Page 1

PN 1/2015

POHJOLA-NORDEN

Öresundsbron 15 år

– Infriades den utlovade succén? PN:n uusi pääsihteeri: Pohjoismaista yhteistyötä tulee helpottaa 20 Kitaramuseossa herää uteliaisuus 32

Nordiska landskap av Kirsi Mackenzie 34

Viikinkien elämää Trelleborgissa 44


sisällys innehåll

PN

Kirsi MacKenzie

POHJOLA-NORDEN

POHJOLA-NORDEN AIKAKAUSLEHTI / TIDSKRIFT ISSN 1456-7644 (painettu) ISSN 1799-781X (verkkojulkaisu) Päätoimittaja / Chefredaktör Michael Oksanen Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare Susanna Puisto lehti@pohjola-norden.fi Osoite / Adress Fredrikinkatu/ Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki / Helsingfors puh. / tfn 09 - 4542 080 pohjola-norden@unionimedia.fi www.pohjola-norden.fi Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Michael Oksanen puh. / tfn 0400 795 235 michael.oksanen@ pohjola-norden.fi Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytning Leila Tarvainen Unionimedia Oy Paino / Tryckeri Forssa Print Oy 2015 Painos / Upplaga 10 000 kpl/st Ilmestymisajat / Utgivningsdagar 2015

Språklärare Kirsi MacKenzie har tagit bilderna från olika håll i Norden. Två speglingar – molnen speglas i vattnet, och molnens mönster speglas i sanden. (Breiðavík, Island, juni 2014) Sivu 34

Pääkirjoitus / Ledare.....................................................................................................3 Blev Öresundsregionen den framgång som man drömde om? / Tuliko Juutinrauman alueesta toivottu menestystarina?.......................................... 4 Täällä / Här är Stockholm........................................................................................... 13 Täällä / Här är Köpenhamn.........................................................................................15 Ajankohtaista / Aktuellt.............................................................................................16 Suomalaista kulttuuria Tanskan markkinoille..........................................................18 Hundra år – Men Dovrehallen består.........................................................................19 ”Kohti oikeaa yhteistyötä” / ”Mot verkligt samarbete”.......................................... 20 Täällä / Här är Reykjavik.............................................................................................23 Suhtautuminen työttömyyteen vaihtelee Pohjoismaissa....................................... 24 Lätkää, också på svenska!......................................................................................... 28 ”Pohjoismaisuus on arkista rauhantyötä”............................................................... 30

2/2015 aineisto/material 15.4. ilmestyy/utkommer 15.5.

Uumajan kitaramuseo häikäisee...............................................................................32

Hinta 25 e / vuosikerta Pris 25 e / årgång

Ajankohtaista Nuorisoliitossa...................................................................................37

Kansikuva / Omslagsbild Øresundsbro Konsortiet

Nordiska landskap av Kirsi Mackenzie: Former och linjespråk i naturen................. 34 Täällä / Här är Oslo.....................................................................................................39 Pohjoiskalotin vähemmistökielet halutaan säilyttää.............................................. 40

Pohjola-Norden ry:n jäsenlehti Pohjola-Norden on Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto.

TTIP – keskinäisen hyödyn airut vai Pohjoismaiden kurjistaja?...............................41

Pohjola-Norden rfs medlemstidning Pohjola-Norden är centralförbundet för folkligt nordiskt samarbete.

Viikinkien elämää Trelleborgissa.............................................................................. 44

Svenska och finska ljud i samklang på Hanaholmen . ............................................. 42 Haloon kuulumisia! / Nyheter från Hallå!................................................................. 48 Teatteri vie ympäri Pohjolaa...................................................................................... 50 Hiihtoretkellä Grönlannissa.......................................................................................52 Verkkopuoti / Nätboden.............................................................................................55

2


pääkirjoitus  ledare

Michael Oksanen pääsihteeri / generalsekreterare

Medlemmar skall bli hörda

Jäsenten ääni kuuluviin

Att få äran att leda en organisation i Finland vars huvuduppgift är att främja och synliggöra det nordiska i Finland, via medborgaraktivitet, är för mig väldigt stort. Då jag vid årsskiftet vände blad i min personliga dagbok valde jag även att utlysa samma bladvändning inom Pohjola-Norden. Förbundet har i 90 års tid jobbat målmedvetet i enlighet med tagna och uppgjorda strategier och visioner. Nu när vi vänder blad och börjar skriva följande tio år fram till förbundets 100-årsjubileum är det dags att igen ta avstamp i förbundets grundvärderingar och uppgift. För att kunna uppnå framgång och synlighet behövs allas insats. Inom en medborgarorganisation som Pohjola-Norden har man ett verktyg som få företag har: föreningarna och alla dess medlemmar. Det är ute på fältet ”grovjobbet” görs och det är även fältet som måste få säga till vilka stödformer som behövs. Jag har lovat att då Pohjola-Norden nu tar riktning fram till år 2024 så skall ni, föreningsmedlemmar, få era röster hörd! Vi bör respektera varandras åsikter och kunna våga kompromissa så att alla får en verksamhetsmiljö där det känns hemtrevligt att verka och som lockar nya medlemmar med i verksamheten. Eftersom det är kärva tider ekonomiskt i vårt land betyder det även att de frivilliga insatsernas betydelse ökar. Detta syns inom alla sektorer. Samtidigt vill vi finländare ha socialt umgänge, vilket betyder att föreningslivet kommer att få ett uppsving inom de närmaste åren. Detta skall även vi inom vårt förbund ta del av. Vi har redan idag en mycket kvalitativ verksamhet som ännu flera finländare kunde ta del av. År 2016 kommer Finland att vara Nordiska ministerrådets ordförandeland. Då finns det nya möjligheter för Pohjola-Nordenfamiljen att synas och höras. Vi skall då igen visa att det faktiskt är vi som är det förbund som har i uppgift att sprida nordism i Finland. Jag är ödmjuk och stolt inför mitt nya uppdrag och hoppas på ett rikt och framförallt aktivt samarbete med alla inom den nordiska familjen. 

Minulle on todella suuri asia saada johtaa järjestöä, jonka päätehtävä on kansalaistoiminnan kautta edistää ja tehdä näkyväksi pohjoismaisuutta Suomessa. Kun vuodenvaihteessa käänsin sivua omassa elämässäni, päätin peräänkuuluttaa uuden lehden kääntämistä myös Pohjola-Nordenissa. Liitto on 90 vuotta määrätietoisesti työskennellyt strategioidensa ja visioidensa mukaisesti. Kun nyt käännämme sivua ja alamme luoda seuraavaa kymmentä vuotta ennen liiton 100-vuotisjuhlaa, on jälleen aika ottaa lähtökohdaksi liiton perusarvot ja -tehtävä. Tarvitsemme kaikkien panosta ollaksemme menestyvä ja näkyvä järjestö. Sellaisella järjestöllä kuin Pohjola-Norden on yksi asia, jota harvalla yrityksellä on: yhdistykset ja kaikki niiden jäsenet. ”Raaka työ” tehdään kentällä, ja kentän on myös saatava sanoa, millaisia tukimuotoja ne tarvitsevat. Olen luvannut, että kun Pohjola-Norden nyt ottaa suunnan kohti vuotta 2024 niin te, yhdistysten jäsenet, saatte äänenne kuuluviin! Meidän tulee kunnioittaa toistemme mielipiteitä ja olla valmiita kompromisseihin, jotta kaikille voidaan tarjota kotoisa toimintaympäristö, joka houkuttelee mukaan uusia jäseniä. Maamme vaikeiden taloudellisten aikojen johdosta vapaaehtoisen panoksen merkitys kasvaa. Tämä on nähtävissä kaikilla sektoreilla. Samalla me suomalaiset haluamme mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen. Tämä tarkoittaa, että järjestömaailma tulee näkemään lähivuosina uuden nousun. Myös meidän liittomme tulee olla osa tätä nousua. Meillä on jo nyt erittäin laadukasta toimintaa, johon nykyistä useampi suomalainen voisi osallistua. Vuonna 2016 Suomi on Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa. Silloin Pohjola-Nordenille tarjoutuu uusia mahdollisuuksia kuulua ja näkyä. Silloin meidän tulee taas näyttää, että me olemme se liitto, jonka tehtävä on levittää pohjoismaisuutta Suomessa. Suhtaudun uuteen tehtävääni nöyrästi ja ylpeästi ja toivon rikasta ja ennen kaikkea aktiivista yhteistyötä kaikkien pohjoismaiseen perheeseemme kuuluvien kanssa. 

3


Øresundsbro Konsortiet

Blev Öresundsregionen den framgång som man drömde om? Tanken på en gemensam Öresundsregion väckte våldsamma förhoppningar för 15 år sedan. Men hur blev det, i verklighetens värld?

I slutet på 1990-talet var både Köpenhamn och Malmö plågade av ekonomisk nedgång. När så den stora Öresundsbron byggdes mellan städerna såg politikerna en möjlighet till ekonomisk utveckling. För 15 år sedan öppnades den stora Öresundsbron. Därmed blev en mer än hundraårig dröm om en fast förbindelse mellan Danmark och Sverige verklighet. Bron blev den mäktiga symbolen för Öresundsregionen som med sina 3,7 miljoner invånare skulle bli en tillväxtmotor för hela Norden. Det var vad politiker och samhällsplanerare påstod. Kom den utlovade succén? Har den danska och svenska sidan av Öresund integrerats? Har det blivit en gemensam arbetsmarknad? Har bostadsmarknaderna blivit en? Har den ekonomiska tillväxten ökat? Har regionen blivit ett lokomotiv för resten

4

av Norden? Känner sig invånarna som öresundsbor? Är det lättare nu att förstå varandras språk? Svaren är med tvekan och endast delvis ett ja, och med många reservationer.

Integrationen har tappat farten När Öresundsbron invigdes 1 juli år 2000 skedde det med all pompa och ståt som Danmark och Sverige kunde visa upp. De kungliga familjerna var på plats, staternas främsta politiker var där, näringslivets högsta toppar likaså. Och alla tycktes övertygade om att nu skulle allt bli annorlunda. Det rådde en våldsam eufori. Idag, 15 år senare, har euforin dunstat, lyckokänslan ersatts av mer vardaglig verklighet. Sant är att kontakterna över sundet på många sätt är intensivare idag än före

byggandet av Öresundsbron, men samtidigt tycks integrationen ha tappat farten. En rad gränshinder, det går ju fortfarande en riksgräns genom Öresund, har tagits bort, men många återstår. I gränshinderfrågan har inte minst finlandssvenske Ole Norrback gjort ett stort arbete. Pendeltågstrafiken över bron är intensiv. Omkring 12 miljoner passagerare reser med tågen under ett år. Biltrafiken över bron har strax under 15 miljoner passagerare på ett år. Samtidigt fortsätter färjorna mellan Helsingborg och Helsingör att transportera många bilar och passagerare. Fler än tidigare arbetar på ”andra sidan” och fler än tidigare har flyttat över sundet till ny bostad. Men den tydliga ökningen på många områden som fanns för några år sedan har stannat upp eller minskat. I en färsk rapport


från Dansk Erhverv och Sydsvenska Handelskammaren slås fast att graden av integration i området har minskat och ligger nu på samma nivå som år 2005. Resultatet bygger på 15 olika parametrar som vägts samman. Orsaken uppges vara de senaste årens ekonomiska kriser. Färre danskar flyttar från danska sidan till den svenska. Strömmen av arbetskraft, främst av svenska ungdomar, över sundet har avtagit liksom antalet varor och tjänster över sundet är mindre idag.

Diskussion om nya möjligheter pågår

Øresundsbro Konsortiet

I en annan ny rapport kan läsas att sysselsättningsgraden nu är sämre i Skåne än i övriga Sverige. Öresundsregionen tycks alltså inte ha blivit den tillväxtmotor man hoppats på och därmed heller inte något lokomotiv för resten av Norden. Men samtidigt pågår en ibland intensiv lokal debatt om regionens utveckling. Krav förs fram om att bygga en fast tunnelförbindelse även mellan Helsingborg och Helsingör. En annan idé om ett gigantiskt byggprojekt är att den pågående utvidgningen av Metron i Köpenhamn även ska omfatta en linje under Sundet till Malmö. De två städerna skulle då knytas samman och framstå som en helhet. Bort med fler gränshinder, nya och bättre skatteregler för de som bor på ena sidan av sundet och arbetar på den andra, bättre pendeltågsförbindelser – det är några av de övriga ämnen som står under ständig debatt.

Lättare att bygga bron än att använda den? Tre välkända opinionsbildare och forskare ger sin syn på varför den framåtanda som fanns för 15 år sedan inte längre tycks vara så glödande. Finlandssvenska Heidi Avellan är politisk chefredaktör för den stora liberala dagstidningen Sydsvenskan i Malmö. Hon hör till dem som vill att Metron i Köpenhamn ska omfatta även en linje till Malmö under Sundet. – Hela poängen med regionutvecklingen måste ju vara att vi kan betrakta varandras ”hemma” som hemma. Dagens pendling är knölig, ofta är det ”halvstrul” med tågen. Med Metron utsträckt till Malmö skulle avståndet mellan städerna vara utraderat och vi skulle vara som delar av varandra. Du har sagt att om Stockholm låg mitt emot Köpenhamn skulle sundet vara smalare? – Jag är övertygad om att vi inte skulle ha de fullkomligt orimliga skatteavtal som vi har idag om man insåg vilket skattebortfall det innebär för Malmö.

Finns det kulturella skillnader mellan danskar och svenskar? – Det finns stora skillnader, men det är inget problem, jag är liberal! Visst kan det vara svårt att hantera en del problem på grund av dessa skillnader, men att det ska gå så knakigt som det går idag finns det inga rimliga skäl för. Var ligger felet? – Det har jag ingen aning om. Jag ser bara att näringslivet inte längre verkar lika intresserat av att integrera. En annan känd profil i öresundssammanhang är Orvar Löfgren, professor emeritus vid Lunds universitet. Han har i många år forskat kring öresundsregionen. – Även om Öresundsbron blev en monumental framgång så blockeras regionens utveckling ofta av sega nationella

tankestrukturer och regelsystem. ”Det var lättare att bygga bron än att använda den!” säger han och tillägger: – Bästa sättet att integrera de två länderna är att förälska sig över bron; därför är det så fint att se hur det bildas nya svenskdanska par. Ett nytt begrepp för människor som lever och utnyttjar bägge sidor av sundet är regionater? – Ja, de kan hantera två länder i sin vardag och det ger en försiktig kumulativ effekt. Då blir de också intressanta nordister!

Forskare tror inte på ökad integration På den danska sidan av Öresund finns en annan välkänd forskare och debattör kring Öresundsregionen. Det är framtidsforska-

5


Sture Näslund

ren Uffe Palludan. Hans forskning har resulterat i en rad böcker och tidningsartiklar om Öresund. Han hörde bland annat till de första som föreslog en metroförbindelse mellan Köpenhamn och Malmö och han vill gärna se en fast förbindelse mellan Helsingborg och Helsingör. – Öresundsbron var från början tänkt som en del av en transportkorridor mellan Oslo och kontinenten. Att den skulle bilda nav i en stor region talades det inte om, säger han, och tillägger: – De två nationalstaterna har inte alls gett något stöd till regionen. Man tycks ha sett regionbildningen som ett hot mot staten. Så länge bron byggdes härskade en eufori i medierna kring Öresund, men samma dag som bron öppnades visade det sig att det fortfarande var vardag. Nu står den där, bron med sina mäktiga pelare, symbolen för regionen. Uffe Palludan ser också Nordens högsta bostadshus, Turning Torso i Malmö, som en symbol och har faktiskt föreslagit att ett liknande hus byggs på den danska sidan i Köpenhamn. – Det vore intressant med två likartade tornliknande byggnader. De kunde kallas Twin Towers och tillsammans bilda en

6

symbol för regionen! Palludan är framtidsforskare. När han funderar över hur Öresundsregionen ser ut om ytterligare 15 år är hans scenario: – Det mest sannolika är att det ser ut precis som idag. Pendlingen över Sundet är fortfarande begränsad. Pendeltågen har inte kapacitet för mer än ett tåg var tjugonde minut. Det finns språkproblem. Man har svårt att förstå varandras så kallade grannspråk och man talar därför engelska med varandra, det gör de unga redan idag. Så jag är ganska negativ.

Copenhagen Scania eller Öresund? Arbetsmarknaden i Köpenhamn står inför mycket stor utmaning. Det blir minskad arbetslöshet och samtidigt brist på arbetskraft. Men det kan leda till ökad integration om man erkänner problemet. I Malmö finns förmodligen överskott på arbetskraft och en gemensam arbetsmarknad skulle kunna utnyttja detta bättre än idag. Men det kräver bättre förbindelser över sundet. Hittills är slutsatsen att det inte funnits någon med intresse att på allvar driva på processen med integrationen; främst är det näringslivet som visar ljumt intresse.

Ett stort utvecklingsbolag skulle kunna få fart på utvecklingen, säger Uffe Palludan. Miljarder av kronor måste pumpas in och några måste kunna tjäna pengar på saken. Skillnader i kultur och politisk tradition, olika debattkulturer gör det inte lättare att skapa den mäktiga region som politikerna drömde om för 15 år sedan. Man tvister till och med om vad regionen borde heta. Det senaste förslaget från danskarna är att namnet ska vara Copenhagen. Ett namn känt över hela världen till skillnad från Öresund. Protesterna från den svenska sidan har kommit som ett brev på posten. Uffe Palludan har ett eget namnförslag: Copenhagen Scania, det latinska namnet för Skåne. Men oavsett namn, de flesta som idag bor vid Öresund anser sig vara malmöbor, köpenhamnare, helsingborgare och så vidare. Ytterst få anser nog att de är öresundare eller regionater.  Text: Sture Näslund


1990-luvun lopussa sekä Kööpenhamina että Malmö kärsivät talouden alamäestä. Kun kaupunkien väliin rakennettiin suuri Juutinrauman silta, näkivät poliitikot mahdollisuuden taloudelliseen kasvuun. Juutinrauman silta avattiin 15 vuotta sitten. Tuolloin toteutui yli 100 vuotta vanha haave saada kiinteä yhteys Ruotsin ja Tanskan välille. Sillasta tuli symboli Juutinrauman 3,7 miljoonan asukkaan alueelle, josta piti tulla kasvumoottori koko Pohjolalle. Näin poliitikot ja yhteiskuntasuunnittelijat sanoivat. Miten lopulta kävi? Ovatko Tanskan ja Ruotsin puolet Juutinraumasta yhdistyneet? Onko alueelle kehittynyt yhteiset työmarkkinat? Ovatko asuntomarkkinat yhdistyneet? Onko talous kasvanut? Onko alueesta tullut veturi koko Pohjolalle? Tuntevatko asukkaat itsensä juutinraumalaisiksi? Onko nyt helpompi ymmärtää toisten kieltä? Vastaus on vain epäilevä ja osittainen kyllä – ja monin varauksin.

Sture Näslund

Integraation vauhti on pysähtynyt Kun Malmön ja Kööpenhaminan välinen Juutinrauman silta vihittiin käyttöön 1. heinäkuuta 2000, tehtiin se juuri niin suureellisesti kuin mihin Ruotsi ja Tanska pystyivät. Kuninkaalliset perheet ja valtioiden kärkipoliitikot olivat paikalla, kuten myös elinkeinoelämän silmäätekevät. Kaikki vaikuttivat olevan yhtä mieltä siitä, että nyt kaikki muuttuisi. Tunnelma oli suorastaan euforinen. Tänään, 15 vuotta myöhemmin, euforia on laantunut ja onnentunne korvautunut arkisella todellisuudella. On totta, että yhtey­det yli salmen ovat monella tapaa tiiviimmät kuin ennen siltaa. Mutta samalla integraatio on pysähtynyt. Kasa rajaesteitä – salmen halkihan kulkee edelleen valtioiden raja – on poistettu, mutta monia on jäljellä. Rajaestetyössä on esimerkiksi suomalainen Ole Norrback tehnyt suuren työn.

Tuliko Juutinrauman alueesta toivottu menestystarina? Ajatus yhtenäisestä Juutinrauman alueesta herätti suuria toiveita 15 vuotta sitten. Miten kävi?

7


Liikenne sillan yli on vilkasta. Sillan ylittää vuosittain noin 12 miljoonaa junamatkustajaa. Autoliikennettä on hiukan alle 15 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Samalla Helsingborgin ja Helsingörin väliset lautat kuljettavat edelleen monia autoja ja matkustajia. Aiempaa useampi on töissä ”toisella puolella”, ja muuttoliikenne yli salmen on vilkkaampaa kuin ennen siltaa. Mutta vielä muutamia vuosia sitten monilla sektoreilla nähty kasvu on pysähtynyt tai vähentynyt. Tanskalaisen Dansk Erhvervin ja ruotsalaisen Sydsvenska Handelskammarenin tuoreen raportin mukaan alueen integraatio on vähentynyt ja on nyt samalla tasolla kuin vuonna 2005. Tulokset perustuvat 15 parametriin, joita on verrattu yhdessä. Syyksi mainitaan viime vuosien taloudellinen kriisi. Vähemmän tanskalaisia muuttaa Tanskasta Ruotsiin. Pääasiassa nuorista ruotsalaisista koostuva työvoiman virta salmen yli on vähentynyt. Myös tavaraa ja palveluita kulkee salmen yli aiempaa vähemmän.

Keskustelu uusista mahdollisuuksista elää Toisesta uudesta raportista voi lukea, että työllisyysaste on Skånessa nyt huonompi kuin muualla Ruotsissa. Juutinrauman alueesta ei näytä tulleen sitä kasvumoottoria, jota toivottiin, eikä siten veturia muulle Pohjolalle. Mutta samalla on käynnissä vilkas paikallinen keskustelu alueen kehityksestä. Vaatimuksissa on noussut esille kiinteä tunneliyhteys myös Helsingborgin ja Helsingörin välille. Toinen idea on massiivinen rakennusprojekti, jossa nyt meneillään oleva Kööpenhaminan metron laajentaminen ulottuisi yhdellä linjalla salmen ali Malmöön. Näin kaupungit sidottaisiin yhteen ja ne olisivat yksi kokonaisuus. Enemmän rajaesteitä pois, uusia ja parempia verosäädöksiä heille, jotka asuvat yhdellä puolella salmea ja työskentelevät toisella, paremmat junayhteydet – ne ovat muutamia muita aiheita, jotka ovat jatkuvasti keskustelussa.

Silta helpompi rakentaa kuin ylittää? Haastattelimme kolmea tunnettua mielipidevaikuttajaa ja tutkijaa, jotka kertoivat näkemyksensä siitä, miksi 15 vuotta sitten vallalla ollut tulevaisuushenki ei enää näytä puhaltavan yhtä voimakkaasti. Suomenruotsalainen Heidi Avellan toimii politiikan päätoimittajana malmölaisessa liberaalissa Sydsvenskan-päivälehdessä. Avellan kuuluu heihin, jotka haluavat Kööpenhaminan metron salmen ali Malmöön asti. – Koko idea alueen kehityksessä täytyy

8

olla, että voimme ajatella toisten ”kotia” omana kotinamme. Nykyään pendelöinti on takkuilevaa, ja junilla on usein ongelmia. Jos metro ulottuisi Malmöön saakka, poistuisi kaupunkien välinen välimatka ja olisimme kuin osa toisiamme. Jos Tukholma sijaitsisi Kööpenhaminaa vastapäätä, olisi salmi kapeampi. – Olen vakuuttunut siitä, että meillä ei olisi nykyisiä täysin järjettömiä verosopimuksia, jos vain ymmärrettäisiin, millainen verotappio niistä aiheutuu Malmölle. Entä ruotsalaisten ja tanskalaisten väliset kulttuurierot? – Erot ovat suuria, mutta se ei ole ongelma, olen liberaali! Voi toki olla vaikeaa käsitellä joitain ongelmia näiden erojen takia, mutta ei ole mitään järjellistä syytä sille, että asiat ovat niin monimutkaisia kuin ne tänä päivänä ovat. Mikä on syy siihen? – Siitä minulla ei ole aavistustakaan. Olen vain huomannut, että elinkeinoelämä ei enää vaikuta kovin kiinnostuneelta integraatiosta. Toinen Juutinrauman alueesta paljon keskustellut henkilö on Lundin yliopiston

emeritusprofessori Orvar Löfgren. Hän on useita vuosia tutkinut Juutinrauman aluetta. – Vaikka Juutinrauman silta olisi suuri menestys, alueen kehitystä on jarruttanut usein sitkeät kansalliset ajattelumallit ja säännöstöt. Oli helpompaa rakentaa silta kuin ylittää se, Löfgren sanoo ja lisää: – Paras tapa yhdistää Ruotsi ja Tanska on rakastua yli sillan. Siksi on niin hienoa nähdä, miten uusia ruotsalais-tanskalaisia pareja syntyy. Henkilöitä, jotka hyödyntävät salmen molemmat puolet ja elävät sen molemmin puolin, voisi ilmeisesti kutsua nimellä regionater? – Kyllä, sillä he hallitsevat arkipäivässään kaksi maata, ja sillä on pieni kumulatiivinen vaikutus. Silloin heistä tulee myös mielenkiintoisia nordisteja!

Tutkija ei usko integraation kasvuun Tanskan puolelta salmea löytyy kolmas Juutinrauman aluetta tutkinut henkilö, tulevaisuustutkija Uffe Palludan. Hänen tutkimuksensa ovat johtaneet useisiin kirjoihin ja lehtiartikkeleihin Juutinraumasta. Palludan oli muun muassa ensimmäisiä, jotka


Sture Näslund

Øresundsbro Konsortiet

Tulevaisuustutkija Uffe Palludan Kööpenhaminasta on vuosia tutkinut Juutinrauman alueen kehitystä. Hänen mielestään sekä Ruotsin että Tanskan valtio näkevät alueen uhkana, eivätkä siksi ole osoittanut suurta kiinnostusta sitä kohtaan.

ehdottivat metroa Kööpenhaminan ja Malmön välille, ja hän näkisi mielellään kiinteän yhteyden Helsingborgin ja Helsingörin välillä. – Juutinrauman siltaa ajateltiin alusta asti osana kuljetusväylää Oslosta mantereelle. Siitä, että se olisi suuren alueen napa, ei keskusteltu, Palludan sanoo ja lisää: – Tanska ja Ruotsi eivät ole tukeneet aluetta millään tavalla. Alueellinen yhdistyminen on ilmeisesti nähty uhkana valtiolle. Niin kauan kuin siltaa rakennettiin, oli vallalla euforia mediassa molemmilla puolilla salmea. Mutta samana päivänä kun silta avattiin, palattiin arkeen. Siinä se on, silta valtavine pilareineen. Alueen symboli. Uffe Palludan näkee myös Pohjolan korkeimman asuintalon, Malmön Turning Torson yhtenä symbolina ja on jopa ehdottanut, että vastaava rakennus rakennettaisiin Tanskan puolelle Kööpenhaminaan. – Olisi kiinnostavaa, jos olisi kaksi samanlaista tornimaista rakennusta. Niitä voitaisiin kutsua Twin Towereiksi ja ne voisivat yhdessä olla alueen symboli! Kun tulevaisuustutkija Palludan miettii,

miltä Juutinrauman alue todennäköisesti tulee näyttämään 15 vuoden päästä, on hänen skenaarionsa tämä: – Todennäköisintä on, että tilanne on sama kuin tänään. Sillan yli pendelöinti on yhä rajallista. Junilla ei ole kapasiteettia enempään kuin yksi juna joka 20. minuutti. On kieliongelmia. Ihmisillä on vaikeuksia ymmärtää toistensa niin sanottuja naapurikieliä ja siksi he puhuvat keskenään englantia. Nuoret tekevät niin jo nyt. Eli olen aika skeptinen.

Copenhagen Scania vai Öresund? Kööpenhaminan työmarkkinoilla on edessään erittäin suuri haaste. Työttömyys vähenee ja samalla työvoiman tarve kasvaa. Jos ongelma tunnustetaan, voi se johtaa lisääntyneeseen integraatioon. Malmössä on oletettavasti ylimääräistä työvoimaa, ja yhteiset työmarkkinat hyödyntäisivät tilannetta nykyistä paremmin. Mutta se vaatii parempia yhteyksiä salmen yli. Tähän mennessä johtopäätös on, että ei ole ollut olemassa todellista kiinnostusta kannustaa integraatiota. Etenkin elinkeinoelämän kiinnostus on laimeaa.

Suuri kehittämisyhtiö voisi saada integraatioon vauhtia, arvioi Uffe Palludan. Hankkeeseen pitäisi pumpata miljardeja kruunuja ja jonkun pitäisi pystyä tekemään sillä rahaa. Erot kulttuurissa ja poliittisissa perinteissä ja erilaiset keskustelukulttuurit eivät helpota sen vahvan alueen luomista, josta poliitikot haaveilivat 15 vuotta sitten. Kinaa on jopa siitä, mikä alueen nimi pitäisi olla. Tanskalaisten viimeisin ehdotus on Copenhagen. Nimi, joka tunnetaan kaikkialla maailmassa, toisin kuin Öresund. Vastalauseita ruotsalaisilta satelee tasaiseen tahtiin. Uffe Palludanilla on oma nimiehdotus: Copenhagen Scania, sillä Scania on Skånen latinankielinen nimi. Mutta huolimatta nimestä, useimmat jotka alueella nykyään asuvat, katsovat olevansa malmöläisiä, kööpenhaminalaisia tai helsinborgilaisia. Aniharva katsoo olevansa juutinraumalainen tai regionaatti.  Teksti: Sture Näslund Käännös: Susanna Puisto

9


Superruokaa Pohjolan metsistä Pohjolan ruoka on todellinen terveyspommi, mutta myös kulinaristinen nautinto. Tanskalaisen tutkimuksen mukaan se ennaltaehkäisee sydän- ja verisuonitauteja.

Thomas Meinert Larsen esitteli tutkimustuloksiaan Barcelonassa pidetyssä sydäntauteja käsittelevässä konferenssissa.

Nyt voi rauhassa unohtaa kaikki ihmedieetit ja palata takaisin esiäitien juurille metsien ja järvien syvyyksiin, sillä perinteinen pohjoismainen ruoka on todellista laihdutusruokaa. Tämän vahvistaa Kööpenhaminan yliopiston dosentti Thomas Meinert Larsen, joka on tutkinut pohjoismaista ruokakulttuuria usean vuoden ajan. – Unohtakaa kaikki lehtien ihmedieetit ja etsikää käsiinne vanhat Pohjolan perinneruokareseptit ja uudistakaa ne tähän aikaan ja tilanteeseen, Meinert Larsen kehottaa.

Terveellistä ja maukasta Thomas Meinert Larsenin johtama tutkimusryhmä vertaili koehenkilöiden avulla perinteisen pohjoismaisen ruoan ja tavallisen tanskalaisen ruoan vaikutuksia terveyteen. Koehenkilöistä osa söi tavallista tanskalaista arkiruokaa ja osa pelkästään pohjoismaista perinneruokaa kuuden kuukauden ajan. Puolen vuoden jälkeen osallistujat punnittiin ja heille tehtiin erilaisia kokeita. Jo punnituksen yhteydessä tutkijat huomasivat, että he olivat löytäneet jotakin. Marjoihin, sieniin, täysjyväleipään, kalaan, riistaan ja juureksiin perustuvaa ruokaa syöneet koehenkilöt olivat pudottaneet painoaan huomattavasti enemmän kuin he, joiden ruokavalio perustui tanskalaiseen arkiruokaan. Pohjoismaisella ruokavaliolla

10

herkutelleiden osanottajien verenpaine ja veren rasva-arvot olivat myös pudonneet enemmän kuin tanskalaista ruokaa syöneillä. – Pohjoismainen ruokavalio on terveellinen, mutta myös maukas. Lisäksi se on ympäristöystävällinen, sillä se perustuu lähellä tuotettuun ja sesonkien mukaiseen ruokaan, Meinert Larsen kertoo.

Paras vaihtoehto pohjoisessa Välimerellistä ruokavaliota pidetään usein malliesimerkkinä terveellisestä ravinnosta. Pystyykö pohjoismainen ruokavalio kilpailemaan Välimeren alueen herkkuja ja erilaisia laihdutusruokia vastaan? – Kilpailu ei ole päätarkoitus. Kyseessä on vaihtoehto, joka tarjoaa yhtä hyvät terveydelliset ominaisuudet kuin totuttu ja hyväksi havaittu välimerellinen ruoka. Kuitenkin näillä leveysasteilla meidän oma ruokamme on parempi vaihtoehto ympäristön kannalta, Thomas Meinert Larsen toteaa.

Välimerellinen ruokavalio perustuu hyvin pitkälle oliiviöljyn käyttöön. Pohjolan valttikortti on rypsiöljy, jolla on monia samoja ominaisuuksia kuin oliiviöljyllä. – Lisäksi meillä on ruisleipä, ahvenet, muikut, turska, hauki ja silli. Omenia, valkoja kukkakaalia, lanttua ja metsämarjoja ei ole syytä niitäkään väheksyä. Pelkästään puolukan ominaisuudet ovat lyömättömät, Meinert Larsen sanoo. Vanha sanonta Omena päivässä pitää lääkärin loitolla ei siis ole pelkkää sanan­ helinää!  Teksti: Maria Palo Kuvat: Anders Braf

Thomas Meinert Larsenin tutkimuksessa käytetty pohjoismainen ruokavalio perustuu 15 ruoka-aineeseen. Hedelmä- ja marjaosastossa ovat omenat, päärynät, mustikka ja puolukka. Vihannespohja tulee kaalista, juureksista ja palkokasveista. Myös muun muassa peruna, tilli, persilja, selleri, sienet, pähkinät, kokojyväleivät, riista, lohi, silakka, katkaravut sekä meriheinä kuuluvat ruokavalioon. Oliiviöljyn sijasta käytetään Pohjoismaissa tuotettua rypsiöljyä.


PIIRIT JA ALUEET DISTRIKT OCH REGIONER www.pohjola-norden.fi/piiritoimistot www.pohjola-norden.fi/distrikt Itä-Suomen alue Östra Finlands region

Etelä-Savon piiri, Kuopion piiri ja Pohjois-Karjalan piiri Tulliportinkatu 52, 70110 Kuopio puh./tfn 050 530 7457 etela-savo@pohjola-norden.fi, kuopio@pohjola-norden.fi, pohjois-karjala@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Anne Tuomainen

Etelä-Suomen alue Södra Finland

Uudenmaan piiri ja ent. Kaakkois-Suomen piiri Nylands distrikt och fd. Sydöstra Finlands distrikt Fredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki/Helsingfors puh./tfn (09) 4542 080

Keski-Suomen alue Mellersta Finlands region

Keski-Suomen Piiri / Mellersta Finlands distrikt Seminaarinkatu 26 B, 40100 Jyväskylä puh./tfn 050 4333 282 keski-suomi@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Maija Keskinen

Pohjois-Suomen alue Norra Finlands region

Lapin piiri ja ent. Oulun piiri / Lapplands distrikt och fd. Uleåborgs distrikt Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi puh./tfn 040 861 4539 kirsi.lantto@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Kirsi Lantto

Länsi-Suomen alue Västra Finlands region

Österbottens distrikt / Pohjanmaan piiri Storalånggatan 28–30 4 vån / Pitkäkatu 28–30 4 krs 65100 Vasa/Vaasa Tfn/puh. 040 550 6863 pohjanmaa@pohjola-norden.fi / malin.walitalo@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Malin Wälitalo

Varsinais-Suomen alue Egentliga Finlands region

Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri Kulttuurikeskus, Uudenmaankatu 1/ Nylandsgatan 1, 20500 Turku/Åbo varsinais-suomi.satakunta@ pohjola-norden.fi egentligafinland.satakunda@ pohjola-norden.fi puh./tfn 0400 9955 46 krista.leivo@pohjola-norden.fi, toim. joht. / verksamhetsledare Krista Leivo

Tjaldur - ystävyysseura /vänskapsförening Färsaaret /Färöarna Suomi/Finland Uppik - ystävyysseura /vänskapsförening Grönlanti/Grönland Suomi/Finland

Fredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki/Helsingfors tjaldur@tjaldur.fi uppik@uppik.fi www.tjaldur.fi, www.uppik.fi

Tule mukaan toimintaan ja liity jäseneksi! Bli medlem!

Jäsenyys on kannanotto pohjoismaisuuden puolesta. Medlemskap är ett ställningstagande för det nordiska samarbetet. Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa www.pohjola-norden.fi Du kan ansluta dig till Pohjola-Norden även på www.pohjola-norden.fi o Haluan liittyä Pohjola-Nordenin henkilöjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som personmedlem (18 e) o Perhejäsenyys/Familjemedlemskap (9 e) o Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenyys/ Medlemskap i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund (ilmainen/gratis) o Koulujäsenyys / Skolmedlemskap (20 e) o Yhteisöjäsenyys (jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan) / Medlemskap för organisationer (medlemsavgiften beror på organisationens storlek) o En nyt liity jäseneksi, tilaan vain lehden / Jag prenumererar endast på tidningen och ansluter mig inte som medlem (25 e) o Haluan liittyä Pohjola-Nordenin kannatusjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som stödmedlem (18 e)

Nimi / Namn Osoite / Adress Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt Puhelin / Telefon Sähköposti / E-post Syntymävuosi / Födelseår

Lahjoita!

Haluatko tukea pohjoismaista yhteistyötä ja Pohjola-Nordenin toimintaa? Voit lahjoittaa haluamasi summan tilille: Handelsbanken FI53 3131 1001 0762 43. Kirjoita viestikenttään ”lahjoitus”. Voit myös testamentata Pohjola-Nordenille. Ota yhteys asianajajaan tai liittotoimistoomme.

Ge en donation!

Lisätietoja / Ytterligare uppgifter (Koulu- ja yhteisöjäsenten laskutusosoite ja yhteyshenkilön tiedot / Skol- och organisationsmedlemmarnas faktureringsadress samt kontaktpersonens uppgifter)

Vill du understöda nordiskt samarbete och Pohjola-Nordens verksamhet? Du kan donera valfritt belopp till konto: Handelsbanken FI53 3131 1001 0762 43. Skriv ”donation” i meddelandefältet. Du kan också testamentera till Pohjola-Norden. Kontakta din advokat eller förbundskansliet. Päiväys ja allekirjoitus / Datum och underskrift

Lisätietoja Pohjola-Nordenista osoitteessa www.pohjola-norden.fi/jarjesto

www.pohjola-norden.fi/organisationen

Yhteystietojani käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille.

&

Läs mer om Pohjola-Norden på

Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens interna information och ges inte ut till utomstående.

11


Your

DREAM

Pohjola-Norden betalar portot

SUCCESS 00003 Helsinki

Sopimus 5005877

Vastauslähetys

Your Pohjola-Norden

Pohjola-Norden maksaa postimaksun

Taita ja niittaa tästä Vik och häfta ihop

Gör som Sara – studera hos oss.

Bli PT och idrottsledare på Norrvalla eller Solvalla! Ansökningstid 24.2–17.3.2015

12

&

folkhalsan.fi/idrott

Utbildning Ab


här är  täällä

STOCKHOLM Anders Billing Redaktör på nyhetsmagasinet Fokus Toimituspäällikkö, viikkolehti Fokus

Hur man hanterar massmedier – och inte

Miten joukkoviestimiä käsitellään – ja miten ei

Det är ofta hanteringen av en skandal som fäller makthavare, sällan själva skandalen i sig. Tesen har nyligen åter besannats i Sverige. Bakgrunden är tidningen Svenska Dagbladets avslöjanden om företagskulturen i kungarikets största företagsgrupp vid sidan av Wallenberg – den så kallade Handelsbankssfären. Bevakningen började oskyldigt i november i fjol då tidningen berättade att sfären - som har makten över bolag som Ericsson, Volvo och SCA – ägde sitt eget flygbolag med exklusiva privatjet. Särskilt skogskoncernen SCA:s chefer skulle använda planen särskilt mycket. ”Begränsad”, var bolagets egen beskrivning av omfattningen. – Det är väl självklart att det inte används för privatresande, sa styrelseordföranden Sverker MartinLöf. Under månaden som följde visade tidningen att SCA:s privatjetflygande var allt annat än begränsat. Att fruar och barn följde med i planen, ibland på resor över helger till storstäder runtom i världen. Turer som såg frapperade mycket ut som weekendsemestrar, men som bolaget hävdade var ”i tjänsten”. Resor som i alla händelser kostade ljusår mer än reguljära biljetter. Flygplanen visade sig också frakta sfärens chefer och en lång rad andra toppdirektörer till SCA:s luxuösa jakter i Mellansverige. Jakter där inhyrda helikoptrar ska ha transporterat såväl chefer som byten och – i något fall – till och med levererat groggar till direktörerna ute på passen. Artiklarna om privatflygen ville aldrig ta slut. Frågan är om härvan hade blivit så stor utan de inledande dementierna. Kanske. Men det som framförallt gjorde flygaffären till en av de större skandalerna på länge i svenskt näringsliv var SCA:s försök att kväva den genom att tillsätta en utredning. Företaget gav uppdraget till sin egen revisionsfirma, PWC. Firman hade inte bara dragit in över en miljard på tjänster åt SCA. Dess revisorer hade även flugit i planen och jagat med bolaget. Nu skulle de granska sin egen revision. Utredningsbeslutet provocerade långt mer än resorna själva och förde flygaffären till en helt ny nivå. Hur det hela slutar är i skrivande stund oklart. Härvan har redan krävt offer i form av chefsavgångar, och det lär blir fler. Så länge kan den tjäna som en studie i hur man hanterar massmedier. Och inte. 

Skandaalien hoito on usein se, joka syöksee valtaapitävät vallasta, harvoin itse skandaali. Tämä teesi on äskettäin osoittautunut todeksi Ruotsissa. Tapahtumien taustalla on Svenska Dagbladetin paljastukset yrityskulttuurista eräässä kuningaskunnan suurimmista yritysryppäistä, niin sanotussa Handelsbank-piirissä. Tapauksen seuranta alkoi viime vuoden marraskuussa viattomasti, kun SvD kertoi, että piiri, joka käyttää valtaa sellaisissa yrityksissä kuin Ericsson, Volvo ja SCA, omistaa oman lentoyhtiön, jolla on ylellinen yksityiskone. Erityisesti metsäyhtiö SCA:n johtajat kuuluivat käyttävän konetta huomattavan paljon. ”Rajoittunutta”, oli yrityksen oma kuvaus käytön laajuudesta. – Luonnollisestikaan konetta ei käytetä yksityismatkoihin, sanoi hallituksen puheenjohtaja Sverker Martin-Löf. Seuraavan kuukauden aikana lehti osoitti, että SCA:n yksityiskoneen käyttö oli kaikkea muuta kuin rajoittunutta. Vaimot ja lapset matkustivat mukana, joskus viikonloppureissuille ympäri maailman. Matkat vaikuttivat silmiinpistävästi viikonloppulomilta, mutta yhtiö väitti niiden olevan työmatkoja. Joka tapauksessa matkat maksoivat valovuosia enemmän kuin normaalilennot. Lentokoneella rahdattiin myös piiriin kuuluvia päälliköitä ja muita huippujohtajia SCA:n luksusmetsästysretkille Keski-Ruotsiin. Metsästysmatkoilla vuokrahelikopterit kuuluvat kuljettaneen sekä johtajia että saaliita ja joissain tapauksissa jopa toimittaneen juomia passissa olleille johtajille. Artikkelit yksityislennoista eivät ottaneet loppuakseen. Olisikohan juttu paisunut niin suureksi ilman alkuvaiheen dementiaa? Ehkä. Lentojupakasta tuli kuitenkin eräs Ruotsin yritysmaailman suurimmista skandaaleista sen vuoksi, että SCA yritti tukahduttaa sen aloittamalla selvityksen. Tehtävä annettiin sen omalle tilintarkastustoimistolle, PWC:lle. Tilintarkastusyritys ei ollut ainoastaan ansainnut yli miljardia SCA:n palveluilla, vaan sen tilintarkastajat olivat olleet mukana lennoilla ja metsästysmatkoilla. Nyt he tarkastaisivat omaa tilintarkastustaan. Selvityspäätös provosoi paljon enemmän kuin itse matkat ja vei lentojupakan aivan uudelle tasolle. Jutun lopputulos ei ole vielä selvillä. Jupakka on jo vaatinut uhreja päälliköiden joutuessa eroamaan, ja lisää potkuja tullee. Tässä vaiheessa se voi toimia ohjenuorana siitä, miten joukkoviestimiä käsitellään. Ja miten ei. 

13


här är  täällä

KÖPENHAMN Gunilla Heick Frilansjournalist Vapaa toimittaja

Hur blir man en myt?

Miten tulla myytiksi?

I vanliga fall är det eftervärlden som brukar ta hand om sådant. Men den danska författaren Suzanne Brøgger beslöt sig redan när hon var i tjugoårsåldern: ”Jag vill vara en myt”. Och sedan arbetade hon målmedvetet på sitt projekt. Hon ansåg sig ha lika stort mytpotential som Marilyn Monroe. Att bli en myt var enda vägen ut ur den ensamhet hon kände. En mytisk person är en figur som lever upp till allas förväntningar. Följaktligen såg Suzanne Brøgger ingen motsättning mellan rollen som nakenmodell och den som krigsreporter. Folk ville gärna sätta henne i bås, men hon vägrade. Brøgger hade växt upp i Bangkok, där hon som 16-årig blev älskarinna till den franske diplomaten Philippe Baude. Kort tid efter flyttade hon till Danmark, för att gå på internatskola och ta studenten. Det blev början till en 24-årig korrespondens med Baude. Han såg det som hennes mission att i Danmark predika den fria kärlekens budskap. Hon skulle förföra så många som möjligt, och i detalj beskriva det i brev till honom. Suzanne Brøgger var en lydig elev. Breven gick i en strid ström mellan Silkeborg och Bangkok. Samtidigt skrev hon dagbok. Och år 1973 utkom hennes första bok, Fri os fra kærligheden. Den väckte stor uppståndelse i Danmark – en ung kvinna som förkastade både äktenskapet och alla moraliska barriärer! Grunden till myten var lagd. Småningom följde en hel rad böcker, översatta till många språk. Den 17 november 2014 fyllde Suzanne Brøgger 70 år. Några år tidigare hade hon kontaktat Louise Zeuthen (född 1970) och frågat om hon ville skriva hennes biografi? Zeuthen tackade ja. Hon fick hela det enorma materialet av brev och dagböcker till sitt förfogande. Det var en lång skrivprocess, innan boken Krukke utkom på Brøggers 70-årsdag: 456 sidor fullspäckade med citat och foton. Suzanne Brøgger har ofta jämförts med en annan stor dansk författare, Karen Blixen. Samma turban, samma lite släpande röst med gammaldags, kultiverad diktion, samma kohl runt ögonen. Men de yttre attributen har Brøgger från sin egen uppväxt. Ska hon jämföras med någon myt, väljer hon själv Marilyn Monroe. Bara med den skillnaden att Brøgger själv skapade sin egen myt. 

Tavallisesti jälkipolvet pitävät huolta asiasta, mutta tanskalainen kirjailija Suzanne Brøgger päätti jo parikymppisenä haluavansa myytiksi. Sitten hän työskenteli päämäärätietoisesti tavoitteensa saavuttamiseksi. Hänellä oli mielestään aivan yhtä suuret mahdollisuudet päätyä sellaiseksi kuin Marilyn Monroella. Myytin aseman tavoittelu oli ainoa ulospääsy yksinäisyydestä, jota hän tunsi. Myyttinen henkilö on hahmo, joka vastaa kaikkien odotuksiin. Niinpä Suzanne Brøgger ei nähnyt minkäänlaista ristiriitaa alastonmallina ja sotakirjeenvaihtajana toimimisen välillä. Ihmiset olisivat mielellään lokeroineet hänet, mutta tähän hän ei suostunut. Brøgger vietti lapsuutensa Bangkokissa, jossa hänestä tuli 16-vuotiaana ranskalaisdiplomaatti Philippe Bauden rakastajatar. Pian tämän jälkeen hän muutti Tanskaan, jossa hän suoritti ylioppilastutkinnon sisäoppilaitoksessa. Tästä alkoi 24 vuotta kestänyt kirjeenvaihto Bauden kanssa, jonka mielestä Brøggerin tehtävänä oli julistaa Tanskassa vapaan rakkauden sanomaa. Tämän tuli vietellä mahdollisimman monta ihmistä ja kuvailla hänelle kaikki yksityiskohtaisesti. Suzanne Brøgger oli kuuliainen oppilas. Kirjeet kulkivat vuolaana virtana Sikleborgin ja Bangkokin välillä. Samalla Brøgger kirjoitti myös päiväkirjaa. Vuonna 1973 ilmestyi hänen ensimmäinen kirjansa Vapauta meidät rakkaudesta. Se nostatti Tanskassa suuren kohun – avioliiton ja kaikki moraaliset rajoitukset hylännyt nuori nainen! Myytin perusta oli valettu. Vähitellen kirjoja ilmestyi koko joukko, ja niitä käännettiin useille kielille. Marraskuun 17. päivä 2014 Suzanne Brøgger täytti 70 vuotta. Muutamia vuosia aikaisemmin hän oli ottanut yhteyttä Louise Zeutheniin (s. 1970) ja kysynyt, kiinnostiko tätä kirjoittaa hänen elämäkertansa. Zeuthen vastasi myöntävästi ja sai käyttöönsä kirjeistä ja päiväkirjoista koostuvan valtavan aineiston. Alkoi pitkä kirjoitusprosessi, jonka tuloksena ilmestyi Krukke-niminen teos Brøggerin 70-vuotispäiväksi: 456 sivua täynnä sitaatteja ja valokuvia. Suzanne Brøggeriä on verrattu usein toiseen suureen tanskalaiskirjailijaan, Karen Blixeniin. Samanlainen turbaani, sama hieman laahaava ääni ja vanhanaikainen hienostunut ääntämys, samat rajaukset silmien ympärillä. Mutta ulkoiset tunnusmerkit Brøgger on hakenut omasta nuoruudestaan. Jos häntä pitää johonkin myyttiin verrata, hän valitsee Marilyn Monroen. Ainoa ero on se, että Brøgger-myytti on itse luotu. 

15


ajankohtaista  aktuellt

Koonnut: Susanna Puisto Sammanställt av: Susanna Puisto

Nordisk Vinterdag på Hanaholmen 28.2 klockan 11.00–15.00

Pohjoismainen talvipäivä Hanasaaressa 28.2. kello 11.00–15.00

Vinterdagen erbjuder igen program för hela familjen. Det finns bland annat workshopar, där man kan tova, göra smycken, bygga med lego samt måla i takt med musik. Utomhus kan man rida på islandsponnyn, leka den danska leken med godistunnan eller styra stegen mot polarisen under den norska Roald Amundsens guidning. Mera information www.hanaholmen.fi

Talvipäivä tarjoaa monipuolista ohjelmaa koko perheelle. Ohjelmassa on muun muassa työpajoja, joissa huovutetaan, tehdään koruja, rakennetaan legoilla sekä maalataan musiikin tahtiin. Ulkona pääsee ratsastamaan islanninponeilla, leikkimään tanskalaista karkkitynnyrileikkiä tai suuntaamaan napajäätikölle norjalaisen Roald Amundsenin opastuksella. Lisätietoa www.hanasaari.fi

Grönlantivalokuvanäyttely Helsingissä Pohjoismaisessa kulttuuri­­pisteessä on esillä Tiina Itkosen ja Tea Karvisen valokuvia 27.2. asti. Lisätietoa: www.kulturkontaktnord.org

Tiina Itkonen

Utställning om Grönland På Kulturkontakt Nord visas en utställning med Tiina Itkonens och Tea Karvinens bilder från Grönland tills 27.2. Mera information: www.kulturkontaktnord.org

Konst och kulturresa till Samsø i juni Har du aldrig besökt Samsø i Danmark? Nu har du möjlighet att åka dit med Pargas Pohjola-Norden och Konstklubben Pictura! Tidpunkt 8.–16. juni 2015, pris ca 900 e per person. I priset ingår båt- (Åbo–Stockholm–Åbo, Kalundborg–Kolby Kås–Kalundborg) och bussresor samt inkvartering i dubbelrum. Måltider ingår inte i priset och arrangeras under resan enligt dagsprogrammet.

16

På Samsö finns bland annat gallerier och verkstäder samt observatorium och världens största labyrint. Båtturer arrangeras till många grannöar. Researrangör är FORTE Matkatoimisto Resebyrå. Preliminärt reseprogram fås av Gunlög Söderman, Pargas,tfn 0400 223093 (gunlog.soderman@abo.fi) och forte@travel-forte.com


Mera evenemang och nordiska nyheter hittar du på www.pohjola-norden.fi och vår Facebook-sida.

Hallå nordiska bokcirklar

ulla.jeneskog@gmail.com

Pohjoismainen tilastovuosikirja 2014 Missä Pohjoismaassa on vähiten sairaalapaikkoja? Entä missä maassa erotaan eniten, ja mikä maa vastaanottaa vähiten turvapaikanhakijoita? Vastaukset näihin ja lukemattomiin muihin kysymyksiin löytyvät Pohjoismaisesta tilastovuosikirjasta 2014. Kirja on luettavissa ja tilattavissa osoitteessa www.norden.org P.S. Vastaukset yllä oleviin kysymyksiin ovat Ruotsi, Tanska ja Suomi.

Nordjobbin hakuaika käynnissä Nordjobb tarjoaa 18–28-vuotiaille nuorille työpaikan toisessa Pohjoismaassa, välittää asunnon ja järjestää kulttuuriaktiviteetteja. Lisätietoa www.nordjobb.org

Ansökningstiden för Nordjobb pågår Nordjobb erbjuder ungdomar mellan 18–28 år sommarjobb i ett annat nordiskt land samt boende och deltagande i kulturella aktiviteter. Mera information www.nordjobb.org

Virhe jäsenmaksujen laskutuksessa

Ett fel i medlemsavgifts­ fakturering

Syksyn jäsenmaksujen laskutuksessa tapahtui jäsenrekisterimme toimittajalle virhe. Tämän vuoksi jäsenet saivat aiheettomia maksumuistutuksia. Virhe on nyt korjattu ja mahdolliset tuplasuoritukset kirjautuvat automaattisesti vuoden 2015 jäsenmaksuksi. Pahoittelemme jäsenille aiheutunutta harmia!

Det skedde ett fel i höstens medlemsavgiftsfakturering hos medlems­ registrets leverantör. Därför har en del medlemmar fått oberättigade påminnelser. Felet är nu korrigerat och möjliga dubbelbetalningar registreras automatiskt som medlemsavgift 2015. Medlemmarna behöver alltså inte meddela kansliet om dubbelbetalningar. Vi beklagar besväret detta har orsakat medlemmarna!

5 pohjoismaista kysymystä

1 2 3 4 5

?

Minä vuonna passivapaus astui voimaan Pohjoismaissa – 1954, 1967 vai 2001? Kuka ruotsalainen näyttelijä oli naimisissa elokuvaohjaaja Roberto Rossellinin kanssa? Minkä maan joukot valtasivat Kuusiston piispanlinnan vuonna 1522? Mikä ruotsalainen, aluksi lähinnä satuloita valmistanut huonekalu­- yritys perustettiin vuonna 1852? Kuka oli Pohjoismaiden ensim­- mäinen vihreä ministeri vuonna 1995? Vastaukset 1. 1954 2. Ingrid Bergman 3. Tanskan 4. Hästens 5. Pekka Haavisto

Vi är ett gäng damer i Föreningen Norden i Norrköping, Sverige, som under några år hållit igång en bokcirkel där vi läser och diskuterar nordisk skönlitteratur. Vi försöker läsa en finländsk, en dansk, en norsk och en isländsk roman i svensk översättning varje termin. Särskilt roligt tycker vi naturligtvis det är att läsa den bok som fått Nordiska rådets litteraturpris, som i år Hägring 38 av Kjell Westö. För att ytterligare vidga och fördjupa våra kunskaper om nordisk litteratur, skulle vi vilja ha kontakt med andra bokcirklar i Norden. Vi skulle kunna tipsa varandra om författare och bra böcker, utbyta åsikter, kanske träffas. Intresserade? Kontakta i så fall Ulla Jeneskog på mejladress:

Månadens nordiska filmer fortsätter på fem orter I serien Månadens nordiska film visas på våren följande filmer i Vasa, Åbo, Kuopio, Tammerfors och på Hanaholmen i Esbo: Återträffen (Anna Odell, Ruotsi 2014) En kongelig affære (Nikolaj Arcel, Tanska 2012) Vonarstræti (Baldvin Z, Islanti 2014) Tusen bitar (Magnus Gertten ja Stefan Berg, Norja/Ruotsi, 2014) Kolla visningsdatum och -ställen på www.walhalla.fi

Kuukauden pohjoismainen elokuva jatkaa viidellä paikkakunnalla Sarjassa Kuukauden pohjoismainen elokuva esitetään keväällä seuraavat elokuvat Vaasassa, Turussa, Kuopiossa, Tampereella ja Hanasaaressa Espoossa: Luokkajuhla (Anna Odell, Ruotsi 2014) A Royal Affair (Nikolaj Arcel, Tanska 2012) Life in a Fishbowl (Baldvin Z, Islanti 2014) Tusen bitar (Magnus Gertten ja Stefan Berg, Norja/Ruotsi, 2014) Tarkista esitysajat ja paikat osoitteesta www.walhalla.fi

17


Suomalaista kulttuuria Tanskan markkinoille Kööpenhaminassa sijaitseva Suomen Tanskan kulttuuriinstituutti on toiminut vuodesta 1992. Miten suomalaisia kulttuurituotteita viedään Tanskaan ja sen kautta Euroopan ja maailman markkinoille?

Lähtökohtana ovat Tanskan markkinat, me vastaamme kysyntään ja tarjoamme vain parasta! sanoo Esa Alanne. Hän on toiminut Suomen Tanskan kulttuuri-instituutin johtajana vuodesta 1999. Instituuttiin sataa aloitteita Suomesta, lähes kaikilta taiteen alueilta. Tanskan kulttuuritoimijat kertovat tarpeistaan ja instituutti vastaa niihin. Hankkeet toteutetaan poikkeuksetta yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa, koska instituutilla ei ole omaa näyttely- tai esitystilaa. Alanne itse valmistui Teatterikorkeakoulusta 1991. Tanssitaiteen maisteri, tanssija, koreografi ja opettaja on työskennellyt Tanskan suurimmissa teattereissa ja teatterikouluissa. Alanne on taiteilija, joka ymmärtää byrokratiaa ja osaa puhua ekonomien kieltä.

Kysynnän ja tarjonnan on kohdattava Tanskalainen kulttuuritarjonta on monipuolista ja korkeatasoista, joten jokaisen projektin täytyy antaa jotain erityistä tanskalaiseen kulttuurielämään. Instituutin tehtävänä on selvittää, mitä markkinat haluavat ja mikä Tanskassa toimii. Kulttuuri-instituutti tekee yhteistyötä esimerkiksi kuvataiteessa kansainvälisillä taidemessuilla kiertävien museoiden sekä gallerioiden parhaimmiston kanssa. – Tarjoamme yhteistyötä gallerioille. Tavoitteena on tietysti myynti kansallisille markkinoille ja sitä kautta myös kansainvälisille markkinoille. Tammikuussa avattiin suomalainen näyttely galleria Bo Bjerggaardilla, jossa kuvataiteilijat Eeva-Riitta Eerola ja Maija Luutonen ovat kovassa seurassa Tanskan ja Euroopan parhaimpien taiteilijoiden kanssa. Galleria on yksi Tanskan tasokkaimmista, ja instituutti on tehnyt jo pitkään

18

yhteistyötä sen kanssa. Näyttelyn kuratoi professori Leevi Haapala. Museoyhteistyöstä Alanne esittelee Gl. Strand -taidehalliin tulevan, pohjoismaista videotaidetta esittelevän Screening-tapahtuman. Pohjoismaiset videotaiteilijat esittelevät teoksiaan yleisölle koko kevään kestävässä tapahtumassa.

Nykydraama toimii Tanskassa Instituutti käännättää vuosittain suomalaisten draamakäsikirjoittajien tekstejä, ja niitä esitetään teatterin ammattilaisille eri lukuteatteritapahtumissa. Näyttelijät harjoittelevat tekstiä ohjaajan kanssa noin kahtena päivänä, minkä jälkeen teksti esitetään käsikirjoituksesta lukien yleisön edessä. – Jo 18 suomalaista näytelmää on käännetty tanskaksi joko kokonaan tai pääosin. Mika Myllyahon kirjoittama näytelmä Paniikki oli valtava menestys. Se myi melkein 17 000 lippua, Esa Alanne kertoo. Instituutti oli mukana perustamassa Kööpenhaminaan eurooppalaisen nykydraaman lukuteatterifestivaalia seitsemän vuotta sitten. Festivaali on noussut yhdeksi tärkeimmistä uutta draamaa esittelevistä festivaaleista koko Euroopassa. Se kokoaa viikoksi Euroopan merkittävimmät draamakirjailijat yhteen vaihtamaan ideoita, verkostoitumaan ja oppimaan toisiltaan. – Instituutin johtaminen on pitkäjänteistä työtä ja vaatii kärsivällisyyttä, jotta oikeat ihmiset saadaan kohtaamaan oikeissa paikoissa. Rakennamme kulttuurin siltoja maidemme välille ja avaamme mahdollisuuksia suomalaisille taiteilijoille kansainvälisyyteen, Alanne tiivistää.

Suomen Tanskan kulttuuri-instituutin johtaja Esa Alanne on ylpeä suomalaisesta taiteesta.

työkumppaneiden ehdoilla. Tasokkaat projektit kantavat hedelmää. – Tuntuu hienolta, kun pystyy auttamaan suomalaista taiteilijaa pääsemään kiinni kansainväliseen taidekenttään. Jokainen onnistunut projekti aukaisee ovia seuraavalle, ja taiteilijat auttavat muita taiteilijoita eteenpäin kansainvälisyyteen. Esa Alanne on ylpeä nuoresta suomalaisesta taiteesta ja sen tekijöistä. – Kulttuurimme on loistava vientituote, ja meillä on maailmalla ainutlaatuinen instituuttiverkosto tekemään siitä kansainvälisesti tunnettua. Jokainen suomalaisen taiteilijan kansainvälinen läpimurto palkitsee monin tavoin. Uskomme kulttuuriin ja sen mahdollisuuksiin, ja me saamme läpimurtoja aikaan. 

Onnistujat avaavat ovia

Teksti: Asta Rajala Kuva: Laura Vuoma

Instituutti esittelee, yhteistyökumppanit arvioivat ja valinnat tehdään yhdessä yhteis-

www.finin.dk


Hundra år – Men Dovrehallen består SK733 Helsingfors–Stockholm–Oslo en gråmulen söndag den 15 november 1970. Lätt omtumlad efter mitt livs första flygtur och första Norgebesök skulle jag delta i en ungdomskurs i Oslo. Samma höst hade jag på ett seminarium i Helsingfors träffat Borgny Stölen och Karl Gunnar Gudmundsen, bägge aktiva inom Arbeiderpartiets ungdomsförbund. Nu satt vi i Dovrehallens spisesal i andra våningen vid Storgate 22 i Östkanten, Oslos traditionella arbetarkvarter. – Det är vårt stamställe, berättade Karl Gunnar. – Här kan vi ta en ”ollut” eller flera, skrattade Borgny som nästan lärt sig vad öl heter på finska. Dovrehallen en klar måndag den 13 oktober 2014. Fyrtiofyra år senare är mycket likt med stoppade bruna fåtöljer, där av namnet ”brunt ställe”, hemlagad mat och gäster av äldre årgång. Men dimmolnen av tobaksrök är borta. Rökförbudet är effektivt. Borgny som pensionerats från det norska Kommuneforlaget fick förhinder. Karl Gunnar, senare norsk fredsrörelseaktivist, är borta sedan några år. Men hans änka Mónica Mayaud-Maisonneuve Gudmundsen, dottern Alma och sonen Martin ställer upp. – Det var på Dovrehallen far och hans kamrater alltid träffades. Här satt han också och läste sina tentböcker under studietiden, berättar Alma. Passade bra eftersom Oslostudenterna för länge sedan höll till i Dovrehallen innan de flyttade till den mer fashionabla Vestkanten. Norska journalisttidningens förra chefredaktör Jan Otto Hauge som anslutit sig till oss berättar att man i Oslo odlar en speciell ölkultur. – Det finns ett gäng som tävlar hur många krogar man hinner besöka under kortast möjliga tid, säger Jan Otto. På Dovrehallen möter jag nästa dag Hallgeir Westrum,

Dovrehallens spisesal - matsal - i andra våningen, vid Storgate 22 i Oslo. Inte att förväxla med Dovrestua, en ölpub i gatuplanet rakt under, som tappat sina två första bokstäver.

kommunikationschef vid ett mediaföretag, och Vidar Grönli, informationschef vid ett stort fackförbund. – Jag kom till Dovrehallen första gången 1969 efter Arbeiderpartiets ungdomsförbunds kongress, säger Vidar. – Jag var här första gången precis tio år senare, konstaterar Hallgeir som menar att dagens ungdom inte ens vet att Dovrehallen existerar. – Men de unga som varit här har blivit helt fascinerade, säger han. – Den goda hemlagade maten och de förmånliga priserna drar folk. Min favoriträtt är karbonade, säger Vidar. – Min är hellefisk med remouladsås, replikerar Hallgeir. Polsknorska servitören Irena växlar några ord med oss. – Här har jag jobbat sedan 2009. Jag trivs bra och gästerna är så trevliga, säger hon. En höjdpunkt är naturligtvis dansen till levande musik fredag och lördag. Journalisten och diplomaten Svein Evald Hildonen, en gång pressattaché vid Norges ambassad i Helsingfors, sade alltid ”På Dovrehallen går de äkta människorna”. Mot slutet av kvällen slår sig en man som presenterar sig som hamnarbetare Björn ner vid vårt bord. – Det finns transportfirmor som utnyttjar arbetskraft som inte är fackligt organiserad. De vill ersätta våra arbeten med färdigt lastade containrar. Nu måste vi strejka, dundrar Björn. Den finländske ambassadören Ralf Friberg har i en kolumn skrivit hur man på Dovrehallen möter den norska arbetarrörelsens fårade veteraner. ”Hundra år – Men Dovrehallen består” sade man vi sekeljubiléet 2000. Och det med all rätt.  Text och bilder: Henrik Helenius www.dovrehallen.no

Vidar Grönli (till vänster) och Halleir Westrum gillar Dovrehallens hemlagade mat. Servitör Irena i mitten tycker att kunderna är jättetrevliga.

19


”Kohti oikeaa yhteistyötä” Pohjola-Nordenin uusi pääsihteeri Michael ”Miche” Oksanen aloitti työssään tammikuun alussa. Oksanen on koulutukseltaan opettaja, ja hän on toiminut aiemmin sekä rehtorina että koulutoimenjohtajana. Pohjola-Nordeniin Michael tuli Finlands Svenska Idrottista, jossa hän toimi yhdeksän vuotta pääsihteerinä. Michael on kotoisin Porvoosta ja on opiskeluaikoinaan asunut Vaasassa. Nykyään hänen kotinsa on Turunmaan saaristossa.

”Olen kotoisin Pohjolasta” Michael on toiminut pohjoismaisessa yhteistyössä eri yhteyksissä viimeiset parikymmentä vuotta. Alkusysäys tuli armeija-aikana ja sen jälkeen pohjoismainen yhteistyö on jatkunut nuorisopolitiikassa ja urheilun parissa. Michael on istunut muun muassa Pohjoismaiden yhteisessä urheilukomiteassa, ja pohjoismaisuus on aina ollut hänelle tärkeä osa omaa identiteettiä. – Olen suomenruotsalainen suomalainen, mutta samalla osa pohjoismaista yhteisöä. Jos joku kysyisi minulta vaikkapa Australiassa, mistä olen kotoisin, vastaisin Pohjolasta.

Yhteistyö pirstaloitunutta Pohjoismainen yhteistyö on Michaelin mukaan tällä hetkellä liian pirstaloitunutta.

Usein toteutetaan yhteisiä ideoita erillään, ja toimijoita on lukemattomia alkaen ministeriöistä aina erilaisiin työryhmiin ja järjestöihin saakka. – Pohjoismaisessa yhteistyössä on paljon hyvää, mutta sitä pitäisi kehittää niin, että yhteistyötä todella tehtäisiin yhdessä. Myös taloudellisten resurssien rajallisuus puhuisi Michaelin mielestä tiiviimmän yhteistyön puolesta. Kun ei ole rahaa, on asioita parasta tehdä yhdessä. – Mahdollisuudet pohjoismaiseen yhteistyöhön tulisi tehdä niin helpoiksi esimerkiksi juuri rahoituksen suhteen, että yhteistyö olisi luonteva valinta eri toimijoille. Pohjola-Norden voisi Michaelin mukaan kantaa kortensa kekoon esimerkiksi todella kokoamalla kaikki pohjoismaista yhteistyötä tekevät jäsenjärjestönsä oman sateenvarjonsa alle ja viemällä sitten sitä pakettia eteenpäin muihin Pohjoismaihin.

Brändi tulee kirkastaa Pohjola-Nordenilla Michael näkee paljon mahdollisuuksia tulevaisuudessa, mutta ensin liiton viesti ja brändi tulee kirkastaa. Tärkeää on, että teemme kaikki työtä yhdessä avoimesti ja valmiina kompromisseihin.

– Nyt meillä on mahdollisuus kääntää sivua ja aloittaa uusi vuosikymmen liiton historiassa 90-vuotisjuhlavuoden jälkeen. Michael toivookin jäseniltä aktiivisuutta sekä uusia ideoita ja toiveita. Pieni aikalisä on kuitenkin paikallaan, jotta voidaan kartoittaa parhaat tavat kehittää liittoa ja sen toimintaa tulevaisuudessa. Lisäksi on kehitettävä toimiva ja käytännöllinen paketti palveluita, joita liitto voi tarjota piireille ja yhdistyksille.

Färsaaret tekivät vaikutuksen Michael on senkin suhteen pesunkestävä nordisti, että hän on käynyt kaikkialla Pohjolassa. Islanti oli ollut haaveena jo pienestä lähtien, mutta pienen miettimisen jälkeen suosikkipaikaksi Pohjoismaissa valikoituu Färsaaret. Saarten majesteettinen luonto teki Michaeliin lähtemättömän vaikutuksen. – Kyllä minun on sanottava Färsaaret, oli se vaan niin uskomattoman hieno paikka. Myös Pohjois-Norja on korkealla listalla. Ja tietysti Turunmaan saaristo!  Teksti ja kuva: Susanna Puisto

”Till verkligt samarbete” Pohjola-Nordens nya generalsekreterare Michael ”Miche” Oksanen började sitt jobb i januari. Oksanen är till sin utbildning lärare och har tidigare arbetat som både rektor och bildningsdirektör. Han kommer till Pohjola-Norden från Finlands Svenska Idrott där han arbetade som generalsekreterare i nio år. Michael är hemma från Borgå och har under studietiden bott i Vasa. Nuförtiden är hemmet i Åbolands skärgård.

”Jag kommer från Norden” Under de senaste 20 åren har Michael syss-

20

lat med nordiskt samarbete i olika sammanhang. Det började i militären och har sedan fortsatt i ungdomspolitiken och idrotten. Michael har bland annat suttit i den allmänna nordiska idrottskommitén och det nordiska har alltid varit en viktig del av hans identitet. – Jag är en finlandssvensk finländare, men samtidigt en del av den nordiska gemenskapen. Om någon till exempel i Australien skulle fråga mig varifrån jag kommer skulle jag säga från Norden.

Fragmenterat samarbete Enligt Michael är nordiskt samarbete för tillfället för fragmenterat. Ofta genomför man gemensamma idéer skilt. Det finns också otaliga aktörer, allt från ministerier till olika arbetsgrupper och organisationer. – Det finns mycket som är bra i det nordiska samarbetet men det borde utvecklas så att samarbetet skulle göras tillsammans på riktigt. Också begränsade ekonomiska resurser talar enligt Michael för att samarbetet borde


Michael Oksanen toivoo jäseniltä aktiivisuutta sekä uusia ideoita ja toiveita.

vara tätare. Då det inte finns pengar är det bäst att samarbeta. – Möjligheter till nordiskt samarbete borde vara så lätta när det gäller till exempel just finansiering att samarbetet skulle vara ett naturligt val för olika aktörer. Michael anser att Pohjola-Norden för sin del kunde främja saken genom att verkligen samla alla sina medlemsorganisationer som sysslar med nordiskt samarbete under sitt eget paraply. Detta paket kunde sedan tas vidare till andra nordiska länder.

att alla är redo att kompromissa. – Nu har vi möjlighet att vända blad och börja ett nytt årtionde i förbundets historia efter 90-årsjubileet. Michael önskar att medlemmar är aktiva och för fram nya idéer och önskemål. En liten timeout behövs dock för att kartlägga de bästa sätten att utveckla förbundet och dess verksamhet i framtiden. Därtill ska man utveckla ett fungerande och praktiskt paket av olika tjänster som förbundet erbjuder distrikten och föreningarna.

Brandet bör kristalliseras

Färöarna imponerade

För Pohjola-Norden ser Michael många möjligheter i framtiden. Men först ska förbundets buskap och bränd klargöras. Det är viktig att det görs tillsammans och öppet samt

Michael är en äkta nordist också i den meningen att han har besökt alla nordiska länder. Besöket till Island hade varit en dröm ändå sedan han var liten men efter en kort

tankepaus väljer han Färöarna som sitt favoritställe i Norden. Öarnas majestetiska natur gjorde ett outplånligt intryck på honom. – Jag måste nog säga Färöarna, det är bara ett så otroligt fint ställe. Också norra Norge är högt uppe på listan. Och naturligtvis Åbolands skärgård!  Text och bild: Susanna Puisto


VOLVO OCEAN RACE Ainutlaatuisia yksityiskohtia, huippuunsa vietyä viimeistelyä, tyylikäs ja laaja premium-varustelu. Volvo Ocean Race –mallisto on kunnianosoitus maailman kovimmalle purjehduskilpailulle. Tervetuloa koeajolle.

VOLVO V60 OCEAN RACE HINTAETUSI JOPA 3 500 €

Volvo Ocean Race -vakiovarusteina mm. Portunus-alumiinivanteet 17” tai 18”, musta tai beige nahkasisustus, neljä metallivärivaihtoehtoa, Volvo Ocean Race -kynnyslistat ja -matot, hopeanväriset kattokiskot, kiiltolistat sivuikkunoissa.

Volvo V40 Ocean Race

Volvo V40 Cross Country Ocean Race

Volvo V60 Ocean Race

Volvo XC60 Ocean Race

Alk. autoveroton hinta 26 800 €, autovero 4 286,99 €, kokonaishinta 31 086,99 € + toimituskulut 600 €. Autoetu alkaen: vapaa 665 €/kk, käyttöetu 485 €/kk. EU-yhd. 3,7–6,1 l/100 km, CO2 85–143 g/km. Huoltosopimus alkaen 41 €/kk (36 kk / 20 000 km/v). Huoltoleasing alkaen 564 €.

Alk. autoveroton hinta 27 950 €, autovero 5 132,25 €, kokonaishinta 33 082,25 € + toimituskulut 600 €. Autoetu alkaen: vapaa 695 €/kk, käyttöetu 515 €/kk. EU-yhd. 3,8–8,3 l/100 km, CO2 99–194 g/km. Huoltosopimus alkaen 43 €/kk (36 kk / 20 000 km/v). Huoltoleasing alkaen 605 €/kk.

Alk. autoveroton hinta 30 700 €, autovero 8 445,98 €, kokonaishinta 39 145,98 € + toimituskulut 600 €. Autoetu alkaen: vapaa 785 €/kk, käyttöetu 605 €/kk. EU-yhd. 3,8–7,2 l/100 km, CO2 99–167 g/km. Huoltosopimus alkaen 48 €/kk (36 kk / 20 000 km/v). Huoltoleasing alkaen 691 €/kk.

Alk. autoveroton hinta 40 900 €, autovero 9 301,86 €, kokonaishinta 50 201,86 € + toimituskulut 600 €. Autoetu alkaen: vapaa 935 €/kk, käyttöetu 755 €/kk. EU-yhd. 4,5–7,3 l/100 km, CO2 117–169 g/km. Huoltosopimus alkaen 52 €/kk (36 kk / 20 000 km/v). Huoltoleasing alkaen 847 €/kk.

Huoltoleasing 48 kk / 80 000 km, Volvo Car Financial Services. Kuvien autot Volvo Ocean Race –vakiovarustein.

VOLVOCARS.FI


här är  täällä

REYKJAVIK Stefán Vilbergsson Projektledare och frilansjournalist Projektijohtaja ja freelancer-journalisti

Rätt tid att ställa om klockan

Oikea aika kellon siirtoon

Den sista raketen dog på himlen och sen var det mörkt igen. Ett nytt år hade börjat. Snart var julsemestern slut. Nu kunde man se framemot nattsvarta morgnar när man stack till jobbet och helmörka eftermiddagar när arbetsdagen var slut. Denna första dagen på året skulle solen vara synlig i hela tre timmar. Skulle det inte snart bli sommartid? Så länge alla kan minnas har det varit konflikter om klockan skulle ställas om som i grannländerna. Island är det enda europeiska landet som inte ändrar tiden varje vår och höst. 1968 fastställde man klockan på grund av att folk var missnöjda med allt tidskrångel. Dessutom var det förvirrande för korna som lär tycka om fasta rutiner. Under hösten lämnades återigen in en proposition till nya tider. Nu skulle man försena tiden på vintern istället för att påskynda den på sommarn som man tidigare hade tänkt. Undersökningar har visat att drygt hälften av landets invånare skulle stötta propositionen eftersom många har förhoppningar om att i och med den skulle den psykiska och fysiska folkhälsan förbättras. Islänningar tar nämligen betydligt mer sömn- och antidepressiva medel än folk i de nordiska grannländerna. I en del skolor har det gett bra resultat att ändra rutinerna och börja skoldagen senare på morgonen, eftersom att man hade observerat att många elever bara klarade av att sova under den första lektionen. Det visade sig att ungdomarna, när de hade hunnit ladda cellerna tillräckligt med solljus, i många fall orkade sitta rakt. Dock finns det många som inte kan tänka sig att klockan skulle bli försenad. Deras argument är att det bättre skulle löna sig att offra ljuset på morgonen till fördel för mer ljus i slutet på arbetsdagen och påskynda klockan. Det är under den tiden man helst engagerar sig i utomhusaktiviteter. Här finns det ett särskilt tydligt intresse bland landets många golfspelare. Det är sannolikt att detta blir en oändlig process, en status quo där folk fortsätter att vara oeniga och tiden går. Det kanske är den bästa lösningen trots allt. Det är inte lätt att orka ställa om klockan när det är så mörkt ute. 

Viimeinen raketti hiipui taivaalla, ja jälleen oli pimeää. Uusi vuosi oli alkanut. Pian joululoma olisi ohi. Edessä olisivat yönmustat aamut töihin mennessä ja sysipimeät iltapäivät työpäivän loputtua. Vuoden ensimmäisenä päivänä aurinko olisi näkyvillä kokonaiset kolme tuntia. Eikö kesäaika voisi pian alkaa? Kellon siirtämisestä naapurimaiden tapaan on Islannissa kinasteltu niin pitkään kuin muisti kantaa. Islanti on ainoa maa Euroopassa, jossa kelloa ei siirretä joka kevät ja syksy. Vuonna 1968 päätettiin, ettei kelloa enää siirretä, koska ihmiset olivat tyytymättömiä siirtojen aiheuttamiin hankaluuksiin. Sitä paitsi tilanne hämmensi lehmiä, jotka tapaavat pitää rutiineista. Viime syksynä tehtiin jälleen aloite kellon siirtämisestä. Nyt tarkoituksena olisi siirtää kelloja taaksepäin talvella sen sijaan että niitä aikaistettaisiin kesällä, kuten ennen oli ajateltu. Tutkimusten mukaan yli puolet islantilaisista kannattaisi ehdotusta, koska monet toivovat, että sen myötä psyykkinen ja fyysinen kansanterveys kohenisi. Uni- ja masennuslääkkeiden käyttö on Islannissa selvästi yleisempää kuin pohjoisissa naapurimaissa. Joissakin kouluissa on saatu hyviä tuloksia muuttamalla rutiineja siten, että koulupäivä on alkanut myöhemmin. Aiemmin monet oppilaat selvisivät ensimmäisestä tunnista vain nukkumalla, mutta ladattuaan akkujaan riittävästi auringonvalossa, nuoret jaksoivat istua suorassa. Tietenkin on monia, jotka eivät voi ajatellakaan kelloja siirrettävän taaksepäin. Heidän mielestään olisi hyödyllisempää uhrata aamun valoisat hetket ja saada lisää valoa loppupäivään, koska ulkoilmassa puuhaillaan mieluiten siihen aikaan päivästä. Tätä suuntausta kannattavat erityisesti maan monet golfarit. On todennäköistä, että tästä tulee loputon prosessi, status quo, jossa yksimielisyyteen ei päästä ja aikaa kuluu. Ehkäpä se on kaikesta huolimatta paras ratkaisu. Kukapa sitä jaksaisi siirrellä kellonviisareita, kun ulkona on niin pimeää. 

23


Suhtautuminen työttömyyteen vaihtelee Pohjoismaissa Pohjoismaista työttömyys on parhaiten hallinnassa Norjassa ja Islannissa. Muista maista erityisesti Suomessa asiat ovat huonommin. Työttömyys liittyy aina talouden suhdanteisiin, vanhempi erityisasiantuntija Ulf Andreasson sanoo. Hän työskentelee Kööpenhaminassa Pohjoismaiden ministerineuvoston työelämä- ja energiayksikössä. Esimerkiksi vuoden 2014 viimeisen neljänneksen työttömyysluvut antavat vain yleiskuvan: tilastollisten työvoimatutkimusten perusteella työttömyysasteet, eli työttömien laskennallinen määrä, vaihte­ livat Norjan 3,7 prosentista Suomen yli kahdeksaan pro­senttiin. Ekonomisti Peter J. Boldt on periaatteessa samaa mieltä Andreassonin kanssa. Boldt työskenteli 40-vuotisen uransa aikana muun muassa Tukholmassa Pohjolan ammatillisen yhteisjärjestön (PAY) palveluksessa sekä Suomessa palkansaajien talou­ dellisessa tutkimuslaitoksessa (TTT/PT:ssä) ja SAK:ssa. Hän jäi eläkkeelle muutama vuosi sitten. – Ruotsin työttömyysaste on paljon korkeampi kuin mitä tilastot näyttävät. Ruotsin työttömyysluvut ovat kaunisteltuja, ja Suomen ja Ruotsin työllisyystilanne on koko lailla sama. Islannissa ja Norjassa tilanne on paras. Tanska tulee siinä välissä, Boldt sanoo. Boldt muistuttaa kuitenkin, että jos katsotaan todellisia työttömyyslukuja eli sitä, kuinka paljon työvoimatoimistojen kirjoissa on työttömiä, luvut ovat toiset. Esimerkiksi Suomessa on yli 330 000 työtöntä, ja työttömyysaste on 11–12 prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriön pääekonomisti Pekka Tiainen puhuu jo nelosella alkavista luvuista. Vuonna 2013 työttömyyden kesto oli Suomessa keskimäärin noin kymmenen kuukautta. Ruotsissa ja Tanskassa kesto oli jonkin verran lyhempi kuin Suomessa. Lyhimmän ajan, kuusi kuukautta, työttömyys kesti Norjassa. Myös Suomessa keskimääräinen työttömyysaika oli aiemmin paljon lyhyempi.

24

Maantieteelliset tekijät vaikuttavat Oikeastaan työttömyys tai työllisyys on sitä tasoa, mitä halutaan näyttää. Jos harjoitettua yhteiskuntapolitiikkaa ja sen yhtä osaaluetta, talouspolitiikkaa, halutaan pitää hyvänä, silloin käytetään tilastokeskusten työvoimatutkimusten antamia tuloksia. Jos politiikka ei miellytä, on hyvä turvautua työnvälityksestä saataviin lukuihin. – Suhdanteiden ohella työttömyyslukuihin vaikuttavat sellaisetkin asiat kuin maantieteelliset tekijät. Voi sanoa, että Tanskassa tai muiden suurten Pohjoismaiden eteläosissa työllistyy helpommin kuin pohjoisosissa. Niissä työntekijä ei voi saavuttaa työllistäviä keskuksia esimerkiksi paikallisjunalla, taustoittaa Ulf Andreasson. – Pitkäaikaistyöttömien jou­­kossa on kaikissa maissa suh­teellisen paljon sekä nuoria, vammaisia että maahanmuuttajia, jopa muuten hyvinvoivasssa Norjassa. Hän muistuttaa myös mittasuhdeeroista: kun Ruotsissa pian viidennes väestöstä, pari miljoonaa asukasta, ei kuulu kantaväestöön, Suomessa maahanmuuttajia on vain 2–3 prosenttia.

Suhtautuminen työttömyyteen vaihtelee Suomessa suhtautuminen työttömyyteen on poikennut muista Pohjoismaista. Peter J. Boldtin mukaan Suomessa on pidetty rahan arvoa tärkeämpänä tekijänä kuin työllisyyttä. Tähän on pyritty vaikuttamaan finanssipolitiikalla. – On korostettu budjettipolitiikkaa, tuloja ja menoja. Niitä suuntaamalla on vaikutettu myös työttömyyden tasoon. Norjassa ja Islannissa sekä aiemmin myös Ruotsissa on korostettu hyvän työllisyyden ensisijaisuutta. Tässä Suomi ja Tanska ovat poikenneet muista. Harjoitetulla politiikalla on aina vaikutus johonkin suuntaan. Työllisyyden kohdalla Boldt näkee hyvin selvän vedenjakajan: oikeistossa ajatellaan, että työttömyys hoituu itsestään, kun annetaan yritysten

olla. Vasemmalla taas esimerkiksi sosialidemokraatit ovat perinteisesti olleet sitä mieltä, että työllisyyttä voidaan ja sitä pitää hoitaa. Kaikissa Pohjoismaissa teh­dään työllisyyspolitiikkaa. Aikanaan Ruotsi oli selkeä edelläkävijä aktiivisissa työllistämis- ja kouluttamistoimissa. Siksi ”mei­katut” työttömyysluvut eivät ole nousseet suuriksi.

Työttömyyskorvausten taso vaihtelee Työttömyyskorvauksen taso on korkein Tanskassa. Tietyn rajauksin se on enimmillään 90 prosenttia työttömyyttä edeltäneestä palkkatasosta. Ruotsissa taso on alkuvaiheessa 80 prosenttia, mutta laskee noin vuoden kuluessa 70 prosenttiin. Islannissa ja Norjassa taso on runsas 60 prosentia. Suomen keskimääräinen taso on jonkin verran pienempi. Ruotsissa 70 prosentin tasoista työttömyyskorvausta voi saada 1300 päivältä eli viiden vuoden ajan. Norjassa ja Suomessa korvausta voi saada noin kaksi vuotta ja Tanskassa kaksi vuotta kolmen vuoden aikana. Työttömyyskorvauksen piiriin voi Islannissa kuulua 79-vuotiaaksi, Norjassa 67-vuotiaaksi ja Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa 65-vuotiaaksi. Esimerkiksi Suomessa on kovasti ihasteltu niin sanottua Tanskan mallia, jossa korkeaa korvaustasoa on kompensoitu heikommalla irtisanomissuojalla sekä huomattavilla sanktioilla, mikäli työtön kieltäytyy aktivointitoimista. Muutaman vuoden kokemusten perusteella muutosta suuntaan tai toiseen on ollut vaikea havaita. Heikentynyt taloussuhdanne on lisännyt työttömyyttä ja työttömät ovat noudattaneet kutsua aktivointitoimiin. Työttömäksi jäädessään kannattaisi ehkä valita kokonaisuus: palkkataso Norjasta, korvaustaso Tanskasta ja korvaukseen oikeutettu aika Ruotsista.  Teksti: Pentti Peltoniemi


Sigurdur Ólafsson / Norden.org

Norjan suurin tulonlähde on merenpohjasta saatava öljy.

Työn käsite on ajateltava uudelleen Yksi asia on muuttunut: perinteistä palkkatyötä ei riitä kaikille ja toisaalta on muutakin työtä kuin palkkatyö.

Jorma Hyvönen

Työmarkkinoilla myytävä ja ostettava työ on yksi asia ja toimeentulon varmistaminen toinen, siitä erillinen asia. Kun nämä kaksi pidetään erillään toisistaan, tarvitaan kaikille työikäisille ehdoitta annettava perustulo, esittää poliittisen historian emeritusprofessori Jorma Kalela. – Sosiaaliturvaan keskeisesti kuuluvan toimeentulotuen saamisen vaivalloisuus ja sen alikäyttö kertoo nykyisen järjestelmän toimimattomuudesta ja tehottomuudesta, hän toteaa. 1980-luvulla Kalela tutki siihenastista suomalaista työttömyyspolitiikkaa. – Jo silloin oli käynyt selväksi, että suomalaista yhteiskuntapolitiikkaa vaivasi ristiriita työn oikeuden turvaamisen ja turvatun elämän varmistamisen välillä. – Palkkatyön ja yrittäjyyden välinen ero on muuttunut veteen piirretyksi viivaksi, sanoo Jorma Kalela.

Uusi työvoima Jorma Kalelan vuonna 1989 ilmestynyt Työttömyys 1900-luvun suomalaisessa

yhteiskuntapolitiikassa päättyi ajatukseen kansalaistulosta samanaikaisesti sekä järkiperäisen työvoimapolitiikan että omaa elämistä koskevan itsemääräämisoikeuden varmistajana. Kalela korostaa, että työvoiman kysynnän muutokset ovat 1990-luvun laman jälkeisenä aikana luoneet tilanteen, jossa kansalainen joutuu ajattelemaan toimeentuloaan uudella tavalla. Turvallisuutta ei voi rakentaa pysyvän työsuhteen eikä edes sellaisen varmistavan ammatin pohjalle. – Se, ettei vakinaista kokoaikaista palkkatyötä enää riitä kaikille, on vain yksi työmarkkinoiden pysyväksi osoittautunut muutos. Toista voidaan kuvata käsitteellä "uusi työvoima". Kyse on henkilöistä, joiden toimeentulon perustana on jokin muu kuin yksi kokoaikainen vakinainen työsuhde. Heihin kuuluu joka neljäs työllistynyt suomalainen ja naisten keskuudessa lähes joka kolmas.

25


Suuri osa ”uuteen työvoimaan” kuuluvista tekee määrä- tai osa-aikaisia töitä. Heihin rinnastuvat vuokratyöyritysten palkkalistoilla olevat henkilöt. Samaa joukkoa ovat myös työsuhteen ulkopuolella itsensä työllistävät, vaikkapa kampaamo- ja kauneudenhoitoalojen pienyrittäjät. – Palkkatyön ja yrittäjyyden välinen ero onkin muuttunut veteen piirretyksi viivaksi. Moni uuteen työvoimaan kuuluva yhdistelee useiden eri ammattien töitä. Hän voi vallan hyvin toimia vuoroin vaikkapa insinöörinä, tuntiopettajana, talonmiehenä ja graafikkona. Jorma Kalela haluaa kiinnittää huomiota myös siihen, että työn puute on muuttunut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana toisenlaiseksi kuin se, mihin työttömyydellä on totuttu viittaamaan. – Vain seitsemäsosa työttömiksi ilmoittautuneista on vailla työtä lyhytaikaisesti eli työpaikan vaihtamisen tai suhdanteiden vuoksi. Toinen ääripää on hieman suurempi. Tähän joukkoon kuuluvat syrjäytyneiksi kutsutut, elämänuskonsa menettäneet ihmiset. Monet heistä tuskin enää edes haluavat löytää itselleen työpaikkaa. Kalela sanoo, että valtaosa työttömyystilastoissa esiintyvistä ihmisistä on pitkäaikaisesti tai toistuvasti vailla työtä. Heidän vaikeutensa löytää ansiotyötä eivät johdu huonosta koulutuksesta tai ammattitaidon puutteesta. – Joukossa on jopa paljon korkeakoulututkinnon suorittaneita. Pulmana on, että näiden ihmisten ammattitaito on vanhentunutta tai sille ei ole kysyntää. He tarvitsisivat huolella suunniteltua uudelleenkoulutusta, mutta sellaista ei ole järjestetty. Kalela kysyy, millä käsitteellä tulisi kuvata niitä ihmisiä, joiden elämää hallitsevat säännöllisen epäsäännölliset työjaksot tai hieman kärjistäen irtisanomisten ja lomautusten väliin jäävät työjaksot. – Palkkatyön ja yrittäjyyden raja on myös muuttunut veteen piirretyksi viivaksi. Tämä ei suinkaan tarkoita työntekijän ja työantajan etuvastakohdan katoamista, vaan vaatii uutta näkökulmaa toimeentulon turvaamiseen. – Turvallisuuden ja tasa-arvon varmistamisen lähtökohdaksi tarvitaan kaikille maassa pysyvästi asuville ilman ehtoja ja jälkikäteiskontrollia myönnettävä perustulo. Ansio­sidonnainen ajattelu on tullut tiensä päähän, koska palkkatyö ei enää ole ”normaali” toimeentulon lähde.  Teksti: Pentti Peltoniemi

26

Thordur Thorarinsson /Norden.org

Irtisanomisen ja lomautuksen välissä

Finanssikriisin jälkeen Islanti sai nopeasti kansalaisensa työllistettyä.

Pohjoismainen työttömyys 1989-2014*

1989

Työttömiä Työttömiä Työttömiä Työttömiä Työttömiä yhteensä % yhteensä % yhteensä % yhteensä % yhteensä %

Tanska*** 198 000

1994

2009

2014**

197 000 7,1

154 000 5,8

202 000

7

186 000 6,4

400 000

9

250 000 7,5

443 000

9

420 000 8,1

381 000 17,8

227 000 8,9

232 000 8,7

239 000 8,8

121 000

6

105 000 4,4

87 000 3,3

100 000 3,7

Islanti

5 000 2,8

13 000 7,4

10 000 5,1

Ruotsi Suomi**** Norja

7

2004

128 000 1,5 76 000 4,7 125 000 5,8

* Työttömyysluvut perustuvat tilastotutkimuksista saataviin tietoihin. Työvoimatoimistoissa työttöminä työnhakijoina olevien lukumäärä on yleensä 1–3 prosenttiyksikköä suurempi. ** Tilanne 12/2014. *** Tanskan työttömyys oli huipussaan vuonna 1993, jolloin työttömiä oli 282 000 (9,9 prosenttia).

**** Suomen korkein työttömyys osui vuoteen 1993, jolloin 442 000 henkilöä oli vailla työtä. Työttömyysaste oli suurimmillaan yli 20 prosenttia. Lähde: norden.statbank.dk, Eurostat, pohjoismaiset tilastokeskukset.


Enemmän terveisiä. Vähemmän laskua. Sonera Sopiva -liittymällä puhut, viestittelet ja käytät nettiä pohjolassa ja Baltiassa kuin kotonasi. www.sonera.fi/matkalla

27


Lätkää, också på svenska! Jukka Voutilainen on pelannut jääkiekkoa ammatikseen sekä Suomessa että Ruotsissa.

Kuopiolaissyntyinen Jukka Voutilainen (34) on läiminyt lätkää jo lapsesta. – Luistimet pistin jalkaan parivuotiaana, sillä isäni pelasi tuolloin Kalpan edustusjoukkueessa 2. divisioonassa, ja jääkiekko oli perheemme elämäntapa, hän muistelee. Aktiivisempi jääkiekkoilu alkoi 5-vuotiaana Leväsen kaupunginosan ulkojäillä, josta Jukka Voutilainen siirtyi 9-vuotiaana pelaamaan korttelikiekkoa.

Jokereista ammattilaiseksi Ruotsiin Ylioppilaskirjoitusten jälkeen harrastuksesta tuli työ, kun Voutilainen solmi sopimuksen Jokereiden kanssa kaudeksi 2000–2001. Siihen asti jääkiekko oli ollut lahjakkaalle nuorelle vain pelaamista, mutta sopimus liigajoukkueen kanssa toi elämään kurinalaisuutta. Alussa urheiluvamma piti Voutilaisen poissa kaukalosta, mutta kauden edetessä mies pääsi näyttämään taitonsa ja ansaitsi pelipaikan SM-kultaa voittaneessa joukkueessa. Mainiot näytöt auttoivat eteenpäin uralla. Kaudeksi 2006–2007 Voutilainen muutti pelaamaan Kuopion ystäväkuntaan Jönköpingiin ja teki sopimuksen HV71:n kanssa. Jönköpingissä vierähti lopulta kuusi vuotta. – Ruotsissa oli monta paikkaa tarjolla, mutta HV71 tuntui sopivalta. Minut otettiin siellä hyvin vastaan. Oli helppo sopeutua joukkueen rytmiin, muistelee Voutilainen. – Aluksi puhuin vain englantia, mutta parin vuoden jälkeen ruotsini oli kehittynyt niin, että elämä maassa tuntui kotoisalta. Nykyisin Voutilaisella on hyviä ystäviä Jönköpingissä myös jääkiekkoympyröiden ulkopuolella, ja heihin hän pitää jatkuvasti yhteyttä.

Samanlaisia mutta erilaisia Jukka Voutilaisella on paljon hienoja muistoja peliuraltaan Ruotsista. Yksi parhaista on vuodelta 2010, jolloin Elitserienin loppuottelu pelattiin Globenissa. Hallissa oli 14 000 katsojaa, ja paikallisen kotijouk­ kueen kannustus oli huikea. Tunnelma oli kuin rock-konsertissa. Kun ottelu ratkesi Voutilaisen tekemään jatkoaikamaaliin ja HV71 nappasi finaalipelien neljästä mestaruuteen tarvittavista otteluvoitosta jo kolmannen, koko halli hiljeni.

28

Jukka Voutilainen pelasi kuusi vuotta jääkiekkoa Jönköpingissä.

– Se on urani hienoimpia hetkiä, Voutilainen muistelee. Hänen mukaansa Suomi ja Ruotsi ovat samanlaisia, mutta myös erilaisia. Ruotsalaiset ovat avoimempia ja sosiaalisempia kuin suomalaiset. – Heillä on toisenlainen elämänasenne ja he osaavat nauttia elämästä. Myös jääkiekkokulttuurissa on suuri ero. – Ruotsissa osataan kannustaa ja tukea toisella tavalla kuin Suomessa. Tosin suoran palautteen saamista kaipasin Ruotsissa, sillä se on kehittymisen edellytys. Jotkut ruotsalaiset kyllä pitivät siitä, että turha hienotunteisuus jätettiin pois. Elämä toisessa maassa muuttaa aina jotenkin. Voutilainen kertoo olevansa nyt avoimempi ja sosiaalisempi ja ottavansa paremmin huomioon muut ihmiset. – Muuttaessani Ruotsiin olin ujo ja hiljainen. Jos minua ei tuntenut, sai minusta helposti ylimielisen kuvan. Myös kriittisyys omaan tekemiseen on vähentynyt. – Olen tappioiden myötä oppinut ajatte-

lemaan, että nousee se aurinko vielä huomennakin. Tää on vain lätkää!

Haaveissa fysioterapeutin ammatti Jukka Voutilainen pelaa tällä hetkellä Kalpassa, ja jääkiekko rytmittää elämää. Vain sunnuntait ovat vapaita. Kokeneelle jääkiekkoilijalle oma keho on tullut tutuksi. Viidentoista vuoden kokemuksella hän tietää, kuinka huolehtia kunnostaan. – Peruskuntokaudella treenataan, mutta periaatteessa riittää peruskunnon ylläpitäminen, ja kesällä voi pitää taukoakin. Vaan ei sitä pitkään jaksa jouten olla, naurahtaa Voutilainen. Menestyneellä urheilijalla on tulevaisuudessa ainakin yksi tavoite. Se on fysioterapeutin ammattitutkinto. – Pelaamisen ohella ei ole ollut mahdollisuutta opiskella, niin kokonaisvaltaisesti jääkiekko täyttää elämäni. Mutta uskon, että näillä kokemuksilla fysioterapia on minun juttuni.  Teksti ja kuvat: Anne Tuomainen


Jukka Voutilainen Pelikaudet Saavutukset Kalpan juniorikasvatti Kiekko-Vantaa/ SM-kultaa 2002 Jokerit 2001–2002 Jokerit 2002–2003 HPK 2003–2006 SM-liigan kuukauden pelaaja 11/2004 SM-pronssia sekä Matti Keinonen palkinto 2005 SM-kultaa 2006 HV71 2006–2012 Elitserien-kultaa 2008 Elitserien-hopeaa 2009 Elitserien -kultaa 2010 Kalpa 2012–(2016)

FOREVER-KUNTOKLUBI -LUPAUS #01-

EMME JÄTÄ SINUA.* HELSINKI | ESPOO | VANTAA | KERAVA JÄRVENPÄÄ (SYKSY 2015) | HÄMEENLINNA LAHTI | LAPPEENRANTA | JOENSUU

*Varmistamme onnistumisesi. Haemme sinut vaikka kotoa.

Kokeile viikko veloituksetta. Tutustu: foreverclub.fi


Michael (vas.) ja Samuel Åhdén kertovat hienoja tarinoita kitaroistaan.

Uumajan kitaramuseo häikäisee Samaan aikaan kun Uumajasta tuli vuoden 2014 kulttuuripääkaupunki, vihittiin kaupungissa käyttöön myös kitaramuseo. Kaksosveljesten Samuel ja Michael Åhdénin perustama kitaramuseo sijaitsee Uumajan kaupungin keskustassa, vanhassa, jykevässä koulurakennuksessa. Vuosi sitten rakennus muuttui kerralla musiikkikulttuurin keskukseksi klubeineen ja ravintoloineen. Kitaramuseo sai rakennuksesta koko ylimmän kerroksen. Legendaarinen musiikkiklubi Scharinska villan muutti kivenhei-

ton päästä musiikille pyhitettyyn rakennukseen, ja talosta sai kodin myös moderni 4Sound-musiikkiliike. Heti sisään tullessa tuntuu, että astuu musiikkielämän ”sisäpiireihin”. Liikkeessä on tarjolla monenlaisia tarvikkeita soittimista ammattimaisiin studiolaitteisiin. Liike on jo itsessään nähtävyys, eikä sitä voi ohittaa, jos mielii kitaramuseoon; pääsy­liput lunastetaan liikkeen kassalla.

Opaskierros kannattaa

Kitaramuseo toivottaa tervetulleeksi.

30

On viisasta ajoittaa museovierailu niin, että osuu esittelykierrokselle. Ensin kannattaa tutustua kohteeseen omatoimisesti ja katsella, millaisia soittimia museoon on haalittu ja miten ne on asetettu esille. Toinen toistaan kauniimpia ja ihmeellisempiä kitaroita ja muuta musiikillista rekvisiittaa tuntuu riittävän lähes loputtomiin. Asian tekee vielä ihmeellisemmäksi tietoisuus siitä, että nämä sadat kitarat ovat kahden miehen vuosikymmenten aikainen keräilysaavutus. Omatoimisen silmäilyn jälkeen herää uteliaisuus saada kuulla museon ja kitaroiden koko tarina ja se, miten kokoelma on syntynyt. Paras on siis siirtyä opastuksen alkupisteeseen ja muiden vieraiden joukkoon. Oppaana toimii itse Samuel Åhdén, toinen kitaroiden omistajaveljeksistä. Uskomattomat tarinat alkavat elää, kun Samuel kertoo kokoelmasta, jonka tiedetään olevan

maailman laajin yleisölle avoin yksityinen kitarakokoelma. Eikä aikaakaan, kun Michaelkin liittyy mukaan. – Kerropa sinä tuon kitaran tarina, kun kerran omistatkin sen, Samuel kehottaa veljeään, ja uusi jännittävä tarina lähtee lentoon. Veljekset osoittavat myös sen, että osaavat itse soittaa.

Arvokkaita soittopelejä Sekä Samuel että Michael Åhdénilla on vauhdikkaita kertomuksia kitaraharrastuksensa vaiheista. Kärpänen puri, kun he jo lapsena kuuntelivat levyiltä aikansa uudenlaista nuorisomusiikkia ja lukivat pop-lehtiä, joissa esiteltiin nuorison uusia artistiidoleita. Kulmakunnan monet muusikot auttoivat soittamisen alkutaipaleella innostuneita Åhdénin veljeksiä, joiden ihanteita olivat 1960-luvulla muun muassa Eric Clapton, Brian Jones ja Jimi Hendrix. Ensimmäisen kitaransa Samuel ja Michael ostivat 1970-luvun puolivälin tienoilla. Nyt kokoelmissa on yli 300 kitaraa. He omistavat jokaisen soittimen eivätkä aio luopua niistä. Monet kitarat ovat poikkeuksellisen arvokkaita. Usein jotain tiettyä mallia on valmistettu rajallinen määrä, ja joidenkin arvoa nostaa se, että samanlainen soitin on ollut kuuluisan kitaristin käytössä. Rahoittaakseen keräilyharrastuksensa veljekset ovat joutuneet ajoittain lainaamaan isohkojakin summia saadakseen halu-


Ramones-yhtyeen kitaramallit ovat kunniapaikalla.

amansa. Joskus heidän on täytynyt myydä omaisuutta, jopa toisia soittimia, saadakseen tilalle erikoisempia ja arvokkaampia kitaroita täydentämään kokoelmaansa. Omaisuutta on myös pantattu.

Käsityötaidot kunniassa Koska veljekset soittavat myös itse kitaraa useissa yhtyeissä, oli luonnollista, että kitarakokoelma alkoi aikoinaan karttua. Sitten keräilystä tuli intohimo. Koska kitaranrakentaminen on käsityötä, soittajat osaavat arvostaa soitinrakentajien työtä: käsityötaitoa ja muotoilua. Kitaroiden ulkoasuissa voi olla huomattavia eroja, mutta olipa kitara minkä näköinen tahansa, se on kaunis esine. Mallit ja jopa rakenteet vaihtelevat usein, ja soitinrakentaja haluaa usein antaa oman persoonallisen leimansa rakentamalleen soittimelle. Samanmallisen kitaran voi myös maalata persoonallisemmaksi. Jokainen kitara soi eri tavalla ja soitto-ominaisuuksissa on eroja. Ei siis ihme, että keräilijän sielussa palaa halu saada lisää kuvankauniita soittimia. Fender Telecaster ja Gibson Les Paul ovat sähkökitaroiden kuuluisaa eliittiä ja eroavat toisistaan selvästi. Niinpä on luonnollista, että museossa esitellään, miten nämä suositut merkkikitarat on rakennettu. Molempien kitaroiden rakenne esitellään yksityiskohtaisesti, osa osalta ja vaihe vaiheelta, aina piirustuksista valmiiksi kitaraksi.

Tyylitaju hivelee silmiä Näyttelyvitriinit on rakennettu silmiä hivelevällä tyylitajulla. Jokainen vitriini kitaroineen on kuin taideteos: värikäs ja elegantti. Rosoa antavat rekonstruoitu musiikkiliike sekä autotalli, jonka esikuvana toimi veljesten kotitalli. Monien kuuluisien yhtyeiden, kuten ZZ Topin ja Ramonesin, lukuisat kitaramallit ovat museossa kunniapaikalla. Rumpu­ installaatio taas on rakennettu kunnioituksena The Cream -yhtyettä kohtaan. Installaatioon kuuluu kaksi rokkimiehen takkia. Ne tosin ovat Åhdénin veljesten omia, mutta oikealta aikakaudelta. Takeilla on tarina. Nuorukaisina, juuri ajokorttinsa saaneina, veljeksillä oli tapana ajella Uumajan kaduilla. Erään kerran he liikkuivat aseman tienoilla, muodikkaina kuin mitkä. Hippilook pitkine hiuksineen ja afgaaniturkkeineen ei ikätovereita miellyttänyt, vaan nämä ottivat velikultia rivelistä kiinni. – Säikähdimme niin, että sen jälkeen leikkasimme tukkamme ja puimme arkiset farkkutakit päällemme. Turkit päätyivät ullakolle ja lopulta näyttelyyn.  Teksti ja kuvat: Marita Nyrhinen www.guitarsthemuseum.com/

Gretchin kitaroita on soittanut muun muassa Sonny West.

31


Jäsen esittelyssä ”Pohjoismaisuus on arkista rauhantyötä”

Eva Spiik

Torniolainen Hannu Alatalo liittyi Pohjola-Nordenin jäseneksi vuonna 2012. Viime syksynä hänet valittiin mukaan Lapin piirin hallitukseen.

Hannu Alatalon takana on Suomen ja Ruotsin värein sini-valko-keltaisista metalliputkista punottu Rajakaari, joka seisoo Tornion ja Haaparannan yhteisellä Victoriatorilla. Suomen ja Ruotsin raja kulkee keskellä toria.

Mikä sai sinut liittymään Pohjola-Nordeniin? Asun Tornion Oravaisensaaressa, joka on asuttu saari rajalla Tornionjoessa. Ikkunamme ovat aina olleet auki läheisesti, luontevasti ja kansainvälisesti Suomeen ja Ruotsiin. Koko Tornionlaakso on historiansa, kielensä ja kulttuurinsa ansiosta yksi hyvin keskeinen Pohjoismaita yhdistävä alue. Täällä asuu sukuja, joiden jäsenillä on sekä Suomen että Ruotsin kansalaisuus. Tämä on perua ajalta ennen rajan tuloa vuonna 1809. Meillä on käytössä kolme kieltä: suomi, ruotsi ja meänkieli. Identiteettimme on tavallista laajempi, ja kanssakäyminen mutkatonta. Ruotsi ja Norja ovat tulleet minulle tutuiksi töiden ansiosta ja Tanska matkailukohteena. Islantia toivon oppivani tuntemaan Pohjola-Nordenin kautta. Pohjola-Norden on minusta aina ollut hyvin kiinnostava lievästä elitistisestä kultauksestaan huolimatta. Sen toiminta o­n herättänyt kunnioitukseni. Tätä kautta toimimalla voi käytännössä kohentaa ihmisten yhteenkuuluvuutta, jopa käytännön olosuhteita. Tahdon siis vaikuttaa ja olla tekemisissä kivojen ihmisten kanssa.

Mitä pohjoismaisuus sinulle merkitsee? Paikallisesti se merkitsee käytännön työtä TornioHaparandan ja Tornionlaakson yhteyden voimaannuttamiseksi ja vain kaksisataa vuotta olemassaolleen rajan madaltamista, kenties kokonaan poistamista. Laa-

32

jemmin pohjoismaisuus on yhteisiä arvoja, vapautta, toinen toisemme täysimittaista hyväksymistä ja kunnioittamista, luottamusta. Pohjoismaisuus on arkista rauhantyötä eli tavallista elämää. Se ei merkitse ehdotonta oikeassa olemista, ei ylemmyyden tunnetta. Toivon pohjoismaisuuden olevan tervettä ja levollista uteliaisuutta etelämaisuutta ja itämaisuutta kohtaan eli vuorovaikutusta toisten kulttuurien kanssa.

Minkälaista toimintaa yhdistyksenne järjestää? Toiminta on paljolti yhteistä Oulusta Luulajaan ja osallistumista koko Pohjoiskalottia koskeviin hankkeisiin. Nuorisotoiminta on keskeistä. Pari jäsentämme on aloittamassa erityisesti pohjoismaisille lapsille suunnattua toimintaa, mikä lienee aika uutta. Sisältöä en vielä tarkemmin tunne. Tietysti matkustamme yhdessä. Painotan lähitulevaisuudessa matkailuelinkeinoa tukevaa toimintaa johtuen erityislaatuisesta sijainnistamme. Toiminta on kanssakäymispainotteista.

Mikä on ikimuistoisin tapahtuma ajaltasi Pohjola-Nordenissa? Kuten todettu, olen kohtuullisen uusi jäsen. Käynti Narvikin Vinterglödissä avasi silmiä kulttuuriyhteistyön ja -viennin merkitykseen. Mukanamme matkusti Länsi-Pohjan Jousikvartetti, jonka konsertti Narvikin merimieskirkossa nosti ihon kananlihalle.

Saimme olla ylpeitä. Tutustuminen taiteilija H-C Bergiin on mukava muisto. Osallistuin syksyllä Kiirunan Pohjoiskalotti-konferenssiin, jonka paneelissa sai kuulla muun muassa kansanedustajiemme, ruotsalaisen Sven-Erik Buchtin ja meidän Simo Rundgrenimme turvallisuuspoliittisia näkemyksiä. Tornion nuoren valtuuston puheenjohtajan Katri Kulmunin vaatimus entistä käytännönläheisemmästä toiminnasta jäi lämmittämään. Tuttujenkin ihmisten kuuleminen uudessa ympäristössä antaa perspektiiviä.

Mikä on suosikkipaikkasi Pohjolassa? Vaikka asun pohjoisessa osassa Pohjolaa, on pohjoinen mieluinen suunta. Mainitsin Islannin, mutta mielipaikkani on Jokkmokk, jonka helmikuun alun markkinat PohjoisRuotsissa vetävät aina uudestaan. Niissä on Pohjolan tunnelma huipussaan. Mitä kovempi pakkanen, sen parempi. 

Esittelemme jatkossa jokaisessa lehdessä yhden Pohjola-Nordenin jäsenen. Jäsen voi olla uusi tai vanha, eikä hänen tarvitse olla mukana luottamustehtävissä. Vinkkejä mahdollisista esiteltävistä jäsenistä voi lähettää osoitteeseen susanna.puisto@pohjola-norden.fi


Stallhagen Historic Beer 1843 Återskapad av ett unikt fynd från havets botten – en autentisk replika av världens äldsta öl.

Laivahylyn ainutlaatuisesta löydöstä uudestisyntynyt – autenttinen kopio 170-vuotiaasta oluesta.

Sommaren 2010 gjordes ett unikt vrakfynd i Ålands södra skärgård. En galeas som förlist på 1840-talet visade sig bära på en last som gav genklang över hela världen – 168 bärgade flaskor champagne gjorde vraket känt som champagnegaleasen. I lasten fanns även fem flaskor av världens äldsta öl, bevarat i över 170 år på 50 meters djup.

Kesällä 2010 löydettiin Ahvenanmaan saaristosta vanha laivahylky. 1840-luvulla haaksirikkoutuneen kaljaasin lasti herätti maailmanlaajuista huomiota – 50 metrin syvyydessä makaavasta hylystä nostettiin 168 sampanjapullon lisäksi viisi pulloa maailman tiettävästi vanhinta olutta.

Det historiska ölet har efter analys hos VTT i Finland återskapats av Stallhagens bryggmästare Mats Ekholm samt ett team av europeiska ölexperter. Stallhagen Historic Beer 1843 är spontanjäst, gyllene till färgen med frisk, kryddig smak och blommig doft.

Stallhagen Historic Beer 1843 on kehitetty VTT:n pullojen sisällöstä tekemien analyysien perusteella. Stallhagenin panimomestari Mats Ekholm on yhdessä eurooppalaisten olutasiantuntijoiden kanssa luonut villihiivoilla käytetyn, kullankeltaisen, raikkaan ja hapokkaan oluen. Tämän kevyesti mausteisen oluen aromi on kukkaisen hedelmäinen.

Stallhagen planerar att erbjuda Historic Beer 1843 till nya marknadsområden både i och utanför Norden. Stallhagen Historic Beer 1843 tullaan esittelemään uusille markkinoille sekä Pohjoismaissa että niiden ulkopuolella.

Stallhagen Ab Getavägen 196, AX-22410 Godby, Åland, Finland Tel: +358 18 48500 e-post: info@stallhagen.com www.stallhagen.com

33


Lofoten, Norge, mars 2014 Vattnet skapar en labyrint p책 sin v채g mot havet.

34


Ramsvikslandet, Sverige, april 2013 Ramvikslandet är en ö som Sotenkanalen skiljer från fastlandet. Här finns det en mycket varierande och intressant kustlinje.

Nordiska landskap av Kirsi Mackenzie

Former och linjespråk i naturen På dessa sidor hittar du bilder från olika håll i Norden. Bilderna har tagits av Kirsi MacKenzie och de är en del av hennes slutarbete för specialyrkesexamen för fotografi.

Jökulsárlón, Island, september 2014 Svart sand och vita isblock, böljande vågor och svepande moln.

I sitt arbete som språklärare jobbar Kirsi MacKenzie med att väcka sina elevers intresse för språk men på fritiden intresserar hon sig för former i naturen. MacKenzie hittade naturfotografin av en slump på en resa till Galapagos-öarna 2011. Där träffade hon fotografen Andy Horner och hörde om en utbildning som förbereder för specialyrkesexamen för fotografer med inriktningen naturfotografi vid Axxell. MacKenzie började utbildningen samma år egentligen från noll. Det var först en utmaning att lära sig den

tekniska sidan av fotografering som är nödvändig även när man tänker på visuellt uttryck. Engagemang och drivkraft hade jag genast. MacKenzie bestämde sig genast att specialisera sig på nordiska landskap. Jag hyser förkärlek särskilt för arktisk natur och min absoluta nordenfavorit är Island, som jag har besökt flera gånger. Det som är så fantastiskt med Islands landskap är dess otroliga variation och naturens under. MacKenzie känner att hon nu har hittat

35


Porkala udd, januari 2014 Vintertiden är kontrasternas tid. Is och snö skapar ett monotont landskap, samtidigt som himlen kan bjuda på en fantastisk färgshow.

sin egen stil. Hon arbetar mycket med de visuella elementen; form, färg, rörelse och linje och söker i sitt bildskapande efter lite overkliga och drömlika landskap. Jag försöker alltid ta sådana landskapsbilder som ger ett tredimensionellt intryck. En intressant och inbjudande komposition är väldigt viktig för att öka bildens visuella styrka. Jag vill att förgrund, mellanparti och bakgrund i bilden samspelar. Linjer och färger ger en rytm i bilden och fångar betraktaren. Slumpen och intuitionen spelar dock en stor roll i MacKenzies fotograferande. Enligt henne handlar det också mycket om att känna stämningen och känslan på platsen. MacKenzie har deltagit i naturfototävlingar redan från starten och har själv blivit överraskad över sin succé. Då hon första gången deltog i Årets naturfoto 2012 i Finland fick hon hedersomnämnande. Efteråt har hon fått hedersomnämnade i flera tävlingar, både i finska och internationella. Hon har också till exempel blivit tvåa i Kuusamo-naturfototävling 2014. I mars har man möjlighet att beundra MacKenzies bilder på Kulturkontakt Nord där hon har en utställning 4.–18.3 med vernissage 4.3 klockan 18.00. Under vernissagen har man möjlighet att se en bredare sammansättning av hennes bilder i form av en bildpresentation.  P-N

36

Russells glaciär, Grönland, juli 2012 I arktiska landskap kan stenar bildas i radformationer. Stenränder uppstår, när det sker en sortering av jordmaterialet. Ränderna bildas, när marken lutar nedåt.


ajankohtaista Nuorisoliitossa  aktuellt på Ungdomsförbundet Glöm inte det nordiska alternativet! På senaste tid har både den ökande ungdomsarbetslösheten och akademiska arbetslösheten varit på tapeten. Situationen kan sägas vara till och med värre än under 90talets depression på grund av Finlands demografiska struktur. Sällan uppmärksammas dock att statistiken ofta berör samma människor – alltså dem som nyligen utexaminerats. Som botemedel erbjuds ofta entreprenörskap, cleantech och bioekonomi. Dessutom kommer man också ihåg att framhäva behovet av att upprätthålla goda ekonomiska relationer med framför allt Ryssland, men också Tyskland. Men det som oftast inte nämns är att det alltid finns ett nordiskt alternativ. Strax innan julen läste jag en intervju med utrikeshandelsminister Lenita Toivakka. Hon ansvarar också för nordiska samarbetsfrågor. I intervjun konstaterade hon att det i Norge och Sverige rentav efterfrågas finsk kunskap och att finska företag är varmt välkomna där. Sålunda uppmuntrar hon finska företag till de nordiska marknaderna. Hoppas att företagen nappar på ministerns förslag. Det finns också konkreta åtgärder för att uppnå det nordiska alternativet. PohjolaNordens Ungdomsförbund (PNU) föreslog på sitt höstmöte i november att en samnordisk arbetssökningsportal ska grundas. Portalen skulle öka rörligheten bland nordiska länder och jämna ut regionala arbets-

löshetsskillnader. De som söker arbete märker nödvändigtvis inte att deras möjligheter att söka jobb inte begränsas till sitt eget hemland, utan att de sträcker sig åtminstone till Norden. Portalen skulle erbjuda en tjänst som inte förut fanns tillgänglig och passar således som en lösning till arbetslöshetsproblemet. Tyvärr händer det inte förändringar om attityden mot andra nordiska länder är bristfällig. Oftast känns det nämligen så, att de nordiska länderna är för nära och för bekanta för att en arbetssökande på allvar kunde fundera på att flytta till ett annat nordiskt land för att arbeta. Dessutom kan språket bli en tröskel som stävjar arbetssökandet. Jag hoppas verkligen att det nordiska

alternativet tas på allvar. PNU kan för sin del hjälpa till genom Nordjobb-programmet som hjälper unga människor att söka jobb från ett annat nordiskt land. Själv har jag ”nordjobbat” både i Stockholm och i Oslo och planerar att nästa sommar på nytt fara till Oslo. Varför? Där finns jobb, där kan jag kombinera arbete med resande och framför allt förstärker jag min nordiska identitet. Att arbeta i Norden är en upplevelse som jag varmt kan rekommendera var och en av er.  Text: Kim Rantala PNU:s ordförande 2015

Mera information om sommarjobb via Nordjobb finns på www.nordjobb.org.

Nuorisoliiton kevääseen kuuluu saunomista ja yhteiskunnallista vaikuttamista

Näin juhlittiin SaunaExpressen-tapahtumaa vuonna 2013!

Nuorisoliitto on lähtenyt uuteen toimintavuoteen lennokkaasti ja uutta intoa puhkuen! Sydäntalven kruunaa perinteiseen tapaan SaunaExpressen-tapahtuma, joka tänä vuonna järjestetään Turussa 19.–22. helmikuuta. Silloin seikkaillaan Suomen vanhimmassa kaupungissa, retkeillään talvisissa maisemissa ja saunotaan rennosti mahtavassa pohjoismaisessa seurassa. SaunaExpressen on PNN:n perinteinen talvitapahtuma, jossa nuoret eri Pohjoismaista kokoontuvat ja tutustuvat suomalaiseen sauna- ja kaupunkikulttuuriin. Myöhemmin keväällä koittaa Suomessa eduskuntavaalit. Niihin PNN valmistautuu järjestämällä jäsenilleen ensimmäistä kertaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen koulutuk-

sen. Koulutus järjestetään Helsingissä keväällä, ja se on avoin kaikille liiton jäsenille. Kurssilla perehdytään asiantuntijoiden opastuksella eri vaikuttamistapoihin ja pyritään näin rohkaisemaan nuoria osallistumaan aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun niin kotimaassa kuin laajemminkin Pohjolassa. Tähän aikaa vuodesta moni nuori etsii kuumeisesti kesätyöpaikkaa tulevalle kesälle. Liikkuvuusohjelma Nordjobb tarjoaa tänäkin vuonna mahdollisuuden kesätyöpaikkaan toisessa Pohjoismaassa. Haku on jo käynnissä!  Teksti: Annika Häggblom

37


här är  täällä

OSLO Helene Skjeggestad Journalist i Aftenposten Aftenposten lehden toimittaja

Du snakker, men hvem lytter?

Sinä puhut, mutta kuka kuuntelee?

Falske basestasjoner, IMSI-cathere og Cryptophone. Disse begrepene er nå en del av den norske offentlige debatten. Forvirret? Det var også store deler av den norske befolkningen da Aftenposten 12. desember publiserte saken om at Stortinget og den norske statsministeren, overvåkes. Gjennom titusenvis av målinger hadde journalistene funnet avansert spionsystem som overvåket mobiltelefoner i området utenfor Stortinget, regjeringskontorene og boligen til statsminister Erna Solberg. De som styrer utstyret, kan plukke ut bestemte personer for avlytting og tapping av data fra mobiltelefon. Det store spørsmålet er bare: Hvem står bak? De neste dagene kom det flere saker om at det også er utplassert falske basestasjoner som kan overvåke mobiltelefoner, i hovedstadens største finansmiljø. Journalister fra hele verden har spurt om metodene, og fått svar. Det er meldt om mulige falske basestasjoner i både Sverige og Finland. Knappe én måned etter at den første artikkelen sto på trykk, har noen skrudd av basestasjonene i den norske hovedstaden. Noen ble redde. Men spørsmålet er fremdeles: Hvem? Og i forlengelsen av det: Hva gjør norske myndigheter med saken? Allerede før Aftenposten publiserte den første artikkelen, fikk Politiets sikkerhetstjeneste (PST) og andre sikkerhetstjenester tilbud om alle målingene. Det var de ikke interessert i. To døgn etter publisering, forandret PST mening. Men da var det muligens for sent. Norske myndigheters nøling i denne saken, er nesten like overraskende som saken i seg selv. Spørsmålene står i kø: hvorfor har ingen sikkerhetsmyndighet foretatt lignende målinger som det Aftenpostens journalister har gjort? Hvorfor kom målingene som en overraskelse? Hvorfor blir saken sendt mellom ulike sikkerhetstjenester uten at noen virker å ha lyst til å gjøre noe med saken? Saken om mobilspionasje har vist at mistankene om et overvåket samfunn i høyeste grad er reelle. Det er kanskje ikke overraskende, og forteller oss om hvor langt teknologien er kommet. Det som er mest overraskende i denne saken er hvor dårlig norske myndigheter er rustet til å takle denne utfordringen. 

Valetukiasemat, IMSI-siepparit ja cryptophonet ovat nykyään osa Norjassa käytävää julkista keskustelua. Hämmentävääkö? Ainakin suurin osa norjalaisista oli sitä mieltä, kun Aftenposten julkaisi 12.12. artikkelin Stortingetin ja Norjan pääministerin salakuuntelusta. Kymmenientuhansien mittausten avulla toimittajat olivat löytäneet edistynyttä vakoiluvälineistöä, jolla tarkkailtiin Stortingetiä, hallituksen kansliaa ja pääministeri Erna Solbergin asuntoa. Laitteistoa hallinnoivat voivat poimia tarkoin valittujen henkilöiden puhelimet kuunteluun ja tiedonsiirron tarkkailuun. Pääasiallinen kysymys on: kuka on kaiken takana? Seuraavina päivinä paljastui, että myös pääkaupungin talouselämän keskuksen alueella oli matkapuhelimien kuuntelun mahdollistavia valetukiasemia. Toimittajat ympäri maailmaa ovat kyselleet toimintatavasta ja saaneet vastauksia. Myös Ruotsissa ja Suomessa on havaittu mahdollisia valetukiasemia. Vajaa kuukausi ensimmäisen artikkelin julkaisun jälkeen joku on poistanut tukiasemat Oslosta. Jollekin tuli pelko puseroon. Mutta kysymys pysyy yhä samana: kenelle? Ja jatko­ kysymys: mitä Norjan viranomaiset aikovat tehdä? Jo ennen kuin Aftenposten julkaisi ensimmäisen artikkelin, poliisin turvallisuuspalvelu (PST) ja muut turvallisuusviranomaiset olivat saaneet tarjouksen mittauksista. Ne eivät olleet kiinnostuneita. Kaksi päivää artikkelin julkaisusta PST muutti mieltään. Mutta silloin oli jo liian myöhäistä. Norjan viranomaisten vitkastelu on melkein yhtä hämmästyttävää kuin itse vakoilu. Kysymyksiä riittää jonoksi asti: miksi mikään viranomainen ei ole tehnyt samanlaisia mittauksia kuin Aftenpostenin toimittajat? Miksi mittaukset tulivat yllätyksenä? Miksi asiaa pallotellaan viranomaiselta toiselle eikä kellään tunnu olevan halua tehdä asialle mitään? Mobiililaitteiden vakoilu on vahvistanut epäilyt siitä, että valvottu yhteiskunta on todellisuutta. Se ei taida olla yllätys ja kertoo omaa kieltään teknologian kehittymisestä. Yllättävintä oli Norjan viranomaisten heikko valmistautuminen tällaisen haasteen ratkaisemiseen. 

39


Pohjola-Nordenin Lapin piirin Haaparannalla järjestämässä seminaarissa syyskuussa 2014 kartoitettiin kveenin kielen ja meänkielen tämänhetkistä tilannetta.

Pohjoiskalotin vähemmistökielet halutaan säilyttää Pohjoiskalotin alueella kielirajat eivät noudata maiden rajoja, sillä Pohjois-Ruotsin ja -Norjan puolella asuu suomenkielisiä vähemmistöjä. Meänkieltä, kveeniä ja suomea puhuvat vähenevät pikkuhiljaa Pohjois-Ruotsista ja -Norjasta, ja kielten ylläpitäminen hankaloituu, vaikka vähemmistökielillä on viralliset asemat omissa maissaan. Pohjoiskalotin vähemmistökielten säilyminen on arvokasta ja tärkeää niiden käyttäjille. Kielillä on myös laajempaa merkitystä historian, perinteiden ja kulttuurin siirtämisessä tuleville sukupolville. Tavoite kielten säilymisestä ja vaalimisesta on yhteinen.

Kveeniä taitaa enää muutama sata Pohjola-Nordenin Lapin piirin Haaparannalla järjestämässä seminaarissa syyskuussa 2014 kartoitettiin kveenin kielen ja meänkielen tämänhetkistä tilannetta. Lisäksi seminaarissa mietittiin erityisesti sitä, mitä kieliryhmien pitäisi itse tehdä, jotta ne onnistuisivat säilyttämään omat vähemmistökielensä. Norjan Kveenimaayhdistyksen puheenjohtaja Björnär Seppola totesi, että jos haluamme säilyttää kveenien kielen, lanka suomalaiseen kirjallisuuteen ja kieleen ei saa katketa. Muuten kielellä ei ole mitään mahdollisuuksia ja kveeni loppuu tähän sukupolveen. Kveeninuorten puheenjohtaja Noora Ollila selvitti tilannetta: Ruotsissa on meänkielen puhujia arvioitu olevan noin 50 000, kun Pohjois-Norjassa kveenin kieltä taitaa

40

enää muutama sata henkeä. Norjan tilannetta ei helpota valtiollisen tason erottelu. Ainoastaan kveenin kielellä on virallinen asema, ei suomen. Kielten opetuksessa kirjo on suuri. Omasvuonon eli Storfjordin kielikeskuksen johtaja Silja Skjelnes-Mattila yritti selvittää monimutkaiselta vaikuttavaa tilannetta. Oppimateriaaleissa on perustana suomi ja kveenin kieltä opetetaan suomen kielen opetussuunnitelman puitteissa. Aikuisopetuksessa kveeniä ja suomea opetetaan yhdessä, lapsille paikallishistoriaa taas opetetaan kveeniksi. Vaikka oppimateriaali on yhteinen, kveenin kieltä voidaan opettaa toisena äidinkielenä, mutta suomea ainoastaan vieraana kielenä. Lisäongelmana on osaavien opettajien löytäminen.

Meänkielellä parempi tilanne Meänkielen ja suomen tilanne Ruotsissa on hieman helpompi kuin kveenillä Norjassa. Yksi vahvuus on kielten yhtenäisyys ja samankaltaisuus Suomen kielen kanssa. Koko Ruotsin kattava Sisuradio on hieno vahvuus. Ruotsissa 52 hallintokuntaa saa tällä hetkellä valtion vähemmistörahaa vähemmistökielitavoitteiden täyttämiseen. Toisaalta heikkoutena on kielilain sisältö, joka ei takaa kovinkaan suuria oikeuksia. Laki takaa ainoastaan sen, että vanhuksille ja esikouluikäisille on taattava toimintaa

kokonaan tai osittain suomeksi. Suomea ja meänkieltä saa käyttää viranomaisten kanssa suullisesti asioitaessa. Yksi lain suuri puute on, että se ei sisällä minkäänlaisia sanktioita.

Vähemmistökielten asema kiinnostaa Seminaarin työpajoissa pohdittiin, miten kieliryhmät itse voisivat ylläpitää ja lisätä vähemmistökielten osaamista erityisesti kulttuurin, koulutuksen ja elinkeinoelämän saralla. Esiin nousi muun muassa, että Pohjola-Nordenin koulutoiminta on sinällään jo yksi mainio hanke, joka tukee kielten osaamista. Muita pieniä ja helppoja tapoja edistää vähemmistökielten asemaa omassa jokapäiväisessä elämässä kirjattiin pitkä lista. Seminaari onnistui hienosti. Haaparannan Ruotsalaissuomalaisen kansankorkeakoulun juhlasaliin jouduttiin kantamaan ylimääräisiä tuoleja, kun väkeä koko Pohjoiskalotilta pursui paikalle enemmän kuin osattiin odottaa. Keskustelu pitkin päivää oli vilkasta ja viesti oli kaikilla yhteinen. Vähemmistökielet täytyy säilyttää, ja kukapa sen paremmin tekisi kuin kieliryhmät itse. Kielten ylläpitäminen rajojen yli on luonnollista Pohjoismaista yhteistyötä.  Teksti ja kuva: Kirsi Lantto


TTIP – keskinäisen hyödyn airut vai Pohjoismaiden kurjistaja? EU:n ja Yhdysvaltojen välisen kauppa- ja investointikumppanuuden luvataan tuovan Pohjoismaihin kasvua, uusia työpaikkoja ja hyvinvointia. Kriittiset tutkimukset ennustavat päinvastaista.

EU:n ja Yhdysvaltojen väliset neuvottelut transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP) aloitettiin kesällä 2013. Neuvottelut on tarkoitus saada päätökseen tämän vuoden kuluessa. Neuvotteluiden tavoitteena on sopimus, joka vapauttaa EU:n ja Yhdysvaltojen keskinäistä kauppaa, sopii yhteisistä sääntelyä koskevista periaatteista sekä edistää ja turvaa osapuolten välillä tapahtuvia investointeja. Yleisesti vapaakauppasopimuksista, joita EU:lla on jo useiden kymmenien maiden kanssa, on nähty olevan Suomen ja Pohjoismaiden taloudelle kiistatonta hyötyä. Vientivetoisina maina erityisesti Pohjoismaat hyötyvät kaupan vapauttamisesta, joka lisää vientiä sopimusmaihin. Valmisteilla oleva sopimus on herättänyt kuitenkin myös paljon epäilyksiä ja vastustusta. Yksi suurimmista lienee koettu salailu investointisuojaneuvotteluihin liittyen: EU:n komissio neuvotteli asiasta pitkään suljetuin ovin ja julkisti neuvottelumandaattinsa vasta kovan julkisen painostuksen seurauksena. Vastoin yleistä käsitystä komission neuvotteluasiakirjat eivät ole normaalistikaan julkisia.

Kiivasta kritiikkiä Myös välimiesmenettely on herättänyt julkisuudessa kiivasta kritiikkiä. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi on julkisuudessa luonnehtinut välimiesmenettelyä ”hiljaa räjähtäväksi pommiksi”, jossa suomalaisen ja eurooppalaisen oikeusjärjestelmän rinnalle perustetaan liikejuridiikan periaatteilla toimiva oikeusjärjestelmä. Lähelle kansalaisten arkipäivää tulevat huolet taas liittyvät kuluttajansuojan, työntekijän suojan ja ympäristönsuojelun tason alenemiseen; moni politiikan alue on USA:ssa merkittävästi heikommin säädelty kuin Euroopassa, ja harmonisoinnin pelätään johtavan heikennyksiin Euroopassa.

Suuria mahdollisuuksia kasvuun Neuvotteluista Suomen osalta vastaava Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri sekä pohjoismainen yhteistyöministeri Lenita Toivakka piti asiasta joulun alla Helsingissä järjestetyn kuulemistilaisuuden. Toivakka suhtautuu sopimukseen hyvin positiivisesti ja pitää sen suurimpana riskinä yksinkertaisesti sitä, ettei sopimus toteutuisikaan. Myös Ruotsi ja Tanska sekä EU:n ulkopuoliset Pohjoismaat Norja ja Islanti suhtautuvat myönteisesti TTIP-sopimukseen. Norja ja Islanti kuuluvat Euroopan vapaakauppajärjestöön, joka yhdessä EU:n kanssa muodostaa Euroopan talousalueen. EU:n komission arvioiden mukaan transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden solmiminen toisi alueelle jopa kaksi miljoonaa uutta työpaikkaa. Vaikka tarkkoja vaikutusarviointeja on mahdotonta tehdä ilman tarkkaa tietoa lopullisen sopimuksen sisällöstä, pitää Toivakka selvänä, että sopimus toisi toteutuessaan, viennin lisääntymisen kautta, kasvua ja uusia työpaikkoja myös Suomeen. Samassa tilaisuudessa Toivakan kanssa puhunut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) tutkija Ville Kaitila esitteli tarkemmin sopimuksen arvioituja taloudellisia vaikutuksia. Vapaakauppasopimuksen eli verojen ja teknisten esteiden poistamisen myötä kauppa ja suorat sijoitukset lisääntyisivät, mikä johtaa resurssien tehokkaampaan sijoittumiseen. Tämä taas alentaa hintoja, lisää valikoimaa, nostaa tuottavuutta ja lopulta myös palkkoja. Eniten kaupan vapauttamisesta ETLA:n mukaan hyötyisivät Suomessa yritykset ja kuluttajat. ETLA:n tutkimuksesta selviää, että suomalaiset vientiyritykset arvioivat tulevaisuudennäkymänsä TTIP:n myötä varsin aurinkoisiksi: viiden vuoden aikavälillä puolet arvioi kannattavuutensa nousevan ja kolmasosa henkilöstön määrän nousevan. Suomalaisten hyvinvointi kasvaisi tulotason

ja valintamahdollisuuksien lisääntymisen myötä.

Kuinka vaikutuksia arvioidaan? Kaupan vapauttamisen vaikutuksia tutkitaan yleisesti ns. yleisen tasapainon malleilla (CGE-malleilla). Näissä malleissa talouden oletetaan olevan lähtötilanteessa tasapainotilassa ja muutoksen jälkeen palautuvan takaisin tasapainotilaan. Taloutta tarkastellaan kokonaisuutena, eikä alueellisia eroja oteta huomioon. Yleistä on, että kaupan vapauttamisen tulokset ovat lähes poikkeuksetta positiivisia, ja transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden suhteen mallit lupaavat Euroopan bruttokansantuotteelle 0,3–0,5 prosentin kasvua. Yleisen tasapainon teoriat ja niihin pohjautuvat vaikutusarvioinnit ovat saaneet osakseen myös kritiikkiä. Itävaltalaisen tutkijan Werner Razan ja hänen tutkijatiiminsä mukaan mallien odotukset ovat täysin epärealistisia, eivätkä ne ota huomioon työttömyyttä ja muita sopeutumiskustannuksia kuten verotulojen pienenemistä. Razan mukaan kaupan vapauttamisen vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti, ja heikossa taloustilanteessa työmarkkinoiden sopeutuminen on huomattavasti kivuliaampaa. Lisäksi pitkällä aikavälillä kuluttajan- ja ympäristönsuoja voivat heiketä, vaikka alkutilanteessa päättäjät muuta lupaisivatkin.

Pohjoismaat riskialtteimmassa asemassa? Kaupan vapauttamisen vaikutuksia alueellisesti tutkinut Jeronim Capaldo maalaa YK:n Global Policy-mallia hyödyntämällä TTIP-sopimuksesta vielä synkemmän kuvan. Hänen vaikutusarvionsa mukaan EU:n nettovienti alenisi sopimuksen myötä ja työttömyys lisääntyisi. Työttömyyden lisääntymisen seurauksena kokonaiskysyntä ja tätä kautta bruttokansantuote laskisivat. Capaldon tutkimuksessa mielenkiintoista on se, että Yhdysvalloille sopimuksesta oli-

41


si positiivinen vaikutus, EU:lle taas kielteinen vaikutus. Rankimmin Capaldon mukaan sopimus vaikuttaisi Pohjoismaiden talouteen ja työllisyyteen: Pohjoismaat kärsisivät suurimmat tappiot viennissä (2,07 prosenttia bruttokansantuotteesta), Pohjoismaiden bruttokansantuote pienenisi eniten (-0,5 prosenttia) ja työpaikkoja katoaisi alueelta yli 220 000. Tämä olisi melkein yhtä paljon, kuin koko Pohjoismaiden toiseksi suurin työllistäjä Securitas työllistää. Capaldon tulosten mukaan vain yksi maa, Ranska, sijoittuisi Pohjoismaita huonommin siinä, kuinka paljon työntekijät menettäisivät palkkatulojaan palkka-alen seurauksena. Palkka-alen seurauksena pohjoismaisten työntekijöiden tulisi varautua 4 800 euron vuotuisiin palkanmenetyksiin. Tämä on aika hurja uhkakuva Pohjoismaille. ETLA:n Ville Kaitila ei kuitenkaan ole kriittisistä tutkimuksista huolissaan. Hänen mukaansa vaihtoehtoiset vaikutusmallit eivät ota huomioon arvioita tuotannon tehostumisesta. Lisäksi hänen mukaansa historia on osoittanut, että kaupan vapauttaminen on tähän asti lisännyt hyvinvointia. Kriittistä ja avointa keskustelua vapaakauppasopimuksen haasteista ja etenkin välimiesmenettelyn ongelmakohdista on kuitenkin syytä jatkaa. 

Svenska och

Teksti: Heli Mäkipää

Lähteet:

ETLA:n Ville Kaitilan ja Markku Koti­ laisen tutkimus EU:n ja Yhdysvaltojen mahdollisen kauppa- ja investointikumppanuussopimuksen vaikutuksia suomalaiselle elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle (2013) on ladattavissa osoittessa www.etla.fi. Razan (yms.) loppuraportti ASSESS TTIP: Assessing the Claimed Benefits of the Transatlantic Trade and Investment Partnership (2014) on ladattavissa ÖFSEn sivuilla osoitteessa http://www.oefse.at. Capaldon tutkimus The Trans-Atlantic Trade and Investment Partnership: European Disintegration, Unemployment and Instability (2014) on ladattavissa osoitteessa http://ase.tufts.edu/gdae/ policy_research/TTIP_simulations.html.

42

Camilla Granbacka

Videotaltiointi Ulkoasiainministeriön 11.12.2014 Eduskunnassa järjestämästä kuulemistilaisuudesta löytyy Youtubesta nimellä Kuulemistilaisuus EU:n ja Yhdysvaltojen välisistä kauppaneuvot­ teluista.

Svenska och finska ljudkonstnärer deltog i ett residens på Hanaholmen och resultatet av workshopen visas nu i Hanaholmens galleri. Fr.v: Jörgen Häll (Sverige), Viljami Lehtonen (Finland), Petri Kuljuntausta (workshopsledare, Finland), Anssi Laiho (Finland), Olga Palomäki (Finland), Sana Ghobbeh (Sverige), Aino Kostiainen (Hanaholmen, Finland) och Timo Soppela (konstnärsföreningen MUU rf, Finland).

Utställningen Hanaholmen lyssnar på MUU i Galleri Tove på Hanaholmen – kulturcentrum för Sverige och Finland i Esbo pågår till den 22.3. Tisdagen den 10.3 arrangeras en eftermiddag med föreläsningar, filmvisningar och konserter med fokus på samarbete mellan Sverige och Finland inom ljudkonst och experimentell film.


Hanasaari / Hanaholmen

finska ljud i samklang på Hanaholmen

Syftet med Hanaholmens kulturcentrum i Esbo är att främja kulturutbyte och samarbete mellan Sverige och Finland på olika samhälleliga områden. Bildkonst har funnits med i programmet sedan starten för fyrtio år sedan. Nu har man även försökt sig på residensverksamhet, vilket är naturligt med tanke på galleri- och hotellverksamheten som bekvämt nog finns i samma byggnad. I kulturcentrets galleri presenteras för tillfället finsk och svensk ljudkonst. Konstverken har fått sin början i samband med en workshop och ett residens som Hanaholmen och konstnärsorganisationen MUU arrangerade i oktober 2014. – Detta är första gången som vi arrangerar konstnärsresidens på Hanaholmen. Vi vill testa hur Hanaholmen passar för denna verksamhet, säger programkoordinator Aino Kostiainen, ansvarig för konst och kultur på Hanaholmen. Kostiainen ser det som en naturlig del av dagens utställningsverksamhet att ordna residens och hoppas kunna vidareutveckla detta. – Vår viktigaste uppgift är att få personer att mötas. Även om det bara är för några dagar har det visat sig mycket fruktbart och en inspirationskälla för konstnärerna. Det handlar om att få dem att samarbeta och utveckla nätverk.

Platsens ljud formar verken Workshopen med sex ljudkonstnärer hölls av den finländska ljudkonstnären Petri Kuljuntausta. Konstnärerna fick tillsammans komma fram med förslag till vad de ville genomföra i galleriet på Hanaholmen. Slutresultatet blev konstverk med utgångspunkt i de ljud som kan vanligen höras på Hanaholmen, som också är ett konferenscentrum med restaurang, omgivet av skärgård. Den svenska ljudkonstnären Jörgen Hälls verk relaterar till en vacker fontän vid en bergsvägg i centrets reception. Hans verk spelas upp ovanför fontänen. – När jag gick runt med min mikrofon på natten och letade efter intressanta ljud fann jag platsen och började spela in fontänens porlande. Jag tog sedan av mig mina hörlurar och stod där en stund och insåg att det var en egendomligt koncentrerad liten plats som hade en näst intill meditativ verkan på mig. Han berättar att han fann det intressant att en sådan känsla kunde infinna sig på en plats som människor normalt oftast bara

går förbi och valde att sträcka ut ljuden med så kallad time stretching. Häll hoppas att verket bidrar till en ökad platsmedvetenhet. Vistelsen vid Hanaholmen menar han var berikande på många sätt. Häll upplevde platsen mycket avslappnande och stimulerande som gjorde det lätt att arbeta. – Residenset har betytt otroligt mycket för mig som befinner mig i startgroparna av min karriär och jag hoppas fler ljudkonstnärer får samma möjlighet. – Samarbetet har gett mig chansen att knyta kontakt med nya ljudkonstnärer, smakprov på ett annat lands kulturliv och dessutom möjligheten att visa upp min konst. Det har definitivt öppnat mina ögon för att Finland har mycket att erbjuda, vilket man kanske lätt glömmer bort som svensk.  Camilla Granbacka

43


Viikinkiajan taloissa, jotka koostuivat yhdestä suuresta huoneesta, saattoi asua jopa 50 ihmistä.

Viikinkien elämää Trelleborgissa Trelleborgin viikinkilinnoitus Tanskassa on sympaattinen koko perheen matkailukohde. Ympyrälinnoitus tarjoaa museon lisäksi toimintaa ja elämyksiä. Reilut 70 vuotta sitten löydetty ja viime vuosina suosituksi matkailukohteeksi kunnostettu Trelleborgin viikinkilinnoitus Tanskassa vie ajassa reilut tuhat vuotta taaksepäin. Trelleborg on Tanskan tärkeimpiä viikinkikohteita ja yksi seitsemästä Tanskaan ja Etelä-Ruotsiin rakennetuista identtisistä ympyrälinnoituksista. Trelleborgin linnoituksen rakensi Harald Sinihammas (Harald Blåtand) 980-luvulla, osaksi laajempaa puolustusjärjestelmää. Harald Sinihammas oli Tanskan kuningas vuosina 958–986 ja Norjan kuningas vuosina 976–986. Haraldin lisänimellä ”Sinihammas” viitattiin ilmeisesti hänen huonoihin hampaisiinsa. Haraldin näihin päiviin asti kantanut

44

maine ei kuitenkaan johdu kuninkaan hammaskaluston heikosta kunnosta, vaan hänen pettämättömistä neuvottelutaidoistaan: Bluetooth-teknologia on nimetty Haraldin mukaan, sillä perimätiedon mukaan kuuluisa kuningas oli hämmästyttävän hyvä yhdistämään ihmisiä ja kansoja neuvottelemalla, ilman väkivaltaa.

Ei pelkkää sotimista Viikinkien aika on kiehtova periodi Skandinavian historiassa, joka kiinnostaa sukupolvesta toiseen. Ajanjakso kattaa kolmisen vuosisataa, 700-luvun lopulta noin 1000luvun puoliväliin saakka. Vaikka viikinkien juuret ovat nykyisten Tanskan, Norjan ja Ruotsin alueilla, tuohon aikaan ihmiset ei-

vät ajatelleet itseään tanskalaisina, norjalaisina tai ruotsalaisina. Kansallisvaltion idea ja kansallisuuskäsite syntyivät vasta paljon myöhemmin. Viikingeistä puhuttaessa tarkoitetaan yleensä romantisoitua ja dramaattista kuvaa sankarillisista merenkävijöistä. Viikingeillä on kuitenkin loppujen lopuksi hyvin vähän yhteistä tuon mielikuvan kanssa. Ryöstöretket ja kaupankäynti kaukaisissa maissa toivat Pohjolan asukkaille tuohon aikaan vain lisäansioita. Hyvinvoinnin takasi maanviljelys. Viikinkien ajanjakson aikana tapahtui myös merkittävää teknologista, sosiaalista ja hallinnollista kehitystä. Maanviljelykseen ja kalastukseen nojautuvasta yhteiskunnasta


Trelleborgin viikinkikylän koordinaattori Anne Knabe kertoo, että Trelleborg on ensimmäinen Tanskasta löydetty viikinkien ympyrälinnoitus.

kehittyi monimuotoisempi ja samalla myös kristinusko sai jalansijaa. Harald Sinihammas kääntyi kristityksi vuonna 965 ja teki kristinuskosta Tanskan virallisen uskonnon.

Viikinkitalo majoitti koko suvun Trelleborgiin rakennettu viikinkitalo kuvastaa, kuinka viikinkien aikana tavalliset ihmiset elivät ja asuivat. Linnoituksen arvioidaan majoittaneen aikoinaan noin 500, joidenkin arvioiden mukaan jopa 1 300 ihmistä. Trelleborgissa arvellaan olleen viikinkien aikaan noin 30 taloa. Suurissa ovaalinmuotoisissa taloissa saattoi asua jopa 50 ihmistä, yleensä sukuhaaroittain. Tuvissa majoittuivat myös orjat ja eläimet. Ikkunattoman, maalattiaisen tuvan seiniä kiersivät penkit, joilla päivisin istuttiin ja öisin nukuttiin. Talon keskellä oli tulisija, josta tupaan tuli valoa ja lämpöä. Koska talossa ei ollut ikkunoita, tuvassa paloi tuli lähes jatkuvasti.

Orjakauppa, yhteiskunnan tukipilari Trelleborgin viikinkikylän koordinaattori Anne Knabe kertoo, että koko viikinkien yhteiskunta nojasi pitkälti orjakauppaan. Viikinkikylissä harjoitettiin paljon hyödykekauppaa ja käsityöläisyyttä, ja miehet kunnostautuivat kalastajina ja metsästäjiä,

mutta orjuus toi viikinkikylien asukkaille varallisuutta, jolla oli merkitystä koko yhteiskunnalle. Sota- ja ryöstöretkillä käyneet viikingit myivät ryöstöretkillään hankkimiaan orjia eteläisempiin maihin, ja orjat muodostivat tärkeän osan myös kotikylien työvoimasta. Joidenkin päätelmien mukaan myös Trelleborg-nimi juontaa juurensa orjayhteiskuntaan, sillä ”thrall” tarkoittaa muinaisnorjaksi orjaa. Linnoituksessa ei asunut pelkästään tanskalaisia tai skandinaaveja. Linnoituk­sen hautausmaalta on löydetty muun muassa puolalaisten, virolaisten ja suomalaisten hautoja. Hautausmaalta on löydetty yhteensä noin 160 hautaa.

Viikinkifestarit houkuttavat Trelleborgin viikinkilinnoitus on auki huhtikuun alusta lokakuun loppuun, ja sinne on vapaa pääsy. Tanskan kansallismuseon ylläpitämä kohde on saanut viime aikoina erityistä huomiota, sillä sieltä löydettiin kokonaisena säilynyt viikinkikilpi, joka on ainoa laatuaan Tanskassa. Linnoituksen pysyvässä näyttelyssä on esillä viikinkiajan käsitöitä, työkaluja ja aseita. Museon myymälästä voi ostaa viikin-

kiaikaan liittyviä koruja, matkamuistoja ja jopa elintarvikkeita, kuten ”simaa” eli viikinkien olutta, joka on makeutettu hunajalla. Tanskalaiset vierailevat Trelleborgissa erityisesti kesäisin viikinkifestivaalien aikaan. Silloin linnoituksessa järjestetään seikkailullinen perhepäivä, jolloin muun muassa kisataan vahvimman viikingin tittelistä. Kesäisin Trelleborgin viikinkikylään tulee myös satoja vapaaehtoisia kunnostamaan kylää ja samalla kokeilemaan, kuinka viikinkiaikaan elettiin. Koordinaattori Anna Knaben mukaan telttakylään majoittuvat vapaaehtoiset eivät ole vain tanskalaisia, vaan viikinki-innostus tuntuu elävän vireänä ympäri maailmaa. Trelleborgissa on nähty niin uusiseelantilaisia kuin meksikolaisia viikinkiharrastajia.  Teksti: Maria Markus Kuvat: Jyrki Vesa www.vikingeborgen-trelleborg.dk

45


Den norska redaktören och författaren Åsne Seierstad bekantade sig med vikingarnas liv tillsammans med sina barn Soli och Embrik.

Vikingatida liv i Trelleborg Trelleborgs vikingaborg i Danmark är ett sympatiskt resemål för hela familjen. Ringborgen erbjuder, förutom ett museum, också upplevelser och aktiviteter.

I Trelleborgs souvernirbutik kan man köpa vikingaöl, som påminner lite om vårt mjöd. Som tilltugg rekommenderas t ex ost eller efterrätter. Vikingarna drack mycket öl, ofta till fest och till gudarnas ära.

46

Trelleborgs vikingaborg, som hittades för drygt 70 år sedan, har satts i stånd till ett populärt resmål som för besökaren över tusen år tillbaka i tiden. Trelleborg är en av Danmarks viktigaste vikingatida fornminnen och en av sju indentiska ringborgar som byggts i Danmark och södra Sverige. Harald Blåtand, som var kung över Danmark 958–986 och över Norge 976–986 lät bygga borgen på 980-talet som en del av ett större försvarsverk. Tillnamnet ”Blåtand” lär han ha fått för sina dåliga tänder skull. Haralds rykte som burit ännu in i dessa dagar beror dock inte på hans dåliga tänder utan på hans förhandlingsskicklighet. Bluetooth-teknologin har fått sitt namn efter honom eftersom han enligt legenden var oerhört skicklig att förena människor och folk genom förhandlingar och utan våld.

Inte bara krigande Vikingatiden är en fascinerande tid i den skandinaviska historien som intresserar generation efter generation. Perioden omfattar tre århundraden, från slutet av 700talet till ca 1050 eKr. Vikingarna bodde i det som idag är Danmark, Norge och Sverige. På den tiden tänkte man dock inte på sig själv som dansk, norsk eller svensk. Idén om nationalstaten som begrepp och nationaliteter föddes först mycket senare. När man talar om vikingar frammanar man ofta en romatiserad och dramatiserad bild av heroiska sjöfarare. I verkligheten hade vikingarna dock mycket lite gemensamt med den bilden. Rövartåg och handel med fjärran länder gav endast lite extrainkomster till invånarna i Norden på den tiden. Välfärden granaterades av jordbruket.


fanns fönster i huset brann elden nästan ständigt.

Slavhandel samhällets stöttepelare Koordinatorn för Trelleborgs vikingaby Anne Knabe berättar att hela det vikingatida samhället i mycket vilade på slavhandel. I vikingabyarna bedrev man mycket byteshandel och hantverk, männen jagade och fiskade, men slaveri gav välstånd åt vikingabyarnas invånare och hade betydelse för hela samhället. De vikingar som farit på krigs- och rövartåg sålde de slavar de skaffat till sydligare länder, och slavarna utgjorde en viktig del av byarnas arbetskraft. Enligt en teori kan namnet Trelleborg också härledas slavsamhället, eftersom ”thrall” på fornnordiska betyder träl. I fästningen bodde inte enbart danskar eller skandinaver. På fästningens begravningsplats har man även hittat gravar efter bland annat polacker, ester och finnar. Sammalagt har man hittat ca 160 gravar.

Vikingafestivaler lockar

Den enda bevarade danska vikingatida skölden hittade hittades i Trelleborg 2008.

Under vikingatiden skedde också en betydande teknologisk, social och administrativ utveckling. Samhället som hittills helt varit beroende av jordbruk och fiske blev nu mångsidigare. Kristendomen fick också fotfäste. Harald Blåtand kristnades år 965 och införde kristendomen som Danmarks officiella religion.

Vikingahuset härbärgerade hela släkten

Koordinator Anne Knabe berättar att Trelleborg är den första vikingatida ringborg som hittats i Danmark.

Det vikingatida långhuset i Trelleborg visar hur vanliga människor levde och bodde under vikingatiden. Fästningen hade uppskattningsvis ett manskap på ca 500 man, enligt vissa uppskattningar upp till 1 300 man. Man tror att det i Trelleborg funnits ca 30 hus under vikingatiden. I de stora ovala långhusen kunde upp till 50 människor bo, varje släkt för sig. I det enda stora rummet bodde också djuren och trälarna. Runt det fönsterlösa rummet med jordgolv fanns bänkar som man satt på på dagarna och sov på på nätterna. Mitt i huset fanns en eldhärd som gav ljus och värme. Eftersom det inte

Trelleborgs vikingaborg är öppen från april till slutet av oktober, och inträdet är fritt. Borgen upprätthålls av Danmarks nationalmuseum. På sistone har borgen fått mycket uppmärksamhet eftersom man hittat en hel, bevarad vikingasköld, den enda i sitt slag i Danmark. I borgens permanenta utställning visas vikingatida hantverk, verktyg och vapen. I muséets butik kan man köpa kopior av vikingatida smycken, souvernirer och till och med livsmedel som t.ex. mjöd, dvs. vikingatida öl smaksatt med honung. Danskarna besöker Trelleborg särskilt på sommaren under Vikingafestivalen. Då arrangeras en äventyrsfylld familjedag då man bland annat kämpar om titeln ”Starkaste vikingen”. På somrarna kommer också hundratals frivilliga till Trelleborgs vikingaby för att rusta upp byn och på samma gång få uppleva hur man levde på vikingatiden. Enligt koordinator Annika Knabe är det inte bara danskar som då bor i tältbyn, utan intresset för vikingar verkar finnas över hela världen. I Trelleborg har man sett såväl nyazeeländska som mexikanska vikingafans.  Text: Maria Markus Bilder: Jyrki Vesa Översättning: Ingrid Rönnow www.vikingeborgen-trelleborg.dk

47


Haloon kuulumisia! Nyheter från Hallå!

Viime vuoden tilinpäätös Vuosi 2014 oli uuden Pohjoismaisen liikkuvuuden strategian ensimmäinen toteutusvuosi. Mitä vuodesta jäi käteen? Vuonna 2013 pohjoismaiset yhteistyöministerit luonnostelivat uuden Pohjoismaisen liikkuvuuden strategian ja toimintaohjelman vuosille 2014–2017. Viisikymmentä­ kuusi pohjoismaista yhdistelmää -nimellä tunnettu toimintasuunnitelma sisältää ehdotukset Rajaestefoorumin korvaamisesta uudella Rajaesteneuvostolla ja pohjoismaisen tiedotustyön tehostamisesta sekä pohjoismaisen rajaesteasiamiehen toimen perustamisen edellytysten selvittämisestä. Toimintasuunnitelman nimi viittaa niihin 56 kombinaatioon, joita valtioiden ja alueiden rajoja ylittämällä Pohjoismaissa syntyy. Kulunut vuosi oli ensimmäinen, kun uutta toimintaohjelmaa todellisuudessa toteutettiin. Suomi nimitti Rajaesteneuvoston kansalliseksi edustajaksi pitkän uran oikeusministeriössä tehneen Sten Palmgrenin. Kokoonpanon poliittista painoarvoa ja vaikuttavuutta lisää se, että neuvostoon kuuluvat myös Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Dagfinn Høybråten ja Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston Bertel Haarder. Valinnat viestivät, että rajaesteiden poistaminen on tällä hetkellä etusijalla Pohjoismaiden poliittisella agendalla. Rajaesteneuvoston kokousten lisäksi pohjoismaiset neuvontapalvelut, mukaan lukien Pohjola-Nordenin hallinnoima Haloo Pohjola, pitivät vuoden 2014 aikana ensimmäiset yhteiset verkostokokouksensa rajaestesihteeristön johdolla. Vahvalla toimeksiannolla ja uudella rakenteella tähdätään yhä tehokkaampaan työhön rajaesteiden torjumiseksi. Tulokset ovat rohkaisevia; useissa kyselyissä eri toimijoiden kokemukset uudesta yhteistyöstä ovat erittäin positiivisia. Mitään voittokulkua vuosi ei kuitenkaan ollut – Rajaesteneuvosto jäi asettamistaan tavoitteista ja neuvontapalvelut joutuivat vain toteamaan asiakkailleen, että he ovat koh­ danneet rajaesteen. Norjassa töissä olevat suomalaiset saattoivat edelleen jäädä ilman isyyspäivärahojaan ja ulkomailla opiskelevat ilman opintotukea tai sairauspäivärahaa. Mitä kuluneesta vuodesta voidaan oppia tulevaisuuden varalle? Ainakin se, että ilman

48

sektoriministereiden sitoutumista rajaestetyöhön on tuloksia turha odottaa. Koska rajaesteet eivät usein koske oman maan vaan toisesta Pohjoismaasta saapuvia kansalaisia, ei ongelmien ratkaisemiseen ole samanlaista poliittista halua kuin kansallisissa kysymyksissä. Vain näkemällä ongelmat koko Pohjoismaiden ja Euroopan talouskasvua ja tasavertaisten oikeuksien toteutumista hidastavina tekijöinä, voidaan niiden ratkaisemiseksi löytää tarvittava tahtotila. Rajaesteiden ratkaiseminen vaatii myös tiettyjä taloudellisia panostuksia, joita se maa, josta rajaeste aiheutuu, on usein haluton tekemään. Kuitenkin pitkällä aikavälillä juuri yksityishenkilöiden ja yritysten toimintamahdollisuuksien vahvistaminen lisää Pohjoismaiden ja Euroopan kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Uuden

strategian onnistuminen vaatii kaikkien sitoutumista avoimen Pohjolan ajatukseen.  Heli Mäkipää, Pohjola-Nordenin edunvalvontavastaava ja Haloo Pohjolan Suomen projektijohtaja

Viisikymmentäkuusi pohjoismaista yhdistelmää -julkaisu löytyy ministerineuvoston julkaisuarkistosta osoitteessa norden.diva-portal.org Tietoa Rajaesteneuvoston työstä ja kokoonpanosta löytyy Pohjoismaiden ministerineuvoston sivuilta osoit­ teessa www.norden.org


Bokslut över förra året

Karin Beate Nøsterud /Norden.org

År 2014 var första året då strategin för nordisk mobilitet genomfördes. Vad blev resultatet av året?

År 2013 skissade de nordiska samarbetsministrarna på en ny strategi och handlingsplan för nordisk mobilitet för 2014–2017. Handlingsplanen, som är känd under namnet Femtiosex nordiska kombinationer, innehåller förslag om att ersätta Gränshinderforum med det nya Gränshindersrådet och på att effektivisera det nordiska informationsarbetet samt utreda förutsättningarna för att införa en nordisk gränshindersombudsman. Namnet på handlingsplanen hänvisar till 56 olika kombinationer som finns då man vill korsa nationsgränserna i de nordiska länderna. Året som gått var det första året då den nya handlingsplanen började genomföras i praktiken. Finland utsåg Sten Palmgren till nationell representant för Gränshindersrådet. Han har en lång karriär på justitieministeriet bakom sig. Det faktum att general-

sekreterare Dagfinn Høybråten och Bertel Haarder från Nordiska rådets presidium ingår i Gränshindersrådet ökar också den politiska tyngden och slagkraften. Valet av dessa personer visar på att avlägsnande av gränshinder just nu har en prioriterad ställning på den politiska dagordningen i de nordiska länderna. Utöver Gränshindersrådets möten höll dessutom de nordiska rådgivningstjänsterna, inklusive Hallå Norden, som administreras av Pohjola-Norden, sina första gemensamma nätverksmöten under gränshindersekretariatets ledning. Med ett starkt uppdrag och ny struktur siktar man på ett ännu mer effektivt arbete med att bekämpa gränshinder. Resultaten är uppmuntrande; enligt flera enkäter är aktörernas erfarenheter av det nya samarbetet mycket positiva. Året har

dock inte varit något segertåg – gränshindersrådet lyckades inte nå de uppställda målen och rådgivningstjänsterna fick bara konstatera inför sina kunder att de hade råkat ut för ett gränshinder. De finländare som arbetar i Norge kunde fortfarande bli utan sin faderskapspenning och de som studerar utomlands utan studiestöd eller sjukpenning. Vad kan man lära sig av det gångna året inför framtiden? Åtminstone att det är lönlöst att vänta sig resultat utan engagemang från sektorministerierna. Eftersom gränshinder oftast inte berör det egna landets medborgare utan de som kommer från ett annat nordiskt land finns det inte en lika stor politisk vilja att lösa problemen som det finns när det gäller nationella frågor. Endast genom att se problemen som faktorer som bromsar in den ekonomiska tillväxten och förhindrar lika rättigheter i hela Norden och Europa kan man hitta den rätta viljan att lösa dem. Att lösa gränshinder kräver också vissa ekonomiska satsningar, som det land som orsakar gränshindret ofta är ovilligt att göra. På lång sikt ökar dock Nordens och Europas konkurrenskraft på de internationella marknaderna genom att just enskilda personers och företags möjligheter och handlingsutrymme stärks. För att den nya strategin ska lyckas måste alla engagera sig för ett öppet Norden.  Heli Mäkipää Intressebevakningsansvarig på PohjolaNorden och projektledare på Hallå Norden

Publikationen Femtiosex nordiska kombinationer finns i Nordiska ministerrådets publikationsarkiv på adressen norden.diva-portal.org Information om Gränshindersrådets arbete och sammansättning hittar du på Nordiska ministerrådets webbplats på adressen www.norden.org

49


Teatteri vie ympäri Pohjolaa Färsaarelainen teatteritaiteilija Mariann Hansen vietti joulukuussa viikon Helsingissä Färsaarirahaston stipendiaattina.

Teatterimaailma on aina ollut läheinen 27-vuotiaalle Mariann Hansenille, sillä hänen isänsä on aktiivinen teatteri-ihminen. Mariann itse ajautui teatterin pariin hieman sattumalta, kun häntä teini-iässä pyydettiin ekstraksi Tórshavnissa järjestettyyn katu­ teatteriesitykseen. – Jäin koukkuun heti ja jatkoin, koska yksinkertaisesti rakastin teatterin tekemistä. Vierailu Helsingissä ei ollut Hansenille ensimmäinen. Opintojensa kautta hänellä on Helsingissä ystäviä, ja hän vietti kaupungissa pari päivää myös viime kesänä. Samalla matkalla Hansen vieraili myös Porvoossa teatterifestivaaleilla. Joulukuisen vierailun aikana hän myös valmisteli uutta näytelmää entisen opiskelukaverin kanssa. – Emme vielä oikein tiedä, mitä siitä tulee, mutta itse prosessi johtaa meidät lopputulokseen.

Helsinki on Hansenin mielestä erittäin kiinnostava paikka, jossa helmiä löytyy joka kulman takaa. – Kaupungissa on hienoa vain kävellä ilman suurempia suunnitelmia ja katsoa, mihin päätyy ja mitä löytää.

Liettuan kautta Islantiin ja Norjaan Teatteri on vienyt Mariann Hansenin useisiin eri maihin. Opintonsa hän aloitti vuoden mittaisella koulutuksella Liettuassa. – Halusin kokeilla, onko teatteri todella minun juttuni ja miten realistisia haaveeni olivat. Sittemmin Hansen jatkoi opintojaan Reykjavikin taideakatemiassa, josta hän pian valmistuu. – Pidän siitä, että opiskelussa ei keskitytä pelkkään näyttelemiseen vaan myös muihin teatterin tekemisen aloihin. Itse haluan olla

mukana vähän kaikessa ja kyllästyisin, jos ainoastaan näyttelisin. Liettua ja Islanti olivat Hansenilta hiukan poikkeavia valintoja, sillä useimmiten Färsaarilta lähdetään opiskelemaan Tanskaan. Viimeiset puoli vuotta Hansen on viettänyt Norjan Fredrikstadissa vaihto-oppilaana paikallisessa taidekoulussa. Tuo puolivuotinen oli hänelle hyvin tärkeä ja inspiroiva kokemus. Arkipäivä Islannissa on jo pitkään luonnistunut Hansenilta islanniksi. Kieli on hänen mukaansa helppo oppia, jos on kärsivällinen ja valmis tekemään virheitä. – Itse olen onnekseni ollut alusta alkaen islantilaisten ympäröimänä. Sanoin heti alussa, että haluan oppia kielen ja minulle pitää puhua islantia. Opintojensa kautta Hansen on tutustu-

Haikea romaani vie mukanaan Norjalaisen Per Pettersonin uusin romaani En suostu on haikea, mutta mukaansatempaava kuvaus keski-iän kriisistä, vaikeista vanhempi–lapsi-suhteista ja ystävyydestä. Per Petterson (s. 1952 Oslossa) on Norjan arvostetuimpia nykykirjailijoita, jonka teoksia on käännetty lähes 50 kielelle. Suomessa Otava on julkaissut Katriina Huttusen suomentamina kansainvälisen läpimurron tehneen teoksen Hevosvarkaat (Ut og stjæle hester, 2003) ja Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon voittaneen romaanin Kirottu ajan katoava virta (Jeg forbanner tidens elv, 2008). Uusin teos, En suostu (Jeg nekter, 2012), ilmestyi suomeksi viime syksynä.

50

En suostu -romaanin lähtökohtana on kahden nuoruudenystävyksen, Tommyn ja Jimin, yllättävä kohtaaminen vuosikymmenien jälkeen. Lapsuuden asetelmat ovat kääntyneet päälaelleen. Lyhyt tapaaminen tuo kummankin mieleen jo kauan sitten unohtuneita muistoja. Pettersonin koruton, tiivis ilmaisu vetää lukijan mukaansa. Rakenne on poukkoileva ja osin sekava, mutta toimii: menneisyydestä paljastetaan vähä vähältä asioita, jotka selittävät henkilöiden tuntemuksia nykyajassa.

Paljon jää kuitenkin lukijan itse täydennettäväksi.

Synkän pohjavireen takana toivo Kerronta vuorottelee 1960–1970-lukujen ja 2000-luvun välillä. Nuoruudenystävän yllättävä kohtaaminen herättää miettimään, minne aika ja elämä on kadonnut: viisikymppinen havahtuu äkisti siihen, ettei elämä olekaan välttämättä mennyt niin kuin oli nuorena kuvitellut. Takaumissa menneeseen palataan eri henkilöiden näkökulmas-


nut eri Pohjoismaista tuleviin ihmisiin. Viime keväänä hän oli mukana suuressa Reykjavikissa toteutetussa yhteispohjoismaisessa teatteri-installaatiossa Fantastar Island. Installaatiossa esitettiin tarinoita Islannista, Färsaarilta ja Grönlannista. Hansen oli mukana esiintyjänä.

Kaipaa Färsaarten tuulta Nyt Mariann Hansen harkitsee oman asunnon hankkimista Islannista. Hänen toiveissaan on päästä työn kautta matkustamaan ympäri maailmaa, mutta tukikohta voisi sijaita Reykjavikissa, joka on Hansenin mukaan hyvin inspiroiva paikka. Toinen tukikohta on luonnollisesti aina Färsaarilla, jossa Hansen ennen opintojaan ehti työskennellä reilut kolme vuotta Tórshavnin Pohjola-talossa. Färsaarilta Hansen kaipaa perheensä ja ystäviensä lisäksi kieltä. Ja tuulta. Hansenin kotikylä Norðskáli Eysturoyn saarella on hyvin tuulinen paikka. Muutama vuosi sitten Färsaarilla oli raju myrsky, jonka aikana monet kokoontuivat perheen ja ystävien kesken kokkaamaan ja viettämään iltaa. – Sittemmin siitä on tullut jonkinlainen yleinen tapa. Jos on tulossa iso myrsky,

ta kuin muistellen. Pettersonin teoksille tyypillistä on tietynlainen apeus ja synkkä pohjavire. En suostu -teoksessa surraan kadotettuja vuosikymmeniä, menetettyjä läheisiä ja rakkautta, jota ei tullutkaan. Oman lisänsä tuovat sairaudet ja pikkupaikkakunnan kyttäysilmapiiri. Taustalta häämöttää kuitenkin toivo, eikä elämä ole ohi viisikymppisenäkään. Aina voi löytää uuden rakkauden, eikä koko lapsuuden ja nuoruuden kestänyt ystävyys katoa, vaikka toista ei näkisi vuosikymmeniin.

Mukaansatempaava kieli Per Pettersonin lause on tiivis ja tarkka. Yksityiskohtiin paneudutaan paikoin uuvuttavankin huolella, mikä yhdessä vaikeiden isäsuhteiden kanssa tuo mieleen Karl Ove Knausgårdin Taisteluni-sarjan. Osin En

Teatteri on vienyt Mariann Hansenin useisiin eri maihin.

monet kokoontuvat viettämään aikaa läheistensä kanssa ja tekevät illasta mukavan sillä tavoin. Toivotaan, että Islannissakin joskus tuulee riittävästi, jotta Hansenin koti-ikävä lievittyy!  Teksti: Susanna Puisto Kuva: Elizabet Damyanova

suostu -teoksen teemat ovat samoja, joita käsitellään jo Pettersonin aiemmassa Kirottu ajan katoava virta -romaanissa. Petterson kirjoittaa norjaksi selkeää ja helposti luettavaa bokmålia, joka vilisee paikallisväriä. Huttusen suomennos onnistuu välittämään Pettersonin luoman tunnelman ja Norjassa olemisen tunnun. Vaikka En suostu -romaanin lukeminen saikin monin paikoin haikeaksi ja surumieliseksi, se samalla vangitsi mukaansa lähes maagisella rytmillään. Pettersonin sanojen virtaan on hyvä heittäytyä. Vaikka teos ei aina tarjoakaan suoria vastauksia kaikkiin herättämiinsä kysymyksiin, se antaa lukijalle nautittavan elämyksen ja kuin matkan ihmissielun eri kerroksiin, eri elämänvaiheissa ja eri ikävaiheissa.  Teksti: Kalle Keijonen Kuva: Otava

Färsaarirahasto Färsaarirahasto perustettiin 1975. Sen tarkoituksena helpottaa nuorten färsaarelaisten mahdollisuuksia tutustua oman alansa toimijoihin Suomessa. Rahasto tuo Suomeen stipendiaatin joka toinen vuosi. Rahastoa hallinnoivat Pohjola-Norden ja Tjaldur – ystävyysseura Suomi–Färsaaret. www.tjaldur.fi

Per Petterson: En suostu. Otava 2014. Suomennos: Katriina Huttunen. Alkuteos: Jeg nekter. Forlaget Oktober 2012. 249 s.

51


Silje Bergum Kinsten/norden.org

Marjo Lindberg

52 Marjo Lindberg

Hiihtoretkellä GrÜnlannissa


Silje Bergum Kinsten/norden.org

Tervetuliaisiksi jäätelöä Retki vaatii paljon valmistautumista. Siksi valmistelut aloitettiinkin jo kesällä 2013. Riskienhallintaryhmään kuuluivat muun muassa lääkäri, jääkarhuvastaava sekä turvallisuussuunnitelman laatija. Osallistujat harjoittelivat myös palavasta teltasta poistumista. Hiihtokilometrejä yhdeksän päivän retken aikana kertyi vajaat 200 kilometriä. Viimeisten kolmen päivän matka Siorapalukiin olisi ollut mahdollista tehdä myös koira-

valjakolla tai Air Greenlandin helikopterilla. Hiertymistä huolimatta tahto löytää määränpää vei perille saakka. – Vastassa olivat ensin jäällä asustavat ja epäluuloiset, vieraisiin tottumattomat koirat, mutta sisällä kyläkaupassa tunnelma oli lämmin, vaikka tarjolla olikin ensi alkuun vain jäätelöä, Marjo Lindberg kertoo. Uutuudet ja paikallinen kulttuuri sekoittuivat sulavasti; mursunpyytäjien asusteina oli sekä hylkeennahkaa että Goretexiä ja jahdilta palatessa tarkistettiin läppäriltä, mitä maailmalla on tapahtunut.

Grönlanti kutsuu uudemman kerran Paluulentojen viivästyminen tarjosi retkikuntalaisille tilaisuuden nauttia kuivamuonan ohella myös myskihärkää illallisella. Luonto puolestaan näytti parhaita puoliaan öisessä jääkarhuväijytyksessä. – Mieleenpainuvinta oli kuitenkin mannerjäätikön mahtavuus ja sinisen sävyjä peilaavat, lähes sadan metrin korkeuteen nousevat jäävuoret jäävirtoineen. Alla oli kilometrin verran vettä. Toisaalta huomio kiinnittyi karuissa olosuhteissa selviytyvään hentoon kasvillisuuteen, Marjo Lindberg tunnelmoi. Grönlannin retkeilylle on tiedossa jatkoa,

sillä miesenemmistöiseen retkikuntaan alun perin liittynyt Lindberg on perustanut ystäviensä kanssa uuden retkikunnan, joka aikoo hiihtää Grönlannin jäätikön yli.  Teksti: Päivi Toivola-Rekola, Pirkkalan Pohjola-Norden ry

Marjo Lindberg

Erä- ja luonto-oppaita työkseen kouluttava Marjo Lindberg osallistui hiihtoretkelle Grönlannissa keväällä 2014. Hän kertoi kokemuksestaan syksyllä Pirkkalan kirjastolla. Lindberg oli suunnitellut matkaa Huippuvuorille, mutta se peruuntui muun muassa työkiireiden vuoksi. Tilaisuus hiihtää Grönlannissa tarjoutui siis oikeaan aikaan. Retkikuntaan kuului 11 jäsentä, joista osalla oli aiempaa kokemusta aina Antarktista myöten. Kolmeviikkoinen retki toteutettiin huhti- ja toukokuun vaihteessa, ja kohteena oli Pohjois-Grönlannissa sijaitseva Siorapalukin kylä. Kukaan retkikuntalaisista ei ollut aiemmin käynyt tässä 68 asukkaan kylässä.

53


AFFÄRSMAGASINET

Nr 10 2014

www.forummag.fi | 8,90 €

AFFÄRSMAGASINET

Nr 9 2014

www.forummag.fi | 8,90 €

AFFÄRSMAGASINET

Nr 7 – 8 2014

 FINLÄNDSK MERCEDES-BENZ  HÄSTKUR FÖR CHEFEN  VOLVO SVENSKARE ÄN NÅGONSIN

 NTM TÄLJER GULD MED SOPBILAR  JOBBJAKTEN BLIR VIRTUELL  SVALBARD EN ARKTISK BAROMETER

SKJUTER SKARPT MOT RÄTT MÅLGRUPP

www.forummag.fi | 8,90 €

 MANAGEMENT MED SVÄNG  AKUT BOSTADSBRIST I STOCKHOLM  RESA I GRÄNSLANDET

JORDNÄRA JURIDIK

MED KAFFE PÅ HJÄRNAN

Juristbyrån Fondias grundare Marianne Saarikko Janson odlar tillväxtföretag.

Robert Paulig vände nederlag i maktkamp till personlig seger.

Catharina Stackelberg hjälper nordiska företag sikta rätt i den globala konkurrensen.

Fynda affärsmagasinet

Forum är ett för Finland unikt svenskspråkigt affärs- och samhällsmagasin som varje månad når cirka 27 000 läsare i Finland och det övriga Norden, främst ekonomer, ingenjörer och diplomingenjörer. Vi bevakar ekonomiska frågor (samhälle, företag och privat), arbets- och studieliv, börs, teknologi, teknik och vetenskap. Tidningen innehåller reportage, profilintervjuer, livsstil och kolumner, samt mat, bok-, bil- och prylrecensioner. Som Finlands enda affärs- och samhällsmagasin på svenska är Forum en opinionsbildare, även digitalt.

Tidningen har en livlig samhällsdebatt på Affärsnätverket Forum på Linkedin, som har över 5 400 medlemmar för tillfället. Nu kan du prenumerera på eller ge tidningen i gåva till priset 50 euro för en helårsprenumeration med 11 nummer (normalt 96 euro). Gör så här för att prenumerera: Gå in på www.forummag.fi/prenumerera och skriv in kampanjkoden ”Pohjola-Norden” i meddelandefältet. Du kan också skicka e-post till mikael.lonnqvist@forum.fi.

Mer info om tidningen finns på www.forummag.fi.


verkkopuoti  nätboden

www.pohjola-norden.fi/verkkopuoti www.pohjola-norden.fi/natboden

Pohjola-Nordenin reppu Pohjola-Nordenin punamusta reppu, jossa vahvistettu selkäosa, iso säilytystasku, pienempi etutasku ja runsaasti pikkutaskuja. Etutaskun yläpuolella Pohjola-Nordenin logo.  Jäsenhinta 10 e Muut 15 e

Suuri lippunauha Pohjoismainen lippunauha. Lippujen koko 27,5 cm x 20 cm.  Jäsenhinta 6 e Muut 10 e

Pohjola-Nordens luva / halsvärmare Pohjola-Nordens svarta halsvärmare som kan dras åt till en toppluva.  Medlemspris 5 e Annars 10 e

Eskimot

Ille från det sista isflaket

Ernst S. Burch Jr Suomennos: Eva Jansson

Werner, Dürr, Silis, Nordlund Översättning: Nordlund, Werner

Ensimmäinen suomenkielinen tieteellinen teos eskimoista kertoo värikkäästi eskimoiden perinteisestä elämästä ja nykypäivästä: elinkeinoista, metsästyksestä, kalastuksesta, arjesta ja iloisista juhlista aina harrastuksiin ja ihmissuhteisiin asti. Teoksessa on lisäksi kartta eskimokielistä, yksityiskohtaisesti suomennettu näyte grönlannin kielestä sekä aakkosellinen hakemisto. 

Vad ska isbjörnen Ille göra? Isen smälter och det är svårt att skaffa mat. Ille måste hitta ett nytt ställe att bo på. Ska han bo på zoo? Ska han flytta in hos brunbjörnarna?  Medlemspris 7 e Annars 10 e

Jäsenhinta 8 e Muut 12 e

Tilaa verkkopuodista/Beställ från nätboden

Kirjoja/Böcker Lippuja/Flaggor Esitteitä/Broschyrer Mukeja/ Muggar

Julisteita /Afficher Oppimateriaalia/Läromaterial Ilmaismateriaalia/Gratismaterial Ja paljon muuta/Och mycket mer

55


SKÄRGÅRDENS PÄRLA SAARISTON HELMI

Telefon/puhelin 02 521 0100 • Fax 02 521 0101 • www.kasnas.com

Profile for Unionimedia

Pohjola Norden 1 2015  

Pohjola Norden 1 2015  

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded