Page 1

PN 3/2014

POHJOLA-NORDEN

Kiina kiinnostaa Pohjoismaita 6 Ministeri Lenita Toivakka: Pohjoismaat on hyvä brändi

16

Cykelstadens metronät växer Lokalt öl från Åland

33

Nordiska konstskolan fyller trettio

34


Enemmän terveisiä. Vähemmän laskua. Sonera Sopiva -liittymällä puhut, viestittelet ja käytät nettiä pohjolassa ja Baltiassa kuin kotonasi. www.sonera.fi/matkalla

Jarkko Nieminen

3


sisällys innehåll

PN POHJOLA-NORDEN

POHJOLA-NORDEN AIKAKAUSLEHTI / TIDSKRIFT ISSN 1456-7644 (painettu) ISSN 1799-781X (verkkojulkaisu) Päätoimittaja / Chefredaktör Kjell Skoglund Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare Susanna Puisto lehti@pohjola-norden.fi Osoite / Adress Fredrikinkatu/ Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki / Helsingfors puh. / tfn 09 - 4542 080 pohjola-norden@unionimedia.fi www.pohjola-norden.fi Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Kjell Skoglund puh. / tfn 09 - 4542 080 faksi / fax 09 - 753 1634 kjell.skoglund@pohjola-norden.fi Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytning Leila Tarvainen Tomi Westerholm Unionimedia Oy

Köpenhamn ingår i det största byggprojektet i huvudstaden sedan 1600-talet. Sivu 42

Pääkirjoitus / Ledare.....................................................................................................5 Kiina kiinnostaa Pohjoismaita.................................................................................... 6 Täällä / Här är Stockholm........................................................................................... 13 Täällä / Här är Köpenhamn.........................................................................................15 Ajankohtaista / Aktuellt.............................................................................................16 Vardag i Finland på tre språk......................................................................................19 Energi och nytänkande blomstrar på danska Samsø............................................... 20 Täällä / Här är Reykjavik.............................................................................................23

Paino / Tryckeri Forssa Print Oy 2014

Yhteistyön kultaiset vuodet...................................................................................... 24

Painos / Upplaga 10 000 kpl/st

Naturen under lupp på Bornholm..............................................................................26

Ilmestymisajat / Utgivningsdagar 2014

Norden som varumärke............................................................................................. 28

4/2014 aineisto/material 5.11. ilmestyy/utkommer 4.12.

Lokalt öl som hantverk...............................................................................................33 Nordiska konstskolan i Karleby firar trettio.............................................................. 34

Hinta 25 e / vuosikerta Pris 25 e / årgång

Varför går det bättre för Sverige?...............................................................................36

Kansikuva / Omslagsbild iStock / labsas

Ajankohtaista Nuorisoliitossa...................................................................................37

Pohjola-Norden ry:n jäsenlehti Pohjola-Norden on Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto. Pohjola-Norden rfs medlemstidning Pohjola-Norden är centralförbundet för folkligt nordiskt samarbete.

Täällä / Här är Oslo.....................................................................................................39 Metron – ett gigantiskt projekt i Köpenhamn.......................................................... 42 Pohjoismaissa viitotaan kahdeksaa eri kieltä.......................................................... 45 Haloon kuulumisia! / Nyheter från Hallå!................................................................. 48 Työoloihin voi vaikuttaa............................................................................................ 50 Verkkopuoti / Nätboden.............................................................................................55

4


pääkirjoitus  ledare

Anders Rusk Puheenjohtaja / Ordförande

Medborgarorganisationen Pohjola-Norden ser framtiden an

Pohjola-Norden katsoo tulevaan

Pohjola-Norden är den enda organisationen i Finland, vars huvuduppgift är att främja och synliggöra det nordiska i Finland utgående från medborgarperspektivet. Detta är i nuvarande politiskt kärva klimat en grannlaga uppgift som behöver stöd i alla medborgarlager. Det 90-åriga Pohjola-Norden blir ett allt viktigare forum för oss finländare i vår globaliserade värld samtidigt som finländarnas intresse för det nordiska växer, ett intresse som Pohjola-Norden med det snaraste måste tillvarata. Tyngdpunkterna i Pohjola-Nordens nya strategi – mera Norden, effektiv kommunikation och en öppen och lättillgänglig organisation – kräver nya initiativ på snart sagt alla områden. För att nya initiativ skall uppstå krävs en organisation som är lyhörd för förändringarna i samhället, en aktiv och kreativt tänkande medlemskår i lokalföreningarna och eldsjälar som brinner för det nordiska samt ett förbundskansli som hjälper, stöder och tillsammans förverkligar strategins intentioner. Samtidigt som förbundet förnyas och utvecklas måste man inom förbundet lita på varandra, respektera demokratiska processer, ytterligare ena förbundet och göra organisationsrutinerna så smidiga och flexibla som möjligt. Pohjola-Norden är den enda Norden-föreningen som upprätthåller en mycket livlig näringslivsverksamhet, en verksamhet som gett genklang och stor synlighet i hemlandet men också över hela Norden. Vi är faktiskt bäst på detta i Finland. Näringslivsverksamheten har varit Pohjola-Nordens synligaste del under många år, och den har gett förbundet en möjlighet att erbjuda förbundets aktiva på alla nivåer en möjlighet till högklassiga seminarier med topptalare och utmärkta arrangemang. Om Pohjola-Norden kunde överföra näringslivsverksamhetens kreativa grepp, strukturer och anda på övrig verksamhet är vad som helst möjligt. Jag tror det extra förbundsmötet, som skall behandla strategin och dess förverkligande har möjlighet att bli en ny början till ett starkt och framtidsinriktat PohjolaNorden som när det fyller 100 år står ännu starkare och stoltare upp för det nordiska. 

Pohjola-Norden on Suomessa ainoa järjestö, jonka pääasiallinen tehtävä on kansalaisnäkökulmasta edistää ja tehdä näkyväksi pohjoismaisuutta Suomessa. Tämä on vaikeahko tehtävä nykyisessä haastavassa poliittisessa tilanteessa ja tarvitsee tukea kaikista kansalaisyhteiskunnan kerroksista. Globalisoituvassa maailmassamme 90-vuotias Pohjola-Norden on yhä tärkeämpi foorumi suomalaisille, joiden kiinnostus pohjoismaisuutta kohtaan on kasvussa. Tähän kiinnostukseen tulee PohjolaNordenin pikimmiten tarttua. Pohjola-Nordenin uuden strategian painopisteet – enemmän Pohjolaa, tehokas viestintä sekä avoin ja saavutettava järjestö – vaativat uusia aloitteita kaikilla alueilla. Jotta uusia aloitteita syntyy, tulee järjestön olla kuulolla yhteiskunnan muutoksista. Lisäksi tarvitaan aktiivinen ja luovasti ajatteleva paikallisyhdistysjäsenistö, tulisieluja, jotka elävät pohjoismaisuudelle sekä liittotoimisto, joka auttaa, tukee ja yhdessä toteuttaa strategian tavoitteita. Samalla, kun liitto uudistuu ja kehittyy, täytyy liiton sisällä luottaa toisiinsa, kunnioittaa demokraattisia prosesseja, yhdistää liittoa edelleen ja tehdä organisaation rutiineista mahdollisimman joustavia ja ketteriä. Pohjola-Norden on ainoa Norden-yhdistys, jolla on erittäin elinvoimaista elinkeinoelämän toimintaa. Toimintaa joka on saanut vastakaikua ja suurta näkyvyyttä niin kotimaassa kuin muissakin Pohjoismaissa. Olemme tässä Suomen parhaita. Elinkeinoelämän toiminta on ollut Pohjola-Nordenin näkyvin osa monien vuosien ajan ja se on antanut liitolle mahdollisuuden tarjota liiton aktiiveille kaikilla tasoilla mahdollisuuden korkealuokkaisiin seminaareihin, joissa on huippupuhujia ja loistavat järjestelyt. Jos PohjolaNorden pystyy siirtämään elinkeinoelämän toiminnan luovan otteen, rakenteet ja hengen muuhun toimintaan, on mikä tahansa mahdollista. Uskon, että järjestettävällä ylimääräisellä liittokokouksella, joka käsittelee strategiaa ja sen toteuttamista, on mahdollisuus olla uusi alku vahvalle ja tulevaisuuteen katsovalle Pohjola-Nordenille, joka 100 vuotta täyttäessään yhä vahvemmin ja ylpeämmin puolustaa pohjoismaisuutta. 

5


Itä-Kiinassa Kunshanissa sijaitseva KONE Park on keskus, jossa valmistetaan hissien osia. Lisäksi sieltä löytyy muun muassa tutkimus- ja kehitysyksikkö.

6


Kiina kiinnostaa Pohjoismaita Kiinassa toimii runsaat 500 ruotsalaista ja yli 300 suomalaista yritystä. Toimivat kauppasuhteet ja lisääntyvä kauppa rajattomilta näyttävillä vientimarkkinoilla selittyvät sillä, että Kiina on kasvanut maailman suurimmaksi kauppamahdiksi ohi Yhdysvaltojen.

Pohjoismaat ovat turvanneet hyvin kauppasuhteensa Kiinan kanssa. Maat korostavat, että pian uuden Kiinan kansantasavallan perustamisen jälkeen vuonna 1949 ne kaikki kiirehtivät luomaan toimivat suhteet maahan. Helsingin olympialaiset vuonna 1952 olivat ensimmäiset olympiakisat, joihin Kiinan kansantasavallan joukkue osallistui. Vuonna 1957 Ruotsi allekirjoitti ensimmäisen maiden välisen kauppasopimuksen ja vuonna 1979 se ensimmäisenä länsimaana solmi Kiinan kanssa nykyaikaisen kauppasopimuksen. Tanska oli vuonna 1950 yksi ensimmäisistä diplomaattisuhteet Kiinaan solmineista läntisen Euroopan maista. Edelle tosin ehtivät Iso-Britannia ja Ruotsi. Kolmantena Pohjoismaana oli Suomi, myös vuonna 1950. Norja odotti diplomaatti­suhteiden kanssa vuoteen 1955. Islannin ensimmäinen Aasian lähetystö avattiin nimenomaan Kiinan Pekingiin vuonna 1995.

Välit Kiinaan asialliset Tällä hetkellä kaikkien Pohjoismaiden poliittiset ja ennen kaikkea kauppasuhteet Kiinan kanssa ovat asialliset. Asialla on erityinen merkitys pienille, kaukaisille kumppanuusmaille. 2000-luvulla Pohjoismaat ovat olleet halukkaita välttämään talousmahdin leimaamista. Siinä missä Tanska on taiteillut pilapiirroksineen Lähi-idän maiden kanssa, on Norja kunnostautunut oppimestarina Kiinan suuntaan. Tosin norjalaisetkin joutuivat pidättelemään henkeään vuonna 2010 päätettyään myöntää Nobelin rauhanpalkinnon kiinalaiselle toisinajattelijalle.

Pitkämuistiset kiinalaiset eivät kuitenkaan näyttävästi protestoineet, ja norjalaisen lohen tarjonta kiinalaispöydissä palasi pienen notkahduksen jälkeen pian entiselle tasolleen ja ylikin.

Ruotsi vie, Norja tuo Pohjoismaista eniten Kiinaan vei vuonna 2013 Ruotsi, toiseksi eniten Suomi ja Tanska ja vähiten Norja. Suhteellisesti tärkeintä Kiina-vienti oli Suomelle: viennin arvo maan koko viennistä oli viisi prosenttia, kun esimerkiksi Norjan viennistä Kiinaan meni vain vajaat kaksi prosenttia. Kaupan arvolla mitattuna eniten kiinalaisia tuotteita toi maahan Norja ja seuraavina Tanska ja Ruotsi. Vähiten Kiinasta osti Suomi. Kun mittatikuksi otetaan Kiinatuonnin osuus kunkin Pohjoismaan koko tuonnista, Norja on edelleen selvä ykkönen. Lähes joka kymmenes Norjaan ostettu ulkomainen tuote tuli vuonna 2013 Kiinasta. Globaalin kilpailun myötä pohjoismainen teollinen pääoma on etsiytynyt halvemman työvoiman maihin. Kiina ei kuitenkaan enää tänä päivänä ole samanlainen halpatuotannon maa kuin vielä vuosituhannen vaihteessa tai Japani vuosikymmeniä sitten. Silti työvoimakustannusten nousu, uudenlainen ammattiyhdistystoiminta ja lisääntynyt kilpailu Kiinan kotimarkkinoilla eivät ole karkottaneet vastuullisia yrityksiä – päinvastoin. Hyviä esimerkkejä ovat suomalainen suuryritys Kone, ruotsalaiset jätit, kuten ABB ja Ikea, sekä Tanskan ja Norjan elin­ tarvike- ja teknisen alan tuotteet.

Pohjoismaalaisia työpaikkoja Pääomavirtojen ja työpaikkojen epäsuhdasta kertoo, että suomalaisten investoinnit Kiinaan ovat toistakymmentä miljardia euroa, mutta kiinalaiset yritykset ovat löytäneet Suomesta vain runsaan sadan miljoonan arvosta sijoitettavaa. Tosin yksi niistä on erityisen mielenkiintoinen: Huawei ja sen tutkimuskeskus Helsingin Ruoholahdessa. Toisaalta Suomen läsnäolo Kiinan markkinoilla on pohjoismaisessa vertailussa suhteessa suurinta kansantalouden kokoon nähden. Erityisesti näin on suorien Kiinan lentoyhteyksien kohdalla. Suomalaisyritykset työllistävät Kiinassa noin 70 000 työntekijää, ruotsalaiset 90 000 työntekijää, ja tanskalaiset 80 000. Panimoyritys Carlsberg on yksi eniten Kiinaan sijoittaneista ja siellä työllistävistä tanskalaisyrityksistä. Norjan offshore-teollisuudella on lohen, muiden kalatuotteiden sekä ympäristöteknologian – greentechin – ohel­la huomattavaa toimintaa Kiinassa. Mielenkiintoinen on myös norjalais-kiinalainen öljy- ja kaasulähteiden etsintähanke Islannin edustalla. Lukuun ottamatta Kiinan omistukseensa hankkimaa ruotsalaista henkilöautotuotantoa ovat suorat kiinalaisinvestoinnit Pohjoismaihin olleet vähäisiä. Tietenkin voi kysyä, miksi kiinalaiset eivät ole tunteneet suurempaa viehtymystä Pohjolaan? Yksinkertaisin vastaus lienee, että kiinnostavat Volvo ja Saab on jo ostettu, mutta muuten Pohjola on markkina-alueena kovin pieni – asukkaita kun on vähemmän kuin vaikkapa Pekingissä ja Shanghaissa yhteensä.

7


Kiina ja BRICS kasvavat suurimmiksi Entisestä maailman tehtaasta on lyhyessä ajassa tullut yksi maailman sijoituspankkiireista. Kiina ostaa yrityksiä ja on tehnyt tarjouksia muun muassa puolikkaasta Islantia ja osasta Lappia. Tärkeintä on kuitenkin kiinalaisten valtava tiedonjano, uutteruus ja kyky oppia sekä soveltaa. Tämä näkyy maan talouden kasvussa. Kansantuotteella (BKT) eli kansantalouden vuosituotannon kokonaismäärällä mitattuna maailman suurin kansantalous on toistaiseksi Yhdysvallat. Kiina on selkeä kakkonen, Japani kolmas ja Saksa neljäs. Seuraavana tulevat Ranska, Iso-Britannia, Brasilia, Venäjä, Italia ja Intia, jonka kanssa samaa kokoluokkaa on Kanada. Kun kansantalouksia tarkastellaan toisenlaisina kokonaisuuksina, järjestys muuttuu olennaisesti. Esimerkiksi tällä hetkellä 28 EU-maan yhteenlaskettu kansantuote 17 biljoonaa dollaria (eli 12,7 biljoonaa euroa) on aavistuksen suurempi kuin Yhdysvaltain talous ja kolmantena on vajaalla 16 biljoonalla kehittyvät BRICSmaat (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina sekä Etelä-Afrikka). Mikäli puhutaan BRICmaista, joukosta putoaa pois Etelä-Afrikka. Mutta jo 2020-luvun ensimmäisen puolikkaan kuluessa kansainvälisen talouden suuruusjärjestys tulee olemaan toinen. Kansantuotteen viiden prosentin keskimääräisellä kasvulla BRIC-maat ohittavat sekä Yhdysvallat että EU:n mahdollisesti jo ennen tämä vuosikymmenen loppua. Esimerkiksi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Pekka Mäkelä on laskenut, että Kiina ohittaa Yhdysvallat jo vuonna 2017, jos perustana käytetään ostovoimapariteetilla korjattua bruttokansantuotetta (PPP-bkt:tä). Jos taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n ns. länsimaille ennustamat talouden vuotuiset kasvuluvut jäävät keskimäärin noin yhteen prosenttiin, yksistään Kiina ohittaa nykyisellä 7–8 prosentin vuotuisella kasvullaan sekä Yhdysvallat että EU:n vajaassa kymmenessä vuodessa. Mikäli Kiinan keskimääräinen kasvu jäisi viiteen prosenttiin, niin tuolloinkin sekä Yhdysvallat että nykyiset EU-maat ohittuvat jo vuosina 2027–2029. 

China Merchants Plaza on Etelä-Kiinassa sijaitseva ylellinen toimistotorni, josta löytyy 21 KONEen hissiä.

Pohjoismaiden ja Kiinan tavarakauppa vuonna 2013 Tuonti mrd. € Norja 5,7 Ruotsi 5 Tanska 5 Suomi 3,7

%-osuus koko tuonnista 9,2 4,2 6,8 6,3

Vienti mrd. € 1,9 4,5 2,6 2,8

Lähde: finpro.fi, scb.se, ssb.no, stat.fi, statistikbanken.dk, stats.gov.cn, tulli.fi

Suorat investoinnit vuonna 2012, mrd. € Kiinan sijoitukset Pohjoismaiden Pohjoismaihin sijoitukset Kiinaan Norja 427 365 Ruotsi 870 5 430 Tanska 818 377 Suomi 83 2 243 Lähde: finpro.fi, scb.se, ssb.no, stat.fi, statistikbanken.dk, stats.gov.cn, tulli.fi

Teksti: Pentti Peltoniemi Kuvat: KONE Corporation

KONE on toimittanut hissit myös Shenzhenin uuteen lentokenttäterminaaliin.

8

%-osuus koko viennistä 1,8 3,6 3,1 4,9


9


10


PIIRIT JA ALUEET DISTRIKT OCH REGIONER www.pohjola-norden.fi/piiritoimistot www.pohjola-norden.fi/distrikt Itä-Suomen alue Östra Finlands region

Etelä-Savon piiri, Kuopion piiri ja Pohjois-Karjalan piiri Tulliportinkatu 52, 70110 Kuopio puh./tfn 050 530 7457 etela-savo@pohjola-norden.fi, kuopio@pohjola-norden.fi, pohjois-karjala@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Anne Tuomainen

Etelä-Suomen alue Södra Finland

Uudenmaan piiri ja ent. Kaakkois-Suomen piiri Nylands distrikt och fd. Sydöstra Finlands distrikt Fredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki/Helsingfors puh./tfn (09) 4542 080

Keski-Suomen alue Mellersta Finlands region

Keski-Suomen Piiri / Mellersta Finlands distrikt Seminaarinkatu 26 B, 40100 Jyväskylä puh./tfn 050 4333 282 keski-suomi@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Maija Keskinen

Pohjois-Suomen alue Norra Finlands region

Lapin piiri ja ent. Oulun piiri / Lapplands distrikt och fd. Uleåborgs distrikt Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi puh./tfn 040 861 4539 kirsi.lantto@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Kirsi Lantto

Länsi-Suomen alue Västra Finlands region

Österbottens distrikt / Pohjanmaan piiri Storalånggatan 28–30 4 vån / Pitkäkatu 28–30 4 krs 65100 Vasa Tfn/puh. 040 550 6863 pohjanmaa@pohjola-norden.fi / malin.walitalo@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Malin Wälitalo

Varsinais-Suomen alue Egentliga Finlands region

Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri Kulttuurikeskus, Uudenmaankatu 1/ Nylandsgatan 1, 20500 Turku/Åbo puh./tfn 0400 995 546 varsinais-suomi.satakunta@ pohjola-norden.fi egentligafinland.satakunda@ pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Annette Sucksdorff

Tjaldur - ystävyysseura /vänskapsförening Färsaaret /Färöarna Suomi/Finland Uppik - ystävyysseura /vänskapsförening Grönlanti/Grönland Suomi/Finland

Fredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki/Helsingfors tjaldur@tjaldur.fi uppik@uppik.fi www.tjaldur.fi, www.uppik.fi

Tule mukaan toimintaan ja liity jäseneksi! Bli medlem!

Jäsenyys on kannanotto pohjoismaisuuden puolesta. Medlemskap är ett ställningstagande för det nordiska samarbetet. Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa www.pohjola-norden.fi Du kan ansluta dig till Pohjola-Norden även på www.pohjola-norden.fi o Haluan liittyä Pohjola-Nordenin henkilöjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som personmedlem (16 e) o Perhejäsenyys/Familjemedlemskap (8 e) o Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenyys/ Medlemskap i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund (10 e) o Koulujäsenyys / Skolmedlemskap (20 e) o Yhteisöjäsenyys (jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan) / Medlemskap för organisationer (medlemsavgiften beror på organisationens storlek) o En nyt liity jäseneksi, tilaan vain lehden / Jag prenumererar endast på tidningen och ansluter mig inte som medlem (25 e) o Haluan liittyä Pohjola-Nordenin kannatusjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som stödmedlem (16 e)

Nimi / Namn Osoite / Adress Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt Puhelin / Telefon Sähköposti / E-post Syntymävuosi / Födelseår

Lahjoita!

Haluatko tukea pohjoismaista yhteistyötä ja Pohjola-Nordenin toimintaa? Voit lahjoittaa haluamasi summan tilille: Handelsbanken FI53 3131 1001 0762 43. Kirjoita viestikenttään ”lahjoitus”. Voit myös testamentata Pohjola-Nordenille. Ota yhteys asianajajaan tai liittotoimistoomme.

Ge en donation!

Lisätietoja / Ytterligare uppgifter (Koulu- ja yhteisöjäsenten laskutusosoite ja yhteyshenkilön tiedot / Skol- och organisationsmedlemmarnas faktureringsadress samt kontaktpersonens uppgifter)

Vill du understöda nordiskt samarbete och Pohjola-Nordens verksamhet? Du kan donera valfritt belopp till konto: Handelsbanken FI53 3131 1001 0762 43. Skriv ”donation” i meddelandefältet. Du kan också testamentera till Pohjola-Norden. Kontakta din advokat eller förbundskansliet. Päiväys ja allekirjoitus / Datum och underskrift

Lisätietoja Pohjola-Nordenista osoitteessa www.pohjola-norden.fi/jarjesto

www.pohjola-norden.fi/organisationen

Yhteystietojani käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille.

&

Läs mer om Pohjola-Norden på

Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens interna information och ges inte ut till utomstående.

11


Taita ja niittaa tästä Vik och häfta ihop

KESTOTILAUKSENA HINTAAN 49 € / VUOSI 00003 Helsinki

Sopimus 5005877

Vastauslähetys

Pohjola-Norden

Pohjola-Norden betalar portot

Pohjola-Norden maksaa postimaksun

TILAA HR viesti

Hinta sisältää alv 10 %. Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Tarkemmat tilaustiedot: www.hrviesti.fi/vuositilaus.html

Työnantajabrändi Miten se oikein rakennetaan?

Työssäkäynti kannattaa! Koulutus Verkkokoulutukset soveltuvat yrityksille

Työ & hyvinvointi Työkykyjohtaminen – ratkaisu haasteisiin?

4/2012

HR VIESTI HENKILÖSTÖOSAAMISEN AMMATTILEHTI 4/2012

3/2013

HR VIESTI HENKILÖSTÖOSAAMISEN AMMATTILEHTI 3/2013

Monellako ERI TAVALLA VOIT JAKAA KOLMEN VIIKON TYÖVUOROT 50:lle TYÖNTEKIJÄLLE?

Johtaminen Ismi instrumenttina Työ & hyvinvointi Pikkujoulut ovat muuttumassa

Vastaus:

101344

Jos parasta yhdistelmää etsiessä käytäisiin kaikki vaihtoehdot lävitse raa’alla laskentateholla, ja käytössä olisi kaikki maailman tietokoneet, tähän kuluisi silti aikaa enemmän kuin maailmankaikkeus on ehtinyt olla olemassa.

Fondian Paula Stelander:

www.hsl.fi/työmatkaseteli

Alf Rehn kehottaa HR-väkeä sisuuntumaan

HINTA 9,20 EUR

RÄYHÄHENKEÄ!

HR ei ole mikään erillinen saareke yrityksessä www.hrviesti.fi

Työmatkaseteli on kelpo etu sekä työntekijälle että työnantajalle. HINTA 9,20 EUR

www.numeron.com ASIAKKAITAMME MM. TURVATIIMI, SECURITAS, LOOMIS, FALCK, HELSINGIN BUSSILIIKENNE, POHJOLAN LIIKENNE, ELENIA, SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI, POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS

www.hrviesti.fi

Numeron WFM on ratkaisu vaativaan työvoiman hallintaan – operatiivisen henkilöstön optimointiin ja tukitoimintojen hallintaan.

Mitä vaikutuksia valmennuksella on?

Henkistä kasvua mittaamassa

HR viesti on henkilöstöosaamisen ammattilaisille suunnattu lehti, jossa käsitellään henkilöstön kehittämiseen ja hyvinvointiin liittyviä ajankohtaisia aiheita.

TEKSTI: TUOMAS LEHTONEN

28 HR viesti 4/2012

Tilaajapalvelu Arkisin klo 8–16 puh. 03 4246 5309 tai

12

&

sähköpostilla tilaajapalvelu@kustantajapalvelut.fi

Organisaation luotsaaminen menestykseen ei ole helppoa. Se vaatii johtajalta monipuolista osaamista ja jatkuvaa halua kehittyä. Millaisia näkemyksiä johtajia valmentavalla psykologilla, johtajuutta tutkivalla professorilla ja yritysjohtajalla on hyvästä johtamisesta.

KUVA: RODEO.FI

HYVÄ JOHTAJA OSAA VIESTIÄ

4/2012

HR viesti 29


här är  täällä

STOCKHOLM Anders Billing Redaktör på nyhetsmagasinet Fokus Toimituspäällikkö, viikkolehti Fokus

Kommunister och adelsdamer öppnar munnen i sommarprat

Kesäohjelmassa ääneen pääsevät kommunistit ja aatelisrouvat

”Ni har kanske märkt att jag talar med en lite rolig brytning. Det beror förstås på att jag kommer från en tvåspråkig familj lite öster om Sverige i ett land som heter Finland.” Avgivare av denna språkpedagogiska introduk­tion var Alexander Stubb. Det var 2009 och den dåvarande utrikesministern var inbjuden att sommarprata i Sveriges Radio. ”Stubben” är inte den första finländaren som förärats ett sommarprogram. Nästan varje år finns nordbor i listan med de 58 namnen. Samma år som Stubb gjorde till exempel Jörn Donner ett sommar, sitt andra. Året efter hördes Mark Levengood – som nu gjort fem (!) totalt. 2012 pratade norrmännen Jo Nesbø och Petter Stordalen, liksom Märta Tikkanen. I år har finländarna Björn Wahlroos och Kjell Westö samt danska nätauktionsdrottningen Mette Rode Sundström varit i etern. För oss Nordenälskare är detta efterlängtade inslag. Men någon nyväckt nordism ska det nog inte tolkas som. Om någonting är Sommar i P1 en uppvisning i klassisk svensk representativitetsiver. En god vän till mig beskriver programmet som en etermediernas motsvarighet till börsens indexfonder. I riskminimeringens namn ska alla med. Vi måste ha en radikal kommunist och en adelsdam med kungliga rötter. Och så slänger vi in ett par som låter som mumintrollet. I botten finns naturligtvis public servie-idén om opartiskhet. Men med tanke på Sommarpratandets oerhörda status – i Sverige ses det som ett slags socialt nobelpris – blir kraven från omvärlden mångfalt större. Trots det noggranna urvalet är folk därför aldrig riktigt nöjda. I år har en av pratarna själv, programledaren Karin ”Kakan” Hermansson, stormat mot att det inte fanns tillräckligt många med annan hudfärg än vit. Att det blir kritikstorm när kommunisten och adelsdamen väl öppnar munnen i sina respektive sommarprat är mer naturligt. Det är en del av upplägget. Så länge kritiken är någorlunda lika stora på båda håll. Nordbornas framträdanden är i sammantaget ganska slätstrukna. Till och med Wahlroos klarade sig någorlunda helskinnad i efterdebatten. Bland de tusen färggranna blommor som blommat på årets Sommar-äng blekande till och med han. 

”Olette varmaankin huomanneet, että puhun ruotsia pienellä korostuksella. Se johtuu tietysti siitä, että tulen kaksikielisestä perheestä vähän Ruotsin itäpuolella olevasta maasta, jonka nimi on Suomi.” Tämän pedagogisen esittelyn piti ulkoministerinä toiminut Alexander Stubb vuonna 2009, kun hänet oli kutsuttu Ruotsin radion kesäohjelman isännäksi. ”Stubben” ei ole ensimmäinen suomalainen, joka on saanut kunnian olla kesäohjelman isäntä. Melkein joka vuosi mukana olevien 58 nimen joukossa on pohjoismaalaisia. Stubbin kanssa samana vuonna isäntänä oli Jörn Donner, toista kertaa. Vuosi sen jälkeen äänessä oli Mark Levengood, joka on isännöinyt sittemmin kaikkiaan viittä (!) ohjelmaa. Vuonna 2012 mukana olivat norjalaiset Jo Nesbø ja Petter Stordalen sekä Suomesta Märta Tikkanen. Tänä vuonna eetteriin ovat päässeet Suomesta Björn Wahlroos ja Kjell Westö sekä Tanskasta huutokauppakuningatar Mette Rode Sundström. Meitä Pohjolan rakastajia tällainen lisäväri ilahduttaa, mutta mistään uudelleen heränneestä nordismista ei kuitenkaan ole kyse. Jos jotain, niin Sommarohjelma on klassisen ruotsalaisen edustuksellisuusinnon esiintymismuoto. Hyvä ystäväni kuvailee ohjelmaa eetterimedioiden vastineeksi pörssin indeksirahastoille. Riskien minimoimiseksi kaikkien on päästävä mukaan, niin radikaalin kommunistin kuin kuninkaallista sukujuurta olevan aatelisenkin. Ja lisäksi soppaan heitetään mukaan muutama muumipeikolta kuulostava isäntä. Taustalla on luonnollisesti julkisen palvelun idea puolueettomuudesta. Mutta kun ottaa huomioon Sommar-ohjelman suunnattoman statuksen – Ruotsissa sitä pidetään eräänlaisena sosiaalisena Nobel-palkintona – ulkomaailman vaatimukset kasvavat monin­ kertaisiksi. Huolimatta tarkasta valikoimasta kansa ei sen vuoksi ole koskaan täysin tyytyväinen. Tänä vuonna jopa yksi puhujista, juontaja Karin ”Kakan” Hermansson, on pauhannut siitä, ettei mukana ole riittävästi muun värisiä kuin valkoihoisia. Kommunistin ja aatelisrouvan puheenvuorojen jälkeinen arvosteluryöppy on enemmän kuin luonnollista. Se on osa ohjelmaideaa. Kunhan arvostelu on kutakuinkin samanmoista molempiin suuntiin. Pohjoismaalaisten esiintymiset ovat yleensä melko siloteltuja. Jopa Wahlroos selvisi kutakuinkin ehjin nahoin jälkimainingeista. Sommar-ohjelman niityllä kukkineiden tuhansien värikkäiden kukkien joukossa jopa hän kalpeni. 

13


A L L A K U R O P E D H Ä . L N I H I U L U O J U PIKK

tä. ä viihdet t t y ä t n i isteily o a. Iltamin iltaminir ll u n s e is in e ll r u samalla nnin ed uuden tu ululahjat K jo . a a ll t s ia o d een ja s Finlan tä juomin isella m/ s la ä t. a d y m ö o p u kujoulu ffet lut s ik u u b p jo / a u t k .fi s e ik e erkullis kerolin Järjestä p tyjistä, h ukset ec n a r ii a s e V . n 0 Nauti illa tä 15.3 elsingis H ä iv ä joka p

MATKAMYYNTI puh. 06000 4300 (1,75 €/puhelu+pvm/mpm)

eckeroline.fi N I M E S TÄ Ä N H U O L I M AT TA S U O M A L A I N E N

Bonusta matkoista ja laivaostoksista.


här är  täällä

KÖPENHAMN Gunilla Heick Frilansjournalist Vapaa toimittaja

Har danskarna glömt Sønderjylland?

Ovatko tanskalaiset unohtaneet Etelä-Jyllannin?

I år har man i Danmark markerat två viktiga begivenheter: Det har gått 200 år sedan unionen med Norge upplöstes. Och det har gått 150 år sedan slaget vid Dybbøl år 1864. Det senare ledde till att Danmark förlorade hertigdömena Slesvig, Holsten och Lauenborg till Tyskland. Genom en folkomröstning år 1920 återfick Danmark Nordslesvig, eftersom rösterna där gick till en återförening med Danmark. Sønderjylland var åter i danska händer. 150-årsdagen för slaget vid Dybbøl Mølle markeras på många sätt – firas kan man ju inte säga, eftersom det handlar om ett nederlag i ett blodigt krig. I Sønderborg var det en stor minneshögtidlighet den 18 april, på själva dagen för det avgörande slaget. Här deltog både statsminister Helle Thorning-Schmidt och regentparet, förutom tusentals åskådare. Nu har en populär dansk författare, Erling Jepsen, kastat in en brandfackla. Han menar att det inte var någon tragedi att Sønderjylland blev en del av Österrike-Preussen år 1864. Däremot var det en tragedi att Sønderjylland igen blev danskt år 1920! Enligt Erling Jepsen skulle Sønderjylland må mycket bättre av att tillhöra Tyskland. Det är de tyska turisterna som håller hjulen snurrande. Invånarna i Hamburg har inte något hav, och de kommer gärna upp till Danmark. Men de får inte köpa ett hus, fast många gårdar står tomma. Danskarna däremot har glömt bort Sønderjylland, det ligger alltför långt från Köpenhamn, menar Jepsen. ”Vid återföreningen år 1920 kom kung Christian X ridande hela den långa vägen från Köpenhamn till Sønderjylland på sin vita häst. Det festades, och han sade att Sønderjylland var Danmarks hjärta. Men så reste han tillbaka och kom aldrig mer igen. Han var ungefär den sista turisten som kom från Köpenhamn”, säger Erling Jepsen, som tycker att man skulle ordna en ny folkomröstning. Han är säker på att de flesta sønderjyder skulle rösta för att igen bli en del av Tyskland. Mycket av detta är förstås ren provokation. Men det kan ligga en kärna av sanning i det. Erling Jepsen kommer själv från Gram i Sønderjylland, men är numera bosatt i Köpenhamn. 

Tänä vuonna Tanskassa on vietetty kahden tärkeän tapahtuman merkkivuotta. Tanskan ja Norjan välisen unionin päättymisestä on kulunut 200 vuotta ja Dybbølin taistelusta 150 vuotta. Jälkimmäisen seurauksena Tanska menetti Schleswigin, Holstenin ja Lauenborgin herttuakunnat Saksalle. Pohjois-Schleswig liitettiin Tanskaan kansanäänestyksellä vuonna 1920, koska enemmistö äänestäjistä kannatti liittymistä. Etelä-Jyllanti pääsi jälleen tanskalaisiin käsiin. Dybbølin taistelun 150-vuotispäivä huomioitiin monin tavoin – juhlimisesta ei kuitenkaan voi puhua, koska kyseessä on tappio verisessä taistelussa. Sønderborgissa oli suuri muistotilaisuus 18. huhtikuuta, joka on ratkaisevan taistelun päivämäärä. Tilaisuuteen osallistui pääministeri Helle Thorning-Schmidtin ja hallitsijaparin lisäksi tuhansia katsojia. Sittemmin suosittu tanskalaiskirjailija Erling Jepsen on sytyttänyt pienen roihun. Hänen mielestään EteläJyllannin menettäminen vuonna 1864 Itävallalle ja Preussille ei ollut tragedia. Sen sijaan Etelä-Jyllannin liittäminen uudelleen Tanskaan vuonna 1920 oli tragedia! Erling Jepsenin mukaan Etelä-Jyllannilla menisi paljon paremmin, jos se kuuluisi Saksaan. Saksalaisturistit pitävät alueen pyörät pyörimässä. Hampurin asukkailla ei ole merta, joten he tulevat mielellään Tanskaan. He eivät kuitenkaan saa ostaa taloja, vaikka niitä on tyhjillään. Tanskalaiset taas ovat unohtaneet EteläJyllannin, se sijaitsee aivan liian kaukana Kööpenhaminasta, Jespen väittää. ”Alueiden liittyessä yhteen vuonna 1920 kuningas Kristian X tuli ratsastaen valkoisella ratsulla koko pitkän matkan Kööpenhaminasta Etelä-Jyllantiin. Juhlia järjestettiin ja Kristian sanoi, että Etelä-Jyllanti on Tanskan sydän. Mutta sitten hän matkusti takaisin eikä koskaan palannut. Hän oli suurin piirtein viimeinen turisti, joka tuli Kööpenhaminasta”, Jespen sanoo. Hänen mielestään pitäisi järjestää uusi kansanäänestys. Hän on varma, että useimmat eteläjyllantilaiset äänestäisivät Saksaan liittymisen puolesta. Suuri osa tästä on tietysti puhdasta provosointia, mutta siinä voi olla myös totuuden siemen. Erling Jespen on itse kotoisin Etelä-Jyllannista Gramista, mutta asuu nykyään Kööpenhaminassa. 

15


ajankohtaista  aktuellt

Koonnut: Susanna Puisto Sammanställt av: Susanna Puisto

Uusi yhteistyöministeri:

Olkaamme ylpeästi pohjoismaalaisia

Paula Myöhänen

Kesällä pohjoismaiseksi yhteistyöministeriksi nimitetty Lenita Toivakka (kok) näkee pohjois­ maisen yhteistyön yhä kallisarvoisempana nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa.

Ministeri Lenita Toivakka on suuri pohjoismaisen kirjallisuuden ystävä.

1. Mikä on suhteenne Pohjoismaihin ja pohjoismaisuuteen? Pohjoismaalaisuus merkitsee minulle puhdasta luontoa, vakautta, turvallisuutta, demokratiaa, tasa-arvoa sekä oikeudenmukaisuutta: yhteisiä arvoja, joihin on hyvä nojata ja tukeutua. Matkustaessani maailmalla minulle on kirkastunut, miten hyvä Pohjoismaiden yhteinen brändi onkaan. Joskus pidämme hieman mustasukkaisesti kiinni omista kansallisista erityispiirteistämme, kun voisimme olla entistä ylpeämmin pohjoismaalaisia. Eduskunnassa olen tehnyt työtä arktisten asioiden parissa ja sitä kautta seurannut pohjoismaista yhteistyötä. Taustaltani olen Helsingistä kotoisin oleva mikkeliläinen, ja siksi minusta on tärkeää ymmärtää Pohjoismaita myös erilaisista alueista koostuvana

16

arvoyhteisönä. Olen myös suuri pohjoismaisen kirjallisuuden ystävä.

2. Miten tärkeänä näette pohjoismaisen yhteistyön? Pohjoismainen yhteistyö on Suomelle niin luontaista, että sitä unohdetaan joskus arvostaa riittävästi. Hyvä esimerkki on, että vapaa liikkuvuus tuli Suomeen ensin Pohjoismaista ja vasta sitten Euroopasta. Pohjolan yhteiskunnat ovat kansainvälisesti hyvin lähellä toisiaan ja siksi myös tärkeitä vertailukohtia toisilleen. Kun kysymme, miten voimme kehittää Suomea entistä paremmaksi paikaksi asua, opiskella ja tehdä työtä, katsomme usein juuri pohjoismaisia naapureitamme vastauksien saamiseksi. Pohjoismaat ovat minulle myös luonnol-

linen ja tärkeä viiteryhmä työssäni eu­rooppa- ja ulkomaankauppaministerinä. Mitä kaukaisemmille markkinoille menemme, sitä vahvempi on käsitys yhtenäisestä Pohjolasta. Pohjoismaista yhteistyötä siis pitää ja kannattaa tehdä myös ulkomaankaupan saralla. Myös monissa EU-asioissa yhteisen sävelen löytäminen on helppoa.

3. Mitkä ovat tällä hetkellä pohjoismaisen yhteistyön haasteet ja mahdollisuudet ja miten yhteistyötä tulisi kehittää? Perinteisen pohjoismaisen yhteistyön haasteena on riittävä uudistuminen: se on tavallaan keksittävä aina uudelleen. Se ei saa liiaksi jäädä kiinni sinänsä arvostettaviin ja aikanaan uraauurtaviin menneisiin saavutuksiin, kuten yhteispohjoismaisiin työ-


Mera evenemang och nordiska nyheter hittar du på www.pohjola-norden.fi och vår Facebook-sida.

Valokuvia Grönlannista Riihimäellä

4. Mitkä ovat lähitulevaisuudessa Suomen tärkeimmät tavoitteet ja painopisteet pohjoismaisessa yhteistyössä? Aivan lähitulevaisuudessa Suomen on alettava suunnitella omaa vuoden 2016 puheenjohtajuuttaan Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Tuon tehtävän hoitaminen ja siihen valmistautuminen ovat nyt välitön prioriteetti. Puheenjohtajuusohjelmasta on jo alustavia suunnitelmia. Ministeriöille on annettu tehtäväksi miettiä teemoja, ja syksyn aikana ryhdymme työstämään ohjelmaa. Prioriteetit on esiteltävä helmikuussa 2015. Perinteisessä pohjoismaisessa yhteistyössä kartettiin kylmän sodan aikana ulkoja turvallisuuspolitiikan käsittelyä. Nyt tällaisia esteitä ei enää pitkään aikaan ole ollut. Pohjoismaiden Neuvoston kokouksissa kansanedustajat ottavat reippaasti kantaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Yhteistyöministerit ovat hyväksyneet yhteisen vision ulospäin suuntautuneesta Pohjolasta ja ulkoministerit sitoutuneet ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön vahvistamiseen. Hallitusten välinen epävirallinen ulkoja turvallisuuspoliittinen yhteistyö esimerkiksi Nordefcossa etenee myös ilahduttavan hyvin, vaikka enemmänkin voitaisiin tehdä. Kun maailmanpolitiikassa on vaikea aika, pohjoismainen yhteistyö vakaiden, samoihin arvoihin nojaavien demokratioiden kanssa on yhä kallisarvoisempaa. 

Lars Sundström

Suomen metsästys­ museossa on 30.9.2014– 11.1.2015 esillä seitsemän suomalaisen luontokuvaajan valokuvia Grönlannin luonnosta, eläi­mistöstä ja ihmisistä. Lisätietoa: www.metsastysmuseo.fi

Månadens nordiska film på Hanaholmen Kl. 18, fritt inträde. Förhandsanmälan på www.hanaholmen.fi 6.10. Faro (sve), 17.11. Kronjuvelerna (sve), 8.12. Tusen gånger god natt (no).

Food & Fun i Åbo i oktober! Den populära isländska matfestivalen Food & Fun kommer till Åbo i höst. Festivalen arrangeras 1.–5.10. i olika restauranger i Åbo som får besök av köksmästare från Island och andra nordiska länder samt USA. Mera information: http://foodandfunfinland.fi/

Pohjola - Nordic Roots Åbo Svenska teaternissa marraskuussa Taidetta ja tiedettä yhdistävä Pohjola – Nordic Roots tarjoaa katsojalle tunnelmia, tarinoita ja tietoa Pohjolan kansojen historiasta, luonnosta ja mentaliteetista. Monitaiteellisessa näyttämöteoksessa yhdistyvät nykytanssi ja elävä jazzmusiikki sekä video-, valo-, puku- ja korutaide. Taidetta tukevat jokaisena esitysiltana asiantuntija-alustukset vaihtuvista aiheista, ja monipuolisen illan kruunaavat pohjoismainen illallinen ja yleisökeskustelu. Lisätietoa: www.nadp.fi/pohjola

Åbo Svenska Teater

markkinoihin. Pohjoismaiden keskinäinen liikkumisen vapaus ja sosiaaliturva ovat edelleen kansainvälisessä vertailussa esimerkillisiä. Näiden varaan on hyvä rakentaa, mutta tärkeätä on myös varmistaa, ettei Pohjoismaiden kansalaisten ja yritysten kanssakäynnille pääse nousemaan uusia esteitä. Oma haasteensa on, miten saisimme entistä enemmän yrityksiä ja erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä lähtemään pohjoismaisille markkinoille. Yhdessä Pohjoismaat ovat taloudellisesti todella merkittävä osa maailman suurinta taloutta, eli Euroopan Unionin yhteisiä sisämarkkinoita. Taloudellisesta näkökulmasta esimerkiksi pohjoismaisen puolustusyhteistyön tiivistyminen tai yhteiset pohjoismaiset suurlähetystöt ovat hyviä esimerkkejä, miten yhteistyötä voidaan tiivistää käytännössä.

Arktista Vimmaa media- ja elokuvafestivaali marraskuussa Arktista Vimmaa -festivaalin vuoden teema on Rakkautta Pohjolassa ja festivaali keskittyy romanttisiin draamaelokuviin. Festivaali järjestetään 4.–8.11. Rovaniemellä Arktikumissa ja ympäri Pohjois-Suomea. Lisätietoa: www.arktistavimmaa.org

17


Viisi kysymystä Pohjoismaista

1 2 3 4

?

Mikä on Norjan kruununprinssi Haakonin isosiskon nimi?

Koska Norjan ja Ruotsin välinen valtioliitto purettiin? Kuka johti Kon-Tiki -tutkimusmatkaa?

Mikä vuonna 2007 valmistunut ritarielokuva oli valmistuessaan kaikkein kallein Pohjoismaissa tehty elokuva?

HITTA GNISTAN hos dig och din personal – träna med oss på Solvalla och Norrvalla! Utbildning Ab

5

Mitkä eläimet vetävät Torin vaunuja pohjoismaisessa mytologiassa?

Vastaukset 1. Märtha Louise 2. 1905 3. Thor Heyerdahl 4. Arn – temppeliritari 5. Pukit

Greenland eyes till Rovaniemi och Inari i november

Filmfestivalen Greenland Eyes turnerar runt i Norden i höst och anländer till Rovaniemi och Inari 7.–24.11. Greenland Eyes är världens största festival som fokuserar sig på konst, film och musik från Grönland. Mera information: http://greenlandeyes.com/

Pohjoismainen kirjastoviikko viikolla 46 Pohjoismainen kirjastoviikko järjestetään jälleen marraskuussa. Vuoden teema on Pohjolan peikot ja Aamuhämärän teokset ovat Áslaug Jónsdóttir, Kalle Güettler, Rakel Helmsdal: Hirviöiden rettelö (Monsterbråk) sekä Tove Janssonin Muumipappa ja meri. Iltahämärän teos on Stefan Spjutin Staalo. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.bibliotek.org

Vi på Folkhälsan Utbildning hjälper Dig och ditt företag med träning och hälsa för att må bättre på jobbet. 18

www.folkhalsan.fi/idrott


Vardag i Finland på tre språk Överdrivna kulturskillnader Andra nordbor – och mer eller mindre hela världen – ser finländare ofta som tystlåtna och svåra att få djupare kontakt med. Också Dan Steinnes tycker att finländare kanske är lite mer tystlåtna än norrmän, men i allmänhet tycker han att kulturskillnaderna mellan till exempel Norge och Finland är lite överdrivna. – Det beror ju så mycket på personligheten hur tystlåten man är eller inte. Nuförtiden är Dan bosatt i Jyväskylä där han snart blir färdig från Handelshögskolans magisterprogram i internationell handel och entreprenörskap. Samtidigt

I tidningens serie om nordbor bosatta i Finland är det dags att presentera en norrman från Jyväskylä. Dan Steinnes flyttade till Tammerfors i slutet av 2008 och började studera vid Metropolia Business School hösten 2009. Det var dock inte enbart studierna som fick honom att flytta till Finland. Dan hade nämligen cirka ett år tidigare träffat sin nuvarande flickvän Mari i Norge. Mari hade besökt Norge och vänskapsskolan där med sin skolklass.

Det är tre språk som gäller Dan Steinnes är född och uppvuxen i Storsteinnes som ligger cirka en time från Tromsø och 1,5 timme från den finska gränsen. Finland var alltså inte alls okänt för Dan tidigare heller eftersom familjen besökte landet ofta. Numera pratar Dan också finska vilket gör vardagen lättare för honom. – Tidigare var det svårt att umgås med finländare på grund av språket men numera är det däremot överraskande lätt. Vilket språk Dan använder mest beror på om han är hemma, på jobb eller ute med vänner. Beroende på situationen är det alltså en blandning av norska, finska och engelska som gäller.

jobbar han på VRT Finland OY. Vart vägen bär i framtiden får tiden visa. – Då jag flyttade till Finland var det väl inte meningen att slå sig ner här. Men inte var det heller meningen att bara vara på semester. Från Norge saknar Dan mest sin familj. Men svaret på frågan om vad som är speciellt bra med Finland berättar om att han har hittat sin plats här också. Svaret lyder nämligen: – Memma är gott.  Susanna Puisto

RE:DESIGN

Uusi upea Hanasaari Hanasaaren hotelli­ huoneet ovat saaneet uuden ilmeen. Loppu­ tulos on viihtyisä ja tyy­ likäs kokonaisuus, jossa heijastuu talon 70­luvun henki. Sinäkin voit yöpyä hotellissamme – tervetuloa tutustumaan!

RE:DESIGN

Nya sköna Hanaholmen Hanaholmens hotellrum har fått ny inredning. Resultatet är en stilig helhet som speglar husets 70­tals­ anda. Också du kan övernatta på vårt hotell – välkommen att titta in!

Myyntipalvelu/Försäljning (09) 4350 2411, bokning@hanaholmen.fi www.hanaholmen.fi

19


Tre av Samsøs landbaserade vindmöllor vid en idyllisk rapsåker. Rapsoljan kan också användas som bränsle.

Energi och nytänkande blomstrar på danska Samsø Danmarks tidigaste potatis, rödbetssenap, hallonättika, ramslökspesto… Listan över kulinariska härligheter från Samsø kan göras lång. Mest känd är ön dock för invånarnas alternativa energitänkande.

20

Ön Samsø är Danmarks näst minsta kommun med bara 3 900 invånare. Men trots sin ringa storlek har ön de senaste åren blivit världskänd. År 1997 utsåg dåvarande miljöminister Svend Auken Samsø till försöksområde och skyltfönster för bärkraftig energi. Målet var att ön på tio år skulle bli självförsörjande med förnybar energi.

står dessutom tio vindmöllor ute i havet. De levererar mera energi än ön årligen använder på bilar, färjor och oljepannor. Från tre fjärrvärmeverk som drivs med halm plus en 2500 m2 stor solvärmeanläggning på nordön pumpas värme ut till de 22 byarna på Samsø. Många familjer har redan bytt ut sin oljepanna mot en som drivs med biomassa. Närmare tjugo hus har också en egen liten vindmölla, som producerar tillräckligt med ström för familjens behov. En sådan liten mölla åkte jag förbi på min cykeltur på Samsø. Det märkliga var att huset som stod intill möllan hette MÄKI. Det måste förstås undersökas, så jag hoppade av cykeln och knackade på. Damen som öppnade berättade att hennes föräldrar fått huset som byggsats i gåva från Finland år 1947. Och att möllan producerade så mycket ström att de ibland kunde sälja vidare.

Mer el än man behöver

”Grönt” genom folkligt engagemang

I dag är Samsø 140 procent självförsörjande med el genom vindkraft. Man exporterar också ström till fastlandet, det vill säga Jylland. Elva vindmöllor på land producerar varje år den mängd ström som motsvarar hela öns elförbrukning. Söder om Samsø

Kärnan i öns nya, hållbara utveckling är Energiakademin, som stod klar år 2007. – Vi startade år 1998 med att upplysa Samsøborna om möjligheten att lägga om öns energiproduktion till förnybar energi, och fick stöd för våra planer. Folk blev övertygade om det förnuftiga i att investera i

Samsø Landkøkken producerar och saluför ett femtiotal produkter. Här en liten utställning utanför Købmandsgården i Ballen.

bland annat vindmöllor på land berättar direktör Søren Hermansen från Samsø Energiakademi. Ön har med sitt pilotprojekt visat hur ett samhälle kan bli ”grönt” genom folkligt engagemang. Totalt har hela projektet kostat 450 miljoner danska kronor. Av dem har Samsøborna själva investerat 390 miljoner. Resten


Ekobonden Erik Koch Andersen med rapsplanta och en av sina traktorer som drivs med raps­ olja, liksom fruns bil.

hela landet. Vem blir inte nyfiken på att smaka rödbetssenap, hallonättika, lakritspeppar, kaffesalt eller lavendelsirap? Överallt på Samsø växer ramslök, som under försommaren täcker marken med sina vita, starkt lökdoftande blommor. Hela plantan kan användas. Det är lätt att göra till exempel sin egen pesto. Vill man inte prova själv kan man köpa en färdig burk med Samsø-etikett i den gamla idylliska köpmansgården som ligger vid hamnen i Ballen.

Ett litet paradis på jorden

kommer från EU och staten. Fjärrvärmeverken och vindmöllorna har olika ägarformer, allt ifrån privat till andelsbaserat och kommunalt ägande. Två av de elva landbaserade möllorna såldes i små andelar, så att alla invånare på Samsø hade möjlighet att bli delägare i projektet. Faktiskt gjorde Samsø Energioch Miljøkontor ett avtal med öns lokala banker, som innebar att man kunde köpa andelar utan att betala en krona. Istället skulle man skriva under ett avtal som gick ut på att banken behöll andelarna tills möllan var betald. 450 privatpersoner på Samsø, mer än var tionde Samsøbo, äger i dag andelar i möllorna och blir på det viset ambassadörer för projektet. Som Søren Hermansen säger: – En vindmölla låter nu alltså annorlunda när du själv äger den och därmed också får del av överskottet.

Raps som alternativt bränsle Tre av öns elva stora landmöllor står invid ett rapsfält. Också rapsen kan användas som alternativt bränsle. Det gör Erik Koch Andersen, ekobonde i byn Besser på Samsø. Både hans bil och tre traktorer går på rapsolja som han själv har pressat. Den är helt ren och kan bra användas som matolja. Erik Koch Andersen har sjutton mjölkkor och ett antal höns. På gårdens tjugo hektar odlar han betor och spannmål, allt ekologiskt. För honom är det en sport att leva så hållbart riktigt som möjligt. Varmvattnet kommer från solfångare på taket, strömmen från solceller och öns vindmöllor. Traditionellt lantbruk driver Øjvind och Malene Rasmussen på Langemarksgård. Deras viktigaste produkt är potatis, men de odlar också rödbetor, purjolök, sparris, flera

olika sorters kål och sallad, plus frukt och bär. Langemarksgård har en egen stor gårdsbutik, där potatis är den viktigaste varan. Samsø är för övrigt berömt för att vara den plats i Danmark där årets tidigaste potatis produceras.

Tv-stationer och andra medier från hela världen strömmar till Samsø. Årligen har ön besök av flera tusen specifikt miljöintresserade gäster, alltifrån politiker, ambassadörer och journalister till skolklasser på lägerskola. Samsø är ett litet paradis på jorden. Det har många turister upptäckt, men det finns plats för flera. Bästa sättet att ta sig fram på Samsø är att cykla. Man kan ha sin egen cykel med, men det går också bra att hyra. Ön har t.o.m. två cykeluthyrningsfirmor. Och cykling är en energivänlig transportform, som passar perfekt på Danmarks egen energiö. Från nord till syd är den nämligen bara 28 kilometer lång. 

Lakritspeppar och lavendelsirap

Text och bilder: Gunilla Heick

Samsø har många uppfinningsrika själar som driver egen nischproduktion. På några få år har till exempel Anne-Lise Rasmussen och Kim Bredsdorff skapat ett blomstrande företag under namnet Samsø Landkøkken. De syltar, kokar och tillbereder allehanda bär, frukter och grönsaker, från både egen trädgård och den omgivande naturen. Bara fantasin sätter gränser. Nu saluför de ett femtiotal produkter till specialbutiker över

Läs mera på: www.langemarksgaard.dk/ samsømælk.dk/ www.samsolandkokken.dk/ www.kobmandsgarden.dk/ energiakademiet.dk/ www.visitsamsoe.dk/

Gården MÄKI har sin egen hushållsmölla. Den producerar tillräckligt med ström för familjens behov. Huset kom som byggsats från Finland efter kriget.

21


här är  täällä

REYKJAVIK Stefán Vilbergsson Projektledare och frilansjournalist Projektijohtaja ja freelancer-journalisti

Norges 20:e län

Norjan 20. lääni

Det är få nationer som värnar så mycket om självständigheten och nationalidentiteten som Island. Frihetskampen är vår spegel och Islands historia kulminerar den 17 juni 1944 när landet blir förklarad suveränt och självständigt från Danmark. Det har aldrig riktigt kommit på tal att reducera självständigheten och man har nyligen backat ur förhandlingar om inträde i EU trots ett osäkert politiskt och ekonomiskt läge. Därför kan det kännas märkligt att det ska bildas ett politiskt parti som har som ändamål att nationen ska avsäga sig självständigheten och som verkar ha ett brett stöd i samhället. Fylkisflokkurinn:s partiförklaring beskriver att Island ska bli Norges 20:e län, att isländska ska bli ett av de officiella språken i Norge, att Norge enligt konstitutionen ska bevara och främja isländsk kultur och att islänningar ska åtnjuta samma rättigheter som norska medborgare. Fylkisflokkurinn ska grundas under hösten men redan nu har det börjat värvas medlemmar och efter en veckas rekryterande är ett tusen personer registrerade i partiet. Sedan hösten 2008 har tusentals islänningar flyttat bort i jakt på ett anständigt liv och från Norge har man fått höra sagolika berättelser om 8 timmars arbetsdagar, bra pension och en stabil valuta. Gunnar Smári Egilsson, Fylkespartiets grundare, påstår att Island är för litet för att kunna producera dugliga politiker och hoppas på att den mogna politiska dialogen som förs i Norge ska kunna påverka den politiska retorik som råder i Island och som ofta låter som en handbolltränares peppande tillrop från sidlinjen. Som man skulle kunna föreställa sig så tilltalar partiets agenda inte alla. Filosofiprofessorn Stefán Snævarr hävdar att partiets ideologi är baserad på girighet hos dem som vill ha allt för ingenting. Dessutom anser han att islänningar snart skulle tröttna på den konsensus som råder i den offentliga debatten i Norge. Islänningar anser sig inte vara norrmän och det är oklart varför Norge skulle införliva ett ostyrigt folk som endast skulle medföra en ekonomisk belastning.

Harvat kansakunnat vaalivat itsenäisyyttään ja kansallisidentiteettiään niin paljon kuin islantilaiset. Vapaustaistelu on peilimme, ja Islannin historia kulminoituu vuoden 1944 toukokuun 17. päivään, jolloin maa julistautui itsenäiseksi Tanskan vallan alta. Itsenäisyysasteen vähentämisestä ei ole oikeastaan koskaan puhuttu. Islanti on äskettäin perääntynyt EU-jäsenyysneuvotteluista huolimatta poliittisesti ja taloudellisesti epävakaasta tilanteesta. Tämän vuoksi voi tuntua omituiselta, että maahan ollaan perustamassa poliittista puoluetta, jonka tavoitteena on itsenäisyydestä luopuminen ja jolla vaikuttaa olevan laaja tuki. Fylkisflokkurinnin puolueohjelmassa Islanti hahmotellaan Norjan 20. lääniksi. Islannista tulisi yksi Norjan virallisista kielistä, Norjan perustuslakiin kirjattaisiin velvoite säilyttää ja edistää islantilaista kulttuuria ja islantilaisilla olisi samat oikeudet kuin Norjan kansalaisilla. Fylkisflokkurinn perustetaan syksyllä, ja jäsenten värvääminen on jo aloitettu. Viikon työn tuloksena tuhatkunta ihmistä on rekisteröitynyt puolueen jäseneksi. Vuoden 2008 syksystä lähtien tuhannet islantilaiset ovat muuttaneet pois paremman elämän toivossa. Norjasta on saatu kuulla satumaisia kertomuksia kahdeksan tunnin työpäivistä, hyvistä eläkkeistä ja vakaasta valuutasta. Gunnar Smári Egilsson, Fylkeflokkurinnin perustaja, väittää, että Islanti on liian pieni voidakseen tuottaa kelvollisia poliitikkoja ja toivoo, että Norjassa käytävä kypsä poliittinen keskustelu vaikuttaisi Islannissa vallalla olevaan poliittiseen retoriikkaan, joka kuulostaa usein käsipallovalmentajan huudoilta kentän laidalta. Kuten arvata saattaa, puolueen ohjelma ei puhuttele kaikkia. Filosofian professori Stefán Snævarr väittää, että puolueen ideologia perustuu sellaisten ihmisten ahneuteen, jotka haluavat saada kaiken ilmaiseksi. Lisäksi hän uskoo, että islantilaiset kyllästyisivät pian Norjan virallisessa keskustelussa vallitsevaan konsensukseen. Islantilaiset eivät pidä itseään norjalaisina, ja on epäselvää, miksi Norja ottaisi huomaansa kurittoman kansan, joka toisi mukanaan vain taloudellisen painolastin. 

23


Yhteistyön kultaiset vuodet Vuonna 1946 alkoi Pohjola-Nordenin toiminnassa täysin uusi aika. Yhdistys oli kasvanut liitoksi ja paikallisia yhdistyksiä perustettiin eri puolille maata niin, että lopulta ne kattoivat käytännössä koko maan.

Toisen maailmansodan jälkeen puhtaasti vapaaehtoistyöhön perustuva toiminta muuttui, kun liittoon palkattiin henkilökuntaa ja eri alojen lautakunnat ja edustustot laajensivat liiton toimintaa. Jo ennen sotia yhdistyksellä oli ollut koulutoimintaa kirjeenvaihdon, kurssien ja matkojen muodossa, mutta laaja-alaiseksi koulutoiminta kehittyi 1950-luvulta lähtien. Koulutoiminta käsitti parhaimmillaan pitkälti toistakymmentä erilaista stipendiohjelmaa, koulumateriaalituotantoa, matkalehtoritoimintaa, konferensseja, seminaareja ja kursseja. Tuhannet oppilaat ja sadat opettajat osallistuivat vuosittain ohjelmiin ja tutustuivat naapurimaihin.

Kursseja tuhansille 1960- ja 1970-luvuilla Liiton toiminnassa erilaiset yhteispohjoismaiset ja kansalliset pohjoismaiset kurssit olivat vuosikymmenien ajan keskeisiä. Kurs-

24

seja järjestettiin eri ryhmille miltei kaikilta yhteiskunnan aloilta. Siten ylioppilaat, maanviljelijät, kirjakauppiaat, agronomit, teekkarit, virkamiehet, kirjailijat, järjestötoimitsijat, geologit, medisiinarit, kotitalousopettajat, rehtorit, juristit, opinto-ohjaajat, poliisit, kauppiaat, elokuvatyöntekijät, sosiaalityöntekijät, metsätyöläiset, työnvälittäjät, luonnonsuojelijat, pr-ihmiset, kaupunkisuunnittelijat, teatterilaiset ja monet muut saivat pohjoismaisia virikkeitä liiton ja sen sisarjärjestöjen kursseilla. On laskettu, että 1960- ja 1970-luvulla 3 000–3 500 ihmistä osallistui vuosittain yhteispohjoismaisille ja 1 500 suomalaisille kursseille. Nuorisotoiminta tai nuorisolle suunnattu toiminta kuului alusta lähtien Pohjola-Nordenin ohjelmaan, mutta varsinainen nuorisotoiminta sai alkunsa 1940luvulla paikallisyhdistysten nuorisojaos-

tojen muodossa. 1960-luvun alussa toiminta kehittyi nuorisoedustajistoksi ja myö­hem­min itsenäiseksi Nuorisoliitoksi.

Kulttuuritoiminta tärkeää alusta asti Kulttuuri on aina eri muodoissa ollut keskeisellä sijalla Pohjola-Nordenin toiminnassa. Vuosien varrella erityisesti kirjavuosi 1964 valaisi suomalaisille pohjoismaista kirjallisuutta ja musiikkikilpailut vuosina 1969–1973 aktivoivat suomalaisten taiteilijoiden pohjoismaisia kontakteja. 1970-luvulta lähtien erityinen kulttuuriedustajisto koordinoi parin vuosikymmenen ajan kulttuuritoimintaa ja välitti suomalaisille alan järjestöille yhteyksiä muualle Pohjolaan. Ystäväkuntatoiminta kehittyi kummikuntayhteyksien pohjalta varsinaiseksi kansanliikkeeksi, joka kukoisti vuosikymmeniä. Alueellisen yhteistyön uranuurtaja,


Pixhill

Mitä sinä haluat tulevalta työltäsi? HAAGA-HELIAn Porvoo Campuksella suorittamasi korkeakouluopinnot ovat työelämäläheisyytensä ansiosta työnantajien arvostamia. Opinnot antavat sinulle hyvät valmiudet toimia työelämän erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Haagahelialaisen myynnin ja palvelun osaamiseen luotetaan.

Pohjoiskalottikonferenssi, sai alkunsa vuonna 1970 ja yhteistyö jatkuu edelleen. Vastaavanlainen, mutta pienimuotoisempi yhteistyö Merenkurkun alueella alkoi 1970luvulla. Pohjola-Nordenin suuria aikaansaannoksia yhteistyön kultavuosina ovat Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto ja Norden-järjestöjen yhteisestä aloitteesta lähtenyt Pohjoismainen kultuurirahasto. Liiton viettäessä 50-vuotisjuhliaan vuonna 1974 järjestön pitkäaikainen puheenjohtaja, valtioneuvos K.-A. Fagerholm iloitsi tervehdyksessään vuosien varrella rakennetusta työstä ja saavutuksista mutta totesi, että vielä on pitkä tie kuljettava ennen kuin järjestön päämäärä on saavutettu.  Teksti: Larserik Häggman

Liiketalous | Tietotekniikka | Journalismi | Liikunta Hotelli- ja ravintola-ala | Johdon assistenttityö Matkailuala | Finanssi- ja talousasiantuntija Myyntityö | eMBA | Ammatillinen opettajakorkeakoulu

AVAA OVET TYÖELÄMÄÄN www.haaga-helia.fi

25


Naturen under lupp på Bornholm På Bornholm kan besökaren njuta av historia och natur.

Ekkodalen på Bornholm.

Pohjola-Nordens biologi- och geografilärare for i juni på en exkursion till den danska ön Bornholm. Färjan dit går från Ystad i Skåne och tar bara ett par timmar. Bornholms historia går ända till dinosauriernas tid; som enda ställe i de nordiska länderna har man på Bornholm hittat fossil av dinosaurietänder samt ett par fossilerade fotspår. Dessa finns att beskåda på naturcentret NaturBornholm som ligger nära Åkirkeby mitt på Bornholm.

Dinosaurier på Bornholm Man kan också med lite tur hitta andra intressanta fossil. Med en naturguide som vet var det lönar sig att leta är chanserna större. Med hammare i högsta hugg och NaturBornholms naturguide René Larsen som ciceron såg gruppen flera intressanta platser. Längs stränderna höjer sig på många håll sandstensklippor. I dessa döljer sig inte sällan fossiler. Om man har riktigt stor tur kan man hitta en dinosaurietand, men

26

betydligt vanligare är att man hittar avtryck av växter, trilobiter och andra smådjur i kalkstenen som man knackar sönder med hammaren. Fossiler kan också gömma sig i stenar på botten av en bäck.

1,2 miljarder år i ett kliv Bornholm är geologiskt intressant inte bara på grund av dinosaurierna. Ön är belägen precis på en förkastningszon, den så kallade Fennoskandiska randzonen som delar ön i två olika delar. I norr sticker den 1,7 miljarder år gamla granitberggrunden i dagen som den också gör i stora delar av Skandinavien. I söder finns den 500 miljoner år ”unga” sandsten som sträcker sig över resten av Danmark och ned över den europeiska kontinenten. Bornholm är alltså det enda ställe i Danmark med urberg. Just vid NaturBornholm kan man se förkastningszonen på markytan och i ett enda kliv resa 1,2 miljarder år i tiden. Man kliver alltså från

Vägen ner till "spindelgrottan".


René Larsen avgör om det är ett fossil som hittats.

graniten till sandstenen. Vill man se mer urberg ska man bege sig till Ekkodalen, en lång sprickdal med en å som rinner på botten. Ekko betyder eko på danska och som man ropar i Ekkodalen får man svar; ekot klingar mellan bergssidorna länge efter man ropat. Runt omkring Ekkodalen ligger en lövskog med bl a gamla ekar och fina vandringsstigar. Flera av dem går längs urgamla hålvägar, dvs. vägar som använts i hundratals år och blivit till djupa diken i marken. Skogen har varit orörd länge och är artrik på olika mossor och lavar, en del av dem mycket sällsynta.

Bisonoxar i skogen Nära NaturBornholm ligger en av Danmarks största skogar, Almindingen. Den är planterad med mestadels gran och är enda stället i Danmark där blåbär växer vilt. Mitt i skogen ligger ett utsiktstorn med utsikt över hela Bornholm. Har man tur kan man få se visenter ströva omkring i ett enormt hägn. Sju stycken inplanterades från Polen 2012 i syfte att skapa en öppen betad skog där idag undanträngda arter kan trivas. Stammen har nu vuxit till 11 djur. I hägnet finns också rådjur och flera olika smådjur som t ex hare. Utställningen på NaturBornholm är mångsidig och uppbyggd som en tidsresa genom den Bornholmska naturen under olika tidsepoker. För att besökarna ska få en bättre uppfattning om hur det kan ha tett sig är även klimatet taget i beaktande. I ”jurarummet” är det t ex tropiskt klimat

och krokodiler och små dinosaurier följer en med blicken när man går förbi. På uteserveringen blickar en ugglestaty i naturlig storlek ut över matgästerna. Den håller effektivt måsarna borta från glas�strutar och bullar. På frågan om inte måsarna snart genomskådar ugglan svarar René Larsen att då vrider man bara lite på den och måsarna håller sig undan igen.

Spindlar i grottorna Norra Bornholms kust ser helt annorlunda ut jämfört med södra delens sandstensklippor och stränder. Kustlandskapet är dramatiskt med höga klippor och djupa flikar där havet ätit sig in i kusten. Trappor leder på flera håll ned till stranden. Här ligger en av vår resas höjdpunkter, en djup sprickgrotta, ca 50 m djup och mycket smal. I grottan lever den sällsynta källarspindeln Meta Menardi. För att komma ner till grottan går man först ner en lång trappa till stranden och därefter längs en klippig stig och över en smal bro och sist nedför en stege. Är det högvatten eller dåligt väder kommer man inte in i grottan. Det är inte lätt att se spindeln i dunklet trots starka ficklampor. Bornholm erbjuder också långa sandstränder, kulturhistoria och många kulinariska specialiteter. Dessa har PohjolaNordens geografi- och biologilärare kvar att upptäcka till nästa gång.  Text och bilder: Ingrid Rönnow


®

Norden som varumärke I vintras utkom britten Michael Booths bok Almost Nearly Perfect People: The Truth About the Nordic People. I boken vädrar författaren sina känslor över att ha fått nog av den positiva Nordenbilden i sitt hemland. Nog av rågbröd, genuskorrekthet, lakrits, minimalistisk design och lusekoftor.

Boken väckte uppståndelse i de nordiska länderna då man tyckte att den var fräck och innehöll felaktig information som borde rättas till. Booth använder ett både humoristiskt och raljerande grepp när han dekonstruerar myten om det perfekta samhället i Norden för sina brittiska läsare. Att han själv sedan en längre tid är bosatt i Danmark ger honom underförstått trovärdighet som auktoriserad ciceron inför sina landsmän. Ett år tidigare i februari 2013 rubricerade den likaså brittiska tidningen The Economist på sitt omslag, The Nordic Countries: The Next Super Model. Om man skall födas på nytt i denna värld utan några speciella medfödda privilegier, ”så vill du nog vara en viking”, konsterar artikeln. Vidare påpekas hur de nordiska länderna under de senaste två decennierna genom kloka reformer har lyckats behålla sin höga levandsstandard. The Economist anpassar sin analys till sina brittiska läsare och konstaterar att det nya Norden skulle chocka franska vänsterintellektuella, som ännu lever i föreställningar om ett socialistiskt Norden. Booths bok är i sin tur en reaktion mot just denna positiva bildtradition som funnits om Norden sedan 1930-talet. Tvister om hur Norden och dess moderna välfärdsprojekt

28

skall ses utanför dess gränser har varit gängse sedan dess, och fortfarande upplevs regionen ha en egen särart.

Varumärket varierar beroende på perspektiv I dag satsar alla nordiska länder var för sig på nationella varumärkesstrategier. Sverige och Danmark, men också Norge, Finland och Island, har var för sig hyfsade globala varumärken som länder. Många anser dock att de kunde vara mycket bättre. Röster har också väckts för en gemensam nordisk satsning för att utveckla regionens globala varumärke. Detta för att bilder och föreställningar har en betydelse för vår globala handel och position i den internationella politiken. Motiveringen är att varje land för sig kanske inte har samma tyngd som regionen som helhet. I Finland har det kalla krigets motiv för nordiskt samarbete – stabil samhällutveckling och västorientering – synbart bytts mot en idé om fördelen med att uppfattas som nordiskt i en global värld. Att vårda, åtgärda och förbättra sitt varumärke, oftast även på svenska hänvisat till med det engelska brand, kallas alltså efter modell av marknadsföringens praktik för

branding. Varumärket finns oberoende av objektets egna ansträngningar och intentioner. Varumärket är mångbottnat och varierar beroende på perspektiv. För en sydamerikan kanske Norden är något annat än vad det är för en tysk. Sydkoreanerna beundrar den nordiska grannsämjan i en jämförelse med spänningarna de upplever i sitt eget grannskap. Bilden kan också ha olika funktion för olika grupper inom ett samhälle. Liberala nordamerikaner beundrar den nordiska välfärdsmodellen och kör gärna Volvo eller Saab. I söderns bibelbälte kanske man berättar avskräckande historier om fri sex och höga skatter, och anser sig därmed ha bevisat att det inte kan komma något gott från Norden värt att ta efter.

En gemensam nordisk varumärkesstrategi? Utifrån har man sett Norden både som en utopi och dystopi, ofta beroende på hur man vill se sitt eget samhälle utvecklas. Dessa bilder bygger sällan på djup kunskap utan snarare på vaga föreställningar. Ett konkret exempel är att man i många länder inte tycker att det är någon större vits att skilja på skandinavisk och nordisk. Att gå i


Pixhill

närkamp med dessa föreställningar med faktabaserad information som vapen är i de flesta fall tröstlöst och i värsta fall kontraproduktivt. I stället gäller det att skapa nya historier, positiva narrativ som man i bästa fall själv kan styra. Frågan är om det finns en sämja inom Norden vad detta narrativ skall vara? Vårt nära förhållande till naturen verkar på basen av de nationella branding-strategierna som förverkligats hittills, att vara den som är lättast att samsas om. I vilken mån en gemensam nordisk strategi kan bli en framgång får tiden utvisa. För den nationella självbilden kan en sådan ha intressanta följder. När den finska uppfinningen stavgång skulle lanseras i världen på 1990-talet tog man av taktiska skäl namnet Nordic Walking. Kan man tänka sig att Finland i framtiden uppfattar sig som en del av ett Skandinavien där den språkliga gemenskapen inte har samma tyngd? En intressant observation jag gjort är att man i finska souvenirbutiker säljer blåvita vikingadockor med finska flaggan i näven. Estniska motsvarande kan inhandlas i Reval. Kanske Väinämöinen är en viking i våra skolböcker om 50 år? 

ÅBO SVENSKA TEATERS JUBILEUMSHÖST 2014

THE LAST 5 YEARS

Musikal En vacker, känslofylld och roande betraktelse av ett femårigt äktenskap Komedi

PADDLING FÖR NYBÖRJARE Ett farsartat drama mer vridet än en korkskruv

SYLVI

Drama Ett tvåspråkigt drama om sexualitet, lust och svartsjuka

HÖSTENS BROSCHYR UTE NU! Hämta din i biljettkassan eller läs den på

WWW.ABOSVENSKATEATER.FI

Text: Peter Stadius

29


BACHELOREXAMEN MASTEREXAMEN

ÖPPNA YRKESHÖGSKOLAN FORTBILDNING

Studierna på yrkeshögskolan Arcada bygger på den enkla insikten att det är genom att kombinera teori och praktik som vi både trivs och lär oss som bäst. Att läsa är viktigt. Att göra likaså. Du kan se fram emot intressanta föreläsningar, att tillbringa tid i verklighetstrogna läromiljöer och att få värdefull arbetslivserfarenhet genom spännande projekt och praktik på fältet. Därför är en examen från Arcada inom företagsekonomi, kultur, media, teknik, idrott eller social- och hälsovård relevant och eftertraktad bland arbetsgivare. Vi vet att framtiden tillhör de nyfikna!

www.arcada.fi


Konferensresor med de Röda båtarna En konferens till havs innebär nytta och nöje för ert team under ett och sammatak. Ombord hittar ni konferens- och restaurangstjänster, logi samt underhållning. Dessutom ingår möjlighet att njuta av shopping och den inspirerande havsutsikten i priset. Berätta om era önskemål, vi sköter resten. Hjärtligt välkommen! Styr mot nya strategier från Helsingfors

Skärgårdssynergi från Åbo

Havskonferens Helsingfors–Stockholm

Dygnslång konferenskryssning

Viking Gabriella/Mariella

fr. 118,50 €/pers.

Dagskonferens Helsingfors–Tallinn Viking XPRS

fr. 35 €/pers.

Åbo–Stockholm,Viking Amorella

fr.

55,50 €/pers.

Dygnslång konferenskryssning Åbo–Stockholm,Viking Grace

fr. 59 €/pers.

I våra konferenspaket ingår hytt, måltider samt konferenslokal. Dagskonferens utan hytt. Bokningar: Helsingfors 09 123 571, ryhma@vikingline.com Åbo 02 333 1332, ryhma.turku@vikingline.com Tammerfors 02 333 1200, ryhma.tampere@vikingline.com Vi behåller oss rätten till ändringar.


Language Courses Finnbrit offers you a wide range of open language courses with over 60 years of experience in language training. Courses begin in the autumn and spring, and in addition we have several intensive courses throughout the year. Free level tests are offered on certain days to our students in the beginning of every season.

Corporate Clients Finnbrit provides personalised and effective in-company training for groups and individuals. Tailor-made flexible packages can be modified to suit each company’s needs and business environment. All our teachers are native speakers with university degrees and have teaching qualifications.

Exams & Tests Finnbrit is the only authorised examination centre for IELTS and a centre for Cambridge English Language Assessment examinations in Finland. We also offer exams arranged by the Admissions Testing Service, such as BMAT, TSA, STEP and others. Our Examination Service arranges exams for University of London External Programme, Open University and many universities in the UK and Australia.

CAMBRIDGE ENGLISH

Language Assessment

Test centre

Fredrikinkatu 20 A 9, 00120 Helsinki Tel: 687 70 20 E-mail: finnbrit@finnbrit.fi

www.finnbrit.fi

Social Activities The Finnish-British Society arranges different types of cultural programmes for its members and other interested people. Music performances, talks, visits to exhibitions, competitions and more. Under the auspices of the Society there are also clubs for special interests, such as The Finn-Brit Players, The Helsinki Morrisers, The International Folk Club, the Nursery Rhyme group and the English Speaking Women who arrange their own programmes on a regular basis.


Bryggmästare Mats Ekholm har fått sin bryggarutbildning i Köpenhamn.

Lokalt öl som hantverk Bryggeriet Stallhagen har sedan 2005 producerat hantverksöl som numera upplevs vara en del av det moderna åländska varumärket. Det första bryggeriet på Åland grundades på 1850-talet av en sjökapten vid namn Lignell, men enligt sägnen var det så framgångsrikt och produkten så omtyckt av männen att kvinnorna brände ner det! På 1960-talet återupptogs den lokala traditionen av Mariehamns bryggeri, men det fick med tiden problem med tillgången på vatten och lades ner. År 2004 grundade en grupp ölvänner mikrobryggeriet Stallhagen som med åren utvecklats till en framgångssaga. Den ursprungliga tanken var att framställa goda hantverksöl för den lokala marknaden, men småningom landsteg Stallhagens produkter både i Finland och Sverige och tillväxten fortsätter. Sedan 2011 har produktionen ökat med cirka 30 procent per år och under 2013 steg produktionen till 575 000 liter öl och i år förväntas siffran stiga mot 700 000 liter. Affärsstrategin är att vid sidan av redan väletablerade sortiment brygga ett urval handgjorda specialöl. Allt fler kunder nöjer sig inte med bulkvara, utan vill gärna pröva på ett specialöl. Till Stallhagens prisbelönta produkter hör Julöl och Skördefestöl.

Från Manhattan till Godby 2005 körde Stallhagen igång det egna bryg-

1 800 försäljningspunkter i Finland säljer vårt öl och 100 pubar runt om i Finland har Stallhagens produkter. Vi producerar 20 sorter på fat, berättar Wennström. – Stallhagen är ett hantverks- och mikrobryggeri. Vi hör till den snabbt växande gruppen Craft Beer-producenter. Basingredienserna är vatten, malt, humle och jäst. Det ger många möjligheter att skapa olika smaker och kombinationer.

En del av Ålands varumärke

– Folk är intresserade av små lokala ölsorter, berättar VD Jan Wennström.

geriet. VD sedan 2010 är Jan Wennström, som hoppade av bankbranschen efter många år i USA och flyttade till åländska Godby några mil utanför Mariehamn. – Det går ganska bra för mikrobryggerisektorn överlag globalt sett. Folk är intresserade av små lokala ölsorter. Sammanlagt

– Vår bryggmästare Matte Ekström, som fått sin bryggarutbildning i Köpenhamn, satsar gärna på exotiska sorter som, t.ex. citronöl till sommaren. Vi har åtta klassiker, resten är mer säsongbetonade och ofta exotiska ölsorter, säger Wennström. Enligt Wennström innehar mikrobryggerierna 3 procent av marknaden i Finland. Stallhagen säljer 47 procent av ölet på den lokala åländska marknaden och företaget har 1 600 aktieägare. Ålänningarna är stolta över Stallhagen, som upplevs vara en del av det moderna åländska varumärket.  Text: Henrik Wilén Bild: Stallhagen Marketing

33


Nordiska konstskolan i Karleby firar trettio Nordiska konstskolans profil har genom åren varit starkt nordisk, med elever och gästlärare från hela Skandinavien. Det dynamiska gästlärarsystemet har gett skolan gott rykte och stor antagningsprocent till högre utbildning.

– Vi har en mycket hög kvalitet på gästföreläsarna, säger rektor Annika Bergvik-Forsander

Nordiska konstskolan fyller i år trettio år. De drivande krafterna bakom idén om en nordisk konstutbildning på åttiotalet var bildkonstnärerna Tage Martin Hörling och Stig Fredriksson, aktiva inom Nordiska konstförbundet. Deras strävan blommade upp i samband med att Nordiskt konstcentrum fått starkare fotfäste på Sveaborg och det nordiska inom konsten hade generellt en starkare position i Finland. Skolan erbjöds ståtliga och ljusa utrymmen i en före detta folkskola av Karleby stad. Grundtanken var att skapa en förberedande skola för konstnärliga högskolestudier utan examensrätt och ge de studerande en så bred och varierad undervisning som möjligt. Hur ser skolan ut i dag?

34

– Det nordiska har genom 1990-talet och början av 2000-talet haft något av en negativ klang inom konstvärlden, men jag ser nu att behovet av rötter och anknytning till en likartad kultur oss nordbor emellan får en större betydelse i vår globaliserade värld. – Vi har en mycket hög kvalitet på gästföreläsarna och det är det som gör att skolan har behållit sin attraktionskraft, säger Annika Bergvik-Forsander, rektor sedan två år tillbaka. Lärarna i skolan har alltid varit professionella bildkonstnärer från hela Norden och även övriga Europa. Under åren har Nordiska konstskolan gästats av hundratals föreläsare. – Många av våra mest kända nutids-

konstnärer i Norden har undervisat på skolan, såsom Karin Mamma Andersson (SE), Sigurdur Gudmundsson (IS) och Jukka Korkeila (FI).

Svenska och engelska Hälften av skolans finansiering utgörs av statliga pengar, resten ansöks om från olika finlandssvenska och nordiska stiftelser och fonder. Skolan erbjuder i dag en två-årig grundutbildning i bildkonst med fokus på samtidskonst. – Men de flesta studerar ett år för att sedan söka sig vidare till högskolenivå. För tillfället studerar 22 elever på heltid samt 15 elever på deltid i skolan. Undervisningen sker på svenska och engelska.


Gästläraren Markus Oberndorfer från Österrike undervisar eleverna i fotokonst.

– Genom åren har det mest varit finska och svenska elever, men vi har lärare från alla nordiska länder varje år, samt från övriga världen.

Allt från video till performance I den stora festsalen i den vackra jugendträbyggnaden från 1906 står stafflierna uppradade längs väggarna. Måleriet står för tillfället inte högt i kurs. Det är andra tekniker som hägrar. – Tidigare pratade man ofta om Karlebymåleriet, det vill säga man kopplade skolan starkt till en målerisk tradition. Men i dag betonas det individuella uttryckssättet i undervisningen, det kan vara allt från video, fotografi, skulptur och performance. Detta

ställer också högre krav på ett späckat gästföreläsarprogram. För tre år sedan inleddes en serie med ett årligen återkommande nordiskt seminarium med en tillhörande workshop, vilket är öppet för alla konstintresserade. Till seminariet inbjuds föreläsare och konstnärer från hela Norden. – I samband med 30-årsfirandet ordnar vi i september ett stort nordiskt seminarium kring temat Konst och pengar och den isländska konstnären Osk Vilhjalmsdóttir kommer i samband med det att hålla en workshop. Skolans position som fristående utbildning garanterar en flexibilitet och möjlighet till koncentration; inget annat än konst-

ämnen står på schemat. Nordiska konstskolan erbjuder dessutom rymliga och ljusa arbetsutrymmen, samt individuella ateljéer åt alla studerande. Emmy Avén från Sverige har studerat ett år på skolan. Hon håller som bäst på och gör en portfolio för att söka sig vidare till Nyckelviksskolan i Stockholm. – Att studera på Nordiska konstskolan är som att ha en andra familj. Jag upplever inte Karleby som trångt, allt studieliv är centrerat till skolan och det är mycket internationellt och varierande, säger Emmy Avén. – Skolan är för mig som ett stort vardagsrum.  Text och bilder: Camilla Granbacka

35


Kolumn

Kjell Skoglund, tf generalsekreterare

Varför går det bättre för Sverige? Enligt en nyligen publicerad rapport från World Economic Forum klassas Finland som Europas mest konkurrenskraftiga ekonomi. Trots det finns det skäl att vara orolig för den ekonomiska tillväxten under de kommande åren och för vår välfärdsstats framtid. Till skillnad från resten av Norden är Finland fortsättningsvis en underpresterare, som tillsvidare inte har lyckats ta sig ur den finansiella krisen. Finlands ekonomi, det här året medräknat, har nu krympt tre år i rad. Senast Finlands ekonomi krympte på samma sätt var 1990–1992 när Sovjetunionen kollapsade. Till skillnad från 1990-talet har Finland nu förlorat den konkurrenskraft man haft inom t.ex. teknologi och produktion. Det råder konsensus om att de problem vi står inför inte endast är cykliska utan strukturella. Nokias och pappersindustrins nedgång har haft en stor inverkan på tillväxten och arbetslösheten i landet. Därtill slår de senaste sanktionerna mot och av Ryssland hårt mot den finska ekonomin. Trots att vi nyligen haft ett par framgångshistorier, som t.ex. Rovio och Supercell, är det skäl att rikta blickarna västerut mot Sverige för att se om det finns något vi kan lära oss. Hur finansierar de sin välfärdsstat? Vad gör de annorlunda som gör att deras ekonomi presterar bättre? Det har sagts att Sverige är försäljarnas och handelsmännens land medan Finland är ingenjörernas. Det ligger en hel del sanning i det påståendet. Den underliggande mentaliteten i Finland är att man inte behöver marknadsföra en bra produkt. En bra produkt anses sälja sig själv. Det är dock klart att i dagens marknadsekonomi med ett brett utbud av konkurrerande produkter är förmågan att marknadsföra och sälja helt avgörande.

36

Till skillnad från Finland har man i Sverige bemäst­rat försäljningen och marknadsföringen. Man lyckas framgångsrikt sälja allt från kläder, popmusik och möbler till köttbullar. Man uppmuntrar till kreativitet, företagande och framgång i en högre grad. Det är dock inte så att vi i Finland är oförmögna att lära oss att marknadsföra det vi tillverkar. Men för att det ska ske någon förändring måste vi ändra på vårt sätt att se på oss själva och det vi gör. Skillnaderna uppstår redan i skolan och genom sättet att fostra de unga. I Sverige sätter man mycket större fokus på den sociala kompetensen. Man hjälper barn och unga att bli bättre på att framträda och analysera medan man i Finland fokuserar mer på faktakunskap. I Sverige har man också varit bättre på att skapa en mera inkluderande arbetsmarknad. Där har man redan i flera generationer tagit vara på invandrarnas kunskaper och färdigheter och använt invandringen till sin fördel, medan vi i Finland förhåller oss försiktiga till invandringen trots att vi skulle behöva mera arbetskraftsinvandring för att klara av de kommande demografiska förändringarna. Det förekommer också mycket färre strejker i Sverige. Fackförbunden och arbetsgivarna har hittat en konsensus och man har insett att det som är bra för företagen också är bra för de anställda och att fackförbunden vinner mera på ett gott samarbete. När vi nu i Finland kämpar för att bevara vår välfärdsstat så vinner vi inte mycket på att se tillbaka och tro att ett nytt Nokia ska komma till vår räddning. Det är genom att rikta blickarna västerut till länder som Sverige vi kan ta lärdom och försöka skapa morgondagens Finland. 


ajankohtaista Nuorisoliitossa  aktuellt på Ungdomsförbundet PNN marssi yhdenvertaisen Pohjolan puolesta

Kuva: Benjamin Alldritt

Kesällä Nuorisoliitto vaihtoi pienemmälle vaihteelle ja keskittyi nauttimaan helteestä, ystävien seurasta ja lomakauden seikkai­ luista. Toki kesään mahtui myös pari suurempaa tapahtumaa. Kesäkuussa PNN osallistui Helsinki Pride -kulkueeseen ja marssi 20 000 osallistujan joukossa yhdenvertaisen Suomen ja Pohjolan puolesta. Nuorisoliitto haluaa olla mukana rakentamassa yhteiskuntaa, jossa ihmisoikeudet toteutuvat jokaisen kohdalla. Kesän toinen satsaus oli SuomiAreena, johon PNN osallistui tänä vuonna ensimmäisen kerran. Porissa luotiin uusia kontakteja, puhuttiin pohjoismaisen yhteistyön edistämisestä ja esiteltiin liiton toimintaa. 

Tydlighet i valtider När ni håller den här tidningen i era händer så är det inte många dagar sedan Sverige röstat i riksdags-, landstings- och kommunalval. Valresultaten har klarnat men vad de leder till är antagligen ännu oklart. Det är på många sätt ett spännande politiskt år i Sverige och vissa trender syntes redan i EUvalet i maj. När jag skriver det här i slutet av augusti tycks det vara klart att den borgerliga alliansen backar stort och förlorar riksdagsmajoriteten och många tycks anta att Sverige får en rödgrön regering ledd av Socialdemokraterna. Om de rödgröna får egen majoritet i riksdagen och därmed kan regera lugnt är däremot en annan fråga. Frågan om riksdagsmajoritet är någonting vi känner igen i Finland där det verkar som att de politiska partierna tvångsmässigt vill bilda majoritetsregeringar. Majoritet prioriteras även om det leder till svåra eller till och med icke fungerande regeringssamarbeten. Den tidigare sixpacken eller regnbågsregeringen (med tanke på färgskalan, inte på politiken den förde) gick miste om Vänstern när den inte längre kunde gå med på de övriga partiernas politik – och när det var tillräckligt nära vårt eget riksdagsval för att göra ett intryck som påverkar röstningsbeteendet.

Breda regeringskoalitioner i kombination med den tydligen lika obligatoriska konsensuspolitiken leder lätt till att rikspolitiken blir luddig och urvattnad, åtminstone i medborgarnas ögon. När de historiskt sett största partierna blir svåra att urskilja i den politiska mitten så ökar väljarnas ointresse och osäkerhet inför val. Vem ska vi rösta på om alla säger samma sak? Spelar det ens någon roll? Då blir det lätt att rösta på partier och politiker som ger förenklade budskap eller leende talar ”folkets språk”. Vilka kommer att vara de stora snackisarna i det finska riksdagsvalet nästa år? I Sverige tippas Sverigedemokraternas (SD) understöd öka och Feministiskt initiativ ta

plats i riksdagen, båda partier som haft stor inverkan på de politiska diskussionerna i Sverige inför valet. Ingen vill samarbeta med SD och alla påstår sig vara feminist eller åtminstone vara för jämställdhet. Ett drygt halvår före det finska valet presenterar jag min önskelista för politiska teman som jag hoppas kommer att diskuteras på ett tydligt men inte förenklat sätt: medborgarlön, antalet arbetstimmar/vecka, välfärdstjänster vs. privatisering, ungdomsarbetslöshet, studerandes välmående, globalt ansvar och mänskliga rättigheter.  Roh Petas Nordhumlas chefredaktör

Lästips från Nordhumla Sedan slutet av våren har Nordhumla publicerat flera intressanta texter på sin nya webbsida. Ni kan bland annat läsa om PNU:s ordförande Kai Alajokis språkkurs på Island, om estlandssvenskar och Haapsalu som resmål, en nordjobbares erfarenheter från sin sommar i Finland och om hur Nordiska rådet borde ta ställning för håll-

bart mode. Om ni känner er borttappade i höstvardagen kan vikingatips från Hávamál hjälper er att hitta vägen. Ni hittar alla texterna på www.pnn.fi/nordhumla/

Välkomna!

37


här är  täällä

OSLO Helene Skjeggestad Journalist i Aftenposten Aftenposten lehden toimittaja

Sommerlærdom

Kesäopetus

Krigen i Syria. Etableringen av Den islamske stat. Hvorfor skal vi bry oss? I år fikk vi svaret.

Syyrian sota. Islamilaisen valtion perustaminen. Miksi niistä pitäisi välittää? Tänä kesänä saimme vastauksen.

Om sommeren trykker hele Norge på pauseknappen. Butikkene stenger, bussene slutter å gå og folk forlater byene til fordel for små hytter ved havet. Hverdagens sprint blir byttet ut med langsom sommertrav. Da terroristen Anders Behring Breivik rev oss ut av sommerdvalen med sin forferdelige aksjon 22. juli 2011 var kontrasten til det vanlig, søvnige Sommer-Norge enorm. I sommer kom frykten tilbake.

Kesällä koko Norja on tauolla. Liikkeet sulkevat ovensa, linja-autot lakkaavat kulkemasta, ihmiset jättävät kaupungit ja siirtyvät pieniin mökkeihin meren rannalle. Jokapäiväinen juoksu vaihtuu hitaaksi kesähölkäksi. Kun terroristi Anders Behring Breivik riuhtoi meidät kesähorroksesta kammottavalla teollaan heinäkuun 22. päivänä vuonna 2011, kontrasti tavalliseen, uneliaaseen kesäNorjaan oli valtava. Tänä kesänä pelko palasi.

Langt der borte Situasjonen i Irak, og enda mer i Syria, har bekymret verdenssamfunnet i flere år. For oss som er opptatt av utenriksjournalistikk har det likevel vært påfallende hvor lav interessen har vært for situasjonen hos den jevne leser hjemme i Norge. Til tross for opprettelsen av ISIL, senere Den islamske stat (IS) og deres bestialiteter, føltes nok dette langt borte, og var dermed også av liten interesse. Samtidig har vi sett en fremvekst av et lite, men svært radikalt islamistisk miljø innenfor Norges grenser. Med jevne mellomrom har det dukket opp meldinger om at personer fra dette miljøet har reist ut og deltatt på treningsleirer for terrorister. Likevel, de var jo så få. Og godt overvåket.

Kaukana jossain

Plutselig hjemme

Äkkiä lähellä

I sommer smeltet disse to utviklingene sammen. Tegnene har vært der i mange år, men, til tross for 22. juli 2011, er Norge fremdeles et lite land i utkanten av verden der fred er normaltilstand. Da væpnede politifolk strømmet ut i norske gater 24. juli, akkompagnert av Politiets sikkerhetstjenestes ord om at en terrorhandling er planlagt gjennomført innen kort tid, kom krigen der langt borte plutselig hjem. Meldingen var at personer med tilknytning til en ekstrem islamistisk gruppe i Syria kan ha til hensikt å gjennomføre en terrorhandling i søvnige Sommer-Norge. Brått var den der igjen – frykten fra 2011. Plutselig eksploderte interessen for Irak, Syria og ISIL. Norge var ikke isolert. Det ble aldri gjennomført et terrorangrep mot Norge i sommer. Hvor nær trusselen var, får vi aldri vite. Nå går debatten om politiets informasjon og beredskap. Men alle som befant seg i Norge i sommer kjente på det samme: innsikten om at det som skjer der ute i verden egentlig ikke er så langt borte. 

Kesällä nämä kaksi kehityssuuntaa sulautuivat yhteen. Merkkejä on ollut ilmassa jo usean vuoden ajan, mutta huolimatta 22. heinäkuuta 2011 tapahtumista, Norja on yhä pieni maa maailman reunalla, jossa rauha on normaali olotila. Kun aseistautuneet poliisit ryntäsivät kaduille 24. heinäkuuta, poliisin turvallisuuspalvelun tiedotuksen terroriteko on suunniteltu toteutettavaksi lähiaikoina säestyksellä, tuli kaukainen sota äkkiä lähelle. Henkilöt, joilla oli yhteyksiä Syyrian ääri-islamilaiseen ryhmään, suunnittelivat terrori-iskua uniseen kesä-Norjaan. Yhtäkkiä se palasi – pelko vuodelta 2011. Äkkiä kiinnostus Irakia, Syyriaa ja ISISiä kohtaan lisääntyi räjähdysmäisesti. Norja ei ollutkaan eristyksissä. Terroriteko Norjaa vastaan ei toteutunut tänä kesänä. Kuinka täpärä tilanne oli, jää ikuisesti hämärän peittoon. Nyt keskustellaan poliisin tiedottamisesta ja valmiudesta. Mutta kaikki Norjassa kesällä olleet tunsivat samalla tavoin: kaukaisen maailman tapahtumat eivät itse asiassa olekaan kovin kaukana. 

Irakin ja vielä enemmän Syyrian tilanne on huolestuttanut kansainvälistä yhteisöä monen vuoden ajan. Ulkomaantoimittajia on kuitenkin hämmästyttänyt se, että perusnorjalaista tilanne ei juuri ole kiinnostanut. Huolimatta ISISin ja Islamilaisen valtion perustamisesta ja sen raakuuksista kaikki tuntui olevan jossain kaukana eikä siten tuntunut erityisen kiinnostavalta. Samalla Norjassa on kuitenkin noussut pieni, mutta hyvin radikaali islamistinen joukko. Säännöllisin väliajoin saa kuulla, että tästä joukosta on lähtenyt ihmisiä ulkomaille osallistumaan terroristien harjoitusleireille. Ihan sama, heitähän on niin vähän. Ja valvonta toimii.

39


Hos oss kan du hyra en förmånlig och driftsäker bil för de flesta transporter.

Person- och paketbilar, minibussar, släpkärror, bil- och båttrailers

0500 622522 Klipp ut och spara! Den inhemska biluthyrningen Se kotimainen autonvuokraamo

www.scandiarent.fi VASA, Mjölnaregatan 13


TULE MUKAAN POHJOISMAISEN KULTTUURIPISTEEN TILAISUUKSIIN JA VIERAILE KIRJASTOSSAMME HELSINGIN KAISANIEMESSÄ! Syksyn ohjelmassa elokuvailtoja, kielikahviloita, lukupiiritapaamisia ja lasten satutuokioita. Luvassa myös mm. kirjailijailta Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokkaiden kanssa sekä kansainvälinen ruokahävikkiseminaari! Lue lisää: www.kulturkontaktnord.org Kaikki tapahtumat osoitteessa TING-sali, Pohjoismainen kulttuuripiste, Kaisaniemenkatu 9, Helsinki. Kirjaston aukioloajat: ma, ti, to: 10-17; ke 10-19; pe 10-16.

VI STÄRKER DIN KOMPETENS Svenska Bildningsförbundet ordnar möten, kurser, seminarier och konferenser i samarbete med sina medlemsorganisationer. Dessutom gör Bildningsförbundet utredningar av frågor som har anknytning till det finlandssvenska samhälls- och kulturlivet. Förbundet ordnar studieresor och exkursioner och utger skrifter om aktuella frågor. Förbundet upprätthåller också ledarskapsutbildningen Ledarskapsakademin samt det internationella praktikprogrammet Liberal praktik. Följ oss på Facebook eller på vår hemsida: fb.com/bildningsforbundet bildningsforbundet.fi

SVENSKA BILDNINGSFÖRBUNDET


Metron – ett gigantiskt projekt i Köpenhamn Ända fram till år 2019 kommer kranar och grävskopor att dominera stora delar av Köpenhamn. De ingår i det största byggprojektet i huvudstaden sedan 1600-talet. När allt är klart har staden fått en Metro-ring med 17 stationer, redo för 130 miljoner passagerare årligen.

Metrobygget i Köpenhamn pågår ända fram till år 2019. Staden är redan en stor cykelstad, men bygget av tunnelbanan har markant ökat antalet korta cykelturer. Här cyklister som tar sig förbi byggarbetsplatsen vid Rådhuspladsen.

De flesta storstäder har en metro. Och i de flesta har tunnelbanorna orsakat politiskt och ekonomiskt bråk. Så var det i Helsingfors när Metron byggdes på 1980-talet, och så är det nu i Köpenhamn när den danska huvudstaden utvidgar sin tunnelbana till en ring runt hela staden. Det är ett bygge av det riktigt stora formatet som pågått några år och som sannolikt inte är avslutat förrän om fyra, fem år. Bygget kan inte undgå någon som besöker staden, och naturligtvis inte de egna invånarna. Grävskopor, skogar av byggkranar, avstängda gator och buller från arbetsplatserna präglar stora delar av huvudstaden.

Allt byggs på en gång Grävandet i stora delar av den inre staden har lett till att antalet korta cykelturer har stigit kraftigt sedan anläggningsarbetena kom igång. Köpenhamn är som bekant redan en stor cykelstad men ökningen är trots detta tydlig. På sikt hoppas stadsplanerarna att den kommande Metron även ska minska biltrafiken i innerstan. Det finns sedan några år redan en Metrolinje som går ut till flygplatsen i Kastrup. Den fungerar mycket bra och har blivit ett

42

populärt alternativ till bussarna. Men nu gäller det en 15 kilometer lång tunnel som ska grävas och borras runt hela huvudstaden. Och man bygger allt på en gång: tunnlar, 17 stationer och alla anslutningar till systemet. Bygget började för tre år sedan. Allt skulle vara klart i början av år 2018 sade byggarna. Det blir det inte. Senaste beskedet om förseningar pekar på att hela härligheten är klar för trafik någon gång år 2019. När allt är klart och de förarlösa tågen rullar tror man att 130 miljoner passagerare årligen kommer att utnyttja systemet. Som jämförelse kan nämnas att Metron i Helsingfors idag trafikeras av omkring 58 miljoner passagerare. Kostnad? Idag säger kalkylen 22,4 miljarder danska kronor. Men notan växer och slutsumman lär bli högre. Omräknat till euro är det omkring 3 miljarder. En anledning till att bygget försenas och fördyras är de många klagomål som strömmat in mot bygget. Det gäller främst buller från byggarbetsplatserna som plågar invånarna intill till yttersta gräns. Klago-

Den nya stadsdelen Örestad strax söder om centrum har redan en metrolinje som bl a går till Kastrup. Metrotågen som är förarlösa har en linje rakt genom den nya stadsdelen.

målen har lett till begränsningar av bullriga arbeten nattetid och det sägs ha rubbat byggarnas tidsplaner. Däremot finns inte många klagomål mot anläggningen av metroringen som sådan.

Från Köpenhamn till Malmö? Aptiten kommer medan man äter, sägs det. Det kan också sägas om det pågående Metrobygget i Köpenhamn. Sedan man beslutade att bygga den stora tunnelringen har


Halva Rådhuspladsen är avstängd pga byggandet av en metrostation. Sagodiktaren H C Andersen som står staty vid platsen visar demonstrativt sitt missnöje med den nya tiden.

politikerna kommit överens om att bygga en extra tunnelbaneslinga i anslutning till den ring som nu byggs. Men tunnelaptiten vill ha mer. Politiker i både Malmö och Köpenhamn har börjat argumentera för att metrosystemet i Köpenhamn borde utsträckas med en tunnel under Öresund till Malmö. Det skulle inte bara förkorta restiderna mellan de två städerna, men även föra dem ännu tätare samman. Det är regionpolitikernas höga önskan eftersom Malmö och Köpenhamn är motorerna i Öresundsregionen som tagit form sedan Öresundsbron invigdes år 2000. En sådan metrotunnel under vattnet skulle kunna vara klar för trafik år 2030. Dagens utredare anser att projektet är både ekonomiskt och tekniskt realistiskt. Om dessa storplaner förverkligas får Norden därmed ett kommunikationssystem som går under vattnet, över en riksgräns, sammanbinder två storstäder och skapar den Metropol som många politiker drömmer om.

Metron utvidgas också i andra städer Det är inte bara Köpenhamn som tycks ha gått in i en ny metro-era. Även i övriga nordiska huvudstäder byggs eller utreds ut-

vidgningar av existerande metrolinjer. Mest märks det i Stockholm som dessa dagar nästan kan tävla med Köpenhamn om att centrala platser i staden grävs upp för att nya metrostråk ska komma fram. Stockholm fick sin första tunnelbanesträckning år 1950 och i dag använder cirka 320 miljoner resenärer det omfattande tunnelsystemet. I Helsingfors orsakade planerna på en metro häftiga diskussioner och linjen kallades skämtsamt för världens kortaste tunnelbana. Bygget ansågs också vara för dyrt för den mängd passagerare som skulle använda Metron. Men nu när snart Västmetron är klar för drift är antalet passagerare långt över 50 miljoner årligen. Även i Oslo diskuteras en utvidgning av nuvarande tunnelbanenät. Oslo var faktiskt den första nordiska huvudstad som fick en tunnelbana. Redan år 1928 kan man säga att tunnelbanans historia började i Oslo. Då öppnades en tunnel mellan Majorstua och Nationaltheatret. Linjen var den första kollektivtrafiktunneln i Norden. Till att börja med trafikerades den även av spårvagnar. På 1960-talet började den egentliga metron byggas ut och i dag omfattar T-Banen sex linjer och har 95 hållplatser.

Världens bästa stad att bo i Trots allt buller och bång, trots alla gropar, grävskopor och kranar har Köpenhamn i år av EU-kommissionen utsetts till Europas miljöhuvudstad – European Green Capital. Staden lägger också ner stor kraft på att bli ”världens bästa cykelstad” och ”världens första koldioxidneutrala huvudstad.” Och som grädde på moset har det internationella livsstilsmagasinet Monocle utsett Köpenhamn till världens bästa stad att bo i. Trots skogen av lyftkranar och dånet från borrmaskiner. Kanske ska turistorganisationen i Köpenhamn återuppliva Danny Kayes världsschlager från 1950-talet: Wonderful, wonderful Copenhagen, salt old queen of the sea!  Text och bilder: Sture Näslund

43


Yksityisasiakas, yrittäjä vai sekä että? Privat, företagare eller både och?

Pidämme huolen pankkiasioistasi Vakavarainen ja kansainvälinen Handelsbanken tarjoaa monipuolisen ja kattavan valikoiman pankki-, sijoitus ja varainhoitopalveluita niin yksityis- kuin yritysasiakkaille. Asiakkaillamme on käytössään koko Handelsbanken-konsernin asiantuntemus ja laaja kansainvälinen verkosto. Paikallislähtöisen toimintamallin mukaisesti kaikki päätökset tehdään lähellä asiakasta, paikallisessa konttorissa.

Vi tar hand om dina bankärenden Handelsbanken är en solid och internationell bank som erbjuder sina privat- och företagskunder ett stort och brett urval bank-, placerings- och kapitalförvaltningstjänster. Våra kunder har tillgång till hela Handelsbankenkoncernens expertis och omfattande globala nätverk. I enlighet med den lokala verksamhetsmodellen fattas alla beslut nära kunden, på det lokala kontoret.

handelsbanken.fi

Markkinointimateriaalia - marknadsföringsmaterial


Seuraava kulttuurifestivaali järjestetään neljän vuoden kuluttua Tanskassa.

Pohjoismaissa viitotaan kahdeksaa eri kieltä Turun Logomossa järjestettiin heinä–elokuun vaihteessa kuurojen pohjoismainen kulttuurifestivaali. Neljän vuoden välein järjestettävällä kulttuurifestivaalilla tarjottiin pohjoismaisia näkemyksiä ja elämyksiä viidellesadalle osallistujalle. Osallistujia oli kaikista Pohjoismaista sekä Hollannista ja Ranskasta. Viittomakielisten pohjoismaisella yhteistyöllä on pitkät perinteet. Festivaaliperinne alkoi kuurojen pohjoismaisesta kongressista, joka perustettiin vuonna 1907. Pohjoismaiden kongressin nimi muutettiin myöhemmin festivaaliksi. Viimeksi se pidettiin Suomessa 20 vuotta sitten, jolloin paikkana oli Helsinki. Kulttuurifestivaali on suunnattu kaikenikäisille viittomakielisestä kulttuurista ja taiteesta kiinnostuneille. Neljän päivän aikana ohjelmaa oli laidasta laitaan: räppäri Signmark veti lasten yritysfoorumia, lavalla nähtiin ruotsalaisen Tyst Teaterin näytelmä, erilaisia performansseja ja tanssiesityksiä sekä viittomakielistä stand-upia. Päivien aikana järjestettiin mielenkiintoisia luentoja kuten How to make sign language sexy, Kuurojen pohjoismaisen yhteistyön historia ja Moninaisuus Pohjolassa.

Viittomakielillä vahva asema Pohjoismaiden kuurojen toiminta on tullut tunnetuksi kaikkialla maailmassa niin sanottuna kuurojen hyvän elämän mallina. Pohjoismaissa viittomakieli on selkeästi pa-

remmassa asemassa kuin muissa Euroopan maissa, sillä se tunnustetaan perustuslaeissa. Kuurojen keskinäinen pohjoismainen yhteistyö, koulutus, tutkimus ja vahva viittomakielen asema pohjoismaisissa yhteiskunnissa ovat olleet esimerkkinä Euroopan ja Afrikan maille, kun niissä on perustettu omia alueellisia järjestöjä. Jokaisella Pohjoismaalla on oma viittomakielensä. Itsenäisiä kansallisia viittomakieliä on kahdeksan: ruotsalainen, tanskalainen, norjalainen, islantilainen, färsaarelainen, grönlantilainen, suomalainen ja suomenruotsalainen. Alueellisia murteita on useita. Pohjois-Ruotsissa käytettävä viittomakieli ei ole aivan samanlaista kuin etelässä käytettävä. Suomessa on nykyään myös venäläistä viittomakieltä käyttävien kuurojen ryhmä. Maahanmuuttajien viittomakielestä ei ole vielä tehty kattavaa tutkimusta.

kalaisella viittomakielellä, suomalainen viittomakielinen ei välttämättä ymmärrä sanomaa, mutta tajuaa viittomia sieltä täältä. Ruotsin ja Suomen viittomakielet ovat suhteellisen samanlaisia, mutta huulion käyttö erilainen. Suomalainen viittoma­kieli juontaa juurensa Suomen ensimmäiseen kuurojen koulun perustajaan C.O. Malmiin, joka kävi koulua Ruotsissa ja oppi siellä ruotsalaisen viittomakielen. Muutettuaan Suomeen ruotsalainen viittomakieli levisi myös Suomessa, mutta on aikojen saatossa muuttunut omannäköisekseen. Pohjoismaiset kuurot viittovat keskenään enimmäkseen kansainvälisellä viittomisella (huom. ei kansainvälisellä viittomakielellä) mikä tarkoittaa ilmeiden ja eleiden runsasta käyttöä ja joidenkin sovittujen viittomien yhteistä käyttöä. Jos suomalainen kuuro on opiskellut ruotsia, hänen on helppo omaksua myös ruotsalainen viittomakieli. 

Ruotsilla ja Suomella yhteinen historia

Teksti: Anu Salminen Kuvat: Tiina Vihra

Viittomakieli on kulttuurisidonnainen kieli, jossa ilmaisut liittyvät maan kulttuuriin ja tapoihin. Näin ollen eri Pohjoismaissa viittomat ovat erilaisia, mutta kielioppi ja lauserakenne ovat samankaltaisia kuten kaikkialla viittomakielissä. Ilmeet ja eleet ovat suhteellisen yhtenäisiä. Jos esimerkiksi kaksi tanskalaista viittoo keskenään tans-

45


OHJAA muutosta

VIESTI vastuullisuudesta

VAIKUTA

toimintaan

Taskut on viestintään ja vastuullisen liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut yritys. Me teemme vastuullisesta yritystoiminnasta ymmärrettävää. Palvelumme kattavat vastuuviestinnän strategiat, muutosviestinnän, monikanavaisen sisällöntuotannon sekä brändin- ja maineenrakennuksen konseptit.

MARKKINOINTI | VIESTINTÄ | DIGI www.taskut.fi | www.vastuuviestintä.fi


For 180 years we have been at the frontier of engineering innovation. This vision and ingenuity means that we deliver ever smarter solutions that keep our customers one step ahead. Together, we move beyond boundaries and shape the market. www.wartsila.com


Haloon kuulumisia! Nyheter från Hallå! Kädenvääntöä veroista ja perinnöistä

Karen Beate Nøsterud/norden.org

Ruotsista peritty asunto verotetaan kahdesti otsikoi Helsingin Sanomat 28. heinäkuuta 2014 julkaistussa uutisessa. Jutussa selvitettiin kuvitteellisen esimerkin avulla, kuinka Ruotsissa peritystä ja myydystä asunnosta maksetaan ensin 30 prosentin luovutusvoittovero Ruotsiin, jonka jälkeen Suomi perii perintöveron asunnon käypän arvon eli myyntihinnan mukaan – ottamatta huomioon jo maksettua luovutusvoittoveroa. Lehden haastatteleman Helsingin yliopiston kansainvälisen vero-oikeuden professorin Marjaana Helmisen mukaan ongelma on, etteivät perintövero- ja myyntivoittoverojärjestelmät keskustele keskenään. Vaikka Pohjoismainen verosopimus kieltää kaksinkertaisen verotuksen, ”teoreettisesti kyseessä ei ole kaksinkertainen verotus, sillä kyseessä on kaksi eri verolajia”, Helminen täsmentää. Kuinka tässä näin pääsi käymään?

Armbrytning om skatter och arv Bostad ärvd i Sverige beskattas två gånger löd rubriken i en artikel som publicerades i Helsingin Sanomat 28 juli 2014. Artikeln beskrev ett fiktivt fall där man för en lägenhet som ärvts och sålts i Sverige först betalt 30 procent reavinstskatt i Sverige. Därefter ska man i Finland betala arvsskatt på gängse värde av lägenheten, dvs. försäljningsvärdet. Ingen hänsyn tas till den redan betalda reavinstskatten. Enligt professor i skatterätt Marjaana Helminen vid Helsingfors universitet, som intervjuas i artikeln, är problemet att arvskatte- och reavinstskattesystemen inte ”pratar med varandra”. Även om det nordiska skatteavtalet förbjuder dubbelbeskattning är det i det här fallet ”inte teoretiskt en fråga om dubbelbeskattning eftersom det är frågan om två olika skatter” preciserar Helminen. Hur kunde det gå så här? Sverige slopade arvsskatten 2004. Detta var ett överraskande och radikalt drag för Finland, Island, Norge och Danmark, eftersom den svenska arvsskatten ännu på 1990-talet var den högsta i Norden. Beslutet motiverades främst med att det underlättade generationsväxling i företag. För att kompensera för förlusten av skatteinkom-

48

ster infördes reavinstskatt som betalas på såld egendom oavsett om den är ärvd eller inte. Sveriges beslut innebar ett avsteg från det nordiska avtalet om arvs- och gåvoskatt. Resultatet blev att avdrag för reavinstskatt betald för en ärvd bostad i Sverige inte längre kan göras i ett annat nordiskt lands arvsbeskattning. I augusti i år ställde sig Norge utanför det nordiska arvs- och gåvoskattsavtalet. Bland det första som Norges högerregering som valdes förra hösten beslöt var att utelämna arvsskatten ur budgeten för 2014: Høyre hade ju redan i sitt valprogram lovat sänka företags- och förmögenhetsskatterna. Från och med denna höst är företagens generationsväxlingar skattemässigt lättare, men för en i Norge ärvd och såld bostad måste man betala dubbel skatt i Finland, Danmark och Island. Sveriges och Norges lösningar har inte gått obemärkta förbi i Finland. En undersökning har gjorts av Pellervo ekonomiska forskningsinstitut som finansierats av Familjeföretagens förbund fick mycket synlighet och väckte debatt i de miniregeringsförhandlingar som fördes vid midsommartid. Enligt undersökningen skulle nya arbetsplatser skapas i Finland om man

slopade arvsskatten och övergick till Sveriges modell. Samtidigt skulle skillnaderna i förmögenhet öka eftersom de som ärver stora förmögenheter skulle ha större nytta om skatten slopades än de som får små arv. Enligt en utredning av redovisningsfirman KPMG är dock arvsskatten en av de skatter som påverkar produktiviteten minst, och man kan underlätta generationsväxlingar i företag och efterlevandes rätt att bo kvar i bostaden efter makes död utan att slopa hela skatten. Och hur är det då med dubbelbeskattningen? ”I något skede kommer EU på något för att undvika sådana här assymmetriska situationer” svarade Marjaana Helminen till Helsingin Sanomat. Beklagligt ofta söker man lösningar på problem mellan de nordiska länderna i Bryssel även om alla förutsättningar finns att komma överens om ett nytt gemensamt nordiskt skatteavtal även med snabb tidtabell. Men om viljan finns mitt i denna skattearmbrytning, det är en annan sak.  Text: Heli Mäkipää Käännös: Ingrid Rönnow


Ruotsi luopui perintöverosta vuonna 2004. Tämä oli Suomen, Islannin, Norjan ja Tanskan kannalta yllättävä ja radikaali veto, koska vielä 1990-luvulla perintövero oli Ruotsissa Pohjolan korkein. Päätöstä perusteltiin pääasiassa yritysten sukupolvenvaihdosten helpottamisella, ja tilalle valtion verotulojen menetystä korvaamaan tuotiin luovutusvoittovero, jota maksetaan myytävästä omaisuudesta siitä riippumatta, onko omaisuus peritty vai ei. Ruotsin päätös tarkoitti maan irtautumista Pohjoismaiden välillä solmitusta perintö- ja lahjaverosopimuksesta, minkä jälkeen Ruotsissa perityn asunnon myyntivoittoveroja ei ole voinut vähentää toisen Pohjoismaan perintöverotuksessa. Tämän vuoden elokuussa myös Norja irtautui pohjoismaisesta perintö- ja lahjaverosopimuksesta. Norjan viime syksynä valittu oikeistohallitus päätti ensitöikseen

jättää perintöveron pois vuoden 2014 talousarviosta, olihan Høyre luvannut jo vaaliohjelmassaan keventää yritysverotusta ja varallisuusveroa. Tästä syksystä lähtien yritysten sukupolvenvaihdokset ovat Norjassa verotuksellisesti helpompia, mutta Norjasta peritystä myydystä asunnosta joutuu maksamaan Suomessa, Islannissa ja Tanskassa tuplaverot. Ruotsin ja Norjan valinnat eivät ole jääneet huomioitta Suomessa. Juhannuksen kynnyksellä käydyissä minihallitusneuvotteluissa paljon näkyvyyttä saaneen ja keskustelua herättäneen Pellervon taloustutkimuksen tekemän ja Perheyritysten liiton rahoittaman raportin mukaan Suomeen syntyisi uusia työpaikkoja perintöveron poistamisella ja Ruotsin malliin siirtymisellä. Samalla varallisuuserot kuitenkin kasvaisivat, koska suuria perintöjä saavat hyötyisivät veron poistamisesta

enemmän kuin pieniä perintöjä saavat. Tilintarkastusyhtiö KPMG:n selvitysten mukaan vero onkin yksi tuottavuutta vähiten haittaavista veroista, ja yritysten sukupolvenvaihdoksia tai lesken oikeutta jäädä asuntoon puolison kuoleman jälkeen voitaisiin helposti parantaa ilman koko verosta luopumista. Entäs se tuplaverotus? ”Jossain vaiheessa EU keksii jotain, jotta näiltä epäsymmetriatilanteilta vältytään”, vastasi Marjaana Helminen Helsingin Sanomille. Valitettavan usein ratkaisuja maiden välisiin ongelmatilanteisiin lähdetään etsimään Brysselin kautta, vaikka Pohjoismailla olisi kaikki edellytykset uuden keskinäisen verosopimuksen neuvottelemiseen nopeallakin aikataululla. Mutta onko halua tämän verokädenväännön keskellä, se onkin sitten eri asia.  Teksti: Heli Mäkipää

MEILLÄ ONNISTUT! SÄÄSTÄ€ YLI 100

Nyt onnistujan aloituspaketti kaupan päälle (arvo yli 110 €). Aloituspaketti sisältää: - 45 min yksilövalmennus - Aktiivinen yhteydenpito - Kehonkoostumusmittaus 2 krt vuodessa

Luota kotimaiseen - meillä onnistut. *Toistaiseksi voimassa olevaan tai 24kk sopimukseen. Uusille asiakkaille. Ikäraja 17v.

HELSINKI Herttoniemi 010 396 2230 Myllypuro 040 415 6108 Töölö (09) 477 7040 ESPOO Matinkylä (09) 825 60 011 VANTAA Hiekkaharju (09) 873 5400 Varisto (09) 825 60060 MUU SUOMI Hämenlinna (03) 688 3355 Joensuu 050 382 1785 Kerava (09) 584 00 110 49 Lahti (03) 877 550 Lappeenranta (05) 541 9600


Työoloihin voi vaikuttaa Pohjoismaiden neuvosto kiinnittää huomiota vaatetuotannon epäkohtiin. Neuvoston ehdotus pohjoismaisten merkkivaatteiden tuotanto-olosuhteista matalapalkkamaissa tunnustaa pohjoismaisten yritysten vastuun tuotannostaan kehitysmaissa, mutta jättää myös toivomisen varaa.

Globaalin kaupankäynnin rumimmat puolet tulevat usein esille kun on kyse vaatetuotannosta. Äärimmilleen lasketut hinnat ja nopeasti muuttuva muoti ovat johtaneet siihen, että suuri osa vaatetyöntekijöistä kehitysmaissa ei saa elämiseen riittävää palkkaa, tekee liian pitkiä työpäiviä sekä työskentelee turvattomissa työympäristöissä. Pahimmillaan tiukka työtahti vaatetehtaissa johtaa Rana Plazan kaltaisiin onnettomuuksiin. Rana Plaza -rakennus romahti 24. huhtikuuta 2013 Bangladeshissa, ja yli tuhat vaatetyöntekijää menehtyi. Tehdas oli määrätty evakuoitavaksi romahdusta edeltäneenä päivänä, sillä seiniin oli ilmestynyt suuria halkeamia. Tästä huolimatta ihmiset määrättiin töihin rakennuksessa sijaitseviin vaatetehtaisiin.

Vastuu kuuluu kaikille Osaltaan Rana Plazan herättämänä Pohjoismaiden neuvosto on kiinnittänyt huomiotaan vaatetuotannon epäkohtiin. Tämä onkin tärkeää, sillä vaateteollisuuden ongelmat koskettavat myös pohjoismaisia yrityksiä.

50

Ruotsi on maailman suurimman kaupallisen vaateketjun H&M:n kotimaa ja Suomessakin pääkonttoriaan pitävät monet vaateyritykset, jotka teettävät tuotteitaan niin sanotuissa riskimaissa, kuten Bangladeshissa. Pohjoismaiset yritykset eivät myöskään ole välttyneet ihmisoikeusongelmilta; H&M on joutunut julkisuuden valokeilaan köyhyyspalkkojen maksamisesta Kambodzassa ja suomalaisyritystenkin vaatteita valmistetaan epäinhimillisissä oloissa Bangladeshissa. Yritykset eivät voi kiertää velvollisuuttaan kunnioittaa ihmisoikeuksia, vaikka ne teettäisivät tuotteensa alihankkijoilla muissa maissa. YK:n laatimien ihmisoikeuksia ja liike-elämää koskevien Ruggien periaatteiden mukaan valtioilla on vastuu suojella ihmisoikeuksia, ja yrityksillä on velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia. Periaatteissa mainitaan, että yritysten tulee suojella ihmisoikeuksia koko tuotantoketjujensa varrella, vaikkeivät maat, joissa ne toimivat, niin tekisikään.

Kohti turvallisempia tehtaita Pohjoismaiden neuvoston ehdotus pohjoismaisten merkkivaatteiden tuotanto-olosuhteista matalapalkkamaissa on symbolisesti tärkeä, sillä se tunnustaa pohjoismaisten yritysten vastuun tuotannostaan kehitysmaissa. Ehdotuksessa sanotaan, että yrityksillä on vastuu tarkastella omia ostokäytäntöjään ja pyrkiä niillä tukemaan hyviä työolosuhteita vaatetehtaissa; yritysten ei pidä tavoitella vain halvinta hintaa. Tämän tunnustaminen on avainasemassa työolojen parantumiseksi. Liian halpojen hintojen ja nopean toimituksen vaatiminen tehtailta ajaa ne tukalaan aseman, jossa niiden saattaa olla pakko polkea ihmisoikeuksia saadakseen tilaukset tehdyksi. Pohjoismaiden neuvoston Kansalais- ja kuluttajavaliokunnan käsiteltävänä oleva ehdotus ehdottaa muun muassa, että • Pohjoismaiden ministerineuvosto tuottaa selvityksen siitä, mitä pohjoismaat tekevät matalan palkkatason maiden tekstiilityöntekijöiden oikeuksien parantamiseksi, • Pohjoismaiden ministerineuvosto tukee


Kehitysmaissa suuri osa vaatetyöntekijöistä tekee liian pitkiä työpäiviä ja työskentelee turvattomissa työympäristöissä.

työtä pohjoismaisen eettisen kaupan viitekehyksen edistämiseksi, • Pohjoismaiden hallitukset työskentelevät sen eteen, että ne brändit ja valmistajat, joilla on tuotantoa Bangladeshissa, liittyvät Bangladeshin palo- ja rakennusturvallisuussopimus Accordiin ja • Pohjoismaiden hallitukset muistuttavat tekstiilintuottajia keskeisistä kansainvälisistä työoloihin liittyvistä sopimuksista. Accord on Rana Plazan romahduksen jälkeen tehty sopimus, johon yritykset voivat liittyä ja sitoutua täten osallistumaan kustannuksiin, joita sopimuksen puitteissa tehtävät tarkastukset ja parannukset aiheuttavat. Valiokunnan mukaan Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan sekä matalapalkkamaissa vaatteita tuottavien yritysten tulee ottaa vastuuta niiden vaatteita ompelevien tehtaiden olojen parantamisesta ja niiden täytyy myös hyväksyä tietyt turvallisuuden parantamiseen liittyvät kulut. Tällä hetkellä suomalaisista yrityksistä Accordiin ovat liittyneet ainoastaan Stockmann ja Reima.

Pohjoismainen yhteistyö kannattaa Valiokunnan suositus pohjoismaisen eettisen kaupan viitekehyksen luomisen tukemiseksi on tärkeä. Laajalla Pohjoismaisella yhteistyöllä on potentiaalisesti suuri vaikutus vaatetyöntekijöiden oloihin. Parhaimmillaan viitekehys voi luoda mahdollisuuksia pohjoismaisille yrityksille ja valtioille ottaa oppia toisiltaan ja tehdä yhteistyötä vaikutusvaltansa kasvattamiseksi ja parempien työolojen luomiseksi. Ehdotus olisi voinut olla kunnianhimoisempi ja vaatia muun muassa pakollista sääntelyä yrityksille. Rana Plaza ja muut ilmi tulleet ihmisoikeusloukkaukset vaatetuotannossa osoittavat sen, että yritysvastuun vapaaehtoisuuden aika on ohi. Konkreettinen teko ihmisoikeuksien parantamiseksi olisi velvoittaa Pohjoismaihin rekisteröityneet yritykset lailla toimimaan YK:n periaatteiden mukaisesti – eli tekemään ihmisoikeusarviointeja, näyttämään raportoimalla, mitä ne tekevät ihmisoikeuksien hyväksi ja korvaamaan uhreille ihmisoikeusloukkaukset.

Pohjoismaat ovat tunnettuja hyvistä työolosuhteistaan ja työntekijän laajoista oikeuksista. Nämä oikeudet eivät kuitenkaan aina toteudu samalla tavalla, kun puhutaan pohjoismaisten yritysten teettämien tuotteiden tuotanto-olosuhteista kehitysmaissa. Pohjoismailla on mahdollisuus olla maailmanlaajuisesti yritysvastuun edelläkävijöitä velvoittamalla yrityksensä noudattamaan samoja periaatteita kehitysmaissa kuin mitä ne noudattavat Pohjoismaissakin.  Teksti: Anna Härri, Kampanjakoordinaattori, Eettisen kaupan puolesta ry Kuvat: Clean Clothes Campaign

51


FÖRST MÅNA A DEN

1€

Teckna en digital prenumeration på Hufvudstadsbladet! I HBL Digital ingår e-tidningen (på pekplatta, smarttelefon och dator) HBL Kväll (HBL:s digitala kvällstidning som utkommer varje vardag) och obegränsad tillgång till HBL.fi. Du betalar endast en (1) euro för den första månaden! Erbjudandet gäller när prenumeranten väljer kreditkortsbetalning som faktureringssätt. Efter första månaden fortsätter prenumerationen som fortlöpande prenumeration för 17,45 € / mån. Erbjudandet gäller tillsvidare. Gå till hbl.fi/euro


PLANERA IN EN TEATERRESA TILL

WASA TEATER!

SE PJÄSEN OM EDITH SÖDERGRAN

EDITH

SKRATTANDE STRIMMA AV EN SCHARLAKANSSOL

Om Edith Södergrans inre och yttre liv. Text och regi Cilla Back URPREMIÄR fredag 12.9 kl 19 spelas till 25.10.

SE SCENVERSIONEN AV FOLKETS DAGBLAD

FOLKETS DAGBLAD Om Öserbottniska politiker, spelmän, vildsinta entreprenörer och de vanliga verkliga människorna. Efter serier av Leif Sjöström dramatisering Ann-Luise Bertell och Patrik Back URPREMIÄR lördag 15.11 kl 19

WASA TEATERS BILJETTKASSA

Sandögatan 7, 06-3209330 öppen må-lö kl 12-14.30 & 15-17 WWW.NETTICKET.FI / WWW.WASATEATER.FI


verkkopuoti  nätboden

www.pohjola-norden.fi/verkkopuoti www.pohjola-norden.fi/natboden

Pohjoismainen yhteisö tänään ja huomenna Pohjola-Nordenin 90-vuotisjuhlajulkaisussa kahdeksan kirjoittajaa pohtii Pohjolan nykypäivää ja tulevaisuutta. Teksteissä käsitellään muun muassa arkipäivän pohjoismaisuutta, puolustuspolitiikkaa ja arktista aluetta. Tekstit ovat kirjassa sekä suomeksi että ruotsiksi.  Hinta ilmainen

Pohjola-Norden minnespinne 4 GB minnespinne med Pohjola-Nordens 90-årslogo. Kortet är stort som ett kreditkort och praktiskt att ha med sig i plånboken.  Medlemspris 10 e Annars 15 e

Enkel biljett? Från Sverige till Finland med kärlek, längtan och vemod I den här antologin berättar elva svenskar om sin relation till Finland. De har landat på olika håll i Finland, av olika orsaker. En del frågar sig vad de gör i Finland, medan någon vet att han har roligt. En annan har hittat sin plats på jorden. Vemodiga är de flesta. Ofrånkomligen handlar det en hel del också om Sverige, om att växa upp, om språk, släktingar, matvaror och om att åka båt över Östersjön.  Medlemspris 15 e Annars 20 e

Saamelandia

Muki - Pohjoismaiden liput

Turisteille joikua, saamelaiskolttuja, poronpaijausta ja henkijuomaa! Pohjoisnorjalaisten veijarien menestyskonsepti kuulostaa helpolta kuin hengittäminen. Todellisuudessa Roy ja Leif eivät tiedä saamelaisista mitään – mutta eihän sitä japanilaisille tarvitse kertoa. Mikään ei kumma kyllä suju suunnitelmien mukaan. Royn ja Leifin kaveri sössii ryöstämällä rahankuljetusauton vaaleanpunaisessa kanipuvussa, eräs Audun jatkaa yhden miehen saamelaissotaansa ja porot protestoivat. Eivätkä naisetkaan osoita suurta ymmärtämystä. 

Vaalea posliinimuki, jonka kylkeen on painettu kaikkien Pohjoismaiden ja itsehallintoalueiden liput.  Jäsenhinta 6 e Muut 8 e

Jäsenhinta 15 e Muut 25 e

Tilaa verkkopuodista/Beställ från nätboden

Kirjoja/Böcker Lippuja/Flaggor Esitteitä/Broschyrer Mukeja/ Muggar

Julisteita /Afficher Oppimateriaalia/Läromaterial Ilmaismateriaalia/Gratismaterial Ja paljon muuta/Och mycket mer

55


Björn Wahlroos

Anders Rusk Miapetra Kumpula-Natri

Nordean, Sammon ja UPM:n hallituksen puheenjohtaja

Europarlamentaarikko

Pohjola-Nordenin puheenjohtaja

Juha Sipilä Keskustan puoluejohtaja

Linda Liukas RailsGirlsin ja Hello Rubyn perustaja

Timo Soini Vuorineuvos

Martin Saarikangas

Carl Haglund Puolustusministeri

Perussuomalaisten puoluejohtaja

Antti Rinne

SDP:n puheenjohtaja

t o r & e Nu y i y l s l s työ

P o H jo iS m a iS Sa

Elisabeth Aspaker

Norjan kalastusministeri ja pohjoismainen yhteistyöministeri

Euroopan talouskriisi koettelee erityisen rankasti nuoria. Suomessa ja Ruotsissa viidennes nuorista on työttömänä. Norja on selvinnyt paremmin. Suomella on nuorisotakuu, mutta toistaiseksi tulokset eivät ole vastanneet odotuksia. Seminaarissa käsitellään ongelmaa laaja-alaisesti.

Lisätietoja Dr. Michael Stahl Toimitusjohtaja, Työnantajajärjestö Gesamtmetall

Pohjola-Nordenin vt. pääsihteeri Kjell Skoglund kjell.skoglund@pohjola-norden.fi, puh. 040 560 3922

Risto E. J. Penttilä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja

Seminaari

Helsingissä

24.11.14 13-19.30 Scandic Marina Congress Center Katajanokanlaituri 6

www. pohjola-norden.fi

Profile for Unionimedia

Pohjola Norden 3 14  

Pohjola Norden 3 14  

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded