Vanhalampi Kannus
M
etsäradan ensimmäinen kämppä rakennettiin Vanhalammelle 1920-luvun alussa. Rakennus tehtiin veistetyistä hirsistä. Tilaa oli 40 miehelle, jotka nukkuivat yksikerroksisissa makuulavereissa eli ritseissä. Tupa ja kamari oli varattu työnjohtajan asunnoksi. Pihapiirissä oli talli 20 hevoselle. Päärakennuksessa asui myös radan rakentamiseen, hakkuutöihin ja halonlastaukseen osallistuneita Kronstadtin pakolaisia, joiden laulu ja balalaikan soitto vapaa-aikoina raikasivat. Kämppää käytettiin vielä toisen maailmansodan jälkeenkin.
Tarinaa: ”Kämpän ikkunasta kiiluu heikko öljylampun valo. Käännyn radalta ja nousen mäen syrjää kämppää kohti. Erkki sanoi, että tämä Vanhanlammen kämppä tehtiin radan varteen ensiksi. Se sanoi, että täällä asui osa jostakin Suomenlahden linnoituksesta paenneista venäläisistä. Erkki sanoi olleensa ryssien kanssa paljonkin tekemisissä.” (Ojakangas: Linnunkantaja 2009) ”Kerrotaan, että Vanhalampeen oli joskus hukkunut laukkuryssä. Venäläisen kauppamiehen haamun oli nähty tulevan lammen suunnalta ja astuvan sisälle kämppään kuivattelemaan takan ääreen märkiä vaatteitaan.” (Väinö Myllylän haastattelu noin 1990, Eskolan Metsärata -teos)
Tarinaa: ”Veturi savuaa. En oikein luota sen olemiseen ja kiskoilla pysymiseen ja yritän aina pitää matkaa itseni ja sen välillä. Ei ole haitaksi jos on koneen suhteen viisas. Sanovat, että kuuman veden höyry työntää veturin liikkeelle. Sanovat kun uskovat. Minä en. Jos kuuma vesi rautaa liikuttaisi niin johan liitäisivät kaikki pyykkipadat ja kahvipannutkin Venäjän maalle tai Ruotsiin asti. Liitäisivät! (…) Herrat uskottelevat kaikkea. Niillä on piru liitossa kanssaan. Piru!” (Ojakangas: Aurinkomutka 2005)
Metsäradan ensimmäinen kämppä rakennettiin Vanhalammelle 1920-luvun alussa.
Genius Loci – Paikan henki
59