Page 1

PN 1/2014

POHJOLA-NORDEN

Pohjola-Norden firar stort i Tammerfors 24 Nordisk skolmatvecka 28

Keittiömestari Michael Björklund

Paikalliset maut kunniaan Island efter tre världsrekord

34

Muotia Pohjolan länsireunalta

44


LEMMINKÄINEN – VAATIVAN RAKENTAMISEN AMMATTILAINEN

Meiltä löydät ammattitaitoiset osaajat talonrakentamiseen, infrarakentamiseen ja talotekniikkaan. Kehitämme ja vaalimme vastuullista, korkealaatuista rakentamista jokaisen kohteemme jokaisessa vaiheessa. Me uskomme, että paras tapa rakentaa syntyy yhteistyöstä asiakkaidemme kanssa.

74255_LEM_Kannatusilmo_Talo2_180x270.indd 1

LEMMINKAINEN.FI

9.11.2012 14.46


Enemmän matkustelua, vähemmän stressiä yllätyslaskuista. Sonera Sopiva -liittymällä käytät puhelintasi pohjolassa ja Baltiassa yhtä edullisesti kuin kotimaassa. Tutustu tarkemmin: www.sonera.fi/sopiva


sisällys innehåll Robert Jansson

PN POHJOLA-NORDEN

POHJOLA-NORDEN AIKAKAUSLEHTI / TIDSKRIFT ISSN 1456-7644 (painettu) ISSN 1799-781X (verkkojulkaisu) Päätoimittaja / Chefredaktör Henrik Wilén Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare Susanna Puisto lehti@pohjola-norden.fi Osoite / Adress Fredrikinkatu/ Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki / Helsingfors puh. / tfn 09 - 4542 080 faksi / fax 09 - 753 1634 pohjola-norden@unionimedia.fi www.pohjola-norden.fi Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Kjell Skoglund puh. / tfn 09 - 4542 080 faksi / fax 09 - 753 1634 kjell.skoglund@pohjola-norden.fi

Tunnettu keittiömestari Michael Björklund rakentaa paikallisen ruokaperinteen keskusta Ahvenanmaalle. Sivu 6

Pääkirjoitus / Ledare.....................................................................................................5 Julkkiskokin makukeidas nousee Ahvenanmaalle / Kändiskock bygger upp smakby på Åland................................................................... 6 Täällä / Här är Stockholm........................................................................................... 13 Täällä / Här är Köpenhamn.........................................................................................15 Ajankohtaista / Aktuellt.............................................................................................16 Kenneth Greve: Manlighet i tights............................................................................ 20

Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytning Leila Tarvainen Tomi Westerholm Unionimedia Oy

Pohjola-Norden firar stort i Tammerfors / Pohjola-Norden juhlii Tampereella............................................................................ 24

Paino / Tryckeri Forssa Print Oy 2014

Tästä kaikki alkoi / Hur det började...........................................................................26

Painos / Upplaga 10 000 kpl/st

Pohjoismaista kouluruokaa / Fira nordisk skolmatvecka........................................ 28

Ilmestymisajat / Utgivningsdagar 2014 2/2014 aineisto/material 2.4. ilmestyy/utkommer 8.5.

Täällä / Här är Reykjavik.............................................................................................23

Samarbetet ska ha betydelse / Yhteistyöllä on oltava merkitystä.......................... 30 Peukaloisen valokuvat kierroksella............................................................................33 Island efter tre världsrekord..................................................................................... 34 Nuorisoliiton vuosi 2014 tuo uutta ja vanhaa............................................................37

Hinta 25 e / vuosikerta Pris 25 e / årgång

Täällä Oslo / Här är.....................................................................................................39

Kansikuva / Omslagsbild Robert Jansson

Vähemmän ruokahävikkiä / Mindre matsvinn......................................................... 40

Pohjola-Norden ry:n jäsenlehti Pohjola-Norden on Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto. Pohjola-Norden rfs medlemstidning Pohjola-Norden är centralförbundet för folkligt nordiskt samarbete.

4

Muotia Pohjolan länsireunalta.................................................................................. 44 Haloon kuulumisia!................................................................................................... 48 Ajankohtaista piireissä ja yhdistyksissä.................................................................. 49 Verkkopuoti / Nätboden.............................................................................................55


pääkirjoitus  ledare

Henrik Wilén Päätoimittaja / Chefredaktör

Team Norden

Team Norden

På Pohjola-Nordens stora seminarium i november 2013 betonade Republikens president Sauli Niinistö betydelsen av gemensamma nordiska satsningar och en gemensam internationell profilering, det vill säga det som idag kallas Team Norden. Presidenten var tydligt inspirerad av de nordiska statschefernas möte med USA:s president Barack Obama. Statsministern och nordiska samarbetsministern har tidigare varit ute i samma ärende. I den allt tuffare globala konkurrensen är det uppenbart att små länder har svårt att göra sig gällande isynnerhet om de står ensamma. Därför är det vettigt att tänka i banor av ett gemensamt varumärke för alla fem nordiska länder. Egentligen är det inget nytt. Norden har i flera decennier profilerats som en enhet på internationella scener som världsutställningar och biennaler. Men därifrån är steget långt till att alla fem länder skulle enas om en gemensam berättelse. Det finns en oro bland beslutsfattare runt om i Norden att ländernas enskilda röster hörs allt svagare i den globala kören. För att stilla den oron är Team Norden en möjlighet som man gärna diskuterar. Men för att ge begreppet ett starkare innehåll krävs det också att Team Norden fungerar inom Norden, vilket betyder att den nordiska identiteten bör stärkas. Det handlar alltså inte bara om hur andra uppfattar oss, utan hur vi uppfattar oss själva. Hur nordiska är vi egentligen till vardags? För att stärka den interna sammanhållningen skulle det krävas en gemensam nordisk offentlighet. En och annan av oss ser på grannlandets tv och följer kanske med nordiska tidningar på nätet, men något gemensamt offentligt rum kan man ingalunda tala om. Ska vi lyckas bygga ett Team Norden är det där vi ska börja. Det krävs en tätare integration inom Norden. Pohjola-Norden har dragit sitt strå till stacken i 90 år och välkomnar andra med i arbetet. 

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö painotti PohjolaNordenin marraskuussa järjestämässä seminaarissa yhteisten pohjoismaisten panostusten sekä yhteisen kansainvälisen profiloitumisen, Team Nordenin, tärkeyttä. Presidentti oli selvästi vaikuttunut Pohjoismaiden valtionpäämiesten tapaamisesta USA:n presidentti Barack Obaman kanssa. Sekä pääministeri että pohjoismainen yhteistyöministeri ovat jo aiemmin olleet samalla asialla. Entistä kovemmassa globaalissa kilpailussa on selvää, että pienten maiden on vaikea tulla kuulluiksi, etenkin jos ne toimivat yksin. Sen vuoksi on kannattavaa miettiä kaikkien viiden Pohjoismaan yhteisiä linjoja. Oikeastaan tässä ei ole mitään uutta. Pohjola on jo vuosia profiloitunut yksikkönä kansainvälisillä areenoilla, kuten maailmannäyttelyissä ja biennaaleissa. Mutta siitä on pitkä matka tilanteeseen, jossa kaikki viisi maata voivat jakaa saman tarinan. Pohjoismaisten päättäjien keskuudessa vallitsee huoli siitä, että maiden yksittäiset äänet kaikuvat globaalissa kuorossa yhä heikommin. Team Norden on mahdollisuus, josta mielellään keskustellaan tämän huolen hälventämiseksi. Mutta jotta käsitteellä olisi vahvempi merkitys, täytyy Team Nordenin toimia myös Pohjoismaiden sisällä. Tämä tarkoittaa, että pohjoismaista identiteettiä on vahvistettava. Ei siis ole kyse ainoastaan siitä, miten muut meidät näkevät vaan miten itse itsemme näemme. Miten pohjoismaisia lopulta olemme arkipäivässä? Sisäisen yhteyden vahvistaminen edellyttäisi yhteistä pohjoismaista julkisuutta. Yksi jos toinen meistä katsoo naapurimaan televisiota ja seuraa ehkä netissä pohjoismaisia lehtiä, mutta yhteisestä julkisuudesta ei voida puhua. Jos haluamme onnistua Team Nordenin rakentamisessa, tulee meidän aloittaa tästä. Tarvitsemme sy-­ vemmän integraation Pohjoismaiden välillä. PohjolaNorden on kantanut kortensa kekoon 90 vuotta ja toivottaa muut tervetulleeksi mukaan työhön. 

Bästa läsare,

Hyvä lukija,

Med anledning av förbundets 90-årsjubileum har vi förnyat tidningens layout en aning och profilerat innehållet. Korta nyheter från lokalföreningar och distrikt publiceras på särskilda sidor i tidningen. Längre referat om evenemang och fester publiceras på förbundets webbsidor.

Liiton 90-juhlavuoden kunniaksi olemme hieman uudistaneet lehden ulkoasua sekä terävöittäneet sisältöä. Paikallisyhdistysten sekä piirien lyhyet kuulumiset julkaistaan lehdessä omilla sivuillaan. Pidemmät jutut juhlista ja tapahtumista julkaistaan liiton verkkosivuilla.

5


Julkkiskokin makukeidas nousee Ahvenanmaalle Kokki Michael Björklund haluaa luoda Ahvenanmaalle kokonaisen kylän, jonka teemana on paikalliset ruokaperinteet. Kylän päärakennus on jo valmistunut keskiaikaisen linnan maisemiin Kastelholmaan. Harva ahvenanmaalainen on yhtä tunnettu Ahvenanmaan ulkopuolella kuin kokki ja yrittäjä Michael Björklund. Hän on syntynyt ruoanlaittoperheeseen: äiti työskenteli koulun keittiössä ja isä toimi opettajana kokiksi valmistuville. Björklund itse valmistui kokiksi Ahvenanmaan hotelli- ja ravintolaalan oppilaitoksesta. Opintojen jälkeen Björklund työskenteli kahdeksan vuotta tunnetuissa ravintoloissa Göteborgissa ravintoloitsijaveljesten Jonas ja Anders Dahlbomin alaisuudessa. Hän kertoo tuon ajan olleen ”parasta oppia maailmassa”.

6

Björklundin ura sai vauhtia Vuoden kokki -palkinnon jälkeen Suomessa vuonna 1997. Vuonna 1999 hän edusti Suomea ja sijoittui viidenneksi Bocuse d´Or -kilpailussa, jossa kilpaillaan ruoanlaiton maailmanmestaruudesta. Seuraavana vuonna meriittilista piteni jälleen, kun Björklund nimettiin Vuoden kokiksi myös Ruotsissa.

Kursseja Pohjolassa Tämän jälkeen tarjouksia alkoi sadella. Björklundista tuli tv-kokki suosittuun Strömsö-ohjelmaan, jossa hän löi itsensä läpi iloisella ja mutkattomalla olemuksellaan.

Hän teki myös Ruotsissa tv-sarjan, reissasi ympäri Pohjolaa pitämässä kursseja, julkaisi keittokirjan ja teki smoothieita lahtelaisessa koulussa Ruotsin kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin vierailun aikana. Björklund ehti myös asettua Ahvenanmaalle. Hän piti muutaman kesäkauden verran Maarianhaminan länsisatamassa sijaitsevaa perinteikästä purjehdusseuran ravintolaa. Björklund pani alulle myös uuden ravintolakonseptin nimeltä Niska. Peltileipää eli pizzaa ahvenanmaalaisittain tarjoileva Niska löytyy jo myös mantereelta,


Smakbyn ravintola on valoisa, suuri ja ilmava ja sali jakautuu osiin erityyppisten kalusteiden avulla.

Smakbyn vierailijat voivat tilata Michael Björklundin pitämän kokkauskurssin. Myös kierros panimossa voidaan järjestää.

esimerkiksi Turusta. Kun kysyy hänen ruokafilosofiastaan, vastaus on aina sama: – Yksinkertaista ja pohjoismaisista raakaaineista. Pidän enemmän selkeistä mauista kuin monimutkaisista viritelmistä. Haluan myös, että ravintoloissani on rento tunnelma. Jokaisen on tunnettava olonsa mukavaksi ja tervetulleeksi. Michael Björklund on myös Ny Nordisk Mat -lähettiläs. – Meillä Pohjoismaissa on uskomattoman hienoja raaka-aineita ja paljon ylpeyden aiheita. Ajatelkaapa kaikkia ihania marjoja, sieniä ja riistaa. Mutta useasti menemme merta edemmäksi kalaan ja uskomme, että esimerkiksi ranskalaiset ja italialaiset tuotteet ovat paljon parempia, Björklund sanoo.

Smakbyn lähtölaukaus Ahvenanmaalla Michael ja hänen vaimonsa Jenny Björklund ovat nyt käynnistäneet Ahvenanmaalla suurhankkeen nimeltä Smakbyn, jonka myötä he jalostavat niitä ideoita ja visioita, jotka ovat syntyneet vuosien varrella. Marraskuussa 2012 avautui hankkeen ensimmäinen osa, päärakennus, jossa on 200-paikkainen ravintola ja oma tislaamo. Rakennus on suuri ja ilmava ja siinä on

korkea katto. – Vihaan ahtaita tiloja, se on hankalaa sekä asiakkaille että tarjoilijoille, sanoo Björklund, joka on toteuttanut ravintolassaan erään toisenkin toiveensa, avokeittiön, joka mahdollistaa näköyhteyden kokkeihin. – Asiakkaat voivat tulla juttelemaan kanssamme, kun teemme töitä. Sillä tavalla saa enemmän palautetta kuin jos olisi suljetussa tilassa, hän kertoo. Björklund kiertelee myös mielellään pöydissä ja juttelee asiakkaiden kanssa. Se on tapa, jota arvostetaan.

Hotelli jo suunnitteilla Päärakennus on vasta projektin alkua. Parhaillaan suunnitellaan seuraavaa vaihetta, hotellia, jossa on 60 kahden hengen huonetta. Talvisin sen on määrä täyttyä Björklundin ruoanlaittokurssien ja suunnitteilla olevan kokkikoulutuksen osallistujista. Hotellin jälkeen on tarkoitus rakentaa kymmenen pienempää rakennusta päärakennuksen ympärille. Niissä voidaan valmistaa makkaraa, paloitella lihaa, varastoida silakkaa, kirnuta voita ja valmistaa juustoa sekä myydä erilaisia tuotteita. Björklund haluaa tehdä yhteistyötä ahvenanmaalaisten raaka-ainetuottajien kanssa. Tällä on jo nyt havaittavissa vaikutusta lähi-

alueeseen: eräs maatila on alkanut kasvattaa porsaita ainoastaan Smakbyn tarpeisiin. – Ilman hyviä raaka-aineita ei synny hyvää ruokaa, ja ravintola-asiakkaat ovat tulleet tiedostavammiksi. He haluavat tietää, mistä raaka-aineet ovat peräisin ja kuinka ne on käsitelty, sanoo Michael Björklund. Smakbyn suunnitelmiin kuuluu myös yrttitarha, hedelmäpuutarha ja laiduneläimiä. Miljoonia on virrannut, ja lisää tarvitaan, ennen kuin Smakbyn näyttää siltä kuin Björklund on ajatellut. – Jotkut ovat sitä mieltä, että olen haukannut liian ison palan, mutta Ahvenanmaa tarvitsee uusia panostuksia, jotka houkuttelevat kävijöitä ja saavat nuoret jäämään. Voin osallistua siihen tekemällä sitä mitä osaan ja mihin uskon – ruokaelämyksiin, hyviin makuihin ja lähituotteisiin, Michael Björklund sanoo.

Tunteikas ympäristö Visiot ja niiden toteuttaminen ovat kaksi eri asiaa. Ratkaistavaa on vielä paljon, ennen kuin päästään toiseen vaiheeseen ja hotellia voidaan ryhtyä rakentamaan. Smakbynin lähinaapurina on nimittäin eräs Ahvenanmaan huomattavimmista nähtävyyksistä, 1300-luvulla rakennettu Kastelholman linna. Linnaa ympäröivä alue on luokiteltu kansallismaisemaksi, vieläpä Ahvenanmaan ainoaksi, joten on löydettävä tasapaino historiallisen ympäristön hyödyntämisen ja suojelemisen välillä. – Olen syntynyt optimistiksi ja uskon asioiden ratkeavan niin, että saamme luvan hotellillemme, sanoo Michael Björklund. Odotellessaan vihreätä valoa hotelliprojektilleen hän työskentelee jo toisen uuden projektin parissa: Linnanmäen huvipuistoon Helsinkiin aukeaa keväällä 2014 pohjoismainen versio texmex-ravintolasta.  Teksti: Helena Forsgård Käännös: Maija Keskinen Kuvat: Robert Jansson

7


Smakbyn i den vita och röda byggnaden till vänster ligger i en historisk miljö. I förgrunden syns Kastelholms slott med anor från 1300-talet.

Kändiskock bygger upp smakby på Åland Kocken Michael Björklund satsar stort på Åland. Han vill skapa en hel by kring lokala mattraditioner. Det första steget är redan taget, en huvudbyggnad i Kastelholm i skuggan av Ålands enda medeltida slott är redan färdig. Få ålänningar är lika kända utanför Åland som kocken och företagaren Michael Björklund. Han är född i en matfamilj: mamman jobbade i ett skolkök och pappan var lärare för blivande kockar. Björklund själv utbildade sig till kock vid Ålands hotell- och restaurangskola. Efter det arbetade han åtta år vid kända restauranger i Göteborg under ledning av krögare som bröderna Jonas och Anders Dahlbom. ”Världens bästa lära”, säger han själv om den tiden. Hans egen karriär tog fart med besked efter segern i Årets kock i Finland 1997. 1999 representerade han Finland i Bocuse d´Or, matlagningens världsmästerskap, där han tog en femte plats. År 2000 förlängde han sin meritlista ytterligare. Då blev han Årets kock även i Sverige.

Kurser i Norden Efter det ramlade anbuden in. Han blev tevekock i det populära programmet Strömsö där han ”gick genom rutan” med sin gla-

8

da och okomplicerade framtoning. Han spelade även in en teveserie i Sverige, åkte runt i Norden och höll kurser, gav ut en kokbok. Han lagade även smoothies i en skola i Lahtis när den besöktes av Sveriges kronprinsessa Victoria och prins Daniel 2010. Björklund hann också etablera sig på Åland. Han tog över den anrika seglarrestaurangen i Mariehamns västra hamn, som han drev ett par säsonger och han startade Niska, ett nytt restaurangkoncept. Niska serverar plåtbröd, som är pizza på åländska, och finns numera även på fastlandet, till exempel i Åbo. Varje gång han får frågan om sin matfilosofi säger han samma sak. – Det ska vara enkelt och råvarorna ska vara nordiska. Jag föredrar rena smaker framom krångliga uppläggningar. Jag vill också skapa en avspänd atmosfär på mina restauranger. Alla ska känna sig bekväma och välkomna. Michael Björklund är också ambassadör för Ny Nordisk Mat.

– Vi har otroligt fina råvaror i de nordiska länderna och mycket att vara stolta över. Tänk på alla härliga bär, tänk på svampen och viltet. Men ofta går vi över ån efter vatten och tror att exempelvis franska eller italienska produkter är så mycket bättre, säger Björklund.

Startskott för Smakbyn Åland Michael och frun Jenny Björklund har nu inlett sin storsatsning, Smakbyn Åland, där de förädlar de idéer och visioner som de samlat på sig under årens lopp. I november 2012 öppnades etapp ett­ – en huvudbyggnad med en restaurang med plats för 200 gäster och ett spribränneri. Det är stort och luftigt och högt i tak. – Jag hatar när det är trångt, det är hemskt både för gäster och serveringspersonal, säger Michael som även förverkligat ett annat önskemål i restaurangen – ett öppet kök med fri insyn till kockarna. – Gästerna kan komma och prata med oss när vi jobbar. Man får mer kommentarer


när man inte stänger in sig, säger han. Michael går också gärna runt bland borden och byter några ord med varje gäst, något som är mycket uppskattat.

Egen utbildning Huvudbyggnaden är bara början på projektet. Som bäst planeras nästa steg – ett hotell med 60 dubbelrum. Vintertid ska det fyllas av deltagare på Björklunds matlagningskurser och i den kockutbildning som han planerar. Efter hotellet ska tio mindre hus byggas kring huvudbyggnaden. I dem ska man till exempel laga korv, stycka kött, lägga in strömming, kärna smör och ysta ost och sälja produkterna. Björklund vill ha ett bra samarbete med råvaruproducenter på Åland och redan nu märks en ringeffekt. En gård har börjat föda upp grisar enkom för Smakbyn. – Utan bra råvaror blir det inte bra mat och matgästerna har blivit mer medvetna. De vill veta varifrån råvarorna kommer och hur de har hanterats, säger Michael Björklund.

I Smakbyn ska det på sikt även finnas en örtagård, en fruktträdgård och djur på bete. Miljonerna har redan rullat och många fler behövs innan Smakbyn ser ut som Björklund tänkt sig. – En del tycker säkert att jag tar i för mycket men Åland behöver nya satsningar som lockar besökare och som får de unga att stanna kvar. Jag bidrar med det som jag kan och tror på – matupplevelser, goda smaker och närproducerat, säger Michael Björklund.

Känslig miljö Visioner är en sak. Förverkligande är en annan och än återstår en del att lösa innan etapp två, hotellet, kan börja byggas. Smakbyn är nämligen närmaste granne med en av Ålands främsta sevärdheter, Kastelholms slott, med anor från 1300-talet. Området kring slottet är klassat som ett nationallandskap, för övrigt Ålands enda, och det gäller att hitta en balans mellan exploatering och bevarande av den histo-

Alla ska känna sig bekväma och välkomna på mina restauranger, säger Michael Björklund.

riska miljön. – Jag är född optimist och tror att det löser sig så att vi får tillstånd för vårt hotell, säger Michael Björklund. Medan han väntar på grönt ljus har han gett sig in i en ny satsning, en restaurang med en nordisk version av texmexmat som öppnas i vår på nöjesfältet Borgbacken i Helsingfors.  Text: Helena Forsgård Foto: Robert Jansson

9


PIIRIT JA ALUEET DISTRIKT OCH REGIONER www.pohjola-norden.fi/piiritoimistot www.pohjola-norden.fi/distrikt Itä-Suomen alue Östra Finlands region

Etelä-Savon piiri, Kuopion piiri ja Pohjois-Karjalan piiri Tulliportinkatu 52, 70110 Kuopio puh. /tel. 044 530 7457 etela-savo@pohjola-norden.fi, kuopio@pohjola-norden.fi, pohjois-karjala@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Anne Tuomainen

Etelä-Suomen alue Södra Finland

Uudenmaan piiri ja ent. Kaakkois-Suomen piiri Nylands distrikt och fd. Sydöstra Finlands distrikt Fredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki/Helsingfors puh./tfn 044 733 5772 susanna.puisto@pohjola-norden.fi yhteyshenkilö/kontaktperson Susanna Puisto

Keski-Suomen alue Mellersta Finlands region Keski-Suomen piiri Vaasankatu 2, 40100 Jyväskylä puh./tfn 050 4333 282 keski-suomi@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Maija Keskinen

Pohjois-Suomen alue Norra Finlansd region

Lapin piiri ja ent. Oulun piiri / Lapplands distrikt och tid. Uleåborgs distrikt Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi puh./tfn 040 861 4539 kirsi.lantto@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Kirsi Lantto

Länsi-Suomen alue Västra Finlands region

Tule mukaan toimintaan ja liity jäseneksi! Bli medlem!

Pohjanmaan piiri / Österbottens distrikt Hietasaarenkatu/Sandögatan 6 65100 Vaasa/Vasa puh./tfn. 040 550 6863 pohjanmaa@pohjola-norden.fi osterbotten@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsled Malin Wälitalo

Jäsenyys on kannanotto pohjoismaisuuden puolesta. Medlemskap är ett ställningstagande för det nordiska samarbetet.

Varsinais-Suomen alue Egentliga Finlands region

Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa www.pohjola-norden.fi Du kan ansluta dig till Pohjola-Norden även på www.pohjola-norden.fi

Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri Kulttuurikeskus, Uudenmaankatu/ Nylandsgatan 1, 20500 Turku/Åbo puh./tfn 0400 995 546 varsinais-suomi.satakunta@ pohjola-norden.fi egentligafinland.satakunda@ pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Annette Sucksdorff

Tjaldur - ystävyysseura /vänskapsförening Färsaaret /Färöarna Suomi/Finland Uppik - ystävyysseura /vänskapsförening Grönlanti/Grönland Suomi/Finland

Fredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki/Helsingfors puh./tfn 044 7335 772 tjaldur@tjaldur.fi uppik@uppik.fi yhteyshenkilö/kontaktperson Susanna Puisto www.tjaldur.fi, www.uppik.fi Entisen Hämeen piirin yhdistykset voivat olla yhteydessä EteläSuomen tai Keski-Suomen alueiden toiminnanjohtajiin.

o Haluan liittyä Pohjola-Nordenin henkilöjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som personmedlem (16 e) o Perhejäsenyys/Familjemedlemskap (8 e) o Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenyys/ Medlemskap i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund (10 e) o Koulujäsenyys / Skolmedlemskap (20 e) o Yhteisöjäsenyys (jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan) / Medlemskap för organisationer (medlemsavgiften beror på organisationens storlek) o En nyt liity jäseneksi, tilaan vain lehden / Jag prenumererar endast på tidningen och ansluter mig inte som medlem (25 e) o Haluan liittyä Pohjola-Nordenin kannatusjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som stödmedlem (16 e)

Nimi / Namn Osoite / Adress Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt Puhelin / Telefon Sähköposti / E-post Syntymävuosi / Födelseår

Lahjoita!

Haluatko tukea pohjoismaista yhteistyötä ja Pohjola-Nordenin toimintaa? Voit lahjoittaa haluamasi summan tilille: Handelsbanken FI53 3131 1001 0762 43. Kirjoita viestikenttään ”lahjoitus”. Voit myös testamentata Pohjola-Nordenille. Ota yhteys asianajajaan tai liittotoimistoomme.

Ge en donation!

Lisätietoja / Ytterligare uppgifter (Koulu- ja yhteisöjäsenten laskutusosoite ja yhteyshenkilön tiedot / Skol- och organisationsmedlemmarnas faktureringsadress samt kontaktpersonens uppgifter)

Vill du understöda nordiskt samarbete och Pohjola-Nordens verksamhet? Du kan donera valfritt belopp till konto: Handelsbanken FI53 3131 1001 0762 43. Skriv ”donation” i meddelandefältet. Du kan också testamentera till Pohjola-Norden. Kontakta din advokat eller förbundskansliet. Päiväys ja allekirjoitus / Datum och underskrift

www.pohjola-norden.fi/jarjesto

Läs mer om Pohjola-Norden på www.pohjola-norden.fi/organisationen

Yhteystietojani käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille.

&

Lisätietoja Pohjola-Nordenista osoitteessa

Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens interna information och ges inte ut till utomstående.

11


Taita ja niittaa tästä Vik och stifta ihop

KESTOTILAUKSENA HINTAAN 49 € / VUOSI 00003 Helsinki

Sopimus 5005877

Vastauslähetys

Pohjola-Norden

Pohjola-Norden betalar portot

Pohjola-Norden maksaa postimaksun

TILAA HR viesti

Hinta sisältää alv 10 %. Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Tarkemmat tilaustiedot: www.hrviesti.fi/vuositilaus.html

Työnantajabrändi Miten se oikein rakennetaan?

Työssäkäynti kannattaa! Koulutus Verkkokoulutukset soveltuvat yrityksille

Työ & hyvinvointi Työkykyjohtaminen – ratkaisu haasteisiin?

4/2012

HR VIESTI HENKILÖSTÖOSAAMISEN AMMATTILEHTI 4/2012

3/2013

HR VIESTI HENKILÖSTÖOSAAMISEN AMMATTILEHTI 3/2013

Monellako ERI TAVALLA VOIT JAKAA KOLMEN VIIKON TYÖVUOROT 50:lle TYÖNTEKIJÄLLE?

Johtaminen Ismi instrumenttina Työ & hyvinvointi Pikkujoulut ovat muuttumassa

Vastaus:

101344

Jos parasta yhdistelmää etsiessä käytäisiin kaikki vaihtoehdot lävitse raa’alla laskentateholla, ja käytössä olisi kaikki maailman tietokoneet, tähän kuluisi silti aikaa enemmän kuin maailmankaikkeus on ehtinyt olla olemassa.

Fondian Paula Stelander:

www.hsl.fi/työmatkaseteli

Alf Rehn kehottaa HR-väkeä sisuuntumaan

HINTA 9,20 EUR

RÄYHÄHENKEÄ!

HR ei ole mikään erillinen saareke yrityksessä www.hrviesti.fi

Työmatkaseteli on kelpo etu sekä työntekijälle että työnantajalle. HINTA 9,20 EUR

www.numeron.com ASIAKKAITAMME MM. TURVATIIMI, SECURITAS, LOOMIS, FALCK, HELSINGIN BUSSILIIKENNE, POHJOLAN LIIKENNE, ELENIA, SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI, POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS

www.hrviesti.fi

Numeron WFM on ratkaisu vaativaan työvoiman hallintaan – operatiivisen henkilöstön optimointiin ja tukitoimintojen hallintaan.

Mitä vaikutuksia valmennuksella on?

Henkistä kasvua mittaamassa

HR viesti on henkilöstöosaamisen ammattilaisille suunnattu lehti, jossa käsitellään henkilöstön kehittämiseen ja hyvinvointiin liittyviä ajankohtaisia aiheita.

TEKSTI: TUOMAS LEHTONEN

28 HR viesti 4/2012

Tilaajapalvelu Arkisin klo 8–16

12

&

puh. 03 4246 5309 tai sähköpostilla tilaajapalvelu@kustantajapalvelut.fi

Organisaation luotsaaminen menestykseen ei ole helppoa. Se vaatii johtajalta monipuolista osaamista ja jatkuvaa halua kehittyä. Millaisia näkemyksiä johtajia valmentavalla psykologilla, johtajuutta tutkivalla professorilla ja yritysjohtajalla on hyvästä johtamisesta.

KUVA: RODEO.FI

HYVÄ JOHTAJA OSAA VIESTIÄ

4/2012

HR viesti 29


här är  täällä

STOCKHOLM Anders Billing Redaktör på nyhetsmagasinet Fokus Toimituspäällikkö, viikkolehti Fokus

Lycklig omedvetenhet

Onnellinen tietämättömyys

”Förr var jag lyckligt omedveten, nu är jag olyckligt medveten.” Citatet är författaren Henrik Tikkanens, men kan också beskriva tillståndet i kungariket efter december. Då avslöjade SVT, med stöd i dokument läckta av Edward Snowden, svenska signalspanarna FRA:s samarbete med USA:s spionorganisation NSA. Att FRA sedan 1954 är en av NSA:s närmaste partners. Och att huvudsyftet är att spana på ryssen. Detta i det neutrala Sverige! Inga nyheter, kontrade försvarsdebattörer. Samarbetet med väst är väl känt. DC3:an som skjöts ned av Sovjetunionen 1952 var till exempel full med både FRAfolk och amerikansk utrustning. Och neutraliteten, den begravde vi redan 2003. Ändå är uppståndelsen förståelig. Sverige har aldrig på allvar gjort upp med neutralitetspolitiken. Aldrig för en bredare allmänhet slagit fast att alliansfriheten egentligen bara var sann i bemärkelsen att vi inte var medlem i ett försvarsförbund. Frånvaron av rannsakan har flera skäl. Socialdemokraterna vill inte vanära sin historia. De ledande borgerliga – som har makten nu – vill inte äventyra relationerna med Washington. Som dokumenten visar är djupare än någonsin. Svensken har därför levt vidare i lycklig omedvetenhet. Tills nu. SVT:s avslöjande kan bli slutet för neutralitetslögnen även i befolkningsdjupet. I ett NSA-dokument står till exempel svart på vitt att ”The relationship with Sweden is protected at the TOP SECRET level because of that nation’s political neutrality”. En ny historieskrivning vore ett inträde i en olycklig medvetenhet, men skulle ge ett långt mindre förgiftat debattklimat. Försvarsbloggen Wisemans Wisdom’s, författad av en major i flygvapnet, beskrev nyligen neutralitetspolitiken som ”60 år av politiskt hemlighetsmakeri och falskspel”. Om politikerna plockar upp handsken återstår att se. De har som sagt inte imponerat hittills. En annan Henrik Tikkanen -aforism är att ”dubbelmoral är bra, förlorar man den ena har man den andra kvar”. I svensk säkerhetspolitik är det nog mer roligt än sant. 

”Ennen olin onnellisen tietämätön, nyt olen onnettoman tietäväinen.” Sanat ovat Henrik Tikkasen, mutta ne kuvaavat hyvin kuningaskunnan tilaa joulukuun jälkeen. Tuolloin SVT paljasti Edward Snowdenin vuotamien asiakirjojen pohjalta Ruotsin tiedustelupalvelun FRA:n yhteistyön USA:n vakoilujärjestö NSA:n kanssa. Sen, että FRA on vuodesta 1954 lähtien ollut NSA:n lähimpiä kumppaneita. Ja että päätarkoituksena on ollut venäläisten vakoilu. Kaikki tämä puolueettomassa Ruotsissa! Ei tämä ollut uutinen, kommentoivat puolustuksesta vastaavat. Yhteistyö lännen kanssa on tuttu juttu. Esimerkiksi Neuvostoliitossa vuonna 1952 alasammuttu DC3 oli täynnä FRA-väkeä ja amerikkalaisia varusteita. Ja puolueettomuushan haudattiin jo vuonna 2003. Mekkala on kuitenkin ymmärrettävä. Ruotsi ei ole koskaan täysin luopunut puolueettomuuspolitiikasta. Se ei ole koskaan tuonut julki laajalle yleisölle, että sitoutumattomuus oli todellista ainoastaan siinä merkityksessä, että maa ei kuulunut mihinkään puolustusliittoon. Tarkan selonteon puuttuminen johtuu monista syistä. Sosiaalidemokraatit eivät halua vetää lokaan historiaansa. Nyt vallassa olevat porvarit eivät halua vaarantaa suhteitaan Washingtoniin. Niitä, jotka siis asiakirjojen mukaan ovat tiiviimmät kuin koskaan. Ruotsalaiset ovat siis eläneet onnellisen tietämättömyyden tilassa. Tähän asti. SVT:n paljastukset voivat tehdä puolueettomuusvalheesta lopun myös kansan syvien rivien keskuudessa. Eräässä NSA:n asiakirjassa lukee esimerkiksi ”The relationship with Sweden is protected at the TOP SECRET level because of that nation’s political neutrality”. Historian kirjoittaminen uusiksi merkitsisi astumista onnettomaan tietoisuuteen, mutta puhdistaisi kummasti keskusteluilmapiiriä. Puolustuskysymyksiä käsittelevässä Wisemans Wisdom’s -blogissa, jota pitää eräs lentovoimien majuri, kuvattiin puolueettomuuspolitiikkaa ”60 vuoden poliittisena salamyhkäisyytenä ja valheellisuutena”. Ottavatko poliitikot haasteen vastaan, jää nähtäväksi. Kuten sanottu, heidän toimintansa ei ole toistaiseksi tehnyt suurta vaikutusta. Toinen Henrik Tikkasen aforismi on ”kaksinaismoraali on kätevä, jos menettää toisen, toinen jää jäljelle”. Ruotsin turvallisuuspolitiikassa tämä on enemmän hauskaa kuin totta. 

13


. Ä J Ö T H Ä L IVÄ

Ä P I T S A L P TU

SUOMALAINEN m/s FINLANDIA TARJOAA ENEMMÄN VAIHTOEHTOJA KOKOUSMATKUSTAJILLE. m/s Finlandialta löydät tilat niin muutaman hengen tapaamisiin kuin suurempiin tilaisuuksiin. Kokoustiloista löydät tarvittavan tekniikan ja tarjoilu hoidetaan tarpeesi mukaan. Uudet lähtöajat mahdollistavat nyt myös kuuden tunnin kokousristeilyt päivällä tai illalla. Virallisen ohjelman ohessa voit nauttia laivan viihteestä, edullisista ostoksista sekä tietenkin maittavasta ruoasta Buffet Eckerössä. Halutessasi voit jatkaa kokousta myös Tallinnassa ja tulla takaisin illaksi tai vasta seuraavana päivänä. Lue lisää kokousmatkoista osoitteessa eckeroline.fi

Ryhmämyynti: puh. 09 2288 540 tai ryhmat@eckeroline.fi

eckeroline.fi N IM E S TÄ Ä N HUOL IM AT TA SUO M AL A INEN


här är  täällä

KÖPENHAMN Gunilla Heick Frilansjournalist Vapaa toimittaja

Lång väg till Finland

Kaukainen Suomi

Det är ett känt faktum att det är mycket längre väg från Danmark till Finland än omvänt. Otaliga finländare har bekantat sig med åtminstone Tivoli i Köpenhamn eller Legoland på Jylland. Men ganska få danskar finner väg till Finland, och då stort sett enbart till Helsingfors. Nu har en dansk författare, Claes Johansen, gjort en insats för att sprida kunskap om en del av Finlands nyare historia. Förlaget Gyldendal gav under senhösten ut hans bok ”Finland og den totale krig 1939–45”, en bjässe på över 400 sidor. Claes Johansen är en etablerad författare som tidigare gett ut en lång rad romaner och annan skönlitteratur. Boken om Finlands krig är hans första facklitterära verk. I förordet skriver han: ”Finlands forhold under Anden Verdenskrig er stærkt underbelyste i Danmark. Formålet med nærværende udgivelse er at rette op på dette ved for første gang på dansk at give en bred, samlet skildring af denne del af Nordens historie, mens der undervejs gives særlig plads til beskrivelser af dansk-finske relationer i løbet af perioden.” Johansen har lyckats väl. Boken kommer runt om det mesta av de tre krigens förlopp, såväl vid fronterna som bakom dem. Ett särskilt kapitel handlar om frivilliga från andra länder, härav drygt tusen från Danmark. Den danska journalisten Holger Hørsholt Hansen berättar om frivilliga landsmän i sin bok ”I krigets spår” (Stockholm, 1943). Han återger brev som de sänt hem till Danmark. En av soldaterna skriver: ”Jeg føler mig som en forræder mod mit eget land når jeg nu tvinges til at kæmpe side om side med tyske soldater.” En av de danska frivilliga soldaterna, Knud Mogensen, hamnade av ödets slump i Nykarleby. Här mötte han Inga Forsblom, en av prosten Alarik Forsbloms döttrar. Tycke uppstod, de gifte sig och bosatte sig i Danmark. En av Ingas egna döttrar blev år 1958 min brevvän. Vi har bibehållit vänskapen genom alla år, inte minst efter att jag själv för snart fyrtio år sedan flyttade till Danmark. 

Kuten hyvin tiedetään, Tanskasta Suomeen on paljon pidempi matka kuin Suomesta Tanskaan. Lukuisat suomalaiset ovat vierailleet ainakin Tivolissa Kööpenhaminassa tai Legolandissa Jyllannissa, mutta melko harvat tanskalaiset ovat löytäneet tiensä Suomeen ja silloinkin lähinnä vain Helsinkiin. Nyt tanskalainen kirjailija Claes Johansen on ryhtynyt levittämään tietoa Suomen nykyhistoriasta. Loppusyksystä Gyldendalin kustantamo julkaisi hänen kirjansa ”Finland og den totale krig 1939–45”, joka on yli 400-sivuinen tiiliskivi. Claes Johansen on asemansa vakiinnuttanut kirjailija, joka on aikaisemmin julkaissut useita romaaneja ja muuta kaunokirjallisuutta. Suomesta kertova kirja on hänen ensimmäinen tietokirjansa. Esipuheessa hän kirjoittaa: ”Suomen oloista toisen maailmansodan aikana ei ole Tanskassa juurikaan tiedetty. Käsillä olevan teoksen tavoitteena on korjata tämä asiantila ja julkaista ensimmäistä kertaa tanskaksi laaja jäsennelty kuvaus tästä Pohjolan historian ajasta ja samalla kuvata tanskalaissuomalaisia suhteita ajanjakson aikana.” Johansen on onnistunut hyvin. Kirja käsittelee suurta osaa kuvaamiensa kolmen sodan tapahtumista, niin rintamalla kuin sen takana. Yhdessä kappaleessa kerrotaan muista maista tulleista vapaaehtoisista, joista noin tuhat oli tanskalaisia. Tanskalaistoimittaja Holger Hørsholt Hansen kertoo vapaaehtoisista maanmiehistään kirjassaan ”I krigets spår” (Tukholma 1943). Hän julkaisee heidän kotiin Tanskaan lähettämiään kirjeitä. Eräs sotilas kirjoittaa: ”Tunnen itseni maanpetturiksi, kun nyt joudun taistelemaan rinta rinnan saksalaisten sotilaiden kanssa.” Eräs vapaaehtoisista tanskalaisista, Knud Mogensen, joutui kohtalon oikusta Uusikaarlepyyhyn, jossa hän tapasi Inga Forsblomin, yhden rovasti Alarik Forsblomin tyttäristä. Rakkaus syttyi, he menivät naimisiin ja asettuivat Tanskaan. Eräästä Ingan tyttärestä tuli kirjeystäväni vuonna 1958. Ystävyys on säilynyt läpi vuosien ja erityisesti sen jälkeen kun muutin Tanskaan kohta neljäkymmentä vuotta sitten. 

15


ajankohtaista  aktuellt

Koonnut: Susanna Puisto

Laura Sipilä

Flera och flera universitetsstuderande i Norden Antalet studerande vid universiteten i de nordiska länderna har ökat avsevärt från 1960 till 2010 – från cirka 90 000 studerande 1960 till nästan 1,2 miljoner studerande 2010. Kvinnor utgjorde 58 procent av alla universitetsstuderande 2010.  www.norden.org

Melker Dahlstrand/Imagebank.Sweden.se

Hae pohjoismaista opettajastipendiä! Pohjola-Nordenin myöntämien pohjoismaisten opettajastipendien hakuaika on alkanut. Stipendejä myönnetään muihin pohjoismaisiin kouluihin suuntautuvia opintomatkoja varten. Viimeinen hakupäivä on 31.3.2014. Lisätietoja ja hakulomake osoitteessa www.pohjola-norden.fi

Pohjoismainen talvipäivä Perinteinen pohjoismainen talvipäivä järjestetään Hanasaaressa lauantaina 15.3. klo 11–15. Ohjelmassa muun muassa ratsastusta, retki Etelänavalle ja tanssi­ teatteria! Lisätiedot ja ohjelma osoitteessa www.hanaholmen.fi

Månadens nordiska filmer på Hanaholmen 10.3. Vi är bäst (Sverige) 14.4 Snabba Cash – Livet deluxe (Sverige) kl. 18.00 Fritt inträde! 

16

Grännaskolanin ruotsin kielen kurssit kesällä 2014 Kaikille suomenkielisille lukioille on tammikuussa lähetetty hakulomakkeet Grännaskolanin ruotsin kielen kursseille kesällä 2014. Jos lukionne ei ole saanut lomaketta, ole yhteydessä kouluvastaava Ingrid Rönnowiin, ingrid.ronnow@pohjola-norden.fi


Mera evenemang och nordiska nyheter hittar du på www.pohjola-norden.fi och vår Facebook-sida.

Bibelberättelser för barn i Norden

Fem nordiska frågor

I januari publicerades boken Bibelberättelser för barn i Norden, som producerats som ett nordiskt samarbete. Boken kom ut samtidigt i alla nordiska länder: Finland, Sverige, Norge, Island och Danmark inklusive Grönland och Färöarna. Mera information

1

?

I myten om den danska flaggan sägs att den föll ner från himlen. Var hände detta?

www.fontanamedia.fi

Kirja on julkaistu myös suomeksi nimellä Pohjolan lasten raamattu. 

2 3 4

Vad heter Islands sydligaste punkt? Vad heter Gotlands enda stad?

Hur stor del av Färöarna ligger i den arktiska klimazonen?

5

När grundades Nordiska rådet?

Källa: www.nordeniskolan.org

Tove Jansson: Mystiskt landskap (ca. 1930). Konstmuseet Ateneum.

Svar 1. I Estland 2. Surtsey 3. Visby 4. Nästan 80 % 5. 1952

Tove Janssons jubileumsutställning på Ateneum År 2014 har det gått hundra år sedan Tove Jansson föddes. Ateneums omfattande jubileumsutställning (14.3–7.9.) presenterar Janssons breda karriär som konstnär, illustratör, karikatyrtecknare, författare och skapare av Muminvärlden.  Bild: Statens konstmuseum, Centralarkivet för bildkonst / Hannu Aaltonen. © Tove Janssons dödsbo

Markku Laakso ja Annika Dahlsten: Jumpin, 2013, video.

Saamelaista nykytaidetta Rovaniemellä Rovaniemen taidemuseossa Korundissa on esillä saamelaista nykytaidetta 7.3.–25.5. Laaja kansainvälinen näyttely esittelee tämän hetken mielenkiintoisimmat saamelaisen taiteen ilmiöt. Lisätietoa www.korundi.fi

Pohjolan päivänä seminaari, after work ja elokuva! Pohjolan päivää juhlistetaan tänä vuonna järjestämällä seminaari ja after work -tilaisuus perjantaina 21.3. Sunnuntaina 23.3. on vuorossa pohjoismainen elokuvailta. Tapahtumat järjestetään Helsingissä ja lisätietoa löytyy helmikuun lopulla osoitteesta www.pohjola-norden.fi

17


Yhteispohjoismainen somaliliitto perusteilla Suomen Somaliliitto, Somaliska Riksförbundet i Sverige ja Somalisk Paraply i Norge ovat päättäneet perustaa yhteispohjoismaisen somaliliiton. Järjestö perustetaan virallisesti maaliskuussa nimellä Somaliska Nordiska Förbund (SNF) ja tällä hetkellä käydään neuvotteluja Tanskan somaliliiton osallistumisesta yhteispohjoismaiseen liittoon. Aloite yhteisen järjestön perustamiseen tuli Suomen Somaliliitolta sen jälkeen, kun ryhmä Ruotsin somaleita oli vieraillut Helsingissä joulukuussa 2012. Sittemmin Suomen, Ruotsin ja Norjan somaliliitot ovat tavanneet useaan otteeseen ja hahmotelleet tulevan liiton tavoitteita ja toimintamalleja sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. SNF:n tavoitteena on edistää sekä somalialaista kulttuuria ja identiteettiä Pohjolassa että pohjoismaisiin suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon periaatteisiin perustuvaa integraatiota eri Pohjoismaissa. Liitto haluaa lisäksi edistää demokratiaa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista Somaliassa ja pyrkii tässä yhteydessä yhteistyöhön eri Pohjoismaiden ulko- ja ulkomaankauppaministerien kanssa. Myös yrittäjyyteen halutaan panostaa ja suunnitteilla on Pohjoismais-Somalialaisen kauppakamarin perustaminen. 

Kulturkontakt Nordin uusia julkaisuja Kulturkontakt Nord on julkaissut päivitetyt versiot seuraavista oppaista: Pohjoismaiden kielet – Nordens språk Tanska on paljon enemmän – Danmark er meget mer Norja on erilainen – Norge er annerledes Julkaisut ovat ladattavissa osoitteessa www.kulturkontaktnord.org

Susanna Puisto

Pohjoismaista yhteistyötä viinin äärellä Munskänkarna on Ruotsissa 1958 perustettu, maailman suurin viiniseura.

18

Marjaana K-K

Munskänkarna-seura toimii 150 paikkakunnalla eri puolilla Ruotsia. Paikallisyhdistyksiä löytyy myös Suomesta. Viiniharrastus levisi Ruotsista Suomeen 1982, kun Turkuun perustettiin ensimmäinen viiniseura. Vuonna 2000 perustettiin Suomen Munskänkarna (juomanlaskijat), johon kuuluu tällä hetkellä 14 suomenkielistä paikallisyhdistystä. Ruotsinkielisellä yhdistyksellä Svenska Munskänkarna i Finland on 11 paikallisyhdistystä. Jäseniä Suomessa on kaiken kaikkiaan yli 1500. Seuran tavoitteena on levittää ja syventää viinien tuntemusta sekä edistää kohtuullisia juomatapoja. Yhdistykset järjestävät paikkakunnillaan maistelutilaisuuksia (tastingit) sekä luentoja viineistä ja viinimaista ja -alueista. Jäsenillä on myös mahdollisuus testata viinitietouttaan osallistumalla erilaisiin tasokokeisiin ja kilpailuihin. Kolmannen tason kokeen on Suomessa suorittanut kuusi henkilöä ja Ruotsissa noin 60.

Viiniseura Tornion Munskänkarna maistelemassa jänispaistia viinin kera syksyllä 2013 Tornion Arpelassa.

Tastingeja yli rajojen Suomen pohjoisin viiniseura löytyy Torniosta, jonka paikallisyhdistys perustettiin 1999. Yhdistys on vuosien varrella järjestänyt muun muassa yhteisiä tastingeja Haaparannan viiniseuran kanssa. Tornion yhdistys oli myös mukana 1-tason koulutuspaketin käännöstyössä viime syksynä. Suomesta osallistuu vuosittain joukkue World Blind Tasting Competitionin maail-

manmestaruuskilpailuihin. Vuoden 2013 kilpailu pidettiin Ranskassa Bordeaux’ssa. Suomalaiset sijoittuivat kisassa sijalle 10, piirun verran 11. sijoittuneiden ruotsalaisten edelle.  Raili Ilola pj. Viiniseura Tornion Munskänkarna ry. www.munskankarna.org


Mercuri Urval VÄYLÄ SUOMESTA MAAILMALLE JA MAAILMALTA SUOMEEN Toimitko kansainvälisillä markkinoilla? Oletko perustamassa yksiköitä lähemmäksi asiakasta maailmalla? Kansainvälisyydestä on tullut suomalaisille yrityksille arkipäivää. Mercuri Urvalin kanssa voit helposti käynnistää myös kansainväliset rekrytointitoimepiteet ja muut henkilöstöön liittyvät hankkeet. Kauttamme saat suorat yhteydet Mercuri Urvalin paikallisiin konsultteihin niin Pohjoismaissa kuin muuallakin maailmalla. Tarjoamme laadukkaita ja nopeita ratkaisuja monipuolisesti erilaisiin toimeksiantoihin.

Finns du på den internationella marknaden? Har ditt företag planer på att etablera sig närmare sina kunder utomlands? Internationalisering har blivit en förutsättning för många finska företag och tillsammans med Mercuri Urval kan du smidigt genomföra internationella rekryterings- och andra personalresursrelaterade uppdrag. Via oss får du direkt kontakt med Mercuri Urvals konsulter både i Norden och globalt. Vi erbjuder snabba och effektiva lösningar för uppdrag på olika nivåer.

Ota yhteyttä ja tule tutustumaan meihin Bekanta dej med våra tjänster och kontakta oss: Mercuri Urval www.mercuriurval.fi contact.fi@mercuriurval.com 0207 420 500


20


Manlighet i tights Nationalbaletten fortsätter i dansk ledning. Chefen Kenneth Greve försöker hitta flera pojkar till balettskolan.

Danske Kenneth Greve har verkat som balettchef på Nationalbaletten i över fem år. Han har nyligen förnyat sitt kontrakt till 2018. – Detta är en fin möjlighet att kunna fördjupa det arbete jag redan påbörjat, säger Greve. Greve har fått sin utbildning vid Kungliga danska balettskolan och senare på Amerikanska baletten i New York. Han har en gedigen internationell karriär bakom sig som dansare, bland annat på New York City Ballet och Parisoperan. År 2008 kom han till Helsingfors med sin franska fru, ballerinan Marie-Pierre Greve och deras tre barn. Enligt balettens styrelse har den konstnärliga nivån stigit under Greves fem år vid baletten, vilket i sin tur har ökat på publikens intresse för baletten. – Jag har ännu en massa att göra här. Huvudsakligen vill jag visa klassisk balett i en dräkt som alla kan ta till sig, i vår stressfyllda och högteknologiska värld. Greve säger sig vara mycket glad och stolt över att vara i Finland. Men att det så klart finns skillnader mellan Finland och Danmark.

Vi vill visa att balettdansare gör annat än bär makeup och tights. Manliga dansare är i fysisk toppform, påminner Kenneth Greve.

– I Danmark är vi mera utåtriktade. Det är mycket viktigt med vad vi kallar ”hygge”, det vill säga man måste ”hygge sig”. Greve berättar att detta breda begrepp ligger djupt rotat i den danska folksjälen. Det gäller att få fram en bra atmosfär, göra det mysigt och få folk att känna sig avslappnade. – I Danmark skulle vi säkert ha ställt fram ett ljus och några karameller på bordet inför denna intervju, skrattar han. Kommunikation är enormt viktigt i Danmark och att visa och dela känslor. Om du möter någon på gatan så ler man. Det är mycket viktigt för danskar att få folk att känna sig väl till mods. – Det är en mycket motsatt socialt uppförande här. Men finnar är mycket pålitliga, om man gjort sig förtjänt av någons förtroende så ställer de upp för en i ur och skur. – Jag tror att finnarna är fulla av potential, men de använder sig inte av den fullt ut. Jag försöker hela tiden öppna upp blommor. Och här finns en anda av provokation som jag gillar.

skolan i Helsingfors har nu 20 pojkar och 160 flickor i skolan. Han har nyligen startat ett program för grundskolor; Ballet Energy for boys där han besöker skolklasser och berättar vad balett är för pojkar. – Vi vill visa att balettdansare gör annat än bär makeup och tights. Manliga dansare är i fysisk toppform, gör armhävningar och lyfter kvinnor. Att få vara en man bland tjugo vackra kvinnor är en dröm. Greve vill framhäva att sensualitet i en man är förmågan att acceptera att de också har kvinnliga hormoner. – Balett handlar mycket om att uttrycka känslor. Jag tror inte att någon kvinna som ser en man uttrycka känslor, har empati eller charmar, finner honom oattraktiv – tvärtom.  Text: Camilla Granbacka Bild: Heikki Tuuli, Finlands Nationalopera/Finlands Nationalbalett

Armhävningar och sensualitet När Greve började studera balett i Danmark på sjuttiotalet uppfattades det inte som speciellt märkvärdigt, även om han var enda pojken bland en grupp på tio flickor. Danmark har märk väl en 250 år gammal tradition av balett. – Jag har problem att hitta pojkar till balettskolan här i Finland. Det uppfattas inte som coolt och hippt. Greve som också är rektor för Balett-

21


Nr 10t 2013

AFFÄRSMAGASINET

www.forummag.fi | 8,90 €

 WEBBEN ÄR FULL AV FÄLLOR. SIDAN 8  FINSK VARUMÄRKESKOMPETENS IFRÅGASÄTTS. SIDAN 14  MYTER OM MILLENIALS SIDAN 30

SHOPPA PÅ REN IMPULS Kiosked gör bilder och videosnuttar på webben till en interaktiv kiosk som gör köpandet lätt.

Fynda

affärsmagasinet

Språkbada – eller bara läs Forum är ett unikt svenskspråkigt affärs- och samhällsmagasin som riktar sig till beslutsfattare, experter och vanliga anställda inom arbets- och näringslivet i Finland och Norden. Tidningen når varje månad 27,000 läsare, främst ekonomer, ingenjörer och diplomingenjörer.

22

Gör så här för att prenumerera: Gå in på www.forummag.fi/prenumerera och skriv in kampanjkoden ”provnr 11” för en helårsprenumeration eller ”provnr 6” för en halvårsprenumeration. Du kan också kontakta oss direkt per e-post, mikael.lonnqvist@forum.fi.

Vi bevakar ekonomiska frågor (samhälle, företag och privat), arbets- och studieliv, börs, teknologi, teknik och vetenskap. Tidningen innehåller reportage, profilintervjuer, livsstil och kolumner, samt mat-, bok- och prylrecensioner.

Som Finlands enda affärs- och samhällstidning på svenska är Forum en opinionsbildare, även digitalt, och med en livlig samhällsdebatt på Affärsnätverket Forum på Linkedin, med 5 200 medlemmar i november.

Du kan prenumerera eller skänka tidningen i gåva till följande kampanjpris (normalpris är 96€)

Mer information finns på vår hemsida www.forummag.fi.

Helårsprenumeration 50€ (11 nummer) Halvårsprenumeration 30€ (6 nummer)

Obs! Tidningen finns även på läsplatta.


här är  täällä

REYKJAVIK Stefán Vilbergsson Projektledare och frilansjournalist Projektijohtaja ja freelancer-journalisti

Samarbete och säkerhet

Yhteistyö ja turvallisuus

Islands och Finlands utrikesministrar, Gunnar Bragi Sveinsson och Erkki Tuomioja, träffades nyligen i Helsingfors för att diskutera säkerhetsfrågor och Finlands ökade deltagande i övervakningen av Islands luftrum inom ramarna för Nato samarbetet. Tidigare har övervakningen varit USA:s ansvar men sedan den amerikanska militärbasen lades ned 2006 har Islands säkerhet varit bristfällig. Island har ingen egen försvarsmakt men var med och bildade Nato även om man aldrig har varit en särskilt aktiv medlem i samarbetet. Isländska makthavare har faktiskt alltid varit skeptiska till multinationella organisationer och har genom tiderna valt att hellre teckna bilaterala avtal med andra länder angående frågor som ligger i nationens intresse. Det kan ge en förklaring till att Islands nuvarande regering har satt stopp för förhandlingarna om inträde i EU men samtidigt ökat samarbetet med supermakter som Ryssland och Kina. Massiva issmältningar har fått konsekvensen att viktiga passager för båttransport håller på att öppnas vid Island och Grönlands kuster. ”Ändringar i naturen på grund av global uppvärmning medför utmaningar men öppnar även upp för stora möjligheter”, sa statsminister Bjarni Benediktsson nyligen. Helt plötsligt är intresset för Grönland enormt. I höstas öppnades ett isländskt konsulat i Nuuk och nu diskuterar man ett ökat samarbete inom området för affärer och arktiska frågor. Samtidigt har kineserna visat ett allt större intresse för Island, som förra året som det första europeiska landet slöt ett frihandelsavtal med Kina. Utrikesministern, som är mycket ärlig med sitt motstånd till EU och som tvivlar på att Island som medlem skulle ha någon påverkan på samarbetet, har försökt att motbevisa de som har hävdat att Kina är ett land som trampar på demokratiska grundprinciper. Han är övertygad om att islänningar skulle kunna lära kineserna en hel del om mänskliga rättigheter. ”Förhoppningsvis kommer vår relation med Kina att stärkas. Det kommer självklart att ske på våra egna villkor”, har utrikesministern sagt. Om det är tecken på ett faktabaserat självförtroende eller en sanslös optimism får tiden utvisa. 

Islannin ja Suomen ulkoministerit Gunnar Bragi Sveinsson ja Erkki Tuomioja tapasivat äskettäin Helsingissä keskustellakseen turvallisuuskysymyksistä ja Suomen osallistumisesta Islannin ilmatilan valvontaan Nato-yhteistyön puitteissa. Ilmatilan valvonta oli aiemmin USA:n vastuulla, mutta amerikkalaisen sotilastukikohdan lakkauttamisen jälkeen 2006 Islannin turvallisuus on ollut puutteellinen. Islannilla ei ole omia puolustusvoimia, mutta se oli perustamassa Natoa, vaikkei olekaan koskaan ollut erityisen aktiivinen jäsen. Islannin valtaapitävät ovat itse asiassa aina suhtautuneet epäillen monikansallisiin organisaatioihin ja ovat kautta aikojen solmineet muiden maiden kanssa mieluummin kahdenvälisiä sopimuksia kansallisesti merkittävissä asioissa. Tämä voi olla selitys sille, että Islannin nykyinen hallitus on jäädyttänyt neuvottelut EU-jäsenyydestä mutta tiivistänyt samalla yhteistyötä Venäjän ja Kiinan kaltaisten supervaltojen kanssa. Jäätiköiden laajamittaisesta sulamisesta on seurannut, että Islannin ja Grönlannin rannikoille on avautumassa tärkeitä laivaväyliä. ”Ilmaston lämpenemisestä johtuvat muutokset aiheuttavat haasteita mutta tarjoavat myös suuria mahdollisuuksia”, totesi pääministeri Bjarni Benediktsson äskettäin. Yhtäkkiä kiinnostus Grönlantia kohtaan on valtavaa. Viime syksynä Nuukissa avattiin Islannin konsulaatti ja nyt keskustellaan yhteistyön lisäämisestä kaupan ja arktisten kysymysten aloilla. Samalla kiinalaiset ovat osoittaneet entistä suurempaa kiinnostusta Islantia kohtaan, joka solmi viime vuonna ensimmäisenä eurooppalaisena maana vapaakauppasopimuksen Kiinan kanssa. Ulkoministeri, joka on erittäin rehellinen EU:n vastustuksessaan ja epäilee, ettei Islannilla olisi jäsenenä juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa yhteistyöhön, on yrittänyt osoittaa virheellisiksi väittämät demokratian perusperiaatteiden tallomisesta Kiinassa. Hän on vakuuttunut, että islantilaiset voisivat antaa paljon apua kiinalaisille ihmisoikeuskysymyksissä. ”Toivottavasti suhteemme Kiinaan vahvistuu. Se tapahtuu luonnollisesti omilla ehdoillamme”, ulkoministeri on sanonut. Onko lausunto merkki tosiasioihin perustuvasta itseluottamuksesta vai järjettömästä optimismista, jää nähtäväksi. 

23


Pohjola-Norden firar stort i Tammerfors Förbundet firar sitt 90-årsjubileum i april i Tammerfors med både festligheter och substans.

Nokia Big Band kommer att underhålla under jubileumsfesten i Tammerfors. Nokia Big Band viihdyttää osallistujia Tampereen juhlaillallisella.

Pohjola-Norden juhlii Tampereella Liiton 90-vuotisjuhlaa vietetään huhtikuussa Tampereella sekä juhlallisuuksien että seminaarien parissa. Pohjola-Norden juhlii 90-vuotismerkkivuottaan 25.–26.4. Tampereella järjestämällä liittokokouksen yhteydessä seminaarin, vastaanoton ja juhlaillalliset Sokos Hotel Ilveksessä. Perjantai-illan vastaanottoa Tampereen kauniilla raatihuoneella isännöi Tampereen kaupunki. Pohjola-Norden järjestää huhtikuussa seminaarit sekä pohjoismaisten yritysten työtekijöille (23.4. Jyväskylässä) että nuorisolle (25.4. Tampereella). – Mielestämme on tärkeää tuoda esiin pohjoismaiset työmarkkinat tilanteessa, jossa monen nuoren on vaikea löytää työtä,

24

toteaa markkinointipäällikkö Kjell Skoglund, joka vastaa 90-vuotisjuhlallisuuksien järjestelyistä.

Juhla jäsenistölle Juhlaviikonlopun tavoite on tarjota Pohjola-Nordenin jäsenille sekä asiakeskustelua että hieno juhla kohtuulliseen hintaan. Gaalaillallinen ohjelmineen maksaa 50 e/hlö ja majoitus yhden hengen huoneessa 90 e/hlö, kahden hengen huoneessa 50 e/hlö. – Jäsenistömme on toimintamme selkäranka, ja he tekevät yhdistyksissä ja piireissä tärkeää työtä täysin vapaaehtoisuuteen

perustuen. Siksi on tärkeää, että kaikki tuntevat itsensä tervetulleiksi. Olemme tämän vuoksi panostaneet siihen, että voimme tarjota juhlan kohtuuhintaan, Skoglund sanoo. Nuorisoseminaarien lisäksi PohjolaNorden järjestää lauantaina 26.4. iltapäivällä seminaarin ”Kansalaisten Pohjola”. Seminaarin aiheena on, miten liitto voi osaltaan aktivoida virallista Suomea suurempaan aktiivisuuteen ja osallistumiseen pohjoismaisissa asioissa, ja miten pohjoismaisuus voidaan paketoida niin, että siitä tulee Suomelle konkreettisempaa ja tär­­keämpää.


Pohjola-Norden firar 90-årsjubileum med seminarier, mottagning, förbundsmöte och festmiddag den 25–26 april i Tammerfors på Sokos hotell Ilves. Mottagningen fredag kväll den 25 april ordnas i det mycket vackra Rådhuset i Tammerfors, med staden som värd. Pohjola-Norden har valt att uppmärksamma ungdomar och anställda i nordiska företag under två seminarier, som ordnas i Jyväskylä den 23 april och i Tammerfors den 25 april.

– Vi upplever att det är viktigt att för unga lyfta fram vår gemensamma arbetsmarknad, då många har svårt att hitta sysselsättning, berättar marknadsföringschef Kjell Skoglund, som samordnar 90-årsfestligheterna.

En fest för medlemmar

Jukka Mäkinen

Målet med jubileumsveckoslutet är att erbjuda Pohjola-Nordens medlemmar spänstiga substansdiskussioner och en trevlig fest till ett rimligt pris. Galamiddagen och det högklassiga festprogrammet kostar 50 euro per person och inkvartering i enkelrum 90 euro per person, i dubbelrum 50 euro per person. – Eftersom våra medlemmar är ryggraden i vår verksamhet och gör ett viktigt jobb på frivillig basis ute i lokalföreningar och distrikt, är det viktigt att alla känner sig välkomna. Vi har därför satsat lite extra på att förhandla fram humana priser för festligheterna, säger Skoglund. Utöver ungdomsseminarierna ordnar Pohjola-Norden också ett seminarium på temat ”Medborgarnas Norden” i anslutning till festligheterna lördag eftermiddag den 26 april. Under seminariet diskuteras hur Pohjola-Norden kan stimulera det officiella Finland till ökad aktivitet och större engagemang i orienteringen mot Norden och hur det nordiska kan paketeras så att det blir

mer angeläget och konkret för Finland. Moderator för seminariet är Ole Norrback, mångårig samarbetsminister och tidigare ordförande för Pohjola-Nordens fullmäktige. Jubileumsfirandet kulminerar med kvällsfesten lördagen den 26 april då förbundets ordförande Anders Rusk hälsar välkommen. Utöver festmiddag av den åländska kändiskocken Michael Björklund bjuder festen på högklassig musik och underhållning med bland andra Toni Sikström, Petra Karjalainen, dansgruppen Razzmatazz, Elina Vettenranta och Nokia Big Band samt festtal. Kvällens moderator är Bettina Sågbom. Kjell Skoglund svarar gärna på frågor om jubileet i Tammerfors. Har ni frågor gällande seminariet i Jyväskylä kan ni gärna kontakta Maija Keskinen, verksamhetsledare i Mellersta Finland (kontaktinformation på sida 11).  Crista Åberg

Eeva Tuokko, styrelseordförande i PohjolaNorden i Tammerfors, har varit med och utformat programmet för 90-årsjubileum. Tampereen Pohjola-Nordenin puheenjohtaja Eeva Tuokko on ollut mukana suunnittelemassa 90-vuotisjuhlan ohjelmaa. .

Seminaarin puheenjohtajana toimii Ole Norrback, monivuotinen pohjoismainen yhteistyöministeri ja Pohjola-Nordenin liittovaltuuston entinen puheenjohtaja. Juhlinta huipentuu lauantaina 26.4. iltajuhlaan, johon osallistujat toivottaa tervetulleeksi liiton puheenjohtaja Anders Rusk. Juhlaillallisesta vastaa ahvenanmaalainen julkkiskokki Michael Björklund, minkä lisäksi juhla tarjoaa korkeatasoista musiikkia ja viihdettä. Illan aikana esiintyvät muun muassa Toni Sikström, Petra Karjalainen, tanssiryhmä Razzmatazz, Elina Vettenranta ja Nokia Big Band. Luonnollisesti illan

ohjelmaan kuuluu myös juhlapuhe. Illan juontaja toimii Bettina Sågbom. Kjell Skoglund vastaa mielellään kysymyksiin Tampereen juhlasta. Jos sinulla on kysyttävää Jyväskylän seminaarista, voit ottaa yhteyttä Keski-Suomen toiminnanjohtaja Maija Keskiseen (yhteystiedot s. 11).  Text: Crista Åberg Käännös: Susanna Puisto

Elina Vettenranta.

25


Tästä kaikki alkoi Kuka keksi ajatuksen Norden-yhdistysten perustamisesta? Tämän kunnian on katsottu kuuluvan tanskalaiselle tohtorille C.J. Heerfordtille. Kamarioikeusneuvos C. Carleson ja professori Eli W. Heckscher Ruotsista tarttuivat ensimmäisen maailmansodan aikana ajatukseen, ja Norjaankin luotiin yhteyksiä. Lopputuloksena oli perustamisvetoomus, joka sodan loputtua julkaistiin 24.2.1919. Vetoomuksessa kehotettiin perustamaan järjestö, jonka tarkoituksena olisi syventää pohjoismaisten kansojen välistä yhteisyydentunnetta, laajentaa niiden sivistyksellisiä ja taloudellisia suhteita sekä edistää yhteistyötä niiden kesken. Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan perustettiinkin Norden-yhdistykset vielä saman vuoden aikana.

Suomessa ongelmia Jo samana vuonna kokoontui ravintola Operakällarenissa Tukholmassa joukko suomalaisia aikeenaan perustaa yhdistys Suomeen. He luopuivat kuitenkin hankkeesta, koska Ruotsin silloinen ulkoministeri Jakob Palmstierna vastusti asiaa niin kauan kuin Ahvenanmaan kysymykseen ei ollut löytynyt ratkaisua. Lisää mutkia matkaan tuli hieman myöhemmin, ja tällä kertaa syyt olivat kotimaisia.

26

Senaattori Leo Ehrnrooth teki aloitteen yhdistyksen perustamisesta vuonna 1922. Hän sai vihreää valoa kolmelta Skandinavian maiden yhdistykseltä sekä Ruotsin lähetystöltä. Samaisena vuonna myös Islantiin perustettiin Norden-yhdistys. Helsingin yliopiston kielikysymys oli kuitenkin kuumimmillaan ja kielisota riehui. Tästä syystä suomenruotsalaiset halusivat oman yhdistyksensä erilleen suomenkielisistä. Siihen taas eivät muiden pohjoismaiden Norden-yhdistykset halunneet suostua, vaan ne katsoivat, että kaikkien suomalaisten tulisi kuulua samaan yhdistykseen.

Loppu hyvin, kaikki hyvin Ehrnrooth jatkoi ponnistelujaan yliopistolakien astuttua voimaan, ja vuonna 1924 julkaistiin vetoomus yhdistyksen perustamiseksi. Allekirjoittajien joukossa oli varsin nimekkäitä vaikuttajia: J.R. Danielson Kalmari, Oskari Mantere, Leo Ehrnrooth, Niilo Liakka, Väinö Voionmaa, Rafael Erich, Santeri Ivalo, Gunnar Cartén, Antti Kukkonen ja Väinö Vuolijoki.

Tarkoituksena oli perustaa Norden, suomalainen yhdistys pohjoismaista yhteistyötä varten – Norden, finländsk förening för nordiskt samarbete. Kielikysymyksen ollessa vielä ajankohtainen suomenkieliset vastustivat kuitenkin ponnekkaasti finländsksanan käyttöä ja perustaminen joutui taas vaakalaudalle. Kompromissi kuitenkin löytyi perustavassa kokouksessa marraskuun 17. päivänä 1924, jolloin sovittiin että Suomen Nordenyhdistyksen ruotsinkielinen nimi on Norden, förening i Finland för nordiskt samarbete. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin senaattori Otto Stenroth, varapuheenjohtajaksi Leo Ehrnrooth ja sihteeriksi J.O. Söderhjelm. Kaikkien näiden vaiheiden jälkeen kieliriitaan ei koskaan tarvinnut palata, vaan tarmo voitiin suunnata toimintaan reunavaltiopolitiikkaa vastaan ja pohjoismaisen linjan kehittämiseen.  Larserik Häggman


Hur det började Den danska doktorn C.J. Heerfordt har tillskrivits upphovsidén till Nordenföreningarna. Under det första världskriget tog kammarrådet C. Carleson och professor Eli W. Heckscher i Sverige upp tanken och tog kontakt också till Norge. Slutresultatet blev en appell om att grunda föreningar. Den publicerades den 24.2.1919. Appellen manade till att grunda en förening med syftet att fördjupa samhörighetskänslan mellan de nordiska folken, utvidga deras bildnings- och ekonomiska relationer samt främja samarbete dem emellan. I Sverige, Norge och Danmark grundades också Nordenföreningar under samma år.

Brev till tilltänkta kungen Pohjola-Nordens första ordförande Otto Stenroth fungerade som utrikesminister i det självständiga Finlands första regering. I en regering som var starkt orienterad gentemot Tyskland höll han hårt på de nordiska kontakterna. Utan regeringens tillstånd sände han ett brev till den tilltänkta kungen och uppmanade honom att avstå från att tillträda.

Kirje kuningasehdokkaalle Pohjola-Nordenin ensimmäinen puheenjohtaja Otto Stenroth toimi itsenäisen Suomen ensimmäisen hallituksen ulkoministerinä ja yritti vahvasti Saksaan suuntautuvassa hallituksessa pitää pohjoismaisia yhteyksiä esillä. Ilman hallituksen lupaa hän lähetti kirjeen suunnitellulle kuninkaalle kehottaen tätä luopumaan kruunusta.

Svårigheter I Finland Redan samma år samlades en skara finländare på restaurang Operakällaren i Stockholm i syfte att grunda en förening i Finland. De avstod emellertid från sitt projekt då Sveriges dåvarande utrikesminister Jakob Palmstierna motsatte sig saken så länge som ingen lösning på Ålandsfrågan hade uppnåtts. Fler problem framkom något senare och denna gång var de knutna till hemlandet. Senator Leo Ehrnrooth tog år 1922 initiativ till en förening och fick grönt ljus från de tre föreningarna i de skandinaviska länderna och från Sveriges ambassad. Samma år grundades också i Island en Nordenförening. Språkfrågan kring Helsingfors universitet var dock som hetast och språkstriden rasade. Därför ville finlandssvenskarna ha en egen förening, skild från de finskspråkiga. Detta kunde emellertid inte Norden-

föreningarna i de övriga nordiska länderna gå med på, utan ansåg att alla finländare borde höra till samma förening.

Slutet gått allting gott Ehrnrooth fortsatte sina ansträngningar sedan universitetslagarna trätt i kraft och år 1924 publicerades en appell om att grunda en förening. Bland undertecknarna återfanns synnerligen kända personer: J.R. Danielson Kalmari, Oskari Mantere, Leo Ehrnrooth, Niilo Liakka, Väinö Voionmaa, Rafael Erich, Santeri Ivalo, Gunnar Cartén, Antti Kukkonen och Väinö Vuolijoki. Man hade för avsikt att grunda Norden, suomalainen yhdistys pohjoismaista yhteistyötä varten - Norden, finländsk förening för nordiskt samarbete. Då språkfrågan fortfarande var aktuell motsatte sig de finskspråkiga med kraft bruket av ordet finländsk och grundandet höll igen på att gå i stöpet. Vid det grundande mötet den 17 november 1924 fann man dock en kompromiss och kom överens om att Finlands Nordenförening på svenska heter Norden, förening i Finland för nordiskt samarbete. Till första ordförande valdes senator Otto Stenroth, till viceordförande Leo Ehrnrooth och till sekreterare J.O. Söderhjelm. Efter alla dessa skeden behövde man aldrig återkomma till språkstriden utan kunde rikta in energin på att motarbeta randsstatspolitiken och utveckla den nordiska linjen.  Larserik Häggman

27


Pohjoismaista kouluruokaa Ny Nordisk Mat II

Kouluissa ja päiväkodeissa vietetään maaliskuussa pohjoismaista kouluruokaviikkoa.

Maaliskuussa juhlistetaan Pohjolan päivää, ja koulut voivat osallistua juhlintaan viettämällä pohjoismaista ruokaviikkoa. – Kannustamme kouluja ja päiväkoteja huomioimaan yhteisen Pohjolamme viikolla 12. Nauttikaa pohjoismaisesta ruoasta yhteisen, pohjoismaisvaikutteisen viikkoruokalistan avulla. Ruokakulttuurimme on yhteinen asia, painottaa Ruotsin Förening Nordenin kouluvastaava Birgitta Engman. Kouluruokalistan ovat yhteistyössä luoneet Ruotsin Norden, Ruotsin Elintarvikevirasto ja Uusi Pohjoismainen Ruoka II (UPR II) projekti Lapset, ruoka ja terveys Pohjolassa. – Projektin asiantuntijoista ja organisaatioista koostuva verkosto on lähettänyt

ehdotuksia aterioista, jotka edustavat kansallisia suurkeittiöaterioita, kertoo projektinjohtaja, kotitalousopettaja Harriet Sandvik, UPR II. Kouluruokailu ja lounastavat eroavat Pohjoismaissa, mutta silti on mahdollista tarjota jännittävä viikkoruokalista, jossa eri maiden ominaispiirteet ovat edustettuina, Sandvik sanoo. Lämpimien ruokien lisäksi on myös ehdotus pohjoismaiseksi vihannesbuffetiksi talvikaudella. 23. maaliskuuta on Pohjolan päivä, päivä jolloin Helsingin-sopimus allekirjoitettiin vuonna 1962. Päivä oli virallinen alku Pohjoismaiden yhteistyölle kulttuurin, koulutuksen, lain ja oikeuden, talouden ja työelämän saroilla.  Bettina Lindfors, tiedottaja, Uusi Pohjoismainen Ruoka II -ohjelma www.nynordiskmad.org

Pixhill

28


Fira nordisk skolmatvecka Föreningen Norden i Sverige och Ny Nordisk Mat II uppmuntrar skolor och daghem att fira en nordisk skolmatvecka i samband med Nordens Dag.

I mars firas Nordens dag och skolorna kan delta i firandet med en nordisk skolmatvecka. – Vi rekommenderar skolorna och daghemmen att under vecka 12 uppmärksamma vårt gemensamma Norden. Njut av Norden som ett skafferi genom den gemensamma veckomatsedeln med nordisk prägel. Vår matkultur är en gemensam angelägenhet, framhåller Birgitta Engman, skolansvarig, Föreningen Norden i Sverige.  Skolmatsedeln är framtagen i ett samarbete mellan Föreningen Norden i Sverige, Sveriges Livsmedelsverk och projektet Barn, mat och hälsa, Ny Nordisk Mat II-programmet (NNM II). – Projektets nätverk av sakkunniga och organisationer har på begäran skickat in förslag på rätter som representerar nationella rätter inom den offentliga bespisningen, berättar projektledaren, hushållsläraren Harriet Strandvik, NNM II. – Skolmat och lunchtraditionerna skiljer sig i Norden men det har ändå varit möjligt att erbjuda en spännande veckomatsedel med de olika ländernas karaktärer representerade. Som komplement till varmrätterna finns även ett förslag på en nordisk grönsaksbuffé för vintersäsongen, fortsätter Strandvik.

Nordens dag är den 23 mars, dagen då Helsingforsavtalet undertecknades 1962. Det var den officiella starten på de nordiska ländernas samarbete inom områden som bland annat kultur, utbildning, lag och rätt, ekonomi och arbetsliv.  Bettina Lindfors, informatör, Ny Nordisk Mat II -programmet

Lisätietoja / Mer information Birgitta Engman, Skolansvarig, Föreningen Norden i Sverige, birgitta@norden.se +358 (0) 70 8410 668 
 Harriet Strandvik, projektledare, Barn, mat och hälsa i Norden, NNM II, harriet. strandvik@hsconsulting.ax, +358 (0) 40 5592 904 www.norden.se www.nynordiskmad.org

Pixhill

29


Samarbetet ska ha betydelse för medborgarna Jan-Erik Enestam skriver inte under på att Nordiska rådet skulle vara endast en kaffeklubb, men erkänner att effektiviseringar säkert kan göras.

– Jag har intressanta böcker olästa och dessutom får jag mera tid för motion, säger Jan-Erik Enestam, som lämnade chefskapet för Nordiska rådet vid årsskiftet.

Politiska viljan avgör Det är här som den mycket omtalade nordiska nyttan finns. Och det finns oanade möjligheter på många samhällsområden om bara den politiska viljan finns, säger Enestam. Som exempel på det sistnämnda nämner han Sveriges tidigare hälsominister Bo Könbergs utredning över synergieffekter beträffande ökat nordiskt samarbete inom hälso- och sjukvården. När de nordiska länderna slår ihop sina resurser blir det resultat som gynnar medborgarna. Det samma gäller allt arbete för att radera gränshinder och den vägen underlätta den fria rörligheten inom Norden. – Man kan också mäta intresset för det nordiska samarbetet genom att se på vilka politiker som intresserar sig för saken och för tillfället är det många politiska tungviktare som driver på samarbetet.

Välfungerande samarbete

Det råder ingen tvekan om att vi upplever en påtaglig renässans beträffande det nordiska samarbetet. – Som exempel kan nämnas statsministrarnas synliga roll på Nordiska rådets sessioner med ett återkommande toppmöte. Försvarssamarbetet är en ny dimension. Dessutom har vi sjösatt flere stora projekt inom toppforskningen och hälsofrågor,

30

säger Jan-Erik Enestam, som lämnade chefskapet för Nordiska rådet vid årsskiftet. Enestam har ett långt perspektiv på det nordiska samarbetet. Han var projektchef på Nordiska ministerrådet 1983–91, nordisk samarbetsminister 1999–2006 och direktör för Nordiska rådet 2007–13. Han understryker samarbetets betydelse för medborgarna. Man ska få mera för mindre.

Nordiskt samarbete får med jämna mellanrum kritik för att vara ineffektivt och inför Nordiska rådets session i Oslo hösten 2013 jämförde en dansk f.d. samarbetsminister NR vid en kaffeklubb. Enestam är självfallet av annan åsikt. – Av alla regionala samarbetsmodeller är Nordiska rådet och ministerrådet det som fungerar bäst och det som är resultatrikast. EU använder sig av NMR som samarbetspartner när det gäller Östersjösamarbetet, den nordliga dimension och det vitryska exiluniversitet i Litauen, påpekar Enestam. Men han erkänner naturligtvis att samarbetet kunde göras ännu effektivare. Ett sätt skulle vara att frångå principen om konsensus, det vill säga att alla länder ska vara eniga, och istället gå in för ett samarbete på olika nivåer och med olika hastigheter.


– Under de senaste åren har samarbetet effektiverats eftersom de rekommendationer som Nordiska rådet antar skall få politisk behandling på nationell nivå och svar inom fyra månader.

Gemensam försvarsplanering Som tidigare försvarsminister intresserar Jan-Erik Enestam sig särskilt för det nordiska försvarssamarbetet som under kalla kriget var tabu, men som nu är det mest vitala samarbetsområdet. – Orsakerna till det ökade intresset för försvarssamarbete är dels ett uppdämt behov och dels de ständigt ökande materielkostnaderna som tvingar fram kostnadseffektiva lösningar. Små nordiska länder har mycket att vinna på gemensamma inköp, samarbetet inom specialutbildning och gemensam luftövervakning för att nu nämna några exempel, säger Enestam. Han påpekar att samarbetet pågått sedan 2005 och fick extra fart av den tidigare norska utrikes- och försvarsministern Thorvald Stoltenbergs rapport som presenterades 2009. Enestam har i flera sammanhang lyft fram möjligheten att Finland och Sverige skulle gå in för en gemensam försvarsplane-

ring eftersom ländernas kompletterande kapaciteter skulle ge en helt annan trygghet på sikt. – Det finns ett större intresse för detta på svensk sida där riksdagen ska fatta nästa stora försvarsbeslut 2015. Eftersom varken den svenska eller den finska opinionen är för ett Nato-medlemskap, som sannolikt skulle vara det tryggaste alternativet, kan ett närmare samarbete grannarna emellan ge båda ländernas försvar en större trovärdighet, säger Enestam.

Osthyvel eller yxa De senaste åren har spardiskussionerna dominerat korridorsnacket i Nordiska rådet och när danskarna drev fram inbesparingar på 10 procent insåg de flesta att det inte längre räcker med osthyveln och skära en aning över hela linjen utan att man i vissa fall måste till yxan för att uppnå målen. Enestam förordar en modell där man koncentrerar de politiska institutioner (Nordiska rådet och Nordiska ministerrådet) till Köpenhamn, forskningsenheterna (Nordforsk) till Oslo, hälso- och välfärdsinstitutionerna till Stockholm och kulturinstitutionerna till Helsingfors. Det skulle betyda att Helsingfors,

förutom Kulturkontakt Nord också skulle vara hemstad för Nordiska kulturfonden. Det råder politisk oenighet om detta och följande steg är att man utreder för- och nackdelar med att flytta Kulturfonden till Helsingfors. Men sedan årsskiftet behöver Enestam inte befatta sig med den saken. Han har helt andra planer. – Jag har en hel del intressanta böcker olästa och dessutom får jag mera tid för motion. Hur det blir med den saken återstår att se. Han har flera nationella, nordiska och internationella förtroendeuppdrag som tar tid att sköta, inte minst det roterande ordförandeskapet för Kulturfonden för Sverige och Finland.  Text: Henrik Wilén Bild: Johannes Jansson/Norden.org och Magnus Fröderberg/Norden.org

Yhteistyöllä on oltava merkitystä kansalaisille Jan-Erik Enestam ei allekirjoita väitettä, että Pohjoismaiden neuvosto olisi kahvikerho. Hän myöntää kuitenkin, että neuvoston työtä voidaan varmasti tehostaa. Ei ole epäilystäkään siitä, ettei pohjoismainen yhteistyö olisi uudessa nousussa. – Esimerkiksi voi mainita pääministereiden näkyvän roolin Pohjoismaiden neuvoston tulevassa huippuistunnossa. Yksi uusi ulottuvuus on puolustusyhteistyö. Useita isoja projekteja on aloitettu huippututkimuksen ja terveydenhuollon aloilla, sanoo Jan-Erik Enestam, joka jätti Pohjois-

maiden neuvoston johtajuuden vuoden vaihteessa. Enestamilla on pitkä kokemus pohjoismaisesta yhteistyöstä. Hän on toiminut projektipäällikkönä Pohjoismaiden ministerineuvostossa vuosina 1983–1991, poh-­ joismaisena yhteistyöministerinä vuosina 1999–2006 ja Pohjoismaiden neuvoston johtajana 2007–2013.

Enestam korostaa yhteistyön merkitystä kansalaisille. Heidän tulee saada enemmän vähemmällä.

Poliittinen tahto ratkaisee – Täältä löytyy se paljon puhuttu pohjoismainen hyöty. Yhteiskunnan monilla aloilla on epäilemättä selviä mahdollisuuksia yhteistyöhön, jos vain poliittista tahtoa löytyy,

31


Enestam sanoo. Esimerkkinä viimeisestä hän mainitsee Ruotsin entisen terveysministerin Bo Könbergin selvityksen terveydenhoitoalan lisääntyneen pohjoismaisen yhteistyön synergiavaikutuksista. Kun Pohjoismaat yhdistävät resurssinsa, saadaan tuloksia, jotka hyödyttävät kansalaisia. Sama koskee kaikkea työtä myös rajaesteiden kaatamisessa, mikä vie kohti vapaampaa liikkumista Pohjolassa. – Kiinnostuksen pohjoismaiseen yhteistyöhön huomaa myös siitä, ketkä poliitikot ovat kiinnostuneita asiasta. Monet raskaan sarjan poliittiset vaikuttajat vievät tilaisuuden tullen asioita eteenpäin.

Hyvin suunniteltu yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö saa alituiseen kritiikkiä tehottomuudesta. Ennen Pohjoismaiden neuvoston istuntoa syksyllä 2013 Oslossa Tanskan entinen yhteistyöministeri vertasi Pohjoismaiden neuvostoa ”kahvikerhoon”. Enestamilla itsellä on asiasta erilainen näkemys. – Pohjoismaiden neuvosto ja ministerineuvosto on se taho, joka toimii parhaiten kaikissa alueellisissa yhteistyömuodoissa ja saa aikaan eniten tuloksia. EU käyttää Pohjoismaiden ministerineuvostoa yhteistyökumppanina Itämeri-yhteistyössä, poh-­ joisen ulottuvuuden politiikassa ja valkovenäläisten maanpaossa olevassa yliopistossa Liettuassa, Enestam muistuttaa. Hän myöntää, että yhteistyötä voitaisiin tehdä vielä tehokkaammin. Yksi tapa olisi luopua konsensusperiaatteesta, jonka mukaan kaikkien maiden tulee olla päätöksistä yksimielisiä. Vaihtoehtona voitaisiin tehdä yhteistyötä eri tasoilla ja eri tahtiin. – Viime vuosina yhteistyö on tehostunut, koska Pohjoismaiden neuvoston suositukset tarvitsevat poliittisen käsittelyn kansallisella tasolla ja vastaukset neljän kuukauden sisällä. Lisäksi tiettyjä kysymyksiä on ratkottu erillisissä teemakokouksissa.

Yhteinen puolustussuunnittelu Entisenä puolustusministerinä Jan-Erik Enestamia kiinnostaa erityisesti pohjoismainen puolustusyhteistyö. Se oli kylmän sodan aikana tabu, mutta tänä päivänä se on elinvoimaisin yhteistyöalue. – Syitä lisääntyneelle kiinnostukselle

32

puolustusyhteistyötä kohtaan ovat osaksi tukahdutettu tarve ja osaksi lisääntyneet materiaalikustannukset ja tarve löytää kustannustehokkaita ratkaisuja. Pienillä Pohjoismailla on paljon voitettavaa yhteisillä ostoilla, erikoiskoulutusten yhdistämisellä ja yhteisellä ilmavalvonnalla. Muutamia mainitakseni, sanoo Enestam. Hän muistuttaa samalla, että turvallisuusyhteistyö, joka alkoi 2005, sai uutta nostetta, kun Norjan entisen puolustusministerin Thorvald Stoltenbergin raportti julkistettiin 2009. Enestam on useissa eri yhteyksissä tuonut esille Suomen ja Ruotsin mahdollisuudet yhteiseen puolustussuunnitteluun, koska maiden toisiaan täydentävät kapasiteetit tarjoaisivat pitkällä tähtäimellä tehokkaamman puolustuksen. – Ruotsissa kiinnostus yhteistyöhön on suurempaa, koska siellä eduskunnan on tehtävä puolustukseen liittyviä päätöksiä vuonna 2015. Vaikkei Ruotsissa tai Suomessa yleinen mielipide ole Nato-jäsenyysmyönteinen, joka varmasti olisi turvallisin vaihtoehto, voi naapureiden läheisempi puolustusyhteistyö lisätä uskottavuutta, Enestam sanoo.

Juustohöylä vai kirves Viime vuosina Pohjoismaiden neuvoston käytäviä ovat hallinneet säästökeskustelut. Kun tanskalaiset esittivät kymmenen prosentin supistusta kokonaisbudjettiin, useat kokivat, että enää pelkkä juustohöylä ei riitä. Koettiin, että on leikattava kaikista toiminnoista ja että joissakin tapauksissa kirveellä on käyttöä, jotta tavoitteet saavutetaan. Enestam puhuu sellaisen mallin puolesta, jossa keskitetään poliittiset instituutiot (Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto) Kööpenhaminaan, tutkimusyksikkö (Nordforsk) Osloon, terveys- ja hyvinvointi-instituutiot Tukholmaan ja kulttuuri-instituutit Helsinkiin. Tämä tarkoittaisi sitä, että Helsinki olisi Pohjoismaisen kulttuurirahaston kotikaupunki. Nykyään Pohjoismainen kulttuurirahasto on saman katon alla neuvoston ja ministerineuvoston kanssa. Muutoksista ollaan poliittisesti erimielisiä ja seuraava askel on, että selvitetään kulttuurirahaston Helsinkiin siirtämisen hyvät ja huonot puolet.

Jan-Erik Enestam uskoo, että hänelle jää nyt luottamustoimien ohella enemmän aikaa liikunnalle ja kirjoille.

Mutta vuodenvaihteen jälkeen se ei enää ole ollut Enestamin päänsärky, sillä hänellä on aivan muita suunnitelmia. – Minulla on paljon lukemattomia kirjoja ja sitä paitsi enemmän aikaa liikkumiselle. Jää nähtäväksi, mikä lopulta on totuus. Enestamilla on useita kansallisia, pohjoismaisia ja kansainvälisiä luottamustehtäviä, joiden hoitaminen vaatii aikaa. Mitenkään vähäisin niistä ei ole Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston kiertävä puheenjohtajuus.  Teksti: Henrik Wilén Käännös: Kirsi Lantto Kuvat: Johannes Jansson/Norden.org ja Magnus Fröderberg/Norden.org


Peukaloisen valokuvat kierroksella Andy Hornerin ’Sweden Panorama’ -valokuvanäyttely kiertää piireissä ja yhdistyksissä kevään ja syksyn aikana.

Brittiläissyntyinen valokuvaaja Andy Horner on asunut Ahvenanmaalla jo parikymmentä vuotta.

Kuopiolaiset saivag nähtäväkseen valokuvaaja Andy Hornerin Sweden Panorama -näyttelyn ensimmäisinä Suomessa – ja myös Ruotsissa. Kuopion pääkirjastossa saattoi tammikuussa ihastella naapurimaamme kauneutta ja samalla Sveanmaan kauneimpia paikkoja. Andy Hornerin näyttely häikäisee satumaisuudellaan ja kauneudellaan. Esillä olevat maalaukselliset, leveydeltään kaksimetriset eri vuodenaikojen väriloistoa pursuavat valokuvateokset eivät jätä ketään kylmäksi.

Nils Holgerssonin jalanjäljissä Andy Horner koosti Sweden Panorama -näyttelyä kiertämällä Ruotsia ristiin rastiin tarkan ennakkosuunnitelman mukaan. Kuvaaja suunnitteli reitin pääasiassa Unescon maailmanperintökohteiden sijaintien mukaan. Horner kertoo olevansa ennen kaikkea luontokuvaaja, mutta tämän projektin kautta myös useat naapurimaamme kulttuurihistorialliset ja kaupunkikohteet asettuivat hänen kameransa etsimeen. Hän kertoo tämän projektin myötä päässeensä syvälle sisään jo lapsena lukemiinsa ja ihailemiinsa Selma Lagerlöfin Peukaloisesta kertoviin tarinoihin, ja eläytyneensä jo

nuoruusvuosillaan Nils Holgerssonin villihanhen selästä kuvattuihin kertomuksiin. Kuvausretkiensä aikana valokuvaaja rakastui syvästi Ruotsiin, vaikka kuvaaminen oli raskasta, koska se vaati niin paljon matkantekoa. – Autostani tuli hyvä kaveri, sillä se toimi hyvin pitkiä aikoja makuuhuoneenani ja keittiönäni, Horner kertoi lähes nelikymmenpäiselle kuulijajoukolle valokuvanäyttelyn avajaisissa Kuopiossa.

Kevät ja syksy otollista aikaa Andy Horner kertoo kuvanneensa näyttelyn kuvat suurelta osin aamuyöstä kello 03– 05 aikaan, koska moni kuvauskohde oli päiväsaikaan täynnä matkailijoita. Myös vuodenaikojen osalta valokuvaajan piti tarkoin valita kuvaushetkensä: esimerkiksi kuva skånelaisesta pyökkimetsästä näyttäytyy kevyen vaaleanvihreänä vain kahden viikon ajan, ennen kuin puiden lehdet kasvavat suuriksi ja peittävät koko maalauksellisen maiseman. Aloitteleville luontokuvaajille luontovalokuvausta myös työkseen opettava Horner suosittelee keväisten ja erityisesti syksyisten maisemien kuvaamista. – Tuolloin luonnon värit ovat kauneim-

millaan, valo on usein pehmeämpää ja samalla myös kuvaamiseen sopiva aika on päivänkierron muutosten vuoksi kuvaajalle paljon inhimillisempi, hän pohdiskelee.  Teksti ja kuva avajaistilaisuudesta: J-P Korpi-Vartiainen

Andy Horner Horner on syntynyt PohjoisEnglannissa. Hän muutti Ahvenanmaalle parisenkymmentä vuotta sitten ja pitää valo­kuvaus­kursseja sekä työpajoja ympäri maailmaa. Hän työstää myös valokuva­ukseen liittyviä kirjoja sekä kalentereita ja on sen ohella suosittu luennoitsija.   Pohjola-Nordenin Kuopion piiri järjesti yhteistyössä Kuopion Kameraseuran kanssa Sweden Panorama -valokuvanäyttelyn Kuopion maakuntakirjastolla. www.swedenpanorama.se www.andyswildworld.se

33


Ane Cecilie Blichfeldt/norden.org

En demonstration omkring folkomröstningen om Icesave-konton i mars 2010.

Island efter tre världsrekord Islands regering lämnade en budgetproposition för budgetåret 2014 med några miljarders överskott, för första gången efter kraschen i oktober 2008.

När de isländska bankerna gick över styr och kraschade tillsammans med den isländska ekonomin i oktober 2008 var det frågan om tredubbla världsrekord. Bankerna Glitnir, Kaupthing och Landsbankinn utgjorde var för sig en sådan bankkonkurs att inget i motsvarande storleksordning hänt tidigare i den internationella bankverksamheten. Det var svårt för vanligt folk att greppa omfattningen, landets goda rykte och ekonomiska trovärdighet försvann som dagg för solen. Regeringen, som bestod av moderater och socialdemokrater, avgick, folk gick ut på gator och torg och röstade i stället in en

34

regering som bestod av socialdemokrater och yttervänstern. Landet fick sin första kvinnliga statsminister, Johanna Sigurdardóttir (soc.dem.) samt vänstersocialisten Steimgrimur J Sigfusson som finansminister. Tillsammans med IMF fick dessa partier ta itu med att reparera anseendet och bygga upp ekonomin på nytt. Samtidigt avvisade befolkningen i en folkomröstning ett avtal som gick ut på att skattebetalarna skulle ersätta brittiska och holländska kontoinnahavare i Kaupthing och Landsbankinn för deras förluster på s k Icesave-konton. Dessa var i verkligheten konton som öppnats i spekulativt bespa-

ringssyfte eftersom räntorna överskred vanliga besparingsräntor med god marginal.

Låg arbetslöshet Med facit i hand ser det i dag ut som om bankernas konkursbo kommer att klara ersättningen till de holländska och brittiska kontoinnehavarna med uppemot 100 procent. Det råder allmän enighet om att de sämst ställda i samhället fått extra uppmärksamhet av den förra regeringen. LO-ordföranden Gylfi Arnbjørnsson konstaterade nyligen att från 2008 har de lägsta lönerna lyfts med 18 procent mer än övriga löner i landet.


Johannes Jansson/norden.org

Reykjavik. Silje Bergum Kinsten/norden.org

Det isländska parlamentet.

Arbetslösheten låg vid årsskiftet kring 4 procent medan ca ett tusental sökt jobb utomlands, huvudsakligen i Norge – sjukvårdspersonal, yrkesgrupper i byggsektorn o s v. Byggnationen börjar komma i gång igen efter ett totalstopp efter kraschen. Nedskärningarna har däremot gått ut över hälsovården, nybygget av centralsjukhuset i Reykjavik har lagts på is på obestämd tid. Det allmänna löneläget på arbetsmarknaden ligger ca 1/3 under löneläget i övriga Norden. Hälsovårdspersonal, lärare och andra grupper i den offentliga sektorn utgör ca 45 procent av arbetsmarknaden och dessa grupper aviserar nu sina krav om lönekor-

rigeringar på mellan 10 och 20 procent. Samtidigt har den öppna arbetsmarknaden ingått ett nytt stabiliseringsavtal för 12 månader den 1 januari 2014. Avtalet är ute på medlemsomröstning fram till 22 januari och väntas bli godkänt med smal marginal. Avtalet ger små lönepåslag, regeringen ger en liten skattesänkning och de lägsta lönegrupperna, de som tjänar under 1 500 euro, får ett extra lyft med ca 50 euro i tillägg till 2,8 procent som är den allmänna höjningen som alla får.

Budgetförslag med överskott Nuvarande regering lämnade en budgetpro-

position för budgetåret 2014 med några miljarders överskott, för första gången efter kraschen i oktober 2008. Statsskulden var 28,5 % av BNP år 2008, men översteg 100 % 2012. År 2013 var statsskulden 96,2 procent av BNP och har börjat sjunka, medan räntan på statsskulden uppgår till 5,6 miljoner euro om året. Det är därför viktigt att få ned statsskulden för att skapa ett större ekonomiskt svängrum i statsfinanserna. Pengar som betalas i räntor är borta från välfärdssamhällets finansiering. Island har tre progressiva skattesteg, efter en skattefrihetsgräns på ca 900 euro/månad.

35


Silje Bergum Kinsten/norden.org

Bankastræti-gatan, Reykjavik.

36

Löner mellan ca 900 och 1 840 euro beskattas i dag med 37,3 % (en sänkning med 0,3 % från årsskiftet). Löner mellan 1 840 euro och 4 980 euro beskattas med 39,74 och löner som överstiger 4 980 euro beskattas med 46,24 %. Alla löntagare betalar en pensionsavgift på minst 8 % av sin lön varav 2 % är en privat egen arvsberättigad pensionsavgift. Egendom över ett värde av mellan 475 900 euro och 951 780 euro beskattas med 1,5 %. Egendom som överstiger 951 780 euro beskattas med 2,0 %. Momsen är 25,5 % på service och tjänster med några undantag där momsen är 7 %, som inom turismnäringen och förlagsindustrin. På olika håll undrar man hur en löneökning på 2,8 % skall kunna tilltala löntagarna när inflationen är 4 %. Men nu går både fackcentralen och arbetsgivarna ut i medierna med massiva uppmaningar till handeln och servicenäringarna att inte höja sina priser. Staten har redan avstått från planerade prishöjningar som brukar följa efter årsskiftet och detsamma har en del stora kommuner också gjort. Reykjavik avstod från höjda avgifter i lekskolor och daghem samt parkeringsavgifter för att nämna några exempel.

Situationen är mycket skör och i fall andra aktörer på lönemarknaden tvingar igenom väsentliga löneökningar kommer korthuset att falla som bankerna gjorde för fem år sedan. Valet sommaren 2013 ledde till ett svårt nederlag för socialdemokraterna och vänstern. Oppositionen gav vallöften om att efter valet gå in och sanera bostadsskulderna med 20 procent. Skuldsaneringen skulle enligt oppositionen kosta mellan ca 1,2 till 1,9 miljarder euro ifall ersättningen skulle bli 25 000 euro per skuldsatt fastighet. Man valde ut en viss period under vilken inflationen i samband med kraschen steg över en viss procent. Likaså skulle löntagare kunna lyfta upp till 6 procent av sina privata pensionsbesparingar för skuldsanering, utan att behöva betala skatt i samband med uttaget av besparingarna. Pengarna skulle komma från bankernas konkursbo samt utländska riskkapitalfonder som ägde fordringar i landet. Löftet verkade lätt och enkelt – före valet. Nu visar det sig däremot kunna bli mera komplicerat att genomföra, men då tänker man att staten skall komma in i första skedet och kunna få detta kompenserat senare från fonderna. Allt tyder på att det i sista hand blir skattebetalarna själva som får stå för fiolerna.

omröstning om huruvida förhandlingarna skall återupptas. EU har för sin del uttalat sin förståelse samt understrukit att det är Island som bestämmer. EU har samtidigt beslutat vänta med att utbetala IPA-stödet till Island tills vidare. Stödet är EU:s anpassningsstöd till blivande medlemmar. Regeringen har kritiserat EU för att hålla inne med IPA-stödet och statsminister Sigmundur David Gunnlaugsson uttalade nyligen att eventuellt borde detta EU:s beslut ses som ett brott mot Island. Enligt opinionsmätningarna är motståndet kompakt bland befolkningen mot ett EUmedlemskap, samtidigt som ca 60 procent skulle vilja slutföra förhandlingarna för att kunna ta ställning till ett förhandlingsresultat. EU:s IPA-stöd drabbar den offentliga förvaltningen och utbildningssystemet. Faktum är att EES-avtalet haft stor betydelse för Islands sju universitet och högskolor, i ett land med 320 000 invånare. En hel del forskningsbidrag som ofta rör gemensam forskning mellan 3–4 länder finansierats till stora delar av EU:s olika fonder. Månaderna framöver kommer att bli intressanta för dem som intresserar sig för Island och debatten i landet. 

Känsligt läge

EU-förhandlingar på is

Borgthor S Kjærnested

Den isländska valutan har faktiskt stigit i värde fram till årsskiftet med några få procent. 1 euro kostade i november mellan 162–167 ISK men kostar just nu ca 157 ISK.

De avtalsförhandlingar som varit i gång om Islands medlemskap i EU sedan 2009 har nu lagts på is av den nuvarande regeringen och kommer inte att tas upp förrän efter en folk-

Skribenten har tidigare fungerat bland annat som Yle:s korrespondent på Island och generalsekreterare för Föreningarna Nordens Förbund.


ajankohtaista Nuorisoliitossa  aktuellt på Ungdomsförbundet

Nuorisoliiton vuosi 2014 tuo uutta ja vanhaa Näin vuoden alussa pohdiskelee usein, mitä uutta tuleva vuosi pitää sisällään. Henkilökohtaisesta näkökulmasta vuodelle 2014 on ainakin ladattu paljon odotuksia, eikä vähiten siksi, että saan toimia Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton puheenjohtajana. Vuodesta on epäilemättä tulossa vauhdikas ja jännittävä, mutta myös haastava: monet tapahtumistamme ovat uusia ja järjestetään nyt ensimmäistä kertaa. PNN:n vuosi on jo täydessä käynnissä. Helmikuuhun mennessä olemme ehtineet järjestää saamen kielen kurssin ja matkan Pohjois-Ruotsin Jokkmokkiin. Vuoden strateginen painopiste on yhteistyön tiivistäminen 90-vuotiaan Pohjola-Nordenin kanssa: ensimmäinen yhteisvoimin järjestetty tapahtuma on jo 21. maaliskuuta, kun juhlistamme Pohjolan päivää aivan uudella tavalla. PNN:n tärkeimpiä tehtäviä on herättää keskustelua pohjoismaisista, nuoria koskevia kysymyksistä. Edunvalvontaa kehittääksemme osallistumme Porissa järjestettävään SuomiAreenaan, jossa tarkoituksena on verkostoitua ja levittää tietoutta sydäntämme lähellä olevista aiheista. Vaikutamme lisäksi aktiivisesti kattojärjestössämme FNUF:ssa ja Nuorten Pohjoismaiden neuvostossa. Pohjoismaisista opiskelumahdollisuuksista tiedottaminen nuorille on edelleen PNN:n agendalla. Täksi vuodeksi olemme saaneet mukaan uusia yhteistyökumppaneita, ja ensimmäinen tiedotustapahtuma, ”Pohjolaan!” järjestetään 7.3. CIMOssa. Jäsenjärjestöillemme haluamme puolestaan tarjota mahdollisuuden keskustella pohjoismaisista kysymyksistä sekä kehittää omaa

pohjoismaista toimintaansa syksyn pyöreän pöydän keskustelutilaisuudessa. Vaikka vuosi tuo mukanaan paljon uutta, jatkuvuutta toimintaan luovat jo käsitteiksikin muodostuneet perinteiset tapahtumat SaunaExpressen ja Café Finland, jotka tarjoavat paikallisosastoaktiiveille tilaisuuden vaihtaa kokemuksia ja tavata muita pohjoismaalaisia. Pidemmän aikavälin projekteja vuonna 2014 ovat myös viestinnän ja talouden kehittäminen: muun muassa Nordhumla-lehtemme siirtyy vuoden alusta nettijulkaisuksi. Pohjoismaisen yhteistyön tärkeys on viime aikoina korostunut yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tämä renessanssi näkyy myös PNN:n toiminnassa – lähtekäämme siis yhdessä vahvistamaan pohjoismaista nuorisoyhteistyötä.  Teksti: Kai Alajoki, Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton puheenjohtaja Kuva: Laura Mynttinen

Tapahtumat Pohjolaan! -minimessut 7.3.2014 klo 13–17, Helsinki Nyt ensimmäistä kertaa järjestettävät Pohjolaan! -minimessut tarjoavat nuorille tietoa ja neuvoja opiskelusta, harjoittelusta ja kesätöistä Pohjoismaissa. Tule kuulemaan muiden ulkomaankokemuksista, keräämään tietoa eri mahdollisuuksista tai kysymään neuvoa asiantuntijoilta. Messujen ohjelma ja lisää tietoa tapahtumasta löytyy osoitteesta www.maailmalle.net/pohjolaan. Pohjolaan!-minimessujen esitykset suoratoistetaan myös nettiin. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta tulla paikan päälle, voit seurata tilaisuutta verkon kautta http:// cimo.adobeconnect.com/maailmalle.

Nordjobbs ansökningstid är på gång Sommarjobbprogrammet Nordjobbs ansökningstid pågår tills slutet av maj och med en ansökan kan du söka sommarjobb i alla nordiska länder! Nordjobb förmedlar mestadels traditionella sommarjobb, till exempel parkarbete och jobb inom vården, service och turism. Nordjobb är ett lätt sätt att åka utomlands och få arbetserfarenhet och fina upplevelser. Samtidigt får man nya vänner och lär sig mer om de nordiska länderna och deras kultur. De nordiska länderna är inte så lika som många tror! Besök Nordjobbs hemsida www.nordjobb.org för att läsa mer om de nordiska länderna och jobben. Nordjobb ordnar boende och fritidsaktiviteter för alla nordjobbare. Sök nu!  Läs mera om PNU:s evenemang på www.pnu.fi och www.facebook.com/pnnpnu

Lue lisää PNN:n tapahtumista osoitteessa www.pnn.fi ja www.facebook.com/pnnpnu

37


KOLMIODRAAMAA GOOTTIHENGESSÄ TRIANGELDRAMA I GOTISK ANDA

ESITYKSET

FÖRESTÄLLNINGAR

6. – 22. 3.

6 –22. 3

Don Carlos on tarina vapaudenkaipuusta, toivottomasta rakkaudesta ja politiikasta. Verdin vahva musiikki unohtumattomine bassoaarioineen sekä upea goottihenkinen lavastus tuovat tähän suuroopperaan tummasävyistä tunnelmaa.

Don Carlos är en berättelse om frihetslängtan, hopplös kärlek och politik. Verdis starka musik med dess oförglömliga basarior och den fantastiska gotiska dekoren ger denna storopera en mörk ton.

Lukijatarjous Läsarrabatt 10 € alennus/rabatt

hintaluokka/priskategori A – C Lippuja rajoitettu määrä Begränsat antal biljetter

Liput/biljetter (09) 4030 2211 ma – pe/mån – fre 9 –18, la/lör 12 –18, palvelupiste/kundservice ma – la/mån – lör 12 –19 www.ooppera.fi


här är  täällä

OSLO Helene Skjeggestad Journalist i Aftenposten Aften-posten lehden toimittaja

Den mørke debatten

Pois pimeästä

Det startet med et lite blogginnlegg. Resultatet var en nordisk diskusjon om et av samfunnets mest tabubelagte områder – sexkjøp. Tanja Rahm er dansk og har tidligere jobbet som prostituert. Men det var hennes skarpe tunge som skulle vekke hele Norge ut av juledvalen. Under den direkte tittelen ”Til deg som kjøper sex” serverte hun setninger som: ”La oss rope i kor at sex skal høre privatlivet til. La oss rope at sex ikke er en vare. ” Innlegget ble publisert i Aftenposten, og ble etter få dager avisens best leste sak – noensinne. Debatten spredde seg til naboland og også tyske Die Welt meldte seg på debatten. Rahms sterke fordømmelse av sexkjøp har tydeligvis truffet en nerve i flere europeiske land. Betegnelsen «verdens eldste yrke» vitner om at prostitusjon alltid har eksistert og kommer til å fortsette å eksistere. Likevel har ulike lands myndigheter valgt forskjellige tilnærmingsmetoder til prostitusjon og sexkjøp. Bare i Norden spriker lovgivningen. Sverige var for eksempel det første landet til å kriminalisere sexkjøp i 1999. Ti år etter fulgte Norge etter og kriminaliserte kjøp av sex. I Rahms hjemland, Danmark, er det kun bordeller og hallikvirksomhet som er forbudt og prostituerte må betale skatt. I Finland er prostitusjon tillat, mens hallikvirksomhet, bordeller og sexhandel på offentlig sted er forbudt. Landet vurderer imidlertid å innføre et forbud mot sexkjøp, og dermed er debatten skapt av Rahm, svært relevant også for den politiske situasjonen i Finland. I Norge er debatten om legalisering/kriminalisering av sexkjøp en debatt som går på tvers av politiske skillelinjer. Flere prostituerte har tidligere hevdet at en kriminalisering fører til verre, og farlige arbeidsforhold for gruppen som selger sex. I tillegg dømmes svært få for å ha kjøpt sex og loven er blitt kritisert for å være en ”symbollov” Rahms innlegg og sterke ord har gitt lys inn i et vanligvis mørkt hjørne av det norske samfunnet. Ordene har lokket nåværende prostituerte og sexkjøpere ut i det offentlige rom. Det styrker debatten i alle land. 

Kaikki alkoi pienestä blogikirjoituksesta. Tuloksena oli kaikkia Pohjoismaita koskettanut keskustelu yhdestä yhteiskunnan suurimmista tabuista, seksin ostosta. Tanskalainen Tanja Rahm on aikaisemmin työskennellyt prostituoituna. Hänen terävä kielensä sai koko Norjan havahtumaan jouluhorroksesta. Suorasukaista otsikkoa ”Sinulle, joka ostat seksiä” seurasivat sivallukset, kuten ”Julistakaamme yhdessä, että seksin on kuuluttava yksityiselämään. Julistakaamme, ettei seksi ole tavara.” Kirjoitus julkaistiin Aftenpostenissa, ja siitä tuli muutamassa päivässä lehden kaikkien aikojen luetuin kirjoitus. Keskustelu levisi naapurimaihin ja myös saksalainen Die Welt osallistui siihen. Rahmin voimakas seksin oston tuomitseminen osui ilmeisesti usean eurooppalaisen maan hermoon. Nimitys ”maailman vanhin ammatti” kertoo omaa kieltään siitä, että prostituutiota on aina ollut ja tulee aina olemaan. Eri maiden viranomaiset ovat kuitenkin valinneet erilaiset lähestymistavat prostituutiota ja seksin ostoa kohtaan. Jo Pohjoismaidenkin välillä lainsäädännössä on eroja. Ruotsi kriminalisoi ensimmäisenä maana seksin oston vuonna 1991. Kymmenen vuotta myöhemmin Norja seurasi perässä. Rahmin kotimaassa Tanskassa ainoastaan bordellit ja paritus ovat kiellettyjä ja prostituoitujen on maksettava veroja. Suomessa prostituutio on sallittua, mutta paritus, bordellit ja seksin myynti julkisella paikalla ovat kiellettyjä. Seksin ostoa kuitenkin harkitaan kiellettäväksi, ja sen vuoksi Rahmin alullepanema keskustelu on Suomessakin poliittisesti erittäin ajankohtainen. Norjassa keskustelu seksin oston sallimisesta/kriminalisoimisesta kulkee yli poliittisten rajalinjojen. Useat prostituoidut ovat aiemmin väittäneet, että kriminalisointi johtaa seksiä myyvien työskentelyolojen ja turvallisuuden heikentymiseen. Lisäksi seksin ostosta tuomitaan erittäin harvoin, ja lakia onkin arvostelu ”symboliseksi laiksi”. Rahmin kirjoitus ja voimakkaat kannanotot ovat valaisseet norjalaisen yhteiskunnan hämärään jäänyttä aluetta. Sanat ovat houkutelleet prostituoidut ja seksin ostajat julkisuuteen, mikä voimistaa keskustelua aiheesta kaikissa maissa. 

39


Vähemmän ruokahävikkiä Mahdollisuus, jota ei kannata heittää roskiin Tanskalainen Selina Juul, joka perustanut ruokahävikkiä vastaan kampanjoivan kansalaisliikkeen, palkittiin Pohjoismaiden neuvoston luonto- ja ympäristöpalkinnolla.

mennessä. Tämä julistus sai myös EU:n kiinnittämään asiaan huomiota.

750 miljardia dollaria roskiin

Ruokahävikki kuuluu Tanskan peruskoulun 8. ja 9. luokan opetussuunnitelmaan.

Selina Juulin viimeksi kuluneet viisi vuotta ovat olleet kiireistä aikaa. Vuonna 2008 hän perusti Facebookiin ruokahävikkiä vastustavan ryhmän kuultuaan, että Tanskassa heitetään roskiin syömäkelpoista ruokaa 63 kiloa vuodessa henkilöä kohti. Ryhmä herätti nopeasti median huomion, ja jo kolmen kuukauden jälkeen tanskalainen ruokakauppaketju Rema 1000 otti yhteyttä Juuliin ja ehdotti yhteistyötä. Ketju kertoi Stop Spild Af Mad -ryhmän osaltaan inspiroineen ketjun poistamaan paljousalennukset kaikista Tanskan myymälöistään ja näin vähentämään ruokahävikkiä. Facebook-ryhmästä on sittemmin kehittynyt kansalaisliike Stop Spild Af Mad, jonka nimissä Juul edelleen kiertää maailmalla levittämässä ruokahävikin vastaista sanomaa. Lisäksi hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Stop spild af mad – en kogebog med mere.

40

Kukapa olisi eri mieltä? – Stop Spild Af Mad on ollut suuri menestys alusta asti, sillä on hyvin vaikeaa olla eri mieltä siitä, ettei ruokaa tulisi heittää pois, toteaa Juul itse. Juul on ollut puhumassa ruokahävikistä muun muassa Tanskan parlamentissa, europarlamentissa ja YK:ssa. Lisäksi 8. ja 9. luokan opetussuunnitelmaan on Tanskassa lisätty ruokahävikki. Stop Spild Af Mad on myös mukana EU:n FUSIONS-kampanjassa, joka on 21 eri tahon yhteinen nelivuotinen ruokahävikin vastainen projekti sekä YK:n ympäristöohjelman UNEPin ja Elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n globaalissa kampanjassa Think.Eat.Save. Vuonna 2010 Stop Spild Af Mad allekirjoitti useiden muiden eurooppalaisten organisaatioiden kanssa julistuksen Joint Declaration Against Food Waste, jonka tavoitteena on vähentää ruokahävikin määrää globaalisti vähintään 50 prosenttia vuoteen 2025

Maailmassa jää syömättä 1,3 miljardia tonnia ruokaa joka vuosi. Määrä vastaa 750 miljardia dollaria vuodessa. Länsimaissa hävikki jakautuu melko tasaisesti yksityishenkilöiden, ruokakauppojen ja muiden ravitsemusalan toimijoiden kesken. – Tanskassa on arvioitu, että elintarvikepuolella heitetään roskiin 303 000 tonnia syömäkelpoista ruokaa vuosittain. Kotita­ loudet heittävät roskiin 237 000 tonnia ja kokonaismäärän on siten arvioitu olevan 540 000 tonnia vuodessa. Kruunuissa hävikki on 16 miljardia vuodessa, Juul luettelee. Maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskuksen ruokahävikkitutkimuksen mukaan Suomessa heitetään vuosittain roskiin 24 kiloa ruokaa henkilöä kohden. Määrää vastaa 125 euroa henkilöä kohden vuosittain. Kaiken kaikkiaan kotitaloudet heittävät Suomessa vuosittain roskiin ruokaa 500 miljoonan euron edestä. Kaikkien toimijoiden yhteenlaskettu ruokahävikki on Suomessa vuosittain noin 335–460 miljoonaa kiloa.

Palkintorahat uuteen projektiin Pohjoismaiden neuvoston palkinnon lisäksi Selina Juul ja Stop Spild Af Mad palkittiin vuonna 2013 kuudella muulla palkinnolla, joista yksi oli Tanskan sosiaalidemokraattien Svend Auken -ympäristöpalkinto. Juul kertoo, että neuvoston palkinnon jälkeen Stop Spild Af Mad on herättänyt suurta kiinnostusta ulkomailla. – Palkinnon myöntämisen jälkeen Stop Spild Af Mad mainittiin maailman lehdissä yli 200 kertaa. Sekä Islannissa että Grönlannissa on myös kehitteillä ruokahävikin vastaisia liikkeitä, Juul kertoo. Pohjoismaiden neuvoston palkintorahat 350 000 kruunua sekä Svend Auken -palkinnon 10 000 kruunua (yhteensä noin 46 000 euroa) Juul aikoo käyttää uuden projektin perustamiseen. – Ajatuksena on, että paikalliset elintar-


Selina Juul on tullut Tanskassa tunnetuksi ruokahävikin vastaisen kampanjan vetäjänä.

viketuottajat sekä esimerkiksi kaupat ja leipomot voisivat helposti lahjoittaa ylijäänyttä ruokaa kodittomille ja avun tarpeessa oleville esimerkiksi yömajoihin, päiväkeskuksiin ja turvakoteihin. Luvassa on myös jatkoa tapahtumalle Sammen mod Madspild – United Against Food Waste, jota Stop Spild Af Mad oli järjestämässä lokakuussa 2013. Tuolloin Kööpenhaminan Raatihuoneentorilla valmistettiin ruokaa raaka-aineista, jotka muuten olisi heitetty roskiin. Tapahtuma keräsi yli 6 000 osallistujaa, ja nyt myös Tanskan ulkopuolella on suunnitteilla vastaavia tempauksia. Maaliskuussa kamppailu ruokahävikkiä vastaan tuo Juulin Suomeen, kun hän vierailee Pohjolan päivän kunniaksi järjestettävässä Norden After Work -tilaisuudessa Kulturkontakt Nordilla Helsingissä 21.3.  Teksti: Susanna Puisto Kuvat: Anette Vadla Ravnås Piirrokset: Stop Spild Af Mad Lähteet: saasyoda.fi, unric.org Lisätietoa ruokahävikistä: stopspilafmad.dk, saasyoda.fi, thinkeatsave.org

Vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen Älä mene kauppaan tyhjällä vatsalla. Syö banaani tai sämpylä ennen kuin lähdet ruokaostoksille. Tyhjällä vatsalla ostat helposti enemmän kuin tarvitset. Valitse pieni ostoskori tai pienet kärryt. Korien ja kärryjen koko on suurentunut 20 viime vuoden aikana, ja ne houkuttelevat helposti ostamaan liikaa. Säilytä ruoka oikein. Oikea säilytystapa vaikuttaa merkittävästi ruoan säilyvyyteen. Tietoa oikeista säilytystavoista löytyy internetistä runsaasti. Pidä jääkaappisi, pakastimesi ja keittiön kaapit järjestyksessä. Aseta vanhimmat ruoka-aineet etualalle ja syö kaapit tyhjiksi säännöllisin väliajoin. Vältä paljousalennuksia. Paljousalennuksia kannattaa hyödyntää ainoastaan silloin, kun tiedät varmasti myös syöväsi kaiken ostamasi. Pidä ruokahävikkipäiväkirjaa. Pidä kirjaa pois heittämästäsi ruoasta. Huomaat saman tien kiinnittäväsi asiaan enemmän huomiota, jolloin myös hävikin määrä automaat­tisesti vähenee. Lähde: Selina Juul, Stop Spild Af Mad

41


Selina Juuls Facebook-grupp har blivit en folkrörelse

Mindre matsvinn En möjlighet som inte ska kastas bort Nordiska rådets natur- och miljöpris delades 2013 ut till danska Selina Juul, som har grundat en folkrörelse mot matsvinn.

42

De senaste fem åren har Selina Juul varit fullt upptagen. År 2008 grundade hon en Facebook-grupp mot matsvinn när hon fick höra att man i Danmark slänger 63 kilo fullt ätbar mat per år och person. Gruppen väckte genast uppmärksamhet i media och redan inom tre månader tog den danska matbutikskedjan Rema 1000 kontakt med Juul och föreslog ett samarbete. Rema 1000 berättade att Stop Spild av Mat inspirerat dem att sluta med mängdra-

batter i alla sina butiker i Danmark, för att därmed bidra till att minska matsvinnet. Facebook-gruppen har sedan utvecklats till en folkrörelse Stop Spild Af Mad, i vars namn Juul fortfarande reser världen runt för att arbeta mot matsvinn. Hon har dessutom skrivit boken Stop spild af mad – en kogebog med mere. – Stop Spild Af Mad blev genast en succé för det är ju svårt att vara av annan åsikt än att man inte skall kasta bort mat, säger hon.


Selina Juul har också pratat om matsvinn i danska folketinget, Europaparlamentet och i FN. I den danska läroplanen har man också tagit med matsvinn i 8 och 9 klass. Stop Spild Af Mad finns också med i EU:s FUSIONS-kampanj, ett fyraårigt projekt mot matsvinn med 21 olika aktörer samt FN:s miljöprogram UNEPs och Livsmedels och jordbruksorganisationen FAO:s globala kampanj Think.Eat.Save. Tillsammans med flera andra europeiska organisationer skrev Stop Spild Af Mad 2010 under deklarationen Joint Declaration Against Food Waste, vars mål är att minska matsvinnet globalt med minst 50 % fram till 2025. Deklarationen i fråga fick också EU att uppmärksamma saken.

Så minskar du matsvinnet

750 miljarder dollar i soptunnan

Håll ordning i kylskåpet, frysen och i köksskåpen. Ställ de äldsta varorna längst fram och ät slut på allt innehåll i skåpen med regelbundna mellanrum.

Matsvinn är ett stort problem både lokalt och globalt. I världen kastas 1,3 miljarder ton mat varje år till ett värde av 750 miljarder dollar. I västvärlden fördelar sig matsvinnet ganska jämt mellan privatpersoner, matvaruaffärer och övriga aktörer i livsmedelsbranschen. – I Danmark uppskattar man att livsmedelsbranschen kastar 303 000 ton tjänlig mat i soporna varje år. Hushållen slänger 237 000 ton och totalt uppskattas då att 540 000 ton hamnar i soptunnan årligen. I kronor är svinnet 16 miljarder per år, räknar Juul upp. Enligt en matsvinnsundersökning som Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi gjort i Finland 2013 slängs 24 kg mat per person och år i soporna. Mängden motsvarar 125 euro per person. Totalt kastar de finska hushållen årligen mat för 500 miljoner euro. Om man räknar samman alla aktörer är matsvinnet i Finland ca 335–460 miljoner kilo per år.

Prispengarna går till nya projekt Förutom Nordiska rådets pris fick Selina Juul och Stop Spild Af Mad sex andra pris under 2013, av vilka ett var de danska socialdemokraternas Svend Auken -miljöpriset. Juul berättar att efter Nordiska rådets pris har Stop Spild Af Mad väckt stort intresse utomlands.

Gå inte till matbutiken på tom mage. Ät en banan eller en smörgås innan du går och handlar. På tom mage är det lätt att man handlar mer än man behöver. Tag en liten korg eller kundvagn. Korgarna och kundvagnarna har blivit större de senaste tjugo åren och de lockar en lätt att köpa för mycket. Förvara maten rätt. Att förvara maten rätt förlänger märkbart dess hållbarhet. Info om hur man bäst förvarar mat finns på nätet.

Undvik mängdrabatter. Mängrabatter lönar sig endast då du med säkerhet vet att du kommer att äta upp allt du köper. För matsvinnsdagbok. Skriv upp all mat du kastar bort. Du fäster genast mer uppmärksamhet vid svinnet, som då automatiskt minskar. Källa: Selina Juul, Stop Spild Af Mad

– Efter att vi fick priset har Stop Spild Af Mad nämnts i tidningar runt om världen över 200 gånger. Både i Island och på Grönland bildas för närvarande motsvarande rörelser mot matsvinn. Nordiska rådets prispengar, 350 000 DKR och Svend Auken -prisets 10 000 DKR, (tillsammans ca 46 000 euro) tänker Juul använda till att starta ett nytt projekt. – Tanken är att lokala livsmedelsproducenter, affärer, bagerier osv enkelt skulle kunna skänka mat som blivit över till t ex hemlösa, natthärbärgen, dagcenter, kvinnojourer osv. Det planeras också fortsättning till Sammen mod Madspild – United Against Food Waste, ett evenemang som Stop Spild Af Mad var med att arrangera i oktober 2013. Under evenemanget lagade man mat på Köpenhamns Rådhustorg av råvaror som annars hamnat i soptunnan. Över 6 000

deltog i evenemanget och motsvarande evenemang planeras nu också utanför Danmark. I mars för Juuls kamp mot matsvinn henne till Finland, när hon besöker Helsingfors och Kulturkontakt Nords tillställning Norden After Work i samband med Nordens dag 21.3.  Text: Susanna Puisto Översättning: Ingrid Rönnow Foto: Anette Vadla Ravnås Teckningar: Stop Spild Af Mad Källor: saasyoda.fi, unric.org Mer info om matsvinn: stopspilafmad.dk saasyoda.fi thinkeatsave.org

43


Nikolai Kristensenin työssä upeat perinteiset grönlantilaiset lasihelmet pääsevät oikeuksiinsa.

Yksinkertaisia, moderneja linjoja, trendikästä katutyyliä, mustaa ja marimekkomaisia graafisia kuvioita – mikään näistä tyypillisistä pohjoismaisen muodin kuvauksista ei istu Nordic Fashion Biennaleen. Frankfurtin Museum Angewandte Kunst -taidemuseossa maaliskuussa avautuva näyttely esittelee harvoin Keski-Euroopassa nähtäviä islantilaisten, färsaarelaisten ja grönlantilaisten muotisuunnittelijoiden töitä poikkeuksellisen raikkaalla tavalla. Tapahtuman kuratoineen valokuvaajaparivaljakon Cooperin & Gorferin kuvat muistuttavat enemmän satoja vuosia vanhoja maalauksia kuin perinteisiä muotikuvia. Ne kertovat tarinoita muodin ja pukeutumisen voimasta identiteetin ja kulttuurin ilmaisijoina.

Tarinoita Pohjolan länsilaidalta

Muotia Pohjolan länsireunalta Islantilaiset, grönlantilaiset ja färsaarelaiset muotisuunnittelijat hakevat inspiraatiota vaikkapa villasta, turskasta ja lasihelmistä.

44

Amerikkalainen Sarah Cooper ja itävaltalainen Nina Gorfer ovat työskennelleet yhdessä vuodesta 2006. He asuvat Göteborgissa, Ruotsissa ja ovat kuvanneet aiemmin muun muassa Kirgisian ja Qatarin kulttuureita. Viime vuoden ajan he ovat keskittyneet Länsi-Pohjolan saarin. Cooper ja Gorfer kertovat tekevänsä jokaista valokuvaa varten reilusti tutkimustyötä. He haastattelevat ihmisiä saadakseen kuviinsa lisää paikkaan ja paikalliseen kulttuuriin liittyviä kerroksia. – Meitä kiinnostaa, mikä islantilaisia, grönlantilaisia ja färsaarelaisia muotisuunnittelijoita inspiroi ja miten kulttuuri, etäisyys muusta maailmasta ja luonnon armottomuus vaikuttavat heidän luovaan työhönsä, Cooper ja Gorfer kertovat. Matkoillaan he saivat kokea LänsiPohjolan luonnonvoimat myös omissa nahoissaan. – Kesä oli poikkeuksellisen kylmä ja sateinen. Työskentelimme kaatosateessa


Islantilainen Jóhanna Methusalemsdóttir asuu New Yorkissa ja suunnittelee koruja, jotka saavat muotonsa turskan ruodoista. Kuvaan pääsivät Jóhannan tyttäret.

Islantilaisen Steinunn Sigurðardóttirin työtä esittelevä teos kuvattiin Reykjavikin kalasataman varastossa, mitä ei ehkä uskoisi lopputuloksesta.

Islannissa ja lumimyrskyssä keskellä kesää Grönlannissa, naiset kertovat. Lopulliset työt perustuvat valokuviin, joihin Cooper ja Gorfer lisäävät kerroksia piirroksin, tekstuurein ja kollaasein. Työ kestää kuukausia ja sitä voi verrata taidemaalarin studiossaan viettämään aikaan.

Viisimetrinen mekko Frankfurtissa nähdään myös valokuvatut luomukset. Esimerkiksi islantilaisen SteiFärsaarilla työskentelevän suunnittelijaduon Guðrun & Guðrunin työt henkivät saarten etäisyyttä ja yksinäisyyttä merten keskellä.

nunn Sigurdardóttirin työtä esittävässä muotokuvassa biennalea varten suunniteltua pukua näkyy vain hieman. Näyttelyssä esiin pääsee koko komeus, joka perustuu lankataiteeseen ja hiukkasiin. – Se on viisi metriä pitkä mekko, jonka raaka-aineet ikään kuin leijailevat ilmassa erillään toisistaan, lankojen yhdistämänä. Työni kumpuaa ajatuksistani ja tunteistani. Tyhjä tila hiukkasten ja eri elementtien välillä inspiroi minua, Sigurdardóttir kertoo. Islannin kansainvälisesti menestynein muotisuunnittelija työskenteli vuosia Calvin Kleinin, Guccin ja La Perlan muotitaloissa. Hän palasi kotiin Islantiin vuonna 2000 ja

45


Bibi Chemnitz on grönlantilaisista muotisuunnittelijoista kansainvälisesti tunnetuin. Nuorekkaista, jopa sporttisista vaatteistaan tunnettu suunnittelija palasi tätä näyttelyä varten perinteiden äärelle.

kuin hittipaita. Nordic Fashion Biennalea varten tehty puku sai inspiraationsa heinäseipäistä. – Kulttuurihistoria, käsityö ja alkuperäiset materiaalit ovat työmme lähtökohtia. Haasteemme on tulkita niitä uudelleen relevantilla tavalla, Gudrun Rögvadóttir kertoo.

Kolme saarta Atlantilla

perusti oman merkkinsä STEiNUNNin. Sigurdardóttir tunnetaan erityisesti islantilaisen pukuhistorian, käsityön, villan ja kutomismenetelmien osaajana. Villasta suunnittelevat myös färsaarelaiset Gudrun Rögvadóttir ja Gudrun Ludvig, joiden Gudrun&Gudrun-merkki nousi kansainväliseen tietoisuuteen televi-

sion välityksellä. Tanskalaisen jännityssarjan Forbrydelsenin päähenkilö, etsivä Sarah Lund (Sofie Grabol) pukeutui perinteisen färsaarelaispaidan moderniin versioon. Sen jälkeen paitaan pukeutuivat kaikki kruununprinsessa Marysta lähtien. Kokoelmaan kuuluu paljon muutakin

Nordic Fashion Biennale Nordic Fashion Biennale kokoaa yhteen Islannin, Färsaarten ja Grönlannin kiinnostavimmat muotisuunnittelijat. Mukana on yhteensä 12 suunnittelijaa ja taiteilijaa: Mundi, STEiNUNN, JÖR, Kría, Shoplifter, Guðrun&Guðrun, Barbara I Gongini, Rammatik, Bibi Chemnitz, Najanguanq Lennert Davidsen, Nikolaj Kristenssen ja Jessie Kleemann. Tapahtuma järjestetään Frankfurtissa, Museum Angewandte Kunsttaidemuseossa. Länsi-Pohjolan muotialan tulevaisuutta pohtiva NFB Summit-konferenssi järjestetään 21.3.2014. Puhujina ovat mm. trendianalyytikot David Shah ja Christine Boland sekä muotisuunnittelija Ragna Froða. Ruotsalaisen valokuvaajaparivaljakon Cooperin & Gorferin taidenäyttely Weather Diaries on avoinna 21.6. saakka. www.nordicfashionbiennale.com

46

Nordic Fashion Biennalen tuottaa Pohjolan Talo Reykjavikissa, Islannissa. Se on pohjoismaisen ministerineuvoston alainen kulttuurikeskus, jonka tehtävänä on muun muassa koordinoida kulttuuriohjelmaa. – Tavoitteemme on vahvistaa muotialaa Länsi-Pohjolassa ja luoda uudenlainen, kansainvälinen kohtaamispaikka perinteisen muotiviikkokalenterin ulkopuolella, tuottaja Ilmur Dögg Gísladóttir sanoo. Myös pitkään kansainvälisissä muotiympyröissä vaikuttanut Steinunn sanoo, että tapahtuma nostaa tärkeällä tavalla maailman näyttämölle muotia, jota ei yleensä muotiteollisuuden valokeilassa nähdä. Esimerkiksi Gudrun & Gudrunin kokoelmat elävät täysin perinteisen muotikalenterin ulkopuolella. – Eristyneisyys määrittää työtämme. Me kutsumme sitä ”luomistyöksi silmät sidottuina”. Inspiraatiomme kohoaa kaikesta muusta kuin muotialasta, färsaarelaissuunnittelijat kertovat. Islantilainen Steinunn Sigurdardóttir on samaa mieltä. – Täällä suunnittelijat työskentelevät eristyksissä muusta maailmasta tuulen vinkuessa ja revontulten tanssiessa ikkunan takana. He soveltavat ikivanhoja perinteisiä menetelmiä uusin, luovin tavoin. Töissä näkyy vahva kulttuurinen, jopa myyttinen elementti. Kuraattorit Sarah Cooper ja Nina Gorfer pyrkivät nostamaan näitä Länsi-Pohjolan saaria yhdistäviä teemoja näyttelyn keskiöön. – On ollut uskomatonta nähdä, kuinka kaikkia mukana olevia suunnittelijoita yhdistää samanlainen henki, vaikka lopputulokset eriäisivätkin toisistaan, sanoo tuottaja Ilmur Dögg Gísladóttir Pohjolan Talosta.  Teksti: Sari Peltonen Kuvat: Cooper & Gorfer


HITTA GNISTAN hos dig och din personal – träna med oss på Solvalla och Norrvalla! Utbildning Ab

MIKSI FOREVER

LUOTA KOTIMAISEEN - MEILLÄ ONNISTUT 3 Markkinoiden laajin palvelutarjonta q 3 Yli 20 vuoden kokemus q 3 Monipuolinen ryhmäliikunta q 3 Parasta yksilövalmennusta q 3 Ainutlaatuiset motivointituotteet q 3 Ohjaaja auttamassa kuntosalilla q 3 Forever Vinkkipiste q 3 Omakunto – maksat vain siitä mitä valitset q

Tyytyväisyystakuu on onnistumisen tae. Kokeile nyt 30 päivää ilman sitoutumista. Tarjous voimassa 16.3.2014 saakka. Lue onnistumistarinoita www.foreverclub.fi/onnistuja

Vi på Folkhälsan Utbildning hjälper Dig och ditt företag med träning och hälsa för att må bättre på jobbet. www.folkhalsan.fi/idrott


Haloon kuulumisia! Yhteispelillä päin perhettä!

Puheenjohtajuusohjelmassa lasten hyvinvoinnin sekä yhteiskunnan ja perheiden toimivan yhteispelin nähdään estävän syrjäytymistä ja muodostavan pohjan terveelle ja myönteiselle yhteiskuntakehitykselle. Tämä onkin hyvä aie, koska syrjäytyminen alkaa todella jo lapsuudessa ja periytyy voimakkaasti. Nyt syrjäytyneiksi Suomessa arvioitujen noin 50 000 nuoren vanhemmista noin puolet on itsekin ulkopuolisia tai työttömiä. Vaikeuksiin ajautuneissa perheissä juuri lasten syrjäytymisriski on korkein. Tätä taustaa vasten on hurjaa, että juuri Norja haluaa säästää maahan työn perässä saapuvien pohjoismaalaisten vanhempainrahoista (ks. Pohjola-Norden-lehti 4/2013). Myös Tanskassa maahan muuttavien oikeutta lapsilisään haluttiin rajoittaa, mutta suuren Euroopan unionissa ja Pohjoismaiden neuvoston piirissä nousseen arvostelun vuoksi maa joutui tämän vuoden alusta kumoamaan asetuksensa. Tämän jälkeen

Karin Beate Nøsterud/norgen.org

Islanti aloitti vuodenvaihteessa puheenjohtajuuskautensa Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Vaikka tämä Kasvuvoimaa – elinvoimaa -niminen kausi keskittyy erityisesti Pohjoismaiden luonnonvarojen viisaaseen hyödyntämiseen, ovat ”inhimilliset voimavarat” sekä erityisesti lapset ja perhe saaneet oman huomionsa ohjelmassa.

leikkurin alle budjettineuvotteluissa joutui isälle suunnattu tasa-arvobonus, jos vanhempainvapaat jaetaan puoliksi isän ja äidin kesken. Ei Suomikaan silti mikään lapsiperheiden tukemisen mallimaa ole. Esimerkiksi 1990-luvun laman jälkeen lapsiperheiden kotihoidontukeen ei koskaan ohjattu voimavaroja, ja lapsiperheiden kotihoidontukea korvataankin monissa kunnissa lastensuojelun perhetyöllä. Tämä on ongelmallista, koska lapsisuojelun perhetyö ei ole matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää palvelua, vaan osa lastensuojelua. On laskettu, että yhden lapsen sijoituksen keskimääräisillä vuosikustannuksilla voitaisiin palkata uusi sosiaalityöntekijä vuodeksi tai järjestää kotipalvelua lähes 3 000 tuntia. Suomen sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalihuoltolain uudistamista valmisteleva työryhmä onkin pitänyt tärkeänä lapsiperheiden kotiin annettavien palvelujen lisäämistä ja kehittämistä ennaltaehkäisevänä,

Heli Mäkipää, edunvalvontavastaava ja Haloo Pohjola -projektijohtaja

Islannin puheenjohtajuusohjelma löytyy osoitteesta www.norden.org/fi/julkaisut

Tilaa pohjoismaisia uutiskirjeitä!

Prenumerera på nordiska nyhetsbrev!

Norden.org sivustolla voit tilata erilaisia pohjoismaiseen yhteistyöhön ja politiikkaan keskittyviä uutiskirjeitä. Tilattavissa on muun muassa ympäristö- ja työmarkkina-asioita käsitteleviä uutiskirjeitä sekä Haloo Pohjolan uutiskirje. Lisäksi sivuston kautta voi tilata verkkolehden Green Growth the Nordic Way. 

På norden.org kan du prenumerera på nyhetsbrev från olika aktörer inom det nordiska samarbetet. Till exempel kan du prenumerera på nyhetsbrev som behandlar miljö- eller arbetsmarknadsfrågor samt Hallå Nordens nyhetsbrev. Också webbtidningen Green Growth the Nordic Way kan prenumereras på sidan. www.norden.org

48

varhaisen tukemisen keinona. Tätä taustaa vasten on hienoa, että osana Islannin puheenjohtajuuskautta tullaan selvittämään talouskriisien vaikutuksia pohjoismaisiin hyvinvointimalleihin. Ohjelmassa on myös useita konferensseja koskien perheitä, lasten hyvinvointia, perhepolitiikkaa, tasa-arvoa ja sosiaalipalveluiden koordinointia Pohjoismaissa. 


Ajankohtaista piireissä ja yhdistyksissä Arktisen Upeeta pyrkii tukemaan, parantamaan ja tekemään tunnetuksi pohjoismaisen elokuvan asemaa suomalaisessa kulttuurielämässä. Pohjola-Norden on mukana järjestelyissä.

Sweden Panorama

Elokuvafestivaali Arktisen Upeeta Jyväskylässä

Varsinais-Suomen ja Satakunnan piirin uutena toiminnanjohtajana on aloittanut Annette Sucksdorff. Annette on aiemmin toiminut lääkealalla, mutta on ollut aina kiinnostunut myös Pohjoismaista ja pohjoismaisesta yhteistyöstä. Annette haluaa panostaa toiminnanjohtajana erityisesti pohjoismaisuuden esille tuomiseen kouluissa. Annetten yhteystiedot löydät sivulta 11. Susanna Puisto

Arktisen Upeeta on jyväskyläläinen, pohjoismaiseen elokuvakulttuuriin keskittyvä elokuvafestivaali. Festivaali järjestetään 13.–16.2.2014 KampusKinossa, Ravintola Ilokiven alakerrassa. Elokuvafestivaali koostuu elokuvanäytöksistä, pohjoismaisille naisohjaajille suunnatusta elokuvakilpailusta sekä oheisohjelmasta. Vuoden 2014 näytöselokuvia ovat esimerkiksi Lukas Moodyssonin Me ollaan parhaita! (Ruotsi, 2013), Mika Kaurismäen Saimaa-ilmiö (Suomi, 1981) sekä Thomas Vinterbergin Jahti (Tanska, 2013). Lisäksi ohjelmassa on erikoisnäytöksiä, kuten Jyväskylän ammattiopiston konemusiikkiopiskelijoiden säestämä mykkäelokuva Noidan Kirot (Suomi 1927). Oheisohjelmistossa on myös esimerkiksi Festivaalilounge, Jäätävä brunssi sekä Samae Koskisen esiintyminen. Tarkempi ohjelma löytyy osoitteesta www.arktisenupeeta.net

Valokuvanäyttely Sweden Panorama kiertää Pohjola-Nordenin piireissä ja yhdistyksissä kevään ja kesän aikana seuraavasti: Helmikuu Kuusamo Maaliskuu Kemi Huhtikuu Haapajärvi, Suomenselän yhdistys Toukokuu Rovaniemi Kesäkuu Kajaani Lue lisää näyttelystä sivulta 33 ja osoitteesta www.swedenpanorama.se

Varsinais-Suomen ja Satakunnan piirille uusi toiminnanjohtaja

Uudenmaan piirin vuoden nordisti valittu Pohjola-Nordenin Uudenmaan piiri nimesi Vuoden nordistiksi 2013 Johanna Toivosen, joka on muun muassa kirjoittanut vuonna 2009 ilmestyneen oppikirjan Dansk? – Ja, tak!

Andy Horner

49


jäsenedut 1 / 2014

Viking Line puh. 0600-41577 tarjoaa matkoja erikoishintaan Pohjola-Nordenin jäsenille. Varaudu näyttämään jäsenkorttisi lippuja lunastaessasi ja terminaalissa. Etu ei koske ryhmämatkoja. Paikkoja rajoitetusti. Varaa heti, parhaat paikat menevät ensiksi. Katso hinnat ja reitit www.vikingline.fi/edut/pohjola-norden www.vikingline.fi Saga Matkat puh. 09 0201 556 650 myöntää 5 %:n alennuksen (kuitenkin enintään 70 e/matka/hlö) kaikista matkaesitteessä mainituista matkoista. Varaus tehdään suoraan Saga Matkoilta ja matkaa tilattaessa tulee mainita Pohjola-Nordenin jäsennumero. Alennus ei koske äkkilähtöjä, jotka ovat jo valmiiksi alennettuja. www.sagamatkat.fi Helsingin keskustassa sijaitseva hotelli Helka tarjoaa PohjolaNordenin jäsenille vuonna 2014 seuraavat sopimushinnat. 1 h huone arkisin 134 e/vrk, viikonloppuna pe-su 105 e/vrk, 2 h huone arkisin 164 e/vrk, viikonloppuna pe-su 130 e/vrk. reservations@helka.fi, puh. 09 613 580, www.helka.fi Suomen retkeilymajajärjestö puh. 09 5657 150 myöntää SRM:n jäsenjärjestöjen henkilöjäsenille kotimaan SRM-hostelleissa -10%/henkilö/vuorokausi alennusta normaalista majoitushinnasta. SRM:n kautta Pohjola-Nordenin jäsenet saavat myös kansainvälisen Hostelling International -ketjun hostellikortin jäsenhintaan: aikuiset hinta 12 e (normaali hinta 17 e), juniorikortti (4-16-vuotiaat) hinta 5 e (normaali hinta 10 e), perhejuniori (4-16 -vuotiaat, kun vanhemmat ostavat samanaikaisesti itselleen kortit) hinta kaikille 2 e. Ryhmäkortti (väh. 10 hlöä) hinta kaikille 50 e. Jäsenedut saa todistamalla jäsenyytensä. info@srm.fi www.hostellit.fi Hanasaaren kulttuurikeskus puh. 09 435 020 Espoossa (7 km Helsingin keskustasta) myöntää 15 %:n alennuksen majoituksesta arkisin jäsenkortin esittäville. www.hanaholmen.fi Best Western Hotell Göteborg puh. +46 31 752 28 00 myöntää Pohjola-Nordenin jäsenille 20 %:n alennuksen kaikista normaali­ hinnoista. Jäsenyys on mainittava tilausta tehdessä. nfo@hotellgoteborg.se www.hotellgoteborg.se Kultur og konferansehotell Voksenåsen

50

Lisätietoja: Markkinointipäällikkö Kjell Skoglund, puh. 040 - 560 3922, kjell.skoglund@pohjola-norden.fi, www.pohjola-norden.fi. Norden-yhdistys Islannissa tarjoaa enemmän jäsenetuja kuin tässä esitellään.

puh. +47 22 81 15 00 (Holmenkollenilla n. 15 km Oslon keskustasta), myöntää 20 %:n alennuksen yöpymisestä ja aamiaisesta. Lisätietoja www.voksenaasen.no Hertz puh. 0200 11 22 33 myöntää kiinteät erikoishinnat Pohjola-Nordenin jäsenille Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopassa. Nämä hinnat saa ilmoittamalla alennustunnuksen CDP 622011 autoa varattaessa. www.hertz.fi Jäsenedut Islannissa Islannissa kansallinen Nordenyhdistys, Norræna félagið, myy Norden Voyager Card -etukorttia alimmillaan 12 euron hintaan, mutta kaikkien Norden-yhdistysten jäsenet myös muista Pohjoismaista saavat samat edut omalla jäsenkortillaan. www.nordenvoyager.com Turun kaupunginteatteri puh. 02 2620 080, puh. 02 262 0030 myöntää Pohjola-Nordenin jäsenille teatterilippuja n. 20-35 %:n alennuksella lipun normaalihinnasta. Jäsenyydestä tulee mainita lippuja tilatessa. www.turku.fi/ teatteri Åbo Svenska Teater puh. 02 2777 377 myöntää jäsenkorttiaan näyttäville jäsenille yhden ilmaisen ohjelmavihon kaikkiin teatterin omiin esityksiin. www.abosvenskateater.fi Espoon kaupunginteatterin puh. 09 439 3388 esityksiin PohjolaNordenin jäsenille 2 euron alennus perushintaisesta lipusta. Varausta tehdessä mainittava alennuksesta ja lippujen lunastuksen yhteydessä esitettävä Pohjola-Nordenin jäsenkortti. www.espoonteatteri.fi Wasa teater Wasa teater tarjoaa Pohjola-Nordenin jäsenille 20-35 % alennuksen normaalihintaisista lipuista suuren näyttämön ja studionäyttämön esityksiin kaikkina päivinä. Etu ei koske vierasnäytöksiä eikä ensi-iltoja. Lippuvarauksia otetaan vastaan puhelimitse. Pohjola-Nordenin jäsenkortti tulee näyttää lippuja lunastettaessa. Teatteri määrittää tarkan alennuksen kullekin esitykselle erikseen. Lisätietoja puh. 06 3209 330 www.wasateater.fi Mikkelin teatteri myöntää jäsenille 1 euron alennuksen lipun hinnasta. Alennuksen saa jäsenkorttia näyttämällä ja koskee ainoastaan teatterin omia esityksiä. Puh. 015 411 0440. www.mikkelinteatteri.fi

Joensuun kaupunginteatteri myöntää jäsenkorttia näyttävälle kaksi teatterilippua yhden hinnalla. Etu koskee lippuja esityspäivän näytäntöihin, jos katsomossa on tilaa. Alennus koskee teatterin omaa tuotantoa. Lippuja voi ostaa Carelicumista (Koskikatu 5) tai tuntia ennen esityksiä teatterin ovilipunmyynnistä kaupungintalolta (Rantakatu 20). Puh. 013 267 7111. www.kaupunginteatteri.jns.fi Rovaniemen teatteri puh. 0400 282 484 myöntää jäsenkortin näyttäville kaksi lippua yhden hinnalla. Etu koskee teatterin omien tuotantojen normaalihintaisia lippuja. Liput voi varata esityspäivänä lippukassalta. www.rovaniementeatteri.com Suomen Kansallisoopperan puh. 09 4030 2211 edut PohjolaNordenin jäsenille käyvät ilmi vuoden 2014 lehdissä olevista Oopperan ilmoituksista. liput@opera.fi www.ooppera.fi Kustannusosakeyhtiö Tammi puh. 010 506 222 myöntää jäsenkorttia vastaan 20 %:n alennuksen kirjaostoksista Tammen kirjamyymälässä, Korkeavuorenkatu 37, Helsinki, asiakaspalvelu@tammi.fi, www.tammi.fi Hufvudstadsbladet puh. 09 1253 500 myöntää PohjolaNordenin jäsenille 10 %:n alennuksen kaikista määräaikaistilauksista (ulkomaantilauksiin lisätään postimaksu). Tarjous on voimassa 31.12.2014 asti ja koskee uusia tilaajia, joille ei ole tullut lehteä viimeisen kuuden kuukauden aikana. Ilmoita koodi PN ja jäsennumerosi. www.hbl.fi Forever kuntoklubi & day spa Töölö puh. 09 477 7040 myöntää Pohjola-Nordenin jäsenille yhden veloituksettoman tutustumiskäynnin kuntoklubille. Day Span yli tunnin kestävien hoitojen yhteydessä väri- ja aromaterapeuttinen kylpy veloituksetta. Jäsenyydestä tulee mainita etuja käyttäessä. www.foreverclub.fi www.foreverdayspa.com


medlemsförmåner 1 / 2014

Mer info: Marknadsföringschef Kjell Skoglund, tfn 040 - 560 3922, kjell.skoglund@pohjola-norden.fi, www.pohjola-norden.fi. Norden-föreningen i Island erbjuder flera medlemsförmåner än som presenteras här.

Viking Line tfn 0600-41577 erbjuder resor till specialpris för Pohjola-Nordens medlemmar. Förbered dig på att uppvisa medlemskortet när du löser ut biljetterna och i terminalen. Förmånen gäller ej gruppresor. Begränsat antal platser. Boka genast, de bästa platserna går först! Se alla förmånspriser och rutter www.vikingline.fi/edut/ pohjola-norden/svenska www.vikingline.fi

Kultur og konferansehotell Voksenåsen tfn +47 22 81 15 00 på Holmenkollen, ca 15 km utanför Oslo centrum, beviljar 20 % rabatt på övernattning och frukost. www.voksenaasen.no Hertz tfn 0200 11 22 33 beviljar fasta specialpriser i Finland, Norden och Europa. För att erhålla rabatten bör koden CDP 622011 uppges när man bokar bilen. www.hertz.fi

Joensuu Stadsteater beviljar mot uppvisande av Pohjola-Nordens medlemskort två biljetter till priset av en. Rabatten gäller biljetter som köps samma dag som föreställningen äger rum, om det finns plats. Rabatten gäller enbart teaterns egna produktioner. Biljetterna kan köpas på Carelicum (Koskikatu 5) eller en timme före föreställningen vid teaterns biljettförsäljning (Rantakatu 20). Tfn 013 267 7111. www.kaupunginteatteri.jns.fi

Saga Matkat tfn 09 0201 556 650 beviljar 5 % rabatt (dock högst 70 e/resa/person) på alla sina resor i resebroschyren. Resorna bör bokas hos Saga Matkat. Vid bokning bör Pohjola-Nordens medlemsnummer uppges. Medlemsrabatten gäller inte ”sista minuten”-resor som redan är till specialpris. www.sagamatkat.fi

Medlemsförmånerna på Island Föreningen Norden på Island, Norræna félagið, har lanserat ett nytt koncept: föreningen saluför ett s.k. Norden Voyager Card-förmånskort. Kortets lägsta pris är 12 euro, men alla Nordenmedlemmar från det övriga Norden beviljas samma förmåner mot uppvisande av sitt medlemskort. www.nordenvoyager.com

Rovaniemi Teater tfn 0400 282 484 beviljar två biljetter till priset av en mot uppvisande av medlemskort. Rabatten gäller teaterns egna produktioner. Förmånen gäller föreställningar till normalt pris (inte gästspel). Biljetter kan bokas samma dag som föreställningen äger rum i biljettförsäljningen. www.rovaniementeatteri.fi

Åbo Stadsteater tfn 02 2620 080 beviljar Pohjola-Nordens medlemmar teaterbiljetter med 20-35 % rabatt på normalprisbiljetter. Medlemskap i Pohjola-Norden ska meddelas vid bokning. www.turku.fi/teatteri

Finlands Nationalopera tfn 09 4030 2211 erbjuder PohjolaNordens medlemmar förmåner i enlighet med Operans annonser i tidningarna 2014. liput@opera.fi www.ooppera.fi

Hotel Helka i Helsingfors centrum erbjuder Pohjola-Nordens medlemmar 2014 följande avtalspriser: 1 pers rum vardagar 134 e/natt, veckoslut fre-sön 105 e/natt, 2 pers rum vardagar 164 e/natt, veckoslut fre-sön 130 e/natt. Meddela om medlemskap i samband med bokning. reservations@helka.fi, tfn 09 613 580, www.helka.fi Finlands vandrarhemsorganisation SRM rf. tfn 09 5657 150 beviljar i Finland medlemmar av SRM:s medlemsorganisationer en rabatt på -10%/person/dgn på normalt logipris. Via SRM kan Pohjola-Nordens medlemmar till medlemspris få ett internationellt hostellkort till den kedjan Hostelling International: vuxna 12 e (riktpris 17 e), juniorer (4-16 år) 5 e (riktpris 10 e), familjejunior (4-16 år då föräldrarna samtidigt köper sina egna kort) pris 2 e. Hostellkortet är personligt och gäller ett år från inköpsmånaden. Gruppkort (minst 10 pers.) pris totalt 50 e. Medlemsförmånerna beviljas mot uppvisande av medlemsskap. info@srm.fi www.hostellit.fi Hanaholmens kulturcentrum tfn 09 435 020 i Esbo (7 km från Helsingfors centrum) beviljar 15 % rabatt på inkvartering under vardagar mot uppvisande av medlemskort. www.hanaholmen.fi Best Western Hotell Göteborg tfn +46 31 752 28 00 beviljar 20 % på alla ordinarie priser. Uppge medlemskapet vid bokning. e-post info@hotellgoteborg.se info@hotellgoteborg.se www.hotellgoteborg.se

Åbo Svenska Teater tfn 02 2777 377 beviljar mot uppvisande av medlemskort ett gratis programblad till alla egna produktioner. Programbladet fås i biljettkassan i samband med biljettköp. Förmånen 1 programblad/medlemskort, kan användas så många gånger man vill. www.abosvenskateater.fi   Pohjola-Nordens medlemmar får 2 euro rabatt per biljett till alla Esbo Stadsteaters tfn (09) 439 3388 föreställningar till normalpris. Rabatten är alltid personlig. Rabatten bör nämnas i samband med bokning och medlemskortet uppvisas vid kassan. www.espoonteatteri.fi Wasa teater Wasa Teater Österbottens Regionteater - erbjuder Pohjola-Nordens medlemmar 20-35 % rabatt på normalprissatta biljetter till föreställningar på stora scenen och studioscenen alla dagar. Gäller icke gästspel eller premiärer. Bokningar kan göras på telefon. Pohjola-Nordens medlemskort bör visas upp i samband med att biljetten löses ut. Teatern fastställer den exakta rabatten för varje pjäs. Mer information: tfn 06 3209 330 www.wasateater.fi

Bokförlaget Tammi tfn 09 6937 6235 beviljar mot uppvisande av medlemskort 20 % rabatt vid inköp av böcker i Tammis bokhandel, Högbergsgatan 37, Helsingfors. www.tammi.fi Hufvudstadsbladet tfn 09 1253 500 beviljar PohjolaNordens medlemmar 10 % rabatt på samtliga tidsbundna prenumerationer (utlandsprenumerationer tillkommer postavgift). Alternativen är sjudagars-, weekend- eller söndagsprenumeration. Erbjudandet är i kraft t.o.m. 31.12.2014 och gäller nya prenumeranter som inte haft tidningen det senaste halvåret. www.hbl.fi Forever Gym & Day spa tfn 09 477 7040 i Tölö, Helsingfors beviljar Pohjola-Nordens medlemmar ett gratis besök på gymmet. I samband med över en timme långa behandlingar vid Day Spa ett färg- och aromaterapeutiskt bad gratis. Uppge medlemskapet i samband med förmånerna. www.foreverclub.fi www.foreverdayspa.com

S:t Michels teater beviljar PohjolaNordens medlemmar en euros rabatt på normalprisbiljetter. Rabatten gäller enbart teaterns egna produktioner. Pohjola-Nordens medlemskort bör uppvisas vid betalning. Biljetter kan beställas i biljettkassan. Tfn 015 411 0440. www.mikkelinteatteri.fi

51


KOM MED PÅ VÅRENS SPÄNNANDE NORDISKA KULTURPROGRAM! Vi erbjuder t.ex. seminarium om Nordiska rådets nya pris för barn- och ungdomslitteratur, nordiskt språkcafé och filmkvällar! Hela vårens program finns på

www.kulturkontaktnord.org

OSALLISTU KEVÄÄN JÄNNITTÄVIIN POHJOISMAISIIN KULTTUURITAPAHTUMIIN! Ohjelmassa mm. seminaari Pohjoismaiden neuvoston uudesta lasten ja nuorten kirjallisuuspalkinnosta, pohjoismainen kielikahvila sekä elokuvailtoja! Tutustu kevään ohjelmaan osoitteessa

www.kulturkontaktnord.org Pohjoismainen kulttuuripiste Pohjoismainen kirjasto ja kulttuurikeskus Kaisaniemenkatu 9 / PL 231 FI-00171 Helsinki

pnorden_2013.pdf

1

15.1.2013

13.51 15.1.13

TULKKAUSLAITTEET · ÄÄNENTOISTOT · VIDEONEUVOTTELU www.kongressitekniikka.fi · mail@kongressitekniikka.fi


Yritysten velkakirjamarkkinat kehittyvät. Hyödy uusista mahdollisuuksista. LähiTapiola Pohjoinen Yrityskorko. Pankkien tiukentuneen luotto­ politiikan myötä yritykset hakevat yhä useammin rahoitusta suoraan sijoittajilta laskemalla liikkeelle velkakirjoja. Korkosijoittajalle tämä merkitsee uusia mielenkiintoisia tuottomahdollisuuksia ja lisää vaihtoehtoja korkosalkun hajautuk­ seen. Erityisen kiinnostavia sijoitus­ kohteita löytyy Pohjoismaiden ja Baltian alueen yrityksistä. LähiTapiola Pohjoinen Yrityskorko on uusi sijoitusrahastomme, johon valitsemme tuotto­riskisuhteeltaan houkuttelevimmat yrityslainat. Koska sijoituksia voidaan tehdä myös kohteisiin, joilla on alhai­ nen luottoluokitus tai joilla ei ole luottoluokitusta lainkaan, huo­ lellinen oma analyysi ja riskien­ hallinta korostuvat. LähiTapiola­ryhmä on yksi Suomen suurimmista vakuuttajista ja myös täyden palvelun sijoitustalo. Niin

kauan kuin olemme vakuuttaneet, olemme myös sijoittaneet. Tämän yli kahdensadan vuoden pituisen matkamme aikana olemme ehtineet luoda oman näkemyksemme, joka on osoittautunut menestyksek­ kääksi.

Rahastoesite ja avaintietoesite suomeksi ja ruotsiksi lahitapiola.fi/rahastot. Merkinnät LähiTapiolan toimistoilla tai verkkopalvelussamme www.lahitapiola.fi. Kysy lisää puhelimitse 01019 5102 (ma-pe 8-18).

Markkinaindeksit eivät ohjaa sijoitusvalintojamme, vaan sijoitus­ päätöksemme perustuvat omaan tutkimukseemme ja omiin näke­ myksiimme. Kiinnitämme erityistä huomiota riskiin ja tavoittelemme pitkällä aikavälillä markkinoita parempaa tuottoa alhaisemmalla riskillä. Vastuullisuus on aina osa päätöksentekoamme.

LähiTapiola Varainhoidon korkotiimi Peter Castrén, Ari Luukkonen, Kari Pihkala ja Teemu Kokko.

Rahastoa hallinnoi LähiTapiola Varainhoito Oy, joka on osa asiakkaiden 100 %:sti omistamaa LähiTapiola­ryhmää. Rahaston historiallinen tuotto ei ole tae sen tulevasta tuotosta.


verkkopuoti  nätboden

www.pohjola-norden.fi/verkkopuoti www.pohjola-norden.fi/natboden

Danmark - Kongeriget Danmark Pauliina Saikkonen Ruotsinnos: Kent Lindberg Ruotsinkielinen, lapsille suunnattu kuvitettu tietokirja vie lukijan mukanaan kiertoajelulle eteläisimpään Pohjoismaahan. Kirja antaa monipuolisen kuvan Tanskasta ja sen historiasta, maantieteestä, elämäntavasta, kulttuurista ja urheilusta. Kirja käsittelee myös Tanskan ruokakulttuuria ja Tanskalle kuuluvia itsehallintoalueita Grönlantia ja Färsaaria.  Jäsenhinta 15 e Muut 20 e

Ille från det sista isflaket

Grönland – mer än isberg

Boel Werner et al Svensk översättning: Gerd Karin Nordlund, Boel Werner

Torsten Hallberg (red.)

En barnbok om klimatförändring. Vad ska isbjörnen Ille göra? Isen smälter och det är svårt att skaffa mat. Ille måste hitta ett nytt ställe att bo på. Ska han bo på zoo? Ska han flytta in hos brunbjörnarna?  Medlemspris 7 e Annars 10 e

Grönland – mer än isberg är ett försök att beskriva grönländarna, människorna som befolkar den stora och stolta ön i Nordatlanten och de förhållanden som påverkar deras tillvaro. Den är till största delen skriven av grönländare. Också ämnena som boken tar upp har människor bosatta i Grönland varit med och valt.  Medlemspris 5 e Annars 15 e

Slesvig – ett gränsland i Norden

Grönlanti – pieniä tarinoita suurelta saarelta

Torsten Hallberg (red.)

Eva Jansson

Slesvig-Holsten, eller SchleswigHolstein på tyska, är ett gott exempel på hur en gränskonflikt kan lösas på fredlig väg. Den dansk-tyska gränsen, som samtidigt är Nordens enda landgräns i söder, har flyttats fram och tillbaka genom århundradena. Idag lever majoritetsbefolkningen och minoritetsbefolkningen på båda sidan gränsen i fred. 

Hyppää kyytiin ja lähde lumoavaan Grönlantiin! Pienet tarinat on kirjoittanut suomalainen eskimologi Eva Jansson lukuisilla matkoillaan eskimoiden luokse pieniin kyliin. Eskimoiden hurtti huumori sävyttää aitoja tarinoita, joissa on iloa, itkua, naurua ja kulttuurien välisiä yhteentörmäyksiä.  Jäsenhinta 15 e Muut 10 €e

Medlemspris 5 e Annars 15 e

Tilaa verkkopuodista/Beställ från nätboden

Kirjoja/Böcker Lippuja/Flaggor Esitteitä/Broschyrer Mukeja/ Muggar

Julisteita /Afficher Oppimateriaalia/Läromaterial Ilmaismateriaalia/Gratismaterial Ja paljon muuta/Och mycket mer

55


14.5.2014 klo 15-19 HelSinKi

energiaseminaari

AnderS ruSK

energiankulutus on talouskriisin seurauksena vähentynyt huomattavasti. Suurin osa ennusteista joudutaan arvioimaan uudelleen. Samaan aikaan panostetaan yhä enemmän vaihtoehtoisiin energianlähteisiin.

Puheenvuorot Seminaarin avaa Pohjolanordenin puheenjohtaja AnderS ruSK. Peter lund

Suomessa on meneillään kattava ydinenergiatuotannon laajennus, samaan aikaan kun Saksa on asteittain päättänyt sulkea ydinvoimalaitoksiaan.

Asiantuntijapuheenvuoroja esittävät mm. teknillisen fysiikan professori Peter lund, Aalto-yliopisto, perustieteiden korkeakoulu Simon-eriK olluS

Pohjoismaiset energiamarkkinat toimivat tukkumarkkinoilla mutta eivät vähittäiskaupassa. eu ei vielä ole toimiva, energiapoliittinen kokonaisuus. milloin voidaan ottaa seuraava askel?

pääekonomisti Simon-eriK olluS, Fortum

kansanedustaja ja Pohjolanordenin hallituksen jäsen CHriStinA GeStrin ja

CHriStinA GeStrin

lisätiedot

varatoimitusjohtaja tAPio KorPeinen, uPm.

markkinointipäällikkö Kjell Skoglund puh. 040 560 3922 kjell.skoglund@pohjola-norden.fi tAPio KorPeinen

www.pohjola-norden.fi

Profile for Unionimedia

Pohjola Norden 1 2014  

Pohjola Norden 1 2014  

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded