Issuu on Google+

MCI

Elintarvikeviennin valtit Uutta kasvua Kanadasta

MIKA ANTTONEN:

St1 etsii ratkaisuja globaaleihin energiahaasteisiin.

KAUPPAPOLITIIKKA nro 4 | 2014

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN AIKAKAUSLEHTI

| @kauppapol

SINIVALKOISIA MAKUMATKOJA Hyvä maine siivittää suomalaisten elintarvikkeiden vientiä.

tos e osoitteenmuu Tilaa lehti tai te us ila /t .fi itiikka www.kauppapol

›› Aktiivisen kauppapolitiikan aika 

›› CETA-sopimus helpottaisi kauppaa


Tilaa uusi UP lahjahintaan ulkopolitiikka-lehti esittelee kansainvälisen politiikan ja talouden tärkeimmät ilmiöt neljästi vuodessa. Lehti palkittiin keväällä vuoden 2013 parhaana aikakauslehtenä Edit-kilpailussa.

35€ Vuosikerta vain

sisältää myös digilehden lukuoikeuden

Tarjous on voimassa, kun tilaat vuoden loppuun mennessä. Normaalihinta 39 euroa.

TILAUKSET: www.ulkopolitiikka.fi/tilaa | asiakaspalvelu@ulkopolitiikka.fi | 09 432 7707


”Nyt on kyse siitä, miten luomme nahkamme.” VILLE CANTELL Päätoimittaja

Katse tulevaisuuteen

Y

keen ja keksittävä Eurooppa uudestaan, muuten hukka perii. Vaikka tässä hieman ylidramatisoin­ tia onkin, voidaan sana Eurooppa tässä korvata Suomella. 2000-luvun alun ”Nokia-Suomeen” on turha haikailla. Nyt kyse on siitä, miten luomme nahkamme ja synnyttämme tulevaisuudessakin menestyvän maan. Nokian tarina kertoo siitä miten käy kun kasvaa isoksi, kylläiseksi ja hitaaksi liikkeissään. Haasta­ jasta tuli haastettu. Kasvuväylän KasvaSuomitapahtumassa Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa kertoi uuden Nokian synnystä. Tai kuten hän asian ilmaisi: Nokiassa vaihdet­ tiin atomit. Kahdessa vuodessa yrityksen arvo on 13-kertaistunut ja uuden Nokian suunta on ylös­ päin. Tavoitteiden pitääkin olla kunnianhimoisia. KasvaSuomessa esitelty tavoite oli luoda yritysken­ tästä Suomeen uusi Kone viidessä vuodessa. Peliteollisuudessa on hyviä esimerkkejä yrityk­ sistä, jotka syntyvät maailmanlaajuiset markkinat mielessään. Tarvitsemme lisää rohkeita yrityksiä, joille kasvu on toiminnan ytimessä ja koko maa­ ilma pelikenttänä. Vastikään päättynyt Slush on esimerkki tästä. Hullusta ideasta maailmalaajui­ sesti merkittäväksi tapahtumaksi kasvanut tapah­ tuma osoittaa kaiken olevan Suomesta käsin mah­ dollista. Maailma voidaan saada tulemaan meille kylään, mutta vain, jos meidät tunnetaan ja meitä arvostetaan. Me suomalaiset olemme selviytyjäkansa, joka on kohdannut ongelmia ja ratkaissut ne. Ilman luonnonrikkauksia, ilmastollisesti vaikeissa olo­ suhteissa ja maantieteellisesti epäedullisesta sijain­ nista huolimatta olemme onnistuneet luomaan erinomaisesti menestyneen maan. Lehden VIPvieraan (s. 6–9) St1:n hallituksen puheenjohtajan ja pääomistajan Mika Anttosen sanoin: ”Me ei tajuta kuinka hienoa Suomessa on. Tämän puo­ lesta kannattaa taistella”. ›‹

pääkirjoitus

ksi sana. Neljä kirjainta. Herät­ tää tunteita ja tuntuu olevan suo­ malaisille vaikea sanoa ääneen. Ei, kyse ei ole rakkaudesta englanniksi, vaan Suomessa tulenarasta kirjainyhdistelmästä ja organisaatiosta: Nato. Ulkoministeriön julkistaessa tänä syksynä tulevaisuuskatsauksensa vei mai­ nitun kirjainyhdistelmän ympärille rakennettu virke kaiken huomion. Markkinoinnissa tosin on sanonta, jonka mukaan kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta. Tällä kriteerillä menestys oli mainio. Kuitenkin on sääli, ettei muukin osa katsauksesta saanut samanlaista huomiota osakseen. Kahdesta syystä. Ensinnäkin uskallan väittää, että kyseessä on harvinaisen laadukas dokumentti. Siinä on pal­ jon ajattelemisen arvoista, painavaa asiaa, muu­ tamalle sivulle tiivistettynä. Suomalaisyritysten kansainvälistymisen tukeminen ja investointien houkutteleminen tulee yhä tärkeämmäksi osaksi Suomen ulkopolitiikkaa. Kannattaa tutustua kat­ saukseen, joka löytyy ulkoministeriön verkkosi­ vuilta: formin.finland.fi. Toiseksi tämä kertoo puutteesta suomalaisessa keskustelukulttuurissa. On vääränlaista konsensus­ ajattelua, jos jokainen keskustelunavaus tai eriävä mielipide tuomitaan ”venettä ei pidä keinuttaa” -argumentilla. Tällöin tukahdutetaan tuoreet ideat ja ajattelu, jotka ovat uuden luomisen perusta. Maassa, joka mediavapaudessa rankataan maail­ man ykköseksi, on sallittava avoin yhteiskunnal­ linen keskustelu. Hyssyttely on taantumuksen tie. Ranskalainen muotoilijaguru Philippe Starck kuvaili esityksessään muutama vuosi sitten Eurooppaa dinosaurusten maanosaksi, joka tekee kuolemaa. Hän totesi, että juuri ennen kuolemaa on kuitenkin hetki, jolloin näkee kaiken kirkkaasti. Starckin mukaan meidän on tartuttava tähän het­

nro 4|2014  Kauppapolitiikka

3


sisältö

›› LUE LISÄÄ www.kauppapolitiikka.fi facebook.com/kauppapolitiikka twitter.com/kauppapol

6 ”Panostamme biopolttoaineisiin liittyvään osaamiseen ja luomme globaalia kysyntää.” MIKA ANTTONEN

14 4

Kauppapolitiikka  nro 4|2014

nro 4 | 2014

3

Pääkirjoitus

6

VIP-vieras

Mika Anttonen uskoo biopolttoaineiden luovan tulevaisuuden vientituloja.

14

Kasvua Kanadasta

Valtiovierailusta vauhtia suhteiden syventämiselle.

20

Sinivalkoisia makumatkoja

HKScan vie suomalaisia elintarvikkeita 50 maahan.

24

Aktiivisen kauppapolitiikan aika

KIlpailukyvyn säilyttämiseen tarvitaan lisää kauppapoliittisia panoksia.

28

Suomi-ruokaa maailmalle

Elintarvikevientiohjelman tavoite on tuplata elintarvikevienti viidessä vuodessa.

20


28

KAUPPAPOLITIIKKA JULKAISIJA Ulkoasiainministeriö PÄÄTOIMITTAJA Ville Cantell puh. 0295 351847 ville.cantell@formin.fi TOIMITUSSIHTEERI Riikka Harju puh. 0295 351832 riikka.harju@formin.fi TOIMITUSNEUVOSTO Markku Keinänen (pj.), UM Matti Anttonen, UM Ville Cantell, UM Simo Karetie, EK Severi Keinälä, TEM Jouni Mölsä, UM Kari Hietanen, Wärtsilä Outi Torniainen, Finpro

”Nyt jos koskaan on suomalaisen ruuan maailmanvalloitukselle otollinen hetki.” ESA WRANG

TTIP

24

TOIMITUS, ULKOASU JA TAITTO

PALSTAT

MCI Press Oy

10 Lyhyesti

ILMOITUKSET MCI Press Oy

17 Anttonen

Verkot vesille

18

Kentän ääni

Veli-Pekka Kaivola Suomen suurlähetystö, Ottawa

36

Lue

ilmoitukset@mcipress.fi TILAAJAPALVELU JA OSOITTEENMUUTOKSET www.kauppapolitiikka.fi/tilaus PAINOPAIKKA Scanweb Oy

PAINOS

37

Q&A

CETA-sopimus helpottaa Kanadan kauppaa

38

49 vuotta sitten

Kanadan paperi- ja selluloosateollisuus kasvussa

39

Kolumni

Anna Kaisa Heikkinen: Hyviä uutisia naapurista

puh. 09 2525 0250

10 000 kpl PAPERI UPM Fine 90/170g/m2 Irtonumero 9 €

441 760

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 38 ja voit voittaa Samsung kamerapuhelimen!

nro 4|2014  Kauppapolitiikka

5


6

Kauppapolitiikka  nro 4|2014


TEKSTI SALLA PELTONEN KUVAT VESA TYNI

Suomalaisen energiayhtiö St1:n perustaja Mika Anttonen uskoo uusiutuviin energialähteisiin ja uusiin tapoihin käyttää energiaa.

HYVÄÄ ENERGIAA SUOMESTA nro 4|2014  Kauppapolitiikka

7


kasvattaa 50 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Samalla on tarkoitus nostaa bio­ talouden tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Cleantech on myös Team Fin­ landin vienninedistämisen kärkiteema.

V

uosituhannen vaihteessa Mika Anttonen oli työskennellyt yli 10 vuotta kansainvälisen öljy­ tradingin parissa, myynyt ja osta­ nut öljyä ympäri maailmaa. – Kun aloitin aamulla Singapo­ resta ja päätin illalla Houstoniin, väliin ei jäänyt montaa vapaata tuntia, St1 Oy:n perustaja ja hal­ lituksen puheenjohtaja Anttonen muistelee. – Siinä vaiheessa rupesin miettimään, mitä oikeastaan haluaisin tehdä isona ja mitä mer­ kitystä työlläni oli. Voisiko siinä kenties olla elementti, jolla olisi yhteiskunnallista merki­ tystä ja joka joiltain osin ratkaisisi ympärillä näkyviä ongelmia? Samoihin aikoihin Anttoselle tarjoutui mahdollisuus tehdä työtään yrittäjäpohjalta ja St1 syntyi. Yrityksen toiminta lähti liikkeelle nimenomaan kansainvälisen öljykaupan osaa­ misesta. St1 toi polttoaineita Suomeen ja myi niitä jälleenmyyjille, koska omaa jakeluverkos­ toa ei tuolloin ollut. – Fossiilisten polttoaineiden parissa työsken­ televille ilmastonmuutos on keskeinen tekijä, joka näkyy arjessa päivittäin. Mietimme, miten pystyisimme kulkemaan polkua fossiilisista polttoaineista uusiutuvan energian suuntaan. Miten kaltaisemme pieni firma voisi kantaa oman kortensa kekoon, Anttonen kertoo. Siitä se lähti. Nykyisin St1 ratkoo globaa­ leja energiahaasteita suomalaisella uusiutuvan energian osaamisella. Yritys kuuluu niihin energiayhtiöihin, jotka voivat tehdä energiaalasta yhä vahvemman vientivaltin Suomeen. Cleantech-alalle on laajemminkin ladattu Suomessa odotuksia. Alasta toivotaan Suo­ men teollisen kasvun uutta kärkeä, ja hallitus visioi Suomen olevan vuonna 2020 cleantechliiketoiminnan globaali supervalta. Kotimais­ ten cleantech-yritysten liikevaihto halutaan

8

Kauppapolitiikka  nro 4|2014

”Houkuttelevimmat vientimarkkinat ovat EU-alueella ja Yhdysvalloissa.”

VIINALLA JATKETTUA POLTTOAINETTA Tällä hetkellä St1 kierrättää elintarviketeolli­ suuden – kuten leipomoiden, meijereiden ja panimoiden – jätteitä etanoliksi, jota sekoite­ taan bensan ja dieselin sekaan. Jopa 85 prosent­ tia fossiilisista polttoaineista pystytään korvaa­ maan uusiutuvalla energialla. Käynnistymässä on myös kotitalouksien erillis­kerättyjen biojät­ teiden sekä metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvän sahanpurun prosessoiminen etano­ liksi. Sahanpuruun perustuvassa tuotannossa piilee merkittävää vientipotentiaalia. Yhtiön tavoitteet vuoteen 2020 mennessä ovat kovat. Jäte-, tähde- ja s­ elluloosapohjaisen etanolin tuotantotavoite on jopa 300 miljoo­ naa litraa. St1:n etanolitehtaiden viennin ja liitännäis­p alvelujen myynnin liikevaihdon tavoite on 500 miljoonaa euroa. Etanolitehtaiden ja liitännäispalveluiden vientiponnistelut ovat käynnissä ja sopimus­ neuvottelut etenevät. Anttosen mukaan par­ haat ja houkuttelevimmat vientimarkkinat St1:lle ovat EU-alueella ja Yhdysvalloissa, koska jätteiden käsittelyä on säädelty. – Keski-Euroopasta löytyy useita potentiaa­ lisia asiakkaita, hän sanoo. Lisäksi St1 tuottaa sähköä tuulivoimalla. – Strategiamme on siirtää viisaria vähän kerrallaan fossiilisesta tuontienergiasta koti­ maiseen uusiutuvaan energiaan, Anttonen kuvailee. Hän myös muistuttaa, että perinteinen öljy­ bisnes on kuitenkin edelleen St1:n kivijalka.

SAHANPURULLA SEURAAVAKSI VIENTIHITIKSI ›› Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi elokuussa 2014 St1 Biofuels Oy:lle 12 miljoonaa euroa energiatukea bioetanolitehtaan rakentamisesta Kajaanin Renforsin Rannan teollisuusalueelle. Alueella syntyvää sahanpurua raaka-aineena hyödyntävä biojalostamo tuottaa sahan­ purusta vuosittain noin 10 miljoonaa litraa kehittynyttä liikenteen biopolttoainetta, bioetanolia sekä lisäksi ligniiniä, furfuraalia ja tärpättiä. Hankkeessa käytettävä raaka-aine on ainutlaatuinen verrattuna muihin maailmalla bioetanolia tuottaviin laitoksiin. Vastaavat laitokset Euroopassa käyttävät raaka-aineena lähinnä olkea ja ruoho­kasveja. Konsepti on monistettavissa ja seuraavien tehtaiden kokoluokka on kasvatettavissa hyvinkin 50–100 miljoonan litran vuosituotantoon. Sahanpuruun perustuvalla tuotantokonseptilla on siis myös merkittävää vientipotentiaalia. Tehtaan rakennustyöt alkavat kesällä 2015. Tuotannon on tarkoitus käynnistyä vuoden 2016 puolessa välissä. Hankkeen kokonaiskustannus­arvio on noin 40 miljoonaa euroa.


– Kannattava jakelutoiminta antaa meille pelimerkit uusiutuviin energiamuotoihin perustuvien ratkaisujen kehittämiseen, Antto­ nen sanoo. PÄÄSTÖJEN RAJOITUS EI RIITÄ Anttonen ei usko, että ainoastaan päästöjä rajoittamalla saadaan aikaan riittäviä tuloksia ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä. – Maailman väestö ja elintaso kasvavat huimaa vauhtia. Tarvittavan energian määrä lisääntyy merkittävästi ja sen hinta nousee. Kehittyvät taloudet eivät pysty sitoutumaan ajatteluun päästöjen rajoittamisesta, hän sanoo. Anttosen mukaan päästökauppa on sivisty­ nyt tapa olla tekemättä mitään. – Hyvin kallis ja tehoton ratkaisu, jolla öljyn käyttö ei ainakaan lopu. Sen sijaan Anttonen uskoo kehitystyöhön. – Meidän täytyy kehittää uusia, uusiutu­ viin energialähteisiin perustuvia teknologioita ja tapoja käyttää energiaa, jotka haastavat van­ hat ratkaisut ja pystyvät kilpailemaan myös hinnalla. Anttonen tähdentää, että olennaista on myös sääntely, jolla fossiilisten polttoaineiden käyttäjille luodaan pakkoja tuoda markkinoille uusiutuvaa energiaa. Markkinat ratkaisevat, mitkä energiamuodot lopulta voittavat. Tie fos­ siilisten polttoaineiden korvaamiseen uusiutu­ villa energiamuodoilla on pitkä mutta Antto­ sen mukaan täysin realistinen. Tulevaisuuden energiapaletin hän näkee hyvin erilaisena. – Hajautetut ratkaisut, joissa hyödynnetään paikallisen luonnon olosuhteita ja erityispiir­ teitä lisääntyvät. Aurinko-, vesi- ja tuuliener­ gian käyttö kasvaa, samoin vielä tuntematto­ mien energiamuotojen hyödyntäminen. SÄÄNTELY TUKEE PÄÄSYÄ MARKKINOILLE St1 ei suinkaan ole maailman ainoa toimija, joka on oivaltanut uusiutuvien energialäh­ teiden potentiaalin liiketoiminnassaan. – Jätteiden hyödyntämiseen tähtääviä liike­ ideoita on maailmalla ilahduttavan paljon, mutta vain vähän niitä, jotka hyödyntävät jät­ teitä liikenteen polttoaineeksi. Jätteiden pro­ sessoiminen on vielä melko kallista ja vaatii polttoaineen jakelijan mukana oloa, jotta tuot­ teet saadaan tehokkaasti markkinoille. Ongelmia uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoon muodostavat myös yritysten sisäiset velvoitteet. – Listatun yhtiön tulee tuottaa osinkoja osakkailleen, kun taas omistajayrittäjät voivat kestää sen, ettei osinkoja tule moneen vuoteen, jos päätetään satsata uuden toiminnan kehit­ tämiseen. Anttosen mukaan Suomessa on maailman tiukin liikennepolttoaineita koskeva sääntely, joka velvoittaa jakeluyhtiöitä käyttämään polt­ toaineissaan tietyn, kasvavan prosenttiosuuden uusiutuvaa energiaa. Ne yhtiöt, jotka haluavat

Mika Anttosen mukaan tie uusiutuviin energiamuotoihin on pitkä mutta realistinen.

MIKA ANTTONEN • St1 Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja, DI Mika Anttonen, syntynyt 1966. • Opiskeli energiatekniikkaa teknillisen korkeakoulun konetekniikan osastolla. • Työskenteli 1980-luvun puolivälistä vuosituhannen vaihteeseen Nesteellä useissa eri tehtävissä, joista yli kymmen vuoden ajan kansainvälisen öljytradingin parissa. Toimi vuodesta 1996 lähtien Nesteen tuotetradingin johtajana. • Mukana perustamassa St1:stä vuonna 1997. • Vapaa-ajallaan Anttonen rentoutuu jääkiekon, tenniksen ja telemark-hiihdon parissa. Hän toimii myös Suomen Jääkiekkoliiton liittohallituksen jäsenenä. • Anttosen perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta.

toimia alalla, joutuvat kehittämään uusia ratkai­ suja tai ostamaan osaamista toisilta yrityksiltä. – Panostamme biopolttoaineisiin liittyvään osaamiseen, luomme globaalia kysyntää ja pyrimme maailman parhaiksi omassa pienessä nichessämme. Uskon ja toivon, että tästä osaa­ misesta tulee myös merkittäviä vientituloja Suo­ melle vuoteen 2020 mennessä, Anttonen sanoo. UUDET AVAUKSET KILPAILUKYVYN YTIMESSÄ Anttonen näkee suurena kysymyksenä sen, miten suomalaisyritykset saadaan luomaan globaalisti kiinnostavia tuotteita ja palveluja. – Toimintaympäristö on muuttunut, mutta uusien tuotteiden kehittäminen on jäänyt Suo­ messa lapsipuolen asemaan, Anttonen pohtii ja kehottaa yritysjohtajia katsomaan peiliin. – Se, että emme ole pysyneet mukana muu­ toksen vauhdissa ei suinkaan ole yhteis­kunnan vika. Pessimismiin Anttonen ei kuitenkaan näe mitään syytä. – Meillä on hyvin toimiva yhteiskunta ja koulutusjärjestelmä sekä fiksuja ihmisiä, jotka haluavat menestyä. Ei ole mitään estettä löytää riittävän monia nichejä, joissa suomalaiset voi­ vat olla maailman parhaita. Toteutus kuiten­ kin vaatii kovaa työtä, innostusta ja kunnian­ himoa.›‹

nro 4|2014  Kauppapolitiikka

9


lyhyesti ”Suomalaiselle ruoalle haetaan uusia markkinoita Aasiasta.” PETTERI ORPO, LENITA TOIVAKKA 31.10.2014, Helsingin Sanomat

PURE FINLAND VAUHDISSA KIINASSA KIINA Pure Finland -hankkeen tavoitteena on vahvistaa Suomen ja suomalaisyritysten brändiä Kiinassa, kasvattaa verkostoja, vauhdittaa olemassa olevia yhteistyöhankkeita sekä saavuttaa näkyvyyttä kiinalaisissa tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa. Syksyn aikana Pure Finlandin Suomi-tapahtumat keskittyvät Pekingiin. Tapahtumat ulottuvat B2C- ja B2B-yritystapahtumista matkailu- ja investointitapahtumiin sekä tutkimus- ja innovaatiotapahtumista kulttuuritapahtumiin. Keskeisin kohdeyleisö ovat kiinalaiset yhteiskuntaelämän eri aloilla. Kiinan merkitys Suomelle, suomalaisille yrityksille ja monille muille toimijoille on kasvava. Suomen ja suomalaisten yritysbrändien tunnettuus Kiinassa ei kuitenkaan ole vahva ja nostetta tarvitaan. Pure Finland -hankkeen suojelijana toimii pääministeri Alexander Stubb. Hankkeen pääkumppaneita ovat Finnair, KONE, Nokia, Helsingin yliopisto ja Matkailun edistämiskeskus. purefinland.cn

Seuraa meitä! Kiinnostavatko kauppasuhteet ja Suomen menestys kansainvälisillä markkinoilla? Seuraa tuoreimpia uutisia myös Kauppapolitiikan omilta facebook-sivuilta: facebook.com/Kauppapolitiikka, sekä twitterissä: @kauppapol

Rohkeutta on! Team Finland -verkoston jäsenet Finnvera, Finpro, Tekes ja ulkoministeriö kiertävät vuoden 2014 lopussa Suomea kertomassa pk-yrityksille tarjoamistaan palveluista kasvuun ja kansainvälistymiseen. Yrityksiä halutaan rohkaista hakemaan kasvua ja kansainvälisyyttä valtakunnallisella kiertueella. Kiertue jatkuu koko syksyn yhteensä 14 paikkakunnalla. palvelut.team.finland.fi

10

Kauppapolitiikka  nro 4|2014


Kohti digitaalista vallankumousta

Uusi elintarvikealan vientiohjelma avaa markkinoita ja lähtee yritysten tarpeista. foodfromfinland.com/ vientiohjelma

Suomi saa uuden kansallisidentiteetin Suomelle ollaan suunnittelemassa uutta kansallisidentiteettiä, joka vastaisi paremmin nykyaikaa. ”Voidaksemme luoda identiteetin täysin puhtaalta pöydältä, tarvitsemme näkemyksen Suomen ulkopuolelta. Jonkun joka on lähellä, mutta silti tarpeeksi kaukana. Niinpä identiteetin suunnittelee yksi Ruotsin vaikutusvaltaisimmista ja kansainvälisesti tunnetuimmista designereista Henrik Nygren”, Finland Redesign -hankkeen ihmiset kertovat Bob the Robot -mainostoimistosta. bobtherobot.fi

?

Suomalainen opetusteknologiayritys Viope allekirjoitti yhteistyösopimuksen vietnamilaisen kumppanin kanssa.

VIETNAM KIINNOSTAA SUOMALAISYRITYKSIÄ VIETNAM Lokakuiselle elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren johtamalle Team Finland -matkalle Vietnamiin osallistui parisenkymmentä suomalaisyritystä ja koulutusvientiponnisteluja tekevää oppilaitosta. Yritysdelegaatio koostui pääosin cleantechin, rahoitusalan, ict-alan ja koulutusviennin edustajista. Valtuuskunta tapasi vierailulla useita hallituksen edustajia, kuten puolustus-, kauppa- ja teollisuus-, opetus-, liikenne-, luonnonvara- ja ympäristöministerit Hanoissa sekä Ho Chi Minh Cityn parlamentin puhemiehen. Valtiovallan mukanaolo on maassa edellytys sille, että paikalliset päättävät tahot saadaan saman pöydän ääreen. – Vietnam on monelle suomalaisyritykselle vielä uusi, mutta nopean kehityksen ja kasvunsa takia erittäin kiinnostava markkina. Nyt on hyvä aika avata ovia uusille yhteistyön muodoille, totesi ministeri Vapaavuori. Suomalaisyritykset allekirjoittivat useita yhteistyösopimuksia ja vierailu sai varsin runsaasti huomiota paikallisessa mediassa. Maiden välisen lento­liikenteen sujuvoittamiseksi allekirjoitettiin myös kahdenvälinen lentoliikenne­sopimus. Lue lisää vierailusta ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden blogista: blogit.ulkoministerio.fi/vapaastikaupasta

Rauhallista joulunaikaa kaikille lukijoillemme! Seuraava lehti ilmestyy 5. maaliskuuta 2015. Tilaa uutiskirjeemme, niin saat ajankohtaista tietoa kauppapolitiikasta myös lehtien ilmestymisen välissä. Uutis­kirjeen voit tilata osoitteesta kauppapolitiikka.fi/tilaus.

SUOMI Tekes käynnistää kolme digitaalisuuden hyödyntämistä vauhdittavaa ohjelmaa vuoden 2015 alusta. Teollinen internet, Terveyttä biteistä ja 5thGear pääsevät ensimmäisenä vauhtiin digitaalisen liiketoiminnan kehittämisessä. Ohjelmien yhteenlasketuksi laajuudeksi arvioidaan 300 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus on noin 150 miljoonaa. Terveyttä biteistä -ohjelman kesto on neljä vuotta, Teollisen internetin ja 5thGearin viisi. Teollinen internet -ohjelmassa rahoitetaan hankkeita, joissa digitaalisuuden avulla kehitetään uusia kansainväliseen kasvuun tähtääviä palveluja ja liike­ toimintamalleja. Ohjelman tavoitteena on uudistaa yritysten liiketoimintaa teollisen internetin keinoin ja kannustaa eri alojen yrityksiä uudenlaiseen yhteistyöhön. 5thGear-ohjelma tähtää puolestaan uuden sukupolven langattoman tietoliikenteen haasteiden ratkomiseen, uuden liiketoiminnan synnyttämiseen ja Suomen nostamiseen kansainvälisten investointien kärkikohteeksi. Terveyttä biteistä -ohjelman tavoitteena on, että Suomesta kehittyy tunnettu digitaalisen terveyden osaamis- ja liiketoimintakeskittymä, jota pidetään kiinnostavana kumppanina ja asemapaikkana innovaatiotoiminnalle. tekes.fi

Health 2.0 Tekesin ja Sitran yhteistyössä muiden Team Finland -toimijoiden kanssa järjestämä Health 2.0 -matka toi rutkasti uusia verkostoja ja ymmärrystä USA:n markkinoiden mahdollisuuksista. Matkalle osallistui terveys- ja hyvinvointialan digitaalisia ratkaisuja kehittäviä yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita sekä terveys- ja hyvinvointipalveluista vastaavia päättäjiä. tekes.fi

nro 4|2014  Kauppapolitiikka

11


lyhyesti ”Team Finland -verkosto avaa ovia ja tukee uusien markkinoiden ja verkostojen löytämistä noin 70 maassa.” @HEINONENJAANI 28.10.2014

Team Finland tiivistänyt ulkomaanedustustojen yhteistyötä

Kasvu Open 2014 -voittajat Valtakunnallisen Kasvu Open -kasvuyrityskilpailun voittajiksi valittiin Start up -sarjassa kuopiolainen Spindeco ja Start again -sarjassa jyväskyläläinen Sleipner Finland. Kasvu Openiin haki tänä vuonna mukaan kaiken kaikkiaan 347 yritystä, joista 60 kilpaili finaalissa. Kasvu Openin kasvuun kiihdyttävässä mallissa yritysten tueksi on tuotu maksutta laajaalainen ja korkeatasoinen liikeelämän asiantuntemus, jonka tuella yritykset ovat voineet etsiä ratkaisuja ja ideoita omiin haasteisiinsa. kasvuopen.fi

12

Kauppapolitiikka  nro 4|2014

Kuva: Jussi Hellsten

@TPKanslia 10.10.14: Kuvia presidentin valtiovierailulta Kanadaan myös Flickrissä: http://bit.ly/1sfEHpP

SLUSH HELSINGISSÄ SUOMI Euroopan suurin sijoittaja- ja kasvuritystapahtuma Slush järjestettiin 18.-19. marraskuuta Helsingin Messukeskuksessa. Lukuisat startupit ympäri Eurooppaa pääsivät Slushissa esittelemään ideoitaan sijoittajille. Slushin pääjärjestäjä Miki Kuusen mielestä eri tahojen yhdistäminen onkin tapahtuman tärkein tehtävä. Samassa paikassa kohtaavat nälkäiset startup-yritykset, kokeneet kansainväliset sijoittajat, sarjayrittäjät, suomalaiset päättäjät ja kansainvälinen media. Slushin tekijät ovat vuoden 2014 aikana vierailleet markkinoimassa tapahtumaa myös Yhdysvalloissa ja useissa Euroopan maissa, sekä Aasian keskeisissä kasvuhubeissa kuten Bangkokissa, Singaporessa, Jakartassa, Soulissa ja Tokiossa. 43 maassa on järjestetty yhteensä 71 tapahtumaa yhdessä yrityskiihdyttämöohjelma Startup Saunan kanssa. – Se, että meidät kutsuttiin esimerkiksi yhdessä pohjoismaalaisten kasvuyritysten kanssa sulkemaan New Yorkin Nasdaq-markkinapaikan kaupankäynti, on osoitus siitä, että Helsinki ja Suomi ovat asettumassa maailmanlaajuisen teknologiakentän keskiöön, kertoo Kuusi New Yorkinkin valloittaneesta maailmankiertueesta.

Suomen ulkomaanedustustojen tiiviimpi yhteistyö tuo tulosta ja säästöjä. Ulkomailla Suomen etua ajavat lähes 90 ulkoasiainedustustoa, kuten suurlähetystöt tai konsulaattit, 56 Finpron vientikeskusta lähes 40 eri maassa sekä 16 Suomen kulttuuri- ja tiede­ instituuttia. Ulkomailla sijaitsevat edustustot pyrkivät nykyisin tekemään yhteistyötä aina, kun se on mahdollista. Team Finland -verkosto on tiivistänyt tätä ulkomaanedustustojen välistä yhteistyötä. Team Finland -hanke sai alkunsa vuoden 2011 hallitusohjelmasta, jossa asetettiin tavoitteeksi Suomen taloudellisten ulkosuhteiden toiminnan tehostaminen sekä ulkomailla toimivien julkisrahoitteisten organisaatioiden yhteistyön parantaminen.

Kasvua kansainvälisiltä markkinoilta

Tähtäimessä elintarvikeviennin tuplaaminen

Kasvuväylä on Yritys-Suomi-toimijoiden yhteinen palvelumalli nopeaa kasvua ja kansainvälistymistä tavoitteleville pk-yrityksille. Palvelun avulla yritykset voivat tehokkaasti hyödyntää omiin tarpeisiinsa parhaiten soveltuvia julkisia asiantuntija- ja rahoituspalveluja. www.finnvera.fi

Syyskuussa startannut Team Finland -vientiohjelma tavoittelee Suomen elintarvikeviennin kaksinkertaistamista vuoteen 2020 mennessä. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Team Finland-toimijoiden, Elintarvike­teollisuusliiton ja suomalaisten elintarvikealan yritysten kesken. exportfinland.fi


KUNNIAKONSULIEN KUULUMISET

PETER AUVINEN Suomen kunniakonsuli Toronto

Haasteita Kanadassa MAAKUVAN TYÖKALUPAKKI AUTTAA ULKOMAILLA SUOMI Menossa ulkomaille? Aiotko samalla kertoa Suomesta? Voimme kaikki osallistua Suomen tarinan kertomiseen maailmalla. Keskeinen viesti on, että suomalaiselle osaami­­selle ja ongelmanratkaisukyvylle on maailmalla tilausta. Team.finland.fi -verkkosivulle on koottu työkaluja yhtenäiseen ja vaikuttavaan maakuvaviestintään jokaisen suomalaisen avuksi. Maakuvan viestinnän työkirja on tarkoitettu inspiraatioksi ja ohjeeksi kaikille, joiden työhön liittyy Suomi-viestintä. Työkirja tiivistää Suomen maakuvan vahvuudet ja maakuvaviestinnän yleisteemat. Tavoitteena on helpottaa maakuva­ viestinnän tekemistä. Kuvapankin valikoidut kuvat taas kertovat Suomesta osaavana ja ratkaisukeskeisenä yhteiskuntana. Maakuvan esitystyökalun avulla voit kuvin ja sanoin kertoa oman tarinasi Suomesta. Team Finland talking points -pohjien avulla saat tarvittaessa nopean yleiskuvan suomalaisesta erityisosaamisesta. Valmiita Suomi-esityksiä löytyy sivustolta myös englanniksi. team.finland.fi > toiminta ja palvelut > maakuva

Tiedustelu tuotteen vientivalvonnan alaisuudesta Uudella sähköisellä vientivalvonta­ lomakkeella voit hakea ulkoministeriön kantaa tai vahvistusta tuotteesi vientivalvonnanalaisuuteen. formin.finland.fi/vientivalvonta

U

seampia vuosia kestäneiden neuvottelujen jälkeen Kanadan ja EU:n johtajat allekirjoittivat kattavan vapaakauppasopi­ muksen 26. syyskuuta Kana­ dan ja EU:n välisessä huippu­ kokouksessa. Sopimuksen odotetaan tulevan voimaan vuoden 2016 kuluessa. Kanada kuuluu maailman rikkaimpiin teol­ lisuusmaihin, ja se on kärkisijoilla maailman­ kaupan tilastoissa. Kanadan talous on toiminut ihailtavan hyvin viime vuosien aikana, vaikka taloustilanne on ollut todella vaikea ympäri maailmaa, myös Yhdysvalloissa, joka on Kana­ dan suurin kauppakumppani. Kanadan brutto­ kansantuote kasvoi 1,7 prosenttia vuonna 2012 ja 2 prosenttia vuonna 2013 – kasvu on siis ollut vaatimatonta, mutta kuitenkin positiivista ja tasaista. Bank of Canada ennustaa maan brutto­ kansantuotteen kasvavan 2,5 prosenttia vuosina 2014 ja 2015 ja taas 2 prosenttia vuonna 2016. Viime vuonna EU oli Kanadan toiseksi mer­ kittävin kauppakumppani heti Yhdysvaltojen jälkeen noin 9,8 prosentin osuudella Kanadan kokonaiskaupasta. Yhteinen kauppatutkimus (EU-Canada Joint Study, joka tehtiin loka­ kuussa 2008) ennustaa vuosittaisten reaalitulo­ jen EU:ssa kasvavan 11,6 miljardilla seitsemän vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta ja EU-viennin Kanadaan odotetaan puolestaan lisääntyvän noin 24,3 prosentilla eli 17 miljar­ dilla. Kun liike-elämän ja valtionhallinnon johta­ jat ajattelevat Kanadan ja Suomen välistä kaup­ paa, he kommentoivat monesti aivan osuvasti maiden välisiä yhtäläisyyksiä, jotka perustuvat säähän, maantieteeseen, yhteisiin arvoihin sekä jaettuun jääkiekkoinnostukseen. Omakohtaisen kokemukseni perusteella suomalaiset yritykset ja liikemiehet kukoistavat kanadalaisessa liiketoi­ mintaympäristössä, ja Kanadaan työn vuoksi tai muuten muuttaneet suomalaiset viihtyvät täällä todella hyvin. Näissä keskusteluissa on kuiten­ kin usein tultu siihen lopputulokseen, että Kana­ dan ja Suomen välisen kaupan ja investointien määrän tulisi olla huomattavasti suurempi juuri siksi, että meillä on niin paljon yhteistä. Joten miksi suomalaiset yritykset eivät myy enempää tuotteitaan Kanadaan ja miksi Suo­ messa ei nähdä enempää kanadalaisten yhtiöi­

den tekemiä sijoituksia? Omien havaintojeni perusteella uskon ongelman olevan siinä, että Suomi ei tarjoa riittävästi tukea houkutellakseen pienempiä suomalaisyrityksiä Kanadaan. Monet tunnetuista monikansallisista suoma­ laisyrityksistä ovat varsin aktiivisia Kanadassa. Näillä yrityksillä on riittävästi sisäisiä resursseja tunnistaa, arvioida ja hakea itsenäisesti liiketoi­ mintamahdollisuuksia ympäri maailmaa ja näin ne ovat tehneet menestyksellisesti Kanadassa­ kin. Ne ovat tehneet maahan myös varsin huo­ mattavia sijoituksia. Pienten ja keskisuurten suomalaisyritysten pääsy Kanadan markkinoille puolestaan vai­ kuttaa paljon haasteellisemmalta. Finpro sulki ainoan Torontossa sijainneen Kanadan toimis­ tonsa jo vuosia sitten. Nykyään Finpro toimii Kanadassa itsenäisen agentin kautta, jolla ei tunnu olevan kaikkia Finpron resursseja käytös­ sään. Samaan aikaan kun Finpro antama tuki pienille ja keskisuurille suomalaisyrityksille on vähentynyt Kanadassa, Suomen pohjoismaiset naapurit ovat kuitenkin jatkaneet investointien tekemistä maahan. Ruotsilla, Tanskalla ja Nor­ jalla on yhteinen kaupallinen edustusto Toron­ ton liike-elämän keskuksen ytimessä. Kullakin näistä maista on kokoaikaisena henkilöstönä 4–7 konsulttia, jotka tunnistavat ennakoivasti kanadalaisia liiketoimintamahdollisuuksia ja edistävät näitä kotimaissaan. Jos yritys päättää etabloitua Kanadaan, kir­ janpito-, palkanmaksu- ja muita tukitoimintoja on jo saatavilla. Vaikka tunnenkin parhaiten muiden Pohjoismaiden käytännöt, uskon mui­ den EU-maiden toimivan suunnilleen samalla tavalla. Kyseisistä maista Kanadaan liiketoi­ mintaa perustamaan tulevien pienten ja keski­ suurten yritysten tasainen virta kertoo näiden ohjelmien olevan varsin menestyksellisiä. Suomella on oltava enemmän ihmisiä Kana­ dan maaperällä tunnistamassa ja edistämässä liiketoimintamahdollisuuksia. Nykyiset resurs­ sit eivät ole riittävät kilpailussa pärjäämiseen Kanadan markkinoilla. Vuosi 2016 on jo ihan kulman takana. CETA-sopimus edustaa mah­ dollisesti merkittäviä liiketoimintamahdol­ lisuuksia sellaisille EU:n jäsenmaille, jotka ovat valmiita niitä hyödyntämään. Tekeekö Suomi tarvittavat investoinnit ollen yksi noista maista? ›‹

nro 4|2014  Kauppapolitiikka

13


Kasvua Kanadasta LUPAAVIMMAT ALAT SUOMALAISYRITYKSILLE: • jäänmurtajateknologia ja arktinen merenkulku • energiaratkaisut: biomassa, jätteiden konvertoiminen energiaksi, voimalaitokset, kaukolämpö, ydinjätteen varastoiminen kallioperään • satamalaitteet ja nosturit • ympäristöteknologia: öljyvahinkojen torjunta, jätevesien käsittely • kaivosala: green mining, kaivoskoneet • metsäsektori ja puunjalostusteollisuus • mittauslaitteet ja instrumentit: muun muassa meteorologia, terveysala • ICT-ratkaisut • rakennusala: erilaiset putket, eristykset, parvekelasitukset, hissit ja liukuportaat • lumenkäsittelykalusto • uusiutuvat polttoaineet ja arktisiin oloin sopivat voiteluaineet     

3%

Talouskasvuennuste

60° 10’ N Helsingin leveyspiiri

Metso Konecranes Amer Sports

Edmonton Saskatoon

Kemira Here

Raute

Vancouver

14

Kauppapolitiikka  nro 4|2014

Calgary

Wihuri Winnipeg


Lähtökohdat Suomen ja Kanadan taloussuhteiden kehittämiselle ovat otolliset. Suomen idänkauppa yskii ja Kanada pyristelee eroon riippuvuudestaan Yhdysvaltoihin. EU ja Kanada ovat juuri päättäneet neuvottelut kattavasta vapaakauppasopimuksesta. Tuore valtiovierailu Kanadaan antaa eväitä kaupallisten suhteiden syventämiselle. Suomeen kaivataan erityisesti uusia kanadalaisinvestointeja. TEKSTI VILLE CANTELL

K 66° 29’ N

34 asukasta

Rovaniemen leveyspiiri

milj.

Wärtsilä Ponsse

St. John´s

Outotec Ottawa

Kemira

Toronto

Wihuri

Québec

Wärtsilä Fredericton Halifax Montréal Wihuri

anada on pinta-alaltaan maail­ man toiseksi suurin maa ja maa­ ilman 11. suurin talous. Tämän vuoden talouskasvun odotetaan ylittävän kolme prosenttia. Suo­ men vienti Kanadaan vuonna 2013 oli 740 miljoonaa euroa. Pääosin vienti koos­ tui koneista, laitteista, kuljetusvälineistä ja öljy­ tuotteista. Kanada on Suomen vientitilastoissa kuitenkin vasta 18. sijalla. Tulevina vuosina Kanadassa on avautu­ massa uusia markkinoita, arktisiin ja poh­ joisiin alueisiin kohdistuvan kiinnostuksen lisääntymisen sekä kiihtyvän ilmastonmuu­ toksen myötä. Ulkoministeriön Pohjois-Ame­ rikka yksikön päällikön Anna WickstromNoejgaardin mukaan Suomea ja Kanadaa yhdistäviä sektoreita ovat erityisesti arktinen liiketoiminta, kaivannaisteollisuus, cleantech sekä biotalous. – Suomalaisilla yrityksillä on tarjota Kana­ dalle huippuluokan teknologiaa ja osaamista kaikilla näillä sektoreilla. Erityisesti pohjois­ ten alueiden infrastruktuurin kehittäminen luo merkittäviä uusia yhteistyömahdollisuuksia suomalaisille toimijoille. Myös Suomen Kanadan suurlähettiläs Charles Murto kannustaa Kanadan suhteen aktiivisuuteen. Kanadan luonnonrikkauksien hyödyntäminen ja vaikeat ilmasto-olosuh­ teet vaativat hyvin mittavia infrastruktuuri­ hankkeita. Hyvin monissa osissa Kanadaa on samanlaiset vaikeat talviolosuhteet kuin Suo­ messa. – Mielestäni Suomen kannattaisi panostaa Kanadan markkinoille, Murto sanoo. INVESTOINTEJA KAIVATAAN Kaivosalalla näkyvästi toimivat kanadalai­s­ yritykset ovat synnyttäneet kuvan siitä, että Suomeen olisi investoitu paljonkin. Mieli­ kuva on kuitenkin virheellinen. Suomen Pan­ kin mukaan kumulatiiviset suorat sijoituk­ set Suomesta Kanadaan vuonna 2013 olivat yli 20-kertaiset verrattuna sijoituksiin Kana­ dasta Suomeen. Suomalaisyritysten suorat investoinnit Kanadaan olivat 1,74 miljardia euroa, kanadalaisinvestoinnit Suomeen vain 82 miljoonaa. Tämän suhteen olemme jäljessä kaikkia muita pohjoismaita. Kanadalaisinvestoinnit Norjaan ovat 30-kertaiset ja Ruotsiin ja Tans­ kaankin melkein kymmenkertaiset. Suomi jää vertailussa jopa Islannin taakse. Paljon työsar­ kaa on siis kyntämättä investointien houkutte­ lemiseksi.

nro 4|2014  Kauppapolitiikka

15


Suurlähettiläs Murto toteaa Suomen maineen olevan Kanadassa mainio. Hän painottaa kui­ tenkin, että tämän lisäksi tarvitaan myös työtä ja tekijöitä. – Hyvien tavoitteiden saavuttaminen vaa­ tii vision ja strategian lisäksi resursseja. Suomen viennin edistäminen ja ulkomaalaisten inves­ tointien houkuttelu Suomeen edellyttää myös ”kenttä­työntekijöitä” Wickstrom-Noejgaard muistuttaa investointi­ päätösten tehtävän yritystasolla. – Tämä edellyttää jatkossa tiiviimpää yhteis­ työtä ja yhteydenpitoa suoraan Kanadan provins­ sien ja paikallishallinnon kanssa. Lupamenette­ lyjen sujuvoittaminen on ehdottomasti keskeisin kysymys investointien houkuttelemiseksi Suo­ meen.

”Suomen kannattaisi panostaa Kanadan markkinoille.” VAPAAKAUPPASOPIMUS JA NAFTA EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus (Comprehensive Economic and Trade Agree­ ment, CETA) tuo voimaan astuessaan huomatta­ via helpotuksia yrityksille käydä kauppaa Kana­ dan kanssa. Sopimuksen tärkeimpiä saavutuksia on Kanadan julkisten hankintojen avaaminen, myös Kanadan provinsseissa ja aluetasolla. Suo­ men kohdalla sopimus luo uusia liiketoiminta­ mahdollisuuksia muun muassa energiapalve­ luissa sekä arkkitehtuuri- ja insinööripalvelujen osalta. – Esimerkkinä voisi mainita, että maailman jäänmurtajista 60 prosenttia on rakennettu ja 80 prosenttia suunniteltu Suomessa. Suomella on merkittävää potentiaalia osallistua Luoteisväylän vaatimiin meriteollisuus-, infrastruktuuri- ja ener­ giahankkeisiin, toteaa Wickstrom-Noejgaard. Sopimuksesta tulevatkin hyötymään erityisesti ne suomalaistahot, jotka ovat erikoistuneet arkti­ siin olosuhteisiin liittyviin teknologioihin ja pal­ veluihin. – Eräs vähemmälle huomiolle jäänyt seikka on, että Kanadan kautta suomalaisyritys voi hankkia jalansijaa Yhdysvaltain markkinoille, sillä Kanada on Pohjois-Amerikan vapaakauppaalueen NAFTA:n jäsen. VALTIOVIERAILUSTA NOSTETTA Presidentti Sauli Niinistö teki valtio­vierailun Kanadaan 9.–10. lokakuuta. Edellisestä olikin

16

Kauppapolitiikka  nro 4|2014

kulunut aikaa, sillä se tapahtui kylmän sodan aikana 24 vuotta sitten. Mukana valtiovierailulla oli elinkeinoministeri Jan Vapaavuori sekä yritys­ valtuuskunta, jossa erityisesti Suomen arktinen sekä kaivososaaminen olivat edustettuina. Vierai­ lulle osallistui myös tiede- ja tutkimusyhteisöjen edustajia. Kunniasaattueessa vierailuun osallistu­ nut jääkiekkolegenda Saku Koivu lisäsi matkan kiinnostavuutta. Matkalla mukana ollut suomalaisvarus­ tamo ESL Shipping Oy:n toimitusjohtaja Mikki Koskinen kehuu vierailun antia. Järjestelyt ja ennakkovalmistelut olivat hänen mukaansa malli­ kelpoiset. – Matkana aikana oli mahdollisuus tavata juuri ne tahot, joihin kohdistuvat suurimmat liike­toimintatavoitteemme Kanadan markki­ noilla lähiaikoina. Tässä mielessä matka oli erit­ täin hyödyllinen. Koskinen uskoo ESL Shippingin pärjäävään, vaikka Kanadan arktisten alueiden raaka-aine­ kuljetuksista kilpailee koko joukko niin kanada­ laisia kuin kansainvälisiäkin yrityksiä. – Kokemuksemme ja kalustomme avulla uskomme meillä olevan hyvät mahdollisuudet myös näillä markkinoilla. Keskeiset haasteet liit­ tyvät paikallisten olosuhteiden ja riskien kartoit­ tamiseen ja hallintaan. Suurlähettiläs Murto toteaa valtio-vierailun ajoituksen olleen erinomainen EU:n ja Kanadan päästyä pari viikkoa aikaisemmin yhteisymmär­ rykseen laajan keskinäisen vapaakauppasopimuk­ sen sisällöstä. – Toinen merkittävä tekijä Suomen kaupal­ listen etujen kannalta oli, että Arktisen neuvos­ ton talousneuvosto saatiin sovittua alkusyksystä. Tasavallan presidentin ja pääministeri Harperin keskusteluissa tuli esille kasvava arktisen yhteis­ työn tarve. Koskinen yhtyy Murron esittämään arvioon, ettei valtiovierailu ole kaupallisten etujen osalta lopputulos. – Työ jatkuu nyt suorana asiakastyönä. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. ›‹


”Kyse ei ole aina maantieteellisestä läheisyydestä tai kumppanin talouden koosta.” MATTI ANTTONEN alivaltiosihteeri, taloudelliset ulkosuhteet

Verkot vesille

Y

nen läiskä. Itselleni silmiä avaava oli edellä mainittu tieto Angolan roolista Portugalin kauppakartalla. Samaa viestiä olen kuullut myöhemmin niin Maro­ kossa kuin Turkissakin. Molemmat yrittävät hyötyä monien Afrikan maiden reippaasta talouskasvusta ja tehdä itsestään Afrikkaan suuntautuvan liiketoimin­ nan keskusta. Turkki on viime vuosina avannut suurlähetystöt liki kaikkiin Afrikan maihin kaupallisia etujaan edis­ tämään ja maan lentoyhtiö lentää ensi vuoden alusta yli 40 afrikkalaiseen kaupunkiin. Suomessa Afrikka hahmotetaan enimmäkseen ebolan, aidsin ja muun kurjuuden kautta. Tähän ajatteluun talouskasvu ja kuluttajien kasvava ostovoima ei kuulu. Suomelle onneksi Pisa-voittoja ei jaeta Afrikka-tietämyksen perusteella. Varsin vähän yritykset hyödyntävät Suomen 12:n Afrikassa sijaitsevan suurlähetystön laajoja verkos­ toja ja tietämystä. Vähäiselle huomiolle on jäänyt esimerkiksi perinteisten kehitysyhteistyökumppa­ neidemme Tansanian, Mosambikin ja Kenian muut­ tuminen merkittäviksi kaasun- ja öljyn tuottajiksi ja viejiksi. Olisi mukava nähdä suomalaisyrityksiä tar­ joamassa tuotteitaan ja palveluitaan maissa, joissa vuosikymmenten saatossa toteutetuilla kehityshank­ keilla on luotu myönteistä kuvaa Suomesta ja suo­ malaisista luotettavina ja osaavina kumppaneina. Valtaosa Suomen ulkomaankaupasta tullaan jat­ kossakin käymään naapurustomme maiden kanssa. Mutta mahdollisuuksia on muuallakin ja kaukai­ simmilla markkinoilla voivat menestyä muutkin kuin suuryritykset. Tämä on tullut selväksi keskuste­ luissa kymmenien suomalaisten PK-yritysten edus­ tajien kanssa niin Suomessa kuin Yhdysvalloissa, Turkissa, Marokossa tai Mongoliassa. Kotiläksynsä nuo yritykset ovat tehneet, mutta ilman rohkeutta, määrätietoisuutta ja avarakatsei­ suutta nämäkin menestystarinat olisivat jääneet tekemättä. ›‹

anttonen

ritysten kansainväliset markkina­ näkymät näyttävät kovin erilaisilta eri maissa. Yhtä menestymisen mallia ei ole. Naapurimaamme Ruotsin ykkös­ markkina on Norja. Portugalin tär­ kein vientimaa EU:n ulkopuolella on Angola. Samaan aikaan koko EU:n ylivoimaisesti tärkein viennin kohdemaa on Yhdysvallat. Kyse ei ole aina maantieteellisestä läheisyydestä tai kumppanin talouden koosta. Vaikka Venäjä on taloutena 80 kertaa Viron suuruinen, on se Suomen vientimarkkinana vain kolmisen kertaa suurempi kuin Viro. Tämä kertoo siitä, miten tärkeitä tekijöitä Viron EU-jäsenyys ja EU:n yhteiset sisämarkkinat ovat kanssakäymisessämme. Voimme vain kuvitella, minkälainen olisi idän­ kauppamme volyymi, jos se tapahtuisi yhtä sujuvasti kuin EU:n sisämarkkinoilla. Tämä on ollut taustaajatuksenamme, kun Suomi on viimeiset pari vuo­ sikymmentä toiminut EU:n ja Venäjän lähentymi­ sen puolesta. Tämän politiikan taustalla on kokemuksemme kaupan vapauttamisen myönteisestä vaikutuksesta taloudellemme. Näissä asioissa Suomen linja on ollut selkeä: Efta-järjestely, EEC-vapaakauppasopi­ mus, Kevosos-sopimukset, ETA-sopimus, EU-jäse­ nyys, tukemme EU:n laajenemiselle ja EU:n neu­ vottelemille vapaakauppasopimuksille. Suomalaisia investointeja turvaamme kuudellakymmenellä kuu­ della investointisuojasopimuksella. Yhdysvaltojen kanssa neuvoteltava vapaakauppa­ sopimus on monessakin mielessä tärkeä juuri nyt, kun EU:n kasvunäkymät näyttävät vaatimattomilta. Atlantin takana talouskasvu kiihtyy, energiantuo­ tannon kasvu supistaa vaihtotaseen vajetta, bud­ jettivaje jää 2,5 prosenttiin ja dollarin kurssi lisää suomalaisyritysten hintakilpailukykyä. Lisämahdol­ lisuuksia syntyy myös NAFTA-kumppanien Kana­ dan ja Meksikon kasvun kautta. Jos Pohjois-Amerikka on liian harvan suoma­ laisyrityksen kartalla, niin Afrikka on liki valkoi­

nro 4|2014  Kauppapolitiikka

17


VELI-PEKKA KAIVOLA

Kirjoittaja toimii ministerineuvoksena Suomen Ottawan-suurlähetystössä.

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö teki puolisonsa Jenni Haukion kanssa valtiovierailun Kanadaan 8.–11. lokakuuta 2014. Edellisestä valtiovierailusta oli ehtinyt kulua jo 24 vuotta; presidentti Koivisto vieraili Kanadassa vuonna 1990.

Arktisen osaamisen nostetta Kanadassa

18

maanantai

Saavuin Ottawaan kakkosvirkamieheksi kesällä. Ensimmäisinä kuukausina olen työskennellyt lähes vain ja ainoastaan valtio­ vierailuun liittyvien asioiden parissa, aikaa muihin tehtäviin ei juuri ole jäänyt. Käytän sunnuntaina aikaa raporttien ja sanomalehtien lukemiseen, joita on viikon varrelta muutamia rästissä. Kauppapolitiikassa isoa roolia näyttelee tällä hetkellä EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus CETA (Comprehensive Economic and Trade Agreement). Viisi vuotta kestäneet neuvottelut CETA-sopimuksesta julistettiin päättyneiksi Ottawassa syyskuussa järjestetyssä EU:n ja Kanadan välisessä huippu­kokouksessa. CETA-neuvottelujen päättyminen juuri ennen valtiovierailua on ajoitukseltaan meidän kannaltamme täydellinen. Tasavallan presidentin seurueeseen kuuluu elinkeinoministeri Jan Vapaavuori sekä yritysvaltuuskunta, joka edustaa Suomen arktista osaamista, kaivosteollisuutta ja tiede- ja tutkimusyhteisöä. Meille suomalaisille CETAn uskotaan parantavan liiketoi­ mintamahdollisuuksia esimerkiksi merenkulun, arkkitehtuurin ja insinööripalvelujen osalta.

Käyn läpi valtiovierailun tavoitemuistiota. Suomen ja Kanadan väliset suhteet ovat aina olleet hyvät ja mailla on paljon yhtäläisyyksiä, kuten pohjoinen ilmasto ja sijainti, kaksikielisyys ja samankaltainen arvopohja. Molemmat ovat myös arktisia valtioita, vaikka esimerkiksi Kanadan pääkaupunki Ottawa sijaitseekin Suomesta katsottuna huomattavan etelässä, noin Milanon korkeudella. Suomalainen arktinen osaaminen sekä Kanadan ja sen valtavan arktisen alueen yrityksille tarjoamat mahdollisuudet luovat

Kauppapolitiikka  nro 4|2014

Kuva: Jeannette Menzies

sunnuntai

Suomen arktinen osaaminen luo pohjaa yhteistyölle.

hyvän pohjan yhteistyölle myös tulevaisuudessa kaupallistaloudellisella sektorilla. Suomalaista arktista osaamista tullaan hyödyntämään myös rakenteilla olevassa kanadalaisten Polar-luokan Diefenbaker-jäänmurtajassa.

tiistai Jääkiekko on Kanadan ykkösurheilulaji. Sitä seurataan tiiviisti. Jääkiekkodiplomatia toimii Kanadassa, ja lajin kautta on helpompi tutustua myös kanadalaisiin virkamiehiin ja muihin edustuston toiminnan kannalta merkittäviin toimijoihin. Rakkaasta harrastuksesta on ollut itselleni myös hyötyä valtiovierailun valmistelussa, kun sattumalta samassa joukkueessa kanssani pelaa Canadian Polar Commissionin johtaja David Scott, mutta ennen kaikkea se on ollut tärkeä vastapaino työnteolle. Loppuviikosta kiekkodiplomatiaan panostetaan vieläkin enemmän ja hieman korkeammalla tasolla, sillä tasavallan presidentti Niinistön delegaatioon osallistuu kunniaairueena kanadalaisten suuresti arvostama, legendaarisen Montréal Canadiensin pitkä­ aikainen ex-kapteeni Saku Koivu. Tänä vuonna kiekkouransa lopettanut Koivu hoitaa tehtävänsä erinomaisesti ja saa kiitosta sekä omalta delegaatioltaan että isänniltä.


KENTÄN ÄÄNI

Kuva: Tasavallan presidentin kanslia

Kuva: Tasavallan presidentin kanslia

Liput Kanadan parlamenttitalossa valtiovierailun aikana.

Presidentti Niinistön delegaatioon osallistui kunnia-airueena Montréal Canadiensin ex-kapteeni Saku Koivu.

keskiviikko Valtiovierailu alkaa. Viime hetken tarkistukset, että kaikki on valmista kun tasavallan presidentti seurueineen saapuu Ottawaan.

torstai Ensimmäinen vierailupäivä Ottawassa. Valtiovierailun virallinen ohjelma käynnistyy vierailulla Kanadan parlamentissa sekä tapaamisella pääministeri Stephen Harperin kanssa.

Presidentin ja pääministerin tapaamisessa keskustellaan Ukrainan kriisistä ja Venäjän toimista kriisin yhteydessä. Suomen ja Kanadan kauppasuhteiden kannalta on merkittävää, että sekä presidentti Niinistö että pääministeri Harper pitävät tärkeänä lisätä yhteistyötä arktisten asioiden kohdalla. Yhteistyön lisäämisen tarve koskee paitsi tieteellistä ja teknologista tukimusta, myös suomalaisten ja kanadalaisten yritysten välistä yhteistyötä. Tärkeä yhteistyömuoto on myös vastaperustettu Arktinen talousneuvosto. Parlamentissa alahuoneen puhemies Andrew Scheer isännöi yhdessä Kanadan kauppaministeri Ed Fastin kanssa bisnesslounaan, jolle osallistuu presidentti Niinistö, elinkeinoministeri Vapaavuori sekä suomalainen yritysvaltuuskunta. Toiveena on, että lähikuukausina Suomeen saataisiin ministeri Fastin johdolla myös kanadalainen liikemiesvaltuuskunta.

perjantai Valtiovierailu jatkuu Torontossa, Kanadan kaupan ja talouselämän keskuksessa. Presidentti Niinistön ohjelma alkaa Ontarion provinssin kuvernöörin tapaamisella. Tämän jälkeen vuorossa on talousaiheinen lounastilaisuus, jossa käydään tiivistä keskustelua Suomen ja Kanadan välisestä kaupankäynnistä ja investoinneista sekä luodaan suhteita suomalaisten ja kanadalaisten yritysten välillä. Lounaan jälkeen vuorossa on University of Toronton kaksi tilaisuutta, joista ensimmäisessä juhlitaan Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen 25-vuotista taivalta Toronton yliopistossa. Aihe on myös sikäli tärkeä, että kanadalaisista suomen kielen osaajista ja tuntijoista on varmasti hyötyä myös liikeelämälle. Yliopistovierailu päättyy Munk Schoolissa pidettyyn tilaisuuteen, jossa tasavallan presidentti Niinistö keskustelee ajankohtaisista kansainvälispoliittisista kysymyksistä professori Janice Steinin kanssa.

Torontossa sijaitsee Hockey Hall of Fame. Presidentti Niinistön vierailun virallinen ohjelma päättyy Kanadan ja koko maailman jääkiekon pyhättöön Hockey Hall of Fameen. Suomalaiset jääkiekkoilijat ovat tehneet maatamme Kanadassa tunnetuksi jo vuosikymmenten ajan. Toivottavasti vierailu osaltaan antaa lisäsykäyksen sille, että jatkossa myös suomalaisyritykset ovat Kanadassa ainakin lähes yhtä tunnettuja kuin kauka­ loiden sankarimme.

lauantai Onnistunut valtiovierailu on ohitse. Vierailu ei ole kuitenkaan minkään loppu, vaikka sitä onkin edeltänyt satoja tunteja töitä ja valvottuja öitä. Valtiovierailu on uuden alku. Seuraavaksi on follow-upin aika, jolloin meidän kaikkien vierailuun osallistuneiden on pyrittävä hyödyntämään niitä kontakteja, joita valtiovierailua ennen ja sen aikana pystyttiin luomaan. Kanada on ja pysyy suomalaisyrityksille erinomaisena markkina-alueena. Kanada on maailman toiseksi suurin valtio ja 11. suurin talous. Kanadan talous on vuonna 2014 jatkanut kasvuaan ja vuosikasvu on tällä hetkellä noin 2,5–3 prosentin tasolla. Kun maapalloa tarkastelee suoraan pohjoisesta, Kanada on Suomen lähialuetta. Esimerkiksi Kanadan pohjoiset alueet tarjoavat yrityksillemme merkittäviä mahdollisuuksia koko arktisen ja pohjoisen klusterin osaamisalueella. Suomi pystyy tarjoamaan arktista osaamista muun muassa jäänmurtajien, arktisen meriliikenteen, energiantuotannon, infrastruktuurin, peruspalveluiden, cleantech-ratkaisujen, meteorologian ja ICTratkaisujen osalta. Tartutaan kaikki tähän mahdollisuuteen. ›‹

nro 4|2014  Kauppapolitiikka

19


HKScan vie suomalaisia lihatuotteita 50 eri maahan. Hannu Kottonen on tyĂśskennellyt toimitusjohtajana vuodesta 2012.

20

Kauppapolitiikka  nro 4|2014


Sinivalkoisia makumatkoja Puhtaiden ja turvallisten tuotteiden maine siivittää kotimaisten elintarvikkeiden vientiä. Taustalla vaikuttavat vahvat brändit, oikeat kontaktit sekä määrätietoinen kehitystyö. TEKSTI ARI RYTSY KUVAT VESA TYNI

K

otimainen lihaosaaja HKScan myy, markkinoi ja valmistaa lihatuotteita ja valmisruokia kotimarkkinoilla sekä ulko­ mailla. Yrityksen kotimarkkinat kattavat Suomen lisäksi Tanskan, Ruotsin ja Bal­ tian, minne HKScan, silloinen HK Ruo­ katalo, laajeni 1990-luvun lopulla. HKScan on kivunnut 2,1 miljardin euron liike­ vaihdoilla yhdeksi Euroopan johtavista lihayrityk­ sistä. Vuonna 2012 yhtiö uusi strategiaansa ja on luopunut ydinliiketoimintaan kuulumattomista toi­ minnoista ja yhdenmukaistanut tuotantoa ja yhtiö­ rakennetta. Vahvasta kotimarkkinasta-asemasta huolimatta yhtiössä ei ole unohdettu kansainvälistä vientiä. Korkea­laatuiselle ja vastuullisesti tuotetulle sian- ja siipikarjanlihalle on löytynyt kysyntää. EU:n ulko­ puolisille lähimarkkinoille kuten esimerkiksi Norjaan tai Venäjälle rantautuminen on kuitenkin osoittautu­ nut haastavaksi. – Lihatuotteilla on erilaiset rajat kuin monilla muilla elintarvikkeilla. Niiden liikkumista hanka­ loittavat muun muassa tulleihin ja tautimääräyksiin

liittyvät lait ja asetukset. Käytännöt ovat globaalisti hyvin kirjavia, mikä tekee eläinten genetiikasta ja rehustuksesta liikkeelle lähtevien arvoketjujen kau­ pallistamisen vaikeaksi, kertoo HKScan Groupin toimitusjohtaja Hannu Kottonen. EU:n sisällä vientihaasteet kohdistuvat tiukkaan sääntelypolitiikkaan, joka perustuu enemmän vel­ voitteisiin kuin vapaaehtoisuuteen. Tiheällä syklillä uudistuvat vaatimukset ovat vientiä rasittava tekijä, joka kasvattaa alalla toimivien yritysten kuluraken­ netta. SIVUTUOTTEILLE UUSIA MARKKINOITA HKScan vie tuotteitaan 50 eri maahan, mikä on kun­ nioitettava määrä minkä tahansa alan suomalaiselle yritykselle. Kattavat paikalliset kontaktit ovat synty­ neet vuosien aikana solmittujen yrityskauppojen ja yhteistyösuhteiden seurauksena. HKScanin tuorein vientiponnistus Kiinan suurille markkinoille on kestänyt viimeiset kahdeksan vuotta. Kottonen ei ole valmis juhlimaan saavutusta, sillä kii­ nalaisten lopullinen hyväksyntä antaa vielä tämän artikkelin kirjoitushetkellä odottaa itseään.

nro 4|2014  Kauppapolitiikka

21


Toimitusjohtaja Hannu Kottonen kertoo, että yrityksen sianlihaa käytetään Japanissa myös raakana.

– Viennin aloittaminen Aasiaan vaatii pai­ kallisten viranomaisten myötävaikutusta sekä poliittista tukea. HKScan on ollut hyvässä ase­ massa Kiinaan suuntautuvien vientiponnis­ telujen suhteen. Olemme saaneet vetoapua muun muassa maa- ja metsätalous- sekä ulko­ ministeriöstä, kiittelee Kottonen. Paikallisen byrokratian lisäksi Kiinan elin­ tarvikemarkkinoiden haasteena on kyky vas­ tata paikalliseen kysyntään. Ruokahuollon varmistaminen kyseisessä maassa on valtava urakka, joten monesti tavarantoimittajia vali­ taan puhtaasti volyymien perusteella. Siitä huolimatta Kottonen pitää Aasian markki­ noita houkuttelevina. – Paikallinen ruokavalio on huomattavasti länsimaista monipuolisempi. Monet osat, joita täällä pidetään lihantuotannon sivutuotteina, ovat Aasiassa suurta herkkua. Länsimainen dieetti tekee sielläkin tuloaan suuriin kaupun­ keihin, mutta maaseudulla ravinto on edelleen paikallisempaa, sanoo Kottonen. Sivutuotteista koostuva virta on koko kon­ sernin osalta satoja tuhansia kiloja vuodessa, joten jokaiselle raaka-aineen osalle pyritään löytämään paras mahdollinen ostaja. Esimer­ kiksi nautojen nahat saattavat päätyä Italiassa valmistettaviin laukkuihin, kenkiin tai auton penkinpäällisiin. – Koko eläin pyritään käyttämään mahdol­ lisimman tehokkaasti. Kauppaa käydään aina sikojen saparoita myöten. Viimeinen vaihto­ ehto on bioenergian tuotanto, listaa Kottonen. POSSUA SUSHIN TÄYTTEEKSI Aasiaan levittäytymisestä huolimatta Kotto­ nen ei ole täysin tyytyväinen HKScanin vienti­ tilanteeseen. Useiden vientimaiden sijaan hän toivoo yrityksen menevän jatkossa entistä syvemmälle harvojen ja valikoitujen markkinaalueiden liha- ja lihajalostekauppaan. Tavoit­ teena on rakentaa vientiä arvon ja kysynnän kautta. HKScan tähtää myös lähemmäs kuluttaja­ markkinoita, missä on mahdollista tarjota pidemmälle jalostettuja ja vahvasti konseptoi­ tuja tuotteita ja tavaramerkkejä. Tämä tarkoit­ taa korkean laadun ja puhtauden korostamista, jota on käytetty jo aikaisemmin menestyksek­ käässä markkinoinnissa. Hyvä esimerkki löy­ tyy Japanista, missä HKScanin toimittamaa suomalaista sianlihaa tarjotaan raakana pai­ kallisissa susheissa. Vastaava suoritus ei ole onnistunut edes perinteisenä lihantuottaja­ maana tunnetulta Ruotsilta. – Kyse on parhaasta laatua koskevasta kii­ toksesta, jonka lihayritys voi asiakkaalta saada. Se myös osoittaa, että Suomi on lihantuotanto­ maana maailman huippuluokkaa, Kottonen korostaa.

22

Kauppapolitiikka  nro 4|2014

”Lihatuotteilla on erilaiset rajat kuin muilla elintarvikkeilla”.

VIENTI VAATII AIKAA Hyvästä maineesta huolimatta HKScan ei ole ollut immuuni maailmanpolitiikan voimille. Venäjän jo vuonna 2013 tautiepäilyjen takia asettamat sianlihan tuontia koskevat, käytän­ nössä poliittiset rajoitukset ovat saaneet jat­ koa Ukrainan kriisin myötä. Kuluvan vuoden elokuussa julkaistut vastapakotteet ovat käy­ tännössä pysäyttäneet lihatuotteiden viennin EU:sta Venäjälle. HKScanin kohdalla Venäjän vienti on ollut muutamia miljoonia kiloja liha­ tuotteita vuodessa, mutta välilliset vaikutukset ovat paljon laajemmat. – Venäjän tilanne on haastava, mutta olemme eläneet sen kanssa jo pidemmän aikaa, sanoo Kottonen.

Vientinäkymien osalta HKScan katsoo luot­ tavaisena tulevaisuuteen, sillä kaikkien mitta­ reiden valossa eläinproteiinin kansainvälinen kulutus on selvässä kasvussa. Ylituotannon vähenemisen myötä lihatuotteiden globaalit ohjausmekanismit sekä markkinaympä­ristön tietämys paranevat. Tautiuhat ja poliittiset mullistukset tulevat kuitenkin varjostamaan alan pitkän tähtäimen kehitystä. Tuotetasolla suomalainen lihateollisuus pärjää perinteisillä vahvuuksillaan, joita on mahdollista kehittää eteenpäin. HKScan on muun muassa jatkojalostamassa lanseeraa­ mastaan Rypsiporsaasta GMO-vapaata liha­ tuotetta karsimalla geenimuunnellun soijan pois lihotussikojen ruokavaliosta. Eri markki­ noille tapahtuvaa tuoteräätälöintiä tehdään jo nyt esimerkiksi HKScanin makkaroissa. Kau­ pallistamismielessä suurimmat haasteet kes­ kittyvät luomutuotantoon, joka on kustan­ nuksiltaan merkittävästi perinteistä tuotantoa kalliimpaa ja volyymiltään vaatimatonta. – Kaikkien lihatuotteiden parissa on tehtävä jatkuvaa ja pitkäjänteistä kehitystyötä. Samalla tavalla realististen vientimahdollisuuksien rakentaminen vaatii kärsivällisyyttä ja aikaa, summaa Kottonen. ›‹


Luonnonlääkkeitä ja terveysöljyä

P

ienemmätkin kotimaiset elintarvikeyritykset toimivat sujuvasti maailmanmarkkinoilla. Vuonna 1994 perustettu Kankaisten Öljykasvit Oy on tuottanut Virgino ja Luomu Virgino -nimi­ siä kylmäpuristettuja rypsiöljyjä ensimmäisenä Suo­ messa maanlaajuiseen levitykseen. Täällä viljellystä ja geenimuuntelemattomasta rypsistä tuotetun Virginon kilpailu­ valteiksi ovat osoittautuneet sen luonnonmukaisuus ja terveelli­ syys, jotka ovat mahdollistaneet vientimarkkinoilla niin sanotun premium-tuotteen aseman. – Virginon terveydelle myönteiset vaikutukset ovat avan­ neet reittejä sellaisille markkina-alueille, joilla kärsitään samoista kansan­taudeista kuin Suomessa. Myös laatu ja maku täytyy tietysti olla kohdallaan. Lupaavimmaksi vientimaaksi on noussut Venäjä, kertoo Kankaisten Öljykasvien toimitusjohtaja Perttu Korolainen. Itänaapurin ohella kontakteja on ollut muun muassa EteläKoreaan, joka on pk-yrityksen näkökulmasta katsottuna turhan kaukana vaativien kuljetusreittien päässä. Vallitseva kauppapoliitti­ nen tilanne puolestaan rokottaa lupaavasti alkanutta Venäjän kaup­ paa. Korolainen ei kuitenkaan osoita hermostumisen merkkejä. – Vastaan tulee sekä huonoja että hyviä aikoja. Venäjälle ei kan­ nata lähteä alle kymmenen vuoden perspektiivillä, hän korostaa. Paikallisille markkinoille pääseminen on ottanut aikansa. Sopi­ van maahantuojan löytämiseen kului vuosi, tarvittavan doku­ menttirumban pyörittämiseen useampia kuukausia. Korolainen on tyytyväinen siihen, kuinka venäläinen maahantuoja on autta­ nut toiminnan edistämisessä sekä esimerkiksi myyntiargumenttien testaamisessa. Virginon menestys ei lepää pelkästään sopivan yhteistyökump­ panin varassa. Tuotepainotuksia ja markkinointistrategiaa on vii­ lattu paikallisten mieltymysten mukaan. Premium-tuote on esimer­ kiksi varustettu toisenlaisella etiketillä sekä pakattu lasipulloon. – Venäläiset ostajat haluavat tietää tuotannosta, raaka-aineen alkuperästä ja tuotteen mahdollisesta jälkikäsittelystä. Suomessa nämä asiat eivät joko kiinnosta tai sitten ostajat pitävät niitä itses­ tään selvinä, vertailee Korolainen.

LUONNONLÄÄKKEESTÄ VIENTITUOTTEEKSI Kreikkalaisten Karavokyroksen veljesten kehittämää Halva Oy:n maukasta lakritsaa on viety Suomen ulkopuolelle 1990-luvun alusta lähtien. Tällä hetkellä ulkomaan kaupan osuus tuotannosta on noin 40 prosenttia. Lakritsituotteista jopa noin 80 prosenttia menee vientiin. – Teemme kauppaa yhteensä 22 eri maahan. Lakritsia menee Yhdysvaltoihin, Etelä-Afrikkaan ja Australiaan asti. Toinen pää­ tuotteemme on salmiakki, jonka markkinat keskittyvät Pohjois­ maihin, Hollantiin sekä Pohjois-Saksaan, kertoo yrityksen toimitus­ johtaja Jean Karavokyros. Lakritsi nauttii luonnollisten elintarviketuotteiden kokemasta nosteesta sekä sen pitkästä historiasta vanhan ajan luonnon­ lääkkeenä. Lakun ympärille on syntynyt myös trendikkyyttä, joka näkyy monissa moderneissa reseptikirjoissa.

Lakritsi koetaan sopivasti poikkeavaksi ja eksoottiseksi. – Perinteisen markkina-alueiden ulkopuolella lakritsi koetaan sopivasti poikkeavaksi ja eksoottiseksi tuotteeksi. ­Esimerkiksi Yhdysvalloissa Halvan lakritsia myydään usein erikoistuote­ kaupoissa, mikä mahdollistaa paremman hinnan, Karavokyros vahvistaa. Halva tekee vientimarkkinoita varten jonkin verran tuoteräätä­ löintiä pääsääntöisesti lakritsin värin ja makuvivahteiden parissa. Enemmän työtä aiheuttavat eri markkinoiden poikkeavat pakkauk­ set ja niiden merkintävaatimukset. – Pakkausten osalta vientitoimintaan kohdistuvat muutokset ovat kalliita ja vaikeita toteuttaa. Meidän on punnittava etukäteen potentiaalisten volyymien riittävyyttä suhteessa vaadittaviin inves­ tointeihin, toteaa Karavokyros. ›‹

nro 4|2014  Kauppapolitiikka

23


TTIP

FINLAND

AKTIIVISEN KAUPPAPOLITIIKAN AIKA 24

Kauppapolitiikka  nro 4|2014


Viennin osuus Suomen bruttokansantuotteesta on yli 40 prosenttia. Suomi on koko Euroopan tavoin riippuvainen avoimesta taloudellisesta vaihdannasta. Euroopan ollessa vasta toipumassa talous- ja rahoitusalan kriisistä vaaditaan lisää kauppapoliittisia panoksia kilpailutilanteessa selviämiseen. TEKSTI RIIKKA HARJU KUVITUS ESSI KUULA

V

aikka WTO-tason neuvottelut pal­ velisivat Suomen ja Euroopan etuja parhaiten, parantavat myös Yhdysvaltain, Kanadan, Japa­ nin, Intian ja muiden kumppanien kanssa neuvoteltavat kahdenväli­ set kauppasopimukset ulkomaankauppamme toimintaedellytyksiä. Uusia globaaleja sopimusneuvotteluja ei ole viime vuosina juurikaan aloitettu. Monen­ keskisten järjestelmien rakenteiden jousta­ mattomuus on johtanut erilaisten alueellis­ ten ratkaisujen ja nousevien valtojen omien yhteenliittymien syntyyn. Edistysaskeleet alu­ eellisten ja kahdenvälisten kauppajärjestelyjen puolella voivat kuitenkin parhaassa tapauk­ sessa avata myös monenkeskisten neuvottelu­ jen umpisolmuja. Erityisesti Yhdysvaltain kanssa neuvotelta­ valla transatlanttisella kauppa- ja investointiso­ pimuksella (TTIP) on taloudellisten vaikutus­ tensa ohella myös yleistä painoarvoa. TOIMINTAKENTTÄ ELÄÄ EK:n johtava asiantuntija Simo Karetie kertoo kauppapolitiikan toimintakentän muutoksista. – Yksi huomattava muutos viimeisen vuo­ den aikana on ollut mielestäni se, että kansa­ laiskeskustelu ja kiinnostus kauppapolitiikan ympärillä on lisääntynyt valtavasti. Keskeinen syy tähän varmasti on TTIP-neuvotteluiden eteneminen. Se on korostanut avoimuuden ja läpinäkyvyyden merkitystä ja osallistumista keskusteluun, Karetie kertoo.

Kauppasopimus lisäisi kauppaa ja investointeja EU:n ja Yhdysvaltojen välillä.

Parhaan neuvottelutuloksen saavuttami­ seksi viranomaiset ja edunvalvojat tarvitsevat konkreettista tietoa yrityksiltä niiden intres­ seistä ja ongelmista markkinoilla. – Tiedon puutteesta johtuvia epäluuloja tulee pyrkiä vähentämään. Selvästi tarvitaan aiempaa enemmän tiedottamista neuvotte­ luiden vaiheista ja siitä, miten mahdollinen vapaakauppasopimus vaikuttaisi Suomen menestymismahdollisuuksiin. Kahdenvälisiin suhteisiin tulee jatkossakin panostaa, Karetie linjaa. SAK:n elinkeinoasioiden päällikkö, pää­ ekonomisti Olli Koski puolestaan näkee, että Suomen tulisi pitää ensisijaisena sitä, että neu­ vottelut tapahtuvat monenkeskisinä WTO:ssa. Monenkeskiset neuvottelut ovat olleet priori­ teetti myös Suomen kauppapolitiikassa. – Nyt tosin näyttää siltä, että kahdenväli­ sissä vapaakauppasopimuksissa edetään luon­ tevammin, Koski sanoo. – Suomalainen ay-liike on kuitenkin pal­ jon vapaakauppamyönteisempi kuin moni muu. Vientimarkkinat ovat Suomen elinehto ja siellä on toimittava reiluilla säännöillä. Näissä sopimuksissa haluamme, että mukana ovat työelämän perusoikeudet, kuten esimer­ kiksi mahdollisuus kuulua ammattiliittoihin ja lapsityövoiman käyttökiellot, Koski korostaa. Palkansaajajärjestöt kannattavat neu­ votteluja Euroopan unionin ja Yhdysvalto­ jen vapaakauppasopimuksesta. SAK, STTK ja Akava korostavat, että on tärkeää tiivis­ tää maailman johtavien demokraattisten ja avoimien markkinatalouksien taloudellista ja poliittista yhteistyötä. Kauppasopimus lisäisi kauppaa ja inves­ tointeja EU:n ja Yhdysvaltojen välillä. Talou­ dellisesti tästä hyötyisi myös Suomi ja erityi­ sesti pienet ja keskisuuret yritykset. Niiden vientimahdollisuudet paranisivat markkinoil­ lepääsyn helpottuessa ja erilaisesta sääntely­ kulttuurista johtuvien kaupan esteiden pois­ tuessa. – Kuinka tasapainotamme tulevina vuosina alueelliset ja kahdenväliset järjestelyt ja toi­ saalta pidämme hengissä monenkeskisen jär­ jestelmän? Se on tulevaisuuden haaste, Koski miettii. MISSÄ OLEMME 2019? Seuraavalle vaalikaudelle luodaan ensi keväänä uusi hallitusohjelma. Muun muassa kestävä talouskasvu, yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja teollisuuden uudistuminen ovat olleet prioriteetteja nykyisen hallituksen aikana. Karetie uskoo, että samoilla sektoreilla tul­ laan jatkamaan työtä. – Pk-yritysten kilpailukyvyn vahvistami­ seen tulee erityisesti panostaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että konkreettiset edistysaskeleet tulevat nimenomaan kahdenvälisten vapaa­

nro 4|2014  Kauppapolitiikka

25


”Uusia markkinoita ja kasvumahdollisuuksia on haettava nimenomaan kansainvälisiltä markkinoilta.”

26

Kauppapolitiikka  nro 4|2014

kauppasopimusten myötä. Toki osin myös use­ amman välisten sopimusten kautta, esimerk­ kinä ympäristötuotteiden kauppaa koskeva sopimus cleantech-osaamisen kannalta. EU kamppailee yhä talouskriisissä, kun taas Yhdysvaltojen talouskasvu ja kilpailukyky ovat paremmalla tolalla. Sopimuksen aikaan­ saaminen helpottaisi myös suomalaisyritysten mahdollisuuksia hyötyä Yhdysvaltojen mark­ kinoiden kasvusta ja ostovoimasta. PohjoisAmerikka on tällä hetkellä ainoa alue, missä talouskasvu on kiihtyvää. – TTIP-sopimus tulisi olla päätöksenteko­ vaiheessa vuonna 2015. Silloin tulisi pöydällä olla jo neuvottelutulos, jota ratifioida, näkee puolestaan Koski. – Sopimuksen taloudelliset hyödyt ovat kiis­ tattomia nykyisen hallituksen määrittelemille painopistealoille vapaakaupan ja epäsuorien kaupanesteiden poistumisen myötä. Kysees­ sähän ei ole pelkkä suuryritysten hanke, vaan sopimus hyödyttää nimenomaan pk-yrityksiä alentamalla niiden kustannuksia. – Yhdysvallat on meitä paljon edellä myös esimerkiksi digitaloudessa ja sopimuksen myötä pääsisimme hyödyntämään sen anta­ maa mallia Euroopassakin, Koski toteaa. Karetie puolestaan kertoo, kuinka julkiset hankinnat ovat Yhdysvalloissa yhä aika suljet­ tuja. Liittovaltion julkiset hankinnat per vuosi ovat 350 miljardia ja osavaltiotasolla jo 7 000 miljardia. Tämä on se valtava mahdollisuus myös suomalaisille yrityksille, Karetie koros­ taa sopimuksen hyötyjä.

KASVAVA TARVE VAIKUTTAA Karetien mielestä on selvää, että kansainväli­ sen vaikuttamisen tarve tulee yhä kasvamaan. – Suomen vahvuus on tähänkin asti ollut yhteistyö elinkeinoelämän ja viranomaisten välillä. Siinä on varmasti aina parantamisen varaa. Yhteistyötä tulisi tehdä laajapohjaisesti ja mukana olisi oltava kattavasti eri tahoja edustavat toimijat ja viranomaiset. Suomen ulkomaankaupalle Euroopan unio­ nin merkitys on korvaamaton. Yli puolet Suo­ men ulkomaankaupasta käydään sisämarkki­ noilla muiden EU-maiden kanssa. Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla Suomen ulko­ maankauppa nojaa voimakkaasti unionin yhteiseen kauppapolitiikkaan. Kosken mielestä kahdenvälisiä sopimuksia voidaan jatkossakin tehdä, esimerkiksi Venä­ jän kanssa, jos se sitoutuu noudattamaan kan­ sainvälisen politiikan perusperiaatteita. Venä­ jäsuhteet ovat tärkeitä ja niistä tulee huolehtia, vaikkakin Venäjän ulkopoliittiset voimatoimet tulee Kosken mielestä tuomita. – Venäjä tuskin kuitenkaan voi jättäytyä glo­ baalin järjestelmän ulkopuolelle ja taloudelli­ set kustannukset tilanteesta ovat isoja myös heille, muistuttaa Koski. Suomen onkin vaalittava suoria kahdenvä­ lisiä suhteitaan keskeisiin suuriin toimijoihin, kuten Yhdysvaltoihin, Venäjään ja Kiinaan, mutta myös muihin vahvasti globalisoituviin nouseviin talouksiin. Karetien mielestä Afrikan kehittyvien markkinoiden mahdollisuudet ovat sellaisia, joita tunnetaan Suomessa liian vähän. – Yksittäisten maiden osalta tulisi pyr­ kiä löytämään toimialat ja yritykset, joilla on mahdollisuuksia ja edellytyksiä toimia. Kehi­ tysmaiden markkinoille pyrittäessä tarvitaan instrumentteja riskin jakamiseen ja siinä suo­ malaisella kehitysrahoituksella on mahdol­ lisuus edesauttaa suomalaisyrityksiä mark­ kinoille ja saada samalla kehitystuloksia. Nykyisen hallituksen ohjelmassa mainittu korkotukiluotoille kehitettävä korvaava instru­ mentti on vielä toteuttamatta, hän sanoo. TULEVAISUUDEN UUDET MAHDOLLISUUDET Suomen vientitaloudella on meneillään val­ tava teknologinen murros. Digitalisaation ensimmäiset vaikutukset ovat jo näkyvissä, mutta muutos on vasta alussa ja nopeutuu kaiken aikaa. Tulevaisuuden menestystari­ nat ovat innovaatioita, joiden monistamiselle ja jakelulle maantieteellinen sijainti on toisar­ voista, mikä tarkoittaa myös suomalaisyrityk­ sille aidosti globaalia kilpailua. Nähtävissä on, että jatkossa myös kehi­ tyspolitiikka ja kauppapolitiikka lähenty­ vät toisiaan ympäristö-, ilmasto- ja geopoli­ tiikan ohella. Uusiutuvien energiamuotojen teknologisilla läpimurroilla voi olla jatkossa suuri vaikutus. Sama pätee ilmastonmuutok­


KOMMENTTI seen. Yhdysvaltain liuskekaasuvallankumouk­ sella on jo nyt ollut käänteentekeviä vaikutuk­ sia globaaleilla energiamarkkinoilla ja niiden myötä myös geopolitiikassa. Lähtökohdat kilpailussa pärjäämiselle ovat Suomella hyvät – korkea koulutustaso, tekno­ loginen osaaminen, turvallinen yhteiskunta ja toimiva infrastruktuuri.

 – Menestyminen vaatii usein pitkäjänteistä työtä ja riskinottokykyä. Uusia markkinoita ja uusia kasvumahdollisuuksia on haettava nimenomaan kansainvälisiltä markkinoilta. Monella pk-yrityksellä ensimmäinen askel kansainvälistyä on suunnata Pohjoismaihin tai Itämeren alueelle, mutta myös globaalit mark­ kinat tarjoavat mahdollisuuksia, Karetie muis­ tuttaa. Suomalaisyritysten kansainvälistymisen tukeminen ja investointien saaminen Suomeen muuttuu yhä tärkeämmäksi. Team Finland -yhteistyön edelleen kehittäminen ja syventä­ minen ovat jatkossakin tärkeää. – Maailmantalous on nykyään niin verkos­ toitunutta, että vaikutukset tulevat kaukaa. Euroopan rahoitusmarkkinoiden vakauttami­ nen on myös suomalaisen pienyrittäjän intres­ sissä. Team Finland -yhteistyön parantaminen ja pakettiratkaisujen tarjoaminen yrityksille olisi tärkeää niiden kansainvälistymispyrki­ mysten tukemiseksi. Kansainvälistyminen on edellytys myös sille, että työpaikat voivat säi­ lyä Suomessakin. On kyse myös siitä, miten houkutteleva paikka Suomi on muille inves­ toida maahamme, Koski kertoo. Karetien mielestä Team Finland -yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin. Jatkossa tulisi huo­ lehtia siitä, että yhteistyön edellytykset jatku­ vat myös seuraavalla hallituskaudella. Kare­ tien mukaan jatkossa tulee panostaa entistä tiiviimpään yritysyhteistyöhön ja viestintään yrityksille, kansallisen toimintamallin kehittä­ miseen ja ulkomaisten investointien houkutte­ luun sekä maakuvatyöhön. – Pitkäjänteisyydestä ja ennustettavuudesta tulisi tehdä Suomelle kilpailuetu, josta viestit­ täisiin osana maakuvaa ja investointien hou­ kuttelua. Investoinnit ovat vapaan kaupan yti­ messä ja siksi niistä koskevista pelisäännöistä sovitaan vapaakauppaneuvottelujen yhtey­ dessä. On paradoksaalista, että nyt keskustel­ laan siitä, miten valtioita voi suojella investoin­ neilta, ikään kuin investoinnit olisivat meille uhka. Sen sijaan meidän pitää vakuuttaa muu maailma siitä, että kykenemme puolustamaan investointien oikeuksia EU:ssa ja EU:n ulko­ puolella. Ilman investointeja ei ole työpaikkoja eikä uusia markkinoita, tuotteita tai palveluita, Karetie päättää. ›‹ Lähteenä käytetty ulkoministeriön tulevaisuus­ katsausta.

Maailma ei odota ›› EK:n johtava asiantuntija Simo Karetie ja SAK:n pääekonomisti Olli Koski ”puhuvat asiaa” oheisessa haastattelussaan. Esiin nousee hyvin, kuinka Suomen vientimahdollisuuksien edistäminen kauppapolitiikan keinoin on kaikille yhteinen asia. Suomen ehdottomia vahvuuksia on, että meillä on laaja yhteisymmärrys siitä, kuinka WTO:n sopimusverkosto ja EU:n solmimat kauppa- ja investointisopimukset voivat luoda pohjaa Suomeen syntyville uusille työpaikoille. Kansalaisyhteiskunta ei aina tätä näkemystä jaa, mutta tässä meidän on vain nöyrin mielin lisättävä oikean tiedon jakamista. Jos aiemmin virkamiesten ajasta suurin osa meni itse asioiden edistämiseen Brysselissä ja Genevessä, niin tulevaisuudessa entistä suurempi osa ajankäyttöä on tiedon välittäminen ja kansalaiskeskusteluun osallistuminen. Yhteistyö elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen kanssa on tässäkin keskeistä. Team Finlandin myötä viennin edistäminen on tullut aiempaa enemmän koko valtioneuvoston ja koko Suomen edustustoverkon asiaksi. Team Finland on löytänyt hyvin paikkansa, ja työ tulee varmasti jatkumaan yli tulevien hallituskausien. Ensi vuoden aikana Team Finlandin hyödyt näkyvät paremmin myös yrityksille. Valmisteilla on useita yritysten tarpeisiin vastaavia uudistuksia. Team Finland muuttaa rakenteita niin maakunnissa kuin pääkaupungissa. Tämä ei tapahdu hetkessä, vaikka tahto muutoksiin on kaikilla keskeisillä viennin edistäjillä vahva. On laskettu, että tulevaisuudessa 90 prosenttia maailman kysynnästä syntyy EU:n ulkopuolella. Laajoja alueellisia kauppasopimuksia neuvotellaankin parhaillaan ympäri maailman. EU:n hankkeista suurimmat ja lupaavimmat ovat EU–Yhdysvallat ja EU–Japani-neuvottelut. EU–Kanada-neuvottelut ovat viimeistelyä vailla. Kiinan kanssa neuvotellaan investointisuojasta ja viriämässä on keskustelu, voitaisiinko mennä tätäkin pidemmälle. EU–Yhdysvallat-sopimuksen neuvotteluille haetaan Yhdysvaltojen välivaalien jälkeen lisää vauhtia uuden kauppakomissaari Malmströmin johdolla. Komissaarilta odotetaan avoimuusavauksia. Yhdysvallat neuvottelee omaa, jättimäistä Tyynenmeren sopimustaan, jonka toivotaan syntyvän ensi keväänä. Latinalaisessa Amerikassa kehittyy vauhdilla Meksikon, Chilen, Perun ja Kolumbian Tyynenmeren Allianssi. Suomikin on tässä integraatioprosessissa tarkkailijana. Afrikassa neuvotellaan omaa Afrikan maiden vapaakauppa-aluetta, joka kattaisi 60 prosenttia Afrikan BKT:sta. Kyse on trendistä, jossa meidän on aktiivisesti itsekin vaikutettava. Kauppapolitiikka on kansallisen elinkeinopolitiikan kansainvälinen jatke. EU-tasolla kauppapolitiikka linkataan Euroopan kilpailukykytavoitteistoon mukaan. Kahdenvälisissä suhteissa kuljetaan usein kauppapoliittinen kärki edellä. WTO:n tuoreiden tutkimusten mukaan G20 -maiden protektionistiset toimet ovat kasvaneet vuodessa 12 prosenttia. Samaan aikaan WTO on laskenut maailmankaupan kasvuennusteitaan. Kuluvan vuoden kasvuksi arvioidaan nyt 3,1 prosenttia aiemman 4,7 prosentin arvion sijaan. Maailmankaupan vapauttaminen WTO:n kautta olisi näihin kumpaankin paras lääke. Kahdenväliset sopimusjärjestelyt paikkaavat tilannetta vain paikallisesti. Suomi on edelleen vahvasti sitoutunut multilateraalisen järjestelmän kehittämiseen. WTO:n Dohan kierros tulee saada päätökseen, jotta WTO:ssa voidaan keskittyä uusiin, tämän vuosisadan aiheisiin ja haasteisiin. Maailma ei odota. ›‹ MARKKU KEINÄNEN taloudellisten ulkosuhteiden osaston päällikkö ulkoministeriö

nro 4|2014  Kauppapolitiikka

27


Suomi-ruokaa maailmalle Suomalaista ruokaa lähdetään myymään maailmalle tositoimin monipuolisen Food from Finlandin, virallisemmin Elintarvikealan Team Finland -vientiohjelman siivittämänä. Tavoitteena on viidessä vuodessa tuplata elintarvikkeiden vienti ja luoda kotimaahan viisituhatta työpaikkaa. Onnistuu, sanovat vientiohjelman toteuttajat. TEKSTI LEENA SERETIN KUVAT ISTOCKPHOTO

S

uomalaiset ovat hieman arkoja oman ruokakulttuurinsa kanssa. Emme miellä itseämme kulinaris­ tien mekaksi, mutta olemme kyllä ylpeitä puhtaasti tuotetusta ruuasta, aromikkaista marjoista, saasteetto­ mista sienistä ja upeasta elintarviketeknologi­ asta, vaikkapa laktoosittomista tai gluteenitto­ mista tuotteista. Ne maistuvat meille, mikseivät siis muillekin? Nyt suomalaisia erikoisherkkuja lähdetäänkin viemään maailmalle entistä voi­ makkaammin. Food from Finland on vientiohjelma, jolla pyritään kaksinkertaistamaan Suomen elin­tarvikevienti viiden lähivuoden aikana. Euroissa se merkitsee, että elintarvikevienti kasvaisi nykyisestä 1,6 miljardista kolmeen mil­ jardiin eli tasapainottaisi ruuan tuonti- ja vien­ tisuhdetta. Nykyisellään elintarvikkeiden tuon­ nin arvo yli 4,3 miljardia. Elintarvikeomavaraisuutta vientiohjelmalla ei tavoitella, eikä sitä nykyisellä elintarvike­

28

Kauppapolitiikka  nro 4|2014

rakenteella ole mahdollista saavuttaakaan mil­ lään ohjelmalla. Suomalaisen ruokakorin valikoima on kaksinkertaistunut viimeisen vii­ dentoista vuoden aikana, eikä kysyntää ja tar­ jontaa voida toteuttaa vain kotimaisin voima­ varoin. Makutottumukset kansainvälistyvät niin meillä kuin muualla, ja nuudelit, pähkinät, eksoottiset hedelmät ja vihannekset saavat sijaa kuluttajien makunautinnoissa. Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elin­ tarvike­teollisuusliitosta sanoo, että kolmannes elintarviketuonnista on niin sanottua rakenteel­ lista tuontia, jota ei voida korvata kotimaisella tuonnilla. Suurimman osan tuonnista kattavat eläinten rehujen soijaraaka-aineet, kahvipavut, hedelmät ja vihannekset. – Kaksi kolmasosaa tuonnista kilpailee koti­ maisten tuotteiden kautta. Vähittäiskaupassa edetään ilahduttavaan suuntaan; kotimaisuus lisääntyy parin prosenttiyksikön vuosivauh­ tia. Kauppasuhde elintarvikkeiden tuonnissa ja viennissä kuroutuu tätäkin kautta. Kun vielä


Suomesta viedään viljaa myös maailmanmarkkinoille. Vuonna 2013 viljaa vietiin 788 miljoonaa kiloa, mistä lähes puolet oli kauraa.

nro 4|2014  Kauppapolitiikka

29


teemme monipuolisia elintarvikkeiden vienti­ ponnisteluja, kauppasuhde voi muuttua hyvin­ kin edulliseksi Suomelle, Heikki Juutinen sanoo ja huomauttaa, että elintarvikealalla ei puhuta ruuan omavaraisuudesta vaan tuonti­ riippuvaisuudesta. Se vaihtelee hyvin paljon sektoreittain. Kasviöljyissä ollaan eniten tuontiriippuvaisia, koska kotimaista raaka-ainetta ei saada riittä­ västi. Elintarvikkeiden vientiohjelman yksi tavoite on luoda suomalaiselle elintarvikesektorille 5 000 työpaikkaa. Ruokatuotannon työllistä­ misen ketju on pitkä ja monivaikutteinen: yksi työpaikka elintarviketeollisuudessa merkitsee maatalous, konetuotanto, varastointi, kauppa ja markkinointi huomioon ottaen kolmesta neljään työpaikkaa. Elintarviketeollisuudessa on nyt noin 32 000 työpaikkaa, ja koko arvo­ ketjussa lasketaan olevan toistasataatuhatta työpaikkaa.

”SUOMALAISIA VAHVUUKSIA ELINTARVIKETUOTANNOSSA OVAT RUUAN PUHTAUS, ARVOKETJUN AVOIMUUS JA KORKEA TEKNOLOGIA.” HYNTTYYT YHTEEN Elintarvikkeiden vientiohjelmasta vastaa laa­ jan partneriverkoston kanssa Finpro. Ohjel­ man toteutukseen osallistuvat TEMin lisäksi Valtioneuvoston kanslia, ulkoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä Elin­ tarviketeollisuusliitto ry. Ohjelman linjauksiin on osallistunut myös Tekes. Elintarvikkeiden vientiohjelma on looginen jatko Tekesin elin­ tarvikealan Sapuska-rahoitusohjelmalle. Miksi siis vientiohjelma? Eivätkö suomalai­ set yritykset osaa kansainvälistä kauppaa? – Osa osaa, osa ei, eikä pienillä ja keskisuu­ rilla yrityksillä yksinkertaisesti ole omavaraisia resursseja pyrkiä kansainvälisille markkinoille. Vain kaksitoista prosenttia elintarviketeolli­ suuden pk-yrityksistä toimii kansainvälisesti. Kansainvälinen kauppa on muutaman suur­ yrityksen käsissä. Ohjelma tarvitaan, jotta voimme koota osaamisen yhteen ja avittaa yri­ tyksiä menestymään yhdessä maailman mark­ kinoilla, Heikki Juutinen sanoo. Elintarviketoimialan johtaja Esa Wrang Finprosta kiteyttää vientiohjelman tarpeen näin:

30

Kauppapolitiikka  nro 4|2014

5 000 uuden työpaikan luominen elintarvikesektorille on elintarvikkeiden vientiohjelman yksi tavoite.


– Pk-yritykset eritoten tarvitsevat suunni­ telmallisen ohjelman, joka auttaa yrityksiä kädestä pitäen avaamaan uusia markkinoita, löytämään uudet kontaktit vientimaissa, mur­ tamaan kulttuurisia muureja, tarjoamaan osaavia ja paikalliset markkinat tuntevia ammattilaisia avuksi ja erityisesti siksi, että suomalainen korkean tason elintarvikeosaa­ minen voidaan brändätä yhdessä. Vientiohjelmassa yritysten käytössä on laaja verkosto osaajia. – Kohdemaissa lähetystöt asiantuntijoi­ neen, Finpron partnerit kaupallisella puo­ lella ja suunniteltu markkinointikoneisto toimivat kaikkien ohjelmaan osallistujien yri­ tysten hyväksi. Nyt jos koskaan on suomalai­ sen ruuan maailmanvalloitukselle otollinen hetki, ja siihen on ohjelmassa valjastettu valta­ vasti voimavaroja Esa Wrangin mukaan. Suomi on ottanut oppia naapuristaan Ruot­ sista ja Tanskasta. Niillä on jo pitkälle luodut elintarvikkeiden vientiohjelmansa. Tulevai­ suudessa Pohjoismaat saattavat löytää kaikkia hyödyntävän yhteisen sävelen etenkin Aasian markkinoilla.

Käytännössä Team Finland -ohjelmaan osallistuvat yritykset saavat muun muassa apua ostajatapaamisiin kohdemaissa, messujen jär­ jestelyissä, markkinointi- ja liiketoiminta­ kulttuurin valmennusta, lehdistövierailuja, aktiivista suomalaisen ruoan markkinointia eri tapahtumien ja julkaisujen muodossa, mento­ rointia ja ihan konkreettista apua uusien kon­ taktien löytämiseen kohdemarkkinoilla. Vaikka kotimaassa yritykset ovat kilpaili­ joita keskenään, kansainvälisillä markkinoilla kyseessä on yritysten välinen yhteistyö. – Kylmä totuus on, että Euroopan ja Aasian markkinoilla suuria kansainvälisiä ostajia ei kovin paljon kiinnosta tavata yksityisiä pieniä pk-yrityksiä kerrallaan, vaan he haluavat saada eteensä yhteistä tarjontaa laajemmalta yritys­ ryhmältä, josta sitten ottavat myyntiinsä omat kiinnostuksensa kohteet, Esa Wrang sanoo ja tähdentää, että tässä yritysryhmien yhtei­ sestä työstä on kaikille yrityksille korvaama­ ton hyöty. Suomalainen yritys pääsee ohjelmaan mukaan kertamaksulla eli 1 500–6 000 eurolla yrityksen koosta riippuen. Valtiovalta on

nro 4|2014  Kauppapolitiikka

31


”KANSAINVÄLISILLÄ MARKKINOILLA SUOMALAISET YRITYKSET EIVÄT OLE KESKENÄÄN KILPAILIJOITA, VAAN YHTEISTYÖKUMPPANEITA.”

FOOD FROM FINLAND ›› Ohjelman tavoitteita • kaksinkertaistaa elintarvikevienti vuoteen 2020 mennessä kolmeen miljardiin euroon • luoda Suomeen elintarvikesektorille 5 000 työpaikkaa • auttaa elintarvikealan pk-yrityksiä kansainvälistymään • saada ohjelmaan mukaan sata elintarvikeyritystä • brändätä Suomen maaimagoa elintarviketuotannon osaajamaana ›› Kohdealueet • Venäjä • Skandinavia • Baltia • Saksa • Kiina • Japani • Etelä-Korea

32

Kauppapolitiikka  nro 4|2014

›› Budjetti • ensi vuonna valtion rahaa ohjelmaan 1,3 miljoonaa euroa • budjettiriihessä määritellään vuosittain jatkorahoitus • yrityksille kertamaksu 1 500 – 6 000 euroa yrityksen koosta riippuen ›› Taustayhteisöt ja toteuttajat • Työ- ja elinkeinoministeriö TEM • Maa- ja Metsätalousministeriö • Ulkoministeriö • Valtioneuvoston kanslia VNK • Elintarviketeollisuusliitto ry • Finpro ry • Tekes • Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ›› foodfromfinland.com

luvannut osallistua ohjelman toteuttamiseen ensi vuonna 1,3 miljoonalla eurolla. TEMin kasvuohjelmiin kuuluvan Food from Finland -vientiohjelman rahoitus määritellään vuosit­ tain valtion budjettiriihessä. MERTA EDEMMÄKSI Suomi rynnistää ruuan maailmanmarkki­ noille tarkoin mietityille alueille. Vientiohjel­ man kohdealueita ovat Skandinavia, Baltia, Venäjä, Saksa, Kiina, Etelä-Korea ja Japani. Etelä-Euroopan gourmet-maihin ei juurikaan havitella, koska niiden ruokamarkkina-alue on hyvin ahdas. Tosin Saksa ja Espanja esi­ merkiksi ovat tiettyjen erikoisten ruoka-ainei­ den kohdemaina potentiaalisia markkina-alu­ eita, asiantuntijat sanovat. Suomi-ruoka-kampanjan ajoitus osui näkökulmasta riippuen huonoon ja hyvään saumaan. EU:n Venäjä-pakotteista ja Venäjän vastapakotteista ei tiedetty, kun vientiohjel­ maa pari vuotta sitten alettiin rakentaa. Venä­ jän vastapakotteet merkitsivät heti alkuunsa, että elintarvikkeiden vienti naapurimaahan putosi 300 miljoonan euron arvosta. – Suomelle Venäjä on jatkossakin tärkeä elintarvikkeiden vientimaa. Pakotteet purkau­ tuvat toivottavasti aikanaan, ja vienti lähtee taas vetämään, Heikki Juutinen Elintarvike­ teollisuusliitosta luottaa. Finpron Esa Wrang sanoo, etteivät pakot­ teet lannistaneet täkäläisen vientiohjelman starttia vaan oikeastaan päinvastoin. – Meillä on pitkään tiedostettu, että elin­ tarvikevienti on ollut liian riippuvainen Venä­ jän, Ruotsin, Saksan ja Viron viennistä. Venä­ jän vienti on ollut koko elintarvikeviennistä noin 27 prosenttia. Yrityksille on nyt kriisin aikana viimeistään kirkastunut, että vienti­ ponnisteluja täytyy tehdä laajemmille mark­ kinoille. Myös Kaupan liitossa ajatellaan, että elin­ tarvikkeiden vientiohjelmalle on nyt tilausta, vaikka sen aloitus osuu ennakoimattomaan pakoteaikaan. Kaupan liitto ei ole mukana itse vientiohjelmassa, mutta toivoo sen vaiku­ tusten näkyvän lähialueiden kaupan tulevai­ suudessa.


VAPAAKAUPPANEUVOTTELUJEN KIISTAKAPULA ›› Maatalous- ja elintarvikekaupan vapauttaminen on osoittautunut yhdeksi vaikeimmista kysymyksistä EU:n ja Yhdysvaltain vapaakauppasopimusneuvotteluissa. – Monilla EU:n ja Yhdysvaltain välisillä maatalouskauppaan liittyvillä ongelmakohdilla on pitkä historia ja näkemykset ovat syvään juurtuneita, sanoo professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta MTT:sta. Sekä EU että USA ovat sitoutuneet Maailman kauppa­järjestön WTO:n SPS-sopimukseen (Sanitary and Phytosanitary Measures), jonka mukaan ihmisten, eläinten tai kasvien elämän tai terveyden suojelemisen tulee perustua tieteeseen. Periaatetta tulisi soveltaa siinä laajuudessa kuin elämän tai terveyden suojelemiseksi on tarpeen. – EU:n politiikkaa ohjaa kuitenkin myös niin sanottu varovaisuusperiaate ja ”muiden perusteltujen tekijöiden” käsite. Yhdysvalloissa tämä periaate nähdään kuitenkin WTO:n SPS-sopimuksen kanssa ristiriitaisena, Niemi kertoo.

LIHANPESUA JA “HORMONILIHAA” – Kuluttajakysymyksenä tärkein on ollut eurooppalainen ruokaturvallisuusjärjestelmä ja Yhdysvaltain erilainen ajattelutapa, sanoo Juha Ruippo, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n kansainvälisten asioiden johtaja. Yksi merkittävä osapuolten näkemysero liittyy kasvunedistäjien käyttöön lihantuotannossa, eli niin sanottuun hormonilihaan. Kiistan ytimessä on Yhdysvalloissa yleinen tapa käyttää kasvunedistäjiä liha­ karjan ruokinnassa. EU vetoaa varovaisuusperiaatteeseen ja EU-maiden onkin lähes mahdotonta hyväksyä ”hormonilihan” vapaa tuonti EU-markkinoille. – Tämä asia pystyttäneen neuvotteluissa kuitenkin sopimaan niin, että EU tarjoaa tietylle, riittävän suurelle määrälle ”hormonivapaata” yhdysvaltalaista naudanlihaa tullivapaan pääsyn EU:n markkinoille, Niemi sanoo. Yhdysvalloissa pinnasta huonontunut liha voidaan pestä kloorilla tai maitohapoilla, jotta tuote täyttäisi myytävälle lihalle asetetut puhtausvaatimukset. Myös EU taipui hyväksymään maitohappokäsittelyn naudan­ lihalle Yhdysvaltojen ennakkoehtona vapaakauppaneuvottelujen avaamiselle. Klooripesua ei EU:ssa sallita, eikä myöskään ”klooripestyjen” tuotteiden tuontia.

KUUMA GM-PERUNA Neuvotteluissa käsitellään myös kysymystä muuntogeenisten (GM) tuotteiden kohtelusta osapuolten välisessä kaupassa. Monissa EU-maissa suhtaudutaan hyvin kielteisesti GM-tuotteisiin, koska niiden pelätään aiheuttavan terveys- ja ympäristöhaittoja. Vapaakauppasopimuksesta neuvoteltaessa Yhdysvaltojen tavoitteena on muuttaa EU:n suhtautumista gm-tuotteiden hyväksyntään ja merkintöihin. EU päättäjät ovat kuitenkin vakuutelleet, että EU ei tule missään nimessä hyväksymään vapaata GM-tuotteiden tuontia EU-markkinoille. EU vetoaa tässäkin varovaisuusperiaatteeseen. – Mahdollisen kauppasopimuksen myötä erityisesti lihatuotteiden tuonti Yhdysvalloista EU-markkinoille, myös Suomeen, kasvaisi, mikäli tuonnin esteet poistettaisiin kokonaan. EU:lla ja Suomella on sitä vastoin mahdollisuuksia lisätä maitotuotteiden vientiä Yhdysvaltain markkinoille, Niemi pohtii. VIINIÄ JA PARMANKINKKUA Maantieteellisten alkuperämerkintöjen osalta näkemys­erot ovat myös suuret. Maantieteelliset alkuperämerkinnät ovat elintarvikkeiden ja juomien nimityksiä, jotka on johdettu alun perin tietyllä maantieteellisellä alueella tapahtuvasta tuotannosta (esimerkiksi Parman kinkku). EU tarjoaa laajemman kansainvälisen alkuperämerkintöjen suojan kuin Yhdysvallat. – Merkinnät, joilla suojataan tyypillisesti esimerkiksi viinejä, ovat erityisesti eteläisemmän Euroopan suuri kysymys. Näillä on myös merkittävä osuus EU:n viennissä Yhdysvaltoihin, sanoo Juha Ruippo. Asia on EU:lle tärkeä, sillä suurimmassa osassa elintarviketuotantoa eurooppalaiset toimijat ovat pieniä ja kilpailukyvyltään Yhdysvaltalaisia suur­ yrityksiä jäljessä. Tuontisuojassa tullien ja tuontikiintiöiden lisäksi erilaisten kaupan teknisten esteiden läpikäynti on kaupan vapautumisen kannalta tärkeää. – Esimerkiksi missä lämpötilassa ja kuinka kauan pastöroinnin pitää kestää, jotta tuoretuotteena maitotuotteita voidaan viedä, Ruippo valottaa.

nro 4|2014  Kauppapolitiikka

33


LIDL AVAA MARKKINOITA SUOMALAISELLE RUUALLE ›› Saksalainen perheyritys Lidl on jo vuosia toiminut suomalaisen ruuan väylänä Euroopan markkinoille. Suomalainen elintarvikevienti Lidlissä kasvaa vuosittain parikymmentä prosenttia, joskin viennin osuus Lidl Suomen liikevaihdosta on vielä vähäinen. Yhtiön liikevaihto on noin 1,2 miljardia, viennin osuus muutama kymmenen miljoonaa euroa. Suomesta lähtee esimerkiksi Kreikan Lidlin hyllyille täällä jalostettua ja pakattua Himalajan suolaa, Espanjaan pippuria, Italiaan ja Kreikkaan maustekastikkeita ja Englantiin savuporoa. Hapankorppuja välittyy Lidl-ketjussa Suomesta Pohjoismaihin, luomuleipää Saksaan ja lakritsia useaan Euroopan maahan. Kaikkiaan Lidl Suomi vie elintarvikkeita 19 Euroopan maahan. – Lidl toimii niin, että kussakin maassa tehdään itsenäisiä päätöksiä, mitä kaupan hyllylle halutaan. Tapaamme kollegojemme kesken tasaisin väliajoin ja esittelemme tuotteita kotimaistamme. Meillä on tietty avoimuuden ja uteliaisuuden ilmapiiri, ja olemme valmiita kokeilemaan uusia tuotteita valikoimassamme. Kaikki elin­ tarvikkeet eivät pääse kaikkien 26 maan toimipaikkoihin, vaan valinta tehdään harkiten ja kussakin maassa kuluttajien mieltymykset huomioiden, selvittää Lidl Suomen ostojohtaja Timo Hansio. Lidl hyödyntää suuruuden ekonomiaa ja ostaa tietyt tuotteet sieltä, missä niiden valmistus parhaiten osataan ja tuotantovolyymit ovat riittävän suuret. Spagetti on kaikkien maiden Lidl-hyllyissä italialaista, mutta Suomessa makaronilaatikkoon käytettävä sarvimakaroni on supisuomalaista. Sitä ei kuitenkaan kannata viedä, koska makaronilaatikko on perin täkäläistä ruokaa. Hansion mukaan Lidl Suomen elintarvikemyynnin kotimaisuusaste lähentelee parhaimmillaan 40 prosenttia, mikä kertoo siitä, että kussakin maassa, myös Suomessa, paikallinen ruokakulttuuri otetaan vahvasti huomioon. – Mitä etelämmäksi Eurooppaan mennään, sitä tiukempia ovat paikallinen ruoka­kulttuuri ja syömistottumukset. Silti Etelä-Euroopan maihinkin kannattaa suunnata suomalaisia uniikkeja juttuja, kuten marjatuotteita, Hansio kertoo kokemuksestaan.

SUOMEN RUOKATUOTANNON VAHVUUKSIA OVAT ARVOT JA AROMIT.

SERTIFIOINTI KYNNYSKYSYMYS Hansion mukaan suomalaisen ruokaviennin pullonkaula on elintarviketeollisuuden puutteellinen sertifiointikäytäntö. – Suomessa kauppa ei ole vaatinut elintarviketuotantolaitoksilta sertifiointia, joten järjestelmiä ei ole hommattu. Useimmissa Euroopan maissa ovet sulkeutuvat, jos sertifiointi puuttuu. Lidlin vanavedessä monet suomalaiset pienet ja keski­suuret elintarviketuottajat ovat lähteneet sertifioimaan tuotantonsa ja päässeet näin mukaan ulkomaiden markkinoille, Hansio sanoo. Toinen elintarvikevientiä jarruttava tekijä Hansion mielestä on se, että suomalaiset eivät osaa myydä omaa parastaan. Suomalainen kaura on todettu maailmallakin korkealaatuiseksi, mutta miksi sitä ei myydä maailmalle? – Täällä ollaan ylpeitä kotimaisesta puhtaasta ruuasta ja ajatellaan olevamme kansainvälisiä, kun ruokavientiä on Itämeren alueelle. Vieläkin on havaittavissa uskonpuutetta täkäläisen ruuan vientivoimaan, Hansio puntaroi. Hän saattaa kuitenkin ylpeänä sanoa, että moni pieni ja keskisuuri elintarvikealan yrittäjä on Lidlin viennin kyljessä kasvanut merkittävästi. – Onneksi yhä suurempi osa elintarvikealan yrityksistä kokee paloa kasvaa ja luottaa osaamiseensa. Hansion mielestä elintarvikeviennin kasvusta hyötyvät myös suomalaiset kuluttajat. – Kun tuotannon volyymit kasvavat viennin myötä riittävän suuriksi ja kilpailu lisääntyy, kuluttajille voidaan myydä kotimaassa edullisempaa ruokaa. an Oy

dl ja Vaas

Kuvat: Li

34

Kauppapolitiikka  nro 4|2014


– Kun valtiollisella ohjelmalla vahviste­ taan Suomi-brändiä ja Suomen elintarvik­ keiden kilpailukykyä, samalla luodaan uusia mahdollisuuksia vähittäiskaupalle lähialu­ eilla. Kaupalle Venäjä ja Baltian maat ovat tär­ keitä vientialueita, ja toivottavasti niin on jat­ kossakin, sanoo kauppapoliittinen asiantuntia Hannu Kyyhkynen Kaupan liitosta. EU:n ja Venäjän pakotepolitiikka näkyy jo nyt, eli venäläiset ovat alkaneet suosia koti­ maista tuotantoaan. Teknisessä kaupassa näkyy rahoituksen kiristyminen, ja sen vaiku­ tukset alkavat näkyä ensi vuonna nykyistä voi­ makkaammin. Venäjän talouden heikentyminen ja ruplan kurssin lasku ovat kuitenkin vaikuttaneet eni­ ten Suomen kauppaan Venäjällä ja venäläisten ostovoimaan. – Elintarvikkeiden vientiohjelma on moni­ vuotinen ja tuo välillisesti uskoa tulevaisuuteen myös kaupan osalta. Jatkossakin Pietarin seutu on suomalaisille elintarvikkeille lähiruuan markkinointialuetta. Pietarin alue on Helsin­ gistä harpilla piirretyllä ympyrällä yhtä lähellä kuin Kuopio, Hannu Kyyhkynen muistuttaa.

tain maa ruuan tuottamiseen. Minunkin piti mennä merta edemmäksi, jotta vakuutuin asi­ asta. Nyt meidän pitää osata luoda tästä suo­ malaisen ruuan tarina ja myydä se maailmalle, Heikki Juutinen sanoo. Puhtauden lisäksi suomalaisen ruokatuo­ tannon tärkeä vahvuus on arvoketjun läpi­ näkyvyys. – Se tarkoittaa, että voimme kertoa kulut­ tajille kaikkialla maailmassa vaihe vaiheelta, miltä tilalta tai metsästä raaka-aine on lähtöi­ sin, miten se on jalostettu ja miten päätynyt myyntiin, Heikki Juutinen sanoo. Hän uskoo, että ohjelmaan saadaan mukaan tavoitellut noin sata yritystä, joista suuria olisi pari- kolmekymmentä ja loput pk-yrityksiä. Aloitustapahtumaan osallistui tänä syksynä 120 edustajaa 70 yrityksestä. Itse ohjelma käynnistyy ensi vuoden alussa. ›‹

ARVOJA JA AROMEJA Suomen ruokatuotannon vahvuuksia ovat kiteytettyinä arvot ja aromit. Vientiohjelma nojaa vahvasti siihen, että suomalainen osaa­ minen ruokatuotannossa ja teknologiassa on korkealla tasolla. Terveyttä edistävät funktio­ naaliset tuotteet, allergiavapaat elintarvikkeet, marjat, riista, kauratuotteet, luomu sekä pien­ ten lasten ja iäkkäiden henkilöiden erikois­ tuotteet ovat vahvuuksia, joita kannattaa kaupata niin japanilaisille, korealaisille kuin saksalaisillekin. – Olin Japanissa viitisen vuotta sitten semi­ naarissa, jossa sain kuulla kansainvälisiltä asiantuntijoilta, että Suomi on maailman puh­

nro 4|2014  Kauppapolitiikka

35


Lue Team Finland käytettävissänne Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakan blogissa pohditaan, mikä on tehokkain tapa lisätä Suomen vientiä. Vastaus on ministerin mielestä yksinkertainen – keskittyminen pienten ja keskisuurten yritysten viennin edistämiseen. Vuonna 2013 pk-yritysten osuus viennin kokonaisarvosta oli 14 prosenttia. Toivakka pohtii blogissaan, miten onnistumme luomaan kasvun edellytykset, jotta suomalaisyritysten joukosta voi nousta uusia kansainvälisiä menestystarinoita? Yhtenä vastauksena yritysten tarpeisiin Toivakka näkee Team Finland -verkoston. Verkosto palveleekin

yritystä ilman, että yrityksen itse tarvitsee etsiä jokaista palvelua erikseen. Palvelut on suunniteltu vastaamaan erikokoisten, eri toimialoilla ja kansainvälistymisen eri vaiheissa olevien yritysten tarpeisiin. Blogissaan Toivakka pohtii myös muita ajankohtaisia aiheita, kuten Suomen tavoitteita ja näkökohtia suhteessa EU:n ilmasto- ja energiapakettiin vuodelle 2030, suomalaisten elintarvikkeiden vientiä sekä osallistuu pakotekeskusteluun. ›› lenitatoivakka.fi

Tarinoita suomalaisesta peli- ja musiikkiviennistä Tarinoita suomalaisesta peli- ja musiikki­viennistä on ensimmäinen kirja, jossa suomalaista peli- ja musiikki­bisnestä tarkastellaan tavoitteena nostaa esiin näiden kasvualojen tulevaisuuden mahdollisuuksia. Kirja pyrkii tarjoamaan vinkkejä siitä, miten maailmalle oikein kannattaa lähteä, jotta menestyminen maailman musiikki- ja pelimarkkinoilla olisi mahdollista. Myös kysymykseen, millaiset tarinat myyvät kansain­ välisillä areenoilla ja pelikentillä, pyritään vastaamaan. Kirjassa tarkastellaan suomalaisten peli- ja musiikkialojen toimintatapoja, liiketoimintamalleja ja verkostoja

vientitoimien näkökulmasta. Asiantuntijoiden ja tutkijoiden kirjoittamat artikkelit tarjoavat mielenkiintoisen katsauksen alojen toimintaan sekä antavat vinkkejä strategioiden hiomiseen, kumppaneiden etsintään, verkostoitumiseen ja oikeiden toimintatapojen löytämiseen. Vastausta haetaan myös kysymykseen, miten peli- ja musiikkialojen menestysten taustalla olevat opit saataisiin leviämään suomalaiseen liike-elämään laajemmin? ›› Talentum: Pelisilmää, sävelkorvaa: tarinoita suomalaisesta peli- ja musiikkiviennistä

”Miten pelialan opit saataisiin leviämään liike-elämään?”

Tulevaisuuden ulkopolitiikkaa Suomen asema, turvallisuus ja hyvinvointi monimutkaistuvassa maailmassa Ulkoasiainministeriön tulevaisuuskatsaus 2014

Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus esittää ulkoasiainhallinnon näkemyksen siitä, millaisia muutoksia ja jatkuvuuksia Suomi lähivuosina kohtaa ja miten Suomi voi tässä muuttuvassa toiminta­ ympäristössä menestyä. Katsauksessa ulkopolitiikalla tarkoitetaan kokonaisuutta, jossa toisiinsa limittyvät turvallisuuspolitiikka, taloudelliset ulkosuhteet, kehityspolitiikka ja muut ulkopolitiikan osa-alueet. Näiden keskinäisen vuorovaikutuksen tiivistyessä tarve kokonaisvaltaiselle ulkopolitiikalle kasvaa. Maapalloistuminen ja kasvava kilpailu markkinoista ja investoinneista lisäävät taloudellisten ulkosuhteiden Ulkoasiainministeriön julkaisuja 8/2014

36

Kauppapolitiikka  nro 4|2014

roolia kansainvälisessä kanssakäymisessä, jossa teknologian ja innovaatioiden merkitys voimistuu. Katsauksen ensisijaisena tarkoituksena on tukea seuraavien eduskuntavaalien jälkeisiä hallitusneuvotteluja, mutta sen aikaperspektiivi ulottuu myös tulevan vaalikauden yli. Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus on vapaasti saatavilla sähköisesti sekä pdf:nä että elektronisena julkaisuna. Laadinnasta vastasi ministeriön suunnittelu- ja tutkimusyksikkö. ›› Formin.finland.fi > Ministeriö > Toimintaan liittyvät julkaisut ja esitteet


CETA-sopimus helpottaa Kanadan kauppaa TEKSTI RIIKKA HARJU

Vapaakauppasopimus Kanadan kanssa on EU:n tähän asti neuvottelemista sopimuksista kunnianhimoisin, sanoo sopimuksen kanadalainen pääneuvottelija Steve Verheul. EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopi­ mus CETA (Comprehensive Economic and Trade Agreement, CETA) toisi voimaan astu­ essaan huomattavia helpotuksia yrityksille käydä kauppaa Kanadan kanssa. Sopimuksen tärkeimpiä saavutuksia olisivat Kanadan jul­ kisten hankintojen avaaminen kilpailulle. Sopimukseen kuuluva EU:n ja Kanadan välinen sääntely-yhteistyö on merkittävä asia yritysten kannalta. Se helpottaisi teknisten määräysten soveltamista ja alentaisi kustan­ nuksia. Myös EU:n ja Kanadan väliset tullit teollisuustuotteille poistuisivat kokonaan. Missä vaiheessa sopimusneuvotteluissa nyt ollaan? EU:n ja Kanadan väliset neuvottelut kat­ tavasta vapaakauppasopimuksesta käynnistet­ tiin vuonna 2009 ja lokakuussa 2013 päästiin poliittiseen yhteisymmärrykseen sopimuksen keskeisistä kohdista. Tekniset neuvottelut jatkuivat kuitenkin aina tämän vuoden elokuuhun asti, jolloin virallinen neuvotteluprosessi saatiin päätök­ seen. Sopimusluonnos on parhaillaan EU:n jäsenvaltioiden kommentoitavana. Sopimus voi tulla voimaan noin kahden vuoden kuluessa. Myös CETA:n rinnalla neuvoteltu strateginen kumppanuussopimus Kanadan kanssa on hiljattain valmistunut, ja yhdessä sopimukset vahvistavat EU:n ja Kanadan suhteiden strategista merkitystä. Mitä sopimus tarkoittaa suomalaisille yrityksille? EU:n ja Kanadan välisen vapaakauppa­ sopimuksen uskotaan helpottavan suoma­ laisten yritysten toimintaa sekä tavara- ja palvelukauppaa Kanadan markkinoilla. Teol­ lisuustuotteiden tullit poistuisivat sopimuksen

myötä EU:n ja Kanadan välisestä kaupasta kokonaisuudessaan. Tämän arvioidaan tuo­ van eurooppalaisille yrityksille noin 500 mil­ joonan euron säästöt vuosittain. Lisäksi sopimus avaa uusia liiketoiminta­ mahdollisuuksia palveluiden kaupan ja inves­ tointien helpottumisella, tukee yhteistyötä kaupanesteiden poistamiseksi ja mahdollistaa pääsyn mukaan Kanadan julkisiin hankintoi­ hin myös alue- ja paikallistasolla. Käytännössä CETA-sopimus takaa EU:n yrityksille parem­ man pääsyn provinssitason julkisiin hankintoi­ hin, kuin mitä kanadalaisyrityksillä itsellään­ kään on tähän saakka ollut. Vapaakauppasopimuksen arvioidaan kas­ vattavan EU:n ja Kanadan välistä tavaraja palvelukauppaa 26 miljardilla eurolla ja EU:n bruttokansantuotetta noin 12 miljardilla eurolla vuodessa. Voimaan astuessaan sopi­ muksella on merkittäviä vaikutuksia sekä EU:n että Kanadan talouskasvuun ja työllisyyteen. Kuinka Suomen ja Kanadan yhteistyö jatkuu? Vielä on muutama askel otettavana ennen kuin sopimus voi tulla voimaan ja täytäntöön. Lainopillinen tarkastelu ja käännösprosessi 22 EU-kielen osalta tulee saada ensin kuntoon. Sopimus voi kuitenkin voimaan astuessaan kasvattaa merkittävästi kahdenvälistä kaup­ paamme, jopa 20 prosentilla. Sopimuksen vai­ kutukset ovat jo nyt ylittäneet sille ennalta ase­ tetut odotukset. ›‹

Chief Trade Negotiator, Canada-European Union, Department of Foreign Affairs and International Trade, DFATD Steve Verheul

Steve Verheul on CETAsopimuksen kanadalainen pääneuvottelija. Lisää CETAsopimuksen vaiheista kertoo Steve Verheul videohaastattelussa: http://bit.ly/1zrjv7R

Myös Suomen ja Kanadan lisääntyvä arktinen yhteistyö sekä Kanadan pyrkimys kehittää pohjoi­ sia alueitaan luovat uusia mahdollisuuksia suoma­ laisyrityksille. Kanada on vuosina 2013–2015 Ark­ tisen neuvoston puheenjohtajamaa. Seuraavana vuorossa on Yhdysvallat ja vuonna 2017 Suomi.

nro 4|2014  Kauppapolitiikka

37


49 vuotta sitten MCI

Elintarvikeviennin valtit

mikA AnTTonEn:

St1 etsii ratkaisuja globaaleihin energiahaasteisiin.

Uutta kasvua kanadasta

tiiKKa Kauppapoli TALOUDE LLISTEN

ULKOSUH TEIDEN

AIKAKAU SLEHTI

| @kauppapol

nro 4 | 2014

SINIVALKOISIAJA MAKUMATKO suomalaisten Hyvä maine siivittää vientiä. elintarvikkeiden

nmuutos osoittee ilaus i tai tee ikka.fi/t Tilaa leht ppapoliti www.kau

olitiikan aika

›› Aktiivisen kauppap

›› CETA-sopimus

helpottaisi kauppaa

Anna palautetta lehdestä ja voita Samsungin kamerapuhelin! Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua

Kanadan paperi- ja selluloosateollisuus kasvussa

O

ttawan suurlähetystö rapor­ toi Kauppapoliittisissa tie­ dotuksissa numerossa 12 vuonna 1965 siitä, kuinka maan paperi- ja selluloosa­ teollisuus koki parhaillaan historiansa merkittävintä kasvua. Teollisuu­ den kasvunäkymät näyttivät tuolloin varsin lupaavilta. Paperinkulutus henkeä kohden lisääntyi Pohjois-Amerikassa tuolloin nopeasti sen ollessa kaksinkertainen Länsi-Eurooppaan verrattuna. Lukutaidon lisääntyessä myös maailman kehitysalueilla koettiin, että paperintarve tulisi kasvamaan voimakkaasti koko maail­ massa. Kanada määriteltiin lähes ainoaksi alueeksi maailmassa, jossa vielä oli huo­ mattavia metsäreservejä. Tästä johtuen sillä tulisi olemaan erinomaiset mahdollisuudet vahvistaa johtoasemaansa paperin ja sellu­ loosan tuottajana. Investoinnit maan sellu­

38

Kauppapolitiikka  nro 4|2014

loosa- ja paperiteollisuuslaitoksiin olivatkin nousseet kyseisenä vuonna lähes 500 mil­ joonaan dollariin. Kanadan paperi- ja selluloosatuotanto tuli laskelmien mukaan vuonna 1965 ole­ maan arvoltaan 2 022 miljoonaa dollaria, mikä osoitti kasvua seitsemän prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Maassa oli 129 paperitehdasta, joiden palveluksessa oli 66 000 työntekijää. Yhdysvallat muodosti­ vat kanadalaisen sanomalehtipaperin ylivoi­ maisesti suurimmat ulkomaanmarkkinat, ja viennin sinne odotettiin kasvavan edelleen. Kanadan vientimarkkinoiden laajentu­ misella nähtiin silti olevan rajansa. Skan­ dinavian mainittiin olevan Länsi-Euroo­ palle traditionaalinen paperin ja selluloosan lähde. Tosin pohjoismaisten metsävarojen täydenkäytön rajan nähtiin jo lähestyvän ja epäiltiin, ettei niiden viennin olisi tästä enää mahdollista laajentua. ›‹

Arvottava palkinto on noin 500 euron arvoinen Samsung Galaxy K zoom -kamerapuhelin.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa! 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/kauppapolitiikka 2. Merkitse numerosarja 764287. 3. Tämän jälkeen pääset lukija­kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan! Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2014. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2015. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.


”Olemme jo kauan sitten oppineet haastavien markkinoiden ammattilaisiksi.” ANNA-KAISA HEIKKINEN pääministerin erityisavustaja (kansainväliset asiat)

Hyviä uutisia naapurista välisissä suhteissa. Suhteemme Venäjään ei voi olla monoliitti, joka ei millään tapaa muutu, kun Venäjä muuttuu. Mutta – vaikka Venäjän ja EU-maiden suh­ teissa eletään nyt vaikeaa aikaa ja vaikka Venä­ jän talouden viisarit osoittavat joukolla alaspäin, ei Venäjä-suhteemme näinäkään aikoina ole pelk­ kiä mustavalkosävyjä, syviä varjoja, pakotteita ja vastapakotteita. Kauppa välillämme on vähentynyt, mutta Venäjä on silti edelleen kauppakumppaneidemme kärkikolmikossa. Viisuminantomme Venäjällä on kääntynyt huippuvuosien jälkeen laskuun, mutta viisumeita myönnetään edelleen valtavan paljon. Venäläisten matkailu Suomeen on vähentynyt, mutta rajaliikenne on joillakin rajanylityspaikoilla jopa kasvanut viime vuodesta. Hyvä uutinen on myös se, että vaikka Venäjä ehkä etsii uutta omakuvaansa menneestä, ei mai­ demme välillä ole siihen enää paluuta. Liturgisuu­ den aika on jäänyt tukevasti taakse. Ja – hyväksi uutiseksi täytyy laskea myös se, että Venäjän-kaupan pudotuksen myötä meidän on ollut pakko terävöittää katsettamme myös muille maailman markkinoille. Maailma on auki, ja me suomalaiset olemme monessa asiassa ihan mah­ dottoman taitavia. Venäjän-markkinoiden ansiosta olemme sitä paitsi jo kauan sitten oppineet haas­ tavien markkinoiden ammattilaisiksi. Nuo pakka­ sen ja viiman koettelemat taidot kannattaa nyt lait­ taa rohkeasti likoon eri puolilla maailmaa. Kuten tämäkin Kauppapolitiikka-lehti kertoo, on pohjus­ tustyötä Team Finlandin menestystä varten tehty viime kuukausina laajalla skaalalla Kiinasta Kana­ daan. Erityisesti vaikeina aikoina erottuvat ne, jotka näkevät ongelmissa umpikujan, ja ne, jotka näke­ vät niissä ratkaisun. ›‹

kolumni

”Näinä päivinä kuulee väitettävän, että Venäjä mukamas kääntyy poispäin Euroopasta, etsii muita kauppakumppaneita, erityisesti Aasiasta. Haluan todeta, ettei asia missään tapauksessa ole näin.” Hyviä uutisia Venäjältä? Näitä sanoja voita­ neen mielikuvitusta venyttäen sellaisina pitää – ne nimittäin lausui Venäjän presidentti Vladimir Putin puheessaan Valdai-klubin kokouksessa Sotšissa 24.10. Vallitsevan maailmanjärjestyksen tilaa ruotineessa linjapuheessaan Putin teki sel­ väksi syvän vakaumuksensa siitä, että kaikkien globaalien ongelmien alkujuuri on Venäjän näkö­ kulmasta katsottuna Yhdysvallat. Eurooppa puo­ lestaan on harhautunut pakotteineen väärille teille, muttei liene lopulta menetetty tapaus. Meille hyvä uutinen tässä on se, että Venäjä tuntuu ymmärtävän syvän taloudellisen keskinäis­ riippuvuutensa Euroopan kanssa. Merkityksel­ listä Euroopan ja Venäjän kauppasuhteiden kan­ nalta Putinin maratonpuheessa oli kuitenkin myös se, että edellä mainittu lainaus oli yksi harvoista perinteisten turvallisuuskysymysten tilkkeeksi mahtuneista talousaiheisista lauseista. Putinin Venäjän silmissä kansainvälinen vaikutusvalta ei synny ensisijaisesti taloudellisesta voimasta vaan aivan muusta muskelista. Naapurissamme on Venäjä, josta melkein jo opittiin puhumaan normaalisti, mutta joka viime kuukausina on päätynyt iltapäivälehtien suurin kirjaimin kirjoitettujen lööppien vakioaiheeksi. Venäjä, josta kirjoitettaessa on taas päädytty luke­ maan rivien lisäksi myös rivien välejä, jopa höyryt­ tämään esiin näkymätöntä mustetta. Venäjä, jonka monet tuntevat, mutta josta kaikilla on mielipide. Venäjän ylätason politiikan ja Moskova-läh­ töisen omakuvan muutos – tai paluu vanhaan – tulee ottaa vakavasti. Samalla kirkkaudella tulee ymmärtää Suomen paikka Euroopan ja Venäjän

nro 4|2014  Kauppapolitiikka

39


TerveTuloa Mehiläinen airporTiin vanTaalle! Lääkärikeskus Mehiläinen Airport tarjoaa kattavat yleis- ja erikoislääkäripalvelut sekä yksityis- että työterveyshuollon asiakkaille Helsinki-Vantaan lentoaseman välittömässä läheisyydessä. palveluihimme kuuluvat mm. • laboratorio-, röntgen- ja ultraäänitutkimukset • uniapneaseulonnat • pientoimenpiteet esim. ihomuutosten poistot, haavojen ompelut ja kipsaukset. Ilmailulupakirjat ja muut todistukset saat ajanvarauksella lääkärinvastaanotolla.

varaa aika: mehilainen.fi tai 010 414 00. Soitto kiinteän verkon liittymästä 0,08 €/puh. + 0,06 €/min. Matkapuhelimesta 0,08 €/puh. + 0,17 €/min.

Airport, Lentäjäntie 1 E (6. krs), Vantaa | mehilainen.fi


Kauppapolitiikka 4/2014