Page 1

PN 4/2014

POHJOLA-NORDEN

ABBA-museo vie aikamatkalle 1970-luvulle Lähiöt elävimmiksi

26

32

Hur står det till i Norge? Färgens värld på vattnet

42

Mark Levengood: Var inspirerad av livet

52


There are better ways to make the products we love. Many of the products we take for granted in the modern world are refined from non-renewable materials. Taking a step further in everyday living is possible by making alternatives to fossil-based products with renewable raw materials like wood and pulp. With Stora Enso’s biomaterial technology, a chain of possibilities opens for wood, pulp, lignin and their derivatives to be used in an endless variety of things, from snowboards to cosmetics to tasty ice cream.


Enemmän terveisiä. Vähemmän laskua. Sonera Sopiva -liittymällä puhut, viestittelet ja käytät nettiä pohjolassa ja Baltiassa kuin kotonasi. www.sonera.fi/matkalla

3


sisällys innehåll

PN

Helmi Helminen (1930)

POHJOLA-NORDEN

POHJOLA-NORDEN AIKAKAUSLEHTI / TIDSKRIFT ISSN 1456-7644 (painettu) ISSN 1799-781X (verkkojulkaisu) Päätoimittaja / Chefredaktör Kjell Skoglund Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare Susanna Puisto lehti@pohjola-norden.fi Osoite / Adress Fredrikinkatu/ Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki / Helsingfors puh. / tfn 09 - 4542 080

Kansallismuseon Metsäsuomalaiset-näyttely kertoo suomalaisista Norjaan ja Ruotsiin muuttaneista kaskiviljelijöistä. Kuvassa Juhoilan talon piha rakennuksineen. Sivu 17

pohjola-norden@unionimedia.fi www.pohjola-norden.fi

Mitä Norjalle kuuluu / Hur står det till i Norge?......................................................... 6

Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Kjell Skoglund puh. / tfn 09 - 4542 080 kjell.skoglund@pohjola-norden.fi Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytning Leila Tarvainen Tomi Westerholm Unionimedia Oy Paino / Tryckeri Forssa Print Oy 2015 Painos / Upplaga 10 000 kpl/st Ilmestymisajat / Utgivningsdagar 2015 1/2015 aineisto/material 14.1. ilmestyy/utkommer 12.2. Hinta 25 e / vuosikerta Pris 25 e / årgång Kansikuva / Omslagsbild iStock / udokies Pohjola-Norden ry:n jäsenlehti Pohjola-Norden on Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto. Pohjola-Norden rfs medlemstidning Pohjola-Norden är centralförbundet för folkligt nordiskt samarbete.

Pääkirjoitus / Ledare.....................................................................................................5

Täällä / Här är Stockholm........................................................................................... 13 Täällä / Här är Köpenhamn.........................................................................................15 Ajankohtaista / Aktuellt.............................................................................................16 Kärleken tog Borgar Gardarsson till Finland..............................................................19 Pohjoismaat-brändi vahvistuu.................................................................................. 20 Täällä / Här är Reykjavik.............................................................................................23 Uusien toimintamuotojen aika / Tid för nya verksamhetsformer........................... 24 Matka 1970-luvun menestystarinaan........................................................................26 Älykkyys voi elävöittää Suomen lähiöt......................................................................32 Ajankohtaista Nuorisoliitossa...................................................................................37 Täällä / Här är Oslo.....................................................................................................39 Färgens värld på vattnet........................................................................................... 42 Turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä syvennettävä / Säkerhets- och försvarspolitiska samarbetet måste fördjupas .............................. 44 Ajankohtaista piireissä ja yhdistyksissä . ............................................................... 45 Haloon kuulumisia!................................................................................................... 48 Var inspirerad av livet.................................................................................................52 Verkkopuoti / Nätboden.............................................................................................55

4


pääkirjoitus  ledare

Kjell Skoglund vt. pääsihteeri / tf. generalsekreterare

Arbete, ungdom och språk i fokus

Työ, nuoret ja kielitaito keskiössä

I Pohjola-Norden har vi under årets 90-årsfirande valt att lyfta fram tre områden framom andra – ungdomar, arbete och språkkunskaper. De seminarier vi arrangerat runtom landet har varit fullsatta och skapat debatt och det har tydligt framkommit att ungdomen idag söker sig till aktiviteter som innehåller upplevelser och nytta. De nordiska länderna är bra länder att växa upp i, men många ungdomar fastnar idag i tidig ålder i arbetslöshet. På Nordiska rådets session i Stockholm uttryckte politikerna stor oro för den ökade ungdomsarbetslösheten, som leder till marginalisering och utanförskap. Den danska statsministern Helle Thorning-Schmidt lyfte fram kvaliteten på utbildningen som en avgörande konkurrensfördel för de nordiska länderna. I den nyligen utgivna rapporten från Finlands Näringsliv EK, Kielitaito on kilpailuetu, (Språkkunskaper är en konkurrensfördel) understryks goda språkkunskaper mer än någonsin. Svenska språket kommer direkt efter engelskan som en stor konkurrensfördel i rekryteringsprocesser. I sponsorförhandlingar med representanter för olika företag har det tydligt framkommit att svenskans betydelse ökat de senaste åren. Samma gäller också de finskspråkiga studerande jag träffat. Då sysselsättningsmöjligheterna är som de är just nu, vänds blickarna mot Sverige och Norge och då är kunskaper i svenska en direkt avgörande konkurrensfördel. Jag deltog själv för första gången i Pohjola-Nordens verksamhet 1985 genom att vara med och arrangera seminariet Ungdomsnordism i praktiken i Kristinestad. Då denna tidning utkommer jobbar jag mina sista dagar på Pohjola-Norden. Det har varit en intressant resa med många nordiska kontakter och upplevelser. Men ensam når man inte långt. Därför kommer jag bäst ihåg den avgörande insats och resurs som alla fri­villiga, medlemmar och förtroendevalda, stått för. Utan er insats skulle inte föreningen Pohjola-Norden finnas och överleva. Och trots att förändringens vind sveper in över oss dagligen, eller kanske just därför, är jag övertygad om att Pohjola-Norden också i framtiden har en plats i det nordiska samarbetet. Den världs­ politiska situationen och Finlands geografiska läge gör att en nära kontakt till de övriga nordiska länderna behövs mer än någonsin. Tack för att jag fått vara med! 

Pohjola-Nordenin 90-vuotisjuhlavuoden yhteydessä on nostettu esiin erityisesti kolme teemaa – nuoret, työ ja kielitaito. Seminaarimme ovat eri puolilla maata olleet täynnä ja herättäneet keskustelua. Selkeästi on tullut esiin, että nuoret etsiytyvät tänä päivänä sellaisten askareiden pariin, joista he saavat sekä kokemuksia että hyötyä. Pohjoismaissa on hyvä kasvaa aikuiseksi, mutta moni nuori joutuu jo varhain työttömäksi. Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Tukholmassa poliitikot ilmaisivat suurta huolta kasvavasta nuorisotyöttömyydestä, joka johtaa syrjäytymiseen ja ulkopuolisuuteen. Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidt nosti esiin laadukkaan koulutuksen Pohjoismaiden erityisenä kilpailuetuna. Elinkeinoelämän keskusliiton hiljattain julkaisema Kielitaito on kilpailuetu -raportti painottaa hyvää kielitaidon merkitystä enemmän kuin koskaan aiemmin. Ruotsin kielen taito on heti englannin jälkeen suuri etu rekrytointiprosesseissa. Yhteistyöneuvotteluissa eri yritysten kanssa on tullut selvästi esiin ruotsin viime vuosina kasvanut merkitys. Sama koskee tapaamiani suomenkielisiä opiskelijoita. Kun työllistymismahdollisuudet ovat tällä hetkellä mitä ovat, kääntyvät katseet kohti Ruotsia ja Norjaa. Tällöin ruotsin kielen taito on ratkaiseva etu. Osallistuin itse ensimmäistä kertaa PohjolaNordenin toimintaan vuonna 1985 ollessani mukana järjestämässä Kristiinankaupungissa pidettyä seminaaria Ungdomsnordism i praktiken. Tämän lehden ilmestyessä käsillä ovat viimeiset päiväni PohjolaNordenin palveluksessa. Nämä vuodet ovat olleet mielenkiintoinen matka ja sisältäneet monia pohjoismaisia kontakteja ja elämyksiä. Mutta yksin ei pääse pitkälle. Sen vuoksi tulen parhaiten muistamaan sen ratkaisevan panoksen, jonka kaikki vapaaehtoiset, jäsenet ja luottamushenkilöt ovat antaneet. Ilman teitä ei Pohjola-Norden selviäisi eikä sitä olisi olemassa. Ja vaikka muutosten tuulet puhaltavat ylitsemme päivittäin, tai ehkä juuri siksi, olen vakuuttunut siitä, että Pohjola-Nordenilla tulee olemaan paikka pohjoismaisessa yhteistyössä myös tulevaisuudessa. Maailmanpoliittisen tilanteen ja Suomen maantieteellisen aseman vuoksi läheisiä suhteita muihin Pohjoismaihin tarvitaan enemmän kuin koskaan. Kiitos, että olen saanut olla mukana! 

5


Hur står det till i Norge? I Norge har det gått tre år sedan massakern på Utøya och landet har haft en ny regering i ett års tid. Hur står det till med Norge nu?

Välfärdsstaten måste effektiveras Michael Tetzschner som är stortingsman från det största regeringspartiet Høyre är nöjd med situationen efter ett år i regeringen. – Vi gick till val med en alternativ politik. Det har gällt att lösa många uppgifter inom den offentliga sektorn. Den nya regeringen

6

har satsat medel på att förnya infrastrukturen i landet. Tetzschner framhåller att regeringen inte vill lägga ner välfärdsstaten. – Men vi vill effektivera den bland annat genom att minska de långa patientköerna till våra sjukhus. De metoder som med framgång använts inom den privata sektorn kan också tillämpas inom den offentliga sektorn. Staten kan ge den tekniska omsorgen men det viktiga är att folk själva blir engagerade. Också familjerna bör ta ett större ansvar för sina egna medlemmar.

Norge klarade Utøya Det har nu gått drygt tre år sedan massakern på Arbeidernes Ungdomsfylking AUF:s (Arbeiderpartiets ungdomsorganisation) sommaläger på Utøya. Norge har dock kommit över tragedin relativt bra. Håvard Narum som har tidigare varit bland annat politisk kommentator vid NRK som motsvarar Yle i Finland säger att massakern på Utøya var en stor chock för norrmännen. – Men rättsstaten klarade av utmaningen och terroristen fick det straff han förtjänade. Framstegspartiets ledare Siv Jensen sade då ”Idag är vi alla AUFare”. Normaliseringen efter händelserna på Utøya har därefter gått snabbt, anser Narum. Också Tetzschner betraktar Utøya som en stor nationell olycka, men anser att Norge kommer över det. – Man kommer över det precis som man

Henrik Helenius

I september 2013 fick Norge en ny regering. Fram till valet hade Arbeiderpartiet suttit oavbrutit i regeringen i åtta år. Under den perioden var partiets stortingsrepresentant Anniken Huitfeldt både barn- och jämställdhetsminister, kulturminister samt arbetsminister. Nu befinner sig Arbeiderpartiet sedan drygt ett år tillbaka i opposition. Den nya regeringen bygger på ett samarbete mellan det konservativa partiet Høyre och det populistiska Framstegspartiet. Huitfeldt är kritisk mot regeringens statsbudget. – Inom Arbeiderpartiet ser vi likheter med den regeringspolitik som fördes i Sverige fram till senaste val. En politik med skattelättnader för de rika och nedskärningar för dem som har det sämst ställt. Huitfeldt hoppas dock att den gamla blockpolitiken ska luckras upp i Norge. – Den förra regeringen byggde på ett samarbete mellan Arbeiderpartiet, Sosialistisk Venstreparti och Senterpartiet. Men nu söker Arbeiderpartiet nya samarbetspartner.

Michael Tetzschner


Magnus Fröderberg/norden.org

Norjan Parlamenttitalo, Stortinget.

kommit över andra nationella olyckor. I Norge kom vi också över den tyska ockupationen under andra världskriget och Verdalsraset 1893 då ett helt lokalsamhälle utplånades i ett jordskred. Anniken Huitfeldt var ordförande för AUF 1996–2000 och tragedin på Utøya berörde henne extra djupt. Hon påminner om att AUF nyligen gjorde en tydlig markering. – Till ny ordförande valdes nämligen Mani Hussaini som kom till Norge från Syrien som tolvåring. Det visar att AUF vill försvara det Norge som betyder tolerans och öppenhet.

Samarbete viktigt, språket utmanande Michael Tetzschner är medlem av Norges delegation i Nordiska Rådet och han tillhör NR-presidet. – Vi har fått ett större samarbete i Norden. Ett exempel som också EU påpekat är gränshindren där det skett en synkronisering. Tetzschner säger att han inte är över-

raskad över det engelska språktrycket som finns i Norden. – Ett språk som intresserar mig är tyska. Jag är nämligen övertygad om att mera impulser från tyskan skulle stärka de skandinaviska språken. Han anser att skolbarnen i Norden borde läsa norska, svenska och danska så att de av sammanhanget kunde lära sig vad de olika språken betyder. Men en sak som oroar honom är finländarnas språkkunskaper. – Sedan år 1974 har jag regelbundet rest till Finland. Under dessa decennier har de finska politikernas språkkunskaper i svenska gått ner så mycket att vi allt mer behöver simultantolkning. Det beror inte på att finländarna blivit mer inåtvända utan på engelskans dominans. Men skandinaviskan är det viktigaste samarbetsspråket i Norden. Också Narum är en varm anhängare av nordiskt samarbete. – Men tyvärr är Nordiska Rådets sessioner inte riktigt som förr. Vi vet dock inte vad framtiden kan föra med sig. Därför

ska man ta till vara på det nordiska sam­arbetet. Inget enskilt nordiskt land är militärt stark. Därför är det intressant att vi nu har ett framväxande försvarssamarbete i Nor­den, vilket jag stöder. Narum framhåller också att språkgemenskapen i Norden är viktig. – I Norge förstår man bäst muntlig svenska och skriftlig danska. Det beror på att svenskarna uttalar sitt språk tydligare än danskarna. I en tid då globaliseringen ställer allt större utmaningar på oss är det viktigt att vi slår vakt om vår nordiska gemenskap.

Man förhåller sig lungt till Ryssland Med sina åtgärder i Ukraina har Ryssland under det senaste året skapat förvåning och tidvis också misstanke. I Norge har man ändå en positiv relation i sig till Ryssland. – Vi har ett annat förhållande till Ryssland än många andra länder, anser Anniken Huitfeldt. Hon påminner om att man i Norge hösten 2014 firade att Röda armén 1945 gick in i nordnorska Finnmark för att befria

7


Henrik Helenius

området från den tyska ockupationsmakten. I Estland, Lettland och Litauen firar man inte Röda arméns ankomst. Men när kriget var slut lämnade ryssarna frivilligt Finnmark. Det skedde inte i Baltikum. Huitfeldt poängterar att Norge vill ha ett bra förhållande till Ryssland samtidigt som man till hundra procent håller fast vid medlemskapet i Nato. Tetzschner hade hoppats på en utveckling mot mera demokrati efter sovjetsammanbrottet. – I stället har Ryssland utvecklat en autokrati och ett system som inte byggts för att växla makt och för att istället bevara makt. – Utvecklingen i Ryssland inger bekymmer men ändå ska man inte överdriva hotet från Ryssland, framhåller Håvard Narum.  Text: Henrik Helenius

Håvard Narum

Mitä Norjalle kuuluu? Norjassa on kulunut kolme vuotta Utøyan joukkomurhasta, ja maalla on vuoden verran ollut uusi hallitus. Miten Norjalla nyt menee?

Norja sai syyskuussa 2013 uuden hallituksen. Vaaleihin asti työväenpuolue oli istunut hallituksessa yhtäjaksoisesti kahdeksan vuotta ja puolueen kansanedustaja Anniken Huitfeldt toiminut lapsi- ja tasa-arvoministerinä, kulttuuriministerinä ja työministerinä. Nyt työväenpuolue on ollut reilun vuoden verran suurimpana oppositiopuolueena, ja uusi hallitus rakentuu konservatiivisen Høyren ja populistisen Edistyspuolueen varaan. Huitfeldt suhtautuu kriittisesti hallituksen laatimaan valtion budjettiin. – Työväenpuolueen sisällä näemme budjetissa yhtäläisyyksiä siihen politiikkaan, jota Ruotsissa toteutettiin viimeisimpiin vaaleihin asti. Se on politiikkaa, jossa rikkaat

8

saavat verohelpotuksia ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin kohdistetaan leikkauksia. Huitfeldt toivoo kuitenkin, että vanhaa blokkipolitiikka möyhennettäisiin Norjassa. – Edellinen hallitus rakentui Työväenpuolueen, Sosialistisen vasemmistopuolueen ja Keskustapuolueen varaan. Nyt Työväenpuolue kuitenkin etsii uusia yhteistyökumppaneita.

Hyvinvointivaltiota tehostettava Suurimman hallituspuolueen Høyren kansanedustaja Michael Tetzschner on tyytyväinen tilanteeseen vuoden hallitustaipaleen jälkeen.

– Lähdimme vaaleihin vaihtoehtoisella politiikalla. Se on tarkoittanut monia muutoksia julkisella sektorilla, ja uusi hallitus on panostanut maan infrastruktuurin uudistamiseen. Tetzschner painottaa, ettei hallitus halua purkaa hyvinvointivaltiota. – Mutta haluamme tehostaa sitä muun muassa lyhentämällä sairaaloiden pitkiä potilasjonoja. Metodeja, joita on menestyksekkäästi käytetty yksityisellä puolella, voidaan soveltaa myös julkisella puolella. Valtio voi taata teknisen huolenpidon, mutta on tärkeää, että ihmiset osallistetaan itse. Myös perheiden tulee kantaa suurempi vastuu jäsenistään.


Työväenpuolueen nuorisojärjestö AUF:n kesäleirillä tapahtuneesta Utøyan jouk­ komurhasta on nyt kulunut reilut kolme vuotta. Norja on kuitenkin selvinnyt tapahtuneesta verrattain hyvin. Aiemmin muun muassa Norjan yleisradion poliittisena kommentaattorina toimineen Håvard Narumin mukaan joukkomurha Utøyalla oli suuri shokki norjalaisille. – Mutta oikeusvaltio selvisi haasteesta, ja terroristi sai ansaitsemansa rangaistuksen. Edistyspuolueen puheenjohtaja Siv Jensen sanoi tuolloin ”Tänään olemme kaikki AUF:läisiä”. Tilanteen normalisoituminen Utøyan tapahtumien jälkeen on sittemmin tapahtunut nopeasti, Narum sanoo. Myös Tetzschner näkee Utøyan suurena kansallisena onnettomuutena, mutta uskoo Norjan selviävän siitä. – Siitä päästään yli samoin kuin muista kansallisista onnettomuuksista. Pääsimme yli myös saksalaisten toisen maailmansodan aikaisesta miehityksestä sekä Verdalsrasetin vuonna 1893 tapahtuneesta maanvyörymästä, jolloin kokonainen paikallisyhteiskunta pyyhkiytyi maan tasalle. Anniken Huitfeldt toimi vuosina 1996– 2000 AUF:n puheenjohtajana, joten Utøyan tapahtumat koskettivat häntä erityisen syvästi. Hän muistuttaa, että AUF teki hiljattain selkeän kannanoton. – Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Mani Hussaini, joka tuli 12-vuotiaana Norjaan Syyriasta. Tämä todistaa, että AUF haluaa puolustaa sitä Norjaa, joka tarkoittaa suvaitsevuutta ja avoimuutta.

Yhteistyö tärkeää, kieli haaste Michael Tetzschner on jäsen Norjan Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunnassa ja kuuluu neuvoston presidiumiin. – Pohjoismainen yhteistyö on mennyt eteenpäin. Yksi esimerkki, johon myös EU on viitannut, on rajaesteet, joissa on tapahtunut synkronointia. Tetzschner sanoo, ettei hän ole yllättynyt englannin kielen paineesta Pohjoismaissa. – Yksi minua kiinnostava kieli on saksa. Olen nimittäin vakuuttunut siitä, että suurempi määrä impulsseja saksasta voisi vahvistaa skandinaavisia kieliä. Hän katsoo, että koululaisten tulisi Pohjoismaissa lukea norjaa, ruotsia ja tanskaa niin, että he voisivat asiayhteydestä päätellä, mitä sanotaan. Yksi asia häntä kuitenkin huolestuttaa, ja se on suomalaisten kielitaito. – Olen vuodesta 1974 säännöllisin väliajoin matkustanut Suomeen. Näiden vuosikymmenten aikana on suomalaisten poliitikkojen ruotsin kielen taito heikentynyt niin paljon, että nykyään tarvitaan

Henrik Helenius

Utøyasta selvittiin

Anniken Huitfeldt

useimmiten tulkkia. Se ei johdu siitä, että suomalaiset olisivat kääntyneet enemmän sisäänpäin vaan englannin dominanssista, vaikka skandinaviska on tärkein yhteistyökieli Pohjolassa. Myös Narum on pohjoismaisen yhteistyön lämmin kannattaja. – Ikävä kyllä Pohjoismaiden neuvoston istunnot eivät ole enää aivan kuin ennen. Emme toki tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Siksi pohjoismaisesta yhteistyöstä täytyy pitää huolta. Yksikään Pohjoismaa ei ole sotilaallisesti vahva yksin. Siksi on mielenkiintoista, että pohjoismainen puolustusyhteistyö on nyt kasvussa ja itsekin sitä tuen. Narum antaa painoarvoa myös kieliyhteisölle, joka on hänen mielestään tärkeä. – Norjassa ymmärretään parhaiten puhuttua ruotsia ja kirjoitettua tanskaa. Tämä johtuu siitä, että ruotsalaiset lausuvat kieltään selkeämmin kuin tanskalaiset. Aikana, jolloin globalisaatio asettaa meille suuria haasteita, on tärkeää, että pidämme huolta pohjoismaisesta yhteisöstämme.

syksyllä 2014 sitä, että vuonna 1945 punaarmeija vapautti Pohjois-Norjan Finnmarkin saksalaisten miehityksestä. Virossa, Latviassa ja Liettuassa ei puna-armeijan saapumista juhlita. Mutta kun sota loppui, lähtivät neuvostoliittolaiset Finnmarkista vapaaehtoisesti. Näin ei käynyt Baltiassa. Huitfeldt toteaa, että Norja haluaa ylläpitää hyviä suhteita Venäjään samalla, kun Nato-jäsenyydestä pidetään kiinni sata­ prosenttisesti. Tezschner olisi toivonut demokratiakehitystä Neuvostoliiton sortumisen jälkeen. – Sen sijaan Venäjä on kehittynyt autokratiaksi ja järjestelmäksi, joka ei ole kehitetty vallanvaihtoa vaan sen säilyttämistä varten. – Venäjän kehitys antaa aihetta huoleen, mutta Venäjän uhkaa ei kuitenkaan tule liioitella, Håvard Narum sanoo.  Teksti: Henrik Helenius Käännös: Susanna Puisto

Venäjään suhtaudutaan rauhallisesti Venäjä on viimeisen vuoden aikana herättänyt ihmetystä ja toisinaan myös epäluuloa toimillaan Ukrainassa. Norjassa suhde Venäjään on kuitenkin lähtökohtaisesti myönteinen. – Meillä on Venäjään erilainen suhde kuin useilla muilla mailla, Anniken Huitfeldt sanoo. Hän muistuttaa, että Norjassa juhlittiin

9


10


PIIRIT JA ALUEET DISTRIKT OCH REGIONER www.pohjola-norden.fi/piiritoimistot www.pohjola-norden.fi/distrikt Itä-Suomen alue Östra Finlands region

Etelä-Savon piiri, Kuopion piiri ja Pohjois-Karjalan piiri Tulliportinkatu 52, 70110 Kuopio puh./tfn 050 530 7457 etela-savo@pohjola-norden.fi, kuopio@pohjola-norden.fi, pohjois-karjala@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Anne Tuomainen

Etelä-Suomen alue Södra Finland

Uudenmaan piiri ja ent. Kaakkois-Suomen piiri Nylands distrikt och fd. Sydöstra Finlands distrikt Fredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki/Helsingfors puh./tfn (09) 4542 080

Keski-Suomen alue Mellersta Finlands region

Keski-Suomen Piiri / Mellersta Finlands distrikt Seminaarinkatu 26 B, 40100 Jyväskylä puh./tfn 050 4333 282 keski-suomi@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Maija Keskinen

Pohjois-Suomen alue Norra Finlands region

Lapin piiri ja ent. Oulun piiri / Lapplands distrikt och fd. Uleåborgs distrikt Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi puh./tfn 040 861 4539 kirsi.lantto@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Kirsi Lantto

Länsi-Suomen alue Västra Finlands region

Österbottens distrikt / Pohjanmaan piiri Storalånggatan 28–30 4 vån / Pitkäkatu 28–30 4 krs 65100 Vasa/Vaasa Tfn/puh. 040 550 6863 pohjanmaa@pohjola-norden.fi / malin.walitalo@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Malin Wälitalo

Varsinais-Suomen alue Egentliga Finlands region

Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri Kulttuurikeskus, Uudenmaankatu 1/ Nylandsgatan 1, 20500 Turku/Åbo varsinais-suomi.satakunta@ pohjola-norden.fi egentligafinland.satakunda@ pohjola-norden.fi

Tjaldur - ystävyysseura /vänskapsförening Färsaaret /Färöarna Suomi/Finland Uppik - ystävyysseura /vänskapsförening Grönlanti/Grönland Suomi/Finland

Fredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki/Helsingfors tjaldur@tjaldur.fi uppik@uppik.fi www.tjaldur.fi, www.uppik.fi

Tule mukaan toimintaan ja liity jäseneksi! Bli medlem!

Jäsenyys on kannanotto pohjoismaisuuden puolesta. Medlemskap är ett ställningstagande för det nordiska samarbetet. Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa www.pohjola-norden.fi Du kan ansluta dig till Pohjola-Norden även på www.pohjola-norden.fi o Haluan liittyä Pohjola-Nordenin henkilöjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som personmedlem (18 e) o Perhejäsenyys/Familjemedlemskap (9 e) o Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenyys/ Medlemskap i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund (ilmainen/gratis) o Koulujäsenyys / Skolmedlemskap (20 e) o Yhteisöjäsenyys (jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan) / Medlemskap för organisationer (medlemsavgiften beror på organisationens storlek) o En nyt liity jäseneksi, tilaan vain lehden / Jag prenumererar endast på tidningen och ansluter mig inte som medlem (25 e) o Haluan liittyä Pohjola-Nordenin kannatusjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som stödmedlem (16 e)

Nimi / Namn Osoite / Adress Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt Puhelin / Telefon Sähköposti / E-post Syntymävuosi / Födelseår

Lahjoita!

Haluatko tukea pohjoismaista yhteistyötä ja Pohjola-Nordenin toimintaa? Voit lahjoittaa haluamasi summan tilille: Handelsbanken FI53 3131 1001 0762 43. Kirjoita viestikenttään ”lahjoitus”. Voit myös testamentata Pohjola-Nordenille. Ota yhteys asianajajaan tai liittotoimistoomme.

Ge en donation!

Lisätietoja / Ytterligare uppgifter (Koulu- ja yhteisöjäsenten laskutusosoite ja yhteyshenkilön tiedot / Skol- och organisationsmedlemmarnas faktureringsadress samt kontaktpersonens uppgifter)

Vill du understöda nordiskt samarbete och Pohjola-Nordens verksamhet? Du kan donera valfritt belopp till konto: Handelsbanken FI53 3131 1001 0762 43. Skriv ”donation” i meddelandefältet. Du kan också testamentera till Pohjola-Norden. Kontakta din advokat eller förbundskansliet. Päiväys ja allekirjoitus / Datum och underskrift

Lisätietoja Pohjola-Nordenista osoitteessa www.pohjola-norden.fi/jarjesto

www.pohjola-norden.fi/organisationen

Yhteystietojani käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille.

&

Läs mer om Pohjola-Norden på

Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens interna information och ges inte ut till utomstående.

11


Taita ja niittaa tästä Vik och häfta ihop

KESTOTILAUKSENA HINTAAN 49 € / VUOSI 00003 Helsinki

Sopimus 5005877

Vastauslähetys

Pohjola-Norden

Pohjola-Norden betalar portot

Pohjola-Norden maksaa postimaksun

TILAA HR viesti

Hinta sisältää alv 10 %. Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Tarkemmat tilaustiedot: www.hrviesti.fi/vuositilaus.html

Työnantajabrändi Miten se oikein rakennetaan?

Työssäkäynti kannattaa! Koulutus Verkkokoulutukset soveltuvat yrityksille

Työ & hyvinvointi Työkykyjohtaminen – ratkaisu haasteisiin?

4/2012

HR VIESTI HENKILÖSTÖOSAAMISEN AMMATTILEHTI 4/2012

3/2013

HR VIESTI HENKILÖSTÖOSAAMISEN AMMATTILEHTI 3/2013

Monellako ERI TAVALLA VOIT JAKAA KOLMEN VIIKON TYÖVUOROT 50:lle TYÖNTEKIJÄLLE?

Johtaminen Ismi instrumenttina Työ & hyvinvointi Pikkujoulut ovat muuttumassa

Vastaus:

101344

Jos parasta yhdistelmää etsiessä käytäisiin kaikki vaihtoehdot lävitse raa’alla laskentateholla, ja käytössä olisi kaikki maailman tietokoneet, tähän kuluisi silti aikaa enemmän kuin maailmankaikkeus on ehtinyt olla olemassa.

Fondian Paula Stelander:

www.hsl.fi/työmatkaseteli

Alf Rehn kehottaa HR-väkeä sisuuntumaan

HINTA 9,20 EUR

RÄYHÄHENKEÄ!

HR ei ole mikään erillinen saareke yrityksessä www.hrviesti.fi

Työmatkaseteli on kelpo etu sekä työntekijälle että työnantajalle. HINTA 9,20 EUR

www.numeron.com ASIAKKAITAMME MM. TURVATIIMI, SECURITAS, LOOMIS, FALCK, HELSINGIN BUSSILIIKENNE, POHJOLAN LIIKENNE, ELENIA, SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI, POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS

www.hrviesti.fi

Numeron WFM on ratkaisu vaativaan työvoiman hallintaan – operatiivisen henkilöstön optimointiin ja tukitoimintojen hallintaan.

Mitä vaikutuksia valmennuksella on?

Henkistä kasvua mittaamassa

HR viesti on henkilöstöosaamisen ammattilaisille suunnattu lehti, jossa käsitellään henkilöstön kehittämiseen ja hyvinvointiin liittyviä ajankohtaisia aiheita.

TEKSTI: TUOMAS LEHTONEN

28 HR viesti 4/2012

Tilaajapalvelu Arkisin klo 8–16 puh. 03 4246 5309 tai

12

&

sähköpostilla tilaajapalvelu@kustantajapalvelut.fi

Organisaation luotsaaminen menestykseen ei ole helppoa. Se vaatii johtajalta monipuolista osaamista ja jatkuvaa halua kehittyä. Millaisia näkemyksiä johtajia valmentavalla psykologilla, johtajuutta tutkivalla professorilla ja yritysjohtajalla on hyvästä johtamisesta.

KUVA: RODEO.FI

HYVÄ JOHTAJA OSAA VIESTIÄ

4/2012

HR viesti 29


här är  täällä

STOCKHOLM Anders Billing Redaktör på nyhetsmagasinet Fokus Toimituspäällikkö, viikkolehti Fokus

Boken om maktkamp väcker uppseende

Kirja valtataistelusta herättää kohua

En socialdemokratisk partiledare vann valet och blev statsminister. Men det var en annan som stal rubrikerna efteråt. Morgonen lördagen den 11 oktober surrade det frenetiskt i mobiltelefonerna hos den politiska klassen i Stockholm: ”Har du läst?” ”Otroligt!” ”Hur kan han veta allt det där?” Dagens Nyheter hade publicerat en text om en ny bok. Titeln var Partiledaren som klev in i kylan och handlade om Håkan Juholt, den nästan okände riksdagsledamot som efter en osannolik valberednings­process i början av 2011 utsågs till ny partiledare för socialdemokraterna och som mindre än ett år senare, efter ett pärlband av skandaler och misstag från den nya ledaren, under ännu om möjligt ännu mer uppseendeväckande former tvingades bort från samma post. Författaren var Daniel Suhonen, en 35-årig ytterkantsfigur i arbetarrörelsen som tidigare varit redaktör för ungdomsförbundets tidskrift. Suhonen hade vid Juholts tillträde plockats in som hemlig talskrivare, men snabbt avancerat till positionen som ett slags Rasputinliknande rådgivare och biktfar till den äldre men gravt osäkre partiledaren. Daniel Suhonen hade unik insyn i Juholts tid vid makten och utelämnar inga detaljer. Varenda smutsig interiör spelas upp. Varje aktör, ner till enskilda journalister och lobbyister, förlänas mer eller mindre smickrande omskrivningar (boken saknar för övrigt namnregister, vilket gjort många vansinniga). Suhonen citerar i sin bok ordagrant allt från partiledningens hemligstämplade mötesanteckningar till textmeddelanden från Håkan Juholt själv. När drevet går som värst skriver Juhult att sambon ”håller om mig när jag ligger i fosterställning och skakar”. Efter publiceringen har några mindre faktafel uppmärksammats och en del mer tendensiösa formuleringar kritiserats. Boken har en tydlig udd mot den partihöger som, enligt Suhonen, kuppade bort partiledaren. Samtidigt är källorna så initierade och texten så välskriven att ingen som vill förstå svensk politik kan komma runt den. Den är också en nödvändig bakgrund till den socialdemokrati som nu tagit makten över kungariket. Alla sår är inte läkta. 

Sosiaalidemokraattien puoluejohtaja voitti vaalit ja valittiin pääministeriksi. Otsikot valloitti kuitenkin aivan toinen nimi. Lauantaina 11. lokakuuta Tukholman poliittisten piirien matkapuhelimet kävivät kuumina: ”Oletko lukenut?”, ”Uskomatonta!”, ”Miten hän voi tietää tämän kaiken?” Dagens Nyheter oli julkaissut tekstin uudesta kirjasta, jonka nimi on Partiledare som klev in i kylan. Se käsittelee Håkan Juholtia, lähes tuntematonta kansanedustajaa, joka vuoden 2011 alussa valittiin sosiaalidemokraattien uudeksi puoluejohtajaksi uskomattoman vaalivalmistelun jälkeen ja joka alle vuotta myöhemmin skandaalien ja omien erehdyksiensä jälkeen pakotettiin eroamaan paikaltaan vieläkin hämmästyttävämpien kuvioiden jälkeen. Kirjan tekijä on Daniel Suhonen, 35-vuotias työ­väenliikkeen ulkolaidan vaikuttaja, joka aiemmin toimi nuorisoliiton lehden toimittajana. Suhonen napattiin Juholtin valtaan tullessa salaiseksi puheenkirjoittajaksi, mutta hän eteni nopeasti eräänlaiseksi Rasputinia muistuttavaksi neuvonantajaksi ja rippiisäksi vanhemmalle mutta huomattavan epävarmalle puoluejohtajalle. Daniel Suhosella oli ainutlaatuinen näköala Juholtin valtakauteen, joten yksityiskohdista ei ole pulaa. Jok’ikinen likainen yksityiskohta kuvataan. Jokainen toimija, aina yksittäisiä toimittajia ja lobbareita myöten, kuvataan enemmän tai vähemmän imartelevasti (kirjassa ei muuten ole nimirekisteriä, mikä on raivostuttanut monia). Suhonen siteeraa kirjassaan sanatarkasti niin puoluejohdon salaiseksi leimattuja kokousmuistiinpanoja kuin Håkan Juholtilta itseltään tulleita tekstiviestejä. Kun jahti oli kiivaimmillaan, Juholt kirjoitti, että avopuoliso ”pitelee minusta kiinni, kun makaan sikiöasennossa ja tärisen”. Kirjan julkaisun jälkeen siinä on huomattu joitakin pieniä asiavirheitä, ja muutamia hieman tarkoitushakuisia muotoiluja on arvosteltu. Kirja osoittaa sormella selvästi puolueen oikeaa siipeä, joka Suhosen mukaan kampesi puoluejohtajan vallasta. Lähteet ovat kuitenkin asioista niin hyvin perillä olevia ja teksti niin hyvin kirjoitettu, ettei kukaan, joka haluaa ymmärtää Ruotsin politiikkaa, voi jättää kirjaa väliin. Se on myös välttämätön taustateos nyt kuningaskunnassa vallan ottaneelle sosiaalidemokratialle. Kaikki haavat eivät ole parantuneet. 

13


JOULUA NÄKYVISSÄ. Lähde suomalaisella laivalla Tallinnaan. Nauti viihteestä, syö maukas joulubuffet ja tee edulliset joulupöytä- sekä joululahjaostokset kuuden tunnin miniristeilyllä. Tai vietä päivä tai pari Tallinnassa ja käy hakemassa persoonalliset lahjavinkit Raatihuoneen joulutorilla.

Päivä Tallinnassa -risteily S-Etukortilla

Miniristeily 6 h alk. 12 €/hlö.

Lähdöt 8.30 tai 15.30.

alk. 17€/hlö.

Hinta ilman S-Etukorttia alk. 19 €/hlö.

Hotellimatka St. Petersbourg Hotel alk. 83 €/hlö

Hinta sis. laivamatkat kansipaikoin, majoituksen 1 vrk/ 2 hh/hlö, hotelliaamiaisen. Alk. hinta voimassa 28.12.14 asti.

Bonusta matkoista ja laivaostoksista.

eckeroline.fi N I M E S TÄ Ä N H U O L I M AT TA S U O M A L A I N E N


här är  täällä

KÖPENHAMN Gunilla Heick Frilansjournalist Vapaa toimittaja

”Jag kan inte läsa”

”En osaa lukea”

När jag under ett antal år jobbade som bibliotekarie, hörde det till mina arbetsuppgifter att låna ut böcker på det lokala sjukhuset. En assistent och jag skuffade en bokvagn från avdelning till avdelning, från rum till rum. ”Har du lust att låna en bok?” var min standardfråga. Förbluffande ofta, särskilt när det handlade om män, var svaret: ”Jag kan inte läsa”. Det hade jag svårt att förstå. Det handlade ju ändå om människor som åtminstone gått ut folkskolan. Visserligen var det för somligas del ganska många år sedan, men ändå. Just nu kör Kulturministeriet i Danmark en kampanj som heter ”Danmark læser”. Man vill få tag i de 1,5 millioner danskar som stort sett aldrig öppnar en bok. Till det ändamålet har kulturminister Marianne Jelved avsatt 20 miljoner kronor. De fördelas till de tolv av landets kommuner som hittat på de bästa ideerna för att främja läsning. Implementering av förslagen sker i samarbete med det lokala biblioteket. Den största gruppen icke-läsare omfattar intressant nog vanliga genomsnittsdanskar, ofta stressade pappor i barnfamiljer. Deras fritid är upptagen av hus och trädgård, bil, båt och sport (inte minst på tv, om någon frågar mig). Nio procent av dem säger att de aldrig läser en bok. En andra grupp består av primärt högutbildade storstadskvinnor, som har alltför bråttom med sin karriär. Tolv procent av dem har inte läst en skönlitterär bok under de senaste två åren. Den tredje gruppen – och nu börjar det bli intressant, apropå min sjukhusbibliotekarie-erfarenhet – består av 300 000 personer, oftast män med kort utbildning. De är helt avvisande gentemot skönlitteratur, förbinder den med negativa upplevelser från folkskoltiden. Kommunerna har varit kreativa med sina lösningsförslag. I Frederikshavn vill de till exempel göra den lokala ishockeyklubben till Danmarks mest läsande sportförening. Och i Hillerød kör man ut på Christianiacyklar med minibibliotek till bland annat hemlösa, som på det viset kan låna böcker. Hela kampanjen går ut på att ge danskarna större livskvalitet och en berikad vardag, genom att visa på den gemenskap litteraturens värld öppnar. 

Työskennellessäni joitakin vuosia kirjastonhoitajana tehtäviini kuului kirjojen vienti lainattavaksi paikalliseen sairaalaan. Apulaiseni ja minä työnsimme kirjakärryjä osastolta toiselle huoneesta toiseen. ”Haluaisitko lainata kirjan?”, oli vakiokysymykseni. Hämmästyttävän usein, ja erityisesti miesten suusta, sain vastauksen: ”En osaa lukea.” Minun oli vaikea ymmärtää sitä. Kyseessä olivat kuitenkin ihmiset, jotka olivat käyneet ainakin kansakoulun. Joillakin siitä oli tosin vuosia, mutta kuitenkin. Tanskan kulttuuriministeriöllä on parhaillaan käynnissä kampanja ”Tanska lukee”, jonka tarkoituksena on tavoittaa ne 1,5 miljoonaa tanskalaista, jotka eivät käytännössä ole koskaan avanneet kirjaa. Tavoitteen saavuttamiseksi kulttuuriministeri Marianne Jelved on myöntänyt 20 miljoonaa kruunua. Rahat jaetaan niille 12:lle kunnalle, jotka ovat ideoineet parhaat lukemista edistävät ehdotukset. Ehdotusten täytäntöönpano tapahtuu yhteistyössä paikalliskirjastojen kanssa. Ei-lukevien suurimpaan ryhmään kuuluu sinänsä yllättäen tavallisia keskivertotanskalaisia, usein stressaantuneita lapsiperheiden isiä. Heidän vapaa-aikansa kuluu talon ja puutarhan, auton, veneen ja urheilun (erityisesti tv:n, jos joku minulta kysyy) parissa. Yhdeksän prosenttia heistä sanoo, ettei ole koskaan lukenut yhtäkään kirjaa. Keskikastin muodostavat korkeasti koulutetut naiset, joilla on kiire luoda uraa. Kaksitoista prosenttia heistä ei ole lukenut kaunokirjallisuutta viimeisen kahden vuoden aikana. Kolmas ryhmä, joka sairaalan kirjastohoitajan kokemuksieni pohjalta on kiinnostava, koostuu 300 000 henkilöstä, jotka ovat usein lyhyen koulutuksen saaneita miehiä. He suhtautuvat kaunokirjallisuuteen torjuvasti ja yhdistävät sen kansakoulun aikaisiin kielteisiin kokemuksiin. Kunnat ovat osoittaneet luovuutta ratkaisuehdotuksissaan. Esimerkiksi Fredrikshavnissa paikallisesta jääkiekkojoukkueesta yritetään saada maan eniten lukeva urheilujoukkue. Hillerödissä Christiania-pyörille on lastattu minikirjastot, joilla ajellaan muun muassa kodittomien luokse, jotta nämä voisivat lainata kirjoja. Kampanjan päätavoitteena on parantaa tanskalaisten elämänlaatua ja rikastuttaa arkipäivää osoittamalla kirjallisuuden maailman avaamat mahdollisuudet. 

15


ajankohtaista  aktuellt

Samuel Enblom/norden.org

Tanska Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtaja 2015

Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidt ja Tanskan pohjoismaisen yhteistyön ministeri Carsten Hansen.

Koonnut: Susanna Puisto Sammanställt av: Susanna Puisto

Pohjoismaiden neuvoston palkinnot 2014 / Nordiska rådets priser 2014

Vuonna 2015 on Tanskan vuoro toimia Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana. Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidt esitteli lokakuussa puheenjohtajuuskauden Kasvua, hyvinvointia, arvoja -ohjelman Pohjoismaiden neuvoston istunnossa. Tanska aikoo muun muassa hyödyntää paremmin pohjoismaista brändiä, jotta maiden tunnettuus maailmalla lisääntyisi. Myös Arktis-yhteistyötä nostetaan vuoden aikana esiin. Tanska avaa puheenjohtajakautensa ajaksi uuden sivuston www.norden2015.dk, jonka kautta on mahdollista seurata esimerkiksi yksittäisten aloitteiden etenemistä. Sivusto avautuu 1. tammikuuta 2015. Tanskan puheenjohtajuuskauden ohjelma on luettavissa ja ladattavissa osoitteessa www.norden.org.

Ympäristöpalkinto/Miljöpriset: Reykjavik Kirjallisuuspalkinto/Litteraturpriset: Kjell Westö Kangastus 38/Hägring 38 Elokuvapalkinto/Filmpriset: Benedikt Erlingsson, Fridrik Thor Fridriksson Hross ì oss (Of Horses and Men) (IS) Musiikkipalkinto/Musikpriset: Simon Steen-Andersen Black Box Music (DK) Lasten- ja nuorten kirjallisuuspalkinto/ Barn- och ungdomslitteraturpriset: Håkon Øvreås, Øyvind Torseter Brune (NO)

Epävakaina aikoina tarvitaan kirjallisuutta

Magnus Fröderberg/norden.org

Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto myönnettiin lokakuussa Kjell Westölle romaanista Kangastus 38. Edellinen suomalaispalkittu oli Sofi Oksanen vuonna 2010. Kangastus 38 on merkittävä romaani. Sen aiheena on yksi Suomen ja Pohjoismaiden historian kipeimmistä kohdista – hetki ennen sotaa, jolloin Pohjolassakin oli vallalla koko Euroopan mukaansa tem­mannut fasismin, antisemitismin ja nationalismin aalto. Kjell Westön romaani kertoo suomenruotsalaisen konttorineidin ja tämän työnantaja-asianajajan elämästä vuoden 1938 Helsingissä. Westön aiemmille romaaneille tyypillisten valtavien henkilögallerioiden sijaan Kangastus 38 keskittyy vain muutamaan hahmoon, ja myös aika on muita teoksia rajatumpi.

Lukeminen auttaa ymmärtämään Vuotta 1938 on helppo verrata vuoteen 2014, jota myös leimaavat ääriliikkeiden nousu ja toisinaan jopa sodan uhkan mieliala. Kjell Westö korostaakin, että lukemalla voimme oppia paremmin ymmärtämään nykyisyyttä. – Erityisesti epävakaina aikoina tarvitaan kirjallisuutta, hän totesi palkintopuheessaan. Ilmestyessään Kangastus 38 nosti julkiseen keskusteluun juutalaisvainojen yltämisen Suomeen asti. Juutalaisaihelman kautta holokaustiin rinnastuvat myös kansalaissodan aikaiset kuolemanleirit, joiden julmuuksia ja niiden vuosikymmenien päähän ulottuvia seurauksia Westö kuvaa kaunistelematta.

Lähihistoria nosteessa Pohjolassa Pohjoismaisen kirjallisuuden kentällä Kjell Westö liittyy juuri nyt nosteessa olevaan lähimenneisyyden kuvaamisen trendiin. Esimerkiksi Norjan kirjasyksyn puhutuimpia teoksia on ollut Ida Jacksonin Morfar, Hitler og jeg, jossa aiemmin lastenkirjailijana tunnettu Jackson kertoo natsijohtajaksi paljastuneen isoisänsä tarinan. Ruotsissa Jan Guilloun 1900-lukua kuvaava romaanisarja Suuri vuosisata on päässyt neljänteen osaansa, joka sijoittuu samaan

16

aikaan ja käsittelee samoja aiheita kuin Westön Kangastus 38. Kaikki kolme teosta panevat miettimään samaa kysymystä: miten ääri-ideologia voi saada tavallisen ihmisen mukaansa niin, ettei julmuus näytäkään julmuudelta, syrjintä syrjinnältä, vaino vainolta? Kirjallisuus voi auttaa ymmärtämään ihmisten valintoja heidän oman aikansa näkökulmasta. Guilloun romaanin nimi Att inte vilja se on paljon puhuva. Ihminen näkee vain sen, minkä haluaa nähdä. Hieman samaan viittaa kangastus Westön romaanin nimessä: hyvä elämä on vain harhaa väistämättömän tuhon edessä. Vaikka noilla ajoilla ja nykyajalla on yhtymäkohtansa, toivottavasti voimme oppia menneestä sen verran, ettemme toista samoja virheitä uudelleen. Vaikka lukemalla.  Teksti: Kalle Keijonen

Katso muut Pohjoismaiden neuvoston palkintojen saajat sivulta 44.


Mera evenemang och nordiska nyheter hittar du på www.pohjola-norden.fi och vår Facebook-sida.

Näyttely Finnskogar – Metsäsuomalaiset

Utställningen Finnskogar

Astrid Reponen (1930)

Matti Huuhka, Museovirasto

I Nationalmuseet i Helsingfors visas utställningen Finnskogar 28.11.2014 –16.8.2015. Utställningen berättar om finländare som i slutet av 1500-talet och på 1600-talet flyttade till de obebodda skogstrakterna i Sverige och Norge och blev svedjebrukare. Utställningen är baserad på föremål som magister Astrid Reponen skaffade för Finlands nationalmuseum under sin resa för att dokumentera skogsfinländarnas ordförråd. Föremålen har aldrig tidigare varit utställda. Mera information: www.nba.fi/se

Astrid Reponen (1930)

Johan Olsson saunan edessä, Purotorp, Röjdfors.

Raiskin aitta ja vinttikaivo, Nyskoga.

Fem nordiska frågor

1 2 3 4 5

?

Vad förlorade Danmark i 1864?

Vilket namn är det mest populära för män i Island? Vem har skrivit sången Gubben Noak? Vilken norsk författare skriver om polisen Harry Hole? Vilken medeltida tradition lever stadig på Färöarna som en av få platser i Europa? Källa: Nordeniskolan.org

Svar 1. Slesvig-Holsten 2. Jón 3. Carl Michael Bellman 4. Jo Nesbø 5. Kedjedans

Kansallismuseossa Helsingissä on 28.11.2014–16.8.2015 esillä näyttely Finnskogar – Metsäsuomalaiset. Näyttely kertoo suomalaisista, jotka siirtyivät kaskiviljelijöiksi Ruotsin ja Norjan asumattomille metsäseuduille 1500-luvun lopulla ja 1600-luvulla. Näyttely perustuu maisteri Astrid Reposen sanastonkeruumatkallaan vuonna 1932 Suomen kansallismuseolle hankkimiin esineisiin. Esineet eivät ole koskaan aikaisemmin olleet näytteillä. Lisätietoa: www.nba.fi

Månadens nordiska film

Månadens nordiska film visas ännu en gång i år på fem orter. Fritt inträde! Kuopio: 7.12 Juloratoriet, Kino Kuvakukko. Esbo: 8.12 Tusen gånger god natt, Hanaholmen. Åbo: 9.12 Juloratoriet, Logomo. Vasa: 11.12 Vi är bäst! Kino Ritz. Tammerfors: 18.12 Juloratoriet, Arthouse Cinema Niagara.

Uleåborgs Nordiska serietävlings tema 2015 är skräck

Reijo Valta

Reijo Valta

I Uleåborgs nordiska serietävling sökes det år 2015 nya serier. Tävlingen är öppen för alla nordiska och baltiska, samt i dessa länder bosatta tecknare och författare. Tävlingsbidragen samlas till ett finskspråkigt album som publiceras den 2015 på Uleåborgs Seriefestival. Tävlingens deadline är den 14.8.2015. Mera information: www.oulucomics.com

Vinnaren 2014 Lauri Mäkimurto och silvermedaljisten Sofia Falkenhem hämtar sina pris.

Etualalla Nelly Karlssonin kunniamaininnan saanut Polarnatt. Taustalla Lauri Mäkimurron voit­tajatyö Persona non grata.

Oulun Pohjoismaisen sarjakuvakilpailun teema 2015 on kauhu Oulun pohjoismaisessa sarjakuvakilpailussa etsitään uusia sarjakuvia kauhu-teemalla. Kilpailu on avoin kaikille pohjoismaisille ja baltialaisille sekä näissä maissa asuville piirtäjille ja käsikirjoittajille. Kilpailutöistä kootaan suomenkielinen albumi, joka julkaistaan Oulun sarjakuvafestivaaleilla 2015. Kilpailun deadline on 14.8.2015. Lisätietoa: www.oulucomics.com.

17


Lisää tapahtumia ja pohjoismaisia uutisia löydät osoitteesta www.pohjola-norden.fi sekä Facebook-sivuiltamme.

Toimintatukihaku tammikuussa Kevään toimintatukien hakuaika on jälleen tammikuussa. Viimeinen hakupäivä on 20.1.2015 Toimintatukea voivat hakea Pohjola-Nordenin piirit ja yhdistykset. 

Ansökningstid för verksamhetsstöd i januari Ansökningstiden för vårens verksamhetsstöd är igen i januari. Sista ansökningsdag är 20.1.2015 Verksamhetsstöd kan ansökas av Pohjola-Nordens distrikt och föreningar. 

En bil på två invånare År 1960 fanns det ungefär två miljoner bilar i de fem nordiska länderna tillsammans. År 2011 var antalet nästan 12 miljoner – eller nästan en bil på två invånare i genomsnitt. På Island, där man hittar flest bilar, har man nu 641 bilar per 1 000 invånare. År 1960 hittade man minst bilar i Finland, där det endast gick 83 bilar på 1 000 invånare. År 2011 var det i Danmark det fanns minst privatbilar, med «endast» 389 bilar per 1 000 invånare. Källa: norden.org

18

Den Nordiska Geneveskolan 2015 Genèveskolan är en fyra veckors kurs riktad till aktiva i fackföreningar och folkrörelser i alla nordiska länder för kulturellt utbyte och bättre språkförståelse inom Norden. Förkursen ordnas i Sverige 16–19.4.2015 och huvudkursen i Genève 28.5– 17.6.2015. Deltagarna i kursen använder sig främst av de nordiska språken; svenska, norska och danska. Kursen kräver även kunskaper i engelska. Kursavgiften är ungefär 3120 euro. Mera information: www.geneveskolan.org

Per 1000 invånare 700 600 500 400 300 200 100 0

Antal bilar

Danmark Finland 1960

2011

Island

Norge

Sverige

Norden


Kärleken till teater tog honom till Finland I många fall är det kärleken som får en nordbo att flytta till Finland. Så var det också för skådespelaren Borgar Gardarsson, men i hans fall var det kärleken till teater som fick honom att komma hit.

Borgar Gardarsson har jobbat i alla nordiska huvudstäder.

Och när Borgar Gardarsson väl var här fann han också den romantiska kärleken, frun Ann Sandelin, som fört honom tillbaka till Island, till Danmark och sedan tillbaka till Finland igen. Borgar studerade vid Reykjaviks scenskola Leikfélag 1961–1964. – Skådespelarutbildningen är näst dyrast i världen, bara utbildningen inom flygvapnet är dyrare, säger han med glimten i ögat. – Som många andra unga män sökte jag min plats i livet, reste en del och såg mig om. Men när Lilla Teatern från Helsingfors gjorde ett gästspel i Reykjavik föll bitarna på plats. Det var precis vad jag hade letat efter. Borgar fick ett 1-årigt stipendium av isländska staten och flyttade 1973 till Helsingfors. – Jag trivdes bra från första början eftersom gänget kring Lillan var lika galet som jag, skrattar Borgar, som var knuten till Lilla Teatern åren 1974–1981 och 1985– 1991 och därmed arbetade under både Lasse Pöystis och Asko Sarkolas ledning.

Teater på nästan alla nordiska språk Enligt Borgar var det ganska lätt att komma in i rullorna eftersom teater är teater överallt i världen. Han trivdes bra i Helsingfors också utanför teaterscenen inte minst tack vare att han träffade Ann. Borgar hade flera bekanta som kom till Finland på

1970-talet, men de flesta gav upp efter första året och flyttade tillbaka hem. – Mitt recept för att börja trivas var enkelt: lev på finska dygnet runt fram till jul, men om det inte hjälper och du fortfarande har svårt att kommunicera ska du ta reda på vilka som talar svenska. Under årens lopp har Borgar spelat teater förutom på isländska och svenska även på danska, finska och engelska. Han hör till den generation islänningar som lärde sig danska som barn. – Det var främst tack vare Kalle Anka eller Anders And, som han heter på danska. Anders And, den ensamma ryttaren från väst, var en bra lärare. Idag läser isländska barn Andres Önd på sitt modersmål och blir utan det danska språkbadet.

Borgar har jobbat i alla huvudstäder Under Anns tid som direktör för Nordens hus i Reykjavik jobbade Borgar som frilans på sin gamla hemmaplan 1981–1985. Efter flytten tillbaka till Finland blev det uppdrag för Svenska Yle, Lilla Teatern, Svenska Teatern och ÅST i Åbo både som regissör och skådespelare. När Ann var chef för Nordiska ministerrådets kulturavdelning i Köpenhamn 1991–1995 jobbade Borgar som frilans för danska uppdragsgivare. Och efter flytten tillbaka till Finland har han fortsatt på frilansbasis. En skådespelare

går som bekant inte i pension. Enligt Borgar själv har rollerna varierat starkt allt från kärlekskranka ynglingar till osympatiska typer. På senare år har han varit engagerad i teaterprojekt i hemstaden Borgå med sommarteater på Postbacken och som Pontius Pilatus i påskevenemanget Via Grusis. Borgar har jobbat i alla nordiska huvudstäder och är en sann nordbo. Men trots att han jobbat i 50 år får han inte folkpension. Han är ett bra exempel på de så kallade gränshinder som ställer till det för nordbor som lever och arbetar i flera nordiska länder under sin yrkeskarriär. – Ole Norrback har ju sysslat med de här frågorna i flera år, men inte kommit någon vart, konstaterar Borgar besviket. När det blir tal om dottern Silja Borgarsdottir Sandelin lyser han upp igen. Silja är en som känt en aktiv politiker och nordist, som bland annat varit president för Ungdomens Nordiska råd. Dessutom är hon flerfaldig landslagsspelare i handboll och mångårig finsk mästare med HIFK. När det drar ihop sig till play off-spel i vår hittar man Borgar på läktaren i Idrottshuset i Helsingfors. Handboll och politik kan också ses som en slags teater.  Text: Henrik Wilén Bild: Susanna Puisto

19


Pohjoismaat-brändi vahvistuu Etenkin kaukomailla Pohjoismaat tunnetaan kokonaisuutena paremmin kuin yksittäisinä maina. Uuden strategian tavoitteena on brändätä Pohjoismaat maailmalla entistä vahvemmin.

Pohjoismaiset yhteistyöministerit hyväksyivät Tukholmassa lokakuun lopulla pidetyn Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä Pohjoismaille uuden brändäysstra­ tegian. Strategian taustalla on sekä pohjoismaisten pääministerien toukokuussa 2014 esittämä toive vahvistaa Pohjoismaiden kilpailukykyä ja kansainvälisiä vaikutusmahdollisuuksia että pohjoismaisten yhteistyöministereiden helmikuussa 2014 hyväksymä pohjoismaisen yhteistyön visio Pohjola – Yhdessä olemme vahvempia. Tuolloin yhteistyölle muotoiltiin visioiksi ja tavoitteiksi Rajaton Pohjola, Innovatiivinen Pohjola, Näkyvä Pohjola ja Ulospäin suuntautunut Pohjola. Samat visiot toistuvat myös uudessa strategiassa. Strategia on voimassa 2015–2018 ja sen lähtökohdat ovat mitä Pohjola voi tarjota muulle maailmalle ja miten suhteet muuhun maailmaan voivat hyödyttää Pohjolaa. Strategiassa keskitytään aloihin, joilla Pohjoismailla on selkeitä globaaleja kilpailuetuja ja joilla yhtenä kokonaisuutena toimimisesta saadaan lisäarvoa.

20

Pohjoismainen malli käsite maailmalla Suomen Pohjoismaisen yhteistyön ministeri Lenita Toivakka (kok) toteaa, että etenkin kaukomailla Pohjoismaat tunnetaan kokonaisuutena paremmin kuin yksittäiset maat. Pohjolasta ja pohjoismaisesta mallista onkin maailmalla tullut käsite, ja uuden strategian tavoitteena on paremmin hyödyntää tätä myönteistä imagoa. Keskeisiä pohjoismaista mallia luonnehtivia piirteitä ovat muun muassa demokratia ja ihmisoikeudet. Ministeri Toivakan mukaan Pohjolan tulisikin kyetä kertomaan näistä paremmin muulle maailmalle. – Meidän täytyy osata paremmin viedä omaa arvopohjaamme ja osaamistamme muualle ja painottaa, että Pohjoismaissa sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kasvu kulkevat käsi kädessä. Vaikka uuden brändäysstrategian painopiste on Pohjoismaiden globaalissa toiminnassa, ei lähialueyhteistyötä ole unohdettu. Ministeri Toivakan mukaan esimerkiksi suomalaisia yrityksiä pitäisi enemmän kannustaa myös lähialuekauppaan. Suomella ei tällä hetkellä olekaan juuri


liikaa rajaesteitä. Pohjoismaiden erilaiset tavat implementoida EU-direktiivejä luovat myös osaltaan eriäviä käytäntöjä. Koordinaatiota pitää tiivistää.

Yhteistyötä halutaan modernisoida

kauppaa vaikkapa Norjan tai Islannin kanssa. Myös rajaesteet vaikeuttavat yritysten hakeutumista pohjoismaisille markkinoille. Toivakan mukaan tähän pitäisi pikaisesti saada muutos. – Esimerkiksi suomalainen, joka haluaa perustaa yrityksen Ruotsiin, kohtaa edelleen

Lokakuun 27. päivä sekä Hufvudstadsbladetissa että Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa pohjoismaiset yhteistyöministerit painottivat, että Pohjolan alueellinen yhteistyö on ainutlaatuista maailman mittakaavassa. Ministerit nostivat esiin myös uuden strategian kantavan ajatuksen siitä, että yhdessä voimme saavuttaa enemmän kuin yksin ja että Pohjoismaista ja pohjoismaisesta mallista puhutaan paljon maailmalla. Ministerit eivät näe mitään perusteita niille pohjoismaisen yhteistyön lakkautusvaatimuksille, joita ajoittain esitetään. Sen sijaan yhteistyötä tulee heidän mukaansa vahvistaa, fokusoida ja modernisoida. Yhteistyön on oltava dynaamista ja jatkuvasti uusiutuvaa ja sen tulosten tulee olla näkyviä. – Aika on otollinen pohjoismaiselle yhteistyölle. Sille on selkeää tilausta ja yhteenkuuluvuuden tunne on suuri yli maa-

FÖRST MÅNA A DEN

1€

ja puoluerajojen. Etenkin näinä epävarmoina aikoina yhteistyö on erittäin tärkeää, toteaa ministeri Lenita Toivakka. Ministerin mukaan Pohjoismaiden yhteiset arvot ja toisten kunnioitus myös luovat vahvan pohjan yhteistyölle. Mahdollisuuksia tiiviimpään yhteistyöhön olisi hänen mukaansa esimerkiksi energiaratkaisujen viennissä maailmalle sekä digitaalisen ja kyberterrorismin torjunnassa. Uuden brändäysstrategian osalta vuosi 2015 tulee olemaan implementointivuosi ja strategiaa ja sen tavoitteiden toteutumista arvioidaan jatkossa vuosittain.  Teksti: Susanna Puisto Kuvat: Johannes Jansson/norden.org

Sekä Pohjola – Yhdessä olemme vahvempia että brändäysstrategia (toistaiseksi vain ruotsiksi) löytyvät osoitteesta www.norden.org

Teckna en digital prenumeration på Hufvudstadsbladet! I HBL Digital ingår e-tidningen (på pekplatta, smarttelefon och dator) HBL Kväll (HBL:s digitala kvällstidning som utkommer varje vardag) och obegränsad tillgång till HBL.fi. Du betalar endast en (1) euro för den första månaden! Erbjudandet gäller när prenumeranten väljer kreditkortsbetalning som faktureringssätt. Efter första månaden fortsätter prenumerationen som fortlöpande prenumeration för 17,45 € / mån. Erbjudandet gäller tillsvidare. Gå till hbl.fi/euro


här är  täällä

REYKJAVIK Stefán Vilbergsson Projektledare och frilansjournalist Projektijohtaja ja freelancer-journalisti

Målmedveten satsning

Panostuksella tuloksiin

Bollen hamnar framför fötterna på Sigurdsson som klipper upp den i nättaket och 10 000 åskådare jublar som om de hade vunnit på lotto. En 2–0 seger hemma mot bronsmedaljörerna från VM i somras är ett faktum. Framgångarna för det isländska herrlandslaget i fotboll har varit helt osannolika den senaste tiden. Laget är för närvarande på första plats i sin grupp i EM-kvalet efter tre segrar, över Turkiet, Lettland och nu senast Nederländerna, och målskillnaden 8–0. Laget var redan mycket nära att avancera till det senaste VM-slutspelet och därmed få spela öppningsmatchen mot värdnationen Brasilien. Då spelade landslaget ett effektivt anfallsspel men läckte bakåt. Nu har man även tätat till i försvaret och laget börjar kännas ganska så övertygande. Island rankas nu som världens 28:e bästa herrlandslag enligt FIFA, högst av samtliga nordiska länder. Fram till nu har det varit en avlägsen dröm att kvalificera till ett slutspel i fotboll men för tillfället är det en realistisk möjlighet. Island är glesbefolkat och i stort sett alla årstider stavas vinter. Kanske inte optimala förhållanden för elitfotboll. I början av seklet valde fotbollsrörelsen dock att göra en nysatsning genom utbildning av tränare på ungdomsnivå i hela landet och dessutom byggdes det ett antal fotbollshallar där man kan träna fotboll på konstgräs året runt. Stommen av dagens landslag är den första generationen som fått åtnjuta fördelarna med en sådan uppväxt. Sedan har valet av landslagstränaren Lars Lagerbäck medfört professionalitet och erfarenhet som tidigare saknats. Laget var i ett särskilt dåligt skick när han blev anställd för två år sedan då man låg på 104:e plats i FIFA-rankingen. Förvisso förlorades de första fyra matcherna under hans ledning men sedan har det gått som tåget. Landslagets nya framgångar saknar motstycke i dess historia. I turneringar har man vanligtvis kämpat bra i 70 minuter för att sedan förlora med ett mål på hemmaplan. På bortaplan är man förberedd på att de ska förlora matchen med tre mål efter grova försvarstabbar. Den isländska idrottshistoriens mest notoriska resultat är en 14–2-förlust mot Danmark i 1967. Islänningar är välutrustade mot dåliga insatser. Hur man hanterar bra resultat vet vi däremot inte. Förhoppningsvis kommer man vänja sig. 

Pallo ajautuu Sigurdssonin jalkoihin, joka sijoittaa sen verkon ylälaitaan. 10 000 katsojaa juhlii kuin lottovoiton saaneet. Kotivoitto 2–0 kesän MM-kisojen pronssijoukkuetta vastaan on tosiasia. Islannin miesten jalkapallojoukkueen menestys on viime aikoina ollut aivan uskomaton. Joukkue on tällä hetkellä EM-karsintalohkonsa ensimmäisellä sijalla voitettuaan Turkin, Latvian ja nyt viimeksi Hollannin, vieläpä maalierolla 8–0. Joukkue oli lähellä päästä jo edellisiin MM-kisoihin ja pelaamaan avausottelun isäntämaa Brasiliaa vastaan. Tuolloin joukkue pelasi tehokasta hyökkäyspeliä, mutta puolustus vuoti. Nyt myös sitä on tiivistetty, ja joukkue alkaa tuntua melko vakuuttavalta. FIFA:n mukaan Islannin miesten maajoukkue on maailmantilaston sijalla 28, mikä on Pohjoismaista paras sijoitus. Tähän asti pääsy jalkapallon arvokisoihin on ollut kaukainen haave, mutta nyt se vaikuttaa realistiselta mahdollisuudelta. Islanti on harvaan asuttu maa ja käytännössä kaikkien vuodenaikojen nimi on talvi. Ei ihan huippujalkapallon ihanneolosuhteet. Vuosisadan alussa jalkapalloon kuitenkin päätettiin panostaa kouluttamalla nuorisotason valmentajia ja rakentamalla halleja, joissa pystytään harjoittelemaan tekonurmella vuoden ympäri. Nykyisen maajoukkueen runko koostuu ensimmäisestä sukupolvesta, joka on saanut nauttia tämän työn eduista. Lars Lagerbäckin valinta maajoukkuevalmentajaksi on tuonut mukanaan ammattimaisuutta ja kokemusta. Kun Lagerbäck kaksi vuotta sitten palkattiin työhönsä, joukkue oli erityisen huonossa jamassa, ja sen sijoitus FIFA:n listalla oli 104. Neljässä ensimmäisessä ottelussa joukkue kärsi tappion, mutta sen jälkeen se on mennyt eteenpäin kuin juna. Maajoukkueen historiasta ei vastaavaa menestystä löydy. Turnauksissa joukkue on yleensä taistellut hyvin 70 minuuttia, jonka jälkeen se on hävinnyt maalilla kotiotteluissa. Vieraskentillä se varautuu kolmen maalin häviöön puolustuksen karkeiden virheiden seurauksena. Islannin urheiluhistorian pahamaineisin tulos on 14–2 häviö Tanskaa vastaan vuonna 1967. Islantilaiset osaavat ottaa vastaan huonot tulokset. Hyvien tulosten käsittelystä emme sen sijaan tiedä vielä. Toivottavasti opimme sopeutumaan niihin. 

23


Uusien toimintamuotojen aika Liiton toimintaan on viime vuosikymmenien aikana tullut mukaan uusia toimintamuotoja, joiden kautta mahdollisuudet saada pohjoismaisia kokemuksia ovat laajentuneet. Pohjola-Nordenin keksintöihin kuuluu Pohjolan päivän vietto 23. maaliskuuta. Päivä määräytyy pohjoismaisen yhteistyösopimuksen eli Helsingin sopimuksen allekirjoittamisen päivämäärästä vuonna 1962. Pitkään päivän vietto oli yksinomaan suomalainen käytäntö, mutta 2000-luvulle tultaessa perinne on laajentunut myös muihin pohjoismaihin, ennen kaikkea Ruotsiin Pohjolan pitojen muodossa. Pidoissa syödään pohjoismaista ruokaa ja nautitaan oheisohjelmasta. Toinen tärkeä viime vuosikymmeninä syntynyt toimintamuoto liittyy kirjallisuuteen. Joka syksy vietetään Pohjoismaista kirjastoviikkoa yhteistyössä kirjastojen ja

koulujen kanssa. Illansuussa sammutetaan valot, sytytetään kynttilät ja luetaan ääneen sama teksti tuhansissa kirjastoissa ympäri Pohjolaa. Viime vuosina vastaavia aamu­ tilaisuuksia on järjestetty myös kouluissa ja lastentarhoissa.

Kesätyötä tuhansille nuorille Perinteinen kurssitoiminta korvautui ensin viikonloppuseminaareilla ja myöhemmin päivä- tai iltapäiväseminaareilla yhä kiihtyvässä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä. Toinen perinteinen toimintalohko, jonka merkitystä paikalliselle toiminnalle tuskin on mahdollista liioitella – ystäväkuntatoiminta – on puolestaan läpikäynyt melkoisen

murroksen. Eri Pohjoismaiden kuntauudistusten ja -liitosten seurauksena ystäväkuntasuhteet ovat monen paikkakunnan osalta loppuneet. Näin ei kuitenkaan ole käynyt kaikkialla. Monella paikkakunnalla perinteinen työ jatkuu, toisten kuntien ja Pohjola-Norden yhdistysten kehitettyä uusia osin jännittäviäkin toimintamuotoja. Viime vuosisadan loppupuolella liitto ryhtyi yhteistyössä sisarjärjestöjensä kanssa välittämään kesätyöpaikkoja nuorille Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittaman Nordjobb-ohjelman puitteissa. Ohjelma on vuosien varrella tarjonnut tuhansille suomalaisille nuorille kesätyöpaikan, asunnon ja kulttuuriohjelmaa

Tid för nya verksamhetsformer Under de senaste decennierna har förbundet fått nya verksamhetsformer. Det har möjliggjort flera möjligheter till nordiska erfarenheter. Till Pohjola-Nordens innovationer hör firande av Nordens dag den 23 mars. Dagen bestäms av att det nordiska samarbetsavtalet, det så kallade Helsingforsavtalet som underskrevs den dagen år 1962. Länge var firandet enbart en finländsk sed men på 2000-talet har traditionen spritts till övriga nordiska länder, framförallt till Sverige i form av nordiska gästabud. Vid gästabuden äter man

24

nordisk mat och njuter av program. En annan viktig verksamhetsform som skapats under senare årtionden hänför sig till litteraturen. Varje höst firas Nordisk biblioteksvecka i samarbete med biblio­teken och många skolor. På kvällen släcks belysningen, ljus tänds och samma text läses högt i tusentals bibliotek runt om i Norden. Under senare år har motsvarande

morgonarrangemang ordnats i skolor och daghem.

Sommarjobb för tusentals ungdomar Den traditionella kursverksamheten ersattes först av veckoslutsseminarier och senare av dags- eller eftermiddagsseminarier i ett alltmer hetsigt samhällsklimat. En annan traditionell verksamhetsform,


Pixhill

Joka syksy vietetään Pohjoismaista kirjastoviikkoa yhteistyössä kirjastojen ja koulujen kanssa.

toisessa Pohjoismaassa. Toistakymmentä vuotta liitto tarjosi myös työpaikkoja venäläisille ja Baltian maista tuleville nuorille, ja joitakin vuosia vastaavasti myös suomalaisille Nordpraktikohjelman puitteissa.

Apua rajaesteisiin Aivan uusia toimintamuotoja ovat kansalaisia palveleva Haloo Pohjola -projekti sekä tiiviimpi yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Luonnollisella tavalla edunvalvontaan liittyvä Haloo Pohjola auttaa kansalaisia ennen kaikkea rajaesteisiin liittyvissä kysymyksissä, mutta myös muutoin ihmisten siirtyessä Pohjoismaasta toiseen tai ollessa

vars betydelse på lokalplanet knappast kan överdrivas – vänortsverksamheten – har för sin del genomgått en anmärkningsvärd brytningsperiod. Kommunreformer och kommunsammanslagningar i olika nordiska länder har haft till följd att vänortsrelationerna för många orters del upphört. Så har dock inte skett på alla håll. På många orter fortsätter det traditionella arbetet medan andra kommuner och PohjolaNordens föreningar har utvecklat nya delvis spännande verksamhetsformer. I slutet av förra århundradet började förbundet tillsammans med sina systerorganisationer förmedla sommararbetsplatser inom ramen för Nordjobbprogrammet som finansieras av Nordiska ministerrådet. Programmet har genom åren erbjudit tusentals finländska ungdomar sommarjobb, bostad och kulturprogram i andra nordiska länder.

tekemisissä toisen Pohjoismaan kanssa. Pitkään jatkunut pienimuotoinen yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on sittemmin laajentunut suureen määrään sponsorisopimuksia ja edustaviin korkealuokkaisiin seminaareihin, joihin sekä elinkeinoelämän edustajat että liiton jäsenet osallistuvat. Useat yritykset kehittää ammattiyhdistysväkeä kiinnostavaa toimintaa ovat johtaneet muutamiin seminaareihin, mutta varojen puute on estänyt toiminnan laajentumisen.

saarisuhteita vaaliva Tjaldur ja Grönlannin suhteita kehittävä Uppik. Molemmat seurat ovat vähäisin varoin järjestäneet matkoja, tapaamisia, näyttelyitä ja seminaareja. Liiton 75-vuotisjuhlien yhteydessä liiton puheenjohtajaksi myöhemmin valittu silloinen Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Outi Ojala kehotti Pohjola-Nordenia lobbaamaan. Kehotus oli silloin ja on edelleen ajankohtainen.  Larserik Häggman

Lobbaus edelleen paikallaan Jo vuosikymmeniä Pohjola-Nordenin piirissä on toiminut kaksi ystävyysseuraa, Fär-

I över tio års tid erbjöd förbundet också arbetsplatser åt ryska och baltiska ungdomar och under några år på motsvarande sätt åt finländare inom ramen för Nordpraktik­ programmet.

förbundets medlemmar. Ett flertal försök att utveckla verksamhet som intresserar fackligt aktiva har lett till några seminarier men brist på medel har förhindrat en utvidgning av verksamheten.

Hjälp med gränshinder

Lobbning fortfarande aktuellt

Helt nya verksamhetsformer är Hallå Norden projektet som betjänar medborgare och ett tätare samarbete med näringslivet. Hallå Norden som på ett naturligt sätt hänger samman med intressebevakning hjälper medborgare framförallt i frågor som rör gränshinder men även i övrigt då människor förflyttar sig från ett nordiskt land till ett annat eller står i kontakt. Det småskaliga samarbetet med näringslivet, som pågick i många år, har numera utvidgats till ett stort antal sponsoravtal och representativa högklassiga seminarier med deltagande både från näringslivet och

Under årtionden har inom ramen för Pohjola-Norden två specialföreningar varit verksamma, Tjaldur som vårdar relationerna till Färöarna och Uppik som bygger relationer till Grönland. Båda föreningarna har med små medel ordnat resor, möten, utställningar och seminarier. I samband med förbundets 75-årsjubileum uppmanade den dåvarande ordföranden för Finlands delegation i Nordiska rådet, PohjolaNordens senare ordförande Outi Ojala förbundet att lobba. Uppmaningen var då och är fortsättningsvis aktuell.  Larserik Häggman

25


Åke E:son Lindman/ABBA The Museum Tervetuloa ABBA-museoon!

Matka 1970-luvun menestystarinaan ABBA-yhtyeen euroviisuvoitosta tuli keväällä kuluneeksi 40 vuotta. Stig ”Stikkan” Andersonin sanoittama ja Benny Anderssonin ja Björn Ulvaeusin säveltämä Waterloo voitti kisat englanninkielisellä versiollaan vuoden 1974 huhtikuussa järjestetyssä Eurovision laulukilpailussa Brightonissa Isossa-Britanniassa. Siitä alkoi ABBAn ennennäkemätön suosio; yhtye muutti populaarimusiikkia vähintäänkin yhtä paljon kuin The Beatles kymmenkunta vuotta aikaisemmin. Tämä maailmanmaineeseen yltänyt pop-yhtye antoi vaikutteita myös muulle nuorisokulttuurille, kuten räväkälle pukeutumiselle.

26

Ruotsissa on osattu juhlia ABBAa alusta alkaen. Juhlinnan huipentumana voita­neen pitää toukokuussa 2013 Tukholman Djurgårdeniin avattua ABBA-museota, jossa kerrotaan yhtyeen ja sen jäsenten historia. Agnetha Fältskogin, Björn Ulvaeusin, Benny Anderssonin ja Anni-Frid Lyng­ stadin sekä heidän läheisten työtovereidensa ja tuttaviensa muistelot ovat kuin äänikirjoja. Museo on interaktiivinen matka erään musiikkihistorian suurimman menestystarinan äärelle. Nelikon yksityiselämäkään ei jää ihan pimentoon. Nähtävillä on esimerkiksi Björnin ja Agnethan keittiö, ja luureista

Marita Nyrhinen

Tukholman ABBA-museo viihdyttää faneja, mutta myös heitä, joille yhtyeen ikoninen musiikki ei aikanaan kolahtanut.

Jos punainen puhelin soi, vastaa siihen. Langan toisessa päässä on Agnetha, Björn, Benny tai Anni-Frid.

voi kuulla abbalaisten henkilökohtaisia muisteloita menestyksen kulta-ajoilta.

Esiintymisasuilla oma osastonsa Museokäynti alkaa Jonas Åkerlundin koostamalla kuvakavalkadilla, jonka jälkeen astutaan suomalaisen tanssilavan vastineeseen, ruotsalaiseen Folkets parkiin 1960-lu-


Marita Nyrhinen

ABBAn vaatevarasto komeilee vitriineissä.

vulle – aikaan, jolloin Björn ja Benny tapasivat toisensa ja ryhtyivät tekemään yhdessä musiikkia. The Hep Stars ja Hootenanny Singers tarjosivat nuorukaisille alkusysäyksen musiikin pariin. Muutaman vuoden päästä löytyivät naisvokalistit, ja syntyi ABBA, joka lopulta voitti euroviisut 1974. Kisaa esittelevässä huoneessa soi voittoisa Waterloo. Sen jälkeen käydään läpi yhtyeen ura kokonaisuudessaan. Monet interiöörit esittelevät abbalaisten ammatillista osaamista ja kiihkeää työrytmiä, mutta myös yksityiselämää. Valkoinen piano saariston kesäasunnolla Viggsössä oli monen legendaarisen hittikappaleen syntymisen edellytys. Saarella työskenneltiin yhdessä ja vietettiin vapaa-aikaa. Manageri Stikkan Andersonin toimisto lukuisine kultalevyineen on yksi museon katseenvangitsijoista. Toimistostaan käsin manageroinut Stikkan organisoi yhtyeen kiertueita ja konsertteja ja hoiteli kontakteja ympäri maailman. Museon yksi osasto on omistettu kokonaan ABBAn esiintymisasuille, joihin panostettiin aivan erityisesti. Ompelimoksi rakennettu interiööri lukuisine säihkyvine kankaineen kuvaa hyvin sitä, miten tarkasti

pukeutumista suunniteltiin ja toteutettiin. Pukusuunnittelun mestari, Owe Sandström, oli rohkea visionääri, joka hankki maailmalta kankaita ja muuta asustemateriaalia luodakseen nelikolle unohtumattomia esiintymisasuja. Samanlaiseen säihkeeseen pääsee harva nykyartisti, lähinnä ehkä Lady Gagan ja Madonnan kaltaiset megatähdet. Waterloon voittoesitys Brightonissa on yhä herkullista katsottavaa, eikä vähiten asujen takia. Yhtyeen psykedeeliset esiintymisasut näyttävät vitriinissäkin häikäiseviltä.

Vastaa, jos puhelin pirahtaa Vuonna 1978 käyttöön otettu äänitysstudio, kuuluisa Polar Studios, on siirretty museoon. Studion monet esineet ja soittimet ovat alkuperäisiä. On hienoa nähdä, millaisissa aikansa moderneimmissa tiloissa ABBAmusiikki syntyi. Studiotila suunniteltiin täysin yhtyeen toiveitten mukaisesti. ABBA oli teknisesti jopa aikaansa edellä. Massiivinen 40-kanavainen äänityspöytä ja iso äänieristetty studiotila antoivat ulkoiset puitteet sittemmin kuuluisan äänimaailman syntyyn. Siellä Björn, Benny ja ääniteknikko

Michael B Tretow kehittelivät yhtyeelle aivan oman soundinsa, jota alettiin kutsua ABBA-soundiksi. Pian studio niitti maailmanmainetta jopa siinä määrin, että monet kansainväliset menestysyhtyeet ja -artistit, kuten esimerkiksi Genesis ja Led Zeppelin, äänittivät musiikkiaan Polar-studiossa. Museokävijäkin voi laulaa Polar-studiolla ja kokea olevansa viides abbalainen. Tunnelmaa nostaa poseeraus helikopterissa, joka nähdään Arrival-albumin kannessa. Yhtyeen ensimmäinen isompi hitti juuri ennen Waterloota oli Ring Ring. Se oli lähellä voittaa Ruotsin Euroviisukarsinnat vuonna 1973 mutta jäi toiseksi. Kappale antoi museolle hauskan idean. Erääseen nurkkaukseen on sijoitettu punainen puhelin. Vain neljä ihmistä tietää numeron. Jos kuulet puhelimen soivan, vastaa siihen. Siellä on joko Björn, Benny, Agnetha tai Frida. He soittelevat tuohon numeroon silloin tällöin keskustellakseen sattumalta kohdalle osuneen vierailijan kanssa. Puhelimen ohittaessasi voit kokea lähes hypnoottisen tunnelman, kun alat odottaa pirautusta, jota kuitenkaan ei todennäköisesti tule. Tai jospa sittenkin? Eräs museossa näytteillä oleva piano

27


Marita Nyrhinen

Kesäasunnon pianolla sävellettiin monta ABBA-klassikkoa.

Interaktiivisuus suuressa osassa Museo on tutustumisen arvoinen, vaikka ei olisi koskaan ollut erityinen ABBA-fani. Vierailu kannattaa suunnitella etukäteen; interaktiivisuus hämmästyttää, ja käynti vaatii aikaa, jotta ehtii tutustua kaikkiin hienouksiin. Pääsylipun koodi aukaisee vierailijalle erilaisia toimintoja. Kuulokkeiden kautta eri pisteillä on saatavilla valaisevia tietopaketteja, joita kertovat sekä abbalaiset itse että heidän ystävänsä ja työtoverinsa. Ruotsinja englanninkieliset selostukset ovat autenttisia, suomenkieliset käännökset tulkitsee ulkopuolinen lukija.

Säästääkseen aikaa liput kannattaa varata etukäteen netistä. Varsinkin sesonkikausina jonot ovat pitkät. Ex tempore -vierailija joutuu helposti ensin lippujonoon ja sitten vielä odottamaan sisäänpääsyä, joka tapahtuu lipussa mainitulla kellonlyömällä varttitunnin välein. Järjestelyllä varmistetaan, ettei sisällä ole tungosta. Totta on, että väljyys tarjoaa miellyttävät oltavat kierroksen aikana. Museo on yksi osoitus siitä, kuinka ABBAn tukena on ollut aina tehokas tuotantokoneisto ja markkinoinnin päälle on ymmärretty. Jatkuvasti jonoja keräävä museo on viimeisin todiste tästä. Jopa Mick Jagger vieraili kesällä museossa hakeakseen innoitusta oman yhtyeensä, The Rolling Stonesin tulevaa museota silmällä pitäen. Maailmaa valloittava musikaali Mamma Mia!, joka perustuu ABBAn lauluihin, on yhtyeen siunaama projekti. Lähes kymmenen vuotta suosionsa

huipulla ollut ABBA soitti itsensä kuolemattomaksi ja yhdeksi kaikkien aikojen menestyneimmäksi pop-yhtyeeksi, jollaisia ei joka vuosikymmen synny.  Marita Nyrhinen

Marita Nyrhinen

saattaa myös pärähtää soimaan. Se on Bennyn piano, joka on kytketty hänen studionsa soittimeen. Jos museossa alkaa soida, kannattaa pysähtyä kuuntelemaan. Silloin nimittäin Benny istuu kotistudiossaan pianonsa ääressä. Kenties sillä hetkellä syntyy uusi menestyskappale.

Omassa ompelimossa luotiin huikeita esiintymisasuja.

Marita Nyrhinen

Populaarimusiikin vuosikymmenille oma osasto

Timo Matoniemi pani päänsä tintamareskiin ja otti ABBA-nelikossa Benny Anderssonin paikan.

28

Hall of Fame on ABBA-museon erikoisosasto, jossa esitellään ruotsalaisen pop-, rockja iskelmämusiikin historiaa aina 1920luvulta näihin päiviin. Osastolla nähdään erilaisia musiikin toistoon luotuja laitteita aina kidekoneista, savikiekoista, vinyyli- ja cd-levyistä nykypäivän pilvipalveluista saatavan äänitetekniikan ihmeisiin saakka. Musiikkinäytteet konkretisoivat, millaista musiikkia minäkin aikana kuunneltiin. Jokainen vuosikymmen on saanut oman ”koppinsa”, jossa voi katsella musiikkivideoita, joilla suositut artistit esittävät kappaleitaan. Näihin huoneisiin on kyetty vangitsemaan oivallisesti kunkin vuosikym-

menen musiikillinen atmosfääri. ABBAn aikaan Ruotsin listojen huipulla olivat myös muun muassa Björn Skifs, Ted Gärdestad, Lill Lindfors, Flamingo kvintetten ja Harpo. Viime vuosikymmenten näytteistä löytyvät sellaiset menestysartistit ja kokoonpanot kuin Roxette, The Cardigans, Eva Dahlgren, Kent ja Bo Kaspers Orkester.  Vieraile museossa osoitteessa www.abbathemuseum.com


Yksityisasiakas, yrittäjä vai sekä että? Privat, företagare eller både och?

Tervetuloa tyytyväisten asiakkaiden pankkiin Epsi Rating 2014 -tutkimuksen mukaan Handelsbankenilla on jälleen Suomen tyytyväisimmät pankkiasiakkaat sekä yksityisettä yritysasiakkaiden keskuudessa.

Välkommen till banken med de nöjda kunderna. Enligt undersökningen EPSI Rating 2014 har Handelsbanken igen de nöjdaste bankkunderna i Finland, både bland privatpersoner och företag. handelsbanken.fi

Markkinointimateriaalia - marknadsföringsmaterial


Julen knackar på, här finns klappar för både stora och små!

p at r i k h a g m a n

om sann gemensk ap at t l e va i e n k a p i ta l i s t i s k h e d e r s k u lt u r

2290

Monica Vikström-Jokela & Johanna Sjöström

Bärtil och tvärtom-dagen När fåret Bärtil och Isa Gris firar en tvärtom-dag tillsammans är ingenting sig likt på Bärtils äng. Allt är ju precis tvärtom, till och med Rune Bergs dikter! Inbunden

God jul!

2490

Malin Klingenberg

Majvor Nyholm

Alberta Ensten och Uppfinnarkungen

Afrikanska ögonblick

Alberta Ensten och hennes kompis Tor dras in i ett halsbrytande äventyr då Albertas mamma, uppfinnaren Pia Ensten, utmanas av Abraham Trynevald. Han är en man som inte tvekar att använda sig av de mest skurkaktiga metoder för att vinna ... Inbunden

Majvor Nyholm arbetade under flera år med att rädda synen på människor i Kenya och Södra Sudan tillsammans med sin man, ögonkirurgen Sture Nyholm. Hon berättar initierat om deras arbete under krävande förhållanden, om stridskolonner utanför tältduken och långa gräsormar som nattligt sällskap. Häftad

artos

1890

1990

Patrik Hagman

Om sann gemenskap

– att leva i en kapitalistisk hederskultur I sin nya bok tecknar Patrik Hagman en bild av de outtalade regler som styr livet i vårt samhälle och som bildar en kapitalistisk hederskultur, en kultur där vi blir de vi är genom konsumtion. Men finns det en annan möjlig väg för oss? Häftad

www.fontanamedia.fi • tfn (09) 612 615 30 • info@fontanamedia.fi • Sandvikskajen 13, 00180 Helsingfors pnorden_2013.pdf

1

15.1.2013

13.51 15.1.13

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

TULKKAUSLAITTEET · ÄÄNENTOISTOT · VIDEONEUVOTTELU www.kongressitekniikka.fi · mail@kongressitekniikka.fi


Konferensresor med de Röda båtarna En konferens till havs kombinerar nytta och nöje för ert team. Ombord finns konferenstjänster, restauranger, logi och underhållning – ett kompakt paket. Den inspirerande och vackra havsutsikten kommer på köpet. Dessutom kan ni shoppa till förmånligt pris. Berätta om era önskemål och behov, vi sköter resten!

Styr mot nya strategier från Helsingfors

Skärgårdssynergi från Åbo

Havskonferens Helsingfors–Stockholm

Dygnslång konferenskryssning

Gabriella/Mariella

fr. 118,50 €/pers.

Dagskonferens Helsingfors–Tallinn Viking XPRS

fr. 35 €/pers.

Åbo–Stockholm, Amorella

fr. 55,50 €/pers.

Dygnslång konferenskryssning Åbo–Stockholm,Viking Grace

fr. 59 €/pers.

I våra konferenspaket ingår hytt, måltider och mötesrum. Dagskonferens utan hytt. Bokningar: Helsingfors 09 123 571, ryhma@vikingline.com Åbo 02 333 1332, ryhma.turku@vikingline.com Tammerfors 02 333 1200, ryhma.tampere@vikingline.com Vi förbehåller oss rätten till ändringar.


Älykkyys voi elävöittää Suomen lähiöt Smart Retro kehittää kestäviä elämäntapoja mahdollistavia palveluita, jossa huomioidaan liikkumiseen, hyödykkeisiin ja palveluihin liittyvät asukastarpeet.

YIT:n Juha Kostiainen ja norjalaisen Aspelin Ramm Infillin Bjørnar Johnsen tutustuvat Hökarängeniin.

Smart Retro on ajatushautomo Demos Helsingin ja usean pohjoismaisen kumppaniorganisaation älykaupunkihanke. Smart Retrossa pyritään kehittämään liiketoimintamalli, joka kääntää 1960- ja 1970-luvuilta peräisin olevan rakennuskannan vanhenemisen mahdollisuudeksi elävöittää kaupunkiympäristöä ja paikallistaloutta ekologisesti kestävällä tavalla. Keväällä 2015 startup-yritykset kehittävät kestäviä elämäntyylejä tukevia tuotteita ja palveluita arkiympäristöissä Lahden keskustassa ja Tukholman Bagarmossenissa.

Lähiöiden kuihtumiskierre katki Perulaisen ravintolan terassilla istuu parinkymmenen asiakkaan puhelias joukko. Ollaan Hökarängenissa, yhdessä Tukholman 1950-luvulla rakennetuista satelliittilähiöistä. Kuten monilla kasvuvuosina rakennetuilla pohjoismaisilla asuinalueilla vuosikymmenten mittaan kävi, myös Hökarängenin väkiluku puolittui ja paikallispalvelut kuihtuivat. 2000-luvulla Hökarängenin pääkadun liikkeistä useimmilla oli lappu luukulla. Tarjoilija palaa ravintolan terassille mukanaan paikallisleipomon tuoretta leipää. Viime vuosina moni yrittäjä on avannut ovensa Hökarängenissa, ja nyt alueella palvelee esimerkiksi ravintoloita, korukauppias ja pyöräkorjaamo. Tämä on alueen liike- ja asuinhuoneistojen suuromistajan, julkisen kiinteistöyhtiö Stockholmshemin päättäväisen kehitys- ja houkuttelutyön ansiota. Näin ei kuitenkaan ole kaikilla pohjoismaisilla lähiöasuinalueilla, joista useilla vähittäiskauppa ja muut päivittäispalvelut uhkaavat kadota kokonaan. Monet alueista ovat myös suuren peruskorjauksen tarpeessa, ja lisäksi päästövähennysvaatimusten tiukentuessa asumiseen liittyvää energiankulutusta pitää leikata nopeasti. Ilmiö on laaja, sillä huomattava osa pohjoismaisesta rakennuskannasta on peräisin

32

1950–1970-luvuilta ja myös merkittävä määrä maiden varallisuudesta on kiinni rakennetussa ympäristössä.

Kohti kestävää asumista Smart Retro -projektissa tutkitaan ja testataan, miten Hökarängenin tapainen menestystarina voidaan saada alulle myös muissa pohjoismaisissa asuinympäristöissä. Tavoitteena on kehittää liiketoimintamalli, jossa yhdistyvät rakennuskannan korjaaminen energiatehokkaammaksi sekä kestävien palveluiden kehittäminen. Nordic Innovation -rahaston sekä partnereiden rahoittaman hankkeen tulokset luovutetaan lopulta avoimeen käyttöön. Pelkät tekniset puhtaan teknologian ratkaisut eivät ole onnistuneet kääntämään maailmanlaajuisesti alati kasvavaa päästökäyrää. Tarvitaan kestäviä elämäntapoja mahdollistavia palveluita, kuten mutkattomia kimppakyytejä tai kiinnostavia kivi-

jalkaliikkeitä, joiden palveluinnovaatiot viehättävät niin, että asukkaat eivät enää vaivaudu hypermarketteihin. Smart Retrossa pyritään kehittämään näitä palveluita sekä muodostamaan kattava kestävän suunnittelun malli, jossa huomioidaan liikkumiseen, hyödykkeisiin ja palveluihin liittyvät asukastarpeet. Kokonaisuutta suunnitellaan niin, että se mahdollistaa kestävät elämäntavat helpommin ja edullisemmin. Koska mallia kokonaisvaltaiselle asuinalueuudistukselle ei ole mahdollista kehit­ ­tää yhden toimialan toimistoissa, Smart Retroon on kutsuttu partnereita harkiten useilta eri sektoreilta kolmesta Pohjoismaasta. Rakennus-, kiinteistö-, energiaja vähittäismyyntisektorien yritysten lisäk­si mukana on Lahden, Tukholman ja Oslon kaupungin toimijoita sekä akateemisia tutkijoita Tukholman Kungliga tekniska högskolanista sekä Kunsthøgskolen i Oslosta.


– Arvioimme alueelle haluavien yrittäjien liiketoimintasuunnitelman ja tuotteet tarkasti, kertoo Stockholmshemin Emma Henriksson. Hökarängenin kävelykadulla on esimerkiksi lastenvaatekauppa ja koruliike.

Osallistu tulevaisuuden suunnitteluun Korkeatasoisen tutkimustyön lisäksi uusien ratkaisujen kehittäminen yhteistyönä ja niiden testaus aidossa elämässä on työssä keskeisestä. Ratkaisujen kehittämistä ei aloiteta ideatasolta, vaan projektiin kutsutaan vähintään lähes markkinakelpoisen tuotteen kehittäneitä startup-firmoja sekä vakiintuneempia yrityksiä. – Yrityksille on suunniteltu kiihkeätempoinen kehityspolku nimeltä Smart Retro Acceleration Program. Ohjelman aikana yritykset hiovat tuotteitaan ja palveluitaan asiantuntijoiden, vertaisyrittäjien, kaupun­gin edustajien sekä loppukäyttäjien kanssa, kertoo projektijohtaja ja Demos Helsingin tutkija Outi Kuittinen. Yrityksille tarjotaan olosuhteet, joissa ne voivat kehittyä nopeasti sekä tutustua alan muihin yrityksiin ja avainhenkilöihin. Demos Helsingin aiemmilla innovaatioleireillä on huomattu, että uudet tuotteet

saadaan parhaiten ja nopeimmin vastaamaan käyttäjien tarpeita silloin, kun niistä saadaan käyttäjäpalautetta mahdollisimman varhain ja aidossa käytössä. Leirien lupaavimmat startup-yritykset pääsevät keväällä testaamaan palveluitaan oikeiden asukkaiden kanssa aidoissa kaupunkiympäristöissä Lahden keskustassa ja Tukholman Bagarmossenissa. Yhteistyössä kehitetyillä palveluilla on mahdollisuudet menestyä ja päästä helpottamaan ihmisten arkea pienemmin päästöin. Ohjelmaan haki yli 60 yritystä, joista mukaan valittiin kymmenen sopivinta. Osallistujia on Suomesta, Ruotsista, Norjasta sekä Isosta-Britanniasta. Smart Retro -projekti jatkuu vuoden 2015 marraskuuhun saakka, ja kiinnostavimmat vaiheet ovat juuri alkamassa. – Ja niihin vaiheisiin voi kuka tahansa osallistua, huomauttaa Kuittinen ja jatkaa: – Kaikki ovat erittäin tervetulleita testaa-

maan aikamme kiinnostavimpia tuotteita ja palveluita Lahden keskustaan ja Tukholmaan maalis- ja huhtikuun ajan.  Teksti: Mikko Annala Kuvat: Demos Helsinki

Smart Retron kumppaneita ovat Lahden kaupunki, YIT, YIT Rakennus, Stockholm Business Region Development, Stockholmshem, Citycon, Aspelin Ramm Infill, K-Citymarket Paavola, Kesko, Granlund, Oslon kaupungin FutureBuilt-ohjelma, Tukholman Kungliga tekniska högskolan sekä Kunsthøgskolen i Oslo. Lue lisää Smart Retro projektista sivulla http://smartretro.demoshelsinki.fi ja tutustu Demos Helsinkiin sivulla www.demoshelsinki.fi

33


Yhdessä eteenpäin Kaksikielisyys on rikkaus

Framåt tillsammans Tvåspråkigheten en rikedom

s-kanava.fi/vbo


Tilaa uusi UP lahjahintaan ulkopolitiikka-lehti esittelee kansainvälisen politiikan ja talouden tärkeimmät ilmiöt neljästi vuodessa. Lehti palkittiin keväällä vuoden 2013 parhaana aikakauslehtenä Edit-kilpailussa.

35€ Vuosikerta vain

sisältää myös digilehden lukuoikeuden

Tarjous on voimassa, kun tilaat vuoden loppuun mennessä. Normaalihinta 39 euroa.

TILAUKSET: www.ulkopolitiikka.fi/tilaa | asiakaspalvelu@ulkopolitiikka.fi | 09 432 7707


Menesty

Ruotsin

markkinoilla

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari auttaa sinua kaikissa Ruotsin markkinoihin liittyvissä kysymyksissä.

Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin palvelut: Palvelutarjontaamme kuuluvat kaikki kansainvälistymisen osa-alueet: markkina-analyysi, liiketoimintasuunnitelman laatimiEKSI n osaajien joukN E S nen, yhteistyökumppanin hankinta, Ä J LIITY n Ruotsin liike-elämä n etuja, mm.: ljo asiakaskartoitus, yrityksen perustaminen ja aa sinulle pa Tule muk a a jo r a t ssuhteita enyys yritysostoissa avustaminen. 3 Asiaka koon. Jäs kteja ttumista Tarjoamme kokemuksemme ja 3 Konta 3 Verko umia ietoa verkostomme yrityksesi käyttöön. e 3 Tapaht toa 3 T ih a v n eluistamm e lv t s a u p m a t e k is 3 Ko taa ksullis Ota mielellään yhteyttä: llä keskus nusta ma e n h le lä a a s % s a 3 20 holm lutilat Tuk +46 8 442 8860 e t t o v u e 3N www.finsve.com.

www.finsve.com


ajankohtaista Nuorisoliitossa  aktuellt på Ungdomsförbundet Jag tror, jag tror på sommaren Jag stiftade nyligen bekantskap med en kvinna från Kalifornien som flyttade till Finland tidigare i år. Hon berättade att hon här för första gången har upplevt en riktig höst med löv som ändrade färg, kylan som kom krypande och alla friska höstdofter. Vintern med sina minusgrader och mörker blir antagligen en ännu större chock för någon som tidigare inte behövt göra mer än sätta på en långärmad tröja för att kunna vara utomhus i timtal. Det är lite av en årlig tradition för oss i Norden att klaga på mörkret, slasket och kölden och det är också någonting jag själv är bra på. Men samtidigt känns tanken av att bo någonstans utan tydliga årstider väldigt främmande. Det finns en rytm och en slags balans i våra fyra årstider. På vintern är jag slö, sover mera, men så fort jag går utanför dörren känns världen ren och fräsch. På sommaren är det svettigt, hett och vi tankar energi som om vi var biolo-

giska solpaneler. Där emellan gläds vi över färgerna i vårblommor och höstlov, hoppar över vattenpölar och förundras hur snabbt dagarna blir kortare eller längre. Det går väl att säga att det hela tiden händer någonting i Finland. Om gatorna är tomma så är det åtminstone action i naturens eviga kretslopp. Konstant förändring även om förändringen i just denna stund är att sakta ner. Mycket har hänt och förändrats även i PNU det här året. För mig personligen har den självklart största förändringen varit i Nordhumla och hur tidningen numera på ett helt annat sätt speglar ungdomsförbundet. Tidningen är inte bara en källa för intressanta artiklar – även om det redan är någonting att vara nöjd över, utan på webben har Nordhumla också blivit ett arkiv för vad som hänt i PNU. Det är som en färggrann och levande verksamhetsplan som skrivits av de som själva varit med om

alla evenemang, diskussioner och resor. Det är där som vi fått inblick i vad våra styrelsemedlemmar tyckt att har varit intressant eller viktigt i sina månadskolumner och där unga politiker fått ett forum att uttrycka sina åsikter inför EU-valet. Det här är min sista kolumn som chefredaktör för Nordhumla och jag är glad över att kunna ge över tyglarna till min efterträdare med vetskapen om att vi har ett bra och fungerande koncept för tidningen. Det blir också spännande att se i vilken riktning Nordhumla nu kommer att gå. Jag ser det som att hela det här året varit en vår för Nordhumla, då vi vuxit upp från ett litet frö och försökt hitta rätt riktning att växa i. Nu längtar jag efter sommaren och allt som den för med sig!  Text: Roh Petas Nordhumlas chefredaktör

Kuulumisia nuorisoliitolta PNN:n syksyä väritti monipuolinen toimintaseminaari Café Finland, joka järjestettiin lokakuun alussa Ylöjärvellä. Café Finlandin teema oli tänä vuonna Pohjoismaiden brändi, ja aiheesta keskusteltiin seminaarissa kansanedustaja Kimmo Sasin ja yrittäjä Nina Waxlaxin johdolla. Syksyn aikana PNN:n jäsenet ovat myös voineet osallistua inspiroivaan ja haastavaan johtajuuskoulutukseen Ruotsissa. Unga

ledare i Norden -koulutus järjestettiin kahtena viikonloppuna yhteistyössä Nuorisoliiton ruotsalaisen ja islantilaisen sisarjärjestön kanssa. Tämän toimintavuoden lähestyessä loppuaan siirrämme katseemme ensi vuoden tapahtumiin ja tempauksiin. Vuonna 2015 Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto täyttää 50 vuotta, joten tulevasta vuodesta voidaan odottaa entistäkin vauh-

dikkaampaa ja jännittävämpää. Kevään ensimmäisiä tapahtumia ovat maksuton islannin kielen alkeiskurssi 24. tammikuuta 2015 sekä perinteinen SaunaExpressen Turussa 19.–22.2.2015. Näistä ja monista muista tapahtumista voit lukea lisää osoitteessa www.pnn.fi.  Teksti: Roh Petas Kuva: Annika Häggblom

37


här är  täällä

OSLO Helene Skjeggestad Journalist i Aftenposten Aftenposten lehden toimittaja

Den store skattejakten

Suuri verojahti

”Jeg er ufør, og jeg angrer på at jeg stemte på Erna Solberg.” Dette var tittelen på et av de mest leste leserinnleggene hos Aftenposten høsten 2014. Forfatter Yvonne Gustavsen var bare en av mange som kontaktet landets medier etter at det første statsbudsjettet til den ett år gamle Regjeringen ble lagt frem i oktober. Det har stormet rundt Norges nye statsminister Erna Solberg, og på ett år har hver femte velger forlatt partiet Høyre. Hvorfor? Det var historisk da Høyre sammen med Fremskrittspartiet dannet Norges første blåblå regjering i 2013. De vant valget med lovnader om effektivisering av byråkratiet og helsevesenet. Om en bedre skole, og – ikke minst – skatteletter. Derfor burde det ikke være noen overraskelse at det i det første statsbudsjettet var nettopp skatteletter. Kontroversen er i hvilke skatteletter som er prioritert, og hvilke trygdeytelser som det kuttes i. For mens det kuttes i formueskatten til de rikeste, kuttes det også i barnetillegget til de fattigste – som uføretrygdede Yvonne Gustavsen med et barn på 13 år. Det er et bilde som resonnerer dårlig i det norske folkedypet fordi det bryter med bilde av hva mange nordmenn mener Norge er: Et av verdens rikeste land som man sammen, fra etterkrigstiden, har bygget opp på olje og skattepenger. Det at dette landet nå ikke skal ha råd til et barnetillegg til de fattigste, samtidig som man har råd til å gi skattelette til de rikeste, er for mange uforståelig. Dette er selvfølgelig ikke hele bildet. Ikke halve bildet en gang. Men det er den historien som preger den politiske høsten i Norge. Statsbudsjettet kommer likevel til å bli godkjent ved hjelp av samarbeidspartiene Venstre og Kristelig Folkeparti etter harde forhandlinger. Ingen av de fire partiene ønsker et sammenbrudd allerede det første året. Likevel har denne høstens store skattejakt såret den ferske Regjeringen kraftig. Et sår som kan bruke lang tid på å gro. 

”Olen työkyvytön ja kadun, että äänestin Erna Solbergia.” Näin alkoi eräs Aftenpostenin luetuimmista mielipidekirjoituksista tänä syksynä. Kirjoituksen lähettäjä Yvonne Gustavsen oli vain yksi monista tiedotusvälineisiin yhteyttä ottaneista vuoden vanhan hallituksen esiteltyä ensimmäisen budjettinsa lokakuussa. Norjan uuden pääministerin Erna Solbergin ympärillä on kuohunut, ja vuoden aikana joka viides konservatiivipuolueen äänestäjä on hylännyt puolueen. Miksi? Konservatiivien yhdessä edistyspuolueen kanssa syksyllä 2013 muodostama vähemmistöhallitus oli historiallinen. Ne voittivat vaalit lupaamalla byrokratian purkamista, terveystoimen tehostamista, parempia kouluja ja ennen kaikkea verokevennyksiä. Sen vuoksi ei ollut mikään yllätys, että ensimmäisessä talousarviossa oli juuri verokevennyksiä. Erimielisyyksiä onkin syntynyt siitä, mitä veroja tulisi keventää ja mitä etuja leikata. Nyt esityksessä lasketaan rikkaiden omaisuusveroa, mutta samalla leikataan myös köyhimpien lapsilisiä, kuten työkyvyttömyyseläkkeellä olevan 13-vuotiaan lapsen äidin Yvonne Gustavsenin saamaa lapsilisää. Tällainen kuva vastaa huonosti norjalaisen mielenmaisemaa, sillä se rikkoo sen kuvan, joka monilla norjalaisilla on Norjasta: Eräs maailman rikkaimmista maista, joka on sotien jälkeen rakennettu öljy- ja verovaroin. Se, ettei maalla nyt olisi varaa köyhimpien lapsilisiin samalla, kun sillä on varaa antaa verohelpotuksia rikkaimmille, on monien mielestä käsittämätöntä. Ei tämä tietystikään ole koko kuva. Ei edes puolikas. Mutta Norjan poliittista syksyä se kuitenkin hallitsee. Valtion budjetti tulee kuitenkin hyväksytyksi tiukkojen neuvotteluiden jälkeen liberaalien ja kristillisten tuella. Yksikään näistä neljästä puolueesta ei halua romahdusta jo ensimmäisen hallitusvuoden jälkeen. Syksyn suuri verojahti on kuitenkin haavoittanut tuoretta hallitusta pahasti. Haavan parantumisessa saattaa mennä pitkään. 

39


Helen.fi

PÅ DEN HÄR PLATSEN FINNS NU VÄRLDENS EKOEFFEKTIVASTE DATACENTRAL. TÄLLÄ PAIKALLA ON NYT MAAILMAN EKOTEHOKKAIN TIETOKONESALI.

Friden i Uspenskijkatedralen störs inte, eftersom hallen är insprängd i berget under kyrkan. Vi tar fram hållbara sätt att utnyttja energi, vår fjärrvärme har också redan hunnit fylla 60 år. Framtiden kan byggas redan nu – genom praktiska insatser. Uspenskin katedraalin rauhaa se ei häiritse, sillä sali on kaivettu kallioon kirkon alle. Me kehitämme kestäviä tapoja hyödyntää energiaa, kaukolämpömmekin täytti jo 60 vuotta. Tulevaisuutta voi rakentaa jo nyt – käytännön teoilla.


Yksi toimii toisin. ”Sinä aamuna huomasin pohtivani, että rengasmerkkejä taitaa olla maailmassa aika monta. Satoja varmaan, ellei tuhansia. Sitä sen sijaan en miettinyt hetkeäkään, saattaisinko kivuta istuimelle, jonka asiakkaani minulle tarjosi - korkealle pinolle uusia autonrenkaita. Laatumerkkiä, se mainittakoon. Hyvässä varainhoidossa on tärkeää, että tuntee asiakkaansa. Eikä ainoastaan hänen sijoittamisensa nykytilaa tai tavoitteitaan taloudenhoidolle, vaan muutakin. Kuten sen, kuinka hän päivänsä viettää tai mitä näkee työpaikkansa ikkunasta aamuisin. Täytyy tietää, mistä se varallisuus syntyy, josta yhdessä huolehditaan ja ymmärtää se pohja, jolle ratkaisunsa rakentaa. Niin, ja täytyy tietää, montako niitä rengasmerkkejä maailmassa oikein on. No.. se yksi ainakin. Ja aika monta muuta.”

Anu-Maarit Parni, LähiTapiola Private Banking

Palveluntarjoajat: Säästöhenki- ja sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Omaisuudenhoito ja sijoitusneuvonta: LähiTapiola Varainhoito Oy. Pankkipalvelut: S-Pankki Oy. LähiTapiola-rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy.


Färgens värld på vattnet

Museet ordnar akvarellkurser för barn och vuxna.

Nordiska Akvarellmuseet, som är beläget naturnära på en liten ö utanför Göteborg, producerar utställningar av världsstjärnor och pekar på mångfalden inom akvarellkonsten.

– Det nordiska står som en grund i vår verksamhet. Vi är starkare tillsammans, säger Bera Nordal som är isländska och museichef på Nordiska Akvarellmuseet sedan 11 år. Nordiska akvarellmuseet, som är beläget på skärgårdsön Tjörn, norr om Göteborg har hunnit verka i fjorton års tid och ägs och drivs av en stiftelse, som instiftats av Nordiska Akvarellsällskapet och Tjörns kommun. Redan 1989, när Nordiska Akvarellsällskapet bildades, fanns drömmen om ett nordiskt akvarellmuseum som en träffpunkt

42

På kurserna får man dessutom måla utomhus.

för konstnärer och en intresserad allmänhet. Man ordnade sedan den hittills största nordiska arkitekttävlingen och år 2000 invigdes den danskt ritade byggnaden på över 2 400 kvadratmeter. Träbyggnaden smälter väl in i landskapet, placerad längs strandlinjen och delvis ute i vattnet. Museet har blivit ett centrum för nordisk akvarellkonst men också för konstnärligt arbete, forskning och undervisning om akvarellteknik, papper och färger. För fyra år sedan blev museet valt till Årets Museum. Motiveringen var bland annat de högklassiga utställningarna, men också nytänkande, hur de lyckas visa världen i lokalsamhället och kunnat förändra en liten ort som Skärhamn.

Levande mötesplats i naturen – Vi har haft ett bra besökarantal ända sedan starten, nu uppgår det till hela 180 000 personer per år. Jag tror det har att göra med att vi är så unika som museum. Vi strävar inte efter att försöka spegla hela samtids-

Julie Nord, Homecoming queen 2009.


Michael Kvium, Flora Danica (nr 61) 2004.

Vanessa Baird, Fly me to the moon, 1996.

konstscenen, utan vårt program är specialiserat, Bera Nordal säger. – Museet är dessutom beläget i en spektakulär natur mindre än en timme från Göteborg, har en restaurang med hög kvalitet och ett späckat verkstadsprogram för hela familjen. Detta gör det hela till en levande mötesplats där man njutar av att vistas. Alldeles intill museet ligger fem gästateljéer som används för stipendieverksamhet. Ateljéerna kan hyras av privatpersoner i mån av plats. Utöver utställningsverksamheten har museet en bred pedagogisk verksamhet och ett stort utbud av kulturarrangemang. – På sommaren flyttar vi ut vår verkstad och arbetar med det omgivande havet.

Konst i världsklass I genomsnitt visas sex olika utställningar per år. Sedan starten har museet visat konst i världsklass, bland andra Salvador Dali, Bill Viola, Louise Bourgeois och favoriter som Elsa Beskow och Anders Zorn.

Elina Merenmies, untitled 2010.

– Vi strävar efter att visa konstnärer från nordiska länder varje år. I år har till exempel Olli Lyytikäinens verk visats. – Vi vill både visa akvarellen ur ett klassiskt perspektiv, men också nytänkande gällande akvarelltekniken, Bera Nordal säger. Nordal planerar i framtiden en utställning med bara papper och ännu flera utställningar som är koncentrerade på endast vatten eller färg. Fram till slutet av januari 2015 visas en utställning med världskända kinesiska nutidskonstnärer. Tuschmåleriet är en av de äldsta, traditionella formerna av kinesisk konst och utställningen vill visa hur tekniken tar sig i uttryck i dag. – Denna konstart kräver ett starkt tekniskt kunnande. För dessa nutidskonstnärer handlar det mycket om att bearbeta sin egen kultur. De gamla men livskraftiga mönstren omtolkas, förnyas och används i nya kreativa sammanhang och tekniker.  Text: Camilla Granbacka Bilder: Nordiska Akvarellmuseet

43


Turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä syvennettävä Thorvald Stoltenberg ehdotti puolustus- ja turvallisuuskomissiota Pohjoismaiden neuvoston istunnossa. Norjan entinen ulkoministeri Thorvald Stoltenberg laati muutama vuosi sitten raportin pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön tiivistämisestä. Hänen konkreettiset ehdotuksensa ovat joko toteutuneet tai ovat työn alla. Nyt Stoltenberg peräänkuuluttaa seuraavaa askelta. Esiintyessään vierailevana puhujana Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Tukholmassa lokakuun lopussa hän analysoi ajankohtaista turvallisuuspoliittista tilannetta ja päätyi kahteen johtopäätökseen. Yksi koski vuoropuhelua Venäjän kanssa. Se on Stoltenbergin mukaan elintärkeä, eikä siitä saa luopua. Toinen johtopäätös koski Pohjoismaiden turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä. Nykytilanne suorastaan huutaa yhteistyön syventämistä. Stoltenbergin mukaan on tullut aika asettaa puolustus- ja turvallisuuskomissio, johon jokainen Pohjoismaa nimeäisi arvovaltaisen edus-

tajan. Komission tehtäväksi tulisi antaa esitysten laatiminen yhteistyön syventämiseksi ja kehittämiseksi.

Tavoitteena kasvu Tukholman istunnossa pääministeri Helle Thorning-Schmidt esitteli Tanskan puheenjohtajuusohjelman vuodelle 2015. Ohjelma rakentuu neljän teeman ympärille: kasvu, hyvinvointi, arvot ja Arktis. Yhteistyötä kasvun edistämiseksi pidetään välttämättömänä, jotta Pohjola voisi säilyä edelläkävijänä erityisesti vihreiden ratkaisujen ja ilmaston suhteen. Aikomuksissa on toteuttaa erityinen vihreitä kaupunkeja koskeva projekti sekä laatia pohjoismaiselle muoti- ja tekstiilituotannolle toimintasuunnitelma. Hyvinvoinnin suhteen pyritään turvaamaan yhteisiä varoja sekä kehittämään tietojenvaihtoa, jonka tarkoitus on estää erityisesti terveyteen liittyvä epätasa-arvo.

EU-direktiivit voimaan samanlaisina Pohjoismaiden neuvosto päätti kehottaa hallitukset yhteistyöhön EU-direktiivien täytäntöönpanossa. Neuvosto toteaa, että direktiiveissä on paljon väljyyttä, joka helposti johtaa erilaisiin ratkaisuihin kansallisella tasolla. Tästä seuraa taas helposti rajaesteitä, jotka haittaavat toivottua liikkuvuutta Pohjoismaiden kesken. Parlamentaarikkojen mielestä hallitusten tulisi nyt tiivistää yhteistyötään. Helpoiten tämä voisi toteutua niin, että kulloinenkin puheenjohtajamaa aina tarvittaessa vastaisi asianomaisten virkamiesten koollekutsumisesta pohtimaan direktiivien samanlaista tai samankaltaista implementointia.  Tanskan puheenjohtajuusohjelma löytyy osoitteesta www.norden.org Teksti: Larserik Häggman

Säkerhets- och försvarspolitiska samarbetet måste fördjupas Thorvald Stoltenberg föreslog en försvars- och säkerhetskomission på Nordiska rådets session. Norges tidigare utrikesminister Thorvald Stoltenberg gjorde för några år sedan upp en rapport om ett tätare utrikes- och säkerhetspolitiskt samarbete mellan de nordiska länderna. Hans konkreta förslag har antingen genomförts eller är under arbete. Nu efterlyser Stoltenberg följande steg. När han framträdde som gästtalare vid Nordiska rådets session i Stockholm i slutet av oktober analyserade han det aktuella säkerhetspolitiska läget och drog två slutsatser. Den ena gällde dialogen med Ryssland. Den är enligt Stoltenberg livsviktig och får inte ges upp. Den andra slutsatsen gällde det nordiska säkerhets- och försvarspolitiska samarbetet. Dagsläget formligen skriker efter en fördjupning av samarbetet. Enligt Stoltenberg är tiden nu mogen att tillsätta en försvars- och säkerhetskomission, till vilken varje nordiskt land utser en sakkunnig representant. Komissionen skulle

44

få till uppdrag att göra upp förslag till fördjupat och utvecklat nordiskt samarbete.

Fokus på tillväxt Vid sessionen i Stockholm presenterade statsminister Helle Thorning-Schmidt det danska ordförandeprogrammet för år 2015. Programmet är uppbyggt kring fyra temata: Tillväxt, välfärd, värderingar och Arktis. Samarbete för att främja tillväxten anses helt nödvändigt för att Norden skall kunna bevara sin föregångarposition speciellt när det gäller gröna lösningar och klimat. Ett speciellt projekt gällande gröna städer skall genomföras och ett handlingsprogram rörande nordisk mode- och textilproduktion uppgöras. Ifråga om välfärden söker man trygga gemensamma resurser samt utveckla kunskapsutbyte speciellt i syfte att hindra ojämlikhet inom hälsovården.

EU-direktiv träder i kraft likadana Nordiska rådet beslöt uppmana regeringarna att samarbeta om implementeringen av EU-direktiv. Rådet konstaterar att det finns mycket spelrum inom direktiven och att detta lätt leder till olika lösningar på nationell nivå. Detta leder lätt till gränshinder som skadar önskvärd mobilitet mellan de nordiska länderna. Regeringarna borde nu, enligt parlamentarikerna intensifiera sitt samarbete. Lättast kunde detta förverkligas så att det ordförandeland som står i tur alltid vid behov svarar för att samla ifrågavarande tjänstemän för att begrunda likadana eller likartade implementeringar av direktiv.  Danmarks ordförandeprogram finns att få på www.norden.org Text: Larserik Häggman


Kieli, kulttuuri ja kirjallisuus Jyväskylässä kulttuurikeskus Glorian kohtaamispaikalla (Matarankatu 6, Jyväskylä) kello 18.00. Järjestäjät: Keski-Suomen PohjolaNorden, Monikulttuurikeskus Gloria, Jyväskylän kaupunginkirjasto – Keski-Suomen maakuntakirjasto, Taiteen edistämiskeskus ja Keski-Suomen Kirjailijat ry. 

Katja Bohm

Jyväskylässä pyörähtää joulukuussa käyntiin keväälle jatkuva Kieli, kulttuuri ja kirjallisuus -iltojen sarja. Ensimmäinen ilta järjestetään 10. joulukuuta ja kirjailijavieraana on irakilaissyntyinen Hassan Blasim. Blasimin teos Irakin Purkkajeesus sai tänä vuonna brittiläisen The Independent -lehden kirjallisuuspalkinnon. Ilta järjestetään Moni-

Uudenmaan piiri matkasi Ahvenanmaalle Pohjola-Nordenin Uudenmaan piiri järjesti syyskuussa jäsenmatkan Ahvenanmaalle. Matkalle osallistui 42 jäsentä piirin eri yhdistyksistä. Menomatka taitettiin bussilla ja saaristoaluksilla, ja matkan varrella pysähdyttiin muun muassa Vårdössä, jossa tutustuttiin kirkkoherran johdolla paikalliseen keskiaikaiseen kivikirkkoon ja sen hautausmaahan, jonne on haudattu kirjailija Anni Blomqvist. Lisäksi Loviisan yhdistyksen jäsen Carl-Erik Vaenerberg esitteli vaimonsa kanssa vanhaa museopuotia, joka on ollut vaimon suvussa aina 1800-luvulta asti. Puoti on varustettu niin kuin se oli sulkemisvuonna 1959. Matkan varrella pysähdyttiin myös Bomarsundin rauniolle ihastelemaan näköalaa sekä Kastelholman linnaan, jossa paikallinen opas kertoi linnasta ja sen aiemmista asukkaista ja heidän kohtaloistaan. Linnalta jatkettiin Michael Björklundin isännöimään Smakbyhyn, jossa isäntä otti meidät henkilökohtaisesti vastaan, kertoi

nykytilanteesta ja tulevista visioistaan sekä valmisti maittavan lounaan. Matkaa jatkettiin Maarianhaminan Merenkulkumuseoon ja Pommern-alukselle. Kuriositeettina mainittakoon, että kuljettajamme löysi pienoismallin aluksesta, jolla hän oli nuoruudessaan palvellut. Viimeisenä matkapäivänä tutustuttiin vielä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa toimineeseen Önningebyn taiteilijayhdyskuntaan sekä vierailtiin Ahvenanmaan parlamentti- ja hallintorakennuksessa paikallisen Norden-yhdistyksen puheenjohtajan johdolla. Ehdimme matkan aikana myös illallistaa Ahvenanmaan Nordenyhdistyksen kanssa sekä tutustua heidän toimintaansa. Kotiinpaluu tapahtui uudella Viking Grace aluksella, ja matka oli kaikkinensa onnistunut.  Teksti: Georg Löfman, Uudenmaan piirin puheenjohtaja Kuvat: Eija Olsson

45


VI STÄRKER DIN KOMPETENS Svenska Bildningsförbundet ordnar möten, kurser, seminarier och konferenser i samarbete med sina medlemsorganisationer. Dessutom gör Bildningsförbundet utredningar av frågor som har anknytning till det finlandssvenska samhälls- och kulturlivet. Förbundet ordnar studieresor och exkursioner och utger skrifter om aktuella frågor. Förbundet upprätthåller också ledarskapsutbildningen Ledarskapsakademin samt det internationella praktikprogrammet Liberal praktik. Följ oss på Facebook eller på vår hemsida: fb.com/bildningsforbundet bildningsforbundet.fi

SVENSKA BILDNINGSFÖRBUNDET

MUKAVAMMIN MATKALLA Perille on mukava tulla, mutta mikset nauttisi jo matkan teosta. Hertz tarjoaa Pohjola-Nordenin jäsenille erikoishinnat Suomessa ja ulkomailla. Mainitse varausta tehdessäsi koodi CDP 622011. Pyydä siis mukaasi parasta seuraa ja varaa auto Hertziltä. Varaukset osoitteessa hertz.fi Hertz Varauspalvelu +358 (0)200 11 22 33 (0,75 EUR/min+pvm/mpm)


For 180 years we have been at the frontier of engineering innovation. This vision and ingenuity means that we deliver ever smarter solutions that keep our customers one step ahead. Together, we move beyond boundaries and shape the market. www.wartsila.com


Magnus Fröderberg / norden.org

Haloon kuulumisia! Nyheter från Hallå!

Suomessa nuorisotyöttömyyteen on etsitty ratkaisua nuorisotakuulla.

Pilotista potkua nuorten työllistymiseen? Nuorisotyöttömyys on sekä yhteiskunnan että yksilön ongelma, jolla saattaa olla pitkäkestoisia vaikutuksia.

Pohjoismaiden kansanedustajat ja ministerit kokoontuivat keskustelemaan ajankohtaisista kysymyksistä lokakuun lopussa, kun Pohjoismaiden neuvoston vuotuinen istunto järjestettiin Tukholmassa. Useassa puheenvuorossa nousi esiin ajankohtainen huoli nuorisotyöttömyydestä, nuorten ja maahanmuuttajien syrjäytymisestä sekä stabiilien työmarkkinoiden ja joustavan koulutuksen tärkeydestä näiden haasteiden ratkaisemiseksi. Tanskan pääministeri Helle ThorningSchmidt, jonka johdolla esiteltiin myös tulevan vuoden puheenjohtajuusohjelma, nosti koulutuksen yhdeksi Pohjoismaiden erityisistä menestyskertomuksista ja totesi

48

sen tukevan pohjoismaista hyvinvointimallia ja demokratiaa. Samalla linjalla jatkoi myöhemmin myös nuoria edustava UNR:n vastavalittu presidentti Kai Alajoki, joka keskittyi puheessaan nuorten koulutukseen ja työnhakuun Pohjoismaissa. Konkreettisina ehdotuksina UNR eli Nuorten Pohjoismaiden neuvosto vaati muun muassa yhteispohjoismaista hakujärjestelmää korkeakouluihin ja yhteistä työnhakuportaalia. Uusimman Nordregion eli Pohjoismaisen aluekehityksen keskuksen raportin mukaan nuorisotyöttömyys on Ruotsissa Pohjoismaiden korkeinta, mutta Suomi tulee heti toisella sijalla. Suomessa nuoriso-

työttömyys on korkeinta Pohjois- ja ItäSuomessa, Ruotsissa Keski-Norrlandissa. Vaikka nuorten korkeaa työttömyysastetta näillä alueilla selittävät erityisesti jyrkät kausivaihtelut, on nuorisotyöttömyys sekä yhteiskunnan että yksilön ongelma, jolla saattaa olla pitkäkestoisia vaikutuksia. Suomessa nuorisotyöttömyyteen on etsitty ratkaisua nuorisotakuulla. Työtön alle 25-vuotias ohjataan joko koulutukseen, työkokeiluun tai oppisopimuskoulutukseen. Vaihtoehtona on myös palkkatuettu työpaikka. Ajatus on hieno, mutta käytäntö rajoittaa nuorten mahdollisuuksia etenkin Tornionjokilaaksossa, jossa liikkuminen rajan yli on


Pilotprojekt ger uppsving åt ungdomars sysselsättning? Ungdomsarbetslösheten är ett problem både för samhället och individen, som kan få långtgående konsekvenser. Riksdagsledamöterna och ministrarna i de nordiska länderna möttes i slutet av oktober för att diskutera aktuella frågor när Nordiska rådets årliga session anordnades i Stockholm. I flera anföranden framkom den aktuella frågan om oron för ungdoms­ arbetslösheten, diskrimineringen av unga och invandrare samt vikten av en stabil arbetsmarknad och flexibel utbildning för att lösa dessa utmaningar. Danmarks statsminister Helle Thorning-Schmidt, under vars ledning även ordförandeskapsprogrammet för det kommande året presenterades, lyfte fram utbildning som en av de särskilda framgångshistorierna i de nordiska länderna och konstaterade att den stödjer den nordiska välfärdsmodellen och demokratin. Även Ungdomens nordiska råds president Kai Alajoki, som representerade ungdomarna, fortsatte senare på samma linje då han i sitt anförande fokuserade på utbildning och jobbsökning för ungdomar i de nordiska länderna. De konkreta förslag som Ungdomens nordiska råd UNR kom fram med var bland annat krav på ett gemensamt nordiskt ansökningssystem till universitet och högskolor och en gemensam jobbsökningsportal.

Enligt en rapport från Nordregio, det nordiska forskningscentret för regional utveckling, har Sverige den högsta ungdomsarbetslösheten i Norden, men Finland kommer strax därefter på andra plats. I Finland är ungdomsarbetslösheten som högst i norra och östra Finland och i Sverige i Mellersta Norrland. Även om den höga arbetslösheten bland ungdomar i dessa områden har sin förklaring särskilt i stora säsongsvariationer är ungdomsarbetslösheten ett problem både för samhället och individen, som kan få långtgående konsekvenser. I Finland har man infört ungdomsgarantin som en lösning på ungdomsarbetslösheten. Arbetslösa ungdomar under 25 år slussas antingen till utbildning, arbetsprövning eller läroavtalsutbildning. Ett annat alternativ är arbete med lönesubvention. Det är en fin tanke, men i praktiken begränsar det möjligheten för ungdomar i synnerhet i Tornedalen, där det alltid har varit naturligt att röra sig över gränsen; ingen lönesubvention betalas ut över gränsen, och man kan inte slutföra studierna på en yrkesinriktad arbetskraftsutbildning på den svenska sidan. Unga arbetslösa tvingas flytta hundratals kilometer från sin

ollut aina luonnollista; palkkatukea ei makseta rajan yli, eikä opintoja voi jatkaa loppuun ammatillisena työvoimakoulutuksena Ruotsin puolella. Nuoret työttömät pakotetaan muuttamaan satojen kilometrien päähän kotialueeltaan, vaikka töitä löytyisi parhaassa tapauksessa kilometrin päässä kotoa toisella puolella rajaa. Nuoria koskevat rajoitukset eivät ole jääneet huomaamatta. Pohjoiskalotin Rajaneuvonta tarjosi ratkaisuksi työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin liittyviin liikkuvuusongelmiin jo vuonna 2012 pilottiprojektia Suomen ja Ruotsin välillä Tornionjokilaaksossa. Tälle olisi myös hyvät taloudelliset perusteet, koska tanskalaisen tutkimuksen

mukaan työttömän työnhakijan todennäköisyys saada töitä nousee melkein 30 prosentilla työharjoittelun ansiosta. Pohjoismaiden työelämän ministerineuvosto pohtii parhaillaan jatkotoimia työharjoitteluun liittyvien rajaesteiden ratkaisemiseksi aiheesta kirjoitetun tanskalaisen raportin pohjalta. Yksi raportissa esiin nostettu mahdollisuus olisi kahdenvälinen pilottiprojekti Öresundin alueella. Miksi emme aloittaisi samanlaista kokeilua Tornionjokilaaksossa, jossa nuorten työttömyysluvut ovat vielä synkemmät kuin Öresundissa? Luomalla parhaat mahdolliset edellytykset yksityishenkilöille ja yrityksille toimia

hemort, trots att det i bästa fall finns jobb en kilometer från hemmet, på andra sidan gränsen. Begränsningarna för ungdomarna har inte gått obemärkta förbi. Nordkalottens gränstjänst erbjöd arbetskraftspolitiska åtgärder som lösning på mobilitetsproblemen redan år 2012 i form av ett pilotprojekt i Tornedalen mellan Finland och Sverige. Det finns även goda ekonomiska grunder för detta, för enligt en dansk undersökning ökar sannolikheten för att en arbetslös arbetssökande ska få jobb med nästan 30 procent tack vare arbetspraktik. Nordiska ministerrådet för arbetsliv funderar som bäst på ytterligare åtgärder för att lösa gränshinder i anslutning till arbetspraktik med utgångspunkt i den danska rapporten som skrivits i ämnet. En möjlighet som lyftes fram i rapporten är ett bilateralt pilotprojekt i Öresundsområdet. Varför skulle vi inte prova samma sak i Tornedalen, där ungdomarnas arbetslöshetssiffror är ännu dystrare än i Öresundsområdet. Genom att skapa bästa möjliga förutsättningar för privatpersoner och företag att verka över landsgränserna i de nordiska länderna stärks de nordiska ländernas konkurrenskraft på de internationella marknaderna, vilket lär stärka den ekonomiska tillväxten i regionen. Och ekonomisk tillväxt är till syvende och sist den bästa medicinen även mot ungdomsarbetslöshet.  Heli Mäkipää, Intressebevakningsansvarig på PohjolaNorden och projektledare på Hallå Norden Danmarks nya ordförandeskapsprogram finns på www.norden.org Rapporten State of the Nordic Region 2013 finns på www.nordregio.se

Pohjoismaissa rajojen yli vahvistetaan Pohjoismaiden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla, mikä on taas omiaan nostamaan alueen talouden kasvuun. Ja talouskasvuhan se loppujen lopuksi on paras lääke myös nuorisotyöttömyyteen.  Heli Mäkipää, Pohjola-Nordenin edunvalvontavastaava ja Haloo Pohjolan Suomen projektijohtaja Tanskan uusi puheenjohtajuusohjelma löytyy osoitteesta www.norden.org Raportti State of the Nordic Region 2013 löytyy osoitteesta www.nordregio.se

49


Kolumn/Kolumni Kjell Skoglund, tf generalsekreterare

Finländska identiteter i Norden I oktober ordnade Finsk-svenska handelskammaren, Finlands ambassad i Stockholm och Svenska kyrkan tillsammans ett seminarium vid den finska ambassaden i Stockholm om den finländska identitetens mångfald i Sverige. I egenskap av Pohjola-Nordens t.f. generalsekreterare deltog jag i seminariets paneldebatt. Den finländska identiteten och kulturen är ett naturligt inslag i Norden. Sverige och Finland tillhörde samma rike i mer än 600 år och även på senare tid har stora folkmängder flyttat mellan länderna. Flyttrörelserna mellan Finland och Sverige har under det senaste århundradet skett i vågor. Redan under 1940-talet skickades 72 000 finska krigsbarn till Sverige för att skyddas. Av dem stannade 15 000 kvar. En liten mängd krigsbarn skickades även till Norge och Danmark. Den andra stora vågen utgjordes av den stora arbetskraftsinvandringen på 1960- och 1970-talet. Efter andra världskriget slopade Sverige sitt visumkrav för finländare och en nordisk passunion infördes. Ungefär 500 000 finländare flyttade till Sverige. Majoriteten av dem fick arbete inom den tunga svenska industrin. Ungefär hälften av de arbetare som flyttade, stannade kvar i Sverige.

Även idag flyttar finländare till Sverige och andra nordiska länder, men inte alls i samma utsträckning som under den tidigare stora arbetskraftsinvandringen. Dagens tredje flyttvåg mellan de nordiska länderna består till stor del av högt utbildade unga människor med goda språkkunskaper. I Sverige finns det idag ca 675 000 sverigefinländare, dvs. människor med rötter i Finland. Av dem är ca 505 000 sverigefinnar och 170 000 sverigefinlandssvenskar. Att tillhöra en minoritet och att ha en annan bakgrund är inte alltid oproblematiskt. Det gäller även oss nordbor som för övrigt är ganska lika. Trots den långa och omfattande närvaron har den finländska identiteten i Sverige och Norden präglats av en viss tystnad. Visserligen har vi under de senaste åren sett en ändring och aktivare åtgärder har vidtagits för att stärka sverigefinländarnas kultur och identitet. Det hör till de mänskliga rättigheterna att få ha sitt eget språk och sin egen kultur, vilket förutsätter såväl skydd i lag som medmänniskors förståelse. Genom att erkänna olika nordiska identiteters existens och genom att ge dem utrymme förbättrar vi också förutsättningarna för mobilitet inom Norden och stärker det nordiska samarbetet. 

Suomalainen identiteetti Pohjolassa Suomalais-ruotsalainen kauppakamari, Suomen Tukholman suurlähetystö ja Ruotsin kirkko järjestivät lokakuussa seminaarin suomalaisen identiteetin monimuotoisuudesta Ruotsissa. Seminaari järjestettiin Suomen Tukholman suurlähetystössä ja Pohjola-Nordenin vt. pääsihteerin ominaisuudessa osallistuin seminaarin paneelikeskusteluun. Suomalainen identiteetti ja kulttuuri ovat luonnollinen osa Pohjolaa ja pohjoismaisuutta. Suomi ja Ruotsi olivat samaa valtakuntaa yli 600 vuotta ja vielä myöhemminkin ovat suuret ihmismassat liikkuneet maiden välillä. Muuttoliike Suomen ja Ruotsin välillä on viimeisen sadan vuoden aikana tapahtunut aalloissa. 1940-luvulla Suomesta lähetettiin 72 000 sotalasta turvaan Ruotsiin. Heistä 15 000 jäi pysyvästi. Pieni määrä sotalapsia lähetettiin myös Norjaan ja Tanskaan. Toisen suuren aallon muodosti työikäisten muutto Suomesta Ruotsiin 1960- ja 1970-luvuilla. Toisen maailmansodan jälkeen Ruotsi luopui viisumivaatimuksestaan suomalaisille ja pohjoismainen passiunioni luotiin. Noin 500 000 suomalaista muutti Ruotsiin. Suurin osa heistä työllistyi teollisuuden pariin. Noin puolet työn perässä muuttaneista jäi pysyvästi Ruotsiin. Myös tänä päivänä suomalaiset muuttavat Ruotsiin

50

ja muihin Pohjoismaihin, mutta eivät yhtä suuressa määrin kuin aiemmin. Tämän päivän kolmas muuttoaalto Pohjoismaiden välillä koostuu suurelta osin korkeakoulutetuista nuorista, joilla on hyvä kielitaito. Ruotsissa on tänä päivänä noin 675 000 ihmistä, joiden juuret ovat Suomessa. Heistä noin 505 000 on ruotsinsuomalaisia ja 170 000 Ruotsissa asuvia suomenruotsalaisia. Vähemmistöön kuuluminen ja erilaisen taustan omaaminen ei aina ole ongelmatonta. Se koskee myös meitä pohjoismaalaisia, jotka suurelta osin olemme melko samanlaisia. Huolimatta siitä, että suomalaisuus on ollut läsnä Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa pitkään ja kattavasti, on sitä muissa Pohjoismaissa luonnehtinut eräänlainen hiljaisuus. Toki olemme viime vuosien aikana saaneet nähdä muutoksen ja entistä aktiivisempia toimia ruotsinsuomalaisen kulttuurin ja identiteetin vahvistamiseksi. Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on ihmisoikeus, joka edellyttää sekä lainsuojaa että kanssaihmisten ymmärrystä. Tunnustamalla erilaisten pohjoismaisten identiteettien olemassaolo ja antamalla niille tilaa parannamme myös Pohjolan sisäisen liikkuvuuden edellytyksiä ja vahvistamme pohjoismaista yhteistyötä. 


New Forum For New Helsinki Kom och upplev Forums nya butiker, caféer och restauranger i köpcentrets förnyade 0- och K-våningar! Hjärtligt välkommen! Mannerheimvägen 14–20 00100 Helsingfors| #newforum

Mitä sinä haluat tulevalta työltäsi? HAAGA-HELIAn Porvoo Campuksella suorittamasi korkeakouluopinnot ovat työelämäläheisyytensä ansiosta työnantajien arvostamia. Opinnot antavat sinulle hyvät valmiudet toimia työelämän erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Haagahelialaisen myynnin ja palvelun osaamiseen luotetaan.

Liiketalous | Tietotekniikka | Journalismi | Liikunta Hotelli- ja ravintola-ala | Johdon assistenttityö Matkailuala | Finanssi- ja talousasiantuntija Myyntityö | eMBA | Ammatillinen opettajakorkeakoulu

AVAA OVET TYÖELÄMÄÄN www.haaga-helia.fi


52


Var inspirerad av livet Mark Levengood talade på Arbis med anledning av Arbis 100-årsjubileum i oktober om vikten av kunskap och livslångt lärande. Efter föreläsningen fick Pohjola-Nordens tidning förmånen att ställa honom några frågor.

Det visade sig att Mark Levengood är övertygad nordist tack vare ett stipendium han blev beviljad av Pohjola-Norden när han var 16 år. Det var för att gå en kurs i dramapedagogik i två veckor i Island. Dramapedagogik var nytt och spännande och kursen hade en helt avgörande betydelse för honom på flera sätt. Förutom dramapedagogik stod även ett besök hos den isländske författaren Haldór Laksness på programmet. Den unge och vid tillfället aningen trötte Mark hörde dock fel, och trodde att gruppen skulle besöka en laxodling. Det intresserade inte så mycket, och Mark tog tillfället i akt att ta sig en tupplur längst bak i bussen medan de andra, som han trodde, tittade på laxarna. Döm om hans förtrytelse när de övriga återkom, uppfyllda av besöket med den store författaren. Mark var dessutom den ende i gruppen som läst något Laksness skrivit. Något år senare avled han, så Mark fick aldrig tilfället att träffa honom. – Så illa förvaltade jag Pohjola-Nordens pund, säger han med ett skratt. Men han har än idag kontakt med nordbor som han träffade då, och kursen stärkte hans känsla för nordisk gemenskap. Som han säger: – Vart för sig är våra länder så små. De nordiska länderna ligger i topp i världen vad det gäller levnadsstandard och livskvalitet, och många andra länder ser till oss för att få idéer. Men genom att samarbeta får vi mycket större genomslagskraft i världen. Idag är det viktigare än någonsin att stärka den nordiska gemenskapen.

Viktigt att kunna årtal och äga språket Synen på kunskap har ändrats sedan Mark Levengood gick i skolan. Under Folkskolans dagar såg man skolans uppgift annorlunda än idag. Mottot var: Man lär inte för skolan,

utan för livet. Kunskapen var statisk, världen förutsägbar. Från Folkskolans dagar skulle Mark gärna ta med sig en sak: – Det är bra att ha en viss allmänbildning. Det är bra att kunna en del årtal i historien, för man kan hänga upp annan kunskap på dem, och det möjliggör att se sammanhangen. Det är också bra att kunna stava och skriva ordentligt. Då äger man språket och kan fritt bruka det till det man behöver. Det finns dock också fördelar med dagens skola, som t ex PRAO (praktisk yrkesorientering). Hade inte Mark fått föra PRAO på en arkeologisk utgrävning, som var hans drömarbetsplats, och efter en dag insett att det inte var så spännande som han föreställt sig, kunde mycket tid gått till spillo på arkeologutbildning. Idag ökas den totala kunskapsmängden trefalt vartannat år och aldrig har talesättet ”det enda som är säkert är osäkerheten” varit så sant. Så vad lönar sig att lära sig idag? Det viktigaste enligt Mark är insikten att vi måste fortsätta lära oss. – Ju mer vi kan, desto friare är vi att leva våra liv så som vi vill, och idag har vi större möjligheter än någonsin att göra det. Och det är inte så att man som äldre inte längre kan lära sig. Enligt hjärnforskare är inlärningskapaciteten oförändrad. Dock är en äldre hjärna långsammare än en yngre och man löser problem på olika sätt. Men man kan alltså inte skylla på åldern när man inte vill lära nytt, tycker Mark.

– Komplicerade frågor kräver komplicerade svar. Men man får aldrig bemöta våld med våld, och hat med hat. Man måste envist försöka föra en dialog. En del av orsakerna till dagens högerpopulism tror Mark kan finnas i att man varken i Finland eller Sverige egentligen gjort upp med andra världskrigets händelser. Till dagens barn har Mark följande råd: Skaffa en gedigen utbildning. Man kan gärna göra nåt annat ett tag efter gymnasiet medan man funderar på vad man vill studera, men ingen behöver anställda idag som inte kan någonting. Om vi accepterar att vi lär oss hela livet blir vi dynamiska och modiga. Man måste vara inspirerad i livet, och det går inte att vänta på att inspirationen kommer, den kommer aldrig till den late. – Gör saker, res! Samhället i dag ställer höga krav, livet förändras fort. När allt ändras så fort ser verkligheten plötsligt annorlunda ut. Det är bara att modigt trava på och hoppas allt går bra. Man får inte låta rädslan styra livet eller vara rädd för misstag, av dem lär man sig. Inte ens hemska erfarenheter vill Mark vara utan. Att klara dem ger kraft, och tillit till att man får den kraft i livet man behöver.  Text: Ingrid Rönnow Bild: Stellan Herner

Vi lär oss hela livet På frågan om han har några råd till dem som av rädsla för den föränderliga världen kommit att hemfalla åt populism och främlingsfientlighet, svarar Mark att han nog inga råd har att ge.

53


AFFÄRSMAGASINET

Nr 10 2014

www.forummag.fi | 8,90 €

AFFÄRSMAGASINET

Nr 9 2014

www.forummag.fi | 8,90 €

AFFÄRSMAGASINET

Nr 7 – 8 2014

 FINLÄNDSK MERCEDES-BENZ  HÄSTKUR FÖR CHEFEN  VOLVO SVENSKARE ÄN NÅGONSIN

 NTM TÄLJER GULD MED SOPBILAR  JOBBJAKTEN BLIR VIRTUELL  SVALBARD EN ARKTISK BAROMETER

SKJUTER SKARPT MOT RÄTT MÅLGRUPP

www.forummag.fi | 8,90 €

 MANAGEMENT MED SVÄNG  AKUT BOSTADSBRIST I STOCKHOLM  RESA I GRÄNSLANDET

JORDNÄRA JURIDIK

MED KAFFE PÅ HJÄRNAN

Juristbyrån Fondias grundare Marianne Saarikko Janson odlar tillväxtföretag.

Robert Paulig vände nederlag i maktkamp till personlig seger.

Catharina Stackelberg hjälper nordiska företag sikta rätt i den globala konkurrensen.

Fynda affärsmagasinet

Forum är ett för Finland unikt svenskspråkigt affärs- och samhällsmagasin som varje månad når cirka 27 000 läsare i Finland och det övriga Norden, främst ekonomer, ingenjörer och diplomingenjörer. Vi bevakar ekonomiska frågor (samhälle, företag och privat), arbets- och studieliv, börs, teknologi, teknik och vetenskap. Tidningen innehåller reportage, profilintervjuer, livsstil och kolumner, samt mat, bok-, bil- och prylrecensioner. Som Finlands enda affärs- och samhällsmagasin på svenska är Forum en opinionsbildare, även digitalt.

Tidningen har en livlig samhällsdebatt på Affärsnätverket Forum på Linkedin, som har över 5 400 medlemmar för tillfället. Nu kan du prenumerera på eller ge tidningen i gåva till priset 50 euro för en helårsprenumeration med 11 nummer (normalt 96 euro). Gör så här för att prenumerera: Gå in på www.forummag.fi/prenumerera och skriv in kampanjkoden ”Pohjola-Norden” i meddelandefältet. Du kan också skicka e-post till mikael.lonnqvist@forum.fi.

Mer info om tidningen finns på www.forummag.fi.


verkkopuoti  nätboden

www.pohjola-norden.fi/verkkopuoti www.pohjola-norden.fi/natboden

Joulupallot Arne & Carlos Joulupallot innostaa aloittelevankin käsityöharrastajan neulomaan ihastuttavia jouluisia palloja. Kirjan 55 ohjeessa kirjoneulotaan talvisia kuva-aiheita lumihiutaleista ornamenttikuvioihin. Nopeasti valmistuvat pallot ovat helppoja ja hauskoja tehdä selkeiden ohjeiden avulla. Kirjassa neuvotaan myös kirjoneulomisen perustekniikat ja pallojen täyttäminen.  Jäsenhinta 15 e Muut 25 e

100 sociala innovationer från Finland Ilkka Taipale (red.) Vad har enkammarriksdagen, torkskåpet och sms gemensamt? För att inte tala om moderskapsförpackningen, insamlingen gemensamt ansvar, tvättbryggan, fri skolmåltid och Afrikas stjärna? De är alla finländska sociala innovationer. Sakkunniga inom olika branscher skriver om över etthundra finländska sociala innovationer. President Tarja Halonen har skrivit förordet till den svenskspråkiga upplagan.  Medlemspris 5 e Annars 10 e

Sankarimatkailijan Färsaaret

Pohjolan luonnon helmiä

Iskän salaisuus

Pilvi Riikka Taipale, Johan von Bonsdorff Tanskalle ja miljoonille merilinnuille kuuluvat, tummien kalliojyrkänteiden ja vihreiden tunturien värittämät saaret sijaitsevat keskellä PohjoisAtlanttia Norjan ja Islannin välissä. 18 saaresta koostuvalla Färsaarilla on kaikkiaan 48 000 asukasta, lähes kaksin verroin lampaita ja miljoonittain merilintuja. Kulttuurielämän keskus on maailman pienimmän pääkaupungin titteliä kantava Tórshavn. 

Jon Suul Pohjolan luonnon helmiä esittelee Pohjoismaiden luonnon parhaimmistoa ja vie matkalle lännestä itään ja pohjoisesta etelään. Kirja antaa käsityksen 1900-luvun pohjoismaisesta luonnonsuojelutyöstä – niistä ponnisteluista, joilla niin kansallisesti kuin kansain­ välisestikin tärkeitä luonnonalueita on säilytetty tuleville sukupolville. 

Thórarinn Leifsson Iskän salaisuus vie outoon maailmaan, jossa asiat eivät ole sitä, miltä aluksi näyttävät. Harri ja Sirpa ovat ihan tavalliset sisarukset, joilla on äiti ja isä ja jotka asuvat puutarhan ympäröimässä omakotitalossa. Lasten mieltä painaa kuitenkin hirvittävä perhesalaisuus. Siitä ei voi kertoa kenellekään. Ei varsinkaan poliisille, joka toistuvasti vierailee talossa yrittäessään selvittää, miksi kaupungissa katoaa väkeä jälkiä jättämättä. Kirja sisältää islantilaisille tyypillistä mustaa huumoria, joka sopii myös lapsille ja nuorille. Kirjan kohderyhmää ovat 9–14-vuotiaat. 

Jäsenhinta 8 e Muut 15 e

Hinta 5 e

Jäsenhinta 10 e Muut 15 e

Tilaa verkkopuodista/Beställ från nätboden

Kirjoja/Böcker Lippuja/Flaggor Esitteitä/Broschyrer Mukeja/ Muggar

Julisteita /Afficher Oppimateriaalia/Läromaterial Ilmaismateriaalia/Gratismaterial Ja paljon muuta/Och mycket mer

55


Profile for Unionimedia

Pohjola Norden 4 14  

Pohjola Norden 4 14  

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded