Page 1

Outi Kimari

POHJOISEN PIRKANMAAN ELÄMÄNLANKA Pohjois-Hämeen Puhelin Oy 1897–2017


POHJOISEN PIRKANMAAN ELÄMÄNLANKA Pohjois-Hämeen Puhelin Oy 1897–2017


ISBN 978-952-93-8625-3 Taitto: Ruoveden Sanomalehti Oy


Outi Kimari

POHJOISEN PIRKANMAAN ELÄMÄNLANKA Pohjois-Hämeen Puhelin Oy 1897–2017


6


Lukijalle Kurun-Ruoveden-Wirtain Telefooni Oy perustettiin vuonna 1897. Uuden yhtiön tarkoituksena oli ”toimeenpanna ja ylläpitää telefoonijohdon ja saattaa osalliset yhteyteen keskenänsä”. Satakaksikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 2017, yrityksen nimi on Pohjois-Hämeen Puhelin Oy, tuttavallisemmin PHPOY. Se on Kuoreveden, Kurun, Mäntän, Vilppulan, Ruoveden ja Virtain alueella toimiva paikallinen teleoperaattori, joka tuottaa tehokkaita ja monipuolisia tieto- ja viestintäteknologia- eli ICT-palveluita. Millaisten etappien kautta telefooniyhtiöstä kasvaa monipuolisten ICT-palvelujen tuottaja? Siitä kertoo ”Pohjoisen Pirkanmaan elämänlanka” -kirja. Teksti ei täytä virallisen historiikin vaatimuksia, vaan on kirjoittajan poimintoja ja tärkeäksi katsomia tapahtumia puhelinyhtiön vaiheista – eräänlainen Pohjois-Hämeen Puhelimen kasvutarina. Vastuu valinnoista, tulkinnoista ja johtopäätöksistä on allekirjoittaneella. Ensimmäiset 75 vuotta käydään läpi lyhyessä koosteessa. Tarkemmin tuosta ajasta on vuonna 1972 julkaistussa Veikko F. Saarisen ja Jaakko Tuulasvaaran kirjoittamassa ”Pohjois-Hämeen Puhelinosakeyhtiö 1897–1972” -historiikissa. ”Pohjoisen Pirkanmaan elämänlanka” -kirja jatkaa tästä keskittyen vuosiin 1973–2017. Heti puhelinyhtiön 75-vuotisjuhlien jälkeen 1970-luvulla Suomeen saapuu lama. Miten PHPOY:ssä tasapainoillaan tiukassa taloustilanteessa? Helppoa se ei ainakaan ole. Hallitus joutuu tekemään vaikean ehdotuksen yhdistää Pohjois-Hämeen Puhelin Oy Tampereen Puhelinosuuskuntaan. Käynnistyy vuoden 1981 itsenäisyystaistelu. Sen polveilevat vaiheet kuvataan kirjassa yksityiskohtaisesti, koska tapahtuma oli vedenjakaja, jossa puhelinyhtiön tarkoitus ja suunta tutkailtiin pohjiaan myöten. Itsenäisyys säilyi, mutta edessä oli pitkä ja kivinen tie niin tekniikkaa kehitettäessä kuin raha-asioita kuntoon laitettaessa. Vuosikymmenien vieriessä eteen tuli haaste toisensa perään. Miten toteuttaa välttämätön digitalisointi, ja saada samalla talous kohenemaan. Kuinka löytää oma kaistansa huimaa vauhtia monipuolistuvalta tietoliikenteen valtatieltä. Mitä tehdä, kun matkapuhelimet uhkaavat syrjäyttää perinteiset puhelimet ja kiinteän verkon käytön. Miten kehittää oikeat tuotteet ja palvelut sekä yrityksiin että koteihin. Miten palvella asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Miten selvitä pienenä paikallisena puhelinyhtiönä isojen operaattorien puristuksessa ja koko ajan kansainvälistyvässä maailmassa. Jokaisella teolla on tekijänsä, eikä Pohjois-Hämeen Puhelinkaan olisi pärjännyt ilman alaan vihkiytyneitä ihmisiä. Tämän tarinan päähenkilöitä ovat puhelinyhtiön henkilökunta sekä hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet. Kirjassa pohditaan, miten näiden ihmisten kädenjälki on näkynyt puhelinyhtiön kehityksessä. Yrityksillä on aina myös oma tehtävänsä sitä ympäröivässä yhteiskunnassa. Mikä PHPOY:n paikka on, ja miten yritys vaikuttaa seudun hyvinvointiin. ”Pohjoisen Pirkanmaan elämänlanka” -kirjan tiedot on kerätty vuosikertomuksista, asiakaslehdistä ja muista PHPOY:n kirjallisista dokumenteista. Taustoja on kaivettu sanomalehdistä ja internetsivustoilta. Lisäksi on haastateltu entistä ja nykyistä henkilöstöä sekä hallituksen ja hallintoneuvoston jäseniä ja PHPOY:n yhteistyökumppaneita. Kirjoitustani on ohjannut historiikkitoimikunta, johon ovat kuuluneet toimitusjohtaja Juha Ahoniemi sekä kokeneet hallitusvaikuttajat DI Erkki Lahtinen ja maanviljelijä Jussi Salmi. Lämpimät kiitokset kaikille arvokkaista tiedoista ja suurenmoisesta tuesta. Mäntässä maaliskuussa 2017 Outi Kimari

7


”Harppaus romanttisesta ’Telefooni-Santrasta’ nykyaikaiseen automaattikeskukseen on ollut mahtava. Itseoppineiden ’puhelinmonttöörien’ tilalle ovat astuneet pitkälle koulutetut asentajat ja teknikot.” Pohjois-Hämeen Puhelinosakeyhtiö 1897-1972 -historiikissa PHPOY:n 75-vuotistaipaleesta

8


Ensin oli KURUN-RUOVEDEN-WIRTAIN TELEFOONI OSAKEYHTIÖ Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n perustamisen puuhamiehiä olivat Pekkalan kartanon omistaja, filosofian maisteri Alexander Aminoff (kuvassa), kauppias Manu Lahonen, metsänhoitaja Alfred Lindeman ja kunnanlääkäri Alexis Arvelin Ruovedeltä. Nämä neljä mahtimiestä allekirjoittivat Kurun-Ruoveden-Wirtain Telefooni Osakeyhtiön yhtiösopimuksen 23. helmikuuta 1897. Yhtiöjärjestyksen mukaan osakeyhtiön tarkoituksena oli ”… toimeenpanna ja ylläpitää telefoonijohdon Tampereen kaupungista Kurun ja Ruoveden kirkonkylän kautta Virroille sekä siihen liitettyjen paikallisjohtojen kautta saattaa osakeyhtiön osalliset ja ilmaantuneet tilaajat paikkakunnalla yhteyteen keskenänsä”. Muodollisuudet etenivät ripeästi. Senaatin talousosasto hyväksyi yhtiön perustamisen 12. maaliskuuta. Kymmenen vuoden toimiluvan Kurun-Ruoveden-Wirtain Telefooni Osakeyhtiö sai senaatilta 10. kesäkuuta 1897. Jo kolmen päivän päästä, 13.6.1897 pidettiin perustava yhtiökokous. Ilmiselvästi puhelinyhtiö nähtiin jo sitä perustettaessa keskeisenä seudun kehityksen eteenpäin viejänä. Toki puhelin oli tärkeä kapine myös perustajajäsenten omassa toiminnassa, ja taisipa se hitusen korostaa miesten henkilökohtaista asemaakin. Ruoveden, Kurun ja Virtain pitäjiin kiertämään laitetuille osakemerkintälistoille kertyi komea määrä nimiä, ja anti tuli reilusti ylikirjatuksi. Uuteen yhtiöön tuli kattavasti mukaan seudun koko talouselämä: kauppiaat ja kauppapalvelijat, tehtaanisännät, oluenpanija, leipurit, nahkurit, välskärit, metsänomistajat ja talolliset. Myös joukko tamperelaisia liikemiehiä hankki osakkeen. Puhelinverkko rakennettiin jo perustamisvuonna. Kuru, Ruovesi, Vilppula ja Virrat yhdistettiin Tampereeseen yksilankaisella johdolla. Puhelinliikennettä välittämään tarvittiin neljä keskusasemaa. Vielä samana vuonna Kurun-Ruoveden-Wirtain Telefooni Oy:n verkkoon liitettiin Mäntän ja Visuveden yksityiset keskusasemat. Seuraavien vuosikymmenien aikana verkkoa laajennettiin ja parannettiin useaan otteeseen. Kasvavan liikenteen vuoksi Ruoveden ja Tampereen välille vedettiin toinen johto jo vuonna 1905, ja kymmenen vuoden kuluttua liikennettä parannettiin kolmannella, niin sanotulla ilmajohdolla eli trippelillä. Tämän jälkeen Ruoveden ja Tampereen välillä saattoi puhua samanaikaisesti kolmea puhelua. Yhtiön ensimmäinen kuparijohto saatiin vuonna 1923 samaiselle välille. Myös keskusasemien määrää lisättiin ja keskuslaitteita uudistettiin. Puhelinyhtiön ensimmäinen oma toimitila valmistui Ruovedelle vuonna 1912. Yhtiö palkkasi myös ”telefoonialan” erikoiskoulutuksen saaneita huoltomiehiä ja asentajia. Uudistukset koettelivat välillä nuoren yrityksen taloutta ankarasti. Vuonna 1906 Kurun-Ruoveden-Wirtain Telefooni Oy koki takaiskun, kun kurulaiset osakkaat ja tilaajat erosivat yhtiöstä ja perustivat oman puhelinosuuskunnan.

9


Tähän oli useampia syitä: Keskuksenhoitajan toimintaan oltiin tyytymättömiä. Korjaustöistä perittyjä maksuja pidettiin kohtuuttomina. Tampereelle kulkevan kaksoisjohdon vetämisessä kurulaiset kokivat tulleensa syrjäytetyksi. Vuonna 1922 heikosti kannattava Mäntän puhelinkeskus myytiin G.A. Serlachius Oy:lle, joka hankki Mänttään oman automaattikeskuksen. Solmitun yhteistyösopimuksen jälkeen paperitehdas hallitsi vajaalla sadalla puhelinkoneellaan toista puolta puhelinyhtiön pääjohdoista. Muut noin 300 tilaajaa saivat tyytyä toiseen puoleen.

Nimi vaihtuu Ruoveden Puhelin Osakeyhtiöksi Puhelinyhtiön nimeksi vaihdettiin Ruoveden Puhelin Osakeyhtiö vuonna 1924, ja samalla yhtiöjärjestystä uudistettiin. Nimi vastasi nyt paremmin Ruovedellä keskuspaikkaansa pitävän yrityksen toiminta-aluetta. Nimi tuli myös kielellisesti päivitetyksi, kun telefooni korvattiin puhelin-sanalla. Toiminta uuden nimen alla jatkui myötätuulessa. Muutamassa vuodessa puhelinasiakkaiden määrä kasvoi yli 80 prosenttia, mikä vahvisti yhtiön taloutta merkittävästi. Kasvavia tuloja käytettiin taiten kunnostamalla ja uusimalla sekä puhelinverkkoa että laitteistoa. Virroille rakennettiin oma kiinteistö. Puheluiden kulku parani tuntuvasti, kun Vilppulan ja Tampereen välillä otettiin käyttöön valtion kaukoyhteys vuonna 1926. Vuoden 1930 molemmin puolin ajoittunut, Amerikasta alkanut ja Suo-

Linjamiehet nousivat 1920-luvulla puhelintolppaan pylväskenkien ja pitkien tikkaiden avulla. 10


meakin koetellut pula-aikakaan ei notkauttanut Ruoveden Puhelin Osakeyhtiön liiketoimintaa, vaan kehitys jatkui vakaana. Yhtiöllä oli jopa varaa kantaa ”sosiaalista vastuuta” alentamalla puhelumaksuja. Pula-ajan jälkeen alkanut nousukausi vilkastutti puhelinliikennettä entisestään. Verkko laajeni ja puhelimia asennettiin yhä useampaan kotiin. Osaavien ja kaukokatseisten johtohenkilöiden ansioista Ruoveden Puhelin Osakeyhtiössä pysyteltiin alan kehityksen kärjessä. Toimitusjohtaja Jussi Hankalan johdolla aloitettiin muun muassa kaapeloinnin suunnittelu vuonna 1938. Kaapelit ehdittiin jo tilata, kun sota keskeytti hankkeen. Sotavuosina 1939-1944 yhtiön muukin kehitystoiminta pysähtyi. Taloutta rasittivat puhelumaksujen hintasäännöstely, palkkojen ja tarvikkeiden hintojen nousu sekä voimakkaasti kiristynyt verotus. Tärkeimmässä tavoitteessa, säännöllisen puhelinliikenteen ylläpidossa kuitenkin onnistuttiin hyvin kaikista hankaluuksista huolimatta. Tuon ajan päätöksentekoa rajoitti aie siirtää maan puhelinliiketoiminta valtiolle. Ruoveden Puhelin Osakeyhtiön toimiluvan oli määrä päättyä syksyllä 1941, mikä olisi merkinnyt itsenäisen toiminnan loppua. Sodan jatkuminen kuitenkin siirsi valtiollistamista, ja yli viisi vuotta elettiin ”sopimuksettomassa välitilassa”. Sodan päätyttyä valtiolla ei ollut varaa puhelinliiketoiminnan ostamiseen. Puhelinyhtiötä kehotettiin hakemaan uutta toimilupaa, minkä se sai kymmeneksi vuodeksi lokakuussa 1946. Yrityksen olemassaolon varmistuttua päästiin jatkamaan kehitystyötä. Kaapelointi alkoi. Keskusten automatisointia ryhdyttiin valmistelemaan. Taloudellisesti mittavan hankkeen rahoituksen turvaamiseksi puhelinyhtiössä perustettiin raha-asiain va-

Työkohteeseen kuljettiin hevosen vetämillä nelipyörävankkureilla.

11


liokunta. Yritystä vahvistettiin nimittämällä eläkkeelle jääneen toimitusjohtaja Jussi Hankalan seuraajaksi puhelintekniikkaan syvällisesti perehtynyt Kosti Y. Virtanen.

Pohjois-Hämeen Puhelinosakeyhtiö syntyy Vuosi 1954 oli puhelinyhtiölle merkittävä käännekohta. Suomessa käynnissä olleen puhelinolojen uudelleen järjestelyn seurauksena maa jaettiin verkkoryhmiin, joiden välistä puhelinliikennettä, eli kaukoliikennettä Posti- ja lennätinlaitos hoiti. Verkkoryhmän sisäinen paikallisliikenne jäi paikallisen puhelinyhtiön vastuulle. Syntyi Ruoveden verkkoryhmä, johon kuuluivat: Ruovesi, Virrat, Vilppula, Kuru, Pohjaslahti, Kuorevesi ja Mänttä. Posti- ja lennätinhallituksen päätöksellä verkkoryhmien sisällä olevat pienet puhelinlaitokset pyrittiin sulauttamaan yhdeksi isommaksi yhtymäksi. Ruoveden Puhelin Osakeyhtiö lunasti muutamassa vuodessa 24 alueen puhelinlaitosta. Vain jokunen jäi ulkopuolelle. Yhtiöön palasi muun muassa G.A. Serlachius Oy:n omistama Mäntän keskus. Entinen nimi ei enää vastannut uutta tilannetta. Muutamien vaihtoehtojen joukosta Pohjois-Hämeen Puhelinosakeyhtiö todettiin parhaaksi, ja nimen muutospäätös syntyi nopeasti. Samalla uusittiin yhtiöjärjestystä korottamalla muun muassa osakepääoma 400 000 markasta 18 miljoonaan markkaan. Puhelimen omistajien vaikutusvaltaa lisättiin siirtymällä niin sanottuun osake- ja puhelinperiaatteeseen. Tällä luotiin pohjaa tuleville isoille taloudellisille päätöksille.

Mäntän käsivälitteinen puhelinkeskus vuonna 1915.

12


Pienten puhelinlaitosten mukaan tulo käynnisti Pohjois-Hämeen Puhelinosakeyhtiössä vuosia kestäneen urakan, kun monin paikoin viimeisiään veteleviä linjoja alettiin kunnostaa. Puhelinyhtiöllä oli tuolloin jopa oma pylväiden kyllästämö. Puhelinvälittäjien, ”sentraalisantrojen” ammattikunnan historiaan siirtänyt keskusten automatisointi alkoi vuonna 1954. Ensimmäinen automaattikeskus otettiin käyttöön jo saman vuoden kesällä Ruoveden Ruhalassa. Toiminta-alue tuli sataprosenttisesti automatisoiduksi, kun Kurun Parkkuun automaattikeskus valmistui syksyllä 1963. Tapauksen kunniaksi järjestettiin arvokas juhla puheineen ja ansiomerkkien jakamisineen sekä puhelinalan näyttely. Koko Ruoveden verkkoryhmä oli automatisoitu, kun Posti- ja lennätinlaitoskin sai alueella olevat automaattikeskuksensa valmiiksi vuonna 1973. Automatisoinnin rahoittaminen oli jatkuvaa kamppailua. 1960-luvun loppupuolella tilannetta vaikeutti erityisen paljon devalvaatio. Varojen saamiseksi vastuuhenkilöiltä vaadittiin näkemystä, taitoa ja henkilökohtaisia suhteita. Puhelimen käyttäjille alettiin tarjota erilaisia lisäpalveluita. Ensimmäinen rahapuhelin otettiin käyttöön vuonna 1955. Yhtiön vika- ja numeropalvelunumerot avattiin vuonna 1966. Samana vuonna myös ”Neiti Aika” ryhtyi tiedottamaan kellonaikoja. Palveluista tuli nopeasti suosittuja. Vuonna 1972 Pohjois-Hämeen Puhelinosakeyhtiössä vietettiin 75-vuotisjuhlia hyvillä mielin. Moni asia oli kunnossa. Automatisoinnin ansiosta yhtiö oli teknisesti kärkikastia. Puhelinliikenne ja tilaajamäärät kasvoivat voimakkaasti. Yrityksen taloudellinen tilanne ja alan jatkuva kehittämistarve voitiin ainakin hetkeksi painaa taka-alalle.

Paula Petäjistö ja Leena Latonen G.A. Serlachius Oy:n (nyk. Metsä Tissuen) puhelinvaihteessa 1950-luvulla. 13


”1970-luvun alku oli vilkasta aikaa ja meillä puhelinyhtiön väellä piti kiirettä. Seudulle syntyi uusia yrityksiä, joihin tarvittiin puhelinyhteyksiä. Myös kodeissa puhelimien määrä lisääntyi.” Aluetyönjohtaja Rauno Teräväinen

14


KASVUA JA INVESTOINTEJA VEKSELIVEDOLLA Pohjois-Hämeen Puhelinosakeyhtiön 75-vuotisjuhlilla alkaneella 1970-luvulla Suomea koetteli lama. Suurvaltojen toimia seurannut taloudellinen taantuma öljykriiseineen vaikutti koko valtakunnassa. Yritysten tilauskirjat ohenivat ja myyntituotot kutistuivat. Jopa vakaana pidetyssä metsäteollisuudessa jouduttiin lomauttamaan väkeä. Puhelinyhtiössä elettiin tuona aikana kaksijakoisissa tunnelmissa. Yleisestä taloustilanteesta huolimatta puhelinliittymien määrä ja -liikenne lisääntyivät ja liikevaihto kasvoi. Näin tapahtui, vaikka alueen väkiluku pieneni useampana vuonna monella sadalla hengellä. Puhelimesta oli ilmeisesti tullut sekä yrityksissä että kodeissa välttämättömyys, joka katsottiin huononakin aikana tarpeelliseksi. Puhelinliittymien määrä lisääntyi vuosittain 8–11 prosenttia. Markkinointia tai asiakaspalvelua ei nykymerkityksessään harjoitettu, vaan puhelimen hankinnasta kiinnostuneet tulivat oma-aloitteisesti kyselemään liittymää. Läheskään aina sitä ei voitu kapasiteetin puutteen vuoksi heti antaa. Kun liittymien kysyntä hivenen laantui, kauppaa vauhditettiin yhtiön historian ensimmäisellä markkinointikampanjalla vuonna 1977. Uuden liittymän ostajalle annettiin neljän kuukauden maksuaika. Osamaksukauppa kiinnosti, ja kolmen kuukauden aikana solmittiin peräti kaksisataa uutta sopimusta. Kampanja piristi liittymämyyntiä niin paljon, että osamaksutarjous vakiinnutettiin muutamaksi vuodeksi. Puhelinkoneiden määrä nousi vuodesta 1973 vuoteen 1980 reilusta 6500:sta lähes 11 500:een. Pohjois-Hämeen Puhelinosakeyhtiön verkoston 10 000. puhelinkone kytkettiin toukokuussa 1979, ja se meni Vilppulaan Vesa Niemisen perheelle. Puhelinkoneiden tiheys vuonna 1973 oli 17,5 konetta sataa asukasta kohden. 80-luvun vaihteessa vastaava luku oli 35. Myös yritysten puhelinmäärät kasvoivat ja uusia puhelinvaihteita asennettiin. Mäntän valtion virastotalon, Vilppulassa sijaitsevan Kotiniemen koulukodin sekä Virtain kaupungin virastotalon puhelinvaihteet olivat suurimmat työmaat. Puhelinvaihteiden alapuhelinten osuus oli vajaa neljännes koko puhelinkannasta. Liittymien ja puhelimien määrän kasvu näkyi luonnollisesti puhelinliikenteessä. Vuonna 1973 yhtiön verkossa soitettiin 31,8 miljoonan sykäyksen arvosta. Seitsemän vuotta myöhemmin vastaava luku oli 57,9 miljoonaa. Yrityksen liikevaihto kolminkertaistui. Puhelinten nopea lisääntyminen edellytti puhelinyhtiöltä vuosittain isoja investointeja. Keskuksia piti parantaa ja laajentaa, verkkoa kunnostaa. Myös kiinteistöt vaativat osansa. Suurin yksittäinen hanke oli vuonna 1978 käyttöön otettu Mäntän keskusrakennus. Sinne asennettiin uutta tekniikkaa edustava puhelinkeskus, joka mahdollisti näppäinvalinnan. Asiakasyhteyksien lisäksi puhelinyhtiön omaakin toimintaa tehostettiin. Koko alueen kattava radiopuhelinjärjestelmä saatiin käyttöön vuonna 1976, mikä helpotti kentällä toimivien asentajien työskentelyä. Enimmillään hankkeet nielaisivat yli 80 prosenttia vuosiliikevaihdosta.

15


Puheluiden rinnalla muunkinlainen puhelinverkkoa hyödyntävä tiedon siirtäminen alkoi kehittyä 1970-luvun lopulla. Tietoa välitettiin puhelinliittymään kytkettävän modeemin avulla. Ensimmäinen modeemi asennettiin Virtain Seudun Kauppaoppilaitokselle vuonna 1977. Pankit olivat etujoukoissa modeemilla toimivien tiedonsiirtojärjestelmien käytössä. Kuvien siirtämisen mahdollistava telekopiolaite oli myös mullistava uutuus. Ensimmäisenä sellaisen otti käyttöön Virroilla Suomenselän Sanomat vuonna 1978. Pian moni muukin yritys korvasi teleksinsä telekopiolaitteella. Kuvan siirtyminen paikasta toiseen verkon välityksellä oli juhlava tapaus, jota oli seuraamassa iso joukko. Puhelinliittymien määrän ja -liikenteen kasvusta huolimatta Pohjois-Hämeen Puhelinosakeyhtiön talous oli tiukalla. Korkea inflaatio loi kustannuspaineita. Palkkojen korotukset olivat useampana vuonna keskimäärin yli 20 prosenttia ja kaapeleiden ja muiden tarvikkeiden hinnat kohosivat jopa 40 prosenttia. Myyntitulot koostuivat lähes kokonaan puhelinliiketoiminnasta eli vuosimaksuista ja puhelinliikenteestä. Puhelinyhtiön perusajatuksena oli olla kohtuullisen tuoton yritys, jossa omistajat ovat myös asiakkaita. Puhelinosakkeeseen sijoittaneet saivat tuottonsa edullisina puhelinmaksuina. Maksujen korottaminen oli jo tästä syystä vaikeaa. Taksat olivat lähes ainoa tapa arvioida yhtiön toimintaa ja verrata PHPOY:tä muihin operaattoreihin. Inflaation vuoksi kohonneita kustannuksia ei pystytty täysimääräisenä siirtämään puheluiden hintoihin, vaikka niitä korotettiinkin. Hintasäännöstelylläkin oli oma vaikutuksensa. Yleisen taloudellisen tilanteen seurauksena lainojen korot olivat huiman korkeat. Puhelinyhtiö pyöri vekselivetoisesti. Käsin kirjoitettu ”Vekselit”-vihko oli talousjoh-

Aarno-myrskyn jäljiltä osa verkostosta jouduttiin rakentamaan alusta alkaen. Kaikkiaan linjoja uusittiin 112 kilometriä. Tiemestari Matti Vuorinen katsastamassa tuhoja. 16


don tärkeä työkalu. Siitä näki, milloin minkäkin suuruinen vekseli erääntyi. Lainojen takuumiehiksi tarvittiin isoja kuntaomistajia, jotka kireässä taloustilanteessa alkoivat suhtautua puhelinyhtiön pyyntöihin entistä kriittisemmin. Luontokin kuritti puhelinyhtiötä. Syksyllä 1978 raivonnut Aarno-myrsky aiheutti suunnattomat tuhot, joiden korjaamiseen meni 6,5 prosenttia vuotuisesta liikevaihdosta. Tämä heikensi entisestään yhtiön maksuvalmiutta ja lisäsi lainan tarvetta. Jotain myönteistäkin taloudessa sentään tapahtui. Alueen maanteiden leventäminen työllisti puhelinyhtiötä koko 70-luvun, kun puhelinlinjoja piti siirtää kauemmas tiestä. Tästä syntyneiden kustannusten maksumiehestä kiisteltiin vuosia. Pohjois-Hämeen Puhelinosakeyhtiön sinnikkään toimitusjohtajan Kosti Y. Virtasen ansiosta asia ratkesi puhelinlaitosten eduksi vuonna 1976. Tie- ja vesirakennushallitus määräsi TVL:n korvaamaan puhelinyhtiöille linjojen siirrosta aiheutuvat kustannukset. Ennen kuin tähän päätökseen tultiin, Virtain Hauhuussa oli ollut puhelinpylväs lähes keskellä uutta tielinjaa useita vuosia. ”Virtanen sanoi, että olkoon siellä niin kauan kunnes maksumies löytyy”, työnjohtaja Rauno Teräväinen muistelee. Pylvään sanottiin olleen Suomen valokuvatuin. TVH:n päätös ilahdutti sekä henkisesti että taloudellisesti. Koko 1970-luku oli yrityksen kehittämisen ja talouden välistä tasapainoilua. Vuoden 1980 vuosikertomuksessa hallitus toteaa, ettei yhtiö jatkossa pysty omin avuin takaamaan tilaajakunnalleen riittävän hyvää teknistä ja palvelullista tasoa. Johtopäätöksellä ammuttiin lähtölaukaus puhelinyhtiön ehkä kaikkein tärkeimmälle tapahtumalle. Samaisen vuoden kesäkuussa puhelinyhtiön nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa, Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:ksi, joka pian vakiintui PHPOY-kutsumanimeksi. Puhelinliittymien ja -koneiden määrä kasvoi ripeästi vuosittain. Yhtiön 10.000. puhelinkone kytkettiin ja luovutettiin Vesa Niemisen perheelle Vilppulaan toukokuussa 1979.

Vekselit-vihko oli konttoripäällikön tärkeä työkalu, josta hän seurasi, milloin minkäkin kokoinen velka lankesi maksettavaksi. 17


”Taloudelliseen ajatteluun perustuva yhdistymishanke kaatui politiikkaan, jossa taistelivat yksityinen omistusoikeus ja alueellisen puhelintoimen valtiollistaminen.” Toimitusjohtaja Erkki Siirilä

18


TAMPERELAISEKSI VAI VALTION SYLIIN Ehkä merkittävin käänne Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n historiassa ajoittui vuoteen 1981. Tuolloin tehdyt päätökset paaluttivat puhelinyhtiön uudelle uralle, jonka hengessä edelleen kuljetaan. Vuoden 1981 alussa yhtiön hallitus, puheenjohtajanaan Gunnar Aminoff, ehdotti yksimielisesti PHPOY:n yhdistämistä Tampereen Puhelinosuuskuntaan (TPO). Paikallispoliitikkojen aloittama ”kansanliike” nosti valtio-omisteisen Posti- ja telelaitoksen (PTL) toiseksi vaihtoehdoksi. Kehkeytyi valtakunnallisestikin ennennäkemättömät mitat saanut kädenvääntö, jota isolta osalta käytiin lehtien palstoilla. Monien vaiheiden jälkeen Pohjois-Hämeen Puhelin Oy ei liittynyt kumpaankaan, vaan jatkoi itsenäisenä yrityksenä. Hallituksen ehdotukselle oli painavat syyt. Kylien puhelinosuuskunnista muodostettu Pohjois-Hämeen Puhelin Oy oli ahtaalla. Tekniikka oli vanhaa. Puhelumaksut olivat ainoa tulonlähde, ja omaisuutta ei ollut. Talous pyöri velkarahalla, jonka takuumiehiksi tarvittiin kuntia. Henkilöstö alkoi huolestua työnantajansa rahavaikeuksista ja niiden vaikutuksesta päivittäiseen työhön. Pitkäaikaisen toimitusjohtajan Kosti Y. Virtasen äkillinen vakava sairastuminen ja eläkkeelle jääminen mutkisti tilannetta entisestään. Ympäristötekijätkin olivat epäsuotuisia. Suomea edellisellä vuosikymmenellä koetellut maailmanlaajuinen talousahdinko heijastui myös puhelinyhtiöön. Kuntataloudet alkoivat kärsiä yleisestä tilanteesta, mikä teki niistä päätöksissään kriittisiä. ”Vaikka puhelinyhtiön merkitys kunnissa ymmärrettiinkin, lainatakaukset eivät olleet läpihuutojuttu. Ainakin Ruovedellä niistä jouduttiin jopa äänestämään”, pitkäaikainen PHPOY:n hallituksen jäsen ja kuntavaikuttaja maanviljelijä Jussi Salmi kertoo. Puhelutaksojen korotukset olivat vallitsevassa taloustilanteessa hankalia. Pienten puhelinlaitosten elinkelpoisuudesta käytiin myös valtakunnallista keskustelua. Muun muassa Posti- ja telelaitoksen pääjohtaja Pekka Tarjanne oli kiinnittänyt tähän huomiota. Puhelinyhtiön hallitus oli raskaiden ratkaisujen edessä pyrkiessään täyttämään johtamansa yrityksen päätehtävää – turvaamaan alueen toimivat tietoliikenneyhteydet. ”Liittoutuminen isomman ja vakaamman yrityksen kanssa nähtiin parhaaksi vaihtoehdoksi. Tampereen Puhelinosuuskuntaan oli ennestään yhteyksiä. Oman yhtiön alas ajamishalusta ei ollut kyse”, hallituksessa toiminut DI Erkki Lahtinen muistelee.

Harkittu päätös Suin päin ja vähäisillä tiedoilla hallitus ei yhdistymistä ehdottanut. Virkaa tekevänä toimitusjohtajana 1.3.1980 hallituksen pyynnöstä aloittanut käyttöpäällikkö Erkki

19


Siirilä sai tehtäväkseen kartoittaa perusteellisesti Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n tilannetta ja kehitysnäkymiä. Selvityksen valossa yhtiötä odotti useita vuosia ja paljon rahaa vaativa kehitystyö, joka piti sisällään käyttövarmuuden parantamista, digitalisointia, markkinoinnin kehittämistä, palvelujen tehostamista ja yrityskuvan kohentamista. Yhtiön teknisestä ja taloudellisesta tilanteesta sekä kehitysnäkymistä pyydettiin myös ulkopuolinen arvio Puhelinlaitosten Liitolta. Sen antoivat DI Seppo Toivonen ja KTM Mauri Tuominen. Loppupäätelmät olivat hyvin samansuuntaisia kuin Siirilän kartoituksenkin. Yhtiön jo ennestään maan keskiarvoa korkeampia puhelutaksoja pitäisi korottaa lähivuosina tuntuvasti, jotta saavutettaisiin sama tekninen ja taloudellinen taso kuin isommissa puhelinlaitoksissa. Vaikka tasosta tingittäisiinkin, taksat olisi pidettävä selvästi keskimääräistä korkeampina. Selvityksiin perehdyttyään hallitus nimesi toimikunnan tutkimaan yhteistyömahdollisuuksia Tampereen Puhelinosuuskunnan kanssa ensisijaisena tavoitteenaan ”fuusioluontoinen yhdistyminen”. Lisäksi ryhmän piti arvioida yhdistymistä pienten naapurilaitosten kanssa sekä omaisuuden myymistä Posti- ja telelaitokselle. Ensiksi mainitusta luovuttiin, koska ei uskottu, että ”usean köyhän naimakaupalla” saavutetaan tavoiteltuja teknisiä ja taloudellisia tavoitteita. Valtio-omisteiseen Posti- ja telelaitokseen liittymistäkään ei pidetty hyvänä vaihtoehtona, koska siinä päätäntävalta siirtyisi omistajilta valtion virkamiehille. Lisäksi uskottiin yksityisen yritteliäisyyden tuottavan parempia tuloksia ja olevan enemmän omistajien mieleen. Liitto Tampereen Puhelinosuuskunnan kanssa nähtiin hyväksi myös Tampereen talousalueen ja koko Pirkanmaan kannalta. Niinpä neuvotteluja TPO:n kanssa jatkettiin. Tamperelaisyritys esitteli toimintaansa ja tulevia suunnitelmiaan. Nämä olivat pitkälti Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n tavoitteita tukevia. PHPOY kertoi omat reunaehtonsa, jotka Tampereen Puhelinosuuskunnassa oltiin valmiit hyväksymään. Yhdistyminen haluttiin viedä läpi nopeasti, jotta puhelinliiketoiminta kärsisi odottelutilanteesta mahdollisimman vähän. Posti- ja telelaitokselta ei katsottu aiheelliseksi pyytää tarjousta. Siihen oltiin kuitenkin yhteydessä toimiluvan siirtämisasiassa. Pääjohtaja Pekka Tarjanne ”näytti hankkeelle vihreää valoa”, mutta toivoi kuitenkin neuvotteluja ennen lopullista päätöstä. Neuvottelut toteutuivat, ja Posti- ja telelaitoksessa ei edelleenkään nähty estettä yhdistymishankkeelle. PTL ilmoitti kuitenkin olevansa ennen luvan myöntämistä velvollinen tarkkaan selvittämään, että Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n ja Tampereen Puhelinosuuskunnan yhdistyminen on tilaajien kannalta edullista. Tähän tehtävään määrättiin yli-insinööri Yrjö Karppinen. Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:ssä jäätiin siihen käsitykseen, että PTL antaa tarjouksen PHPOY:stä, mikäli katsoo sen selvitystensä jälkeen aiheelliseksi. Myöhemmin ilmeni, että tarjousta olisi pitänyt erikseen pyytää. Tampereen Puhelinosuuskunnan hallitus käsitteli ja hyväksyi yhdistymis- ja kauppasopimukset 26. tammikuuta 1981. Sopimus oli PHPOY:lle varsin suotuisa niin puhelinyhtiön kehityksen kuin sen omistajien ja henkilöstönkin kannalta. Yhtiön hallitus ja hallintoneuvosto hyväksyivät sen yksimielisesti 5. helmikuuta. Ylimääräinen yhtiökokous kutsuttiin Ruoveden Urheilutalolle 19.2.1981 klo 13.00. Kokouksessa piti päätettämän Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n yhdistymisestä Tampereen Puhelinosuuskuntaan

20


sekä PHPOY:n asettamisesta selvitystilaan. Viimeksi mainittu piti tehdä ennen kuin puhelinyhtiö voitiin myydä tai yhdistää toiseen yritykseen. Kokouskutsussa yhdistymistä selostettiin tarkasti. Myös lehdistölle annettiin seikkaperäinen tiedote. Hankkeesta tuli julkinen. Posti- ja telelaitos nousi tässä vaiheessa kirjoituksissa ja keskusteluissa, niin sanotusti ”kansanliikkeen” nostamana, näkyvästi toiseksi vaihtoehdoksi.

Politiikka astui peliin ”Hanke politisoitui”, kuvasi vt. toimitusjohtaja Erkki Siirilä tilannetta. ”Yhdistymisasian tultua julkiseksi, politiikan kentällä alkoi tapahtua. Vasemmisto katsoi Posti- ja telelaitoksen paremmaksi vaihtoehdoksi. Asiaa tarkasteltiin pelkästään aatteelliselta kannalta.” Posti- ja lennätinlaitoksen sisällä ”eräät henkilöt” ottivat suurennuslasin alle pohjoisen Hämeen puhelinyhtiön liittymisen. Lennätinosaston johtaja Ensio Sorvari kirjoitti Pohjois-Hämeen vaalipiirin kansanedustajalle Jermu Laineelle kirjeen, ja esitteli Posti- ja telelaitoksen PHPOY:n mahdollisena ostajana. Kirjeen ydinviesti oli PTL:n puhelinosakkeiden omistajille maksamat korvaukset sekä uusien puhelinliittymien edullisuus. Kansanedustaja Laine välitti Sorvarilta saamansa tiedot Mäntän kaupungin sosiaalidemokraattisille kunnanvaltuutetuille. Erkki Siirilä näki tämän käynnistäneen ”kampanjan Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n sosialisoimiseksi”. Posti- ja telelaitoksen ammattiosastot, insinööreistä metallimiehiin, tulivat näkyvästi ulos julkaisemalla lehti-ilmoituksia sekä jakamalla alueen talouksiin tiedotteen. Metallityöväen liitto otti asiaan kantaa omilla ilmoituksillaan. He vertailivat Postija lennätinlaitoksen puhelimen omistajille tarjoamia etuja Tampereen Puhelinosuuskuntaan. Esitetyt luvut olivat osittain ristiriidassa PHPOY:n antamien tietojen kanssa. Erkki Siirilä totesi: ”Näin lähtivät ensimmäiset väärät tiedot alueemme tilaajille.” Lehdistö sai aiheesta mehukkaita otsikoita. Sosiaalidemokraattinen Kansan Lehti ja kommunistinen Kansan Uutiset liputtivat selkeästi Posti- ja telelaitoksen puolesta. Kansan Lehti kyseli tarkkaan valikoiduilta vastaajilta: ”Kenen puhelimella soitellaan?”. Lehti julkaisi myös Posti- ja telelaitoksen pääjohtaja Pekka Tarjanteen haastattelun, jossa tämä ainakin rivien välissä allekirjoittaa lehden väitteen, jonka mukaan Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n yhdistymishanke ”pohjautuu ilmeisen hataralle pohjalle” ja ”yhtiön hallintoneuvoston Posti- ja telelaitosvaihtoehdosta saama tieto on ollut osaksi virheellistä”. Kansan Uutiset otsikoi: ”’Aamulehden miehet’ valvomaan kaikkia P-Hämeen puhelimia?”. Aamulehti ja paikalliset Ruovesi-lehti ja Kuorevesi-Mänttä-Vilppula -lehti käsittelivät yhdistymistä tasapuolisemmin eri näkökulmista. PHPOY toi omat perustelunsa vielä kerran julki yhtiökokouksen aattona pitämässään lehdistötilaisuudessa. Alueen kunnat, jotka olivat isoja Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n omistajia, julkistivat kantansa ennen Yhdistymishankkeen kokousta. Kuru, Ruovesi ja Virrat kannattivat äänespuiminen lehtien tyksen jälkeen liittymistä Tampereen Puhelinosuuskuntaan. Mänttä, Vilppula ja Kuorevesi esittivät ratpalstoilla alkoi. kaisun siirtämistä kunnes saadaan lisätietoja.

21


Kansan Lehti 12.2.81

Keskisuomalainen 14.2.81

Kuorevesi pohti puhelinliittymiä Aamulehti 1981/maksettu ilmoitus

Metallin kanta

Aamulehti 20.2.81 Valtakirjoja tarkastettiin 8 tuntia Ruovedellä

Osanottoryntäys yllätti Kansan Lehti 9.4.81 Osakepääomaa aiotaan korottaa

Pohjois-Hämeen Puhelin TPO:n syliin? Hämeen Yhteistyö 14.4.81 P-H:n Puhelin Oy:ssä

Kansan Lehti 4.6.81 Naapureitakin kiinnosti

Jämsän telealue esitteli itseään Aamulehti 18.10.81 Hämeen puhelinkiista kuumenee:

Tekeillä rahamiesten vallankaappaus sta Puhelinfuusio irroillakin äänestettiin V Ruovesi valtion kannalle puhelinfuusiossa

Kirjeet lentävät, puheet kovenevat KMV-Lehti 20.10.81

Taistelu puhelinosakkaiden sielusta kiihtynyt

Mänttä luottaa valtion puhelimeen

Helsingin Sanomat 30.10.81

Pohjois-Hämeen Puhelin jatkaa itsenäisenä Yhtiön osakkaat jakautuivat kahteen leiriin

Puhelinyhtiön aie yhdistyä joko yksityiseen Tampereen Puhelinosuuskuntaan tai valtiolliseen Posti- ja telelaitokseen nostatti vilkkaan lehtikeskustelun ympäri valtakuntaa. 22


Kuorevesi-Mänttä-Vilppula -lehti kuvasi PHPOY:n päättäjien tunteet osuvasti otsikoidessaan: ”Yllättynyt puhelinyhtiö odottaa yhtiökokousta”. Erkki Lahtinen muistelee: ”Puhelinyhtiö oli joutunut pelinappulaksi. Tämä tuli yhdistymistä mielestään huolellisesti valmistelleelle hallitukselle ja vt. toimitusjohtajalle isona yllätyksenä.” Ylimääräinen yhtiökokous kuitenkin pidettiin suunniteltuna päivänä ja hallituksen esittämällä asialistalla.

Ikimuistoinen kokous Helmikuinen torstai, 19.2.1981, oli ikimuistoinen. Ylimääräiseen yhtiökokoukseen Ruoveden Urheilutalolle saapui 300 osanottajaa. Mäntän kaupunginsihteerinä toiminut Toivo Järvinen muistelee: ”En ole koskaan muulloin ollut niin tiheätunnelmaisessa tilaisuudessa. Oli pakko käydä välillä ulkona haukkaamassa happea.” Osanottajat edustivat 50 000 ääntä, yli 40 prosenttia käytettävissä olevista äänistä oli paikalla. Käsin pidetyn osakasrekisterin aikakaudella valtakirjojen tarkistus oli työlästä. Niissä oli paljon epäselvyyksiä, sama henkilö oli esimerkiksi saattanut valtuuttaa useamman edustajan. Kello 13.00 alkanut tarkistus kesti kahdeksan tuntia, ja kokous pääsi alkamaan klo 21.15. Kelvollisia äänestyslippuja kertyi 260. Valtakirjojen kerääminen puhelinosakkeiden omistajilta oli ollut iso urakka. Posti- ja telelaitoksen puolesta ahkeroinut, silloinen Mäntän kaupunginvaltuutettu Matti Putkonen kertoo: ”Ladan mittariin kertyi kilometrejä, kun kiersin pitkin maakuntaa.” Mies kävi myös työnantajansa G.A. Serlachius Oy:n johdon juttusilla toiveenaan saada paperiyhtiöltä tukku valtakirjoja. ”Toimitusjohtaja kyllä myönsi valtio-omisteisessa puhelinlaitoksessa olevan puolensa harvaan asutuilla alueilla. Valtakirjoja ei minulle kuitenkaan herunut.” Jussi Salmi oli samalla asialla Ruovedellä maataloustuottajajärjestön junailemassa keräyksessä. Maanviljelijät kannattivat Tampereen Puhelinosuuskuntaan liittymistä. ”Joka savussa käytiin, ja yleensä saatiin valtakirja”, Salmi muistelee ja jatkaa: ”Toisin ajattelijoitakin oli. Eräs mies sanoi: ’Kun valtio hoitaa tiet ja postin, myös puhelintoiminta sopii heille’.” Pääsääntöisesti kannatus oli puoluekannan mukaista. Vasemmisto oli valtiojohtoisen Posti- ja telelaitoksen puolella ja oikeisto Tampereen Puhelinosuuskunnan. Joku sentään arvioi tulevaa yhteistyökumppania sen mukaan, miten arveli ehdokkaiden hoitavan alueen puhelinliikenteen. Värikkäässä yhtiökokouksessa ehdittiin ehdottaa, käydä käytäväkeskusteluja ja äänestää kokouksen keskeyttämisestä, kannatuspuheenvuorojen pitämisestä, yhdistymispäätöksen siirtämisestä ja neuvottelujen aloittamisesta Posti- ja telelaitoksen kanssa. Kokouksen puheenjohtajavalinta oli ainoa asia, josta oltiin yksimielisiä. Tehtävää hoiti Ensimmäisessä ylimääräisessä maanviljelijä Aarne Nenonen Ruovedeltä. Loppuyhtiökokouksessa oli edustettuna huipentumana äänestettiin kuitenkin hallituksen yli 50 000 ja toisessa 75 000 ehdotuksesta liittyä Tampereen Puhelinosuuskunääntä vajaasta 120 000 taan. Esitys sai 23670 puoltavaa ääntä ja sitä vastustettiin 19455 lipussa. Yhdistymisessä vaadittua mahdollisesta. 2/3-enemmistöä ei saavutettu.

23


Lehdet kautta valtakunnan huomioivat yhtiökokouksen näkyvästi. Myös yleisönosastokirjoittelu oli vilkasta. Tiedot olivat usein epätarkkoja ja tunteellisia. Pohjois-Hämeen Puhelin Oy yritti oikaista virheitä ja kertoa yhdistymisen taustoja muun muassa joka kotiin jaetussa Koti Puhelin -lehdessä. Tamperelainen SKDL:n kansanedustaja Ulla-Leena Alppi teki suullisen eduskuntakyselyn Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n liittämisestä Posti- ja telelaitokseen. Pitkään PHPOY:ssä ei jääty kokouksessa syntyneitä haavoja nuolemaan, vaan alettiin etsiä pattitilanteeseen ulospääsyä pyytämällä Posti- ja telelaitokselta tarjousta. Tätä oli muun muassa Mäntän kaupungin edustaja Toivo Järvinen esittänyt jo yhtiökokouksessa. Myös Virtain kunnanhallitus teki pian kokouksen jälkeen saman esityksen, ja toive tuntui muutoinkin saavan kannatusta. Tarjousta pyydettiin 15.5.1981 mennessä. Ennen tarjouksen saamista yhdistymisen puiminen kuitenkin jatkui varsinaisessa yhtiökokouksessa 15.4.1981, vaikkei asia ollut edes kokouksen esityslistalla. Vuotuisen kokouksen aiheina olivat yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat kuten edellisvuoden tulos, tase ja toimintakertomus sekä hallintoneuvoston jäsenten ja tilintarkastajien valinta. Lisäksi piti päättää osakepääoman korottamisesta. Varsinaiseen yhtiökokoukseen valmistauduttiin tunteet kuumina ja mielet epäluuloisina. Kun kokouskutsu oli julkaistu, lehtikirjoittelu alkoi jälleen ja yleisönosastot täyttyivät. Kirjoituksissa kummasteltiin, miksei puhelinyhtiön yhdistymistä ole kokouksen asialistalla. Posti- ja telelaitosta kannattaneiden leiri epäili, että puhelinyhtiön hallituksella oli ”ketunhäntä kainalossa” ja se yrittää osakepääomaa korottamalla myydä Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n Tampereen Puhelinosuuskunnalle. Vastaavanlainen korotus oli kuitenkin joka vuosi varsinaisen yhtiökokouksen asialistalla. Sen avulla mahdollistettiin uusien osakkaiden liittyminen puhelinyhtiöön. Hallintoneuvoston jäsenten valinta antoi myös kokousedustajille pelinappuloita. Sekä PTL:n että TPO:n kannattajat pyrkivät saamaan ”omat miehensä” vapautuville hallintoneuvoston paikoille. Valtakirjojen keräyksiä organisoitiin puolin ja toisin. Edelliskerrasta viisastuneena PHPOY:ssä valmistauduttiin kokoukseen huolellisesti miettimällä muun muassa kokoustekniikkaa ja valtakirjojen tarkistusta. Tällä kertaa aloitus viivästyi ”vain” neljä tuntia. Jälleen runsaasti väkeä vetänyt kokous oli värikäs sisältäen paljon puheenvuoroja ja ehdotuksia. Lukuisien taukojen, ryhmäkokousten ja käytäväkeskustelujen jälkeen varsinainen yhtiökokouksen päätökset olivat kutakuinkin hallituksen esityksen mukaiset. Osakepääomaa korotettiin. Suljetun lippuäänestyksen jälkeen erovuoroiset hallintoneuvoston jäsenet valittiin uudelleen selvällä äänten enemmistöllä. Iso ansio kokouksen sujumisesta oli taitavalla puheenjohtajalla kansanedustaja Matti Maijalalla.

Valtion syliin? Tarjous Posti- ja telelaitokselta saatiin määräaikaan mennessä. Hiukan aikaisemmin siitä oli jo vuotanut tietoa Kansan Lehden kautta. Lehden haastattelema kan-

24


sanedustaja Jermu Laine totesi: ”Osakkeenomistajat saisivat Posti- ja telelaitokselle siirryttäessä takaisin 2000 markkaa liittymältä, ehkä hiukan ylikin.” Näin nostettiin ensimmäisen kerran julkisuuteen 2000 markan korvaus, josta kehkeytyi hankkeen ”eipäs-juupas” -väittelyn pääaihe. Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:llä ei ollut mahdollisuutta kommentoida tätä, koska se ei ollut vielä saanut tarjousta. Puhelinyhtiön hallitus käynnisti tarjousten vertailun toukokuussa 1981 hallituksen puheenjohtajaksi nimitetyn Erkki Lahtisen sekä varapuheenjohtaja C-J Fredrikssonin ja vt. toimitusjohtaja Erkki Siirilän muodostamassa toimikunnassa. Kuumeisesti tietoa odottavalle lehdistölle annettiin lyhyt ensitiedote, jonka perusteella Aamulehti otsikoi: ”Valtion tarjous arviota laihempi” ja Kansan Lehti ”Valtion tarjous ennakkotietojen mukainen”. Nämä kaksi, samasta tiedotteesta sorvattua otsikkoa kuvastavat hyvin tulevaa keskustelua. Tarjousten arvioinnissa päätettiin käyttää apuna mahdollisimman hyviä ja puolueettomia asiantuntijoita. Kahden eri lähtökohdista tehdyn tarjouksen yksityiskohtainen vertailu olikin työlästä. Vertailun aikana toimikunta kävi kummankin tarjoajan kanssa lukuisia neuvotteluita. Se myös kuuli kunnanhallituksia sekä Puhelinlaitosten liiton asiantuntijoita. Veroasioissa ja liittymismaksujen palautuskysymyksessä pyydettiin lausuntoja keskusverolautakunnan jäsen, kauppatieteiden lisensiaatti Risto Järviseltä, vero-oikeuden professori Edward Anderssonilta ja verohallitukselta sekä kauppaoikeuden professori Juhani Kyläkalliolta. Lopulta käännyttiin suoraan Postija telelaitoksen pääjohtaja Pekka Tarjanteenkin puoleen. Suurin erimielisyys oli Posti- ja telelaitoksen puhelinosakkaille maksamasta palautuksesta. Asiantuntijalausuntojen perusteella Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n vertailussa päädyttiin siihen, että PTL-kaupassa puhelinosakkeen omistaja saisi takaisin liittymismaksuna maksamansa summan sekä kaikille omistajille tasajakona maksettavan 248 markkaa. Palautettava raha olisi näin vaihdellut 248 ja 2148 markan välillä. Lisäksi osakas olisi saanut käyttöönsä 800 markan arvoisen vuokraliittymän. Posti- ja telelaitos laski, että kauppa olisi tuottanut kaikille omistajille vähintään 2200 markkaa. PHPOY:n mukaan tuossa summassa kaupasta maksettava vero oli tuntuvasti alimitoitettu. Tampereen Puhelinosuuskuntaan liityttäessä osakkeen omistaja saisi TPO:n 2600 markan arvoisen puhelinosuuden. Käyttökustannuksiltaan Tampereen Puhelinosuuskunta olisi ollut Posti- ja telelaitosta edullisempi. Hallitus hyväksyi neljä kuukautta kestäneen vertailun jälkeen laskelmat ja selvitykset ja kannatti edelleen yksimielisesti Tampereen Puhelinosuuskuntaan liittymistä. Toinen ylimääräinen yhtiökokous valmisteltiin huolellisesti, jottei ehdotus kaatuisi ainakaan muotovirheeseen. Kokouskutsussa pyydettiin ennakkoilmoittautumista ja ilmoitettiin valtakirjojen tarkistuksen alkavan neljä tuntia ennen kokouksen alkua. Hallintoneuvostossa hallituksen esitys ei enää mennytkään suoraan läpi. Mänttää ja Vilppulaa edustaneet kaupunginjohtaja Paavo Myllymäki ja metsätyönjohtaja Tenho Norojärvi esittivät kirjallisen kritiikin, jonka lopussa todettiin: ”Pidämme hallussamme olevien tietojen perusteella Posti- ja telelaitoksen tarjousta seutukunnallemme edullisimpana vaihtoehtona”. Kritisoijat ehdottivat, että ennen lopullista päätöstä ja yhtiökokouksen koolle kutsumista järjestettäisiin yhteisneuvottelu hallintoneuvoston ja hallituksen sekä Posti- ja telelaitoksen ja Tampereen Puheli-

25


nosuuskunnan kanssa. Virtolaisten liikkeenharjoittaja Jalo Virtasen ja maanviljelijä Mauno Poukan vastaehdotus hyväksyä hallituksen esitys Tampereen Puhelinosuuskuntaan liittymisestä voitti äänin 16–3. Ylimääräinen yhtiökokous kutsuttiin koolle 29.10.1981 Ruoveden Urheilutalolle. Lehdistölle annettiin tiedote, jossa vaihtoehdot selostettiin perin pohjin. Jo tutuksi käyneen kaavan mukaan kokouskutsun julkistamisen jälkeen aietta alettiin ruotia lehtien palstoilla niin toimitusten jutuissa kuin yleisönosastokirjoittelussakin. Hankkeen ”kasvoina” Posti- ja telelaitoksen leirissä jatkoi kansanedustaja Jermu Laine. Tampereen Puhelinosuuskunta -vaihtoehtoa puolusti vt. toimitusjohtaja Erkki Siirilä. Otsikot lensivät puolelta toiselle: ”Jermu Laine puhelintarjouksesta: ’Vähintään 2000 mk’”, ”Pohjois-Hämeen Puhelin putoamassa TPO:n syliin”, ”Ei tule tasarahoja”, ”Laine kommentoi”, ”Vääristelyä”, ”PTL laskee eri tavalla”, ”Puhelinyhtiö vastaa”, ”Jermu vastaa”, ”Puhelinyhtiö ei muuta tulkintaansa”, ”Vielä kerran Jermulta”. Kirjoittelun kiihtyessä kielenkäyttökin koveni, ja välillä lauottiin lähes henkilökohtaisuuksia ja moitiskeltiin toinen toisiaan virheellisten tietojen levittämisestä. Posti- ja telelaitos lähetti Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n tilaajille tiedotteen, jossa se esitti oman näkemyksensä yhtiökokouskutsun liitteenä olleesta puhelinyhtiön hallituksen laskelmasta.” PHP:n osakkaiden työryhmä” -nimellä esiintyneet Posti- ja telelaitoksen kannattajat järjestivät kaikissa kunnissa tiedotustilaisuuden, jossa olivat mukana Posti- ja telelaitoksen sekä PHPOY:n edustajat. Lehdet raportoivat näistäkin tilaisuuksista kiitettävästi. Pieni uupumus alkoi kuitenkin paistaa epäolennaisuuksilla piikittelemisenä. Kuorevesi-Mänttä-Vilppula -lehti esimerkiksi kertoi yleisön ihmetelleen, miksi puhelinyhtiö oli laittanut ”ryvetettäväksi” vain vt. toimitusjohtajansa, kun PTL:lta oli kolme edustajaa. Kunnat julkistivat kantansa ennen yhtiökokousta. Kuru ja Virrat puolsivat Tampereen Puhelinosuuskuntaan liittymistä. Mänttä, Ruovesi ja Vilppula kannattivat Postija telelaitoksen kauppaa. Valtakirjojen kerääjät olivat jälleen olleet ahkerina, ja toisessakin ylimääräisessä yhtiökokouksessa oli paljon väkeä. Edustettuna oli peräti 75 000 ääntä. Hyvän ennakkovarautumisen ansiosta kokousjärjestelyt valtakirjojen tarkistamisineen eivät tällä kertaa tuottaneet isoja yllätyksiä. Sekä Tampereen Puhelinosuuskunta- että Posti- ja telelaitosvaihtoehtoja perusteltiin laajasti. Ensimmäiseksi äänestykseen kokouksen puheenjohtaja, varatuomari Antti Toikka otti Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n selvitystilaan asettamisen. Tätä päätöstähän tarvittiin ennen kuin PHPOY:tä voitiin yhdistää tai myydä. Äänestyksessä annettiin 39 675 puoltavaa ja 34 830 ei-ääntä. Vaadittua kahden kolmasosan äänen enemmistöä ei nytkään saavutettu. Kokous päättyi tähän. Tampereen Puhelinosuuskuntaan yhdistymistä eikä Posti- ja telelaitoksen kaupasta tarvinnut äänestää. Helsingin Sanomat kirjoitti: ”Vt. toimitusjohtaja Erkki Siirilä totesi kokouksen jälkeen, että liitoshankkeet ovat näillä näkymillä loppuunkäsitellyt. Yhtiö jatkaa itsenäisenä ja toimii juuri laaditun viisivuotissuunnitelman mukaan.”

26


Loppu hyvin, kaikki hyvin Jälkikäteen arvioituna Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n yhdistymishankkeen kulku ja sen saama julkisuus hämmästyttävät. Hallitus oli tehnyt valtavan työn, ja mitä ilmeisimmin pyrkinyt tarkastelemaan tilannetta puolueettomasti yhtiön taloudellisista lähtökohdista. Se oli joutunut hankkimaan lukuisia asiantuntijalausuntoja yleisluontoisista kysymyksistä. Olisi luullut, että esimerkiksi puhelinlaitoskauppojen verotuksesta ja liittymismaksujen palautuksesta olisi ollut yksiselitteisempää tulkintaa. Asiakirjojen perusteella Tampereen Puhelinosuuskunta -vaihtoehto vaikutti paremmalta, ja hallituksen ehdotus siten perustellulta. Mikä sai Posti- ja telelaitosta puoltaneet poliitikot liikkeelle? Olivatko he todellakin ”pienen” osakkeenomistajan asialla? Vai olisiko ollut kyse asteittaisesta vallankumouksesta, niin kuin joku epäili? Vai toimiko puhelinyhtiön kysymys poliitikoille uran ponnahduslautana? Matti Putkosen mukaan 1970- ja 80-luvut olivat yleisesti ottaenkin kiivasta aikaa ja julkisia taisteluja käytiin usein. ”Paikallisen puhelinyhtiön omistajuusmittelön pontimena oli ideologiaa ja tunnetta mutta myös taloutta. Yrityksen heikko tilanne ymmärrettiin. Jos se ei pystyisi jatkamaan itsenäisenä, emme uskoneet toisen yksityisen omistajankaan ongelmia ratkaisevan”, Matti Putkonen perustelee ja jatkaa: ”Pienen ihmisen ja myös kaupungin asialla siis oltiin.” Virkamiehenä tilannetta katsellut Toivo Järvinen päätyy samaan tulokseen. ”Tokihan poliitikot usein keräsivät julkisuudella sulkia hattuunsa, mutta mielestäni puhelinyhtiöasiassa ei ollut tästä kysymys. Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n itsenäisenä pysyminen lienee ollut ainakin mänttäläisten perimmäinen toive, joten yhtiökokouksen lopputulos tyydytti päättäjiä.”

Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n yhdistymishanke haudattiin lopullisesti 29.10.1981 pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa.

27


Yli kolmekymmentä vuotta tapahtuneen jälkeen kaikki ovat yksimielisiä siitä, että Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n itsenäisyys on ollut ainoa oikea vaihtoehto. ”Itsenäisenä jatkaminen oli sekä omistajien että alueen kannalta onnellinen lopputulos”, fuusiohankkeessa itsekin mukana ollut Erkki Lahtinen arvioi. ”Päätäntävalta on pysynyt lähellä ja lisännyt omistajien vaikutusmahdollisuuksia”, itsenäisyyspäätöksen jälkeen hallitukseen tullut talousneuvos Tauno Mäkelä uskoo. ”Hallituskauteni kohokohta oli, kun hallituksessa lopullisesti oivallettiin, että puhelinyhtiötä kyetään kehittämään ominkin voimin. Näin syntyi selkeä suunta, jota kohti lähdettiin yksituumaisesti etenemään. Panokset voitiin keskittää valitulle linjalle. Myös henkilöstölle tuli aivan uusia haasteita, mikä ei ollut lainkaan huono asia”, 1990-luvulla hallituksessa työskennellyt hallintopäällikkö Esko Lehtomaa muistelee. ”Paikallinen puhelinyhtiö on aina ollut tärkeä tekijä seudun elinvoimaisena pitämisessä. Sitä tarvitaan varsinkin tällaisena aikana, kun taloudessa on hiljaisempaa”, nykyhallituksen varapuheenjohtaja, yrittäjä Jouko Mettänen sanoo. Päätöksenteko olisi tuskin yhtä joustavaa ja läheistä, mikäli Pohjoisen Pirkanmaan teleliikenteestä vastaisi valtakunnallisesti toimiva PTL, nykynimeltään Telia (Sonera) tai Elisa, jonka osa TPO tänä päivänä on. Alueen tietoliikenne ei välttämättä olisi kehittynyt nykytasolle eikä PHPOY:n päätehtävä – turvata alueen toimiva tietoliikenne – olisi toteutunut samantasoisena. Esimerkiksi kuituverkkoja tuskin olisi alueelle rakennettu. ”Tämä on pääteltävissä isojen operaattoreiden toiminnasta naapurikunnissa”, toimitusjohtaja Juha Ahoniemi arvioi. Omistajakysymyksessä vastakkain olleet ihmisetkin ovat kyenneet hyvään yhteistyöhön. Tampereen Puhelinosuuskuntaa kannattanut Jussi Salmi kertoo: ”Leo Koskisen kanssa me kerran totesimme molempien olleen väärässä.” Mäntän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Koskinen oli henkeen ja vereen Posti- ja telelaitoksen mies. Seudun miehet lienevät myös olleet tyytyväisiä puhelinyhtiökiistaan. Tarina nimittäin kertoo, että yhden aikaan yöllä päättynyt Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n kokous tarjosi pitkäksi aikaa kestoselityksen. Myöhään venähtäneitä illanistujaisia perusteltiin kotiintuloaikaa kummeksuville rouville ”olin puhelinyhtiön kokouksessa”.

28


Maaliskuu 1980

Toimitusjohtaja Kosti Y. Virtanen jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Hallitus nimeää toimikunnan etsimään uutta toimitusjohtajaa ja selvittämään yhteistyömahdollisuuksia muiden puhelinlaitosten kanssa.

Heinäkuu 1980

Vt. toimitusjohtaja Erkki Siirilä julkistaa muistionsa Pohjois-Hämeen Puhelimen nykytilanteesta ja kehitysnäkymistä.

Marraskuu 1980

Puhelinlaitosten Liiton asiantuntijaselvitys Pohjois-Hämeen Puhelimen teknisestä ja taloudellisesta tilanteesta ja kehitysnäkymistä valmistuu.

Joulukuu 1980–Tammikuu 1981

Käydään neuvotteluja ja hankitaan taustatietoja Tampereen Puhelinosuuskunnasta ja Posti- ja telelaitoksesta.

Helmikuu 1981

Hallitus ja hallintoneuvosto hyväksyvät yksimielisesti yhdistymissopimuksen Tampereen Puhelinosuuskunnan kanssa. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa Tampereen Puhelinosuuskuntaan liittyminen ei saa vaadittavaa 2/3 äänten enemmistöä.

Maaliskuu 1981

Pyydetään Posti- ja telelaitokselta ostotarjousta.

Huhtikuu 1981

Varsinaisessa yhtiökokouksessa yhdistymistä puidaan perusteellisesti, vaikkei se ole asialistalla.

Toukokuu 1981

Posti- ja telelaitoksen tarjous saadaan, ja hallituksen nimeämä toimikuntaa aloittaa tarjousten vertailun.

Elo–syyskuu 1981

Hallitus ja hallintoneuvosto käsittelevät ja hyväksyvät tarjousten vertailuselvityksen ja ehdottavat liittymistä Tampereen Puhelinosuuskuntaan.

Lokakuu 1981

Ylimääräisessä yhtiökokouksessa puhelinyhtiön yhdistymisen tai kaupan vaatima selvitystilaan asettaminen ei saa vaadittua 2/3 äänten enemmistöä. Pohjois-Hämeen Puhelin jatkaa itsenäisenä yrityksenä.

Ripeästi läpivietäväksi suunniteltu PHPOY:n yhdistymishanke kesti puolitoista vuotta. Sen kustannuksiksi arvioitiin vähintään 400 000 markkaa, mikä oli yli 4 % vuoden 1981 liikevaihdosta. 29


”Tulkitsimme omistajiemme tahdoksi, että Pohjois-Hämeen Puhelin jatkaa itsenäisenä, ja yritystä kehitetään olemassa olevilla resursseilla tekniikkaa ja toimintatapoja uudistamalla sekä laittamalla talous kuntoon. Kipeitäkin ratkaisuja piti olla valmis tekemään.” Hallituksen jäsen ja puheenjohtaja DI Erkki Lahtinen

30


DIGITALISOINTIA TIUKOISSA TALOUSRAAMEISSA ”Kaikkein tärkeintä asiakkaan kannalta on, että puhelin toimii kunnolla”, toimitusjohtaja Erkki Siirilä linjasi vuonna 1982 aloitetun kehittämisohjelman marssijärjestystä. Verkoston ja laitteiden kuntoon saattaminen oli ensisijainen tavoite. Yhtiön talous oli kuitenkin siinä kunnossa, että kehitystyössä piti noudattaa tiukkaa talouskuria. Myös omistajien kukkarolle oli mentävä korottamalla puhelutaksoja tuntuvasti. Erkki Siirilä oli nostanut keskusten digitalisoinnin esille jo vuonna 1980 PHPOY:n kehittämistarpeita koskevassa muistiossaan: ”Digitaaliset keskukset ovat tulossa. Ne mullistavat vanhat käsitykset puhelinkeskuksista, muuttavat perinteistä käsitystä puhelinverkkomuodosta ja tuovat tullessaan monia nykyaikaisia palveluja, joita tällä hetkellä vasta aavistellaan. Pitkällä tähtäyksellä digitaalinen verkko on huomattavasti nykyistä halvempi. Alkuun pääsemiseksi kuitenkin tarvitaan huomattavia pääomia.” Digitalisoinnin välttämättömyys oli ollut merkittävä syy hallituksen ehdotukseen liittää PHPOY Tampereen Puhelinosuuskuntaan. Tarve ei poistunut, vaikka yhdistymishanke yhtiökokouksessa kaatui. Digitalisointi oli itsenäisenä jatkavan yhtiön kehittämisohjelman ykkösasia. Digitaalisten keskusten suunnittelu aloitettiin vuonna 1982. Elokuun 15. päivänä vuonna 1983 allekirjoitettiin digitaalisten keskuslaitteiden hankintasopimus Telenokian kanssa. Kauppa oli Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n historian suurin. Ensimmäiset digitaaliset keskukset otettiin käyttöön Ruovedellä ja Mäntässä tammikuussa 1986. Avaussoiton soitti Ruoveden kunnanhallituksen puheenjohtaja Leena Manninen Mäntän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Leo Koskiselle. Tämän jälkeen digitalisointi eteni vuosittain keskus keskukselta taloudellisen tilanteen sanelemalla aikataululla. PHPOY:n toimialue oli kokonaisuudessaan digitalisoitu vuonna 1993. Tilannetta kuvataan vuosikertomuksessa tunteikkaasti: ”Vuosi 1993 oli keskusten modernisoinnin kannalta historiallinen. Alkukesän kauniina aamuna 10.6. sammutettiin Virtain keskussalissa alueemme viimeinen analoginen keskus ja huoneeseen laskeutui syvä hiljaisuus Virtain loppujenkin tilaajien siirtyessä käyttämään uuden digitaalisen keskuksen palveluita.” Pohjois-Hämeen Puhelin oli tuolloin sekä liittymämäärältään että pinta-alaltaan Suomen suurin kokonaan digitalisoitu puhelinyhtiö. Keskimääräinen digitalisointiaste Suomessa oli noin 60 prosenttia. Parikymmentä vuotta myöhemmin PHPOY:n tekninen johtaja Hannu Lipponen arvioi: ”Digitalisointi oli sekä teknisesti että henkisesti kahden viime vuosisadan suurin kehitysaskel tietoliikennealalla. Se toi tiedon välitykseen aivan uudenlaista laadukkuutta vähentämällä häiriöitä ja huollon tarvetta. Myös kapasiteetti kasvoi merkittävästi. Digitalisointi monipuolisti laitteita ja palveluita ja tarjosi uusia liiketoimintamahdollisuuksia.” Näin Lipponen todistaa toimitusjohtaja Siirilän kymmenien vuosien takaisten näkemysten osuneen oikeaan.

31


Henkilöstökin oli uuden tekniikan tulosta PHPOY kulki digitalisoinnin innoissaan. ”Urani kohokohtia oli, kun anaetujoukoissa. Koko toimialue logisesta tekniikasta siirryttiin digitaaliaiSe oli haasteellista meille kaikille, ja oli digitalisoitu vuonna 1993. kaan. hienoa 1970-luvun ’kituuttamisen’ jälkeen”, Suomen puhelinlaitosten digitalisointitehtävissä ympäri toimintadigitalisointiaste oli tuolloin aluetta työskennellyt asentaja Arto Viren keskimäärin 60 prosenttia. muistelee. Samalla kun keskusten digitalisointia valmisteltiin, toteutettiin mittavia verkoston kunnostushankkeita, jotka lohkaisivat vuosittaisista investointirahoista ison palan. Näillä vähennettiin vikojen määrää ja parannettiin yhteyksiä. Myös keskusten digitalisointi edellytti verkkouudistuksia. Johtoja kaapeloitiin ja digitalisoitiin, uusia linkkiasemia rakennettiin. Linjoja kunnostettiin ja siirrettiin tielaitoksen kustannuksella levenevien maanteiden vuoksi. Vapaa-ajanasunnoille – niin mantereella kuin saarissakin - vedettiin yhteyksiä. Ensimmäinen valokaapelijärjestelmä otettiin käyttöön Virroilla vuonna 1987. Seuraavana vuonna yhdysverkosto oli lähes sataprosenttisesti digitalisoitu. Oman henkilöstön apuna linjatöissä oli Keuruun Viestipataljoonan varusmiehiä. Työ koneellistui, johdon vetäjien avuksi saatiin muun muassa moottoroitu kelauslaite ja kaapeliaura. Vikojen korjaus tehostui Ruovedelle vuonna 1985 valmistuneen keskusvalvomon ansiosta. Yrityksen sisäisessä toiminnassa harpattiin iso askel, kun ensimmäinen tietokone otettiin käyttöön vuonna 1983. Koneelle siirrettiin muun muassa puhelu- ja työlaskutus, maksujen valvonta ja työnohjaus. ATK:n nähtiin helpottavan ja nopeuttavan tietojen käsittelyä, parantavan kustannusseurantaa ja antavan enemmän tietoa päätöksentekoon. Verkostoja koskevien tietojen dokumentointia kehitettiin. Verkkopäällikkö Jarmo Koskirannan mukaan ajan tasalla olevat dokumentit palvelivat sekä asiakkaita että puhelinyhtiön omia asentajia. Niiden avulla pystyttiin täyttämään myös Posti- ja telelaitoksen määräykset.

Talous kuntoon kovalla kuurilla Yhtiön talouden tervehdyttäminen kulki tasajalkaa kehityshankkeiden kanssa. Rahatilannetta kohennettiin kaikin tavoin keskusten digitalisoinnin ja muiden suurinvestoinnin rahoittamiseksi. Vuoden 1981 tulos oli alijäämäinen, mutta jo seuraavina vuosina taloudellinen asema vahvistui. Keskusten digitalisoinnin alkaessa ja kustannusten ollessa korkeimmillaan toimitusjohtaja Siirilä saattoi todeta vuoden 1986 vuosikertomuksessa: ”Keskusten digitalisointi aiheutti investointien huiman nousun, edellisvuoteen verrattuna peräti 64 %. Myös vieras pääoma kasvoi. Tähän oli kuitenkin varauduttu, joten paineita perustaksojen korotukselle ei ole. Päättyvän vuoden tulos oli tyydyttävä. Rahoituksen hoitomenot pienenivät, ja maksuvalmius oli hyvä.”

32


Ensimmäiset digitaaliset keskukset otettiin käyttöön Ruovedellä ja Mäntässä tammikuussa 1986. Ruoveden kunnanhallituksen puheenjohtaja Leena Manninen soittaa avauspuhelun Mäntän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Leo Koskiselle. Tätä todistavat hallituksen puheenjohtaja Erkki Lahtinen (vas.), markkinointijohtaja Claus Hohenthal Telenokiasta sekä toimitusjohtaja Erkki Siirilä.

Puhelinliikenne oli edelleen Pohjois-Hämeen Puhelimen merkittävin tulonlähde. Siitä kertyi yli 80 prosenttia tuloista. Liittymien ja puhelinliikenteen määrän kasvattaminen sekä taksojen korottaminen olivat ainoa keino lisätä myyntituloja. Uusien liittymien ja puhelinkoneiden määrä lisääntyikin vielä 80-luvulla kasvuvauhdin kuitenkin hidastuessa. 10 000. puhelinliittymä asennettiin haastemies Jouko Järviselle Mänttään 1.8.1983. Liittymämyyntiä vauhditettiin muutamana vuonna osamaksukampanjoilla. Puhelinliikenteen määrän prosentuaalinen kasvu oli liittymälisäystä suurempi. Parhaimmillaan kasvuprosentti oli kaksinumeroinen luku. Puhelujen hintaa nostettiin 20 prosentilla heti itsenäisyyspäätöksen jälkeen. Kovien korotusten tahti jatkui muutaman vuoden. Valtion perimä 20 prosentin televero kirpaisi puhelimenkäyttäjiä vielä lisää. PHPOY:n taksat kohosivat väistämättä valtakunnan keskimääräisen tason yläpuolelle. Nousevien hintojen kurimus jäi lopulta melko lyhyeksi. Muun muassa digitalisoinnin tuoman hyödyn ansiosta taksoja saatettiin pian alkaa alentaa. Vuosikymmenen vaihtuessa oltiin lähes valtakunnan keskiarvossa. Liikevaihto kehittyi toivottuun suuntaan ja kasvoi tasaisesti koko 1980-luvun. Talouskuurin tulotavoite oli näin täyttynyt. Kustannussäästöt olivat talouden kohentamisessa toinen pääkeino. Niitä haettiin toimintaa tehostamalla. Uusi tekniikka, kuten keskusten ja verkkojen digitalisointi antoivat tähän hyvät mahdollisuudet. Lisäksi toimintatapoja piti muutoinkin järkeistää, mikä ei ollut aina kivutonta. Toimitusjohtaja Erkki Siirilän sanoin: ”Monesta pahasta on täytynyt valita pienempi paha.” Suunnitelmallinen toiminnan kehittäminen ja sen mukanaan tuomat kustannussäästöt olivat mittavat. Lisätehoa haettiin muun muassa organisaatiouudistuksilla ja uusia ammattilaisia palkkaamalla sekä henkilökuntaa kouluttamalla. Tavoitteena oli uuden tekniikan ri-

33


peä haltuunotto. Myös asiakaspalveluun ja markkinointiin alettiin panostaa. Lisääntynyt kapasiteetti mahdollisti puhelinliittymien ja -palveluiden aktiivisen myynnin. Toimien uskottiin kantavan myös tulevaisuuden kasvavissa haasteissa.

Uusia palveluita Puhelinyhtiössä mietittiin ahkerasti puhelinliikenteen rinnalle uusia, liikevaihtoa kasvattavia tukijalkoja. PHPOY:n ensimmäinen suuryhteisantenni (SYJ) rakennettiin Vilppulan Väkkärävuoren omakotialueelle vuonna 1985. Pari vuotta myöhemmin SYJ-masto nousi Mänttään. Kaapeli-TV-verkkoon liittyneet taloudet saattoivat katsella Vilppulassa kotimaisia TV1-, TV2-, TV3-kanavia ja Mäntässä näiden lisäksi neljää kansainvälistä taivaskanavaa, kuten FilmNetiä. Kaapeli-TV-liittymiä oli 1980- ja -90-lukujen vaihteessa noin 1000. Pohjois-Hämeen Puhelin toi valtakunnallisten isojen operaattoreiden aloittaman kaapeli-TV-toiminnan pohjoishämäläiselle maaseudulle. Tarjolle tuli sekä yksityisille että yrityksille tarkoitettuja uudenlaisia laitteita. Oli puhelimia huonosti näkeville ja kuuleville sekä hiljaa puhuville, puhelinvastaajia viestien jättämiseksi. Yrityksille tarjottiin digitaalisia vaihteita ja sarjapuhelinjärjestelmiä, telekopiolaitteita sekä datasiirtoa eri muodoissaan. Modeemien määrä kasvoikin vuosittain. Vuonna 1983 lisäys oli peräti 83 prosenttia. Yhä useampia telekopiolaitteita otettiin käyttöön. Suositun Neiti Aika -palvelun käyttö väheni pikku hiljaa. Vuonna 1984 käynnistetystä Kohtauspaikka -palvelusta tuli välittömästi suosittu. Numerossa 66 kuusi henkilöä saattoi samanaikaisesti keskustella keskenään nimettömänä tai omalla ni-

PHPOY:n toiminta tehostui, kun ensimmäinen tietokone otettiin käyttöön vuonna 1983. Työnjohtaja Hannu Vilén syöttämässä tietoja, taustalla piirtäjä Leena Korte.

34


mellään – eräänlaista sen ajan ”chattailua”. Ensimmäisen parin kuukauden aikana linjalle tuli 950 soittoa vuorokaudessa. Vuonna 1987 avautui kymmenkunta uutta palvelunumeroa. Puhelimitse sai kuulla uutiset ja säätiedot sekä veikkauksen, loton ja V5-ravien voittonumerot. Satuja, vitsejä ja päivän sanan sekä musiikkia saattoi myös kuunnella palvelunumeroon soittamalla. Palo- ja murtohälytyksiä välittävät ilmoituksensiirtoliittymät olivat merkittävä seudun turvallisuutta parantava palvelu, jonka käyttö lisääntyi vuosi vuodelta. Järjestelmä kattoi melko pian koko toiminta-alueen. PHPOY:lle yhdistymishankeen kaatumisen jälkeen asetetut vaativat tavoitteet saavutettiin kiitettävästi. Uusi toimitusjohtaja Aki Vuolle kiteytti tämän vuoden 1990 vuosikertomuksessa: ”Pohjois-Hämeen Puhelin Oy voi 1980-luvun alussa koetun taloudellisen ahdingon ja fuusiohankkeiden jälkeen hyvin, ja tulevaisuuden näkymät ovat toiveikkaat. Kunnia ja kiitos kuuluvat toimitusjohtaja Erkki Siirilälle. Hän nosti itseään säästelemättä yhtiön sekä teknisesti että ennen kaikkea taloudellisesti sellaiselle tasolle, josta on helppo jatkaa. Keinot, joilla Erkki Siirilä tuloksiin pääsi ovat olleet mielestäni kova työ, peräänantamattomuus ja taito johtaa ihmisiä.” Myös puhelinyhtiön hallituksella – ja etenkin sen puheenjohtajalla Erkki Lahtisella – oli merkittävä rooli itsenäisyystaistelun jälkeisessä yrityksen ylösajossa. Lahtinen oli toimitusjohtaja Siirilän vankka tuki ja kantava voima niin tulevaisuuden suunnittelussa ja päätöksenteossa kuin tärkeissä ja rahallisesti suurissa sopimusneuvotteluissakin. Hänen asiantuntemustaan tarvittiin esimerkiksi Telenokian kanssa solmittujen digitalisointisopimusten teossa ja kuntien lainatakauspyynnöissä. Yrittäjänä ja kuntavaikuttajana toiminut Erkki Lahtinen antoi puhelinyhtiölle myös luotettavaa ulkoista mielikuvaa.

Verkostotöissä PHPOY:tä avustivat Keuruun Viestipataljoonan varusmiehet, jotka saivat näin hyvää telealan työkokemusta. Aluetyönjohtaja Pauli Marjamäki (toinen oik.) neuvoo avojohtojatkoksen tekoa. 35


�Tuskin kukaan alan ammattilainenkaan osasi ennustaa, millaisen tietoliikennevirran padon 1990-luvun alkupuolella Suomeen rantautunut internetyhteys avasi.� Myyntijohtaja Jari Liski

36


TIEDON VALTATIE AUKEAA JA LEVENEE Puhelinverkkoa alettiin käyttää perinteisen puhelinliikenteen rinnalla muunkinlaiseen tiedon siirtämiseen jo 1970-luvulla. Ensimmäisenä yksinkertaisia tiedonsiirtojärjestelmiä otettiin käyttöön pankeissa. Tieto kulki verkossa puhelinliittymään kytketyn modeemin avulla. Kuvien siirtämiseen tarvittiin telekopiolaite. PHPOY:n ensimmäinen modeemi asennettiin Virtain Seudun Kauppaoppilaitokselle vuonna 1977. Vuotta myöhemmin otettiin käyttöön toimialueen ensimmäinen telekopiolaite Suomenselän Sanomissa Virroilla. Vuonna 1981 modeemeja oli liitetty verkkoon 43 ja telekopiolaitteita oli seitsemän. Modeemien määrä lisääntyi nopeasti. Kymmenessä vuodessa niitä otettiin käyttöön jo yli 200. Dataliikenne kasvoi selvästi puhelinliikennettä ripeämmin, vaikka yhteyksiä hoidettiin hitaahkon ja hiukan hankalakäyttöisen modeemin välityksellä. ”Uudet telepalvelut” sai ensimmäistä kertaa oman lukunsa vuoden 1981 vuosikertomuksessa. Yhtiö alkoi kaukokatseisesti rakentaa teknistä pohjaa uudelle tietoliikenne”bisnekselle”, ja siitä tuli keskeinen investoinnin alue. Puhelinyhtiöiden välinen yhteistyö lisääntyi. ”Uusia palveluja kehitetään edelleen”, todettiin vuoden 1987 katsauksessa. Pari vuotta myöhemmin vuosikertomus paljasti: ”Peruspuhelinliiketoimen kasvu hidastunee, jolloin on yhä tärkeämpää hakea liiketoiminnan kasvua muilta sektoreilta. Olemmekin jo mukana valtakunnallisissa kehitysprojekteissa, joista voisi mainita ISDN-palvelut ja GSM-radioverkot.” Tulevaisuuteen tähtääviä hankkeita olivat esimerkiksi Pirkanmaan teleyritysten yhteinen ISDN-projekti. Sen tarkoituksena oli ”hankkia ISDN-osaamista, nostaa Pirkanmaalla toimivien teleyritysten profiilia uuden teknologian käyttäjänä”. Puhelinyhtiöiden välisten pakettiverkkojen avulla saatiin entistä laajemmat yhteydet muun muassa pankkeihin, matkatoimistoihin ja vastaaviin palvelujen tuottajiin. Paikallisten puhelinyhtiöiden omistaman Oy Datatie Ab:n valtakunnallinen datasiirtopalvelu tarjosi yhä nopeampaa tiedon siirtoa ja uusia palveluja myös PHPOY:n asiakkaille. Vuoden 1992 vuosikertomuksessa kirjoitettiin: ”Datasiirtorintamalla vahvistettiin konseptia ’paikallisesti valtakunnallinen’. Tämä tarkoittaa, että kaikille asiakkaille koko maassa on käytettävissä samat palvelut ja asiantuntemus paikallisella joustavuudella. Tämän mahdollistaa puhelinyhtiöiden välinen tiivis yhteistyö”. Modeemit korvannut ISDN-yhteys oli merkittävä tekninen edistysaskel tiedon siirrossa. Se mahdollisti samanaikaisen puhelimen käytön ja tiedon välityksen. Dataliikenne nopeutui huomattavasti, ja se lisääntyikin sekä yrityksissä että kotitalouksissa. Vuoden 1995 toimitusjohtajan katsauksessaan Juha Ahoniemi kertoi: ”ISDN alkoi lyödä itseään läpi, kun markkinoille on tullut datasiirtoa varten edullisia laitteita sekä yritys- että kotikäyttöön”. Tuolloin enää puolet liikevaihdosta tuli puhelinliikenteestä ja liittymien vuosimaksuista ja muu tietoliikenne ja palvelut olivat kasvaneet merkittäväksi siivuksi. ISDN-valmiuksiin investoitiin vuosittain tuntuvia summia. Kaikkiin alueen puhelinliittymiin ISDN-valmius saatiin vuonna 1999. 37


Internetin kasvava käyttö vaatii tehokkaampia yhteyksiä Alun perin Yhdysvalloissa puolustusvoimien viestintään 1960-luvulla kehitetty maailmanlaajuinen Internet-tietoverkko yleistyi nopeasti myös siviilikäytössä. Ensiksi sitä alkoivat hyödyntää korkeakoulut, joiden kautta se Suomeenkin tuli. Yrityksiin internetyhteys avautui 1980- ja -90-lukujen vaihteessa. Esimerkiksi telekopioyhteyksiä alettiin korvata internetin kautta toimivalla sähköpostilla. Pian tämän jälkeen myös yksityishenkilöt siirtyivät tiedon valtatielle. Aluksi siellä liikkuivat alan harrastajat, mutta melko nopeasti netissä surffailusta tuli koko kansan huvia. Tuskin kukaan kuitenkaan olisi osannut ennustaa, miten mittavan tietoliikennevirran internet avasi. PHPOY myi ensimmäiset internetyhteydet 1990-luvun alkupuolella edeten näin isompien operaattoreiden kanssa samassa tahdissa. Asiakkaat pääsivät tiedon valtatielle Finnet-yhtiöiden Kolumbus-palvelun kautta. Sitä mainostettiin: ”Finnet-yhtiöiden Internet on tarkoitettu tavalliselle ihmiselle. Sen käyttäminen ja ostaminen eivät vaadi minkäänlaisia erikoistietoja. Kolumbuksen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota helppouteen ja käytettävyyteen”. Oma PHPOINT-internetpalvelu käynnistettiin syksyllä 1998. Sen kerrottiin olevan ”edullinen ja luotettava tapa asioida internetissä. Sen avulla hoidat vaivattomasti pankkiasiat, yhteydenpidon tuttaviin, saat tuoreimmat uutiset ja paljon muuta. Lisäksi palvelussamme korostuu paikallisuus, paikalliset palveluntarjoajat ovat siellä näkyvästi esillä, tässä on pointtia”. PH-

Perinteisen puhelinliikenteen näyttäessä hiipumisen merkkejä PHPOY alkoi määrätietoisesti rakentaa uutta tietoliikenne”bisnestä”. 38


POINT-palvelusta tuli hetkessä oman alueensa markkinajohtaja. 2000-luvulle siirryttäessä läMuu tietoliikenne ja erilaiset hes joka toinen PHPOY:n verkosta lähtenyt pupalvelut ovat reilussa parissa helinminuutti suuntautui internetpalveluihin. kymmenessä vuodessa kasvaneet Uusi iso harppaus tietoliikenneyhteyksisselvästi suuremmaksi kuin sä otettiin, kun puhelinyhtiössä tuli tarjolle perinteinen puhelintoiminta. ADSL-laajakaistaliittymä vuonna 2000. Se oli aina avoinna oleva yhteys, josta perittiin kiinteä kuukausimaksu. Näin kuluttajat saattoivat käyttää internetiä ja muita tietoliikennepalveluja rajattomasti ennalta tietämäänsä hintaan. ADSL-laajakaista oli huomattavasti nopeampi kuin modeemi- tai ISDN-yhteydet. Sen kautta suurtenkin tietomäärien käsittely sujui joutuisasti. ADSL-laajakaistaan investoitiin vuosittain niin, että vuonna 2005 laajakaistavalmius ulottui koko toiminta-alueelle. Laajakaistan käyttäjien määrä lisääntyi ripeästi. Tietoliikenteen määrä kasvoi ja monipuolistui sekä yrityksissä että kotitalouksissa vuosi vuodelta, ja PHPOY:n ADSL-siirtokapasiteetti tuli nopeasti käyttöön. Tämän vuoksi yhtiö käynnisti valokuitupohjaisen tilaajaverkon rakentamisen vuonna 2006. Sen avulla laajakaistaliittymän nopeutta voidaan kasvattaa rajattomasti. Vuonna 2014 kuitulaajakaistayhteyden maksiminopeus oli 100 megabittiä. Vuotta myöhemmin yhteys oli saatavilla 1 000 megabitin nopeutena. Tiedonsiirto on siten nopeutunut kymmenkertaiseksi yhdessä vuodessa, eikä tämäkään ole yläraja. Näin pystytään liikuttamaan sujuvasti yhä suurempia tietomääriä. Valokuituverkko on myös perin-

Valokuitupohjaisen verkon rakentaminen on ollut PHPOY:n strateginen kulmakivi vuodesta 2006 alkaen. Tehokkaasta yhteysmuodosta annettiin monipuolista tietoa Virtain kuituillallisella marraskuussa 2016. 39


teistä kupariverkkoa luotettavampi, koska kaapelit kaivetaan maahan. Myyntijohtaja Jari Liskin mielestä kuparikaapelin vaihtaminen kuituun on tietoliikenteessä yhtä iso harppaus kuin aikanaan oli ratsulähettien korvaaminen puhelimella. Tietoliikenneyhteyksien kehitys monipuolisti sekä koteihin että yrityksiin tarjottavia palveluita. PHPOY Viihde, joka lanseerattiin vuonna 2011, tuo television katsojalle uusia ulottuvuuksia. Muun muassa tiedon tallentamisessa käytetyt pilvipalvelut ovat myös nopeiden ja toimintavarmojen valokuituyhteyksien mahdollistamia. Kuiduttaminen on monivuotinen kehityshanke. Vuonna 2008 kaikkiin kyläkuntiin saatiin kuitukaapeli runkoyhteydeksi. Ensimmäinen PHPOY Kuitu-liittymä kytkettiin vuotta myöhemmin. Työ jatkuu edelleen, ja yhä uusia asuntoalueita liitetään kuitukaapeliverkkoon. Kiinteätä kuituverkostoa rakentaessaan ja ylläpitäessään Pohjois-Hämeen Puhelin Oy täyttää alkuperäistä tehtäväänsä turvata toiminta-alueensa tietoliikennepalvelut niin yrityksissä kuin kotitalouksissakin. ”Internet-liikenne kasvaa tällä hetkellä vuosittain 20-40 prosenttia. Tähän haasteeseen kyetään vastaamaan vain valokuidulla”, Juha Ahoniemi sanoo.

Kaukopuhelut kasvattavat perinteistä puhelinliikennettä Vaikka dataliikenteestä tulikin yhä merkittävämpää liiketoimintaa, puhelinliittymien määrä ja perinteinen puhelinliikenne lisääntyivät vielä 1990-luvulla. Puhelutuloja kasvatti muun muassa kotimaan kauko- ja ulkomaan puhelinliikenteen kilpailun vapautuminen vuonna 1994. Pohjois-Hämeen Puhelin Oy valtasi nopeasti merkittävän siivun kummastakin kakusta. Jo parissa vuodessa PHPOY:n Finnet-kumppaneidensa kanssa tarjoaman 109-kaukopuhelupalvelun markkinaosuus oli yli 80 ja 999-ulkomaan puhelupalvelun osuus yli 40 prosenttia. Edulliset puhelutaksat ja aktiivinen Kotisopimusten kaupittelu lienevät olleet oman puhelinyhtiön suosimisen tärkeimpiä syitä. Puhelinliikenteen sujuvuus varmistettiin pitämällä verkko hyvässä kunnossa. Puhelinasiakkaita palveltiin ja heihin pidettiin yhteyttä yhä monipuolisemmilla tavoilla. Yleisöpuhelimien määrää lisättiin ja tekniikkaa päivitettiin vuosittain. Ensimmäinen Avant-rahakortilla toimiva yleisöpuhelin otettiin käyttöön Mäntässä vuonna 1993. Matkapuhelimien yleistyessä aika kuitenkin ajoi vääjäämättä ”puhelinkoppien” ohi, ja viimeinen yleisöpuhelin poistettiin vuonna Viimeinen yleisöpuhelin poistettiin käytöstä vuonna 2004. 40


2004. PHPOY:n joko maksuttomat tai varsin edulliset Plus-palvelut antoivat puhelimen omistajille lisäarvoa. Kotipuhelimeen oli mahdollista kytkeä kotivastaaja, numeronäyttö tai puhelun siirto- ja puhelu tulossa -toiminnot. Puhelun aikana voitiin ottaa välipuheluita tai käydä ryhmäpuheluita. Puhelinyhtiön julkaisuilla, kuten Kotipuhelin-lehdellä, välitettiin ajankohtaista telealan tietoa alueen asukkaille. PR-henkiset tapahtumat lisääntyivät ja vetivät väkeä. Satavuotisjuhlat vietettiin Mäntän jäähallissa vuonna 1997. Monipuolinen ohjelma viihdytti isompia ja pienempiä juhlijoita. Kymmenen vuotta myöhemmin PHPOY:n 110-vuotissyntymäpäivät näkyivät toreilla ja markkinoilla, tanssilavalla ja kirkossa. Paikallisesta puhelinyhtiöstä oli vuosikymmenien aikana kehittynyt kotiseudulleen näkyvä toimija. Mäntässä ja Vilppulassa 1980- ja 90-lukujen vaihteessa käynnistynyt kaapeli-TV-toiminta sai uutta puhtia 2000-luvulla, kun PHPOY laajensi KTV-verkkonsa Vilppulan, Ruoveden ja Virtain taajamiin. Puhelinyhtiö tarjosi näin auttavan kätensä televisiokanavien digitalisoinnin aiheuttamiin näkyvyysongelmiin. Samalla katseltavien kanavien määrä lisääntyi. KTV-liittymien määrä kasvoi vuosittain ollen vuonna 2016 yli 6 000. Tieto- ja viestintäteknologiapalveluja luomalla ja monipuolistamalla Pohjois-Hämeen Puhelin Oy on ajan hengessä pysyen mahdollistanut elämisen ja yrittämisen toiminta-alueellaan sivukyliä myöten. Samanaikaisesti se on kuitenkin myös huolehtinut perinteisestä puhelinliikenteestä.

Puhelinyhtiön 100-vuotisjuhlat pidettiin Mäntän jäähallissa vuonna 1997. Paikalla oli noin 2 000 juhlijaa. Henkilökunta toimitusjohtaja Juha Ahoniemen johdolla toivotti vieraat tervetulleiksi. 41


”Langattoman teleliikenteen mahdollistava mobiiliverkkojen rakentaminen oli iso tekninen kehitysaskel, joka vei puhelinyhtiön myös aivan uudelle liiketoiminta-alueelle.” Tekninen johtaja Hannu Lipponen

42


PUHELINMASTOT KOHOAVAT OSAKSI MAISEMAA Suomen matkapuhelinviestinnän alkuna voidaan pitää ARP (Auto-Radio-Puhelin) -verkon kautta kulkenutta puheluliikennettä. Kaikille vapaa, kaupallinen verkko kattoi koko maan, ja sitä piti yllä Posti- ja Telelaitos. Ensimmäiset autoradiopuhelimet tulivat markkinoille 1970-luvun alussa. Vaikka puhelinyhteys oli käsivälitteistä ja muutoinkin vaivalloista, ARP-verkosta tuli suosittu. Tämän perusteella päättäjät oivalsivat matkapuhelinliikenteen mahdollisuudet, ja ryhtyivät kehittämään verkkoa. 1980-luvun alussa otettiin käyttöön yhteispohjoismainen automaattivälitteinen NMT450 (Nordic Mobile Telephone) -verkko. Tämä alkoi suuren käyttäjämäärän vuoksi tukkeutua muutamassa vuodessa, minkä vuoksi Telecom Finland (entinen Posti- ja Telelaitos, myöhemmin Sonera, nykyisin Telia) lanseerasi NMT900-verkon vuonna 1987. Matkapuhelinverkkojen avauduttua alkoi kiihkeä kannettavien puhelinten kehittäminen. Nokian ensimmäinen matkapuhelin oli Mobira Talkman, jota 4,5 kilon painostaan huolimatta mainostettiin pieneksi ja kevyeksi. Tämä tuotiin markkinoille vuonna 1983, ja sitä kaupiteltiin paljon liikkuville liikemiehille. Talkmanin seuraaja Mobira Cityman 900 mahtui jo ainakin isompaan taskuun, ja se painoi enää 800 grammaa. Tämän 20 x 8 x 4 -senttisen puhelimen kännykkä-nimi vakiintui vähitellen matkapuhelinten yleisnimeksi. Uudelle tasolle matkapuhelinliikenteessä päästiin, kun Radiolinja avasi yleiseurooppalaisen GSM (General System for Mobile Communications) -verkkonsa vuonna 1991. GSM-tekniikka otettiin tuolloin käyttöön ensimmäisenä maailmassa. Valtiojohtoinen Telecom Finland oli saanut varteenotettavan kilpailijan matkapuhelinmarkkinoille. Radiolinjan omistivat paikalliset puhelinyhtiöt, PHPOY näiden joukossa. Pohjois-Hämeen Puhelin Oy oli nopeasti mukana matkapuhelinliiketoiminnassa, aluksi laitekauppiaana. Jo 1980-luvun loppupuolella myytiin muutamia NMT-puhelimia. Koje oli kuitenkin niin kallis, että sitä ostivat vain yritykset ja nekin yksin kappalein. Harvalla yksityisellä oli varaa 20 000 markkaa (nykyrahassa noin 10 000 euroa) maksaneeseen matkapuhelimeen. Juuri matkapuhelinkaupan nousun kynnyksellä PHPOY kelpuutettiin Nokian piirimyyjäksi. Kun yksi väliporras jäi pois, puhelinten hinnat olivat varsin kilpailukykyisiä. Paikallisesta puhelinyhtiöstä tulikin nopeasti pohjoisen Hämeen johtava NMT-puhelinten myyjä.

Matkapuhelinverkkopalvelusta uusi bisnes Todelliseen lentoon alueen matkapuhelinliiketoiminta nousi, kun PHPOY alkoi investoida Radiolinjan GSM-verkon tarvitsemiin tukiasemiin, mastoihin ja siirtoyhteyksiin. Pienelle puhelinyhtiölle päätös oli rohkea, sillä se aloitti nollatilanteesta ja

43


toimi lainarahalla. Ensimmäinen PHPOY lähti rohkeasti mukaan tukiasema otettiin käyttöön Virmatkapuhelinliiketoimintaan roilla vuonna 1993, ja vielä savuonna avautuivat Ruoveinvestoimalla Radiolinjan GSM-verkkoon. mana den ja Vilppulan asemat. Uudelle toiminnan alueelle oli menty vakavissaan: ”Pääosa investoinneista kohdistuu lähivuosina langattoman viestinnän suuntaan”, toimitusjohtaja Aki Vuolle totesi vuosikertomuksessa. PHPOY vuokrasi verkkonsa Radiolinjalle ja sai näin pään auki uuteen liiketoimintaan. GSM-verkko kasvoi vauhdikkaasti. Jo vuoden kuluttua ensimmäisen tukiaseman käyttöönotosta se oli PHPOY:n alueella yhtä laaja kuin kilpaileva NMT-verkko. Vuonna 1995 GSM-verkon mainostettiin olevan ”Pohjois-Hämeen paras matkapuhelinverkko”. GSM-verkon laajentamiseen ja kuuluvuuden parantamiseen investoitiin vuosittain huomattavia summia. PHPOY:n myyntimiehet kulkivat Radiolinjan ”takissa” myyden yhteistyökumppaninsa liittymiä. Mainokset lupasivat ”Euroopan edullisempia matkapuhelinpalveluita”. Hintojen laskiessa ja kuuluvuuden parantuessa matkapuhelinliikenne alkoi kasvaa ripeästi. Yhä useammin kuluttajat päätyivät GSM-puhelimeen NMT:n sijasta. Kovan kysynnän vuoksi laitetoimittajilla oli ajoittain jopa toimitusvaikeuksia. PHPOY oli alueen johtava matkapuhelinmyyjä. Vuonna 1998 Suomen telealalla tapahtui mullistus, kun Helsingin Puhelin Oy, josta muutamaa vuotta myöhemmin tuli Elisa, osti enemmistöosuuden Radiolinjasta. Samalla se hankki omistukseensa muitakin Finnet-ryhmän puhelinyhtiöitä, muun

Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n ensimmäinen GSM-tukiasema otettiin käyttöön Virroilla marraskuussa 1993. Kaupunginjohtaja Tapani Leppäsen avaussoittoa seuraa toimitusjohtaja Aki Vuolle.

44


muassa Tampereen Puhelinosuuskunnan (TPO), johon PHPOY:n liittämistä oli harkittu 1980-luvun alussa. Tässä myllerryksessä Pohjois-Hämeen Puhelin Oy myi Radionlinjan osakkeensa sekä GSM-tukiasemansa. Kaupasta saamillaan rahoilla PHPOY alkoi saman tien rakentaa itselleen jättämiinsä mastoihin entistä kehittyneempää, kolmannen sukupolven GSMverkkoa. Se otettiin käyttöön vuoden 2001 alussa. Operaattoriksi tuli Finnetryhmän omistama DNA Finland. PHPOY sai matkapuhelinliiketoimintaan toisen operaattoriasiakkaan. Matkapuhelinpalveluja tarjosivat Suomessa Telia (aiemmin Telecom Finland ja Sonera), Elisa (aiemmin Radiolinja) ja DNA. PHPOY:n myyntimiehet vaihtoivat ylleen DNA:n ”takin”. Uusinta operaattoria mainostettiin todelliseksi kotimaiseksi ja myös paikalliseksi vaihtoehdoksi. ”DNA-verkkoa käytettäessä rahavirrat kulkevat PHPOY:n kautta, ja tuotot investoidaan alueen verkkojen kehittämiseen”, toimitusjohtaja Juha Ahoniemi selvitti vuoden 2002 vuosikertomuksessa. Kolmas toimija synnyttikin vipinää Suomen matkapuhelinmarkkinoilla ja laski puhelujen hintoja. Räväkän mainoskampanjan ”Elämä on” -lausahdus jäi ihmisten mieliin ja kansanomaisti hieman elitistiseksi miellettyä kännykkäkulttuuria. Oma GSM-verkko pantiin toisen kerran ”lihoiksi” myymällä se DNA:lle vuonna 2006. Samalla myytiin myös yhtiön omistamat DNA-osakkeet. Näin saatiin rahaa tuleviin kuituverkkohankkeisiin. Lyhyen harhapolunkin PHPOY matkapuhelinliiketoiminnassa kulki ryhtyessään Dicame Oy:n omistajaksi vuonna 2009. Yrityksen perustivat Finnet-ryhmän 11 paikallista puhelinyhtiötä, ja sen oli määrä tarjota sekä kiinteitä että matka-

45


puhelinpalveluita. Tavoitteena oli saada käyttöön entistä nykyaikaisempaa ja monipuolisempaa tekniikkaa. Pohjois-Hämeen Puhelimen myyntimiehet pukivat hetkeksi yllensä Dicamen ”takin”. Matkan varrella Dicame siirtyi osaksi samaisten Finnet-yhtiöiden omistamaa Datame-konsernia, joka harjoitti myös 4G-toimintaa. Datame ei saanut toivotulla tavalla tuulta purjeisiinsa, vaan yritys haettiin konkurssiin vuonna 2013. Matkapuhelinliittymissä PHPOY palasi DNA-kauppiaaksi. Matkapuhelinliikenteen lisääntymisen olisi luullut olevan kiinteään verkkoon ja perinteiseen puhelinliikenteeseen nojaavalle puhelinyhtiölle ”surman loukku”. Pohjois-Hämeen Puhelin Oy ei tähän kuoppaan pudonnut, vaan otti päinvastoin oman tukevan paikkansa myös mobiililiikenteessä. GSM-verkkoja rakentamalla ja niitä oikea-aikaisesti myymällä rahoitettiin kehityshankkeita. Verkkokapasiteetin vuokrauksesta muille operaattoriasiakkaille on muodostunut merkittävä liiketoiminnan tukijalka. Matkapuhelinliittymien ja aina vain monipuolisemmiksi käyvien laitteiden kauppakin kasvattaa myyntituloja. Alkuperäinen toiminta-ajatus turvata alueen tietoliikenneyhteydet täyttyy tältäkin osin.

Finnet-yhtiöiden tunnushahmo Tintti ilahdutti lapsia monissa PHPOY:n tilaisuuksissa. 46


PHPOY:n myyntitiimi valmiina vastaanottamaan messuvieraita: Hannu Lohipuro (vas.), Timo Pohjonen, Leena Kiiski, Aimo Kuosa ja Jari Liski. dna_ONNI2_

Abrit 12/2/04

4 1:59 PM Page

Abrit 12/2/0 dna_ONNI2_

1:59 PM Page

2

1

t ja lisätiedot in/kpl. Muut hinna tai kun internetalk. 0,069 ¤/m ja tekstiviestit un liittymäpaketin postissa, ¤/kk. Puhelut tat kirjat ¤, kk-maksu 0,66 kun vastaano Avausmaksu 2,90 Liittymäsopimus syntyy, s tulee hyväksytyksi. d.fi. tilau inlan ja .dnaf tta www ät pankkitunniste tilauksissa käyt

Avausmaksu 2,90 ¤, kk-maksu 0,66 www.dnafinlan ¤/kk. Puhe d.fi. tilauksissa käyt Liittymäsopimus syntyy, lut ja tekstiviestit alk. 0,06 kun vast ät pankkitunniste 9 ¤/m tta ja tilaus tulee aanotat kirjatun liittymäp in/kpl. Muut hinnat ja lisät iedot aketin postissa, hyväksytyksi. tai kun internet-

DNA Finland toi vipinää Suomen matkapuhelinmarkkinoille ja haastoi mobiililiiketoimintaa kahdestaan hallinneen Telecom Finlandin (myöhemmin Sonera, nykyisin Telia) ja Radiolinjan (nykyisin Elisa). DNA:n ”Elämä on” -mainoslauseen tunnistivat kaikki. 47


”2000-luvun alun toiminnan erityispiirre oli nurkanvaltaajilta suojautuminen, kun puhelinyhtiötä yritettiin pitää paikallisissa käsissä. Tämä vei paljon johdon aikaa pois liiketoiminnan kehittämisestä.” Talousjohtaja Maija Kulmala

48


VALTAAJAT PIIKKILANKA-AIDAN TAAKSE Helsingin Puhelin Oy, joka pian sai nimen Elisa, listautui pörssiin vuonna 1997 ja erosi Finnet-liitosta vuoden 2001 alussa. Samalla se osoitti selkeän pyrkimyksensä laajentua ostamalla muita puhelinyhtiöitä, muun muassa Keski-Suomen Puhelin Oy:n ja Tampereen Puhelinosuuskunnan. Pohjois-Hämeen Puhelimen läheinen kumppani TPO oli yhtäkkiä siirtynyt uuteen leiriin, mikä vähintäänkin hankaloitti yhteistyön jatkamista. ”Kävin Elisan kanssa muutaman neuvonpidon, mutta heiltä ei saatu luvattua kumppanuusmallia. Heidän mielestään yhteistyön syventäminen olisi edellyttänyt fuusioitumista”, toimitusjohtaja Juha Ahoniemi kertoo. Valppaat ”bisnesmiehet” haistoivat ansaitsemismahdollisuuden, ja aloittivat Suomen telealalla ennen kokemattoman puhelinosakkeiden hankintaruljanssin. Mitä ilmeisemmin tavoitteena oli hankkia itsenäisistä puhelinyhtiöistä riittävä osuus, ja myydä se kasvuhakuiselle Elisalle. Pohjois-Hämeen Puhelin Oy oli yksi nurkanvaltaajien kohde. Puhelinosakkeilla kauppaa käyviä yrityksiä syntyi ympäri Suomea. Ne ilmoittelivat näkyvästi lehdissä: ”Ostetaan puhelinosakkeita parhaaseen hintaan. Myy osakkeesi helposti, nopeasti ja turvallisesti. Myynnillä ei vaikutusta palveluihin”. Ostajat myös soittelivat ahkerasti maakuntien puhelinosakkeiden omistajille, ja toisinaan ostopuhe oli varsin hyökkäävää. ”Moni osakkeensa myynyt tuli katumapäälle, ja otti yhteyttä meihin kysyäkseen, miten kaupan voisi perua. Me autoimme parhaan kykymme mukaan, ja usein siinä onnistuimmekin”, talousjohtaja Maija Kulmala muistelee. PHPOY:n sisällä tilanne synnytti epävarmuutta ja haittasi pitkäjänteistä toiminnan suunnittelua. Hallinto ja johto arvioivat, että Elisaan sulautuminen veisi päätösvallan ja rahat oman alueen ulkopuolelle. Tämän estämiseksi päädyttiin muuttamaan yhtiöjärjestystä. ”Useampi ilta meni nojatuolissa osakeyhtiölakia tutkien ja pohtien, mitä voi tehdä ja mitä ei”, Juha Ahoniemi kertoo. Vuonna 2000 hyväksytty uusi yhtiöjärjestys antoi puhelinta käyttäville osakkeenomistajille muita suuremman äänivallan niin, että nämä pystyivät ohjaamaan yrityksen päätökset haluamaansa suuntaan. Äänivallan lisäys järjestettiin jakamalla puhelimen käyttäjille ilmaiseksi uusia, suuremman äänivallan sisältäviä B-osakkeita. Toimenpide lopetti ”osakejobbareiden” kiinnostuksen PHPOY:tä kohtaan siltä erää. Yritys sai sijoittajilta ”piikkilankayhtiö”-nimen. Yhtiöjärjestyksen muutos johti osakekirjojen vaihtamiseen, mikä oli mittava ja työläs operaatio. Vanhan osakekirjan tilalle sai uuden ainoastaan osakkeenomistaja tai hänen valtuuttamansa henkilö. Osakekirjojen vaihto tapahtui PHPOY:n myymälöissä. ”Kaikille noin kymmenelle tuhannelle omistajalle lähetettiin kirje, jossa kerrottiin, miksi osakekirjojen vaihto tehdään ja miten tulee toimia. Kirjeitä postitettiin aakkosjärjestyksessä noin 500 viikossa, jotta vaihtopisteisiin ei syntyisi pitkiä jonoja”, Maija Kulmala taustoittaa ja jatkaa: ”Uusia osakekirjoja ei voitu kirjoittaa etukäteen valmiiksi, koska ei tiedetty, mistä toimipisteestä omistaja tulisi osakekirjaa vaihtamaan.

49


Lisäksi monen osakkeen omistus oli muuttunut ja uusi osakekirja kirjoitettiin uuden omistajan nimelle. Omistuksen, valtakirjojen ja mahdollisten omistuksen muutospapereiden tarkistaminen ja rekisteröiminen sekä osakekirjan tulostaminen veivät aikansa jokaisen asiakkaan kohdalla.” Vaihtotoimenpide synnytti melkoisen kävijävirran, ja myymälöihin palkattiinkin kevääksi 2000 lisäväkeä. ”Olihan se aikamoinen ’härdelli’. Osakekirjan vaihtamisen lisäksi ihmiset kaipasivat paljon lisätietoa”, myymälähenkilökunta muistelee. ”Yritimme palkita omistajien vaivoja pienillä liikelahjoilla ja järjestämällä arpajaisia, joissa oli palkintona esimerkiksi puolen vuoden paikallispuhelut veloituksetta ”, Maija Kulmala kertoo. Puhelinyhtiö tuli muutoinkin monta askelta omistaja-asiakkaitaan vastaan auttamalla erilaisissa käytännön toimissa. ”Paljon osakekirjoja oli kadoksissa ja kuoletimme osakkeita omistajien valtuuttamina. Keräämällä useita osakekirjoja samaan kuoletushakemukseen pystyimme pienentämään omistajille tulevia kustannuksia merkittävästi”, talousjohtaja Kulmala kertoo esimerkin. Hänen mielikuvakseen jäi, että vaihtoprojektiin oltiin yleisesti tyytyväisiä. Omistajat saivat osakeannissa B-osakkeet. Yhtiön osakerekisteri saatiin ajan tasalle. Samoihin aikoihin yhtiökokous valtuutti hallituksen ostamaan omia osakkeita välitysmyynnin kautta. Näin poistettiin markkinoilta mahdollisesti sijoittajien syliin menossa olleet osakkeet. Vaatelias prosessi onnistui hyvin, ja Pohjois-Hämeen Puhelin Oy saattoi jälleen keskittyä päätehtäväänsä alueen tietoliikenneyhteyksien turvaamiseen. Juha Ahoniemi kiteytti yhtiöjärjestyksen muutoksen: ”Alueen omassa hallinnassa olevan yhtiön avulla voidaan toteuttaa juuri omalla alueella tarvittavia palveluita. Kertyvät varat jäävät yhtiön ja sen omistajien haltuun”. Toinen PHPOY:täkin koskettanut puhelinosakkeiden hamstrausyritys tehtiin vuosina 2007–2008. Tuolloin Pohjois-Hämeen Puhelin myi monen muun paikallisen puhelinyhtiön tavoin DNA-osakkeitaan. Kaupasta saatiin rahaa, ja tuloskin parani. Nokkelat sijoittajat arvioivat, että hankkimalla vaurastuneen PHPOY:n osakkeita heidän olisi mahdollista ansaita vaatimalla yhtiökokouksessa osinkoja. Kun PHPOY:ssä huomattiin ostoinnostus, yhtiöstä soitettiin lähes kaikille osakkeenomistajille ja selvitettiin hankkeen taustoja sekä neuvottiin, ettei osakkeita kannata myydä nurkanvaltausta yrittäville. Jos myyntihaluja oli, suositeltiin osakkeiden myymistä PHPOY:lle. Tiedotuskampanja tuotti tulosta niin, etteivät sijoittajat saaneet omistukseensa juuri yhtään Pohjois-Hämeen Puhelimen osaketta. Niin omistus kuin DNA-kaupasta saadut rahat pysyivät tälläkin kertaa paikallisissa käsissä ja voitiin käyttää oman puhelinyhtiön kehittämiseen.

50


Yhtiöjärjestyksen muutoksen vuoksi puhelinosakkeen omistajien piti käydä vaihtamassa osakekirjansa uuteen PHPOY:n myymälässä. 51


”PHPOY on antanut henkilöstölleen mahdollisuuden kasvaa työssään. Itsekin olen saanut koko työurani ajan toteuttaa ajatuksiani, oppia uutta ja olla mukana telealan huimassa kehityksessä.” Verkkopäällikkö Jarmo Koskiranta

52


ME OLLAAN SANKAREITA KAIKKI Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:ssä on alkumetreiltä lähtien oivallettu osaavien ihmisten merkitys. Jo 1900-luvun alkupuolella yritys palkkasi ”telefoonialan” erikoiskoulutuksen saaneita huoltomiehiä ja asentajia. Henkilöstön ammattitaidon ylläpitoon on vuosittain satsattu tuntuvia summia. Puhelinasentaja Arto Virenin mukaan uusia tehtäviä tarjottiin aktiivisesti ja niihin oli mahdollisuus saada myös tarvittava koulutus. Palkanlaskija Sirpa Pulkki on samaa mieltä. ”Yhtiö on aina kannustanut väkeään kouluttautumaan.” Koulutuksessa keskityttiin vielä 1970-luvulla peruskoulutukseen, kun puhelinyhtiö pätevöitti palkkaamiansa ihmisiä puhelinalan tehtäviin. 1980-luvulta lähtien uudet henkilöt otettiin ammatillisen peruskoulutuksen saaneina. Esimies- ja asiantuntijatehtäviin alettiin palkata opisto- ja korkeakoulututkinnon suorittaneita nuoria. Vaikka väki oli taloon tullessaan aikaisempaa valmiimpaa telealan töihin, nopean teknisen kehityksen vuoksi jatkokoulutusta tarvittiin vuosittain paljon. Esimerkiksi digitaalitekniikan opettelu vaati lukuisia opiskelupäiviä, kun kaikki saivat jonkinasteista lisäoppia. Myös tietokone ja sille siirretyt toiminnot merkitsivät opiskelua, samoin internetin ja matkapuhelinliikenteen tulo. Puhelinasentajat olivat alkuaikoina yleismiehiä ja tekivät kaikenlaisia töitä. ”Liikkeelle lähdettiin isolla joukolla, ja tehtäviä jaettiin kullekin taitojensa mukaan”, asentaja ja luottamusmies Esko Mattila kertoo. Tekniikan monimutkaistuessa väki on erikoistunut. 2000-luvulla hankittu Tampereen Puhelimen osakkuus on mahdollistanut pienelle puhelinyhtiölle pitkälle koulutettujen erikoismiesten käytön yhä vaativammaksi käyvällä alalla. Joissakin tehtävissä turvaudutaan alihankkijoihin. ”Oma väki tekee nykyisin aika vähän esimerkiksi linjatöitä. Ulkopuolisten käyttö on perusteltua silloin, kun tekemistä ei riitä ympäri vuoden”, Esko Mattila sanoo. Digitalisoinnin jälkeen ala meni eteenpäin sellaisella vauhdilla, että kokeneiden konkareidenkin oli ajan hermolla pysyäkseen opiskeltava koko ajan. Aluetyönjohtaja Rauno Teräväinen kuvaa: ”Työvuosieni aikana puhelin kehittyi veivattavasta lankapuhelimesta tietokoneen kaltaiseksi matkapuhelimeksi, jolla voi tehdä vaikka mitä. Tämä vaatii puhelinalalla työskenteleviltä paljon.” ”Englanninkieliset ohjeet asettivat vanhemmille asentajille omat lisähaasteensa”, asentaja Pertti Kaarre sanoo. Esko Mattilan mielestä myöhemmän iän opiskelulla on hyvätkin puolensa. ”Esimerkiksi tietotekniikkaan vanhempana perehtynyt osaa ehkä helpommin asettua perehdytettävien asiakkaiden asemaan kuin lapsesta saakka tietokonetta käyttäneet.” Tekniikan lisäksi puhelinyhtiön väki on kohentanut muitakin taitojaan. Useamman vuoden jatkuneissa ”yritystalkoissa” paneuduttiin asenne- ja palvelukoulutukseen. Turvallisuuskoulutuksesta on tullut vuosi vuodelta tärkeämpää. Yhteishenkeä on lujitettu ”Kaveria ei jätetä” -valmennuksella.

53


Ilmapiiri on ollut puolin ja toisin koulutusmyönteinen. Lukuisissa eri tehtävissä toimineen Hannu Vilénin mielestä puhelinyhtiö on suhtautunut aina henkilöstönsä opiskeluun kannustavasti. ”Väki lähti innokkaasti mukaan opettelemaan uutta tekniikkaa. He uskoivat turvaavansa näin myös omia työpaikkojaan”, lukuisia koulutustilaisuuksia alaisilleen junaillut verkkopäällikkö Jarmo Koskiranta kertoo. Metsä on siten vastannut niin kuin sinne on huudettu. Puhelinlaitosten Liitto, nykyinen Finnet-liitto on ollut tärkeä kouluttaja. Oppia on saatu myös laitetoimittajien ja muiden yhteistyökumppaneiden järjestämillä kursseilla. Työssä oppiminen on ollut hyväksi koettu kehittämisen muoto. ”Paras tieto tuli kokeneempien ammattimiesten ohjauksessa”, Pertti Kaarre arvioi. Monia uusia osaajia onkin kasvanut oppisopimuskoulutuksessa ja puhelinasentajan ammattitutkintoja suorittamalla. ”Omatoimisuus on tärkeää. Tietoa hankitaan paljon itsenäisesti esimerkiksi internetin kautta”, Ruoveden myymälässä työskentelevä Leena Kiiski kertoo. ”Kun yksi keksii jotain, tieto jaetaan sähköpostitse koko tiimille”, Mäntän myymälän Aimo Kuosa jatkaa.

Pitkiä työuria PHPOY on ollut toiminta-alueellaan merkittävä työllistäjä, jonka palveluksessa on viihdytty. Ei ole ollut harvinaista, että samasta perheestä useampi sukupolvi käy puhelinyhtiöllä töissä. Veromarkat ja -eurot ovat jääneet kotikuntien hyödyksi.

Tampereen ammatillinen kurssikeskus järjesti PHPOY:n väelle kolmen päivän mittaisen mikrotietokonekurssin vuonna 1988. 54


Hannu Vilén lienee tehnyt tehtäväkierrossa PHPOY:n epävirallisen ennätyksen. Hän tuli toisen PHPOY:n henkilöstön määrä on polven puhelinmiehenä ammattikoulun jälkeen 1970-luvun jälkeen lähes kaksinlinjatöihin. Eläkkeelle Vilén siirtyi dokumentoinkertaistunut. Vuonna 2016 yritys titehtävistä. Väliin mahtuvan 45 vuoden aikana työllisti lähes 70 ihmistä. hän toimi keskustöissä, alueasentajana, vikailmoiAnsaitut eurot jäävät pääosin tusten vastaanottajana, dokumentoinnissa sekä alue- ja asennustyönjohtajana. ”Paljonhan sitä piti omalle toimialueelle. kursseilla käydä, ja perehtyä myös omatoimisesti uusiin asioihin”, Hannu Vilén taustoittaa ja jatkaa: ”Tietotekniikan käyttöönotto oli mielestäni vaativin pala purtavaksi.” Itsensä kehittämisen ja uralla etenemisen mahdollisuus eivät liene vähäisimpiä syitä siihen, että PHPOY:ltä eläköidytään tyytyväisenä. ”Tulin taloon nuorena ja innokkaana miehenä. Ajatuksiani ei koskaan lytätty, vaan päinvastoin innostettiin”, Jarmo Koskiranta muistelee. ”Työ puhelinalalla oli mielekästä, ja siinä pääsi kokemaan huiman teknisen kehityksen”, Rauno Teräväinen kiteyttää työuransa. Puhelittomasta kodista puhelinyhtiölle töihin tullut Sirpa Pulkki oli aloittaessaan hädin tuskin nähnyt puhelinta. Tehtävien myötä ja itseään aktiivisesti kehittämällä hänestä kasvoi täysverinen telealan ammattilainen. Pulkki muistelee lähes 45 työvuottaan: ”Puhelinyhtiössä on ollut mukava ja turvallinen työskennellä. Järjestelmien ja laitteiden toimivuudesta ei ole tarvinnut kantaa huolta. Omilta asiantuntijoilta on aina saanut opastusta ja neuvoja.” Hyvät työolot ja toimivat -välineet ovat henkilökohtaisten taitojen lisäksi henkilöstölle ja sitä kautta yrityksen menestykselle tärkeitä. Tämä on oivallettu Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:ssäkin, vaikkei

Turvallisuuskoulutuksessa paneuduttiin käytännön harjoitteluun opettelemalla, miten loukkaantunut autetaan alas pylväästä. 55


alku ollutkaan ruusuista. Hannu Vilénin mukaan 1970-luvulla laitteisto ja kalusto olivat koko telealalla alkeellisia. PHPOY:ssä tämä johtui osittain rahan puutteesta. ”Elettiin kädestä suuhun, ja tehtiin se, mitä pystyttiin. Toisaalta tämä lisäsi luovuutta, kun keinojen loppuessa otettiin avuksi konstit”, Arto Viren muistelee 1970-lukua. ”Yhtiön 75-vuotisjuhlien puheessaan luottamusmies veisteli yrityksen täyttävän 75 vuotta ja työkalujen 100 vuotta”, Rauno Teräväinen jatkaa. Esko Mattilan mukaan kahden asentajan varusteet ja työkalupakki mahtuivat tavallisen auton peräkonttiin. Työasutkaan eivät tuolloin olleet viimeisen päälle. Mäntän ja Vilppulan vikamiehillä oli säästösyistä käytössään yhteiset kumisaappaat, koska ”eihän niitä tarvita kuin sateella”. Käsien suojaksi asentajille annettiin lapaset. Vähitellen niin kalusto, työkalut kuin -vaateetkin paranivat. Ulkotyöntekijät saivat turvalliset ja säältä suojaavat varusteet ja monia työtä helpottavia apuvälineitä. Alkuun päästyään PHPOY on ollut tälläkin rintamalla ensimmäinen monessa asiassa, kuten asentajien kaapelitutkien käyttöönotossa. Yhä paremmin laajalla alueella liikkumiseen soveltuvat ja työtehtävien mukaan varustellut autot ovat täynnä kalliita mittareita ja muuta työskentelyä helpottavaa erikoistekniikkaa. PHPOY ei ole unohtanut henkilöstöään vapaa-ajallakaan, vaan on vuosien varrella järjestänyt mitä erilaisempaa harrastus- ja virkistystoimintaa. Vuonna 1982 perustettu Haloo-henkilökuntakerho on junaillut muun muassa lentopallopelejä, puulaakijuoksuja, lumiveistoskilpailuja. Sirpa Pulkin mielestä henkilöstön hyvinvoinnista on pidetty huolta. ”Virkistysmahdollisuuksia on tarjolla enemmän kuin niitä käytetään.” ”Yhteiset riennot sekä mukavat työkaverit ja esimiehet ovat jääneet mieluisina muistoina rikastuttamaan eläkepäiviä”, Arto Viren kertoo. Kymmenkunta vuotta asentajien luottamusmiehenä toiminut Esko Mattila kuvaa Pohjois-Hämeen Puhelinta asialliseksi työpaikaksi. ”Yhteistoimintaneuvotteluja tai muita isoja vääntöjä ei ole kohdalleni osunut. Asiat ratkotaan neuvotellen ja etukäteen sopien.” Yhteistoimintaa takavuosina värittänyttä politikointia ei enää ole. Muutoinkin puhelinyhtiö on rento työpaikka. ”Esimiesten ja työntekijöiden välinen raja-aita on poistunut. Työnjohtajia ei tarvitse lähestyä hattu kourassa. Huumori kukkii, mikä omalta osaltaan kohottaa työpaikan henkeä”, luottamusmies arvioi. Sirpa Pulkki on Mattilan kanssa samaa mieltä. Yrityskulttuuri oli 1970-luvulla muodollisempaa, esimerkiksi toimitusjohtajaa teititeltiin. Naisten piti pukeutua toimistossa hameeseen. Vähitellen ilmapiiri vapautui ja puhelinyhtiö alkoi suuntautua entistä näkyvämmin ulospäin.

56


Asentaja Kari Viikki lähettää verkkoteknikko Jarmo Koskirannan osuudelleen Ruoveden puulaakijuoksukilpailussa vuonna 1985.

Haloo-kerhon joukkue voitti lentopallon puulaakimestaruuden vuonna 1995. Pelaajat: takana vas. Pekka Mikkonen, Mauri Touronen ja Jarmo Riutta. Edessä vas. Timo Kiiski, Hannu Vilén ja Timo Aikio. 57


PHPOY:n 110-vuotistaipaleen kunniaksi henkilöstö kävi retkellä Naantalissa presidentin kesäasunnossa Kultarannassa.

PHPOY:llä työurat ovat pitkiä. Simo Jokiaholle (vas.), Arto Virenille, Reino Hangaslahdelle, Hannu Lohipurolle, Toivo Hakaselle ja Taisto Kekille kertyi yhteensä 150 työvuotta ennen ”oloneuvokseksi” siirtymistä vuonna 2000. 58


Ruoveden linjatyöryhmä PHPOY:n ensimmäisen kuorma-auton edessä 1970-luvulla.

Monenlaisella erikoistekniikalla varustettu nykyauto on oikea liikkuva työasema. Puhelinasentaja Matti Heikkonen menossa työkeikalle.

59


”Yksikään puhelinyhtiö ei voi välttyä törmäämästä päivittäin kovenevaan kilpailutilanteeseen. Markkinaosuuksia haetaan kaikkien palveluiden osalta ja koko maan laajuisesti.” Toimitusjohtaja Aki Vuolle vuoden 1994 toimintakertomuksessa alan kilpailusta

60


Toimitusjohtajan neljät kasvot Puhelinyhtiötä 1970-luvulta eteenpäin luotsanneet neljä toimitusjohtajaa ovat olleet oman aikansa mannekiineja. Tehtävien painopiste on vaihdellut ajan vaatimusten mukaisesti, ja jokaisella toimitusjohtajalla oli tuohon hetkeen parhaiten sopivat tiedot ja taidot. Kaikilla on kuitenkin ollut työssään sama perustavoite: Tieto- ja viestintäteknologiaa ylläpitämällä ja kehittämällä mahdollistaa yrittäminen ja eläminen pohjoisella Pirkanmaalla. Kosti Y. Virtanen oli käytännössä oppinsa hankkinut, pitkän linjan puhelinmies, jolla oli myös sotilaallista taustaa. Hänen johtajakaudellaan puhelinliikenne ja yrityksen liikevaihto kasvoivat vuosittain reipasta tahtia. Tämä edellytti puhelinyhtiöltä jatkuvaa keskusten ja verkon kunnostamista ja laajentamista, missä Virtasen kokemus oli omiaan. Kosti Y. Virtanen arvosti ”oikeaa työtä”. Talousarviot piti tehdä illalla, koska ne eivät olleet hänen mielestä päivätyötä. Usein näppituntumalla tehtäviin budjetteihin Virtasella oli selkeä ohje: ”Rätkästään sinne tommonen summa”. Budjetoinnin suurpiirteisyydestä huolimatta Kosti Y. Virtanen oli tarkka talousmies. Hän piti kukkaron nyörit tiukalla, ja halusi olla mukana pienemmässäkin päätöksessä. Hän oli taitava lainanpyytäjä, joka hankki puhelinyhtiön tarvitsemaa käyttörahaa muun muassa vekseleillä. Virtanen ei hevin tehnyt alaistensa kanssa sinunkauppoja. Jämpti ja sanansa pitävä mies oli intohimoinen kalamies, jonka johdolla käydyissä pilkkikisoissa väkikin saattoi rentoutua. Kosti Y. Virtanen muistetaan myös lukuisista sanonnoista: Tiukassa paikassa hän huokaisi: ”Eikö löytyisi oikotietä taivaaseen”. Hyvää mieltään Virtanen ilmaisi: ”Kyllä niin taas maksa letkahtaa, että…”-huudahduksella. Virtasen seuraajalla teknikko Erkki Siirilällä oli jo teoreettista koulutaustaa, mitä pitkäaikainen kokemus käyttöpäällikkönä syvensi. Virkaatekeväksi toimitusjohtajaksi Siirilä tuli hivenen vastentahtoisesti Virtasen sairastuttua. PHPOY:n 1980-luvun yhdistymishankkeessa hän joutui myrskynsilmään, ja toimi jupakassa jämäkästi puhelinyhtiön miehenä ja kasvoina ulospäin. Vakinaisen toimitusjohtajan pestin otti vastaan itsenäisyystaistelussa tulikasteensa saanut johtaja, jota kuvataan perusteelliseksi, tinkimättömäksi ja asialliseksi mieheksi niin yrityksen sisäisissä kuin ulkopuolisissa toimissaan. Siirilä vei läpi paikoin kipeät kehittämishankkeet ja nosti puhelinyhtiön talouskurimuksesta oman terveytensä kustannuksella. Siirilän seuraaja toimitusjohtaja Aki Vuolle kuvaa edeltäjänsä urakkaa vuoden 1990 vuosikertomuksessa: ”Toimitusjohtaja Erkki Siirilä joutui käyttämään joskus rajuja toimenpiteitä yrityksemme eteenpäin viemiseksi, mutta näin jälkeenpäin voi sanoa ratkaisujen olleen oikeita.”Talouden kuntoon laittamisen lisäksi Siirilän toimitusjohtajakaudella aloitettiin koko puhelinyhtiön väeltä paljon venymistä ja kehittymistä vaatinut digitalisointi. Erkki Siirilän aikakaudella työskennelleet muistelevat toimitusjohtajaa arvostavan lämpimästi: ”hirveän tasainen ja rauhallinen mies, asiallinen, ei särmiä”. ”Työt

61


puhukoot puolestansa” -ajatusmaailmaansa Erkki Siirilä lienee ilmentänyt vuoden 1989 toimintakertomuksen eläkkeelle lähtösanoissaan lainaamalla Arvo Turtiaisen runoa:

”Synnyt, kuolet: Mitä sen välissä on, se on elämäsi. Mitä elämäsi on, sitä olet itse. Mitä itse olet, sitä on työsi. Mitä työsi on, sen sanovat jälkeen jäävät. Siksi älä huolehdi, vaan elä elämäsi työsi tehden.”

Erkki Siirilän seuraaja, insinööri Aki Vuolle työskenteli ennen toimitusjohtajakauttaan verkkopalvelupäällikkönä. Hän oli uudemman puhelintekniikan asiantuntija. Vuolteen toimitusjohtajakaudella paikallisen puhelinyhtiön maailma avartui, kun puhelinalan monopolit purettiin ja kilpailu vapautui. PHPOY:kin saattoi alkaa myydä sekä kauko- että ulkomaan teleliikennepalveluita. Teknisen valmiuden lisäksi tämä edellytti henkilöstöltä uudenlaista asennoitumista. ”Kilpailu on asettanut puhelinyhtiöt uuteen tilanteeseen. Paikallispuolella kilpailija vie todennäköisesti markkinoita, mutta kaukopuhelupuolella on voitettavaa. Palveluiden laatu ja määrä on kehittynyt voimakkaasti samalla, kun hinnat ovat laskeneet”, Aki Vuolle pohti vuoden 1994 toimintakertomuksessa. Myös langaton viestintä otti ensiaskeleensa Vuolteen aikana, kun PHPOY:n ensimmäinen tukiasema otettiin käyttöön. Ulospäin suuntautuneena ja kaupallisesti ajattelevana miehenä Aki Vuolle käynnisti teknisten parannusten rinnalla uudenlaisen tilanteen edellyttämän nykyaikaisen markkinoinnin ja palvelujen kehittämisen. Kenttätyötä tekevien konkareiden mielestä palveleminen oli välillä jopa syrjäyttää tekniikan. Nykyinen toimitusjohtaja, diplomityön tekijänä taloon tullut Juha Ahoniemikin hallitsee telealan tekniikan läpikotaisesti. Lopullinen muutos perinteisestä puhelinyhtiöstä ICT-alan monitoimiyritykseksi on tapahtunut Ahoniemen johtajavuosina. Myös PHPOY:n johtamisen painopiste on siirtynyt entistä enemmän liikkeenjohdolliseen suuntaan. Yrityksen vetäjänä Ahoniemen tehtävänä on ollut katsoa puhelinyhtiön toimintaa kokonaisuutena ja luotsata sitä sekä teknisesti että taloudellisesti eteenpäin. Etsiä tarvittaessa uusia tapoja tehdä ”bisnestä” yhä vaativammassa toimintaympäristössä. Juha Ahoniemen toimitusjohtajakaudella eri tahojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä on tullut välttämätön toiminnan osa. Aki Vuolteen ja Juha Ahoniemen aikana puhelinyhtiötä ei enää johdettu linjatyömaalla saappaat kurassa, vaan nykyaikaista tekniikkaa ja tietoa hyödyntäen näyttöpäätteen ääreltä. Päätöksentekoa on keskitetty ja toimintoja yhdenmukaistettu, mistä itsenäiseen työskentelyyn tottuneet aluetyönjohtajat saattoivat aluksi hieman jupista. Johtoryhmän jäsenistä on tullut toimitusjohtajan tärkeitä työkumppaneita. Osaavan henkilöstön merkitys ja sen kunnioittaminen ovat muutoinkin olleet näille

62


Kosti Y. Virtanen oli toimitusjohtajana vuodet 19541980. Virtanen oli puhelinyhtiön viimeinen käytännössä oppinsa hankkinut pitkän linjan puhelinmies.

Teknikko Erkki Siirilän virkaa tekevänä vuonna 1980 alkanut toimitusjohtajuus kesti kymmenen vuotta. Hänen johdollaan PHPOY luotsattiin nykytielleen panemalla yritystä sekä teknisesti että taloudellisesti kuntoon.

63


uuden aikakauden toimitusjohtajille yhtä tärkeää kuin kahdelle edeltäjälleen. Tämä on ilmaistu PHPOY:n vuonna 2003 määritellyissä arvoissakin: ”Arvostamme ammattitaitoista, osaavaa, kehittymishaluista ja tehokasta työntekijää, joka tekee oikeita asioita oikein. Yhtiölle on tärkeää, että henkilöstö voi hyvin. Tähän sisältyy asianmukainen palkkaus, mahdollisuus pysyä työn puolesta terveenä, mahdollisuus olla innostunut työstään, saada siitä palautetta, arvostaa työtään itsekin sekä mahdollisuus kehittyä ja kokea onnistumista työssään.”

Vuodet 1990–1995 toimitusjohtajana työskennellyt insinööri Aki Vuolle käynnisti puhelinyhtiössä nykyaikaisen markkinoinnin ja palvelujen monipuolistamisen.

Vuonna 1995 toimitusjohtajan tehtäviin siirtyneen DI Juha Ahoniemen aikana PHPOY:n johtamisen painopiste on siirtynyt entistä enemmän liikkeenjohdolliseen suuntaan. 64


Sairauseläkkeelle vuonna 1980 jäänyt Kosti Y. Virtanen oli aktiivisesti toiminnassa mukana työuransa loppuun saakka. Vuotta ennen eläköitymistään hän seuraa henkilöstölle Computec-hälytyksensiirtojärjestelmästä pidettyä infotilaisuutta.

Erkki Siirilän läksiäisiä vietettiin maaliskuussa 1990. Hallituksen puheenjohtaja Erkki Lahtinen toivottamassa leppoisia eläkepäiviä. Pöydässä myös Sirkka Hautanen ja Timo Aikio.

Johtoryhmässä on keskeisten alojen asiantuntemus. Vuonna 2017 PHPOY:n johtoryhmän muodostivat: Vas. myyntijohtaja Jari Liski, talousjohtaja Maija Kulmala, toimitusjohtaja Juha Ahoniemi ja tekninen johtaja Hannu Lipponen. 65


”Eri alueita ja ammattikuntia edustava hallitus tuo puhelinyhtiöön laajempaa näkemystä ja on toimitusjohtajan tuki ja myös kirittäjä.” Maanviljelijä, hallituksen jäsen Jussi Salmi

66


VOIMALLA PITÄJÄIN MIESTEN Hallitus, vuoteen 1979 saakka johtokunta, on ollut Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:ssä keskeinen elin. Hallituksen jäsenet tulevat eri puolilta toiminta-aluetta ja edustavat monenlaisia ammattialoja. Mukana on maa- ja metsätaloudessa, liike-elämässä ja kuntien tehtävissä työskenteleviä miehiä. Hallituksen jäsenet antavat tietonsa ja taitonsa sekä aikaansa puhelinyhtiölle – yhteiseen hyvään – oman työnsä ohella. Vastavuoroisesti jäsenyys tuo uutta särmää mukana olevien siviilielämään. ”Hallitustyö on avartavaa, koska se poikkeaa täysin oman yritykseni toimialasta”, nykyhallituksen puheenjohtaja Tapani Elomaa sanoo. ”Hallituksen jäsenyys laajentaa liike-elämän tuntemusta ja tarjoaa uusia verkostoitumismahdollisuuksia. Puhelinyhtiökin hyötyy, kun hallituksen jäsenillä on valmiina erilaisia kontakteja, vaikuttamismahdollisuuksia sekä näkökulmia päätettäviin asioihin”, istuvan hallituksen jäsen, toimitusjohtaja Tero Karhumäki arvioi. Hallituksessa 1990-luvulla toiminut hallintopäällikkö Esko Lehtomaa uskoo myös kuntien edustajien saavan puhelinyhtiön kokouksien keskusteluista hyvän kokonaiskuvan alueen tilanteesta. Hallituksen rooli ja toiminnan painopisteet ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana ja eläneet tilanteen mukaan. Puhelinyhtiön ensimmäiseen, kesäkuussa 1897 nimitettyyn johtokuntaan kuuluivat perustajista maanviljelysneuvos Alexander Aminoff ja kauppias Manu Lahonen Ruovedeltä. Muut jäsenet olivat kauppias A. Soilunen Ruovedeltä, tehtaanisäntä Nestor Tainio Virroilta ja kauppias A. Korpela Kurusta. Aminoffista tuli johtokunnan puheenjohtaja. Lahonen toimi johtokunnan varaesimiehenä, kassanhoitajana ja kirjurina. Ensimmäisen johtokunnan tehtävät olivat käytännönläheisiä. Se muun muassa määritteli tilattavien keskusten koon, hankki laitteet ja kaluston, etsi ja palkkasi puhelinkeskuksen hoitajat. Vaikka puhelinyhtiö myöhemmin saikin päätoimisen isännöitsijän (toimitusjohtajan), johtokunnan jäsenten, etenkin Aminoffin, taitoja ja henkilökohtaisia suhteita tarvittiin monta kertaa esimerkiksi rahoituksen järjestämisessä. Vielä 1970- ja -80-luvuilla hallitus, varsinkin sen puheenjohtaja, olivat tiiviisti mukana operatiivisessa työssä toimitusjohtajan apuna. Vuoden 1981 fuusioitumishankkeessa hallituksella oli todella suuri rooli muutoinkin kuin päätöksentekijänä. Puheenjohtaja, DI Erkki Lahtinen ja varapuheenjohtaja, varatuomari C-J. Fredriksson olivat toimitusjohtajan mukana Tampereen Puhelinosuuskunnan ja Posti- ja Telelaitoksen kanssa käytävissä neuvotteluissa. Kolmikko vastasi TPO:n ja Telen tarjouksen vaativasta vertailusHallituksessa ta. Hallituksen jäsenet olivat taustavaikuttajina ja tieon yhdeksän eri alan don välittäjinä, kun itsenäisenä jatkava puhelinyhtiö pyysi omistajakuntiaan lainojen takuumiehiksi. Erkki ammattilaista. Lahtinen oli usein toimitusjohtajan tukena, kun kunnan

67


Hallitus on laajentanut osaamistaan ja paikallisten yritysten tuntemustaan yritysvierailuilla. Vuonna 1987 tutustuttiin Mäkelän jalostuskanalaan Vilppulassa. Vas. Jussi Mäkinen, Eero Sipilä, Jorma Mattila, Seppo Nieppola, Erkki Lahtinen, Jaakko Hakala, Olavi Tuovinen ja toimitusjohtaja Erkki Siirilä.

PHPOY:n hallitus ja toimitusjohtaja vuonna 1997: Vas. Seppo Nieppola, Juha Ahoniemi (tj), Esko Lehtomaa, Jukka Lahti, Erkki Lahtinen (pj), Jussi Salmi, Tauno Mäkelä, Eero Sipilä ja Jussi Mäkinen. Kuvasta puuttuu Sten Varila. 68


johdon puheille mentiin ”hattu kourassa”. Hän myös osallistui tiiviisti puhelinyhtiön tulevaisuuden suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä oli mukana tärkeissä ja rahallisesti merkittävissä investointineuvotteluissa. Toimitusjohtajan valinta ja perehdyttäminen on hallituksen vastuulla. ”Johtajan vaihdos vaatii hallitukselta normaalia suurempaa paneutumista päivittäiseen toimintaan varsinkin, jos tulokkaalla ei ole ennestään laajempaa kokemusta puhelinyhtiön johtamisesta”, Esko Lehtomaa sanoo. ”Teleala on tänä päivänä niin erikoistunutta, että hallituksen työ painottuu liiketoiminnalliseen pohdintaan ja päätöksiin, ei teknisiin yksityiskohtiin”, Tapani Elomaa kuvailee kehitystä. Hallitus on toimitusjohtajan keskustelukumppani, tuki ja kirittäjä. Se siunaa, ja samalla vastaa, isoista asioista. ”Digitalisointi, Tampereen Puhelin Oy:n omistus, kuituverkon rakentaminen ovat olleet mittavia päätöksiä, joita hallituksessa on pohdittu perusteellisesti”, nykyhallituksen varapuheenjohtaja, yrittäjä Jouko Mettänen luettelee. Elomaan mukaan puhelinyhtiön ulkoinen toimintaympäristö monimutkaistuu ja muuttuu koko ajan. Tämä tekee päätöksenteosta yhä haasteellisempaa. Virhearviointien riski kasvaa, joten laajaa näkemystä tarvitaan. Jäsenten erilaiset taustat antavat päätösten pohjaksi kattavan kokonaiskuvan. ”Eri puolilta toiminta-aluetta tuleva hallitus on tuntosarvina asiakkaiden ja omistajien suuntaan”, hallituksessa 1980-luvulta lähtien parikymmentä vuotta ollut talousneuvos Tauno Mäkelä kuvailee. ”’Kotiin päin vetoa’ ei kuitenkaan saa tapahtua, vaan kaikki ratkaisut tehdään puhelinyhtiön kokonaisetua ajatellen”, Tero Karhumäki ja Jouko Mettänen korostavat. Aivan merkityksetön jäsenten tausta ei ole kuitenkaan aina ollut. ”Kun yhtiö alkoi tuottaa voittoa, kuntien edustajien mielestä tämä olisi pitänyt jakaa saman tien omistajille joko suoraan tai puhelintaksoja alentamalla”, Esko Lehtomaa muistelee 1990-lukua ja jatkaa: ”Itse olin hallituksessa ison yrityksen lähettämänä. Työnantajani piti puhelinyhtiön kehittämistä voiton jakamista tärkeämpänä.” Hallitus toimii myös tiedon välittäjänä. ”Jäsenet tuovat oman kotikylänsä näkemyksiä ja odotuksia puhelinyhtiön päättäjille. Vastaavasti he taustoittavat tehtyjä päätöksiä taajamansa ihmisille”, Tapani Elomaa sanoo ja kertoo esimerkiksi kurulaisten aktiivisesti kyselevän PHPOY:n asioista häneltä itseltään. Politiikka ei PHPOY:n hallitustyöhön kuulu. Erkki Lahtinen kertoo periaatteen selkiintyneen lopullisesti puhelinyhtiön fuusioitumishankkeen aikana. ”Kun PHPOY päätyi jatkamaan itsenäisenä yrityksenä, hallituksen roolia linjattiin entistä tarkemmin”, Lahtinen kertoo ja jatkaa: ”Sen yksiselitteiseksi tehtäväksi määriteltiin liiketoimintaan keskittyminen. Hallitus tuo päätöksentekoon laajempaa näkökulmaa ja keskustelua. Päätökset pyritään tekemään konsensushengessä, minkä jälkeen niihin myös yksimielisesti sitoudutaan.” Pitkään hallitustyössä mukana olleen Jussi Salmen mielestä linjaus on pitänyt. Työskentely on ollut rakentavaa eikä siihen ole sotkettu politikointia. Esko Lehtomaa on samaa mieltä: ”Hallitukseen vuonna 1989 tullessani fuusioitumishankkeen etäisiä kaikuja oli vielä havaittavissa ainakin kahvipöytäkeskusteluissa. Vähitellen nämä laantuivat ja pääsimme keskittymään täysillä tulevaan.” Eri vuosikymmenillä hallituksessa olleet antavat työskentelystä kiitettävän arvosanan: ”Kokoukset olivat keskustelevia ja herrasmiesmäisiä. Kukaan ei räyhän-

69


nyt”, Esko Lehtomaa kuvailee. ”Hallitus on erittäin toimiva. Päätökset eivät etene läpihuutojuttuina, vaan niitä pohditaan monipuolisesti ja otetaan kantaa”, Jouko Mettänen arvioi. Hallituksessa on tehty mittavia työrupeamia ja vaikutettu näin pitkäjänteisesti PHPOY:n toimintaan. Esimerkiksi Erkki Lahtiselle hallitusvuosia kertyi 44. Jäsenten ikä- ja kokemuserot ovat päätöksenteon rikkaus. ”Vaikka hallituksen tehtävä onkin katsoa eteenpäin, aikaisempien ratkaisujen historia on hyvä tuntea. Tarvitaan sekä konkareita että tulokkaita”, Karhumäki sanoo. Erkki Lahtinen.

Suhdetoimintamiehiä ja -naisia

Hallintoneuvosto Pohjois-Hämeen Puhelimella on ollut 1950-luvulta lähtien. Se toimii yhtiökokouksen ja hallituksen välisenä elimenä. Hallintoneuvostonkin jäsenet valitaan eri puolilta toiminta-aluetta ja he edustavat erilaisia ammatteja ja tahoja. Hallintoneuvostoon on kuulunut 18–24 jäsentä. Ensimmäinen nainen siihen tuli vuonna 1996. Hän oli talouspäällikkö Pirkko Ekman Mäntästä. Ensimmäiseksi naispuheenjohtajaksi valittiin tehtaanjohtaja Raija Mörö Vilppulasta vuonna 2000. Ensimmäisinä vuosikymmeninä hallintoneuvosto oli enemmän mukana puhelinyhtiön operatiivisessa toiminnassa. Se arvioi hallituksen työskentelyä ja hyväksyi sen tekemiä ehdotuksia. Vuoden 1981 fuusioitumishankkeessa hallintoneuvosto toimi aktiivisesti. Poliittisen värin tunnustamistakin oli havaittavissa. Hallituksen viimeinen esitys liittymisestä Tampereen Puhelinosuuskuntaan ja ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsumisesta ei mennyt hallintoneuvostossa suoraan läpi, vaan siitä äänestettiin. Tähän johti Mänttää ja Vilppulaa edustaneiden kaupunginjohtaja Paavo Myllymäen ja metsätyönjohtaja Tenho Norojärven vastaehdotus. Tämän päivän hallintoneuvoston tärkein tehtävä on hallituksen jäsenten nimittäminen. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita kauaskantoisissa asioissa. Tapani Elomaan mukaan hallintoneuvoston suurin merkitys on imagon luonnissa. Siinä on mukana näkyviä vaikuttajia sekä yksityiseltä että kuntasektorilta. Hallintoneuvoston jäsenet toimivat viestinviejinä kentälle ja kentältä. Mäntän kaupunkia edustavan tietohallintopäällikkö Petri Kisosen mielestä hallintoneuvostossa pari kertaa vuodessa saatava suora tilannetieto antaa mielenkiintoista viitepohjaa puhelinyhtiön kanssa tehtävälle käytännön yhteistyölle. Myös omia näkemyksiä on mahdollista tuoda esiin. Hallitus ja hallintoneuvosto vahvistavat Pohjois-Hämeen Puhelimen paikallisuutta. Puhelinyhtiötä koskevia päätöksiä ei tee ”joku muu”, vaan oman kylän miehet ja naiset – ihmiset, joita ratkaisut myös koskevat. Myös puhelinyhtiön toimintaa tukeviin alueen yrityksiin suhtaudutaan myönteisesti. Hyvä esimerkki tästä on KMV Turvapalvelut Oy:n osakkaaksi ja yhteistyökumppaniksi ryhtyminen.

70


Elinkeinoelämän hyväksi tehdystä työstä palkittiin 100-vuotisjuhlissa vuonna 1997: Tauno Mäkelä (vas.) Erkki Koskinen, Pentti Rissanen, Jussi Salmi, Jussi Mäkinen, Pentti Asunmaa, Aarno Virkajärvi, Heikki Kolari, Kalle Järvinen ja Pentti Aromäki. Kuvasta puuttuvat Pertti Saarinen, Juha Siilasvuo ja Risto Siren.

Finnetin palvelumerkillä muistetut 110-vuotisjuhlassa vuonna 2007: Takana vas. luovuttajat hallituksen puheenjohtaja Tapani Elomaa ja hallintoneuvoston puheenjohtaja Raija Mörö. Palvelumerkkien saajat takana 3. vas. Markku Raiskinmäki, Paavo Hankala ja Marcus Hackman. Keskellä vas. Juha Ahoniemi, Heikki Järvi, Jarmo Koivisto ja Toivo Paloneva. Edessä vas. Heikki Nikander, Martti Anttila, Markku Tulijoki ja Kalle Järvinen. 71


Hallitus ja hallintoneuvosto puolisoineen juhlistivat PHPOY:n 115-vuotistaivalta vuonna 2012. Tilaisuudessa puhui hallintoneuvoston puheenjohtaja Esa Sirviö.

Vieraat testasivat osumatarkkuuttaan leikkimielisessä kisassa. Hanna Sahlsténin heittoa valvoo Arto Leppänen. Taustalla Markus Auvinen ja Jori Sahlstén. 72


Hallitus v. 2017. Takana vas. Juha Heinämäki, Tero Karhumäki, Lauri Romppanen, Markus Auvinen, Jaakko Majaranta ja Arto Leppänen. Edessä vas. Jouko Mettänen, Tapani Elomaa (pj), Jussi Salmi ja Juha Ahoniemi (tj).

Hallintoneuvosto v. 2017. Takana vas. Katri Lavaste, Lasse Karilainen, Hanna Määttä, Toivo Aliranta, Paavo Hankala, Marko Kivi, Jarkko Dorrendorff, Kari Karttunen, Marcus Hackman, Heikki Nikander, Petri Kisonen, Erkki Viitanen, Esko Kangaspeska, Pentti Koskinen, Toivo Paloneva, Jukka Saarinen ja Tapani Tienari. Edessä vas. Sari Ilvesaho-Setälä, Eeva Kyrönviita, Hilkka Ylä-Pynnönen, Paula Katajamäki ja Arja Saarinen (pj). Kuvasta puuttuvat Eero Lehtinen ja Esa Sirviö. 73


”Yhteydenpito Pohjois-Hämeen Puhelimeen oli mutkatonta. Kun ongelmia tuli, puhelinyhtiön miehille saattoi soittaa suoraan ilman sen kummempia organisaatiokoukeroita.” Serla Oy:n (nyk. Metsä Tissuen) työsuhdepäällikkö Altti Kuljula

74


YRITYKSET YHDESSÄ OMAN SEUDUN ASIALLA Pohjois-Hämeen Puhelin Oy ja alueen yritykset ovat aina olleet läheisiä kumppanuksia ja hyödyttäneet toinen toistaan. Seudun liike-elämä oli kattavasti edustettuna jo puhelinyhtiön perustamisessa. Nykyisinkin toimintaansa suunnittelevien yritysten ensimmäinen yhteydenotto on usein puhelinyhtiöön. Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat niille elinehto. PHPOY:n perustavoite on tieto- ja viestintäteknologia- eli ICT-palvelut järjestämällä turvata alueen yrityksien toimintaedellytykset. Omistajina ja asiakkaina yritykset ovat sille yksi tärkeä taloudellisen toiminnan kivijalka. Yksityisten yritysten ohella kunnat ja julkiset laitokset ovat merkittäviä PHPOY:n omistajia ja asiakkaita. Kuntien apua on takavuosina tarvittu myös puhelinyhtiön rahoituksen takuumiehinä. Yritysasiakkaat ovat vauhdittaneet PHPOY:n kehittymistä. Esimerkiksi Mäntän paperitehtaan vaikutus on ollut suuri heti perustamisesta lähtien. 1920-luvun alussa kannattamattoman Mäntän keskuksen omistus siirtyi G.A. Serlachius Oy:lle, joka automatisoi sen. Maamme toinen automaattikeskus saatiin samaan aikaan Helsinkiin. ”Tehtaan patruuna olisi halunnut Suomen ensimmäisen automaattikeskuksen Mänttään. Helsingin herrat eivät tähän suostuneet, ja niin keskus meni pääkaupunkiin”, työnjohtaja Rauno Teräväinen kertaa historiaa. Uusi tekniikka hyödytti myöhemmin Pohjois-Hämeen Puhelinta, kun Mäntän keskus palasi sen omistukseen. Vuosien varrella puhelinyhtiö on aloittanut uusia palveluita tyydyttääkseen yritysten tarpeita. Asiakaspalvelua alettiin johdonmukaisesti tehostaa 1980-luvulla, kun PHPOY:öön palkattiin ensimmäinen varsinainen yritysmyyjä, jonka päätehtävä oli yhteydenpito suurasiakkaisiin. Myöhemmin yritysten asiakaspalvelua on vahvistettu muun muassa tietotekniikan osaajilla. Alkuaikoina yritysasiakkaille myytiin samoja tuotteita kuin koteihinkin eli perinteisiä puhelinyhteyksiä ja -laitteita. Alan uutuudet, kuten telefaksit, monipuolistuvat tietoliikenne- ja matkapuhelinyhteydet ja -laitteet sekä tietotekniikka rantautuivat seudulle yritysten kautta. Nämä tarvitsivat ensimmäisenä tämänkaltaisia palveluita, ja yrityksillä oli myös varaa maksaa niistä. Telefaksikauppa kävi aikoinaan niin hyvin, että Mäntän myymälässä työskentelevä Aimo Kuosa ylsi tusinan tehomyyjän joukkoon, jotka laitevalmistaja Canon vei opintomatkalle Lontooseen.

Puhelinvaihteista pilvipalveluihin Puhelinvaihteet olivat pitkään PHPOY:n yritystuotevalikoiman päätuote. Niitä toimitettiin sekä isoihin että pieniin yrityksiin, samoin kuntiin. Puhelinvaihteen päivityksiä tehtiin tarpeiden kasvaessa ja tekniikan parantuessa. Erityisen vilkasta myynti oli 1970- ja 1980-luvuilla, kun tarjolle tuli kehittyneempiä ja toimivampia järjestelmiä.

75


Uransa mieliin jääneimpänä vaihdekaupPerinteinen yritysmyynti pana myyntijohtaja Jari Liski pitää Metsä Tisoli noin neljäsosa PHPOY:n suen Mäntän tehtaan puhelinvaihteen uusin1990-luvulla. Se oli rahallisestikin arvokas, vuoden 2016 liikevaihdosta. taa 2,5 miljoonan markan hanke. Myös Mäntän tehVerkkopalveluiden myynti muille taan puhelinasioista vastannut työsuhdepääloperaattoreille kasvaa ripeästi. likkö Altti Kuljula muistaa uudistuksen vaativana prosessina. ”Kun Pohjois-Hämeen Puhelin tarjousten perusteella sai toimituksen, uuden vaihteen asennus, käyttöönotto ja koulutus sujuivat tutun kumppanin kanssa jouhevasti.” Myös Virtain kaupungin 2000-luvun alussa toteutettu puhelinvaihteen uudistaminen oli haastava kokonaisuus, jossa uusittiin liittymät, laitteet ja toimintatavat. Henkilöstöpäällikkö Asko Ihamäen mukaan liikkeelle lähdettiin täysin puhtaalta pöydältä. Toimintojen erilaiset tarpeet lisäsivät hankkeen vaativuutta. Esimerkiksi terveyskeskuksen puhelinliikenteen piti sujua kitkattomasti. Vähitellen yrityksissä vähennettiin puhelunvälittäjien työtä siirtymällä suoriin numeroihin. Samanaikaisesti puhelinpalvelu alkoi kehittyä. PHPOY:ltä tarvittiin jälleen uutta tekniikkaa ja osaamista. Ennen matkapuhelinten tuloa yrityksiin rakennettiin sisäisiä langattomia viestintäverkkoja, joiden tekemisessä Pohjois-Hämeen Puhelin oli mukana. Mäntän tehtaallekin tällainen tuli. Altti Kuljulan mukaan myös tämä yhteydenpitoa parantava toimenpide oli iso uudistus. Matkapuhelujen halvennuttua ”piipparit” korvattiin kännyköillä. Ennen kuin tämä voitiin tehdä, tehdasalueen mat-

Puhelinvaihteet olivat pitkään PHPOY:n yritystuotevalikoiman päätuote. Kuvassa G.A. Serlachius Oy:n (nyk. Metsä Tissuen) Mäntän tehtaan vaihde. 76


kapuhelinverkon kapasiteettia piti laajentaa. ”Tämä kuvaa hyvin, miten suurta Metsä Tissuen sisäinen teleliikenne oli”, Altti Kuljula taustoittaa. Matkapuhelinliikenteessä tapahtui iso hyppäys, kun GSM-verkko otettiin käyttöön ja valtiollinen Tele Finland (myöhemmin Sonera, nykyisin Telia) sai Radiolinjasta kilpailijan. Yrityksillekin tuli toinen vaihtoehto. Pohjois-Hämeen Puhelin eteni matkapuhelintoiminnoissa alueellisten puhelinyhtiöiden yhteenliittymän Finnetin tukemana. ”Isompien yritysten kanssa asioidessamme olimme vakuuttavampi, kun taustallamme oli laajempaa osaamista”, toimitusjohtaja Juha Ahoniemi arvioi Finnetin merkitystä. ”Matkapuhelimissa olimme Nokian piirimyyjä, mikä vahvisti asemaamme”, Jari Liski sanoo. Altti Kuljula muistelee samaa aikaa: ”Matkapuhelinten yleistyessä Metsä Tissuesta tuli PHPOY:n iso mobiiliasiakas.” Tietoliikenneyhteyksien kehitys, kuten kuituverkon rakentaminen, on mahdollistanut entistä monipuolisempien palveluiden tarjoamisen. Erilaiset palvelinpalvelut esimerkiksi ovat olleet kasvava alue 2000-luvulla. Niiden kautta yritykset saavat PHPOY:ltä käyttöönsä viimeisintä tekniikkaa olevat, turvalliset palvelimet tietojensa käsittelyyn ja tallentamiseen. Puhelinyhtiöltä voi ostaa myös IT-tukea ja muuta asiantuntija-apua sekä tietojärjestelmiä ja -laitteita. ”Meidän puhelinyhtiöläisten on osattava valita tarjolla olevasta valtavasta tele- ja tietojärjestelmäalan tuotteistosta tämän seudun yrityksiä parhaiten palvelevat osat”, Jari Liski kiteyttää PHPOY:n yritysmyynnin tavoitteen. Mänttä-Vilppulan kaupungin tietohallintopäällikkö Petri Kisosen mielestä PHPOY on seurannut hyvin aikaansa ja kehittänyt tuotevalikoimaansa aktiivisesti. Kaupunki ostaa puhelin- ja tietoliikenteen lisäksi puhelinyhtiöltä muun muassa tietojärjes-

Mäntässä ja Ruovedellä toimivalla Markun Kello ja Koru Oy:llä on käytössään laajakaistayhteys, pankkipäätteet ja hälytyslaitteet sekä Mäntän myymälässä infonäytöt. Kauppias Tuula Nevalainen (vas.) ja optikko Saara Kiviluoto auttavat Eeva-Kaisa Töröstä silmälasien valinnassa. 77


telmä- ja varmistus- eli pilvipalveluita. ”Tutun yhteistyökumppanin kanssa on ollut helppo ottaa käyttöön uusia toimintoja, kun niiden vaatimaa infraa ei ole tarvinnut rakentaa itse alusta saakka.” Matkapuhelinliikenteen käynnistyttyä 1990-luvulla PHPOY saattoi aloittaa uuden yrityksille suunnatun liiketoiminnan myymällä muille operaattoreille verkkopalveluita. Operaattorimyynti on kasvanut ripeästi. Tänä päivänä verkkopalveluja myydään DNA:lle, Elisalle ja Telialle (entiselle Soneralle) ja sen osuus liikevaihdosta on huomattava.

Yksilöllisesti paikallinen Pohjois-Hämeen Puhelin lähestyy yritysasiakkaitaan paikallisista lähtökohdista ja yksilöllisesti palvellen. Altti Kuljula kuvaa kanssakäymistä mutkattomaksi. ”Kun ongelmia tuli, puhelinyhtiölle saattoi soittaa suoraan ilman sen kummempia organisaatiokoukeroita”, Kuljula kertoo ja tunnustaa pitkään pitäneensä tehdasalueella liikkuvia puhelinmiehiä oman talon väkenä. Hän ei usko kohtelun johtuneen pelkästään ison ja tärkeän asiakkaan kunnioituksesta. ”Mielestäni kyse oli PHPOY:n yrityskulttuurista.” Metsä Tissuen puhelunvälittäjänä kymmeniä vuosia toimineen Irma Rönnin muistot ovat samanlaisia. Vaihteessa työskentelevät olivat puhelinyhtiön edustajien kanssa yhteydessä päivittäin. Luottohenkilöt saatiin langan päähän vielä silloinkin, kun puhelinyhtiöllä oli käytössään yleiset vikanumerot. ”Apu oli aina saatavilla. PHPOY:n yhteyshenkilöt ymmärsivät meitä puolesta sanasta.”

Mänttäläinen Kauppa ja Kahvila Alex tarvitsee verkkokaupassaan nopeita ja häiriöttömiä yhteyksiä. 78


Pienempiä yrityksiäkään ei unohdeta. Kurussa toimivan Tampereen Kovakivi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tapani Elomaa muistelee: ”Yrityksellämme oli ruotsalainen asiakas, joka edellytti yhteydenpitoa teleksillä. Kysyimme laitetta PHPOY:ltä, joka jonkin aikaa harkittuaan veti meille oman teleksilinjan, Kurun ensimmäisen. Jos teleksimme ei toiminut vaikkapa johdon liiallisen lumikuorman vuoksi, tarvitsi vain ilmoittaa puhelinyhtiölle, ja sieltä tultiin kopistelemaan langalta lumet alas. Vastaava ei välttämättä olisi onnistunut isomman operaattorin kanssa.” Elomaan mukaan Kovakivi on voinut myöhemminkin luottaa tietoliikenne ja -tietotekniikka-asioissa Pohjois-Hämeen Puhelimeen. Asko Ihamäen mukaan Virtain kaupungin puhelinvaihdeuudistusta vietiin PHPOY:n kanssa läpi pioneerihengessä. Puhelimen käyttäjien vastarinta haluttiin selättää yhteistuumin ja päästä yli teleliikenteen väistämättömästä murroksesta. Hyvä esimerkki tehtävän vaativuudesta oli puhelinnumeroiden yhdenmukaistamisen liikkeelle saama sisäinen ”karvalakkilähetystö”, joka tiukasti vaati oman osastonsa vanhojen numeroiden säilyttämistä. ”Heidätkin me vakuutimme muutoksen tarpeellisuudesta. Uudistuksen onnistuminen oli hieno huipentuma. Yhteistyössä ja sinnikkäästi puurtaen kaikesta selvittiin.”

Viisas kumppanuus vahvistaa Asiakassuhteiden lisäksi PHPOY on tehnyt kautta historiansa yritysten kanssa eriasteista yhteistyötä, josta molemmat osapuolet ovat hyötyneet. Puhelinyhtiössä on oivallet-

Virroilla toimiva Puutarhatuote Hänninen hankki valokuituyhteyden vuonna 2015. Se paransi muun muassa tärkeän maksupäätteen toimintaa. 79


tu, että viisaasti kumppaneita hankkimalla itsenäinenkin yritys on entistä vahvempi. Finnet-yhteistyö on ollut yksi kumppanuuden muoto. Alueelliset puhelinlaitokset perustivat 1920-luvulla Puhelinlaitosten liiton, josta myöhemmin tuli Finnet-liitto. Myös Pohjois-Hämeen Puhelin on tässä mukana. Liiton yksi tehtävä on yksityisten puhelinyhtiöiden edunvalvonta. 1980- ja -90-luvuilla tärkein tavoite oli puhelinliikenteen kilpailunrajoitusten poistaminen, missä myös onnistuttiin. Yhteinen ulkoinen ilme on antanut näkyvyyttä ja markkinointivoimaa. Tänä päivänä Finnet taistelee muun muassa telealaa kiusaavan sääntelyn purkamiseksi. Kun valtiollisen Telen (myöhemmin Telecom Finland, Sonera ja nykyisin Telia) hallitsema puhelinala 1980-luvulla vapautui, Puhelinlaitosten liitto (Finnet), Helsingin Puhelinyhdistys ja joukko pankkeja perusti verkkoyhtiö Datatie Oy:n. Tämä oli Finnet-ryhmän ensimmäinen askel ”bisnekseen”. Myöhemmin perustettujen KV9 Oy:n ja Finnet International Oy:n avulla PHPOY pystyi tarjoamaan asiakkailleen kilpailukykyisesti kauko- ja ulkomaan puhelut. Entistä syvemmälle ”bisnekseen” mentiin matkapuhelinajan alkaessa 1990-luvulla. Yksityiset puhelinyhtiöt perustivat Radiolinja Oy:n, joka GSM-verkollaan kilpaili Telecom Finlandin kanssa. Finnetin jäsenenä ja Radiolinjan osakkaana PHPOY pääsi aloittamaan paikallisten matkapuhelinmarkkinoiden valloittamisen. Se sai silloin ensimmäisen operaattoriasiakkaansa. Verkkopalvelujen myynti Radiolinjalle (myöhemmin Elisalle) jatkui, vaikka PHPOY luopuikin Radiolinjan osakkeistaan valtakunnallisessa telealan myllerryksessä. Uudeksi yhteistyökumppaniksi matkapuheluissa tuli Finnet-ryhmän omistama DNA, ja PHPOY sai tästä toisen operaattoriasiakkaan. Viime vuosina Finnet-ryhmän jäsenmäärä on kutistunut, ja vaikutusmahdollisuudet pienentyneet. Ryhmään kuuluminen on kuitenkin palvellut Pohjois-Hämeen Puhelinta monin tavoin, ja kumppanuus on vienyt yritystä eteenpäin. Myös Tampereen Puhelin (TP) syntyi yhteistyöllä. Tampereen Puhelinosuuskunnan (TPO) siirryttyä kilpailija Elisan leiriin, PHPOY joutui järjestämään TPO:lta ostamansa toiminnot uudelleen. ”Samalla, kun tuskailimme syntynyttä tilannetta, huomasimme, että Tampereella oli yhtäkkiä avautunut valtava ja kiinnostava markkinarako”, Juha Ahoniemi kertoo. PHPOY, Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiö ja Satakunnan Puhelin Oy perustivat Tampereen Puhelimen täyttämään havaitun aukon. Pohjois-Hämeen Puhelimen tavoitteena oli saada näin uusi tukijalka tilanteessa, missä liikevaihto oli kääntynyt laskuun, mikä on toteutunutkin. ”Osakkuuden merkitys on synergiaetuna huomattavasti suurempi kuin siitä saatava liikevaihto. Se antaa mahdollisuuden resurssien tehokkaaseen käyttöön. Pystymme pitämään palveluksessamme enemmän ja osaavampia ihmisiä, kun he tekevät työtä omien asiakkaidemme lisäksi myös Tampereen Puhelimen asiakkaille. Tämän kaltainen yhteistoiminta on ehkä paikalliselle puhelinyhtiölle yksi uusi tapa pysyä hengissä”, Juha Ahoniemi arvioi. Hänen mukaansa Tampereen Puhelimen käyntiinpano ei kuitenkaan ollut läpihuutojuttu. ”Yritys tuotti tappiota monta vuotta. Nyt tilanne on jo taloudellisestikin valoisampi.” KMV Turvapalvelut Oy:n osakkuus ja sen kanssa tehtävä yhteistyö on esimerkki paikallisesta kumppanuudesta. Puhelinyhtiön ja muun muassa turvallisuuspalveluita ja -tekniikkaa sekä puhelinvaihdepalveluita tarjoavan yrityksen toiminnot täydentävät hyvin toisiaan.

80


Yhteisten linjojen vetäminen lienee kaikkein vanhin ja käytännönläheisin kumppanuuden muoto. Puhelin-, sähkö- ja valaistusjohdot on jo kymmeniä vuosia laitettu samaan pylvääseen tai kaapeliojaan, mikä on kaikkien toimijoiden kannalta tehokkainta ja järkevintä. Rauno Teräväisen mukaan tämä ei 1960–70-luvuilla ollut kuitenkaan itsestään selvää. Alueelta löytyi taajamia, jossa kulki kolme johtoa rinnakkain. ”Useimmiten tämä taisi johtua henkilökemioiden vastakkain kolahtamisesta”, Teräväinen arvelee. Edesmennyt myyntijohtaja Hannu Lohipuro vahvisti olettamuksen: ”Mäntässä urputettiin, että puhelinmiehet tulevat sähkömiesten valmiiseen ojaan. Aiheesta pidettiin yhteinen saunailta, jonka tarjoomuksilla kaivettiin yhteisvoimin pitkät pätkät uraa.” Globalisaatio – maapalloistuminen – on vaikuttanut Pohjois-Hämeen Puhelimeenkin. Vuosikymmeniä asiakkaina olleiden isompien yritysten teleratkaisut tehdään yhä useammin keskitetysti pääkonttoreissa, ja paikallisuus on menettänyt painoarvoaan. Kuntien päätöksien kilpailuttamisvaatimukset ovat entistä tarkempia. Muutoinkin päätöksenteko on monimutkaistunut. Paikallinen puhelinyhtiö on 2000-luvulla menettänyt tämän vuoksi yritysasiakkaitaan. ”Onneksi tämä ei ole tapahtunut kertarysäyksenä, vaan olemme pystyneet varautumaan siihen”, Juha Ahoniemi sanoo. Jari Liskin mukaan PHPOY pyrkii saamaan pienempiä palasia kokonaisuudesta. ”Kasvollinen toiminta on yhä valttimme. Muunnamme ison maailman asiat tälle seudulle sopiviksi.” Kaikenkokoisten yritysten ja julkisten yhteisöjen yksilöllinen ja ajantasainen palvelu on edelleen PHPOY:n strategian nurkkakivi.

Pohjois-Hämeen Puhelin on ollut mukana palkitsemassa paikallisten yrittäjäyhdistysten valitsemia yrittäjiä. Vuonna 1993 palkittiin Kuorevedeltä Ilmailuyhtymä Seppälä & Virkajärvi, Mäntästä ravintola Old Alexander ja Vilppulasta Vilppulan Pukimo.

81


”Nuori mies oli kaiken lisäksi hyvin kohtelias, ja pahoitteli, kun edellisillan television katselumme oli häiriintynyt. Tällainen palvelu ei välttämättä ole jokapäiväistä.” Kuitulaajakaista-asiakas Leena Riekkola

82


PIENASIAKKAITA ARVOSTAVASTI PALVELLEN Neljäsosa Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n vuoden 2016 liikevaihdosta tuli kuluttaja-asiakkailta. Yksityinen ihminen on tänä päivänä yhtä tärkeä kumppani kuin yhtiötä perustettaessa. Puhelinyhtiön toimintaa on vuosien varrella kehitetty tasapuolisesti sekä kotitalouksien että yritysten tarpeiden mukaan. Verkkoa ja yhteyksiä parannettaessa myös pienasiakkaiden ääntä on kuunneltu. Yhtiön perustamisesta lähtien puhelimia on asennettu koteihin, ja yksityisten puhelinosakkeen omistajien määrä kasvoi aluksi nopeasti. Kapasiteettipulan vuoksi liittymää jouduttiin toisinaan jopa odottelemaan. 1970-luvulla PHPOY helpotti puhelinosakkeen hankintaa järjestämällä osamaksukampanjoita, ja myöhemminkin on ollut lukuisia erikoistarjouksia. Kotipuhelinta omistamattomia on palveltu pystyttämällä taajamiin yleisöpuhelimia. Ensimmäinen ”puhelinkoppi” otettiin käyttöön vuonna 1955. Viimeinen yleisöpuhelin poistettiin vasta vuonna 2004. Pohjois-Hämeen Puhelimessa omistajat ovat myös asiakkaita, ja puhelinosakkeeseen sijoittaneet saavat tuottonsa edullisina palvelumaksuina. PHPOY:stä on 1970- ja -80-lukujen talouskurimuksesta selvittyään tullut valtakunnallisesti varsin hintakilpailukykyinen operaattori, mikä on useilla puolueettomilla tutkimuksillakin todistettu. Ennen nettiaikaa kotien puhelimen käyttäjien arkea helpotettiin ja piristettiin monenlaisilla lisäpalveluilla. Neiti Aika alkoi tiedottaa kellonaikoja jo 1960-luvulla. Parhaimmillaan palvelunumeroja oli käytössä kymmenkunta. Puhelimitse saattoi kuunnella niin päivän uutisia kuin vitsejä ja veikkausvihjeitäkin. Kohtauspaikka-numerossa jutusteltiin tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Nykypäivän palvelua on kuitulaajakaistaan liitettävä Nettiluuri, jolla voi soittaa normaalin puhelimen tapaan, mutta puhelut ovat edullisempia. Laitetarjonnassakaan pienkäyttäjää ei ole unohdettu. Puhelinvastaajia, huonosti kuulevien ja näkevien puhelimia ja vastaavia erikoislaitteita oli saatavilla jo 1980-luvulla. Tänä päivänä myymälässä on runsas valikoima ”Matti ja Maija Meikäläiselle” sopivia peruspuhelimia, viimeistä tekniikkaa edustavia älypuhelimia, tietokoneita, tabletteja ja muita tietoliikennealan laitteita ja tarvikkeita. Hyvät neuvot annetaan kaupan päälle. Koko ajan tehostuneet modeemi- ja laajakaistayhteydet ovat hyödyttäneet myös yksityisiä tietoliikenneverkon käyttäjiä. Viimeistään siinä vaiheessa, kun internet löi itsensä läpi, nopeat yhteydet ovat tulleet tärkeiksi myös kotitalouksissa. PHPOY:n markkinoimat Kolumbus- ja PHPOINT-internetpalvelut tehtiin mahdollisimman helppoNeljäsosa PHPOY:n vuoden käyttöiseksi myös aloittelijoille. 2016 liikevaihdosta tuli Kuitukaapeli, tietoliikennevälityksen uusin muoto, on otettu kodeissa tyytyväisenä vaskuluttaja-asiakkailta. taan. Esimerkiksi Ruoveden Kautun alueel-

83


la asuva Pajusen viisihenkinen perhe odotti alkuvuodesta 2015 kuituverkon tuloa innostuneen jännittyneenä. Jokaisella oli omat suunnitelmansa. Perheen tytöt aikoivat viettää aikaa sosiaalisessa mediassa. Aleksi-poika suunnitteli katsovansa YouTubesta legon rakennusvideoita. Äiti käyttäisi paranevaa verkkoyhteyttä pankkiasioihin ja ostoksiin sekä valokuvien lataamiseen. Isä aikoi lukea internetistä uutisia ja etsiä tietoa. Yhteinen toive oli: ”Kunpa kaikki kaivuusta asennukseen ja netin käyttö sujuisivat hyvin.” Maaliskuussa 2016 Pajuset kertovat: ”Kaikki on toiminut hienosti. Koko prosessi meni nappiin eikä mitään ongelmia ole ollut.” Nopea laajakaistayhteys onkin tarpeen, sillä perhe käyttää nettiä monipuolisesti ja useammalla laitteella samanaikaisesti. Suuryhteysantennien rakentaminen 1980-luvun puolivälissä oli Pohjois-Hämeen Puhelimen ensimmäinen askel televisiolähetysten välittämiseen. Niiden kautta taajamien taloudet pääsivät kaapeli-TV-verkkoon, mikä sekä lisäsi katseltavien kanavien määrää että paransi televisiokuvan laatua. Viimeisin sana on vuonna 2014 tarjolle tullut kuitulaajakaistan välittämä PHPOY Viihde -palvelu. Se sisältää laajan ohjelmien tallennusominaisuuden, elokuvavuokrauksen sekä monipuolisia kanavapaketteja. Palvelua voi käyttää television lisäksi myös tietokoneella, tabletilla tai puhelimella. Puhelinluettelo oli vuosikymmeniä tärkeä puhelinyhtiön palvelumuoto. Niiden jakaminen oli myymälöissä iso ponnistus. Esimerkiksi Mäntän myymälään luetteloita tuli viisi kuormalavallista. Luetteloita noudettiin ahkerasti, sillä ne olivat ennen internetaikaa tärkeä tietolähde. Numeroiden lisäksi katalogista etsittiin osoitteita ja erilaisia yrityspalveluita. PHPOY myi luetteloliiketoimintansa vuonna 2005. Viimeinen paperiluettelo julkaistiin vuonna 2016.

Asentaja Esko Mattila (vas.) ja ruovesiläinen Vellu Pajunen pohtivat, mihin valokuituliittymän päätelaite asennettaisiin Pajusten omakotitalossa.

84


Kylien kuituhankkeiden tukeminen on yksi viime vuosien tapa tuottaa asiakkaille lisäarvoa. Kyläyhdistyksen tai vastaavan kylän oman organisaation on mahdollista saada alueensa kuituverkon rakentamiseen rahallista apua esimerkiksi ELY-keskukselta. Tämä mahdollistaa liittymän hankkimisen kohtuullisella liittymämaksulla. PHPOY avustaa hankkeita tukien anomisessa, liittyjien hankinnassa ja muissa käytännön kysymyksissä. Sen jälkeen se suunnittelee ja rakentaa verkot sekä tuottaa niiden kautta saatavat palvelut. Muun muassa Virtain Kurjenkylään saatiin valokuituyhteys tällä tavoin. Paikallinen puhelinyhtiö on vuosien varrella palkinnut asiakkaitaan monenlaisilla tempauksilla. Mäntän myymäläremontin päättymistä juhlistettiin myymällä 13. maaliskuuta 1997 ensimmäiselle asiakkaalle Nokian matkapuhelin markalla. Päivän toinen asiakas sai kelloradionpuhelimen ja kolmas puhelinkoneen niin ikään markalla. Kolme mänttäläistä koulupoikaa nappasivat ennennäkemättömän halvat puhelimet. He olivat leiriytyneet PHPOY:n myymälän oven taakse lähes kaksi vuorokautta aikaisemmin. Saaliinsa pojat aikoivat KMV-lehden mukaan myydä. Pientä ihmistä on muistettu säännöllisesti myös hyväntekeväisyyskampanjoissa. Kaukopuhelinliikenteen vapautuessa paikalliset puhelinyhtiöt järjestivät Kehitysvammaliiton kanssa ”Penni puhelusta” -keräyksen 1990-luvulla. Näin saaduilla rahoilla hankittiin puhevammaisille lapsille puhelaitteita. Huomattava osa varoja kerryttäneistä 109-puheluista soitettiin Pohjois-Hämeen Puhelimen alueella. Vuonna 2016 PHPOY tuki muun muassa Suomen Punaista Ristiä.

Mäntän myymälän remonttia 1997 juhlistettiin avajaistarjouksella, jossa kolme ensimmäistä asiakasta sai puhelinlaitteet markalla. Jarno Eskolan (vas.), Timo Kuparin ja Vesa Mattilan lähes kahden vuorokauden odotus palkittiin.

85


Palvelutavoissa on vara valita Niin isojen kuin pientenkin asiakkaiden hyvä ja yksilöllinen palvelu on Pohjois-Hämeen Puhelimen toiminnan perustavoite. Tietoliikenteen monipuolistuessa tätä tarvitaan entistä enemmän. Ei ole harvinaista, että esimerkiksi ensimmäinen tietokone internetyhteyksineen hankitaan seniori-iässä, ja tietokonetta ei ole aikaisemmin käytetty lainkaan. Puhelinyhtiön edustaja opastaa silloin asiakkaan alkuun. Apua antavat asentajat, myymälät sekä puhelin- ja sähköpostipalvelut, jossa asiantuntijat ratkovat asiakkaiden ongelmia. Syksyllä 2015 PHPOY:n internetsivustolla avattiin ”Tarvitsetko apua” chat-palvelu, jossa puhelinyhtiön edustaja vastaa saman tien esitettyihin kysymyksiin. Puhelinyhtiön myymälät ovat perinteisin paikka saada palvelua eikä niiden merkitys ole vähentynyt. Myymälässä tehdään liittymäsopimuksia, ostetaan ja korjautetaan laitteita, kysellään lisätietoja uusista palveluista, maksetaan puhelinlaskuja. ”Usein matkapuhelinoperaattorin valintaan vaikuttaa mahdollisuus saada neuvoja tutulta ihmiseltä kasvokkain. Me voimme kädestä pitäen näyttää, miten puhelinta tai muuta laitetta pitää käyttää”, Aimo Kuosa Mäntän myymälästä selvittää. Asiakaskunta painottuu vanhempiin ihmisiin, mutta moni lapsiperhekin asioi puhelinkaupassa. ”He haluavat usein hankkia koko perhettä palvelevan tietoliikennepaketin”, Ruoveden myymälässä työskentelevä Leena Kiiski kertoo. ”Myymälässä asioivat ovat tulleet tutuiksi. Heidän kanssaan on aina ollut aikaa jutusteluunkin. Tosin nykyihmiset ovat tulleet kiireisemmiksi”, asiakaspalvelussakin työskennellyt palkanlaskija Sirpa Pulkki sanoo.

Virtain uuden myymälän avasi vuonna 2008 TV-suosikki ”Kanttori Piiparinen”. Myyntijohtaja Jari Liski (vas.) ja toimitusjohtaja Juha Ahoniemi kuuntelevat polveilevaa julistusta.

86


PHPOY pyrkii huolehtimaan myymästään tuotteesta koko sen käyttöiän ajan. Tämän havaitsi ilokseen myös mänttäläinen Riekkolan perhe. Leena Riekkola kertoo: ”Omakotitalomme televisio toimii kuitukaapeliyhteydellä. Yhtenä päivänä osa kanavista lakkasi näkymästä. Hannu-puolisoni soitti puhelinyhtiöön, josta häntä ensin opastettiin puhelimitse. Kun tilanne ei korjaantunut, PHPOY:n mies lupasi tulla tutkimaan ongelmaa. Jo seuraavana aamuna hän olikin meillä. Tunnin uurastamisen jälkeen väärän kaapelikytkennän aiheuttama vika löytyi, ja pimenneet kanavat alkoivat näkyä. Samalla televisiosta seinämodeemiin menevät johdotkin tulivat tarkistetuksi. Nuori mies oli kaiken lisäksi hyvin kohtelias, ja pahoitteli moneen kertaan, kun edellisillan television katselumme oli häiriintynyt. Näin ihmisläheinen palvelu ei ole jokapäiväistä.”

Hankalatkin asiat lutviutuvat Myymälöiden henkilökunta ja muut asiakaspalvelijat samoin kuin puhelinyhtiön asentajat tuntevat alueen taloudet ja ihmiset. Leena Kiiskin ja Aimo Kuosan mukaan Ruoveden, Mäntän ja Virtain asiakkaat ovat asiointi- ja ostokäyttäytymiseltään omanlaisiansa. Kaikkia palvellaan eri lailla. Varmasti jokainen seutulainenkin tietää vähintään yhden PHPOY:llä töissä olevan nimeltä. Välit ovat lähes poikkeuksetta hyvät. Ollaan kuin yhtä perhettä, jossa hankalatkin asiat lutviutuvat. Asentaja Esko Mattila on koko uransa ajan ollut tekemisissä asiakkaiden kanssa. Kipakkaa palautetta on hänen mukaansa tullut vähän, vaikka välillä olisi ollut ehkä aihettakin. Alkuvuosina puhelimen taloon tulo oli juhlallinen tapaus. ”Mitä pienempi talo, sen paremmat tarjoilut.” Asentaja Pertti Kaarteenkin mukaan asiakastapaamiset olivat yleensä leppoisia. Haukkuja ei asentajalle ole tullut, vaikka puhelinyhteydet olisivat olleet poikki. ”Kerran modeemia asentamaan mennessäni vanhempi rouva kysyi ensitöikseen: ”Eikö puhelinyhtiöllä olisi hoikempaa asentajaa. Minä en mahtunut kirjahyllyn taakse, vaan painavaa hyllyä piti siirtää.” Puhelinyhtiön edustajat ovat yhteydessä paikallisiin ihmisiin kysellessään myös lupaa linjojen vetämiseen. ”Tämä sujui jouhevasti. Ensin isännän kanssa potkiskeltiin pihalla seisovan traktorin renkaita ja jutusteltiin niitä näitä. Sen päätteeksi lupa yleensä heltisi”, aluetyönjohtaja Rauno Teräväinen muistelee ja kertoo, että joskus puhelinyhtiö on jopa istuttanut linjan alle jääneiden harvinaisempien puiden korvauksena uusia. Kielteistäkin palautetta on toki silloin tällöin tullut. Puhelinlaskut ovat tavanomaisin aihe. Toimitusjohtaja Erkki Siirilä muistelee: ”Eräs mies haukkui minut ison laskun vuoksi. Hankittiin puhelujen seurantalaite, josta selvisi, että kyseisestä numerosta oli soitettu pitkiä kaukopuheluita. Koje paljasti vain numeron alkuosan, sen yksityiskohtaisempi tarkkailu ei ollut luvallista. Valittajan vaimo tunnisti numeron jo tästä ja ilmoitti meille: ’Teidän laitteet pelaa, mutta meidän ei. Äijä on soitellut vanhalle heilalleen.’” Rauno Teräväinenkin muistaa äkäisen yhteydenoton, jossa vihoiteltiin puhelinyhteyden katkaisemisesta. Tämä oli tehty maksamatta jääneen laskun vuoksi. ”Vasta-

87


sin miehelle, että vika korjaantuu lähimmässä pankissa, ja niin asia oli pois päiväjärjestyksestä.” Useimmiten näin pitkälle ei jouduttu, sillä puhelinyhtiön väki vinkkasi unohtelijoiksi tietämilleen asiakkaille laskun eräpäivän lähestymisestä. Aimo Kuosa kertoo onnellisesti päättyneestä pulmatapauksesta. ”Asiakas oli ostanut PHPOY:ltä TV-palveluja, joissa tarvittiin laitteeseen työnnettävä kortti. Hän soitti meille kertoen, etteivät kanavat näy. Me varmistimme ensin puhelimessa, että kortti oli varmasti laitettu. Kun tämä ei auttanut, pyysimme asiakasta tulemaan korttinsa kanssa myymälään, jotta voisimme testata sen toimivuutta. Kun oli aika panna asiakkaan ojentama kortti televisiovastaanottimeen, selvisi, että hän oli yrittänyt katsoa maksu-TV-kanavia pankkikortillaan. Olimme ilmeisesti antaneet alkuopastuksen liian hätäisesti, mutta onneksi asia korjaantui myymäläkäynnillä.” PHPOY on elänyt mukana niin asiakkaidensa suruissa kuin iloissakin. Asentaja Arto Viren muistelee: ”Tammikuisena aamuna 1979 töihin tullessani ja perinteistä aamutarkistusta tehdessäni havaitsin Virtain Jäähdyspohjassa olevan jotain ongelmia. Syy selvisi pian. Laitteidemme näyttämät häiriöt johtuivat kymmeniä uhreja vaatineesta vanhainkodin tulipalosta. Tämä on urani surullisimpia muistoja.” Numerotiedustelussa työskennelleellä Sirpa Pulkilla on iloisempia muistikuvia: ”Numeron kyselijät ehdottelivat usein treffejä ja väänsivät, jos jonkinlaista ’Turun Muna – Åbo Kickel’ -vitsiä. Kaipa he luulivat soittavansa toisella puolella Suomea olevaan palvelukeskukseen eikä oman kylän puhelinyhtiön toimistoon.” Apua tarvittiin – ja saatiin – toisinkin päin. Esko Mattila muistaa, miten hänen ja asentajatoverin auto upposi akseliaan myöten yhden kesämökin pihaan. Asennustyöt tulivat tehdyksi, mutta kun poiskin piti päästä, lähdettiin kysymään apua läheisestä maalaistalosta. Isäntä vastasi: ”Ottakaa ’majuri’ tuolta vajasta.” Ensimmäistä kertaa traktorin ratissa ollut kaksikko sai vehkeen liikkeelle, mutta juuttuneen auton vetäminen ei onnistunut, vaan traktorikin tarttui paluumatkalla kantoon kiinni. Sitä ihmetellessä avulias isäntä ajoi paikalle toisella traktorilla sanoen: ”Arvelin, että täällä on jotain hässäkkää, kun teitä ei alkanut kuulua.” Ensin vedettiin ”majuri” irti, ja sen jälkeen kiskottiin auto kahdella traktorilla. Niin oli sekin päivä hyväntahtoisen isännän avustuksella pulkassa.

PHPOY:llä on kolme myymälää. Ruovedellä (yläkuva) vuonna 2016 asiakkaita palvelivat Kristiina Pasi ja Leena Kiiski. Virtain myymälässä (keskellä) Minna Ilonen ja Jaana Lahti. Aimo Kuosa vastaa Mäntän myymälän toiminnasta.

88


89


”Pohjois-Hämeen Puhelimella on sama tehtävä kuin sitä perustettaessakin. Yhtiön tavoitteena on rakentaa ja ylläpitää alueen tietoliikenneyhteyksiä ja -palveluita.” Toimitusjohtaja Juha Ahoniemi

90


PUHELINPUODISTA TIETOLIIKENNEMARKETIKSI Vuonna 1897 Pohjois-Hämeen Puhelimella oli yksilankainen puhelinjohto Tampereelta Kurun kautta Ruovedelle ja sieltä Vilppulaan ja Virroille sekä kuusi keskusta. Vuonna 2017 johtojen tarkkaa pituutta kukaan ei taida edes tietää, ja muutakin tekniikkaa tarvitaan huimasti enemmän. Inhimillisellä aivotyöllä on koko ajan kehittyvässä tietoliikenteessä vähintään yhtä suuri merkitys kuin kuitukaapelin sisällä kulkevien säikeiden solmuttomuudella. PHPOY:n perustehtävä ei ole 120 vuodessa muuttunut. Strategiansa mukaisesti Pohjois-Hämeen Puhelin Oy on teleoperaattori, jonka toimialaan kuuluvat kaikki keskeiset tieto- ja viestintätekniikan (ICT) tuotteet ja palvelut. Näillä se turvaa toiminta-alueensa tietoliikenteen toimivuuden. Yhtiö ei kuitenkaan enää pärjää yhdellä johdolla, ja muutoinkin sen toiminta on monipuolistunut ja laajentunut. Puhelinpuoti on kasvanut tietoliikenteen tavarataloksi. Lähivuosien painopistealueena on kuitukaapeliverkoston laajentaminen ja ylläpito. Toimitusjohtaja Juha Ahoniemen mukaan hyvistä tietoliikenneyhteyksistä on tullut yhteiskunnassa välttämättömiä perustoimintoja. Ne ovat keskeisiä sekä liiketoiminnassa että yksityisen ihmisen elämässä. ”Huomaamme tietoliikenneyhteyksien merkityksen vasta, kun ne lakkaavat toimimasta”, Ahoniemi sanoo. Myyntijohtaja Jari Liskin mukaan seuraavilla vuosikymmeninä televisio-ohjelmia katsellaan entistä enemmän internetin välityksellä. Samalla katsottavan kuvan laatutaso nousee. Tarvitaan yhä tehokkaampia siirtoyhteyksiä. Aivan yhtä tärkeitä toimivat yhteydet ovat viranomaisasioinnissa. PHPOY:n kuituverkko vastaa näihin vaatimuksiin. Tavoitteena on tyytyväinen asiakas. Teknisesti korkeatasoisten ratkaisujen ja tuotteiden lisäksi tähän pyritään hyvällä ja henkilökohtaisella palvelulla. Perustana on henkilöstön ammattitaito sekä yrityksen läheisyys ja tunnettuus. ”Pohjois-Hämeen Puhelimen halu kehittää alueen kuituverkkoa lisää kuntien vetovoimaa. Toisin kuin isot operaattorit paikallinen puhelinyhtiö pitää huolta syrjäkylienkin tietoliikenneverkosta”, Mänttä-Vilppulan kaupungin tietohallintopäällikkö Petri Kisonen arvioi. PHPOY toimii Kuoreveden, Kurun, Mänttä-Vilppulan, Ruoveden ja Virtain alueella. Yhtiön omistajuus ja päätösvalta ovat paikallisissa käsissä. Toiminnassa liikkuvat rahavirrat jäävät kotikuntiin. ”Paikallisuudella on yhteiskunnan kannalta suuri merkitys. Pohjois-Hämeen Puhelin työllistää ison joukon ihmisiä, mikä tuo veroeuroja ja vilkastuttaa alueen muutakin yritystoimintaa”, hallituksen jäsen, toimitusjohtaja Tero Karhumäki sanoo. Petri Kisosen mukaan paikallisessa puhelinyhtiössä kehitystoimien kannattavuutta tarkasteltaessa tavoitteena on seudun kokonaishyvinvointi. Omistajat saavat puhelinosakkeeseen sijoittamansa rahat takaisin omistajaetuuksina. Vuonna 2015 näin laskettu tuotto oli yli 10 prosenttia osakkeen markkina-arvosta. Vain harva pörssiyritys maksaa omistajilleen vastaavankokoista osinkoa. Yrityksen taloudellinen päämäärä on tulla omillaan toimeen. Kannattavuuden on oltava niin hyvä, että se riittää yhtiön kehittämiseen ja investointeihin. Kannattavaa 91


kasvua haetaan myös toiminta-alueen ulkopuolelta. Rahallisen hyödyn lisäksi tämä tukee perusalueen toimintaa. Tampereen Puhelin Oy:n perustaminen oli tällainen strateginen askel. Vuonna 2016 päätettiin lähteä laajentamaan valokuituverkkoa Jämsään, mikä arvioitiin varteenotettavaksi uudeksi markkina-alueeksi. Hanke toteutetaan PHPOY:n hengen mukaisesti: ”Isot operaattorit tarjoavat Jämsän seudulla lähinnä mobiiliyhteyksiä. Haluamme, että niin jämsäläisillä yrityksillä kuin kotitalouksillakin on mahdollisuus nauttia nykyaikaisista tietoliikenneyhteyksistä”, projektin yhteyspäällikkö Jari Peltonen kertoo. Kuitua Jämsään -hankkeen ensimmäiset asennukset ovat käynnissä. Jos 120-vuotias Pohjois-Hämeen Puhelin Oy olisi kasvi, se olisi elämänlanka. Elämänlanka on kotoisen kaunis, ja erottuu edukseen pröystäilevämpienkin kukkien joukosta. Elämänlanka kukoistaa niin isojen kuin pientenkin talojen kuistilla. Elämänlanka ilahduttaa omistajaansa parhaiten, kun se on kylvetty ruukkuun, missä kasvattaja voi sitä itse hallita. Elämänlankaa eivät myrskyt lannista, vaan tuulen tyynnyttyä kasvi nostaa terhakasti päänsä. Elämänlanka tulee toimeen itsenäisesti ilman teholannoitusta. Elämänlanka-kukan tavoin Pohjois-Hämeen Puhelin Oy on pohjoisen Pirkanmaan elämän lanka, joka tieto- ja viestintätekniikan palveluja kehittämällä ja ylläpitämällä mahdollistaa alueen yritysten ja ihmisten elämisen ja asumisen nyt ja tulevaisuudessa.

PHPOY:n sisäisen ja ulkoisen toiminnan perusarvot ovat: luottamus, myönteisyys, yhteistyöhakuisuus ja vastuunotto.

92


PHPOY tunnuslukuja 2016 Liikevaihto Investoinnit Liikevoitto Omavaraisuusaste Puhelinliittymiä: Laajakaista-liittymiä: TV-liittymiä: Henkilöstön määrä

9,4 milj. € 2,9 milj. € 873 t€ 95,0 % 4 318 4 415 6 085 65

Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n seudulle tarjoamat tieto- ja viestintäpalvelut olivat keskeisessä osassa, kun Virtain kaupunki esittäytyi Asta – Rakentamisen ja asumisen messuilla Tampereella helmikuussa 2017. Esittelijöinä Virtain tekninen johtaja Raimo Pirhonen ja elinkeinopäällikkö Johanna Lamminmäki (oik.).

93


Liikevaihdon ja investointien kehitys 12 000

100 % 90 %

10 000

80 % 70 %

8 000

60 % 6 000

50 % 40 %

4 000

30 % 20 %

2 000

10 % 0

1973

1978

1983

1988

Liikevaihto, t€

1993

1998

Investoinnit, t€

2003

2008

2013

2016

0%

Investoinnit, %/lv

PHPOY kehittää toimintaansa mittavilla ja huolellisesti suunnitelluilla investoinneilla.

Henkilökunnan määrän kehitys 80 70 60 50 40 30 20 10 0

1973

1978

1983

1988

1993

1998

2003

2008

2013

2016

PHPOY on toiminta-alueensa merkittävä työllistäjä ja ansaitut eurot jäävät kotikuntiin.

94


Liikevaihdon muodostuminen 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0%

1973

1978

1983

1988

1993

1998

Puhelintoiminta

2003

2008

2013

2016

Muu yht.

Perinteisen puhelintoiminnan vähentyessä tilalle on kehitetty uutta liiketoimintaa, jonka osuus on jo huomattava.

Korollisen vieraan pääoman kehitys 2 500

300 % 250 %

2 000

200 % 1 500 150 % 1 000 100 % 500

0

50 %

1973

1978

1983

1988

1993

1998

Korollinen vieras po, t€

2003

2008

2013

2016

0%

Korollinen vieras po, %/lv

1970-luvun taloudellisesta ahdingosta noustiin tiukalla talouskuurilla omillaan toimeen tulevaksi yritykseksi.

95


Kurun keskus asema (Kuru): Oirs. J. kauppias Hime, Mauri,kansakoulunopettaja, Korpela. A., kauppias Koskinen, Gustafwa, leskirouva, Kurun puustelli Numminen, Mauri, kirkkoherra Sammalisto, Karl., asioitsija, Toikkonen, Antti, kauppias, Wanhakylä, Hemmi, maanwilieliä,

N:o 6 10 4 9 8 5 3 7

Ruoweden keskusasema (Ruowesi): Alander,I.W, kauppias (Poukka), 18 Aminoff, Alexander, filos, maisteri, tilanomistaja 4 Aminoff, Emma, leskirouva (Paarlammi), 8 Arwelin, Alexis, kunnanlääkäri, tohtori. 7 Auer, I. leipuri, waiwaishoitohallituksen esimies 14 Lahonen Manu kauppias 5 &17 Lindeman, Alfred, metsäherra (Tyrni), 9 Paikkala, Lahonen, Manu, kauppahaaraosasto 17 Palmroth, Alfred, agron. (Storminiemi) 16 Palmroth, Wilhelm, pastori (Autio), 11 Pekkalan kartano ja meijerikoulu. 4 Peltonen, A., lukkari, kunnallislautak:n esimies, 10 Petterson, Kr., karwari, 13 Wangel, Linus, apteekkari, 7 Wilenius, Kustaa, suntio. 12 Wilppulan keskusasema (Wilppula). Ajos, Ylä Juho, maaniviljelijä, konstaapeli. Branders, A. A., piirilääkäri. Kari, E., kauppias, Lindfors, Emil, s:m., Palmroth, Georg, s:m., Soilunen, A., s:m.

2

Wisuweden keskusasema (Wisuwesi): Kauttu, Kaarlo, isännöitsijä, Lahonen, Heikki, nahkuri, Luutonen, Antti, kauppias, Martinoff, livan, s:m., Mutila, s:m., Ylistalo, Antti, maanwiljelijä, lautamies, Wirtain keskusasema.

3

Wirtain keskusasema (Wirtai): Härkönen, O. E., kauppias, Härkönen, Heikki, kunnallislautakunnan esimies, Gyllenbögel, John, nimismies. Sihwonen, Karl, leipuri, kuntakokouksen esimies Ståhlberg, Hugo, kunnanlääkäri6 Tainio, Nestor, isännöitsijä, Wirtain Kehruu & Kutomatehdas,

15 3 3 4 5 2 2

(Johdot n:o 4–6 Wirtailla walmistuwat wasta jonkun päiwän perästä) Kurun–Ruoweden–Wirtain Telefooni–Osakeyhtiön Osakkaita huomautetaan täten, että merkitty osakemäärä on ehdottomasti ennen tämän kuukauden loppua täydellisesti maksettawa johtokunnan walitsemalle rahastanhoitajalle Kauppias Manu Lahoselle Ruowedellä, uhalla että maksamaton summa sen jälkeen heti uloshaetaan. Maksaessa saa osakas osakekirjansa. Ruowedellä Lokakuulla 1897. Johtokunta.

96


POIMINTOJA 120 VUODEN TAIPALEELTA 1897

Kurun-Ruoveden-Wirtain Telefooni Osakeyhtiön yhtiösopimus allekirjoitettiin 23. helmikuuta. Senaatin talousosasto hyväksyi yhtiön perustamisen 12. helmikuuta. Senaatti antoi toimiluvan 10 vuodeksi 10. kesäkuuta. Perustava yhtiökokous pidettiin Ruovedellä kesäkuun 13. päivä.

1905 Kaksilankainen johto rakennettiin Ruovedeltä Tampereelle entisen yksilankaisen lisäksi. Mäntän yksityinen, vuonna 1897 perustettu keskusasema liittyy yhtiöön. 1906 Kurulaiset eroavat yhtiöstä. 1912

Ruovedelle rakennettiin oma toimitalo.

1915

Keinojohto rakennettiin Tampereelle ”transformaattoreiden” avulla.

1922 Mäntän keskus siirtyi G.A. Serlachius Oy:lle. G.A. Serlachius Oy hankki automaattikeskuksen.

97


1923 Kuparikaksoisjohto rakennettiin Tampereelle. 1924 Yhtiön nimi muutettiin Ruoveden Puhelin Osakeyhtiöksi. 1926 Valtion kaukoyhteys otettiin käyttöön Vilppula-Tampere välillä. 1932 Ristikytkentäteline asennettiin Ruovedelle. 1938 Toimialueen kaapelointisuunnitelma tehtiin. Sota esti töiden aloittamisen. 1953 Kaapelointi aloitettiin. Vapaa-alue otettiin käyttöön. 1954

Osake- ja puhelin-periaate otettiin käyttöön. Automatisointi alkoi. Ruhalan keskus otettiin käyttöön. Mäntän keskus ostettiin takaisin G.A. Serlachius Oy:ltä. Kyllästämö perustettiin yhdessä Ruoveden Sähkön kanssa. Yhtiön nimi muutettiin Pohjois-Hämeen Puhelinosakeyhtiöksi.

1955 Rahapuhelin otettiin käyttöön. 1957

Oma kyllästämö perustettiin. Se lopetettiin vuonna 1968.

1958 12-kanavainen siirtojärjestelmä otettiin käyttöön. 1963 Vilppulan kaukokeskus otettiin käyttöön 19. marraskuuta. Yhtiön toimialue tuli 100-prosenttisesti automatisoiduksi 27. marraskuuta. 1966 Ruoveden kaukokeskus otettiin käyttöön 22. kesäkuuta. Yhtiön numeropalvelu 010 ja vikapalvelu 019 aloitettiin. Neiti aika 06 hankittiin. 1968 Ruovesi-Virrat välille asennettiin FDM -linkki. 1970 Koko Ruoveden verkkoryhmä tuli automatisoiduksi (ptl. Valkeeniemi). 1973 Mikroaaltolinkki hankittiin välille Ruovesi-Virrat. 1976 Yhtiölle otettiin käyttöön oma radiopuhelinjärjestelmä. 1977

Digitaaliset PCM -linkit otettiin käyttöön. Ensimmäisiä modeemeja asennettiin. (Ensimmäinen Virtain Seudun Kauppaoppilaitos, 200 bit/s.)

1978 Näppäinvalinta-mahdollisuus saatiin Mänttään (uusi ESK -keskus). 98


Telekopiolaite otettiin käyttöön. (Suomenselän Sanomat, Zerox, 400 kpl koko Suomessa.) Yhtiön tuhoisin myrsky Aarno riehui 16. marraskuuta.

1980 Ilmoituksensiirtojärjestelmä Computec otettiin käyttöön. Yhtiön nimi muutettiin Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:ksi. 1981 Yhdistymistä Tampereen Puhelinosuuskuntaan selviteltiin. Posti -ja telelaitos oli kiinnostunut yhtiön ostamisesta. Yhtiökokous päätti 29.10., että yhtiö jatkaa itsenäisenä. 1984 Otettiin käyttöön oma ATK -järjestelmä. 1985 Suuryhteisantennijärjestelmä-toiminta aloitettiin Vilppulassa. 1986 Keskusten digitalisointi aloitettiin, digikeskukset otettiin käyttöön 18.1. Ruovedellä ja Pohjaslahdella. 1987 Ensimmäinen valokaapelijärjestelmä otettiin käyttöön Virroilla (Virrat-Lappavuori). Satelliittivastaanotto aloitettiin Mäntän KTV-verkossa. 1990 Rakennettiin valokaapeli Mäntästä Tampereelle ja Jyväskylään. Asennettiin turvapuhelinvastaanottokeskus Ruoveden aluehälytyskeskukseen. 1991

Rakennettiin valokaapeli Mäntästä Ruoveden ja Virtain kautta Seinäjoelle.

1993 Rakennettiin valokaapeli Ruovedeltä Kurun kautta Tampereelle. Yhtiön toimialue tuli 100-prosenttisesti digitalisoiduksi 10. kesäkuuta. (Keskiarvo Suomessa oli noin 60 %, PHPOY oli tuolloin Suomen suurin sekä liittymä määrältään että pinta-alaltaan sataprosenttisesti digitalisoitu puhelinyhtiö.) Ensimmäinen GSM-tukiasema (Radiolinja) otettiin käyttöön Virroilla 11. marraskuuta. SDH-siirtolaitteet otettiin käyttöön (Datatien verkkoon, STM-16). Avant-toimirahalla toimivat yleisöpuhelimet otettiin käyttöön. 1994 Kotimaan kaukoliikenne avautui kilpailulle 1. tammikuuta. Koko Hämeen teleliikennealue tuli paikallispuhelualueeksi 1. tammikuuta. Ulkomaanliikenne vapautui kilpailulle 1. heinäkuuta. 1995 Rakennettiin ISDN-valmius keskukseen. 1997 Uusi Telemarkkinalaki astui voimaan 1.6.1997. Toimilupamenettely loppui, tilalle ilmoitusvelvollisuus. 99


1998 Otettiin käyttöön oma Internet-palvelu, PHPOINT. 2000

Yhtiöjärjestys muutettiin siten, että käyttäjäomistajien suhteellinen äänivalta kasvoi. Ensimmäiset laajakaistaliittymät (ADSL) asennettiin. Uuden GSM-verkon rakentaminen aloitettiin, silloinen Suomen 2G Oy, nykyinen DNA Oy.

2003 PHPOY meni osakkaaksi Tampereen Puhelin Oy:öön perustamisvaiheessa. 2004 Viimeinen yleisöpuhelin poistettiin syyskuussa. 2005 Laajakaistavalmius valmistui kaikkiin kyläkuntiin. 2006 Aluedataverkko päivitettiin 1 Gb siirtonopeuteen. 2007 Yritysten sähköinen laskutus otettiin käyttöön. 2008 Valokaapeli tuli runkoyhteydeksi kaikkiin kyläkuntiin. Ensimmäiset HD-kanavat alkoivat näkyä KTV-verkossa. 2009

Ensimmäinen PHPOY Kuitu-liittymä kytkettiin. Finnet-ryhmän ilmeen uudistus, uusi logo tuli käyttöön. PHPOY meni osakkaaksi perustamisvaiheessa Dicame Oy:öön ja Datame Oy:öön, omat mobiililiittymät myyntiin. PHPOY:n omistusosuus Tampereen Puhelin Oy:stä nousi 39,84 %:iin.

2010 Kuluttajien sähköinen laskutus käyttöön. 2011 PHPOY Viihde (IPTV) käyttöön. 2012 Pohjanmaan Puhelinosuuskunta (PPO) myi teletoimintansa Elisa Oyj:lle, kaupan seurauksena Kymen Puhelin Oy:n ja Telekarelia Oy:n omistamat Datame Oy:n osakkeet päätyivät Elisalle. 2013 Datame Oy ja Dicame Oy haettiin konkurssiin. PHPOY:stä tuli savuton työpaikka. 2014 PHPOY:n aluedataverkko päivitettiin 10 Gb siirtonopeuteen. PHPOY:ssä luovuttiin painetuista osakekirjoista. 2016 Fonecta tekee viimeisen kerran painetun puhelinluettelon. PHPOY:n omistusosuus Tampereen Puhelin Oy:stä nousi 50 prosenttiin.

100


Kuitulaajakaistayhteytt채 mainostettiin vuonna 2016 n채ytt채v채sti.

101


Hallintoneuvoston jäsenet 1973–2017 Aminoff Petter, maanviljelijä, 1984–1995 Anttila Martti, henkilöstöpäällikkö, 1997–2000, puheenjohtaja 2000 Aliranta Toivo, tekninen johtaja, 1997– Aromäki Pentti, maanviljelijä, 1984–1999 Asunmaa Pentti, kunnanjohtaja, 1976–2001 Dorrendorff Jarkko, yrittäjä, 2014– Ekman Pirkko, talouspäällikkö, 1996–1998 Elomaa Tapani, toimitusjohtaja, 1990–1999, puheenjohtaja 1997–1999 Hackman Marcus, maanviljelijä, 1996– Hakala Jaakko, kunnanjohtaja, 1972–1975 Hankala Olli, pankinjohtaja, 1971–1992 Hankala Paavo, yhteyspäällikkö, 1992– Heinonen Mauri, kunnanjohtaja, 2002–2010 Helin Kaisu, yrittäjä, 2003–2010 Hietala Pauli, pankinjohtaja, 1966–1983 Huttunen Reijo, kaupunginjohtaja, 1983–1989 Ilvesaho-Setälä Sari, matkatoimistomyyjä, 2011– Julku Hannu, maanviljelijä, 2002–2005 Järvinen Kalle, muurari, 1982–2010 Kalliomäki-Tallila Terttu, valokuvaaja, 2005–2008 Kangasaho Kalervo, maanviljelijä, 1976–1991 Kangaspeska Esko, yrittäjä, 2011– Karhumäki Pekka, toimitusjohtaja, 2000–2003 Karilainen Lasse, toimitusjohtaja, 2010– Karttunen Kari, tehtaanjohtaja, 2015– Katajamäki Paula, yrittäjä, 1998–, varapuheenjohtaja 2009–2011 Keskinen Helena, talouspäällikkö, 2009–2013 Kisonen Petri, tietohallintopäällikkö, 2013– Kivi Marko, paloesimies, 2010–, varapuheenjohtaja 2011–2015, puheenjohtaja 2015–2016 Koivisto Jarmo, rakennusinsinööri, 1997–2009 Kolari Heikki, toimitusjohtaja, 1982–2002 Korppoo Pertti, toimitusjohtaja, 1972–1983 Koro Markus, liikkeenharjoittaja, 2002–2005 Koskinen Erkki, kauppateknikko, 1982–1996 Koskinen Pentti, yrittäjä, 2001–

102


Kotalampi Pauli, vesihuoltolaitoksen hoitaja, 2011–2014 Kuurila Antti, rehtori, 1990–2002 Kuusilinna Toivo, liikkeenharjoittaja, 1976–1993 Kyrönviita Eeva, kunnanjohtaja, 2014– Käyhkö Erkki, kunnanjohtaja, 1971–1976 Lahtinen Matti, autonkuljettaja, 2001–2010 Lahti-Nuuttila Viljo, maanviljelijä, 1954–1974 Lavaste Katri, yrittäjä, 2014– Lehtinen Eero, metsänhoidon neuvoja, 2003– Leppänen Tapani, kaupunginjohtaja, 1993–2001, 2009–2011 Lönnroth Timo, pankinjohtaja, 1986–1995, varapuheenjohtaja 1988–1994 Mastomäki Ulla, talouspäällikkö, 1998–2001 Maijala Hannu, kunnanjohtaja, 1988–1991 Majaranta Jaakko, maanviljelijä, 2002–2005 Mesimäki Jouni, maanviljelijä, 2005–2011, puheenjohtaja 2009–2011 Moisio Heimo, maanviljelijä, 1990–2002 Moisio Veikko, varatuomari, 1969–1977 Muttilainen Kari, tehtaanjohtaja, 1998–1999 Myllykangas Paavo, teknikko, 1976–1987 Myllymäki Paavo, kaupunginjohtaja, 1966–1967, 1971–1982 Mäkinen Tauno, yrittäjä, 2002–2005 Määttä Hanna, IT–suunnittelija, 2013– Mörö Raija, liiketoiminta–alueen johtaja, 2000–2008, puheenjohtaja 2000–2007 Niemi Pertti, leipuri, 2011–2014 Niiniaho Mikko, sähköasentaja, 1998–2001 Nikander Heikki, koulunjohtaja, 1997– Nikmo Ilkka, kaupunginjohtaja, 1990–2004, varapuheenjohtaja 1994–1995 Norojärvi Tenho, metsätyönjohtaja, 1974–1981 Nurmi Eino, pankinjohtaja, 1969–1979, varapuheenjohtaja 1979–1980 Palomäki Kalevi, toimitusjohtaja, 1984–1985 Palola Marja, controller, 2008 Paloneva Toivo, metsäpäällikkö, 1994– Peltola Otto, agronomi, 1965–1975 Peräsalo Lauri, pankinjohtaja, 1958–1982 Piri Martti, pankinjohtaja, 1969–1981, varapuheenjohtaja 1980–1981 Poukka Mauno, maanviljelijä, 1980–1996, varapuheenjohtaja 1982–1983, puheenjohtaja 1983–1996 Poukka Vilho, maanviljelijä, 1954–1978, varapuheenjohtaja 1970–1978 Pärssinen Jouni, kunnanjohtaja, 1978–1987 Pöytäniemi Kaarlo, maanviljelijä, 1976–1981

103


Raatikainen Anneli, vastaanottoavustaja, 2001–2007 Raiskinmäki Markku, kunnanjohtaja, 1991–2014 Rajala Armi, kokki, 2010–2013 Rissanen Pentti, toimitusjohtaja, 1976–1998 Rosenström Heikki, kunnanjohtaja, 1998–2002 Ruokonen Kari, toimitusjohtaja, 1983–1985 Röyskö Vesa, tietohallintopäällikkö, 2001–2015 Saari Timo, kunnanjohtaja, 2002–2013 Saarinen Arja, KTM, 2008–2016, puheenjohtaja 2016– Saarinen Jukka, maatalousyrittäjä, 2013– Saarinen Pertti, toimitusjohtaja, 1986–1997 Sahi Hannu, paikallisjohtaja, 1992–1998 Salmi Jussi, maanviljelijä, 1982–1989 Salminen Kari, toimitusjohtaja, 1976–1977 Saloniemi Antti, herastuomari, 1954–1973 Satamo Pentti, hitsaaja, 2005–2011, varapuheenjohtaja 2007–2009 Seppälä Pekka, järjestelmäpäällikkö, 1999–2002 Siilasvuo Juha, maanviljelijä, 1982–1996 Sipilä Eero, pankinjohtaja, 1979–1981 Sirén Risto, toimitusjohtaja, 1975–1997 Sirén Risto, kamreeri, 1983–1992 Sirviö Esa, kaupunginjohtaja, 2010–, puheenjohtaja 2011–2015, varapuheenjohtaja 2015– Sorkkala Olli, pankinjohtaja, 1954–1989, varapuheenjohtaja 1981–1982 Storå Hans, dipl.ekonomi, talousjohtaja, 1962–1983, puheenjohtaja 1969–1983 Tienari Tapani, maanviljelijä, 2013– Tolonen Leo, sivistysjohtaja, 2004–2013 Touronen Eino, toimitusjohtaja, 1978–1981 Tulijoki Markku, maanviljelijä, 1990–2011, varapuheenjohtaja 2000–2007, puheenjohtaja 2007–2009 Tuomola Seppo, varatuomari, 1982–1987, varapuheenjohtaja 1983–1987 Tuovinen Olavi, paikallisjohtaja, 1978–1981 Turunen Pertti, talouspäällikkö, 1988–1997 Vahvanen Ari, tekninen johtaja, 2006–2011 Varila Sten, kunnanjohtaja, 2000–2002 Vehkaniemi Kalevi, agrologi, 1971–1983 Viitanen Erkki, tekninen johtaja, 2011– Virkajärvi Aarno, maanviljelijä, 1976–1999, varapuheenjohtaja 1995–2000 Virtanen Jalo, liikkeenharjoittaja, 1969–1989 Ylä-Pynnönen Hilkka, maatalousyrittäjä, 2007– Äijälä Väinö, maanviljelijä, 1988–1989 104


Hallituksen jäsenet 1973–2017 Aminoff Gunnar, maanviljelysneuvos, Ruovesi, 1935–1980, puheenjohtaja 1954–1981 Anttila Martti, henkilöstöpäällikkö, Mänttä, 2001–2007 Auvinen Markus, talousjohtaja, Mänttä, 2011– Elomaa Tapani, toimitusjohtaja, Kuru, 2000–, puheenjohtaja 2003– Eteläniemi Pauli, kaupunginsihteeri, Mänttä, 1999–2010 Fredriksson C–J, varatuomari, Mänttä, 1968–1981, varapuheenjohtaja 1969–1981 Hakala Jaakko, kunnanjohtaja, Kuru, 1976–1987 Heinämäki Juha, toimitusjohtaja, Virrat, 2011– Holopainen Esko, insinööri, Virrat, 1955–1979 Johanson Hans, toimitusjohtaja, Virrat, 2001–2004 Karhumäki, Tero, toimitusjohtaja, Kuorevesi, 2014– Lahti Jukka, toimitusjohtaja, Virrat, 1992–2000 Lahtinen Erkki, DI, Ruovesi, 1958–2002, puheenjohtaja 1981–2002 Lahtinen Pasi, toimitusjohtaja, Ruovesi, 2003–2011 Lehtomaa Esko, hallintopäällikkö, Mänttä, 1989–2000, varapuheenjohtaja 1992–2000 Leppänen Arto, tuotantojohtaja, Ruovesi, 2012– Maijala Hannu, kunnanjohtaja, Kuru, 1992–1995 Majaranta Jaakko, maanviljelijä, Vilppula, 2006– Mattila Jorma, insinööri, Virrat, 1970–1991, varapuheenjohtaja 1982–1991 Mattila Kari, toimitusjohtaja Virrat, 2005–2010 Mettänen Jouko, yrittäjä, Virrat, 2000–, varapuheenjohtaja 2007– Myllykangas Paavo, teknikko, Kuru, 1987–1991 Mäkelä Tauno, talousneuvos, Vilppula, 1983–2005 Mäkinen Jussi, talousjohtaja, Mänttä, 1982–1998 Nevalainen Mikko, toimitusjohtaja, Mänttä, 1978–1980 Nieppola Seppo, työnjohtaja, Kuorevesi, 1980–2013 Nurmi Eino, pankinjohtaja, Virrat, 1980–1981 Oksanen Raimo, toimitusjohtaja, Mänttä, 1981 Pöytäniemi Kaarlo, maanviljelijä, Ruovesi, 1981–1989 Ranta Esa, kunnanjohtaja, Vilppula, 1956–1982

105


Romppanen Lauri, VP Corporate Controlling, Mänttä, 2016 – Sahlstén Jori, tehtaanjohtaja, Mänttä, 2008–2015 Salmi Jussi, maanviljelijä, Ruovesi, 1990– Saraluhta Hannes, johtaja, Mänttä 1957–1977 Sipilä Eero, pankinjohtaja, Virrat, 1982–1999 Tuovinen Olavi, paikallisjohtaja, Mänttä, 1982–1988 Varila Sten, kunnanjohtaja, Kuru, 1996–1999

Isännöitsijät ja toimitusjohtajat Rahastonhoitaja Manu Lahonen 1897–1906 Isännöitsijä J. Kr. Häkkinen 1907–1928 Toimitusjohtaja Jussi Hankala 1928–1953 Toimitusjohtaja Kosti Y. Virtanen 1954–1980 Toimitusjohtaja Erkki Siirilä 1980–1990 Toimitusjohtaja Aki Vuolle 1990–1995 Toimitusjohtaja Juha Ahoniemi 1995–

106


Lähdeluettelo Kirjalliset lähteet Veikko F. Saarinen-Jaakko Tuulasvaara: Pohjois-Hämeen Puhelinosakeyhtiö 1897–1972, 75-vuotishistoriikki Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n vuosikertomukset ja asiakastiedotteet vuosilta 1973–2016 Toimitusjohtaja Erkki Siirilän yhteenveto PHPOY:n ja Tampereen Puhelinosuuskunnan yhdistymishankkeen vaiheista vuosina 1980–1981, muistio on päivätty 17.11.1985 Lehtiartikkeleita 1980- ja 1990-luvuilta: Aamulehti, Helsingin Sanomat, Hämeen Yhteistyö, Kansan Lehti, Kauppalehti, Keskisuomalainen, Kurun Sanomat, Kuorevesi-Mänttä-Vilppula-lehti, Ruovesi-lehti, Uusi Suomi Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n Pointti-asiakaslehdet vuosilta 2013–2016 Internet-sivustot www.elisa.com www.finnet.fi www.phpoy.fi www.puhelinosake.com www.sonera.fi www.tampereenpuhelin.fi www.teleseniorit.fi www.tieku.fi/kannykan-historia Wikipedia: Finnet, Elisa, Matkapuhelin, Radiolinja, Telia Sonera Haastattelut PHPOY:n henkilöstö: Juha Ahoniemi, toimitusjohtaja Pertti Kaarre, puhelinasentaja Leena Kiiski, asiakaspalvelija Jarmo Koskiranta, verkkopäällikkö Aimo Kuosa, asiakaspalvelija Maija Kulmala, talousjohtaja Hannu Lipponen, tekninen johtaja Jari Liski, myyntijohtaja Esko Mattila, puhelinasentaja, luottamusmies Sirpa Pulkki, palkanlaskija Erkki Siirilä, toimitusjohtaja Rauno Teräväinen, aluetyönjohtaja Hannu Vilén, asennustyönjohtaja Arto Viren, puhelinasentaja Asiakkaat ja muut yhteistyökumppanit: Tapani Elomaa, toimitusjohtaja, hallituksen jäsen 1998-2003 ja puheenjohtaja 2003Asko Ihamäki, henkilöstöpäällikkö Toivo Järvinen, kaupunginsihteeri Tero Karhumäki, toimitusjohtaja, hallituksen jäsen 2014Petri Kisonen, tietohallintopäällikkö, hallintoneuvoston jäsen 2013Altti Kuljula, työsuhdepäällikkö Erkki Lahtinen, DI, hallituksen jäsen 1958–2002 ja puheenjohtaja 1981–2002 Esko Lehtomaa, hallintopäällikkö, hallituksen jäsen 1989–2000 ja varapuheenjohtaja 1992–2000 Jouko Mettänen, yrittäjä, hallituksen jäsen 2000–2007 ja varapuheenjohtaja 2007–

107


Tauno Mäkelä, talousneuvos, hallituksen jäsen 1982–2005 Matti Putkonen, Perussuomalaiset-puolueen puoluetyöntekijä, entinen Mäntän kaupunginvaltuutettu Leena Riekkola, laajakaista-asiakas Irma Rönni, puhelinvaihteenhoitaja, palvelusihteeri Jussi Salmi, maanviljelijä, hallituksen jäsen 1990– Toimittaja Kyösti Kiiskisen haastattelumuistiinpanot vuodelta 1995. Haastatellut henkilöt: Gunnar Aminoff, maanviljelysneuvos, hallituksen puheenjohtaja Sakari Hautanen, puhelinasentaja Pekka Järvi, konttoripäällikkö Lasse Kuusijärvi, puhelinasentaja Erkki Lahtinen, DI, hallituksen puheenjohtaja Hannu Lohipuro, asiakaspalvelupäällikkö Matti Maijala, puhelinasentaja, luottamusmies Yrjö Saari, työnjohtaja Erkki Siirilä, toimitusjohtaja Matti Syväjärvi, työnjohtaja Rauno Teräväinen, työnjohtaja Kuvat Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n kuva-arkisto Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Serlachius-museot, kuva-arkisto, Mänttä, sivut 12, 13, 76 Finncont Oy kuva-arkisto, sivu 74 Kuorevesi-Mänttä-Vilppula -lehti, sivu 85 Ruovesi-lehti, sivu 27 Sirkku Somero, sivut 59, 65, 73, 82, 89, 90, takasisäkansi Juha-Matti Wilska, sivu 39 DNA:n ulkomainos 12/2004, sivu 47 Tampereen Sanomat 17.10.1897, sivu 99 Takasisäkannen kuvassa PHPOY:n henkilökunta joulukuussa 2016. Takakannen kuva Heikki Saarinen. Johdantokuvat Keskuksia digitalisoidessaan Pohjois-Hämeen Puhelin Oy teki historiansa suurimpia hankintoja. Kauppasopimusta allekirjoittamassa toimitusjohtaja Erkki Siirilä (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja Erkki Lahtinen PHPOY:ltä sekä markkinointijohtaja Claus Hohenthal ja myyntijohtaja Heikki Oinonen Telenokialta. Sivu 30. PHPOY:n henkilöstön yhteishenkeä lujitettiin ”Kaveria ei jätetä” -harjoituksilla. Vas. Arto Viren, Hannu Lohipuro, Kari Tervala, Mauri Touronen ja Veikko Ojanen. Ylhäällä Hannu Lipponen. Sivu 52. Vuoden 2016 hallitusta vierailulla Tampereen Puhelin Oy:ssä. Vas. Tero Karhumäki, Jaakko Majaranta, Jussi Salmi, puheenjohtaja Tapani Elomaa, Lauri Romppanen, Arto Leppänen ja Juha Heinämäki. Sivu 66. Puhelinasentaja Matti Heikkonen tuli kotikäynnille säätämään mänttäläisten Leena ja Hannu Riekkolan kaapeli-TV-kanavia. Sivu 82.

108


Pohjois-Hämeen Puhelin Oy, PHPOY, täyttää 120 vuotta kesäkuussa 2017. Perustettaessa puhelinyhtiön oli määrä ylläpitää telefoonijohtoa ja saattaa näin osalliset yhteyteen keskenänsä. Tänä päivänä paikallinen teleoperaattori tuottaa tehokkaita ja monipuolisia tieto- ja viestintäteknologiaeli ICT-palveluita. Puhelinpuodista on kasvanut tietoliikennemarketti, joka mahdollistaa alueen yritysten ja ihmisten elämisen ja asumisen nyt ja tulevaisuudessa. Ennen kuin tähän on tultu, PHPOY:n henkilöstö sekä hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet ovat joutuneet selviytymään monenlaisista muutoksista ja esteistä.

Pohjoisen Pirkanmaan elämänlanka  

Pohjois-Hämeen Puhelin Oy 1897-2017

Pohjoisen Pirkanmaan elämänlanka  

Pohjois-Hämeen Puhelin Oy 1897-2017