Page 1

PN 2/2014

POHJOLA-NORDEN

Ylva Larsdotter brinner för litteraturen 20 Finsk konstnär har slagit rot i Danmark 34

Purjeveneellä Pohjolan halki Grön och blå tillväxt skapar jobb

40

Pohjoismainen elokuva loisti Berliinissä

50


Expect results

Metso on johtava teollisuuden prosesseja tehostavien laite- ja palveluratkaisujen toimittaja asiakkailleen kaivos-, maarakennus- sekä öljy- ja kaasualalla. Keskitymme tarjoamaan entistä älykkäämpiä ratkaisuja, jotka edistävät kestävää kehitystä ja kannattavuutta. Metson osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Metso toimii noin 16 000 ammattilaisen voimin 50 maassa. www.metso.com/fi, www.twitter.com/metsogroup

metso.com


Enemmän matkustelua, vähemmän stressiä yllätyslaskuista. Sonera Sopiva -liittymällä käytät puhelintasi pohjolassa ja Baltiassa yhtä edullisesti kuin kotimaassa. Tutustu tarkemmin: www.sonera.fi/sopiva


sisällys innehåll

PN POHJOLA-NORDEN

POHJOLA-NORDEN AIKAKAUSLEHTI / TIDSKRIFT ISSN 1456-7644 (painettu) ISSN 1799-781X (verkkojulkaisu) Päätoimittaja / Chefredaktör Henrik Wilén Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare Susanna Puisto lehti@pohjola-norden.fi Osoite / Adress Fredrikinkatu/ Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki / Helsingfors puh. / tfn 09 - 4542 080 pohjola-norden@unionimedia.fi www.pohjola-norden.fi Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Kjell Skoglund puh. / tfn 09 - 4542 080 faksi / fax 09 - 753 1634 kjell.skoglund@pohjola-norden.fi Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytning Leila Tarvainen Tomi Westerholm Unionimedia Oy Paino / Tryckeri Forssa Print Oy 2014 Painos / Upplaga 10 000 kpl/st Ilmestymisajat / Utgivningsdagar 2014 3/2014 aineisto/material 20.8. ilmestyy/utkommer 18.9. Hinta 25 e / vuosikerta Pris 25 e / årgång Kansikuva / Omslagsbild iStock / nikitje Pohjola-Norden ry:n jäsenlehti Pohjola-Norden on Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto. Pohjola-Norden rfs medlemstidning Pohjola-Norden är centralförbundet för folkligt nordiskt samarbete.

Kotkalaisen Veijo Parviaisen retkikunta sai nauttia upeista maisemista, kun se matkasi Venäjän sisävesillä kohti Norjaa. Sivu 6

Pääkirjoitus / Ledare.....................................................................................................5 Med segelbåt genom ryska ödemarken/Purjeveneellä Pohjolan halki...................... 6 Täällä / Här är Stockholm........................................................................................... 13 Täällä / Här är Köpenhamn.........................................................................................15 Ajankohtaista / Aktuellt.............................................................................................16 Urbaniserad bonddotter brinner för litteraturen...................................................... 20 Täällä / Här är Reykjavik.............................................................................................23 Pohjola-Norden till en landsomfattande organisation/ Pohjola-Norden maanlaajuiseksi järjestöksi ..................................................................................... 24 Kehittyvä Pohjois-Norja vetää suomalaisia...............................................................26 Kjell Skoglund: Ypperlig tid att jobba med nordismen ............................................ 28 Vammaisalan pohjoismainen yhteistyö esillä Hanasaaressa .................................32 Finsk konstnär har slagit rot i Danmark .................................................................. 34 Ajankohtaista Nuorisoliitossa...................................................................................37 Här är / Täällä Oslo.....................................................................................................39 Grön och blå tillväxt skapar jobb och välfärd/Vihreä ja sininen kasvu lisäävät työpaikkoja ja hyvinvointia......................................................................... 40 Nordens dag/Pohjolan päivä..................................................................................... 44 Haloon kuulumisia!................................................................................................... 48 Ajankohtaista piireissä ja yhdistyksissä.................................................................. 49 Pohjoismainen elokuva säväytti Berliinissä ............................................................ 50 Verkkopuoti / Nätboden.............................................................................................55

4


pääkirjoitus  ledare

Henrik Wilén Päätoimittaja / Chefredaktör

Ett öppet Norden

Avoin Pohjola

När 90-åriga Pohjola-Norden blickar framåt och diskuterar sin nya strategi, som lades fram på förbundsdagen i Tammerfors, är visionen det öppna Norden 2020. Norden skall vara öppet för världens vindar, reg­ionen ska vara öppen och gränslös mellan länderna och de nordiska länderna ska vara öppna samhällen. Öppenheten är ingen självklarhet. Långtifrån. I alla nordiska länder finns politiska partier och påtryckningsgrupper som inte vill att Norden ska vara öppet för världens vindar och i alla nordiska länder finns beslutsfattare på olika nivåer, som inte vill eller kan se mervärdet i en gränslös region och därmed låter bli att främja rivningen av diverse gränshinder. Förbundets strategi lyfter fram tre uttalade målsättningar: 1) Mera Norden, 2) Effektiv kommunikation och 3) En öppen och lättillgänglig organisation. Medborgarna vill ha mera Norden, det framgår ur många opinionsmätningar och Finland är definitivt betjänt av att den nordiska gemenskapen lyfts fram i alla tänkbara sammanhang. Här har Pohjola-Norden fortfarande en given roll. I dagens snabbt pulserande tillvaro är en aktiv, pålitlig och modern kommunikation ett måste. Och om förbundet vill locka till sig nya medlemmar och fortsättningsvis vara verksamt i hela landet bör man garantera att organisationen är öppen och lätt att ansluta sig till. 90-åringen står helt enkelt inför en modernisering. Medlemmarnas och omgivningens förväntningar förutsätter att man tänker i nya banor och inte räds utmaningar. Samtidigt är det viktigt att man inte glömmer fundamentet: Pohjola-Norden är en medborgarrörelse. I strategin lyfts också fram en del av de klassiska värderingar – öppenhet, tolerans, jämställdhet och demokrati – som brukar betonas i nordiska sammanhang och som ligger till grund för hela förbundets verksamhet. Det förutsätter naturligtvis att man själv lever upp till sina ideal. 

Kun 90-vuotias Pohjola-Norden suuntaa katseensa tulevaisuuteen ja keskustelee uudesta strategiasta, joka käsiteltiin liittokokouksessa Tampereella, visio on avoin Pohjola 2020. Pohjolan tulee olla avoin maailman tuulille, Pohjoismaiden tulee olla avoimia ja rajattomia keskenään ja yksittäisten maiden tulee olla avoimia yhteiskuntia. Avoimuus ei ole mikään itsestään selvyys, kaikkea muuta. Kaikissa Pohjoismaissa toimii poliittisia puolueita ja painostusryhmiä, jotka eivät halua Pohjolan olevan avoin maailman tuulille ja kaikissa Pohjoismaissa on eri tason päättäjiä, jotka eivät näe tai eivät halua nähdä rajattoman alueen lisäarvoa ja siten vesittävät rajaesteiden purkamisen. Strategiassa painotetaan kolmea tavoitetta: 1) Enemmän Pohjolaa 2) Tehokas viestintä sekä 3) Avoin ja saavutettava järjestö. Mikäli mielipidemittauksiin on uskominen, kansalaiset haluavat enemmän pohjoismaista yhteistyötä, enemmän Pohjolaa. Suomelle on todellakin eduksi, että pohjoismaista yhteenkuuluvuutta korostetaan kaikissa yhteyksissä. Tässä suhteessa Pohjola-Nordenilla on edelleenkin selkeä tehtävä. Tämän päivän nopeatempoisessa arjessa aktiivinen, luotettava ja nykyaikainen tiedotus on ensiarvoisen tärkeää. Mikäli liitto haluaa uusia jäseniä ja edelleen ylläpitää koko maata kattavaa toimintaa, järjestön on oltava avoin ja helposti lähestyttävä. 90-vuotias on kerta kaikkiaan muutoksen edessä. Jotta liitto pystyy vastaamaan jäsenten ja toimintaympäristön odotuksiin, sen on edettävä uusia polkuja pitkin ja oltava valmis uusiin haasteisiin. Samalla on tärkeää muistaa perusasetelma: Pohjola-Norden on kansalaisjärjestö. Strategiassa korostetaan myös niitä klassisia arvoja – avoimuutta, suvaitsevaisuutta, tasa-arvoisuutta ja demokratiaa – joita Pohjoismailla on tapana tuoda esille ja jotka luovat perustan Pohjola-Nordenin toiminnalle. Se edellyttää luonnollisesti omien arvojen noudattamista. 

5


Med segelbåt genom ryska ödemarken Kotkabon Veijo Parviainen är en man som går sina egna vägar. Han uppfattar Norden som en ö och förra sommaren bestämde han sig för att segla runt den med sin segelbåt s/y Taurus. Rutten gick genom Ryssland, från S:t Petersburg till Murmansk och därifrån till Tromsö i Norge.

Enda utländska farkosten var från Polen. Här vid bryggan på skräckens ö Solovetsk.

För två år sedan frågade Veijo Parviainens hustru Ulla vart han allra helst skulle segla, om han inte behövde bry dig om tid och pengar. – Jag svarade henne att jag redan för tio år sedan ville segla till Norge via Ryssland, runt Finland och Sverige, men då var det inte möjligt för de inre ryska farvattnen var stängda. Nu hade situationen förändrats. Veijo Parviainen trodde knappt sina öron när frun efter att ha begrundat saken i tio sekunder svarade: ”Jag kommer med!” Att segla längs de ryska floderna och kanalerna blev möjligt när dåvarande presidenten Dmitrij Medvedev signerade en lag

6

som tillät utlänningar att röra sig på de inre ryska farvattnen. Planeringen av resan inleddes omgående. Men på grund av Ullas arbetssituation kunde hon inte vara med på resans första etapp Kotka–Murmansk– Tromsö. – Den delen förverkligade jag med varierande besättningar, men nu i sommar kommer hon med på hemresan. Det blir samtidigt en försenad bröllopsresa. Vi har varit gifta redan i fyra år.

Kunskap i ryska nödvändigt på resan Förberedelserna inför resan genom östkarelen föregicks av tretton tidigare seglatser till Ryssland. Saldot från de seglingarna blev

en manual om allt man måste tänka på när man seglar på ryska vatten. – På de inre ryska farvattnen är det ett absolut måste att man har någon ombord som kan tala ryska. Veijo Parviainen fick mer än en gång upptäcka hur sant påståendet är. Under resans gång utsattes s/y Taurus för elva olika myndigheter som krävde att få se papper, pass och andra dokument. – Orsaken är att man i dessa vatten inte känner till begreppet ”fritidsbåt”. Det finns bara handelsfartyg eller militära fartyg. Byråkraternas ovana vid utländska seglare kunde i bland få komiska konsekvenser.


Gränsbevakarna är alerta men vänliga. Någon i båtlaget bör kunna ryska för att klara kommunikationen med myndigheterna.

Polar Experience expeditionens ledare Veijo Parviainen med hustrun Ulla.

Den övergivna flottbasen är en sorglig syn.

– Vid checkpointen vid ”Stalins kanal” i Belomorsk möttes vi av fem uniformerade herrar. De hade kört ända från S:t Petersburg för att granska oss. De var lite långa i synen när de insåg att de kommit bara för en liten segelbåt. Antagligen kommer många byråkratiska kantigheter att slipas bort om den utländska nöjestrafiken på ryska floder och kanaler ökar.

Från S:t Petersburg till Ladoga och ännu norrut Till all lycka fick Veijo Parviainen med sig en gammal vän och kollega Igor Kalinin, pensionerad kommendör av andra klassen

i den ryska flottan. Igor har själv spelat en viktig roll vid öppnandet av de inre vattenvägarna för utländska båtturister. Att köra genom S:t Petersburg med alla dess vackra broar var en upplevelse. S/y Taurus har mast och måste passera broarna nattetid för att inte störa miljonstadens trafik. Efter S:t Petersburg var man ute på Nevafloden med kurs mot Ladoga och fortsatte längs Svirfloden, välkänd för finska frontveteraner. – Efter det blev det verkligen tyst och stilla. Vi kunde segla fyra dagar utan att möta någon. Byarna Taurus passerade var också stilla

och människorna få. – I bland hände det att någon vinkade på stranden, men man lade inte mycket märke till oss. En gång hann en plåtbåt upp oss. Det var en gosse som vill sälja en stor braxen. Det blev affär.

Mött av ett krigsfartyg i Murmansk Spännande var det när man skulle gå under Murmanskbanans järnvägsbro. Det var inte i går det rostiga maskineriet hade varit i användning. – Vi var osäkra om de skulle få upp bron, men med hjälp av spett och spadar lyckades det. Besättningen fick njuta av vyer som

7


i stort sett varit oförändrade i århundraden. Allt emellanåt gled man förbi någon liten by där de gråa husen trött lutade sig mot varandra, men för det mesta var det ödemark. – På Vita havet fick vi lära oss att 3–4 m/s i väderrapporten motsvaras av 13–17 m/s i verkligheten. Solovetsk-arkipelagen i Vita havet fick det att gå kalla kårar på de ombordvarande. Här avrättade bolsjevikerna 80 000 männi­ skor. Ankomsten längs den över fem mil djupa fjorden från Ishavet in till Murmansk var inte helt okomplicerad. – Lite före Murmansk stannade vi vid en gammal övergiven marinbas som nu är en spökstad som nästan får blodet att isa sig. Igor Kalinin hade varit stationerad där i sju år. Vi skojade om att han inte ”såg ut att ha städat efter sig” när vi inspekterade det ruskiga höghuset som stått öde i tjugo år. Gränsbevakarna var på alerten när finländarna gick i land vid den gamla militärbasen, men Kalinin bad dem skriva i rapporten att s/y Taurus fått ett ”motorfel”. Före Murmansk uppmanades båtlaget lägga sig vid en boj och invänta nya order. När s/y Taurus meddelade att man inte lyckas fästa i bojen uppenbarade sig ett 100 meter långt krigsfartyg som uppmanade: ”Följ mig!” Slutligen löste sig allt och Parviainen tog emot sin tredje besättning. – När vi skulle lämna Murmansk tog det sex timmar att komma överens om detaljerna över radion, innan lots beviljades.

Resan fortsätter mot Kotka Fyra veckor efter start anlände s/y Taurus till Tromsö. – Nu seglar Ulla och jag hem från Tromsö. Vi tar tid på oss, kanske det blir en avstickare till Shetlandsöarna. Veijo Parviainen drömmer om att hans pionjärarbete öppnar för nya eskaderseglingar. – Jag är säker på att man kan få ihop flera båtlag. Klokast är det att dela upp färden på två somrar. Första sommaren Kotka– Murmansk–Tromsö och andra sommaren längs den vackra norska kusten mot Finska viken. 

Purjeveneellä Pohjolan halki Kotkalainen Veijo Parviainen ei ole tavanomainen mies. Hänelle Pohjoismaat ovat saari, jonka ympäri purjehtia. Viime kesänä hän matkasi s/y Taurus -veneellään Venäjän halki Pietarista Murmanskiin ja sieltä edelleen Norjan Tromssaan.

Kaksi vuotta sitten Veijo Parviaisen puoliso Ulla kysyi mieheltään, minne tämä purjehtisi mieluiten jos rajoitteena ei olisi aika eikä raha. – Olin jo kymmenen vuoden ajan haaveillut purjehduksesta Venäjän kautta Norjaan. Aiemmin se ei ollut ollut mahdollista, koska ulkomaalaisilla ei ollut lupaa liikkua Venäjän sisävesillä. Nyt tilanne oli muuttunut. Veijo Parviainen ei ollut uskoa korviaan, kun vaimo kymmenen sekuntia mietittyään ilmoitti: ”Sitten tulen mukaasi!” Venäjän silloisen presidentin Dimitri Medvedevin hiukan aikaisemmin allekirjoittama laki mahdollisti myös ulkomaisten veneilijöiden seilaamisen Venäjällä. Matkan suunnittelu alkoi siltä istumalta, mutta pariskunnan harmiksi Ullan työkiireet estivät hänen osallistumisensa ensimmäiselle etapille Kotkasta Murmanskiin ja

Tromssaan. – Ensimmäisenä kesänä purjehdin kolmen eri miehistön kanssa, mutta tulevana kesänä jatkamme matkaa kahdestaan Ullan kanssa. Tämä on samalla myöhästynyt häämatkamme. Olemme olleet jo neljä vuotta naimisissa.

Venäjän taito matkoilla välttämätön Veijo Parviainen oli ennen viime kesää osallistunut kolmelletoista Venäjälle suuntautuneelle yhteispurjehdukselle, joten hänelle oli karttunut kokemusta venäläisestä viranomaisajattelusta. Parviainen onkin laatinut suomalaispurjehtijoille ohjeet siitä, miten kannattaa toimia veneiltäessä itänaapurissa. – Tärkeintä on, että veneessä on ainakin yksi venäjää puhuva miehistön jäsen. Matkan aikana tämä kävi Parviaiselle selvääkin selvemmäksi. Venekunta joutui

Text: Stefan Lundberg Bild: Veijo Parviainen

Täällä aika on pysähtynyt. Kylä ”Stalinin kanavan” varrella.

8


Sotalaiva ottaa vieraat vastaan Murmanskin edustalla.

yhdentoista eri viranomaisen hampaisiin. Välillä vaadittiin passia, välillä jotain muuta ”propusjkaa”. – Se johtui siitä, että ”huvivene” on tun­­ tematon käsite Venäjällä. Heille on olemassa ainoastaan kauppalaivoja tai sotalaivoja. Viranomaisten tottumattomuus ulkomaisiin veneilijöihin sai välillä koomisiakin piirteitä. – Belomorskissa, ”Stalinin kanavan” tar-­ kastuspisteessä, meitä odotti viisi univormupukuista miestä. He olivat ajaneet kuusi tuntia autolla Pietarista vain tarkastaakseen meidät. Heidän naamansa taisi kyllä hiukan venähtää, kun huomasivat millaisesta ”kauppalaivasta” oli kyse. Luultavasti monet pioneerimatkan hankaluuksista hioutuvat pois, jos ulkomaalaisten huviveneily idässä lisääntyy.

Pietarista Laatokalle ja edelleen pohjoiseen Onnekseen Veijo Parviainen sai matkalle mukaansa vanhan kronstadtilaisen tuttavansa Igor Kalininin, entisen II:n luokan laivaston komentajan, joka itsekin oli ollut vaikuttamassa siihen, että sisävedet avautuivat ulkomaalaisille. Pietarin ohitus oli sekin aikamoinen kokemus. Matkaa taitettiin yöaikaan, jolloin Pietarin kuuluisia kauniita siltoja voitiin avata s/y Tauruksen mastolle häiritsemättä miljoonakaupungin liikennettä. Pietarista matka jatkui Neva-jokea pitkin Laatokalle ja suomalaisveteraanien hyvin tuntemaa Syväriä pitkin Ääniselle ja aina vaan pohjoisempaan. – Siellä liikenne hiljeni tyystin. Saattoi

Hengenvaarallinen laituri johtaa vanhaan laivastotukikohtaan.

kulua neljäkin päivää ilman vastaantulijoita. Myös matkan varrella ohitetut kylät olivat hiljaisia, eikä ihmisiä juuri näkynyt. – Välillä joku vilkutteli rannalla, mutta ei meihin paljon kiinnitetty huomiota. Kerran yksi kaveri tuli peltiveneellä kylkeen myymään isoa lahnaa, jonka ostimmekin.

Sotalaiva vastassa Murmanskissa Jännittäviä hetkiä retkikunta koki, kun se oli alittamassa Murmanskin kuuluisaa rataa. Vanhaa ruosteista siltaa ei ollut aikoihin nostettu. – Kankien ja muiden vempaimien avulla silta saatiin kuitenkin avattua, ja pääsimme jatkamaan. Retkikunta sai nauttia vuosisatoja muuttumattomana pysyneistä maisemista. S/y Taurus lipui hiljaisen ja kauniin erämaan halki, ohi satunnaisten karjalaiskylien harmaiden ja toisiinsa nojaavien talojen. – Vienanmerelle päästyämme tajusimme, että säätiedotuksen 3–4 m/s voi tarkoittaa todellisuudessa paljon kovempaa tuulta, jopa 13–17 m/s. Solovetski-saariston ohitus Vienanmerellä karmi miehistön selkäpiitä, sillä siellä bolshevikit teloittivat 80 000 ihmistä. Jäämeritaipaleen jälkeen retkikunta kääntyi Murmanskin yli 50 kilometriä syvään vuonoon. – Vähän ennen Murmanskia kohtasimme hyytävän aavekaupungin, Granitnimisen hylätyn laivastotukikohdan. Igor Kalinin oli ollut siellä seitsemän vuotta töissä. Vitsailimmekin, että ”sinulta jäi siivoamatta”, kun tutkimme rähjäistä kaksikymmentä vuotta sitten hylättyä kerros-

taloa, jossa Kalinin oli asunut. Rajavartijat ampaisivat heti retkikunnan kylkeen, mutta Kalinin käski heidän laittaa raporttiin, että laivaan oli tullut ”konevika”. Ennen saapumista Murmanskiin retkikuntaa pyydettiin kiinnittymään ruosteiseen poijuun odottamaan uusia ohjeita. Kun kiinnittyminen ei onnistunut, ilmestyi veneen kylkeen sata metriä pitkä sotalaiva, joka kehotti seuraamaan perässä. Monien vaiheiden jälkeen Veijo Parviainen sai lopulta mukaan kolmannen miehistönsä. – Lähtöä Murmanskista edelsivät kuuden tunnin radiopuhelinneuvottelut eri viranomaisten kanssa. Lopulta saimme luotsin ja pääsimme jatkamaan matkaa.

Matka jatkuu kohti Kotkaa Retkikunnan saapuessa Norjan Tromssaan oli se purjehtinut lähes neljä viikkoa. – Tänä kesänä jatkamme Tromssasta Kotkaan kahdestaan Ullan kanssa. Emme kiiruhda, saatamme käydä vaikka Shetlandinsaarilla. Veijo Parviainen on toiveikas, että hänen pioneeripurjehduksensa avaisi väylää uusille yhteispurjehduksille. – Olen varma, että useat venekunnat olisivat kiinnostuneita. On viisainta jakaa matkanteko kahdelle kesälle. Ensimmäinen etappi voisi ulottua Kotkasta Murmanskin kautta Tromssaan ja seuraavana kesänä kotiin Norjan kaunista rannikkoa pitkin.  Teksti: Stefan Lundberg Kuvat: Veijo Parviainen

9


PIIRIT JA ALUEET DISTRIKT OCH REGIONER www.pohjola-norden.fi/piiritoimistot www.pohjola-norden.fi/distrikt Itä-Suomen alue Östra Finlands region

Etelä-Savon piiri, Kuopion piiri ja Pohjois-Karjalan piiri Tulliportinkatu 52, 70110 Kuopio puh. /tel. 050 530 7457 etela-savo@pohjola-norden.fi, kuopio@pohjola-norden.fi, pohjois-karjala@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Anne Tuomainen

Etelä-Suomen alue Södra Finland

Uudenmaan piiri ja ent. Kaakkois-Suomen piiri Nylands distrikt och fd. Sydöstra Finlands distrikt Fredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki/Helsingfors puh./tfn 044 733 5777 henrik.wilen@pohjola-norden.fi yhteyshenkilö/kontaktperson Henrik Wilén

Keski-Suomen alue Mellersta Finlands region Keski-Suomen piiri Vaasankatu 2, 40100 Jyväskylä puh./tfn 050 4333 282 keski-suomi@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Maija Keskinen

Pohjois-Suomen alue Norra Finlands region

Lapin piiri ja ent. Oulun piiri / Lapplands distrikt och fd. Uleåborgs distrikt Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi puh./tfn 040 861 4539 kirsi.lantto@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Kirsi Lantto

Länsi-Suomen alue Västra Finlands region

Tule mukaan toimintaan ja liity jäseneksi! Bli medlem!

Pohjanmaan piiri / Österbottens distrikt Hietasaarenkatu/Sandögatan 6 65100 Vaasa/Vasa puh./tfn. 040 550 6863 pohjanmaa@pohjola-norden.fi osterbotten@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Malin Wälitalo

Jäsenyys on kannanotto pohjoismaisuuden puolesta. Medlemskap är ett ställningstagande för det nordiska samarbetet.

Varsinais-Suomen alue Egentliga Finlands region

Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa www.pohjola-norden.fi Du kan ansluta dig till Pohjola-Norden även på www.pohjola-norden.fi

Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri Kulttuurikeskus, Uudenmaankatu/ Nylandsgatan 1, 20500 Turku/Åbo puh./tfn 0400 995 546 varsinais-suomi.satakunta@ pohjola-norden.fi egentligafinland.satakunda@ pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Annette Sucksdorff

Tjaldur - ystävyysseura /vänskapsförening Färsaaret /Färöarna Suomi/Finland Uppik - ystävyysseura /vänskapsförening Grönlanti/Grönland Suomi/Finland

Fredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki/Helsingfors puh./tfn 044 7335 5787 tjaldur@tjaldur.fi uppik@uppik.fi yhteyshenkilö/kontaktperson Henrik Wilén www.tjaldur.fi, www.uppik.fi Entisen Hämeen piirin yhdistykset voivat olla yhteydessä EteläSuomen tai Keski-Suomen alueiden toiminnanjohtajiin.

o Haluan liittyä Pohjola-Nordenin henkilöjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som personmedlem (16 e) o Perhejäsenyys/Familjemedlemskap (8 e) o Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenyys/ Medlemskap i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund (10 e) o Koulujäsenyys / Skolmedlemskap (20 e) o Yhteisöjäsenyys (jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan) / Medlemskap för organisationer (medlemsavgiften beror på organisationens storlek) o En nyt liity jäseneksi, tilaan vain lehden / Jag prenumererar endast på tidningen och ansluter mig inte som medlem (25 e) o Haluan liittyä Pohjola-Nordenin kannatusjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som stödmedlem (16 e)

Nimi / Namn Osoite / Adress Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt Puhelin / Telefon Sähköposti / E-post

Lahjoita!

Haluatko tukea pohjoismaista yhteistyötä ja Pohjola-Nordenin toimintaa? Voit lahjoittaa haluamasi summan tilille: Handelsbanken FI53 3131 1001 0762 43. Kirjoita viestikenttään ”lahjoitus”. Voit myös testamentata Pohjola-Nordenille. Ota yhteys asianajajaan tai liittotoimistoomme.

Ge en donation!

Vill du understöda nordiskt samarbete och Pohjola-Nordens verksamhet? Du kan donera valfritt belopp till konto: Handelsbanken FI53 3131 1001 0762 43. Skriv ”donation” i meddelandefältet. Du kan också testamentera till Pohjola-Norden. Kontakta din advokat eller förbundskansliet.

Syntymävuosi / Födelseår Lisätietoja / Ytterligare uppgifter (Koulu- ja yhteisöjäsenten laskutusosoite ja yhteyshenkilön tiedot / Skol- och organisationsmedlemmarnas faktureringsadress samt kontaktpersonens uppgifter)

Päiväys ja allekirjoitus / Datum och underskrift

Lisätietoja Pohjola-Nordenista osoitteessa www.pohjola-norden.fi/jarjesto

www.pohjola-norden.fi/organisationen

Yhteystietojani käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille.

&

Läs mer om Pohjola-Norden på

Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens interna information och ges inte ut till utomstående.

11


Taita ja niittaa tästä Vik och häfta ihop

KESTOTILAUKSENA HINTAAN 49 € / VUOSI 00003 Helsinki

Sopimus 5005877

Vastauslähetys

Pohjola-Norden

Pohjola-Norden betalar portot

Pohjola-Norden maksaa postimaksun

TILAA HR viesti

Hinta sisältää alv 10 %. Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Tarkemmat tilaustiedot: www.hrviesti.fi/vuositilaus.html

Työnantajabrändi Miten se oikein rakennetaan?

Työssäkäynti kannattaa! Koulutus Verkkokoulutukset soveltuvat yrityksille

Työ & hyvinvointi Työkykyjohtaminen – ratkaisu haasteisiin?

4/2012

HR VIESTI HENKILÖSTÖOSAAMISEN AMMATTILEHTI 4/2012

3/2013

HR VIESTI HENKILÖSTÖOSAAMISEN AMMATTILEHTI 3/2013

Monellako ERI TAVALLA VOIT JAKAA KOLMEN VIIKON TYÖVUOROT 50:lle TYÖNTEKIJÄLLE?

Johtaminen Ismi instrumenttina Työ & hyvinvointi Pikkujoulut ovat muuttumassa

Vastaus:

101344

Jos parasta yhdistelmää etsiessä käytäisiin kaikki vaihtoehdot lävitse raa’alla laskentateholla, ja käytössä olisi kaikki maailman tietokoneet, tähän kuluisi silti aikaa enemmän kuin maailmankaikkeus on ehtinyt olla olemassa.

Fondian Paula Stelander:

www.hsl.fi/työmatkaseteli

Alf Rehn kehottaa HR-väkeä sisuuntumaan

HINTA 9,20 EUR

RÄYHÄHENKEÄ!

HR ei ole mikään erillinen saareke yrityksessä www.hrviesti.fi

Työmatkaseteli on kelpo etu sekä työntekijälle että työnantajalle. HINTA 9,20 EUR

www.numeron.com ASIAKKAITAMME MM. TURVATIIMI, SECURITAS, LOOMIS, FALCK, HELSINGIN BUSSILIIKENNE, POHJOLAN LIIKENNE, ELENIA, SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI, POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS

www.hrviesti.fi

Numeron WFM on ratkaisu vaativaan työvoiman hallintaan – operatiivisen henkilöstön optimointiin ja tukitoimintojen hallintaan.

Mitä vaikutuksia valmennuksella on?

Henkistä kasvua mittaamassa

HR viesti on henkilöstöosaamisen ammattilaisille suunnattu lehti, jossa käsitellään henkilöstön kehittämiseen ja hyvinvointiin liittyviä ajankohtaisia aiheita.

TEKSTI: TUOMAS LEHTONEN

28 HR viesti 4/2012

Tilaajapalvelu Arkisin klo 8–16

12

&

puh. 03 4246 5309 tai sähköpostilla tilaajapalvelu@kustantajapalvelut.fi

Organisaation luotsaaminen menestykseen ei ole helppoa. Se vaatii johtajalta monipuolista osaamista ja jatkuvaa halua kehittyä. Millaisia näkemyksiä johtajia valmentavalla psykologilla, johtajuutta tutkivalla professorilla ja yritysjohtajalla on hyvästä johtamisesta.

KUVA: RODEO.FI

HYVÄ JOHTAJA OSAA VIESTIÄ

4/2012

HR viesti 29


här är  täällä

STOCKHOLM Anders Billing Redaktör på nyhetsmagasinet Fokus Toimituspäällikkö, viikkolehti Fokus

Staten som ägare

Valtio omistajana

”Statens roll är att reglera bankerna, inte att äga dem.” Finansmarknadsminister Peter Norman var skoningslöst tydlig den där höstdagen i fjol. Den svenska regeringen hade just sålt sina sista aktier i Nordea. Nu var bordet rent. Banken fri från kungarikets fingrar. Bara en hake. Nordea var fortfarande i händerna på staten. En annan stat. Det företag som tagit över som huvudägare i Nordea, finanskoncernen Sampo, är visserligen börsnoterat och leds av Björn Wahlroos som också äger en liten skvätt. Men Sampos enda egentliga storägare är finska staten, via holdingbolaget Solidium. Nordeaaffären illustrerar den avgrundsdjupa skillnaden mellan Sverige och Finland i inställning till nationalistiskt företagsägande. Den svenska synen är att nationella ägarintressen är fula och att det är bäst om staten lägger sig i så lite som möjligt. I det långt mer pragmatiska Finland är ägandet av vissa storföretag något fint. ”Vår blåvita uppgift”, som Solidium självt beskrev det härom året. Även i vårt västra grannland är man stolta kapitalnationalister. När norska statens ägarandel i Statoil härom året minskade efter fusionen med Hydro, såg regeringen omgående till att köpa upp sig till en högre nivå. Statoil ska förbli ett norskt företag. Frågan är dock om inte ägarflaggan den här vårvintern börjat hissas även i Sverige. I mars publicerade Sophie Nachemson-Ekwall, doktor vid Handelshögskolan i Stockholm, en bok som kritiserar de slappa svenska reglerna vid bolagsuppköp. Enligt henne är fientliga bud inte en sund marknadsekonomisk åtgärd där friskare företag tar över sjuka. Tvärtom orkestreras övertaganden ofta av bolag som är beskyddade, till exempel av stater, där målföretagen inte blir de svaga – utan de som kan köpas upp, eftersom de saknar skydd. Även svenskar börja inse detta. Volkswagens aktuella bud på de resterande 40 procenten i Scania som tyskarna inte äger, har stött på motstånd från både pensionsfonder och den oberoende delen av lastvagnsjättens styrelse. Och statliga Försvarets Materielverk har chockat alla med sina stenhårda nypor i ubåtsbråket med Kockums och dess ägare Thyssen Krupp, efter att tyskarna velat flytta produktionen från Sverige. Kapitalnationalism må vara unket på en perfekt marknad, men när alla andra spelar fult kanske man måste göra likadant. 

”Valtion tehtävänä on pankkien säänteleminen, ei omistaminen.” Rahoitusmarkkinaministeri Peter Norman oli armottoman selkeäsanainen sinä päivänä viime syksynä, kun Ruotsin hallitus oli juuri myynyt viimeiset Nordean osakkeensa. Pöytä oli putsattu. Pankki oli vapautunut kuningaskunnan näpeistä. Yksi pulma kuitenkin jäi. Nordea oli edelleen valtion käsissä. Toisen valtion. Finanssikonserni Sampo, josta tuli Nordean pääomistaja, on tosin pörssinoteerattu yhtiö. Sen johtaja Björn Wahlroos omistaa yhtiöstä pienen osan, mutta Sampon ainoa todellinen suuromistaja on Suomen valtio sijoitusyhtiö Solidiumin kautta. Nordea-kauppa kuvastaa Ruotsin ja Suomen välistä syvää suhtautumiseroa valtion yritysomistukseen. Ruotsin näkemyksen mukaan valtion omistus on pahasta, ja valtion tulisi pysyä mahdollisimman etäällä yritystoiminnasta. Suomessa joidenkin suuryritysten omistamista pidetään hienona. ”Sinivalkoinen tehtävämme”, kuten Solidium kuvasi tilannetta jokunen aika sitten. Myös läntisessä naapurimaassamme on ylpeitä pääomanationalisteja. Kun Norjan valtion omistus Statoilissa kutistui Hydro-fuusion myötä, hallitus päätti ostaa itselleen suuremman osuuden. Statoilin pitää pysyä norjalaisena yhtiönä. Tänä kevättalvena on vaikuttanut siltä, että omistajuuden puolesta on ryhdytty liputtamaan myös Ruotsissa. Maaliskuussa tohtori Sophie Nachemson-Ekwall Tukholman kauppakorkeakoulusta julkaisi kirjan, jossa arvosteltiin Ruotsin löyhiä yrityskauppasäännöksiä. Hänen mukaansa vihamieliset tarjoukset eivät ole terveitä markkinataloudellisia toimenpiteitä, joissa terveemmät yritykset valtaavat heikompansa. Päinvastoin usein esimerkiksi valtioiden suojaamat yritykset ohjailevat valtauksia, joissa kohdeyritys ei olekaan heikompi, vaan sellainen, joka voidaan ostaa, koska sillä ei ole suojaa. Jopa ruotsalaiset alkavat nähdä tämän. Volkswagenin tarjousta ostaa Scaniasta ne jäljellä olevat 40 prosenttia, jota saksalaiset eivät vielä omista, on vastustanut niin eläkesäätiö kuin kuorma-autojätin hallituksen riippumaton osa. Ja valtiollinen puolustusvoimien hankintavirasto on järkyttänyt kaikkia tarttumalla rautahanskoin Kockumin ja sen omistajan Thyssen Kruppin väliseen sukellusvenekiistaan sen jälkeen, kun saksalaiset ilmoittivat haluavansa siirtää tuotannon Saksaan. Pääomanationalismi saattaa olla ummehtunut käsite täydellisillä markkinoilla, mutta kun kaikki muut pelaavat rumaa peliä, on ehkä syytä tehdä samoin. 

13


A T O – I T S O N N E R OTA

. E G N U LO on a, langat mapaikk u t is , t e g oun een lehd . Päivän npääsy L n ä a ä a is n S . in n ll a ndialla Ta vät hinta m/s Finla et sisälty i t e k s k a o v a v k ir v mu t, viinit ja tkustaa ekä olue paan ma s a t t u n pun . il e li o e a rj t k uu eat ta t m at k e a s m it Tutustu v ja r a t t i ise a. Lisäks eys, suola ostet tun nettiyht n .3 0 . o o k k a 0 ja 1 5 .3 ta en n n 8 u ä u v /s i € pä 18 n jo k a ll i n n a a a T ä t is H e ls i n g HS 254x365/10.3.2014 66098

MATKAMYYNTI puh. 06000 4300 (1,75 €/puhelu+pvm/mpm)

eckeroline.fi N I M E S TÄ Ä N H U O L I M AT TA S U O M A L A I N E N

Bonusta matkoista ja laivaostoksista.


här är  täällä

KÖPENHAMN Gunilla Heick Frilansjournalist Vapaa toimittaja

Broar och tunnlar

Siltoja ja tunneleita

Danmark är omgivet av vatten på alla sidor. Enda undantaget är 68 km landgräns mot Tyskland. Annars handlar det förutom halvön Jylland om en massa öar. Av dem är 72 bebodda. Många öar betyder många färjor, men också broar. Lillabältsbron var den första fasta förbindelsen mellan Fyn och Jylland. Då den invigdes år 1935 var det en viktig milstolpe för kommunikationen mellan landsdelarna. Den växande trafiken kräver allt större broar – och tunnlar. Storabältsförbindelsen mellan Själland och Fyn öppnades år 1998. När första delen av bron, sträckan från Fyn till ön Sprogø, stod klar, blev det folkvandring från Fyn. Vi hade vänner från Berlin på besök de dagarna, och alla njöt av att vandra över bron och besöka fyrtornet på lilla Sprogø. Dit är det annars inte möjligt att komma utan lov, man får vackert hålla sig på vägen och nöja sig med att beundra ön genom bilfönstret. Två år senare, den 1 juli 2000, var det dags för öppning av Øresundsförbindelsen. Det var en solig och vacker dag. Jag jobbade just då på Nordiska Ministerrådet i Köpenhamn, och vi hade en trevlig personalutfärd med båt, där vi kunde beundra bron und­erifrån. Danmarks nästa stora förbindelseprojekt är tunneln under Femern Bält, från danska Lolland till tyska Femern. Länge trodde man att det skulle handla om en bro – nu blir resultatet istället en sänktunnel. När förbindelsen står klar kommer den att vara en av de sista länkarna i ett transeuropeiskt trafiknätverk från Åbo till Valletta, liksom en genomgående förbindelse Malmö– Köpenhamn–Hamburg. All godstransport som nu går via Jylland kommer att ledas den här vägen. För ön Lolland, som länge legat på sidan om utvecklingen, kommer det att innebära ett lyft både inom service och turism. Många var bekymrade för miljön omkring tunnelbygget, men förberedelserna har varit synnerligen grundliga. Det kommer att handla om Europas största anläggningsprojekt. Själva byggnadsarbetet startar år 2015, och den 18 kilometer långa tunneln beräknas öppna i slutet av år 2021. 

Vesi ympäröi Tanskaa joka suunnalta. Ainoa poikkeus on 68 kilometrin pituinen Saksan vastainen raja. Jyllannin niemimaata lukuun ottamatta Tanska koostuu suuresta määrästä saaria. Näistä 72 on asuttua. Koska saaria on paljon, lauttoja ja siltoja on paljon. Vähä-Beltin silta oli ensimmäinen Fynin ja Jyllannin välille rakennettu kiinteä yhteys. Sen käyttöönotto vuonna 1935 oli merkittävä virstanpylväs maan eri osien välisten kulkuyhteyksien paranemiselle. Liikennemäärien kasvu edellyttää yhä suurempia siltoja – ja tunneleita. Ison-Beltin silta Sjellantin ja Fynin välillä avattiin vuonna 1998. Kun sillan ensimmäinen osa Fynistä Sprogøn saarelle valmistui, Fynilta alkoi kansainvaellus. Noiden päivien aikana meillä oli käymässä tuttavia Berliinistä, ja kaikki nauttivat päästessään kävelemään sillan yli tutustumaan pienen Sprogøn majakkaan. Muulloin sinne ei olekaan mahdollista päästä ilman lupaa, on vain pysyttävä tiellä ja tyydyttävä ihailemaan saarta auton ikkunasta. Kaksi vuotta myöhemmin, 1. heinäkuuta 2000, oli vuorossa Juutinrauman sillan avaaminen. Päivä oli aurinkoinen ja kaunis. Olin tuolloin töissä Pohjoismaiden ministerineuvostossa Kööpenhaminassa. Henkilökunta teki alueelle veneretken, jonka aikana pääsimme ihailemaan siltaa alhaalta päin. Tanskan seuraava suuri yhteyksien parannusprojekti on tunnelin rakentaminen Fehmarninsalmen ali Tanskan Lollandista Saksan Fehmarniin. Suunnitelmissa oli pitkään silta, mutta nyt onkin päädytty tunneliin. Kun yhteys aikanaan valmistuu, se on yksi viimeisistä lenkeistä Euroopan ylittävästä liikenneverkosta Turusta Vallettaan ja nopea yhteys Malmöstä Kööpenhaminan kautta Hampuriin. Kaikki Jyllannin kautta kulkeva tavaraliikenne tullaan ohjaamaan tälle tielle. Lollandin saari, joka on pitkään ollut sivussa kehityksestä, tulee hyötymään tästä palveluiden ja matkailun lisääntyessä. Monet ovat huolissaan tunnelin rakentamisen ympäristövaikutuksista, mutta valmistelut ovat olleet erittäin perusteellisia. Kyseessä on Euroopan suurin rakennusprojekti. Työt on tarkoitus aloittaa vuonna 2015. Kahdeksantoista kilometriä pitkän tunnelin arvioidaan avautuvan vuoden 2021 lopussa. 

15


Koonnut: Susanna Puisto Sammanställt av: Susanna Puisto

copyright Korsholm Music Festival

ajankohtaista  aktuellt

Rastrelli Cello Quartet ja Artende String Quartet

copyright Korsholm Music Festival

Pohjoismaista ohjelmaa Korsholman musiikkijuhlilla

16

Korsholman Musiikkijuhlat 2014 järjestetään 30.7.– 6.8. Vuoden teema on Pohjoinen ulottuvuus ja ohjelmassa on useiden pohjoismaisten artistien konsert­ teja. Lisätietoja www.korsholmmusicfestival.fi

Nordiskt program på Musikfestspelen Korsholm Musikfestspelen Korsholm 2014 ordnas 30.7–6.8.2014 med temat Ett nordiskt perspektiv. Under musikfestspelen uppträder flera nordisk artister. Mera information www.korsholmmusicfestival.fi

Koulualan seminaari syyskuussa

Skolsektorns seminarium i september

Pohjola-Norden ja Hanasaaren Kulttuurikeskus järjestävät opettajille ja muulle kouluhenkilökunnalle seminaarin Moninaisuuden puolesta – Hyviä esimerkkejä pohjoismaisesta koulumaailmasta. Alustajia seminaarissa ovat muun muassa Nihad Bunar Tukholman yliopistosta ja Inemette Frandsen Rådmandsgadens skolesta Kööpenhaminasta. Seminaari järjestetään Hanasaaressa 23.9.2014 klo 13–17. Lisätietoja antaa Ingrid Rönnow: ingrid.ronnow@pohjola-norden.fi

Pohjola-Norden och Hanaholmens kulturcentrum arrangerar för lärare och övrig skolpersonal seminariet För mångfald – Goda exempel från nordiska skolvärlden. Föreläsare bla Nihad Bunar, Stockholms universitet och Inemette Frandsen, Rådmandsgadens skole, Köpenhamn. Seminariet arrangeras på Hanaholmen 23.9.2014 kl. 13­–17. Mera information från Ingrid Rönnow: ingrid.ronnow@pohjolanorden.fi


Mera evenemang och nordiska nyheter hittar du på www.pohjola-norden.fi och vår Facebook-sida.

Tanskalaista taidetta Turun taidemuseossa 16.5.–14.9. Turun taidemuseossa on esillä tanskalaisen taiteilijaduon Hesselholdt & Mejlvang näyttely Pomp and Ceremony – Shades of Skin toukuusta syyskuulle. Duo tunnetaan erityisesti vallan symboleilla leikittelevistä skenografisista installaatioistaan. Lisätietoa www.turuntaidemuseo.fi

Dansk konst på Åbo konstmuseum 16.5–14.9. På Åbo konstmuseum finns den danska konstnärsgruppens Hesselholdt & Mejlvang utställning Pomp and Ceremony – Shades of Skin. Duon igenkänns av sina scenografiska installationer som drar nytta av maktsymboler. Mera information www.turuntaidemuseo.fi

Viisi kysymystä Pohjoismaista

1

?

Mikä on Norjan kolman­­neksi suurin kaupunki Oslon ja Bergenin jälkeen?

2

Mikä pohjoismainen kaupunki on vuoden 2014 kulttuuripääkaupunki?

3 4

Minä vuonna passivapaus astui voimaan Pohjoismaissa?

Millä vuosisadalla eli Ruotsin kuningatar, jonka mukaan Helsingin yliopiston naistutkimusyksikkö Kristiina-instituutti nimettiin vuonna 1991?

Nordjobb tarjoaa 18–28-vuotiaille nuorille työpaikan toisessa Pohjoismaassa, välittää asunnon ja järjestää kulttuuriaktiviteetteja. Lisätietoa www.nordjobb.org

Ansökningstiden för Nordjobb pågår till slutet av maj! Nordjobb erbjuder ungdomar mellan 18–28 år sommarjobb i ett annat nordiskt land samt boende och deltagande i kulturella aktiviteter. Mera information www.nordjobb.org

Kirjastoviikon teema Pohjolan peikot Pohjoismainen kirjastoviikko järjestetään jälleen marraskuussa viikolla 46. Vuoden 2014 teema on Pohjolan peikot. Vuoden tekstit ovat Áslaug Jónsdóttir, Kalle Güettler, Rakel Helmsdal: Monsterbråk (pienemmille lapsille), Tove Jansson: Muumipappa ja meri (isommille lapsille ja aikuisille) sekä Stefan Spjut: Staalo (aikuisille ja nuorille). Lisätietoa www.bibliotek.org

Biblioteksveckans tema Troll i Norden Nordiska biblioteksveckan arrangeras igen i november vecka 46. Årets tema är Troll i Norden. Årets texter är Áslaug Jónsdóttir, Kalle Güettler, Rakel Helmsdal: Monsterbråk (för yngre barn), Tove Jansson: Pappan och havet (äldre barn och vuxna) samt Stefan Spjut: Stallo (för vuxna och ungdomar). Mera information www.bibliotek.org

5

Kuka pohjoismaalainen filosofi sanoi, että ”Elämän voi ymmärtää vain taaksepäin ja kuitenkin sitä on elettävä eteenpäin”?

Vastaukset 1. Trondheim 2. Uumaja 3. 1954 4. 1600-luvulla (1626–89) 5. Søren Kierkegaard (1813–55)

Nordjobbia voi hakea toukokuun loppuun asti!

Toimintatukihaku elokuussa Syksyn toimintatukien hakuaika on jälleen elokuussa. Viimeinen hakupäivä on 22. elokuuta. Toimintatukea voivat hakea Pohjola-Nordenin piirit ja yhdistykset.

Ansökningstid för verksamhetsstöd i augusti Ansökningstiden för höstens verksamhetsstöd är igen i augusti. Sista ansökningsdag är 22. augusti. Verksamhetsstöd kan ansökas av Pohjola-Nordens distrikt och föreningar.

17


Lisää tapahtumia ja pohjoismaisia uutisia löydät osoitteesta www.pohjola-norden.fi sekä Facebook-sivuiltamme.

Näyttely Arktisia mielenmaisemia Lapin maakuntamuseossa 15.5.–3.8.2014 Pekka Sammallahden valokuvanäyttelyssä on esillä hetkiä arktiselta alueelta. Sammallahti on tullut tunnetuksi ennen kaikkea työstään saamenkielten ja kulttuurin parissa. Arktisia mielenmaisemia on Sammallahden ensimmäinen täysin hänen omista valokuvistaan koottu näyttely. Arktisia mielenmaisemia -näyttely koostuu yli sadasta valokuvasta. Näyttelyssä on mukana kuvia useammalta vuosikymmeneltä, vanhimmat ovat peräisin 1970-luvulta. Näyttelyn kaikki kuvat on otettu arktisilta alueilta: Saamenmaassa, Alaskassa ja Huippuvuorilta. Kuvissa on maisemien lisäksi myös pohjoisella pallonpuoliskolla eläviä arktisiin olosuhteisiin sopeutuneita ihmisiä. Kuvat: Pekka Sammallahti

18


Muovipohjaisia pakkausratkaisuja teollisuudelle,

maataloudelle ja kuluttajalle

Förpackningslösningar i plast för industrin, lantbruket

och konsumenten

Ab Rani Plast Oy 68700 Teerijärvi  020 7680 111 raniplast@raniplast.com www.raniplast.com

A tradition of personal service


Urbaniserad bonddotter brinner för litteraturen

Ylva Larsdotter tycker att Finland borde öppna upp. Det behövs fler människor utifrån, säger hon.

Tidningens serie om nordbor i Finland inleddes i senaste nummer med en presentation av dansken Kenneth Greve, som leder Nationalbaletten. Denna gång står Ylva Larsdotter i tur. Ylva Larsdotter är född och uppvuxen utanför Västerås och har bott i Helsingfors sedan 2007. Till vardags jobbar hon som bibliotekarie på medborgarinstitutet Arbis, som förresten fyller 100 år i år. Arbis och Pohjola-Norden har samarbetat kring svenska författarbesök sedan 2012 med god framgång. Herman Lindqvist, Susanna Alakoski och Horace Engdahl har alla varit populära gäster och

20

fyllt salen till sista plats. Nästa nordiska författarkväll blir av i höst.

Nordjobb gav första kontakten För tre år sedan redigerade Ylva Larsdotter tillsammans med Josefin Almer antologin Enkel biljett? Från Sverige till Finland med kärlek, längtan och vemod. I artikeln Faller på plats, berättar Ylva sin historia och hur det kom sig att hon flyttade över Östersjön

och hur hon upplever det finländska samhället. Som i så många andra fall var det kärleken som förde Ylva till Finland. – Jag tänkte stanna en kort period för att sedan dra vidare ut i stora världen, men så blev det inte. Jag hade tidigare bott ett år i Berlin och var inställd på New York. Men det blev Helsingfors. Numera är Berghäll hemma för mig. Första besöket till Finland skedde 2000


då hon via Nordjobb sommarjobbade som guide på Klosterbackens hantverksmuseum i Åbo. Där träffade hon Patrik, som hon sedan sju år senare flyttade ihop med. Ylva karaktäriserar sig själv som en urbaniserad bonddotter, uppvuxen som hon är på en bondgård i Västmanland. Hon har studerat litteratur vid Södertörns högskola i Stockholm och är utexaminerad bibliotekarie från Bibliotekshögskolan i Borås. Via sitt arbete på Arbis och som skribent i Ny Tid och några andra kulturtidskrifter är hon en viktig kulturförmedlare och tack vare sitt svenska ursprung för hon in friska fläktar i vårt kulturliv. Men hon är inte så förtjust i att i alla sammanhang klassas som rikssvensk. – Alla har synpunkter på hurudana rikssvenskar är och jag kan inte alltid känna igen mig i den beskrivningen. Många finländare dras fortfarande med ett onödigt lillebrorskomplex i förhållande till Sverige. Vården och skolan håller hög klass i Finland och det finns ingen orsak snegla på Sverige.

ille

sen nin jä

Däremot kan jag tycka att Finland borde öppna upp, det behövs fler människor utifrån.

Två länder och två språk När det gäller staden Helsingfors anser hon att den har något berlinskt över sig och stadsdelen Berghäll är något alldeles speciellt. – Jag har nog svårt att tänka mig att bo någon annanstans i Finland än i Helsingfors. Jag kan finska till husbehov och kan göra mig förstådd, men när det gäller fördjupade samtal och komplicerade saker räcker inte språkkunskapen till. Då kan jag känna mig utanför. För det mesta umgås jag på svenska. Via jobbet, först på Social- och kommunalhögskolan och sedan Arbis har hon skapat ett eget nätverk som bidrar till trivseln. Litteraturen är ofta den gemensamma nämnaren. Ibland drabbas hon av längtan till Sverige, men det brukar, som hon själv säger, gå över efter några dagar på besök i

det gamla hemlandet. En känsla som hon delar med många andra som flyttat över Östersjön antingen väster- eller österut. I nämnda antologi konstaterar Ylva att hon numera har två länder, två språk och alla de möjligheter som det innebär. Jag kommer alltid att bära med mig Finland, men vill Finland ha mig? skriver Ylva. Visst. Finland behöver fler nordbor som berikar vår vardag.  Text: Henrik Wilén Bild: Patrik Lustig

XIX

us n n e l :n a nhinnasta

de a-Nor

l Pohjo

5 €ormaalista klipounserttiin. n

.7.

to 24

o umer tti / -nynnissä. r o k su. jäsen nmy Esitä ertin lipukäteismak s n n i o a k m! V Huo

MESTARIN UNOHDETUT SÄVELET

– RUOTSALAISEN JOHAN ROMANIN (1694-1758) TEOKSIA TO

24.7. KLO 19.00

SASTAMALAN PYHÄN MARIAN KIRKKO, LIPUT 30/25 €

Kansainvälinen barokkiyhtye

Ensemble Meridiana

Wanhan Musiikin Päivät

19.-26.7.2014

ESIINTYJÄT 2014 Evelyn Tubb, Gunhild Lang-Alsvik, Teppo Lampela, Jussi Lehtipuu, Sastamala Gregoriana barokkiorkesteri, Kamarikuoro Utopia, Corina Marti, Anna-Maaria Oramo, Anneliina Koskinen, musiikkiyhtye Canzona Ensemble, barokkiyhtye Ensemble Meridiana, Kansainvälinen Mestarikurssi, Lauluyhtye Lumen Valo

www.sastamalagregoriana.fi

21


här är  täällä

REYKJAVIK Stefán Vilbergsson Projektledare och frilansjournalist Projektijohtaja ja freelancer-journalisti

Färre vänner fast fler som hälsar på

Vähemmän ystäviä, enemmän tuttuja

Det är ingen tvekan om att fisket är väldigt viktig för oss islänningar och fisk har genom tiderna varit den största exportvaran. Den oerhörda vikt som man har lagt på att skydda fiskegränsen har påverkat förhållandena med andra nationer. I detta syfte har man även utkämpat torskkrig mot Storbritannien. Idealet om självständighet är djupt knutet till folksjälen och därför finns en god grogrund för det växande EU-motståndet. Där har frågan om rätten till fisket varit den knepigaste förhandlingsfrågan. För en liten ö-nation är det särskilt viktigt att odla bra relationer med andra nationer men nu känns det som att i stort sett alla vänskapsband har brutits. Som vanligt rör konflikterna havsområdena runt omkring landet och kopplas både till fisket och till de allt viktigare områdena i Arktis. Under våren har Island ingått i förhandlingar om makrillkvoter med EU, Norge och Färöarna. När det var klart att man inte skulle lyckas fatta ett gemensamt beslut åkte den isländska delegationen hem. Pinsamt nog stannade övriga parter kvar och kom överens om en fördelning av kvoterna. Här pratas det om att två av våra närmaste vänner har svikit Island men nu försöker man reparera skadorna genom att istället utpeka EU som den stora skurken. Mycket tyder dock på att den isländska delegationens oresonliga inställning gjorde den omöjlig att förhandla med. Regeringen lade i februari fram en motion om att dra tillbaka ansökningen om medlemskap i EU, förvisso inte utan massiva protester, och har aktivt sökt knyta vänskapsband med enskilda stormakter. Relationerna med Ryssland stärktes mycket genom vår presidents medling som han sockrade genom att säga att St Petersburg är Arktis huvudstad, men då komplicerade ryssarna saken genom att invadera Ukraina. Regeringspartiernas ideologer har sagt att det är viktigt att återgnyta kontakterna med USA som inte har haft anledning att svara på våra försök till samtal sedan de lämnade militärbasen i Keflavik 2006. Det är därför olyckligt att vi kan förvänta sanktioner från Barack Obama för valjakt och handel med valprodukter. Det som är positivt är att fisket trots allt inte är lika avgörande för vårt lands ekonomi som tidigare. Turism är numera den största näringen och snart är det sommar. 

Kalastus on hyvin tärkeää islantilaisille, ja kala on aina ollut maan tärkein vientituote. Kalastusrajojen suojelemisen merkitys on ollut niin suuri, että se on vaikuttanut suhteisiin muiden maiden kanssa. Tästä syystä IsonBritannian kanssa on käyty jopa turskasota. Itsenäisyyden ihanne on tiukasti sidottu kansan sieluun, ja siksi EU-vastaisuus kasvaa otollisessa maaperässä. Kalastusoikeus onkin ollut neuvottelujen kiperin kysymys. Pienen saarivaltion on erittäin tärkeä ylläpitää hyviä ystävyyssuhteita muihin maihin, mutta nyt tuntuu siltä kuin suurin piirtein kaikki ystävyyssiteet olisi jätetty sikseen. Totuttuun tapaan kiistat koskevat Islannin ympärillä olevia merialueita, kalastusta sekä yhä tärkeämpiä arktisia alueita. Kevään aikana Islanti on neuvotellut makrillikiintiöistä EU:n, Norjan ja Färsaarten kanssa. Kun selvisi, ettei yhteistä ratkaisua saataisi aikaiseksi, Islannin valtuuskunta palasi kotiin. Piinallista kyllä, muut osapuolet jäivät neuvottelemaan ja sopivat kiintiöiden jaosta. Täällä puhutaan nyt, että kaksi läheisintä ystävää ovat pettäneet Islannin, mutta vauriot pyritään paikkaamaan osoittamalla EU tilanteen roistoksi. Monet seikat kuitenkin osoittavat, että Islannin valtuuskunnan järkähtämätön asenne teki neuvotteluista mahdottomat. Hallitus teki helmikuussa aloitteen EU-jäsenyysneuvotteluista vetäytymiseksi, mikä aiheut­ti melkoista protestointia, mutta on nyt aktiivisesti pyrkinyt luomaan suhteita yksittäisiin suurvaltoihin. Suhteet Venäjään vahvistuivat olennaisesti presidentin välitystyön ansiosta, ja hän vielä sokeroi sen nimeämällä Pietarin arktisen alueen pääkaupungiksi. Sittemmin venäläiset mutkistivat asioita tunkeutumalla Ukrainaan. Hallituspuolueiden ideologit ovat sitä mieltä, että on tärkeää lämmittää suhteet USA:han, jolla ei ole ollut tarvetta vastata keskusteluyrityksiimme sen jälkeen, kun sen joukot poistuivat Keflavikin tukikohdasta vuonna 2006. Olemme siinä onnettomassa asemassa, että Barack Obaman puolelta on odotettavissa pakotteita valaanpyynnin ja valaan kaupallisen käytön rajoittamiseksi. Myönteistä on se, ettei maamme talous ole enää yhtä riippuvainen kalasta kuin ennen. Matkailu on nykyään suurin elinkeino, ja kohta on kesä. 

23


Ylijohtaja Oskari Mantere toimi PohjolaNordenin puheenjohtajana 1937–1938.

Senator Leo Ehrnrooth fungerade som PohjolaNordens ordförande 1938–1942 och som generalsekreterare 1948–1951.

Från en förening av få till en landsomfattande organisation Vid grundandet år 1924 hade föreningen Norden i Finland 150 medlemmar men redan följande år hade medlemstalet fördubblats. Någon massrörelse kunde man emellertid inte tala om för först vid tiden för vinterkriget översteg medlemstalet 500. Under den första tiden handlade det i hög grad om en Helsingforscentrerad förening för akademiska kretsar och ämbetsmän. Ledningen representerade representativt olika politiska och samhälleliga kretsar men långt in på 1930-talet utgjorde de svensk­ språkiga en majoritet av medlemskåren. Från och med år 1932 började verksamheten utvidgas utanför huvudstaden och ett representantskap grundades i Åbo. Litet senare verkade speciella ombudsmän i Kuopio och Torneå.

Finlandsdagar som starskott För startskottet för den egentliga verksamheten får föreningen tacka den svenska systerföreningen som redan år 1925 arrangerade Finlandsdagar med deltagande av ett stort antal kulturpersoner och talare från Finland. I arrangemangen deltog kören Lau-

24

lumiehet, författare, sångare och experter på olika områden. Sveriges kung tog emot i Stockholm. Följande år stod Sverigedagar i tur i Finland med motsvarande arrangemang och presidentmottagning. År 1932 arrangerade föreningen en resa till Norge där systerföreningen stod värd för ett brett upplagt lyrikerbesök från Finland. Redan på 1920-talet publicerade Nordenföreningarna en gemensam nordisk sångbok som såldes slut på ett par år. Till de gemensamma projekten hörde också en årligen publicerad nordisk kalender som kriget dock gjorde slut på. Under 1920- och 1930talen gjordes också en rad försök att ge ut en gemensam tidning - dock utan att det lyckades. Den norska föreningen hann före kriget grunda en egen tidning och Finland följde efter år 1941 då tidningarna Pohjola och För Norden började utkomma.

Kurser, utbildningsdagar, publikationer Från första början hörde olika kurser och utbildningsdagar till de gemensamma projekten. De arrangerades kring olika temata och för representanter för olika yrken. De mest representativa samlade journalister och bokhandlare, medan övriga branscharrangemang blev mer ensidiga till följd av dansk överrepresentation. Den stora danska insatsen berodde främst på att den danska föreningen ägde ett kurscentrum, Hindgavl, som erbjöd utmärkta faciliteter men samtidigt begränsade den geografiska balansen. De nordiska ländernas ekonomiska samarbete var från början föremål för föreningarnas uppmärksamhet. Redan år 1929 publicerade de tillsammans Nordens näringshandbok. Projektet ledde på 1930-talet till ett initiativ som resulterade i att en


representativ arbetsgrupp samlade en mer omfattande rapport, Nordens länder i världs­ekonomin. Det finländska arbetet leddes av J.K. Paasikivi. Vid samma tid övergick de nordiska länderna på Nordenföreningarnas initiativ till att istället för pass bruka resekort (jfr passfriheten på 1950talet).

Till egna lokaler 1956 Från år 1924 fram till 1940-talet verkade Norden-föreningen i Finland i praktiken helt på basen av frivilliginsatser och huvud­ stadscentrerat. År 1941 grundades avdelningar i Åbo och Kuopio. År 1944 följde så Jakobstad, Tammerfors, Vasa, Lahtis, Björneborg, Uleåborg, S:t Michel och Kotka. Under 1930-talet fick föreningen tillgång till en liten hyreslägenhet vid Fabiansgatan men först år 1956 hade man råd att inför­ skaffa ett eget kansli vid Sandvikskajen. Dit flyttade då den personal som anställts sedan mitten av 1940-talet. Föreningsskedets kanske viktigaste händelse inträffade 1936 då man i alla nordiska länder samtidigt firade Nordens dag i form av stora medborgarfester. Stats­ cheferna hedrade de radierade festerna med sin närvaro. I Helsingfors var Mässhallen fylld till sista plats.  Larserik Häggman

Nordens dag 1936 Firandet av Nordens dag i Mässhallen kunde inte genomföras utan problem år 1936. Först ville högtalarna inte fungera ordentligt och det var svårt att uppfatta talen. Radioförbindelserna mellan festerna i de olika länderna ville inte fungera och emellanåt hördes endast pip. Marsalk Mannerheim skall till president Svinhufvud ha sagt att “Om den nordiska samarbetstanken överlever denna fest må den ha starka rötter”. 

Pohjolan päivä 1936 Pohjolan päivän vietto Messuhallissa vuonna 1936 ei sujunut ilman kommelluksia. Ensin reistailivat äänentoistolaitteet niin, että puheita oli vaikea kuunnella. Radiointiyhteydet maiden juhlien välillä eivät nekään tahtoneet toimia, vaan välillä kuului vain pelkkää piipitystä. Marsalkka Mannerheim olikin todennut presidentti Svinhufvudille, että ”Jos pohjoismainen yhteistyöajatus elää vielä tämän juhlan jälkeen, täytyy sillä olla vahvat juuret”. 

Pienten piirien yhdistyksestä maanlaajuiseksi järjestöksi Perustamisvaiheessa vuonna 1924 Suomen Norden-yhdistyksessä oli 150 jäsentä, mutta jo seuraavana vuonna jäsenmäärä oli tuplaantunut. Mistään joukkojärjestöstä ei kuitenkaan voinut puhua, koska vasta talvisodan aikoihin jäsenmäärä ylitti 500.

Alkuaikoina Suomen Norden-yhdistyksessä oli kyse pitkälti akateemisten piirien ja virkamiesten Helsinki-keskeinen yhteenliittymä. Johto edusti kattavasti eri poliittisia ja yhteiskunnallisia tahoja, mutta vielä 1930-luvulla ruotsinkieliset muodostivat jäsenkunnan enemmistön. Vuodesta 1932 toiminta alkoi laajentua pääkaupungin ulkopuolelle, ja Turkuun perustettiin erityinen edustajisto. Hiukan myöhemmin erityiset asiamiehet aloittivat toimintansa Kuopiossa ja Torniossa.

Suomipäivät alkusysäyksenä Varsinaisen toiminnan alkusysäyksestä yhdistys saa kiittää Ruotsin sisarjärjestöä, joka järjesti Suomipäivät jo vuonna 1925. Päiville osallistui suuri joukko kulttuurihenkilöitä ja puhujia Suomesta. Mukana oli Laulumiehet-kuoro, kirjailijoita, laulajia ja eri alojen asiantuntijoita, joita myös Ruotsin kuningas tapasi. Seuraavana vuonna Suomessa järjestettiin Ruotsipäivät vastaavine kokoonpanoineen ja presidentin vastaanottoineen. Vuonna 1932 yhdistyksen edustajat matkustivat Norjaan, jossa sisaryhdistys isännöi laajaa runoilijavierailua Suomesta. 1920-luvulla Norden-yhdistykset julkaisivat yhteisen Pohjolan laulukirjan, joka myytiin loppuun muutamassa vuodessa. Yhteishankkeisiin kuului myös vuosittain ilmestyvä Pohjolan kalenteri, josta sota kuitenkin teki lopun. 1920- ja 1930-luvuilla viriteltiin myös useaan otteeseen yhteistä lehtihanketta tässä kuitenkaan onnistumatta. Norjan yhdistys ehti kuitenkin ennen sotaa perustaa oman lehden ja Suomi seurasi perässä vuonna 1941, jolloin Pohjola ja För Norden -lehdet alkoivat ilmestyä.

Kursseja, opintopäiviä, julkaisuja Alusta lähtien erilaiset kurssit ja opintopäivät kuuluivat yhteishankkeisiin. Niitä järjestettiin eri aloilla ja eri ammattiryhmien edustajille. Edustavimmat kokosivat journalisteja ja kirjakauppiaita, mutta osa aloista jäi yksipuoliseksi tanskalaisen yliedustuksesta johtuen. Tanskan suuri panos johtui

ennen kaikkea Tanskan yhdistyksen omistamasta Hindgavl-kurssipaikasta, joka tarjosi erinomaiset puitteet, mutta samalla rajoitti maantieteellistä tasapainoa. Pohjoismaiden taloudelliseen yhteistyöhön kiinnitettiin yhdistyksissä alusta lähtien paljon huomiota. Jo vuonna 1929 ne julkaisivat yhdessä Pohjolan elinkeinokäsikirjan. Hanke johti 1930-luvulla aloitteeseen, jonka tuloksena edustava toimikunta kokosi laajemman raportin Pohjolan maat maailmantaloudessa. Suomen osuutta tässä työssä johti J.K. Paasikivi. Samoihin aikoihin Pohjoismaissa siirryttiin Nordenyhdistysten aloitteesta käyttämään passin sijaan matkakorttia (vertaa passisopimus 1950-luvulla).

Omiin tiloihin 1956 Perustamisesta vuonna 1924 aina 1940-luvulle saakka Suomen Norden-yhdistys toimi käytännössä täysin vapaaehtoisvoimin ja pääkaupunkikeskeisesti. Vuonna 1941 Turkuun ja Kuopioon perustettiin omat osastot. Vuonna 1944 Pietarsaari, Tampere, Vaasa, Lahti, Pori, Oulu, Mikkeli ja Kotka seurasivat perässä. 1930-luvulla yhdistys sai pienen vuokrahuoneiston käyttöönsä Fabianinkadulla, mutta vasta vuonna 1956 sillä oli varaa hankkia oma toimisto Hietalahdenrannasta. Palkattu henkilökunta oli tosin siirtynyt sinne jo 1940-luvun puolessavälissä. Yhdistysvaiheen ehkä tärkein tapahtuma oli vuonna 1936, jolloin kaikissa Pohjoismaissa vietettiin samanaikaisesti Pohjolan päivää. Päivän aikana järjestettiin laajoja kansallisuusjuhlia ja valtionpäämiehet kunnioittivat radioitavia tilaisuuksia läsnäoloillaan. Helsingissä Messuhalli oli tupaten täynnä.  Larserik Häggman

25


Kehittyvä Pohjois-Norja vetää suomalaisia

Lähes kolmeen kuukauteen auringosta ei näy pilkahdustakaan, mutta 21. tammikuuta saattaa vihdoin nähdä sen ensi säteet tuntureiden yllä – jos sattuu ulos oikeaan aikaan, hieman ennen puoltapäivää. Hetken kuluttua aurinko taas laskee, ja tuttu kaamoshämärä verhoaa Tromssan kaupungin. Kolmeen mennessä on jo pilkkopimeää. Tammikuun 21. päivä on Tromssassa ”virallinen” aurinkopäivä, jolloin monilla työpaikoilla keskeytetään työt hetkeksi ja ihmiset menevät ulos nauttimaan kaakaota ja perinteisiä, hieman munkkeja muistuttavia aurinkopullia, solbollene. Tänä vuonna päivä oli muutenkin erityinen. Syksyllä toimintaansa aloitellut Suomi-talo vihittiin virallisesti käyttöön Tromssan yliopistolla, jonne saapui muun muassa ulkoministeri Erkki Tuomioja.

26

Yritysten linkki Pohjois-Norjaan Pohjois-Norja on vahvan talouskasvun aluetta, jonne kaivataan kovasti työntekijöitä esimerkiksi rakennus-, energia- ja itcaloille, kun taas Pohjois-Suomessa näillä aloilla kärsitään pikemminkin nuorisotyöttömyydestä. Siksi Business Oulu, Oulun kaupungin elinkeinotoimintaa tukeva liikelaitos, aloitti syksyllä 2013 Tromssassa Suomi-talo toiminnan auttaakseen suomalaisia naapurimaan markkinoille. Markkinat tarjoavat yrityksille liki rajattomat laajentumismahdollisuudet. Nopeasti kasvava, jo yli 70 000 asukkaan Tromssa on Pohjois-Norjan veturi. Hanke tuo Suomesta Norjaan yritysdelegaatioita, jotka tutustuvat paikallisiin olosuhteisiin. – Autamme suomalaisia tapaamaan norjalaisia yrityksiä, kertoo Business Oulun pohjoisen ohjelman projektikoordinaattori Sanna Savolainen. Toiminta toimii myös toiseen suuntaan. – Suomessa on käynyt norjalaisia yrityksiä, jotka etsivät kumppaneita ja alihankkijoita omille bisneksilleen. Toiminta on suunnattu ennen kaikkea pienille ja keskisuurille yrityksille, mutta miksei isommillekin. Suomi-talon avajaisiin tullut Tuomioja ei ollut ensimmäinen korkean tason suomalaisvieras Tromssassa. Ulkoministerit ovat poikenneet siellä ennenkin, ja lokakuussa 2012 Tromssassa kävivät puolestaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio osana virallista valtiovierailua

Kalle Keijonen

Pohjois-Norjan alati kasvava talous houkuttaa suomalaisia yrityksiä ja työvoimaa. Tromssassa tammikuussa käyttöön vihitty Suomi-talo on esimerkki viime aikoina lisääntyneestä mielenkiinnosta arktista yhteistyötä kohtaan.

– Tavoitteenamme on saada lisää kauppaa tänne Tromssaan, mutta samalla myös Pohjois-Ruotsin alueelle, projektikoordinaattori Sanna Savolainen kertoo.

kruununprinssi Haakonin vieraina. Presidentti puhui jo tuolloin pohjoisten alueiden yhteistyön vahvistamisen puolesta ja sai vastakaikua vuotta myöhemmin Helsingissä vierailleelta Haakonilta. Niinistö viittasi Pohjois-Norjan työmarkkinoihin myös Pohjola-Nordenin seminaarissa pitämässään puheessa syksyllä 2013.

Heikot yhteydet hidasteena Kenties suurimpana arktisen yhteistyön hidasteena pidetään heikohkoja liikenneyhteyksiä. Matkalla Oulusta Tromssaan on istuttava kymmenisen tuntia autossa tai bussissa. Lentäminen kahden pääkaupungin kautta ei ole juuri nopeampi vaihtoehto.


Klaus Kurki Tromssan keskusta sijaitsee samannimisellä saarella.

Siirtolaisuudella pitkä historia Suomalaisten hakeutuminen Jäämerelle ei ole uusi ilmiö. Erityisesti Suomen pohjoisosista on lähdetty Norjaan paremman elämän toivossa jo 1700-luvulta lähtien. Muuttohuiput ajoittuivat 1800-luvun jälkipuoliskon pulavuosiin, mutta nykytaantumassa muuttaminen on taas kiihtynyt. Jäämeren kalavedet ovat tarjonneet varman ravinnon, ja nyttemmin Norjasta on tullut vauras öljymaa. Parhaimmillaan jopa suurin osa pohjoi-

Tromssaan rakennetaan jatkuvasti uutta. Kuvassa on keskustan uusi merinäköalahotelli. Kalle Keijonen

Molemmilla valtiovierailuilla paikalla olikin oululaisia yrittäjiä lobbaamassa suoraa pohjoista lentoyhteyttä. Business Oulun haikailema lentoreitti Oulu–Luulaja– Tromssa lensi koelentonsa tammikuussa. Säännöllinen liikenne on ilmeisesti tarkoitus saada käyntiin kesällä tai syksyllä. Kevättalvella Tromssaan pääsi suoraan Helsingistä Finnairin siivillä. Uusi yhteys keskittyi kuitenkin talvikauden matkailijoihin ja jäi tauolle jo maaliskuun lopussa. Jatkosta ei ole vielä tietoa. – Reitti menestyi lupaavasti ja oli erityisen suosittu japanilaisten keskuudessa, kertoo Joseph Knowles Finnairin viestinnästä. Ensi talven osalta ei ole vielä tehty päätöksiä, mutta ympärivuotiselle yhteydelle ei Knowlesin mukaan ainakaan näillä näkymin ole kysyntää. Yksi vaihtoehto on rautatie Jäämerelle. Uuden radan rakentaminen on kuitenkin kaukainen haave.

simman Norjan asukkaista on ollut suomalaisia, mutta nykyään harva vanhojen siirtolaisten jälkeläisistä puhuu suomea. Norjan valtio ei aiemmin suhtautunut muuttajiin hyvällä, vaan nämä ovat kärsineet norjalaistamistoimista. Esimerkiksi koulussa ei saanut puhua suomea. Asenteet ovat muuttuneet vasta viime vuosikymmeninä. Nykyään Pohjois-Norjassa puhuttu suomi katsotaan Tornionlaakson meänkielen tavoin omaksi vähemmistökielekseen, kveeniksi. Kielellä on joitakin tuhansia puhujia.

Koko Suomen hanke Oulussa on viime aikoina tehty lujasti töitä työvoiman pohjoisen liikkuvuuden eteen. Tavoitteiden saavuttamiseksi on perustettu niin työnantajille suunnattu Draivia rekryyn -hanke kuin nuorille työnhakijoille tähdätyt Jobbe i Norge- ja Duunaamo Nordic -kampanjat. Eikä suomalaisyrityksiä Norjaan auttava Suomi-talo ole vain oululaisten juttu. – Siitä on tullut vähitellen meidän kaik-

kien yhteinen hanke, Sanna Savolainen kertoo. Erkki Tuomioja on samaa mieltä. – Projektit Norjassa ovat niin valtavia, että on tärkeää pystyä esittelemään koko Suomen asiantuntemus ja tarjonta, ulkoministeri totesi avajaispuheessaan. Rakentamisen ja teollisuuden ohella yksi nousevia aloja on matkailu. Tromssassa on kaikkea: sykkivää kulttuurikaupunkia ympäröi uskomattoman kaunis vuoristo- ja vuonomiljöö, joka tarjoaa puitteet niin luontoelämyksille kuin talviurheilulle. Satunnaiselle kesämatkailijalle oiva tapa päästä Tromssaan on Rovaniemeltä lähtevä suora bussi, jonka kyytiin ehtii kätevästi etelän yöjunalta. Jos tammikuussa aurinko näyttäytyykin Tromssan taivaanrannassa vain hetkisen, huhtikuussa se nousee jäädäkseen: elokuuhun asti aurinko paistaa ”Pohjolan Pariisissa” läpi yön.  Kalle Keijonen

27


Kjell Skoglund, t.f. generalsekreterare:

Ypperlig tid att jobba med nordismen Kjell Skoglunds hela aktiva yrkesliv har på något sätt varit kopplat till Norden. Därför känns det bra att nu axla ansvaret för Pohjola-Nordens verksamhet i Finland, då nordismen och det nordiska samarbetet upplever ett uppsving, samtidigt som Pohjola-Norden fyller 90 år.

Som Pohjola-Nordens marknadsföringschef har Kjell Skoglund de senaste åren blivit mest känd för sin starka insats som skapare och koordinator för Pohjola-Nordens samarbetsnätverk på företagssidan. Det synliga resultatet har inneburit sponsorfinansiering som de flesta andra organisationer bara drömmer om, samt högaktuella seminarier där både föreläsarna och deltagarna utgjort den absoluta toppen i Finland och Norden. Många undrar hur han lyckats så bra. – Jag har haft en stor fördel av att ha arbetat på alla nivåer när det gäller det nordiska medborgarsamarbetet. På lokalplanet i Kristinestad, på distriktsnivå i Österbotten, och sedan samnordiskt på Föreningarna Nordens förbund i Oslo. Många av de personer jag nu kontaktar i näringsliv och i det offentliga har jag redan träffat på dessa olika nivåer, så även av den orsaken har det varit ganska lätt att ”sälja” det nordiska samarbetet, berättar Kjell Skoglund. Många av de som idag samarbetar med Pohjola-Norden har i tiderna fått del av Pohjola-Nordens skolstipendier eller deltagit i det utbyte som Pohjola-Nordenföreningarna arrangerat. Det hela hänger förstås även ihop med att nordismen som idé och det nordiska samarbetet är mycket livskraftiga företeelser. – Då Finland och Sverige blev med­lemmar i EU var tongångarna lite annorlunda. Då var det en tid populärt att hoppa över Norden och känna sig viktig i lite större europeiska sammanhang. Men idag, speciellt efter den ekonomiska krisen och med en ökad globalisering med inte bara positiva

28


Kjell Skoglund anser att han har haft en stor fördel av att ha arbetat på alla nivåer när det gäller det nordiska medborgarsamarbetet.

29


förtecken, börjar den gemensamma värdegrunden i Norden åter tilltala, säger Skoglund. Kjell Skoglund citerar den franske filosofen Jean Jauré, som konstaterade att lite internationalism leder oss bort från fosterlandet och rötterna, medan mycket internationalism leder oss tillbaka igen. – Det var ganska visa och framsynta tankar, för redan hundra år sedan.

Gränshinder kvarstår, nya kommer till Vid sidan av det traditionella medborgarsamarbetet och det officiella samarbetet har ett annat slags nordiskt samarbete skett de senaste åren. Över sexhundra nordiska företagsfusioner har skett inom loppet av femton år, vilket påverkat hundratusentals nordiska invånare. – Det fenomenet har åter lyft fram gränshindren och de problem som uppstår då de nordiska länderna stiftar icke-harmoniserade lagar. Efter så här många år av tätt samarbete kunde man tro att de här problemen skulle vara lösta, men tyvärr ser de bara ut att öka, berättar Skoglund. Fortfarande kan det till exempel vara oväntat krångligt att registrera en bil eller köpa ett hus i ett annat nordiskt land. Här fungerar Pohjola-Norden som uppsamlare av de problem som konkret upplevs på gräsrotsnivå, och som sedan förmedlas till det officiella samarbetet. – Vi är en vakthund, en slags pådrivare när det gäller nordiska frågor. Men trots att vi samarbetar tätt skall vi alltid hålla lite avstånd till det officiella politiska samarbetet – och företagssidan för den delen. Det får inte bli allt för mycket symbios, då blandas rollerna.

Även attitydskapare Framöver vill Kjell Skoglund också betona Pohjola-Nordens roll som inhemsk attitydskapare. Frågan om svenskan som ett officiellt men också användbart språk i Finland får förstås en helt annan infallsvinkel i samband med nordiskt samarbete. Nittio procent av finländarna känner sig som nordbor och nästan lika många stöder varmt det nordiska samarbetet. – Man kan säga att svenskan i rollen som nordiskt umgängesspråk upplevs som mycket viktig på alla håll i Finland, och att detta faktum därmed fungerar som katalysator för större acceptans för svenskans status i landet. Skoglund säger också att de upplevda attitydproblemen mot svenskan i Finland i många fall är överdrivna. Det tycks vara så att negativt inställda – som i så många andra frågor – är betydligt högljuddare än de positivt inställda.

30

Men Skoglund är noga med att även dra en lans för finskan. – Det är också mycket viktigt att finskan syns som ett nordiskt språk. För finlandssvenskar måste man ibland betona att Pohjola-Norden inte är en ”finlandssvensk” förening. Allt vårt material produceras även på finska, vilket uppskattas stort på finskt håll.

Frivilligverksamhetens framtid I sin nya roll som t.f. generalsekreterare får Kjell Skoglund även ansvaret att utveckla Pohjola-Norden organisatoriskt. – Det finns knappast skäl att börja ändra på indelningen med lokalföreningar, distrikt och regioner samt centralförbundet. För att kunna ha trovärdighet både som medborgar- och intresseorganisation är det viktigt med en lokal och regional förankring. Skoglund ser i stället tydliga tecken på att det är den allmänna samhällsutvecklingen som kommer att påverka föreningarna inom Pohjola-Norden. – Man talar nu mycket om hur det nordiska välfärdssamhället skall räddas, vilka prioriteringar som bör ske då de offentliga budgetarna krymper och hur mycket av det som stat och kommun idag sköter måste skötas med frivilligkrafter, av tredje sektorn eller av privata aktörer i framtiden. Enligt Skoglund kommer med stor säkerhet frivilligarbetet och tredje sektorn att spela en allt större roll i framtiden. – Pohjola-Norden har det alltså ganska väl förspänt sett i ett sådant scenario, och då kommer även Pohjola-Nordens roll som attitydskapare att betonas; med den nordiska modellen i ryggen är vi även en bra inkörsport för arbetet kring jämställdhet och motverkande av främlingsfientlighet. Vi står på riktigt för brobyggande mellan olika kulturer.

Pengar till konkret verksamhet Skoglund ser också en parallell mellan den offentliga sektorns utmaningar, och utmaningarna inom Pohjola-Norden. – Liksom i alla organisationer måste man hela tiden aktivt jobba för att kanalisera pengarna till riktig, konkret verksamhet, inte till att bygga upp institutioner och byråkratier. Och trots att kulturlivet får det njuggare i ett trängt ekonomiskt läge kommer kulturutbytets enormt viktiga roll i det nordiska samarbetet inte att minska, tvärtom. Skoglund säger att när frågor om prioriteringar, eller frågor om ork och stress överlag kommer på agendan, visar det sig att kulturen är det kitt som håller ihop hela samhällets mosaik. Utan kittet rasar hela

konstruktionen ihop. – Den nordiska kulturpolitiken har också sålunda varit bra att den sett likvärdigt på folkkultur och så kallad elitkultur, och att man försökt hitta ett samspel som gynnar alla parter. En starkt upplevd egen kulturgemenskap är också en förutsättning för att man skall kunna acceptera andra kulturer. Detta hjälper enligt Skoglund i förlängningen alla nordiska länder, även i enskilda strävande på den internationella arenan. – Med en starkt förankrad nordisk kultur- och värdegemenskap blir det nordiska varumärket betydligt starkare internationellt än de enskilda ländernas. Norden som varumärke förknippas med kvalitet och med föregångarskap när det gäller jämlikhet, fri rörlighet och mänskliga rättigheter. Det skall vi värna om.  Text och bild: Rabbe Sandelin


kURssi kOHti oNNistUNUtta KoKoUsta Hinta-laatusuhteeltaan ylivertainen merikokous tarjoaa tiimillesi tai työyhteisöllesi huvin ja hyödyn kätevästi samassa paketissa. laivalta löydät niin kokous-, ravintola-, majoituskuin viihdepalvelutkin kaikki saman katon alla. Mahdollisuus edullisiin tuliaisostoksiin sekä upea merinäköala sisältyvät hintaan. kerro meille toiveesi, me hoidamme loput. sydämellisesti tervetuloa!

visioi viisaasti Helsingistä Helsinki–Tukholma-kokous Viking gabriella/Mariella Helsinki–Tallinna-päiväkokous Viking XPRs

alk. 118,50 e/hlö alk. 35 e/hlö

saaRistosYNER Giaa tURUstA Piknik-päiväkokous turku–M:hamina, Viking Amorella/grace Vuorokauden merikokous turku–tukholma,Viking Amorella Vuorokauden merikokous turku–tukholma,Viking grace

alk. 41 e/hlö alk.

59 e/hlö

alk. 88 e/hlö

Päiväkokouspaketit sisältävät risteilyn, aterioita ja kokoustilan. Pidemmät kokouspaketit myös hytin. Varaukset: Helsinki (09) 123 571, ryhma@vikingline.com turku (02) 333 1332, ryhma.turku@vikingline.com tampere (02) 333 1200, ryhma.tampere@vikingline.com Pidätämme oikeuden muutoksiin.


Vammaisalan pohjoismainen yhteistyö esillä Hanasaaressa

Seminaari Minoriteter och dubbelminoriteter – Nordiska modeller för intressebevakning och främjandet av minoriteters rättigheter järjestetään 4.–5. kesäkuuta ja se on avoin kaikille kiinnostuneille. Finlands Svenska Handikappförbundin puheenjohtaja Anna Caldén toteaa, että seminaarin järjestäminen on ollut hänen haaveensa jo monta vuotta. – Olen osallistunut seminaareihin, joissa on ollut puhujia eri Pohjoismaista, mutta näen kesäkuussa järjestettävän seminaarin ensimmäisenä, jossa vähemmistöjen ja kaksoisvähemmistöjen asemaa käsitellään puhtaasti pohjoismaisesta näkökulmasta. Seminaarin pääjärjestäjänä toimii SAMS – Samarbetsförbundet kring funktionshinder -järjestön projekti MiM – Samarbete mellan minoriteter inom minoriteten. Projektin tavoitteena on edistää ruotsinkielisten vammaisten asemaa vahvistamalla verkostoja ja kehittämällä uusia yhteistyömuotoja. Anna Caldén on mukana projektin ohjausryhmässä. Hänen mielestään yhteistyö ruotsinkielisten vammaisten henkilöiden kesken on ensiarvoisen tärkeää. – Yhteistyö on ainoa keino, jolla voimme saavuttaa tavoitteemme vammaispolitiikassa ja saada aikaiseksi kaikille tasaarvoisen yhteiskunnan. Siihen kuuluu muun muassa oikeus tukeen ja palveluihin omalla äidinkielellä.

Kaksoisvähemmistöt erityisen alttiita syrjinnälle Hanasaaren seminaarissa käsitellään ensisijaisesti vammaisuuteen, etnisyyteen ja kie-

32

Hansaari / Maria Putaansuu

Hanasaaressa keskustellaan kesäkuussa vähemmistöjen ja kaksoisvähemmistöjen asemasta sekä heidän oikeuksiensa edistämisestä Pohjolassa. Mukana on luennoitsijoita eri Pohjoismaista.

livähemmistöihin liittyviä kysymyksiä. Yhtä hyvin kaksoisvähemmistöön kuuluu kuitenkin vaikkapa seksuaalivähemmistöön kuuluva maahanmuuttaja tai saamelainen, joka puhuu viittomakieltä. Kyse on siis siitä, että ihminen kuuluu useampaan vähemmistöön samanaikaisesti, olivatpa ne mitä hyvänsä. Kaksoisvähemmistöt ovat usein erityisen alttiita syrjinnälle, sillä he kohtaavat syrjintää useamman kategorian perusteella. SAMSin juristi Ulrika Krook toteaa, että kaksoisvähemmistöihin kuuluvat joutuvat kamppailemaan kahden asian puolesta, esimerkiksi juuri kielen ja vammaisuuden. – Kaksoisvähemmistöjen asema Suo­mes­sa vaihtelee toki sen mukaan, mistä vähemmistöstä on kyse ja missä päin maata asuu. Mutta sote-uudistuksen myötä ruotsinkielisten vammaisten mahdollisuudet saada palvelua omalla kielellään tulevat todennäköisesti heikentymään, mikä asettaa heidät eriarvoiseen asemaan suhteessa suomenkielisiin vammaisiin.

Edunvalvontaa pohjoismaisella tasolla Pohjoismaisen ministerineuvoston alaisuuteen perustettiin syyskuussa 2012 pohjoismainen yhteistyöneuvosto, joka kokoontui ensimmäisen kerran loppuvuodesta 2013. Vastaava elin on kyllä ollut olemassa aiemminkin. Neuvosto on neuvoa-antava elin, jonka tehtävänä on seurata vammaispolitiikan ja YK:n vammaissopimuksen toimeenpanon toteutumista kaikissa Pohjoismaissa. Neuvostolla on myös mahdollisuus tehdä omia aloitteita ja nostaa esiin yksittäisiä kysymyksiä, joita se pitää tärkeinä vammaisa-

lan pohjoismaisessa yhteistyössä. Vaikka neuvosto on sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvoston alainen elin, käsittelee se vammaisuuteen liittyviä kysymyksiä kaikilla yhteiskunnan aloilla. Pohjoismainen yhteistyö on luonnollista myös vammaisuuteen ja esteettömyyteen liittyvien kysymysten saralla, sillä haasteet ja ongelmat ovat Pohjoismaissa pitkälti samat, kertoo Ulrika Krook, joka on yksi Suomen kahdesta edustajasta neuvostossa. – Suuri ongelma kaikissa Pohjoismaissa on se, että vammaisten ihmisten pääsy työmarkkinoille on hyvin vaikeaa. Myös koulutuspuolella on paljon parannettavaa, vaikka tiettyjä edistysaskeleita siellä onkin jo otettu. Toisaalta tietyt asiat ovat vammaisten ihmisten kannalta Pohjoismaissa paremmin kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa. Tämä tulisikin Krookin mukaan huomioida myös EU-tasolla ja Pohjoismaiden tulisi tältä osin viedä osaamistaan eteenpäin muihin maihin. – Esimerkiksi Suomessa on hyvää osaamista apuvälineiden kehityksessä, mutta sitä ei juuri tunneta edes muissa Pohjoismaissa.  Susanna Puisto

Ilmoittaudu viimeistään 16. toukokuuta Seminaarissa on simultaanitulkkaus suomen ja pohjoismaisten kielten välillä. Lisätietoa seminaarista: www.samsnet.fi/hanaholmen


Vårläsning

2850

2490 Björn Vikström Mer än ord Trovärdig efterföljelse i en kyrka på väg I sitt herdabrev till Borgå stift belyser biskop Björn Vikström frågor som kyrkans synlighet i samhället, bibelsyn och behovet av en respektfull dialog med andra kristna. Hur orienterar kyrkan sig i en föränderlig terräng? Är det möjligt att hitta förmedlande positioner mellan till synes oförenliga ståndpunkter?

från Fontana Media

Bibelberättelser för barn i Norden

Varje generation behöver sin egen Bibel! Femton nordiska författare och femton illustratörer tolkar 68 bibelberättelser, med utgångspunkt i barnets värld. Den nya barnbibeln har ett modernt och nordiskt uttryck med plats för humor och barnets undran över livet.

1790 Monica Vikström-Jokela & Johanna Sjöström Bärtil och glassbilen

Fåret Bärtil, känd från BUU-klubben i Yle 5, har tagit klivet in i böckernas värld! En rikt illustrerad och humoristisk bilderbok om vänskap, samarbete och om fantasins kraft.

2790 Ann-Sofie Eriksson Fias söta hemligheter Så lyckas du som hemmabagare! Är du trött på sockerkakor som sjunker ihop med en suck och bullar som vägrar jäsa? Här får du värdefulla bagerihemligheter från ett proffs och bakverk för hela året.

www.fontanamedia.fi • tfn (09) 612 615 30 info@fontanamedia.fi • Sandvikskajen 13, 00180 Helsingfors


Finsk konstnär har slagit rot Paula Viitanen flyttade från Finland till Århus när hon var nitton. De senaste fjorton åren har ön Samsø varit hennes hem.

Paula Viitanens trädgård är full av frukter, bär och grönsaker - plus diverse material som väntar på att bli använt.

Plommon, päron, äpplen, björnbär, hallon, fläderbär, blåbär, körsbär … På frågan om hur många olika sorters frukter, bär och grönsaker Paula Viitanen odlar i sin trädgård, börjar hon räkna. Listan blir längre och längre. – Vindruvor i drivhuset, potatis, tomater, och massor av valnötter. De första åren hade jag miljoner av svarta och röda vinbär, och krusbär. I år har jag sått purjolök nedanför planket. Sparris odlar jag också. Och jordgubbar, smultron, lingon, rabarber. Allt är ekologiskt. Vi vandrar vidare in i den djungelliknande trädgården där hemliga grottor, doftande rosor och tibetanska böneflaggor uppenbarar sig. Paula berättar om sin plan att bygga en mycket liten stuga på en solig plätt bakom det gamla vitrappade huset,

34

som börjar bli för dragigt och fuktigt. Tills vidare bor hon en del av året i sitt glashus i trädgården.

Stall som galleri Gårdens tidigare stall fungerar som galleri. Rummet är fullt av magiska konstverk. Redan utanför huset har vi välkomnats av en majestätisk fågelkvinna och fåglarna fortsätter att uppträda i många av Paulas konstverk, både i målad och skulpterad form. Material till dem hittar hon på sina vandringar och resor. Urfåglarna, början till det hela, var ett par lunnefåglar från Färöarna. Paula sparade deras kranier och efter några år tyckte hon att de skulle få bli fåglar igen. Sedan dess har det bara fortsatt. Fåglarna görs i olika material och färger, alltefter Paulas humör.

– De är kanske en sorts självporträtt, funderar hon. Hjortar, björnar och vargar samsas med fågelkvinnorna. Min tanke snuddar vid samisk mytologi. Några fjärilar dyker upp, och ett äkta korpkranium som Paula fått av en grönländsk väninna. Över takbjälkarna hänger rävskinn. Inne i stallet står också en cykel. Den är bra att ha när Paula ska ta sig fram på landsvägarna. Hon passar regelbundet ett annat galleri i Mårup några kilometer norrut. Ända till senaste sommar har hon varje lördag under sommarsäsongen sålt kläder, kuddar och konstverk av egen produktion i en butik i öns ’huvudstad’ Tranebjerg. Från och med nästa säsong ska istället det egna galleriet utvidgas. Tunikan hon bär är mycket speciell. Tyget liknar ett collage sammansatt av


i Danmark

En majestätisk fågelkvinna välkomnar besökarna till Paula Viitanens galleri i Onsbjerg på Samsø.

tryckta fotografier av några av hennes många konstverk.

Rötter i Padasjoki Paula Viitanen berättar sitt livs historia medan vi ser oss omkring. Hon är född 1956 i Padasjoki, där hon också växte upp. Då hon var nitton flyttade hon tillsammans med sin pojkvän till Danmark. Han hade en dansk mor och ville studera i Århus. Paula fick arbete och kämpade med att lära sig danska. Sedan började hon på textillinjen på det Jyske Kunstakademi. Livet tog många oväntade vändningar, som livet har för vana. På konstakademin träffade hon en tysk studerande, som blev far till hennes äldsta dotter Tussi, nu 35 år. Andra dottern Lotta är fem år yngre och bor numera i Irland. Lottas far är svensk.

Gårdens gamla stall fungerar som utställningslokal. Här samsas fågelkvinnor med allehanda mytologiska figurer.

Paula själv mötte småningom en sønderjyde, en man från södra Jylland. Han var musiker och hette Jørgen. Paret planerade flytta till Samsø, men innan de kom så långt drabbades Jørgen av cancer och dog. Småningom flyttade Paula, efter 24 år i Århus, ändå till Samsø. Tillsammans med en konstnärsväninna köpte hon ett hus i Nordby på norra ändan av ön. Där bodde och arbetade Paula i åtta år, tills hon hittade det gamla huset i Onsbjerg. Det har nu varit hennes hem i sex år. Så ofta hon kan besöker hon Lahtis där hennes gamla föräldrar bor. Paula Viitanen har haft många utställningar i Danmark, men bara en i Finland. Det var i Padasjoki i början av 1980-talet, då hon ställde ut textilkonst. Tre stora lådor med fågelkvinnor har också funnit sin väg till Finland, där en kusin sålt dem.

Förutom genom de två gallerierna säljer Paula Viitanen sina verk via nätbutiken Ø-shopping. Livet som fri konstnär är inte lätt ekonomiskt, men Paula har ett ljust sinnelag och ett okuvligt gå-på-mod. Småningom står hennes nya lilla stuga färdig. Då blir vintrarna lättare att komma igenom.  Text och bild: Gunilla Heick

Besök Paulas hemsida www.paulavii.dk och nätbutiken på http://oeshopping.dk/paula-viitanen

och på Facebook: www.facebook.com/galleripaulaviitanen

35


MUKAVAMMIN MATKALLA Perille on mukava tulla, mutta mikset nauttisi jo matkan teosta. Hertz tarjoaa Pohjola-Nordenin jäsenille erikoishinnat Suomessa ja ulkomailla. Mainitse varausta tehdessäsi koodi CDP 622011. Pyydä siis mukaasi parasta seuraa ja varaa auto Hertziltä. Varaukset osoitteessa hertz.fi Hertz Varauspalvelu +358 (0)200 11 22 33 (0,75 EUR/min+pvm/mpm)

Testa ll! HBL KvBäL:s

la H Du får he tis bud gra t u la a it dig or! i två veck

Mera information hittar du på hbl.fi/kvall. HBL-prenumerant? HBL Kväll ingår i din prenumeration.


ajankohtaista Nuorisoliitossa  aktuellt på Ungdomsförbundet

Lästips från Nordhumla I februari lanserades den tillfälliga nätversionen av Nordhumla i väntan på Ungdomsförbundets nya webbsida. Även om formatet för tidningen har ändrats så är profilen den samma och vi har fortsatt att publicera texter som har en koppling till nordiska ung­domsfrågor. Bland de drygt 20 texter som publicerats härtills finns bland annat

reportage från SaunaExpressen, vintermark­ naden och klimatkonferensen i Jokkmokk samt Uleåborgs PNU-lokalavdelnings års­ möte. Ni kan också se Jon Rikbergs vackra naturfotografier som han tagit under sitt år vid Lofoten Folkehögskole i Norge och läsa om en demonstration om samers rättigheter. 

Ni hittar alla texter på http://nordhumla.wordpress.com/

Välkomna! Text: Roh Petas Nordhumlas chefredaktör Bild: Jon Rikberg

Rajaton Pohjola – myös alennuksissa Euroopassa opiskelijaliikkuvuutta pidetään tärkeänä tavoitteena jo kulttuurien kohtaamisienkin vuoksi. Ei sovi myöskään unohtaa sitä, että Euroopan unionin peruspilari, vapaa liikkuvuus, toteutuu monesti parhaiten opiskelijoiden toimesta, sillä he ovat ennakkoluulottomia ja seikkailunhaluisia. On kuitenkin paikallaan huomauttaa, että vaikka liikkumisen tavoite on jalo, on olemassa merkittävä este, joka vaikeuttaa nuorten opiskelijoiden liikkumista rajojen yli. Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton ajama rajat ylittävä joukkoliikenteen opiskelijaalennus olisi omiaan edistämään opiskelijoiden halua lähteä oman maansa rajojen ulkopuolelle, sillä silloin opiskelijan matkabudjetista säästyisi rahaa muuhunkin kuin paikallisen liikennöitsijän täysihintaisiin lippuihin. Tämä ongelma on valitettavan totta Pohjolassakin. Näin EU-vaalien alla saattaa törmätä

sloganiin Rajaton Eurooppa. Historian saatossa monia hallinnollisia esteitä, kuten rajatarkastukset, onkin purettu tämän tavoitteen tieltä, mutta silti sosioekonomi­set tekijät vaikuttavat liian paljon liikkumis­ esteiden olemassaoloon. Itä-Euroopasta Länsi-Eurooppaan suuntaava opiskelija kohtaa korkeamman hintatason maan, mikä pahimmillaan karkottaa opiskelijan takaisin kotimaahansa. Lisäksi häntä ei välttämättä osata kannustaa liikkumaan muualle Eurooppaan, sillä sitä ei matalan sosioekonomisen luokan perheen lapselle pidetä aina rikastuttavana kokemuksena. Toiseen suuntaan matkaava länsieurooppalainen ottaa taas kaiken hyödyn irti itäisen Euroopan halvemmasta hintatasosta, mutta hänkin mielellään näkisi kotikulmillaan enemmän ihmisiä eri Euroopan maista. Onneksemme tuloerot eivät meillä Pohjolassa ole revähtäneet suuriksi. Kui­-

tenkin liian monelle opiskelijalle korkeat hinnat esimerkiksi Norjassa toimivat rajaesteenä Pohjolan sisäisessä liikkumisessa. Miten tilannetta voisi siis parantaa? Toimiva vaihtoehto on jo mainitsemani yhteispohjoismainen opiskelija-alennus, joka tar­koittaa sitä, että oman maan opiskelijakortilla opiskelija on oikeutettu toisessa Pohjoismaassa matkustaessaan samoihin joukkoliikenne-etuihin kuin kotimaassaan. Nykytilanteessa toisen maan opiskelijat maksavat kulkuvälineen lipusta täyden hinnan, vaikka paikallinen saman alan opiskelukaveri olisi oikeutettu opiskelija-alennukseen. Opiskelijoiden parissa pohjoismaista yhteenkuuluvuuden tunnetta edistetään parhaiten mahdollistamalla opiskelijoiden edullinen liikkuminen Pohjolassa.  Kim Rantala PNN:n varapuheenjohtaja

37


VALHEITA, VIETTELYÄ JA WIENILÄISTÄ ELEGANSSIA LÖGNER, FÖRFÖRELSE OCH WIENERELEGANS

Lukijatarjous Läsarrabatt

ESITYKSET

FÖRESTÄLLNINGAR

13. 5. – 21. 5. 2014

13. 5 – 21. 5. 2014

Ruusuritari on Straussin suosituin ooppera. Se on tarina nuoruuteen takertumisesta ja epätoivoisesta rakkaudesta. Kaunis ohjaus ja kiehtovat melodiat henkivät wieniläistä eleganssia ja synnyttävät ainutkertaisen toteutuksen.

Rosenkavaljeren är Strauss populäraste opera. Det är en berättelse om desperat kärlek och om en kvinna som klamrar sig fast vid sin ungdom. Den vackra regin och de fängslande melodierna andas wienerelegans och bildar en unik uppsättning.

10 € alennus/rabatt

hintaluokka/priskategori A – C (norm. 63 – 84 €) Alennus voimassa 13. 5., 15. 5. ja 21. 5. esityksissä. Rabatten gäller på följande föreställningar: 13. 5, 15. 5 och 21. 5. Lippuja rajoitettu määrä Begränsat antal biljetter

Liput/biljetter (09) 4030 2211 ma – pe/mån – fre 9 –18, la/lör 12 –18, palvelupiste/kundservice ma – la/mån – lör 12 –19 www.ooppera.fi


här är  täällä

OSLO Helene Skjeggestad Journalist i Aftenposten Aftenposten lehden toimittaja

Kjære leser, når skrev du sist et håndskrevet brev?

Rakas lukija, milloin kirjoitit viimeksi kirjeen käsin?

Jeg husker den ennå – spenningen. Å vente utålmodig foran vinduet i annen etasje for så springe 70 meter til den lille grønne postkassen og kikke forventningsfullt ned. Jeg hadde brevvenner over hele Europa – Sarajevo, Stockholm og Hamar, og jeg elsket å få de personlige beretningene fra unge jenters hverdag formidlet med sirlige, håndskrevne bokstaver på rosa, grønt og hvitt papir. Jeg skriver fremdeles brev, hver eneste dag. Men aldri for hånd. Datamaskinens påvirkning på vår hverdag kan ikke beskrives som annet enn revolusjonerende. I Norge i dag brukes datamaskinen i større og større grad i skolen, på jobb og på fritid. Vi har fått effektivitet og økte muligheter for kommunikasjon, men har vi også mistet noe på veien? Det mener kaligrafen Christopher Haanes som frykter at håndskriften går fra å være allemannseie til en smal sak for spesielt interesserte. Tall fra postverket bekrefter trenden: adresserte brev i Norge har falt med 40 prosent fra år 2000. Tradisjonsrik. Men er det så farlig da? Kalligrafi betyr skjønnskrift eller det å skrive som kunst og i Europa var den i tusen år med på skape den moderne sivilisasjon før boktrykkerkunsten kom på 1400-tallet. Men til tross for boktrykkerkunstens inntog, har det likevel i flere hundre år vært håndskriften som har knyttet mennesker sammen på et personlig nivå gjennom lange brev, julekort, gratulasjonskort og takkekort. Det er kanskje derfor saken om den bekymrede kaligrafen skapte slik et voldsomt engasjement blant norske lesere. På billedtjenesten Instagram lastet over 500 mennesker opp bilder av sin håndskrift med små huskeregler som ”Løkkeskrift skal opp på loftet og ned i kjelleren.”, og ”Til daglig skriver jeg kun med fyllepenn. En god penn og bra papir er lurt”. En tapt sak? Selv om ikke alle mener at håndskriften er død, har håndskrevne brev blitt et tilbakelagt kapittel for meg. Dessverre. Også huskelister og små notater gjøres nå på min PC eller telefon. Det fører ikke bare til nært sagt uleselig bokstaver når jeg først tar pennen fatt, jeg tror det også gjør meg til et fattigere menneske da jeg gir avkall på en tradisjon og barnelærdom. Men kanskje er det likevel ikke for sent? 

Muistan sen vielä – jännityksen. Kärsimätöntä odotusta toisen kerroksen ikkunassa, 70 metrin juoksu pienelle vihreälle postilaatikolle ja toiveikas kurkistus sisään. Minulla oli kirjekavereita ympäri Eurooppaa – Sarajevossa, Tukholmassa ja Hamarissa – ja minusta oli ihana saada lukea persoonallisia kertomuksia nuorten naisten elämästä kirjoitettuna koukeroisella käsialalla vaaleanpunaiselle, vihreälle tai valkoiselle paperille. Kirjoitan yhä kirjeitä joka päivä, mutta en enää koskaan käsin. Tietokoneiden vaikutusta elämäämme voi kuvata ainoastaan sanalla vallankumouksellinen. Norjassa tietokoneita käytetään yhä enemmän kouluissa, työpaikolla ja vapaa-aikana. Yhteydenpito on tehostunut ja monipuolistunut, mutta olemmeko samalla menettäneet jotain? Tätä mieltä on kalligrafi Christopher Haanes, joka pelkää, että käsin kirjoittaminen muuttuu jokamiehenoikeudesta muutamien ihmisten kapeaksi erityisalaksi. Postilaitoksen luvut vahvistavat suuntauksen: osoitteellisten kirjeiden määrä on pudonnut Norjassa 40 prosenttia vuoden 2000 tasosta. Perinteikästä. Mutta onko tämä sitten niin vaarallista? Kalligrafia tarkoittaa kaunokirjoitusta tai kirjoittamista taiteena. Euroopassa se toimi tuhannen vuoden ajan nykyaikaisen sivilisaation luojana ennen kirjanpainotaidon keksimistä 1400-luvulla. Huolimatta kirjapainotaidosta käsin kirjoitetut pitkät kirjeet, joulukortit, onnittelu- ja kiitoskortit ovat yhdistäneet ihmisiä vuosisatojen ajan. Ehkäpä tämän vuoksi huolestuneen kalligrafin sanat saivat aikaan valtaisan mielipidevyöryn. Yli 500 ihmistä latasi kuvan käsialastaan kuvapalvelu Instagramiin kirjoittamalla pieniä muistisääntöjä kuten ”Kaunokirjoituksessa mennään ullakolta kellariin” tai ”Pikkuasiat kirjoitan vain täytekynällä. Onni on hyvä kynä ja hieno paperi.” Menetetty taistelu. Vaikka kaikki eivät olekaan sitä mieltä, että käsin kirjoittaminen on kuollut, käsin kirjoitetut kirjeet ovat osaltani ohi. Valitettavasti. Myös muistilistat ja pienet viestit kirjoitan nykyään tietokoneella tai puhelimella. Tarttuessani kynään ainoa seuraus ei ole lähes lukukelvottomat kirjaimet. Uskon nimittäin, että luopuessani käsin kirjoittamisen perinteestä ja lapsuuden opista, köyhdyn myös ihmisenä. Ehkä kaikki ei kuitenkaan vielä ole menetetty? 

39


Christina Gestrin vid Nordiska rådets session i Oslo 2013.

Grön och blå tillväxt skapar jobb och välfärd När beslutsfattare talar om jobb och välfärd brukar de gröna värdena ibland komma på undantag. Men i takt med att medvetenheten om världens begränsade resurser ökat, har alltfler insett att det ena ingalunda utesluter det andra. Riksdagsledamot Christina Gestrin (Sfp) hör till dem som under hela sin politiska karriär flaggat för gröna värden. Idag talar hon gärna om grön och blå tillväxt för att skapa jobb och den vägen sprida välfärd. Grön tillväxt har de flesta av oss hört talas om, men vad är blå tillväxt? – Grön tillväxt baserar sig bland annat på miljöteknologi och på hela cleantechsektorn. I ett bredare perspektiv omfattar grön tillväxt också bioekonomisektorn som hållbar jord- och skogsbruksverksamhet. Jag anser att närmatsproduktionen är en del av

40

den gröna tillväxten. Cleantech är i sin tur produkter, service och processer som främjar ett hållbart utnyttjande av naturresurser och som samtidigt minskar processernas skadliga inverkan på miljön. – Blå tillväxt handlar om all verksamhet som har med havet att göra. Vi talar om sjöfart, fiske, fiskeodling, off shore vindkraft med mera. Inom EU finns det stora förväntningar på Östersjöregionen när det gäller blå och grön tillväxt. För tillfället handlar det om miljövänligare bränslen inom sjöfarten. Tekniken för att rena svaveldiox-

idutsläppen håller på och utvecklas, säger Gestrin, som är agronomie magister med miljövård som huvudinriktning.

Norden har stark miljöprofil Christina Gestrin påpekar att blå tillväxt också handlar om en bättre planering av olika verksamheter längs med kusten och på havet. – Tanken är att de ska gå att kombinera en ansvarsfull ekonomi med en stark miljöhänsyn. Nordens roll kan inom EU vara stark, för Norden är redan i sig ett varu-


märke med positiva miljömässiga associationer för de flesta. Vi kan se grön och blå tillväxt som en möjlighet att förbättra Finlands konkurrenskraft och även stärka det nordiska samarbetet på miljöområdet. Idag ska man vara klimatsmart, miljö­ smart och energismart. Det betyder att medborgarna ställer allt högre krav på de ekonomiska och politiska beslutsfattarna. I den rapport som Nordiska rådet beställde häromåret och som skrevs av forskaren Johan Strang på CENS (Centrum för Norden-studier vid Helsingfors universitet), framhölls att man i det nordiska samarbetet borde frångå koncensustänkande och istället bör gå in för flexibelt samarbete på prioriterade områden. Det betyder att vissa samarbetsområden skulle lyftas fram genom att skapa Nordiska Gemenskaper. Ett område där det finns förutsättningar till långtgående samarbete är miljö- och energipolitiken. Gestrin, som är ordförande för Nordiska rådets miljöoch naturresursutskott, är inne på samma linje. – Till exempel när det gäller upphandling kunde Norden göra mera gemensamt.

Och med strängare klimat- och miljökrav kan Norden stärka sin profil internationellt.

Småskalig bioenergiproduktion Cleantech baserar sig bland annat på återanvändning och mindre förorening av miljön. Samtidigt förbättras företagens konkurrenskraft på marknaden. Cleantech är alltså en stark exportbusiness där det finns stora möjligheter, men det förutsätter politiska beslut och styrning. En sektor, som enligt Christina Gestrin fortfarande är outnyttjad, är den småskaliga lokala energiproduktionen. – Dessvärre har inmatningstarifferna gjorts så att småskalig biogasproduktion och annan förnybar energi inte kan dra nytta av den. Det gäller framför allt småskalig biogasproduktion på landsbygden, säger Gestrin, och hänvisar till Tyskland där man inte infört minimigränser och därmed har energiproduktionen av förnybar energi expanderat kraftigt. Gestrin framhåller att Finland visserligen är duktigt på bioenergi och energieffektivering. Cleantech-branschen växer hela tiden och beräknas omsätta upp till 50 miljarder

euro till 2020. Wärtsilä är störst, men tillväxten sker snabbast bland små och medelstora företag. Det handlar främst om förnybar energi och energiöverföring samt avfallshantering och återvinning.

Vasa som framgångsregion Christina Gestrin lyfter fram utvecklingen i Vasaregionen som ett framgångsrikt exempel i Finland. 12 procent av Finlands teknologiexport kommer från Vasaregionen trots att bara 2 procent av landets befolkning för där. – Där finns Nordens största koncentration av energiteknologisk kunskap. Det tog sin början på 1880-talet då Wasa mekaniska verkstad började tillverka vattenturbiner och litet senare följde John Wickström upp det då han konstruerade en fiskebåt med motor och propeller. Under decenniernas lopp har verkstäderna vuxit till stora helheter och idag arbetar över 10 000 personer inom energiklustret i Vasaregionen och 800 personer är sysselsatta med förnybar energi och energieffektivitet.  Text: Henrik Wilén Bild: Johannes Jansson/norden.org

Vihreä ja sininen kasvu lisäävät työpaikkoja ja hyvinvointia Päättäjien puhuessa työpaikoista ja hyvinvoinnista vihreät arvot jäävät usein taka-alalle. Sitä mukaa, kun tietoisuus maapallon rajallisista resursseista kasvaa, yhä useammat oivaltavat, että vihreys voidaan nähdä osana kokonaisuutta. Kansanedustaja Christina Gestrin (rkp) kuuluu niihin, jotka ovat koko poliittisen uransa ajan liputtaneet vihreiden arvojen puolesta. Nykyisin hän puhuu mielellään vihreästä ja sinisestä kasvusta, jotka luovat työpaikkoja ja lisäävät sitä kautta hyvinvointia. Useimmat ovat kuulleet puhuttavan vihreästä kasvusta, mutta mitä tarkoittaa sininen kasvu? – Vihreä kasvu perustuu muun muassa ympäristöteknologiaan ja koko cleantechalaan. Laajemmin vihreä kasvu käsittää

myös biotaloussektorin kuten kestävän maa- ja metsätalouden. Näen myös lähiruokatuotannon osana vihreää kasvua. Cleantech on tuotteita, palveluita ja prosesseja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ja samanaikaisesti vähentävät prosessien ympäristön kannalta haitallisia vaikutuksia. – Sinisestä kasvusta puhutaan nykyään useasti vihreän kasvun rinnalla. Sininen kasvu kattaa kaiken mereen liittyvän toiminnan, joka tapahtuu rannikolla, merellä tai meressä. Tähän kuuluvat muun

muassa koko meriala, merenkulku, kalastus, kalanviljely sekä offshore-tuulivoima. EU:n sisällä on suuria odotuksia saada Itämeren alue vihreän ja sinisen kasvun pilotiksi. Juuri nyt ajankohtainen asia on ympäristöystävällinen polttoaine merenkulussa, Gestrin sanoo. Hän on maa- ja metsätaloustieteiden maisteri pääaineenaan ympäristönsuojelutiede.

Pohjoismailla vahva ympäristöprofiili Christina Gestrin huomauttaa, että sininen kasvu käsittää myös erilaisten rannikolla ja

41


merellä tapahtuvien toimien paremman suunnittelun. – Yhteistä siniselle ja vihreälle kasvulle on tavoite yhdistää vastuullinen talous ja vahva ympäristön huomioonottaminen. Pohjoismaiden rooli EU:ssa voi olla tässä asiassa merkittävä, sillä Pohjola on jo valmiiksi tuotemerkki, johon useimmat liittävät positiivisia mielikuvia ympäristöstä. Voimme nähdä vihreän ja sinisen kasvun yhtenä mahdollisuutena parantaa Suomen kilpailukykyä ja myös mahdollisuutena parantaa pohjoismaista ympäristöyhteistyötä. Nykyisin on oltava ilmasto- ja ympäristöystävällinen sekä energiatehokas. Tämän myötä kansalaiset asettavat yhä korkeampia vaatimuksia talous- ja poliittisille päättäjille. CENSin (Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuksen keskus) tutkijan Johan Strangin laatimassa raportissa, jonka Pohjoismaiden neuvosto pari vuotta sitten tilasi, korostetaan, että pohjoismaisessa yhteistyössä pitäisi pyrkiä pois konsensusajattelusta ja sen sijaan tehdä joustavaa yhteistyötä eri painopistealueiden välillä. Se tarkoittaa, että tiettyjä yhteistyöalueita korostetaan luomalla niin sanottuja Pohjoismaiden yhteisöjä. Eräs alue, jossa on edellytykset pitkäkestoiseen yhteistyöhön, on ympäristö- ja energiapolitiikka. Gestrin, joka on Pohjoismaiden neu­voston ympäristö- ja luonnonvaravaliokunnan puheenjohtaja, on samoilla linjoilla. – Esimerkiksi hankinnoissa Pohjoismaat voisivat tehdä enemmän yhteistyötä. Ja tiukemmilla ilmasto- ja ympäristövaatimuksilla Pohjola voi vahvistaa profiiliaan kansainvälisesti.

Pienimuotoista bioenergian tuotantoa Cleantech perustuu muun muassa kierrätykseen ja ympäristön saastuttamisen vä-

42

hokkuus, uusiutuva energia ja sähkönsiirto sekä jätteenkäsittely ja kierrätys.

Vaasan seudun menestystarina Christina Gestrin mainitsee Vaasan seudun kehityksen menestyksekkäänä esimerkkinä Suomessa. 12 prosenttia Suomen teknologiaviennistä on lähtöisin Vaasan seudulta vaikka siellä asuu vain 2 prosenttia maan väestöstä. – Pohjoismaiden merkittävin energiateknologiaosaamisen keskittymä sijaitsee siellä. Se sai alkunsa 1880-luvulla, kun Waasan konepaja aloitti vesiturbiinien valmistamisen. Vähän myöhemmin John Wickström jatkoi valmistamalla kalastusveneen, jossa oli moottori ja potkuri. Vuosikymmenien kuluessa konepajat ovat kasvaneet suuriksi kokonaisuuksiksi ja nykyisin yli 10 000 henkilöä työskentelee Vaasan seudun energiaklusterissa. Heistä 800 työllistyy uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden parissa.  Teksti: Henrik Wilén Käännös: Maija Keskinen Kuva: Johannes Jansson/norden.org

KESÄ 2014 SOMMAREN 2014

Upeaa taidetta, ajankohtaisia seminaareja ja herkullista ruokaa Hanasaaressa Spännande konst, aktuella seminarier och god mat på Hanaholmen Nauti ilta-auringosta ja kesäterassin grilliherkuista Tule töiden jälkeen Hanasaaren vihreään keitaaseen rentoutumaan. Terassimenu tarjoaa herkullisia grilliherkkuja, salaatteja, pientä purtavaa ja raikkaita juomia. Lisätietoja kotisivultamme. Pöytävaraus: puh. (09) 4350 2441 • ravintola@hanaholmen.fi Sommarterrass och grillmat i kvällssolen Kom till vår gröna oas och koppla av efter jobbet. Terrassmenyn bjuder på grilldelikatesser, fräscha sallader, smårätter och somriga drycker. Läs mer på vår hemsida. Bordsbokning: tfn (09) 4350 2441 • ravintola@hanaholmen.fi

TELY NÄYT NING L L Ä UTST

• Ihastu myös kesänäyttelyymme, jossa on esillä upeita akvarellitöitä 21 pohjoismaalaiselta taiteilijalta! 9.5.–31.8. joka päivä 10–20 • Se också vår sommarutställning med 21 nordiska konstnärer från Nordiska akvarellsällskapet! 9.5–31.8 alla dagar 10–20

www.hanaholmen.fi

Christina Gestrin Pohjoismaiden neuvoston istunnossa 2013.

hentämiseen. Samalla parannetaan yritysten kilpailukykyä markkinoilla. Cleantech on siis vahva vientiala, jolla on paljon suuria mahdollisuuksia, mutta se edellyttää poliittisia päätöksiä ja ohjausta. Eräs sektori, joka edelleen on Christina Gestrinin mukaan hyödyntämättä, on pienimuotoinen paikallinen energiatuotanto. – Valitettavasti syöttötariffit ovat sellaiset, että pienimuotoinen biokaasutuotanto ja muu uusiutuvan energian tuotanto eivät kannata. Se koskee erityisesti pienimuotoista biokaasutuotantoa maaseudulla, Gestrin sanoo ja viittaa Saksan malliin, jossa ei ole asetettu minimirajoja, ja jonka johdosta uusiutuvan energian tuotanto on yleistynyt voimakkaasti. Gestrin korostaa, että Suomessa ollaan taitavia bioenergian ja energiatehokkuuden suhteen. Cleantech-alan yhteenlaskettu liikevaihto on nykyisin 24,6 miljardia euroa, ja sen lasketaan nousevan 50 miljardiin vuoteen 2020 mennessä. Kasvu on nopeinta pienillä ja keskisuurilla yrityksillä, mutta Wärtsilä on suurin Metson ja Neste Oilin seuratessa. Merkittävimmät toimialat ovat energiate-


Pohjola-Norden juhli Tampereella / Pohjola-Norden firade i Tammerfors

Pohjola-Nordenin puheenjohtaja Anders Rusk kertasi puheessaan liiton alkuaikoja.

Malja 90-vuotiaalle Pohjola-Nordenille.

Fredagens mottagning arrangerades på Tammerfors Rådhus.

Riksdagens talman Eero Heinäluoma höll festtalet.

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin toi kaupungin tervehdyksen Pohjola-Nordenille.

Tanssiryhmä Razzmatazz esiintyi 90-vuotisjuhlassa. Michael Björklund svarade för festmenyn.

Kuvat: Lauri Niittymäki

43


Det nordiska samarbetet och Nordens betydelse för Finland diskuteras flitigt på politisk nivå och därför var det naturligt att Pohjola-Norden tillsammans med Utrikesministeriets nordiska sekretariat, Finlands delegation till Nordiska rådet och Kulturkontakt Nord gav Nordens dag ett politiskt tema.

Nordens dag firades med debatt och film I Sanoma-huset arrangerades en paneldebatt 21. mars med rubriken Har Norden en EU-politik eller fem olika? Utrikesminister Erkki Tuomioja (Sdp) inledde med att tala om det nordiska samarbetet i EU och svaret på frågan diskuterades i en panel bestående av riksdagsledamöterna Simo Rundgren (Centern), Pia Kauma (Saml), Tuula Peltonen (Sdp), Juho Eerola (Sannf.), Annika Lapintie (Vf), Mats Nylund (Sfp), Satu Haapanen (De gröna) och Peter Östman (Kd). Som moderator fungerade direktör Teija Tiilikainen från utrikespolitiska institutet. Panelen var enig i att de tre nordiska länderna Finland, Sverige och Danmark kunde samarbeta mer i EU, men att det inte alla gånger går att hitta gemensamma intressen. Svaret på frågan i rubriken är att

det finns fem olika nordiska sätt att närma sig EU, isynnerhet som två av Nordens länder inte är medlemmar i unionen. När det gällde Finlands EU-politik var panelen långtifrån enig vilket resulterade i en livlig och intressant debatt. Pohjola-Nordens vice ordförande Simo Rundgren, den enda paneldeltagaren som inte ställer i upp i EU-valet, föreslog att Nordiska rådet skulle grunda en egen informationsbyrå i Bryssel. På eftermiddagen föreläste Nordiska rådets natur- och miljöprisvinnare Selina Juul, från Danmark, om matsvinn som är stort problem både lokalt och globalt. I panelen ingick riksdagsledamot Christina Gestrin (Sfp) som är ordförande för Nordiska rådets miljö- och naturresursutskott, projektledare Maria Ohisalo från Östra Finlands universitet och programkoordi-

nator för Ny nordisk Mat, Magnus Gröntoft från Sverige. Debatten leddes av Sebastian Hielm från jord- och skogsbruksministeriet. Efter diskussionen fick publiken smakprov på den populärmusik som spelas på Nordiska spellistan (www.nordicplaylist. com). På själva Nordens dag, 23. mars, ordnade Pohjola-Norden och filmklubben Walhalla visning av den svenska filmen Mig äger ingen på Kino Engel.  Text: Henrik Wilén Bild: Susanna Puisto

Pohjolan päivää vietettiin väitellen ja elokuvaa katsellen Koska pohjoismainen yhteistyö ja Pohjolan merkitys Suomelle ovat ajankohtaisia poliittisia keskustelunaiheita, oli luontevaa, että Pohjola-Norden järjesti yhdessä Ulkoministeriön Pohjoismaiden sihteeristön, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan sekä Pohjoismaisen kulttuuripisteen kanssa poliittisen paneelikeskustelun Pohjolan päivän kunniaksi.

44

Sanomatalon Mediatorilla 21. maaliskuuta järjestetyn tilaisuuden otsikko oli Onko Pohjoismailla yhteistä EU-politiikka vai kullakin omansa? Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sdp) alusti pohjoismaisesta yhteistyöstä Euroopan unionissa. Keskusteluun osallistuivat kansanedustajat Simo Rundgren (kesk), Pia Kauma (kok), Tuula Peltonen (sdp), Juho Eerola (ps), Annika Lapintie (vas), Mats Nylund (rkp), Satu Haapanen (vihr) ja Peter Östman (kd). Puhetta johti


ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen. Panelistit totesivat yksimielisesti, että pohjoismaiset EU-jäsenet Ruotsi, Suomi ja Tanska voisivat tehdä enemmän yhteistyötä. Tosin usein voi olla vaikea löytää yhteisiä näkökantoja, kun maiden intressit eroavat toisistaan. Vastaus tilaisuuden otsikon kysy-

mykseen on, että Pohjolassa on viisi eri tapaa lähestyä unionia, varsinkin kun Pohjoismaista kaksi ei ole EU:n jäseniä. Suomen EU-politiikasta keskustelijat olivat kaikkea muuta kuin samaa mieltä, joten aiheesta syntyi vilkas ja kiinnostava keskustelu. Pohjola-Nordenin varapuheenjohtaja Simo Rundgren – ainoa paneelikes-

kustelijoista, joka ei asetu ehdolle EU-vaaleissa – ehdotti että Pohjoismaiden neuvosto perustaa oman tiedotustoimiston Brysseliin. Iltapäivällä Pohjoismaiden neuvoston luonto- ja ympäristöpalkinnon saaja, tanskalainen Selina Juul luennoi ruokahävikistä, joka on iso ongelma sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Juulin keskustelukumppaneita olivat kansanedustaja, Pohjoismaiden neuvoston ympäristö- ja luonnonvaravaliokunnan puheenjohtaja Christina Gestrin (rkp), projektijohtaja Maria Ohisalo, ItäSuomen yliopistolta sekä ohjelmakoordinaattori (Uusi pohjoismainen ruoka) Magnus Gröntoft Ruotsista. Keskustelua johti Sebastian Hielm maa- ja metsätalousministeriöstä. Keskustelun jälkeen yleisö sai tutustua Pohjoismaiden soittolistan valikoimaan (www. nordicplaylist.com). Varsinaisena Pohjolan päivänä 23. maaliskuuta Pohjola-Norden ja elokuvatoimisto Walhalla järjestivät elokuvanäytöksen Mig äger ingen (Ruotsi) Kino Engelissä.  Teksti: Henrik Wilén Kuva: Susanna Puisto

45


Svensk matematik Pienet päästöt ovat tähän asti merkinneet myös pienempiä tehoja. Nyt on toisin: Volvon uudet ruotsalaiset moottorit saavat aikaan entistä pienemmät päästöt mutta entistä suuremman ajonautinnon. Ja sinä voit säästää sekä polttoainekustannuksissa että auton hinnassa.

Volvo XC60 D4

181hv 117 g | km 4,5 l |100 km

Volvon uudet Ruotsissa suunnitellut ja valmistetut Drive-E –moottorit ovat luokkansa tehokkaimpia: esimerkiksi Volvo XC60:n D4-dieselmoottori tuottaa 181 hevosvoimaa ja 400 Nm:n väännön mutta vain 117 gramman päästöt ja 4,5 litran kulutuksen. Uudet D4-moottorit ovat saatavissa isoihin etuvetoisiin Volvoihin kuusivaihteisena manuaalina tai täysin uutena kahdeksanvaihteisena automaattiversiona.

Uusi kahdeksanvaihteinen automaatti D4-moottoriin nyt vain 990 €

Volvocars.fi

Volvo XC60 D4 Business –mallisto alkaen: Autoveroton hinta 38 300 €, autovero 8 706,68 €, kokonaishinta 47 006,68 € + toimituskulut 600 €. Autoetu alkaen: vapaa 895 €/kk, käyttöetu 715 €/kk. EU-yhd. 4,5 l/100 km, CO2 117 g/km. Huoltoleasing alkaen: 799 € / kk (48 kk, 80 tkm, Volvo Car Financial Services). Kuvan auto erikoisvarustein.

46


For 180 years we have been at the frontier of engineering innovation. This vision and ingenuity means that we deliver ever smarter solutions that keep our customers one step ahead. Together, we move beyond boundaries and shape the market. www.wartsila.com


Haloon kuulumisia! Nappikauppaa Tanskanmaalla

Vaikka maaliskuun kehysriihen lapsilisäleikkaukset aiheuttivat paljon keskustelua lapsiperheiden tilanteesta Suomessa ja saivat vasemmistoliiton lähtemään hallituksesta, oli Suomen poliittinen kiista lapsilisistä pientä verrattuna keskusteluun, jota Tanskassa lapsilisän tiimoilta käydään. Tunteet Tanskassa ovat kuumentuneet niin oikealla kuin vasemmalla sen jälkeen, kun Euroopan komissio vuosi sitten päätti, että Tanskan vuonna 2012 voimaan saattama uudistus lapsilisien ansaintaperiaatteesta ulkomaalaisille työntekijöille rikkoo EU:n yhteensovittamissääntöjä. Helle ThorningSchmidtin (sd) johtama hallitus tulkitsi komission päätöksen niin, että Tanskan oli pakko muuttaa sääntöä EU-kansalaisten osalta. Hallituksen tulkinta aiheutti kuitenkin runsaasti kritiikkiä, ja useat tanskalaispoliitikot olivat sitä mieltä, että riita tulisi viedä EU-tuomioistuimen päätettäväksi. Puolueista Venstre ja Konservative

48

johtivat ansaintaperiaatteen valmistelua vuosina 2010–2011. Periaatteen, jonka mukaan ulkomailta saapunut työntekijä olisi ensimmäisen kuuden kuukauden aikana oikeutettu vain 25 prosenttiin lapsilisästä ja vasta kahden vuoden työnteon jälkeen täyteen lapsilisään, perusteena oli varmistaa, että tukia hakevilla henkilöillä on ”oikea” side Tanskaan. EU:n koordinaatioasetusten mukaan Tanskan olisi tullut informoida komissiota tällaisista muutoksista hyvissä ajoin etukäteen, mutta näin ei tehty. Nykyisen pääministerin mukaan monet lainvalmistelijat olivat olleet valmistelun aikana tietoisia siitä, että sääntö rikkoo EU:n koordinaatioasetusta. Heti puoli vuotta säännön voimaantulon jälkeen siitä tehtiin valitus komissiolle. Nyt Tanskan oppositio yrittää vimmatusti keksiä vaihtoehtoja kiistellyn säännön tilalle. Poliittinen maaperä rajoituksille on hyvä, koska Jyllands-Postenin mielipidemittausten mukaan jopa 65 prosenttia tanskalaisista on sitä mieltä, ettei ulkomaalaisilla työntekijöillä pitäisi olla oikeutta tanskalaiseen lapsilisään. Venstre on jo ehdottanut lapsilisälle erilaisia vaihtoehtoisia malleja, jotka rajoittaisivat sen maksua ulkomaille: lapsilisä voitaisiin esimerkiksi muuttaa verovähen-

nykseksi, jota rajallisesti verovelvolliset eivät saisi tai vaihtoehtoisesti etuudeksi, jonka määrä riippuisi lapsen asuinpaikan elinkustannuksista. Konservatiivinen kansanpuolue on taas esittänyt päätösehdotusta, jonka mukaan Tanskan tulisi kaikissa tilanteissa noudattaa omaa lakiaan eikä antaa EU-lainsäädännölle etusijaa. Käytännössä tällainen päätös pakottaisi Tanskan eroamaan EU:sta ennemmin tai myöhemmin. EU:n entisenä mallimaana Suomi on yllättävän läheisesti mukana Tanskan lapsilisäkiistassa. Asia ei koske kehysriihen leikkauspäätöksiä vaan sitä, että komissio on vienyt Suomen EU-tuomioistuimeen Suomen ulkomaalaisia työntekijöitä syrjivän neljän viikon säännön johdosta. Tanska on ilmoittanut tukevansa asiassa Suomea ja olettaa Suomen tukevan vastavuoroisesti Tanskaa, jos se päättää mennä lapsilisäkiistassa EU-tuomioistuimeen. Mutta millaisista summista tässä lopulta taistellaan? Kehysriihen päätöksellä Suomessa lapsilisiä leikattiin 110 miljoonalla eurolla. Tanskan valtiolle ulkomaalaisille maksettavista lapsilisistä kertyy hallituksen arvion mukaan ansaintaperiaatteen poistumisesta johtuen vuodessa ”huima” kahden miljoonan euron lisälasku.  Teksti: Heli Mäkipää Kuva: Karin Beate Nøsterud/norden.org


Seitsemäs Athenis Finlandiae -tapahtuma syyskuussa Jyväskylässä Latina- ja antiikkiaiheinen Athenis Finland­ iae -kulttuuriviikko järjestetään 8.–13.9.2014 Jyväskylässä. Tämän vuoden teemana on Pohjoismaat, erityisesti Norja ja Ruotsi. Ohjelmaan kuuluu seminaareja, musiikkiesityksiä, taide- ja kirjanäyttely sekä kielikylpyjä. Seminaariaiheina ovat muun muassa Norjan historia, saamelaisuus ja Ruotsi-Suomen historia. Tarjolla on myös englanninkielinen seminaari. Seminaariohjelma järjestetään Seminaarimäellä Musica-

rakennuksessa ja se on maksuton. Puhu­jina ovat muun muassa Vibeke Roggen (Oslo), Per Pippin Aspaas (Tromsø), Osmo Pekonen (Jyväskylä) ja Timo Sironen (Oulu). Kielikylpyjen kautta on mahdollisuus tutustua latinaan, norjaan ja tanskaan. Valokuvaaja Andy Hornerin Sweden Panorama -valokuvanäyttely on esillä koko viikon ja sen aiheena ovat Ruotsista kuvatut upeat maisemat. Avajaispäivän konsertissa kuul-

laan ABBAn tuotantoa, loppujuhlassa saamelaista musiikkia ja kirkkokonsertissa latinankielistä musiikkia. Tervetuloa mukaan!  Maija Keskinen

Lisätietoja tapahtumasta: www.athenisfinlandiae.com

Tarkka ohjelma julkaistaan internetsivuilla myöhemmin keväällä.

Jokkmokkin talvimarkkinoilla Parikymmentä nordistia Pohjois-Suomesta osallistui harmaina, lumisateisina päi­vinä 7.–8.2.2014 värikkäille Jokkmokkin mark­ kinoille, joita on pidetty 400 vuoden ajan Ruotsin Lapissa. Pienen saamelaisyhteisön väkimäärä (noin 5000 asukasta) moninkertaistuu markkinoiden aikana. Tänä vuonna oli yli 42 000 vierailijaa tutustumassa saamelaiskäsitöihin, pohjoisen herkkuihin, näyttelyihin ja muihin oheistapahtumiin sekä markkinahumuun. Nukkumiselämyksen koimme kylmän sodan aikaisessa tykkien vartiomassa salaisessa bunkkerissa, jonka nimi on Viktoriafortet. Bunkkeri sijaitsee Vuollerimissä. Ruoka oli oikein hyvää ja sitä oli riittävästi. Tuliaisina toimme katajaista pettuleipää. Vi ses nästä år! 

Turkismyyjä turkissaan ja karvalakissaan.

Teksti: Sirpa Alatervo Kuvat: Lea Silvenius Kemin Pohjolan-Norden ry

Saalis kiinni vaikka täytettynä.

Tästä sisään: syömään, pesulle ja nukkumaan, Viktoriafortet, Vuollerim.

Markkinoilla osoitettiin myös mieltä.

49


Cinema Mondo

Edda Magnason sai Shooting Stars ehdokkuuden elokuvasta Waltz For Monica.

Pohjoismainen elokuva säväytti Berliinissä Berliinin kansainvälisillä elokuvajuhlilla pohjoismaiset elokuvat herättivät kiinnostusta. Pohjoismaiden yhteisellä osastolla ammattilaiset verkostoituivat ja tekivät bisnestä.

50


Tanskalaisdraama kiinnosti Berliinissä

Harald Fuhr

Berliinin helmikuussa järjestettyjen Berlinale-elokuvajuhlien tunnelma on leppoisampi kuin Cannesin filmifestivaaleilla, kertoo tuottaja Merja Ritola. Hän toivoo, että ensi vuonna Berliinissä nähtäisiin hänen tuotantoyhtiönsä Illumen Cinema World of Alexander Sokurov, dokumenttielokuva venäläisohjaaja Alexander Sokurovista. Berlinalen Co-Production Market on kohtauspaikka ammattilaisille. Pohjoismaiden yhteinen osasto on Ritolalle elintärkeä. – Berlinale on alan suuri näyttämö, jossa ammattilaiset verkostoituvat. Kun elokuvaalan eri toimijat kohtaavat, syntyy tuotanto-, osto- ja myyntisopimuksia, Ritola kertoo. Pohjoismaiden tiskeillä käyntikortit vaihtuivat ja esitteet tekivät kauppansa. Kysyntää riitti ruuhkaksi asti, kun alan tekijät loivat yhteyksiä ja tekivät bisnestä.

Stellan Skarsgård luovuttaa Edda Magnasonille Shooting Stars -palkinnon Berliinin elokuvajuhlilla.

Christian Geisnæs

Festivaalilla on tärkeää saada oman maan elokuvia niin sanottuihin virallisiin sarjoihin, joista huomionarvoisimmat ovat kilpailusarja ja Panorama. Tänä vuonna Ruotsilla oli Pohjoismaista eniten elokuvia virallisissa sarjoissa, joskin pääkilpailusarjasta puuttui sinikeltainen väri. Berlinale Special Gala -sarjassa nähty Pernille Fischer Christensenin ohjaama tanskalaisdraama En du elsker, herätti mielenkiintoa. Los Angelesiin sijoittuvassa elokuvassa Leonard Cohenin kaltaista ruotsalaismuusikkoa esittää Mikael Persbrandt, joka teki työnsä niin hienosti, että moni on ihmetellyt, miksei hän esiinny live-konserteissa.

Marita Nyrhinen

Lars von Trierin rohkea elokuva herätti Berliinissä keskustelua. Näyttelijäkaartiin kuuluvat muun muassa Stacy Martin, Udo Kier ja Shia LaBeouf.

Miksi tanskalaiset elokuvat sitten ovat niin hyviä? Elokuvan En du elsker tuottaja Vinca Wiedemann kertoo, että tanskalaisilla elokuvantekijöillä on vahva perinne tehdä yhteistyötä. Kyseessä ei kuitenkaan ole vain pelkkä työ vaan intohimo kehittää henkilöhahmoja ja tarinaa yhdessä. Hän kehuu ohjaaja Christenseniä siitä, että hän osaa ottaa hyvin huomioon kaikki tekniset osa-alueet ja sovittaa ne tiiviisti kokonaispakettiin. Elokuvan toinen tuottaja, Sisse Graum Jørgensen muistuttaa, että kyseessä on tanskalais-ruotsalainen yhteistuotanto. – Jos haluamme tehdä yhtään kalliimman elokuvan, tanskalaisten on otettava mukaan ulkomaisia tahoja, hän sanoo ja viittaa elokuvan viiden miljoonan euron budjettiin.

Lars von Trier jälleen keskellä kohua Tanskalaiselokuvista puhuttaessa ei voida ohittaa Lars von Trieriä. Kilpailusarjan ulkopuolella esitetty von Trierin Nymphomaniac kuohutti. Tiedotusvälineet repivät otsikoita pornografisia elementtejä sisältävästä ylipitkästä elokuvasta. Festivaalien lehdistötilaisuudessa von Trieriä ei näkynyt. Paikalla olivat sen sijaan elokuvan näyttelijät Stacy Martin, Christian Slater, Uma Thurman ja Stellan Skarsgård. Kysyttäessä rohkeiden kohtausten tekemisestä ja siitä, miten myönteisesti näyttelijät suhtautuivat von Trieriin, Stacy Martin sanoi luottaneensa täysin ohjaajaan. – Valmisteluja oli paljon, ja keskustelujen jälkeen olin valmis kuvauksiin. Seksi oli vain osa elokuvaa. Kun kohtasin Shian

51


Rolf Konow © Zentropa Productions2

Trine Dyrholm ja Mikael Persbrandt kohtaavat tanskalaiselokuvassa.

Suomalaisilla niukka vuosi Viime vuoden aikana valmistui ennätysmäärä kotimaisia elokuvia, yhteensä noin 40. Berliiniin niistä ei juuri ollut, ja Co-Prodaction Marketissa nähtiin vain kaksi suomalaiselokuvaa: Ulrika Bengtsin Oppipoika sekä Dome Karukosken Leijonasydän. Aki Kaurismäen Boheemielämää näy­tettiin erikoisesityksenä arvokasta kult­ tuurityötä tehneen saksalaistuottajan ja levittäjän, Karl Baumgartnerin kunniak­si. Baumgartnerille myönnettiin myös Berlinale Camera -palkinto. Vain kuukauden päästä festivaalin päättymisestä hän menehtyi vaikeaan sairauteen. Pitkien elokuvien kulttuuriviennin päällikkö Jaana Puskala harmittelee nykytilannetta. Viimevuotisista suomalaiselokuvista ei juuri ole maailmalle. Elokuvat ovat liian ”kotikutoisia” ja niistä puuttuvat univer-

Färsaarilta nähtiin Sakaris Stórán vaikuttava lyhytelokuva Winter Morning, jonka pääosissa ovat Armgarð Mortensen ja Helena Heðinsdóttir.

52

saalit teemat. Yhtä huonoa vuotta hän ei Berliinin-ajoiltaan muista.

Shooting Stars -voitto Norjaan The Shooting Stars Award esittelee kymmenen nuorta eurooppalaisnäyttelijää. Valinta kymmenen joukkoon on jo itsessään voitto ja tietää kansainvälisiä työtilaisuuksia. Tänä vuonna Norjaa edusti Kon-Tiki-elokuvassakin nähty Jakob Oftebro. Hänen roolityönsä Knut Hamsunin kirjoittamaan romaaniin pohjautuvassa elokuvassa Victoria toi hänelle Shooting Stars -voiton. Tanskaa edusti Lev stærkt elokuvassa näytellyt Danica Curcic ja Ruotsia Monica Z elokuvasta tuttu Edda Magnason.

Nuorisoelokuvien sarjassa kansainvälisen tuomariston myöntämä parhaan lyhytelokuvan erikoispalkinto meni Färsaarille. Ohjaaja Sakaris Stórán Vetrarmorgun kertoo, miten kahden teinitytön ystävyys ja rakkaus johtavat tyttöjen elämät käännekohtaan. Erikoismaininnan sai tanskalaisen Kristoffer Kiørboen ohjaama Søn.  Marita Nyrhinen

Virginie Surdej

(LaBeouf), totesin vain, että riisuudutaan ja aletaan näytellä. Kysymykseen, miksi hän päätti näytellä von Trierin elokuvassa tietäen runsaista seksikohtauksista, Shia LaBeouf vastasi kuuluisan jalkapallotähti Eric Cantonan sanoin When the seagulls follow the trawler, it’s because they think sardines will be thrown into the sea, ja käveli ulos lehdistötilaisuudesta. Draama siis jatkuu Lars von Trierin ympärillä, vaikka hän itse ei olisi paikalla.


THE POWER TO HANDLE THE COMPLEXITY OF RISK Swift and dramatic changes in business conditions, stricter regulations, intense public scrutiny: managing risk has never been so critical – and more complex. Since 1864, DNV has built a global capacity to help our clients identify, assess and manage risk - whether they are designing and building a new cruise ship to operating a fleet of gas tankers. We can help you handle the complexity of risk and safely improve your business performance Classification • Strategy and change • People, competence and the environment • Verification • Technology and innovation • Operational excellence • Petroleum services

www.dnv.com


VÄRLDSSUCCÉN FÖR FÖRSTA GÅNGEN i Finland på Svenska Teatern! DENS L R Ä V STA STÖRalsuccé

© LITTLESTAR

musik lversion ina i orig venska på s

Biljettkvot reserverad för Pohjola-Nordens medlemmar till må 29.12 kl. 19 – boka och lös ut senast 31.5! NÄMN POHJOLA-NORDEN NÄR DU BOKAR. BEGRÄNSAT ANTAL PLATSER.

www.mamma-mia.fi Boka biljetter via Svenska Teatern, Lippupiste eller på nätet www.svenskateatern.fi eller www.lippu.fi Svenska Teaterns biljettkassa är öppen måndag-fredag 10-18, lördag 12-18 samt 1 h innan föreställningen börjar tel. (09) 6162 1411 Gruppbokning måndag-fredag 10-16 tel. (09) 6162 1433 • Lippupiste måndag-söndag 7-22, tel. 0600 900 900 (1,98 €/min+lsa)

4318 7001 2345 6789 4318

MEDLEM MARIA AL GT VARU BO DE N 0 1 6 3 1 2 3 4 5 6


verkkopuoti  nätboden

www.pohjola-norden.fi/verkkopuoti www.pohjola-norden.fi/natboden

Strindbergin tähti Jan Wallentin

Harrastajasukeltaja löytää kaivoskuilusta oudon luolan, jossa lepää hyvin säilynyt ruumis sekä mystisin symbolein koristeltu egyptiläinen risti. Symbolitutkija, historioitsija Don Titelman saapuu tutkimaan löytöä, mutta huomaa päässeensä vaarallisen salaisuuden jäljille. Hän ei ole ainoa, joka on kiinnostunut rististä: myös salainen järjestö havittelee arvoituksellista esinettä keinoja kaihtamatta. Strindbergin tähti on pohjoismainen vastaus Da Vinci -koodille.  Jäsenhinta 5 e Muut 10 e

Pappi

Argon lastu

Hanne Örstavik Liv on vastavalmistunut pappi pohjoisessa saamelaiskylässä. Ammattinsa vaatimuksista huolimatta hänen on vaikea kohdata ihmisiä, eikä hän oikein tahdo saada kosketusta omiinkaan tunteisiinsa. Sunnuntain jumalanpalveluksen jälkeen Liv pyydetään paikalle, kun yksi kylän tytöistä on hirttäytynyt. Nuoren papin pohdinnat, muistot ja kokemukset vievät tarinaa soljuen eteenpäin ja johtavat aina saman kysymyksen ääreen: miten ihminen voi elää sovussa itsensä ja muiden kanssa? Vuoden 2005 Brage-voittaja. 

Sjón Valdimar Haraldsson on tutkinut koko elämänsä intohimoisesti pohjoisten kansojen hyvinvoinnin ja kalaruokavalion välistä yhteyttä. Hän uskoo jopa Rooman valtakunnan tuhon johtuneen kalan vähyydestä ruokavaliossa. Eläkepäivinään Valdimar pääsee rahtilaivamatkalle, jolla hän tapaa Kaineus-nimisen perämiehen. Kaineus kaivaa iltaisin taskustaan puulastun, kappaleen Argo-laivan keulapuuta, ja asettaa sen korvalleen. Hän kuuntelee lastua hetken ja alkaa kertoa tarinoita, joissa muinaiset jumalat ja ihmiset ovat vielä tekemisissä keskenään. 

Jäsenhinta 5 e Muut 10 e

Pohjola-Nordens flagga Tygflagga med Pohjola-Nordens logotyp. Storlek ca 100 x 65 cm.  Pris 5 e

Sisyfos synger Anne Bøe ”Gjennomkomponert, musikalsk og betydningsrik diktsamling fra en av våre sterkeste og mest originale poeter.” ”En krusning, en bølge av trekkfugler som letter, faller, flyr opp forsvinner inn i himmelen.”  Språk: norska Medlemspris 5 e Annars 10 e

Jäsenhinta 5 e Muut 10 e

Tilaa verkkopuodista/Beställ från nätboden

Kirjoja/Böcker Lippuja/Flaggor Esitteitä/Broschyrer Mukeja/ Muggar

Julisteita /Afficher Oppimateriaalia/Läromaterial Ilmaismateriaalia/Gratismaterial Ja paljon muuta/Och mycket mer

55


SEMINAARI

14.5.2014 KL0 15–19 HELSINKI

Tulevaisuuden energia Energiankulutus on talouskriisin seurauksena vähentynyt huomattavasti. Samaan aikaan panostetaan yhä enemmän vaihtoehtoisiin energianlähteisiin. Suomessa on meneillään kattava ydinenergiatuotannon laajennus, samaan aikaan kun Saksa on asteittain päättänyt sulkea ydinvoimalaitoksiaan. EU ei vielä ole toimiva, energiapoliittinen kokonaisuus. Milloin voidaan ottaa seuraava askel?

OHJELMA Avaus ANDERS RUSK

Puheenjohtaja, Pohjola-Norden Anders Rusk

Mauri Pekkarinen

Suomen energiapolitiikka MAURI PEKKARINEN

Kansanedustaja MARJO MATIKAINEN-KALLSTRÖM

Kansanedustaja Tulevaisuuden globaali energiantarve Peter Lund

Marjo Matikainen-Kallström

PETER LUND

Professori, Aalto-yliopisto Elinkeinoelämän tarpeet

KESKIVIIKKONA 14.5.2014, KLO 15–19

STEFAN SUNDMAN

Johtaja, Yhteiskuntasuhteet, UPM

Pohjoismaiden Investointipankki, Fabianinkatu 34, Helsinki

Venäjän rooli Stefan Sundman

Simon-Erik Ollus

OSALLISTUMISMAKSU

SIMON-ERIK OLLUS

Pääekonomisti, Fortum Energiatehokkuus – menestystekijä Pohjoismaille

300 euroa

CHRISTINA GESTRIN

Kansanedustaja

ILMOITTAUTUMISET Viimeistään 7.5.2014 osoitteessa pohjola-norden.fi/energia

Christina Gestrin

Harro Pitkänen

Yhteenveto HARRO PITKÄNEN

Johtaja, Pohjoismaiden Investointipankki

LISÄTIETOJA Pohjola-Nordenin vt. pääsihteeri Kjell Skoglund kjell.skoglund@pohjola-norden.fi puh. 040 560 3922

Juontaja MARTIN SAARIKANGAS Martin Saarikangas

pohjola-norden.fi/energia

Puheenjohtaja, Pohjola-Nordenin elinkeinoelämän toimikunta

Profile for Unionimedia

Pohjola Norden 2 14  

Pohjola Norden 2 14  

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded