Page 1

PN 1/2016

POHJOLA-NORDEN

Christiansfeld

– en mycket speciell stad Dagfinn Høybråten: Regionalt samarbete fortfarande relevant 24 Tanskalaishotelli tarjoaa ylellisyyttä 40

Övergödningen är ett av de största problemen i Östersjön 44 Itämeri elää vahvasti kirjallisuudessa 46


sisällys innehåll

PN

Photoproject Nordess

POHJOLA-NORDEN

POHJOLA-NORDEN AIKAKAUSLEHTI / TIDSKRIFT ISSN 1456-7644 (painettu) ISSN 1799-781X (verkkojulkaisu) Päätoimittaja / Chefredaktör Michael Oksanen Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare Susanna Puisto lehti@pohjola-norden.fi Osoite / Adress Fredrikinkatu/ Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki / Helsingfors puh. / tfn 09 - 4542 080 pohjola-norden@unionimedia.fi www.pohjola-norden.fi Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Michael Oksanen puh. / tfn 0400 795 235 michael.oksanen@ pohjola-norden.fi Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytning Leila Tarvainen Unionimedia Oy Paino / Tryckeri Forssa Print Oy 2016 Painos / Upplaga 10 000 kpl/st Ilmestymisajat / Utgivningsdagar 2016 2/2016 aineisto/material 13.4. ilmestyy/utkommer 12.5. Hinta 25 e / vuosikerta Pris 25 e / årgång Kansikuva / Omslagsbild Kolding Kommune Pohjola-Norden ry:n jäsenlehti Pohjola-Norden on Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto. Pohjola-Norden rfs medlemstidning Pohjola-Norden är centralförbundet för folkligt nordiskt samarbete.

2

Photoproject Nordess vill helt enkelt visa, att alla kvinnor är helt unika. Sidan 28

Pääkirjoitus / Ledare......................................................................................................................3 Christiansfeld är UNESCOs världskulturarv / Christiansfeld UNESCOn maailmanperintökohteeksi................................................................. 4 Airbnb – alternativ till hotell........................................................................................................ 8 Nordens språkpris Martti Ahtisaarelle / Nordens språkpris till Martti Ahtisaari......................12 Täällä / Här är Stockholm............................................................................................................13 Täällä / Här är Köpenhamn..........................................................................................................15 Ajankohtaista / Aktuellt..............................................................................................................16 Östersjöns ytterområden har likadana utmaningar..................................................................19 Nordek vållade huvudbry inom Föreningarna Nordens Förbund / Nordekista päänvaivaa Norden-yhdistysten liitolle................................................................. 20 Naapurit tukivat talouskriisin aikana.........................................................................................22 Täällä / Här är Reykjavik..............................................................................................................23 Dagfinn Høybråten: Ambitionen för samarbetet väsentligt / Yhteistyössä tarvitaan kunnianhimoa...................................................................................... 24 Meripelastus edellyttää yhteistoimintaa...................................................................................31 Simo Rundgren: ”Pohjoismaisuus on henkinen perintö” / ”Nordismen är ett själsligt arv”..................................................................................................32 Maarit Feldt-Ranta: ”Pohjoismaista yhteistyötä on nyt arvioitava ennakkoluulottomasti” / ”Nordiskt samarbete ska nu ses över fördomsfritt”....................... 34 Fantasiaeepos jylhästä pohjoisesta.......................................................................................... 36 Ajankohtaista Nuorisoliitossa / Aktuellt på Ungdomsförbundet..............................................37 Täällä / Här är Oslo......................................................................................................................39 Kööpenhaminan Radisson Blu Royal: Kuin yhdistetty hotelli ja muotoilumuseo / Radisson Blu Royal i Köpenhamn: Som en kombination av hotell och designmuseum........... 40 Hur ser fisket i Östersjön ut?..................................................................................................... 44 Itämeri elää vahvasti kirjallisuudessa...................................................................................... 46 Haloon kuulumisia! / Nyheter från Hallå!.................................................................................. 48 Finland lyfter fram vattnet, naturen och människan / Suomi nostaa esiin veden, luonnon ja ihmisen......................................................................... 50 Ajankohtaista piireissä ja yhdistyksissä / Aktuellt i distrikt och föreningar.............................53 Verkkopuoti / Nätboden..............................................................................................................55


pääkirjoitus  ledare

Michael Oksanen pääsihteeri / generalsekreterare

Vart är vi på väg?

Minne olemme menossa?

Det är många som på fredagskvällen bänkar sig framför tv:n för att se på det populära frågesportprogrammet På spåret från SVT. Där ställer Kristian Luuk alltid frågan; vart är vi på väg? Den samma frågan ställer jag mig då jag följer med diskussioner och händelser i Finland och Norden. Vad har hänt de senaste månaderna? Förutom att vi har en ekonomisk recession så har det allmänna politiska klimatet förändrats. Vi har idag en invandring i Finland som ingen skulle ha kunnat förutspå. Istället för att fokusera på hur man kan hjälpa medmänniskor i nöd har man börjat fokusera på saker som troligtvis bara äventyrar enskilda individers säkerhet men även landets förmåga att hitta en väg ur krisen. I den nordiska familjen har vi alltid varit stolta över att vi hittat en modell som gör vårt samarbete så unikt att många andra länder försökt kopiera vårt sätt att leva ihop. Vi har kunnat visa att man med goda relationer, tillit och gemensamma intressen kan uppnå en helt unik nivå av samarbete där man t.o.m kan leva ett liv i passfrihet. Denna modell och sätt att verka på håller nu på att äventyras. Idag sitter politiker och diskuterar införandet av gränskontroller eller att slopa passfriheten. Det är alltid svårt att fatta beslut eftersom då gör man någonting för framtiden men då beslut måste fattas anser nog jag att man noggrant bör överväga vad som kommer att ske just i framtiden. I det läge vi lever i just nu i Norden borde vi istället för att låsa in oss i våra egna borgar istället utnyttja den Nordiska modellen och ta hjälp av varandra och de goda exempel vi har i våra grannländer. Därtill besitter vi ett otroligt kunnande inom Norden som bör utnyttjas tillsammans för att hitta lösning på våra problem. Tänk om Norden igen kunde fungera som vägvisare och vi kunde erbjuda både hjälp åt människor i nöd men även trygghet och säkerhet för alla som bor i våra länder. Visst vi behöver förstås veta om vår gemensamma historia för att kunna samarbeta och då är det bra att det alltid ibland uppdagas i media att vi kanske sen heller inte vet så mycket om varandra. Kanske vi borde införa nordiska som ett läroämne i våra skolor i hela Norden. Då kanske vi i framtiden kan svara på frågan; vart är vi på väg? 

Monet katsovat perjantaisin SVT:n suosittua visailuohjelmaa På spåret. Ohjelmassa Kristian Luuk esittää aina kysymyksen; minne olemme menossa? Esitän itse saman kysymyksen seuratessani Suomen ja Pohjolan tapahtumia ja keskustelua. Mitä viime kuukausina on tapahtunut? Sen lisäksi, että meillä on talouskriisi, on yleinen poliittinen ilmapiiri muuttunut. Suomeen tällä hetkellä suuntautuva maahanmuutto on suurempaa kuin kukaan olisi osannut ennustaa. Sen sijaan, että keskittyisimme hädässä olevien ihmisten auttamiseen, olemme keskittyneet asioihin, jotka todennäköisesti vain vaarantavat sekä yksittäisten ihmisten turvallisuuden että maan mahdollisuudet nousta kriisistä. Pohjoismaisessa perheessä olemme aina olleet ylpeitä siitä, että olemme löytäneet mallin, joka tekee yhteistyöstämme niin ainutlaatuisen, että monet muut maat ovat yrittäneet kopioida tapaamme elää yhdessä. Olemme osoittaneet, että hyvillä suhteilla, luottamuksella ja yhteisillä intresseillä voidaan saavuttaa aivan erityinen yhteistyö ja jopa passivapaus. Tämä malli ja toimintatapa on nyt uhattuna. Poliitikot keskustelevat tänä päivänä rajatarkastusten käyttöönotosta tai passivapauden poistamisesta. Päätöksien tekeminen on aina vaikeaa, sillä niillä vaikutetaan tulevaisuuteen. Mutta kun päätöksiä täytyy tehdä, on niitä mielestäni tarkasti harkittava juuri tulevaisuuden kannalta. Tilanteessa, jossa nyt Pohjolassa elämme, meidän ei tule kaivautua omiin poteroihimme. Sen sijaan meidän tulisi hyödyntää pohjoismaista mallia ja etsiä apua toisiltamme ja niistä hyvistä esimerkeistä, joita naapurimaissamme on. Meillä Pohjolassa on sellaista osaamista, jota yhdessä hyödyntämällä voimme löytää ratkaisun ongelmiimme. Ajatella, jos Pohjola voisi taas toimia suunnannäyttäjänä ja voisimme tarjota sekä apua hädässä oleville ihmisille että turvallisuutta kaikille, jotka maissamme asuvat. Jotta voimme tehdä yhteistyötä, meidän tulee tuntea myös oma historiamme. Onkin hyvä, että aina välillä mediassa muistutetaan siitä, että emme ehkä tiedäkään toisistamme niin paljoa. Ehkä pohjoismaisuus pitäisi saada oppiaineeksi koulussa ympäri Pohjolan. Ehkä sitten osaisimme tulevaisuudessa vastata kysymykseen; minne olemme menossa? 

3


Herrnhut kyrka i Christiansfeld.

Danska Christiansfeld är UNESCOs världskulturarv Den 4 juli 2015 var en glädjens dag i Christiansfeld på södra Jylland. Då kom nämligen budskapet om att staden utnämnts till världskulturarv. Ett långt arbete hade burit frukt. Christiansfeld är en mycket speciell stad. Den präglas helt av Brödramenigheten, en evangelisk-luthersk frimenighet med rötter i reformationens uppgör med katolicismen. Den tjeckiske prästen och filosofen Jan Hus hade predikat mot den romersk-katolska kyrkan och blev bränd på bål som kättare år 1415. Vid sin död hade han omkring 150 000 anhängare. I hemlighet bildade en grupp av dem Unitas Fratrum, Brödragemenskapen, och fortsatte kampen mot katolicismen i Jan Hus anda. Trettioårskriget (1618–1648) utplånade nästan Unitas Fratrum, och de troende spriddes för alla vindar. År 1722 flydde en liten grupp från det nuvarande Tjeckien till Sachsen, där de fick

4

asyl hos den tyske riksgreven Nicolaus Ludwig von Zinzendorf (1700–1760). Han var mycket engagerad i religion och i synnerhet i trosfrihet. Han installerade de tjeckiska flyktingarna på sitt gods Berthelsdorf nära Dresden, och grundade tillsammans med dem världens första brödramenighetsstad nära backen Hutberg. Staden fick namnet Herrnhut, som kan betyda både ”Under Herrens beskydd” och ”På vakt för Herren”. Många duktiga hantverkare flyttade dit, och staden blomstrade.

En stad på en jungfrulig mark År 1728 besökte danska Kronprins Christian och Kronprinsessan Sofie Magdalene Herrnhut. De blev så begeistrade över vad de såg, att de bjöd greve Zinzendorf, som var släkt med danska kungahuset, till Christian VI:s kröning i Köpenhamn år 1731. Greven hade dessutom en livslång dröm om att stifta en dansk brödrakoloni. Men det skulle räcka ända till 1773, tretton år efter Zinzendorfs död, innan Christiansfeld blev grundad. Christian VI:s sonson, den psykiskt ostabile Christian VII, hade år 1768 tillsam-

mans med livläkaren Struensee besökt brödramenighetsstaden Zeist i Holland. Kungen blev imponerad över herrnhutarnas flit, hantverk, arkitektur och stadsplan. Och nu var det ingen återvändo. En sådan stad ville han också ha i Danmark! Den nya staden blev förstås uppkallad efter kungen. Christiansfeld är enastående i Danmark, eftersom staden blev planerad, uppmätt och etablerad på jungfrulig mark. En av de allra första byggnader som uppfördes var hotellet, med grundstenen lagd den 1 april 1773. Det ursprungliga namnet var ”Gemeinlogi”, ett gästhus där hantverkarna skulle bo medan de byggde resten av staden. Hotellet existerar fortfarande. Det förstorades senast år 1938 och är numera moderniserat invändigt, med bland annat internet. En marmortavla på gaveln berättar om många av de berömdheter som bott här.

Med kyrkan i centrum De första tio åren fick herrnhutarna i Christiansfeld delvis skattefrihet, de slapp militärtjänst, de fick ett bidrag på tio procent till nya hus, och staden hade – som den enda i Danmark – religionsfrihet.


Kolding Kommune

Systrarna till höger, bröderna till vänster Christiansfelds arkitektur är enkel och stilren, utan en bestämd stilart. Här finns element från både barock, rokoko och klassicism. Byggnaderna är uppförda i ljusgult tegel, så kallad flensborgsten, med höga, spetsiga, röda tegeltak. Bara kyrkan har svart tak. Flera hus har lodrät träbeklädning, en tradition från Sachsen. Detaljerna är vackra och sirligt utarbetade, både i dörrar och smidesjärnsräcken. Allt präglas av gediget hantverk. Utanför själva bebyggelsen ligger grav-

gården, kallad Gudsageren (Gudsåkern). Enligt Brödramenighetens lära är alla lika inför Herren. Alla gravarna har därför samma utseende. Systrarna ligger till höger om mittgången, bröderna till vänster. Det finns i dag drygt 2 030 gravar, kronologiskt numrerade. Den första gravstenen från 1773 tillhör en liten holländsk pojke, som var på väg från herrnhutstaden Zeist tillsammans med sin familj för att bli nya medborgare i Christiansfeld. Han dog på resan till Danmark. Själva stadskärnan består av dryga femtio hus. För snart fjorton år sedan började man med hjälp av myndigheter och fonder renovera de gamla byggnaderna. Arbetet ägde rum i tre faser, och slutsumman gick på 264 miljoner danska kronor (drygt 35 miljoner euro). Borgmästare Jørn Pedersen är säker på att det är en bra investering. Han spår att utnämningen till världskulturarv kommer att betyda en boom för turismen.

blandas vetemjöl i degen, men receptet är fortfarande hemligt. Staden Christiansfeld är också populär hos utländska giftaslystna par. Det är nämligen mycket mindre byråkrati om man vill gifta sig i Danmark än i till exempel Tyskland. Dessutom är staden väldigt romantisk. Och månne inte de nygifta får ett honungshjärta att dela på?  Text: Gunilla Heick

Äktenskapsturism och honungskakor Redan nu är Christiansfeld ett populärt turistmål. I Danmark är staden berömd för sina speciella honungskakor. Brödramenighetens Honningkagebageri blev grundlagt år 1783 av Immanuel Martin Achtnich. Han var ursprungligen perukmakare, men försäljningen gick inte så bra. Då slog han sig på honungskakor, som han sålde på marknaderna i Haderslev och Kolding. Sedan dess har det bara gått framåt. Achtnich använde rågmjöl i honungskakorna. I dag

Gunilla Heick

Christiansfeld uppfördes enligt ett enkelt och stringent rutmönster, med kyrkan och kyrkoplatsen i centrum. I mitten av kyrkoplatsen står stadsbrunnen, dit vatten från en källa utanför bebyggelsen leddes genom urholkade ekstammar, en dåtida innovation. Därifrån transporterades det livgivande vattnet – uttrycket kan tolkas både fysiskt och andligt – vidare till fyra andra brunnar i staden. Den gamla stadskärnan är uppdelad i en Systra- och en Brödrasida. Norr om kyrkoplatsen ligger Søstrehuset, Enkehuset och Pigeskolen (flickskolan). Söder om platsen finns Brødrehuset och Drengeskolen. Ogifta kvinnor bodde i Søstrehuset, ungkarlar i Brødrehuset. De som gifte sig fick bo i ett familjehus. Det fanns inget särskilt änklingshus, eftersom männen ofta gifte om sig när de blev änklingar. Dessutom levde kvinnorna i regel längre än männen.

Christiansfeld har cirka 2 880 invånare. Staden är en del av Kolding kommun och Region Syddanmark. Långtifrån alla stadens invånare hör i dag till Brödramenigheten, bara omkring 150. I dag kan vem som helst bosätta sig i Christiansfeld. Världsarv: Det finns tio kriterier, varav minst ett ska vara uppfyllt för att man ska kunna väljas till världsarv. Christiansfeld upptogs på listan inom två kriterier: ”som ett unikt vittnesbörd för en kulturell tradition, som fortfarande existerar”, och ”som ett enastående exempel på en arkitektur, som illustrerar ett speciellt steg i människans historia”. Herrnhutismen: I dag finns det 27 herrnhutstäder i Europa och Amerika. Christiansfeld är den bäst bevarade. Rörelsen har 1,3 miljoner medlemmar i 50 länder på fem kontinenter.

Moderna honungskakor från Honningekagebageriet i Christiansfeld. Den traditionella modellen har formen av ett hjärta.

5


Gunilla Heick

Yksi Christiansfeldtin viidestä kaivosta. Vesi johdettiin lähteestä kaupungin ulkopuolelta onttojen tammenrunkojen verkostoa pitkin.

Tanskan Christiansfeld UNESCOn maailmanperintökohteeksi Etelä-Jyllannin Christiansfeldissä 4. heinäkuuta 2015 oli ilon päivä. Tuolloin kaupunki nimitettiin UNESCOn maailmanperintökohteeksi. Pitkä työ oli kantanut hedelmää. Christiansfeld on aivan omanlaisensa kaupunki. Sitä leimaa vahvasti veljesseurakunta, evankelis-luterilainen herätysliike, jonka juuret ovat uskonpuhdistuksessa. Roomalaiskatolista kirkkoa vastaan saarnannut tšekkiläinen pappi ja filosofi Jan Hus poltettiin roviolla kerettiläisenä vuonna 1415. Kuollessaan Husilla oli noin 150 000 seuraajaa, joista osa jatkoi kamppailua katolilaisuutta vastaan perustamalla salaisen Unitas Fratrum -veljeskunnan. Kolmikymmenvuotisen sodan aikana (1618–1648) Unitas Fratrum lähes tuhoutui, ja uskovaiset hajaantuivat eri alueille. Vuonna 1722 pieni joukko pakeni nykyisen Tšekin alueelta Saksiin, josta he saivat turvapaikan kreivi Nicolaus Ludwig von Zinzendorfin (1700–1760) luota. Uskonto ja erityisesti uskonnonvapaus olivat kreiville

6

tärkeitä. Hän sijoitti tšekkipakolaiset mailleen Berthelsdorfiin Dresdenin lähelle ja perusti heidän kanssaan Hutberg-nimisen kukkulan luokse maailman ensimmäisen veljesseurakuntakaupungin. Kaupunki sai nimen Herrnhut, joka voi tarkoittaa sekä ”Herran suojeluksessa” että ”Herran puolustaja”. Kaupunkiin muutti runsaasti taitavia käsityöläisiä, ja se kukoisti.

Kaupunki neitseelliselle maalle Vuonna 1728 Tanskan kruununprinssi Kristian ja kruununprinsessa Sofia Magdalena vierailivat Herrnhutissa. He vaikuttuivat näkemästään niin, että kutsuivat kreivi Zinzendorfin, joka oli sukua Tanskan kuninkaallisille, Kööpenhaminaan Kristian VI:n vuonna 1731 pidettyihin kruunajaisiin. Kreivi oli pitkään haaveillut perustavansa

Tanskaan veljeskaupungin. Christiansfeld perustettiin kuitenkin vasta vuonna 1773, kolmetoista vuotta Zinzendorfin kuoleman jälkeen. Kristian VI:n pojanpoika, henkisesti epävakaa Kristian VII, oli vuonna 1768 vieraillut henkilääkärinsä Struenseen kanssa Hollannissa veljesseurakunnan kaupungissa Zeistissä. Herrnhutilaisten ahkeruus, käsityötaidot, arkkitehtuuri ja kaupungin asemakaava tekivät kuninkaaseen vaikutuksen. Se oli sillä selvä: tällaisen kaupungin hän halusi Tanskaankin. Uusi kaupunki nimettiin tietysti kuninkaan mukaan. Christiansfeld on Tanskassa ainutlaatuinen, sillä kaupunki perustettiin neitseelliselle maalle. Yksi ensimmäisistä rakennuksista oli hotelli, jonka peruskivi on valettu


Kolding Kommune

1. huhtikuuta 1773. Sen alkuperäinen nimi oli ”Gemeinlogi”, majatalo, jossa käsityöläiset saattoivat asua rakentaessaan kaupunkia. Hotelli on yhä olemassa. Rakennusta on laajennettu viimeksi vuonna 1938. Sisäpuolelta hotelli on nykyään täysin modernisoitu ja siellä on muun muassa internetyhteys. Talon päädyssä on marmorilaatta, joka kertoo monista hotellissa yöpyneistä kuuluisuuksista.

Gunilla Heick

Christiansfeldin hotelli.

Sisaret oikealla, veljet vasemmalla

Kirkko keskipisteenä Ensimmäiset kymmenen vuotta Christiansfeldin herrnhutilaiset oli osittain vapautettu veroista ja asevelvollisuudesta. He saivat 10 prosentin avustuksen uusien talojen rakentamiseen, ja kaupungissa vallitsi – ainoana Tanskassa – uskonnonvapaus. Christiansfeld rakennettiin yksinkertaisen ja säännöllisen ruutukaavan mukaan, jonka keskipisteenä oli kirkko ja kirkkoaukio. Keskellä aukiota on kaivo, jonne johdettiin vettä kaupungin ulkopuolelta oman aikansa innovaationa onttoja tammenrunkoja pitkin. Keskuskaivosta elämää antava vesi – sekä fyysisesti että hengellisesti – johdettiin kaupungin neljään muuhun kaivoon. Vanha kaupunkikeskus on jaettu sisarten ja veljien puoliin. Kirkkoaukiosta pohjoiseen ovat Søstrehuset (sisartentalo), Enkehuset (leskientalo) ja Pigeskolen (tyttö-

sillä miehet menivät leskeksi jäätyään yleensä uusiin naimisiin. Naiset myös elivät useimmiten pidempään kuin miehet.

Tyttöjen sisäoppilaitos toimi vuosina 1784–1891. Oppilaat tulivat hyväosaisista perheistä, pääosin Skandinaviasta ja Slesvigistä. Tuohon aikaan oli harvinaista, että tytöt saivat opillisen koulutuksen, mutta veljeskunnan näkemys naisista ja tasa-arvosta oli edistyksellinen.

koulu). Brødrehuset (veljientalo) ja Drengeskolen (poikakoulu) sijaitsevat aukion eteläpuolella. Naimattomat naiset asuivat Søstrehusetissa, poikamiehet Brødrehusetissa. Naimisiin menneet saivat asua perhetaloissa. Leskimiehille ei ollut omaa taloa,

Christiansfeldin arkkitehtuuri on yksinkertaista ja tyylipuhdasta, vaikkei se noudatakaan mitään tiettyä tyylisuuntaa. Vaikutteita on saatu niin barokista, rokokoosta kuin klassismista. Rakennukset ovat vaaleankeltaista tiiltä, niin sanottua Flensborgin kiveä. Punaiset tiilikatot ovat korkeat ja jyrkät. Vain kirkon katto on musta. Monissa taloissa on saksilaiseen tyyliin pystysuora laudoitus. Yksityiskohdat niin ovissa kuin valurautaisissa kaiteissa ovat kauniita ja koristeellisia. Kaikki on silkkaa käsityötä. Keskustan ulkopuolella on hautausmaa, jota kutsutaan Gudsagereniksi (Jumalan pelloksi). Veljesseurakunnan oppien mukaan kaikki ovat Herran edessä samanarvoisia. Siksi kaikki haudat näyttävät samalta. Sisaret on haudattu keskikäytävästä oikealle, veljet vasemmalle. Tätä nykyä hautoja on noin 2 030, ja ne on numeroitu aikajärjestyksessä. Ensimmäinen hautakivi on vuodelta 1773. Se kuuluu pienelle hollantilaispojalle, joka oli muuttomatkalla perheensä kanssa herrnhutilaiskaupunki Zeististä Christiansfeldiin. Poika oli kuollut matkalla Tanskaan.

7


Kaupungin keskustan muodostavat viitisenkymmentä taloa. 14 vuotta sitten vanhoja rakennuksia alettiin viranomaisten ja säätiöiden tuella kunnostaa. Työt tehtiin kolmessa osassa, ja kustannukset kohosivat 264 miljoonaan Tanskan kruunuun (noin 35 miljoonaa euroa). Kaupunginjohtaja Jørn Pedersen on varma, että sijoitus kannatti. Hän ennustaa turisminkin lisääntyvän maailmanperintöluetteloon nimeämisen myötä. Christiansfeld on jo ennestään suosittu matkakohde. Tanskassa kaupunki tunnetaan hunajakakuistaan. Veljesseurakunnan Honningkagebageri on perustettu vuonna 1783. Immanuel Martin Achtnich oli alun perin peruukintekijä, mutta kauppa ei käynyt kunnolla. Siksipä hän vaihtoi peruukit hunajakakkuihin, joita hän myi markkinoilla Haderslevissä ja Koldingissa. Loppu on ollut yhtä menestystarinaa. Achtnich leipoi hunajakakkunsa ruisjauhoista. Nykyään taikinaan sekoitetaan vehnäjauhoja. Resepti on yhä salainen. Monet ulkomaalaiset tulevat Christiansfeldiin myös mennäkseen naimisiin. Tanskassa avioliiton solmimiseen liittyy nimittäin paljon vähemmän byrokratiaa kuin vaikkapa Saksassa. Ja onhan kaupunki myös kovin romanttinen. Ehkäpä vastanaineet saavatkin hunajasydämen jaettavakseen? 

Kaj Heino

Avioliittoturismia ja hunajakakkuja

Airbnb – Kaj Heino var i början tveksam på att hyra ut sin lägenhet via Airbnb men har nu hunnit med hela 27 uthyrningar.

8

Kaj Heino

Christiansfeldissä asuu noin 2 880 asukasta. Kaupunki kuuluu Koldingin kuntaan ja Etelä-Tanskan alueeseen. Kaupungin asukkaista veljesseurakuntaan kuuluu enää vain noin 150. Kuka tahansa saa nykyään muuttaa Christiansfeldiin. Maailmanperintökohde: Päästäkseen maailmanperintökohteeksi on täytettävä ainakin yksi kymmenestä kriteeristä. Christiansfeld pääsi listalle kahdesta syystä: ”ainutlaatuinen todistusarvo elävästä kulttuurista” ja ”erinomainen esimerkki arkkitehtuurista, joka kuvastaa merkittävää vaihetta ihmiskunnan historiassa”. Herrnhutilaisuus: Herrnhutilaiskaupunkeja on Euroopassa ja Amerikassa nykyään 27. Christiansfeld on niistä parhaiten säilynyt. Herätysliikkeellä on 1,3 miljoonaa jäsentä 50 maassa viidellä mantereella.

Kaj Heino

Teksti: Gunilla Heick Suomennos: Kalle Keijonen

Hösten 2013 flyttade Kaj Heino till en större lägenhet och i en mera central del av Göteborg. Redan när han flyttade in föreslog vänner att han skulle hyra ut sitt extra rum. – Jag var lite skeptisk till tanken, dels för att rummet är ganska litet, dels för att jag trivs med att bo ensam. Så det extra rummet fick bli ett gästrum. Men inför sommaren 2014 berättade Heinos kollega om en vän som hyrt ut sin lägenhet under Gothia Cup och fått en rejäl ersättning för det. Med 1600 lag som kommer till Göteborg varje år räcker inte hotellkapaciteten till alla föräldrar som åker med. Eftersom Heino ändå skulle åka hem till Finland på semester under tiden för Gothia Cup tänkte han att då kunde han pröva på att hyra ut sin lägenhet. – Vännen till min kollega hade hittat sina gäster på blocket.se, som är en köp&sälj-sajt där man också kan lägga upp annonser för att hyra eller hyra ut. Jag började med att lägga upp en annons där, som ledde till vissa förfrågningar, men de flesta letade egentligen efter en lägenhet att hyra för längre tid. När Heino nämnde detta för en vän tipsade hen honom om Airbnb.com. Sagt och gjort gjorde Heino en profil på Airbnb


Johannes Jansson/norden.org

alternativ till hotell och lade upp en annons där han hyr ut hela sin lägenhet. – Sist och slutligen fick jag ingen som hyrde lägenheten för Gothia Cup den sommaren. Däremot kunde jag hälsa mina första gäster välkomna under Way Out West-festivalen senare den sommaren. Efter det har det rullat på och Heino har hyrt ut lägenheten 27 gånger sedan dess.

Hela lägenheten eller ett rum Kaj Heino berättar att första gången han hyrde ut såg han det mest som en engångs grej. Lite som att låna ut sin lägenhet till vänner, men att han denna gång fick betalt istället eftersom det inte var vänner som skulle komma. – Med tiden har jag börjat tänka mer professionellt på det hela, inte som att det är mitt arbete att hyra ut på Airbnb, men mera som att verksamheten är mer strukturerad. Jag har köpt mera lakan för att kunna tacka ja till uthyrningar även med kort varsel. Jag har köpt särskilda handdukar för mina gäster. Heino har också tankar om att sätta ihop en pärm med information om lägenheten och Göteborg. – Men den finns bara i mitt huvud än så länge. Jag märker att jag börjat tänka annorlunda kring det hela. Jag börjar ha tydliga rutiner och jag kommer hela tiden på små saker som gör mitt boende bättre för mina gäster. Heino har valt att hyra ut hela lägenheten. Första tiden tog han emot gäster bara

då han själv var bortrest, men nu för tiden har han även haft gäster när han inte varit bortrest. – Då gäller det att ha vänner som ställer en soffa till förfogande. Som hyresvärd är det ändå alltid jag som bestämmer när jag hyr ut och till vilket pris. Vill jag kan jag när som helst begränsa till att hyra ut endast när jag är bortrest. Jag har full kontroll över verksamheten. Dock har jag inte full kontroll över lägenheten när den är uthyrd, så det gäller att ha förtroende för dina gäster och ha tydliga förhållningsregler. Heino berättar att han inte har så stort kontrollbehov så hans förhållningsregler är ganska enkla. – Lämna lägenheten i samma skick som ni tar emot den – städa efter er om det blir smutsigt och har ni sönder något betalar ni för det. Med tiden har jag också lärt mig att städa undan saker jag inte vill att mina gäster ska använda. Ligger det en vinflaska i kylskåpet är det risk att den försvinner. När det hände låg det i och för sig en 10 euros sedel på bordet under tomflaskan, så det var ju lugnt så till vida.

lägenhet där alla ryms in till ett förmånligt pris. För såväl barnfamiljer som grupper av studenter eller unga vuxna är det också attraktivt att kunna göra en del av maten själva i lägenheten och på det sättet spara pengar. – Jag har som sagt valt att hyra ut hela lägenheten, men det är också fullt möjligt att hyra ut rum, eller själv bo kvar i lägenheten när du hyr ut. Du bestämmer själv hur du lägger upp din verksamhet. Heino har vänner som bor i lägenheten när de hyr ut och då blir det ju ett helt annat upplägg. Då är man värd på ett mera handgripligt sätt och interaktionen med gästerna är givetvis en annan, vilket kan leda till intressanta diskussioner och även vänskap. Heino berättar att han har en vän i London som har en återkommande gäst, där de till exempel går på teater tillsammans. – Jag har inte ännu haft någon återkommande gäst, men desto flera som sagt att de gärna hyr igen om de kommer tillbaka Göteborg. De facto hörde mina första gäster av sig och ville hyra lägenheten för Way Out West året efter, men då var den redan upptagen. 

Kan även leda till vänskap Bland sina gäster ser Kaj Heino två tydliga grupper som gillar att hyra hos just honom. Det är barnfamiljer och grupper av studenter och unga vuxna, vilket är rätt naturligt då han kan erbjuda bäddplats för sju personer. En grupp på fem till sju personer behöver boka två till fyra rum på ett hotell. Då blir det givetvis attraktivt att hyra en

P-N

9


Rinta-Joupin Autoliike palvelee yli 60 vuoden vankalla kokemuksella ja ammattitaidolla suomalaisia autoilijoita kautta maan. Olipa suunnitelmissasi sitten uusi auto tai vaihtoauto, käänny luottamuksella puoleemme - löydämme juuri sinulle sopivan auton järkevään hintaan.

Jyväskylä

Merasin 2, 40320 Jyväskylä

Kempele

Kuokkamaantie 155, 90440 Kempele

Tervetuloa hyville autokaupoille Rinta-Joupin Autoliikkeeseen!

puh. 020 777 2552

Merkkiedustus: Carado, Hymer, Hobby, LMC, Pössl Merkkihuolto: Carado, Hymer, Hobby, LMC, Pössl

Keuruu

Tervantie 4, 42700 Keuruu

puh. 020 777 2652

Merkkiedustus: Honda

Kokkola

Indolantie 7, 67600 Kokkola

puh. 020 777 2590

Merkkiedustus: Ford, Peugeot Merkkihuolto: Ford, Peugeot

Mikkeli

Ketunniementie 10, 50130 Mikkeli

puh. 020 777 2722

Merkkiedustus: BMW, Honda, Kia, Seat Merkkihuolto: BMW, Honda, Kia

Oulu

Kauttamme saat luonnollisestikin autollesi takuun, huollot ja tarkoituksenmukaisen rahoituksen.

puh. 020 777 2202

Merkkiedustus: Honda Merkkihuolto: Honda

Tikkasentie 2, 90410 Oulu

puh. 020 777 2502

Merkkiedustus: Opel, Subaru Merkkihuolto: Opel, Subaru, Renault, Dacia, Chevrolet

Pori

Hyväntuulentie 2, 28100 Pori

puh. 020 777 2303

Merkkiedustus: BMW, Honda, Skoda, Toyota, Carado, Hymer, Hobby, LMC, Pössl Merkkihuolto: BMW, Honda, Skoda, Toyota, Carado, Hymer, Hobby, LMC, Pössl

Rauma

Nortamonkatu 17, 26100 Rauma

puh. 020 777 2752

Merkkiedustus: Toyota Merkkihuolto: Toyota

yli

2500 ajoneuvoa

joista kaikista voit tehdä kaupat lähimmässä toimipisteessämme!

Rovaniemi

Teollisuustie 22, 96320 Rovaniemi

puh. 020 777 2782

Merkkiedustus: Opel, Skoda Merkkihuolto: Opel, Skoda

Tervajoki

Olkitie 7, 66440 Tervajoki

puh. 020 777 2007

Merkkiedustus: Honda, Skoda, Toyota, Carado, Hymer, Hobby, LMC, Pössl Merkkihuolto: Carado, Hymer, Hobby, LMC, Pössl

Turku

Piiskakuja 10, 20380 Turku

puh. 020 777 2430

Merkkiedustus: Skoda, Carado, Hymer, Hobby, LMC, Pössl Merkkihuolto: Skoda, Carado, Hymer, Hobby, LMC, Pössl

Vaasa

Meijerinkatu 15 B, 65100 Vaasa

puh. 020 777 2104

Merkkiedustus: Honda, Skoda, Kia, Toyota, Dacia Merkkihuolto: Honda, Skoda, Kia, Toyota, Renault, Dacia

Ylivieska

Ruutihaantie 4, 84100 Ylivieska

puh. 020 777 2609

Merkkiedustus: Ford, Peugeot, Opel, Kia, Honda, Dacia Merkkihuolto: Ford, Peugeot, Opel, Kia, Honda

www.rinta-jouppi.com

10

Helsinki Ostotoimisto

Toinen linja 27, 00530 Helsinki

puh. 020 777 2672


PIIRIT JA ALUEET DISTRIKT OCH REGIONER www.pohjola-norden.fi/piiritoimistot www.pohjola-norden.fi/distrikt Itä-Suomen alue Östra Finlands region

Tulliportinkatu 52, 70110 Kuopio puh./tfn 050 530 7457 etela-savo@pohjola-norden.fi, kuopio@pohjola-norden.fi, pohjois-karjala@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Anne Tuomainen

Etelä-Suomen alue Södra Finland

Fredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki/Helsingfors puh./tfn (09) 4542 080 uusimaa@pohjola-norden.fi nyland@pohjola-norden.fi helsinki@pohjola-norden.fi helsingfors@pohjola-norden.fi

Keski-Suomen alue Mellersta Finlands region

Sepänkatu 4 (Keski-Suomen talo), 40100 Jyväskylä puh./tfn 050 4333 282 keski-suomi@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Maija Keskinen

Pohjois-Suomen alue Norra Finlands region

Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi puh./tfn 040 861 4539 kirsi.lantto@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Kirsi Lantto

Länsi-Suomen alue Västra Finlands region

Storalånggatan 28–30 4 vån / Pitkäkatu 28–30 4 krs 65100 Vasa/Vaasa Tfn/puh. 040 550 6863 pohjanmaa@pohjola-norden.fi / anne-maj.salin@pohjola-norden.fi toim. joht./verksamhetsledare Anne-Maj Salin

Varsinais-Suomen alue Egentliga Finlands region

Kulttuurikeskus, Uudenmaankatu 1/ Nylandsgatan 1, 20500 Turku/Åbo varsinais-suomi.satakunta@ pohjola-norden.fi egentligafinland.satakunda@ pohjola-norden.fi puh./tfn 0400 995 546 toim. joht./verksamhetsledare Urpo Uusitalo

Tjaldur - ystävyysseura /vänskapsförening Färsaaret /Färöarna Suomi/Finland Uppik - ystävyysseura /vänskapsförening Grönlanti/Grönland Suomi/Finland

Fredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki/Helsingfors tjaldur@tjaldur.fi uppik@uppik.fi www.tjaldur.fi, www.uppik.fi

Tule mukaan toimintaan ja liity jäseneksi! Bli medlem!

Jäsenyys on kannanotto pohjoismaisuuden puolesta. Medlemskap är ett ställningstagande för det nordiska samarbetet. Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa www.pohjola-norden.fi Du kan ansluta dig till Pohjola-Norden även på www.pohjola-norden.fi o Haluan liittyä Pohjola-Nordenin henkilöjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som personmedlem (18 e) o Perhejäsenyys/Familjemedlemskap (9 e) o Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenyys/ Medlemskap i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund (ilmainen/gratis) o Koulujäsenyys / Skolmedlemskap (20 e) o Yhteisöjäsenyys (jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan) / Medlemskap för organisationer (medlemsavgiften beror på organisationens storlek) o En nyt liity jäseneksi, tilaan vain lehden / Jag prenumererar endast på tidningen och ansluter mig inte som medlem (25 e) o Haluan liittyä Pohjola-Nordenin kannatusjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som stödmedlem (18 e)

Nimi / Namn Osoite / Adress Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt Puhelin / Telefon Sähköposti / E-post Syntymäaika / Födelsetid

Lahjoita!

Haluatko tukea pohjoismaista yhteistyötä ja Pohjola-Nordenin toimintaa? Voit lahjoittaa haluamasi summan tilille: Handelsbanken FI53 3131 1001 0762 43. Kirjoita viestikenttään ”lahjoitus”. Voit myös testamentata Pohjola-Nordenille. Ota yhteys asianajajaan tai liittotoimistoomme.

Ge en donation!

Lisätietoja / Ytterligare uppgifter (Koulu- ja yhteisöjäsenten laskutusosoite ja yhteyshenkilön tiedot / Skol- och organisationsmedlemmarnas faktureringsadress samt kontaktpersonens uppgifter)

Vill du understöda nordiskt samarbete och Pohjola-Nordens verksamhet? Du kan donera valfritt belopp till konto: Handelsbanken FI53 3131 1001 0762 43. Skriv ”donation” i meddelandefältet. Du kan också testamentera till Pohjola-Norden. Kontakta din advokat eller förbundskansliet. Päiväys ja allekirjoitus / Datum och underskrift

Lisätietoja Pohjola-Nordenista osoitteessa www.pohjola-norden.fi/jarjesto

www.pohjola-norden.fi/organisationen

Yhteystietojani käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille.

&

Läs mer om Pohjola-Norden på

Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens interna information och ges inte ut till utomstående.

11


Geir Egil Skog / Foreningen Norden Norge

00003 Helsinki

Sopimus 5005877

Vastauslähetys

Pohjola-Norden

Pohjola-Norden betalar portot

Pohjola-Norden maksaa postimaksun

Taita ja niittaa tästä Vik och häfta ihop

Norjan pohjoismainen yhteistyöministeri Elisabeth Aspaker, Norjan Norden-yhdistyksen pääsihteeri Espen Stedje, presidentti Martti Ahtisaari, Norjan kulttuuriministeri Torhild Widwey ja Norjan Norden-yhdistyksen puheenjohtaja ja suurkäräjien puhemies Olemic Thommesen. Norges nordiska samarbetsminister Elisabeth Aspaker, generalsekreterare i Foreningen Norden i Norge Espen Stedje, president Martti Ahtisaari, Norges kulturminister Torhild Widvey och Foreningen Norden i Norges ordförande och stortingspresident Olemic Thommessen.

Nordens språkpris Martti Ahtisaarelle Martti Ahtisaari palkittiin Nordens språkpris 2015 -palkinnolla työstään kaksikielisen Suomen säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi. Suomen presidentti ja rauhannobelisti Martti Ahtisaari vastaanotti Nordens språkpris -palkinnon Oslossa joulukuussa 2015. Perusteluissaan tuomaristo totesi muun muassa, että ”Vuoden voittaja jättää harvoin tarttumatta tilaisuuteen puhua lämpimästi pohjoismaisesta yhteistyöstä. Hän korostaa ruotsin kielen tärkeyttä osana suomalaisten pohjoismaista identiteettiä sekä siltana pohjoismaiseen yhteistyöhön ja kehuu usein tasa-arvoista pohjoismaista yhteisöä kansainvälisissä yhteyksissä.” Norjan Norden-yhdistys jakaa Nordens språkpris -palkinnon henkilölle tai organisaatiolle, joka kekseliäällä ja myönteisellä tavalla vaikuttaa pohjoismaisten kielten ymmärryksen vahvistumiseen. – Se, että Martti Ahtisaaren kaltainen raskassarjalainen, presidentti ja rauhannobelisti, käyttää omaa uraansa esimerkkinä ja kertoo nuoremmille polville, että monet hänen valinnoistaan ovat olleet mahdollisia ruotsinkielen taidon vuoksi, painaa paljon, yhdistys perusteli valintaa. 

Nordens språkpris till Martti Ahtisaari

12

&

Martti Ahtisaari belönades med Nordens språkpris 2015 för sitt arbete att bevara och förstärka ett tvåspråkigt Finland. Finlands president och Nobels fredspristagare Martti Ahtisaari tilldelades Nordens språkpris i Oslo i december 2015. I sin argumentation sade juryn bland annat att ”Årets prisvinnare låter sällan en möjlighet gå från sig att prata varmt om nordiskt samarbete. Han framhåller svenskan som en viktig byggsten i finländarnas nordiska identitet och som en bro till nordiskt samarbete, och berömmer ofta det egalitära nordiska samfundet i internationella sammanhang.” Foreningen Norden i Norge delar ut Nordens språkpris till en person eller organisation som på ett innovativt och gott sätt bidrar till att förstärka den nordiska språkförståelsen. – Att en politisk bauta som Martti Ahtisaari, president och fredsprisvinnare pekar på sin egen karriär som exempel, och förklarar yngre generationer att många av hans val var möjliga på grund av kunskaper i svenska, väger tungt, konstaterade föreningen. 


här är  täällä

STOCKHOLM Anders Billing Redaktör på nyhetsmagasinet Fokus Toimituspäällikkö, viikkolehti Fokus

Dags att lägga ordet ”vetting” på minnet

”Vetting” on syytä pitää mielessä

Den som vill bli president i USA måste först av allt gå igenom en sak: den så kallade ”vettingen”. Termen kommer från hästsporten och syftar på veterinärens hälsokoll av djuren före tävlingar. I politiken kollar man inte hovar utan historia. Allt från kandidatens tidigare uttalanden och beslut till hennes privatekonomi granskas. Allt som motståndarna kan tänkas använda emot kandidaten. Att Sarah Palins vicepresidentkandidatur havererade 2008 tillskrivs i efterhand att John McCains stab bara hade fått mindre än två dygn för ”vettingen”. Man kan tänka på det där begreppet när man betraktar den härva kring fackförbundet Kommunal i Sverige som tidningen Aftonbladet rullade upp under årets första dagar. Vidlyftig representation och förmåner för förbundets toppar var några av komponenterna. Tidningen avslöjade också att Kommunal var ägare av bostadsfastigheter där flera högt uppsatta hade fått hyresrättslägenheter, exklusiva gåvor i bostadsbristens Stockholm. Det kanske mest uppseendeväckande var att Sveriges utrikesminister Margot Wallström gick ut och berättade att även hon hade fått en lägenhet av Kommunal. Det hela utvecklades till ett ordkrig mellan Wallström och förbundsordföranden Anneli Nordström om vad som hade sagts om principerna för uthyrningen. Diskussionen handlade också om huruvida lägenhetsgåvan kunde utgöra en muta. Och även om det juridiskt inte utgjorde ett brott, hur i all sin dar kunde en utrikesminister försätta sig i en sådan beroendeställning till ett särintresse? Det är här frågan om ”vetting” kommer in. Wallström flyttade in i lägenheten i april 2015, ett halvår efter att hon tillträtt som utrikesminister. Men erbjudandet hade kommit redan i augusti, före valet. Man frågar sig om inte folket runt Stefan Löfven som i oktober utsåg Wallström till statsråd gjorde en ordentlig ”vetting” av hennes bostadssituation. Och där gjorde klart för Wallström det olämpliga i att ta emot en eventuell hyresrätt. Möjligen är händelsen ett tecken på att man i svensk politik fortfarande har en del att lära av amerikanerna. Dags i alla fall att lägga ordet ”vetting” på minnet. 

USA:n presidentiksi aikovan täytyy aivan ensimmäiseksi käydä läpi prosessi, jota kutsutaan sanalla ”vetting”. Termi juontaa juurensa hevosurheilusta ja tarkoittaa eläinlääkärin ennen kisoja suorittamaa tarkastusta. Politiikassa kavioiden tarkastus pitää sisällään myös historian – kaikki ehdokkaan aikaisemmat lausunnot ja päätökset aina henkilökohtaisiin raha-asioihin asti käydään läpi. Kaikki, mitä vastustajan voidaan ajatella käyttävän aseena ehdokasta vastaan. Sarah Palinin ehdokkuuden varapresidentiksi sanotaan kaatuneen siihen, että John McCainin koneistolla oli alle kaksi vuorokautta aikaa suorittaa ”vetting”. Tämä käsite on hyvä pitää mielessä, kun miettii Aftonbladetin vuoden ensimmäisinä päivinä paljastamaa Ruotsin kunta-alan ammattiliiton ympärille syntynyttä sotkua. Liiton johtohenkilöiden runsaat edustuskulut ja muut edut olivat yksi osa sotkua. Lehti paljasti myös, että liitto omisti useita asuntoja, joita korkeissa asemissa olevat henkilöt olivat saaneet vuokrata. Tämä on ainutlaatuinen lahja asuntopulan vaivaamassa Tukholmassa. Kaikkein hämmästyttävintä oli, että Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström kertoi, että myös hän oli saanut asunnon liitolta. Tästä kehkeytyi sanasota Wallströmin ja liiton puheenjohtajan Anneli Nordströmin välille siitä, mitä vuokraehdoista oli sovittu. Keskustelussa käsiteltiin myös sitä, missä määrin asunto voitaisiin katsoa lahjukseksi. Ja vaikka juridisesti kyseessä ei olisikaan rikos, kuinka ihmeessä ulkoministeri saattoi asettaa itsensä tällaiseen riippuvuussuhteeseen etujärjestön kanssa? ”Vetting” olisi siis ollut paikallaan. Wallström muutti asuntoon huhtikuussa 2015, toimittuaan puoli vuotta ulkoministerinä. Tarjous asunnosta oli kuitenkin tehty jo elokuussa ennen vaaleja. Nyt kysellään, jäikö lokakuussa Wallströmin ministeriksi valinneen Stefan Löfvenin avustajilta tekemättä perusteellinen ”vetting” Wallströmin asuntotilanteesta. Jos se olisi tehty, avustajat olisivat voineet tehdä selväksi, miten sopimatonta olisi ottaa vastaan mahdollinen vuokraoikeus. Tapahtumaketju saattaa olla merkki siitä, että Ruotsin politiikassa on vielä paljon opittavaa amerikkalaisilta. Joka tapauksessa on korkea aika painaa mieleensä sana ”vetting”. 

13


DUBBELT SÅ LÄTT ATT ÅKA NORDEN RUNT. Vi är stolta och glada att kunna säga att vi numera är Nordens största hotellkedja. Kul för er, tänker du, men vad det betyder det för mig? Det betyder att du nu kan vakna upp utvilad på hela 230 hotell i sju länder! Sedan Rica blivit Scandic finns vi nämligen mer eller mindre överallt, från Nordkap till metropolen Berlin. Från späckhuggarsafari till shopping. Hoppas vi ses snart!

scandichotels.fi

230 mahdollisuutta nukkua paremmin Pohjoismaissa. Ylpeinä ja iloisina voimme todeta olevamme Pohjoismaiden suurin hotelliketju! Voit herätä meillä levänneenä lähes 230 hotellissa seitsemässä eri maassa. Sehän tarkoittaa, että voit ladata hotelliaamiaisella samaa energiaa miekkavalassafarille Lofooteilla kuin ennen ostos­ kierrosta Berliinissä. Toisin sanoen, nyt Pohjoismaissa on entistä helpompaa nukkua hyvin. Nähdään pian!


här är  täällä

KÖPENHAMN Gunilla Heick Frilansjournalist Vapaa toimittaja

Danska frivilliga bekämpar matspill

Vapaaehtoiset ruokahävikkiä vastaan

För tre år sedan hade jag en dust med min lokala Coopbutik. Det började med att jag med grämelse såg en klase mogna bananer ligga överst i en full skräpkorg i fruktoch grönsaksavdelningen. Varför kastar ni dem, undrade jag. Jo, en av dem var övermogen. Kan jag då inte köpa resten av klasen billigt? Nej, allt som inte var pinfärskt skulle kastas! Jag tog mig till huvudet och sade att det ville jag klaga över. Resultatet blev bara att de istället fick ett avfallskärl med lock, så jag inte kunde se vad de kastat. Suck. Sedan dess har utvecklingen lyckligtvis gått framåt. Nu säljs både mjölkprodukter, kött, pålägg, bröd och andra matvaror billigt, när de närmar sig sista försäljningsdag. Matspill är livsmedel som kunde ha konsumerats, men istället kastas. I Danmark slänger man varje år över 700 000 ton matvaror som kunde ha ätits. 260 000 ton av dem kommer från vanliga hushåll. Folk har en överdriven respekt för sista försäljningsdag, istället för att använda sin egen näsa. Om en matvara inte luktar bra ska den förstås slängas. Men middagsrester kan i mycket stor utsträckning användas i exempelvis soppor och gratänger, istället för att man obetänksamt skyfflar ner dem i slaskpåsen. Detta ligger i ryggmärgen för oss från efterkrigsgenerationen, men tyvärr sällan hos unga familjer. Redan år 2008 stiftade ryskfödda Selina Juul i Danmark konsumentrörelsen Stop Spild af Mad – stoppa matspill. Det är en privat, non-profit organisation, där alla jobbar frivilligt. Rörelsen har blivit mycket uppmärksammad. År 2013 fick Juul Nordiska Rådets Natur- och miljöpris. Men det är inte bara butikerna och hushållen som slänger mat. 29 000 ton per år kommer från hotell och restauranger. Det senaste initiativet mot matspill har kommit inom det området. För några månader sedan satt 25-årige Thomas Bjørn på en restaurang och tittade på buffén. Det gick upp för honom hur mycket mat som slängs från sådana. Kort tid efter hade han startat hemsidan TooGoodToGo. Genom den säljer en lång rad restauranger och cafeer nu överskottsmat mycket billigt strax före stängningsdags. Man beställer maten online och kan hämta den i en takeaway-box. Konceptet har redan spritt sig till både Sverige, Tyskland och Chile. 

Kolme vuotta sitten kinastelin paikallisen Coop-liikkeen kanssa. Tilanne syntyi, kun sisuunnuin nähdessäni kypsän banaanitertun hedelmä- ja vihannesosastolla täyden roska-astian päällä. Kysyin miksi se oli heitetty roskiin, ja sain kuulla syyksi, että yksi banaani oli ylikypsä. Tarjouduin ostamaan loput tertusta alennettuun hintaan, mutta se ei käynyt päinsä. Kaikki, mikä ei ollut täysin tuoretta, piti heittää pois. Sanoin haluavani valittaa asiasta. Tuloksena oli ainoastaan se, että roska-astia vaihdettiin kannelliseen malliin, jotta en voinut enää nähdä, mitä kaikkea heitettiin pois. Huoh. Sen jälkeen kehitys on onneksi kulkenut parempaan suuntaan. Nykyään maitotuotteita, lihaa, leikkeleitä, leipää ja muita ruokatarvikkeita myydään edullisesti, kun viimeinen käyttöpäivä alkaa lähestyä. Ruokahävikki syntyy elintarvikkeista, jotka olisi voitu käyttää, mutta jotka sen sijaan on heitetty pois. Tanskassa heitetään vuosittain pois 700 000 tonnia elintarvikkeita, jotka olisivat vielä olleet syötäväksi kelpaavia. Tästä määrästä 260 000 tonnia syntyy kotitalouksissa. Ihmiset tuijottavat liikaa viimeistä myyntipäivää sen sijaan, että luottaisivat nenäänsä. Jos elintarvike ei tuoksu hyvältä, täytyy se luonnollisesti heittää pois. Mutta päivällisen tähteet voi yleensä hyvin käyttää esimerkiksi keittoihin ja gratiineihin sen sijaan, että ne ajattelemattomasti mätetään roskakoriin. Uusiokäyttö on iskostunut sodanjälkeisen sukupolven selkäytimeen, mutta näin ei valitettavasti ole nuorten perheiden parissa. Jo vuonna 2008 venäläissyntyinen Selina Juul perusti Tanskassa kuluttajaliikkeen Stop Spild af Mad – Loppu ruokahävikille. Liike on yksityinen, voittoa tavoittelematon järjestö, jossa kaikki työskentelevät vapaaehtoisina. Liike on saanut osakseen paljon huomiota, ja vuonna 2013 Juul sai Pohjoismaiden neuvoston Luonto- ja ympäristöpalkinnon. Ruokahävikkiä syntyy kauppojen ja kotitalouksien lisäksi muuallakin. Hotellit ja ravintolat heittävät vuosittain pois 29 000 tonnia ruokaa. Viimeisin aloite ruokahävikin minimoimiseksi koskeekin tätä alaa. Muutama kuukausi sitten 25-vuotias Thomas Bjørn istui ravintolassa ja tajusi buffet-pöytää katselleessaan, kuinka paljon ruokaa sellaisesta heitetään pois. Pian sen jälkeen hän perusti nettisivuston TooGoodToGo, jonka kautta useat ravintolat ja kahvilat myyvät ylijäämäruoan edullisesti juuri ennen sulkemisaikaa. Ruoka tilataan netistä ja noudetaan pakattuna take away -laatikoihin. Konsepti on levinnyt jo Ruotsiin, Saksaan ja Chileen. 

15


ajankohtaista  aktuellt

Koonnut / sammanställt av: Susanna Puisto

Japanomania pohjoismaisessa taiteessa 1875–1918 Japanin avautuminen 1860-luvulla herätti suuren kiinnostuksen Itä-Aasian kulttuuriin. Itämainen taidekäsitys rantautui myös pohjoismaihin ja teki lähtemättömän vaikutuksen eri alojen taiteilijoihin. Suomessa japanomania sai valtaansa niin Albert Edelfeltin kuin Helene Schjerfbeckin. Ateneumin näyttelyssä kansainvälinen yltäkylläinen koristeellisuus, taide ja design kohtaavat pohjoismaisen luonnonläheisen herkkyyden. 18.2.2016–15.5.2016, Ateneum, Kaivokatu 2, Helsinki 

Kansallisgalleria/Nationalgalleri Kirsi Hakola

www.ateneum.fi

Japanomani i den nordiska konsten 1875–1918 I och med att Japan blev öppet på 1860-talet väcktes ett stort intresse för den japanska kulturen. Den österländska konstuppfattningen landsteg också i de nordiska länderna och gjorde en oåterkallelig inverkan på konstnärerna inom alla områden. I Finland fick japanomanin ett grepp om både Albert Edelfelt och Helene Schjerfbeck. I Ateneums utställning möter den internationella överdådiga utsmyckningen, konsten och designen den nordiska naturnära sensibiliteten. 18.2.2016–15.5.2016, Ateneum, Brunnsgatan 2, Helsingfors  www.ateneum.fi

Gunnar Berndtson, Kyllä – ei, lepohetki ateljeessa / Ja och nej, vilostund i ateljen (1879)

Ennakkoluuloille kyytiä Jarmo ”K-Rauta” Mäkisen kanssa

Skratta bort fördomar med Jarmo ”K-Rauta” Mäkinen

Jarmo ”K-Rauta” Mäkinen juontaa ruotsalaisten ja suomalaisten välisistä ennakkoluuloista höystönsä ammentavaa hyväntuulista tapahtumaa, jossa kaikilla on tilaisuus nauraa itselle. Ennakkoluuloja avataan näyttelijöiden esittämillä sketseillä, joita loivennetaan keskustelulla.

Jarmo ”K-Rauta” Mäkinen är moderator för ett välvilligt evenemang som hämtar sitt bränsle från fördomar mellan svenskar och finnar, där alla kan skratta åt sig själva. Fördomar lyfts fram genom små sketcher som skådespelare spelar upp för att sedan vädras och mjukas upp genom samtal med publiken.

Vapaa pääsy! 24.2.2016 klo 18–21, Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulu, HaaparantaTornio. Järjestäjät: Svefi, Haaparannan vähemmistökielivaltuuskunta, Pohjoiskalotin Rajaneuvonta, Lapin Yrittäjät, Provincia Bothniensis, Tornionlaakson Neuvosto. 

Fritt intråde! 24.2.2016 klockan 18–21, Sverigefinska folkhögskolan, HaparandaTorneå. Arrangörer: Svefi, Haparanda minoritetsspråksdelegationen, Nordkalottens Gränstjänst, Lapin Yrittäjät, Provincia Bothniensis, Tornedalsrådet. 

Magnus Fröderberg/norden.org

Norden2016.fi avattu

16

Suomen pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajuuskauden sivut on avattu osoitteessa www.norden2016.fi. Sivuilla on muun muassa tietoa Suomen puheenjohtajuusohjelmasta sekä tapahtumakalenteri, josta löytyy pohjoismaisia yleisötapahtumia. 

Norden2016.fi har öppnats Sidorna för Finlands ordförandeskap i nordiska ministerrådet har öppnats på www.norden2016.fi. På sidan finns bland annat information om Finlands ordförandeskapsprogram och en evenemangskalender som listar nordiska öppna evenemang. 


www.pohjola-norden.fi www.facebook.com/pohjolanorden

Jäsenmatka Taalainmaalle 16.–20.5.2016 Turun Pohjola-Norden järjestää jäsenmatkan Taalainmaalle. Matkalla tutustaan muun muassa Carl Larssonin kotitaloon Lilla Hyttnäsiin, Jussi Björlingin museoon sekä Moran kaupunkiin. Hinta: 595 e/hlö. Yhden hengen huone-/ hyttilisä 170 e/hlö/4 yötä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 29.2.2016 mennessä Eeva Grönroos, 040 540 2483, eeva.gronroos@pp1.inet.fi 

Pohjola-Norden i Åbo arrangerar en medlemsresa till Dalarna. Under resan besöks bland annat Carl Larssons Lilla Hyttnäs, Jussi Björling -muséet och Mora stad. Pris: 595 e/person. Enkelrumstillägg 170 e/person/4 nätter. Mera information och anmälan senast 29.2.2016, Eeva Grönroos, 040 540 2483, eeva.gronroos@pp1.inet.fi 

Benjamin Suomela/norden.org

Medlemsresa till Dalarna 16–20.5.2016

Pohjoismainen talvipäivä Solvallassa 13.2.2016 Perinteinen pohjoismainen talvipäivä järjestetään tänä vuonna Solvallassa Nuuksiossa. Ohjelmassa on muun muassa ratsastusta islanninhevosilla, pulkka-ajelua koiran kyydissä, hiihtoa, lumileikkejä ja hankipalloa. Sisällä pääsee myös esimerkiksi maalamaan, tekemään koruja ja rakentamaan legoilla. Mukana lisäksi pohjoismainen kirjavaihto, tuo kirja mukanasi ja vie toinen mennessäsi. Nälän yllättäessä tarjolla on hernekeittoa, grillimakkaraa, norjalaisia hotdogeja (pølser i lompe) ja mehua.  Vapaa pääsy! 13.2.2016 klo 11–14, Solvalla, Nuuksiontie 82, Espoo Lisätiedot ja ohjelma: www.pohjola-norden.fi

Nordisk vinterdag på Solvalla 13.2.2016 Den traditionella nordiska vinterdagen arrangeras i år på Solvalla. Utomhus kan man bland annat rida på islandsponnyer, köra hundspann, åka skidor och pulka och spela snöfutis. Inomhus kan man bland annat göra smycken, bygga med lego samt måla. I år har vi också bokbytardag, ta med en bok för att byta med någon annan. Ärtsoppa, grillkorv, norska hotdogs pølser i lompe och saft för de hungriga.  Fritt inträde! 13.2.2016 kl. 11–14, Solvalla, Nouxvägen 82, Esbo Mera information och program: www.pohjola-norden.fi

Ansökningstiden för Nordjobb pågår

Nordjobb erbjuder ungdomar mellan 18–28 år sommarjobb i ett annat nordiskt land samt boende och deltagande i kulturella aktiviteter.  Mera information www.nordjobb.org

Nordjobbin hakuaika käynnissä Nordjobb tarjoaa 18–28-vuotiaille nuorille työpaikan toisessa Pohjoismaassa, välittää asunnon ja järjestää kulttuuriaktiviteetteja.  Lisätietoa www.nordjobb.org

17


Koonnut / sammanställt av: Susanna Puisto

Tanja Saanila

ajankohtaista  aktuellt

Skoltsamisk utställning på Kulturkontakt Nord

Kolttasaamelainen näyttely Pohjoismaisessa kulttuuripisteessä

Tuõddri Pee'rel eller Fjällens pärlor, är en fotoutställning som presenterar skoltsamernas kultur, handarbete och traditioner åt tittaren. Skoltsamerna har en väldigt rik och egenartad handarbetstradition, till exempel pärlbroderi, som används till att dekorera dräkter. 

Tuõddri Pee'rel eli Tuntureiden helmet -valokuvanäyttely tutustuttaa katsojan kolttasaamelaisten kulttuuriin, käsitöihin ja perinteisiin. Kolttasaamelaisilla on erittäin rikas ja omaleimainen käsityöperinne. Yksi esimerkki tästä on pukujen koristelussa käytetty helmikirjonta. 

Fritt inträde! 1.2.2016–26.2.2016, Kulturkontakt Nord, Kajsaniemigatan 9, Helsingfors.

Vapaa pääsy! 1.2.2016–26.2.2016, Pohjoismainen kulttuuripiste, Kaisaniemenkatu 9, Helsinki

www.kulturkontaktnord.org

www.kulturkontaktnord.org

Hae pohjoismaista opettajastipendiä! Pohjola-Nordenin myöntämien pohjoismaisten opettajastipendien hakuaika on alkanut. Stipendejä myönnetään muihin Pohjoismaisiin kouluihin suuntautuvia opintomatkoja varten. Hakuaika päättyy 31.3.2016. Lisätietoja ja hakulomakkeet: www.pohjola-norden.fi/kouluala, Anne Tuomainen, 050 5307 457, anne.tuomainen@pohjola-norden.fi 

Ansökningstiden för Pohjola-Nordens nordiska lärarstipendier har börjat. Stipendier beviljas årligen för studieresor till skolor i andra nordiska länder. Ansökningstiden pågår tills 31.3.2016. Mera information och ansökningsblanketter: www.pohjola-norden.fi/skolsektorn, Anne Tuomainen, 050 5307 457, anne.tuomainen@pohjola-norden.fi 

18

Yadid Levy/norden.org

Sök nordiskt lärarstipendium!


Östersjöns ytterområden har likadana utmaningar Invandringen kan vara en stor möjlighet till ytterområden som vill öka sin befolkning. Åland och Bornholm har redan börjat åtgärda saken. Nordiskt nätverk för vuxnas lärande (NVL), som grundades 2005, har som målsättning är att främja livslångt lärande. NVL verkar under Nordiska ministerrådet och inom den finns även nordiska samarbetsnätverk. Ett av dessa är nätverket för nordiskt ösamarbete som består av Bornholm, Gotland och Åland. Samarbetets mål är att förstärka öarnas utveckling genom dialog, idéutveckling och utväxling av erfarenheter. Nätverket koordineras av Viveca Lindberg på Åland. Enligt henne hänger de största utmaningarna nu ihop med integrering och hållbar turism. Enligt henne har turismen både positiva och negativa effekter på människors vardagliga liv och miljön. – Genom ett strukturerat miljöarbete kan de positiva effekterna utökas och de negativa effekterna minimeras. Också vuxenutbildningen kan främja hållbar turism. Ett NordPlus projekt som nu planeras syftar till en samverkan mellan Bornholm, Gotland och Åland både vad gäller utbildningens innehåll och deltagare. Syftet är att erbjuda turistföretagare en utbildning i hållbarhetsfrågor – problem i nuvarande verksamheter, möjliga lösningar – men också att deltagarna lär av varandra.

Åland vill öka sin befolkning Viveca Lindberg berättar att det generellt finns ett mål sedan några år tillbaka att öka antalet ålänningar till 30 000. – Befolkningstillväxten genom inflyttning var ifjol 235 personer vilket utgör en större ökning jämfört med 2014. I detta perspektiv är det intressant med personer som vill stanna. Lindberg berättar att fokusområden för integrationspolitiken på Åland har varit tillgång till det svenska språket, utbildning, förvärvsarbete och sysselsättning, stöd till invandrarbarn och deras familjer, främjande av positiva attityder och nolltolerans mot rasism. – Flyktingmottagning och integration går hand i hand. Det finns olika aktörer med från olika organisationer som till exempel

På Bornholm arrangeras varje sommar Folkemødet som motsvarar Suomi-Areena. På bild Susanne Prip-Madsen från föreningen Norden i Danmark och Danmarks nuvarande social- och inrikesminister Karen Elleman.

Medborgarinstitutet, Röda korset och Emmaus. Antalet invånare som är födda utanför Åland fortsätter att växa. Antalet ålänningar som är födda utanför Åland har överstigit 10 000 personer för första gången. De inflyttades andel av befolkningen är störst i åldersgrupperna 30–64 år, där de utgör över 40 procent av invånarna. I Mariehamn är över hälften av invånarna i dessa åldersgrupper födda utanför Åland. I 30–34-årsåldern är de som kommer från utomnordiska länder den största gruppen med 18 procent av befolkningen. Totalt fördelar sig de inflyttade på 95 olika ursprungsländer, varav 36 europeiska, 23 asiatiska, 18 afrikanska och 14 latinamerikanska.

flyktingar ifjol och ska i år ta emot 188 har en önskan om att skaffa praktikplatser till alla nykomlingar. – Efter det försöker vi hitta en arbetsplats åt dem, så att de också vill stanna här, berättar Inge Munch från AOF-Bornholm som är den lokala Arbetarnas Bildningsförbund. På Bornholm presenterades öns största privata företag på sommarskolan och nu jobbar de också med mentorverksamhet i samband med praktik. De största grupperna av invandrare på Bornholm är från Eritrea, Syrien, Iran, Nepal och Burma. Därtill finns det på ön invånare från de baltiska länderna, Poland, Rumanien, Thailand, Tyskland, Schweiz och England. 

Vill att invadrare ska bli på Bornholm

Text: Larry Kärkkäinen Bild: Thomas Glahn/norden.org

Också Bornholm som tog emot 144 kvot-

www.nvl.org

19


Nordek vållade huvudbry inom Föreningarna Nordens Förbund Nordens förhållande till Europa vållade ingående diskussioner inom Föreningarna Nordens Förbund redan på sextiotalet. Ur de många promemorior som de olika föreningarna då skrev och ur diskussionerna i presidiet framgår att åsikterna växlade från djup misstro till starkt engagemang. Föreningarna Nordens Förbunds (FNF) verksamhet fortsatte på 1960-talet med god fart och det första handlingsprogrammet som tillkom strax efter starten ville många efter några år ersätta med ett nytt program. Men synerna på dels förhandlingarna om en nordisk ekonomisk union Nordek, dels Danmarks och Norges ansökan om medlemskap i EU:s föregångare EEC gjorde att det hela tog många år. De misslyckade förhandlingarna om en gemensam nordisk marknad på femtiotalet var nu dock bortglömda och föreningarna planerade och genomförde delvis upplysningskampanjer om ekonomiskt nordiskt samarbete.

Tullfriheten viktigast År 1970 slog FNF fast att det för Nordenföreningarna oavsett formerna för de enskilda ländernas anknytning till EEC är viktigast att bevara tullfriheten som skapats inom EFTA, de fria nordiska arbetsmarknaderna, den nordiska socialkonventionen och övriga resultat av samarbetet. FNF ville fortsätta utbyggnaden av samarbetet på alla områden. Bakom dessa eniga formuleringar dolde sig dock starka tvivel inför framtiden. Medan den danska föreningen ansåg att det nordiska alternativet efter Nordeks fall kan avskrivas och att det nu gällde att aktivera upplysningsarbetet och den kontaktskapande verksamheten, var tveksamheten på svenskt och finskt håll betydligt större. Pohjola-Norden hade funnit det bäst om

20

alla nordiska länder stannat utanför EEC, även om man sade sig förstå Danmarks val. Ingen vet ännu hur Bryssel är villig att ta hänsyn till nordiska överenskommelser framhölls det från både svensk och finsk sida. Man var också rädd för att känslan för Norden på sikt skulle försvagas. Från norsk sida noterade man att många säkert uppfattar läget så att föreningarna står inför en omöjlig uppgift. Uppgiften behöver emellertid inte vara omöjlig, men ett bra handlingsprogram behövs för att föreningarna skall klara av den. Det var den norska föreningen som redan tidigare drivit på frågan om ett handlingsprogram medan de övriga föreningarna velat vänta ut Nordek- och EEC-processerna.

Nordismen i medvind När man inom FNF sammanfattade läget i början av sjuttiotalet kunde man slå fast att Helsingforsavtalet förstärkts, ministerråd införts, ett kulturavtal ingåtts, Färöarna och Åland fått representation i Nordiska rådet och ett ministerrådssekretariat var under bildande. Allt detta såg man som klara framsteg som klart påverkade stämningarna inom FNF som nu enigt gick in för att effektivera upplysningsverksamheten om Norden. Det nya handlingsprogram som antogs andades nu medvind och hela raden konkreta krav framställdes. Man ville ge de nya ministerråden beslutanderätt på bestämda områden, ge organisationslivet en plats i beslutsprocessen, prioritera lagstift-

ningssamarbetet och ge nordbor i andra länder kommunal rösträtt. Därtill ville man befrämja samarbete inom näringslivet, samordning av energipolitiken, gemensam regionalpolitik och samordna biståndspolitiken. Naturligtvis ville man också ha gemensamt uppträdande på internationella plan. Det omfattande handlingsprogrammet spann över alla samhällsområden och tog även upp utrikespolitiken där man till exempel ville fördjupa parlamentsutskottens samarbete.

Dags för eget sekretariat Under sjuttiotalet gick den nordiska utvecklingen med sådan fart att FNF redan år 1976 kunde konstatera att handlingsprogrammet till stora delar genomförts och arbetet på ett nytt program inleddes. Nu hade man också nått enighet om att grunda ett eget sekretariat och frångå det rotationssystem som framtill dess gällt. En anställd vid ordförandelandets sekretariat som vid sidan av andra uppdrag skötte FNF ansågs inte längre räcka till. Uppdraget att ge ut tidskriften Vi i Norden som redan några år utkommit som prenumerationstidskrift i den norska föreningens regi överfördes nu till det nya sekretariatet som placerades i Stockholm.  Text: Larserik Häggman Mångårig tidigare generalsekreterare för Pohjola-Norden


Yadid Levy/norden.org

Nordekista päänvaivaa Norden-yhdistysten liitolle Pohjoismaiden suhteesta Eurooppaan käytiin Norden-yhdistysten liitossa perusteellista keskustelua jo 1960-luvulla. Yhdistysten kirjoittamat muistiot sekä puheenjohtajiston käymät keskustelut tuolta ajalta osoittavat, että mielipiteet vaihtelivat syvästä epäluulosta kiihkeään intoon. Norden-yhdistysten liiton (NYL) taival jatkui 1960-luvulla vauhdikkaasti, ja heti alkuaikoina laadittu ensimmäinen toimintaohjelma haluttiin jo muutamaa vuotta myöhemmin korvata uudella. Yhtäältä kuitenkin neuvottelut pohjoismaisesta talousliitosta Nordekista, toisaalta Tanskan ja Norjan pyrkiminen EU:n edeltäjän ETYn jäseneksi aiheuttivat näkemyseroja, jotka venyttivät prosessia vuosikausilla. 1950-luvun epäonnistuneet neuvottelut yhteispohjoismaisista markkinoista oli nyt kuitenkin unohdettu, ja yhdistykset suunnittelivat ja osittain toteuttivat tiedotuskampanjoita pohjoismaisesta talousyhteistyöstä.

Tullivapaus tärkein Vuonna 1970 NYL totesi, että riippumatta yksittäisten Pohjoismaiden suhteesta ETYyn Norden-yhdistyksille tärkeintä on säilyttää Euroopan vapaakauppajärjestö EFTAn puitteissa luotu tullivapaus, vapaat pohjoismaiset työmarkkinat, pohjoismainen sosiaaliturvasopimus ja muut yhteistyön tulokset. NYL halusi jatkaa yhteistyön laajentamista kaikilla aloilla. Yksimielisten sanamuotojen takana piili kuitenkin vahvaa epäluottamusta tulevaisuuteen. Siinä missä Tanskan yhdistyksen mielestä pohjoismainen vaihtoehto voitaisiin Nordekin kaaduttua unohtaa ja sen sijaan jatkaa tiedotustyötä ja suhteiden luomista, oltiin Ruotsin ja Suomen yhdistyksissä merkittävästi epäileväisempiä. Pohjola-Nordenin mielestä paras vaihtoehto olisi ollut, että kaikki Pohjoismaat

olisivat pysytelleet ETYn ulkopuolella, vaikka Tanskan valintaa ilmeisesti myös ymmärrettiin. Sekä Suomen että Ruotsin puolelta painotettiin, ettei kukaan tiedä, miten halukkaita Brysselissä oltaisiin ottamaan huomioon pohjoismaiset sopimukset. Pelättiin myös, että kiinnostus Pohjolaa kohtaan heikkenisi. Norjassa todettiin, että monet varmasti pitävät yhdistysten tehtävää mahdottomana. Sitä se ei kuitenkaan välttämättä olisi, mutta tarvittaisiin hyvä toimintaohjelma, jotta yhdistykset voisivat suoriutua tehtävästään. Juuri Norjan yhdistys oli jo aiemmin ajanut toimintaohjelman laatimista, kun muut yhdistykset olivat halunneet odottaa tuloksia Nordek- ja ETY-prosesseista.

Nordismi myötätuulessa 1970-luvun alun tilannekatsauksissaan NYL saattoi todeta, että Helsingin sopimus oli vahvistunut, ministerineuvostoja perustettu, kulttuurisopimus solmittu, Färsaaret ja Ahvenanmaa olivat saaneet edustuksensa Pohjoismaiden neuvostoon ja ministerineuvoston sihteeristö oli perusteilla. Kaikki nämä nähtiin selkeinä onnistumisina. Ne vaikuttivat selvästi mielialaan NYL:ssä, joka nyt yksimielisesti lähti tehostamaan pohjoismaista tiedotustoimintaansa. Uusi toimintaohjelma oli myötätuulessa, ja siinä esitettiin koko joukko konkreettisia vaatimuksia. Uusille ministerineuvostoille haluttiin antaa tietyillä aloilla päätösvaltaa, järjestöille paikka päätöksenteossa, lainsäädäntöyhteistyötä haluttiin

priorisoida ja toisessa Pohjoismaassa asuville haluttiin antaa äänioikeus kunnallisvaaleissa. Myös elinkeinoelämän yhteistyötä haluttiin edistää, energiapolitiikkaa yhdenmukaistaa ja alue- ja kehitysyhteistyöpolitiikkaa yhtenäistää. Lisäksi toki haluttiin, että Pohjoismaat toimisivat kansainvälisellä tasolla yhdessä. Laaja toimintaohjelma kattoi kaikki yhteiskunnan alueet ja käsitteli myös ulkopolitiikkaa, jossa haluttiin esimerkiksi syventää parlamenttien valiokuntien välistä yhteistyötä.

Vihdoin oma sihteeristö 1970-luvulla pohjoismainen yhteistyö kehittyi sellaista vauhtia, että NYL saattoi jo vuonna 1976 todeta toimintaohjelman suurilta osin toteutuneen. Samalla uutta ohjelmaa alettiin työstää. Nyt oli myös päästy yksimielisyyteen oman sihteeristön perustamisesta ja siihen saakka käytössä olleesta kiertävästä puheenjohtajuudesta luopumisesta. Muiden töidensä ohessa NYL:n asioita puheenjohtajamaan sihteeristössä hoitavan yhden työntekijän ei katsottu enää riittävän. Vastuu Norjan yhdistyksessä toimitetusta Vi i Norden -lehdestä siirrettiin nyt uudelle sihteeristölle, joka sijoitettiin Tukholmaan.  Teksti: Larserik Häggman Pohjola-Nordenin pitkäaikainen entinen pääsihteeri Suomennos: Kalle Keijonen

21


Naapurit tukivat talouskriisin aikana Muut Pohjoismaat osallistuivat kaikki Islannin auttamiseen maan talouskriisin aikana. Apu ei kuitenkaan ollut ehdotonta ja suhteisiin tuli myös säröjä. Marraskuussa 2015 Helsingissä järjestetyssä seminaarissa käsiteltiin Islannin selviämistä vuonna 2008 alkaneesta talouskriisistä. Seminaarissa keskusteltiin muun muassa siitä, miten Islanti selvisi kriisistä ja mikä oli muiden Pohjoismaiden rooli kriisin jälkihoidossa. Seminaarin järjestivät Helsingin Pohjola-Norden ja Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuksen keskus CENS.

Pahemminkin olisi voinut käydä Seminaarissa alustanut Islannin yliopiston apulaisprofessori ja Islannin entinen talousministeri Gylfi Magnússon kertoi alustuksessaan, ettei Islannilla ollut aiempaa kokemusta vastaavasta tilanteesta. Vaikka talouskriisejä oli ollut, oli edellinen pankkikriisi vuosilta 1929–1930. Kaikesta huolimatta Islannin talous kuitenkin kärsi kriisistä lopulta yllättävän vähän. Tämä johtui siitä, että kriisi pysyi rahoituspuolella eikä levinnyt koko talouteen. Toinen seminaarin alustaja, Islannin valtiovarainministeriön valtiosihteeri Guðmundur Árnason kertoikin, että talouden avainsektoreilla (meri, turismi, energia) meni koko kriisin ajan suhteellisen hyvin ja ne pysyivät vakaina. Esimerkiksi devalvoinnin ansiosta turismi elpyi nopeasti ja vienti pysyi kunnossa. Loppujen lopuksi ei käynytkään niin pahasti kuin pelättiin.

Pohjoismaiden kanssa myös ongelmia Muilla Pohjoismailla oli merkittävä roolin Islannin kriisin jälkihoidossa. Kaikki Pohjoismaat lainasivat Islannille rahaa, ja puolet ulkopuolisesta rahoituksesta tuli niiltä. Pohjoismaat tarjosivat Islannille myös asiantuntija-apua kriisin hoidossa: esimerkiksi norjalainen Svein Harald Øygard toimi Islannin keskuspankin johtajana vuonna 2009. Ongelmiakin tuli. Suurin kiista syntyi siitä, että osa Pohjoismaista asettui tukemaan Britanniaa ja Alankomaita niiden kiistellessä Islannin kanssa maan vastuista. Gylfi Magnússonin mukaan on vaikea ymmärtää, miksi Tanska ja Ruotsi asettuivat Islantia vastaan, kun ne olisivat voineet pysyä

22

Mielenosoittaja Reykjavikissa maaliskuussa 2010.

puolueettomina. Lisäksi islantilaisia hiersi pohjoismaisen avun ehdollisuus kriisin aikana. Loppujen lopuksi Pohjoismaiden apu Islannille oli Magnússonin mukaan kuitenkin tarpeellista ja hyvää tarkoittavaa. Guðmundur Árnason puolestaan kertoi, että konkreettisen avun lisäksi muiden pohjoismaalaisten moraalisella tuella oli suuri merkitys islantilaisille.

Hyvinvointivaltio haluttiin säilyttää Kriisin aikana Islannissa leikattiin kaikesta mahdollisesta, mutta hyvinvointivaltion perusteet pyrittiin säilyttämään. Gylfi Magnússon kertoi tämän myös onnistuneen suhteellisen hyvin. Etenkin rikkaiden veroja nostettiin ja verotuksen progressiota kiristettiin. Kaikkein rikkaimmille säädettiin myös ylimääräinen varallisuusvero, joka hyväksyttiin Guðmundur Árnasonin mukaan melko hyvin.

Muitakin uusia veroja säädettiin, ja esimerkiksi infrastruktuurihankkeista säästettiin. Merkittävää oli sekin, ettei puoluepolitiikka tullut kriisinhoidon tielle; vallan vaihduttua vaaleissa helmikuussa 2009 vasemmistohallitus toteutti oikeistohallituksen neuvotteleman IMF:n ohjelman. Kriisin seurauksena Islannin EU-jäsenyyshakemus jäädytettiin. Tällä hetkellä islantilaiset ovat jakautuneita suhteessa EU:hun, ja taustalla ovat Magnússonin mukaan sekä euron ongelmat että tuoreessa muistissa oleva kiista Britannian ja Alankomaiden kanssa. Pohjoismaiselle yhteistyölle kansan parissa on edelleen tuki. Ja vaikka esimerkiksi Islannin kruunun epävakaus on edelleen ratkaisematta, muistutti Magnússon, että globaalilla tasolla Islannin ongelmat ovat nyt pieniä.  Teksti: Susanna Puisto Kuva: Ane Cecilie Blichfeldt/norden.org


här är  täällä

REYKJAVIK Stefán Vilbergsson Projektledare och frilansjournalist Projektijohtaja ja freelancer-journalisti

Tabula rasa

Tabula rasa

Med ett nytt år följer ofta en känsla av pånyttfödelse och många söker en nytändning av något slag. För de flesta räcker det med att köpa ett årskort på gymmet som används flitigt tills det dåliga samvetet över juletidens frosseri försvinner två veckor senare. Andra hoppas exempelvis på ny kärlek eller har planer på att byta jobb. Det som attraherar många just nu är att få bli republikens sjätte president. I sommar ska nämligen presidentsvalet äga rum och Ólafur Ragnar Grímsson har offentliggjort att han inte kommer att kandidera till ämbetet som han blev folkvald till första gången 1996. Under denna långa period har Grímsson format den tidigare beslutsfattiga posten till sin egen fördel och har dessutom antytt att det nästan krävs en övermänniska för att sköta jobbet. Trots det har ett flertal relativt okända medborgare proklamerat sin kandidatur; allt ifrån en barnboksförfattare som på rekordkort tid lyckades skaka av sig eventuellt stöd från spädbarnsmödrar genom oombedd rådgivning om amning till en påstådd komiker, en nu för tiden obligatorisk ingrediens i alla folkomröstningar. Som väntat har inga verkliga tungviktare klivit fram än så länge men det är varelser som måste lockas fram med häftiga doser av smicker och komplimanger. Tills dess drömmer många om att den svenska förbundskaptenen Lars Lagerbäck ska kasta av sig sina skandinaviska fjättrar och ställa upp. Han förväntas dock prioritera EM-slutspelet i fotboll före en valkampanj med ett urval genomsnittsmänniskor som motståndare, som söker sina femton minuter i rampljuset. Hur som helst bleknar denna viktiga händelse i historien jämfört med nyheten om att den kanadensiska popikonen Justin Bieber ska sjunga på två konserter i höst. Hela 12 procent av folket har säkrat sig en biljett till hans uppträdande, men Bieber och det isländska folket har redan knutit oupplösliga vänskapsband när han i fjol besökte landet och gång på gång utsatte sig för livsfara i den vackra men lömska naturen. Völvuspá som varje år kommer med spådomar om allt märkvärdigt som ska hända påstår att Bieber även kommer att göra en lyckosam beundrare gravid och man kan bara hålla tummarna. På sikt kan vi ha den perfekta kandidaten till Islands sjunde president. 

Uuden vuoden myötä syntyy usein tunne uudestisyntymisestä, ja monet yrittävät saada jostain uutta kipinää. Useimmille riittää kuntosalin vuosikortti, jota käytetään ahkerasti pari viikkoa, minkä jälkeen joulumässäilyn aiheuttama huono omantunto onkin jo laantunut. Toiset toivovat uuden rakkaussuhteen alkua tai suunnittelevat vaihtavansa työpaikkaa. Tällä hetkellä monia viehättää ajatus tasavallan kuudennen presidentin virasta. Kesällä pidetään nimittäin presidentinvaalit. Ólafur Ragnar Grímsson on ilmoittanut, ettei hän enää aio asettua ehdolle virkaan, johon hänet ensimmäisen kerran valittiin vuonna 1996. Tämän pitkän ajan kuluessa Grímsson on muovannut aiemmin vähäisellä päätäntävallalla varustettua asemaa oman etunsa mukaiseksi ja on lisäksi antanut ymmärtää, että viran hoitaminen edellyttää lähes yliinhimillisiä kykyjä. Tästä huolimatta useat melko tuntemattomat kansalaiset ovat julistaneet asettuvansa ehdolle: joukkoon mahtuu lastenkirjailija, joka ennätysajassa onnistui karistamaan vauvaikäisten äitien mahdollisen kannatuksen antamalla pyytämättä imetysneuvoja sekä itseään koomikoksi tituleeraava henkilö, jollainen on nykyään kaikkien kansanäänestysten pakollinen aines­osa. Kuten olettaa saattaa, varsinaisia raskassarjalaisia ei kisaan ole vielä ilmoittautunut, mutta he ovatkin olentoja, jotka on houkuteltava mukaan reilulla annoksella imartelua ja kehuja. Siihen asti monet unelmoivat, että ruotsalainen maajoukkuevalmentaja Lars Lagerbäck katkaisisi skandinaaviset kahleensa ja asettautuisi ehdolle. Tosin hänen odotetaan kuitenkin hoitavan jalkapallon EM-kisat pois alta ennen vaalikampanjaa, jossa vastassa on valikoima viittätoista minuuttiaan parrasvaloissa tavoittelevia keskivertoihmisiä. Oli miten oli, kaikki tämä kalpenee sen historiallisen tapahtuman rinnalla, että kanadalainen pop-ikoni Justin Bieber pitää Islannissa syksyllä kaksi konserttia. Kokonaista 12 prosenttia kansasta on varannut liput esiintymisiin. Tosin Bieber ja Islannin kansa ovat solmineet rikkumattoman ystävyyssuhteen jo viime vuonna, jolloin Bieber vieraili täällä ja kerta toisensa jälkeen asetti itsensä hengenvaaraan kauniissa, mutta arvaamattomassa luonnossa. Völvuspá, joka ennustaa vuosittain, mitä kaikkea kummallista tulee tapahtumaan, väittää, että Bieber saattaa raskaaksi jonkun onnellisen ihailijan. Pidetään peukkuja; täydellinen ehdokas Islannin seitsemänneksi presidentiksi saattaa olla tuloillaan. 

23


En vit svan med utslagna vingar välkomnar besökarna till Nordiska ministerrådet i Köpenhamn. Svanen som sedan gammalt är en symbol för nordiskt samarbete har gjorts av den danske konstnären Thomas Dambo. Materialet är använda plastmuggar.

Dagfinn Høybråten: "Ambitionen för samarbetet väsentlig" Nordiska ministerrådets generalsekreterare Dagfinn Høybråten har liksom flera av sina föregångare varit partiledare och minister innan han blev högste ämbetsman för de nordiska regeringarnas samarbetsorgan.

Jag reser med pendeltåget över Öresundsbron från Malmö till Köpenhamn för att möta Nordiska ministerrådets generalsekreterare Dagfinn Høybråten. Plötsligt bromsar tåget häftigt. Hinder på spåret. Efter några minuter kör tåget långsamt vidare. På spåret intill ser jag två vita svanar. De hade legat på vårt spår och stoppat tåget. Svanen har i många år varit en symbol för det nordiska samarbetet. Den har till och med haft ett eget frimärke där fem svanar i perfekt formation flög åt samma håll. Symbolen lever vidare och utanför entrén till Nordiska ministerrådets kontor välkomnas besökarna av en stor svan med

24

utslagna vingar. Vad tycker den 58-årige norrmannen Dagfinn Høybråten, tidigare ledare för Kristelig Folkeparti, sedan tre år ministerrådets generalsekreterare om svanen som symbol? – Det är en stark symbol, svarar han. Svanen är ett djur med auktoritet och tyngd och låter sig inte flyttas runt hur som helst. (Det fick pendeltågspassagerarna uppleva.) – Det nordiska samarbetet har haft sina glansdagar och sina nedgångsperioder, men det har överlevt olika politiska konjunkturer, fortsätter han. Förklaringen är att vi har en närhet, geografisk, kulturell och historisk. Framtiden kan ändras, men inte den historiska basen.

Flyktingströmmen genom Europa har vänt upp och ned på den nordiska passfriheten. Stängslet vid spåren på tågstationen vid Copenhagen Airport symboliserar de blockerade nordiska gränserna.


Svanfjädrarna ryker

Gränserna är tillbaka

Enligt Dagfinn Høybråten avgörs dynamiken i det nordiska samarbetet och svanens flykt och riktning av hur man uppfattar potentialen i samarbetet. – Hur kan man använda detta mervärde som ligger i ländernas närhet men som inte med nödvändighet tas ut om man inte har en riktning och vilja, en ambition att samarbeta? Och det säger han med tydlig hänvisning till de nordiska politikerna. Flyger de nordiska svanarna åt samma håll idag? – Det har de aldrig gjort. Det är en vacker symbol, men det är folken i de olika länderna som bestämmer den politiska kursen genom val, och den kursen kan vara olika. Det är inte i sig själv något hot mot det nordiska samarbetet att man tänker olika. Är den stora flyktingström som Europa upplever dessa tider ett hot mot det nordiska samarbetet? – Det är en utmaning just nu eftersom Europa utsatts för en stresstest som det europeiska samarbetet inte har klarat. Flyktingströmmen har skapat ett tryck på de nordiska länderna, inte för att vårt samarbete brutit samman, men för att det europeiska samarbetet har fått sprickor. Även ministrar i de nordiska regeringarna, speciellt i Danmark och Sverige, har ju kritiserat varandra så hårt att (svan)fjädrarna rykt. – Det faller några skarpa repliker. Jag säger inte att det är någon harmonisk situation, den är mycket utmanande. Men vårt samarbete har inte krackelerat. Faktum är att det är Schengensamarbetet som inte fungerar efter intentionerna. Olika regeringar hanterar det på olika sätt och det skapar spänningar. Problemen kring flyktingarna är alltså inget hot mot det nordiska samarbetet? – Det som kan hota samarbetet är brist på ambition, brist på politisk energi och vilja, brist på förmåga att utnyttja potentialen i den nordiska närheten. Där ligger den politiska utmaningen i första hand.

Det finns ett problem som i åratal diskuterats i det nordiska samarbetet, nämligen oönskade gränshinder mellan länderna. Stora som små. Hinder som berör gränspendlarna, företag, organisationer. Numera finns ett gränshinderråd som ska försöka få bort hindren och i det rådet har ministerrådets generalsekreterare ett utökat ansvar och inflytande. Vissa frågor har ältats i åratal, till exempel en del skatteoch socialförsäkringsfrågor och det kan ibland tyckas vara ett sisyfosarbete, det vill säga fåfäng och ändlös möda. Vad gör du åt frågor som aldrig tycks få en lösning? frågar jag Dagfinn Høybråten. – Avskriver dem! Om man inte finner någon lösning efter flera år är det ingen idé att ägna energi och kraft på det. Då är det sannolikt inte möjligt att lösa dem. – Förra året klarade vi av tio gränshinder. Alla fem nordiska regeringar har stora ambitioner och jag tycker att politikerna lyssnar på mig. Det är också otroligt viktigt att det finns ett politiskt tryck från alla ministrar i en regering, att de kräver lösningar från sina ämbetsverk. Tillbaka med pendeltåget till Malmö råkar jag ut för ett gränshinder som inte ens generalsekreteraren kan ta bort. Inga svanar på spåret, men gränskontroller på både den danska och svenska sidan av Öresund. Allas identitet kontrolleras. Ett resultat av flyktingströmmen genom Europa som präglar debatten. 1952 infördes nordisk passfrihet. Politikerna ”ville göra de nordiska gränserna osynliga.” Idag markeras de av stålstaket, vakter och polis. 

Regionalt samarbete fortfarande relevant Finland är i år ordförandeland i Nordiska ministerrådet. Huvudteman för det finska ordförandeskapet är vatten, natur och människor. Bakom dessa allmänna formuleringar ligger tankar om att avlägsna gränshinder, främja digitalisering och förstärka Nordens betydelse i Europeiska unionen. Statsminister Juha Sipilä (C) har också uttryckligen sagt att det aktiva intresset för det nordiska samarbetet måste öka. Varför måste han betona behovet av mer samarbete? – Om statsministern inte hade talat om

Dagfinn Højbråten, Nordiska ministerrådets generalsekreterare. Han har tidigare varit ledare för norska Kristelig Folkeparti och minister i flera regeringar.

vikten av ökat samarbete hade jag blivit bekymrad, svarar Dagfinn Høybråten. Han lyfter fram det och säger att det är viktigt. Finns det en politisk vilja att utnyttja det du kallar den nordiska potentialen? – Det är min bestämda uppfattning. Jag har varit generalsekreterare i snart tre år och har tidigare följt det nordiska samarbetet som parlamentariker och minister de senaste 15 åren; det var en period på 90-talet då man med rätta ställde den fråga som du nu ställer. Från 1994 och framåt sade många att EU skulle överta det nordiska samarbetet. Det har inte skett. Tvärtom, man har sett att EU inte är något paradis på jorden. Regionalt samarbete är fortfarande relevant och intresset för nordiskt samarbete har ökat. Høybråten nämner två områden där intresset för samarbete ökat. Det är försvarsoch säkerhetspolitiken där Stoltenbergrapporten för några år sedan har bidragit till ett dynamiskt samarbete som tidigare var tabubelagt i nordiska sammanhang. Det andra området gäller hälsovården. En utredning liknande Stoltenbergrapporten har öppnat vägen för samarbete om bl.a. behandlingar som kräver hög specialisering och där varje enskild land är för litet för att kunna ge behandling av hög kvalitet.

Text och bilder: Sture Näslund

Nordiska ministerrådet Nordiska ministerrådet, NMR, bildades 1971 och är de nordiska regeringarnas samarbetsorgan. Rådet leds av en generalsekreterare. Sedan tre år innehar norrmannen Dagfinn Høybråten denna post. Han har varit politiker i 30 år och under några år ledare för Kristelig Folkeparti. Medlem i tidigare norska regeringar som hälsominister, arbetsminister och socialminister. Tidigare generalsekreterare i ministerrådet har varit bland annat Pär Stenbäck från Finland, Per Unckel från Sverige och Halldór Ásgrímsson från Island.

25


Dagfinn Høybråten: "Yhteistyössä tarvitaan kunnianhimoa" Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Dagfinn Høybråten on monien edeltäjiensä tavoin toiminut puoluejohtajana ja ministerinä ennen nimittämistään Pohjoismaiden hallitusten välisen yhteistyöelimen ylimmäksi virkamieheksi.

Istun junassa matkalla Malmöstä Juutinrauman siltaa pitkin Kööpenhaminaan tapaamaan Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeriä Dagfinn Høybråtenia. Äkkiä juna pysähtyy. Esteitä radalla. Muutaman minuutin kuluttua juna jatkaa taas hitaasti matkaa. Näen viereisellä raiteella kaksi valkoista joutsenta. Ne olivat makailleet kiskoilla ja pysäyttäneet junan. Joutsen on jo vuosia ollut pohjoismaisen yhteistyön tunnus. Se on jopa päässyt omaan postimerkkiin, jossa viisi joutsenta lentää yhteen suuntaan täydellisessä muodostelmassa. Symboli elää yhä, ja Pohjoismaiden ministerineuvoston toimiston sisäänkäynnillä tulijoita tervehtiikin suuri joutsen levitettyine siipineen. Mitä 58-vuotias norjalainen, kristillisen kansanpuolueen entinen puheenjohtaja, kolme vuotta ministerineuvoston pääsihteerinä toiminut Dagfinn Høybråten ajattelee joutsenesta? – Se on vahva symboli, Høybråten toteaa. Joutsen on arvonsa tunteva ja kunnioitettu eläin eikä se anna siirrellä itseään miten vain. (Sen junamatkustajat saivat tuta.) – Pohjoismaisella yhteistyöllä on ollut myötä- ja vastoinkäymisensä, mutta se on selvinnyt erilaisista poliittisista suhdanteista, hän jatkaa. Selitys on maantieteellinen, kulttuurinen ja historiallinen läheisyytemme. Tulevaisuuteen voi vaikuttaa, mutta historiallista perustaa ei voi muuttaa.

Joutsenen sulat pöllyävät Dagfinn Høybråtenin mukaan pohjoismaisen yhteistyön ja joutsenen lennon dynamiikka ja suunta määräytyvät sen mukaan, miten yhteistyön mahdollisuudet valjastetaan. – Miten voimme käyttää tätä lisäarvoa, johon maiden läheisyys tarjoaa mahdollisuuden, mutta jota ei välttämättä tule hyödynnettyä ilman yhteistä tahtoa, ilman kunnianhimoa tehdä yhteistyötä? Tämän hän sanoo viitaten selkeästi

26

Pääsihteeri Dagfinn Højbråtenilla on toimistossaan vain vähän esineitä, joilla on erityinen historia. Tobaksrøgning forbudt -kyltti on muisto vuodelta 2004, jolloin hän terveysministerinä ajoi läpi tiukan tupakointikiellon julkisilla paikoilla. Pohjoismaiden poliitikoihin. Entä lentävätkö Pohjolan joutsenet tänä päivänä samaan suuntaan? – Eivät ne ole koskaan lentäneet. Se on kaunis symboli, mutta poliittisen suunnan päättää jokaisessa maassa kansa, eikä se suunta ole aina sama. Eri tavalla ajattelu ei kuitenkaan itsessään ole mikään uhka pohjoismaiselle yhteistyölle. Onko Euroopan kokema suuri pakolaisvirta uhka pohjoismaiselle yhteistyölle? – Se on juuri nyt haaste, sillä maanosaa koettelee stressitesti, jota eurooppalainen yhteistyö ei ole läpäissyt. Pakolaisvirta on luonut painetta Pohjoismaihin, ei siksi, että meidän yhteistyömme olisi hajoamassa, vaan koska eurooppalaiseen yhteistyöhön on tullut säröjä. – Mutta jopa Pohjoismaiden hallitusten ministerit, erityisesti Tanskassa ja Ruotsissa, ovat kritisoineet toisiaan niin voimakkaasti,

että (joutsenen) sulat pöllyävät. – On käytetty joitakin kärkeviä puheenvuoroja. En sano, että tilanne olisi erityisen harmoninen, se on hyvin haastava. Yhteistyömme ei ole kuitenkaan rakoillut. Tosiasia on, että pikemminkin Schengen-yhteistyö ei ole toiminut niin kuin suunniteltu. Eri hallitukset käsittelevät asiaa eri tavoin, ja se luo jännitettä. Pakolaisiin liittyvät ongelmat eivät siis uhkaa pohjoismaista yhteistyötä? – Pohjoismaista yhteistyötä voi uhata kunnianhimon puute, poliittisen energian ja tahdon puute, kyvyttömyys hyödyntää Pohjoismaiden läheisyyden tarjoamia mahdollisuuksia. Nämä ovat ensisijainen poliittinen haasteemme.

Alueellinen yhteistyö edelleen tärkeää Suomi on tänä vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa. Pää-


Poliitikkojen visio "näkymättömistä rajoista" on enää pelkkä unelma tuhansille Juutinrauman sillan yli matkustaville työmatkalaisille. Kööpenhaminan lentokentän rautatieasemalla tarkastetaan kaikkien henkilöllisyys. Ruotsin puolella matkustajat joutuvat Ruotsin poliisin tarkastukseen. teemat Suomen puheenjohtajakaudella ovat vesi, luonto ja ihmiset. Näiden yleisten muotoilujen takana on ajatuksia rajaesteiden poistamisesta, digitalisaation edistämisestä ja Pohjolan aseman vahvistamisesta Euroopan unionissa. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on myös painottanut, että aktiivista kiinnostusta pohjoismaiseen yhteistyöhön pitää kasvattaa. Miksi hänen täytyy korostaa yhteistyön lisäämisen tarvetta? – Jos pääministeri ei olisi puhunut yhteistyön lisäämisen tärkeydestä, olisin ollut huolissani, vastaa Dagfinn Høybråten. Hän ottaa asian esille ja sanoo, että se on tärkeää. Onko olemassa poliittista tahtoa hyödyntää sitä, mitä kutsut Pohjoismaiden potentiaaliksi? – Se on vakaa käsitykseni. Olen ollut pääsihteerinä melkein kolme vuotta ja sitä ennen seurannut pohjoismaista yhteistyötä kansanedustajana ja ministerinä viimeiset 15 vuotta; joskus 90-luvulla oli kausi, jolloin tuo esittämäsi kysymys saattoi olla oikeutettu. – Vuoden 1994 aikoihin monet sanoivat, että EU ottaisi pohjoismaisen yhteistyön roolin. Niin ei ole tapahtunut. Päinvastoin, on huomattu, ettei EU ole mikään onnela. Alueellinen yhteistyö on yhä tärkeää, ja kiinnostus pohjoismaiseen yhteistyöhön kasvamassa. Høybråten mainitsee kaksi alaa, joilla kiinnostus yhteistyöhön on kasvanut. Puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa aloitettiin muutama vuosi sitten Stoltenbergin

raportin myötä dynaaminen yhteistyö, vaikka ala oli ennen ollut pohjoismaisissa yhteyksissä tabu. Toinen ala on terveydenhuolto. Stoltenbergin raporttia vastaava selvitys raivasi tietä yhteistyölle muun muassa korkeaa erikoistumista vaativassa erikoissairaanhoidossa, jossa jokainen yksittäinen maa on liian pieni voidakseen taata riittävän laadukkaan hoidon.

Rajat palasivat Eräästä ongelmasta on pohjoismaisessa yhteistyössä puhuttu jo vuosia, nimittäin maiden välisistä ei-toivotuista rajaesteistä – suurista ja pienistä. Esteistä, jotka haittaavat työmatkalaisia, yrityksiä, järjestöjä. Nyttemmin esteitä poistamaan on perustettu rajaesteneuvosto, jossa ministerineuvoston pääsihteerin vastuu ja vaikutusvalta on yhä laajempi. Joitakin esimerkiksi veroihin ja sosiaalivakuutukseen liittyviä kysymyksiä on pyöritelty vuosikaudet. Työ voi välillä vaikuttaa Sisyfoksen kivenpyöritykseltä, turhalta ja päättymättömältä vaivannäöltä. Mitä teet kysymyksille, joita ei koskaan tunnuta saavan ratkaistua? kysyn Dagfinn Høybråtenilta. – Jätän sikseen! Jos niihin ei ole löytynyt ratkaisua vuosikausienkaan jälkeen, ei ole järkeä käyttää niihin enää enempää voimia. Silloin niitä todennäköisesti ei ole edes mahdollista ratkaista. – Viime vuonna ratkaisimme kymmenen rajaestettä. Kaikkien viiden Pohjoismaan hallituksilla on suuria tavoitteita, ja minusta

tuntuu, että poliitikot kuuntelevat minua. On myös ehdottoman tärkeää, että hallituksen kaikki ministerit vaativat ratkaisuja myös omalta virkamieskunnaltaan. Palatessani junalla Malmöhön kohtaan rajaesteen, jota edes pääsihteeri ei voi poistaa. Radalla ei tällä kertaa ole joutsenia, vaan sekä Tanskan että Ruotsin puolella Juutinraumaa on rajatarkastus. Kaikkien henkilöllisyys tarkastetaan. Tarkastukset ovat seurausta Euroopan pakolaisvirtojen aiheuttamasta keskustelusta. Pohjoismaiden välillä on vallinnut passivapaus vuodesta 1952. Poliitikot ”halusivat tehdä Pohjolan rajat näkymättömiksi”. Nyt rajoilla on teräsaidat, vartijat ja poliisi.  Teksti ja kuvat: Sture Näslund Suomennos: Kalle Keijonen

Pohjoismaiden ministerineuvosto Pohjoismaiden ministerineuvosto perustettiin 1971, ja se on Pohjoismaiden hallitusten yhteistyöelin. Neuvostoa johtaa pääsihteeri, jona on toiminut kolmen vuoden ajan norjalainen Dagfinn Høybråten. Hän on ollut politiikassa 30 vuotta ja toimi joitakin vuosia Norjan kristillisen kansanpuolueen puheenjohtajana. Norjan hallituksessa hän on toiminut terveys-, työ- ja sosiaaliministerinä. Aiemmin pääsihteereinä on toiminut muun muassa Suomen Pär Stenbäck, Ruotsin Per Unckel ja Islannin Halldór Ásgrímsson.

27


Laura

Kvinnor stöpta i sin egen form Att porträttera kvinnor kom ganska naturligt. Vi vill helt enkelt visa en annan bild än den snäva bild som media visar, att alla kvinnor är helt unika, säger fotografen Patricia Rodas om fotoprojectet Nordess. Projektet Nordess är ett samarbete mellan Patricia Rodas och den svenska fotografen Ilar Gunilla Persson, som fick sin början med ett residens på Färöarna redan för femton år sedan. Det är frågan om starka och humoristiska kvinnoporträtt i svartvitt eller färg. Ett lysande exempel är bilden av Dorete som är valforskare på Färöarna. – Dorete valde att bli fotograferad stående i Atlanten rökande en cubansk cigarr. Det var en tuff kvinna med mycket humor som vi fick äran att lära känna, berättar Rodas. Under åren som gått har Rodas och Persson fotograferat i Nordnorge, Neiden, Vadsö

28

och Vardö samt i Österbotten. Sommaren 2012 hade de ett residens i Fakse Ladeplads och fotograferade i Köpenhamn med omnejd. – Jag bor i Österbotten och Gunilla i Göteborg, så vi har ett visst avstånd mellan oss, men alltid när vi sammanstrålar under våra resor så sprudlar kreativiteten.

Vill fokusera på starka personligheter Ilar Gunilla Persson är fotograf och fotokonstnär. Hennes bilder kombinerar det abstrakta, det mänskliga och det överraskande. Hon har även jobbat med interaktiva projekt som för fram sexuella minoriteters

rättigheter. Persson har ställt ut i New York, Madrid och Paris samt på ett flertal museer och gallerier i Norden och i Finland. Patricia Rodas jobbar som fotograf främst i Österbotten med fokus på böcker, kultur och porträtt. För tillfället håller hon på med en egen fotobok med egna dikter om våld i parrelationer. Hon har fotograferat bilder för bland annat böckerna Självhushållning i praktiken (2015), Ingen är den andres lik (2014) och Kvinnor och kakor längs Kyro Älv (2010). Både Persson och Rodas har studerat tillsammans till fotografer i Nykarleby konstskola som den hette då, numera Novia i


Natascha

Jakobstad. Persson hade i samband med det erhållit konstnärsresidens på Färöarna och Rodas erbjöds åka med. – Tillsammans utvecklade vi idén om att starta ett kvinnofotograferingsprojekt i Norden. Vi ville fokusera på starka personligheter. Vi var två månader på residens på Färöarna och fick stor hjälp och kontakter via Nordens hus, berättar Rodas. Det resulterade i en turnerande utställning med 15 fotografier som visades bland annat på Konsthallen i Luleå, Dalarnas museum i Falun, Kulturhuset Stoa, Stundars och i Mariehamns bibliotek.

Kvinnor från helt olika bakgrunder Nordess är ett ständigt pågående projekt, även om det också varit lugnare tider då Patricia Rodas fått barn. Men nu är de på gång igen och i sommar ska de till Gotland på ett

kortare residens och fortsätta fotograferandet av olika kvinnor. En bok som sammanfattar alla deras resor är i planeringsskedet. De utvalda kvinnorna i Nordess-serien kommer från helt olika bakgrunder, både från landsbygd och storstadsmiljöer. Vissa är invandrare emedan andra kan uppvisa långa släktled på en och samma plats. Till exempel ett humoristiskt fotografi visar Laura som är både skådespelerska och bondfru och som i gummistövlar går och bär tjocka fårtarmar. Natascha är mycket yngre och befinner sig i storstadsvimlet i Köpenhamn, emedan Mariancila är yogalärare och aktivist på Gotland. – Vi är intresserade att se hur olika platser påverkar identiteten. Färöarna och Nordnorge är i periferin och mera landsbygdsställen. När vi kom till Köpenhamn ville vi fokusera kring vad platsen betyder

för de med benen i två olika kulturer. Så vi sökte oss till mera urbana ställen och fann många intressanta kvinnor med invandrarbakgrund. – Dessa urbana bilder från Danmark har inte visats ännu någonstans och vi siktar på att få ställa ut dem snart, fortsätter Rodas.

Alla som vill vara med fotograferas På frågan om hur hon upplevde kvinnornas platsanknytning svarar Patricia Rodas följande: – Bilderna av Astrid och Laura är båda tagna på Färöarna; Astrid är konstnär, Laura är skådespelerska och bondfru. De håller hårt på sina traditioner, fastän de rest bort från Färöarna i ungdomen har de återvänt. De har en mycket stark förankring till sin hemort. Nataschas situation är en annan, även om hon trots sin slöja ser ganska dansk

29


Astrid

En feministisk strävan i projektet

Patricia Rodas jobbar som fotograf. Ilar Gunilla Persson är fotograf och fotokonstnär.

ut i sin skepparjacka. Hon är politiskt väldigt engagerad i invandrarfrågor. – Vi vill helt enkelt fokusera på kärnan i deras personligheter, men också skildra deras vardagsmiljöer. Vi frågar hur deras identitet och platskänsla formats, speciellt med tanke på element från två helt olika kulturer. Rodas berättar att alla har möjlighet att komma med och bli fotograferade. – Via vår facebook-sida kan kvinnor exempelvis kontakta oss om de vill vara med i vårt projekt. Vi fotar alla som är intresse-

30

rade att vara med. Vi hör oss lite för om bakgrund och så vidare, men annars är vi ganska öppna. Rodas säger att tillsammans för de en dialog hur de vill fotografera kvinnan, vad hon själv har för idéer. Sedan bestämmer de var hon ska fotograferas, ofta är det en kär plats för personen. – Vi har var sin kamera som vi fotar med, en med analog svartvit film och i den andra kameran är det färgfilm, sedan väljer vi ut en bild. Vi står alltid båda två som fotografer under varje fotografi.

Om det finns en typisk nordisk kvinna är Patricia Rodas inte helt säker på. – Jag upplever inte att det finns något typiskt nordiskt – i grunden är vi väldigt lika. Vi vill visa med det här projektet att man kan ha olika bakgrund, olika hudfärg och helt olika uppväxt, men ändå är vi lika. – Det finns också en feministisk strävan i projektet. Det är vårt sätt att lyfta fram vanliga unika kvinnor, starka personligheter som för fram kvinnors talan. Det är ingen skillnad om man är bonde på Färöarna eller muslim och politiskt aktiv i Köpenhamn. Rodas berättar att i samband med Gotlandsresan i sommar strävar de att utveckla projektet och utforska om det finns kvinnor med olika sexuella läggningar som skulle vilja vara med. – Vi skulle till exempel vilja fotografera någon som gjort ett könsbyte och i samband med det ifrågasätta vad det är att vara kvinna.  Text: Camilla Granbacka Bilder: Fotoprojectet Nordess

Mera om Nordess-projectet: ilarrodas.com facebook.com/nordess


Meripelastus edellyttää yhteistoimintaa Itämeren meriliikenteen turvallisuudessa on useita yhteisiä haasteita, kuten solmukohdissa risteävä liikenne ja alati kasvavat liikennemäärät. Myös Itämeren pohjoisosissa vaativat talviolosuhteet lisäävät laajamittaisen merionnettomuuden mahdollisuutta ja vaikeuttavat pelastustoimia. Itämeren alueella tehdään paljon tutkimustyötä ja toteutetaan erilaisia hankkeita meriliikenteen turvallisuuden parantamiseksi ja meriympäristön suojelemiseksi. Erityisesti meriliikenteen onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn on panostettu viime vuosina paljon. Sen sijaan hankkeita, joissa olisi keskitytty suuronnettomuuksien operatiiviseen pelastustyöhön sekä siihen liittyvään monialaiseen ja mahdollisesti rajoja ylittävään kansainväliseen viranomaisyhteistyöhön ja valmiussuunnitteluun, on ollut toistaiseksi melko vähän. Laajamittaisen merionnettomuuden sattuessa tilanteen hoitamiseen osallistuu suuri joukko eri toimijoita. Merellinen suuronnettomuus edellyttää toimintaa niin merellä kuin maalla, ja vain harvoin pelastustoiminta hoidetaan yhden viranomaisen toimesta. Myös meripelastuksen ja öljyntorjunnan johtovastuut ovat eri maissa eri viranomaisilla.

Pohjoismaat edelläkävijöitä Kansallisen yhteistyön lisäksi laajamittainen merionnettomuus edellyttää usein kansainvälistä yhteistoimintaa. Jotta kansainvälisen yhteistyön kehittäminen olisi mahdollista, tulee muiden maiden toimijat ja toimintamallit tuntea. Pohjoismaat ovat tässä asiassa edelläkävijöitä. Meripelastusyhteistyö eri Pohjoismaiden välillä sujuu kiitettävästi ilman pelastusta vaikeuttavia byrokraattisia tekijöitä. Kaikissa Itämeren alueen maissa on varauduttu merionnettomuuksiin ja kaikissa on kansainvälisten sopimusten mukainen meripelastusjärjestelmä. Yhdelläkään alueen valtioista ei ole valmiuksia hoitaa laajamittaista merionnettomuutta täysin itsenäisesti, ja naapurimaiden apua tarvitaan aina jossain muodossa.

Kehitteillä yhteisiä toimintamalleja Maritime Incident Response Group (MIRG) on kansainvälisen merenkulun käyttämä termi erikoiskoulutetuista pelastusryhmis-

tä. Tavallisesti ryhmät lennätetään helikopterilla paikan päälle, ja ne tukevat laivoilla onnettomuustilanteissa miehistön pelastustoimenpiteitä. Tyypillisimmin toiminta keskittyy laivapalojen torjuntaan ja ihmisten pelastamiseen. Ryhmät voivat tulla onnettomuuspaikalle useista maista, sillä jokaisella Pohjoismaalla on ainoastaan muutama tällainen ryhmä välittömässä hälytysvalmiudessa. Yhteen ryhmään kuuluu noin viisi henkeä. Myös erilaiset vauriontorjuntatehtävät, evakuoinnin tukeminen tai ensihoitotehtävät aluksella voivat tulla kyseeseen. Tällä hetkellä käynnissä on Suomen Rajavartiolaitoksen johtama Baltic Sea MIRG -hanke, jonka tavoitteena on kehittää yhteisiä johtamis- ja toimintamalleja Itämeren alueen maiden MIRG-ryhmien välille. Yhteiset johtamis- ja toimintamallit

tehostaisivat toimintaa ja parantaisivat työturvallisuutta sellaisten vakavien merellisten onnettomuuksien yhteydessä, joiden hoitoon osallistuu useamman maan viranomaisia. Hankkeessa kerätään yhteen myös olemassa olevat MIRG-koulutusohjelmat ja tuetaan MIRG-palvelujen harmonisoimista Euroopassa. Hanke toteutetaan 1.12.2014– 31.12.2016 välisenä aikana. Hankkeessa tehdään yhteistyötä MIRG-palveluja tarjoavien tai kehittävien maiden meripelastusviranomaisten ja pelastustoimen edustajien kanssa.  Teksti: Niklas Guseff Baltic Sea MIRG project Kuva: Rajavartiolaitos

Lisätietoja hankkeesta saa osoitteesta www.raja.fi/MIRG

31


Magnus Fröderberg/norden.org

Simo Rundgren Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Tukholmassa 2014.

”Pohjoismaisuus on henkinen perintö” Pohjola-Nordenin varapuheenjohtaja Simo Rundgren on ennen kaikkea tornionjokilaaksolainen, pohjoisten raja-alueiden mies. Tällaisesta näkökulmasta hän tarkastelee maailmaa ja kohtaa ruotsalaisia ja norjalaisia. – Pohjoismaisuus on minulle henkinen perintö. Pohjoismaat nyt sattuvat olemaan maailman luterilaisimmat maat, ja pidän niitä samalla maailman parhaimpina yhteiskuntina, joissa heikoimmista huolehtiminen on vahvoilla, sanoo Simo Rundgren, joka vastikään aloitti uudessa työssä Övertorneån kirkkoherrana Ruotsin puolella jokea. Pohjoismainen yhteistyö on viime vuosina ollut vahvasti esillä puolustuksen alalla, mutta historiallisesti yhteistyössä on hyvin monia tasoja. Rundgren mainitsee tärkeinä asioina liikkuvuuden yli rajojen ja työn ja toimeentulon hakemisen eri maista. – Kansalaisjärjestötasolla Pohjola-Norde-

32

nin rooli on keskeinen. Parantamisen varaa on, mutta rajaseudulla yhteistoiminta toimii hyvin, esimerkiksi Pohjoiskalottikonferenssi on varsinainen jalokivi. Pohjoismainen yhteistyö on Rundgrenin mukaan poliittisella tasolla ollut melko muodollista, mutta nyt siihen pyritään saamaan enemmän dynaamisuutta.

Yhteistyö paremmin hyödyksi Erityisen tärkeänä pohjoismaisena kysymyksenä Simo Rundgren pitää rajaestetyötä, joka vaatii sekä systemaattista yhteistyötä eri ministeriöiden välillä että esteiden jatkuvaa raivaamista. – Nämä asiat pitäisi tiedostaa aivan

uudella tavalla ministeriöissä, sillä Pohjola on meidän lähiympäristömme. Kysymykseen siitä, hyödyntääkö Suomi tarpeeksi yhteistyötä, Rundgren toteaa, että selvitys- ja raporttitasolla kyllä, mutta käytännössä Suomen puolelta ei näihin pohjoismaisiin mahdollisuuksiin tartuta. – On käsittämätöntä, että meillä Suomessa on ruvettu kyseenalaistamaan ruotsin kielen tarpeellisuus tilanteessa, jossa elinkeinoelämän puolella ja esimerkiksi kulttuurin piirissä yhteistyö on koko ajan vilkastunut. Rundgren onkin huolissaan siitä, että Suomi kielipolitiikkaa muuttamalla rajaa ja kaventaa mahdollisuuksiaan.


Toiset Pohjoismaat tie maailmalle Pohjoismaisessa yhteistyökeskustelussa vähän väliä esille nousevaa ajatusta Pohjoismaiden valtioliitosta Simo Rundgren pitää sinänsä haastavana pitkän tähtäimen visiona, mutta pelkää, että tällainen tavoitteenasettelu muodostaa esteen käytännön arkiselle lyhyiden askeleiden työlle. – Jokapäiväinen työ on minusta kuitenkin aina tärkein. Se nähdään myös puolustusyhteistyössä, jossa edetään askel askeleelta ilman lopullista asetettua päämäärää. Paljon puhuttuja brändiajatuksia Rundgren vierastaa. Ne ovat hänen mielestään usein päälle liimattuja markkinamiesten iskulauseita, joihin helposti turvaudutaan, kun ei itse uskota omaan asiaan. Lisäksi

Rundgren huomauttaa, että Pohjoismaat koetaan muualla helposti ylimielisiksi, jos ne yhdessä korostavat omaa erinomaisuuttaan. – Esimerkkiä voi näyttää, mutta nöyrällä tavalla. Pohjola-Nordenin osalta Rundgren haluaa pitää huolta siitä, että järjestö pysyy kansanliikkeenä, ja että toiminta kattaa koko maan. – Liiton ensisijainen huoli ja tehtävä on huolehtia jäsenistöstä ja vaikuttamisesta kansalaisiin ja toisiin järjestöihin. – Samalla on kuitenkin rakennettava suhteet eduskuntaan, hallitukseen ja viranomaisiin ja jämäkästi pyrittävä vaikuttamaan, lisää Rundgren.

Pohjola-Nordenia Rundgren pitää yhtenä maamme tärkeimmistä kansalaisjärjestöistä jo historiansakin puolesta, mutta myös nykytilanteessa. Suomella ei nimittäin ole mitään suorempaa tietä Eurooppaan tai muualle maailmaan kuin pohjoismaiset sisar- tai veljesvaltiot. – Niin kauan, kun Pohjola-Norden pystyy pitämään ilmapiirin Suomessa myönteisenä pohjoismaisuudelle, siitä on valtavasti hyötyä myös valtiotasolla, toteaa Rundgren.  Teksti: Larserik Häggman

”Nordismen är ett själsligt arv” Pohjola-Nordens viceordförande Simo Rundgren är framförallt tornedaling, en man från de nordliga gränsområdena. Ur en sådan synvinkel granskar han sin värld och möter svenskar och norrmän. – Nordismen är för mig ett själsligt arv. De nordiska länderna råkar nu vara de mest lutheranska länderna i världen och jag anser att de samtidigt är världens bästa samhällen där omvårdnaden av dem som har det sämst ställt står stark, säger Simo Rundgren som nyligen påbörjat ett nytt arbete som kyrkoherde i Övertorneå på den svenska sidan om älven. Det nordiska samarbetet har under de senaste åren varit starkt framme på försvarsområdet, men historiskt bedrivs samarbetet på väldigt många plan. Rundgren nämner rörligheten över gränserna och sökandet efter utkomst i olika länder som viktiga frågor. – På medborgarorganisationsnivå har Pohjola-Norden en central roll. Det finns rum för förbättringar men samarbetet fungerar bra i gränsområdena med Nordkalottkonferensen som den verkliga kronjuvelen. Det nordiska samarbetet på politisk nivå har enligt Rundgren varit rätt formellt, men nu söker man få fram mer dynamik.

Samarbetet kunde utnyttja bättre Speciellt viktigt, enligt Simo Rundgren är gränshinderarbetet som kräver systematiskt samarbete mellan ministerierna och ständig uppröjning av hinder. – Man måste bli medveten om dessa frågor på ett nytt sätt inom ministerierna

för Norden är vår närmiljö. På frågan om Finland utnyttjar det nordiska samarbetet i tillräcklig utsträckning, konstaterar Rundgren att så är fallet när det gäller utredningar och rapporter men att man inte i praktiken i Finland tar fasta på existerande nordiska möjligheter. – Det är ofattbart att man hos oss har börjat ifrågasätta behovet av det svenska språket i Finland i ett läge då samarbetet inom näringslivet och till exempel på kulturområdet hela tiden har blivit livligare. Rundgren anser att fara föreligger för att Finland genom en förändring av språkpolitiken begränsar sina egna möjligheter.

Andra nordiska länder, vägen till världen Den allt emellanåt i debatten framförda tanken om en nordisk förbundsstat ser Simo Rundgren som en utmanande långtidsvision, men är rädd för att en sådan målsättning utgör ett hinder för det praktiska vardagliga steg för steg arbetet. – Vardagsarbetet är för mig alltid det viktigaste. Det ser vi också inom försvarssamarbetet där man avancerar steg för steg utan något fastställt slutmål. Rundgren ställer sig främmande till de mångomtalade tankarna på ett brand. De är, enligt honom ofta av marknadsmännen påklistrade deviser som man ofta tyr sig till när man inte tror på sin egen sak. Han

tillägger också att de nordiska länderna uppfattas lätt på annat håll som arroganta om de gemensamt betonar sin förträfflighet. – Man kan visa exempel men på ett ödmjukt sätt. När det gäller Pohjola-Norden vill Rundgren se till att organisationen håller fast vid sin roll som medborgarorganisation med en verksamhet som täcker hela landet. – Förbundets främsta uppgift är att sköta om sin medlemskår och påverka medborgare och organisationer. – Samtidigt måste vi bygga relationer till riksdagen, regeringen och myndigheterna och kraftfullt söka påverka, fortsätter Rundgren. Han anser att Pohjola-Norden med tanke på historien men även i dagsläget är en av de viktigaste medborgarorganisationerna i landet då Finland inte har någon rakare väg till Europa eller världen än de nordiska syster- eller broderstaterna. – Så länge Pohjola-Norden kan upprätthålla en till nordismen positiv atmosfär i Finland är den till väldigt stor nytta också på statlig nivå konstaterar Rundgren.  Text: Larserik Häggman

33


”Pohjoismaista yhteistyötä on nyt arvioitava ennakkoluulottomasti” Alkuvuoden takapakit pohjoismaisessa yhteistyössä ovat vakava asia, toteaa kansanedustaja ja Pohjola-Nordenin varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta (sdp).

Koko pohjoismaisen yhteistyön rakenne ja sen saavutukset on Maarit Feldt-Rannan mukaan analysoitava tarkkaan alkuvuoden vakavien takaiskujen jälkeen. Tehdyt pakolaispoliittiset päätökset merkitsivät melkoista takapakkia yhteistyössä. Feldt-Ranta kertoo pohjoismaisuuden olevan osa hänen identiteettiään ja muistuttaa yhteisestä laajasta pohjoismaisesta arvopohjasta. Hän on syvästi järkyttynyt alkuvuoden tapahtumista. – Viittaan tässä Tanskan ja Ruotsin päätöksiin ottaa rajatarkastuksia käyttöön. Herää kysymys, onko pohjoismaisuudesta tullut klisee, onko meillä tarpeeksi poliittista sitoutumista?

Yhteistyö liian itsestään selvä asia?

Magnus Fröderberg/norden.org

Maarit Feldt-Ranta toteaa, että Pohjoismailla on todella pitkä yhteinen historia ja hyvin monella alalla on laaja sitoutuminen pohjoismaiseen yhteistyöhön; kulttuurissa, koulutuksessa, terveydenhuollossa, liikenteessä, kaikilla elämän aloilla. – Nykyisin yhteistyö on laajaa myös talou­dessa ja yritysmaailmassa. Jopa ulko-

Maarit Feldt-Ranta keskustelemassa Gunnar Wetterbergin ehdostuksesta Pohjoismaisesta liittovaltiosta Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Reykjavikissa 2010.

34

ja turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä on tullut ihan jokapäiväistä. – Kun nyt tapahtuu todella isoja asioita, pitää kuitenkin kysyä, olemmeko pitäneet yhteistyötä ja yhteenkuuluvuutta liian itsestään selvänä asiana, pohtii Feldt-Ranta ja pelkää, että isoja ratkaisuja tehtäessä ei löydykään yhteispohjoismaista konsensusta. Hänen mielestään voidaan puhua eräänlaisesta rajapyykistä, kun jokainen valtio tekee omat ratkaisunsa.

Kissa on nostettava pöydälle Kysyttäessä, mitä pohjoismaisesta yhteistyöstä puuttuu, nostaa Maarit Feldt-Ranta esiin pakolaispoliittiset päätökset ja peräänkuuluttaa laajempaa poliittista sitoutumista. – Tanskan ja Ruotsin välinen nokittelu ja suoranainen syyttely sekä Suomen ulkoministerin Ruotsiin kohdistamat syytökset rikollisuuden edistämisestä, ovat kovaa puhetta ja kertovat selvästi, että suhteet eivät ole niin hyvässä kunnossa kuin olemme luulleet. Feldt-Rannan mukaan kyse on erittäin vakavasta asiasta, johon pitää tarttua. Koska on selvää, että yhteistyö on hyvin laajasti hyväksyttyä ja kansalaiset haluavat edistää sitä, tulee kissa nostaa pöydälle. Feldt-Ranta peräänkuuluttaa myös selvitystä siitä, miksi Pohjoismaat eivät yhdessä kykene kohtaamaan tällaisia suuria myllerryksiä. – Jos ja kun yhteistä tahtoa on olemassa, on tarpeen käydä vakavaa vuoropuhelua siitä, miten kasvattaa sitoutumisen astetta. Tuolloin nousee esiin myös kysymys siitä, ovatko Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto sellaisenaan riittäviä. Koska poliittisen sitoutumisen taso ei selvästikään ole riittävä, tulee Feldt-Rannan mukaan kriittisessä valossa tarkastella sekä organisaatioita että poliittista tahtotilaa kuin kulttuuria ja kansalais-

järjestöjen roolia. Hänen mukaansa nyt on ennakkoluulottomasti katsottava, millainen malli on paras tulevaisuudessa.

Pääministerien sitoutuminen tärkeää Pohjoismaiden pääministerit ovat vuodesta 1991 lähtien ilmoittaneet johtavansa Pohjoismaiden yhteistyötä. Maarit FeldtRannan mielestä on kuitenkin pitkälti kysymys julistamishengestä, mitä ei sitäkään tule sinänsä väheksyä. Feldt-Ranta kertoo käyneensä pitkän keskustelun pääministeri Juha Sipilän (kesk) kanssa Pohjoismaiden neuvoston Reykjavikin istunnon aikana viime vuoden puolella. – Keskusteltuaan kollegojensa kanssa muun muassa pakolaispolitiikasta ja maahanmuutosta pääministeri sanoi olevansa todella innostunut, ja minä uskon häntä. Mutta kun ajalliset realiteetit matkan jälkeen taas muistuttavat itsestään, jäävät asiat helposti yhteistyöministerille, FeldtRanta pohtii. – Heiltä taas puuttuu valta. Ilman pääministerien sitoutumista asiat eivät liiku. Kansalaisjärjestöillä, erityisesti PohjolaNordenilla, on Feldt-Rannan mielestä erittäin keskeinen rooli pohjoismaisessa kokonaiskuviossa. Pohjola-Nordenin tulee hänen mukaansa toimia kahdella tasolla. – Yhtäältä järjestön pitää vaikuttaa hallitus- ja viranomaistasolla ja toisaalta ihmisten arjessa, koulutuksessa ja opiskelussa asioihin, jotka liittyvät sosiaaliturvaan. Verkostot ja osaaminen ovat FeldtRannan mukaan Pohjola-Norden vahvuuksia. – Avaukset ja konkreettiset esitykset ovat tärkeimpiä tehtäviä. Suurin haaste on raporttien ja selvityksien työstäminen ja yleinen aloitteellisuus, toteaa Feldt-Ranta.  Teksti: Larserik Häggman


Johannes Jansson/norden.org

Maarit Feldt-Ranta vid Nordiska rådets session i Oslo 2013.

”Nordiskt samarbete ska nu ses över fördomsfritt” De bakslag som har hänt i nordiskt samarbete i början av året är en allvarlig sak, konstaterar riksdagsledamot och Pohjola-Nordens viceordförande Maarit Feldt-Ranta (SDP). Hela den nordiska strukturen och samarbetets framsteg bör analyseras noga efter de allvarliga motgångar som framkommit under början av året konstaterar Maarit FeldtRanta och hänvisar till de flyktningspolitiska beslut som inneburit ett allvarligt bakslag i samarbetet. Feldt-Ranta säger att nordismen är en del av hennes identitet och påminner om den breda gemensamma nordiska värdegrunden. Hon är djupt skakad över händelserna i början av året. – Jag hänvisar här till Danmarks och Sveriges beslut att ta gränskontroller i bruk. Här reser sig frågan om nordismen blivit en kliche, om vi har tillräckliga politiska uppbindningar?

Är samarbetet för självklart? Maarit Feldt-Ranta konstaterar att de nordiska länderna har en verkligt lång gemensam historia och en bred uppslutning för nordiskt samarbete på många områden inom kultur, utbildning, hälsovård, kommunikationer, alla livets områden. – Numera är samarbetet omfattande också inom ekonomin och företagsvärlden, till och med inom utrikes- och säkerhetspolitiken har samarbetet blivit helt vardagligt. – När nu verkligt stora saker sker måste man fråga sig om vi har uppfattat samarbetet och samhörigheten som något alltför självklart, funderar Feldt-Ranta och är rädd för att tillräcklig nordisk konsensus inte står att finna när stora avgöranden är aktuella.

Hon anser att man kan tala om ett slags råmärke när varje stat fattar sina egna avgöranden.

Katten ska lyftas på bordet När Feldt-Ranta funderar på vad som saknas i samarbetet hänvisar hon till de flyktingpolitiska besluten och efterlyser bredare politisk uppbindning. – Danmarks och Sveriges hackande och direkta beskyllningar och Finlands utrikesministers beskyllningar mot Sverige för att främja brottslighet innebär hårda ord och visar klart att relationerna inte är i så gott skick som vi trott. Enligt Feldt-Ranta är detta en mycket allvarlig fråga som måste åtgärdas. Då det är

35


klart att samarbetet har ett brett stöd och medborgarna vill främja det måste man lyfta katten på bordet. Feldt-Ranta efterlyser också en utredning om varför de nordiska länderna inte gemensamt förmår möta sådana här stora omvälvningar. – Om och när det finns en gemensam vilja är det nödvändigt att begå en allvarlig dialog om hur uppbindningen kunde stärkas. Då blir det också fråga om Nordiska rådet och Nordiska ministerrådet räcker till. När det är helt uppenbart att tillräcklig politisk uppbindning saknas måste man enligt Feldt-Ranta absolut kritiskt granska både organisation och politisk vilja samt kultur och folkrörelsernas roll. Enligt henne ska man fördomsfritt se över vilken modell är lämplig i framtiden.

Statsministrarnas engagemang viktigt De nordiska statsministrarna har sedan år 1991 uppgivit att de leder det nordiska samarbetet. Enligt Feldt-Ranta handlar det dock mycket om deklarationer, vilket i och för sig inte bör underskattas. Feldt-Ranta berättar att hon haft ett långt samtal med statsminister Juha Sipilä (C) vid tiden för Nordiska rådets session i Reykjavik i slutet av förra året. – Efter sina diskussioner om bland annat flyktingpolitiken och invandringen med kollegerna sade statsministern sig vara verkligt engagerad och det tror jag på. Men när realtiden efter resan igen är här går det lätt så att ärendena hamnar hos samarbetsministrarna, funderar Feldt-Ranta. – De saknar igen makt, utan statsministrarnas engagemang händer inget. Folkrörelserna och speciellt PohjolaNorden har, enligt Feldt-Ranta en synnerligen central roll i den nordiska helhetsbilden och bör arbeta på två nivåer. – Å ena sidan bör organisationen verka på regerings- och myndighetsnivå och å andra sidan i människors vardag inom skola, studier och problem som rör socialskyddet. Feldt-Ranta anser att nätverken och kunskapen hör till Pohjola-Nordens starka sidor. – Utspel och konkreta förslag hör till det viktigaste. Den största utmaningen handlar om att jobba med rapporter och ta initiativ framhåller Feldt-Ranta.  Text: Larserik Häggman

Fantasiaeepos jylhästä pohjoisesta Norjalaisen Siri Pettersenin Odininlapsi vie lukijan fantasia­seikkailuun, jossa taistellaan korppijumalan, suvaitsevaisuuden ja maailman pelastamisen puolesta. Pohjoismainen fantasiakirjallisuus on nyt kovassa nosteessa. Ruotsista on tullut Mats Strandbergin ja Sara B. Elfgrenin Engelsfors-trilogia. Nyt Norjan Siri Pettersen valloittaa maailmaa Korpinkehät-saagallaan, jonka ensimmäinen osa Odininlapsi ilmestyi viime syksynä suomennettuna. Toinen osa Mätä ilmestyy suomeksi ensi toukokuussa. Odininlapsen päähenkilö on orpotyttö Hirka, joka on erikoinen: hänellä ei ole häntää. Pettersenin luomassa Ym-maailmassa kaikilla muilla on häntä, joten hännätön on outo ilmestys. Hirka päätyy vaeltamaan ympäri fantasiamaata seikkailuun, johon kietoutuu Hirkan oman lisäksi koko maailman kohtalo. Tiiliskiviromaanin ensimmäiset parisataa sivua ovat lähinnä pohjustusta, mutta Pettersen ei silti ikävystytä lukijaa yliselittämällä maailmaansa. Lukija tutustuu kuin huomaamatta satumaailmaan, joka ympäristönä muistuttaa kovasti muinaisia pohjoismaita ja kirjailijan koti-Norjaa ripauksella magiaa – joskaan sanaa ”taikuus” ei suoraan käytetäkään. Henkilöistä Hirkan ohella etenkin kaunis aatelispoika Rime esitetään kiitettävän moniulotteisesti vahvuuksineen ja heikkouksineen. Korpeilla on keskeinen sija, kuten Korpinkehät-trilogian yhteisnimi vihjaa. Väki palvoo korppijumala Näkijää, ja pyhinä pidetyt linnut ovat paikalla aina ratkaisevalla hetkellä. Uskon ja taikauskon, toden ja tarun rajoja haetaan läpi romaanin. Muita teemoja ovat erilaisuuden pelko sekä itsensä ja toisen hyväksyminen sellaisena kuin on. Joissakin arvioissa Odininlasta on luonnehdittu peräti feministiseksi teokseksi, mutta kovin vallankumouksellisena teosta on vaikea pitää. Päähenkilö ja osa fantasiamaailman johtavista poliitikoista ovat naisia, mutta muuten Pettersen ei juurikaan kyseenalaista sen paremmin genrensä kuin tosimaailmankaan sukupuolinormeja. Näennäisesti tasa-arvoisen yhteiskunnan pinnan alla kytevä naisiin ja seksuaaliseen erilaisuuteen kohdistuva, niin henkinen kuin fyysinen alistaminen on liiankin tuttua suoraan tosimaailmasta. Välillä olisi piristävää, että edes fantasiakirjailijoiden mielikuvitus riittäisi kyseenalaistamaan pahimpia ja ehkä huomaamattomiakin sukupuolikamaluuksia. Eeva-Liisa Nyqvistin suomennos on taidokas, joskin painokseen on jäänyt harmittavan paljon lyöntivirheitä. Osa nimistä, kuten Korppihovi ja Jäämuuri, on suomennettu, kun taas toiset, kuten Mannfalla ja Ulvheim, on jätetty alkuperäiseen asuunsa. Nimet perustuvat usein pohjoismaalaiseen mytologiaan tai ovat suoraan sanoja norjasta tai muinaisnorjasta. Nyqvistin suomenkielisiin nimiin olisi välillä kaivannut samaa arkaaisuutta. Esimerkiksi muinaisnorjasta otettu sana menskr on suomennettu vain ihmiseksi. Kuitenkin kokonaisuutena Odininlapsi on mukaansatempaava norjalaisfantasia, jota ei malta laskea käsistään. Toukokuussa ilmestyvää jatkoa jää odottamaan innolla. Kalle Keijonen Kuva: Jalava

Siri Pettersen: Odininlapsi. Suom. Eeva-Liisa Nyqvist. Jalava 2015. 612 s.

36


ajankohtaista Nuorisoliitossa  aktuellt på Ungdomsförbundet Nuorisoliiton talviterveiset PNN:n talveen on mahtunut toimintaa sekä liitto- että yhdistystasolla. Ohjelmaa on ollut fäärin opiskelusta museovierailuihin. sossa ja ovat järjestäneet ruotsinkielisiä Babbelklubben-keskustelukerhoja. Jyväskylässä järjestettiin ensimmäiset Svenska talande fika ja lunch -tapahtumat. Turkulaiset ovat puolestaan käyneet näytöksissä Åbo Svenska Teaternissa ja tekivät jouluisen Tukholman-matkan. Vaasan paikallisosastot ovat peli-illan lisäksi järjestäneet kielikurssin fäärin perusteisiin. Lisäksi on järjestetty kokouksia, osallistuttu messuihin ja muihin tapahtumiin... pikkujouluja unohtamatta! Tammikuussa PNN järjesti yhteistyössä Helsingin ruotsinkielisen työväenopiston, Arbiksen, kanssa ilmaisen johdantokurssin

yhteispohjoismaisen kommunikoinnin perusteisiin. Neljätuntiselle Att förstå varandra i Norden -nimiselle minikurssille osallistui 30 henkilöä. Kurssilla oli erityisesti tanskan peruskielioppia, ääntämistä ja skandinaavisten kielten yhtäläisyyksiä koskevia tehtäviä. Uusi vuosi on aloitettu uusien hallituksien valitsemisella sekä paikallisosastoissa että itse Nuorisoliitossa. Liiton puheenjohtajana aloitti entinen ensimmäinen varapuheenjohtaja Karolina Lång.  Teksti: Anni Savolainen

Anni Savolainen

Marraskuussa PNN järjesti vuosittaisen Alternativ Norden -tapahtuman, jossa käsitellään opiskelu- ja työmahdollisuuksia Pohjoismaissa. Siksi myös jäsenlehti Nordhumlaan tehtiin kampanja, jossa seitsemän nuorta kertoi omista kokemuksistaan. Helsingin Hanasaaressa järjestetyssä Alternativ Nordenissa annettiin sekä vinkkejä Pohjoismaihin lähtemisestä kiinnostuneille että kuultiin jo maailmalla käyneitä. Paikallisosastot ovat toimineet aktiivisesti. Jyväskylän ja Tampereen osastot tekivät yhteisen matkan Vaasaan Strömsösarjan kuvauspaikalle. Tamperelaiset kävivät kaupungin taidemuseon Muumilaak-

Nuorisoliiton järjestösihteeri Emilia Reitamo jakaa monisteita Att förstå varandra i Norden -tapahtumassa.

Mer jobb på lokal nivå Lokalavdelningar och det lokala ledarskapet i fokus i år. Nytt år, nya möjligheter! I år har vi i PohjolaNordens ungdomsförbund valt att som strategiskt tema jobba extra med våra lokalavdelningar och det lokala ledarskapet. Det är essentiellt att det som vi som förbund jobbar för även syns på lokal nivå. Varför är det då så viktigt med lokalt engagemang för det samnordiska? För att det är på det lokala planet som folks vardag sker, oavsett om ens hemstad är Lahtis, Åbo eller Köpenhamn.

Men trots det kan väldigt få människor känna engagemang för ett så abstrakta koncept som tanken om ett enat Norden om det inte på något sätt syns i ens närmiljö eller livsstil. Därför behövs det människor som kan visa och berätta att det är tack vare ett starkt nordiskt samarbete som vi får möjligheter som vi annars inte skulle ha fått, som tillgång till studier och arbete. Det behövs också människor som visar att nordiskt samarbete inte bara handlar om byråkrati,

utan också om kultur, upplevelser och möten med människor. Att det handlar om att hitta den där coola isländska konserten, kanske att göra något man aldrig gjort förut och att kunna skratta ihop.  Text: Karolina Lång, ordförande

Läs hela kolumnen på

www.pnn.fi/nordhumla/

37


STORMSKÄRS MAJA WWW.STORMSKARSMAJA.FI

Över 15 000 åskådare såg musikalen på hösten,

det kallar vi succé! Hälften av biljetterna till mars och april är redan bokade, kom med och njut av den vackra och stämningsfulla musikalen du också!

WWW.ABOSVENSKATEATER.FI


här är  täällä

OSLO Espen Stedje Pääsihteeri, Norjan Foreningen Norden Generalsekreterare, Foreningen Norden Norge

Hvis vi selv ikke tenker nordisk, vil andre gjøre det for oss

Jollemme itse ajattele pohjoismaisesti, tekevät muut sen puolestamme

Er det ikke litt påfallende hvor få felles kjendiser vi har i Norden? Og hvor begrensede våre nasjonale debattarenaer er? Det er spørsmål vi har stilt oss stadig oftere i Foreningen Norden Norge den senere tiden. Vi har fulgt tv-programmet Skavlans nordiske prosjekt nøye, og mener det er på sin plass med flere slike nordiske møteplasser og et mer grenseoverskridende mediebilde. Dette er tanker vi deler med flere spennende aktører i Norge, og i høst manifesterte noen av ideene seg i en foredragsserie om nordisk offentlighet i regi av stiftelsen Fritt Ord. Helt nylig har også en av Norges fremste kultur- og debattredaktører, Hilde Sandvik i Bergens Tidende, varslet at hun slutter i avisen for å starte en nordisk medieplattform. Slike tendenser gir vind i seilene for Foreningen Norden Norges mål. For vi ønsker oss selvsagt ikke bare en felles nordisk offentlighet for underholdningens skyld. Foreningen Norden Norge vedtok for flere år siden en visjon en nordisk forbundsstat eller union. Vi mener et tettere nordisk samarbeid er helt nødvendig, og har unionsideen som ledestjerne for arbeidet organisasjonen gjør. Visjonen skaper debatt om den nordiske integrasjonsprosessen og fører til konkrete forslag, for eksempel om et felles personnummersystem i Norden og transportplaner. Vi mener det helt klart ville forenkle mobiliteten i det nordiske arbeidsmarkedet. Sett utenfra kan det virke uforståelig at vi ikke klarer å samarbeide mer enn det vi gjør i Norden. Sett på avstand er Norden en fullstendig opplagt enhet – og ett spennende marked. Og hvis vi selv ikke evner å tenke nordisk, vil andre gjøre det for oss. Huffington Post varsler at de vil lansere en nordisk avis og kineserne viser interesse for å få bygge høyhastighetstogforbindelser her. Vi i Norden kan ikke bli sittende og dyrke våre ulikheter. Vi må evne å selv tenke nordisk og fokusere på det vi kan få til sammen. 

Eikö olekin hieman omituista, miten vähän yhteisiä julkkiksia meillä on Pohjoismaissa? Ja miten rajoittunutta kansallinen keskustelumme on? Näitä kysymyksiä olemme pohtineet yhä useammin Norjan Nordenyhdistyksessä. Olemme seuranneet tarkkaan tv-ohjelma Skavlanin pohjoismaista projektia ja olemme sitä mieltä, että vastaavanlaisia pohjoismaisia tapaamispaikkoja ja rajat ylittäviä mediatapahtumia on saatava enemmän. Useat mielenkiintoiset toimijat Norjassa jakavat näkemyksemme, ja syksyllä jotkut esittelivät ideoitaan Fritt Ord -säätiön järjestämässä pohjoismaista julkisuutta käsittelevässä luentosarjassa. Aivan äskettäin eräs Norjan eturivin kulttuuritoimittajista, Hilde Sandvik Bergens Tidende -lehdestä, ilmoitti, että hän jättää lehden perustaakseen pohjoismaisen mediasovelluksen. Tällaiset suuntaukset vauhdittavat Norjan Nordenyhdistyksen tavoitteita, sillä luonnollisestikaan meidän toivomuksenamme ei ole yhteispohjoismainen julkisuus vain viihteen vuoksi. Norjan Norden-yhdistys esitti useita vuosia sitten vision pohjoismaisesta liittovaltiosta tai unionista. Mielestämme tiiviimpi pohjoismainen yhteistyö on täysin välttämätöntä ja pidämme unioniajatusta johtotähtenämme tekemässämme työssä. Visio herättää keskustelua pohjoismaisesta integraatioprosessista. Konkreettisia esimerkkejä ovat esimerkiksi yhteinen henkilönumerojärjestelmä ja liikennesuunnitelmat. Mielestämme näiden avulla liikkuvuus pohjoismaisilla työmarkkinoilla yksinkertaistuisi huomattavasti. Ulkopuolelta katsottuna saattaa vaikuttaa käsittämättömältä, ettei Pohjoismaiden yhteistyö ole nykyistä laajempaa. Kauempaa tarkasteltuna Pohjola on täydellinen kokonaisuus ja mielenkiintoinen markkina-alue. Ja jos emme itse kykene ajattelemaan pohjoismaisesti, tekevät muut sen puolestamme. Huffington Post ilmoitti, että se aikoo perustaa pohjoismaisen lehden, ja kiinalaiset ovat kiinnostuneita rakentamaan tänne nopeat laajakaistayhteydet. Emme voi täällä Pohjolassa jäädä istumaan ja miettimään erilaisuuksiamme. Meidän täytyy itse ajatella pohjoismaisesti ja keskittyä siihen, mitä voimme saada aikaan yhdessä. 

39


Kuin yhdistetty hotelli ja muotoilumuseo Tanskalainen Arne Jacobsen on eittämättä yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä arkkitehdeista ja muotoilijoista eikä vähiten kuuluisan kööpenhaminalaishotellin suunnittelun ansiosta.

Arne Jacobsen (1902–1971) on Tanskassa yhtä ikoninen hahmo kuin Alvar Aalto Suomessa. Vain kivenheiton päässä Kööpenhaminan päärautatieasemalta ja Tivolista on hänen suunnittelemansa, maamerkkinä toimiva viiden tähden Radisson Blu Royal Hotel. Jacobsen suunnitteli Radisson Blu Royal -hotellin alun perin lentoyhtiö SAS:lle (Scandinavian Airlines System). Upouutta hotellia kutsuttiin tilaajansa mukaan lentohotelliksi, ja se sai nimekseen SAS Royal Hotel. Kun rakennus valmistui vuonna 1960, se oli Kööpenhaminan ja Tanskan ensimmäinen pilvenpiirtäjä. Lähes 70 metrin korkuisen rakennuksen rakentamista kritisoitiin ja koko kaupungin perinteisen ilmeen pelättiin muuttuvan liikaa. Samankaltaista keskustelua on käyty ja käydään yhä esimerkiksi Helsingissä. Vuonna 1994 hotelli liitettiin Radissonketjuun ja se sai uuden nimen: Radisson SAS Royal Hotel. Kun SAS myi hotellin, muuttui nimi jälleen. Nyt se on Radisson Blu Royal Hotel. Lentoyhtiön logo on jätetty muistuttamaan alkuperästä. Monen suussa hotelli onkin yhä SAS-hotelli.

Klassikot edelleen tuotannossa Arne Jacobsenin ura alkoi 1920-luvulla, heti arkkitehtikoulusta valmistumisen jälkeen. Tanskassa vallitsivat tuolloin uusklassismin suuntaukset. Edistyksellisten arkkitehtien oli vaikea löytää paikkansa, mutta epäröimättä Jacobsen tarttui haasteisiin välittämättä siitä, että hänkin oli saanut ”vanhakantaisen” koulutuksen. Hän oli avoin uusille virtauksille kuten aikalaisensa ja eurooppalaiset kollegansa, muun muassa Ludwig Mies van der Rohe ja Le Corbusier. Jacobsen saikin pian tuoreena arkkitehtina esitellä ensimmäisen luomuksensa, joka sai nimekseen Tulevaisuuden talo (1929). Tässä ympyränmuotoisessa talossa oli muun muassa metalliputkihuonekaluja ja monia mekaanisia apuvälineitä, joiden tarkoitus oli ratkaista monenmoisia arjen ongelmia. Työ oli Jacobsenin rohkea avaus

40


Hotellihuoneen Joutsen-tuoleissa istuu mukavasti.

uralle, jonka suuntaviivat näkyivät alusta alkaen. Monien hänen suunnittelemiensa rakennusten katsotaan edustavan modernia klassismia, jossa arkkitehtuuri ja sisustus kohtaavat ihanteellisella tavalla. Niin oli myös SAS Blu Royal Hotelin kohdalla. Jacobsen suunnitteli Royal Hotellin ja sen koko sisustuksen: huonekalut, valaisimet, tekstiilit, tapetit ja monet pienemmät yksityiskohdat – jopa ruokailuvälineet. Stanley Kubrickin elokuvassa 2001: Avaruusseikkailu (1968) näkyvätkin Jacobsenin muotoilemat, yhä modernilta näyttävät aterimet. Jacobsen tunnetaan parhaiten Joutsen- ja Muna-tuoleistaan, jotka hän suunnitteli varta vasten hotellille vuonna 1958. Tuoleista tuli pian muotoilun klassikkoja, ja ne ovat yhä tuotannossa. Tuotantoon on otettu vihdoin myös hotelliin suunniteltu Pisara-tuoli. Alkuperäiset Pisarat ovat tosin vuosien saatossa hävinneet hotellin sisuksesta samoin kuin Grytan, Kattila.

Osa alkuperäisestä taiasta kadonnut Hotellissa on vuosikymmenten aikana tehty monia muutoksia. Esimerkiksi vastaanottoaula ja aulabaari ovat kokeneet muodonmuutoksen; perinteinen vastaanottotiski on poissa. Alkuperäistä kalustoa myytiin 1990-luvulla toteutettujen uudistustöiden yhteydessä. Monia Arne Jacobsenin luomuksia on korvattu muiden suunnittelijoiden sisustuselementeillä, onnistuneestikin. Aulasta huonekerroksiin nousevat, ikään kuin ilmassa leijuvat kierreportaat on säilytetty. Vaikka tyylikäs kokonaisvaikutelma on yhä olemassa, arvokas kokonaisuus ja tanskalainen kulttuuriperintö tuhoutui muutostöiden yhteydessä suurelta osin. Radisson Blu Royal Hotel on toki edelleen nähtävyys. Vaikka yöpyminen on

kalliimpaa kuin keskivertohotelleissa, ainakin esteetikon kannattaa se joskus kokea. On kuin vierailisi muotoiluun keskittyvässä näyttelyssä tai museossa samalla kun asuu mukavasti. Tanskalaisen muotoilun helmet luovat modernin ja kutsuvan tunnelman.

Kuin yksi tähdistä Majoittuminen hotellissa tuntuu juhlalliselta. Vaaleansävyiset vihreän ja sinisenturkoosi hallitsevat hotellikerroksissa. Arne Jacobsenin innostus vihreään kumpusi luonnosta ja puutarhasta, eikä ihme, sillä hän työskenteli muutaman vuoden maisema-arkkitehtina. Huonekerrosten käytävissä ja huoneissa on Jacobsenin töistä tuttuja elementtejä: soikeita muotoja ja harkittuja värejä – turkoosin eri sävyjä. Vihertävä oli myös se standardihuone, jossa asuin viikonlopun. Huone on kuin suoraan sisustuslehdestä. Klassikkotuolit luovat kotoisan ja lämminhenkisen tunnelman. Kylpyhuoneen aistikkaasti sommitellut kaakelipinnat ilmentävät suunnittelijansa kädenjälkeä siinä missä muu sisustus. Yleisvaikutelma on valoisa ja avara. Arkkitehtuurin asiantuntijat sanovat, että se johtuu mittasuhteista. Koko huoneen mittainen ikkuna päästää valoa, ja kaupunki näkyy panoraamamaisemana. Soikeat seinäja peilivalot tunnistaa oitis Jacobsenin käsialaksi. Joutsen-tuolia on heti kokeiltava. Se on mukava, ergonomisesti hyvin muotoiltu. Vain yksi huone, 606, on säilytetty alkuperäisessä asussaan, juuri sellaisena kuin suunnittelija sen piirsi. Turkoosisävyinen huone on nimeltään oikeutetusti Arne Jacobsen -sviitti. Huonetta kiertävät puiset puolipaneelit on säilytetty. Nerokkaana ja edistyksellisenä ratkaisuna ovat paneeliin integroidut huonekalut peilipöytineen ja erityisesti valaisimet, joita voi kuljettaa

Arne Jacobsenin suunnittelu yhdistyy aulabaarissa moderniin muotoiluun.

reunaan sijoitettua kiskoa pitkin haluttuun kohtaan. Huoneen 606 voi varata kuten minkä tahansa hotellihuoneen – tosin aika kauniiseen hintaan. Yöpyessään Radisson Blu Royal Hotelissa voi tuntea olevansa yksi tähdistä, joiden nimilaatat ovat aulan seinässä. Frank Sinatra, Louis Armstrong, Stevie Wonder, The Beatles, The Rolling Stones, Luciano Pavarotti, Olof Palme, Golda Meir – suurmiehiä ja megatähtiä, vain muutaman mainitakseni – ovat aikanaan majoittuneet samaan hotelliin. Tunnen nyt olevani yksi heistä.  Teksti ja kuvat: Marita Nyrhinen

Lähde: Tøjner & Vindum: Arne Jacobsen. Arkitekt & Designer/Architect & Designer (Dansk Design Center 2007)

41


Som en kombination av hotell och designmuseum Arne Jacobsen från Danmark är utan tvekan en av Nordens mest framstående arkitekter och formgivare, inte minst tack vare formgivandet av det kända Köpenhamnshotellet.

Arne Jacobsen (1902-1971) är i Danmark en lika ikonisk figur som Alvar Aalto i Finland. Endast ett stenkast ifrån Köpenhamns järnvägsstation och Tivoli ligger det av honom formgivna femstjärniga landmärket Radisson Blu Royal Hotel. Ursprungligen formgav Jacobsen Radisson Blu Royal- hotellet för flygbolaget SAS (Scandinavian Airlines System). Det splitternya hotellet kallades på grund av sin beställare för flyghotellet och fick namnet SAS Royal Hotel. Då byggnaden blev färdig år 1960 var den Köpenhamns, och Danmarks, första skyskrapa. Byggandet av hotellet mötte kritik på grund av höjden på 70 meter och det fruktades att hela stadens traditionella uttryck skulle förändras alltför mycket. Liknande diskussioner har förts, och förs ännu idag, i Helsingfors. År 1994 anslöts hotellet till Radissonkedjan och fick ett nytt namn: Radisson SAS Royal Hotel. Då SAS sålde hotellet förändrades namnet ännu en gång. Nu heter det Radisson Blu Royal Hotel. Flygbolagets logo har man lämnat kvar uppe som en påminnelse om ursprunget. För många är hotellet ännu SAS-hotellet.

Klassiker ännu i produktion Arne Jacobsens karriär fick sin början på 1920-talet genast efter att han blivit färdig från arkitektskolan. I Danmark regerade under den tidpunkten nyklassicismen. De progressiva arkitekterna hade svårt att finna sin plats, men Jacobsen tog tag i utmaningarna trots den ”gammaldags” utbildning han fått. Han var öppen för nya strömningar, som exempelvis från hans samtida europeiska kolleger, bland annat Ludwig Miles van der Rohe och Le Corbusier. Jacobsen fick snart som färsk arkitekt presentera sin första kreation, som fick namnet Framtidens hus (1929). I det rundformade huset fanns bland annat möbler av metallrör och flera mekaniska verktyg vars syfte var att lösa vardagens diverse problem. Arbetet utgjorde ett modigt avstamp för

42

Poul Henningsens Kronärtskocka-lampa från 1957 och Arne Jacobsens för hotellet formgivna Ägget-stol skapar stämning och passar in i den moderniserade hallens stil.

Jacobsens karriär, vars riktlinjer var klara direkt från början. Många av hans byggnader anses representera modern klassicism, ett idealiskt möte mellan arkitektur och inredning. Så var det även för SAS Blu Royal Hotel. Jacobsen formgav Royal Hotel och hela dess inredning: möbler, belysning, textilier, tapeter samt många mindre detaljer – till och med besticken. I Stanley Kubricks film 2001: Ett rymdäventyr (1968) syns Jacobsens bestick, som ännu idag ser moderna ut. Jacobsen är bäst känd för stolarna Svanen och Ägget, som han formgav år 1958 särskilt för hotellet. Stolarna blev snabbt designklassiker och de är ännu idag i produktion. Även den för hotellet formgivna stolen Droppen har äntligen tagits i produktion. De ursprungliga Droppen-stolarna har, liksom Grytan, under årens lopp försvunnit ur hotellets inredning.

nomgått en omvandling; den traditionella receptionsdisken saknas. Det ursprungliga möblemanget såldes i samband med förnyelsearbeten under 1990-talet. Många av Arne Jacobsens kreationer har med framgång ersatts med inredningselement av andra formgivare. Spiraltrappan från hallen till rummen, som liksom svävar i luften, har bevarats. Trots att det stilfulla helhetsintrycket består, har den värdefulla helheten och det danska kulturarvet förstås till stor del förstörts i samband med förnyelsearbeten. Radisson Blu Royal Hotel är en sevärdhet. Trots att priserna är högre än medelmåttet, så är det åtminstone för en estetiker värt att någon gång uppleva. Det är som att bo bekvämt samtidigt som man besöker en utställning eller ett museum för design. Den danska formgivningens pärlor skapar en modern och lockande stämning.

En del av magin är borta

Som en av stjärnorna

Under decenniernas förlopp har det gjorts många förändringar i hotellet. Till exempel receptionen och receptionsbaren har ge-

Boendet känns festligt. Hotellvåningarna präglas av ljusa nyanser av grönt och blåturkost. Ivern för den gröna färgen fick Jacob-


Arne Jacobsens formgivning kombineras i receptionsbaren med modern design.

I hotellrummets Svanen-stolar sitter man bekvämt. Arne Jacobsens färg- och formspråk märks i hotellrummens inredning.

sen från naturen och trädgården, vilket inte är så förvånande eftersom han några år arbetade som landskapsarkitekt. I hotellvåningarnas korridorer och rum syns bekanta element ur Jacobsens arbeten: ovala former och uttänkta färger - olika nyanser av turkos. Också det standardrum jag bodde i över veckoslutet var grönaktigt. Rummet är som taget ur en inredningstidning. Klassikerstolarna skapar en hemtrevlig och varm stämning. Badrummets elegant arrangerade kakelytor uttrycker formgivarens stil på samma sätt som resten av inredningen. Helhetsintrycket är ljust och rymligt. Arkitekturens experter säger att det beror på proportionerna. Fönstret, som sträcker sig lika långt som rummet, släpper in ljus och visar staden som ett panoramalandskap. De ovala vägg- och spegelljusen känner man genast igen som Jacobsens stil. Svanenstolen är man tvungen att provsitta direkt. Den är bekväm och ergonomiskt väl formgiven. Endast ett rum, 606, har bevarats i sin ursprungliga form, exakt så som det ritats

av formgivaren. Det turkosa rummet har rimligtvis fått namnet Arne Jacobsensviten. De halvhöga träpanelerna som sträcker sig över rummets väggar har bevarats. En genialisk och framåtsträvande lösning är möblerna, med spegelbord och särskilt lampor, som via skenor placerade i kanten kan föras till önskad plats. Rum 606 går att boka precis som de andra rummendock till ett ganska vackert pris. Då man bor på Radisson Blu Royal Hotel kan man känna sig som en av de stjärnor vars namn finns uppe på väggen i hallen. Frank Sinatra, Louis Armstrong, Stevie Wonder, The Beatles, The Rolling Stones, Luciano Pavarotti, Olof Palme, Golda Meir – stora män och megastjärnor, bara för att nämna några – som i sin tid bott på samma hotell. Nu känner jag mig som en av dem.  Text och bilder: Marita Nyrhinen Översättning: Daniela Holmberg

Källa: Tøjner & Vindum: Arne Jacobsen. Arkitekt & Designer/Architect & Designer (Dansk Design Center 2007)

43


Hur ser fisket i Östersjön ut? Östersjön har under de senaste decennierna lidit av förorening men läget har nu förbättrat märkvärdigt. Antalet yrkesfiskare sjunker dock stadigt.

Antalet yrkesfiskare i det småskaliga kustfisket har stadigt minskat runt Östersjön.

För att skapa sig en bild över fisket i Östersjön måste man först förstå hur Östersjön ser ut och fungerar. Östersjön är ett av världens största innanhav och är förhållandevis grunt och endast cirka 12 000 år gammalt. Vattnet i Östersjön är bräckt, vilket innebär att det varken är sött som i sjöar eller riktigt salt vatten som i de stora haven. Runt Östersjön ligger flera floder och älvar som hämtar sött vatten och man räknar med ett cirka 500 kubikkilometer tillskott sötvatten per år till Östersjön. Den relativt låga salthalten innebär att det finns färre fiskarter och andra djurarter än i världshaven. Medeldjupet i Östersjön är endast 459 meter. Det som gör Östersjön unikt är dess förbindelser till Nordsjön och Atlanten. Vid inloppet till Östersjön finns trösklar som

44

försvårar friskt och syrerikt havsvatten från att fritt strömma in. Vid vissa väder får Östersjön sk. saltvattenpulser som har en avgörande betydelse på livet och fiskproduktionen i Östersjön.

Övergödningen ett av de största problem Idag bor cirka 90 miljoner människor runt Östersjön vilket har en betydelse för tillrinningen av närsalter så som fosfor och kväve. De rinnande vattnen som når Östersjön för med sig närsalter som härstammar från olika aktiviteter som jord- och lantbruk, industriell verksamhet men också från städernas avloppsreningsverk. Överlopps närsalter ger upphov till algblomningar vilket i sin tur leder till syrebrist och svavelväte på de djupaste bottnarna. Eutrofieringen eller övergödningen är ett

av Östersjöns största problem och inverkar även negativt på fiskproduktionen. Tidigare var St. Petersburg den största enskilda källan för utsläpp av närsalter. Men år 2013 kunde staden säga att den renade 98,4 procent av sitt avloppsvatten och fosforutsläppen var en tiondedel av 1978 mängd. Det som få känner till är att via fiskfångsterna avlägsnas ur Östersjön årligen 3 000 ton fosfor och 20 000 ton kväve. Den stora vinnaren på lång sikt är miljön med dess levande organismer.

Antalet sälar och skarvar har ökat På 1970–1980 talet hade också Östersjön problem med miljögifter. Speciellt allvarliga var de organiska miljögifterna DDT, PCB och dioxin. De första tecknen på att någonting var fel var att havsörnarnas antal kraf-


tigt minskade. Man hittade höga halter DDT i fisk och andra organismer. DDT och PCB förbjöds på slutet av 1980-talet och idag har DDT minskat med över 95 procent och PCB med cirka 85 procent. Redan på 1990-talet ändrade skogsindustrin sina processer så att dioxin inte längre uppstod. Dioxinhalterna i Östersjöfisk har minskat sedan 1970-talet med cirka 80 procent. Men ännu kan man på vissa områden uppmäta värden som överstiger EU:s gränsvärden. Ett säkert tecken på att gifthalterna i Östersjöfisken minskat är att antalet sälar kraftigt ökat. Det finns tre sälarter i Östersjön: gråsälar, vikaresälar och knubbsälar. Då det fanns som minst gråsälar hade vi endast cirka 3 500 i hela Östersjön. År 2015 räknade man till 30 000 gråsälar. En fullvuxen gråsäl äter cirka 2 500 kilo fisk per år. Sälarna äter fisken direkt ur yrkesfiskarnas garn och bragder, samt river sönder fiskebragderna. På många områden är det stora antalet hungriga sälar ett stort problem för yrkesfisket. Ett annat mera lokalt problem för yrkesfisket är skarvarna som under de senaste 20–30 åren ökat kraftigt i Östersjön. I närheten av skarvkolonier har problem med fisket uppstått i så gott som alla Östersjöländer.

565 692 ton fisk under 2016 Fisket har alltid varit viktigt för länderna kring Östersjön. Samtliga länder runt Östersjön förutom Ryssland hör idag till EU

kommersiella arterna i Östersjön: sill (strömming), skarpsill (vassbuk), lax, torsk och rödspätta. För år 2016 har EU slagit fast en totalfångst på 565 692 ton fisk varav strömming och vassbuk utgör merparten. Laxen räknas som antal fiskar. Övriga kommersiella fiskarter är gös, abborre och sik. Nors har även de senaste åren haft en viss betydelse i Finland.

Fisket i kris

En sälsäker pontonryssja i Skärgårdshavet i Finland.

vilket långt styr det yrkesmässiga fisket. Fritidsfisket regleras av nationella bestämmelser där Finland och Sverige förutom allmänna vatten också har vattenområden som ägs av privatpersoner. Hela Östersjön är indelad i 15 fiskezoner. ICES (International Council for the Exploration of the Sea) och BSCR (The Baltic Sea Advisory Council) ger årligen sina egna rekommendationer och utlåtanden för fastställning av fiskekvoterna i Östersjön. EU:s jordbruks- och fiskeministrar fastslår sedan årligen fångstkvoter för de viktigaste

Det småskaliga kustfisket som sker med garn och nät eller fällor upplever som bäst en stor kris. Antalet yrkesfiskare har stadigt sjunkit längs hela Östersjökusten. I Finland fanns år 2012 endast 535 yrkesfiskare kvar i havsområdena och hela 84 procent av den konsumerade fisken i Finland var importerad fisk. Orsakerna till nergången är många, men en redan nämnd är sälarna som kraftigt minskar på lönsamheten för fisket. En lösning på sälproblemen är sk. sälsäkra ryssjor gjorda av Dynena. Flera olika modeller finns på marknaden, men dessa nya fällor är dyra. Länderna kring Östersjön behöver ett eget fiske och förhoppningsvis kommer problemen att lösa sig. På miljösidan har framsteg gjorts och förhoppningsvis repar Östersjön sig helt så vi även framöver får njuta av havets läckerheter.  Text och bilder: FM Kaj Mattsson, Verksamhetsledare, Åbolands Fiskarförbund

EU-fiskekvoter 2016 TAC i Östersjön för 2016 Art

Område (ICES-delområde)

EU kvot 2016

Sill

Bottenhavet (30-31)

120 872 ton

Sill

Centrala Östersjön (25-27, 28.2, 29, 32)

177 505 ton

Sill

Västra Östersjön (22-24)

26 274 ton

Lax

Östersjön (22-31)

95 928 st.

Skarpsill

Östersjön (22-32)

202 320 ton

Torsk

Västra Östersjön (22-24)

12 720 ton

Torsk

Östra Östersjön (25-32)

41 143 ton

Rödspätta

Östra Östersjön (25-32)

4 034 ton

45


Itämeri elää kirjallisuudessa vahvasti Meri antoi työn ja työ leivän, luonto näytti voimansa ja ihmisen pienuuden. Karut elinolosuhteet näkyvät Itämerenmaiden kirjallisuudessa, sanoo John Nurmisen Säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt.

Meri tarjoaa mahdollisuuksia sekä harrastamiseen että nautiskeluun, Annamari ArrakoskiEngardt sanoo.

Meri rajoitti ja mahdollisti Annamari Arrakoski-Engardtin taustan perusteella ei ole yllättävää, että hän nimeää kirjallisuuden yhdeksi tärkeäksi yhdistäväksi tekijäksi 90 miljoonalle Itämeren rantavaltioiden ja Valko-Venäjän asukkaalle. – Kamppailu toimeentulosta on varmaankin olennaisinta 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkuvuosiin sijoittuvissa teoksissa, erityisesti romaaneissa. Siitä voisi ehkä puhua jopa yhdistävänä teemanakin. Aika ilmentyy kirjallisuudessa kamppailuna armotonta luontoa vastaan. – Kirjallisuudessa karua luontoa, ja sitä kuinka olosuhteet ovat muokanneet henkilöt sellaisiksi kuin ovat, pohditaan paljon.

46

Tero Pajukallio

Sekä Itämeri että kirjallisuus ovat tärkeitä aiheita John Nurminen Säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardtille. Työssään hän edistää Itämeren pelastamiseen liittyviä toimia, joista on kehittynyt näkyvä osa säätiön toimintaa. Kirjallisuus puolestaan on kulkenut Arrakosken elämässä lapsuudenkodista alkaen. – Itämeren reunavaltioiden kirjallisuudesta löytyy edelleen paljon tutkittavaa, myös Itämeren tilan kehittymiseen, rannikon elinolosuhteisiin sekä niiden heijastumiin kaunokirjallisuudessa. Arrakoski siirtyi Säätiön asiamieheksi vuonna 2014 Akateemisen kirjakaupan johtajan paikalta. Sitä ennen hän toimi Tammen kustannusjohtajana. Viime vuodet taustalla on edennyt ”ison rapakon takaista” ja eurooppalaista kirjallisuutta vertaileva väitöstutkimus. Yhteiskunnallisuus ilmenee esimerkiksi suku- tai ammattikilta -riippuvaisuutena, Arrakoski kertoo. – Meri rajoitti mutta myös mahdollisti rannikkoalueiden ihmisten liikkumisen. Elämä saattoi olla rajoitetumpaa kuin sisämaassa asuville mutta avarampaa, jos oli valmis ylittämään meren. – Kun vaikkapa kirjastossa selailee Itämeren maiden kirjailijoiden tuotantoa, niin pian huomaa, että kaikista maista löytyy kirjailijoita, jotka käyttävät joko rannikkoa, saaristoa tai saaria tapahtumapaikkoina. Enkä nyt puhu vain dekkareista, vaan esimerkiksi vanhemman polven Anni Blomqvististä ja nuoremman polven UllaLena Lundbergistä.

Petrovskaja yllätti Itämeren itäisimmästä maasta Venäjältä tulee vuodesta toiseen laadukasta kirjallisuutta. Annamari Arrakoski-Engardt kertoo, että Itämeren alueen nykyisiin kirjailijoihin voidaan lukea esimerkiksi Berliinissä saksaksi kirjoittava Katja Petrovskaja. Kirjailija on syntynyt entisessä Neuvostoliitossa mutta on sittemmin asunut, opiskellut ja työskennellyt sekä Itämeren rantavaltioissa että Yhdysvalloissa. – Minut yllätti Petrovskajan hiljakkoin suomennettu Ehkä Esther -romaani, jossa on paljon ruumiita Nevan rannalla. Teos eroaa paljon vaikkapa puolalaisista tai ruotsalaisista, joissa joko juostaan pakoon tai ollaan kompastumassa takaa-ajon päät-


JNS / Ilkka Lastumäki

teeksi. Kirjaimellisesti meri erottaa ja meri yhdistää, summaa Arrakoski. Hän myöntää karrikoivansa ja siinä sivussa kysyy olisiko aiheellista tehdä vertaileva tutkimus siitä, miten paljon Itämeren maat ovat muuttuneet tietyn ajan – vaikkapa 50–70 vuoden – kuluessa, kun kehitystä tarkastellaan kunkin maan fiktiivisen kirjallisuuden kautta. – Itsessään meri, lokaatio, ei muutu, joten on kysyttävä, miten paljon maiden eritahtinen yhteiskunnallinen kehitys on vaikuttanut kulttuurin lopputulemaan? Entä kuinka pysyväinen, vahva kulttuuriidentiteetti on kielen tai luonnon kautta ollut? Suomalaista Itämerta käsittelevän proosakirjallisuuden tutkimisessa saattaisi taas suomenruotsalaisuus nousta vahvasti esiin. Kahden meren välissä, Atlantin rannalla Tanskalaiset dekkarit eivät ole yhtä vahvasti sijoittuneet rannoille kuin ruotsalaiset tai suomalaiset. Tanskassa ollaan Kööpenhaminassa tai pienemmissä kaupungeissa. Esimerkiksi Peter Høegin romaanit eivät sijoitu meren äärelle siten, että saataisiin vahva Itämeri-leima. – Ehkä Itämeri vaikuttaa vähemmän tanskalaiseen kirjallisuuteen, sillä hehän ovat kahden meren puristuksessa, Skagerrakin ja Kattegatin ympäröiminä. Heillä on

myös Pohjanmeri, joten Itämeri ei ole heille sellainen identiteetin osa kuin esimerkiksi meille suomalaisille. Arrakoski sanoo, että yksi Itämeriteemaan kuuluva tanskalaiskirja on Kirsten Thorupin Den lange sommer. Se kuvaa mielenkiintoisesti perheen dynamiikkaa Jyllannissa, josta perhe on vuokrannut mökin. Romaanissa kaikki menee rikki, kunnes taas eheytyy lopussa. Norjaa ei lueta Itämeren maihin, mutta merellä on sielläkin suuri merkitys. – Norjalla on pitkä rannikko ja sekä riippuvuus luonnosta että sen arvostus on suuri: sielläkin leipä on otettu ja otetaan edelleen merestä. Elinkeinot, kalastuksesta öljynporaukseen, hyvässä ja pahassa, antavat toimeentulon suoraan luonnosta.

Meri on muutakin kuin elinkeino Itämeren maista Suomella ja Ruotsilla on pisin rannikko, ja Suomella vielä Ruotsiakin enemmän kaunista saaristoa. Annamari Arrakoski-Engardt sanoo, että halu, ymmärrys ja mahdollisuus käyttää Itämerta muuhun kuin elinkeinon ylläpitämiseen tai liikkumiseen on kummassakin maassa suuri. Meri tarjoaa mahdollisuuksia sekä harrastamiseen että nautiskeluun. Se on paljon muutakin kuin pelkkä reitti tuotteille Eurooppaan. Arrakosken mukaan on selvä, että

muutoksen tulee heijastua kirjallisuudessa. – Olisi mielenkiintoista tehdä kirjallisuusvertailu, johon otettaisiin muutama kirja kustakin maasta. Kuinka 1900-luvun maisema onkaan muuttunut! Ainakin saaristo ja rannikko olivat aiemmin paljon vahvemmin asutettuja. Nyt mökit tai taajama-alueet ovat yleistyneet. Samalla ääriolosuhteiden ymmärrys ja tunteminen ovat vähentyneet, joten jään ja sulan kuvaajia löytyy enää hyvin vähän. – Kukin maa ja kielialue on erilainen: balteilta löytyy ääretöntä yksityiskohtaisuutta. Venäläisessä kirjallisuudessa tapahtuu paljon. Monet klassikoista alkavat Pietarista ja myös nykykirjailijoille Neva on Itämeren alku tai alku ja loppu. Arrakoski ottaa esille vielä yhden tuoreen teoksen: Helen Mosterin Hylky- romaanissa laiva ja Pietariin matkalla olleet Meissenin posliinit uppoavat 1700-luvulla. – Meitä Itämeren alueen asukkaita yhdistää kaikki, mitä meren pohjasta löytyy. On surullista kuinka meren kerran omakseen ottamia halutaan kauppatavaraksi. Hienoa on se, että monet sukellusseurat ovat ottaneet tehtäväkseen vartioida kulttuuriaarteita. Loppujen lopuksi kyseessä on omantunnon asia.  Teksti: Pentti Peltoniemi

Itämerta pelastamassa Merikulttuurin vaalimista tukemaan vuonna 1992 perustettu John Nurmisen Säätiö on runsaan kahden vuosikymmenen aikana julkaissut kolmisenkymmentä merikulttuurista monipuolisesti kertovaa kirjaa. Vuodesta 2004 Säätiö on työskennellyt Puhdas Itämeri -hankkeissa. – Säätiön aloittaessa osaltaan Itämeren pelastustoimenpiteet uhkasi elävä meri kuolla. Säätiö kutsui koolle ison joukon tutkijoita ja muita ympäristöasioista tietäviä. Selvitimme, mikä on Itämeren tila ja voiko sitä pelastaa. Tänään tiedämme että voi, kertoo Annamari Arrakoski-Engardt, joka on toiminut säätiön asiamiehenä vuodesta 2014. – Säätiö aloitti työnsä suurimmasta ongelmasta, joka on liian suuren fosforimäärän aiheuttama meren rehevöityminen. Siksi mereen tulevaa fosforimäärää ryhdyttiin leikkaamaan, ja työtä tehdään suuruusjärjestyksessä suurimmista päästökohteista pienimpiin.

Suurimmat päästöt on nyt laajalla yhteistyöllä saatu kuriin, ja Suomenlahden itäosa on paremmassa kunnossa kuin vuosikymmeniin. – Vuosikymmenessä esimerkiksi Suomenlahden vuotuinen fosforikuorma on pienentynyt yli 60 prosentilla. Säätiön 14 hanketta on valmistunut Venäjällä, Baltian maissa, Valko-Venäjällä ja Puolassa. Säätiöllä on meneillään myös Saaristomeren lähikalahanke, joka sisältää meren puhdistamisen vaatimaa kalastusta, teollista kalanjalostusta ja siitä syntyvien tuotteiden markkinointia muun muassa suurtalouskeittiöille. Syksyllä käynnistyi NutriTrade-hanke, jossa ideana on kehittää ”ensimmäinen merellinen päästökauppa”, jossa kerätään varoja Itämeren puhdistamiseen. www.puhdasitameri.fi

47


Haloon kuulumisia! Nyheter från Hallå!

Julistuksia, raportteja… ja lisää konkretiaa? Vuonna 2016 Suomi toimii jälleen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana. Tärkeitä painopistealueita on monia. Yksi niistä, viime vuosina kestotähden lailla pinnalla pysynyt aihe, on rajaesteet. Suomen pohjoismaisen yhteistyöministerin Anne Bernerin ja Rajaesteneuvoston Suomen uuden edustajan Risto E. J. Penttilän johdolla Suomi etsii tapoja helpottaa edelleen ihmisten ja yritysten yhteistyötä ja liikkuvuutta, jotta kitkaa yritysten ja työmarkkinoiden vapaassa liikkuvuudessa ei enää esiintyisi. Suomi toimii tänä vuonna ensimmäis­tä kertaa myös Rajaesteneuvoston puheen­ johtajana. Kansallisista asiantuntijoista, Poh­joismaiden ministerineuvoston pääsihteeristä ja Pohjoismaiden neuvoston edustajasta koostuva ryhmä valitsee vuosittain ne rajaesteet, joita se työssään priorisoi. Vuoden 2016 ensimmäinen kokous pidettiin tammikuun lopulla, mutta vuosittaiset prioriteetit saadaan lyötyä lukkoon vasta toisessa kokouksessa maaliskuun alussa. Millaisia asioita Suomi haluaa asiantuntijaryhmän johtajana kuluvana vuonna sitten työstää? Pääasiassa yritysten toimintamahdollisuuksia ja työntekijöiden liikkuvuutta hidastavia tekijöitä kuten yritysten arvonlisävelvollisuutta, erilaisia rakennusmateriaalistandardeja ja ammattipätevyysvaatimuksia. Työssä halutaan keskittyä erityisesti niihin esteisiin, jotka hidastavat talouskasvua Suomessa ja koko Pohjolassa.

Suomen puheenjohtajuuskauden sivusto löytyy osoitteesta www.norden2016.fi

Kasvua pohjoisesta -raportti löytyy valtioneuvoston sivuilta osoitteesta www.valtioneuvosto.fi

Pohjoismaiden pääministereiden julkilausuma rajaesteistä löytyy ministerineuvoston sivuilta osoitteesta www.norden.org

48

Rajaesteneuvoston puheenjohtaja Risto E.J. Penttilä myöntää avoimesti olleensa yllättynyt siitä, kuinka suurta osaa pienet yksittäiset rajaesteet näyttelevät arvioitaessa arktisen alueen laajemman mittakaavan kasvumahdollisuuksia. Penttilä kuului vuonna 2014 Suomen, Ruotsin ja Norjan pääministereiden koolle kutsumaan asiantuntijaryhmään, jonka toimeksiantona oli etsiä uusia ajatuksia ja käytännönläheisiä keinoja Suomen, Ruotsin ja Norjan taloudellisen yhteistyön kehittämiseksi arktisella alueella. Ryhmän Kasvua pohjoisesta -raportissa painotettiinkin rajaesteiden purkamiseen tärkeyttä ja vaadittiin lisää poliittista tahtoa, priorisointia ja konkreettisia päämääriä tavoitteen saavuttamiseksi. Yritysten ja työvoiman liikkuvuutta rajoittavien esteiden raivaamisen lisäksi Suomi aikoo jatkaa viime vuoden puheen-

johtajamaan Tanskan alulle pistämää aloitetta työelämäosapuolten sitomisesta osaksi virallista pohjoismaista rajaestetyötä. Pohjoismaiden pääministerit antoivat asiasta lokakuun 2015 lopussa yhteisen julkilausuman ja valtuuttivat Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteerin Dagfinn Høybråtenin varmistamaan, että eri työnantaja- ja työntekijäpuolia edustavat tahot voivat halutessaan osallistua rajaesteiden ratkomiseen myös korkealla poliittisella tasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työnantaja- ja työntekijäpuolia edustavat tahot tapaavat pohjoismaiset yhteistyöministerit ja Rajaesteneuvoston joulukuussa Tornio-Haaparannassa.  Teksti: Heli Mäkipää Pohjola-Nordenin edunvalvontavastaava ja Haloo Pohjolan Suomen projektijohtaja


Deklarationer, rapporter... och mera konkreta handlingar? År 2016 är Finland återigen Nordiska ministerrådets ordförandeland. De viktiga fokusområdena är många, och ett av dem som hållit sig kvar likt en fixstjärna under de senaste åren är gränshindren.

rande för expertgruppen arbeta med under året? Framför allt faktorer som hindrar företagens verksamhetsmöjligheter och arbetstagarnas rörlighet, exempelvis företagens momsplikt, olika standarder för byggnadsmaterial och krav på yrkesbehörighet. I arbetet vill man särskilt fokusera på de hinder som bromsar den ekonomiska tillväxten i Finland och hela Norden. Ordföranden för Gränshindersrådet, Risto E.J. Penttilä, medger öppet att han är förvånad över hur stor inverkan de små enskilda gränshindren verkar ha i en utvärdering av de bredare tillväxtmöjligheterna i den arktiska regionen. Penttilä ingick under 2014 i en expertgrupp som Finlands, Sveriges och Norges statsministrar sammankallade som hade till uppgift att komma fram med nya idéer och praktiska metoder för att

utveckla det ekonomiska samarbetet mellan länderna i den arktiska regionen. I gruppens rapport Tillväxt från norr tryckte man också på vikten av att undanröja gränshindren och krävde en större politisk vilja, prioritering och konkreta målsättningar för att nå målet. Utöver att röja undan hinder för företagens och arbetskraftens rörlighet kommer Finland att gå vidare med det initiativ som påbörjades av ordförandelandet Danmark förra året om att knyta arbetsmarknadens parter till det officiella nordiska gränshinderarbetet. De nordiska statsministrarna gick ut med en gemensam deklaration i frågan i slutet av oktober 2015 och gav Nordiska ministerrådets generalsekreterare Dagfinn Høybråten i uppgift att säkerställa att olika aktörer som representerar arbetsgivar- och arbetstagarparterna om de vill kan delta i arbetet för att lösa gränshindren även på hög politisk nivå. I praktiken betyder det att dessa aktörer träffar de nordiska samarbetsministrarna och Gränshindersrådet i december i Torneå-Haparanda.  Heli Mäkipää Intressebevakningsansvarig på PohjolaNorden och projektledare på Hallå Norden

Finlands ordförandeskaps webbplats finns på adressen www.norden2016.fi Yadid Levy / Norden.org

Under Finlands nordiska samarbetsminister Anne Berner och Gränshindersrådets nya finska representant Risto E. J. Penttiläs ledning försöker Finland att hitta sätt att ytterligare underlätta människors och företags samarbete och rörlighet, så att det inte längre uppstår friktion mellan företagen och den fria rörligheten på arbetsmarknaden. Finland är i år för första gången även ordförandeland för Gränshindersrådet. Denna grupp som består av nationella experter, Nordiska ministerrådets generalsekreterare och en representant för Nordiska rådet väljer varje år de gränshinder som de prioriterar i sitt arbete. Första mötet 2016 hölls i slutet av januari, men de årliga prioriteringarna fastslås först på det andra mötet i början av mars. Vilka frågor vill då Finland som ordfö-

Rapporten Tillväxt från norr finns på statsrådets webbplats. De nordiska statsministrarnas deklaration om gränshinder finns på Nordiska ministerrådets webbplats på adressen www.norden.org

49


Övergripande tema för ordförandeskapet:

Vatten, natur och människor Finland innehar i år ordförandeskapet i Nordiska ministerrådet. Tillsammans med de andra nordiska länderna kommer Finland att genomföra särskilda satsningar inom de områden, som definierats närmare i programmet för ordförandeskapet 2016. Finland kommer också att fortsätta arbeta med sedan tidigare prioriterade samarbetsfrågor. Målet är till exempel att avlägsna gränshinder för både företag och enskilda medborgare, och att främja den nordiska nyttan i EU.

Rent vatten, en välmående natur Finland, liksom de övriga nordiska länderna, har utvecklat en stor kompetens vad gäller förvaltning och hållbart nyttjande av naturresurser. De nordiska insatserna har till exempel bidragit till att de tjänster ekosystemen producerar erhållit ökad uppmärksamhet både nationellt, nordiskt och globalt. Ekosystemtjänster bidrar direkt eller indirekt till människans välbefinnande, till

50

exempel i form av vilt och fisk, virke och rent vatten. Förenta Nationerna antog 2015 en ny global handlingsplan för hållbar utveckling. Vattenfrågor är en viktig del av den globala utvecklingsagendan. Finland och de nordiska länderna, med ett högt utvecklat teknologiskt kunnande, kan medverka till att garantera rent dricksvatten för alla, minska belastningen på vattendragen och förbättra planeringen av vattenresurserna. Vatten kan i många regioner bli en framtida bristvara. Biståndssamarbetet inom vattensektorn kan därför främja ökad stabilitet och säkerhet i potentiella konfliktområden. Den ökade satsningen på cleantech, dvs. ren teknologi, kan även leda till nya exportmarknader för nordiska företag. Den nordliga naturen är en viktig tillgång för nordbor i allmänhet, men även i ett globalt perspektiv. En ren natur och säkra

och högklassiga livsmedel bidrar till de nordiska ländernas attraktionskraft. Inom turismindustrin finns goda möjligheter att genom gemensamma insatser öka kännedomen om våra nordiska länder. Samtidigt är det viktigt att slå vakt om naturens mångfald, bland annat som en förutsättning för ett hållbart utvecklande av turismen och andra näringar. Klimatmötet i Paris i december 2015 resulterade i ett internationellt avtal, som syftar till att begränsa klimatförändringen till en acceptabel nivå. Under Finlands ordförandeskap kommer det nordiska klimatsamarbetet att fokusera på genomförandet av avtalet.

Barn och ungdomar är viktiga Snabba förändringar i arbetslivet, en åldrande befolkning och tilltagande inkomstskillnader är några av de utmaningar som de


Johannes Jansson/norden.org

nordiska välfärdssamhällena står inför. Frågor som gäller den fria rörligheten av människor och globala flyttningsrörelser blir allt viktigare. Finland kommer under sitt ordförandeskap att lyfta fram samarbetet inom hälsooch välfärdssektorerna och betona jämställdhetsaspekterna inom ett flertal samhällsområden. Det är till exempel viktigt att personer som är partiellt arbetsföra har möjlighet att delta i arbetslivet. Till de konkreta jämställdhetsfrågor som Finland kommer att arbeta med hör bland annat hatretorik, våld och övergrepp mot kvinnor, våld i nära relationer och människohandel. Barn och ungdomar är viktiga i det nordiska samarbetet. Att främja en trygg närmiljö och skola samt hälsosamma kostvanor är följaktligen åtgärder som får stöd i ordförandeskapsprogrammet. Finland kommer också att uppmärksamma den

nordiska traditionen av tryckfrihet (inkl. firandet av Anders Chydenius 250-års jubileum), betydelsen av konstnärlig och kulturell frihet samt mediefostran. Digitaliseringen erbjuder nya möjligheter inom många områden, inklusive hälsosektorn, och de nordiska länderna kan här inta en ledande roll.

Projekt konkretiserar samarbetet Ordförandelandet kan med separat finansiering från Nordiska ministerrådets finansiera treåriga projekt, som stöder prioriteringarna i ordförandeskapsprogrammet. Finland kommer att påbörja projektet Nordisk vägkarta för blå bioekonomi. Syftet med projektet är att främja hållbart användande av vatten- och fiskresurser inkl. vattenbruk och andra näringar med anknytning till vatten och hav. Till andra prioriterade projekt hör vida-

reutvecklandet av det nordiska miljömärkningssystemet Svanen. Projektet, som inkluderar frågor om cirkulär ekonomi och resurseffektivitet, kommer att involvera både konsument- och näringssektorn. I ett annat tvärsektoriellt projekt med temat Möjlighet för alla till kultur, välfärd och arbete ingår bland annat en jämförelse av välfärdsmodellerna i de nordiska länderna. Totalfinansieringen för de ordförandeskapsprojekt som påbörjas 2016 uppgår till ungefär sex miljoner euro.  Ytterligare information: www.norden2016.fi.

På sidan finns även en video som presenterar Finlands program. Text: Bo Storrank

51


Bo Storrank

Puheenjohtajuuskauden pääteemat:

Vesi, luonto ja ihmiset Suomi toimii tänä vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana. Suomi aikoo yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa panostaa erityisesti niihin aloihin, jotka on määritelty tarkemmin puheenjohtajakauden ohjelmassa 2016. Suomi jatkaa myös työskentelyä jo ennestään priorisoitujen yhteistyökysymysten parissa. Tavoitteena on muun muassa poistaa yritysten ja yksittäisen kansalaisten liikkumista haittaavia rajaesteitä sekä edistää pohjoismaista hyötyä EU:ssa.

Puhdas vesi, hyvinvoiva luonto Luonnonvarojen hallinnoiminen ja niiden kestävä hyödyntäminen ovat Suomen ja muiden Pohjoismaiden erityisosaamista. Pohjoismaisten panostusten ansiosta muun muassa ekosysteemin tarjoamiin palveluihin on kiinnitetty yhä enemmän huomiota niin kansallisella, pohjoismaisella kuin globaalilla tasolla. Ekosysteemipalvelut edistävät suoraan tai epäsuorasti ihmisten hyvinvointia, esimerkiksi kalojen ja villieläinten, puiden tai puhtaan veden muodossa. YK hyväksyi 2015 uuden maailmanlaajuisen kestävän kehityksen toimintaohjelman. Vedellä on toimintaohjelmassa tärkeä osa. Suomi ja Pohjoismaat voivat kehittyneen teknologisen osaamisensa avulla vaikuttaa siihen, että kaikille riittää puhdasta juomavettä, vesistöjen kuormitusta vähennetään ja vesivarojen käyttöä suunnitellaan paremmin. Vedestä voi tulevaisuudessa tulla monilla alueilla pula. Vesialan kehitysyhteistyö voi siksi edistää vakautta ja turvallisuutta mahdollisilla konfliktialueilla. Lisäpanostus cleantechiin, puhtaaseen teknologiaan, voi avata pohjoismaalaisille yrityksille uusia vientimarkkinoita.

52

Pohjoinen luonto on tärkeä kaikille pohjoismaalaisille, mutta myös maailmanlaajuisesti. Puhdas luonto ja turvalliset ja korkealaatuiset elintarvikkeet ovat Pohjoismaille tärkeitä valtteja. Yhteisillä panostuksilla matkailualaan voimme parantaa kaikkien Pohjoismaiden tunnettuutta. Samalla on muistettava, että edellytys matkailun ja muiden elinkeinojen kestävälle kehittämiselle on luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen. Joulukuussa 2015 Pariisin ilmastoko­ kouksen tuloksena oli kansainvälinen sopimus ilmastonmuutoksen rajaamisesta hyväksyttävälle tasolle. Suomen puheenjohtajuuskaudella pohjoismainen ilmastoyhteistyö keskittyy sopimuksen toimeenpanoon.

Lapset ja nuoret tärkeitä Työelämän nopea muutos, vanheneva väestö ja tuloerojen kasvu ovat esimerkkejä pohjoismaisten hyvinvointiyhteiskuntien tämän hetken haasteista. Ihmisten vapaaseen liikkuvuuteen ja globaaliin muuttoliikkeeseen liittyvät kysymykset ovat yhä keskeisempiä. Suomi aikoo puheenjohtajuuskaudellaan tuoda esiin yhteistyötä terveys- ja hyvinvointialoilla sekä korostaa tasa-arvonäkökulmia useilla yhteiskunnan alueilla. Esimerkiksi osittain työkykyisten on voitava osallistua työelämään. Konkreettisia tasa-arvokysymyksiä, joiden parissa Suomi työskentelee, ovat vihapuhe, naisiin kohdistuva väkivalta, lähisuhdeväkivalta ja ihmiskauppa. Lapset ja nuoret ovat pohjoismaiselle yhteistyölle tärkeitä teemoja. Puheenjohtajaohjelmassa mainitaan turvallisen lähiympäristön ja koulun sekä terveellisen ruokavalion edistäminen. Suomi kiinnittää

huomiota myös painovapauden perinteeseen Pohjoismaissa (muun muassa viettämällä Anders Chydeniuksen 250-vuotisjuhlavuotta), taiteen ja kulttuurin vapauden merkitykseen sekä mediakasvatukseen. Digitalisaatio tarjoaa uusia mahdollisuuksia monilla aloilla, kuten esimerkiksi terveys­alalla, ja Pohjoismaat voivat ottaa johtavan roolin.

Hankkeet konkretisoivat yhteistyön Pohjoismaiden ministerineuvoston erillisrahoituksella puheenjohtajamaa voi rahoittaa kolmivuotisia hankkeita, jotka tukevat puheenjohtajaohjelman keskeisiä tavoitteita. Suomi käynnistää Pohjoismainen tiekartta siniselle biotaloudelle -projektin. Hankkeen tavoitteena on edistää vesi- ja kalavarojen kestävää hyödyntämistä kuten vesiviljelyä ja muita veteen ja meriin liittyviä elinkeinoja. Muita priorisoituja hankkeita ovat pohjoismaisen Joutsen-ympäristömerkin kehittäminen. Hanke sisältää kiertotalouden ja resurssitehokkuuden kysymyksiä, ja siihen osallistuvat myös sekä kuluttajasektori että elinkeinoelämä. Toinen monialainen hanke Mahdollisuuksien tasa-arvoa hyvinvoinnista, kulttuurista, koulutuksesta ja työstä sisältää muun muassa Pohjoismaiden hyvinvointimallien vertailun. 2016 aloitettavien puheenjohtajuushankkeiden kokonaisrahoitus on noin kuusi miljoonaa euroa.  Lisätietoa: www.norden2016.fi Sivustolla on myös esittelyvideo Suomen ohjelmasta. Teksti: Bo Storrank Suomennos: Kalle Keijonen


ajankohtaista piireissä ja yhdistyksissä  aktuellt i distrikt och föreningar Pohjola-Norden i Åbo firade sitt 75-årsjubileum den 14 november 2015. Dagen bestod av bland annat stadens mottagning. Efter det fortsatt festligheterna med ett uppträdande av Birgitta Ulfsson och Stormkärs Maja på Åbo Svenska Teater. Naturligtvis belönades också en del aktiva med Pohjola-Nordens tjänstetecken. Turun Pohjola-Norden juhli 75-vuotista taivaltaan 14. marraskuuta 2015. Päivän ohjelmassa oli muun muassa kaupungin vastaanotto, jonka jälkeen juhlallisuudet jatkuivat Birgitta Ulfssonin esityksen ja Åbo Svenska Teaterin Stormkärs Majan merkeissä. Luonnollisesti juhlassa jaettiin myös PohjolaNordenin kunniamerkkejä aktiiveille.

Bo Grönholm

Föreningens medlemmar Benita Björkell och Asta Rauhala informerar om PohjolaNordens verksamhet i Hansa-kvarteret i Åbo. Turun Pohjola-Norden hakeutui Hansatorilla suuren yleisön pariin ja pyrki hankkimaan uusia jäseniä. Parasta Eurooppaa -kyltillä ja lippukoristeisella minikuusella “kuorrutettu” pöytä veti hyvin yleisöä. Benita Björkell (oik) ja Asta Rauhala jakoivat Turun Pohjola -informaatiota ja liiton lehtiä. Lisää PR:ää yhdistys sai Hansakorttelissa sijaitsevassa ÅST:ssä, missä näyttelijä Birgitta “Bisse” Ulfsson toi värikkään iloiset terveiset Göteborgista.

Kristian Uusitalo

Mångåriga styrelsemedlemmen Ragni Höglund i mitten har mottagit förtjänsttecknet och diplom; Asta Rauhala, Benita Björkell, Anita Tuominen och Anu Salminen instämmer i lyckönskningarna. Monivuotiselle hallituksen jäsenelle Ragni Höglundille (keskellä) on jaettu ansiomerkki ja kunniakirja. Asta Rauhala, Benita Björkell, Anita Tuominen ja Anu Salminen yhtyvät onnitteluihin.

Kristian Uusitalo

Pohjola-Nordens generalsekreterare Michael Oksanen talar till mottagarna av PohjolaNordens förtjänsttecken. På bilden från höger: Michael Oksanen, Åbo-föreningens ordförande Jussi Nurmi, som tilldelades förtjänsttecknet i guld. Som följande mottagarna av förtjänsttecken i silver, Anu Salminen, Anita Tuominen, Ragni Höglund, Benita Björkell, Asta Rauhala och Eeva Grönroos. Arto Heiskanen saknas på bilden. Pohjola-Nordenin pääsihteeri Michael Oksanen (oik) puhui valtuustosalissa pohjoismaisista ansioistaan palkituille Pohjola-Nordenin ansiomerkin saaneille. Puheenjohtaja Jussi Nurmi (2.oik) sai kultaisen ansiomerkin muun muassa kahdesta erillisestä puheenjohtajakauden aherruksesta. Seuraavina kuvassa ovat hopeisen ansiomerkin saaneet Anu Salminen, Anita Tuominen, Ragni Höglund, Benita Björkell, Asta Rauhala ja Eeva Grönroos. Kuvasta puuttuu hopeisella ansiomerkillä palkittu Arto Heiskanen.

53


PURE N O R D I C TA ST E S

1.10.2015–29.2.2016

Pohjola Nordenin jäsenedut Viking Linella Punaiset laivat tarjoavat piristystä arkeen ja juhlaan. Edut on tarkoitettu Pohjola Nordenin jäsenten vapaa-ajan matkoille 23.12.2016 asti. Sydämellisesti tervetuloa!

Pohjola Nordens medlemsförmåner på Viking Line Röda båtarna erbjuder stimulans för både vardag och fest. Förmånerna är för Pohjola Nordens medlemmars fritidsresor och gäller till 23.12.2016. Hjärtligt välkomna! Helsinki–Tukholma-risteily Helsingfors–Stockholm-kryssning Jopa 20 %:n alennus päivän risteilyhinnasta. Upp till 20 % rabatt på dagens kryssningspris. Tuotetunnus/Produkt FKKRY

Vuorokauden risteily Turusta Tukholmaan Dygnskryssning från Åbo till Stockholm Jopa 10 %:n alennus päivän risteilyhinnasta. Upp till 10 % rabatt på dagens kryssningspris. Tuotetunnus/Produkt FKKRY

Päiväristeily Helsingistä Tallinnaan Dagskryssning till Tallinn från Helsingfors Jopa 10 %:n alennus päivän risteilyhinnast. Upp till 10 % rabatt på dagens kryssningspris. Tuotetunnus/Produkt FKKRYP

Kaikilla reittimatkoilla/Alla ruttresor Jopa 20 % alennusta päivän reittihinnasta. Koskee myös autopaikkoja. Upp till 20 % rabatt på dagens ruttpris. Gäller också bilplatser. Tuotetunnus/Produkt FVRES Lisätiedot/Mer info: vikingline.fi puh./tfn 0600 41577 (1,75 €/vastattu puhelu + pvm/mpm/ besvarat samtal + lna/msa)). Paikkoja rajoitetusti. Pidätämme oikeuden muutoksiin./Begränsat antal platser. Med förbehåll för ändringar.

Katso kaikki edut ja hinnat sekä varaa matkasi: vikingline.fi/edut/pohjola-norden Se alla förmåner och pris och boka din resa: vikingline.fi/formaner/pohjola-norden


verkkopuoti  nätboden

www.pohjola-norden.fi/verkkopuoti www.pohjola-norden.fi/natboden

Lastenkirjoja kouluille Verkkopuodissa on useita eri lastenkirjoja, joita esimerkiksi koulut voivat tilata opetuskäyttöön. Kirjoja on sekä suomen- että ruotsinkielisiä, ja ne lähetetään Pohjola-Nordenin jäsenille ilmaiseksi. Myös henkilöjäsenet voivat tilata kirjoja. 

Barnböcker till skolor Det finns flera barnböcker i nätboden som till exempel skolor kan beställa och använda i undervisningen. Det finns både svensk- och finskspråkiga böcker och de skickas portofritt till Pohjola-Nordens medlemmar. Också personmedlemmar kan beställa böcker. 

Tomas Björnhjärta

Okulus och Apelstugan

Meidän talon enkeli

Tummalinnan valot

Ritva Toivola Svensk översättning: Berndt Zilliacus I de karelska skogarna fanns en gång en trollkarl vid namn Kurmo, som lär ha haft en björnpäls som förvandlade honom till en björn när han ville färdas genom skogarna. Tomas trivdes gott med sin syssla som lilldräng i stallet, men sedan kom Grim, den nya drängen, en elak bjässe till karl. Tomas blev anklagad för stöld och inlåst i boden i väntan på länsman. Det var en vårdag och det blev kallt när solen gick ner. Men där hängde ju en gammal björnpäls; det skulle säkert kännas varmare om han tog den på sig... 

Johanna Venho Svensk översättning: Berndt Zilliacus Siris mamma Elisa hyr varje sommar en stuga i den västnyländska skärgården och i år får Ada och Roope följa med. I ena ändan bor familjen Kainulainen med sex barn, bland dem Miika och Melina. I andra ändan bor Mirjam Grönrot på tumanhand med katten Artur i Apelstugan. Hon har tillbringat alla sina somrar där, ända sedan hon var barn. Miika har sett en liten flicka vid Mirjams stuga, klädd i en gammaldags klänning och med röda finskor. Kan det vara Mirjam själv, som barn? 

Kristín Steinsdóttir & Halla Sólveig Þorgeirsdóttir Suomennos: Päivi Kumpulainen Saarni asuu äitinsä kanssa kerrostalossa. Joskus hän on isän luona. Vaikka kerrostalo on täynnä väkeä, siellä on aika yksinäistä. Alakerrassa asuu kuitenkin tyttö, jolla on punaiset hiukset niin kuin Punahilkalla ja viereisessä rapussa haituvaispoika, joka sanoo ”hei”, vaikka Saarni ei vastaa. Kellariasunnossa elää herra Hukkanen ja Saarni epäilee, että tämän aikoo syödä äidin. Silloin tällöin portaikossa leijailee enkeli, mutta koskaan Saarni ei näe mistä tämä tulee ja minne katoaa. Kun isä kertoo, että hän on menossa naimisiin, enkeli muuttaa Saarnin luo. Meidän talon enkeli sopii niin pienille kuin suurillekin lukijoille. 

Aðalsteinn Ásberg Sigurðsson Suomennos: Marjakaisa Matthíasson Huopiaistyttö Miria Durjaunintytär asuu äitinsä kanssa Kungaaliassa, eloisassa ja vilkkaassa Tummalinnan kaupungissa. Kaikki ei kuitenkaan tunnu olevan siellä ihan kohdallaan: Synkkyys ja pimeys uhkaavat kaupungin asukkaita. Kun veljekset Kraki ja Pouvi saapuvat Mirian luo vierailulle, huopiaislapset saavat selville, että kaupungin Tähtitorni ja kallisarvoinen lakeudenkristalli ovat täynnä vanhoja salaisuuksia. Salaperäinen kartta, tuikkiva linnunsilmä ja mahdollisesti ihmismaailmaan johtava tie ovat varmoja merkkejä seikkailusta. Rohkenevatko huopiaiset lähteä uudelleen Synkmaahan, jossa vaaralliset ihmisolennot asuvat? 

Pris: Gratis Pris: Gratis

Hinta: Ilmainen Hinta: Ilmainen

Tilaa verkkopuodista/Beställ från nätboden

Kirjoja/Böcker Lippuja/Flaggor Esitteitä/Broschyrer

Julisteita /Afficher Oppimateriaalia/Läromaterial Ilmaismateriaalia/Gratismaterial

55


PohjolaPohjolaPohjolaNordenin Nordenin Nordenin lukijoille Pohjolalukijoille lukijoille räätälöity Nordenin räätälöity räätälöity matka lukijoille matka matka räätälöity matka

n e ty

KARUN KAUNIS ISLANTI KARUN KARUN KAUNIS KAUNIS ISLANTI ISLANTI KARUN KAUNIS ISLANTI

MATKAOHJELMA Harvaan asuttu, karun kaunis Islanti on vastaMATKAOHJELMA HarvaanHarvaan asuttu, karun asuttu, kaunis karunIslanti kaunison Islanti vastaon vasta- MATKAOHJELMA kohtien maa. Tuli ja jää, myyttiset vastavoimien SU 2.10. Blue Lagoon Icelandairin suora lento Helsingistä kohtien kohtien maa. Tulimaa. ja jää, Tuli myyttiset ja jää, myyttiset vastavoimien vastavoimien SU lsingistä 2.10. Blue SU 2.10. Lagoon Blue Icelandairin Lagoon suora lento suora Helsingistä lento Helsingistä Reykjavikiin 8.45–9.10. KentälläIcelandairin on vastassa suomenkielinen vertauskuvat, ovat täällä alati läsnä, kuten myös enkielinen Reykjavikiin 8.45–9.10.8.45–9.10. Kentällä on Kentällä vastassa onsuomenkielinen vastassa suomenkielinen vertauskuvat, vertauskuvat, ovat täällä ovat alati täällä läsnä, alati kuten läsnä, myös kuten myösReykjavikiin opas bussin kanssa. Matka alkaa eksoottisesti tutustuen ja kuumat lähteetkin. Nähtävää löytyy ustuen geysirit bussin opas kanssa. bussin Matka kanssa. alkaa Matka eksoottisesti alkaa eksoottisesti tutustuen tutustuen geysirit geysirit ja kuumat ja kuumat lähteetkin. lähteetkin. Nähtävää Nähtävää löytyy löytyy opas Islannin kuuluisimpaan ihmeeseen: pääsemme rentoutumaan MATKAOHJELMA ntoutumaan Islannin kuuluisimpaan Islannin kuuluisimpaan ihmeeseen: ihmeeseen: pääsemme pääsemme rentoutumaan rentoutumaan Harvaan asuttu, karun kaunis Islanti on vastaniin luonnon kuin kulttuurin ystäville. Toisaalla laavakenttien keskelle kuuluisaan Siniseen Laguuniin, jonka niin luonnon niin luonnon kuin kulttuurin kuin kulttuurin ystäville.ystäville. ToisaallaToisaalla laavakenttien niin, jonka laavakenttien keskelle kuuluisaan keskelle kuuluisaan Siniseen Laguuniin, Siniseen Laguuniin, jonka jonka kohtien maa. Tuli ja jää, myyttiset vastavoimien SU 2.10. Blue Lagoon Icelandairin suora lento Helsingistä höyryää kuuma lähde jajatoisaalla jäävesi on on n. n.vesi +35-asteista, vaaleansinistä, mineraalipitoista ja ter- ja terkuuma lähde kuuma lähde toisaalla ja kimmeltää toisaalla kimmeltää kimmeltää jääjää-vesi toista ja ter-höyryäähöyryää +35-asteista, on n. +35-asteista, vaaleansinistä, vaaleansinistä, mineraalipitoista mineraalipitoista ja terReykjavikiin 8.45–9.10. Kentällä on vastassa suomenkielinen vertauskuvat, ovat täällä alati läsnä, kuten myös veellistä iholle. National Geographic –lehti on nimennyt Blue tikkö. Tällä upealla Pohjola-Norden-lehden matennyt Blue tikkö. Tällä veellistä iholle. veellistä National iholle. Geographic National Geographic –lehti on nimennyt –lehti on nimennyt Blue Blue tikkö. upealla Tällä Pohjola-Norden-lehden upealla Pohjola-Norden-lehden matmatopas bussin kanssa. Matka alkaa eksoottisesti tutustuen Lagoonin yhdeksi maailman ihmeistä. Ota oma uima-asu ja kuumat lähteetkin. Nähtävää löytyy kalla koet Islannin ihmeet ja ma-asu geysirit Lagoonin Lagoonin yhdeksi maailman yhdeksi maailman ihmeistä. Ota ihmeistä. oma uima-asu Ota oma uima-asu kalla koet kalla Islannin koet Islannin ihmeethelposti helposti ihmeet helposti jamukavasti. mukavasti. ja mukavasti.Islannin kuuluisimpaanmukaan, ihmeeseen: pääsemme rentoutumaan käsimatkatavaroihin pyyhkeet saamme paikan pääl- päälpaikan päälkäsimatkatavaroihin käsimatkatavaroihin mukaan, pyyhkeet mukaan, pyyhkeet saamme paikan saamme päälpaikan niin luonnon kuin kulttuurin ystäville. Toisaalla laavakenttien keskelle nautimme kuuluisaankylvyn Siniseen Laguuniin, jonka tä. Tervetulolounaan päätteeksi laguunin laguuninhöyryää tä. Tervetulolounaan tä. Tervetulolounaan nautimme nautimme kylvyn päätteeksi kylvyn päätteeksi laguunin laguunin MATKAKOHDE kuuma lähde jaIslanti, toisaalla kimmeltää jääMATKAKOHDE MATKAKOHDE Islanti,Reykjavik Reykjavik Islanti, Reykjavik vesi on n. +35-asteista, vaaleansinistä, mineraalipitoista ja terravintola Lavassa. Kuljetus hotellille ja majoittuminen. nen. ravintola Lavassa. ravintolaKuljetus Lavassa. hotellille Kuljetus jahotellille majoittuminen. ja majoittuminen. MATKAN AJANKOHTA 2.–5.10. (su-ke) MATKAN AJANKOHTA 2.–5.10. (su-ke) 2.–5.10. (su-ke) veellistä iholle. National Geographic –lehti on nimennyt Blue tikkö. TälläMATKAN upealla AJANKOHTA Pohjola-Norden-lehden matMATKAN 1135 € / /henkilö Lagoonin yhdeksi ihmeistä. Ota oma uima-asu MATKAN MATKAN HINTA ihmeet HINTA 1135 € henkilö 1135 € /jaetussa henkilö jaetussa koetHINTA Islannin helposti ja jaetussa mukavasti. 3.10. Kaupunkikierros Kaupunkikierros Álafoss Outlet Päivän tee- teeän tee- kalla MA 3.10. MA 3.10.maailman Kaupunkikierros jaja Álafoss jaOutlet Álafoss Päivän Outlet teePäivän

käsimatkatavaroihin mukaan, pyyhkeet saamme paikan pääl2-hengen 2-hengenhuoneessa 2-hengen huoneessa huoneessa on Reykjavikin Reykjavikin parhaan palat kulttuuria, historiaa ja toriaa ja ma on ma on Reykjavikin parhaan palat parhaan –– kulttuuria, palat – kulttuuria, historiaa ja historiaa ja tä. Tervetulolounaan nautimme kylvyn päätteeksi laguunin ssa, jonka nykypäivän nykypäivän elämää. elämää. Nautimme lounaan keskustassa, lounaan keskustassa, jonka nykypäivän elämää.Nautimme Nautimme lounaan keskustassa, jonka jonka MATKAKOHDE Islanti, Reykjavik ravintola Lavassa. Kuljetus hotellille ja majoittuminen. MATKAN MATKAN HINTAAN HINTAAN SISÄLTYY MATKAN HINTAAN SISÄLTYY Outletiin. jälkeen jälkeen vie bussi vie tehdasmyymälä meidät tehdasmyymälä Álafoss Outletiin. Álafoss Outletiin. jälkeen bussi bussi viemeidät meidät tehdasmyymälä Álafoss Outletiin. MATKAN AJANKOHTA 2.–5.10.SISÄLTYY (su-ke) ita niin MATKAN Täältä löytyy Täältä kattava löytyy valikoima kattava valikoima upeita villatuotteita upeita villatuotteita niin niin Täältä löytyy kattava valikoima upeita villatuotteita niin • Iceland • Airin Iceland suora Airin lento suora Helsinki–Reykjavik–Helsinki lento Helsinki–Reykjavik–Helsinki HINTA 1135 € / henkilö jaetussa • Iceland Airin suora lento Helsinki–Reykjavik–Helsinki MA 3.10. Kaupunkikierros ja Álafoss Outlet Päivän yhteydessä teedessä on kotiin vietäväksi kotiin vietäväksi kuin kuin tuliaisiksi. Myymälän Myymälän yhteydessä on on on kotiin vietäväksi kuintuliaisiksi. tuliaisiksi. Myymälän yhteydessä lentoveroineen lentoveroineen 2-hengen huoneessa lentoveroineen ma on Reykjavikin parhaan palat –sen kulttuuria, historiaa ja näyttely villan näyttely valmistuksesta villan valmistuksesta jajasen historiasta. ja sen historiasta. näyttely villan valmistuksesta historiasta. • majoitus • jaetussa majoitus 2-hengen jaetussa 2-hengen huoneessa huoneessa aamiaisella aamiaisella • majoitus jaetussa 2-hengen huoneessa aamiaisella nykypäivän elämää. Nautimme lounaan keskustassa, jonka • ruokailut •(3ruokailut (3 x lounas (3 x1 x lounas 1x illallinen) ja 1 x illallinen) HINTAAN SISÄLTYY • ruokailut x lounas ja ja illallinen) jälkeen vie meidät tehdasmyymälä Álafoss Outletiin. on Islan-MATKAN TI Kultainen TI 4.10. Kultainen Kolmio -retki Kolmio Kultainen -retki Kultainen Kolmio on Kolmio Islanon IslanTI 4.10. 4.10.bussi Kultainen Kolmio -retki Kultainen Kolmio on Islan• retket matkaohjelman • retket matkaohjelman mukaisesti mukaisesti Täältä löytyy kattava valikoima villatuotteita niin kuumat , kuumat•• Iceland nin suosituin nin retki, suosituin jolla retki, näemme jollaupeita kuuluisat näemme geysirit, kuuluisat kuumat geysirit, retket matkaohjelman mukaisesti Airin suora lento Helsinki–Reykjavik–Helsinki nin suosituin retki, jolla näemme kuuluisat geysirit, kuumat • suomenkielisen • suomenkielisen paikallisoppaan paikallisoppaan palvelutretkillä retkillä palvelut retkillä Gullfossin• suomenkielisen lähteet sekä lähteet Gullfossin sekätuliaisiksi. Gullfossin mahtavan mahtavan vesiputouksen. vesiputouksen. Gullfossin kotiin vietäväksi kuin Myymälän yhteydessä onGullfossin paikallisoppaan palvelut lähteet sekä Gullfossin mahtavan vesiputouksen. Gullfossin lentoveroineen • Pohjola-Nordenin • Pohjola-Nordenin edustaja mukana edustajamatkalla. mukana matkalla. ähtävyyk-• Pohjola-Nordenin vesiputoukset vesiputoukset kuuluvat Islannin kuuluvat vaikuttavimpiin Islannin vaikuttavimpiin nähtävyyknähtävyyknäyttely villan valmistuksesta ja sen historiasta. edustaja mukana matkalla. vesiputoukset kuuluvat Islannin vaikuttavimpiin nähtävyyksta tunnin• majoitus jaetussa 2-hengen huoneessa aamiaisella siin. Kultaiselle siin. Kultaiselle vesiputoukselle vesiputoukselle on noin puolentoista on noin puolentoista tunnin tunnin siin. Kultaiselle vesiputoukselle on noin puolentoista tunnin • ruokailut (3 x lounas ja 1 x illallinen) en lähteiden Reykjavikista. ajomatka Reykjavikista. Tutustumme Tutustumme myös Kolmio Kuumien myös lähteiden Kuumien lähteiden Lisämaksusta Lisämaksusta TIajomatka 4.10. Kultainen Kolmio -retki Kultainen on Islanajomatka alueeseen Reykjavikista. Tutustumme myös Kuumien lähteiden retket matkaohjelman mukaisesti salliessa),•Lisämaksusta alueeseen ja retki, Thingvellirin ja Thingvellirin hautavajoamaan hautavajoamaan (sään salliessa), (sään salliessa), • yhden •hengen yhdenhuone hengen 175huone € 175 € nin suosituin jolla näemme kuuluisat geysirit, kuumat alueeseen ja Thingvellirin hautavajoamaan (sään salliessa), yhden hengen huone 175 € Paluu illaksi jossa viikinkiparlamentti jossa viikinkiparlamentti kokoontui kokoontui jo 900-luvulla. jo 900-luvulla. Paluu illaksi Paluu illaksi •• suomenkielisen paikallisoppaan palvelut retkillä lähteet sekä Gullfossin mahtavan vesiputouksen. Gullfossin jossa viikinkiparlamentti kokoontui jo 900-luvulla. Paluukeskustassa. illaksi eskustassa. hotelliin ja hotelliin läksiäisillallisen ja läksiäisillallisen nautimme nautimme kaupungin kaupungin keskustassa. • Pohjola-Nordenin edustaja mukana matkalla. vesiputoukset kuuluvat Islannin vaikuttavimpiin nähtävyykhotelliin ja läksiäisillallisen nautimme kaupungin keskustassa. Kultaiselle vesiputoukselle on noin puolentoista tunnin ILMOITTAUTUMISET verkkokaupassa verkkokaupassa www.kontiki.fi, www.kontiki.fi,siin. vikin lento- ILMOITTAUTUMISET KE 5.10. kotimatka KE 5.10. kotimatka Kuljetus lentoasemalle. Kuljetusmyös lentoasemalle. Keflavikin Keflavikin lentolentoajomatka Reykjavikista. Tutustumme Kuumien lähteiden Lisämaksusta ILMOITTAUTUMISET verkkokaupassa www.kontiki.fi, KE 5.10. kotimatka Keflavikin lentosähköpostitse sähköpostitse ilmoittautumiset@kontiki.fi ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puhelitai puheli- kenttä sijaitsee kenttän.sijaitsee 53 Kuljetus km:nn.päässä 53lentoasemalle. km:n Reykjavikista. päässä Reykjavikista. alueeseen ja Thingvellirin hautavajoamaan (sään salliessa), •sähköpostitse yhden huone 175 € ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puhelikenttä sijaitsee n. 53 km:n päässä Reykjavikista. mitse hengen 09 mitse 466 300. Hintaan ei lisätä toimitus- ja palvelu09 466 300. Hintaan ei lisätä toimitus- ja palvelujossa viikinkiparlamentti kokoontui jo 900-luvulla. Paluu illaksi mitse 09 466 300. Hintaan ei lisätä toimitus- ja palveluLue tarkempi matkaohjelma Lue tarkempi matkaohjelma www.kontiki.fi www.kontiki.fi maksuja. Pidätämme oikeudet muutoksiin. maksuja. Pidätämme oikeudet muutoksiin. hotelliin ja läksiäisillallisen nautimme kaupungin keskustassa. Lue tarkempi matkaohjelma www.kontiki.fi maksuja. Pidätämme oikeudet muutoksiin.

ILMOITTAUTUMISET verkkokaupassa www.kontiki.fi, Seuraa meitä Seuraa Facebookissa meitä Facebookissa tai Twitterissä tai Twitterissä sähköpostitse ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puheliwww.facebook.com/www.kontiki.fi Seuraa meitäwww.facebook.com/www.kontiki.fi Facebookissa tai Twitterissä mitse 09 466 300. Hintaan ei lisätä toimitus- ja palveluwww.facebook.com/reettareissunainen www.facebook.com/reettareissunainen www.facebook.com/www.kontiki.fi maksuja. Pidätämme oikeudet muutoksiin. www.twitter.com/KonTikimatkat www.twitter.com/KonTikimatkat www.facebook.com/reettareissunainen

KE 5.10. kotimatka Kuljetus lentoasemalle. Keflavikin lentokenttä sijaitsee n. 53 km:n päässä Reykjavikista. Lue tarkempi matkaohjelma www.kontiki.fi

www.twitter.com/KonTikimatkat Vastuullinen Vastuullinen matkanjärjestäjä matkanjärjestäjä 100% suomalainen 100% suomalainen Oy Kon-TikiOy Tours Kon-Tiki Ltd Tours Ltd Vastuullinen suomalainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd Seuraa meitä matkanjärjestäjä Facebookissa tai 100% Twitterissä www.facebook.com/www.kontiki.fi www.facebook.com/reettareissunainen

Profile for Unionimedia

Pohjola-Norden 1 2016  

Pohjola-Norden 1 2016  

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded