi osa työntekijöistä järjestäytyy, sitä paremmat mahdollisuudet liitoilla on sopia asioista työehtosopimuksella, Patrik Stenholm muistuttaa.

Myös työnantajan etu Työantajajärjestöjen tavoitteisiin kuuluu lisätä paikallista sopimista. Jos tavoite menee läpi, työnantaja ja työntekijä sopisivat entistä useammasta työsuhteeseen liittyvästä asiasta keskenään työpaikalla. – Työehtosopimukseen perustuva paikallinen sopiminen on mahdollista jo nyt, Patrik Stenholm muistuttaa. Monissa työehtosopimuksissa on tätä koskevia määräyksiä. Ammattiyhdistysliikkeellä on kuitenkin yksi tärkeä ehto paikalliselle sopimiselle: – Sen pitää aina olla aitoa sopimista. Yleensä yritykset noudattavat sopimusmääräyksiä hyvin. Työmarkkinajärjestöjen solmimat sopimukset myös keventävät yritysten hallinnollista taakkaa, kun kaikista asioista ei tarvitse erikseen neuvotella työpaikkatasolla. – Yleissitova työehtosopimus helpottaa myös vastuullisen työnantajan elämää. Yrityksessä voi aina sopia sopimusta paremmista ehdoista, Stenholm sanoo.

Ay-liike ei lämpene pakkolaeille Hallitus on valmistellut pakottavaa lainsäädäntöä, joka toteutuessaan leikkaisi muun muassa ylityökorvauksia ja sairausloma-ajan palkkausta. Hallituksen esitys rajoittaisi työmarkkinaosapuolten sopimusoikeutta: lakeja paremmista ehdoista ei saisi sopia edes työehtosopimuksella. Ammattiyhdistysliike vastustaa jyrkästi esityksiä pakottavista rajoituksista. – Ammattiliittojen ja työntekijöiden näkökulmasta tämä olisi erittäin ikävä asia, Patrik Stenholm sanoo. – Jos työsuhteen keskeisistä ehdoista,

kuten palkkauksesta ja työaikakorvauksista, ei kyettäisi enää sopimaan työehtosopimuksella, se olisi isku palkansaajille ja hyvin toimivalle sopimusjärjestelmälle.l Risto Paananen Kuva Pixhill/Brian McEntire


Sanastoa Työsopimus

Työnantajan ja työntekijän välinen sopimus työsuhteen ehdoista Työehtosopimus

Työnantajajärjestön ja ammattiliiton välinen sopimus Yleissitova työehtosopimus

Työnantajajärjestön ja ammattiliiton välinen sopimus, jota noudatetaan kaikissa kyseisen toimialan työsuhteissa.

Ylemmät vailla tes-suojaa Joidenkin alojen työnantajat ovat pyrkineet siirtämään Pron sopimusalaan kuuluvia toimihenkilöitä niin sanotuiksi ylemmiksi toimihenkilöiksi. Pyrkimyksen taustalla on halu siirtää työvoimaa pois toimihenkilösopimusten piiristä ja sitä kautta säästää työvoimakustannuksissa.

Ylemmillä toimihenkilöillä ei ole turvanaan yleissitovaa toimihenkilösopimusta, joten luokituksen muutos voi johtaa esimerkiksi ylitöiden ja matka-ajan korvausten heikennyksiin.

15


TERVEYSTARKASTUS l

Karuselli pyörii Olen 45-vuotias asiakasneuvoja, jolla on alkanut viirata päästä. Päivällä voin hyvin, mutta kun menen nukkumaan, alkaa maailma pyöriä ympyrää. Huimaus on yleinen oire, lähes jokainen on joskus sitä kokenut. Kysyjän tila viittaa korvaperäiseen asentohuimaukseen, joka on huimauksista yleisin. Neurologi Mikael Ojala koki sen eräänä aamuna itsekin: – Käänsin kylkeä vuoteessa ja olin nousemassa ylös, kun makuuhuone alkoi pyöriä ja tuli häijy olo, hän kertoo. Korvaperäinen asentohuimaus on vaaraton ilmiö. Sellaista voi kokea terve tai sairas minkä ikäisenä tahansa. Sen ai­ heuttavat pienet sisäkorvan kiteet, jotka voivat lähteä liikkeelle. Joskus voi pieni pään täräys irrottaa nämä kiteet paikaltaan, mutta useimmiten tilalle ei ole mitään erityistä syytä. – Episodi voi jatkua muutaman viikon aina makuulle mennessä tai noustessa ja ehkä alkaa joskus uudelleen. Lääkärille kannattaa mennä, koska asentohuimauk­ seenkin on hoito.

Syy pitää selvittää Huimausta on monenlaista. Sitä voi aiheuttaa istumatyötä tekevän jumissa oleva niska. Jos verenpaine on pitkään ollut matala, voi nopeasti seisomaan noustessa aika ajoin huimata. Tai jos urheilemisen tai saunomisen jälkeen kärsii neste16

hukasta, on huimaus silloinkin normaalia ja hoituu pienellä tankkauksella. – Jos huimaus poikkeaa jotenkin normaalista, on syytä lähteä lääkärille, Mikael Ojala sanoo. Lääkäri selvittää vastaanotolla potilaansa yleistilan. Osalle huimaustapauksia ei ole elimellistä syytä. Noin 60 prosenttia tapauksista liittyy sisäkorvaan. Silloin yleislääkäri voi tarvittaessa antaa lähetteen korvalääkärille. Noin 10 prosenttia on aivoperäisiä. Jos siihen on viitteitä, saa lähetteen neurologille. Aivoperäinen huimaus on nykyisillä tutkimusmenetelmillä helppo havaita tai sulkea pois. Myös lääkkeiden sivuvaikutuksiin saattaa kuulua huimaus. Melko harvinainen Menieren tauti aiheuttaa kohtauksellisesti rajua huimausta ja pahoinvointia. Ihmiset pelkäävät herkästi huimauksensa taustalla olevan jotain vakavaa. Pelko voi olla yksi syy siihen, että ihminen ei mene lääkäriin. – Moni pelkää aivokasvainta ja entistä useampi myös Alzheimerin tautia, johon ei kuitenkaan liity huimausta. Myös aivokasvain on epätodennäköinen syy. Huimauksesta noin 15 prosenttia on psyykkisperäistä. Joskus sitä edeltää jostain elimellisestä syystä alkanut huimaus,

joka on alkanut pelottaa. Henkilö on ehkä alkanut välttää kävelyä ja pelätä pyörtyvänsä kaupassa, jolloin oire alkaa ruokkia itseään.

Ei saa jäädä oireen vangiksi Kun kunnolla tutkitaan, noin 90 prosenttiin huimauksista löytyy diagnoosi. Mikael Ojalan mukaan huimausta on useimmiten myös helppo hoitaa, kunhan se on tutkittu ja diagnoosi tehty. Aktiivisuus on hyvä asenne lähdet­ täessä toipumaan hoidon jälkeen. Liikunta on hyvä yleislääke. – Harva asia korjaantuu harjoituksella yhtä hyvin kuin tasapaino. Jos esimerkiksi vasempaan pikkuaivopuoliskoon on tullut tulppa, toinen aivopuolisko ottaa yleensä kuukauden sisällä hoitaakseen toisen tehtäviä. – Vaikka särkyyn ja kolotuksen joutuu joskus tottumaan, ei huimausta saisi jäädä sietämään. Se pitää diagnoosin jälkeen hoitaa ja treenata pois. Ei saa jäädä oireen vangiksi.l Tiina Pelkonen Kuva Pixhill Lisätietoja Mikael Ojalan kirjasta Huimaako? (Etukeno Oy)


Terveyttä työpaikan ravintolasta Iso tehdas Järvenpään pohjoisella teollisuusalueella kuului ennen Wärtsilälle, sitten Valmetille, välillä Metsolle, ja on taas Valmetin nimen alla. Luottamusmies Jyrki Jussila on työskennellyt talossa jo 31 vuotta. – Ruokala oli aiemmin tehtaan oma, nykyisin sitä pitää Amica. Tarjonta on koko ajan monipuolistunut, minäkin kokeilen paljon uusia makuja, Jussila sanoo. Ryhmäpäällikkö Katja Ahlberg Amicalta kertoo, että ruokailemassa käy noin 300 ihmistä päivittäin. Aamupalaa tarjotaan klo 7.30 alkaen ja lounasta klo 10.30–13. – Ihmisiltä tulee paljon palautetta ja toiveita, mikä on tosi hyvä asia. Teemme lähes kaikki ruoat itse. Viimeksi teimme toiveiden perusteella broileria maapähkinäkastikkeella. Listalla on Ahlbergin mukaan paljon esimerkiksi laktoosittomia ja gluteenittomia ruokia, joten varsinaisia erikoisruokia tarvitaan vähän. Suolan käyttöä on vähennetty, ja terveyden vaatimukset näkyvät listalla muutenkin. – Tässä oli monta vuotta, että kukaan ei halunnut puuroa. Mutta nyt aamupalalla syödään paljon puuroja kuten kuitu-, marja- ja spelttipuuroa. Jyrki Jussila työskentelee tarjousinsinöörinä ja ruokailee talon ravintolassa lähes päivittäin. Aamupalan hän syö kotona ja iltapäiväkahvit toimipisteellään. Tänään listalla oli riistakiusausta, lihapullia, perunoita ja keittolounaaksi lihakeittoa. Erikseen on monipuolinen salaattipöytä, josta voi koota koko aterian. – Ruoka oli maistuvaa ja hyvää, Jussila kiittelee. Teksti ja kuva Tiina Pelkonen

sLouna a aj maist

Ä L Y P L Y K LOMA LEVILLÄ OMA

YLÄL P L Y K K R V 3

156 €

essa gen huone n e h n e d h ka ,

miaisella ajoituksen aa m n äe en lt sä si u, päivittäis Hinta / jäsen ualtaalla ti-s il to un n k li in sa aamu-uinn lään, kunto elämyskylpy idon, sisäänpääsyn elman, saviho hj -o ko ik vi n lä käytön, kylpy onnan ja keilausta sekä hier 30 minuutin olaan. viihderavint €. yn äs sisäänpä lennusta 252 na ilman jäse a nt hi va aa Vast

.-12.2.2016 Voimassa 12.1 in jäseniä. n ja koskee va nkilökohtaine

Hinta he

Jyrki Jussila arvostaa Järvenpään Valmetilla sijaitsevan Amican ravintolan monipuolisuutta.

Levintie 1590, Levi 016 646 301 hotelli@hotellilevitunturi.fi www.hotellilevitunturi.fi/jasenedut

17


18


LUOTTOPAKKI l KAISA SAVOLAINEN LUOTTAMUSMIES, FISKARS SERVICES OY AB JA FISKARS OYJ, HELSINKI

Suhteiden rakentaja Tässä olisi mahdollisuus vaikuttaa, tajusi Kaisa Savolainen huomatessaan luottamusmiesvaalin vuosi sitten työpaikallaan Fiskarsilla. Hän liittyi välittömästi Prohon, asettui ehdolle ja tuli valituksi noin 60:n toimihenkilön luottamusmieheksi. – Haluaisin tämän roolin olevan entistä enemmän linkki työnantajan, henkilöstön ja yhteiskunnan välillä. Tässä pitää ymmärtää kaikkien tavoitteet ja toimia sovittelijana, Savolainen sanoo. Hänestä työntekijöiden asemaa ei voi ajaa sokeasti, vaan on oltava valmis näkemään myös muiden osapuolten muuttunut tilanne. – Kun hallitus ehdottaa ensimmäisen sairauspäivän palkattomuutta, luottamusmiehen pitää minusta ryhtyä puhumaan esimerkiksi etätyön puolesta lievissä sairastapauksissa. Kotona voi ehkä tehdä täyden työpäivän, vaikka olisi ääni mennyt. Vaihtoehtoja pitää etsiä. Savolaisen mielestä työntekijä- ja työnantajapuolen vastakkainasettelu ei hyödytä ketään. Pitää pikemminkin etsiä yhteistyön paikkoja. – Joku on sanonut, että luottamusmies on yrityksen halvin konsultti. Meillä on paljon tietoa sekä henkilöstön toiveista että yrityksestä, ja tietysti seuraamme aktiivisesti yhteiskuntaa. Työnantajan kannattaa hyödyntää sitä. Savolaisen oma työ on esimerkki siitä, että työnantaja kuuntelee luottamusmiestä. Kesästä asti hän on ollut jaettu resurssi: kolme päivää viikosta apulaispalvelupäällikkönä Fiskarsin talouden palvelukeskuksessa ja kaksi päivää PR-koordinaattorina yhtiön Suomen myyntiorganisaatiossa. – Ehdotin työnantajalle, että olemassa olevia resursseja voisi käyttää tehokkaammin – yksi toimihenkilö voisi jakaa kaksi eri työtehtävää. Se palvelee niin työnantajaa kuin yksilön urakehitystä, hän sanoo. Nyt Fiskarsilla käynnissä olevat Helsingin keramiikkatehtaan yt-neuvottelut eivät kosketa Savolaisen edustamia toimihenkilöitä, mutta hän seuraa tilannetta aktiivisesti. – Yt-lakihan on hyvä, koska se määrää työnantajan ottamaan työntekijän mukaan muutosprosessiin. Näin voi löytää ehdotuksia, jotka palvelevat kaikkien osapuolten tavoitteita, Kaisa Savolainen muistuttaa. Laura Pörsti Kuva Markus Sommers

19


Lyhyt työpäivä lisää tehokkuutta Ylitöistä pitäisi maksaa kunnon korvaus, esimerkiksi 500 prosenttia, väläyttää Pron tutkija Petri Palmu. Hallitus on esittänyt työajan pidentämistä ja erilaisten lisien ja korvausten leikkaamista, jotta maan talous käännetään kasvuun. Ay-liikkeen mielestä ne eivät ole oikeita ratkaisuja. Pro on tutkinut, olisiko työn tuottavuutta mahdollista lisätä muilla kuin hallituksen esittämillä keinoilla. Tutkija Petri Palmu löytää heti kaksi tuottavuutta alentavaa tekijää – huonon johtamisen ja työn kuormittavuuden. – Töiden pitää olla hyvin organisoituja, prosessien pitää toimia ja häiriöiden eli esimerkiksi jatkuvien keskeytysten olla minimissä. Työteho on hyvällä tasolla joka viidennessä yrityksessä. Palmu uskoo, että keskimäärin tehokkuutta pystyttäisiin nostamaan organisaatioissa 30 prosentilla. Tämä vähentäisi turhia ylitöitä ja vapauttaisi aikaa innovaatioille eli tuotteiden laadun parantamiselle. – Jos ei osata johtaa prosesseja, ihmisiä ja systeemejä, työnteko menee sähläämiseksi. Hajota ja hallitse -johtamistyylissä työntekijät taas laitetaan kilpailemaan toisiaan vastaan. Tällöin ihmiset eivät tee

yhteistyötä, ja organisaatio hukkaa niin sanottua sosiaalista pääomaa. Työmarkkinatutkimuksen mukaan vain seitsemän prosenttia prolaisista on sitä mieltä, että johtaminen omalla työpaikalla on hyvää.

Turhia töitä, laitteet tökkivät Kun resurssit ovat liian pienet ja töitä on liikaa, häiriöiden määrä lisääntyy. – Voisi ajatella, että ihmiset toimivat pienillä resursseilla tehokkaasti, mutta jos töitä on jatkuvasti liikaa, iso osa ajasta menee sähellykseen. Joka viidennessä yrityksessä on paljon ongelmia. – Työntekijälle tulvii joka suunnasta ja ennakoimattomasti tehtäviä, eikä hän tiedä, kuka niistä vastaa. Ihmiset tekevät turhia töitä, laitteissa on teknisiä vikoja, eikä yrityksessä välttämättä tiedetä, mitä asiakkaat oikeasti haluavat. Jos yritys haluaa satsata entistä laadukkaampiin tuotteisiin, työntekijöille pitää jäädä aikaa niiden innovointiin. – Monen aika menee kuitenkin perusasioiden hoitamiseen.

Laatu kärsii pitkistä päivistä

Tehoa lisää l hyvä johtaminen kuten palautteen

antaminen, töiden organisointi, realistiset tulostavoitteet, joustavuus ja osaamiseen panostaminen l työntekijä kokee osaamisensa olevan riittävää l hyvät työvälineet ja -tilat l viikonlopputyön välttäminen 20

Mitä lyhyempää työpäivää ihminen tekee, sitä tehokkaammin hän aikansa käyttää. Toimihenkilöiden työ vaatii usein tarkkuutta. Kun työpäivä venyy, laatu kärsii. – Väsyneenä vaativan ongelman ratkaisu vie enemmän aikaa, Petri Palmu muistuttaa. Pitkät työajat heikentävät myös työtyytyväisyyttä. Riittävä vapaa-aika on välttämätöntä palautumiseksi. – Jos palautuminen häiriintyy, asiakkaita palvelee väsynyt porukka, ja asiakkaiden tyytyväisyys laskee. Työn kuormittavuus ja työajan pitene-

minen lisäävät työmarkkinatutkimuksen mukaan myös sairauspoissaoloja.

Ylitöistä 500 prosentin korvaus? Hallitus esitti ylityökorvauksen leikkaamista. Petri Palmun mielestä korvauksen määrää pitäisi ennemminkin korottaa. – Jos ylityökorvaus olisi vaikka 500 prosenttia, työnantajan olisi pakko miettiä, onko niiden teettäminen todella tarpeellista vai kannattaisiko enemminkin palkata lisää väkeä. Prolaiset tekevät harmaata ylityötä keskimäärin puoli tuntia viikossa. – Jos ylitöistä maksettaisiin kunnon korvaus, työntekijät ehkä mieluummin vaatisivat niistä palkkaa sen sijaan, että tekisivät harmaita ylitöitä.l Natasha Petrell Kuva Olli Häkämies


Nesteellä voi sairastaa 1–3 päivää omalla ilmoituksella. Tämä näyttää vähentävän sairauslomapäiviä, kun ei tarvitse hakea pikku­ flunssan takia lääkärintodistusta. Lääkäri määrää usein kolme päivää sairauslomaa, vaikka tauti voi mennä ohi nopeamminkin, Jouni Lappeteläinen kertoo.

Joustot lisäävät työtyytyväisyyttä Neste Oyj:llä on erilaisia työaikajoustomalleja. Pääluottamusmies Jouni Lappeteläinen muistelee, että yrityksen päivätyötä tekevillä olisi ollut liukuva työaika käytössä jo 1980-luvun lopulta. Liukumaväli on -15 tunnista +40:een tuntiin. Esimiehen kanssa sopimalla työntekijät voivat olla poissa myös kokonaisia päiviä. Kun joustot toimivat molempiin suuntiin, niistä hyötyvät sekä työntekijät että työnantaja. – Joustava työaika antaa vapautta, jos on joku meno tai pitää hoitaa yksityisasioita. Tyytyväinen työntekijä tekee myös yleensä parempaa jälkeä, Lappeteläinen kertoo. Porvoon jalostamolla tehdään jatkuvaa kolmivuorotyötä järjestelmällä, jossa on neljä 12 tunnin päivää peräkkäin. Ensin on kaksi päivävuoroa ja sitten kaksi yövuoroa. Sen jälkeen on kuusi vapaapäivää.

Malli otettiin käyttöön kymmenisen vuotta sitten henkilöstön ja työnantajan yhteisestä halusta. Jalostamolla oli aiemmin käytössä raskas ja monimutkainen kuusivuorojärjestelmä. – Moni vanhempi työntekijä sanoi, että jos vanha järjestelmä olisi jatkunut, he eivät olisi jaksaneet. Nyt on kahden yövuoron jälkeen kuusi päivää aikaa palautua. Tehtyjen työtuntien määrä ei uudessa mallissa muuttunut, mutta kun vapaita on kerralla enemmän, niitä on helpompi hyödyntää. Myös sairauspoissaolot vähenivät. – Ihmiset ovat pirteämpiä ja motivaatio on parempi. Vanhassa mallissa töitä tehtiin välillä seitsemän päivän putkissa, ja joukossa oli myös pitkiä 12-tunnin päiviä. Loppupätkästä ihmiset alkoivat olla aika uupuneita.

Töitä ei ole jatkuvasti liikaa + ei ole turhia työtehtäviä + työnteko on häiriytymätöntä = Työnteko on tehokasta 21


Ajankohtaisia haastatteluja, uutisia, kiinnostavia prolaisia, vinkkejä,

Protv poimi parhaat palat Rautatientorin mielenilmauksesta

Tomi Walamies duunissa

Pärjäätkö ilman näitä kosmetiikkatuotteita?

LÄHETÄ OMA VIDEOSI!

Kuvaa hauska tai kiinnostava tapahtuma, paina ”Lähetä oma videosi” -painiketta ja toimi ohjeen mukaan! Kaikki kelvolliset julkaistaan. 22

WWW.PROTV.FI

Duuniläppää, lomakohteita ja jäsentapahtumia, taukoliikuntaa…


Syrjintää vastaan yhdenvertaisuussuunnitelmalla l Suunnitelma on keino lisätä työhyvinvointia ja tarttua syrjintään. l Suunnitelma perustuu yhdenvertaisuuslakiin. Sellainen tulee olla viimeistään

1.1.2017 kaikissa yrityksissä, joissa on vähintään 30 työntekijää. l Kielletyt syrjintäperusteet: ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide,

poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy. l Suunnitelma tehdään yhdessä henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa.

Luottamusmies ja/tai työsuojeluvaltuutettu mukaan! l Se voi olla myös osa jotain muuta suunnitelmaa. l Aluksi selvitetään esimerkiksi kyselyllä syrjitäänkö työpaikalla jotain ryhmää

työhönotossa tai koulutukseen pääsyssä, tai esiintyykö häirintää? Tulosten perusteella päätetään toimenpiteet ja aikataulu. l Suunnitelman valmistuttua siitä tiedotetaan henkilöstölle. l Suunnitelma on hyvä laatia joka vuosi, seurata sen toteutumista

ja tarvittaessa uudistaa toimenpiteitä. l Jos suunnitelmaa ei laadita tai se ei vastaa lakia, ota yhteyttä Prohon tai työsuojeluviranomaisiin. l Luottamusmiehellä, työsuojeluvaltuutetulla ja muulla suunnitteluun osallistuneella on oikeus tietää, mihin toimenpiteisiin työnantaja on ryhtynyt yhdenvertaisuuden edistämiseksi työpaikalla.

Päivitä tietosi. Pro tarjoaa koulutusta yhdenvertaisuusja tasa-arvosuunnittelusta 19.–20.5. ja 17.–18.11. 2016

23


PROLAINEN AMMATTIl

Meikit työn puolesta Mari Korsun työ kuulostaa unelmatyöpaikalta. Hän saa työskennellä värien kanssa ja luoda trendejä runsaan vuoden päähän. Töissä on lisäksi meikkietu! Tuotekehityslaborantti Mari Korsu tekee kehitysvaiheen meikkituotteita Lumenen laboratoriossa Espoossa. Hän valmistaa tuotteita tuotekehityskemistin ohjeiden mukaisesti. Ennen kuin ne menevät tuotantoon, hän testaa niitä. – Se on vähän niin kuin kokkailua, hauskaa ja luovaa. Jokainen päivä on erilainen, hän sanoo. Lukiolaisena Korsua kiinnostivat luonnontieteet, ja hän pyrki opiskelemaan. Kun ovet eivät heti avautuneet ykköstoivepaikkaan, hän ”ajautui” lukemaan kemian laborantiksi Porvoon ammattikoulussa. – Jäin sille tielle. Tein lopputyöni Espoon Orionilla, johon minut palkattiin työharjoittelun jälkeen vakituiseksi vuonna 2000. Kymmenen vuoden jälkeen Korsu ha24

keutui uuteen paikkaan. Hän sai tuotekehityslaborantin paikan Lumenella, jossa hän ennen meikkipuolelle siirtymistään kehitti hiusvärejä, sampoita ja hoitoaineita Cutrinin hiustiimissä.

Brändi on mahtava Mari Korsun mukaan Lumenen tuotteista löytyy juuri vaaleille suomalaisille sopivia sävyjä. – Jokaiselle löytyy oikea sävy, koska vivahde vaihtuu ihotyypin ja -värin mukaan. Korsu ja muu tuotekehitystiimi tekevät tiivistä yhteistyötä markkinoinnin kanssa. Siellä tiedetään, mitä värejä kuluttajat nyt haluavat. Sävyt tulevat sieltä, Korsu toteuttaa ne. No mikä nyt syksyllä on trendikästä? Korsun pitää vähän miettiä, koska tuotteet, jotka ovat nyt kaupoissa, ovat hänel-

le jo ”last season”. – Tämän syksyn New Neutrals -sävyt ovat ihania viininpunaisia, maanläheisiä ja helppokäyttöisiä. Korsun mielestä hänen työssään parasta on luovuus. – Brändi ja tuotteet ovat mahtavia ja työkaverit kivoja ja tärkeitä. Siinä syy, miksi on kiva tulla töihin joka päivä.

Henkeen ja vereen lumenelaisia Mari Korsu on toiminut Lumenen toimihenkilöiden luottamusmiehenä runsaan vuoden. Alussa oli opettelemista, mutta myös ”yllättävän kivaa”: – Olen saanut uusia verkostoja työpaikalla ja muualla. Lumenella on tasaisesti kiirettä koko ajan. Tuotekehitys on jatkuvaa työtä, koska aina pitää olla jotain uutta työn alla. Mari Korsu ei kuitenkaan tee ylitöitä.


Hy vät ideat oja inn t vaatio

Kännykkäsukupolven itkuhälytin

Mari Korsu esittelee ylpeänä tuotteita, joita on ollut kehittämässä Lumenen tuotekehitystiimissä.

– Normaali työaika riittää. Meillä toimihenkilöillä ylityöt eivät ole yleisiä. Hänen mukaansa toimihenkilöt ovat sitoutuneita ja talossa kauan olleita, henkeen ja vereen lumenelaisia. Yritys on pitänyt porukastaan hyvää huolta, mutta palkka koetaan yleisesti liian pieneksi. Korsu onkin avannut neuvotteluyhteyden työnantajaan puhumalla palkoista. – Kaikesta voi puhua avoimesti. Meillä on sen verran pieni tehdas, että täällä ollaan yhtä porukkaa. Täällä on tasa-arvoinen meininki.l Tiina Pelkonen Kuva Tomi Westerholm

Video verkossa -> www.proliitto.fi Kirjoita hakukenttään: prolainen ammatti

Kolme kosmetiikkatuotetta, joita ilman mies ei pärjää? Tai neljä naiselle tärkeää? Katso protv.fi

Kun Satu Niemelä ja Erasmus Van Niekerk saivat ensimmäisen lapsensa, he huomasivat markkinaraon. Missään ei myyty kauniisti muotoiltua itkuhälytintä, jonka akku kestäisi pitkään ja jota olisi helppo käyttää. Niin syntyi Onni-vauvamonitori. Se on pienikokoinen laite, joka välittää vauvasta paljon muutakin tietoa kuin vain itkun. Tavallisista itkuhälyttimistä tuttua vastakappaletta ei tarvita, sillä laite on yhteydessä suoraan sovellukseen vanhemman älypuhelimessa. Monitori välittää äänen lisäksi kuvaa, joten sen kautta vanhempi tai muu läheinen voi seurata lapsen tekemisiä etäisyydenkin päästä. Tarpeen on vain internetyhteys. Onniin voi ladata etukäteen äänittämiään ääniä, kuten hyssyttelyä tai vaikka isoäidin laulaman unilaulun. Ne saa kuuluviin vauvan huoneessa yhdellä älypuhelimen painalluksella. Onnin avulla voi myös tarkkailla vauvan ruokailuvälejä ja pysyä kartalla vaihdetuista vaipoista. Kun klikkaa sovellusta joka kerta vaipan vaihtaessaan, lopulta Onnin verkkoportaaliin kerääntyy kokonainen tietopaketti oman vauvan rytmistä. Onni-vauvamonitoria valmistaa SEP Solutions, ja sitä voi jo nyt tilata. Tilauksia aletaan toimittaa näillä näkymin loppuvuodesta. Monitori tähtää kansainvälisille markkinoille, mutta se valmistetaan Haukiputaalla – tulevaisuudessakin ainakin osittain. Laura Pörsti

25


Tukipaketti – ansa vai lahja? Yksi asia on Suomessa halpaa verrattuna moniin EU-maihin: irtisanominen. Jos työnantaja kuitenkin tarjoaa irtisanomispakettia, mitä pitää ottaa huomioon? Irtisanomis- eli tukipaketteja on kahdenlaisia. Ensinnäkin työnantaja voi tarjota irtisanotuille eräänlaista kultaista kädenpuristusta. Toinen versio taas edellyttää, että työntekijä itse joko irtisanoutuu tai työsuhteen päättymisestä sovitaan. Teliasoneralla on tarjottu tukipaketteja ainakin sen ajan, kun Eva-Marie Penttilä on toiminut luottamusmiehenä eli yhdeksän vuotta. – Taustalla on tietysti, ettei ihminen joutuisi ihan tyhjän päälle. Mutta jos korvauksen ottaminen edellyttää, että irtisanoutuu itse, sillä on kääntöpuolensa. Molemmissa tukipakettitilanteissa työntekijä menettää oikeutensa esittää vaatimuksia työnantajaa kohtaan, jos tämä on kirjattu sopimuksen ehdoksi. Tukipaketteja tarjoavat yritykset ovat yleensä suuria tai keskisuuria. Pakettien tarjoamisen taustalla on yrityksen tarve

Ota huomioon:

… mitä sopimus sanoo salassapitovelvollisuudesta, palvelusvuosipalkkiosta ja bonuksista. … katkeaako korvaus, jos työllistyt muualle irtisanomisaikana. … saatko motivaatiolisää, jos työvelvoite on voimassa irtisanomisaikana. … saatko outplacement- eli uudelleensijoitusvalmennusta. … saatko muuttoavustusta, jos työllistyt saman työnantajan toimipisteeseen muualle. … mitä sopimuksessasi sanotaan etujen ja työterveyshuollon säilymisestä sekä lomapäivien karttumisesta. … kaikki verotettava tulo vaikuttaa opintotuen vuositulorajaan

26

pärjätä kilpailussa hyvistä osaajista sekä toisaalta suojella mainettaan ikävien irtisanomisten tuomalta julkisuudelta.

Yt-neuvottelut ”vain kahvittelua” Vaikka suomalainen irtisanomissuoja tuntuu heikolta, se on OECD-maiden keskitasoa. Näin sanoo professori Roope Uusitalo Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta. Keskitasoa laskee anglosaksisten maiden huono suoja. Suomessa vertailukohdaksi otetaan kuitenkin usein Saksa, jossa maksetaan selvästi suurempia irtisanomiskorvauksia kuin meillä. Uusitalon tutkimuksesta kävi ilmi myös, että Ruotsin senioriteettisäädösten vuoksi ikääntyviä irtisanotaan Ruotsissa huomattavasti harvemmin kuin Suomessa. Meillä kokeneet työntekijät saavat usein lähteä ensin. Pron teollisuussektorin johtajan Markku Palokankaan mukaan tuotannollis-taloudellisista syistä tapahtuva irtisanominen on Suomessa käytännössä ilmoitusasia. – Yt-neuvottelut ovat usein pelkkää kahvittelua. Palkansaajien edustajat eivät ole tasavertaisessa asemassa työnantajien kanssa. Jälkimmäisillä on kaikki tieto ja usein myös valmiit päätökset olemassa. Palokankaan mukaan luottamusmiesten tiedonsaantioikeutta tulisi lisätä ja heillä tulisi olla oikeus ottaa esimerkiksi liiton edustaja mukaan neuvotteluihin.

paljon hyödynnetty. Yli 90 prosenttia ottaa, jos tarjotaan. Ne, jotka eivät ota, haluavat katsoa, onko irtisanomisperusteita olemassa. Yleensä heidät on saatu sijoitettua tarvittaessa talon sisällä uusiin tehtäviin. On paljon erilaisia tarinoita…l Tiina Pelkonen Kuva Olli Häkämies asiantuntijoina myös Taru Reinikainen ja Pauliina Juntunen Prosta Lue myös juttu s. 43!

Jos työnantaja irtisanoo ja tarjoaa lisäksi pakettia l Työnantajan takaisinottovelvoite

on voimassa. l Luontoisedut ja työterveyshuolto

ovat voimassa työsuhteen päättymiseen asti. l Oikeus 20 vuoden työhistorian jälkeiseen ansiopäivärahan korotukseen säilyy. l Lomapäivät karttuvat irtisanomisajalla. Jos paketin edellytyksenä on sopimus työsuhteen päättämisestä l Korvauksesta maksetaan verot. l Työttömyyspäivärahaa edeltää

”On paljon erilaisia tarinoita” Eva-Marie Penttilän pääluottamusmieskausi vuonna 2013 alkoi ”hirveällä ytrumballa”. – Noin 700 ihmistä lähti. Siihen nähden Teliasoneralla on nyt rauhallista, vaikka pieniä yt-kierroksia on ajoittain, hän sanoo. Isot yt-neuvottelut panevat yleensä koko yrityksen sekaisin. Irtisanomispaketit tuovat työrauhaa ja -motivaatiota. – Vapaaehtoisiakin paketteja on meillä

karenssi. Tarkemmin sivulla 43. l Työnantajalla ei ole takaisinotto-

velvollisuutta. l Korvaus ei kartuta eläkettä. l Korvaus vaikuttaa opintotukeen. l Ei kannata ottaa, jos uudelleen

työllistyminen on epätodennäköistä ja jos tukipaketti ei ole riittävän suuri. l Saattaa kannattaa, jos mahdollisuudet työllistyä muualle ovat hyvät.


Teliasoneralla moni on ottanut vapaaehtoisen tukipaketin, kertoo p채채luottamusmies Eva-Marie Penttil채. 27


Isännöitsijä saa työtä Isännöitsijöitä on jäämässä eläkkeelle ja uusia tekijöitä tarvitaan – puuttuu enää työehtosopimus.

Elina Lehtinen toimii isännöitsijänä Tampereella. Isännöitsijä tarvitsee taloushallinnon, kiinteistöalan, tekniikan ja juridiikan osaamista sekä ihmissuhdetaitoja.

Jos isännöitsijäksi alat, työpaikka on varma. Näin sanoo vuosi sitten isännöitsijän työn aloittanut tamperelainen Elina Lehtinen. Hän työskenteli aikaisemmin kiinteistösihteerinä ja nyt isännöitsijänä Realia Management Oy:ssa, jossa hän isännöi 24 vuokra- ja osaomistusyhtiötä. Erilaisista ammattitaustoista sekä elämänkokemuksesta on alalla hyötyä. Isännöitsijöiksi lähtevistä monet ovat alan vaihtajia. Työnäkymät ovat hyvät: Isännöintiliiton mukaan alalla työskentelee noin 5 000 ammattilaista, ja noin puolet on jäämässä eläkkeelle seuraavien 10 vuoden aikana. Elina Lehtinen on Pron jäsen ja hän toivoo liitolta lisää aktiivisuutta isännöitsijöiden asioiden ajamisessa. Alalla ei ole työehtosopimusta. – Työaikoja ei monessakaan yhtiössä ole. Työnantaja voi teettää vaikkapa iltatöitä periaatteessa miten paljon vain. Kolikon toinen puoli on vapaus, välillä voin päivisin hoitaa myös omia asioitani. Työehtosopimuksen puuttuminen näkyy myös palkkauksessa. Isännöitsijöiden palkat vaihtelevat suuresti ja esimerkiksi yleiskorotuksia ei kaikissa yrityksissä saa. – Moni vaihtaa työnantajaa voidakseen samalla neuvotella paremman palkan. Se on edellisen työnantajan kannalta huono asia, sillä samalla yrityksestä lähtee osaamista. Lehtinen kaipaa myös korvausta työtoverin kesälomasijaisuuksista. Nyt työparin tehtävät hoidetaan oman työn ohella ilman lisäpalkkaa. Työhönsä Lehtinen on kuitenkin tyytyväinen. Tehtävät ovat monipuolisia ja mielenkiintoisia. On budjetointia, hankintojen hoitamista ja laskutusta ja toisaalta asukaskokouksien vetämistä – varsinaisia yhtiökokouksia ei vuokratalossa ole. – Työ on liikkuvaa ja vaihtelevaa, ja tässä näkee monenlaista. l

Pirkko Koivu Kuva Olli-Pekka Latvala

28


SISÄPIIRI PALJASTAA l

Tule isännöitsijätapaamiseen Ammattiliitto Pro kutsuu isännöitsijöitä lounaille ja illallisille eri puolilla Suomea. Vapaamuotoisissa tilaisuuksissa kerrotaan Pron toiminnasta ja kuullaan isännöitsijöiden viestiä työstään. Seinäjoki 20.10. Jyväskylä 21.10. Helsinki Pitäjänmäki 22.10. Tampere 27.10. Espoo Leppävaara 28.10. Oulu 29.10. Vantaa 29.10. Joensuu 3.11. Helsinki Pasila 18. ja 19.11. Ilmoittautumiset: kiinteistoala@proliitto.fi Lisätietoja: Facebookissa Pro Isännöitsijät

Kuka valvoo edunvalvojan etua? Isännöitsijä on taloyhtiössä edunvalvoja, joka pitää huolta muiden omaisuudesta ja venyy asiakkaiden ja työnantajan odotusten mukaan. Myös edunvalvoja voi tarvita edunvalvontaa, sanoo sopimusalavastaava Sanna Nurminen Prosta. – Isännöitsijöitä on alkanut kiinnostaa järjestäytyminen. Yhteydenotot ja kysymykset meille ovat lisääntyneet. Alalle valmistuneita hämmentää, että palkat vaihtelevat todella paljon. Yleinen käsitys on, ettei isännöitsijöillä ole työaikaa. Nurminen muistuttaa, että myös isännöitsijät kuuluvat silti työaikalain piiriin. Työmäärä voi kasvaa valtavaksi. Joidenkin isännöitsijöiden vastuulla on jopa yli 40 taloyhtiötä. – Kevätkokousten aikana ei tarvitse arvailla, mitä tällainen henkilö tekee iltaisin. Myös työpäivän ja iltakokouksen välinen ”oma aika” tehdään käytännössä töitä toimistolla. Vain osa isännöitsijöistä kuuluu ammattiliittoon. Se voi Nurmisen mukaan johtua siitä, että isännöinnissä on toiminut paljon 1–2 hengen yrityksiä. Ala on kuitenkin kokenut myllerrystä, ja nyt entistä useampi isännöitsijä työskentelee suuressa yrityksessä.

Hyökkäys tasaarvoa vastaan Juha Sipilän hallitus ei taida tajuta, miten hankalaksi se on tekemässä erityisesti naisten työssäkäynnin ja leivän hankkimisen perheen pöytään. Mikä muuten selittää sen, että lasten oikeus kokopäivähoitoon päiväkodissa on loppumassa samaan aikaan kun hoidon tasoa lasketaan suurentamalla lapsiryhmiä? Nyt ollaan kaukana nykyajan työelämästä. Esitys ei huomioi, että vanhempien työmarkkinatilanne voi vaihdella lyhyellä varoitusajalla. Harva työnantaja haluaa lapsia työpaikalle, joten päivähoitoa pitää olla saatavilla, jotta vanhemmat voivat ottaa työpaikan vastaan vaikka lyhyeksikin ajaksi. Lyhyissä työsuhteen muutoksissa on kohtuutonta, että lasten hoitosuhde päiväkotiin voidaan katkaista tai lapsi joutuu vaihtamaan tutusta hoitoryhmästä uuteen vanhempien pätkätyön takia. Oikeuksien leikkaaminen työttömien lapsilta on tuplasti epäoikeudenmukaista. Varhaiskasvatuksen pitää edistää lasten tasaarvoa ennaltaehkäisemällä oppimisvaikeuksien syntymistä ja tasoittamalla sosiaalisesta taustoista johtuvia eroja. Muutokset ovat merkittävä heikennys naisten työmarkkinaasemaan sekä hyökkäys sukupuolten välistä tasa-arvoa vastaan. Sipilän hallituksen mukaan lapsi voi saada oikeuden 20 tuntia laajempaan hoitoon perheen elämäntilanteen tarkastelun jälkeen. Päätökset tekisi kunta vanhempien antaman selvityksen perustella. Kunnalla olisi oikeus päättää siitä, miten usein näitä selvityksiä vaaditaan. Kauanko se kestää? Johtavatko selvitykset pitkiin ja epäselviin prosesseihin sekä lapsen tai perheen leimaamiseen? Miten moni perhe on esimerkiksi valmis olemaan lastensuojeluun yhteydessä saadakseen lapselleen kokopäiväisen hoitopaikan? Lapsen kokopäiväisen oikeuden perustuminen erilliseen hakemiseen ja selvitysten tekemiseen voi pahimmillaan johtaa siihen, että tukea vaille jäävät ne lapset ja perheet, jotka sitä eniten kaipaisivat. Tanja Lehtoranta Kirjoittaja on työympäristöja tasa-arvoasiantuntija Ammattiliitto Prossa

29


Nyoman Martanan (vas) mukaan trooppisissa oloissa uima-allasalueen laatoille muodostuu nopeasti liukasta sammalta, jota Kadek Ayu poistaa säännöllisesti. 30


Hymyä ja hyönteismyrkkyä Olkikaton termiittimyrkytys on Balilla yhtä normaalia kiinteistönhuoltoa kuin Suomessa lumen pudottelu katoilta. The Griya Villas and Spa -lomakeskuksen huviloiden katot on rakennettu kolmisenkymmentä senttiä paksusta olkikerroksesta. Perinteinen balilainen kattorakenne kestää hyvin huollettuna 10– 15 vuotta. Nyoman Martanan mukaan se on kuitenkin altis puukalusteita ja -rakenteita tuhoaville termiiteille, ja katto pitää myrkyttää viikoittain. Martana työskentelee operatiivisena päällikkönä Kristiina ja Marko Kytöharjun johtamassa lomakeskuksessa pienessä Amedin kylässä, Balin itärannikolla. Korkean kukkulan rinteellä on 14 luksushuvilaa, joiden henkilöstöhallinnosta, huolto- ja hoitotöistä ja piha-alueiden kunnossapidosta Martana vastaa.

Tropiikki yllättää Huvilassa käy vilske, kun sitä laitetaan kuntoon uusia majoittujia varten. Siivoojat pyyhkivät pinnat, joille kerääntyy tuulen mukana pölyä olkikaton ja lasiovien kautta. Kadek Ayu jynssää uima-allasalueen kivilaattoja hiekkapaperilla. – Kivilaatan pintaan muodostuu nopeasti ohut ja liukas sammalkerros, joka pitää poistaa säännöllisesti, Nyoman Martana selvittää. Huvilat siivotaan kaksi kertaa päivässä.

Siivoojat raportoivat Martanalle, jos joku paikka on rikki tai kunnostuksen tarpeessa. Lomakeskuksen huoltoyksikössä tunnetaan kiinteistön tekniset järjestelmät. Sen henkilökunta korjaa ja maalaa sekä tekee sähkö-, putki- ja ilmastointihuoltoa. – Eniten kunnossapitoa vaativat ulkomaalipinnat, jotka tässä ilmastossa kuluvat nopeasti. Erikoisosaamista vaativat huolto- ja korjaustyöt kuten tuholaistorjunta tilataan ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Balin maaperä on tuliperäistä, ja pienet maanjäristykset ovat yleisiä. Ne saattavat aiheuttaa halkeamia seiniin. Siksi esimerkiksi on tarkastettava, että huviloiden ovet menevät aina kiinni. Kun lomakeskusta rakennettiin kolme vuotta sitten, paras paikka porakaivolle löytyi kukkulan juurelta. Kaikki hotellin vesi pumpataan lähes 50 metrin syvyydestä ylös huviloihin. – Jouduimme hankkimaan tehokkaammat pumput, sillä silloin kun meillä oli täyttä, vettä ei tullut riittävällä paineella. Balilla on yleistä, että kiinteistöissä on oma porakaivo. Näin varmistetaan jatkuva veden saanti, sillä kuivana kautena 31


Bali

Jätehuolto ei toimi

l Bali on yksi Indonesian saarivaltion yli 17 000 saaresta. l Asukkaita 4,2 miljoonaa. l Indonesian bruttokansantuote 10 600 dollaria henkeä kohti (Suomessa 40 300 dollaria). Talouskasvu 5 prosenttia. l Väestöstä yli 10 prosenttia köyhyysrajan alapuolella. l Säädetty vähimmäispalkka vaihtelee alueellisesti elinkustannusten mukaan 70–165 euron välillä kuukaudessa. l Ammatillisesti järjestäytyneitä alle 10 prosenttia.

Balin taloudesta 80 prosenttia liittyy matkailuun. Siksi myös kiinteistöpalveluala on keskittynyt erilaisten loma- ja majoituskiinteistöjen huoltoon ja hoitoon. Saarelle ovat rantautuneet monikansalliset kiinteistöjätit, kuten G4S ja ISS, mutta myös pieniä paikallisia yrityksiä on paljon. Yksi suurimmista ongelmista on jätehuolto. Balin miljoonat matkailijat tuottavat jätettä 20 000 kuutiota päivittäin. Vain neljännes jätteistä päätyy virallisille kaatopaikoille, ja Balin rannat ja vesistöt täyttyvät muovipusseista ja -pulloista.

kaivovesi saattaa loppua ja vedenjakelussa on häiriöitä. Sama kaksoisvarmistus koskee sähköä: tarvitaan vedetty sähkö ja aggregaatti.

Keskellä luontoa Lomakeskuksen piha-alueita koristavat vehreät puut ja värikkäät kukat. Tropiikissa istutukset kasvavat nopeasti, mutta vaativat paljon hoitoa. Ongen Meno kastelee kukkaistutuksia päivittäin kuivana kautena. Puista tippuvat lehdet on haravoitava maasta ja kerättävä uima-altaasta kahdesti päivässä. Myös sammakot, gekot ja hyönteiset teettävät työtä. – Karkotamme hyttyset sisä- ja ulkotiloissa viikoittain, mutta avoimessa oleskelutilassa ja uima-allasalueella niitä on aina jonkun verran, Nyoman Martana myöntää. Lomakeskuksen myynti- ja markkinointipäällikkö Roma Sirait muistelee, että eräs asiakas ei pitänyt sammakon kurnutuksesta koristealtaassa. – Hän soitti tuohtuneena vastaanottoon, että tulkaa hakemaan se pois. Mutta eihän luontoa voi hallita, Sirait sanoo ja nauraa vedet silmissä. Martana ja Sirait työskentelevät työparina ja sijaistavat toisiaan. Molempien työpäivä alkaa aamulla varaustilanteen tarkastamisella. Työnjako on kuitenkin selvä. Martana vastaa huviloiden toimintakunnosta ja henkilöstön työjaosta, kun taas Sirait myy, markkinoi ja työskentelee asiakkaiden kanssa.

Kyläyhteistyötä Lomakeskus työllistää viitisenkymmentä työntekijää, valtaosa heistä Amedin ky32

KUKA, MITÄ, MISSÄ l Nyoman Martana, 38 vuotta l Matkailualan ammatillinen koulutus l Operatiivinen päällikkö l Palkka 800 euroa kuukaudessa. Työntekijöiden säädetty vähimmäispalkka Amedin alueella on 110 euroa kuukaudessa. l Työaika 8 tuntia päivässä ja 6 päivää viikossa. l Vuosiloma 12 päivää + kansalliset juhlapyhät l Asuu Amlapurassa vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa. Harrastaa sulkapalloa.

lästä. Balilla on kirjoittamaton sääntö, jonka mukaan yrityksen pitää työllistää mahdollisimman paljon kyläläisiä. Se on joskus hankalaa. Kyläläisten osaaminen ja kokemus eivät aina riitä alueen ainoan viiden tähden lomakeskuksen vaatimuksiin, joista yksi on englannin kielitaito. – Eräs mies katsoi, että meidän on palkattava hänen työtön tyttärensä, vaikka hänellä ei olisi osaamista avoinna olevaan tehtävään, Roma Sirait selvittää. Konflikteja saattaa syntyä, ja osa Nyoman Martanan työtä on selvitellä niitä. Martana ja Sirait palkkaavat kuitenkin motivoituneita nuoria ensin koeajalle ja kouluttavat heitä. Balilla ammatti opitaan edelleen ”isältä pojalle” -menetelmällä tai työssä oppimalla. Ammatillinen koulutus on maksullista. Siksi vain viidennes nuorista pystyy jatkamaan opintojaan peruskoulutuksen jälkeen.

Hauskat suomalaiset Nyoman Martana on suorittanut matkailualan ammatillisen tutkinnon ja erikoistunut huonepalveluihin. Työkokemusta hänellä on lähes 15 vuoden ajalta. Hän siirtyi Kytöharjujen toisesta hotellista, Santaista Griyaan syyskuun alussa. Kiinteistön ja henkilöstön lisäksi Martana on ottanut vastuuta myös taloushallinnosta, kuten kuluseurannasta ja käteisvarojen hallinnasta. – Jos työntekijöillä kahdeksan tunnin työpäivä on maksimi, Romalla ja minulla se on minimi, Martana vitsailee. Hänen etunimestään voi päätellä, että hän on perheensä kolmas lapsi. Balin nimijärjestelmän mukaan esimerkiksi esikoisen etunimi on aina Wayan, olipa kyseessä poika tai tytär. Martana on tyytyväinen työskennellessään suomalaisten alaisuudessa. Hänestä yrityksen johtamistapa on ammattimainen. – Olen työskennellyt myös balilaisen johdon alaisuudessa. He vain odottivat, että asiakas tulee ovesta sisään. Roma Sirait lisää, että suomalaisjohdon kanssa työskentely on myös hauskaa, vaikka hän tunnistaakin suomalaisten vakavan kansanluonteen. – Suomalaisasiakkaat eivät hymyile ensimmäisenä päivänä. Toisena päivänä ehkä vähän, mutta viikon jälkeen he ovatkin jo yhtä hymyä.l

Teksti ja kuvat Stoorisoppi/ Tanja Harjuniemi ja Markku Nummela


KOLUMNI l

Ihmiskoe toimihenkilöillä

a k o M sin!

Jaettu hölmöily on helpompi kestää, joskus se jopa naurattaa. Meilaa oma paras mokasi osoitteella pro@unionimedia.fi, otsikoksi Moka.

Olin 20 vuotta sitten lukioaikanani kesätöissä tehtaassa siivoamassa. Hallissa työ oli likaista, mutta esimiesten työhuoneessa oli rasvaisimmat jutut. Pahin oli ”Markku”, joka kehuskeli muun muassa omistavansa kokoelman raakaa eläinpornoa. Hän lainasi VHS-kasettejaan kollegoilleen. Päivittelin tauolla Markun juttuja toiselle kesätyöntekijälle Sannalle, joka totesi jutut puistattaviksi. Seuraavana päivänä näimme miehet henkilöstöruokalassa. ”Tuo on se pornomies”, kuiskasin Sannalle, joka veti ihan kalpeaksi. Sitten tajusin: heillähän on sama sukunimi! Suhteillahan ne kesätyöpaikat yleensä jaettiin työntekijöiden lapsille. Sittemmin olen varonut sanojani ei-niin tutussa seurassa.

Kauhistunut moralisti

Kuva Olli-Pekka Latvala

”Tuo on se pornomies”

Kotikaupunkini Seattle on tunnettu suurista yrityksistään. Yksi niistä on Amazon, räjähdysmäisesti leviävä nettikauppa, josta tuli tänä kesänä maailman arvokkain kauppayritys. Paikalliset valittavat Amazonista. Liikenneruuhkat ovat sietämättömät. Vanhoja rakennuksia puretaan ja tilalle rakennetaan miniyksiöitä ja persoonattomia lounasravintoloita. Silti suomalaisen korvaan yhteensä 150 000 ihmistä työllistävä yritys kuulostaa upealta. Tervetuloa Helsinkiin, Amazon! Tai vaikka Saloon? Ihastelin Amazonin menestystä ja avoimien työpaikkojen listaa, kunnes luin New York Timesista artikkelin yhtiön työkulttuurista. Toimittajat olivat haastatelleet juttuun yli sataa entistä ja nykyistä työntekijää. He totesivat, että yhtiössä on käynnissä ihmiskoe siitä, miten pitkälle valkokaulustyöntekijöitä voi piiskata. Amazonin työntekijöiden pitää luvata, että he ajattelevat yhtiön parasta, tekevät tehokkaita ja virheettömiä ratkaisuja ja tuottavat tulosta. Heitä kannustetaan repimään toisten ideoita kokouksissa ja kantelemaan löysäilijöistä esimiehelle. Heidän odotetaan vastaavan sähköposteihin vielä puolen yön jälkeen. Syöpään sairastuneet ja lapsia hoitavat irtisanotaan. Artikkelissa entinen työntekijä kertoi, että näki jokaisen työtoverinsa joskus itkevän. Amazon kuluttaa työntekijänsä loppuun muutamassa vuodessa, mutta tämä on vain astetta raaem­pi versio amerikkalaisesta työkulttuurista. Yhdysvallat on maailman rikkaista valtioista ainoa, jossa ei ole yleisesti säädettyä palkallista vanhempainlomaa tai lomapäiviä. Washington Postin mukaan lähes 44 miljoonaa amerikkalaista on vailla oikeutta sairauslomaan. Ja irtisanomisten pelossa moni ei uskalla lähteä iltaisin kotiin, mikäli pomon pöydällä palaa yhä valo. Kun kävelen asunnoltamme mäkeä ylös, tulen puistomaiselle alueelle, jossa jokainen talo näyttää suurlähetystöltä. Pihoja ympäröivät korkeat aidat ja terassien nurkissa kohoavat mauttomat pylväät. Suomessa sellaiset talot saavat minut miettimään: onko minulla joskus tähän varaa? 28-vuotiaana minulla ei ole koskaan ollut vakituista työpaikkaa eikä pennin jeniä säästössä. Akateemisia työttömiä on Suomessa nyt ennätysmäärä. Yhdysvalloissa ajattelen: onko kellään tähän aikaa? Taloissa on aina ikkunat pimeinä. Kuka hoitaa puutarhaa ja missä lapset viettävät kesänsä? Amerikkalaiset pitävät nyt ennätyksellisen vähän lomapäiviä. Kaukana Suomessa väännetään paraikaa kättä, tai oikeammin rautavipua, siitä, kummasta työntekijät joutuvat luopumaan yritysten eduksi: rahasta vai ajasta. Todennäköisesti kummastakin. Mutta olisiko Amazon tervetullut Suomeen? Noora Mattila Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka asuu Seattlessa.

33


Jobb i Skandinavien lockar Arbetslöshet och lågkonjunktur får många finländare att söka jobb i Skandinavien. Speciellt för finlandssvenskar är tröskeln att hitta arbete låg. Medan arbetslösheten i Finland stiger och vår bruttonationalprodukt krymper för tredje året i rad, är situationen i Sverige och Norge bättre. Jobb finns särskilt inom vård- och byggbranscherna, utbildningssektorn och restaurangbranschen, men även annanstans. Brist på jobb på hemorten och bättre arbetsmöjligheter är de vanligaste orsakerna till arbetsrelaterad flytt. Språket och den kulturkunskap finlandssvenskarna har, gör det lätt att emigrera till våra västra grannländer. Många har också bra koll på arbetssituationen via släktingar och andra kontakter. – Jag ser Sverige och Norge som en del av den finlandssvenska arbetsmarknaden, säger Kjell Herberts, samhällsforskare vid Åbo akademi i Vasa. 34

Han påpekar att det finns beställning för tvåspråkiga nordbor i och med att flera företag har verksamhet i både Sverige och Finland. Migrationen underlättas också av att utomlandsflyttande är mindre dramatiskt i dag än tidigare. – Nog hittar man Ikea-möbler var som helst, säger Herberts.

Utbildade och äventyrslystna reser Trots att många flirtat med tanken på att flytta utomlands för att jobba är det bara omkring hälften av dem som verkligen reser, beräknar Eures-rådgivaren Tina Sundqvist vid Norra Österbottens arbets- och näringsbyrå. En stor del av emigranterna är välutbildade och nyutexaminerade. Personer mellan 18 och 35 år kan ansöka om eko-

nomiskt stöd för sitt första Eures-jobb i ett annat land. Ungdomsarbetslösheten i Sverige och Norge är hög, vilket höjer kraven för utlänningar. I Skandinavien är kunskaper i svenska eller något annat skandinaviskt språk viktigt. Även om man inte behöver tala så mycket i sitt arbete kan det vara en fråga om arbetssäkerhet. Sundqvist säger att det är alla sorters människor som åker. Som en särskild grupp nämner hon äventyrslystna personer. Nyligen sände hon en ivrig kund till Svalbard. – Där finns en gruva som går upp och ner, isbjörnsforskning och man får inte lämna staden utan gevär. De vanligaste problemen arbetsemigranterna har brukar vara förknippade med för höga förväntningar. En van-


lig vanföreställning är att lönerna utomlands är mycket bättre än i Finland. – Lönerna är lite högre men levnadskostnaderna är också höga, säger Sundqvist.

Många nylänningar vill till Sverige Profilen för dem som flyttar utomlands för att jobba har ändrat under de senaste decennierna. – På 1960–70-talet var det närmast lågt utbildade personer från agrara områden som flyttade efter jobb, nuförtiden är det högre utbildade som far, säger Magnus Enlund, projektchef för Migrationsinstitutet vid Centret för Svenskfinland. Ännu i början av 1990-talet var det fler män än kvinnor som flyttade, men år 2000 svängde det och den trenden har fortsatt.

Migrationsantalet för finlandssvenskar har stigit under de senaste åren men Enlund säger att det ännu är för tidigt att säga om det verkligen har skett en ökning eller om det är fråga om fluktuation. Största delen av finlandssvenskarna som flyttar utomlands far till Sverige. År 1990 migrerade 869, av vilka 655 for till Sverige. För fjolåret var motsvarande tal 1487 och 933. Ökningen kommer främst från Nyland. Orsakerna till varför finlandssvenskar flyttar utomlands för att jobba varierar regionalt. – Nylänningar flyttar mer på grund av professionella kontakter, österbottningar på grund av personliga band, säger Enlund.

bedömer att landets ekonomi och andra mer praktiska saker inverkar mera på flyttviljan. Kjell Herberts är inne på samma linje. Han tippar på att utvandringen kommer att öka som en följd av den ökande arbetslösheten och de låga konjunkturerna i Finland. – Jag tror inte man tar Viking-båten för att Timo Soini sagt något styggt, säger han. Inom landet flyttar finlandssvenskar ofta söderut till större städer som Åbo och Helsingfors. År 2014 flyttade närmare 5 000 österbottningar i åldern 15–29 år utanför landskapet, många för att studera eller jobba.l

Större tätorter inom Finland drar Finskpopulismen verkar inte spela någon större roll i migrationen. Magnus Enlund

Jessica Suni Bild Pixhill

35


Ta kompisen me´ till förbundet! Arbetslivets helkasko åt kompisen, det vill säga medlemskap i Pro – gåvokort åt dig. Den 15 september körde Pros medlemsvärvningstävling i gång. Varje Promedlem som värvat en ny medlem får ett 40 euros gåvokort till affär i S-gruppen eller K-gruppen, såvida den egna och den nya medlemmens medlemsavgift betalats som sig bör. Ju fler medlemmar du värvar, desto fler gåvokort får du. Tävlingen där båda vinner pågår till slutet av januari 2016.

Gör så här • Rekommendera medlemskap i Pro till din kompis. • Då kompisen fyllt i anslutningsblanketten, meddela era uppgifter till förbundet per e-post, och så är det bara att vänta på priset. Det går behändigt att ansluta sig som medlem via webben genom att fylla i anslutningsblanketten där eller genom att lämna en begäran om kontakt på adressen http://liitypro.fi Meddela per e-post uppgifter om medlemmen du värvat till adressen jasenhankkija@proliitto.fi. Berätta den värvade medlemmens namn, hemort, arbetsgivare och arbetsställe samt e-post och telefonnummer om du vet dem. Uppge

även dina egna kontaktuppgifter och medlemsnummer. Meddela också så exakt som möjligt när din kompis anslutit sig till förbundet.

40 euros gåvokort väntar på medlemsvärvare För varje värvad medlem får du alltså enligt eget önskemål ett 40 euros gåvokort till S- eller Kgruppen. Förutsättning för att få priset är att den värvade medlemmen inte har utträtt från Pro och anslutit sig på nytt under tiden 1.9.2015–31.1.2016, har varit medlem tre kalendermånader i följd och betalat medlemsavgift enligt stadgarna samt är medlem i Pro då priset överlåts. Genom att meddela om värvad medlem på ovan nämnt sätt förbinder du dig att följa tävlingens regler och arrangörens beslut. Pro förbehåller sig rätten att ändra kampanjvillkoren och prisen.

Pro ger uppgifter om prisen till beskattaren De materiella prisen i medlemsvärvningen är skattepliktig inkomst då det sammanlagda värdet är minst 100 euro i året.

Skatteåret är det år då man får priset. Pro ger prisuppgifterna till beskattaren och de syns i det förhandsifyllda skatteförslaget. Information, tips och material för att erbjuda medlemskap finner du i Proplus: Pro Tietopankki/Informationsbank > Osallistuminen ja vaikuttaminen > Jäsenhankinta samt en del svenskspråkigt material på motsvarande svenska sida Delta och påverka > Medlemsvärvning. Lycka till i medlemsvärvningen!l

Varaktig pension avbryter resenärförsäkringen Resenärförsäkringen för Pros pensionärsmedlemmar som betalat serviceavgift eller som är frimedlemmar är i kraft i försäkringsbolaget Turva till slutet av år 2015. De som är varaktigt pensionerade omfattas inte av resenärförsäkring från och med 1.1.2016. Den resenärförsäkring som Fackförbundet Pro tagit är i kraft till den dag den försäkrade fyller 68 år. Om den försäkrade blir varaktigt pensionerad innan han eller hon fyller 68 år, är försäkringen i kraft till dagen då den försäkrade varaktigt går i pension.

Förbundsrabatt från Turva Om du reser över årsskiftet eller år 2016 ser du väl till att du har 36

resenärförsäkring även från 1.1.2016. Som medlem i förbundet får du 10 % förbundsrabatt då du köper resenärförsäkring från Turva. Turva beviljar som ny förmån en kontinuerlig resenärförsäkring för högst 85-årig medlem i Pro och försäkringen är i kraft till slutet av den försäkringsmånad då den försäkrade fyller 85 år. Resenärförsäkring för viss tid kan beviljas i Turva för högst 99-åring. Om längden på en enskild resa är högst 3 månader behövs ingen hälsoutredning för beviljandet av resenärförsäkring.


TAPAHTUMAKALENTERI lSYKSY Toimi näin! Lähetä tiedot yhdistysten tapahtumista ajoissa, jotta ilmoitus varmasti ehtii lehden oikeaan numeroon. Seuraavan numeron ilmoitusten viimeinen jättöpäivä on 18. marraskuuta 2015. Lähetäthän tiedot vain osoitteeseen toimisto@unionimedia.fi Saat vastausviestinä kuittauksen siitä, että tieto tuli perille. Muista katsoa myös www.proplus.fi Oma yhdistys löytyy sieltä!

Autoalan Toimihenkilöt ry Sääntömääräinen vaalikokous ke 28.10.2015 klo 18 Cafe & Restaurant Piritassa Tokoinrannassa, Eläintarhantie 12, Helsinki. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat, yhdistys tarjoaa osallistujille iltapalan. Fazerilan Toimihenkilöt Pro ry Vaalikokous 13.11., klo 18 hotelli Helkassa P. Rautatiekatu 23, Helsinki. Sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen illallinen. Ilm. viim. ti 3.11. Pirjo Anttonen 040 767 4728 pirjo.anttonen@ fazer.com Joutsenon toimihenkilöt Pro ry Syyskokous ti 17.11. klo.18 kahvila Joutsenessa, Keskuskatu 7, Joutseno. Sääntöjen määräämät asiat. Ilm.13.11 mennessä. Pikkujoulu 20.11. klo. 16.30.–23 Imatralla rav. Valentinossa, kuljetus Joutsenosta, ruokailu, teatterinäytös: Fingerpori. Hinnat 25 e jäsen ja avec 40 e, viite 11345, Joutsenon toimihenkilöiden tilille Eksp FI9541081140006207. Lisätiedot ja ilm. 30.10.15 mennessä. Joulupuuro koko perheelle 12.12. klo 17–19 Satamatornissa. Ilm. 7.12. joutsenopro@gmail.com tai ojat@ elisanet.fi, Satu 050-532 1368. Lakeuden Toimihenkilöt Pro ry: Jäsenille lippuja Hyväs tällis -revyyseen Seinäjoen kaupunginteatteriin la 14.11. klo 18. Revyyn jälkeen ruokailu ravintola Almassa. Sit. ilm. tilausvahvistuksen vuoksi nopeasti, viim. su 25.10. maarit. kero@gmail.com. Lippuja rajoitettu määrä – avec, jos paikkoja jää. Ilmoitus on myös yhdistyksen nettisivulla: https://www.proplus.fi (kirjaudu

tunnuksillasi, Lakeuden Toimihenkilöt Pro ry). Huom! Käy tarkistamassa Proplussassa, että sähköpostiosoitteesi on ajan tasalla! Pohjoisen Keski-Suomen Toimihenkilöt Pro ry Tervetuloa viettämään yhdistyksemme 70-vuotisjuhlaa 14.11. klo 17 KeskiSuomen Opistolle Suolahteen. Lisätietoa yhdistyksen sivuilta ja sähköpostilla pkstury@gmail.com.” Porin Seudun toimihenkilöt Pro ry Sukuvika Porin teatterin päänäyttämöllä 18.12. klo 19. Hinta 15 e/lippu, 2 lippua/jäsen. Sit. ilm. 24.10. menn. porinseudunth. pro@gmail.com Maksu 24.10. menn. tilille FI7144 5620 2000 9574. Liput saa ennen esitystä teatterin aulasta. Posti- ja tietoliikenteen diplomiinsinöörit ja akateemiset PTD ry. Sääntömääräinen kevätkokous 23.11. klo 17 Helsinki Congress Paasitornissa. Ilm. 19.11. mennessä ari.ahonen@teliasonera.com, p. 040 503 1181. Esityslista ja muu materiaali jaetaan sähköpostilla lähempänä kokousajankohtaa. Pyhäsalmen Toimihenkilöt Pro ry Sääntömääräinen vuosikokous ke 4.11. klo 18 kahvila Karnevaalissa. Jouluruokailu pe 20.11. Verkkorannassa klo 19. Maksuton jäsenille aveceineen! Tiedustelut ja ilmoittautumiset 8.11 mennessä Outi Sirviölle puh. 0400 581287

Pääkaupunkiseudun yhdistysten yhteistoimintaryhmä EDUKO MIKSI? Haluamme aktivoitua, tehostaa toimintaamme ja tarjota jäsenillemme enemmän vastinetta jäsenmaksuille. Luottamusmiesten toiminnan tueksi on saatava lisää jäseniä, vain siten voimme saada muutoksia aikaan työpaikoilla ja yhteiskunnassa. MITEN? Koska yhdistykset toimivat vapaaehtoisvoimin, resurssit ovat rajalliset. Voimia yhdistämällä saamme enemmän tuloksia. Tavoitteena on, että jokainen yhdistys järjestäisi yhden tapahtuman, johon kaikkien muiden yhdistysten jäsenet olisivat tervetulleita. Näin saisimme moninkertaistettua tapahtumien ja koulutuksien tarjonnan. Myös yhdistysten ja liiton toiminnan rajapintoja rikkomalla ja lomittamalla saamme lisää tehoja irti toiminnastamme. Yhteystiedot: https://www.facebook. com/groups/1507687226218822/ Pron Pääkaupunkiseudun yhdistykset(EDUKO) https://www.proplus.fi/node/146913 pro.uusimaa@gmail.com Pro-jäsenillat Vltavassa duunin jälkeen ajatuksena ”kaikki mitä olet halunnut tietää työehtosopimuksesta, muttet ole koskaan kehdannut kysyä”. Ota mukaan liittoon kuulumaton työkaverisi tai ystäväsi. Kysymyksiä voit toimittaa etukäteen sähköpostitse, PROplussaan tai Facebookin kautta. Perjantaisin klo 17–19 teemoittain: 30.10 pe Naisten palkkapäivä/STTK, emäntä Tea Halme aluejohtokunnasta. 20.11 pe Pro pikkujoulut, jatkot Zetorissa, isäntä Petteri Auvinen Naurujoogaa Pasilassa 11.11. klo 17. Tapahtuman hinta 26 e, iltapala. Sopimusala-asiamies Päivi Westerlund kertoo ajankohtaisista asioista. Ilm. yhdistyksesi kautta helto048@gmail. com. 30.10. mennessä. Talouden iso kuva Keskusteluilta Pasilassa 3.11 klo 17. Asiantuntija Arto Suninen vaihtamassa ajatuksia Suomen taloudellisesta tilasta. Iltapala, hinta 20 e. Ilm. 29.10. menn. pro.uusimaa@gmail. com<mailto:pro.uusimaa@gmail.com>. Pikkujoulumatka Tallinnaan 12–13.12. (la-su) Meno-paluumatka, yöpyminen Viru-hotellissa, jäsenkoulutus ja ateriat: kevyt aamiainen menomatkalla, juhlava buffet-illallinen ruokajuomineen ravintola Maikrahvissa, aamiainen hotellissa sekä buffet-päivällinen paluumatkalla laivassa. Matkan hinta Helsingin Toimihenkilöt Pro ryn jäsenelle 70 euroa, työttömälle jäsenelle 50 euroa ja avecille 180. Tervetuloa mukaan toimintaan! ST-Toimihenkilöt ry Vaalikokous/vuosikokous ti 24.11.2015 alkaen klo 16. osoite: Särkiniementie 3, Helsinki Tikkurilan Toimihenkilöt Pro ry Sääntömääräinen syyskokous päiväristeilyllä Viking XPRS la 10.10.2015. Käsitellään ja hyväksytään yhdistyksen

toimintasuunnitelma ja talousarvioesitys sekä valitaan hallitus ja toimikuntien edustus. Sitovat ilmoittautumiset harry. seidler@tikkurila.com Ilmainen laivamatka edellyttää osallistumista yhdistyksen sääntömääräiseen syyskokoukseen laivalla klo 11.30. Vantaan Teollisuus-ja Palvelualojen Toimihenkilöt Pro ry 45-vuotisjuhlaristeily yhdistyksen jäsenille. Mukaan mahtuu 40 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Viking XPRS Helsinki–Tallinna– Helsinki, lähtö la 21.11. klo 11.30) Sit. ilm. viim. ke 28.10. Osallistumismaksu 20 e maksetaan yhdistyksen tilille: FI85 1220 3007 2003 10 ja sillä saa risteilyn sekä lounassalaatti- ja päivällisbuffetin ruokajuomineen. Tuula Eklöf puh. 0207501337 ark. 8–16 tai Aino Saarimäki puh. 0405801396 ark. 16–19. Tervetuloa ! Västnylands Tjänstemän TU r.f. Valmöte på restaurant Socis Nils Grabbegatan 6 i Karis torsdagen den 19.11. kl 18:30 . På mötet behandlas stadgeenliga ärenden. Föreningen bjuder på kvällsbit efter mötet.

Pro Seniorit Kuopion Seudun Seniorikerho Pro Kerhon sääntömääräinen syyskokous ke 25.11. klo 13 Pron aluetoimistolla Hapelähteenkatu 36, Kuopio. Paikalla myös liiton asiamies ja/tai yhdistyksen edustaja. Kahvikerho kokoontuu samassa paikassa lokakuun, marraskuun ja joulukuun ensimmäisenä maanantaina klo12! Lahden Seudun Toimihenkilöt Pro ry, Veteraanijaosto Pikkujoulu Hennalan Upseerikerholla ti 24.11. klo 13–17. Perinteisen joulupöydän antimia, musiikkia ja arvonta, 35 euroa/henkilö. Sit. ilm. pe 13.11.menn.. 050 304 6063 tai marja.helander@kolumbus.fi. Maksu 13.11. mennessä Lahden Seudun Toimihenkilöiden tilille Nordea FI67 1519 3006 1033 66 vi+ite 1546. Pieni paketti mukaan niin saadaan pukille tuomisia. Lappeenrannan Pro Seniorit Sääntömääräinen syyskokous 28.10. klo 15 Lastun toimistolla, Kannelkatu 2 LH. Kahvitarjoilu. Pro Seniorit Pirkanmaan kerho Jouluruokailu 2.12.klo 13 Hakasen kahvion kabinetissa Itsenäisyydenkatu 6–8. Sitovat ilmoittautumiset 8.11. menn. Aune Harjulle 040 5816485 tai aunemirjami@kolumbus.fi Omavastuu 25 e tilille FI35 8000 2156 0982 86 viim. 8.11. Tervetuloa jäsenet ystävineen viettämään herkullista iltapäivää!

37


Miljoonan askeleen naiset Joukkue Pron keskustoimistosta Ruoholahdesta osallistui valtakunnalliseen Askelkisaan. Mukana oli myös koiria ja lapsia. Katja Laalahti, Marja Töytäri, Oili Leskelä-Mustonen ja Sanna Nurminen keräsivät kahdessa viikossa yhteensä 1 284 650 askelta askelmittareihinsa. Se oli eniten Ammattiliitto Pron seitsemästä askelkisaan osallistuneesta porukasta. He sijoittuivat valtakunnallisessa Askelkisassa viidensiksi. – Yllätyin, miten hitaasti askeleet karttuivat, laskentapäällikkö Marja Töytäri sanoo. Myös hänen uimansa ja pyöräilemänsä kilometrit muunnettiin kisassa askeliksi. Kilpailu nostatti kilpailuhenkeä. Oili Leskelä-Mustonen kerrytti kilometrejä lähtemällä illalla mielellään uudelleen kauppaan hakemaan unohtuneita ostoksia. Hänen koiransa sen sijaan kyllästyivät kisaan nopeasti ja halusivat kotiin kesken lenkin. Katja Laalahti ulkoi-

Yli miljoonan askeleen mimmit Marja Töytäri (vas.), Katja Laalahti ja Oili Leskelä-Mustonen. Sanna Nurminen puuttuu kuvasta.

li iltaisin ahkerasti alle kouluikäisten lasten kanssa. TUL:n kuntoliikuntajaosto haastoi kaikki suomalaiset työyhteisöt ja TUL:n jäsenseurat mukaan syyskuun kahden ensimmäisen viikon ajaksi. Kisaan osallistui 60 joukkuetta.

VeroVälttely kuriin?

ei

,

jos se on hallituksesta kiinni. Sijoita nyt 20 euroa veroparatiisitutkimukseemme Mesenaatissa ja auta meitä paljastamaan verovälttelyn todellinen laajuus!

mesenaatti.me/finnwatch

38

Joukkueet kävelivät yhteensä lähes 30 000 kilometriä, mikä lähentelee jo maapallon ympärikävelyä. Maapallon ympärysmitta on 40 000 kilometriä. l Katja Palhus Kuva Nina Tuomainen


Sinäkin voit vaikuttaa tulevaisuuden työelämään, sillä sehän menee näin: Ammattiliitot neuvottelevat työelämän pelisäännöistä. Jos ammattiliittoja ei olisi, tuskinpa olisi perhevapaitakaan. OLISIHAN SE AIKA LIITTYÄ AMMATTILIITTOON. Mikäfiilis.fi

ammattiliittolaiset sak • akava • sttk

39


AITIOPAIKKA VELVOITTAAl

Suuret linjat selviksi Mistä asioista työpaikallanne sovitaan paikallisesti? Mistä olisit luottamusmiehenä valmis neuvottelemaan? Kysytkö liitosta mielipidettä tai apua?

40

Ulla Väätäjä

Jari Liukkonen

Heli Varvio

Anne Raille

Toimistosihteeri, WSP Finland Oy luottamusmies, varatyösuojeluvaltuutettu Pron jäsenkouluttaja ja edustajiston jäsen Pro Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluejohtokunnan yhdistystoiminnan koordinaattori Työttömyyskassa Pron 2. varajäsen Oulun Seudun Toimihenkilöt Pro ry:n puheenjohtaja

Tuotantoesimies Suur-Savon Sähkötyö Oy (osa Suur-Savon Sähkö -konsernia) Pron edustajiston jäsen. (Olen hakeutunut pois muista luottamustehtävistä ja keskittynyt lasten harrastuksiin)

Työnhakija, ennen Artprintin painon ja sitomon työnjohtaja GTI Pro ry yhdistyksen rahastonhoitaja STTK:n ja Pron edustajiston jäsen Viestinnän teknisten tes-neuvottelukunnan pj, STTK plus miinus 30 ryhmän jäsen

Työnhakija, ennen tuotekehityslaborantti LAB Pharmassa, viimeksi Bayer oy:ssä. Turun kemian- ja laboratorioalan toimihenkilöt Pro ry:n puheenjohtaja Pron edustajiston jäsen aluejohtokunnan jäsen

1. Olemme tehneet soveltamisrajatarkastelun. Sitä voisin kutsua paikalliseksi sopimiseksi eli pääsimme työnantajan kanssa yhteisymmärrykseen, mihin SKOL-luokkiin taloon tulevat henkilöt sijoitetaan tehtävien mukaan. 2. Jos tulevaisuudessa puututaan sairauslomiin, niin sopisin mielelläni paikallisesti sairaslomat palkallisiksi. 3. Ehdottomasti kysyn liitosta mielipidettä.

1. Paikalliset sopimukset ovat olleet pääosin vakiintuneiden toimintatapojen kirjaamista. Olemme sopineet, miten korvataan varallaololistaan tulevista lisätilauksista. Lisäksi sovitaan myös virkistysbudjetin jaosta. 2. Sähkönjakelutekniikan siirtyessä entistä enemmän ilmasta maan alle olisin valmis neuvottelemaan työaikapankin kaltaisista joustoista. 3. Petteri Hyttiseltä tulee kysyttyä neuvoja jo alkumetreillä, ettei tee alussa mitään peruuttamatonta.

1. Kun työskentelin painon ja sitomon työnjohtajana, alaiseni olivat kirjatyöntekijöiden tessin piirissä. Työajan tasoittumisjaksoista sovittiin työntekijöiden kanssa. Kaksi henkilöä toivoi saavansa tehdä pelkkää yövuoroa, ja se kävi kaikille. 2. Mahdollisuus joustoon on hyvä, tessit kuitenkin helpottavat esimiehen työtä. Liian yksityiskohtaiset talokohtaiset sopimiset voivat haitata esimies-alaissuhdetta, varsinkin jos vastuu valuu kokonaan lähiesimiehelle. Tasapaino säilyy, kun suuret linjat ovat selvät. Silloin huono esimies ei voi väärinkäyttää tilannetta, esimerkiksi antaa henkilökohtaisten välien vaikuttaa. 3. Todennäköisesti kysyisin neuvoa liitosta.

1. Teimme 2000-luvulla hyviäkin sopimuksia esimerkiksi sairauspoissaolojen tuurauskorvauksista, lomista ja vuosityöajasta. Oli kaikkien etu, kun työt tuli hyvin hoidettua. Nyt työelämä on raadollisempaa, neuvottelu vaikeampaa ja luottamusmiehen asema huonompi. 2. Asioista pitäisi sopia tesseissä. Silti lomien ja vapaiden pitämisestä, ruuhkahuippujen tasaamisesta tai työaikapankista voisi sopia tessiä paremmin työpaikalla. 3. Yhdistyksessämme, alueen alan yhdistyksissä ja muiden yhdistysten kanssa toimii edunvalvontarinki, josta luottamusmies saa selkänojaa. Kysyisin liitosta ja suosittelen muillekin, että ottavat aikaa ja selvittävät asiat etukäteen.


PRO LÄHELLÄ SINUA l

Sata jäsentä per päivä Pron toimistoaulan näyttötaulu alkoi osoittaa yllättäviä lukuja Sipilän hallituksen syyskuun 8. päivän infon jälkeen. Taulusta näkee, kuinka paljon uusia jäseniä on tullut vuoden ja viikon alusta. – Alkoi tulla sata uutta jäsentä per päivä, kehittämispäällikkö Annemarje Salonen sanoo. Hän ei liioittele. Haastattelun jälkeen oli tiistai klo 14, ja taulu näytti maanantaista alkaen 181 uutta jäsentä. Tätä ennen Prossa ja muissa liitoissa oli kuitenkin herätty nuorten järjestäytymisen vähäisyyteen. Nyt ”apparaatti” pistetään Salosen mukaan uuteen uskoon. Uutta sukupolvea pitää lähestyä uusin keinoin. – Meillä on pari suunnittelutiimiä, jois-

ta yksi työskentelee yhdessä mainostoimiston kanssa. Tarkoitus on houkutella myös lisää opiskelijoita jäseniksi, hän sanoo. Yksi monista keinoista on lähettää 40 euron suuruinen S- tai K-ryhmän lahjakortti jokaisesta uudesta jäsenestä sille, joka tämän jäsenen porukkaan tuo. Kampanja alkoi syyskuun puolivälissä ja jatkuu ensi tammikuun loppuun. – Lahjakortin saa, kun uusi jäsen on ollut maksavana jäsenenä kolme perättäistä kuukautta. – Iloitsemme uusista jäsenistä, mutta eniten siitä, että ihmiset ovat alkaneet ajatella yhteiskunnallisia asioita. Olemme aikaisemmin puhuneet vähän kuuroille korville siitä, että työlait ja edut ei-

Palkansaajajärjestöt kannustavat tänä syksynä liittymään liittoon Mikä fiiliskampanjan avulla. Varmista, että sinun työkaverisi liittyy Ammattiliitto Prohon.

vät ole itsestäänselvyyksiä. Nyt se tuntuu menneen perille. Ihmiset liittyvät oikeista syistä. l Tiina Pelkonen

41


TYÖTTÖMYYSKASSA l Jos joudut työttömäksi tai sinut lomautetaan Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä työnhakijaksi paikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistoon eli te-toimistoon. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain siltä ajalta, jolloin on ollut työnhakijana te-toimistossa. Myös viiden päivän omavastuuaika alkaa vasta, kun ilmoittautuu työnhakijaksi. Jos olet ottanut työnantajalta tukipaketin/erokorvauksen, ilmoittaudu te-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi heti työsuhteen päätyttyä, ettet menetä päivärahaoikeuttasi. Jos sinulle on maksettu sairauspäivärahaa enimmäisajalta (noin 300 päivää) ja olet tämän jälkeen hakenut työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea, ilmoittaudu te-toimistoon työnhakijaksi. Voit hakea ansiopäivärahaa, jos eläkehakemus on vireillä tai se on hylätty. Kun olet ilmoittautunut te-toimistoon, se lähettää kassalle lausunnon oikeudestasi ansiopäivärahaan. Täytä ansiopäivärahahakemus

Lähetä ensimmäinen ansiopäivärahahakemus liitteineen työttömyyskassalle sen jälkeen, kun olet ollut kaksi kalenteriviikkoa (ma–su) työttömänä tai lomautettuna. Jos työttömyys alkoi maanantaina, täytä hakemus ensimmäisestä työttömyyspäivästä kahden viikon päähän sunnuntaihin. Jos työttömyys alkoi esim. keskiviikkona, täytä hakemus siitä alkaen sunnuntaihin kahden ja puolen viikon päähän. Lähetä seuraava hakemus neljältä kalenteriviikolta (ma–su) heti jakson täytyt-

tyä, vaikka kassa ei vielä olisi antanut päätöstä ensimmäisestä hakemuksesta. Ansiopäivärahaa haetaan aina jälkikäteen ja sitä maksetaan vain kolme kuukautta jälkikäteen. Hakemuksen liitteet:

– Työnantajan vahvistaman palkkatodistuksen tulee aina olla ensimmäisen hakemuksen liitteenä. Jos olet ollut työssä vähintään viikon 29.12.2013 jälkeen, palkkatodistus riittää 26 työviikolta. Jos et ole ollut työssä 29.12.13 jälkeen, palkkatodistus tarvitaan vähintään 34 työviikolta. Jos tälle jaksolle sisältyy esimerkiksi äitiys- tai vanhempainvapaa, hoitovapaa tai päätoiminen opiskelu, lähetä hakemuksen liitteenä päätös tai todistus tästä jaksosta ja pyydä työnantajalta palkkatodistus niin pitkältä ajalta, että todistuksessa on yhteensä vähintään 26/34 viikon palkallinen aika. Palkkatodistuksessa on mainittava seuraavat asiat: l lomarahat ja lomakorvaukset eriteltyinä l mahdolliset muut maksetut erät kuukausipalkan päälle (tulospalkkiot, tuotantopalkkiot, palvelusvuosilisät tms.) sekä erien ansaintajakso ja selvitys, millä perusteella ne on maksettu l selvitys mahdollisista palkattomista jaksoista l työnantajan yhteystiedot, y-tunnus ja palkkatodistuksen antajan allekirjoitus l Irtisanomisilmoitus, jos on kokonaan työtön (kopio) l Työsuhteen päättämistä koskeva sopimus, jos sellainen on tehty (kopio)

l Työttömyyskassa PL 228, 00181 Helsinki. l Puhelinpalvelu (09) 1727 3444 ma–pe klo 9–15 l www.prokassa.fi -> sähköinen asiointijärjestelmä Pidä yhteystietosi järjestelmässä ajantasalla l Kassanjohtaja Mervi Ruokola (09) 1727 3451, 050 327 6911 faksi (09) 1727 3335 Tutustu kassan sivuihin koodin takaa tai www.prokassa.fi. Koodin voi avata esim. matkaviestimesi QR lukijalla. 42

l Työtodistus (kopio) l Työsopimus (kopio), jos hakija on lomautettu määräaikaisesta työsuhteesta tai hänellä on osa-aikaista työtä. l Lomautusilmoitus (kopio), jos ansiopäivärahaa hakee lomautuksen perusteella. l Viimeksi vahvistettu henkilökohtainen verotuspäätös (kopio), jos hakijalla on tuloa sivutoimesta yritystoiminnasta tai maatalous- ja metsätaloustoiminnasta. l Päätökset sosiaalietuuksista (katso hakemuksen ohjeet) Jos olet välillä töissä

Palkkatodistus täytyy lähettää kaikista työttömyys- tai lomautusjakson välissä tehdyistä työviikoista, vaikka työjakso olisi kestänyt alle 26 viikkoa edellisen ansiopäivärahajakson jälkeen. Palkkatodistus tarvitaan mahdollista tulevaa ansiopäivärahan määritystä varten. Tiedot oikein, kassa kiittää!

Tarkista, että kaikki hakemuksen liitteet ovat mukana ja selvästi luettavissa. Kassa ei pysty käsittelemään puutteellisin tiedoin varustettuja hakemuksia vaan joutuu kysymään niiden perään. Käsittely viivästyy. Ansiopäivärahojen maksupäivät ovat maanantai, keskiviikko, torstai ja perjantai. Vuorottelukorvauksen maksupäivä on perjantai. Palvelut käytössäsi kellon ympäri

Nopeimmin lähetät hakemuksesi sähköisessä asiointipalvelussa. Sen kautta voi lähettää ensimmäisen hakemuksen, jatkohakemukset ja liitteet. Järjestelmään kirjaudutaan työttömyyskassan verkkosivuilta www.prokassa.fi. Ohjelma neuvoo, miten menettelet ensimmäistä kertaa sinne tullessasi ja miten etenet siellä. Järjestelmä lähettää impulssin sähköpostilla seuraavista tapahtumista: vastaanotetuista hakemuksista, viesteistä, lausunnoista ja lisäpyynnöistä. Varmista siis Sähköisen asioinnin ”Jäsentiedot”kohdasta, että kassalla on oikea sähköpostiosoite tiedossa. Kassa vastaa henkilökohtaisiin kysymyksiin puhelimitse, kirjeitse tai sähköisen asiointipalvelun kautta.


Tukipaketti vaikuttaa ansiopäivärahaan Työsuhteen päättymiseen liittyvän taloudellisen etuuden eli tukipaketin ajalta ei makseta ansiopäivärahaa. Tukipaketin maksamisesta voidaan sopia esimerkiksi yt-neuvotteluiden tai työsuhteen päättymisen yhteydessä. Tukipaketti voidaan maksaa työsuhteen aikana, työsuhteen päättyessä tai työsuhteen päättymisen jälkeen. Jos tukipakettia on esimerkiksi maksettu usean kuukauden ajan normaalin palkan yhteydessä ennen jäsenen työsuhteen päättymistä, maksetut erät lasketaan yhteen, ja koko summa jaksotetaan työsuhteen päättymisestä lukien. Tällainen etuus voi olla esimerkiksi yt-neuvotteluissa sovittu lisä, jonka tarkoituksena on sitouttaa työntekijä työskentelemään irtisanomisajan tai yksikön toiminnan loppumiseen asti.

Miten tukipakettiaika lasketaan Tukipaketti jaksotetaan yleensä työsuhteen päättymisestä lukien. Jos se maksetaan huomattavasti työsuhteen päättymisen jälkeen, se voidaan jaksottaa myös maksupäivästä lukien, jos se johtaa samaan lopputulokseen kuin työsuhteen päättymisestä lukien tehtävä jaksotus. Jaksotus tehdään niin, että tukipaketin bruttosumma jaetaan päiväpalkalla. Näin saadaan jaksotuspäivien lukumäärä ja ajanjakso, jolta ansiopäivärahaa ei makseta. Jaksotuspäiviä lasketaan viisi kalenteriviikkoa kohden. Päiväpalkka lasketaan samalta ajalta ja samojen periaatteiden mukaan kuin ansiopäivärahan perusteena oleva palkka. Päiväpalkasta ei kuitenkaan tehdä 4,28 prosentin vähennystä (vastaa työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua), kuten määritettäessä ansiopäivärahan perusteena olevaa palkkaa. Jos työsuhde päättyy esimerkiksi 31.10.2015, kuukausipalkka on ollut viimeiset 6 kuukautta 3 000 euroa kuukaudessa, ja tukipaketti on 30 000 euroa, ansiopäivärahaoikeus siirtyy noin 10 kuukautta eteenpäin syyskuun alkupuolelle

2016. Ansiopäivärahan maksaminen alkaa vasta tukipakettiaikaa seuraavan viiden päivän omavastuuajan jälkeen. Edellytyksenä on, että jäsen on työttömänä työnhakijana TE-toimistossa Ansiopäivien 500 päivän enimmäisaika ei kulu jaksotusaikana, koska ansiopäivärahaa ei makseta. Jaksotusaika on aina kiinteä, joten jäsenen työllistyminen jaksotusaikana ei siirrä jaksotusaikaa eteenpäin.

Mitä kannattaa huomioida Työttömyyskassa ei voi arvioida, kannattaako tukipaketti vastaanottaa. Asiaan vaikuttavat esimerkiksi tukipaketin määrä ja tulevaisuuden työllistymismahdollisuudet. Tukipaketti on kuitenkin määrältään aina suurempi, kuin samalta ajalta maksettava ansiopäiväraha. Tukipaketin vaikutus tulevaan eläkkeeseen kannattaa tarkistaa omasta eläkeyhtiöstä ja sen verotus verottajalta. Jos jäsen työllistyy tukipakettiaikana ja täyttää työssäoloehdon uudelleen, hänelle maksetaan ansiopäivärahaa tukipaketin jaksotusajan jälkeen tukipakettiajalla tehdyn työn perusteella. Jäsenellä ei ole oikeutta pitkän työuran perusteella maksettavaan korotettuun ansio-osaan, jos työsuhteen päättämisestä sovitaan yhdessä työnantajan kanssa. Sen sijaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksettava korotettu ansio-osa säilyy.

Pieni tarina Kerro oma tarinasi katja.palhus@proliitto.fi tai Pro-lehti/ Pl 183, 00181 Hki

Työurani numeroina Olen kokenut 47 vuotta kestäneellä urallani laman kurjimukset 17 vuoden välein. Olen työskennellyt 14 työnantajan palveluksessa. Pisin työsuhteeni kesti 20 vuotta. Vuoden 1975 laman jälkeen minut lomautettiin ja olin vuoden työttömänä. 1990-luvulla oli lomautuksia ja 11 kuukauden työttömyyskurssi. Vuoden 2009 laman jälkeen olin työttömänä yli kaksi vuotta. Vielä 59-vuotiaana kelpasin uudelle työnantajalle! Vuoden 2012 jälkeen olin kaksi vuotta lomautettuna ja 63-vuotiaana jälleen töihin. Satoja hakemuksia, lukemattomia puhelinsoittoja, työnantajan ovilla kiertämistä, pettymyksiä ja itsesyytöksiä… Koko uran ja vuosien työttömyyden aikana työvoimatoimistosta osoitettiin yksi ainoa työpaikka ja työttömyyskurssi. Olen maksanut veroja ja ammattiliiton jäsenmaksuja koko työurani ajan. Kiitos työttömyyspäivärahojen olen vielä hengissä. En katso olleeni vapaamatkustaja tai laiska työn vieroksuja.

Työmarkkinoilla täytyy olla TE-toimistoon tulee ilmoittautua kokoaikatyönhakijaksi heti työsuhteen päätyttyä, vaikka tukipaketin ajalta ei makseta ansiopäivärahaa, sillä jäsenen on oltava työmarkkinoiden käytettävissä myös tukipakettiaikana säilyttääkseen oikeuden ansiopäivärahaan tukipakettiajan jälkeen. Jos työmarkkinoilta poissaolo kestää yli kuusi kuukautta, eikä jäsen ole ollut työssä, työnhakijana eikä hänellä ole ollut työttömyysturvalaissa määriteltyä hyväksyttävää syytä poissaololleen, hänen on kartutettava 26 viikon työssäoloehto uudelleen ennen oikeutta ansiopäivärahaan. l

Sähköalan osaaja

43


PAIKANNA PIRKON POIKA l VASTAA JA VOITA Vantaan kaupunki/ Sakari Manninen

Pirkon poika on prolainen nuorimies, joka haluaa ekologisistakin syistä tukea kotimaista matkailuelinkeinoa. Missä Pirkon poika on nyt?

Missä on Pirkon poika? Tässä suurehkossa sisämaakaupungissa oli asutusta jo 1400-luvulla. Kaupungissa syntyi Suomen kaikkien aikojen parhaana jalkapalloilijana pidetty henkilö. Lisäksi kaupunki tunnetaan harjusta, kahdesta tv:stä tutusta naispuolisesta stand up -koomikosta sekä sinfoniaorkesterista, jonka nimikkosäveltäjä on Kalevi Aho. Arvaa kotimainen paikkakunta 18.11.2015 mennessä sähköpostilla osoitteeseen: pro@unionimedia.fi. Vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto.

Edellisen Pirkon poika -lukijakilpailun oikea vastaus oli Vantaa. Kirjapalkinnon voitti Esa Karjaluoto Raahesta.

Anna palautetta lehdestä l www.ammatissapro.fi -> sähköinen palautelomake. Mistä pidit?

Merkkaa juttulistaan rastilla ne jutut, joista pidit eniten. l www.proplus.fi -> Jäsenpalvelukanava -> Jäsenedut ->

Ammatissa Pro. Sieltä löydät myös lehden vuosikerrat. l Sähköpostitse pro@unionimedia.fi -> Otsikoksi Pron lukijapalaute. l Vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto.

Pieni ja iso työpaikka -juttu kiinnosti Edellisen numeron luetuin oli juttu siitä, kumpi on parempi, iso vai pieni työyhteisö. Toiseksi suosituin oli Mikä minusta tuli isona -juttu stand up -koomikko Ali Jahangiristä. Tuleviin numeroihin toivottiin asiaa esimerkiksi palkkatukitöistä, Ekokemistä ja yhdistysten toiminnasta. Voittoisa palaute tuli Raija Sjöholmilta Porista.

44

Ilmestymisaikataulu 2015 Aineisto

Ilmestyy

Pro 1

15.1.

4. helmikuuta

Pro 2

12.3.

1. huhtikuuta

Pro 3 11.5. Pro 4 12.8.

3. kesäkuuta

Pro 5

30.9.

21. lokakuuta

Pro 6

18.11.

9. joulukuuta

2. syyskuuta

Lähetä ilmoituksesi tapahtumakalenteriin viimeistään aineistopäivänä toimisto@unionimedia.fi. Seuraavan numeron ilmoitusten viimeinen jättöpäivä on 18.11.2015.


Sairaan huono sisäilma Kupruileva maali, kostuneet ikkunat tai jatkuvat flunssat on syytä ottaa vakavasti. Outoja sairausoireita tai epäilyksiä työpaikan sisäilman laadusta ei kannata pitää omana tietonaan, varoittaa Pron edustajiston jäsen Katja Minkkinen. Hän oppi asian kovimman kautta. – Jos epäilet sisäilmaongelmaa työpaikallasi, ilmoita esimiehelle, luottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle. Työnantajan velvollisuus on korjata asia. Työterveyslaitos on kehittänyt mallin sisäilmaongelmien selvittämiseen. Tiimipäällikkö Sanna Lappalaisen mukaan menettelystä työpaikoilla kannattaa sopia jo ennen kuin ongelmia ilmenee. Työpaikalle nimetään sisäilmaryhmä, jossa ovat mukana työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu sekä työterveyshuollon, kiinteistöhallinnon sekä työnantajan ja työntekijöiden edustajat. Ryhmä aloittaa työnsä, jos useampi ihminen oireilee tai muuten epäillään laajaa sisäilmaongelmaa. – Ensin selvitetään rakennuksen tekninen kunto, sitten työterveyshuolto tekee arvion ja ihmisten kokemuksia kuullaan, Lappalainen sanoo.

Oireet alkoivat hiipien Viime vuosikymmenellä Katja Minkkinen toimi hallinnollisena isännöitsijänä työnantajansa omistamassa kiinteistössä. Työtilat olivat kerrostalon katutasossa ja sosiaalitilat pohjakerroksessa.

– Päällisin puolin kaikki oli kunnossa, vaikka hengitysilma tuntui joskus tunkkaiselta. Pienet vesivahingot ja kastumiset oli talossa asianmukaisesti korjattu. Puolen vuoden työssäolon jälkeen Minkkinen alkoi potea toistuvia flunssia, silmien kirvelyä, vatsavaivoja, poskiontelontulehduksia, väsymystä sekä töissä päänsärkyä iltapäivisin. Pikku hiljaa tihentyvät ja pahenevat oireet ovat kosteusvaurioaltistumiselle tyypillisiä. Minkkisen oireille etsittiin kuitenkin muita syitä. – Jatkuva sairastelu vei voimat, eikä elimistö ehtinyt välillä toipumaan. Lopulta työterveyslääkäri alkoi epäillä sairauksien syyksi homeongelmaa. Minkkinen jäi pitkälle sairauslomalle, ja oireet alkoivat häipyä. – Työnantaja ei ottanut tilannetta vakavasti vaan sanoi, että sisäilmaongelmasta puhuminen on työtä vieroksuvien keino päästä helpolla. Muillakin samassa rakennuksessa työskentelevillä alkoi ilmetä oireita. Asian selvittämistä haittasi, että he olivat eri työnantajien palveluksessa. Minkkinen irtisanottiin ja oli yhteensä viisi vuotta pois työelämästä sairautensa takia. Altistumisesta jäi astma. Nyt Minkkinen on Sisäilmasta sairastuneet ry:n puheenjohtaja. Hän esiintyy dokumenttielokuvassa Kanarialinnut, joka kertoo homealtistuksesta sairastuneista.

Viesti ongelmasta avoimesti Sanna Lappalaisen mukaan sisäilmaongelmat ovat mutkikkaita. Ongelman aiheuttaja on yleensä piilossa rakenteissa. Mikrobipitoisuuksille tai oireille ei ole terveysperusteisia viitearvoja. Ei siis tiedetä, minkä suuruisen vasteen kukin pitoisuus aiheuttaa ihmisessä. – Työpaikalla sisäilmaongelmasta kannattaa viestittää avoimesti. Pienemmissä tapauksissa riittää ilmoitus intraan, vakavammissa tapauksissa tarvitaan yhteisiä keskustelutilaisuuksia, Lappalainen sanoo. Rakennuksen satunnainen kosteusvaurio ei väistämättä johda homeongelmaan, jos kastunut paikka korjataan ja syy poistetaan. Jos kosteus jää rakenteisiin, niissä alkaa mikrobikasvu. Ihmiset altistuvat mikrobeille, niiden aineenvaihduntatuotteille tai homesienimyrkyille.l Pirkko Koivu Kuva iStockphoto/ Maryna Chadayeva

Epäilyttäviä merkkejä rakennuksessa Kosteuden tiivistyminen pinnoille Pinnoitteiden irtoaminen tai kupruilu Pintojen värin muuttuminen Tunkkainen ilma, mutta läheskään aina ei hajua tunnu. Hajuaisti myös tottuu nopeasti 45


JÄSENEDUT l Pron koulutukset

Etu, joka jää päähän Innostuneita ollaan! Näin sanovat koulutussuunnittelijat Anne Teittinen ja Mervi Savonen sekä koulutus- ja materiaalipäällikkö Tiina Kiuru. – Toivomme entistä enemmän väkeä Pron koulutuksiin, Kiuru sanoo. Liitto järjestää koulutusta jäsenille, työpaikkojen ja yhdistysten aktiiveille sekä luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. Kaikille jäsenille suunnattua koulutusta järjestetään eri puolilla Suomea pääasiassa arki-iltaisin. Prolaisille on tärkeää tavata muita prolaisia ja peilata kokemuksiaan ryhmässä, kertoo palaute. – Kokemusten vaihto, se on se suola, Teittinen sanoo. Vuonna 2016 Pro lisää kurssitarjontaa ja kehittää jäsen- ja yhdistyskoulutusta. Uutta tietoa on tarjolla työhyvinvoinnista ja työsuhteen ehdoista. Keväiset työnhakuun ja vuosilomaan liittyvät ti46

laisuudet ovat aina olleet suosittuja. Loppuvuonna 2016 pureudutaan työaikaan. – Ammatillisista teemoista kuten esimiestyöstä toivotaan lisää kursseja. Järjestöyksikön kanssa suunnittelemme myös työpaikkatoimintaa edistävää koulutusta, Savonen lisää.

Luottari kouluttautuu työajalla Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutus arkisin on palkallista työaikaa. – Kun tulee valituksi luottamustehtävään, kannattaa katsoa heti Pron tarjoama koulutus ja päättää osallistumisesta, Tiina Kiuru vinkkaa. Valitsemaan pääsee marras–joulukuussa, kun ensi vuoden koulutuskalenteri lähetetään luottamushenkilöille. Luottamushenkilöiden oikeus kouluttautua työajalla perustuu keskusjärjestöjen ja työnantajaliittojen väliseen sopimukseen.

Kurssisisältöjen muutokset suunnitellaan harkiten. Vuonna 2016 uutena asiana alkaa yrityksen yhdenvertaisuussuunnittelu, joka lisätään tasa-arvosuunnittelukoulutukseen. Luottamushenkilöiden peruskoulutusta saa eri puolilla Suomea, muut koulutukset ovat Majvikissa Kirkkonummella. – Pro järjestää hurjan paljon koulutusta, määrä vastaa pientä opistoa. Pron tapa on toteuttaa koulutukset omin voimin. Samalla vahvistetaan yhteydenpitoa ja kontakteja suoraan jäseniin ja luottamushenkilöihin, Tiina Kiuru sanoo. l Tiina Pelkonen Kuva Pixhill Katso lisätietoa tai ilmoittaudu koulutuksiin Proplussassa Pron koulutuspalvelukanavalla. Hakusana on Pron koulutukset ja tapahtumat. Lähetä palautetta ja toiveita uusista koulutussisällöistä: koulutus@proliitto.fi.


Eläkeläinen, tarkista matkustajavakuutuksesi Palvelumaksun maksaneiden tai vapaajäsenyyden ansainneiden Pron eläkeläisjäsenten matkustajavakuutus on voimassa vakuutusyhtiö Turvassa vuoden 2015 loppuun asti. Pysyvällä eläkkeellä olevat eivät kuulu matkustajavakuutuksen piiriin 1.1.2016 alkaen. Ammattiliitto Pron ottama matkustajavakuutus on voimassa siihen päivään saakka, kun vakuutettu täyttää 68 vuotta. Jos vakuutettu jää pysyvälle eläkkeelle ennen kuin täyttää 68 vuotta, vakuutus on voimassa siihen päivään saakka, kun vakuutettu jää pysyvälle eläkkeelle.

Viisumi vaatii matkustajavakuutuksen Jos olet matkustamassa vuoden vaihteen yli tai vuoteen 2016 ajoittuvalle matkalle, huolehdithan, että sinulla on matkustajavakuutus myös 1.1.2016 alkaen. Vaikka sinulla olisi viisumitodistus vuodelle 2016 tai 2017, tarvitset vakuutuksen tammikuusta 2016 alkaen. Liiton jäsenenä saat 10 prosentin liittoalennuksen, kun ostat matkustajavakuutuksen Turvasta. Turva myöntää uutena etuna jatkuvan matkustajavakuutuksen enintään 84-vuotiaalle Pron jäsenelle. Vakuutus on voimassa sen vakuutuskauden loppuun, jonka aikana vakuutettu täyttää 85 vuotta. Määräaikainen matkustajavakuus voidaan Turvassa myöntää enintään 99-vuotiaalle. Jos yksittäisen matkan pituus on enintään kolme kuukautta, matkustajavakuutuksen myöntämiseen ei vaadita terveysselvitystä.

Blomqvist – Helminen – Keinonen – Puurtinen

MYRSKYLUODON MAIJA

Koskettava musikaali elinikäisestä rakkaudesta, selviytymisestä ja elämästä luonnon sylissä

Alexandre Dumas

Ensi-ilta 7.11.2015

Tiedä – älä luule!

KOLME MUSKETTISOTURIA Viihdyttävä ja vauhdikas seikkailu juonitteluiden ja romantiikan pyörteissä

Ryhmämyynti (03) 752 6000 / Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53 €/min+pvm) / www.lahdenkaupunginteatteri.fi /

Eeva Kilpi – Aila Lavaste

EVAKKOTYTÖN TARINA

Elämänmakuinen kertomus perheestä, yhteenkuuluvuudesta ja tulevaisuuden uskosta KANTAESITYS 23.1.2016 www.lippu.fi


Järjestösi jäsenetuna

LAPSEN TAPATURMAVAKUUTUS NOIN 3 €/kk Hanki nyt lapsellesi turvapaketti, joka on voimassa aina ja kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa kaiken vapaa-ajan ja myös kilpaurheilun, aina ilman omavastuuta. Saat vakuutuksen Ifistä, tai vielä 10 % edullisemmin osoitteesta

inka –> u k o s t a K

A T N A R A T R E M KANNLIIUKKSUTMAAANA LAPSIA

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

lapsenturva.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

010 19 19 19

Pro 5/2015  
Pro 5/2015  
Advertisement